Trendiryhmän lopputulemat

Jenni Karjalainen 23.1.2015

Lähtökohta: Kataisen hallitusohjelma

”Työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö käynnistävät yhdessä poikkihallinnollisen selvitys- ja kehityshankkeen, jossa selvitetään työmarkkinoiden ja yritystoiminnan muutostrendejä ja rakennemuutoksia sekä arvioidaan niiden vaikutuksia työn tekemisen muotoihin, työvoiman käyttötapoihin ja työaikakysymyksiin. Selvitysten ja arviointien perusteella päätetään kolmikantaisesti tarvittavista jatkotoimista, jotka voivat olla myös lainsäädäntömuutoksia.”

29.1.2015

Väliraportti 15.5.2012, kolmikantaisesti sovitut jatkotoimet:

29.1.2015

1) Työaikapankkien käyttö ja työaikakysymykset rajattiin

pois työryhmän selvitystyöstä syyskuussa 2011 käsiteltäviksi erikseen työmarkkinakeskusjärjestöjen työaikatyöryhmässä

2) Sosiaaliturvaselvitys, STM-vetoinen työryhmä 3) Hyvien käytäntöjen ja lakituntemuksen edistäminen

työpaikoilla: sukupuolten välinen tasa-arvo, sijaispankit, määräaikaisten työsuhteiden perustellut syyt, lomaoikeudet, yhteistoiminta

4) Osa-aikatyön edellyttämät mahdolliset lakimuutokset

29.1.2015

5) Vuokratyön edellyttämät mahdolliset lakimuutokset ja

vuokratyöoppaan päivittäminen 6) Itsensätyöllistäjät: selvitys sosiaaliturvan, kilpailulainsäädännön ja

työsopimuslainsäädännön soveltamisesta itsensä työllistäjien kohdalla valituissa EU-maissa

• joka käsiteltäväksi STM:n sosiaaliturvaryhmässä • jonka perusteella arvioidaan kilpailulain soveltaminen

Suomessa itsensä työllistäjiin liittyen • työsopimuslain soveltaminen Suomessa itsensä työllistäjiin

liittyen. 7) Työsuhteiden moninaisuus tulee huomioitava työorganisaatioiden

kehittämistyössä (esim. Tekes) 8) Tilastotarpeiden kartoittaminen.

Havaintoja: Työmarkkinoiden muutokset

29.1.2015

• Muutostrendeistä huolimatta työvoiman käyttötapojen perusrakenteet ovat säilyneet 2000-luvulla verrattain muuttumattomina.

• Palkansaajien ja yrittäjien jakauma pysynyt käytännössä ennallaan • Noin kaksi kolmasosaa työllisistä oli sekä vuonna 2000 että 2013

töissä jatkuvassa kokoaikaisessa palkkatyössä • Määräaikaisten palkansaajien osuus kaikista työllisistä hieman

vähentynyt; jatkuvaa osa-aikatyötä tekevien palkansaajien osuus jatkanut jo 1990-luvulla alkanutta kasvuaan.

• Yksinyrittäjien, ammatinharjoittajien ja freelancereiden osuus on kasvanut 40 prosentista 50 prosenttiin kaikista yrittäjistä (Pärnänen & Sutela 2014)

29.1.2015

Taulukko 1. 15-64-vuotiaiden työllisten työnteon muodot vuosina 2000 ja 2013. Lukumäärä ja osuus työllisistä. Työvoimatutkimus 2000 ja 2013. Tilastokeskus.

2000 2013 2000 2013N N % %

Jatkuva kokoaikainen palkkatyö (sis. muu palkkatyö) 1 516 400 1 572 000 65,4 65,4Määräaikainen kokoaikainen palkkatyö 254 100 240 100 11 10Jatkuva osa-aikainen palkkatyö 163 000 206 700 7 8,6Määräaikainen osa-aikainen palkkatyö 74 200 82 100 3,2 3,4Muu (palkansaaja) 4 200 2 700 0,2 0,1Maa-, metsä- ja kalatalousyrittäjät 87 600 55 300 3,8 2,3Muiden alojen työnantajayrittäjät 86 500 85 800 3,7 3,6Muiden alojen yksinyrittäjät 100 100 111 600 4,3 4,6Muiden alojen ammatinharjoittajat ja freelancerit* 19 900 40 300 0,9 1,7Töissä perheenjäsenenä yrityksessä tai maatilalla palkatta 11 800 6 600 0,5 0,3Yhteensä 2 317 800 2 403 200 100 100* 2013 sis. apurahansaajat

(Lähde: Pärnänen & Sutela 2014)

Havaintoja: Itsensätyöllistäjien asema

29.1.2015

• Itsensätyöllistäjien ongelmia (Tilastokeskus 2014): • eri työntekomuotojen välillä liikkuminen • huono tietämys sosiaaliturvasta • heikko neuvotteluasema • matala tulotaso, ja tulovirran epäsäännöllisyys • sosiaaliturvajärjestelmän ja muiden

maksujärjestelmien joustamattomuus. • Silti vain joka viides itsensätyöllistäjä haluaisi työskennellä

työsuhteessa (Tilastokeskus 2014)

• Sosiaaliturvassa ns. luovien alojen työryhmä teki lukuisia esityksiä, jotka jatkovalmisteluissa (tarkempi kuvaus esityksistä raportin sivulla 9)

• YEL–työtulon määrittämisellä on keskeinen merkitys yrittäjien sosiaaliturvan määräytymisessä

• Erityisesti kulttuurialan itsensätyöllistäjien neuvotteluasema on heikko (Tilastokeskus 2014)

• Kilpailulaissa ei nähty yksimielisesti muutostarpeita.

29.1.2015 SDP viestintä

Johtopäätökset 1. Työsuhteen ja yrittäjyyden välille ei ole

tarkoituksenmukaista luoda lainsäädännöllistä kolmatta ryhmää

2. Lainsäädännössä tulee kokonaistarkasteluna punnita, kuinka muutosta kyetään tehokkaimmin hallitsemaan siten, että vältytään kahtia jakaantuneilta työmarkkinoilta.

3. Työmarkkinoilla haettava toimialakohtaisia ratkaisuja 4. Työryhmän työn aikana on esitetty erilaisia näkemyksiä

työlainsäädännön uudistamistarpeista 5. Työvoiman käyttötapojen vaikutuksia on jatkossakin

arvioitava myös sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.

29.1.2015 SDP viestintä