Tulevaisuuden kunnan skenaariot ja visot 2030

Sisällysluettelo

1. Tulevaisuuden kunnan perustehtävät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

2. Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

3. Tulevaisuuden kunnan taustalla vaikuttavat muutosvoimat . . . . . . . . . . . . . 6

4. Neljä skenaariota tulevaisuuden kunnasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

5. Tulevaisuuden kunnan visiot 2030 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

6. Tulevaisuuden kunta –reformin jatkotyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

Liite 2. Työryhmien kokoonpanot (toimikausi 1.1.2016 – 31.3.2019) . . . . . . . . . . 25

Liite 3. Trendikortit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

Liite 4. Kuvaus pidetyistä sidosryhmätilaisuuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

Liite 5. Väliraportin työstämisessä hyödynnetyt lähteet . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Lisätietoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

Lukuohjeet ja tulostus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

2

1. Tulevaisuuden kunnan perustehtävät

Kunnat ovat nyt ja tulevaisuudessa itsehal-linnollisena yksikkönä merkittäviä toimijoitasuomalaisessa yhteiskunnassa. Myös kuntienrooli osana julkisen hallinnon kokonaisuuttasäilyy vahvana.

Monet toimintaympäristössä tapahtuvat suu-ret muutokset vaikuttavat kuntiin. Esimer-kiksi globaalisti toimiva talous ja kriisit ku-ten luonnonvaroihin ja ilmastonmuutokseenliittyvä kestävyyskriisi, teknologinen muutosja elämäntapojen muuttuminen, demokrati-an murros sekä väestönkasvun ja –rakenteenmuutokset haastavat kunnat ja julkisen hal-linnon uudistumaan ja uudistamaan toimin-tatapojaan. Myös meneillään olevat hallinnonja palveluiden uudistukset vaikuttavat kun-tien toimintaan, tehtäviin ja rahoitukseen.Samalla kuntien rooli on uudistumassa.

Kunnan elinvoima-, sivistys- ja hyvinvoin-tirooli korostuvat maakuntien perustamisenmyötä. Samoin vahvistuvat kunnan elinym-päristörooli, kehittäjä- ja kumppanuusroolisekä osallisuus- ja yhteisörooli.

Elinvoiman edistäminen on laaja-alainen teh-tävä, joka korostuu tulevaisuuden kunnankaikessa toiminnassa ja toiminnoissa. Elinvoi-maisuutta tukevia toimia tehdään muun mu-assa paikkakunnan vetovoimaisuuden (maan-käyttö, kulttuuri, liikunta), yritysten toimin-nan (elinkeinotoimi, hankinnat) ja osaami-sen (sivistystoimi) kehittämisen kautta. Veto-voimapalveluiden merkitys osana elinvoimaakasvaa ja kunnan työllisyyden hoidon ja edis-tämisen tehtävät korostuvat. Kunnat ovatedelleen keskeisiä kumppaneita alueiden ke-hittämiseen tähtäävässä toiminnassa ja han-keyhteistyössä.

Tulevaisuuden kunnan perustehtävinä säily-vät väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistä-minen ja siihen sisältyvä eriarvoisuuden vä-hentäminen ja terveyserojen kaventaminen.Hyvinvoinnin edistämisessä kunnan rooli py-syy merkittävänä. Tehtävä on laaja-alainenja edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä.Hyvinvointi ja terveys ovat yhteydessä yhtälailla elinympäristöön, kaavoitukseen, liiken-nejärjestelyihin sekä moniin muihin kunnanhoitamiin tehtäviin, sillä niin palvelut, infra-struktuuri kuin monipuoliset harrastusmah-dollisuudetkin luovat asukkaiden hyvinvoin-nin perustan. Onnistunut hyvinvoinnin ja ter-veyden edistäminen edellyttää kuntien sau-matonta yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalve-luista vastaavien maakuntien ja palvelutuot-tajien kanssa.

Myös sivistyspalvelut edistävät osaltaanasukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. Sivis-tyssektori onkin tulevaisuuden kunnan kes-keinen toimiala. Toimivan koulutuspolitiikanja –järjestelmän merkitys kasvaa paikallisestija alueellisesti. Tasa-arvoinen koulutus, kas-vatus, opetus ja harrastusmahdollisuudet ko-rostuvat samoin kuin tarve koulutusinnovaa-tioihin ja joustaviin ratkaisuihin. Kunnat jär-jestävät edelleen kirjasto-, kulttuuri-, taide-,liikunta-, nuoriso- ja vapaa-aikapalveluja. Te-kemisen meininki, tapahtumat ja panostuk-set luovaan työhön sekä matalan kynnyksenkulttuuriin lisäävät myös kunnan houkuttele-vuutta.

Kunnilla on keskeinen rooli myös turvalli-suuden kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Tä-mä kytkeytyy vahvasti kunnan yhteisörooliin,jonka merkitys on suuri esimerkiksi syrjäyty-misen ehkäisyssä. Tämä vaatii kunnilta en-

3

neltaehkäisevää toimintaotetta ja -asennettasekä yhteistyötä muiden viranomaisten kans-sa.

Kuntien roolit ja tehtävät voivat tulevaisuu-dessa erilaistua nykyisestä. Kunnat toimi-vat tälläkin hetkellä erilaisissa toimintaym-päristöissä. Kun vastuu sosiaali- ja terveys-palveluista siirtyy maakunnille, voivat kun-nat miettiä joustavammin strategisia valin-toja omia vahvuuksiaan painottaen ja kunta-laisten toiveita ja tarpeita huomioiden. Maa-kuntalakiluonnoksen mukaan kunta, jolla onriittävä osaaminen ja resurssit voi tulevaisuu-dessa joidenkin tehtävien osalta sopia maa-kunnan kanssa järjestämisvastuun siirtämi-sestä kunnalle, jos erityislaissa annetaan tä-hän mahdollisuus. Lisäksi maakunnan kaik-kien kuntien kanssa yhteisellä sopimuksel-la maakunnan hoidettavaksi voidaan osoit-taa maakunnan tehtäväalaan liittyviä tehtä-viä, joiden hoitamiseen kunnat osoittavat ra-hoituksen.

Uudistuksilla on vaikutusta myös kuntientoimintatapoihin. Kunnissa on muun muas-sa rakennettava yhteistyösuhteet uuden it-sehallinnollisen maakunnan kanssa. Toimi-valla yhteistyöllä taataan palvelujen yhteentoimivuus ja sujuvuus asukkaille. Tulevai-suuden kuntajohtamisessa korostuvat elinvoi-man, hyvinvoinnin, sopimuksellisuuden sekäkumppanuuden ulottuvuudet ja verkosto- se-kä konsernijohtaminen. Toiminnan keskiössäovat monenlaiset kumppanuudet, yhdessäte-keminen ja vuorovaikutus eri toimijoiden, ku-ten järjestöjen, elinkeinoelämän, kansalaisyh-

teiskunnan ja kuntalaisten kanssa. Yhteisöl-lisyys nousee näkyvämmäksi osaksi kuntientoimintaa ja kumppanuuksien kautta taataanniin yhteistyötahojen kuin kunnan toimintae-dellytykset ja onnistuminen eri tehtävien hoi-dossa.

Muutosten myötä kunnat voivat saada laa-jemmat mahdollisuudet uudistuvan roolin janiihin kytkeytyvien tehtävien vahvistamiseen,oman roolinsa ja toimintatapojensa arvioin-tiin sekä tulevaisuuden ennakointiin. Kun-tien uudistumista tulee valtion taholta tukeamuun muassa tarvittavilla lainsäädännön javaltion kuntapolitiikan muutoksilla. Muutos-tilanteessa on tärkeää varmistaa, että kunnil-le jää riittävät taloudelliset resurssit ja henki-löresurssit tehtäviensä hoitamiseen sote-teh-tävien ja rahoituksen siirtyessä maakunnille.

Hallituksen Tulevaisuuden kunta –reformissaon analysoitu muutosten vaikutuksia kuntiinniin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Joulu-kuussa 2015 asetettu parlamentaarinen työ-ryhmä on ennakointia hyödyntäen hahmotta-nut erilaisia vaihtoehtoja tulevaisuuden kun-nan skenaarioiksi sekä visioiksi. Tässä välira-portissa esitellään ennakointityön tulokset.

4

2. Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi

Parlamentaarisen työryhmän työ käynnistyivuoden 2016 alussa tulevaisuuden ennakoin-tiprosessina. Työ sisälsi työpajasarjan tammi-kuusta joulukuuhun ja se toteutettiin vuo-rovaikutteisesti. Parlamentaarinen työryhmäkokoontui kaikkiaan 16 kertaa.

Vuorovaikutteisessa ennakointiprosessissa olineljä vaihetta: tiedonkeruu, trendikorttien te-keminen, skenaarioiden ja vision laadinta. Ke-vään aikana 2016 kerättiin tietoa neljästä eriteemasta: elinvoima, hyvinvointi, osallisuusja demokratia sekä toimintatavat tulevaisuu-den kunnassa. Tiedonkeruu toteutui asian-tuntija-alustusten, parlamentaarisen työryh-män kommenttipuheenvuorojen ja erilaistenteema- ja tulevaisuuskatsausten avulla. Toi-nen vaihe keväällä oli tiedonkeruu erilaisinosallistavin ennakointimenetelmin kuten me-gatrendien tunnistaminen, SWOT-taulukonlaatiminen ja hiljaisten signaalien keräämi-nen. Signaaleja kerättiin reilut 220 kappalettakaikista teemoista. Signaalien pohjalta teh-tiin elokuussa yhdeksän trendikorttia.

Syksyn aikana parlamentaarinen työryhmälaati skenaariot ja visiot. Skenaarioiden laa-dinta käynnistyi elokuussa muutosajureideneli -voimien hahmottamisella kevään työsken-telyn ja materiaalien pohjalta. Syksyn työpa-joissa tehtiin kaksi tulevaisuustaulukkoa, joi-den avulla hahmoteltiin Tulevaisuuden kun-nan erilaisia kehityspolkuja muutosvoimineenja laadittiin neljä erilaista skenaariota. Ske-naarioita tarkasteltiin eri sidosryhmien näkö-kulmista (eri kuntatyypit ja kuntalaiset). Lo-puksi työssä laadittiin Tulevaisuuden kunnan2030 – visiot, mikä oli koko Tulevaisuudenkunnan ennakointityön tavoitteena.

Parlamentaarisen työryhmän tuottamia ske-naarioita ja visioita käytiin läpi myös eri si-

dosryhmien kanssa erityisesti syksyn 2016 ai-kana, kaikkiaan 12 eri tilaisuudessa.

Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi2016

Kunnan kehittäminen on omaehtoista ja tule-vaisuuteen on mahdollista vaikuttaa strategi-silla valinnoilla. Parlamentaarisen työryhmänennakointityö on ollut prosessi, jonka tavoit-teena on ollut luoda näkymä kuntien mah-dollisista, erilaisista tulevaisuuksista. Samal-la tarkoituksena on kannustaa kuntia omanroolinsa ja tulevaisuutensa ennakointiin ja ar-viointiin sekä antaa kunnille työkaluja strate-gisten valintojen tekemiseen. Kuntakohtaistatulevaisuuden ennakointityötä on mahdollistatehdä kunnissa uuden valtuustokauden alka-essa kuntalain mukaista kuntastrategiaa laa-dittaessa.

