tourujoen kehittÄmisen ja kankaan … · kunnostus- ja kehittämistoimenpiteet kohdistuvat...

SYKE

Vesikeskus, vesivarat ja

ympäristöarvioinnit

2.4.2014

TOURUJOEN KEHITTÄMISEN JA KANKAAN UOMAVAIHTOEHTOJEN

MONITAVOITEARVIOINTI

Kuva virtuaalimallista (Elomatic Oy)

Sisällysluettelo YHTEENVETO ................................................................................................................................................................ 1

1 JOHDANTO ................................................................................................................................................................. 3

2 MENETELMIEN SOVELTAMINEN JA KUVAUS PROSESSISTA ...................................................................................... 3

3 VAIHTOEHDOT JA ARVIOINTITEKIJÄT ........................................................................................................................ 7

3.1 Vaihtoehdot ........................................................................................................................................................ 7

3.1.1 Vaihtoehto 0+: Nykytila+ ............................................................................................................................. 7

3.1.2 Vaihtoehto VE1 Kalatie ................................................................................................................................ 8

3.1.3 Vaihtoehto VE2 ”Purouoma” ....................................................................................................................... 9

4 ARVIOINTITEKIJÄT .................................................................................................................................................... 11

5. VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUKSET TEKIJÖITTÄIN ....................................................................................................... 12

6 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU ..................................................................................................................................... 33

6.1 Yhteenveto vaihtoehtojen vaikutuksista .......................................................................................................... 33

6.2 Vastaajien näkemykset parhaasta vaihtoehdosta ............................................................................................ 34

6.3 Vaihtoehtojen paremmuusjärjestys eri näkökulmista ..................................................................................... 36

7 TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET ....................................................................................................... 40

7.1 Näkemyserot ja niiden syyt .............................................................................................................................. 40

7.2 Yhteenveto vaihtoehtojen vaikutuksista .......................................................................................................... 41

LIITTEET:...................................................................................................................................................................... 44

Liite 1. Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnalle ja sidosryhmille toimitettu kyselylomake .......................... 44

Liite 2. Kaupunkirakennelautakunnan monitavoitearviointi-iltakouluun 4.3.2014 ja sidosryhmätilaisuuteen 12.3.2014 osallistuneet henkilöt ............................................................................................................................ 44

Liite 3. YIT:stä ja Skanskasta saatuja kommentteja vaihtoehtoihin ja niiden vaikutuksiin ................................ 44

Liite 4. Uoman rakentamisen ajankohdan vaikutus kustannuksiin .................................................................... 44

Liite 5. Tourujoen virtaamat vuosina 2009, 2010, 2012 ja 2013 ........................................................................ 44

Liite 6. Monitavoitearvioinnissa käytetyt tekijöiden painot ja vaihtoehtojen vaikutusarviot tekijöittäin eri näkökulmissa. ......................................................................................................................................................... 44

Liite 7. Monitavoitearvioinnissa esille nousseita kysymyksiä vastauksineen .................................................... 44

1

YHTEENVETO Osana Tourujoen kehittämissuunnitelmaa on laadittu Kankaan alueella Tourujoen uomavaihtoehtojen monitavoitearviointi. Tavoitteena oli mm. Arvioida Tourujoen kehittämisvaihtoehtoja puolueettomassa, tasapuolisessa ja läpinäkyvässä

arviointiprosessissa. Tuottaa tietoa jäsennetyssä muodossa vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Selvittää Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan ja sidosryhmien näkemyksiä vaihtoehdoista. Selvittää alueen asuntorakentamisen rakennuttajien ja toteuttajien näkemyksiä vaihtoehdoista. Kartoittaa jyväskyläläisten suhtautumista vaihtoehtoihin nettikyselyllä.

Kaupungin asiantuntijoista muodostettiin ohjausryhmä, joka kokoontui neljä kertaa ja osallistui arviointikehikon muodostamiseen, vaihtoehtojen vaikutusten arviointiin, kyselylomakkeen laadintaan ja loppuraportin kommentointiin. Työssä vertailtiin neljää Tourujoen kehittämisvaihtoehtoa. Nykytila+ vaihtoehdossa (VE0+) kunnostus- ja kehittämistoimenpiteet kohdistuvat Tourujoen nykyiseen uomaan ja sen ranta-alueisiin. VE0+ on vertailuvaihtoehto, ns. ”nolla-taso”, johon muiden vaihtoehtojen vaikutuksia on vertailtu. VE0+:aan sisältyvät toimenpiteet toteutettaisiin kaikissa vaihtoehdoissa. Kalatievaihtoehdossa (VE1) vesivoimalaitos säilyisi ja sen viereen rakennetaan ns. tekninen kalatie. ”Puromainen” uoma -vaihtoehdossa (VE2) rakennettaisiin 1,3 km pitkä uoma Kankaan alueen viherkehälle. Uomaan juoksutettaisiin vettä enintään 0,7 m3/s. Purouomaan muotoiltaisiin suvantoja ja virtapaikkoja. Jokimainen uoma –vaihtoehto (VE3) poikkaa vaihtoehdosta uoman mitoituksen ja vesimäärän osalta. VE3:ssa juoksutettaisiin enintään 3 m³/s. Lisäksi Tourulan vesivoimalaitos ja siihen liittyvä voimataloudellinen säännöstely lopetettaisiin. Vaihtoehtoja vertailtiin yhdeksän arviointitekijän suhteen. Tekijät olivat: virkistyskäyttö, maisema, Tourujoen ekologinen tila ja kaupunkiekologia, järvitaimen, imago, turvallisuus, vesivoimatuotanto, kustannukset ja toteutettavuus. Vaihtoehtojen vaikutukset kuhunkin tekijään arvioitiin käytössä olleen tai monitavoitearvioinnin aikana tuotetun tiedon pohjalta. Työssä järjestettiin kaksi työpajaa, yksi Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan jäsenille ja toinen sidosryhmille. Työpajassa osallistujille kerrottiin vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Osallistujat täyttivät kyselylomaketta (liite 1), jossa kysyttiin heidän näkemyksiään vaihtoehtojen vaikutuksista. Osallistujat jatkoivat vastaamista työpajan jälkeen kotona ja toimittivat vastaukset SYKEen, jossa ne analysoitiin. Tämän rinnalla toteutettiin asukaskysely, jossa selvitettiin laajemmin jyäskyläläisten suhtautumista vaihtoehtoihin. Asukaskyselyn tuloksista on julkaistu kooste Tourujoen kehittämishankkeen internetsivuilla www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/tourujoki. Vastaajilta kysyttiin myös, mitkä olivat kolme eniten vaihtoehtojen paremmuusjärjestykseen vaikuttanutta tekijää. Kaupunkirakennelautakunnan edustajilla ne olivat kustannukset, maisema sekä Jyväskylän ja Kankaan alueen imago. Sidosryhmillä kolmen kärjessä olivat ekologinen tila ja kaupunkiekologia, virkistyskäyttö ja imago. Kaupunkirakennelautakunnan ja sidosryhmien näkemykset poikkesivat eniten toisistaan kustannusten osalta. Yhdelläkään vastaajista ei vesivoimatuotanto tai turvallisuus sijoittunut kolmen tärkeimmän tekijän joukkoon. Sekä tavoitteiden tärkeydessä että vaihtoehtojen vaikutuksia koskevissa näkemyksissä oli suuria eroja vastanneiden välillä. Mielenkiintoista on, että tärkeimpänä pidettyyn tekijään, ekologinen tila ja kaupunkiekologia, liittyvät näkemyserot vaihtoehtojen vaikutuksista olivat pienimmät. Toisaalta tärkeydeltään yhden vähämerkityksellisimmäksi arvioidun tekijän, turvallisuuden, kohdalla esitettiin hyvinkin erilaisia näkemyksiä vaihtoehtojen vaikutuksista. Suuria näkemyseroja oli myös vaihtoehtojen toteutettavuutta, kustannuksia, imagoa ja virkistyskäyttöä koskevissa arvioissa. Kyselylomakkeessa vastaajia pyydettiin asettamaan vaihtoehdot paremmuusjärjestykseen ottaen huomioon kaikki arvioinnissa tarkastellut tekijät. Eniten kannatusta sai jokimainen uoma (VE3) ja toiseksi eniten puromainen uoma (VE2). Kaupunkirakennelautakunnan edustajista puolet piti VE3 parhaimpana vaihtoehtona. Sidosryhmien edustajista kolmelle neljäsosalle se oli paras.

http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/tourujoki

2

Yleinen suhtautuminen vaihtoehtoon näyttäisi vaikuttavan myös siihen, kuinka vaihtoehdon muut vaikutukset koetaan. Jos vastaaja kannattaa esimerkiksi jokimaista uomavaihtoehtoa, niin hänellä on taipumus nähdä sen myönteiset vaikutukset suurempina ja kielteiset vaikutukset pienempinä kuin henkilöllä, joka suhtautuu uomaan kriittisesti. Vastaavasti, jos vastaaja suhtautuu kriittisesti uomavaihtoehtoon, niin silloin siihen liittyvät myönteiset vaikutukset näyttäytyvät pienempinä ja korkeampiin kustannuksiin ja toteutettavuuteen liittyvät avoimet kysymykset ja mahdolliset ongelmat korostuvat. Asukaskyselyaineiston sekä kaupunkirakennelautakunnan ja sidosryhmien vastausten perusteella tunnistettiin neljä toisistaan selvästi poikkeavaa näkökulmaa. Analyysiä varten eri näkökulmille määritettiin arvostusprofiilit eli arviointitekijöille määritettiin painoarvot, jotka heijastivat kyseisen näkökulman arvostuksia ja tavoitteita. Monitavoitearviointimallilla laskettiin vaihtoehdoille hyvyysarvot ottaen huomioon vaihtoehtojen suhteelliset hyvyydet kunkin arviointitekijän suhteen ja arviointitekijöille annetut painoarvot. Tulosten perusteella jokaisella vaihtoehdolla on hyvät ja huonot puolensa eikä mitään vaihtoehto ole kaikkien tekijöiden suhteen jotakin toista vaihtoehtoa huonompi. Vaihtoehtojen paremmuusjärjestys riippuu siis suuresti siitä, mitä asioita ja tavoitteita tarkastelija painottaa.

Kuva 1. Vaihtoehtojen hyvyysarvot eri näkökulmista. Mitä korkeampi pylväs, sitä parempi vaihtoehto. Pylväistä näkee myös, minkä tekijöiden suhteen vaihtoehto on hyvä tai huono. Näkökulmissa 1 ja 2, vaihtoehdot VE2 ja VE3 ovat huomattavasti parempia kuin vaihtoehdot VE0+ ja VE1, ja näissä näkökulmissa vaihtoehtojen VE2 ja VE3 välinen paremmuus perustuu siihen, painottaako järvitaimeneen, ekologiaan ja maisemaan liittyviä tekijöitä vai virkistyskäyttöön liittyviä tekijöitä. Näkökulmassa 3 VE1 nousee parhaaksi pääosin vesivoimatuotannon ja kustannusten ansiosta, joissa tosin VE0+ on molemmissa vieläkin parempi. Koska tässä näkökulmassa painotetaan kuitenkin kohtuullisen paljon myös ekologisia ja järvitaimeneen liittyviä asioita, niin vaihtoehto VE1 nousee parhaaksi. Näkökulmassa 4 painotetaan pitkälti kustannuksia, joten VE0+ on kaikkien edullisimpana myös paras vaihtoehto ja muiden vaihtoehtojen paremmuus määräytyy suurelta osin niiden kustannusten perusteella.

3

1 JOHDANTO Hankkeen tausta Osana Tourujoen kehittämissuunnitelmaa on laadittu Kankaan alueella Tourujoen uomavaihtoehtojen monitavoitearviointi. Kankaan uomavaihtoehdoista tehdään kevään 2014 aikana valtuustopäätös. Kysymys on hyvin monitahoisesta päätöksestä, johon liittyy paljon tietoa ja erilaisia näkökulmia. Päätöksenteon läpinäkyvyyden sekä järjestelmällisyyden varmistamiseksi Jyväskylän kaupunki tilasi Suomen ympäristökeskuksen Vesikeskukselta Tourujoen kehittämisvaihtoehtoja koskevan monitavoitearviointiin perustuvan selvityksen. Monitavoitearvioinnissa kyse oli prosessista, johon Jyväskylän kaupungin ja SYKEn asiantuntijat kokosivat ja tuottivat tietoa, ja jossa selvitettiin kaupunkirakennelautakunnan jäsenten ja sidosryhmien edustajien näkemyksiä. Sen osana toteutettiin myös kysely kaupunkilaisten mielipiteistä. Kaupungin asiantuntijoista muodostettiin ohjausryhmä, joka kokoontui neljä kertaa ja osallistui arviointikehikon muodostamiseen, vaihtoehtojen vaikutusten arviointiin, kyselylomakkeen laadintaan ja loppuraportin kommentointiin. Ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Mervi Vallinkoski, KRP/Maankäyttö Hannu Onkila, KRP/Maankäyttö Erkki Jaala, KRP/Johdon tuki ja erityishankkeet Anne Sandelin, KRP/Johdon tuki ja erityishankkeet Pirjo Heinänen, KRP/Maankäyttö

Pasi Huotari, KRP/Rakentaminen ja ympäristö Mika Koliseva, KRP/Maankäyttö Tanja Oksa, KRP/Johdon tuki ja erityishankkeet Kari Seuranen, KRP/ Liikenne ja viheralueet Paula Tuomi, KRP/Maankäyttö

Monitavoitearviointityöhön ovat SYKE:ssä osallistuneet Mika Marttunen (projektipäällikkö), Pia Rotko, Jyri Mustajoki, Virpi Lehtoranta, Saija Koljonen, Jukka Jormola ja Sari Väisänen. Toimeksiannon tavoitteet ja rajaus Monitavoitearvioinnin tavoitteena oli Arvioida Tourujoen kehittämisvaihtoehtoja puolueettomassa, tasapuolisessa ja läpinäkyvässä

arviointiprosessissa. Tuottaa tietoa jäsennetyssä muodossa vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista Tourujoen kehittämistä

koskevaan päätöksentekoon. Selvittää Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan ja sidosryhmien edustajien näkemyksiä vaihtoehdoista

ja niiden vaikutuksista. Selvittää alueen asuntorakentamisen rakennuttajien ja toteuttajien näkemyksiä vaihtoehdoista ja niiden

vaikutuksista. Kartoittaa jyväskyläläisten suhtautumista vaihtoehtoihin nettikyselyllä. Saada kokemuksia nykyistä järjestelmällisempien ja kokonaisvaltaisempien menetelmien soveltamisesta

kunnallisessa päätöksenteossa Selvitystyö toteutettiin tammi-maaliskuussa 2014. Tarkasteltavat vaihtoehdot määritettiin työn alussa monitavoitearviointia varten perustetussa ohjausryhmässä.

2 MENETELMIEN SOVELTAMINEN JA KUVAUS PROSESSISTA Monitavoitearviointi Monitavoitearviointi ja siihen sisältyvä arvopuuanalyysi on menetelmä, jonka avulla erilaisten päätösvaihtoehtojen hyvyyttä arvioidaan hierarkkisessa jäsentelykehikossa. Monitavoitearviointi mahdollistaa erimitallisia vaikutuksia sisältävien vaihtoehtojen kokonaisvaltaisen arvioinnin. Kutakin vaihtoehtoa arvioidaan kaikkien arviointitekijöiden suhteen ja lopuksi arviot yhdistetään. Kyse on siis tarkastelusta, jossa kokonaisuus on

5

osiensa summa. Arviointitekijöiden tärkeyspainot määrittävät, kuinka suuren merkityksen vaihtoehdon hyvyysarvot eri arviointitekijöiden suhteen saavat lopputuloksessa. Arvopuuanalyysin soveltaminen voidaan jakaa neljään päävaiheeseen:

1) arviointikriteerien, mittarien ja vaihtoehtojen määrittäminen, 2) vaihtoehtojen vaikutusten arviointi ja kuvaus, 3) eri osapuolten näkemysten ja arvostusten selvittäminen arviointilomakkeella 4) vaihtoehtojen kokonaishyvyysarvojen laskeminen vaiheiden 1-3 tietoja hyödyntäen.

Menetelmän laskentaperiaatteita on kuvattu mm. SYKEn julkaisussa ”Monitavoitearviointi vuorovaikutteisessa ympäristösuunnittelussa” (Suomen ympäristö 11, Marttunen ym. 2008). Hyvyysarvojen laskenta tapahtui Web-HIPRE-tietokoneohjelmalla (HIPRE = hierarkkinen preferenssianalyysi, http://hipre.aalto.fi).

Kuva 2.1 Monitavoitearvioinnin päävaiheet

Monitavoitearvioinnin päävaiheet on esitetty kuvassa 2.1. Ensimmäisessä vaiheessa hahmoteltiin suunnittelutilanne ja arvioitavat vaihtoehdot ohjausryhmässä. Tämän jälkeen aikaisempien selvitysten ja muun tiedon perusteella tunnistettiin eri osapuolten mahdollisia tavoitteita Tourujoen kehittämiselle. Alustavasti tunnistettuihin tavoitteisiin pyydettiin kommentteja kaupunkirakennelautakunnan jäsenille suunnatulla kyselyllä. Tavoitteiden ja vaikutusten muodostivat perustan laadittaessa arviointipuuta, johon sisältyivät arviointitekijät ja niiden osatekijät. Lisäksi jokaiselle arviointitekijälle määritettiin mittarit, joiden avulla vaihtoehtojen hyvyyttä arvioitiin. Eri osapuolten näkemysten selvittämistä varten laadittiin arviointilomake (Liite 1). Siihen koottiin vaihtoehtojen vaikutuksia koskevat vaikutusarviot ja kysymykset, joiden avulla selvitettiin eri osapuolten näkemyksiä kahdessa työpajassa. Vastaukset arviointilomakkeen kysymyksiin on esitetty arviointitekijäkohtaisesti luvussa 5. Vaihtoehtojen järjestelmällistä ja kokonaisvaltaista arviointia varten muodostettiin neljä erilaistan näkökulmaa, joille määritettiin vaihtoehtojen hyvyysarvot. Asukaskysely Jyväskylän asukkailla oli mahdollisuus vastata nettikyselyyn, jossa kuvattiin tiiviisti Tourujoen kehittämisvaihtoehtojen tärkeimmät vaikutukset. Yleisökyselyn tavoitteena oli selvittää asukkaiden suhtautumista eri vaihtoehtoihin ja heidän kuvitteellista halukkuuttaan osallistua rahallisesti valitsemansa uomavaihtoehdon toteuttamiseen. Jotta asukaskyselyn tuloksia voitaisiin yleistää koskemaan laajemmin kaikkien jyväskyläläisten mielipiteitä, järjestettiin kyselystä avoimen nettikyselyn lisäksi ns. suljettu, satunnaiseen otantaan perustava kysely. Yleisökyselyssä sovellettiin myös taloudellista arvottamismenetelmää, ehdollista arvottamista (contingent valuation) vastaajien maksuhalukkuuden selvittämiseksi.

http://hipre.aalto.fi/

6

Monitavoitearviointia tukevaan yleisökyselyyn vastasi 217 (1 350 asukkaasta) satunnaisen otannan ja 716 henkilöä avoimen nettikyselyn kautta eli yhteensä vastauksia saatiin 933 henkilöltä. Vastausprosentti suljetussa kyselyssä oli 16. Suhteellisen alhaista vastausprosenttia selittää mm. se, että kyselyyn vastattiin internetissä. Kyselyssä tiedusteltiin väittämien avulla vastaajien suhtautumista erilaisiin tavoitteisiin, jotka liittyivät Tourujoen kunnostukseen ja mahdollisten uusien uomavaihtoehtojen rakentamiseen. Tärkeimpinä tavoitteina pidettiin jyväskyläläisten monipuolisia ja viheralueisiin tukeutuvia virkistysmahdollisuuksia sekä Keski-Suomen maakuntakalan, eli erittäin uhanalaisen järvitaimenen luonnollisen lisääntymisen mahdollistamista. Tavoitekysymyksen ja suunnitteluvaihtoehtojen tärkeimpien vaikutusten kuvaamisen jälkeen vastaajia pyydettiin kertomaan, mitä vaihtoehtoa hän kannattaa, kun vaihtoehdot olivat ”nykytila plus” (VE0+), tekninen kalatie (VE1), uusi ”puromainen” (VE2) ja uusi ”jokimainen” (VE3) uoma. Eniten kannatusta sai uusi puromainen uoma (VE2) satunnaisen otantaan ja uusi jokimainen uoma (VE3) avoimeen kyselyyn vastanneiden keskuudessa. Kannatusprosentit näissä ryhmissä olivat 32 % (VE2, satunnainen otanta) ja 48 % (VE3, kaikille avoin kysely). Vähiten kannatusta molemmissa ryhmissä sai nykytila plus (VE0+) -vaihtoehto. Asukaskyselyn tulosten kooste on luettavissa internetissä osoitteessa: www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/tourujoki. Kuvaus prosessista Monitavoitearvioinnin aluksi tehtiin sidosryhmäanalyysi. Sen avulla tunnistettiin organisaatioita ja henkilöitä, joiden osallistumista selvitykseen pidettiin tärkeinä. Näitä henkilöitä kutsuttiin työn aikana järjestettyyn sidosryhmätyöpajaan, osa heistä toimi asukaskyselyn testaajina ja osaa haastateltiin vaihtoehtojen vaikutusten arvioimiseksi. Sidosryhmien edustajia oli mukana mm. Jyväskylän yliopiston kalabiologian laitokselta, Kalatalouskeskuksesta, kaupunkiseurakunnasta, Jyväskylä-seurasta, muista asukayhdistyksistä, Japa ry:stä, melontayhdistyksistä, Jyväskylän pyöräilyseurasta ja kalastusyhdistyksistä. Työpajoja järjestettiin kaksi, yksi Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan jäsenille (11 jäsentä osallistui) ja toinen sidosryhmille (21 hlöä). Työpajoissa osallistujille kerrottiin eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista eri tekijöihin. Osallistujat myös täyttivät kyselylomaketta, jossa kysyttiin heidän näkemyksiä vaihtoehtojen vaikutuksista. He jatkoivat vastaamista työpajan jälkeen kotona ja toimittivat vastaukset SYKEen, jossa ne analysoitiin. Lisäksi kysyttiin alueen rakennuttajien, toteuttajien ja alueen ulkopuolisen maanomistajan (Skanska, YIT) mielipidettä vaihtoehtojen vaikutusten arvioimiseksi. Ennen kyselyä heille kerrottiin eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista eri tekijöihin. Skanska ja YIT toimittivat vastaukset vapaamuotoisina kirjeinä ja ne on analysoitu ja liitetty tähän raporttiin. Taulukko 1. Monitavoitearviointiin liittyneitä tilaisuuksia. Tilaisuus Ajankohta Asia Ohjausryhmän 1. kokous 10.1.2014 Aloituskokous, suunnittelutilantenteen hahmottaminen ja

työn rajaus Ohjausryhmän 2. kokous 21.2.2014 Arviointikehikko, vaihtoehtojen vaikutukset Kaupunkirakennelautakunnan iltakoulu

25.2.2014 Monitavoitearviointityön esittely

Ohjausryhmän 3. kokous 4.3.2014 Vaihtoehtojen vaikutukset, arviointilomakkeen viimeistely Jyväskylän kaupunki-rakennelautakunnan ylimääräinen kokous

4.3.2014 Keskustelu vaihtoehtojen vaikutuksista arviointilomaketta hyödyntämällä, lomakkeen täyttämisen ohjeistus

Sidosryhmätyöpaja 12.3.2014 Keskustelu vaihtoehtojen vaikutuksista arviointilomaketta hyödyntämällä, lomakkeen täyttämisen ohjeistus

Ohjausryhmän 4. kokous 26.3.2014 Raporttiluonnoksen käsittely ja johtopäätökset Tulosten esittelytilaisuus 27.3.2014 Tulosten esittely kaupunkirakennelautakunnalle ja

sidosryhmille

http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/tourujoki

7

3 VAIHTOEHDOT JA ARVIOINTITEKIJÄT

3.1 Vaihtoehdot Monitavoitearvioinnissa tarkasteltiin neljää vaihtoehtoa.

3.1.1 Vaihtoehto 0+: Nykytila+ Kunnostus- ja kehittämistoimenpiteet kohdistuvat Tourujoen nykyiseen uomaan ja sen ranta-alueisiin. Vesivoimalaitos säilyy ja sen tuottaman uusiutuvan energian arvo on nykytasolla noin 120 000 € vuodessa. Vesivoimalaitoksen modernisoinnin jälkeen sen tuotto paranee 20 %. Kankaan viherkehä toteutetaan puistona ilman puro- tai jokimaista uomaa. Tourujoen alueella toteutetaan kuitenkin kehittämissuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä mm. joen ekologisen tilan parantamiseksi, eroosion torjumiseksi sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Nykyisiä ranta-alueita, erityisesti vanhan paperitehtaan kohdilla, on tarkoitus kehittää oleskeluun sopiviksi.

