työn kipinä 2014

8
Asiantuntija-apua työllistämiseen Yhdessä uusia ratkaisuja kohti | Työkokemusta ja tutkinto Apua työnhakuun | Opinnot työn ohessa | Palkkatuki madaltaa kynnystä rekrytointiin Toinen tutkinto täydentää osaamisen | Hankeyhteistyö avaa uusia mahdollisuuksia | Oma työpaikka! Paras reitti työhön

Upload: viestintaetoimisto-mageena

Post on 04-Apr-2016

237 views

Category:

Documents


0 download

DESCRIPTION

Työn Kipinä on uusi palvelu, jonka päätavoite on auttaa ihmisiä työllistymään. Työn Kipinä on osa Lahden kaupungin työllisyysasioiden yksikköä sekä valtakunnallista kuntakokeilua. Mukana ovat Lahti, Hollola, Nastola, Heinola, Sysmä ja Hartola.

TRANSCRIPT

Page 1: Työn kipinä 2014

Asiantuntija-apua työllistämiseen

Yhdessä uusia ratkaisuja kohti | Työkokemusta ja tutkinto Apua työnhakuun | Opinnot työn ohessa | Palkkatuki madaltaa kynnystä rekrytointiin

Toinen tutkinto täydentää osaamisen | Hankeyhteistyö avaa uusia mahdollisuuksia | Oma työpaikka!

Paras reitti työhön

Page 2: Työn kipinä 2014

Etukannen kuva: Shutterstock

Marita Melkko

TYÖN KIPINÄ on muiden kuntakokeiluhankkeiden tavoin tullut mat-kansa puoliväliin. Yhteistyötä niin työnhakija- kuin työnantaja-asi-akkaiden kanssa on tehty tiiviisti. Aktiivisia työnhakija-asiakkaita on Työn KIPINÄ työllisyyspalveluilla ollut tähän mennessä yhteensä 984 hlöä ja eri yrityskontakteja n. 800. Asiakkaista valtaosa on sijoit-tunut joko työtoimintaan, palkkatyöhön tai lähtenyt kouluttautumaan.

Työllistyminen vaikeutuu työttömyyden pitkittyessä. Vates-sää-tiön selvityksen (2014) mukaan aktivointitoimenpiteiden lisääminen ei johda automaattisesti tuloksellisuuteen eikä varsinkaan resurssien tehokkaaseen käyttöön, vaan toimenpiteet tulisi suunnata varhaiseen vaiheeseen estämään virta pitkittyneeseen työttömyyteen. Eri toimen-piteiden välit eivät myöskään saisi venyä liian pitkiksi. Hämäläisen ym. (2009) näkemyksestä pysyvämpi työllistäminen saavutetaan vain, jos työllistäminen tapahtuu suoraan avoimille työmarkkinoille.

Työllisyystoimet vaativat yksilöllisyyttä. Toimenpiteiden suuntaami-nen yksityiselle sektorille ja ammatilliseen osaamiseen nostavat työl-listymisen todennäköisyyttä. Millään toimenpiteellä ei kuitenkaan ole vaikutusta, jos asiakkaalla itsellään ei ole tähän motivaatiota, kannus-timia tai häneltä puuttuu tavoitteellisuus. Nykyään valtaosa uusista työpaikoista syntyy kauppaan ja palvelualoille, kun taas teollisuuden työpaikat vähenevät. Työnhakijoiden osaamisen muuntaminen ja/tai uudelleen koulutus on monesti välttämätöntä työllistymismahdolli-suuksien parantamisen kannalta. Myönteistä on, että pitkänkin työt-tömyysjakson jälkeen työllistymistä tapahtuu – jopa lähes samassa määrin kuin lyhyempään työttömänä olleilla. Työllistymisen todennä-köisyyttä nostavat työttömyyden aikaiset lyhyetkin työjaksot. Oikea-aikaisuus siirtymissä on ensiarvoista.

Yritysyhteistyön kehittäminen eri muodoissaan on tärkeää. Niin työpaikkojen kuin alihankintatöiden hankkiminenkin vaatii osaavia ja motivoituneita resursseja. Tulevaisuuden työpaikkojen hahmottami-sessa kannattaakin tukeutua voimakkaasti alueen elinkeinorakentee-seen ja – strategiaan. Tarvetta on sekä avoimen työmarkkinan paikoista, mihin siirtyä palvelusta tai välityömarkkinoilta, kuten myös myyntitu-loja tuottavasta toiminnasta, millä rahoittaa palkkatuettua työtä ja pal-veluja. Työnetsijäresurssin kehittäminen tarjoaa mahdollisuuden uusien työpaikkojen lisäksi myös uusien alihankintatöiden hankkimiseen. Työnhakija-asiakkaiden ja työhönvalmentajien yhteisiä onnistumisia on matkan varrella kertynyt lukuisia. Lukujen sijaan tässäkin liitteessä esiin nostetut onnistumisen tarinat puhuvat paremmin puolestaan.

MARITA MELKKOHankepäällikkö Työn KIPINÄ -työllisyyspalveluLahden kaupunki

Yhteistyötä ja palvelujen tehokasta suuntaamista

Yhdessä uusia ratkaisuja kohti

Jenni Ahonen

Työn KIPINÄN henkilöstö auttaa sekä työnantajia että työnhakijoita kohtaamaan toisensa.