5

3. Tulevaisuuden kunnan taustalla vaikuttavatmuutosvoimat

Kuntavisioiden määrittelemiseksi laadittiintulevaisuuden kunnan skenaariot, jotka ovatTulevaisuuden kunnan mahdollisia, toden-näköisiä tai uhkaavia tulevaisuuskuvauksia.Skenaariot voivat toimia kuntien strategisenpäätöksenteon tukena sote- ja maakuntauu-distuksen siirtymävaiheessa. Lisäksi ne voivatedesauttaa myös pidemmällä aikavälillä tar-vittavien paikallisten muutosten toteuttamis-ta sekä tukea kuntien oman uudistumiskyvynaktiivista käyttöönottoa.

Skenaarioiden rakentamisessa ja jäsentämi-sessä on hyödynnetty kahta pääulottuvuutta.Nämä ovat Kuntien uudistumiskyky ja mega-muutokset. Kuntien uudistumiskyky on kun-tien omassa vaikutusvallassa, kun taas kun-tien ulkoisessa toimintaympäristössä tapah-tuvien megamuutoksien vaikutusta on vaike-ampi hallita tai hyödyntää.

Skenaarioiden laadinnassa hyödynnetyt pää-ulottuvuudet

Pääulottuvuuksilla on kaksi ääripäätä: Kun-nan uudistumiskyky voi olla suuri tai pieni jamegamuutosten vaikutuksia kuntien ulkoises-sa toimintaympäristössä voi joko pyrkiä hyö-dyntämään tai olla hyödyntämättä. Pääulot-

tuvuudet kuvaavat kahta tulevaisuuden kun-tiin eniten vaikuttavaa tekijää ja ne määritel-tiin osana prosessia. Eri skenaarioita toisis-taan erottavat ennen kaikkea kunnassa teh-dyt tietoiset strategiset valinnat ja ratkaisut.

3.1. Pääulottuvuudet skenaarioi-den laadinnassa

Kuntien uudistumiskyky

Tulevaisuuden kunnan menestystä määrittääkyky uudistua ja uudistaa toimintaa. Uudis-tumiskykyä tarvitaan yhä monimutkaistuvas-sa toimintaympäristössä toimimiseen, vaikei-den haasteiden ratkaisuun sekä yhtä laillameneillään olevien hallinnon- ja palveluidenuudistusten onnistuneeseen toimeenpanoon.

Kunnan uudistumiskyky voi olla suuri taipieni. Jos kunnan uudistumiskyky on suu-ri, kunta on aktiivinen toimija, jolle toimin-taympäristössä tapahtuvat laajat muutoksetnäyttäytyvät mahdollisuutena uudistaa kun-nan roolia, tehtäviä ja toimintatapoja. Uu-distuminen samoin kuin yhteistyö perustu-vat kunnan vahvaan tahtotilaan. Kuntalaisetovat sitoutuneita uudistusmiskykyisen kun-nan toimintaan, sillä kunta tarjoaa kiinnity-misen paikkoja ja mahdollisuuksia. Toimin-taa kehitetään yhdessä kuntayhteisön mui-den toimijoiden, yritysten, järjestöjen, seu-rakuntien, yhteisöjen ja kuntalaisten kanssa,vahvistamalla osallisuutta sekä avointa, mo-nikanavaista ja läpinäkyvää viestintää. Tie-tojohtaminen ja tiedolla johtaminen tukevat

6

uudistumista. Kunta toimii myös verkosto-maisesti ja ottaa kehittämistoimintaansa mu-kaan kunnan ulkopuolisia toimijoita alueelli-sesti, kansallisesti ja globaalisti. Kunnassa onpanostettu hyvään ammatti- ja luottamus-henkilöjohtamiseen sekä motivoivaan ja kan-nustavaan henkilöstöjohtamiseen.

Kun kunnan uudistumiskyky on pieni, se onpassiivinen toimija ja käpertyy sisäänpäin.Uudistumiskyvyltään heikko tai heikentynytkunta kehittää suljettuna yhteisönä vain omiapalveluitaan, eikä osallista toimintansa ke-hittämiseen kuntayhteisön muita tai sen ul-kopuolisia toimijoita. Tämä voi johtaa kun-nan siiloutumiseen perinteisiin toimialoihin jamyös eri toimialojen vastakkaisasettelun kär-jistymiseen. Kunta keskittyy vain totuttuihintoimintatapoihin sekä osaoptimoi. Jos kor-jaavia toimenpiteitä toteutetaan, niin ne teh-dään myöhässä. Uudistumiskyvyltään heikkokunta ei osaa analysoida eikä tulkita toimin-taympäristön muutosta eikä vastata kunta-laisten toiveisiin tai muuttuviin tarpeisiin, ei-kä hyödyntää kuntalaisten mielipiteitä toi-mintatapojen uudistamisessa.

Menestyjiä ovat ne kunnat, jotka ovat rohkei-ta, eivät tyydy helppoihin ratkaisuihin, vaanuudistavat rooliaan omista lähtökohdistaanyhteistyössä eri toimijoiden ja kumppaneidenkanssa etupainotteisesti sekä hyödyntävät te-hokkaasti kunnan laajaa toimialaa.

Megamuutokset

Moniin kuntien ulkoisessa toimintaympäris-tössä tapahtuviin megamuutoksiin kunta ei– ainakaan yksin tai vain omien toimenpitei-densä kautta – kykene vaikuttamaan. Täl-laisia voivat olla esimerkiksi talouskehityk-sessä tapahtuvat muutokset ja niiden vaiku-tukset. Jos maassamme on vuonna 2030 ta-sainen ja vakaa talouskasvu, työllisyys para-

nee, erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttö-myys vähenee ja tuloerot eivät tällöin kärjis-ty. Myös huoltosuhde säilyy edullisena. Toi-saalta heikko talouskehitys ja työttömyydenlisääntyminen voivat johtaa hyvinvoinnin laa-jamittaisempaan romahtamiseen sekä vaikut-taa yhteiskuntarauhaan. Megamuutokset ku-vaavat kuntien toimintaympäristössä tapah-tuvia suuria kansallisia ja kansainvälisiä muu-toksia tai muutosvoimia, jotka vaikuttavatmerkittävästi kuntiin, niiden toimintaan jatulevaisuuteen.

Vaikka kunnat eivät suoraan voi megamuu-toksiin vaikuttaa, ne voivat pyrkiä vähentä-mään uudistusten negatiivisia seurausvaiku-tuksia tai vahvistamaan muutosten positii-visia vaikutuksia. Lisäksi kunnat voivat jokohyödyntää muutosten vaikutuksia tai jättääne hyödyntämättä.

Uudistumiskykyinen kunta voi esimerkiksihyödyntää globaaleja virtoja kääntämällä nepaikalliseksi elinvoimaksi joko kansainvälises-ti toimivien yritysten tai rajat ylittävän osaa-van työvoiman avulla. Uudistumiskykyinenkunta ymmärtää myös kasvun ja kestävyy-den haasteellisen yhtälön sekä kykenee eko-logisesti kestäviin ratkaisuihin.

Jos kunta ei kykene hyödyntämään toimin-taympäristön laajoja muutoksia, ne voimis-tavat kunnan negatiivista muutosta. Heikkohuoltosuhde näkyy kunnissa väestökehityksenpolarisoitumisena. Uhkakuvana voi olla ke-hitys, jossa yksittäisen kunnan mahdollisuu-det ja erilaisuus jäävät hyödyntämättä. Kun-ta ei myöskään ymmärrä kestävän kehityksenmerkitystä toimintansa näkökulmasta, vaankuluttaa ympäristöään ja antaa taloudellis-ten voimavarojen heiketä. Tämä voi johtaaturvattomuuden kasvuun ja hyvinvoinnin las-kuun. Pahimmillaan toimintaympäristön laa-jat muutokset voivat aiheuttaa hallitsemat-toman kielteisen kehityksen kierteen niin yk-

7

sittäisissä kunnissa kuin laajemmalla alueella.

3.2. Keskeisimmät kuntiin vaikut-tavat muutosvoimat

Työn alussa parlamentaarinen ryhmä määrit-teli yhteensä 23 tulevaisuuden kuntiin vai-kuttavaa erilaista muutosvoimaa. Näitä yh-disteltiin skenaariotyössä laajemmiksi koko-naisuuksiksi. Muutosvoimat kuvaavat keskei-siä kuntien ja laajemmin julkisen hallinnontoimintaympäristössä tapahtuvia sekä tulos-sa olevia kehityskulkuja, muutoksia ja mega-muutoksia. Ne johtavat tietynlaiseen kehityk-seen, mikäli hallinto ja kunnat eivät vastaaniihin uudistumalla ja uudistamalla toimin-taansa.

Globalisaatio edellyttää yhteisiäratkaisuja

Globaalin talouden johdosta paikallinen kehi-tys ja paikallistalous ovat yhä voimakkaam-min sidoksissa maailmanlaajuisiin avoimiinmarkkinoihin, kansainvälisiin työ- ja elinkei-nomarkkinoihin sekä kansainväliseen kilpai-luun ja talouden kehitykseen, jonka ennustet-tavuus on heikentynyt. Talouskehityksen epä-varmuus kasvaa globalisaation oloissa myöstulevaisuudessa. Globalisaation vaikutuksetnäkyvät syvällisesti myös yhteiskuntaelämänmuilla osa-alueilla, muun muassa hyvinvoin-tivaltion sekä sosiaaliturvan kehityksessä.

Myös maailmanlaajuiset, rajat ylittävät on-gelmat ovat yhä kiinteämpi osa arkipäivääm-me. Ongelmat ovat niin sanottuja ilkeitä on-gelmia, joita on vaikea ratkaista yksittäis-ten kansallisvaltioiden tai vain julkisen hal-linnon toimenpitein, sillä hallinnon ohjausvai-kutus heikkenee keskinäisriippuvuuden kasva-essa. Ilmastonmuutos ja hallitsematon maa-

hanmuutto ovat hyviä esimerkkejä siitä, et-tä ongelmat vaativat yhteisiä ratkaisuja. Niinkansallisvaltioiden, alueiden kuin paikallishal-linnonkin kyky tehdä yhteistyötä korostuu.Kuntien menestystä määrittää kyky toimiaglobaalissa toimintaympäristössä.

Ilmastonmuutos ja kestävyyskriisimuuttavat yhteiskuntaa

Ilmastonmuutos on osa kestävyyskriisiä, jol-la on vaikutuksia pitkällä aikavälillä luonnon-ympäristöön, ihmisten elinoloihin, talouteenja yhteiskuntaan. Ilmastonmuutoksen vaiku-tukset yhteiskuntaan ja luonnonympäristöönriippuvat muutosten suuruudesta, nopeudes-ta ja herkkyydestä ilmastotekijöille. Ilmaston-muutoksen nopea eteneminen voi myös vai-keuttaa uusiin oloihin sopeutumista ja niidenhyödyntämistä. Merkittäviä vaikutuksia työn-tyy Suomeen maailmantalouden ja kansain-välisen politiikan kautta. Maailmanlaajuisestihaitalliset vaikutukset ovat selvästi suurem-mat kuin hyödyt.

Ratkaisut kestävyyskriisin ja ilmastonmuu-toksen ratkaisemiseksi ja hidastamiseksi voi-vat tarjota tulevaisuudessa myös hyvinvoin-tia, työtä ja kehitystä. Tämä edellyttää eritoimijoilta asioihin tarttumista. Julkinen hal-linto voi esimerkillään, valinnoillaan ja pää-töksillään vaikuttaa merkittävästi kehityk-seen. Ratkaisuja voi löytyä esimerkiksi kier-totaloudesta, cleantechistä ja hiilineutraaliu-desta, joita koskevat valinnat voivat vaikut-taa positiivisesti myös julkisen hallinnon mai-neeseen ja imagoon.