Kuva 3.1.Tourujoen voimalaitoskanava.

Kuva 3.2. Vaihtoehdossa 0+ rakennetaan nykyisen Tourujoen rantaan rakenteita oleskeluja varten. Havainnekuva Kankaan virtuaalimallista (Elomatic Oy)

8

3.1.2 Vaihtoehto VE1 Kalatie Vesivoimalaitos säilyy ja sen viereen rakennetaan ns. tekninen kalatie, mikä mahdollistaisi kalojen nousun ylävirtaan. Teknisen kalatien rakentamisen kustannukset ovat noin 2,8 milj. Tourujoen alueella toteutetaan kehittämissuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä mm. joen ekologisen tilan parantamiseksi, eroosion torjumiseksi sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Kankaan viherkehä toteutetaan puistona ilman puro- tai jokimaista uomaa.

Kuva 3.3 Mahdollisen kalatien linjaus Kuva 3.4 Valokuva on otettu Oulun Merikosken

yläosasta ja on yksi esimerkki mahdollisesta teknisestä kalatiestä Tourujokeen.

9

3.1.3 Vaihtoehto VE2 ”Purouoma” Pitkä (1,3 km) ”puromainen” uomavaihtoehto, joka kulkee Kankaan alueen viherkehällä. Purouomaan muotoillaan suvantoja ja virtapaikkoja. Noin 300 m:n matkalla uoma on syvällä rakennetussa kanavassa. Uusi uoma ranta-alueineen kattaa noin puolet viherkehän pinta-alasta. Osa uoman rannoista muotoillaan terassimaisiksi niin, että niitä voi käyttää oleiluun ja kävelyyn. Vesivoimalaitoksen tuotto pienenee, koska osa vedestä, maksimissaan 0,7 m³/s, juoksutetaan uuteen purouomaan. Vähävetisinä aikoina juoksutus on tätä pienempi. Keskimäärin yhden kuukauden aikana vuodessa juoksutus olisi pienempi kuin 0,7 m³/s.

Kuva 3.6 Uomavaihtoehdon linjaus sekä esimerkki terassimaisista rannoista (Jukka Jormola).

Kuva 3.5 Ote virtuaalimallista (Elomatic Oy)

10

3.1.4 Vaihtoehto VE3 ”Jokiuoma”

Pitkä (1,3 km) ”jokimainen” uomavaihtoehto, joka kulkee Kankaan alueen viherkehällä. Jokiuomaan muotoillaan suvantoja, virta- ja koskipaikkoja. Noin 300 m:n matkalla uoma on syvällä rakennetussa kanavassa. Uusi uoma ranta-alueineen kattaa noin puolet viherkehän pinta-alasta. Osa uoman rannoista muotoillaan terassimaisiksi niin, että niitä voi käyttää oleiluun ja kävelyyn. Suurempaa virtaamaa varten uoma ja sen rannat vahvistetaan noin 300 metrin osuudelta suurikokoisemmalla kivimateriaalilla. Tourulan vesivoimalaitos lopetetaan. Tulvasuojelullista säännöstelyä jatketaan ja kaupunki ryhtyy vastaamaan säännöstelystä Jyväskylän Energian sijaan. Uuteen uomaan ohjataan enintään 3 m³/s virtaama, mikä vastaa Tourujoen nykyistä keskivirtaamaa. Suuren osan vuotta virtaama on kuitenkin tätä pienempi. Osa vesivoimalan säätelyrakenteista jätetään kulttuurihistoriallisiksi muistomerkeiksi.

Kuva 3.7 Uomavaihtoehdon linjaus sekä esimerkki puromaisesta uomasta, Ilabekken, Norja (Jukka Jormola)

11

4 ARVIOINTITEKIJÄT Tarkasteluun valitut tekijät määrittävät sen, minkä vaikutusten suhteen vaihtoehtojen vaikutuksia ja hyvyyttä arvioidaan. Arviointitekijöiden valinnassa pyrittiin yhtäältä kattavuuteen ja toisaalta siihen, että pystyttäisiin erottamaan olennaiset vaikutukset epäolennaisista. Jos arvioitavia tekijöitä on paljon, tarkastelu monimutkaistuu ja tulee työlääksi. Arviointitekijöiden tunnistaminen tapahtui tiiviissä vuorovaikutuksessa hankkeen ohjausryhmän kanssa. Työ alkoi eri osapuolten tavoitteiden määrittämisellä. Sen jälkeen tunnistettiin ne tekijät, joiden suhteen vaihtoehdot erosivat toisistaan. Lopuksi tekijät ryhmiteltiin ja laadittiin kuvan 4.1 mukainen hierarkkinen kaavio eli arviointipuu. Arviointitekijät on kuvattu luvussa 5.

Kuva 4.1. Vaihtoehtojen arvioinnissa käytetyt kriteerit. Tarkasteluun ei sisällytetty mukaan tulvariskien hallintaa. Toimenpiteet esim. Tourujoen pääuomassa (pohjapadot, uoman kiveäminen) eivät saa johtaa ylimpien vedenkorkeuksien nousuun Palokkajärvessä. Jyväskylä (mm. Jyväsjärven ja Palokkajärven ranta-alueet) on nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi tulvariskialueeksi. Tavoite pitää ottaa huomioon toimenpiteiden tarkemmassa suunnittelussa. Kaikki vaihtoehdot mahdollista toteuttaa niin, että tulvariski ei kasva. Siksi tavoitetta ei sisällytetty arviointipuuhun.

12

5. VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUKSET TEKIJÖITTÄIN Tekijä 1 Kustannukset Tekijän kuvaus

Rakennus- ja muut investointikustannukset koko Kankaan alueen rakentamiseen sekä erillisenä arvioina uomavaihtoehtojen kustannukset (ml. uoman siivoamisen kustannukset). Tourujoen eroosiosuojauksen kustannukset sisältyvät. Vesivoimatuotanto on arvioitu Tekijässä 2.

Kankaan alueen raken-taminen ja eroosio-suojaus

Kankaan alueelle on tarkoitus rakentaa vuoteen 2025 mennessä 2000 asuntoa (asukkaita 3000) ja vuoteen 2040 mennessä 3400 asuntoa (asukkaita 5000). Rakentamisen kokonaisinvestointien on arvioitu olevan noin 700–800 milj. € vuoteen 2025 mennessä, tästä kaupungille tulevat kunnallistekniikan (vesijohdot, viemärit, sähköt, kadut ja puistot) kustannukset ovat n. 30 milj. € ilman uoman rakentamista. Kankaasta hankinnasta ja kehittämisestä kaupungille aiheutuvat kokonaiskustannukset (58-62 milj. €) on tarkoitus kattaa tonttien myyntituloilla. Ilman uuden uoman rakentamista kaupungin tuotto-odotukset ovat 0-9 milj. € välissä. Tourujoen eroosiosuojausten kustannukset ovat arviolta 70 000-100 000 € noin 5 v. välein (Kari Seuranen). Uuden uoman rakentamisen vaiheistuksen tai toteutuksen ajankohta nostaa kustannuksia vaihtoehdosta riippuen 0,3 – 1,1 M€ (ks. lisätietoa liite 4).

Tietoja on tarkennettu rakennelautakunnan ja sidosryhmien arvion jälkeen. Alkuperäinen arviointilomake on liitteenä (Liite 1). Vaihtoehtojen vaikutukset (suuntaa-antavat arviot) VE0+: Kustannuksia ei ole vielä määritelty, koska suunnitelman tekeminen on kesken. VE0+ on vertailuvaihtoehto, ns. ”nolla-taso”, johon muiden vaihtoehtojen kustannuksia on vertailtu. VE0+ vaihtoehdon toimenpiteet tullaan toteuttamaan kaikissa vaihtoehdoissa. VE1: Kalatien kustannukset ovat n. 2,8 milj. €. (n. 150 000 €/kalatien nousumetri x 15 nousumetriä). VE2: Uoman ja siltojen rakentamisen kokonaiskustannukset ovat n. 7,7 milj. €. Uuden uoman rakentaminen ja Kankaan alueen kaivumassojen siirtokustannukset ovat noin 4,1 milj. €. Lisäksi kustannuksia aiheutuu uoman ylittävien siltojen rakentamiskustannuksista noin 3,6 milj. €. VE3: Uoman ja siltojen rakentamisen kokonaiskustannukset ovat n. 9,0 milj. €. Uuden uoman rakentaminen ja Kankaan alueen kaivumassojen siirtokustannukset ovat tästä noin n. 4,7 milj. € ja voimalaitoksen purkamiskustannukset 750 000 €. VE2 & VE3: Uoman kunnossapidon kustannukset ovat noin 17 000 €/vuosi (Lähde: Vesa Lehtinen).

VE0+ Nykytila+

VE1 Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”

Kalatien tai luonnonmukaisen uoman rakentamiskustannukset (milj. €, €/asuntoa, 2 000 kpl, v. 2025)

0 0

n. 2,8 1 400

n. 7,7 3 850

n. 9,0 4 500

Arvio kalatien/uomien kunnossapitokustannuksista (€/vuosi) 0 5 000-

10 000 17 000 17 000

Vesivoiman tuotto 50v ajalta 7,2 M€ ? 6,0 M€ 0 Kankaan kokonaistalous kaupungille, tuotto 0…9 M€ -2,8…6,2

M€ -7,7…1,3

M€ -9…0 M€

ASIANTUNTIJA-ARVIO PAREMMUUSJÄRJESTYKSESTÄ 1. 2. 3. 4.

Vaikutusarvioihin liittyvä epävarmuus Vaikea arvioida Pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri

☐ ☐ ☒ ☐ ☐ Kunnallisteknisten ratkaisujen kustannukset perustuvat yleissuunnitelmiin, jotka tarkentuvat jatkosuunnittelussa ja kustannusarvioissakin voi tällöin tapahtua tarkennuksia. Hyvin rakennettujen osuuksien lisääntyminen/väheneminen (kaukalomainen rakenne) voi heilauttaa kustannusarviota merkittävästi ylös- tai alaspäin (1-2 miljoonaa euroa). Tämä epävarmuus on suurempi VE3:ssa kuin muissa vaihtoehdoissa. Vastanneiden näkemyserot (arvioitu lomakevastausten perusteella): Pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri Tekijän tärkeys ☐ ☒ ☐ ☐ Vaihtoehtojen vaikutukset ☐ ☐ ☒ ☐

13

1

3

3

1

3

4

4

2

1

2

1

1

1

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %Kaupunkirakenne lautakunta

1

3

3

1

3

4

4

2

1

2

1

1

1

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sidosryhmät

Monitavoitearvioinnissa esille nousseita kysymyksiä • Viherkehän rakennus- ja ylläpitokustannukset. • Rakentamisen aikataulu (rahoitus+kustannukset) vuosittain ajalle 2015-2025. • Selvitys kustannusten jakautumisesta eri toimijoiden kesken (vaihtelee eri vaihtoehtojen välillä) • Siltojen määrän kriittinen tarkastelu, myös Tourujoen ylittävän sillan tarpeellisuuden tarkastelu. • Kuinka nopeiden juoksutusmuutosten väheneminen (VE3) vaikuttaa eroosiosuojausten kustannuksiin?

Vastaajien näkemyksissä vaihtoehtojen paremmuus-järjestykseen kustannusten osalta oli suuria eroja (5.1). Tämä johtunee osin siitä, että osa vastaajista on ottanut kantaa vaihtoehtojen paremmuuteen laajemmin kuin investointi- ja kunnossapito-kustannusten perusteella. Näkemyksiä lomakevastauksista poimittuna: ”Laskelmasta puuttuu arvio aikataulun vaikutuksesta kokonaiskustannuksiin. Tonttien myyntitulojen suuruus riippuu siitä, onko jokiuoma valmis vai ei. Siksi se pitäisi toteuttaa heti jos koskaan eikä vasta 2025. Toisaalta voimalan purkukustannukset ja JE:n tulonmenetys ei realisoidu ennen kuin voimala ajetaan alas” ”Mihin purkamiskustannukset perustuvat? Kokonaiskustannus riippuu suuresti eri avustuksista ja eri rahoitusmuodoista, ei voi vertailla näin yksiviivaisesti. Myös viherkehän rakentaminen ilman jokea maksaa, miksei näy laskelmissa? Vaihtoehdoissa VE0-VE2 ei ole Tourujoen kunnostuksen kustannuksia arvioitu (niitä voisi tulla myös VE0+ -vaihtoehdossa, jos esim. laitoksen

modernisointi vaatii ympäristöluvan, jossa voi olla vaatimuksia esim. vesistön kunnosta/kalatiestä huolehtimiselle), joten on vaikea ymmärtää, miten asiantuntija-arviossa VE3 on niin paljon kalliimpi.” ”Kysymys ei ole paremmuusjärjestyksestä, vaan kustannusjärjestyksestä. Paras vaihtoehto ei aina ole halvin. Näin on etenkin tässä tapauksessa. KUSTANNUS-HYÖTYANALYYSI.” ”Nykytila on haitta, VE3 haitan korjaus. Voimalan ylläpitokustannukset vs tuotto?” ”VE2 ja VE3 vaihtoehdot ovat liian kalliita toteutettavaksi ennestään veden ympäröimälle kaupungille. Tourujoki on luontainen vesiuoma, jonka rannat asiallisella hoidolla ja hyödyntämiselle tuo riittävän vesielementin Kankaan alueelle.” ”Ei se mitä maksaa vaan kuka maksaa! Tottakai se maksaa! Rahoitus mietittävä.” ”Kun kysymys pitkän aikavälin investoinnista niin eroilla/euroilla ei pääpaino = tulevaisuuden kokonaisvaltainen investointi!”

Kuva 5.1. Vastaajien arviot vaihtoehtojen paremmuusjärjestyksestä kustannusten suhteen. Numerot pylväissä ovat vastanneiden lukumääriä.

Kuva 5.2. Vastaukset kysymykseen Kuinka merkittävänä pidät vaihtoehdon kustannuksia suhteessa Nykytila + (VE0+) vaihtoehtoon? Numerot palkeissa ovat vastanneiden lukumääriä.

3 1 1 2

2 2 2 1

1 2 3

1 2 3

2 2 3 3

02468

10

VE0+Nykytila+

VE1Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”

Kaupunkirakennelautakunta

3 1 5 4 4 1

4 2 2 5 1 2 2

3 3 3 3

02468

101214

VE0+Nykytila+

VE1Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”

Sidosryhmät

14

Tekijä 2 Tourujoen vesivoimatuotanto Tekijän kuvaus

Tourujoen vesivoimalaitos on rakennettu 1940-luvulla. Sen omistaa Jyväskylän Energia. Voimalaitosta käytetään myös Palokkajärven pinnankorkeuden säännöstelyyn.

Nykytilan-teen kuvaus

Voimalaitos tuottaa sähköä 1,5-3,5 GWh vuodessa. Tämä vastaa vajaata 2 % Jyväskylän Energian tuottamasta sähköstä. Voimalaitoksessa tuotetun sähkön arvo on ollut keskimäärin noin 120 000 € vuodessa. Voimalaitoksen arvioitu käyttöikä ilman merkittäviä kunnostuksia on 50-60 vuotta. Voimalaitoksessa on yksi turbiini, jonka koneistovirtaama on n. 7 m3/s (=7 000 l/s). Voimalaitos on on-off-tyyppinen eli juoksutus turbiiniin on joko koneistovirtaama tai 0 m3/s. Minimijuoksutus on 200 litraa/s. Voimalaitoksen läpi juoksutetaan vettä vuosittain keskimäärin n. 100 vrk:n ajan.

Vaihtoehtojen vaikutukset Vaihtoehdoissa 0+, 1 ja 2 voimalaitosta on tarkoitus modernisoida 650 000 eurolla. Se lisäisi vuositasolla 20 % sähköntuotantoa. Tämä koostuu tehonnostosta ja paremman säädettävyyden tuomasta suuremmista käyttötuntimääristä. Investointi maksaisi itsensä takaisin noin kuudessa vuodessa. Automatisoinnilla vaikutettaisiin luukkujen aukaisunopeuteen ja siitä syntyvän virtauspulssin voimakkuuteen. Vedenkorkeuden vaihtelurajat pysyisivät ennallaan. Menetykset vesivoimatuotannolle ovat VE1:ssä ja VE2:ssa seurausta siitä, että turbiinin kautta juoksutetaan vettä vähemmän. VE1: Juoksutus kalatiehen n. 300-400 litraa/s toukokuusta-syyskuuhun. Muulloin kalatie olisi kuivana. VE2: Juoksutus uomaan maksimissaan 700 litraa/s ympäri vuoden paitsi silloin, kun Tourujoen virtaama on tätä pienempi. VE3: Vesivoimatuotanto lopetetaan. Voimalaitoksen purkamiskustannukset ovat 750 000 €.

VE0+ Nykytila+

VE1 Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”

Modernisointikustannukset (1 000 euroa), kuolettavat itsensä n. 6 vuodessa 650 650 650 0

Vesivoimatuotannon arvo vuodessa (1 000 euroa/vuosi) 144 130 120 0 Kasvihuonekaasupäästöjen lisäys laskettuna Jyväskylän energian vuoden 2012 CO2 päästökertoimella 320 g/kWh (tn/vuosi). Kuinka monen auton vuosipäästöjä päästölisäys vastaa (oletus CO2: 135 g/km, 15 000 km/v)

0

0

77

38

154

76

768

379

ASIANTUNTIJA-ARVIO PAREMMUUSJÄRJESTYKSESTÄ 1 2 3 4

Vaikutusarvioihin liittyvä epävarmuus

Vaikea arvioida Pieni Kohtalainen Suuri Erittäin suuri ☐ ☒ ☐ ☐ ☐

Vastanneiden näkemyserot (arvioitu lomakevastausten perusteella): Pieni Kohtalainen Suuri Erittäin suuri Tekijän tärkeys ☐ ☒ ☐ ☐ Vaihtoehtojen vaikutukset

☐ ☒ ☐ ☐

Monitavoitearvioinnissa esille nousseita kysymyksiä

• Voimalaitoksen ylläpitokustannuksien ja tuoton vertailu. • Esitetty 20 %:n hyödyn lisäys modernisoinnilla tuntuu epärealistiselta ilman säännöstelyn tehostamista. • Vesivoiman merkityksen arvioiminen kokonaisuutena. • Mitä merkitsee voimalaitoksen modernisointi ajallisesti? Käyttöiässä? VE0+ vaihtoehdossa olisi

mahdollista tehostaa vesivoimantuotantoa olennaisesti ja saada siten tuloja kaupungille? • Onko vesivoimalarakennus purettava, jos säännöstely lopetetaan? • Entäpä uusi, vaikka putkessa oleva turbiinivoimala?