Sibeliustalolla työllisyyden puolesta letkajenkkaamassa kuntien ja valtion eri työllisyydenhoidon asiantuntijoita sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia

Päijät-Hämeen kuntako-keilu vastasi haasteeseen 5.9.2014 Yhdessä uusia ratkaisuja kohti – Lahden

ja lähikuntien työllisyyspalvelujen kehittäminen seminaarissaan lähes 70 osallistujan voimin. Osallistujia oli kuudesta eri kunnasta ja usealta eri toimialalta tavoitteenaan tuot-taa ratkaisuja, miten vastata vuoden 2015 lakimuutosten myötä kunnille tuleviin uusiin haasteisiin liittyen pitkäaikaistyöttömille tarjottavien palvelujen järjestämiseen, asiakas-ohjaukseen sekä työttömyyden pit-kittymisen katkaisemiseen.

Työllisyyden letkajenkka on kier-tue, joka kiertää vuosien 2013–2014 aikana kaikilla työllisyyden kun-takokeiluun osallistuvilla alueilla. Yksi askel taakse ja kolme eteen-

päin – nämä askelkuviot pätevät letkajenkassa, mutta kuvaavat myös työllistymisen vaikeut-ta. Työllistymisen letkajenkka

Lieksalaiset heittivät syyskuussa 2013 letkajenkka-haasteen kaikille 26 kuntakokeiluhankkeelle - teemana työllisyys nousuun, pois pitkäaikaistyöttömyys - kaikki mukaan tekemään parempaa Suomea!

lähti kiertämään Lieksasta viime syyskuussa ajatuksella, että tehdään tätä työllistymisen asiaa - työllisyy-den kehittämistä – yhdessä, kaikis-sa kuntakokeiluhankkeissa, upealla verkostolla. Letkajenkka-merkki luo-vutetaan ministeri Lauri Ihalaiselle 4.11.2014 Kuntatalolla.

Työn Kipinä on osa valtakunnal-lista Työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämää työlli-syyspoliittista hanketta. Työllisyysko-keilussa ovat mukana Lahti, Hollola, Nastola, Orimattila, Heinola, Sysmä ja Hartola.

Työn KIPINÄ työllisyyspalvelut. Kaikki palvelut yhdestä numerosta. Ajanvaraukset ja neuvonta klo 9 – 15.00Yhteydenottopyynnöt 24 h/[email protected] | www.lahti.fi/tyonkipina

Puh. 044 416 3590

Page 3: Työn kipinä 2014

Kontti on Punaisen Ristin kierrätystavaratalo, jossa myy-dään lahjoituksena saatuja vaatteita, huonekaluja ja kodin käyttötavaroita. Kontti työllistää henkilöitä, jotka ovat olleet pitkään työttömänä.

Jenni Ahonen

Jenni Ahonen

Somistajana työskennellyt Mari Riikonen jäi työttömäksi muu-tama vuosi sitten. Lopetettuaan

somistusalan yrityksensä Mari teki pätkätöitä ennen äitiyslomaa. Kun oli aika palata työelämään, ohjattiin yli 500 päivää työttömänä ollut Mari Työn KIPINÄn asiakkaaksi.

– Työn KIPINÄssä kartoitettiin osaamisalueeni ja tulevaisuuden suunnitelmani. Niiden perusteella Veli-Pekka Leinonen järjesti minul-le työhaastattelun Konttiin, Riikonen kertoo.

Kontti-kierrätystavaratalon tar-koituksena on varainkeruu Punaisen Ristin avustustyötön. Lisäksi Kontti työllistää ja valmentaa pitkään työt-tömänä olleita henkilöitä.

– Aloitimme ensin kuukauden mit-taisella työkokeilulla ja siitä jatkettiin työsuhteeseen, joka Marin kohdalla on kestänyt pian vuoden, Kontti-kier-rätystavaratalon projektipäällik-kö Riikka Aaltonen kertoo. Hän tukee työnhakuun liittyvissä asioissa ja auttaa tarvittaessa muun muassa työnhakuasiakirjojen päivittämises-sä. Kontti myös tukee ammatillisten tutkintojen suorittamista.

Tutkinto valmiiksiMari Riikosella oli aikanaan jäänyt kesken Visuaalisen markkinoijan ammattitutkinto. Tutkinnon saami-nen valmiiksi oli yksi Marin haaveista.

– Lähdimme selvittämään, mitä eri vaihtoehtoja Marilla on suorit-taa kesken jäänyt koulutus loppuun

Työkokemusta ja tutkintoKun Mari Riikosen, Työn KIPINÄn ja Kontin tiet kohtasivat, sai Mari itselleen tutkinnon ja arvokasta työkokemusta. Kontti sai innostuneen ja luovan työntekijän vuodeksi.

ja valmistua, Aaltonen muistelee. Yhteistyössä Työn KIPINÄn, Kon-

tin ja Koulutuskeskus Salpauksen kanssa oikeanlainen koulutus löy-tyi ja se räätälöitiin Marin tarpeisiin.

Koulutuksen maksoi Työn KIPI-NÄ. Kontti tuki opiskelua antamalla Marin käydä koulua työajalla.