8

Digitalisaatio haastaa tavat toi-mia

Teknologinen kehitys on kiihtynyt 2000-luvul-la. Erityisesti digitaalinen teknologia ja mo-biiliteknologia ovat muuttaneet monella ta-paa vuorovaikutusta, taloutta sekä työtapoja.Kyse on tietoyhteiskuntakehityksen uudestavaiheesta, jossa tehdään valtavia teknologi-sia harppauksia eri tieteenaloilla. Digitalisaa-tion ohella esimerkiksi robotisaation, keino-älyn ja digitaalisten joukkoalustojen kehityson nopeaa.

Kehitys luo uusia mahdollisuuksia, synnyt-tää muun muassa uudentyyppisiä yrityselä-män, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskun-nan verkostoja ja uusia innovatiivisen organi-soitumisen muotoja sekä uusia innovatiivisiamahdollisuuksia oppimiseen. Se mahdollis-taa myös aika- ja paikkariippumattoman toi-minnan. Parhaimmillaan digitalisaatio edis-tää toimintatapojen ja palveluiden ennak-koluulotonta, kansalaisten hyvinvointia pa-rantavaa ja tulevaisuussuuntautunutta kehit-tämistä. Uudelta vaiheelta odotetaan myöstuottavuushyötyjä ja sen on nähty mahdollis-tavan hallinnon kokonaisvaltaisen uudistumi-

sen. Olennaista on se, miten avautuvia mah-dollisuuksia hyödynnetään. Tämä edellyttäämuun muassa kunnilta osaamista ja oppimis-ta. Monet kehityksen uhista liittyvät toisaal-ta eriarvoistumiseen, jopa syrjäytymiseen jaongelmat ovat luonteeltaan eettisiä. Mikä-li esimerkiksi tasapuolinen saavutettavuus eitoteudu, voi eriarvoistuminen yhteiskunnas-sa kasvaa. Myös kyberturvallisuuteen ja tie-tosuojaan liittyvät vaatimukset kasvavat jayhteiskunnan kasvava riippuvuus sähköisistäjärjestelmistä luo riskejä. Digitalisaation myö-tä monet uhkakuvat myös monimutkaistuvat.Julkisella hallinnolla on iso rooli myös kehi-tyksen haittapuolien torjumisessa.

Demokratia monimuotoistuu

Suomessa poliittiset instituutiot ovat vakaitaja lainsäädäntö luo myös kuntatasolla pohjanavoimelle ja tasavertaiselle kansalaisosallistu-miselle. Ainoastaan perinteisen, edustukselli-sen demokratian toimintamallit kuten neljänvuoden välein tapahtuva äänestäminen eivätkuitenkaan enää vastaa kansalaisten käsityk-siä niistä tavoista, joilla oman kunnan asioi-hin tai yhteiskuntaan haluttaisiin vaikuttaa.Kansalaisosallistuminen kanavoituu puoluei-den, järjestöjen ja äänestämisen ohella uusiareittejä pitkin ja muun muassa epämuodol-lisesti organisoitunut kansalaistoiminta kas-vaa ja kansalaisaktivismi eri muodoissaan li-sääntyy. Samanaikaisesti kansalaisten luotta-mus demokraattisiin instituutioihin on laske-nut ja osallistuminen eriarvoistunut. Politiik-kaan osallistuvat eniten aktiiviset kansalaiset.Näin on myös politiikan uusien osallistumis-muotojen kohdalla.

Epämuodollisen kansalaistoiminnan haastei-ta voivat olla siirtymä yhteiskunnallisuudes-ta henkilökohtaisiin ja pitkäjänteisistä pro-jektimaisiin vaikuttamistapoihin ja sitoutu-

9

minen voi olla kevyttä, kun vaikuttamisenmotiivit kytkeytyvät enemmän henkilökohtai-seen elämänpiiriin hallinnon ja yhteiskunnansijaan. Avoimen ja laajan osallisuuden yhdis-täminen strategiseen päätöksentekoon ei ainaole myöskään ongelmatonta ja vaatii resurs-seja. Se luo kuitenkin uusia mahdollisuuksia,voi johtaa parempaan päätöksentekoon ja li-sätä päätösten hyväksyttävyyttä sekä luotta-musta hallinnon, kuten kuntien toimintaan.Parhaimmillaan kunta on yhteisöjen yhteisö,johon kuntalaiset eri tavoin identifioituvat jakiinnittyvät.

Työelämä ja työn tekemisen tavatmuuttuvat

Työelämän muutos kiihtyy tulevaisuudessa.Työmarkkinat eriytyvät globaalisti kilpailtuuntyöhön ja paikalliseen, läsnäoloa edellyttä-vään työhön. Tulevaisuudessa vaaditaan yhäenemmän kykyä sietää jatkuvaa muutosta.Ihmisellä voi olla elämän aikana monta uraa.Koulutuksen pitää entistä paremmin edistääeri osaamisten yhdistelyä ja vuorovaikutustai-toja. Hyvinvointia ja työkykyä ylläpitäviä toi-mintatapoja tarvitaan tukemaan työssä jak-samista. Uudet, joustavammat ja monimuo-toiset työnteon tavat haastavat myös kuntientyöelämäkulttuurin samanaikaisesti, kun kil-pailu osaavasta työvoimasta kiristyy.

Suomessa työllisyysnäkymät ovat parantu-neet, mutta työttömyysaste laskee hitaasti.Suuri rakennetyöttömyys tulee hidastamaantyöttömyyden laskua parantuneesta suhdan-netilanteesta huolimatta lähitulevaisuudessa.Työttömyyttä pahentaa se, että avoimet työ-paikat ja niiden tekijät eivät kohtaa toisi-aan. Avointen työpaikkojen määrä on kas-vussa ja joillakin aloilla, kuten rakennusalal-la on pulaa osaavasta työvoimasta. Suomentyömarkkinoilta eläköityy jatkossa merkittävä

määrä ihmisiä. Nuorempien sukupolvien tu-lo työmarkkinoille muuttaa osaltaan organi-saatiokulttuuria ja johtamiskäytäntöjä. Suo-messa asuvien maahanmuuttajien työllisyys-aste on alhainen. Maahanmuuttajien työllis-tymisen esteitä ovat niin kielitaidon kuin ver-kostojen puutteet, mutta erityisesti se, etteimaahanmuuttajien osaamista aina tunniste-ta, eikä osata hyödyntää.

Talouskehitys ja työllisyys

Suomen talous on viime vuodet ollut vaikeas-sa tilanteessa. Bruttokansantuote on supistu-nut useana vuonna. Työttömyys on kasvanutja työttömyysjaksot ovat pidentyneet. Mata-lasuhdanne on osoittautunut ennakoitua pi-demmäksi ja syvemmäksi. Samaan aikaan te-ollisuuden rakennemuutos, alhaiset investoin-nit, pitkittyessään rakenteelliseksi muodostu-nut työttömyys ja väestön ikärakenteen muu-tos ovat heikentäneet talouden kasvun edelly-tyksiä. Yleisen taloustilanteen heikentyminenon johtanut myös kestävyysvajeen kasvuun,jonka umpeen kurominen vaatii monia pit-kän aikavälin toimia kuten esimerkiksi työu-rien pidentämistä, sosiaali- ja terveyspalvelu-jen uudistamista sekä julkisen hallinnon toi-minnan tuottavuuden parantamista. Ensiar-voisen tärkeää on rakenteellisen työttömyy-den ehkäisy.

Suomen talouden yleiset vaikeudet ovatheijastuneet myös kuntatalouden tilaan jakuntatalouden toimintaympäristö on haas-tava. Siihen vaikuttavat jatkossakin ylei-sen, osin ennakoimattoman talouskehityksenohella työllisyyskehitys, kuntien vastuut javelvoitteet sekä tulopohja, kuntien omien toi-menpiteiden ohella.

Kuntien vastuulla olevat sosiaali- ja ter-veydenhuollon tehtävät siirtyvät maakunnanvastuulle. Tämä vaikuttaa kuntien rahoituk-

10

seen, kun yli puolet kuntien käyttötalou-den kustannuksista siirtyy maakuntiin. Jat-kossa kunnallisveron tuotolla rahoitetaan ny-kyistä selvästi pienempiä budjetteja kunnissa.Maakunnille siirtyvät muun muassa vaikeastiennakoimattomat erikoissairaanhoidon kus-tannukset. Kunnille jäävät suurimmat me-nokohteet kuten varhaiskasvatus ja perus-opetus ovat puolestaan hyvin ennakoitavis-sa, mikä voi vahvistaa kuntatalouden vakaut-ta. Toisaalta sopeuttamismahdollisuudet vä-henevät, mikäli niihin syntyy tarvetta.

Väestökehitys polarisoituu

Suomen väestömäärä ja –rakenne ovat muut-tumassa tulevina vuosina voimakkaasti. Vä-estö kasvaa, keskittyy ja ikääntyy. Seuraavien15 vuoden kuluessa yli 75-vuotiaiden määräkaksinkertaistuu maassamme, työikäisen vä-estön määrä pienenee ja huoltosuhde kääntyymonissa kunnissa epäedulliseksi. Haasteenatulee olemaan lisäksi osaavan työvoiman saa-tavuus sekä syrjäytymisen ehkäisy ja eriarvoi-suuden vähentäminen. Suomessa arvioidaanolevan noin 70 000 syrjäytynyttä, joista kaksikolmasosaa on nuoria. Syrjäytyminen aiheut-taa sekä inhimillisiä kärsimyksiä että mittaviayhteiskunnallisia kustannuksia. Alueellista ke-hitystä muovaa myös muuttoliike. Maahan-muuton trendi on kasvava: esimerkiksi Hel-singin seudulla maahanmuuttajien määrä onviimeisen 10 vuoden aikana kaksinkertaistu-nut.

Väestönkasvu tulee jakautumaan alueilleepätasaisesti kaupungistumisen jatkuessa.Tällä hetkellä kolme viidestä suomalaises-ta asuu kymmenellä suurimmalla kaupunki-seudulla. Elinvoima kasautuu usein kasvu-ja maakuntakeskuksiin, kun taas taantuvil-la alueilla lähtömuutto on vilkasta, väestönikääntyminen johtaa muun muassa sosiaa-

li- ja terveydenhuollon menojen kasvuun jaasuntojen hinnat uhkaavat romahtaa. Kau-punkiseutujen haasteena ovat toisaalta mit-tavat investointitarpeet, asuntojen hintojennousu ja asumisen kalleus sekä erityisesti tu-levaisuudessa segregaatio, joka pahimmillaanvoi johtaa yhteiskunnalliseen eristäytymiseenja syrjäytymisen lisääntymiseen.

Voimakkaat väestömäärän muutokset javäestön rakenteissa tapahtuvat muutoksethaastavatkin kunnat ja palvelutuotannonmuutoksen suunnasta riippumatta. Kunnatvoivat omalla toiminnallaan myös ehkäistäja hallita negatiivisia muutostrendejä. Demo-grafisten muutosten seuraukset eivät ole vaintaloudellisia. Yhteiskunta, jossa enemmistöihmisistä on esimerkiksi senioreita, voi dyna-miikaltaan, toimintatavoiltaan ja tarpeiltaanerota nyky-yhteiskunnasta.

Sote- ja maakuntauudistus muut-taa kuntaa

Sote- ja maakuntauudistus muuttaa kunnantehtäviä, roolia ja asemaa ja vaikuttaa myösmuun muassa rahoitukseen. Uudistus haas-taa myös kunnan tavat toimia. Kunnan elin-voima-, sivistys- ja hyvinvointirooli korostu-vat maakuntien perustamisen myötä. Samoinvahvistuvat kunnan elinympäristörooli, ke-hittäjä- ja kumppanuusrooli sekä osallisuus-ja yhteisörooli. Kuntien ja maakuntien väli-nen yhteistyö, työnjako ja suhteet on tärkeäämääritellä selkeästi.