15

3

1

4

2

9

7

6

2

1

1

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %Sidosryhmät

3

2

1

3

2

7

2

1

2

2

2

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %Kaupunkirakenne lautakunta

Suurin osa kaupunkirakennelautakunnan vastaajista piti vesivoimantuotannon kannalta parhaimpana vaihtoehtona nykytilaa (VE0+, kuva 5.3). Yllättävää on, että sidosryhmän edustajien mielestä paras (VE3). Useimpien mielestä VE3:lla on merkittävä kielteinen vaikutus vesivoimantuotantoon (kuva 5.4). Näkemyksiä lomakevastauksista poimittuna: ”Pidän tärkeänä monimuotoisen energian tuottamista myös kaupunkimiljöössä ja onhan alueelle tulossa myös aurinkoenergiataloja, joka sekin on merkittävä asia alueen imagolle ekologisessa mielessä.” ”Montako kertaa JE:llä olisi ollut mahdollisuus kunnostaa/tehostaa laitosta, jos sen kulut kuittaantuu 6:ssa vuodessa?” ”Tourujoen energiatuotanto on pieni. Virkistysarvo on huomattavasti suurempi. Energiasäästötoimilla päästään kokonaistaloudellisesti parempaan tulokseen.”

”Vesivoimantuotanto on niin vähäistä, ettei se ole merkittävä arviointikriteeri lainkaan. Jos/kun vesivoima korvataan aurinko- ja tuulivoimalla, ei voimalan lakkautus lisää CO2-päästöjä.” ”Tämänkaltaiset tippavoimalat on syytä purkaa kaikkialta. Kun on tuhottu mittaamattoman arvokkaita luontoarvoja vesirakentamisella, ei näin tuotettua sähköä voi sanoa vihreäksi.” ”En usko JE:n arviota. Sähköntuotantoa tuskin saataisiin modernisoinnilla nostettua. Oleellista on, että voimalan sähköntuotanto on alle 2 % JE:n tuottamasta sähköstä!” ”Voisiko VE3-vaihtoehdossa laitos pyöriä elinkaarensa loppuun, jolloin tuotantoa olisi aina jonkun aikaa vuodessa niin pitkään kuin laitos vain suinkin toimii?” ”Kun asetetaan Tourujoen potentiaaliset luontoarvot muutamaa GWH:a vasten, ei sähkön menetys tunnu missään, varsinkin kun koko Kankaan alueen kehittämisen kustannukset ovat miljardiluokkaa.”

Kuva 5.3. Vastaajien arviot vaihtoehtojen paremmuusjärjestyksestä vesivoimantuotannon suhteen. Numerot pylväissä ovat vastanneiden lukumääriä.

Kuva 2. Kuva 5.4. Vastaukset kysymykseen Kuinka merkittävänä pidät vaihtoehtojen vaikutuksia vesivoimantuotantoon suhteessa Nykytila + (VE0+) vaihtoehtoon? Numerot palkeissa ovat vastanneiden lukumääriä.

4 1 1 1

2 3 2

1 2 3 1

5

2 2 3 3

02468

10

VE0+Nykytila+

VE1Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”


3 2 6 4

4 1

1 5 3 1 6 1 1 3

2 2 2 1

02468

101214

VE0+Nykytila+

VE1Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”

Sidosryhmät

16

Tekijä 3 Virkistyskäyttö Tekijän kuvaus

Tekijään sisältyvät sekä maa- että vesi-alueen erilaiset virkistyskäyttömuodot mm. kävely, pyöräily, picnic-käyttö, koirien ulkoilutus, leikki- ja pelialueet, vesileikit, luonnon havainnointi, kalastus, veneily, melonta ja kaupunkiviljely.

Nyky-tilanteen kuvaus

Tourujoen kanjonilehdon luonnonsuojelualueella sijaitseva luontopolku on suosittua lähivirkistys-aluetta. Varsinaisen Tourujoen käyttö virkistykseen on nykyisin vähäistä. Puistomaisten alueiden virkistyskäyttö on monipuolista kesäaikana, mutta ne toimivat tärkeinä ulkoilualueina muulloinkin.

Alustava arvio vaihtoehtojen vaikutuksista VE0 & VE1: Viherkehän maapinta-ala on 5 ha. Viherkehällä on enemmän tilaa yleiseen virkistyskäyttöön kuin VE2:ssa ja VE3:ssa. Kalojen havainnoinnin mahdollisuudet huonommat kuin VE2:ssa ja VE3:ssa. Veden äärelle pääsy on mahdollista kehittämällä nykyistä Tourujoen rantaa Kankaan alueella. Vedenäärellä mahdollisuus Tourujoen laakson luonnon monimuotoisuuden tarkkailuun.

VE2 & VE3: Uoman pituus on 1,3 km ja vesileveys keskimäärin 7,5 m. Uoma rakenteineen ja rantaterasseineen vie n. 2,5 ha:n maa-aluetta, josta vesiuoman osuus on 1 ha. Rantaterassit mahdollistavat oleilun ja istuskelun uoman rannalla. Kaloja voidaan havainnoida uomassa esimerkiksi silloilta kesällä ja kutuaikana syksyllä.

Kävely-yhteydet kortteleista viherkehälle vain siltojen kautta aiheuttavat estevaikutuksen ja pidentävät kävely-matkoja. Kalastus uomassa ei todennäköisesti olisi sallittua. Kalastusmahdollisuudet paranisivat muualla Tourujoessa, jossa kalastus tapahtuisi pyydystä&päästä-periaatteella.

VE3: Loivalla osuudella (n. 900 m) melonta voisi olla mahdollista suurimmilla virtaamilla lähinnä syksystä kevääseen.

VE0+ Nykytila+

VE1 Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”

Uoman osuus viherkehästä (ha) Uoman, rantaluiskien ja rantaterassien pinta-ala (ha)

0

Tourujoen rannalla

n. 400 m2

0

Tourujoen rannalla

n. 400 m2

1

2,5 ha+ (VE0+/VE1)

1

2,5+ (VE0+/VE1)

Pyöräily vertailutila 0 0 0 Kävely–yhteydet eri suuntiin vertailutila 0 -- -- Viherkehän monipuolinen käyttö (esim. pelit ja leikit, kaupunkiviljely) vertailutila 0 -- --

Taimenen kalastus Tourujoessa vertailutila 0 + + Luonnon havainnointi, esim. kalojen kutubongaus vertailutila 0/+ +++ +++ Vesileikit ja kahluumahdollisuus vertailutila 0 +++ ++ Virkistäytyminen veden ääressä vertailutila 0 ++ ++

Melonta uudessa uomassa vertailutila 0 0 +

(vain osassa uomaa ja osan

aikaa)

Muu, mikä?



Vastanneiden näkemyserot (arvioitu lomakevastausten perusteella): Pieni Kohtalainen Suuri Erittäin suuri Tekijän tärkeys ☒ ☐ ☐ ☐ Vaihtoehtojen vaikutukset ☐ ☐ ☐ ☒ Monitavoitearvioinnissa esille nousseita kysymyksiä

• Euromääräinen arvio aineettomista hyödyistä. • Uoman rakentamisen aikataulu.

17

2

5

3

3

1

4

2

1

1

1

1

1

1

1

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %Kaupunkirakennelautakunta

3

9

2

6

5

1

1 1

1

1

1

1

2

1

1

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %Sidosryhmät

1 1

3

5 1

5

1 1

1

1

0 2 4 6 8Kaupunkirakennelautakunta

1 1

3 3

6 1

5

1 1

1 1

1

0 2 4 6 8

PyöräilyKävely–yhteydet eri suuntiin

Viherkehän monipuolinen käyttö (esim.…Taimenen kalastus Tourujoessa muut…Luonnon havainnointi, esim. kalojen…

Vesileikit ja kahluumahdollisuusVirkistäytyminen veden ääressä

Melonta uudessa uomassa

Sidosryhmät

Suurin osa vastaajista piti virkistyskäytölle parhaimpana vaihtoehtona jokimaista uomaa (VE3, kuva 5.5). Useimpien mielestä sillä on suuri myönteinen vaikutus virkistyskäyttöön (kuva 5.6). Toiseksi parhaimmaksi vaihtoehdoksi virkistyskäytön kannalta pidettiin puromaista uomaa (VE2), jonka vaikutukset arvioitiin kohtalainen myönteiseksi. VE 3 ja VE 2 saivat yhtä paljon vastauksia kielteisistä vaikutuksista ja kalatie VE 1 sai hiukan enemmän vastauksia kielteisistä vaikutuksista. Suurin myönteinen vaikutus vastaajien mielestä uomalla on luonnon havainnointiin ja virkistäytymiseen veden ääressä. Osa vastaajista katsoi uomalla kuitenkin olevan suuri kielteinen vaikutus viherkehän monipuoliseen käyttöön (kuva 5.7). Perusteluissa esitettiin hyvin erilaisia ja vastakkaisia näkemyksiä vaihtoehtojen vaikutuksista.

Kuva 5.5. Vastaajien arviot vaihtoehtojen paremmuusjärjestyksestä virkistyskäytön suhteen.

Kuva 5.6. Vastaus kysymykseen Kuinka merkittävänä pidät vaihtoehtojen vaikutuksia suhteessa Nykytila + (VE0+) vaihtoehtoon? Numerot palkeissa ovat vastanneiden lukumääriä.

Kuva 5.7. Vastaus kysymykseen Mihin virkistyskäyttömuotoihin uomalla on mielestäsi merkittävin vaikutus? Numerot palkeissa ovat vastanneiden lukumääriä

1 1 1 4 1 1

4 1 4

1 4

1 3 3 3 3

02468

10

VE0+Nykytila+

VE1Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”


1 2

9

1

8 1

7

1 1

8 1

3 3 1 1

02468

101214

VE0+Nykytila+

VE1Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”

Sidosryhmät

18

Näkemyksiä lomakevastauksista poimittuna: ”Tiedoksi saatettava rakennusaikataulu!! Jos vesi virtaa VE2 ja VE3 vaihtoehdoissa 10-15 v. kuluttua vasta niin on turha investoida vesistöjen ympäröimään kaupunkiin viherkehää supistavaa uomaa. Kaupunki tarvitsee keuhkoja ja ihmiset tilaa liikkua.” ”Laadukkaasti suunnitellut viheralueet ja puistot tarjoavat keinotekoisesti rakennetulle vesiuomalle toimivan, kustannustehokkaan vaihtoehdon. Terassit vihreätkin, mahdollisia vaihtoehdossa 0+ n. 400 m2. Jyväskylä on vesistöjen ympäröimä, kaikki siitä tulevat virkistysmahdollisuudet ovat kohtuu lähellä. Kenelle virk.aluetta rakennetaan.” ”Vesiuoma ei takaa vesileikkimahdollisuutta eikä kalastusmahdollisuutta riittävästi. Viherrakennettu (monimuotoisuus) alue puistomaisena on toiminnallisesti monipuolisemmin hyödynnettävissä ja saadaan rakentamisen edetessä jo käyttövalmiiksi samanaikaisesti kenenkään ei tarvitse odottaa "puistoa" ja pelikenttää tolkuttomia aikoja.” ”Rakennettu uoma vähentäisi vapaata leikkitilaa ja sillä olisi lähinnä estevaikutus kävelylle. Picnic-käytölle vähäinen myönteinen vaikutus.” ”Mielestäni VE0+ ja VE1 vaihtoehtoihin on kytkettävissä esim. melonta tai luonnonhavainnointi.” ”Melonta on hieno harrastus, mutta sitä ei tarvinne tähän ympätä. Seutu on täynnä vesistöjä ja Tourujoen alajuoksullakin se lienee mahdollista.” ”VE2 ja VE3 mahdollistavat eniten vaihtoehtoja virkistyskäytölle.” ”Peleille ja kaupunkiviljelylle varmasti riittää tilaa VE3:ssakin. VE1: ei kai rannan kehittäminen tarkoita kanavarännin viereen rakennettavia betonirappuja?” ”Täytyy pitää huoli siitä, että uoma ei heikennä Baanan linjauksia, ja että sillat ovat soveliaita pyöräilyn pääväylälle. Optimointi ajan ja matkan suhteen täytyy säilyä Baanalla. Jalankulku ja pyöräily täytyy ehdottomasti kulkea erillään Baanalla, ja myös muilla viherkaistan väylillä. Asiointipyöräilijät

ja luonnossa haahuilevat jalankulkijat eivät kuulu samalle väylälle. Myös kaikkien 10 uuden sillan täytyy olla esteettömästi ja helposti pyöräiltäviä, mm. ilman vinkkelimutkia. Uoma vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen, ja siksi se on tärkeä linjaus, jota on myöhemmin enää vaikea toteuttaa laadukkaasti.” ”Myös kulttuuri ja taide hyötyvät VE3:sta. Yliopiston, AMK:n ja koululaisten tutkimus- ja opetuskohde. Kalastus ++ koko Pohjois-Päijänteellä.” ”Virkistyskäyttöön sisältyy myös kulttuuri, taide ja viherympäristön tuoma hyvinvointi sekä äänimaisema hiljaisuutena sekä vedenäänet (korvaavat liikenteen melun). Lintujen äänet lisääntyvät, enemmän muitakin eläimiä seurattavaksi.” ”Jos jää VE0+ tilaan niin suuri kielteinen vaikutus.” ”Taimen on niin hieno ja uhanalainen, että sen elinolosuhteiden parantamiseksi kannattaa tehdä kaikki mahdollinen. Luonnon havainnointi ja kalabongaus parantavat kaupunkilaiseen elämänmuotoon jämähtäneiden suhdetta luontoon. Viheralueiden monipuolinen käyttö edistää alueella asuvien ja siellä vierailevien viihtyvyyttä.” ”VE1 ei paljonkaan hyötyä, ruma, kalojen nousu epävarma. VE2:sta tulee limottuva oja, johon kerääntyy roskat” ”Jokiympäristö kohisevine koskineen mahdollistaa kunnollisen virkistymisen. Vertailukohteeksi pitäisi ottaa vaikka Muuramejoki.” Rakennuttajien näkemyksen mukaan: ”Uoma vaatii jatkuvaa huolenpitoa teknisesti ja myös asettaa vaatimuksia viikoittaiseen siivoamiseen ja puhdistukseen, jotta siitä ei muodostuisi aluetta halkova avoviemäri” Rakennuttajien näkemyksen mukaan: ”Virkistysalueena uoma ei toimi, sillä parhaaseen käyttöaikaan kuuluu useimmiten sateettomuus jolloin ko. uoma olisikin vaatimaton”

19

Tekijä 4 Maisema Tekijän kuvaus

Kankaan alueen visuaalinen maisemakuva.

Vaihtoehtojen vaikutukset VE0+ ja VE1: Nykyistä Tourujokea kehittämällä saadaan alueen asukkaille ja virkistyskäyttäjille myös vesielementti Kankaan alueelle. Nykyisen Tuorujoen hyvät valaistut polut ja reitit, penkit ja kalusteet lisäävät merkittävästi koko alueen ympäristön laatua ja käyttöarvoa. Laaja viherkehä asuntoalueella monipuolistaisi puolestaan alueen ilmettä ja toisi maisemallisesti kiinnostavan vastakohdan nykyiselle kehitetylle Tourujoelle. VE2: Uoma monipuolistaisi alueen ilmettä asukkaille ja virkistyskäyttäjille. Uusi uoma toisi maisemallisesti kiinnostavia yksityiskohtia kuten siltoja, koskia, virtapaikkoja ja suvantoja sekä rantaterasseja ja rantakasvillisuutta. Jyrkät osuudet uomasta ovat koskimaisia, mutta VE3 pienemmästä vesimäärästä johtuen niitä voidaan luonnehtia virtapaikoiksi.

VE3: Muutoin sama kuin VE2, mutta virtaavan veden määrä vaihtelee vesitilanteesta riippuen ja siksi koskien ja virtapaikkojen ilme vaihtelee enemmän kuin VE2:ssa. Noin kolmasosa uudesta uomasta on koskimaisia. Noin puolet ajasta (yleensä keväisin ja syksyisin) virtaama uomassa on yli 2 m3/s, jolloin kosket ovat kuohuvia.

VE0+ Nykytila+

VE1 Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”

Virtaveden ilmeen vaihtelevuus ja monimuotoisuus Kankaan alueella vertailutila 0 ++ +++

Luonnonmukaisen uoman pituus uudessa uomassa (m), rakennettavan uoman kokonaispituus 1 300 m.

0 0 900 900

Uuden uoman ylittävien siltojen määrä 0 0 10 kpl 10 kpl Tourujoen ylittävien siltojen määrä Kankaan alueella 2 kpl 2 kpl 2 kpl 2 kpl



Tietokoneanimaatio ja siitä poimitut havainnekuvat ja valokuvat muulla maailmassa rakennetuista kohteista auttavat hahmottamaan maisemavaikutuksia. Havainnekuvat ovat kuitenkin pelkistyksiä. Vastanneiden näkemyserot (arvioitu lomakevastausten perusteella): Pieni Kohtalainen Suuri Erittäin suuri Tekijän tärkeys ☒ ☐ ☐ ☐ Vaihtoehtojen vaikutukset

☐ ☒ ☐ ☒


• Kustannus-hyötyanalyysi, myös suunnitellun toisen Tourujoen ylittävän sillan osalta. • Myös aineettomien hyötyjen arvottaminen. • Kulttuurimaiseman ja Tourujoen maiseman yhdistämisen haasteet ja vaikutukset.

20

2

10

5

1

2

4

8 2

1

1

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %Sidosryhmät

1

5

2

1

4

4

1

4 1

1

1


Valtaosa vastaajista piti maisemalle parhaimpana vaihtoehtona jokimaista uomaa (VE3, kuva 5.8). Useimpien mielestä sillä on merkittävä positiivinen vaikutus maisemaan (kuva 5.9). Toiseksi parhaana vaihtoehtona pidettiin puromaista uomaa (VE2). Muutamat vastaajista totesivat kalatiellä (VE1) olevan jopa negatiivinen vaikutus maisemaan. Näkemyksiä lomakevastauksista poimittuna: ”Miten on arvioitu sitä, että aluetta pelkästään siistittäisiin (harvennus, pusikoiden raivaus) etc.” ”Tarkastelu maiseman osalla on hieman suppea. Asumme järvien ja metsien keskellä.” ”Purolla ja joella on merkittävä positiivinen maisemallinen vaikutus.” ”Avoin joki tekee luonnollisen maiseman. Pieni puro muuttuu asuntoalueella "roskaiseksi likaojaksi" ” Estetiikalla suuri merkitys alueen vetovoimaisuuteen. Siltojen lukumäärä harkittava kriittisesti.” ”Kalatiellä on jopa lievästi negatiivinen vaikutus, ruma kun on. Elävä luonnonmukaisessa uomassa virtaava vesi on aina kaunista eikä samaan virtaan voi astua kahdesti.”

”Virtavesimaisema syntyisi vain vaihtoehdossa joki.” ”Siltojen määrä vedetty hatusta. Ei joka paikasta joka paikkaan pääsen rakennetussa ympäristössä suorinta viivaa muuaallakaan.” ”Pitkä uoma muuttaa teollisuusalueen joen halkaisemaksi asuntoalueeksi, korvaamatonta!” ”Tourujoen kulttuurimaisemaan ja Kankaan alueen teollisuushistorialliseen maisemaan puututaan VE2 ja VE3 vaihtoehdoissa hyvin merkittävällä tavalla. Vrt. Tourulan puutalokorttelit (tuhottua Tourulaa, joka on mahdollista ilman uomaa "palauttaa").” ”Uoman leventämisen tarve, ennen kuin yhtään taloa on rakennettu? Massoja vietävä pois. Voimalaa voidaan käyttää n. 20 vuotta, 1,2 milj €. Uusi uoma on valmis n. 20 vuoden kuluttua!!! Vaikuttaa varmasti alueen vetovoimaisuuteen.” Rakennuttajien näkemyksen mukaan: ”Niillä kohdin kun uoma sijaitsee rakennetussa kanavassa tai syvällä maaleikkauksissa, sen merkitys maisemassa jää vähäiseksi. Kankaan länsireunalle syntyy kaksinkertainen vesiaihe Tourujoesta ja uudesta uomasta rantapuistoalueen molemmin puolin.”

Kuva 5.8. Vastaajien arviot vaihtoehtojen paremmuusjärjestyksestä Kankaan alueen visuaalisen maisemakuvan suhteen. Numerot pylväissä ovat vastanneiden lukumääriä.

Kuva 5.9. Vastaukset kysymykseen Kuinka merkittävänä pidät vaihtoehtojen vaikutuksia Kankaan alueen maisemaan ja yleiseen viihtyisyyteen suhteessa Nykytila + (VE0+) vaihtoehtoon?

1 1 1 3 1 1 3 1 1 2

1 2 1 1 4 4 4 4

02468

10

VE0+Nykytila+

VE1Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”


2

10

1

9

1

8

1

9

1 2 2 1 1

02468

101214

VE0+Nykytila+

VE1Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”

Sidosryhmät

21

Tekijä 5 Ekologinen tila ja kaupunkiekologia Tekijän kuvaus

Vesistöjen tilaa kuvataan vesienhoidon suunnittelussa ekologisen tilaluokituksen avulla. Yleisenä tavoitteena on hyvä ekologinen tila. Tourujoen kaltaisessa rakennetussa ja säännöstellyssä vesistössä tavoitetila ja sen edellyttämät toimenpiteet määritetään tapauskohtaisesti. Ekologiseen tilaan vaikuttavat uoman rakenteellinen muuttuneisuus, esteellisyys, virtaamaolosuhteet, vedenlaatu sekä vesieliöstön tila. Kaupunkiekologian kannalta ekologiset käytävät ovat tärkeitä eliöstön monimuotoisuuden lisääjiä myös monipuolisemman ravintoverkoston kautta.

Nykytilanteen kuvaus

Tourujoki on voimakkaasti muutettu vesistö, joka on ekologiselta tilaltaan tyydyttävässä luokassa. Ekologista luokitusta heikentävät voimalaitospato, joka muodostaa vaellusesteen ylävirtaan, voimalaitosrakentamisen aiheuttamat muutokset virtavesi- ja koskielinympäristöjen määrässä sekä Palokkajärven säännöstelystä johtuva luontaisesta poikkeava virtaamavaihtelut. Nykyisin veden vaihtuvuus riippuu osin voimalaitoksen juoksutuksista ja on pitkiä aikoja minimivirtaamassa (200 l/s), mikä vaikuttaa vedenlaatua heikentävästi.