– Lähipäiviä oli 1–2 päivää kuukau-dessa. Sen lisäksi tein kotitehtäviä ja valmistelin näyttötyötäni. Jaksamis-ta helpotti se, että sain käydä kou-lua työajalla.

Parasta opinnoissa oli Marin mie-lestä se, että opitut asiat pystyi siirtä-mään suoraan työhön.

Opiskelu huipentui Marin näyt-tötyönä järjestämään Vintagen vie-mää -muotinäytökseen sekä hänen rakentamaansa Vintageosastoon, jossa myytiin tuotteita menneiltä vuosikymmeniltä.

Vintagen viemää myös oikeassa elämässäIdea vintage-näytökseen sai alkunsa yhdestä Konttiin lahjoitetusta puvus-ta. Mari Riikonen on itse ollut jo vuo-sia vintagen harrastaja ja hän tunnisti heti muodissa vaikuttaneen Senni Lindforsin ateljeetyönä tehdyn ilta-puvun. Siitä lähti muotoutumaan aja-tus vintage henkisen muotinäytöksen toteuttamisesta. Kaikki näytöksen vaatteet tulivat Konttiin lahjoitukse-na ja ne myytiin näytöksen jälkeen.

– Tein tietoisesti ison näyttötyön. Nyt pystyn näyttämään työhaastat-telussa, että hallitsen somistamisen lisäksi myös isompia kokonaisuuksia, Riikonen lisää.

Hän kiittelee Aaltosta siitä, että Kontissa hän on päässyt tekemään oman alan töitä.

– Olen saanut täältä arvokasta työ-kokemusta ja sen lisäksi tutkinnon. Lähden ihan erilaisilla eväillä työnha-kuun tämän mahdollisuuden jälkeen. Olen itsevarmempi työnhakija ja luot-tavaisempi omiin mahdollisuuksiini.

Molemmat naiset kehuvat yhteis-työtä Työn Kipinän kanssa.

– Veli-Pekka oli aina tavoitettavissa, kun tarvitsin apua tai neuvoja, Riiko-nen toteaa.

Aaltonen lisää, että kun Kontissa

Mari Riikonen vastasi Kontissa somistamisesta ja markkinoinnista. Vuosi huipen-tui Vintagen viemää -muotinäytökseen, joka toimi samalla Marin näyttötyönä. Riikka Aaltonen kehui, että Mari kehittyi somistajana valtavasti vuoden aikana.

Kontti-kierrätystavaratalon

tarkoituksena on varainkeruu Punaisen Ristin avustustyötön.

Kontti työllistää ja valmentaa

pitkään työttömänä olleita

henkilöitä.on tarvetta uusille työntekijöille, hän soittaa Työn KIPINÄän ja ker-too minkälaista osaamista Konttiin kaivataan. Työn KIPINÄstä katsotaan työhön sopivia henkilöitä ja lähete-tään haastatteluun.

– Se on helppo tapa saada hyviä osaajia.

Kontti työllistää henkilöitä Työn KIPINÄn lisäksi pääosin TE-toimis-ton sekä Työvoiman palvelukeskus Lyhdyn kautta.

Page 4: Työn kipinä 2014

Jenni Ahonen

– Mitä pidempään on työttömänä, sitä vaikeampi on hakea töitä. Siksi Työn KIPINÄn työhönvalmentajilla on tärkeä merkitys työnhaussa, pitkään työttömänä ollut Mikko Manolio sanoo.

Hanna Varputie opiskelee kotityöhoitajan perustutkintoa oppisopimuksella. Sekä opiskelupaikka että oppisopimukseen tarvittava työpaikka järjestyivät Työn KIPINÄn kautta.

Apua työnhakuun

Opinnot työn ohessa

Ensin työpaikka, sitten koulutusta.

Mikko Manolio saa syksyn mittaan Työn

KIPINÄN kautta koulutusta excelin ja

wordin käyttöön.

Oppilas saa siirrettyä

koulussa opitut asiat suoraan työelämään.

M aailma muuttuu hurjaa vauhtia ja työnhakuka-navat- ja menetelmät sen

mukana. Mitä pidempään työttö-myys jatkuu, sitä vaikeampi työn-haussa on pysyä mukana.

Kun Mikko Manolio ohjat-tiin Työn KIPINÄn asiakkaaksi, oli

H anna Varputie oli tuttu ja pidetty avustaja Lehtiojan palvelukeskuksen asukkail-

le jo ennen oppisopimuksen alkua. Nuori nainen oli pariinkin kertaan työllistettynä Ritatornin palvelutalos-sa. Työllistymisjaksojen välillä Hanna kävi tapaamassa tutuksi tulleita asuk-kaita ja auttoi heitä muutossa Lehti-ojan palvelutaloon.

Kun Hannasta tuli Työn KIPINÄn asiakas, selvittivät Työn KIPINÄn työ-hönvalmentaja Mervi Leite-Ferraz ja Hanna Varputie eri vaihtoehtoja,

työttömyyttä kestänyt vuosia. Useis-ta yrityksistä huolimatta nuori mies ei ollut löytänyt työtä.