Elinvoimalla on yhä kasvava merkitys tulevai-suuden kunnassa. Kunnan elinvoimatehtäviinolennaisesti sisältyvä elinkeinopolitiikka ja -palvelut ovat alaltaan laajoja ja perustuvatkuntien yleiseen toimivaltaan. Palvelut ovatintegroituna kunnan muuhun toimintaan jaovat osa päivittäistä johtamista ja tulevai-

11

suuden kunnan ydintehtäviä. Kunnan elinvoi-ma ja sen menestys perustuu usean eri teki-jän yhteisvaikutukseen. Vahvassa yhteistyös-sä kaupungin, korkeakoulujen ja elinkeinoelä-män kesken toteutettavat elinkeino- ja inno-vaatiopalvelut eivät ole ennakoitavissa, vaanedellyttävät nopeaa reagointia ja luovaa pää-töksentekoa. Kunnan elinvoima ylläpitää jasynnyttää kasvua sekä parantaa alueen hou-kuttelevuutta. Kunnan ja kuntalaisten hyvin-vointi luo elinvoimaa.

Kunnan hyvinvointirooli rooli pysyy laaja-alaisena ja merkittävänä. Hyvinvointi ja ter-veys ovat yhteydessä yhtä lailla elinympäris-töön, kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin se-kä moniin muihin kunnan hoitamiin tehtäviin.

Sivistyssektorista tulee kunnan keskeisimpiätoimialoja. Sivistyspalvelut linkittyvät kun-nan hyvinvointirooliin ja turvaavat osaltaankuntalaisten hyvinvointia. Sivistys- ja kou-lutuspalveluiden järjestämistä ja tuottamistahaastavat pedagogisten toimintatapojen ke-hittyminen, digitalisaatio ja myös oppimisym-päristöihin kohdistuu uudenlaisia vaatimuksiaja haasteita.

Kunnat erilaistuvat

Maakuntien perustamisen myötä kuntientehtävät vähenevät, mikä vaikuttaa esimer-kiksi kuntien johtamiseen, johtamisjärjestel-miin ja -rakenteisiin, kunta-valtio-suhteeseenja kuntakäsityksiin. Muutos voi myös kiihdyt-tää kuntien erilaistumista, koska kuntien onentistä voimakkaammin otettava huomioonpaikalliset erityispiirteet. Tämä näkyy kun-tien eri roolien painotuksissa. Kuntien toimin-nan painopiste siirtyy kuntayhteisön ja kun-talaisten suuntaan.

Kuntien erilaistuminen voi näkyä myös eri-laisina tehtävinä, jos esimerkiksi suurissa

kaupungeissa hoidetaan tulevaisuudessa niitätehtäviä, joita toisaalla hoitaa maakunta taiettä osia kunnan tehtävistä siirtyy maakun-nan hoidettavaksi. Kuntien kyky muutokseenon ratkaiseva tekijä, kun kuntien menestys-tä uudessa toimintaympäristössä arvioidaan.Kuntiin kohdistuvat muutokset aiheuttavatkehittämistarpeita kunnan toimintatavoille.Keskeistä on löytää itselle oikeat painopis-teet ja sopivat toimintatavat. Johtamisessakorostuvat verkostojen merkitys sekä hyvin-voinnin ja elinvoiman johtaminen. Menesty-minen edellyttää omien vahvuuksien löytä-mistä ja strategista ja pitkäjänteistä päätök-sentekoa sekä mahdollisuuksia ja edellytyksiäprofiloitumiseen ja vastuunkantoon.

Nuoret yhteiskunnan muutosvoi-mana

Nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen pas-siivisuudesta kannetaan usein aiheellisestihuolta. Se samoin kuin nuorten syrjäytyminenja muun muassa nuorisotyöttömyyden kas-vu voivat johtaa siihen, että lapset ja nuo-ret kokevat itsensä ulkopuolisiksi eivätkä koekiinnittymistä kotikuntaansa. Tällöin vaara-na on, että yhteiskuntaa uudistava voima hii-puu. Nuorilla on erilainen tapa toimia. Heeivät välttämättä enää kiinnity kotikuntaan-sa perinteisin tavoin, vaan paikkakuntaiden-titeettiä tärkeämmäksi voi nousta esimerkik-si samaistuminen erilaisiin internetin mah-dollistamiin globaaleihin yhteisöihin. Väestönikääntyessä nuorten merkitys yhteiskunnalli-sina toimijoina kuitenkin kasvaa. Nuoret toi-vovat kuntapolitiikalta ja päätöksenteolta lä-pinäkyvyyttä, avoimuutta ja mahdollisuuksiaosallistua itse eri toimialojen ja palveluidenkehittämiseen. Nuorten osaamisen hyödyntä-minen on avainasemassa. Myös nuorten toi-veet ja käsitykset työelämästä haastavat mo-

12

net julkisen hallinnon perinteiset, hierarkkisettoimintatavat ja arvot.

Nuoret ovat tulevaisuudessa yksi kunnallis-ten palvelujen suurimmista käyttäjäryhmistä.Tämän johdosta kunnan keskeisimpiin teh-täviin kuuluu tulevaisuudessa lasten ja nuor-ten laaja-alaisen hyvinvoinnin varmistaminen.Nuorten näkökulmasta koulutus ja sen saavu-tettavuus, taso sekä houkuttelevuus, sujuvatkulkuyhteydet sekä joustavuus ja alueellisentasa-arvon varmistaminen myös muissa pal-veluissa näyttäytyvät tärkeinä työllisyysmah-dollisuuksien ohella. Nuorten yhteiskunnalli-sen osallistumisen tukeminen, nuoretn kuule-minen ja kansalalaisuuskasvatuksen merkityskorostuvat.

Muut muutosvoimat ja yllättävättapahtumat

Edellä kuvattujen muutosvoimien ohellamyös monilla muilla tekijöillä, asioilla ja ta-pahtumilla on kuntien tulevaisuuden kannaltamerkitystä. Tulevaisuutta ennakoidessa mai-nitaan yleensä myös nopeat, laajavaikuttei-set ja odottamattomat tapahtumat. Näistäpuhutaan myös villeinä kortteina ja mustinajoutsenina. Tällaiset tapahtumat voivat ol-la vaikutuksiltaan globaaleja, kansallisia, or-ganisaatiokohtaisia tai jopa yksilökohtaisia,luonnon tai yksilön aiheuttamia ja niitä onvaikea ennakoida. Ne tulisi kuitenkin huo-mioida tulevaisuutta ennakoidessa ylimääräi-sen riskin tai mahdollisuuden muodossa esi-merkiksi ei-lineaarisen ajattelun, ”out-of-the-box” -ajattelun, intuition ja luovuuden avulla.

13

4. Neljä skenaariota tulevaisuuden kunnasta

Parlamentaarisen työryhmän työn tuloksenasyntyi neljä erilaista skenaariota eli tulevai-suuskuvaa. Nämä ovat: Innostava elinvoima-kunta, Ratkaisut etsivä kunta, Laiska kuntaja Lannistunut kunta. Viimeinen skenaario onuhkaskenaario. Skenaarioita työstettiin myössidosryhmätapaamisissa, joihin osallistui kun-tien lisäksi järjestöjen, yritysten, evankelislu-terilaisen ja ortodoksisen kirkon, tutkimuslai-tosten ja aluehallinnon edustajia.

Innostava elinvoimakunta –skenaario ja tä-tä tukeva Ratkaisut etsivä kunta –skenaa-rio ovat toivottuja tulevaisuuskuvia. Näissämolemmissa on kunnalla hyvät uudistumi-sen edellytykset ja selkeä toimintastrategia.Innostava elinvoimakunta panostaa elinvoi-maan ja Ratkaisut etsivä kunta erityisesti si-vistystehtävään. Molemmille skenaarioille onyhteistä, että kunta toimii elävänä yhteisönäja vahvassa yhteistyössä kansalaisyhteiskun-nan ja muiden tahojen ja verkostojen kanssa.

Laiska kunta – ja Lannistunut kunta –skenaa-rioissa kuntien uudistumiskyky on heikenty-nyt. Kunnat kykenevät vastaamaan toimin-taympäristön haasteisiin vain hyvin rajalli-sesti. Molemmille skenaarioille on tyypillis-tä kuntien kääntyminen sisäänpäin ja kun-

nilta puuttuvat lisäksi edellytykset tehdä yh-teistyötä muiden toimijoiden ja verkostojenkanssa. Laiskoissa kunnissa uskalletaan ede-tä, mutta vain lyhyen aikajänteen varovaisel-la visiolla ja strategialla. Lannistuneita kuntialeimaa vision ja strategian puute ja siksi si-tä voidaan pitää uhkaskenaariona, jota tuleekaikin keinoin välttää.

Seuraavassa tarkastellaan neljää eri skenaa-riota tarkemmin. Kunkin skenaarion alussakuvataan skenaarion ydinajatus ja esitetäänsen taustalta löytyvät muutosvoimat. Ske-naarioiden vaikutuksia on tarkasteltu erilai-sissa toimintaympäristöissä toimivien kuntiennäkökulmasta eli suurten kaupunkien ja maa-kuntien keskuskaupunkien, seutukaupunkien,kehyskuntien, maaseutu- ja pienkuntien nä-kökulmasta. Skenaarioita työstettiin parla-mentaarisen työryhmän lisäksi syksyllä 2016järjestetyissä sidosryhmätilaisuuksissa, joihinosallistui muun muassa edellä mainittujenkuntaryhmien edustajia.

4.1 Innostava elinvoimakunta –skenaario

14

Skenaarion (1) ydinajatus: Innostava elin-voimakunta -skenaariossa kunta on elä-vä monimuotoinen yhteisö, jossa kunnanelinvoima synnyttää menestystä ja yllä-pitää kasvua. Elinvoima ja sen menestysperustuvat usean eri tekijän yhteisvaiku-tukseen.

Skenaarion kuvaus erilaisissa toiminta-ympäristössä sijaitsevien kuntien näkö-kulmista vuonna 2030:Suurissa kaupungeissa ja maakunnan keskus-kaupungeissa Innostava elinvoimakunta –ske-naarion mahdollistaa se, että kuntien erilai-suus on tunnistettu ja hyväksytty. Kunnatkykenevät uudistumaan ja tekemään ratkai-suja tulevaisuutta ennakoiden ottaen huomi-oon globaalit haasteet, kuten ilmastonmuu-toksen. Innostava kunta toimii ketterästi jatekee laajaa yhteistyötä seudulla, kansallises-ti sekä kansainvälisesti. Kunta toteuttaa roh-keaa, monipuolista elinvoimapolitiikkaa ja ke-hittää aluettaan houkuttelevaksi työmarkki-na-alueeksi. Kunta myös tekee rohkeita in-vestointeja ja panostaa pitkäjänteiseen ta-louden suunnitteluun. Alueella työvoima liik-kuu joustavasti ja monikulttuurisuus näh-dään voimavarana sekä eläköityneiden uu-sille työurille luodaan mahdollisuuksia. Kun-ta panostaa osaamisperustan vahvistamiseensekä yhteistyöhön yliopistojen, korkeakoulu-jen ja oppilaitosten kanssa. Innostava elin-

voimakunta on valinnut selkeän suunnan jaottanut rohkean kehittämisotteen kannusta-malla kuntalaisia osallistumaan kunnan ke-hittämiseen. Kunta hyödyntää aktiivisesti eriryhmien ideoita kaupungin kehittämisessä.Kunnassa ovat käytössä uudet osallistamisentavat ja käyttäjälähtöisyys. Kunta hyödyn-tää laajasti sosiaalista mediaa sekä pop upvaikuttamista, myös osallistava budjetointija joukkoistaminen ovat arkipäivää. Kunnas-sa kehitetään myös kaupunginosademokrati-an malleja ja tuetaan kuntalaisten oma-aloit-teista vaikkuttamista ja osallistumista. Digi-talisaation mahdollisuuksia on hyödynnettylaajasti. Kunnan toimintatavat ja rakenteetmuuttuvat tarpeen mukaan joustavasti. Kun-nan toimintaa ohjaavat kumppanuus, yhdes-sä tekeminen sekä yhteiset tavoitteet yritys-ten ja muiden alueen sidosryhmien kanssa.