Vaihtoehtojen vaikutukset VE2&VE3: Juoksutus Tourujokeen on tasaisempaa ja ajoittain suurempaa kuin VE0+:ssa ja VE1:ssä. Veden nopeampi vaihtuvuus saattaa parantaa vedenlaatua Tourujoessa. Uudesta uomasta voi olla hyötyä pohjaeläimille, ravuille, uoman rantamien kosteikkokasvillisuudelle sekä perhosille ja muille hyönteisille uoman penkereellä. Uoma hyödyttäisi yleisesti kalastoa mahdollistamalla läpikulun Päijänteestä yläpuolisiin järviin, etenkin taimenen, mahdollisesti myös harjuksen ja nahkiaisen lisääntyminen ja elinolot paranisivat. Lisäksi ekologinen käytävä voi hyödyttää nisäkkäistä esim. saukkoa ja linnuista koskikaraa. (Jukka Syrjänen JY, Jukka Jormola SYKE).

VE0+ Nykytila+

VE1 Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”

Tourujoen vedenlaatu vertailutila 0 + + Virtavesiin liittyvien ekosysteemien luontainen toiminta Tourujoella vertailutila + ++ +++

Kalojen kulkumahdollisuudet Tourujoen läpi vertailutila + +++ ++ Ekologinen käytävä ja elinympäristö Kankaan alueelle vedestä riippuville eläimille (esim. kasvillisuus, hyönteiset, rapu ja koskikara)

vertailutila 0 ++ ++




Vastanneiden näkemyserot (arvioitu lomakevastausten perusteella): Pieni Kohtalainen Suuri Erittäin suuri Tekijän tärkeys ☒ ☐ ☐ ☐ Vaihtoehtojen vaikutukset

☒ ☐ ☐ ☐


• Toimet yläjuoksulla kalojen ja muiden vedestä riippuvien eläinten kannalta. • Kustannus-hyöty analyysi erityisesti vesipuitedirektiiviin liittyen. • Hyötyjen arvottaminen euroissa laajemmin.

22

1

10

7

1

4

3

6 2

1

1

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %Sidosryhmät

2

5

1

1

1

3

5

2

4 1

1

1


Valtaosa vastaajista piti ekologiselle tilalle ja kaupunkiekologialle parhaimpana vaihtoehtona jokimaista uomaa (VE3, kuva 5.10). Useimpien mielestä sillä on erittäin merkittäviä myönteisiä vaikutuksia Tourujoen ekologiseen tilaan (kuva 5.11). Toiseksi parhaana vaihtoehtona pidettiin puromaista uomaa (VE2). VE2 ja kalatietä (VE1) pidettiin kuitenkin selvästi VE3 huonompina vaihtoehtoina. Näkemyksiä lomakevastauksista poimittuna: ”Kalojen ja rapujen yms. Elinolojen parantaminen ei yksistään ratkea tämän uoman kunnostuksella. Vaeltaminen estyy jo seuraavaan patoon.” ”Kohtalonkysymys on: milloin Tourujoen uoma on pakko ennallistaa ja paljonko se silloin maksaa, kun nyt kustannukset jäivät kohtuullisiksi.” ” EU:n säädökset, Suomen lainsäädäntö ja viranomaispäätökset voivat pakottaa joskus

tulevaisuudessa JE:aa kunnostamaan uoman joki-vaihtoehdon mukaan. Kalojen kulkumahdollisuus on varmasti paras joki-vaihtoehdossa!” ”Luonnontilaisuutta tuotava myös uuden uoman ympäröivään rantakasvillisuuteen. Jopa lehtomaista? Ei puistomaista näköyhteyttä jokeen ja luonnonsuojelualueeseen.” ”Joki-vaihtoehto tuottaa virtavesiekosysteemin! Joki-vaihtoehto lopettaa myös vuorokausisäännöstelyn, joka aiheuttaa eroosiota Tourujoella ja säätelee Palokka- ja Tuomiojärven pintaa.” ”Virtavesiä on koko Suomessa lähinnä pilattu. Nyt on tilaisuus luoda uutta elinkelpoista puro-/jokiuomaa. Mm. vaarantuneen koskikaran talvehtimisympäristöjä on pilattu niin, että esim. Keski-Suomessa talvehtivien koskikarojen määrä on pudonnut puoleen sitten 1990-luvun.”

Kuva 5.10. Vastaajien arviot vaihtoehtojen paremmuusjärjestyksestä ekologisen tilan ja kaupunkiekologian suhteen. Numerot pylväissä ovat vastanneiden lukumääriä.

Kuva 5.11. Vastaukset kysymykseen Kuinka merkittävänä pidät vaihtoehtojen vaikutuksia Tourujoen ekologiseen tilaan suhteessa Nykytila + (VE0+) vaihtoehtoon? Numerot pylväissä ovat vastanneiden lukumääriä.

1 1 2 3 1 2 1 4 1

4 1

4 3 4 4

02468

10

VE0+Nykytila+

VE1Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”


4 9

1

7 1

9

1

10

2 2 1 1

02468

101214

VE0+Nykytila+

VE1Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”

Sidosryhmät

23

Tekijä 6 Järvitaimen Tekijän kuvaus

Järvitaimenen elinmahdollisuuksien parantaminen ja luontaisten elinympäristöjen palautus Tourujoessa. Järvitaimen on Keski-Suomen maakuntakala.

Nykytilanteen kuvaus Uhanalaiseksi luokitellut vaeltavan järvitaimenen kannat ovat voimakkaasti taantuneet Päijänteen alueella. Järvitaimen hävisi Tourujoelta jo 1800-luvun lopulla tehtyjen patojen ja myllyjen seurauksena. Tourujoki itsessään on ollut tärkeä Pohjois-Päijänteen taimenen lisääntymisalue. Nykyisin Tourujoessa ei ole taimenelle sopivia lisääntymisalueita ja voimalaitospato estää taimenen nousun yläpuoliseen vesistöön, jossa sopivia kutualueita on pienissä latvavesien puroissa. Palokkajärven yläpuoliset rakenteet estävät kalojen nousun sopiviin suurempiin jokiin. Taimenen elinmahdollisuuksien parantamiseen tarvitaan korvaavia elinympäristöjä lisääntymiseen ja poikasvaiheeseen, joita uomavaihtoehtoihin on tarkoitus rakentaa. Päijänteen taimenkannan suotuisan kehityksen kannalta maakunnassa on myös muita mahdollisia kunnostuskohteita, mutta voimakkaan kalakantojen taantumisen vuoksi tarvitaan kuitenkin nopeita toimia useissa kohteissa. Muut kunnostuskohteet ovat pieniä puroja, joiden merkitys kokonaisuuden kannalta on vähäinen.

Vaihtoehtojen vaikutukset VE1: Voimalaitoksen käyttö on niin tehokasta, että taimenen lisääntyminen Tourujoen uomassa ei todennä-köisesti onnistu, vaikka lisääntymisalueita kunnostettaisiin.

VE2&VE3: Uusi uoma rakennetaan optimaaliseksi elinympäristöksi taimenen lisääntymiselle siten, että poikas-tiheys saadaan mahdollisimman suureksi rakentamalla kutusoraikkoja ja tekemällä suojapaikkoja erikokoisesta kiviaineksesta. VE3:ssa poikastuotantoon soveltuvaa elinympäristöä on hieman enemmän ja ajoittain suuremman virtaaman vuoksi poikasille on tarjolla enemmän ravintoa.

Taimenen poikastiheydet Etelä-Suomen kunnostetuilla puroilla ovat olleet maksimissaan 150-200 kpl aarilla (1. kesän ja 2. kesän poikaset). Poikaset lähtevät järvivaellukselle 1-7 vuotiaina (ns. smoltti) ja palaavat kutemaan 2-4 järvivuoden jälkeen. Osa poikasista voi jäädä uomaan tai Tourujokeen paikallisiksi taimeniksi. Smolttituotanto on arvioitu ottaen huomioon kuolleisuus kahden talven yli. Kuolleisuuden on arvioitu olevan noin 40 % talvea kohden. Smoltteja syntyy näillä oletuksilla n. 30 kpl/aari. Uoman pituudeksi on arvioitu 1 300 m ja leveydeksi 4 m (Lähde: Jukka Jormola SYKE, Jukka Syrjänen JY).

Luonnonmukaisista uomista on saatu myönteisiä kokemuksia niin Suomesta kuin ulkomailta. Keski-Euroopassa teknisiä kalateitä ei juurikaan enää rakenneta, sillä luonnonmukaiset uomat mahdollistavat kalojen lisääntymisen samassa rakenteessa. Luonnonmukaisiin uomiin on saatu myös ulkopuolista rahoitusta (esim. EU Life rahoitus). Parhaillaan luonnonmukaista ohitusuomaa suunnitellaan myös Imatralle: (http://kanava.etela-karjala.fi/Kiinteasivu.asp?KiinteaSivuID=19773&NakymaID=216)

VE0+ Nykytila+

VE1 Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”

Taimenen lisääntyminen Tourujoen nykyisessä uomassa (edellyttää käytännössä säännöstelyn lopettamista) EI Ei 0 +++

Taimen pääsee nousemaan Tourujoen ohi yläpuoliselle vesireitille Ei Kyllä Kyllä Kyllä

Taimenelle sopivan lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden määrä uudessa uomassa (ha) 0 0 0,5 >0,5

Arvio smolttien poikastuotannosta (kpl/vuosi) 0 + 1 500

1 500-2 000



Vaikea arvioida Pieni Kohtalainen Suuri Erittäin suuri ☐ ☐ ☒ ☐ ☐

Uoma ja kalatie osataan rakentaa taimenen kulun ja lisääntymisen kannalta toimiviksi. Uomassa lisääntyvien taimenten määrässä voi olla suuria vaihteluita vuosien välillä esimerkiksi virtaama- ja sääolosuhteista johtuen. Erityisesti VE2 ja VE3:n eron arviointi edellyttäisi tarkempia mallitarkasteluja. Taimenen elinkierron palauttamisen osalta epävarmuutta pienentää, jos kunnostustoimia toteutetaan myös yläpuolisessa vesistössä.

http://kanava.etela-karjala.fi/Kiinteasivu.asp?KiinteaSivuID=19773&NakymaID=216

http://kanava.etela-karjala.fi/Kiinteasivu.asp?KiinteaSivuID=19773&NakymaID=216

24

1

5

2

2

1

2

2

1

4

3

1

1

1

1


7

3

3

4

6

5

1

3

2

2

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %Sidosryhmät

Vastanneiden näkemyserot (arvioitu lomakevastausten perusteella): Pieni Kohtalainen Suuri Erittäin suuri Tekijän tärkeys ☐ ☐ ☒ ☐ Vaihtoehtojen vaikutukset

☐ ☐ ☒ ☐

Monitavoitearvioinnissa esille nousseita kysymyksiä • Suunnitelma taimenen kotiuttamisesta Tourujokeen ja suunnitelma yläpuolisten patojen purkamisesta. • Euromääräiset arvot hyödyille tasapainottaisivat arviota. • Arvio suunnitelman merkityksestä laajemmin järvitaimenen kannalta. • Mikä merkitys on uomavaihtoehtojen vesimäärissä taimenen lisääntymiselle eri ajankohtina?

Valtaosa vastaajista piti järvitaimenelle parhaimpana vaihtoehtona jokimaista uomaa (VE3, kuva 5.12). Useimpien mielestä sillä on erittäin merkittäviä myönteisiä vaikutuksia järvitaimeneen (kuva 5.13). Toiseksi parhaana vaihtoehtona pidettiin puromaista uomaa (VE2). VE2 ja kalatietä (VE1) pidettiin kuitenkin selvästi VE3 huonompina vaihtoehtoina. Muutamat vastaajista suhtautuivat epäillen uomavaihtoehdoilla aikaansaataviin hyötyihin. Näkemyksiä lomakevastauksista poimittuna: ”VE1 on turha; ellei taimen pääse lisääntymään, niitä ei kohta ole. Ellei ole kaloja ei tarvita kalatietäkään.” ”Puro-vaihtoehdossa taimenen lisääntyminen on perin epävarmaa. Mitä parempia kunnostuskohteita löytyy?”

”Tärkeää olisi kalojen pääsy järvestä toiseen, ei niinkään "pyydystä-päästä" huvikalastus Tourujoessa. Rantarauha muille suojelualueen eläimistölle.” ”VE3:ssa taimen voi lisääntyä, VE2:ssa ja VE1:ssä ei.” ”Kalatiet toimivat melko heikosti, eivätkä tuota poikasia Tourujokeen. Puro vs. joki: kun jotain tehdään ei pidä jättää puolitiehen.” ”Virtaama voisi olla minimi - 6 m3/s? Suvannot syvemmiksi! Esim. vähintään 3 m mielellään enemmän ja rinne myös kivipohjia. Uoman rakenteelliset ominaisuudet vaikuttavat tuottoon.” ”Keinotekoinen rakennettu uoma on aivan liian kallis lohilammikoksi. Epärealistista tavoitella, epävarmaa onnistuminenkin. En kannata. Onko tämä kokonaistaloudellinen vaihtoehto. EI!”

Kuva 5.12. Vastaajien arviot vaihtoehtojen paremmuusjärjestyksestä järvitaimenen suhteen.

Kuva 5.13. Vastaukset kysymykseen Kuinka merkittävänä pidät vaihtoehdon vaikutuksia järvitaimen elinolosuhteisiin suhteessa Nykytila + (VE0+) vaihtoehtoon?

2 4 1

4 4 1

4 1

4 3 4 4

02468

10

VE0+Nykytila+

VE1Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”


2

10 9

1

10 10

2 2 1 1

02468

101214

VE0+Nykytila+

VE1Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”

Sidosryhmät

25

Tekijä 7 Turvallisuus Tekijän kuvaus Erityisesti pienten lasten turvallisuus Kankaan alueella.

Vaihtoehtojen vaikutukset VE2&VE3: Uusi uoma noudattaisi viherkehää, jonka sisäpuolelle jää valtaosa alueella rakennettavista asuintaloista piha-alueineen. Uoma tarjoaa mahdollisuuden kahlailuun ja vesileikkeihin, mutta pienten lasten (alle 3 v.) kohdalla uoma voi myös olla turvallisuusriski. Riskit pyritään minimoimaan uoman luiskien muotoilulla ja rakentamalla turvarakenteita uoman kanavamaisille ja jyrkkäreunaisille osuuksille. Myös koskimaisilla osuuksilla rannat on aidattava.

Asuinalueilla rannat ovat loivia. Pituuskaltevuudeltaan loivat uomaosuudet rakennetaan siten, että alimman rantaterassin korkeus vesirajasta on 10–30 cm. Tämä mahdollistaa turvallisen pääsyn veden äärelle.

VE2: Uoman maksimisyvyys on yleisesti 0,5 m. Suvannoissa on syvempää, vähintään n. 0,7 m. VE3: Vesisyvyys nousee suvannoissa 1 metriin suurilla virtaamilla. Vaihtoehdossa virtausnopeudet ovat suurilla virtaamilla selvästi VE2 suurempia. Veden varaan joutuminen koskimaisilla osuuksilla on vaarallista suurilla virtaamilla. Aidoilla varmistetaan, etteivät pikkulapset pääse uomaan.

VE0+ Nykytila+

VE1 Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”

Uoman maksimisyvyys (m) 0 0 0,5-0,7 0,5-1,0 Virtausnopeus uomassa koski- ja virtapaikoissa (m/s) 0 0 0,5-0,8 0,5-2

Turvallisuus vertailutila 0 -- --- ASIANTUNTIJA-ARVIO VAIHTOEHTOJEN PAREMMUUSJÄRJESTYKSESTÄ 1 1 3 4


Vaikea arvioida Pieni Kohtalainen Suuri Erittäin suuri ☒ ☐ ☐ ☐ ☐

Uoman tekniset tiedot ja ratkaisut voidaan ennakoida varsin tarkasti. Mahdolliset onnettomuudet ovat yksittäistapauksia ja monen tekijän tulosta eikä niitä voi etukäteen ennakoida. Tilastojen mukaan lasten hukkumiskuolemat ovat Suomessa yleisempiä kuin muissa Pohjoismaissa. Suurin yhteinen nimittäjä lasten hukkumisille vuodenajasta riippumatta on se, että lapset ovat olleet useimmiten veden äärellä valvomatta (Savon Sanomat verkkolehti 27.4.2011). Vastanneiden näkemyserot (arvioitu lomakevastausten perusteella): Pieni Kohtalainen Suuri Erittäin suuri Tekijän tärkeys ☐ ☐ ☒ ☐ Vaihtoehtojen vaikutukset

☐ ☐ ☐ ☒


• Turvarakenteisiin liittyvät kustannukset, hiekotus silloilla, liukkaus, pyöräily, rollaattorilla liikkuminen ym. • Montako pikkulasta on viimeisten 15 vuoden aikana hukkunut virtavesiin Suomessa, jotta tiedettäisiin

millainen vaara se on. Ja tietysti, mikä oli syy?

26

1

1

2

1

7

7

7

4

3

3

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %Sidosryhmät

2

2

1

1

2

3

6

4

2

1


Vastaajien näkemyksissä vaihtoehtojen paremmuudesta oli erittäin suuria eroja. kaupunkirakennelautakuntalaisten mielestä VE0+ ja VE1 ovat parhaimmat. Sidosryhmät puolestaan pitivät parhaimpana VE3 (kuva 5.14). Toisaalta moni katsoi jokimaisella uomalla olevan erittäin merkittäviä kielteisiä vaikutuksia lasten turvallisuuteen (kuva 5.15). Useat jättivät vastaamatta turvallisuuteen liittyvään kysymykseen, koska pitivät sitä epäoleellisena. Näkemyksiä lomakevastauksista poimittuna: ”Turvallisuus pitää maksimoida kaikissa vaihtoehdoissa, sen jälkeen vastuu kansalaisilla ja lasten puolesta vanhemmilla.” ”Alueiden varustaminen turva-aidoilla ei voi tulla kysymykseen. Suojaamattomat rantapaikat asutuksen keskellä heikentäisivät vetovoimaisuutta lapsiperheille. Tiedän sen kokemuksesta, sillä asun kosken rannalla. Lapsia ei voi päästää yksin leikkimään ulos => ovat heti päineen koskessa.” ”Vesielementti tuo aina lisääntyvän turvallisuusriskin myös aikuisväestölle, ei ainoastaan lapsille. Kahluualtaita voi viherkehälle tehdä edullisemminkin kuin uoman rakentamalla (valvotut leikkipuistot!)” ”Lapsia ajatellen virtaaman vaihtelu on aina vaaratekijä.”

”Mikään ei ole turvallinen pienille lapsille, myös nykyinen joki on lähellä ja aiheuttaa siltä osin vaaran!” ”Koko tekijä on täysin epäolennainen. Ei teitäkään jätetä rakentamatta siksi, että lapset voivat jäädä auton alle. Maailmaa ei voi eikä pidä rakentaa sellaiseksi, ettei mitään voi koskaan sattua. Jokea ei pidä aidata.” ”Riskitaso ei ole muuta Jyväskylän kaupunkirakennetta suurempi.” ”Asianmukaisin järjestelyin kaikki vaihtoehdot ovat yhtä turvallisia ja päinvastoin.” ”Suomi on täynnä aitaamattomia meren, järven ja joen rantoja. Aitauksia tehtävä harkiten.” ”Vesi on aina riski, eikä alle 3-vuotiaita lapsia voi valvomatta ulkoiluttaa olipa vettä lähellä tai ei. Veden äärellä ihmiset myös oppivat paremmin toimimaan vesistön kanssa.” ”Rantapenkkojen loiventaminen parantanee turvallisuustilannetta jopa nykyisestä.” ”Suomessa ihmiset asuvat ja lomailevat yleensä veden äärellä. Tätä ei yleensä katsota riskiksi ja turvallisuutta heikentäväksi seikaksi.”

Kuva 5.14. Vastaajien arviot vaihtoehtojen paremmuusjärjestyksestä turvallisuuden suhteen.

Kuva 5.15. Vastaukset kysymykseen kuinka merkittävänä pidät vaihtoehtojen vaikutuksia turvallisuuteen suhteessa Nykytila + (VE0+) vaihtoehtoon?

2 4 2

1 1 2 2

5 5 6 6

02468

10

VE0+Nykytila+

VE1Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”


4 2 3 6 3 3 1

3 2 1 3 2

4 4 4 3

02468

101214

VE0+Nykytila+

VE1Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”

Sidosryhmät

27

Tekijä 8 Jyväskylän ja Kankaan alueen imago Tekijän kuvaus

Tietoja on tarkennettu rakennelautakunnan ja sidosryhmien arvion jälkeen. Alkuperäinen arviointilomake on liitteenä (Liite 1). Kankaan aluetta on markkinoitu imagolla ”uudenlainen, viisas kaupunginosa 2100 työpaikalle ja 3000 asukkaalle, VIHREÄ-SYDÄN, KESTÄVÄ-JALKA. Kehittämisteemoina ovat resurssiviisaus, älykkäät ratkaisut, kuten yleinen valokuituverkko, sähköinen tunnistautuminen, lähienergiaratkaisut (vesi ja aurinkosähkö) ja elinkaarenmittaiset kokonaistaloudelliset pysäköinnin, jätehuollon ja väestösuojaratkaisut.” Vaihtoehtoja ja alueen imagoa voidaan tarkastella eri näkökulmista:

• Kustannukset: Kankaan kokonaistalouden kääntyminen negatiiviseksi on imagollisesti haitallista resurssiviisaaksi brändätylle alueelle ja sen yhteisjärjestelyille. Uoman rakentamisen mittava investointi suhteessa kaupungin taloustilanteeseen voivat antaa negatiivista imagoa kaupungille myös valtakunnan laajuisesti.

• Ympäristö: Jyväskylän kaupungin profiloituminen mallikkaaksi maa-, vesi- ja viherrakentajaksi voi myös herättää laajempaa huomiota ja kiinnostaa myös matkailijoita. Tällä voi olla vaikutusta Jyväkylän imagoon laajemminkin.