Onneksi Mikon tarinalla on onnel-linen loppu. Hän työllistyi kankaiden maahantuontiyritys Ernst Textilen palkkalistoille vajaa vuosi sitten.

– En usko, että olisin löytänyt tätä työtä omin voimin. Mitä pidempään on työttömänä, sitä haasteellisem-maksi töiden löytäminen menee.

Työn KIPINÄn työhönvalmentaja kävi Mikon kanssa läpi miehen työ-historian ja osaamisen.

– Sen jälkeen hän etsi minulle osaamistani vastaavia työpaikkoja, Manolio kertoo. Yksi tällaisista työ-paikoista oli erilaisia kankaita Ruot-sista maahantuova Ernst Textil.

Manolio selvitti työhaastattelun ja pääsi kahden kuukauden koeajal-le. Sen jälkeen työsuhde muutettiin vakinaiseksi.

– Työ varastossa oli minulle entuu-destaan jo tuttua, mutta kankaissa on ollut opettelemista, Manolio kertoo.

Helppoa rekrytointiaTyön Kipinän toiminta oli yrittäjä Jyrki Ylikarjulalle entuudestaan tuttua. Työhönvalmentaja Mark-ku Heimola oli käynyt kertomassa toiminnasta vuotta aikaisemmin.

Silloin yrityksessä ei ollut rekrytoin-titarpeita, mutta kun niitä tuli, kään-tyi yrittäjä Työn KIPINÄn puoleen.

– Kerroin minkälaiseen työhön etsin ihmistä ja minkälaisia taitoja työssä tarvitaan. Markku etsi minul-le sopivia ehdokkaita. Haastattelin ehdokkaat läpi ja päädyin Mikkoon, yrittäjä kertoo.

Rekrytointi on Ylikarjulalle tut-tu juttu aikaisemmista työpaikois-ta. Pahimmillaan työhakemusten selaaminen on työlästä, aikaavievää ja sitovaa.

– Yrittäjän näkökulmasta tällainen tapa rekrytoida uutta työvoimaa on ihanteellinen. Työn KIPINÄssä teh-tiin minun puolestani mittava esityö etsimällä työhön sopivia ehdokkaita. Se nopeutti ja helpotti rekrytointia huomattavasti, Ylikarjula kiittelee.

– Koska päämiehemme on ruotsalainen, piti työnhakijalla olla kielitaitoa ja ajokortti. Kankaat oppii työtä tekemällä, sanoo yrittäjä Ylikarjula. Vieressä Mikko Manolio.

Hanna Varputie (vasemmalla) opiskelee oppisopimuksella kotityöhoitajaksi. Palveluesimies Minna Mattila auttaa Hannaa selvittämään opinnot ja työn.

joilla Hanna voisi työllistyä alalle.– Olin kuntakokeilun kautta kol-

me ja puoli kuukautta Passari-koti-hoidontyön kokeilussa Lehtiojan palvelutalossa. Sinä aikana minulle vahvistui ajatus siitä, että tämä on minun alani, Hanna sanoi.

Hanna halusi itselleen tutkin-non ja oppisopimus tuntui parhaal-ta vaihtoehdolta.

– Oppisopimuksella voin suorittaa opinnot työn ohessa ja saan palkkaa.

Oppisopimuksen tietopuolisen koulutuksen järjestää Koulutuskeskus

Salpaus. Lähiopetusta on aina tiistai-sin. Muu aika opinnoista suoritetaan työpaikalla.

Oppisopimus sopii alalleKun Työn KIPINÄstä oltiin yhteydes-sä palveluesimies Minna Mattilaan ja ehdotettiin Hannan palkkaamista oppisopimuksella, ei asiaa tarvinnut pohtia pitkään.

– Olimme heti valmiita ottamaan Hannan tänne. Tunnemme hänet hyvin ja hän soveltuu loistavasti alal-le. Lisäksi asukkaat pitävät Hannas-ta kovasti. Myös sillä oli merkitystä.

Mattilalla on ollut aikaisemminkin

oppisopimusopiskelijoita. Hänestä malli sopii hyvin hoitoalalle.

– Oppisopimus on hyvä tapa opis-kella tätä alaa. Oppilas saa siirrettyä koulussa opitut asiat suoraan työelä-mään. Samalla työpaikka saa uusia

ajatuksia ja ideoita oppilaan muka-na koulusta. Tästä hyötyvät kaikki.

Minna Mattila toimii Hannan lähiesimiehenä. Sen lisäksi Hannal-la on kaksi työpaikkaohjaajaa.

– Opintojen, työn ja näyttöjen yhdistäminen on välillä haasteellis-ta. Siksi on hyvä, että työpaikalla on ihmisiä, jotka auttavat ja sparraavat, Hanna sanoo.

Hannan opinnot alkoivat tammi-kuussa 2014. Hän suorittaa Kotityön ja puhdistuspalvelujen perustutkin-toa ja valmistuu parin vuoden pääs-tä kodinhuoltajaksi.

Sekä Hannalla että Minnalla on pelkkää positiivista sanottavaa yhteistyös-tä Työn KIPINÄn kanssa.

– Näkee, että siellä jokainen asiakas otetaan yksilönä ja kaikkia yrite-tään auttaa sen hetki-sen tilanteen ja tarpeen mukaan, naiset sanovat.