Seutukaupungeissa Innostava elinvoimakun-ta –skenaarion mahdollistaa ymmärrys siitä,että kunta luo omat mahdollisuutensa pitkäl-ti itse. Kunnan toimintaa määrittävät aktii-visuus, luovuus sekä kokeilukulttuuri hyötyi-neen. Kunnalla on selvä suunta ja se panos-taa elinvoimaan, sivistyspalveluihin sekä hy-vinvointiin. Sote- ja maakuntauudistus näh-dään mahdollisuutena ja yhteistyö maakun-nan kanssa on toimivaa. Kunnassa toimi-taan joustavasti, hallintorajat ylittäen ja di-gitalisaatiota laajasti hyödyntäen. Kunta te-kee laajaa yhteistyötä myös kolmannen sek-torin kanssa. Yritykset ja elinkeinoelämä pa-nostavat kunnan rinnalla terveydenhuoltoon,kouluihin ja alueen kehittämiseen. Kunnallaon positiivinen ote ja se näkyy muun mu-assa taloudellisina panostuksina, mutta myösaktiivisena yhteistyönä sekä laajoina verkos-toina seudulla, kansallisesti ja kansainvälises-ti. Kunnassa panostetaan johtamiseen, hen-kilöstöpolitiikkaan ja kuntalaisia kannuste-taan aktiiviseen, omaehtoiseen osallistumi-seen. Palveluiden suunnittelussa ja toteutuk-

15

sessa hyödynnetään kuntalaisten osaamistaeri tavoin, esimerkiksi joukkoistumisen kaut-ta.

Kehyskunnissa Innostava elinvoimakunta –skenaarion mahdollistaa kunnan omat aktii-viset toimet muun muassa elinkeino- ja tont-tipolitiikassa. Kehyskunta tekee yhteistyötäseudun kuntien kanssa. Kunta pystyy hyö-dyntämään sijaintinsa yhdeksi vetovoimate-kijäksi. Viihtyisä ympäristö, hyvien yhteyk-sien äärellä houkuttelee asukkaita ja luo elin-voimaa kuntaan. Elinvoimaa rakennetaan yh-dessä kuntalaisten kanssa uusin yhteisöllisinja digitaalisin toimintatavoin. Kunta hyödyn-tää kuntalaisten aktiivisuutta ja osallisuuttaja käytössä ovat uudet osallistumisen aree-nat ja verkostot sekä toimintatavat. Kuntaedistää myös ympäristöystävällisiä ratkaisu-ja. Kunta panostaa hyvään ammattijohtami-seen, poliittiseen johtamiseen ja luottamus-henkilöiden toimintaedellytysten vahvistami-seen.

Maaseutu- ja pienkunnissa Innostava elinvoi-makunta -skenaarion mahdollistaisivat kun-nan vahva tahtotila ja saumaton yhteistyöaktiivisten yhdistysten, järjestöjen ja kunta-laisten kanssa. Elinvoimaisessa maaseutu- japienkunnassa johtamisella on erityinen mer-kitys erityisesti tulevaisuussuuntautuneen toi-minnan ja asenteiden näkökulmasta. Kuntaon ymmärtänyt omat vahvuutensa ja omalei-maisuutensa ja ottanut ne osaksi kuntabrän-diään sekä hyödyntää niitä markkinoinnis-saan. Koko kuntayhteisö toimii oma-aloittei-sesti ja kantaa vastuuta hyvinvoinnista, elin-voimaisuudesta ja alueen houkuttavuudestahyvänä elinympäristönä ja työpaikkojen si-joittumiskohteena. Digitalisaatiota on hyö-dynnetty sekä kuntalaisten hyvinvoinnin ettäosallisuuden mahdollisuuksien edistämisessä.

Skenaario kuntalaisten näkökulmastavuonna 2030:

Kuntalaisen näkökulmasta Innostavan, elin-voima kunnan tulisi toimia tiiviissä yhteis-työssä yritysten, järjestöjen ja kuntalaistenkanssa, mikä mahdollistaa kaikille kuntaankiinnittymisen ja parhaimmillaan johtaa niinäänestys- kuin kansalaisaktiivisuuden kas-vuun. Tiedolla johtaminen ja tulevaisuudenennakointi on vetovoimaisessa kunnassa arki-päivää. Oppilaitosten, yritysten ja järjestöjenyhteistyö palvelee paikallisia tarpeita ja mah-dollistaa sinne muuttajien koulutuksen, sivis-tyksen ja elinikäisen oppimisen yrittäjyydenja työelämän rinnalla.

4.2 Ratkaisut etsivä kunta –ske-naario

Skenaarion (2) ydinajatus: Ratkaisut et-sivä kunta -skenaariossa kunta on löy-

16

tänyt elinvoimaprofiilinsa ja tehnyt si-vistystehtävästä kunnan ytimen. Myösvahva kansalaisyhteiskunta tekee yhteis-työtä kunnan kanssa.

Skenaarion kuvaus erilaisissa toiminta-ympäristössä sijaitsevien kuntien näkö-kulmista vuonna 2030:Suurissa kaupungeissa ja maakuntien keskus-kaupungeissa Ratkaisut etsivä kunta –ske-naarion mahdollistaa se, että toimintaa japalveluja kehitetään proaktiivisesti. Kunnallaon suunta ja ajatus siitä, mihin se tähtää. Eri-tyiset panostukset on suunnattu hyvinvoin-tiin ja laadukkaisiin sivistyspalveluihin, lähi-palveluihin, luontoon ja turvallisuuteen. Elin-voimapolitiikka on pitkäjänteistä ja maltillis-ta ja sen keskeisenä osana ovat työllisyyteenliittyvät ratkaisut sekä kaavoitus, maankäyt-tö, asuminen ja liikenne, jotka takaavat myösarjen sujuvuuden. Kunta nähdään houkutte-levana asuinpaikkana, jossa on tapahtumiaja harrastusmahdollisuuksia. Ratkaisut etsi-vä kunta ei kilpaile metropolien kanssa, vaanpanostaa kuntien väliseen yhteistyöhön erityi-sesti kehyskuntien sekä muiden kaupunkienja maakuntarajat ylittävien kehitysvyöhykkei-den kanssa, vähintään elinvoimatehtävissä.Yhteistyöalueet muodostuvat strategisesti jatoiminnallisesti. Työnjako maakuntien kans-sa on selkeästi määritelty niin lainsäädännös-sä kuin käytännön tasolla. Kunnan kilpailuetusyntyy yhteistyöstä asukkaiden kanssa. Kun-taorganisaatio toimii joustavasti, resurssite-hokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Kunnan toi-mintaa ja palveluiden järjestämistä ohjaa laa-ja hyvinvointinäkökulma. Palvelut ovat laa-

dukkaita ja niitä kehitetään yhdessä asukkai-den kanssa.

Seutukaupungeissa Ratkaisut etsivä kunta -skenaarion mahdollistaa ymmärrys muutos-voimien suuresta vaikutuksesta. Niihin onkyetty sopeutumaan paikallisesti tekemälläselkeitä ja verrattain pitkäjänteisiä valinto-ja. Toimintaa määrittää tekemisen meininki.Elinvoimatehtävällä on vahva yhteys sivistys-tehtävään, kuntalaisten hyvinvointiin ja toi-mivaan arkeen. Luottamus yhteistyökumppa-neihin on vahvaa, yhteistyösuhteet ja vuoro-vaikutus ovat toimivat niin seudullisesti kuinmaakunnan tasolla ja tuovat kunnan toimin-nan ja sen asukkaiden näkökulmasta lisäar-voa. Hallintorajat eivät ole sujuvan yhteistyöneste. Kunnassa kokeillaan uutta ja haetaankustannustehokkaita, uusia toimintamallejaja –käytäntöjä sekä innovaatiota niin palve-luiden kehittämiseen kuin elinvoiman edistä-miseenkin. Kuntalaiset ja kansalaisyhteiskun-ta on otettu mukaan kehittämistyöhön moni-puolisin tavoin muotoilemaan muun muassasujuvia palvelupolkuja.

Kehyskunnissa Ratkaisut etsivä kunta -ske-naario voi toteutua selkeillä, proaktiivisil-la valinnoilla ja laaja-alaisella kumppanuuk-sien hyödyntämisellä. Sekä muiden kuntien,maakunnan, yhteisöjen, elinkeinoelämän ettäkuntalaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssatehtävällä yhteistyöllä on löydetty joustavatja kustannustehokkaat tavat palvelujen hoi-tamiseksi. Palvelut toteutetaan asiakasläh-töisesti kumppanuusmalleilla ja kunnan pal-velutehtävässä korostuvat hyvinvointi, sivis-tys ja kulttuuri. Uusia, joustavia toimintata-poja on myös resurssien käytössä, muun mu-assa kiinteistöt on avattu laajan kuntayhtei-sön käyttöön. Toiminta ei pohjaudu perintei-siin toimiala- tai hallintorajoihin, vaan kun-nan toimintaa viranhaltijoista luottamushen-kilöihin ohjaa asiakaskeskeisyys ja asukasläh-

17

töisyys.

Maaseutu- ja pienkunnissa Ratkaisut etsiväkunta –skenaarion mahdollistavat kunnan en-nakoiva kehittämisote, yhteisöllisyys ja va-paa-ajan asukkaat, kunnan sijainti ja sen ym-päristötekijät sekä joustavat työnteon tavat.Kunta on onnistunut löytämään yhteistyös-sä paikallisten kumppaneiden kanssa suju-via, resurssitehokkaita ja paikallisesti toimi-via ja mahdollisia ratkaisuja niin hyvinvoinninja elinvoiman edistämiseen kuin muun muas-sa työllisyyden hoitoon ja työkyvyn ylläpitä-miseen. Työnjako maakuntien kanssa muunmuassa elinvoiman ja hyvinvoinnin edistämi-sessä on selkeä ja toimiva. Asukas ja asia-kas on nostettu toiminnan keskiöön, mikä onkasvattanut kuntalaisten kiinnostusta osallis-tua aktiivisesti kuntayhteisönsä sekä palvelu-jen kehittämiseen.

Skenaario kuntalaisten näkökulmastavuonna 2030:Vahva kansalaisyhteiskunta, matalan kyn-nyksen kulttuuri, yhteisöt ja tapahtumatmahdollistavat kuntalaisten aktiivisuuden jahalun vaikuttaa kuntayhteisöön ja sen toi-mintaan sekä päätöksentekoon. Pitkälle ke-hitetyt sähköiset ja digitaaliset palvelut jaavoimesti saatavilla oleva tieto edesauttavatkuntalaisten mahdollisuuksia osallistua kun-nan kehittämiseen heidän omilla ehdoillaan.Ratkaisut etsivä kunta, oppilaitokset, järjes-töt ja maakunta toimivat yhdessä ja mah-dollistavat siirtymisen korjaavista toimenpi-teistä hyvinvoinnin edistämiseen. Kuntalaisennäkökulmasta Ratkaisut etsivä kunta tarjoaaesimerkiksi koulutusinnovaatioiden muodossamahdollisuuden päästä takaisin koulutuksenpiiriin sen keskeyttäneille.