Kankaan alueen imagoon vaikuttavat myös monet muut kuin Tourujokeen ja uomaan liittyvät seikat kuten alueen sijainti keskustan lähellä, asuntojen hintataso ja rauhallinen asuinympäristö myös rakentumisen aikana. Rakennuttajien näkemyksen mukaan uutta uomaa merkityksellisempää alueen imagon muodostumiselle ovat monipuoliset ja laadukkaat asuin ja työpaikkaympäristöt, hyvin hoidetut viheralueet, valaistus ja kalusteet. Toisaalta ympäristön huomioon ottaminen kaupunkirakentamisessa on tullut entistä tärkeämmäksi. Ihmiset arvostavat asuinalueita, jotka ovat vihreitä, viihtyisiä ja joissa on monipuoliset ulkoilumahdollisuudet. Suurimmalle osalle asukaskyselyyn vastanneista Tourujoen ekologisen tilan parantaminen on tärkeää ja ympäristön tilaa parantavilla toimenpiteillä voidaan siksi arvioida olevan myönteinen vaikutus alueen imagolle. Vesivoimalaitos ja voimalakanava on mahdollista säilyttää kulttuurihistoriallisina kohteina kaikissa vaihtoehdoissa.

Vaihtoehtojen vaikutukset

VE0+ Nykytila+

VE1 Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”

Imago kohtuuhintaisen asumisen alueena ++ 0 - -

Imago ekologisen vesirakentamisen edelläkävijänä vertailutila 0 +++ +++

Imago paikallisen ja uusiutuvan energiatuotannon alueena (vesivoimatuotanto ja aurinkosähkö) vertailutila - - - ---

Uoma ja sen rakenteet kuten sillat identiteettiä luovana piirteenä vertailutila 0 ++ ++


Vaikea arvioida Pieni Kohtalainen Suuri Erittäin suuri ☐ ☐ ☒ ☐ ☐

Uomavaihtoehtojen vaikutus riippuu toteutusajankohdasta. Jos päätetään toteuttaa alueen rakentamisen alkuvaiheessa, niin myönteinen vaikutus voi olla suurempi kuin tilanteessa, jossa se päätetään toteuttaa vasta 2025 tai sen jälkeen.

28

2

1

2

2

5

1

3

3

2

2

2

4

5

2

0 2 4 6 8 10


5

4

1

4

1

2

5

1

11

7

4

1

2

0 5 10 15

Imago kohtuuhintaisen asumisenalueena

Imago ekologisen vesirakentamisenedelläkävijänä

Imago paikallisen ja uusiutuvanenergiatuotannon alueena…

Uoma ja sen rakenteet kuten sillatidentiteettiä luovana piirteenä

Sidosryhmät


☐ ☐ ☒ ☐

Monitavoitearvioinnissa esille nousseita kysymyksiä • Euromääräinen arvio • Onko kohtuuhintaisuus relevantti tekijä tässä?

Jokimaista uomaa (VE3) piti suurin osa vastaajista Jyväskylän ja Kankaan alueen imagon kannalta parhaimpana (Kuva 5.16). Suurimmat vaikutukset koettiin olevan luonnehdintoihin: ”Imago ekologisen vesirakentamisen edelläkävijänä” ja ”Uoma ja sen rakenteet kuten sillat identiteettiä luovana piirteenä” (Kuva 5.17). Useimpien mielestä jokimaisella uomalla on erittäin merkittäviä myönteisiä vaikutuksia imagoon (kuva 5.18).

Kuva 5.16. Vastaajien arviot vaihtoehtojen paremmuusjärjestyksestä imagon suhteen. Numerot pylväissä ovat vastanneiden lukumääriä.

Kuva 5.17. Kuinka merkittävänä pidät vaihtoehdon vaikutuksia imagoon suhteessa Nykytila + (VE0+) vaihtoehtoon. Numerot palkeissa ovat vastanneiden lukumääriä.

1 2 5 1 1

1

2 2

4

1

4 1 2 1 1

2

2

02468

1012

VE0+Nykytila+

VE1Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”


1

10

1

9 9

1 2 2

1

2

02468

101214

VE0+Nykytila+

VE1Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”

Sidosryhmät

29

2

7

3

4

0

6

2

1

1

1


5

11

3

6

6

1

1 1 1

1

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %Sidosryhmät

Kuva 5.18. Vastaus kysymykseen Kuinka merkittävänä pidät vaihtoehtojen vaikutuksia Jyväskylän ja Kankaan alueen imagoon suhteessa Nykytila+ (VE0+) vaihtoehtoon? Numerot pylväissä ovat vastanneiden lukumääriä.

Näkemyksiä lomakevastauksista poimittuna: ”Asuminen lohijoen rannalla on sentään arvokkaampi vaihtoehto kuin asua 0 –vaihtoehdon tuntumassa. Jyväskylälle ehdoton, ainutlaatuinen imagonkohotus on VE 3.” ”Vapaa uoma on merkittävä imagotekijä Kankaan alueelle ja koko Jyväskylälle. Vapaa joki ja luonnosuojelualue.” ”Tourujoen kunnostaminen virkistyalueena on luontainen ja järkevän vesirakentamisen paikka. Keinotekoiset uomat venetsialaisine siltoineen ei lisää imagoa. Jos Kankaan alueella rakennetaan aurinkoenergiaa hyödyntäen ja teknisillä ratkaisuilla (tietoliikenne, turvajärjestelyt, energiatehokkuus ym.), uskon saavutettavan parempaa mainetta kaupungille kuin uomilla. Viherrakentaminen pientä aluetta kokonaisvaltaisesti hyödyntäen on tärkeää kaupunkilaisten viihtyvyydelle.” ”Ei vastaavaa koko Suomessa! Näen myönteisen vaikutuksen kaikissa vaihtoehdoissa = uoman ainutlaatuisuus kokonaisuudessaan keskellä kaupunkia! = = riittävän erottuva, harvinainen ja kaupunkirakenteen omaleimainen OSAkokonaisuus.” ”Asuminen saadaan kohtuuhintaiseksi tai halvaksikin rakentamalla slummi. Sitä ei kai haluta! Asuntojen

hinta määräytyy kysynnän ja trajonnan lain mukaan. Kaupungin pitää ottaa tonteista kunnon hinta eikä antaa grynderien korjata hyötyä. Kaupunkijoki ilman muuta parantaa alueen imagoa.” ”Kuiva entinen teollisuusalue ei ole houkutteleva, joki lisää merkittävästi viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta.” ”Jokiuoma rakentamalla Jyväskylällä on mahdollisuus osoittaa olevansa sloganiensa "Uuden aallon kaupunki" ja "Suomen Ateena" veroinen. Samalla jokiuoma takaa Kankaan alueen asuntojen arvon säilymisen, mahdollisesti jopa nousun.” ”Miten kokonaisuus toteutetaan huomioden kulttuurihistorialliset asiat / vesistö tärkeä elementti.” ”Jyväskylällä on nyt historiallinen tilaisuus tehdä keskelle kaupunkia raikas ja hengittävä luontoalue ja virtavesikohde. Kaupungin imagolle tämä olisi loistava mahdollisuus. Vaihtoehtona on jättää ummehtunut ja virtavesiekologialtaan tuhottu jokiuoma. Emme me kai sitä halua!” ”Euromääräinen arvio puuttuu. Siihen verrattuna vesivoiman tuottaminen on näpertelyä ja sen arvottaminen lähinnä naurettavaa.”

30

Tekijä 9 Toteutettavuus Tekijän kuvaus

Toimenpiteiden tekninen, taloudellinen ja lainsäädännöllinen toteutettavuus sekä rahoitukseen liittyvät kysymykset. Vaikutukset Kankaan alueen kaavoitukseen ja rakentamisen aikatauluun.

Tietoja on tarkennettu rakennelautakunnan ja sidosryhmien arvion jälkeen. Alkuperäinen arviointilomake on liitteenä (Liite 1). Vaihtoehtojen vaikutukset Tekninen toteutettavuus: Vaihtoehtojen väliset erot on arvioitu vähäisiksi. Tekniset kalatiet osataan suunnitella toimiviksi. Olennaista on kalatien sijoittaminen niin, että kalat löytävät sen. Suomessa on toteutettu luonnon-mukaisia ohitusuomia myös tiiviissä kaupunkiympäristössä ja muualla Euroopassa kymmeniä esimerkkejä. Rakennusliikkeiden näkemyksen mukaan uuden uoman aiheuttamat tekniset ratkaisut/ rakenteet ovat haastavia ja kustannuksiltaan hintavia. Alueen rakentaminen ja rakennusaikainen logistiikka sekä välivaiheen pysäköintiratkaisut vaikeutuvat, jos uoma toteutetaan alueen rakentamisen alkuvaiheessa.

Taloudellinen toteutettavuus: Jos uomavaihtoehtojen kustannukset siirrettäisiin suoraan asuntojen hintoihin (oletus 2 000 asuntoa), olisi kustannus asuntoa kohti keskimäärin n. 3 850 - 4 500 €. Jos uuden uoman kustannukset siirretään tonttien hintoihin, johtaa se hinnan korottamiseen 20 %. Tonttien hinnan korottaminen ei houkuttele rakentajia alueelle Jyväskylän muiden alueiden tonttihintojen säilyessä matalammalla tasolla, tämä viivästyttää koko alueen rakentumisaikataulua. Uuden uoman kustannukset etupainotteisesti toteutettuna n. 20 milj. € aiheuttavat muiden aluekehitys ja tiehankkeiden siirtymisen ja/tai kunnallistekniikan investointirahojen merkittävän korottamisen vuosien 2015-2018 aikana. Tontin myynnistä tulevat tulot saadaan huomattavasti myöhempinä vuosina asuntomarkkinoiden tahdissa. Aikataulusta: Vaihtoehtojen osalta on tutkittu kolmea ajallisesti erilaista vaihtoehtoa (ks. liite 4): uoma toteutetaan heti (v. 2016), uoma toteutetaan Kankaan vaiheistuksen tahdissa (v. 2025) ja uoma toteutetaan myöhemmin (v. 2035/2045). Mikäli uoma toteutetaan heti, se aiheuttaa pitkän uoman vaihtoehdoissa (VE 2 ja VE 3) vaihtoehdoissa kunnallisteknisten investointien sekä uuden paperitehtaan purkamisen aikaistamisen, mikä tarkoittaa vajaan 7 miljoonan kustannuksia aiemmin kuin on Kankaan vaiheistuksessa esitetty. Vaihtoehdossa 3 toteuttamisajankohta vaikuttaa merkittävästi vesivoimantuotannon tuottomenetysten suuruuteen. Tässä vaihtoehdossa tulee myös rakentamisajankohdasta johtuvia kustannuksia eniten (n. 1,0 miljoonaa). Riskit: Kalaportaiden toteutukseen ja käyttöön liittyy niin teknisiä kuin toiminnallisiakin riskejä, jotka ovat kohtuudella hallittavissa. Uomavaihtoehdot (VE 2 ja VE3) saadaan tiiviiksi (ei suotautumista maaperän kautta rakenteisiin) ja virtaamat uomissa ovat täysin säädeltävissä. Uomavaihtoehdot eivät lisää tulvariskiä alueella. Mahdollinen hyydepatojen syntymisriski uomavaihtoehdoissa pyritään minimoimaan tarkemmassa suunnittelussa. Uoma toteuttava niin, että sillä ei ole vaikutusta talojen perustamistapaan.

Ulkopuoliset rahoitusmahdollisuudet: Uomavaihtoehtoihin voidaan hakea rahoitusta ELY-keskukselta kala-taloudellisista kunnostusvaroista. Ulkopuolisen rahoituksen osuus voi olla suuruusluokkaa 200 000 – 300 000 €. Tekniseen kalatiehen ei saatane lähivuosina rahoitusta, koska Tourujokea ei ole kansallisessa kalatiestrategiassa.

VE0+ Nykytila+

VE1 Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”

Tekninen toteutettavuus Erittäin hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Hyötyjen saavuttamisen aikataulu rakentamisen alkamisesta (vuotta) < 5 < 5 6-20 6-20

Vaikutus Kankaan alueen rakentamisen suunnitteluun ja toteutukseen

Vertailu- kohta - - - - -

Taloudellinen toteutettavuus (ks. tekijä 1 Kustannukset)

Vertailu-kohta - - - - - -

Ulkopuoliset rahoitusmahdollisuudet Ei Ei Mahdollista Mahdollista


Vaikea arvioida Pieni Kohtalainen Suuri Erittäin suuri ☐ ☐ ☐ ☐ ☒

Toteutettavuuteen liittyy vielä avoimia kysymyksiä.

31


☐ ☐ ☐ ☒

Monitavoitearvioinnissa esille nousseita kysymyksiä • Taloudelliset vaikutukset pitkällä aikavälillä. (Lisäselvityksiä tehty arvioinnissa esitettyjen kommenttien

seurauksena.) • Voidaanko Tourujoen yläjuoksun varrella kulkevan Lahomyllynpolun varten upotettua vedenottoputkea

hyödyntää vedensiirrossa? • Ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuudet.

Vastaajien näkemyksissä vaihtoehtojen toteutettavuudesta oli suuria eroja. Erot koskivat sekä vaihtoehtojen paremmuusjärjestystä että arvioita vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta. Kaupunkirakennelautakunnan edustajien vastaukset jakaantuivat niin, että kaikki vaihtoehdot tulivat ainakin kerran mainituksi parhaana (Kuva 5.19). Sidosryhmät pitivät VE3:n toteutettavuutta parhaana. Kokonaisuutena vaihtoehtojen teknisen ja taloudellisen toteuttamiskelpoisuuden osalta lautakunta kannatti nykytila + vaihtoehtoa eniten ja sidosryhmät uomavaihtoehtoja. (Kuva 5.20) Näkemyksiä lomakevastauksista poimittuna: ”1.vaiheen yleissuunnitelmissa esitetty ”pitkä uoma” ei lisää vaan päinvastoin, vähentää, asuntojen arvoa ja heikentää myytävyyttä ja on keinotekoinen.” Skanska Talonrakennus Oy ”ei lisää asuntojen arvoa suunnitteluvaiheessa/ rakennusvaiheessa, mahdollinen hintahyöty vasta uoman valmistuttua vuosien kuluttua” YIT Rakennus Oyj”

”Ulkopuolista rahoitusta, kuten virtavesien kunnostukseen tarkoitettua tukea valtiolta ja EU:sta, saattaisi olla saatavilla enemmänkin kuin arvioidut 200000--300000 €. Kaupunki saisi sijoittamansa rahat takaisin paitsi tontteja myymällä myös kasvaneina verotuloina kun viihtyisä alue loisi yritystoimintaa ja toisi alueelle vierailijoita.” ”Mikä tahansa on mahdollista jos on poliittista ja muuta halua.” ”4000€ lisähinta asunnosta on realistinen vain jos joki on olemassa kauppahetkellä - ei vasta 2025. VE3: Aikataulu on aivan keskeinen kriteeri toteutettavuudelle.” ”Kustannukset! Kaupungin katastrofaalinen taloustilanne ei mahdollista uoman rakentamista, sillä täällä ei pystytä tarjoamaan asukkaille tasapuolisesti palveluja: terveyskeskuksia, kirjastoja lakkautetaan, nuorisopalveluja, liikuntapalveluja heikennetään samoin kuin omaishoitajien tukea.”

32

3 1

1

4 3

2 1

1 3

1

1

3 3

1 1

2 3

2

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %


1

2 5

1 3

3 2

2 3

4 1

1 2

1 1

4 1

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Sidosryhmät

Kuva 5.19. Vastaajien arviot vaihtoehtojen paremmuusjärjestyksestä toteutettavuuden suhteen. Numerot pylväissä ovat vastanneiden lukumääriä.

Kuva 5.20. Vastaukset kysymykseen Minkälaisena pidät kokonaisuutena vaihtoehtojen teknistä ja taloudellista toteuttamiskelpoisuutta? Numerot palkeissa ovat vastanneiden lukumääriä.

2 1 2 2 1 1 1 3 2 2 1

4 4 5 5

02468

10

VE0+Nykytila+

VE1 Kalatie VE2 ”Puro” VE3 ”Joki”


1 2 6

1

5 1

6 1

6 1

5 5 4 4

02468

101214

VE0+Nykytila+

VE1 Kalatie VE2 ”Puro” VE3 ”Joki”

Sidosryhmät

33

6 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU

6.1 Yhteenveto vaihtoehtojen vaikutuksista Arviointilomakkeessa vastaajia pyydettiin kunkin arviointitekijän kohdalla arvioimaan vaihtoehtojen VE1, VE2 ja VE3 vaikutuksia suhteessa VE0+-vaihtoehtoon. Kaupunkirakennelautakunnan ja sidosryhmien vastauksista on yhteenveto kuvassa 6.1. Kalatievaihtoehdon (VE1) merkittävimmät myönteiset vaikutukset verrattuna VE0+:aan kohdistuvat ekologiseen tilaan ja kaupunkiekologiaan, järvitaimeneen ja maisemaan. Kustannusten osalta VE1 pidettiin selvästi huonompana kuin VE0+ ja vaihtoehtoja VE2 ja VE3 taloudellisesti kaikkein huonoimpina. Myös vaikutuksiltaan Kankaan alueen rakentamiseen suunnitteluun ja toteutukseen ovat kaupungin asiantuntija pitäneet vaihtoehtoja VE2 ja VE3 selvästi huonompia kuin VE0+ ja VE1. Puromaisen uomavaihtoehdon (VE2) suurimmat myönteiset vaikutukset suhteessa VE0+:aan kohdistuvat vastaajien mielestä maisemaan, ekologiseen tilaan ja kaupunkiekologiaan sekä järvitaimeneen. Näihin kohdistuvien vaikutusten suunnasta oltiin yksimielisiä. Jokimaisen uomavaihtoehdon (VE3) merkittävimmät myönteiset vaikutukset kohdistuvat vastaajien mielestä maisemaan, ekologiseen tilaan ja kaupunkiekologiaan, imagoon ja virkistyskäyttöön. Molempia uomavaihtoehtoja pidettiin selvästi VE0+ huonompina kustannusten, vesivoimatuotannon ja turvallisuuden kannalta.

Kuva 6.1. Kaupunkirakennelautakunnan ja sidosryhmien arviot vaikutusten merkittävyydestä vaihtoehdoittain verrattuna 0+-vaihtoehtoon. Asteikko: + vähäinen ero, ++kohtalainen ero, +++merkittävä tai erittäin merkittävä ero.

34

6.2 Vastaajien näkemykset parhaasta vaihtoehdosta Vastaajia pyydettiin asettamaan vaihtoehdot paremmuusjärjestykseen ottaen huomioon kaikki arvioinnissa tarkastellut tekijät (Kuva 6.2.). Eniten kannatusta sai jokimainen uoma (VE3) ja toiseksi eniten puromainen uoma (VE2). Kaupunkirakennelautakunnan edustajista puolet piti VE3 parhaimpana vaihtoehtona. Sidosryhmien edustajista kolmelle neljäsosalle se oli paras. Vaikka vaihtoehtoihin ja niiden vaikutuksiin liittyi monenlaista epävarmuutta, niin useimmilla vastaajilla oli jo varma näkemys parhaasta vaihtoehdoista. 16 vastaajaa 21 vastaajasta oli varmoja ainakin parhaasta vaihtoehdosta (Kuva 6.3.). Useimpien vastaajien mielestä tarkastellut vaihtoehdot kattoivat hyvin tai melko hyvin Tourujoen kunnostamisen ja uomavaihtoehtojen mahdollisen kirjon (Kuva 6.4.).

Kuva 6.2. Vastaajien arviot vaihtoehtojen paremmuusjärjestyksestä kokonaisuudessaan. Numerot pylväissä ovat vastanneiden lukumääriä.

Kuva 6.3. Vastaus kysymykseen Kuinka varma olet vaihtoehtojen etusijajärjestyksestä (erityisesti parhaasta vaihtoehdosta)? Numerot pylväissä ovat vastanneiden lukumääriä.

Kuva 6.4. Vastaukset kysymykseen Kuinka hyvin vertailtavat vaihtoehdot mielestäsi kattavat Tourujoen kunnostamisen ja uomavaihtoehtojen mahdollisen kirjon? Numerot pylväissä ovat vastanneiden lukumääriä.

2 1 1 5 2

3 3

1 2 3 3

2 3 1 2

0 %20 %40 %60 %80 %

100 %

VE0+ (Nykytila+) VE1 (Kalatie) VE2 (”Puro”) VE3 (”Joki”)


1 2

9

1 1

7

1

1

7 8

0 %20 %40 %60 %80 %

100 %

VE0+ (Nykytila+) VE1 (Kalatie) VE2 (”Puro”) VE3 (”Joki”)

Sidosryhmät

6 10

2

1 1

1

02468

101214

Lautakunta Sidosryhmät

Erittäin epävarma

Hieman epävarma

Melko varma

Varma

2 2

6 6

1 2 1

02468

101214

Lautakunta Sidosryhmät

Huonosti

Melko huonosti

Vaikea arvioida

Melko hyvin

Hyvin

35

Vastaajilta kysyttiin myös, mitkä olivat kolme eniten vaihtoehtojen paremmuusjärjestykseen vaikuttanutta tekijää (Kuva 6.5.). Kaupunkirakennelautakunnan edustajilla ne olivat kustannukset, maisema sekä Jyväskylän ja Kankaan alueen imago. Sidosryhmillä kolmen kärjessä olivat ekologinen tila ja kaupunkiekologia, virkistyskäyttö ja imago. Kaupunkirakennelautakunnan ja sidosryhmien näkemykset poikkesivat eniten toisistaan kustannusten osalta. Yhdelläkään vastaajista ei vesivoimatuotanto tai turvallisuus sijoittunut kolmen tärkeimmän tekijän joukkoon.

Kuva 6.5 Vastaus kysymykseen Mitkä kolme tekijää vaikuttivat eniten, kun arvioit vaihtoehtojen paremmuutta? Laita tekijät tärkeysjärjestykseen?