– Olen kiitollinen, että minulle järjestyi sekä työpaikka että opiske-lupaikka. Tänä päivä-nä elämässä on vaikea päästä eteenpäin tai työllistyö ilman tutkin-toa, Hanna toteaa.

Jenni Ahonen

Page 5: Työn kipinä 2014

T yö pintakäsittelyyn erikoistu�neessa yrityksessä on nopeasyk�listä. Tänään maalaamolla ei

tiedetä, mitä tuotteita ja kuinka pal�jon loppuviikolla maalataan. Tämä tekee uusien työntekijöiden palkkaa�misen haasteelliseksi, vaikka tarvet�ta olisikin.

– Suomessa on helppoa palkata henkilö töihin, mutta vaikea päästä vääränlaisesta henkilöstä irti. Aina rekrytoinnit eivät mene nappiin ja siksi kynnys palkata uusia ihmi�siä on haasteellista. Etenkin tilan�teessa, jossa töiden ennustaminen

Metallin pintakäsittelyyn erikoistuneen Special Color Oy:n toimitusjohtaja Risto Virtanen kehuu palkkatukea työllistämisen tukena.

– Se on hyvä keino tutustua työntekijään, ennen lopullista rekrytointia.

Palkkatuki madaltaa kynnystä rekrytointiin

loppuviikkoon, saati ensi vuoteen asti on mahdotonta. Siksi palkkatuki pitkään työttömänä olleen henkilön

palkkaamiseen on loistava rekrytoin�nin tuki, Risto Virtanen sanoo.

Hän palkkasi Työn KIPINÄn kaut�ta puolitoista vuotta työttömänä olleen Jarno Vesaniemen.

Hiljaisten työpaikkojen etsintääTyöhönvalmentaja Sini Vaarin työ�tä on etsiä yrityksissä olevia hiljaisia työpaikkoja. Vaikka ajat ovat haas�teelliset, on monissa yrityksissä työ�tä tarjolla. Ne täytyy vain löytää.

– Monessa yrityksessä on tekemä�töntä työtä ja mahdollisesti jopa poh�dittu rekrytointia, mutta sen eteen ei ole ehditty tehdä mitään. Moni yrittäjä ei myös tiedä kaikkia niitä mahdollisuuksia, mitä heillä työl�listämisen avuksi on, Vaari kertoo.

Näin oli myös hollolalaisen Spe�Spe�cial Colorin kohdalla.

– Maalaamon puolella oli periaat�teessa yksi paikka vapaana. Olin teettänyt töitä alihankintana yhteis�työkumppanilla, mutta olin mietti�nyt siihen henkilön palkkaamista.

Jenni Ahonen

Vaikka ajat ovat haasteelliset,

on monissa yrityksissä työtä

tarjolla. Ne täytyy vain löytää.

Aina rekrytoinnit eivät mene

nappiin ja siksi kynnys palkata uusia ihmisiä on

haasteellista.

Toimitusjohtaja Risto Virtanen (oikealla), työhön-valmentaja Sini Vaari ja Jarno Vesaniemi.

Kun Sini marssi paikalle ja esitteli kolme työhön sopivaa henkilöä, koh�tasivat työ ja tekijä. Näiden kolmen joukosta Special Coloriin kutsut�

tiin haastatteluun vain Jarno. Ris�toon teki vaikutuksen se, että mies oli aikaisemmin tehnyt pätkätöitä ilmastointialalla.

– Se on rankkaa ja likaista hom�maa, niin kuin tämäkin työ välillä on. Se osoitti, että Jarno ei pelkää liata käsiään ja on valmis tekemään ikäviäkin hommia.

Työkokeilusta palkkatukeenJarnon ja Special Colorin yhteinen taival alkoi kuukauden mittaisella työkokeilulla. Sen jälkeen työsuh�de muutettiin vuoden mittaisek�si palkkatueksi. Jos kaikki menee hyvin, työ vaihtuu ensi vuoden alus�sa vakinaiseksi.

– Yrittäjän kannalta tämä on järke�vä tapa rekrytoida. Alussa on kuu�kauden mittainen työkokeilu, jonka aikana näkee palkattava henkilön työmoraalia ja soveltuvuutta työhön. Ketjutyössä ketjun nopeus määrää työtahdin ja rytmissä pysyminen on alkuun hankalaa. Jarno on rauhal�linen kaveri, joka välttelee virhei�tä. Uskon, että hänellä on kykyä ja halua oppia homma.

Risto Virtanen uskoo, että Jar�non rekrytointi olisi jäänyt tekemät�tä ilman Työn KIPINÄä.

– Tuettu pitkäaikainen työllistämi�nen on hyvä keino tutustua ja kat�soa, toimiiko tämä juttu. Se madaltaa kynnystä rekrytoida.

Työn KIPINÄ tarjoaa palveluja sekä työnhakijoille että työnantajille. Hankkeella on hyvät yhteistyöverkos-tot alueen koulutusorganisaatioihin sekä työelämän edustajiin.