4.3 Laiska kunta –skenaario

Skenaarion (3) ydinajatus: Laiska kunta -skenaariossa kunnan toiminta on reaktii-vista ja kunta keskittyy erityisesti asumi-seen ja peruspalveluihin. Kunta hyödyn-tää digitalisaatiota rajallisesti, ei muitaosallistaen.

Skenaarion kuvaus erilaisissa toiminta-ympäristössä sijaitsevien kuntien näkö-kulmista vuonna 2030:

18

Suurissa kaupungeissa ja maakunnan keskus-kaupungeissa Laiska kunta –skenaario toteu-tuu, jos toiminta on passiivista ja kunta kes-kittyy olemassa olevien palvelujen ylläpitämi-seen eikä toimi aktiivisesti verkostoissa. Kun-ta keskittyy lakisääteisten tehtävien hoita-miseen ja palveluiden turvaamiseen alueella.Kunta ei toimi aktiivisesti seudulla tai kansal-lisesti. Sen kansainväliset yhteydet ovat hy-vin suppeat eikä kunta etsi aktiivisesti uu-sia. Kunta tekee yhteistyötä vain muutamis-sa omalta kannaltaan tärkeissä verkostoissa.Kunta katsoo palvelujen kehittämistä omas-ta näkökulmastaan. Kehittämistoimenpiteettehdään usein viime hetkellä. Kunta hyödyn-tää digitalisaatiota rajallisesti, eikä panos-ta uusien osallisuusmuotojen tai kuntalaistenosallisuuden kehittämiseen. Kunnassa on kui-tenkin aktiivisia kuntalaisia ja aktiivisen tont-tipolitiikan ansiosta alueelle muuttaa myösuusia lapsiperheitä.

Seutukaupungeissa Laiska kunta –skenaariototeutuu, kun kunta keskittyy vain oman, pe-rinteisen elinkeinopolitikan toteuttamiseen.Kunta ei toimi seudullisena veturina eli roo-lissa, joka sille kuuluisi. Uusi suunta ei olemuuttuvassa ympäristössä selvillä, eikä kun-ta osallistu laajemmin alueen kehittämiseen.Kunta nojaa olemassa olevien peruspalvelui-den kehittämiseen. Kehittämistoimenpiteettehdään oman kunnan sisällä hyödyntämättäverkostoja. Kunta on onnistunut perinteisel-lä elinkeinopolitiikalla saamaan toimivan pk-sektorin kuntaan. Kunta hoitaa perustehtä-vänsä ja panostaa muun muassa asumiseen.

Kehyskunnissa Laiska kunta -skenaario onmahdollinen, mikäli kunta keskityy lähinnäperinteiseen tonttipolitiikkaan, eikä osallis-tu aktiivisesti tai yhteistyölähtöisesti kokoseudun kehittämiseen. Rakennemuutoksissakunta ei ole vielä löytänyt paikkaansa. Kuntanäkee itsensä perinteisenä peruspalvelukun-

tana. Uusia toimintatapoja ei oteta käyttöönja monissa asioissa toimitaan kuten ennenkin.Uhkana on, että eriarvoisuus kuntalaisten vä-lillä kasvaa. Kunta tekee yhteistyötä ainoas-taan omasta näkökulmastaan, eikä hyödynnäkumppanuuksia tai seutunsa kuntaverkostoa.Kunta katsoo ensin ja sitten vasta toteuttaa.

Maaseutu- ja pienkunnissa Laiska kunta –skenaario on mahdollinen, jos kunta pyrkiiselviämään omin voimin ilman kumppanuut-ta ja ilman strategista ennakointia. Uusiajoustavia toimintatapoja ei kyetä hyödyntä-mään, eikä ilmapiiri suosi uusien ratkaisu-jen etsimistä. Toiminnot ja palvelut ovat kes-kittyneet maakuntakeskuksiin tai suurempiinkaupunkeihin ja asukkaiden eriarvoisuus onkasvusuunnassa. Palvelut, harrastusmahdolli-suudet, kulttuuri ja tieverkko ovat osittain ra-pautuneet ja ratayhteydet heikentyneet, kunuusia rahoitusmalleja ja kumppanuusraken-teita ei ole kyetty luomaan. Infrastruktuuriei mahdollista joustavia työnteon tapoja. Tu-ki ja tila kansalaisyhteiskunnan omaehtoisellekehittämiselle on vähäinen.

Skenaario kuntalaisten näkökulmastavuonna 2030:Kuntalaisen näkökulmasta keskeiset perus-palvelut ovat saatavissa, mutta niiden laatuja saatavuus vaihtelee. Vain osa palveluistaon saatavilla myös sähköisesti. Hyvän asumi-sen sekä työllistymisen edellytykset ovat ole-massa, mutta ne eivät ole kovin monipuolisia.Kunta ei tue aktiivista osallistumista kunnantoimintaan ja kehittämiseen.

19

4.4 Lannistunut kunta –uhkaske-naario

Skenaarion (4) ydinajatus: Lannistunutkunta -skenaariossa kunnalla ei ole visiotaeikä strategiaa. Kunnan passiivisuus johtaanäivettymisen kierteeseen.

Skenaarion kuvaus erilaisissa toiminta-ympäristössä sijaitsevien kuntien näkö-

kulmista vuonna 2030:Suurissa kaupungeissa ja maakuntien kes-kuskaupungeissa Lannistunut kunta –skenaa-rio toteutuu, jos toiminta on reaktiivista ei-kä strategiaa uudistumiseen onnistuta luo-maan. Osaava työvoima ja yritykset ovat ka-donneet kansainvälisille markkinoille. Tästäkärsivät niin kunnan kuin koko kaupunki-seudun ympäristö ja elinvoima. Kunnalla eiole ollut mahdollisuuksia myöskään integroi-da maahanmuuttajia kotimaisille työmarkki-noille. Talouskehityksen johdosta kunnan re-surssit ovat heikentyneet ja kunnan organi-saatio sekä sen ja palvelujen kehittämismah-dollisuudet ovat pienet. Lakisääteiset palve-lut pystytään juuri ja juuri järjestämään. Yh-teistyösuhteet maakuntaan jäävät muodos-tamatta ja muiden kuntien kanssa kilpailuveronmaksajista kiristyy äärimmilleen. Sisäi-set kriisit sekä huono johtaminen heikentävätkunnan, luottamushenkilöiden ja viranhalti-joiden toimintamahdollisuuksia ja kuntalais-ten hyvinvointia. Yhdyskuntarakenne hajau-tuu ja seurauksena segregaatiokehitys kiihtyyhallitsemattomaksi. Hyvä- ja huono-osaistenasuinalueiden välillä on konflikteja ja rikolli-suus lisääntyy. Kuntalaisten rooli on heikkoja luottamus kuntaan sekä päätöksentekijöi-hin näkyy yhä alhaisempina äänestysprosent-teina ja valitusten huolestuttavana kasvuna.

Seutukaupungeissa Lannistunut kunta -ske-naarioon päädytään, jos kunta noudattaa niinsanottua Hällä väliä –politiikkaa, mistä puut-tuvat pitkäjänteinen ja proaktiivinen kehittä-misote. Erilaisten toimintaympäristömuutos-ten seurauksena kunnan infrastruktuuri onheikentynyt ja elinympäristö on rapistunut.Kuntalaiset, työntekijät ja yritykset siirtyvätmaakuntakeskukseen tai ulkomaille, mikä ra-pauttaa kunnan tulopohjaa. Kunnan on vai-kea löytää uutta suuntaa ja roolia ja panos-taa kuntaorganisaation sekä palvelujen ke-hittämiseen. Yhteistyötä ja toimivaa työnja-

20

koa ei sen enempää maakuntien kuin muiden-kaan kuntien kanssa löydetä, sillä muut tahotnähdään kunnan kilpailijoina, ei kumppanei-na. Kunta ja maakunta tekevät päällekkäi-siä tehtäviä ja resurssit ovat hukkakäytössä.Kunnan organisaatio on hierarkkinen ja ver-kostojohtamisen tapoja ei hyödynnetä. Kun-talaiset nähdään palvelun tarvitsijana, joillaei ole annettavaa sen enempää palveluidenkuin kuntayhteisön kehittämiseenkään. Edus-tuksellisen demokratian kriisi syvenee, luotta-mushenkilöt keskittyvät oman työnsä säilyt-tämiseen eikä aikaa jää luottamustehtävän jayhteisten asioiden hoitoon.

Kehyskunnissa Lannistunut kunta -skenaariototeutuu, mikäli kunta passivoituu ja visio tu-levaisuuteen puuttuu. Passiivisuus näkyy ky-vyttömyytenä ja haluttomuutena hakea uu-sia, joustavia ja kumppanuuteen perustuviaratkaisuja tilanteessa, jossa toimintaympäris-tö muuttuu voimakkaasti. Työpaikat ja työlli-set ovat kadonneet kaupunkeihin ja ulkomail-le, sillä paikallisia ratkaisuja työllisyyden hoi-toon tai elinvoiman edistämiseksi ei ole löy-detty. Kunnalla on vain palvelurooli. Resurs-sit ovat heikentyneet ja palvelujen laatu ra-pautuu samoin kuin yhteistyö naapurikuntienja keskuskaupunkien kanssa. Myös digitali-saation mahdollisuudet on jätetty hyödyntä-mättä. Eriarvoisuus keskusten ja reuna-alu-eiden välillä kasvaa ja aiheuttaa monenlaisiakonflikteja. Myös vastakkainasettelu eri väes-töryhmien välillä kasvaa pahoinvoinnin ja po-larisaation seurauksena. Kunnan toiminnanlähtökohtana ovat perinteiset sektori- ja toi-mialarajat ja kunta on kaukana apua tarvit-sevista asukkaistaan. Harvoihin avoimiin teh-täviin ei saada hakijoita ja kuntavaaleissa onvaikea löytää ehdolle asettuvia.

Maaseutu- ja pienkunnissa Lannistunut kun-ta –skenaario voi toteutua, jos kunta on sul-jettu yhteisö, eikä strategiaa tai suuntaa tule-vaisuuteen ole. Taloustilanne on heikentänytkunnan toimintamahdollisuuksia, eikä kuntaole osannut kohdentaa vähäisiä resursseja oi-kein. Palvelujen laatu on kärsinyt merkittä-västi ja harrastusmahdollisuudet ovat hyvinpuutteelliset tai jopa olemattomat. Kunnal-ta puuttuvat miltein kaikki vetovoimatekijät.Kuntalaisten aktiivista osallistumista ei näh-dä oleellisena, eikä tueta. Seurauksena sekäasukkaiden että muun muassa laajan kan-salaisyhteiskunnan sitoutuminen kuntaan onheikkoa.

Skenaario kuntalaisten näkökulmastavuonna 2030:Kuntalaisen näkökulmasta Lannistunut kun-ta -skenaario tarkoittaa heikentyneitä palve-luita, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden kasvua.Kuntalaisen sitoutuminen kuntaan heikkeneeja vastakkainasettelu kunnan mahdollisuuk-sien ja kuntalaisten tarpeiden välillä kasvaa.Tämä heikentää koko kuntayhteisön toimin-nan mahdollisuuksia, kumppanuutta, yhdessätekemisen henkeä ja voi johtaa pahimmillaanerityyppisiin konflikteihin erilaisissa kunnissa.