36

6.3 Vaihtoehtojen paremmuusjärjestys eri näkökulmista Monitavoitearviointia on aiemmin hyödynnetty useissa ympäristösuunnitteluhankkeissa liittyvissä hankkeissa niin, että henkilökohtaisten tietokoneavusteisten haastattelujen avulla on selvitetty osallistujan näkemyksiä vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Haastateltavan arvostusten ja vaikutustiedon perusteella on vaihtoehdoille laskettu kokonaishyvyysarvot. Tässä hankkeessa henkilökohtaiset päätösanalyysihaastattelut eivät olleet mahdollisia tiukasta aikataulusta ja resurssisyistä. Tämän vuoksi päädyttiin kuvassa 6.6 esitettyyn lähestymistapaan, jossa asukaskyselyaineiston sekä kaupunkirakennelautakunnan ja sidosryhmien vastausten perusteella tunnistettiin neljä toisistaan selvästi poikkeavaa näkökulmaa. Tavoitteena näkökulmien muodostamisessa ei ollut kattavasti kuvata kaikkia mahdollisia mielipiteitä (joita periaatteessa on yhtä paljon kuin vastaajiakin), vaan pyrkiä löytämään aineistosta muutamia erilaisia sidosryhmien tyypillisiä näkökulmia. Näiden avulla pyritään havainnollisesti kuvaamaan, kuinka suuri vaikutus ihmisten arvostuksissa olevilla eroilla on vaihtoehtojen paremmuusjärjestykseen. Jokaiselle näkökulmalle määritettiin arvostukset, jotka heijastavat näkökulman kuuluvien näkemyksiä alueen kehittämistavoitteiden tärkeyksistä. Tässä työssä ei ole arvioitu, kuinka suuri osa asukaskyselyyn vastanneista jyväskyläläisistä kuuluu eri näkökulmiin, koska kattavaa tietoa alueen asukkaiden näkemyksistä ole. Voidaan kuitenkin todeta, että sidosryhmäaineistossa painottuvat Taimen ja luonto-näkökulma.

Kuva 6.6. Vaihtoehtojen monitavoitearviointi eri näkökulmista. Näkökulmat olivat seuraavat:

• Näkökulma 1: Taimen ja luonto Korostaa etenkin Keski-Suomen maakuntakalan eli erittäin uhanalaisen järvitaimenen luonnollisen lisääntymisen mahdollistamista ja muita luontoarvoja. Lisäksi se pitää tärkeänä Jyväskylän ja Kankaan alueen imagolle kaupungin identiteettiä ja ekologisen vesirakentamisen näkökulmaa. Vesivoimatuotanto Tourujoessa ei ole kovin merkittävä tekijänä ja näkökulma 1 näkee, että uomalla saavutettavat hyödyt olisivat ehdottomasti kustannusten arvoisia.

• Näkökulma 2: Virkistyskäyttö Korostaa Kankaan alueen virkistyskäyttöä ja maisemallisia arvoja. Lisäksi se pitää tärkeänä myös Jyväskylän ja Kankaan alueen imagoa, ja sen osalta etenkin kaupungin identiteetin ja ekologisen vesirakentamisen näkökulmaa. Vesivoimaa näkökulma ei sen sijaan pidä kovin merkittävänä tekijänä eikä myöskään kustannuksia suhteessa mahdollisesti saavutettaviin hyötyihin.

37

• Näkökulma 3: Vihreä energia ja ilmasto

Korostaa vesivoiman tuotantoa vihreänä energiamuotona ja tärkeänä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Näkökulma pitää kustannuksia jokseenkin tärkeänä tekijänä. Virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämisestä ei saisi aiheutua kohtuuttomia kustannuksia kaupungille. Imagoon liittyen se painottaa kaupungin roolia vihreän energian tuottajana. Maisemalliset tekijät eivät korostu tässä näkökulmassa.

• Näkökulma 4: Kustannukset Korostaa etenkin hankkeen kustannuksia, mutta se pitää hyvin tärkeänä myös Jyväskylän ja Kankaan alueen imagoa. Siihen on vaikutusta etenkin kohtuuhintaisella asumisella. Maisemalle ja järvitaimenelle syntyvät hyödyt eivät ole uoman rakentamisen kustannusten arvoisia.

Monitavoitearviointimallin soveltamista varten arviointitekijöille toteutettavuutta lukuun ottamatta määritettiin painoarvot kaikissa neljässä näkökulmassa (kuva 6.7, liite 6). Painotukset määritettiin siten, että esimerkiksi näkökulmassa 4 tarkasteltiin, miten asukaskyselyaineistossa kustannuksia tärkeinä pitäneet vastaajat olivat keskimäärin arvostaneet muita tekijöitä, jonka perusteella arvioitiin tekijöiden tärkeyttä suhteessa toisiinsa. Tämän lisäksi tarkasteltiin myös kaupunkirakennelautakunnan ja sidosryhmien vastauksia samaan tyyliin. Itse painotusten määritys tehtiin asiantuntija-arviona. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole kuvata täsmällisesti jonkin yksittäisen henkilön arvostuksia, vaan havainnollistaa sitä, miten tyypillinen jonkin näkökulman omaava henkilö voisi arvostaa eri tavoitteita. Vaihtoehtojen toteutettavuudessa on suuria eroja. Rakennusliikkeiden edustajilta (Skanska, YIT) pyydettyjen kannanottojen (liite 3) perusteella uusien uomavaihtoehtojen rakentamiseen liittyy erittäin suuria teknisiä ja taloudellisia haasteita. Myöskään kalatien toteuttaminen ei tilan vähäisyyden vuoksi ole aivan ongelmatonta. Tämän vuoksi VE0+, johon ei sisälly muista vaihtoehdoista poikkeavia toimenpiteitä, on toteutettavuudeltaan selvästi paras vaihtoehto. Koska toteutettavuusarvioissa oli suuria eroja ja niihin liittyi epävarmuuksia, ei toteutettavuutta sisällytetty mukaan monitavoitearviointimallitarkasteluihin, mutta luonnollisesti vaihtoehtojen toteutettavuutta tulee tarkastella päätöstä tehtäessä. Näkökulman 1 ja 2 välillä suurin ero on siinä, että näkökulmassa 1 painotetaan kustannuksia ja taimenta enemmän kuin näkökulmassa 2 ja näkökulmassa 2 turvallisuutta ja maisemaa näkökulmaa 1 enemmän. Näkökulmissa 3 ja 4 kustannusten ja vesivoimatuotannon osuus on selvästi suurempi kuin näkökulmissa 1 ja 2, yli 40 %.

Kuva 6.7. Arviointitekijöiden painoarvojen suhteellisen osuudet eri näkökulmissa. Mitä suurempi on tekijän osuus, sitä suurempi merkitys sillä on vaihtoehtojen laskennassa.

38

Monitavoitearviointimallilla laskettiin vaihtoehtojen paremmuusjärjestys ottaen huomioon kaikki arviointitekijät toteutettavuutta lukuun ottamatta. Laskennassa käytettiin eri näkökulmille määritettyjä painoarvoja (kuva 6.7). Vaihtoehtojen paremmuusjärjestyksessä on suuria eroja (kuva 6.8). Kustannusnäkökulman painotuksilla VE0+ on paras vaihtoehto. Myös vihreä energia ja ilmasto -näkökulman painotuksilla VE0+ saa korkean hyvyysarvon. Sen sijaan taimen ja luonto sekä virkistyskäyttönäkökulmien painotuksilla VE0+ on vaihtoehdoista huonoin. Kalatievaihtoehto (VE1) on vihreä energia ja ilmasto -näkökulmassa niukasti paras vaihtoehto, mutta VE0+ ja VE2 ovat lähes yhtä hyviä. Puromainen uoma (VE2) saa kolmesta näkökulmasta korkean hyvyysarvon. Jokimainen uoma (VE3) on paras vaihtoehto taimen ja luonto -näkökulman painoarvoilla, mutta huonoin kustannusnäkökulman painotuksilla. Tulosten perusteella jokaisella vaihtoehdolla on hyvät ja huonot puolensa eikä mitään vaihtoehtoa voi poistaa esimerkiksi sen perusteella, että se olisi kaikkien tekijöiden suhteen jotakin vaihtoehtoa huonompi. Vaihtoehtojen paremmuusjärjestys riippuu suuresti siitä, mitä asioita ja tavoitteita tarkastelija painottaa. Kuvia 6.8 ja 6.9 tulkittaessa on huomattava, että kyse on vaihtoehtojen suhteellisesta vertailusta siten, että kunkin tekijän kannalta huonoin vaihtoehto saa arvon 0 ja paras arvon 1. Jos jonkin vaihtoehdon hyvyysarvo on yksi, tarkoittaa se, että vaihtoehto on tarkastelluista paras kaikkien arviointitekijöiden suhteen. Jos vaihtoehto saa hyvyysarvon nolla, se on huonoin kaikkien arviointitekijöiden osalta.

Kuva 6.8 Vaihtoehtojen hyvyysarvot eri näkökulmista. Mitä korkeampi hyvyysarvo, sitä parempi vaihtoehto.

39

Kuva 6.9. Vaihtoehtojen hyvyysarvot eri näkökulmista. Mitä korkeampi pylväs, sitä parempi vaihtoehto. Pylväistä näkee myös, minkä tekijöiden suhteen vaihtoehto on hyvä tai huono. Näkökulmissa 1 (taimen ja luonto) ja 2 (Virkistyskäyttö) vaihtoehdot VE2 ja VE3 ovat huomattavasti parempia kuin vaihtoehdot VE0+ ja VE1.Näissä näkökulmissa vaihtoehtojen VE2 ja VE3 välinen paremmuus perustuu siihen, painottaako järvitaimeneen, ekologiaan ja maisemaan liittyviä tekijöitä vai virkistyskäyttöön liittyviä tekijöitä. Vaihtoehdossa VE2 vesivoimatuotanto myös jatkuu, eli vesivoimatuotantoa enemmän painotettaessa VE2:n hyvyysarvo nousee suhteessa VE3:een. Mitä enemmän painotetaan järvitaimeneen, ekologiaan ja maisemaan liittyviä tekijöitä, sitä paremmaksi VE3 tulee suhteessa VE2:een. Toisaalta VE2 on kohtuullisen hyvä myös näissä tekijöissä, joten ero vaihtoehtojen välillä ei muodostu tällöinkään kovin suureksi. Näkökulmassa 3 (Vihreä energia ja ilmasto) VE1 nousee parhaaksi pääosin vesivoimatuotannon ja kustannusten ansiosta, joissa tosin VE0+ on molemmissa vieläkin parempi. Koska tässä näkökulmassa painotetaan kuitenkin kohtuullisen paljon myös ekologisia ja järvitaimeneen liittyviä asioita, niin vaihtoehto VE1 on VE0+ parempi. Tulos on kuitenkin hyvin herkkä painotusten muutoksille. Esimerkiksi, jos kustannuksia tai vesivoimaa painotetaan hiemankin enemmän, niin VE0+ tulee parhaaksi vaihtoehdoksi. Näkökulmassa 4 (Kustannukset) kustannukset saavat suuren painoarvon, joten VE0+ on kaikkien edullisimpana myös paras vaihtoehto. Muiden vaihtoehtojen paremmuus määräytyy suurelta osin niiden kustannusten perusteella. Osin tulos selittyy myös imagotekijöillä, sillä tässä näkökulmassa imagotekijöistä painotettiin eniten kohtuuhintaista asumista. On mahdollista voidaan luoda tätäkin äärevämpiä näkökulmia, joissa kustannuksia painotettaisiin vielä enemmän, jolloin vaihtoehtojen suhteellinen ero vain kasvaa entisestään. Vaihtoehtojen hyvyydet kustannusten ja toteutettavuuden suhteen ovat samansuuntaisia ja kalliimpien uomavaihtoehtojen tekniseen toteutukseen liittyy vielä avoimia kysymyksiä. Kustannusten painoarvoa suurentamalla voidaan siis ottaa huomioon myös toteutettavuusnäkökulmaa.

40

7 TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET

7.1 Näkemyserot ja niiden syyt Kuvassa 7.1 on vertailtu arviointitekijöitä niiden tärkeyden ja vaihtoehtojen vaikutuksia koskevien näkemyserojen perusteella. Tavoitteiden tärkeyden arviointi perustuu kuvan 6.5 tietoihin; Kaupunkirakennelautakunnan ja sidosryhmien edustajien vastauksista on laskettu yhteen, kuinka monta kertaa tekijä on ollut kolmen tärkeimmän tekijän joukossa. Näkemyserot vaihtoehtojen vaikutuksista perustuvat siihen, kuinka suuri hajonta vastanneiden näkemyksissä oli kysymykseen ”Kuinka merkittävänä pidät vaihtoehtojen vaikutuksia tekijään ….. suhteessa Nykytila+ (VE0+) vaihtoehtoon”? Sekä tavoitteiden tärkeydessä että vaihtoehtojen vaikutuksia koskevissa näkemyksissä oli suuria eroja vastanneiden välillä. Mielenkiintoista on, että tärkeimpänä pidettyyn tekijään, ekologinen tila ja kaupunkiekologia, liittyvät näkemyserot vaihtoehtojen vaikutuksista olivat pienimmät. Toisaalta tärkeydeltään yhden vähämerkityksellisimmäksi arvioidun tekijän, turvallisuuden, kohdalla esitettiin hyvinkin erilaisia näkemyksiä vaihtoehtojen vaikutuksista. Suuria näkemyseroja oli myös vaihtoehtojen toteutettavuutta, kustannuksia, imagoa ja virkistyskäyttöä koskevissa arvioissa. Yleinen suhtautuminen vaihtoehtoon näyttäisi vaikuttavan myös siihen, kuinka vaihtoehdon muut vaikutukset koetaan. Jos vastaaja kannattaa esimerkiksi jokimaista uomavaihtoehtoa, niin hänellä on taipumus nähdä sen myönteiset vaikutukset suurempina ja kielteiset vaikutukset pienempinä kuin henkilöllä, joka suhtautuu uomaan kriittisesti. Vastaavasti, jos vastaaja suhtautuu kriittisesti uomavaihtoehtoon, niin silloin siihen liittyvät myönteiset vaikutukset näyttäytyvät pienempinä ja korkeampiin kustannuksiin ja toteutettavuuteen liittyvät avoimet kysymykset ja mahdolliset ongelmat korostuvat.

Kuva 7.1. Kaupunkirakennelautakunnan ja sidosryhmien edustajien näkemysten perusteella määritetyt tekijöiden tärkeydet ja arvio vaihtoehtojen vaikutuksiin liittyvien näkemyserojen suuruudesta. Tekijöiden sijainti kuvassa on suuntaa-antava. Monitavoitearviointia varten laaditun arviointilomakkeen vastauksissa ja sidosryhmätapaamisissa nousi esille lukuisia kysymyksiä, joihin on vastattu liitteessä 7.

41

7.2 Yhteenveto vaihtoehtojen vaikutuksista Vaihtoehtojen vaikutuksista on yhteenveto taulukossa 7.1. Useiden tekijöiden kohdalla on suuria eroja kaupunkirakennelautakunnan ja sidosryhmien edustajien näkemyksissä. Taulukko 7.1. Yhteenveto vaihtoehtojen vaikutuksista perustuen pääosin kaupunkirakennelautakunnan ja sidosryhmien edustajien näkemyksiin. VE0 + on vertailutila, johon muita vaihtoehtoja on vertailtu. Mitä suurempi vaikutus, sitä tummempi taustaväri. Oranssilla on merkitty vaikutukset, joihin liittyi eniten näkemyseroja. Näkemyserojen kuvaamiseksi on esitetty huonoin ja paras arvio. Asteikko: +/- vähäinen myönteinen tai kielteinen vaikutus, ++/- - kohtalainen myönteinen tai kielteinen vaikutus, +++/- - - suuri myönteinen tai kielteinen vaikutus.

Seuraavassa on esitetty yhteenveto vaihtoehtojen vaikutuksista ja niihin liittyvistä avoimista kysymyksistä. VE0+ Nykytila

• Kunnostus- ja kehittämistoimenpiteet kohdistuvat Tourujoen nykyiseen uomaan ja sen ranta-alueisiin. • Vesivoimalaitos säilyy. Sitä on tarkoitus modernisoida 650 000 eurolla, jolloin sen tuottaman energian

arvo olisi noin 144 000 € vuodessa. • Kankaan viherkehä toteutetaan puistona ilman puro- tai jokimaista uomaa.

+ Voidaan toteuttaa lopullinen puisto Kankaan muun rakentamisen yhteydessä samanaikaisesti. + Puisto- ja oleskelutoiminnoille on enemmän tilaa viherkehällä kuin muissa vaihtoehdoissa + Paikallista ja uusiutuvaa energiaa tuottava vesivoimalaitos jatkaa toimintaa + Taloudellisesti edullisin vaihtoehto kaupungille, sillä säästöjä syntyy uoman rakentamatta jättämisestä ja

maamassojen pienemmistä siirtokustannuksista.

- Joen ekologisessa tilassa ei juuri muutosta: vesieliöstön liikkuminen voimalaitoksen ohi estyy. - Eheytynyttä Tourujokea ei synny Palokkajärvelle asti. - Taimenen lisääntymis- ja poikasalueita ei voida rakentaa Tourujokeen. - Vesi jää Kankaan alueen reunalle, eikä muodosta niin keskeistä imagotekijää kuin muissa vaihtoehdoissa. - Kokonaisvaltaisen ja luonnonmukaisen vesirakentamisen imagovaikutuksia ei saavuteta.

? Edellyttääkö vesienhoidon tavoitteiden saavuttaminen tulevaisuudessa kalatien rakentamista Valtaosa monitavoitearviointiin osallistuneista sidosryhmien edustajista ja asukaskyselyyn vastanneista pitää tätä vaihtoehtoa huonoimpana. Rakennusliikkeiden edustajien mielestä on järkevin vaihtoehto.

42

VE1 Kalatie • Tekninen kalatie voimalaitoksen viereen. Juoksutus kalatiehen 0,3-0,4 m3/s toukokuusta-syyskuuhun. • Rakentamiskustannukset n. 2,8 milj. €. • Vesivoimalaitos säilyy. Sitä on tarkoitus modernisoida 650 000 eurolla. Tuotetun energian arvo olisi noin

130 000 € vuodessa.

+ Kalojen kulkumahdollisuudet ylävirtaan kesäaikana voimalaitoksen ohi paranevat, vaikkakaan Tourujoen ekologinen tila ei muutoin parane merkittävästi (kalaston, muun eliöstön ja kasvillisuuden tila).

+ Viherkehällä on eniten tilaa yleiseen virkistyskäyttöön, yhtä paljon kuin VE0+:ssa. + Hyötyjen saavuttamisen aikataulu rakentamisen alkamisesta on alle 5 v. + Mahdollinen kalatievelvoite tulisi suoritettua. - Taimenen lisääntyminen Tourujoessa ei todennäköisesti onnistu, vaikka lisääntymisalueita

kunnostettaisiin. - Vesielementti ei ole niin näkyvä maisemallinen elementti kuin uomavaihtoehdoissa. - Vesivoimantuotanto vähenee 10 % VE0+:aan verrattuna. - Vesi jää Kankaan alueen reunalle, eikä muodosta niin keskeistä imagotekijää kuin muissa vaihtoehdoissa. - Kokonaisvaltaisen ja luonnonmukaisen vesirakentamisen imagovaikutuksia ei saavuteta. ? Edellyttääkö vesienhoidon tavoitteiden saavuttaminen tulevaisuudessa kalatien alapuolisen Tourujoen mittavaa kunnostusta? Valtaosa monitavoitearviointiin osallistuneista kaupunkirakennelautakunnan jäsenistä pitivät tätä vaihtoehtoa huonoimpana, eikä vaihtoehto saanut paljoa kannatusta myöskään sidosryhmissä tai asukaskyselyssä.

VE2 Puromainen uoma:

• 1, 3 km pitkä uusi uoma, johon juoksutetaan maksimissaan 0,7 m3/s vettä. Kuivina aikoina juoksutus on pienempi.

• Uoma rakenteineen ja maaleikkauksineen vie n. 2,5 ha:n maa-aluetta, josta vesiuoman osuus on 1 ha. • Uoman rakentamiskustannukset n. 7,7 milj. €. • Vesivoimalaitos säilyy. Sitä on tarkoitus modernisoida 650 000 eurolla. Tuotetun energian arvo olisi noin

120 000 € vuodessa.

+ Toisi Kankaan alueelle vesielementin ja siihen liittyviä yksityiskohtia kuten siltoja, koskia, virtapaikkoja ja suvantoja sekä rantaterasseja ja rantakasvillisuutta.

+ Toisi uusia mahdollisuuksia virkistyskäyttöön. Osa rannoista on terasseja, jotka mahdollistavat oleilun ja istuskelun uoman rannalla sekä kalojen ja vesieliöstön havainnoinnin.

+ Mahdollistaisi järvitaimenen luontaisen lisääntymisen ja elinkierron Tourujoessa. + Parantaisi Tourujoen ekologisen luokituksen tyydyttävästä hyväksi. + Suuri myönteinen imagovaikutus alueelle, jos toteutus onnistuisi suunnitellusti eivätkä kustannukset

nousisi.

- Kävely-yhteydet kortteleista viherkehälle vain siltojen kautta aiheuttaisivat estevaikutuksen ja joillakin alueilla pidentäisivät kävelymatkoja.

- Vesivoimantuotanto vähenisi 20 % VE0+:aan verrattuna. - Halvempi Kankaan viherkehälle sijoittuvista pitkistä uomavaihtoehdoista, mutta muita vaihtoehtoja

selvästi kalliimpi. - Toteutettavuuteen liittyy avoimia kysymyksiä. Vaihtoehtojen monitavoitearvioinnissa tämä vaihtoehto oli kärkikaksikossa kolmesta näkökulmasta. Otantaan perustuvassa asukaskyselyssä VE2 pidettiin parhaana. Kaikille avoimessa kyselyssä VE2 oli toiseksi paras vaihtoehto.