Page 6: Työn kipinä 2014

Jenni Ahonen

• saat asiantuntija-apua rekrytointeihin• etsimme sopivia työnhakijoita ehdolle• teemme työ- ja työkokeilupaikkojen kartoituksia• annamme työllisyysasioiden tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluja• tarjoamme koulutuksellisia palveluja työllistetyille• tarjoamme erilaisia tarveharkintaisia ostopalveluja, esimerkiksi työ- ja toimintakyvyn arvioita, osaamiskartoituksia, soveltu-vuustestejä, uravalmennuksia ja korttikoulutuksia.

Yrittäjä! Näin Työn KIPINÄ auttaa sinua 

K un Jukka Puustinen val-mistui muutama vuosi sitten sähköasentajaksi, ei ammat-

timiehelle tahtonut löytyä vakituis-ta työtä.

– Kävin esittelemässä AC Palveluis-sa Työn KIPINÄn toimintaa. Tapio Ojala kiinnostui työntekijän palkkaa-misesta niin paljon, että etsin hänel-le tarpeisiin soveltuvia henkilöitä haastatteluun.

Puustisen sähköasentajan koulu-tus oli vahvuus, josta työhaastatte-lussa oli apua. Se ei kuitenkaan yksin riittänyt.

– Näitä töitä ei voi tehdä ilman kyl-mäkoneasentajan tutkintoa. Pätevyy-den hankkiminen oli työllistymisen ehto, toimitusjohtaja Tapio Ojala kertoo.

Työsuhde aloitettiin kolmen kuukauden mittaisella työkokeilul-la. Kaikki meni hyvin ja orastavaa työsuhdetta haluttiin jatkaa puolin ja toisin. Jukka palkattiin yritykseen palkkatuella.

– Räätälöimme yhteistyössä Koulu-tuskeskus Salpauksen ja AC Palvelui-den kanssa Jukalle henkilökohtaisen koulutussuunnitelman, jotta hän sai-si ammattiin pätevyyden, Markku Heimola toteaa.

Valtaosa opiskelusta tapahtuu työ-paikalla. Kolmen viikon mittaiset kou-lutusjaksot on suunniteltu niin, että ne palvelevat parhaiten Jukan työtä AC Palveluissa.

– Halusimme painottaa Jukan

Jukka Puustinen työllistyi reilu vuosi sitten Työn KIPINÄn kautta ilma- ja vesilämpöpumppuja sekä aurinkopaneleita myyvään ja asentavaan AC Palvelut Oy:n. Työllistymisen ehtona oli, että Jukka kouluttautuu työn ohessa kylmäkoneasentajaksi.

Toinen tutkinto täydentää osaamisen

Valtaosa opiskelusta tapahtuu 

työpaikalla.

koulutusta normaalia enemmän nii-hin osa-alueisiin, jotka ovat työn kannalta tärkeitä, Ojala sanoo. Hän lisää, että etenkin tällaisissa tilanteis-sa palkkatuki on yrittäjälle merkit-tävä apu.

– Iso osa Jukan koulutuksesta tapahtuu työpaikalla ja se sitoo van-hemman asentajan työaikaa. Palkka-tuki mahdollistaa sen, että pystymme työllistämään ja kouluttamaan Jukan. Ilman sitä, tämä olisi liian raskasta yritykselle.

Motivaatio kohdillaanTapio Ojala kehuu kulunutta vuotta Puustisen kanssa. Miehen motivaatio

ja halu oppia uutta ovat korvan-neet sen, ettei mies ole vielä täysi ammattilainen.

– Jukan motivaatio on ihan toista luokkaa, kun monen suoraan kou-lunpenkiltä tulleen. Yhteistyö Työn KIPINÄn kanssa on avannut silmät moneen suuntaan. On upeaa, että löytyy Markun kaltaisia henkilöitä, jotka jalkautuvat yrityksiin ja etsi-vät niissä olevia piilotyöpaikkoja. Oli myös hienoa, että pystyimme työllis-tämään pitkään työttömänä olleen henkilön ja löysimme samalla lois-tavan työntekijän. Jukasta näki heti, että hän soveltui meille erittäin hyvin, Ojala toteaa.

– Markku Heimola valikoi meille henki-löitä haastatteluun sen mukaan, mitä toiveita meillä oli. Jukka Puustinen erottui haastattelussa edukseen ja olemme olleet häneen tyytyväisiä, Tapio Ojala sanoo. 

Page 7: Työn kipinä 2014

Jenni Ahonen

Tuija Valkeavuori-Mononen jakaa työ-panoksensa neljän työpaikan kesken.

Jenni Ahonen

S ysmän Kirjakyläyhdistys ry löy-si Tuija Valkeavuori-Monosen Työn KIPINÄn ja Liikunnalla

tukea työelämään LITTI projektin yhteistyön tuloksena. Vuoden mit-taisen työsuhteen aikana Tuija Val-keavuori-Mononen työskentelee eri tehtävissä neljässä eri työpistees-sä Camping-Sysmä leirintäalueel-la, Sysmän kirjakaupassa ja Sysmän 4H-yhdistyksessä. Työsopimus on tehty Sysmän Kirjakyläyhdistyksen kanssa.

Paikka löytyi LITTI-projektin kaut-ta. Työntekijä puolestaan Työn KIPI-NÄn asiakkaista.