21

5. Tulevaisuuden kunnan visiot 2030

Tulevaisuuden kunta -reformin tehtävä-nä oli määritellä visio tulevaisuuden kun-nasta vuonna 2030. Visiolla tarkoitetaanennakoinnissa jaettua näkemystä siitämahdollisesta maailmasta, johon pyri-tään. Parlamentaarinen työryhmä tekityönsä lopuksi joulukuussa yhden yhtei-sen vision sekä omat visiot jokaiselle nel-jälle eri skenaariolle1.

Kunta on koti kaikelleParlamentaarisen työryhmän laatima, yhtei-nen visio ”kunta on koti kaikelle” kuvas-taa tulevaisuuden kunnan ydinajatusta. Tu-levaisuuden kunta on aktiivinen verkostojenhyödyntäjä ja toimii laajassa kumppanuudes-sa niin elinkeinoelämän, kolmannen sektorinkuin omien asukkaidensa kanssa. Kunta ontulevaisuuttaan ennakoiva uudistaja, joka ky-kenee strategisiin valintoihin.

Innostavan elinvoimakunnan visioMenestymme yhdessä.Visiotarinassa korostuu kunnan rooli tulevai-suuttaan ennakoivana uudistajana ja aktii-visena mahdollisuuksien hyödyntäjänä. Kun-ta menestyy pitkäjänteisten strategisten va-

lintojensa ansiosta. Vetovoiman ylläpitämi-seen on suunnattu erityisiä panostuksia jakunta kehittää aluettaan yhteistyössä seudul-listen, maakunnallisten, kansallisten ja kan-sainvälisten toimijoiden kanssa. Kunnan roo-lina on olla mahdollistaja ja edellytysten luo-ja elinkeinoelämälle, järjestöille, kansalaisyh-teiskunnalle ja kuntalaisille. Toimintatavois-sa ja johtamisessa korostuvat myös verkosto-maisuus, vuorovaikutus, kumppanuus.

Ratkaisut etsivän kunnan visioLöydämme reitit hyvinvointiin ja sujuvaan ar-keen.Visiotarinassa korostuu kunnan proaktiivinenrooli. Kunta on löytänyt oman profiilinsaja tehnyt selkeitä strategisia valintoja. Lähi-palvelut, sivistystehtävä, sujuvan arjen mah-dollistaminen ja elinympäristön kehittäminenovat kunnan toiminnan keskiössä. Laajalla,sektori- ja hallintorajat ylittävällä yhteistyölläkunta hakee joustavat ja kustannustehokkaatratkaisut palveluiden järjestämiseksi. Toimin-tatavoissa ja johtamisessa korostuvat lisäksiasiakas- ja asukaslähtöisyys ja kunnan yhtei-sörooli. Kunnan toimintaa ja palveluiden jär-jestämistä ohjaa laaja hyvinvointinäkökulma.

Laiskan kunnan visioMennään siitä, mistä aita on matalin.Visiotarinassa korostuu kunnan reaktiivinenkehittämisote. Kunnassa on tehty lyhytjäntei-siä strategisia valintoja ja kunnan rooli näh-dään kapeasti lähinnä palveluiden järjestäjä-nä. Kunta toteuttaa perinteistä elinkeinopo-litiikkaa, jättää mahdollisuuksia käyttämättäeikä hyödynnä verkostoja, kumppanuuksia taiesimerkiksi digitalisaatiota suunnitelmallises-ti. Toiminta ja johtaminen perustuvat van-

22

hoihin toimintamalleihin ja uudistuminen ta-pahtuu usein viime tingassa.

Lannistuneen kunnan visioViimeinen sammuttaa valot.Visiotarinassa korostuu se, ettei kunnalla olevisiota tai strategiaa. Kunta pyrkii selviyty-mään ennen kaikkea omin voimin. Toimin-nassa ja johtamisessa korostuu passiivisuus,joka näkyy kyvyttömyytenä uudistua ja hakeauusia, kumppanuuteen perustuvia ratkaisu-ja. Passiivisuus on aiheuttanut hallitsematto-man negatiivisen kehityksen kierteen ja johta-nut tilanteeseen, jossa resurssit ovat heiken-

tyneet, palvelut rapautuneet ja kunnan ole-massaolon oikeutus hämärtynyt.

23

6. Tulevaisuuden kunta –reformin jatkotyö

Parlamentaarisen työryhmän tehtävänä onollut väliraportissaan esittää näkemyksensätulevaisuuden kunnan roolista, tehtävistä jaasemasta. Työryhmän työn tuloksena on syn-tynyt neljä erilaista skenaariota ja visiot eri-laisissa toimintaympäristöissä toimiville kun-nille.

Näihin toivottuihin tulevaisuuskuviin pääse-minen edellyttää toimenpiteitä sekä lyhy-ellä että pidemmällä aikavälillä. Toimenpi-teet voivat käsittää lainsäädäntömuutoksiasekä kuntien toimintatapamuutoksia. Parla-mentaarisen työryhmän tehtävänä on kartoit-taa myös tarvittavat lainsäädäntömuutoksetmuun muassa kuntalain osalta sekä pitkän ai-kavälin kuntapolitiikan muutostarpeet. Näi-tä muutostarpeita parlamentaarinen työryh-

mä käsittelee kevään 2017 aikana välirapor-tin kommenttikierroksen jälkeen. Hallitus lin-jaa tarvittavat lainsäädäntömuutokset alku-syksyyn 2017 mennessä. Lainsäädäntömuu-tokset valmistellaan siten, että ne voivat tul-la voimaan vuoden 2019 alussa.

24

Liite 1. Työryhmien kokoonpanot (toimikausi 1.1.2016 – 31.3.2019)

Parlamentaarinen ryhmä

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen,puheenjohtajaKansanedustaja Toimi Kankaanniemi, PS,varapuheenjohtajaKansanedustaja Mari-Leena Talvitie, Kok,varapuheenjohtajaKansanedustaja Elsi Katainen, Keskustaneduskuntaryhmä, jäsenKansanedustaja Maria Tolppanen, Perus-suomalaisten eduskuntaryhmä, jäsen 5/2016saakkaKansanedustaja Kari Kulmala, Perussuoma-laisten eduskuntaryhmä, jäsen 6/2016 lähtienKansanedustaja Sanna Lauslahti, Kokoo-muksen eduskuntaryhmä, jäsenKansanedustaja Tuula Haatainen, Sosialide-mokraattinen eduskuntaryhmä, jäsenKansanedustaja Joona Räsänen, Sosialide-mokraattien eduskuntaryhmä, jäsenKansanedustaja Olli-Poika Parviainen, Vih-reiden eduskuntaryhmä, jäsenKansanedustaja Hanna Sarkkinen, Vasem-mistoliiton eduskuntaryhmä, jäsenKansanedustaja Thomas Blomqvist, RKP:neduskuntaryhmä, jäsenValtiotieteiden tohtori Jouko Jääskeläinen,Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, jä-senKaupunginjohtaja Aleksi Randell, Turku,kuntaedustaja, jäsenKaupunginjohtaja Antti Rantakokko, Salo,kuntaedustaja, jäsenKunnanjohtaja Hannele Mikkanen, Liperi,kuntaedustaja, jäsenYlijohtaja Päivi Laajala, valtiovarainministe-

riö, pysyvä asiantuntijaVaratoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suo-men Kuntaliitto, pysyvä asiantuntija 4/2016saakkaTutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoi-nen, Suomen Kuntaliitto, pysyvä asiantuntija4/2016 lähtienYliopistonlehtori Jenni Airaksinen, Tampe-reen yliopisto, pysyvä asiantuntijaNeuvotteleva virkamies Katja Palonen, valti-ovarainministeriö, sihteeriNeuvotteleva virkamies Inga Nyholm, valtio-varainministeriö, sihteeriInnovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen, Suo-men Kuntaliitto, ennakointityön fasilitaattori

Asiantuntijaryhmä

Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, valtiovarain-ministeriö, puheenjohtajaKehittämispäällikkö Juho Korpi, ympäristö-ministeriö, jäsenNeuvotteleva virkamies Olli Alho, työ- ja elin-keinoministeriö, jäsen 4/2016 saakkaHallitusneuvos Tuula Manelius, työ- ja elin-keinoministeriö, jäsen 5/2016 alkaenJohtaja Taru Koivisto, sosiaali- ja terveysmi-nisteriö, jäsenOpetusneuvos Emmi Virtanen, opetus- jakulttuuriministeriö, jäsenNeuvotteleva virkamies Niklas Wilhelmsson,oikeusministeriö, jäsenNeuvotteleva virkamies Ari-Pekka Manninen,liikenne- ja viestintäministeriö, jäsen 10/2016saakkaHallitusneuvos Sanna Ruuskanen, liikenne- ja

25

viestintäministeriö, jäsen 11/2016 lähtienYli-insinööri Kirsi Rajaniemi, sisäministeriö,jäsenMaaseutuylitarkastaja Laura Jänis, maa- jametsätalousministeriö, jäsen 8/2016 saakkaNeuvotteleva virkamies Christell Åström,maa- ja metsätalousministeriö, jäsen 9/2016lähtienLakimies Mervi Kuittinen, Suomen Kuntaliit-to, jäsen 8/2016 saakkaJohtava lakimies Riitta Myllymäki, jäsen9/2016 lähtienErityisasiantuntija Arto Koski, Suomen Kun-taliitto, jäsenErityisasiantuntija Sini Sallinen, SuomenKuntaliitto, pysyvä asiantuntijaKehityspäällikkö Jarkko Huovinen, SuomenKuntaliitto, pysyvä asiantuntija

Neuvotteleva virkamies Inga Nyholm, valtio-varainministeriö, sihteeriNeuvotteleva virkamies Katja Palonen valti-ovarainministeriö, sihteeri

26

Liite 2. Trendikortit

27

28

29

Liite 3. Kuvaus pidetyistä sidosryhmätilaisuuksista

Parlamentaarisen työryhmän tuottamia ske-naarioita ja visioita käytiin läpi kevään ja syk-syn aikana 12 sidosryhmätilaisuudessa. Seu-raavassa tapaamisten aikataulu ja lyhyt esit-tely em. sidosryhmistä, tilaisuuksien osanot-tajamäärineen (suluissa oleva luku).

20.5.2016 Nuorten huipputapaaminen (200henkilöä)Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinenja Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto (Nuva)ry. halusivat koota nuorten näkemyksiä halli-tusohjelmaan sisältyvistä reformeista, erityi-sesti Tulevaisuuden kunta –reformista sekäsote- ja maakuntauudistuksesta. Nuorten nä-kemysten kuulemiseksi järjestettiin Nuva ry:nja valtiovarainministeriön yhteistyönä valta-kunnallinen Nuorten vaikuttajien Huipputa-paaminen, seminaari, jossa kuntien nuoriso-valtuustojen edustajat toivat kuntiensa nuor-ten näkemykset esille.

14-15.9.2016 Kuntamarkkinat (498 henkilöä)Kuntamarkkinat on Suomen ainoa julkisenhallinnon foorumi, jossa on esillä kaikki kun-ta-alan hallintosektorit. Tapahtuman järjes-täjinä ovat Suomen Kuntaliitto ja Kuntaleh-ti. Osallistujat priorisoivat kuntiin vaikuttaviamuutosajureita.