43

VE3 Jokimainen uoma

• 1, 3 km pitkä uusi uoma, johon juoksutetaan maksimissaan 3 m3/s vettä. Kuivina aikoina juoksutus on pienempi ja sama kuin VE2:ssa.

• Uoman rakentamiskustannukset 9,0 milj €. Ei sisällä Tourujoen laajan kunnostamisen kustannuksia. • Vesivoimalaitos poistuu.

Virtaavan veden määrä vaihtelee vesitilanteesta riippuen ja siksi koskien ja virtapaikkojen ilme vaihtelee enemmän kuin VE2:ssa.

+ Vesivoimasäännöstelyn lopettaminen luo parhaimmat edellytykset Tourujoen ekologiselle kunnostukselle

ja eliöstön elpymiselle. + Parantaisi Tourujoen ekologisen luokituksen tyydyttävästä vähintään hyväksi. EU:n vesipuitedirektiivin

vaatimukset täytettäisiin Tourujoen osalta. + Toisi Kankaan alueelle vesielementin ja siihen liittyviä yksityiskohtia kuten siltoja, koskia, virtapaikkoja ja

suvantoja sekä rantaterasseja ja rantakasvillisuutta. + Toisi uusia mahdollisuuksia virkistyskäyttöön. Osa rannoista on terasseja, jotka mahdollistavat oleilun ja

istuskelun uoman rannalla sekä kalojen ja vesieliöstön havainnoinnin. + Mahdollistaisi järvitaimenen luontaisen lisääntymisen ja elinkierron Tourujoessa. + Suuri myönteinen imagovaikutus alueelle, jos toteutus onnistuisi suunnitellusti eivätkä kustannukset

nousisi.

- Kävely-yhteydet kortteleista viherkehälle vain siltojen kautta aiheuttaisivat estevaikutuksen ja pidentäisivät joillakin alueilla kävelymatkoja.

- Vesivoimantuotanto voimalaitoksella loppuu. - Mahdollinen riski lasten turvallisuudelle, sillä veden varaan joutuminen koskimaisilla osuuksilla olisi

vaarallista suurilla virtaamilla. Aidoilla kuitenkin estetään pikkulasten pääsy uomaan jyrkillä osuuksilla. - Kallein vaihtoehto.

! Vähävetisissä olosuhteissa esim. pääasiassa loppukesästä jokimainen uoma ei vesimäärältään juuri

poikkea puromaisesta uomasta. Tarkempi uusien uomavaihtoehtojen veden riittävyyden arviointi edellyttäisi vesitaselaskentaa . Liitteessä 5 on esitetty virtaamat Tourujoessa muutamana viime vuotena.

! Haasteena jokimaisen uoman suunnittelu niin, että se on maisemallisesti ja taimenen lisääntymisen kannalta toimiva myös pienillä virtaamilla.

! Mahdollinen intressiristiriita kuivissa vesitilanteissa: riittävän suuri uomaan juoksutettava vesimäärä ja Palokkajärven vedenpinnan tason pitäminen virkistyskäytölle hyvällä tasolla.

Vaihtoehtojen monitavoitearvioinnissa VE3 jakoi mielipiteitä. Yhdestä näkökulmasta se oli paras, yhdestä toiseksi paras ja kahdesta huonoin vaihtoehto. Otantaan perustuvassa asukaskyselyssä VE3 nähtiin toiseksi parhaana. Kaikille avoimessa kyselyssä se oli paras vaihtoehto.

44

LIITTEET:

Liite 1. Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnalle ja sidosryhmille toimitettu kyselylomake

Liite 2. Kaupunkirakennelautakunnan monitavoitearviointi-iltakouluun 4.3.2014 ja sidosryhmätilaisuuteen 12.3.2014 osallistuneet henkilöt

Liite 3. YIT:stä ja Skanskasta saatuja kommentteja vaihtoehtoihin ja niiden vaikutuksiin

Liite 4. Uoman rakentamisen ajankohdan vaikutus kustannuksiin

Liite 5. Tourujoen virtaamat vuosina 2009, 2010, 2012 ja 2013

Liite 6. Monitavoitearvioinnissa käytetyt tekijöiden painot ja vaihtoehtojen vaikutusarviot tekijöittäin eri näkökulmissa.

Liite 7. Monitavoitearvioinnissa esille nousseita kysymyksiä vastauksineen

Liite 1. Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnalle ja sidosryhmille

toimitettu kyselylomake

TOURUJOEN KEHITTÄMISEN JA KANKAAN UOMAVAIHTOEHTOJEN

MONITAVOITEARVIOINTI • Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset arviointitekijöihin • Kysymykset sidosryhmien edustajien näkemysten

selvittämiseksi

Vaihtoehtojen arviointitekijät Vaihtoehtojen arviointiin sisällytetyt tekijät on esitetty alla olevassa arviointipuussa.

Vaihtoehto 0+: Nykytila+ Kunnostus- ja kehittämistoimenpiteet kohdistuvat Tourujoen nykyiseen uomaan ja sen ranta-alueisiin. Vesivoimalaitos säilyy ja sen tuottaman uusiutuvan energian arvo on nykytasolla noin 120 000 € vuodessa. Kankaan viherkehä toteutetaan puistona ilman puro- tai jokimaista uomaa. Tourujoen alueella toteutetaan kuitenkin kehittämissuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä mm. joen ekologisen tilan parantamiseksi, eroosion torjumiseksi sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi.

Tourujoen voimalaitoskanava.

Vaihtoehdossa 0+ rakennetaan nykyisen Tourujoen rantaan rakenteita oleskeluja varten. Havainnekuva Kankaan virtuaalimallista (Elomatic Oy)

Vaihtoehto VE1 Kalatie Vesivoimalaitos säilyy ja sen viereen rakennetaan ns. tekninen kalatie. Taimenten liikkuminen tulee mahdolliseksi, mutta elinvoimaista kantaa ei synny Tourujoelle. Teknisen kalatien rakentamisen kustannukset ovat noin 2,8 milj. euroa. Tourujoen alueella toteutetaan kehittämissuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä mm. joen ekologisen tilan parantamiseksi, eroosion torjumiseksi sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Kankaan viherkehä toteutetaan puistona ilman puro- tai jokimaista uomaa.

Valokuva on otettu Oulun Merikosken yläosasta ja on yksi esimerkki mahdollisesta teknisestä kalatiestä Tourujokeen.

Vaihtoehto VE2 ”Purouoma” Pitkä (1,3 km) ”puromainen” uomavaihtoehto, joka kulkee Kankaan alueen viherkehällä. Purouomaan muotoillaan suvantoja ja virtapaikkoja. Noin 300 m:n matkalla uoma on syvällä rakennetussa kanavassa. Uusi uoma ranta-alueineen kattaa noin puolet viherkehän pinta-alasta. Osa uoman rannoista muotoillaan terassimaisiksi niin, että niitä voi käyttää oleiluun ja kävelyyn Vesivoimalaitosta ei lakkauteta, mutta sen tuotto pienenee 10 %. Pääosa vedestä juoksutetaan voimalakanavaa myöten voimalaitoksen kautta Tourujokeen ja maksimissaan 0,7 m³/s virtaama uuteen purouomaan. Vähävetisinä aikoina juoksutus on tätä pienempi. Keskimäärin yhden kuukauden aikana vuodessa juoksutus olisi pienempi kuin 0,7 m³/s. Uuden purouoman rakentamisen ja Kankaan alueen kaivumassojen siirtokustannukset olisivat yhteensä noin 4,1 miljoonaa euroa. Lisäksi uoman ylittävien siltojen kustannusarvio on noin 3,6 miljoonaa euroa. Uuden purouoman kustannukset ovat siten yhteensä noin 7,7 miljoonaa euroa. .

Esimerkki terassimaisista rannoista (Jukka Jormola).

Ote virtuaalimallista (Elomatic Oy)

Vaihtoehto VE3 ”Jokiuoma” Pitkä (1,3 km) ”jokimainen” uomavaihtoehto, joka kulkee Kankaan alueen viherkehällä. Jokiuomaan muotoillaan suvantoja, virta- ja koskipaikkoja. Noin 300 m:n matkalla uoma on syvällä rakennetussa kanavassa. Uusi uoma ranta-alueineen kattaa noin puolet viherkehän pinta-alasta. Osa uoman rannoista muotoillaan terassimaisiksi niin, että niitä voi käyttää oleiluun ja kävelyyn. Suurempaa virtaamaa varten uoma ja sen rannat vahvistetaan noin 300 metrin osuudelta suurikokoisemmalla kivimateriaalilla. Tourulan vesivoimalaitos ja siihen liittyvä Palokkajärven säännöstely lopetetaan. Tulvasuojelullista säännöstelyä jatketaan ja kaupunki ryhtyy vastaamaan säännöstelystä Jyväskylän Energian sijaan. Uuteen uomaan ohjataan enintään 3 m³/s virtaama, mikä vastaa Tourujoen nykyistä keskivirtaamaa. Osa vesivoimalan säätelyrakenteista jätetään kulttuurihistoriallisiksi muistomerkeiksi. Uuden uoman rakentamisen ja massojen kaivun siirtokustannukset Kankaalla olisivat yhteensä noin 4,7 miljoonaa euroa. Lisäksi uoman ylittävien siltojen kustannusarvio on noin 3,6 miljoonaa euroa. Voimalaitoksen purkamiskustannukset ovat n. 750 000 euroa. Kokonaiskustannukset ovat siten yhteensä noin 9,0 miljoonaa euroa. Lisäksi menetetään vesivoimalaitoksen sähköntuotto, n. 144 000 € vuodessa.

Esimerkki puromaisesta uomasta, Ilabekken, Norja (Jukka Jormola)

Tekijä 1 Kustannukset Tekijän kuvaus

Rakennus- ja muut investointikustannukset koko Kankaan alueen rakentamiseen sekä erillisenä arvioina uomavaihtoehtojen kustannukset. Vaikutukset vesivoimatuotantoon on arvioitu erikseen (Tekijä 2). Lisäksi kaupungille aiheutuu vuotuisia kustannuksia uoman siivoamisesta.

Kankaan alueen rakentaminen

Kankaan alueelle on tarkoitus rakentaa vuoteen 2025 mennessä 2000 asuntoa (asukkaita 3000) ja vuoteen 2040 mennessä 3400 asuntoa (asukkaita 5000). Kokonaisinvestointien on arvioitu olevan noin 700–800 milj. € vuoteen 2025 mennessä. Kunnallistekniikan (vesijohdot, viemärit, sähköt, kadut) kustannukset vuoteen 2025 mennessä ovat 58-62 milj. € ilman uoman rakentamista. Kaupungille aiheutuvat kustannukset on tarkoitus kattaa tonttien myyntituloilla.

Vaihtoehtojen vaikutukset (suuntaa-antavat arviot) VE1: Kalatien kustannukset ovat n. 2,8 milj. €. (n. 150 000 €/kalatien nousumetri x 15 nousumetriä). VE2: Uoman ja siltojen rakentamisen kokonaiskustannukset ovat n. 7,7 milj. €. Uuden uoman rakentaminen ja Kankaan alueen kaivumassojen siirtokustannukset ovat noin 4,1 milj. €. Lisäksi kustannuksia aiheutuu uoman ylittävien siltojen rakentamiskustannuksista noin 3,6 milj. €. Vaikutuksia muun kunnallistekniikan rakentamiseen ei ole vielä arvioitu. VE3: Uoman ja siltojen rakentamisen kokonaiskustannukset ovat n. 9,0 milj. €. Uuden uoman rakentaminen ja Kankaan alueen kaivumassojen siirtokustannukset ovat tästä noin n. 4,7 milj. € ja voimalaitoksen purkamiskustannukset 750 000 €. Vaikutuksia muun kunnallistekniikan rakentamiseen ei ole vielä arvioitu. Vuotuiset ylläpitokustannukset ovat VE2:ssa ja VE3:ssa noin 17 000 €. Kustannukset aiheutuvat uoman siivoamisesta.

VE0+ Nykytila+

VE1 Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”

Kalatien tai luonnonmukaisen uoman rakentamiskustannukset (milj. €) Kustannus keskimäärin €/asunto (2 000 asuntoa v. 2025)

0

0

n. 2,8

1 400

n. 7,7

3 850

n. 9,0 (sis. voimalaitoksen purkukustannukset)

4 500

Arvio kalatien/uomien ylläpitokustannuksista (€/vuosi) 0 5 000-

10 000 17 000 17 000

Tourujoen kunnostuksen kustannukset Ei arvioitu Ei arvioitu Ei arvioitu Selvästi muita kalliimpi,

koska kunnostetaan laajimmat alueet

Eroosiosuojauksen kustannukset Tourujoessa Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei

vaikutusta

Pienenevät ehkä hieman nopeiden juoksutus-

muutosten vähenemisen vuoksi


OMA ARVIOSI PAREMM. JÄRJESTYKSESTÄ Näkemyksesi vaihtoehtojen vaikutuksista. Minkälaista tietoa vielä tarvitaan?

Vaihtoehdot Ero euroissa 0+-

vaihtoehtoon Kuinka merkittävänä pidät vaihtoehdon kustannuksia suhteessa 0+vaihtoehtoon?

Ero vähämerkityksellinen

Ero kohtalaisen merkittävä

Ero merkittävä

Ero erittäin merkittävä

VE1(kalatie) 2,8 milj.€ ☐ ☐ ☐ ☐ VE2 (purouoma) 7,7 milj. € ☐ ☐ ☐ ☐ VE3 (joki) 9,0 milj. € ☐ ☐ ☐ ☐ Perustelut:

Tekijä 2 Tourujoen vesivoimatuotanto Tekijän kuvaus

Tourujoen vesivoimalaitos on rakennettu 1940-luvulla. Sen omistaa Jyväskylän Energia. Voimalaitosta käytetään myös Palokkajärven pinnankorkeuden säännöstelyyn.

Nykytilan-teen kuvaus

Voimalaitos tuottaa sähköä 1,5-3,5 GWh vuodessa. Tämä vastaa vajaata 2 % Jyväskylän Energian tuottamasta sähköstä. Voimalaitoksessa tuotetun sähkön arvo on ollut keskimäärin noin 120 000 € vuodessa. Voimalaitoksen arvioitu käyttöikä ilman merkittäviä kunnostuksia on 50-60 vuotta. Voimalaitoksessa on yksi turbiini, jonka koneistovirtaama on n. 7 m3/s (=7 000 l/s). Voimalaitos on on-off-tyyppinen eli juoksutus turbiiniin on joko koneistovirtaama tai 0 m3/s. Minimijuoksutus on 200 litraa/s. Voimalaitoksen läpi juoksutetaan vettä vuosittain keskimäärin n. 100 vrk:n ajan.

Vaihtoehtojen vaikutukset Vaihtoehdoissa 0+, 1 ja 2 voimalaitosta on tarkoitus modernisoida 650 000 eurolla. Se lisäisi vuositasolla 20 % sähköntuotantoa. Tämä koostuu tehonnostosta ja paremman säädettävyyden tuomasta suuremmista käyttötuntimääristä. Investointi maksaisi itsensä takaisin noin kuudessa vuodessa. Automatisoinnilla vaikutettaisiin luukkujen aukaisunopeuteen ja siitä syntyvän virtauspulssin voimakkuuteen. Vedenkorkeuden vaihtelurajat pysyisivät ennallaan. Menetykset vesivoimatuotannolle ovat VE1:ssä ja VE2:ssa seurausta siitä, että turbiinin kautta juoksutetaan vettä vähemmän. VE1: Juoksutus kalatiehen n. 300-400 litraa/s toukokuusta-syyskuuhun. Muulloin kalatie olisi kuivana. VE2: Juoksutus uomaan maksimissaan 700 litraa/s ympäri vuoden paitsi silloin, kun Tourujoen virtaama on tätä pienempi. VE3: Vesivoimatuotanto lopetetaan. Voimalaitoksen purkamiskustannukset ovat 750 000 €.

VE0+ Nykytila+

VE1 Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”

Modernisointikustannukset (1 000 euroa) 650 650 650 0

Vesivoimatuotannon arvo vuodessa (1 000 euroa/vuosi) 144 130 120 0 Kasvihuonekaasupäästöjen lisäys laskettuna Jyväskylän energian vuoden 2012 CO2 päästökertoimella 320 g/kWh (tn/vuosi). Kuinka monen auton vuosipäästöjä päästölisäys vastaa (oletus CO2: 135 g/km, 15 000 km/v)

0

0

77

38

154

76

768

379

ASIANTUNTIJA-ARVIO PAREMMUUSJÄRJESTYKSESTÄ 1 2 3 4 OMA ARVIOSI PAREMMUUSJÄRJESTYKSESTÄ Näkemyksesi vaihtoehtojen vaikutuksista. Minkälaista tietoa vielä tarvitaan?

Vaihtoehdot Kuinka merkittävänä pidät vaihtoehtojen vaikutuksia vesivoimatuotantoon suhteessa

0+vaihtoehtoon? Ei vaikutusta/

Vähäinen kielteinen vaikutus

Kohtalaisen merkittävä

kielteinen vaikutus

Merkittävä kielteinen vaikutus

Erittäin merkittävä kielteinen vaikutus

VE1(kalatie) ☐ ☐ ☐ ☐ VE2 (purouoma) ☐ ☐ ☐ ☐ VE3 (jokiuoma) ☐ ☐ ☐ ☐ Perustelut:

Tekijä 3 Virkistyskäyttö Tekijän kuvaus

Tekijään sisältyvät sekä maa- että vesi-alueen erilaiset virkistyskäyttömuodot mm. kävely pyöräily, picnic-käyttö, koirien ulkoilutus, leikki- ja pelialueet, vesileikit, luonnon havainnointi, kalastus, veneily, melonta ja kaupunkiviljely.

Nyky-tilanteen kuvaus

Tourujoen kanjonilehdon luonnonsuojelualueella sijaitseva luontopolku on suosittua lähivirkistysaluetta. Varsinaisen Tourujoen käyttö virkistykseen on nykyisin vähäistä. Puistomaisten alueiden virkistyskäyttö on monipuolista kesäaikana, mutta ne toimivat myös merkittävinä ulkoilualueina ympäri vuoden.

Alustava arvio vaihtoehtojen vaikutuksista VE0&VE1: Viherkehän maapinta-ala on 5 ha. Viherkehällä on enemmän tilaa yleiseen virkistyskäyttöön kuin VE2:ssa ja VE3:ssa. Kalojen havainnoinnin mahdollisuudet huonommat kuin VE2:ssa ja VE3:ssa. Veden äärelle pääsy on mahdollista kehittämällä nykyistä Tourujoen rantaa Kankaan alueella.

VE2&VE3: Uoma vie n. 1 ha:n maa-aluetta. Vesileveys on keskimäärin 7,5 m, (sisältää rantaluiskia), pituus 1,3 km. Muu osa rannoista on terasseja ja siis käytettävissä. Rantaterassit rakennetaan niin, että ne mahdollistavat oleilun ja istuskelun uoman rannalla.

Kävely-yhteydet kortteleista viherkehälle vain siltojen kautta aiheuttavat estevaikutuksen ja pidentävät kävelymatkoja.

Uomassa kalastus ei todennäköisesti olisi sallittua. Kalastusmahdollisuudet paranisivat Tourujoessa, jossa kalastus tapahtuisi pyydystä&päästä-periaatteella. Kaloja voidaan havainnoida uomassa esimerkiksi silloilta kesällä ja kutuaikana syksyllä.

VE3: Loivalla osuudella melonta voisi olla mahdollista suurimmilla virtaamilla lähinnä syksystä kevääseen.

VE0+ Nykytila+

VE1 Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”

Uoman osuus viherkehästä (ha) Uoman, rantaluiskien ja rantaterassien pinta-ala (ha)

0

0 Tourujoen rannalla

n. 400m2

0

Tourujoen rannalla

n. 400 m2

1

2,5+ Tourujoen rannalla

1

2,5+ Tourujoen rannalla

Pyöräily + + + + Kävely–yhteydet eri suuntiin + + - - Viherkehän monipuolinen käyttö (esim. pelit ja leikit, kaupunkiviljely) + + - -

Taimenen kalastus Tourujoessa 0 0/+ + + Luonnon havainnointi, esim. kalojen kutubongaus 0 0/+ +++ +++ Vesileikit ja kahluumahdollisuus 0 0 +++ ++

Virkistäytyminen veden ääressä

+ Pulahdus-

paikka Tourujoen

varteen

+ +++ +++

Melonta uudessa uomassa 0 0 0 +

(vain osassa uomaa ja osan aikaa)

Muu, mikä?

OMA ARVIOSI PAREMMUUSJÄRJESTYKSESTÄ

Näkemyksesi vaihtoehtojen vaikutuksista. Minkälaista tietoa vielä tarvitaan?

Vaihtoehdot Kuinka merkittävänä pidät vaihtoehtojen vaikutuksia virkistyskäyttöön kokonaisuutena suhteessa

0+vaihtoehtoon? Onko vaikutus myönteinen vai kielteinen? Myönteinen vaikutus Kielteinen vaikutus Suuri Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Suuri VE1(kalatie) ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ VE2 (purouoma) ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ VE3 (jokiuoma) ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ Perustelut:

Virkistys-käyttömuoto

Mihin virkistyskäyttömuotoihin uomalla on mielestäsi merkittävin vaikutus? Arvioi 1-3 sinulle tärkeintä käyttömuotoa. Onko vaikutus myönteinen vai kielteinen?

Vähäinen myönteinen

vaikutus

Kohtalainen myönteinen

vaikutus

Suuri myönteinen

vaikutus


Kohtalainenkielteinen vaikutus

Suuri kielteinen vaikutus

☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ Perustelut:

Tekijä 4 Maisema Tekijän kuvaus

Kankaan alueen visuaalinen maisemakuva.

Vaihtoehtojen vaikutukset VE2: Uoma monipuolistaisi alueen ilmettä asukkaille ja virkistyskäyttäjille. Uusi uoma toisi maisemallisesti kiinnostavia yksityiskohtia kuten siltoja, koskia, virtapaikkoja ja suvantoja sekä rantaterasseja ja rantakasvillisuutta. Jyrkät osuudet uomasta ovat koskimaisia, mutta VE3 pienemmästä vesimäärästä johtuen niitä voidaan luonnehtia virtapaikoiksi.