– LITTI hakee aktiivisesti työnte-kijöitä päijäthämäläisiin urheiluseu-roihin ja kyläyhdistyksiin. Projektin avulla yhdistyksillä on mahdollisuus

T yöhönvalmentaja Mervi Lei-te-Ferraz on ylpeä. Tarja Vaa-rannon tie pitkään työttömänä

olleesta vakituisen työpaikan avoimil-ta työmarkkinoilta hankkineeseen naiseen on juuri se, mitä Työn Kipi-nässä halutaan.

– Tarja tuli asiakkaakseni reilu vuosi sitten. Hän aloitti saman tien 3,5 kuu-kautta kestävän Passari-koulutuksen. Sen jälkeen hän työllistyi palkkatu-en avulla Lahden Seudun Työttömil-le. Kun se pesti loppui, hankki Tarja

Työn KIPINÄn ja LITTI projektin yhteistyö tehostaa työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaamista.

Tarja Vaaranto oli työttömänä viisi vuotta ennen kuin pääsi Työn Kipinän ja Koulutuskeskus Salpauksen Passari-kotihoidontyön koulutukseen. Koulutuksen jälkeen Tarja työllistyi ensin palkkatuella ja sen jälkeen energiselle naiselle löytyi vakituinen työ avoimilta työmarkkinoilta.

Hankeyhteistyö avaa uusia mahdollisuuksia

Oma työpaikka!

Työn KIPINÄN asiakastyö on perusteellista ja asiakkaan osaami-nen osataan kanavoida oikeisiin avoimiin työpaikkoihin. Asia-kasohjauksen lisäksi LITTI – projektin toimintaa markkinoidaan työhönvalmentajien toimesta yhteistyöyhdistyksiin. Liikunnalla Tukea Työelämään LITTI on Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urhei-lun työllistämisprojekti, joka alkoi vuoden 2014 alusta ja jatkuu vuoden 2016 loppuun.

saada palkkatuettu työntekijä tai työkokeilija, yksilövalmentaja Ris-to Turunen kertoo. LITTI-projekti saa pitkään työttömänä olleen Tui-jan palkanmaksuun Sysmä-lisää ja työllistymistukea. Tukea on mahdol-lista saada kaksi vuotta.

Koska kynnys työllistää on haluttu tehdä yhdistyksille mahdollisimman matalaksi, hoitaa LITTI työnantaja-velvollisuudet, lakisääteiset vakuu-tusasiat ja muut hallinnolliset asiat yhdistyksen puolesta.

– Veloitamme tehdystä työstä mini-maalisen 30 euron korvauksen kuu-kaudessa, Turunen sanoo.

Työ vaihtelevaa ja mielekästäYksi yhdistys ei pysty tarjoamaan töitä yhdeksi vuodeksi, mutta neljä

yhdistystä yhdessä pystyy. Tuijan työpanos jaetaan yhdistysten kesken aina tarpeen mukaan. Myös kulut jae-taan tehdyn työajan mukaan.

– Työnantajan velvollisuudet työn järjestämisen osalta ovat koko sopi-muksen ajan Kirjakyläyhdistyksel-lä, vaikka Tuija olisi töissä toisaalla. Kirjakyläyhdistys laskuttaa jokaista tehdystä työstä, Camping Sysmän yrittäjä ja 4H-kerhon toiminnanjoh-taja Mia Kärkkäinen kertoo.

Kesällä työtä on riittänyt leirin-täalueella ja kirjakylän tapahtumis-sa. Syksyn mittaan Tuijan työpanos siirtyy enemmän kirjakauppaan ja 4H-yhdistykseen.

Tuija itse on tyytyväinen moni-työnantajamalliin. Työ on vaihtele-vaa, itsenäistä ja mielekästä.

– Pidän siitä, että saan tehdä usei-ta erilaisia töitä ja tehtäviä. Jokainen päivä on erilainen, Tuija kertoo ja lisää, että työnhaku avoimilta mark-kinoilta tuntuu tulevaisuudessa ihan erilaiselta.

– Olen saanut itsevarmuutta ja uskoa omaan osaamiseeni. Tässä työssä minulla on mahdollisuus tava-ta paljon uusia ihmisiä ja kasvattaa verkostoja. Vuoden tai kahden päästä työmarkkinoilla on aivan uudenlainen ja uusia asioita osaava Tuija. Ja ennen kaikkea, en ole enää pitkäaikaistyötön. Ikävä kyllä, moni katsoo CV:ssä vain sitä ja olettaa että se tarkoittaa samaa

kuin työhaluton, Tuija Valkeavuori-Mononen pahoittelee.

– Tuijan työpanos ja apu on ollut aivan mieletön tämän kesän aikana, Mia Kärkkäinen sanoo.

Vastaavanlainen ”monityönan-tajamalli” voisi toimia TyönKipinän työhönvalmentaja Silja Hyttisen mie-lestä yhdistysten lisäksi hyvin myös yksinyrittäjille ja pienyrityksille.

avoimilta työmarkkinoilta itselleen henkilökohtaisen avustajan paikan, Leite-Ferraz iloitsee.

Tarja itse uskoo, ettei hän olisi työllistynyt ilman Passaria. Passari on omaehtoista koulutusta, jossa suo-ritetaan useamman tutkinnon osa.