11.10. Kuntaliiton pienten kuntien neuvotte-lukunta ja uusi maaseutuverkosto (9 henki-löä)Kuntaliiton pienten kuntien neuvottelukuntaon sääntömääräinen elin, jonka tehtävänä onpienten, alle 10 000 asukkaan kuntien edun-valvonta. Neuvottelukunnassa on 15 jäsen-tä eri puolilta maata. Kuntaliiton maaseutu-verkosto on käynnistymässä ja tulee toimi-

maan maaseutumaisten kuntien, kaupunkienmaaseutualueiden ja maaseudun asukkaidenedunvalvonnan ja maaseudun kehittämisentukena. Maaseudun erityiset piirteet, kutenelinkeinorakenne, harva asutus ja pitkät etäi-syydet tuovat kuitenkin haasteita arkipäiväänriippumatta siitä, onko kyseessä maaseutu-kunta vai suuren kaupungin maaseutumaisetalueet.

26.10. Sidosryhmätapaaminen (64 henkilöä)Valtiovarainministeriö järjesti sidosryhmäti-laisuuden järjestöiden, elinkeinoelämän edus-tajille sekä tutkijoille Tulevaisuuden kunta-re-formiin liittyen. Tilaisuuden tarkoituksena olisaada eri sidosryhmien näkemyksiä parlamen-taarisen työryhmän työhön.

4.11. Seutukaupunkiverkoston työpaja (15henkilöä)Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovatseutukuntiensa / talousalueensa keskuksia taikeskuspareja, mutta eivät ole maakuntiensakeskuksia. Seutukaupunkiverkostoon kuuluu47 kaupunkia, joiden vaikutusalueella asuuyli miljoona suomalaista. Seutukaupunkienmuodostaman verkoston perustehtävänä onseutukaupunkien ennakoiva edunvalvonta.

9.11. Kaupunkipoliittinen työryhmä (15 hen-kilöä)Kaupunkipoliittisen työryhmään kuuluu 19suurinta kaupunkia Helsingistä Kotkaan.Kaupunkeja verkostossa edustavat joko kau-punginjohtajat tai heidän nimeämänsä sijai-set.

11.11. Uuden sukupolven kunnanjohtajat (5henkilöä)

30

Uuden sukupolven kuntajohtajat ovat sekäjuuri aloittaneita kuntajohtajia että joita-kin vuosia toimineita kuntajohtajia. Verkostotarjoaa vertaistukea kuntajohtajille sekä ot-taa kantaa kuntajohtamisen edellytyksiin jakehittämiseen monimuotoistuvassa toiminta-ympäristössä.

16.11. Evankelisluterilaisen kirkon edustajientapaaminen (14 henkilöä)Ministeri Vehviläinen tapasi kirkon edustajiatavoitteena kuulla kirkon näkemyksiä tulevai-suuden kuntien roolista, asemasta ja yhteis-työstä kirkon kanssa. Tilaisuuteen osallistui-vat Kirkkohallituksen ja hiippakuntien edus-tajat.

23.11. Kehyskuntaverkoston tapaaminen (8henkilöä)Kehyskuntaverkosto on Tampereen, Turun,Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kau-punkiseuduilla sijaitsevien 26 kehyskunnanyhteistyöelin. Sen perustehtävänä on kehys-kuntien ennakoiva edunvalvonta. Tehtävään-sä verkosto hoitaa välittämällä ajantasaistatietoa kehyskuntien tarpeista ja näkemyksistäKuntaliiton edunvalvonnan tietoon sekä suo-raan eri ministeriöihin ja valtion eri virano-maisille, poliittisille puolueille sekä tiedotus-välineille. Tiedonvälitys ja vaikuttaminen ta-pahtuvat päättäjätapaamisina ja kannanot-toina, ja kohdistuvat erityisesti kuntien kan-nalta keskeiseen lainsäädäntöön ja politiikka-ohjelmiin.

24.11. Kuntademokratiaverkoston tapaami-nen (31 henkilöä)Kuntademokratiaverkosto on avoin verkosto,johon voi liittyä jäseniksi kaikki kuntien, val-tionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toimi-jat. Jäseniä verkostossa on noin 400. Verkos-to kehittää ja vahvistaa kuntademokratiaasekä tarjoaa väylän eri toimijoiden vertaisop-

pimiselle. Verkosto tarjoaa muun muassa tie-don ja kokemusten vaihtoa, hyviä käytäntö-jä, kehittämisideoita ja kehittämistukea ver-kostotapaamisten ja sähköisen verkossa toi-mivan kehittämisalustan Innokylän3 avulla.

30.11. Kuntajohtajaverkosto Ryhmä 44 (25henkilöä)Kuntajohtajaverkosto Ryhmä 44:n tehtävä-nä on sparrata Kuntaliittoa ja toisia kuntiaedunvalvonnan, kehittämistoiminnan ja pal-velujen saralla. Verkoston tehtävänä on myöstuoda esiin kuntajohdon arjen haasteita janäkemyksiä sekä käydä vuoropuhelua kunta-kentän muutosilmiöistä, niihin ennakoinnistaja reagoinnista yhdessä Kuntaliiton kanssa.Ryhmä44 koostuu 44 kuntajohtajasta, jotkaedustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eripuolilta Suomea.

1.12. Yrittäjätapaaminen (31 henkilöä)Ministeri Vehviläinen tapasi yrityselämänedustajia tavoitteena kuulla heidän näkemyk-siään tulevaisuuden kuntien asemasta, roolis-ta ja yhteistyöstä yritysten ja elinkeinoelämänkanssa. Tilaisuuteen osallistui Suomen Yrit-täjien keskustoimiston asiantuntijoita, yrit-täjiä Suomen Yrittäjien kunnallisen ja alu-eellisen elinkeinopolitiikan valiokunnasta sekänuoria yrittäjiä ja aluejärjestöjen toimitusjoh-tajia.

31

Liite 4. Väliraportin työstämisessä hyödynnetyt lähteet

Aaltonen, M. & Wilenius, M. (2002) Osaa-misen ennakointi – Pidemmälle tulevaisuu-teen, syvemmälle osaamiseen. Johtamistaito.Kauppakamarisarja.

Hiltunen, E. (2012) Matkaopas tulevaisuu-teen. Helsinki: Talentum.

Holstila, E. (2012) Kaupunki oman onnensaseppänä. Helsinki: Suomen Kuntaliitto

Kamppinen, M., Malaska, P & Kuusi, O.(2003) Tulevaisuudentutkimuksen peruskä-sitteet. Teoksessa: Kamppinen, M., Kuusi, O.& Söderlund, S. (toim.) Tulevaisuudentutki-mus. 2. korjattu painos. Helsinki: Suomalai-sen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. S. 19-54.

Kamppinen, M.; Kuusi, O.; Söderlund, S.(toim.) (2002) Tulevaisuudentutkimus. Pe-rusteet ja sovellukset. Helsinki: Suomalaisenkirjallisuuden seura.

Kiiski-Kataja, E. (2016) Megatrendit 2016 –Tulevaisuus tapahtuu nyt. Helsinki: Sitra.

Kuusi, O.; Bergman, T. & Salminen, H.(2013) (toim.) Miten tutkimme tulevaisuuk-sia? Acta Futura Fennica no 5. Helsinki: Tu-levaisuuden tutkimuksen seura ry. 3. painos.137-153.

Kytö, H. & Kral-Leszczynska, M. (2013)Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät. Tutki-mus alueiden välisistä muuttovirroista. Kun-nallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkai-su-sarja nro 76. Helsinki: Pole-Kuntatieto Oy.

MDI Public Oy (2016) Kunnat tekojen paik-kana. Tulevaisuuden kunta-taustaselvitys val-tiovarainministeriölle.

Nuva ry (2016) Nuorten vaikuttajien huippu-tapaaminen. Raportti.

Nyholm, I.; Stenvall, J.; Airaksinen, J.; Pek-kola, E.; Haveri, A.; af Ursin, K. & Tiihonen,S. (2016) Julkinen hallinto Suomessa. Tieto-sanoma. Helsinki.

Oikeusministeriö (2010) Demokratiapolitii-kan suuntaviivat. Mietintöjä ja lausuntoja14/2010. Helsinki: Oikeusministeriö.

Paananen, H.; Haveri, A. & Airaksinen, J.(2014): Kunta elinvoiman johtajana. Helsin-ki: Suomen Kuntaliitto.

Seppälä, Y. (1984) 84 Tuhatta tulevaisuutta.Helsinki: Gaudeamus.

Tulevaisuuskatsaukset 2014:

• Työ- ja elinkeinoministeriö• Opetus- ja kulttuuriministeriö• Sosiaali- ja terveysministeriö• Valtiovarainministeriö• Ympäristöministeriö

Työ- ja elinkeinoministeriö (2014) Maa-hanmuuttajien työllistyminen. Taustatekijät,työnhaku ja työvoimapalvelut. Työ- ja yrittä-jyys 6/2014. Helsinki.

Valtioneuvoston demokratiapoliittinen selon-teko VNS 3/2014 vp.

Valtiovarainministeirö (2016) Taloudellinenkatsaus syksy 2016. Valtiovarainministeriönjulkaisu 31a/2016. Helsinki: valtiovarainmi-nisteriö.

32

Valtiovarainministeriö (2017) Kuntatalous-ohjelma vuodelle 2017. Valtiovarainministeri-ön julkaisuja 33/2017. Helsinki: Valtiovarain-ministeriö.

Valtiovarainministeriö/Fountain Park (2016)Ikääntyneiden verkkoaivoriihen tulokset.

Åman, P. & Kaskinen, T. & Kuittinen, O.& Mokka, R. & Neuvonen, A. (2009) Te-hokkuudesta jakamiseen, tietoyhteiskunnanuusi vaihe. Tulevaisuusvaliokunnan tietoyh-teiskunta-akatemia. TUlevaisuusvaliokunnanjulkaisu 2/2009. Helsinki: Demos Helsinki.

33

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamiesKatja Palonen, valtiovarainministeriö,kuntaosastopuh. 02955 30322

Neuvotteleva virkamiesInga Nyholm,valtiovarainministeriö,kuntaosastopuh. 02955 30042

________________________

VALTIOVARAINMINISTERIÖ

Snellmaninkatu 1 APL 28, 00023 VALTIONEUVOSTOPuhelin 0295 160 01vm.fi

Tulevaisuuden kunnanskenaariot ja visiot 2030 Valtiovarainministeriön julkaisu – 9a/2017 ISSN 1797-9714 (zine)ISBN 978-952-251-833-0 (zine)

Kuvituskuvat:Kuvitellen Oy

Valokuvat:GorillaVastavaloPixabay

34

Lukuohjeet ja tulostus

Tulevaisuuden kunnan skenaariot ja visiot2030 -julkaisu on mobiililaitteilla luettavaMobie Zine HTML5-verkkojulkaisu. Tämädigitaalinen julkaisu on luettavissa kaikillapäätelaitteilla niiden käyttöjärjestelmästä tainäytön koosta riippumatta (tietokoneet, tab-let-laitteet, älypuhelimet ja tv-vastaanotti-met, joissa on internetselain). Julkaisun sisäl-tö skaalautuu automaattisesti kulloinkin käy-tössä olevalle näyttökoolle. Saat suurennet-tua kuvat ja kaaviot ruudun kokoisiksi klik-kaamalla niitä.

Jos katsot julkaisua tietokoneellasi, voit hel-posti siirtyä sivulta toiselle näppäimistön nuo-linäppäimillä ja kosketusnäytöllisellä laitteellavastaavasti pyyhkäisemällä kuvaruutua oike-alle tai vasemmalle.

Tulostettavissa oleva PDF-versio.

Palaute

Kerro mielipiteesi verkkojulkaisusta. Lähetäterveisesi julkaisutuotanto@vnk.fi.

35