– Olin ollut aikaisemmin siivooja-na. Passarin työharjoittelun suoritin Sotainvalidien Veljesliitossa ja tutus-tuin siellä henkilökohtaisen avusta-jan työhön. En usko, että olisin saanut nykyistä työpaikkaa ilman Passaria,

Tarja pohtii.Ehkä suurin muutos vuoden aika-

na on tapahtunut kuitenkin Tarjas-sa itsessään.

– Minulle sanottiin eräässä työhaas-tattelussa puolitoista vuotta sitten, että olen liian vanha töihin. Se tun-tui pahalta. Passarissa tajusin, että asia ei ole näin. Sain ihan uudenlaista varmuutta myös työnhakuun.

Tällä hetkellä Tarja toimii kahden henkilön avustajana.

– Heti kun menin ensimmäiseen

työhaastatteluun, asiakkaani, 94 -vuo-tias rouva sanoi, että hän tiesi jo puhe-limessa, että olin hänen henkilönsä. Se tuntui ihanalta vuosien työttömyy-den jälkeen. Kelpaan edelleen.

Takaisin kouluun?Henkilökohtaisen avustajan työ

on tuntunut Tarjasta niin hyväl-tä, että hän miettii jopa paluuta koulunpenkille.

– Haluaisin jossain vaiheessa suorit-taa koko tutkinnon, mutta sen aika ei ole vielä. Nyt nautin siitä, että minul-la on töitä ja ihanat asiakkaat, Tarja Vaaranto sanoo.

Page 8: Työn kipinä 2014

Työn KIPINÄN keskeisenä tavoitteena on työttömyyden alentaminen, pitkään työttömänä olleiden työllistäminen ja työllistymisen tukeminen.

Haluamme selkeyttää työnjakoa työllisyydenhoidossa valtion ja kuntien välillä sekä luoda asiakkaillemme entistä parempia palveluja. Olemme valmiit kehittämään uusia toimin-tamalleja ja käytäntöjä kuntien työttömyyden torjumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.

Teemme työtä yhteistyössäTyö- ja elinkeinoministeriön, Kuntaliiton, Lahden kaupungin, Hollolan kunnan, Nastolan kunnan, Orimattilan kaupungin, Heinolan kaupungin, Sysmän kunnan, Hartolan kunnan, Hämeen TE-toimiston, Hämeen Ely-keskuksen, KELAn, Päijät-Hämeen Yrittäjien, LADEC Oy:n, Hämeen Kauppakamarin, Työvoiman palvelukeskus Lyhdyn, Itä-Hämeen työvoi-man palvelukeskuksen, lukuisten koulutusorganisaatioiden, kolmannen sektorin toimi-joiden sekä erilaisten työllisyyshankkeiden kautta.

Kehitä kanssamme alueen työllisyyspalveluja!

Työkokeilu • Työkokeilua voidaan käyttää työmarkkinoille paluun

tukemiseen tai ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittämiseen

• Työnantajalle maksuton• Kesto keskimäärin 1–2 kk • Työaika enintään 5 pv/vko ja 4–8 h/pv

Palkkatuki • Työnantajalle palkkatukea työttömän henkilön palkka-

kustannuksiin 1–24 kuukaudeksi kerrallaan• Palkkatuki on aina harkinnanvarainen, TE-toimisto

päättää tuen suuruuden ja keston tapauskohtaisesti

Jatkosijoitus lahtelaiseen yritykseen• Työnhakijan tarpeesta• Jatkosijoitus ei aiheuta kustannuksia yritykselle, vaan

työntekijän palkkauskustannukset maksetaan Lahden kaupungin työllisyysvaroista

Oppisopimus• Palkataan uusi työntekijä, jolta puuttuu alan ammatil-

linen koulutus tai pätevyys tai jonka ammattitaito on puutteellinen

• Sopivan koulutuksen saanutta työntekijää ei löydy työmarkkinoilta

• Oppisopimukseen voi saada palkkatukea koko koulu-tuksen ajaksi

Suora rekrytointi• Työn Kipinä auttaa löytämään juuri Teille sopivan työn-

tekijän määräaikaiseen tai vakituiseen työsuhteeseen• Palkattavalle henkilölle koulutusta yrityksen tarpeiden

mukaan

Kuntalisä • Työnantajalle maksettava harkinnanvarainen lisä, jota

on mahdollista myöntää jos se ei ole ristiriidassa työ-hallinnon maksaman palkkatuen kanssa

Työn Kipinä on osa valtakunnallista Työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämää työllisyyspoliittista hanketta, jonka päätavoitteena on työllisyyspalvelujen kehittäminen.

LAHTIMarkku Heimola Puh. 044 416 3493

Mervi Leite-Ferraz Puh. 044 416 3497

Veli-Pekka Leinonen Puh. 044 416 3492

Erilaisia tapoja työllistää

Jos mielenkiintosi heräsi, kerromme lisää!

Henrik Fellman Puh. 044 416 3489

Ulla Viljanen Puh. 044 416 3491

HOLLOLASini Vaari Puh. 044 416 3495

HEINOLAOuti Hietanen Puh. 044 416 3494

Silja Hyttinen Puh. 044 416 3496

NASTOLAMinna Rauhanlaakso Puh. 044 416 3546

sähköposti:[email protected]