VE3: Muutoin sama kuin VE2, mutta virtaavan veden määrä vaihtelee vesitilanteesta riippuen ja siksi koskien ja virtapaikkojen ilme vaihtelee enemmän kuin VE2:ssa. Noin kolmasosa uudesta uomasta on koskimaisia. Noin puolet ajasta (yleensä keväisin ja syksyisin) virtaama uomassa on yli 2 m3/s, jolloin kosket ovat kuohuvia.

VE0+ Nykytila+

VE1 Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”

Virtaveden ilmeen vaihtelevuus ja monimuotoisuus Kankaan alueella 0 0 ++ +++

Luonnonmukaisen uoman pituus uudessa uomassa (m), rakennettavan uoman kokonaispituus 1 300 m. 0 0 900 900

Uuden uoman ylittävien siltojen määrä 0 0 10 kpl 10 kpl Tourujoen ylittävien siltojen määrä Kankaan alueella 2 kpl 2 kpl 2 kpl 2 kpl OMA ARVIOSI PAREMMUUSJÄRJESTYKSESTÄ Näkemyksesi vaihtoehtojen vaikutuksista. Minkälaista tietoa vielä tarvitaan?

Vaihtoehdot

Kuinka merkittävänä pidät vaihtoehtojen vaikutuksia Kankaan alueen maisemaan ja yleiseen viihtyisyyteen suhteessa 0+vaihtoehtoon?

Ei vaikutusta/ Vähäinen

myönteinen vaikutus

Kohtalaisen merkittävä myönteinen vaikutus

Merkittävä myönteinen

vaikutus

Erittäin merkittävä myönteinen vaikutus

VE1(kalatie) ☐ ☐ ☐ ☐ VE2 (puro-uoma) ☐ ☐ ☐ ☐ VE3 (jokiuoma) ☐ ☐ ☐ ☐ Perustelut:

Tekijä 5 Ekologinen tila ja kaupunkiekologia Tekijän kuvaus

Vesistöjen tilaa kuvataan vesienhoidon suunnittelussa ekologisen tilaluokituksen avulla. Yleisenä tavoitteena on hyvä ekologinen tila. Tourujoen kaltaisessa rakennetussa ja säännöstellyssä vesistössä tavoitetila ja sen edellyttämät toimenpiteet määritetään tapauskohtaisesti. Ekologiseen tilaan vaikuttavat uoman rakenteellinen muuttuneisuus, esteellisyys, virtaamaolosuhteet, vedenlaatu sekä vesieliöstön tila. Kaupunkiekologian kannalta ekologiset käytävät ovat tärkeitä eliöstön monimuotoisuuden lisääjiä myös monipuolisemman ravintoverkoston kautta.

Nykytilanteen kuvaus

Tourujoki on voimakkaasti muutettu vesistö, joka on ekologiselta tilaltaan tyydyttävässä luokassa. Ekologista luokitusta heikentävät voimalaitospato, joka muodostaa vaellusesteen ylävirtaan, voimalaitosrakentamisen aiheuttamat muutokset virtavesi- ja koskielinympäristöjen määrässä sekä Palokkajärven säännöstelystä johtuva luontaisesta poikkeava virtaamavaihtelut. Nykyisin veden vaihtuvuus riippuu osin voimalaitoksen juoksutuksista ja on pitkiä aikoja minimivirtaamassa (200 l/s), mikä vaikuttaa vedenlaatua heikentävästi.

Vaihtoehtojen vaikutukset VE2&VE3: Juoksutus Tourujokeen on tasaisempaa ja ajoittain suurempaa kuin VE 0+:ssa ja VE 1:ssä. Veden nopeampi vaihtuvuus saattaa parantaa vedenlaatua Tourujoessa. Uudesta uomasta voi olla hyötyä pohjaeläimille, ravuille, uoman rantamien kosteikkokasvillisuudelle sekä perhosille ja muille hyönteisille uoman penkereellä. Lisäksi ekologinen käytävä voi hyödyttää nisäkkäistä esim. saukkoa ja linnuista koskikaraa.

VE0+ Nykytila+

VE1 Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”

Tourujoen vedenlaatu 0 0 + + Virtavesiin liittyvien ekosysteemien luontainen toiminta Tourujoella 0 + ++ +++

Kalojen kulkumahdollisuudet Tourujoen läpi 0 + +++ ++ Ekologinen käytävä ja elinympäristö Kankaan alueelle vedestä riippuville eläimille (esim. kasvillisuus, hyönteiset, rapu ja koskikara)

0 0 ++ ++

ASIANTUNTIJA-ARVIO PAREMMUUSJÄRJESTYKSESTÄ 4. 3. 1. 1. OMA ARVIOSI PAREMMUUSJÄRJESTYKSESTÄ Näkemyksesi vaihtoehtojen vaikutuksista. Minkälaista tietoa vielä tarvitaan?

Vaihtoehdot

Kuinka merkittävänä pidät vaihtoehtojen vaikutuksia Tourujoen ekologiseen tilaan suhteessa 0+vaihtoehtoon?

Ei eroa/vähäinen

myönteinen vaikutus

Kohtalaisen merkittävä myönteinen vaikutus


vaikutus



Tekijä 6 Järvitaimen Tekijän kuvaus

Järvitaimenen elinmahdollisuuksien parantaminen ja luontaisten elinympäristöjen palautus Tourujoessa.

Nyky- tilanteen kuvaus

Uhanalaiseksi luokitellut vaeltavan järvitaimenen kannat ovat voimakkaasti taantuneet Päijänteen alueella. Järvitaimen hävisi Tourujoelta jo 1800-luvun lopulla tehtyjen patojen ja myllyjen seurauksena. Tourujoki itsessään on ollut tärkeä Pohjois-Päijänteen taimenen lisääntymisalue. Nykyisin Tourujoessa ei ole taimenelle sopivia lisääntymisalueita ja voimalaitospato estää taimenen nousun yläpuoliseen vesistöön, jossa sopivia kutualueita on pienissä latvavesien puroissa. Palokkajärven yläpuoliset rakenteet estävät kalojen nousun sopiviin suurempiin jokiin. Taimenen elinmahdollisuuksien parantamiseen tarvitaan korvaavia elinympäristöjä lisääntymiseen ja poikasvaiheeseen, joita uomavaihtoehtoihin on tarkoitus rakentaa. Päijänteen taimenkannan suotuisan kehityksen kannalta löytyy Tourujokea kustannustehokkaampia ja parempia kunnostuskohteita.

Vaihtoehtojen vaikutukset VE1: Voimalaitoksen käyttö niin tehokasta, että taimenen lisääntyminen Tourujoen uomassa ei todennäköisesti onnistu, vaikka lisääntymisalueita kunnostettaisiin.

VE2&VE3: Uusi uoma rakennetaan optimaaliseksi elinympäristöksi taimenen lisääntymiselle siten, että poikastiheys saadaan mahdollisimman suureksi rakentamalla kutusoraikkoja ja tekemällä suojapaikkoja erikokoisesta kiviaineksesta. VE3:ssa poikastuotantoon soveltuvaa elinympäristöä on hieman enemmän ja ajoittain suuremman virtaaman vuoksi poikasille voi olla tarjolla enemmän ravintoa.

Taimenen poikastiheydet Etelä-Suomen kunnostetuilla puroilla ovat olleet 150-200 kpl aarilla (1. kesän ja 2. kesän poikaset). Kaksivuotiaana osa poikasista lähtee vaellukselle (ns. smoltti) ja voi palata kutemaan 1-2 järvivuoden jälkeen. Osa poikasista voi jäädä uomaan tai Tourujokeen paikallisiksi taimeniksi. Smolttituotanto on arvioitu ottaen huomioon kuolleisuus talven yli noin 40 %. Smoltteja syntyy näillä oletuksilla n. 30 kpl/aari. Uoman pituudeksi on arvioitu 1 300 m ja leveydeksi 4 m.

VE0+ Nykytila+

VE1 Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”

Taimenen lisääntyminen Tourujoessa (edellyttää käytännössä säännöstelyn lopettamista) EI Ei Hyvin epä-

varmaa +++

Taimen pääsee nousemaan Tourujoen ohi yläpuoliselle vesireitille Ei Kyllä Kyllä Kyllä

Taimenelle sopivan lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden määrä uudessa uomassa (ha) 0 0 0,5 >0,5

Arvio smolttien poikastuotannosta (kpl/vuosi) 0 + 1 500

1 500-2 000

ASIANTUNTIJA-ARVIO PAREMMUUSJÄRJESTYKSESTÄ 4. 3. 2. 1. OMA ARVIOSI PAREMMUUSJÄRJESTYKSESTÄ Näkemyksesi vaihtoehtojen vaikutuksista. Minkälaista tietoa vielä tarvitaan?

Vaihtoehdot Kuinka merkittävänä pidät vaihtoehdon vaikutuksia järvitaimenen elinolosuhteisiin suhteessa

0+vaihtoehtoon? Ei eroa/vähäinen

myönteinen vaikutus Kohtalaisen merkittävä myönteinen vaikutus


vaikutus


VE1(kalatie) ☐ ☐ ☐ ☐ VE2 (purouoma) ☐ ☐ ☐ ☐ VE3 (jokiuoma) ☐ ☐ ☐ ☐ Perustelut:

Tekijä 7 Turvallisuus Tekijän kuvaus Erityisesti pienten lasten turvallisuus Kankaan alueella.

Vaihtoehtojen vaikutukset VE2&VE3: Uusi uoma noudattaisi viherkehää, jonka sisäpuolelle jää valtaosa alueella rakennettavista asuintaloista piha-alueineen. Uoma tarjoaa mahdollisuuden kahlailuun ja vesileikkeihin, mutta pienten lasten (alle 3 v.) kohdalla uoma voi myös olla turvallisuusriski. Riskit pyritään minimoimaan uoman luiskien muotoilulla ja rakentamalla turvarakenteita uoman kanavamaisille ja jyrkkäreunaisille osuuksille. Myös koskimaisilla osuuksilla rannat on aidattava.

Asuinalueilla rannat ovat loivia. Pituuskaltevuudeltaan loivat uomaosuudet rakennetaan siten, että alimman rantaterassin korkeus vesirajasta on 10–30 cm. Tämä mahdollistaa turvallisen pääsyn veden äärelle.

VE2: Uoman maksimisyvyys on yleisesti 0,5 m. Suvannoissa on syvempää, n. 0,7 m. VE3: Vesisyvyys nousee suvannoissa 1 metriin suurilla virtaamilla. Vaihtoehdossa virtausnopeudet ovat suurilla virtaamilla selvästi VE2 suurempia. Veden varaan joutuminen koskimaisilla osuuksilla on vaarallista suurilla virtaamilla. Aidoilla varmistetaan, etteivät pikkulapset pääse uomaan.

VE0+ Nykytila+

VE1 Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”

Uoman maksimisyvyys (m) 0 0 0,5-0,7 0,5-1,0 Virtausnopeus uomassa koski- ja virtapaikoissa (m/s) 0 0 0,5-0,8 0,5-2 Turvallisuus 0 0 -- --- ASIANTUNTIJA-ARVIO VAIHTOEHTOJEN PAREMMUUSJÄRJESTYKSESTÄ 1 1 3 4

OMA ARVIOSI PAREMMUUSJÄRJESTYKSESTÄ Näkemyksesi vaihtoehtojen vaikutuksista. Minkälaista tietoa vielä tarvitaan?

Vertailtavat vaihtoehdot

Kuinka merkittävänä pidät vaihtoehtojen vaikutuksia turvallisuuteen suhteessa 0+vaihtoehtoon?

Ei eroa/vähäinen

kielteinen vaikutus

Kohtalaisen merkittävä kielteinen vaikutus

Merkittävä kielteinen vaikutus

Erittäin merkittävä kielteinen vaikutus


Tekijä 8 Jyväskylän ja Kankaan alueen imago Tekijän kuvaus

Ympäristön huomioon ottaminen kaupunkirakentamisessa on tullut entistä tärkeämmäksi. Ihmiset arvostavat asuinalueita, jotka ovat vihreitä, viihtyisiä ja joissa on monipuoliset ulkoilumahdollisuudet. Jyväskylän kaupungin profiloituminen mallikkaaksi maa-, vesi- ja viherrakentajaksi voi myös herättää laajempaa huomiota ja kiinnostaa myös matkailijoita. Tällä voi olla vaikutusta Jyväkylän imagoon laajemminkin. Vesivoimalaitos ja voimalakanava on mahdollista säilyttää kulttuurihistoriallisina kohteina kaikissa vaihtoehdoissa. Alueen imago vaikuttaa myös siihen, kuinka hyvin asunnot käyvät kaupaksi. Kankaan alueen imagoon vaikuttavat myös monet muut kuin Tourujokeen ja uomaan liittyvät seikat kuten alueen sijainti keskustan lähellä.

Vaihtoehtojen vaikutukset

VE0+ Nykytila+

VE1 Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”

Imago kohtuuhintaisen asumisen alueena ++ 0 - -

Imago ekologisen vesirakentamisen edelläkävijänä 0 0 +++ +++

Imago paikallisen ja uusiutuvan energiatuotannon alueena (vesivoimatuotanto) + - - - ---

Uoma ja sen rakenteet kuten sillat identiteettiä luovana piirteenä 0 0 ++ ++

Muu, mikä?

OMA ARVIOSI PAREMMUUSJÄRJESTYKSESTÄ

Näkemyksesi vaihtoehtojen vaikutuksista. Minkälaista tietoa vielä tarvitaan?

Kuinka merkittävinä pidät taulukon osatekijöitä Jyväskylän ja Kankaan alueen imagon kannalta? Ei vaikutusta Vähäinen Kohtalainen Suuri Vaikea arvioida Imago kohtuuhintaisen asumisen alueena

☐ ☐ ☐ ☐ ☐

Imago ekologisen vesirakentamisen edelläkävijänä

☐ ☐ ☐ ☐ ☐

Imago paikallisen ja uusiutuvan energiatuotannon alueena (vesivoimatuotanto)

☐ ☐ ☐ ☐ ☐

Uoma ja sen rakenteet kuten sillat identiteettiä luovana piirteenä

☐ ☐ ☐ ☐ ☐

Muu, mikä? ☐ ☐ ☐ ☐ ☐

Kuinka merkittävänä pidät vaihtoehtojen vaikutuksia alueen Jyväskylän ja Kankaan alueen imagoon suhteessa 0+ vaihtoehtoon?

Vähäinen myönteinen

vaikutus

Kohtalainen myönteinen

vaikutus

Suuri myönteinen

vaikutus


Kohtalainenkielteinen vaikutus

Suuri kielteinen vaikutus

VE1(kalatie) ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ VE2 (puro-uoma) ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ VE3 (jokiuoma) ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ Perustelut:

Tekijä 9 Toteutettavuus Tekijän kuvaus

Toimenpiteiden tekninen, taloudellinen ja lainsäädännöllinen toteutettavuus sekä rahoitukseen liittyvät kysymykset. Vaihtoehdot poikkeavat jossain määrin toisistaan Kankaan alueen kaavoituksen ja rakentamisen aikataulun osalta.

Vaihtoehtojen vaikutukset Tekninen toteutettavuus: Vaihtoehtojen väliset erot on arvioitu vähäisiksi. Tekniset kalatiet osataan suunnitella toimiviksi. Olennaista on kalatien sijoittaminen niin, että kalat löytävät sen. Suomessa on toteutettu luonnonmukaisia ohitusuomia myös tiiviissä kaupunkiympäristössä. Muualta Euroopasta ohitusuomien rakentamisesta on kymmeniä esimerkkejä.

Taloudellinen toteutettavuus: Voidaanko nostaa tonttien hinnat niin korkeiksi, että ne kattavat kustannukset. Jos uomavaihtoehtojen kustannukset siirrettäisiin suoraan asuntojen hintoihin (oletus 2 000 asuntoa), olisi kustannus asuntoa kohti keskimäärin n. 3 850 - 4 500 €. Aikataulusta: Ns. uomavaihtoehdot (VE2 ja VE3) voidaan rakentaa aikaisintaan siinä vaiheessa, kun Kankaan pohjoinen pysäköintitalo on toteutunut. Alustavasti pysäköintitalon rakentaminen ajoittuu vuoden 2018 jälkeiseen aikaan. Jos uoma halutaan toteuttaa pian vuoden 2018 jälkeen, joudutaan kunnallisteknisiä ratkaisuja tekemään osin etupainotteisesti ainoastaan siitä syystä, että uoma halutaan toteuttaa kokonaan mahdollisimman nopeasti. Vaihtoehdon 3 osalta toteutumisajankohta vaikuttaa myös taloudellisuuteen, koska mitä pidempään vesivoimatuotanto voi alueella jatkua, sitä pienemmät ovat laskettavat tuottomenetykset. Uomavaihtoehtojen aikataulullisia vaikutuksia ollaan vielä tarkentamassa. Riskit: Uomat saadaan tiiviiksi (ei suotautumista maaperän kautta rakenteisiin) ja virtaamat uomissa ovat täysin säädeltävissä. Uomavaihtoehdot eivät siis lisää tulvariskiä alueella. Mahdollinen hyydepatojen syntymisriski uomavaihtoehdoissa pyritään minimoimaan tarkemmassa suunnittelussa. Uoma toteuttava niin, että sillä ei ole vaikutusta talojen perustamistapaan.

Ulkopuoliset rahoitusmahdollisuudet: Uomavaihtoehtoihin voidaan hakea rahoitusta ELY-keskukselta kalataloudellisista kunnostusvaroista. Ulkopuolisen rahoituksen osuus voi olla suuruusluokkaa 200 000 – 300 000 euroa. Tekniseen kalatiehen ei todennäköisesti saada lähivuosina rahoitusta, koska Tourujoki ei ole mainittu kansallisessa kalatiestrategiassa.

VE0+ Nykytila+

VE1 Kalatie

VE2 ”Puro”

VE3 ”Joki”

Tekninen toteutettavuus Erittäin hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Hyötyjen saavuttamisen aikataulu rakentamisen alkamisesta (vuotta) < 5 < 5 6-20 6-20

Vaikutus Kankaan alueen rakentamisen suunnitteluun ja toteutukseen 0 - - - - - Taloudellinen toteutettavuus (ks. tekijä 1 Kustannukset) 0 - - - - - -

Ulkopuoliset rahoitusmahdollisuudet Ei Ei Mahdollista Mahdollista OMA ARVIOSI PAREMMUUSJÄRJESTYKSESTÄ Näkemyksesi vaihtoehtojen vaikutuksista. Minkälaista tietoa vielä tarvitaan?

Vertailtavat vaihtoehdot

Minkälaisena pidät kokonaisuutena vaihtoehtojen teknistä ja taloudellista toteuttamiskelpoisuutta?

Huono Melko huono Melko hyvä Hyvä Erittäin hyvä Vaikea arvioida VE0+ (Nyky+) ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ VE1(kalatie) ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ VE2 (puro-uoma) ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐

VE3 (jokiuoma) ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ ☐ Perustelut: Arvioi vaihtoehtoja kokonaisuutena ottaen huomioon niiden hyvät ja huonot puolet. Mikä on mielestäsi vaihtoehtojen paremmuusjärjestys tämänhetkisen tiedon perusteella?

1. sija ☐VE0+ ☐VE1 (kalatie) ☐VE2 (purouoma) ☐VE3 (jokiuoma) ☐Vaikea arvioida 2. sija ☐VE0+ ☐VE1 (kalatie) ☐VE2 (purouoma) ☐VE3 (jokiuoma) ☐Vaikea arvioida 3. sija ☐VE0+ ☐VE1 (kalatie) ☐VE2 (purouoma) ☐VE3 (jokiuoma) ☐Vaikea arvioida 4. sija ☐VE0+ ☐VE1 (kalatie) ☐VE2 (purouoma) ☐VE3 (jokiuoma) ☐Vaikea arvioida

Perustelut Kuinka varma olet vaihtoehtojen etusijajärjestyksestä (erityisesti parhaasta vaihtoehdosta)?

☐Varma ☐Melko varma ☐ Hieman epävarma ☐ Erittäin epävarma Perustelut Kuinka hyvin monitavoitearvioinnissa vertailtavavat vaihtoehdot mielestäsi kattavat Tourujoen kunnostamisen ja uomavaihtoehtojen mahdollisen kirjon?

☐Huonosti ☐Melko huonosti ☐ Melko hyvin ☐ Hyvin ☐Vaikea arvioida

Perustelut Mitkä kolme tekijää vaikuttivat eniten, kun arvioit vaihtoehtojen paremmuutta? Laita tekijät tärkeysjärjestykseen. ___ Kustannukset ___ Tourujoen vesivoimatuotanto ___ Virkistyskäyttö ___ Maisema ___ Järvitaimen ___ Ekologinen tila ja kaupunkiekologia ___ Turvallisuus ___ Jyväskylän ja Kankaan alueen imago ___ Toteutettavuus ___ Muu, mikä? ____________________

KIITOS VASTAUKSESTA!

45

LIITE 2 Kaupunkirakennelautakunnan monitavoitearviointi-iltakouluun 4.3.2014 ja sidosryhmätilaisuuteen 12.3.2014 osallistuneet henkilöt Kaupunginrakennelautakunnan monitavoitearviointi-iltakouluun 4.3.2014 osallistuneet henkilöt Kaupunkirakennelautakunta (varsinaiset ja varajäsenet): Juha Jokitalo (pj), Reijo Savolin, Merja Hautakangas, Hannu Hokkanen, Marja-Leena Luukkonen, Pentti Mäkinen, Marjo Pakka, Anita Saraste-Kautto, Nyberg Petri, Anne-Maria Perttula ja Virpi Kauko.

Jyväskylän kaupunki: Timo Koivisto, Ilkka Halinen, Anne Sandelin, Päivi Pietarinen, Mervi Vallinkoski, Hannu Onkila Sidosryhmätilaisuuteen 12.3.2014 osallistuneet henkilöt Jyväskylän kaupunki: Mervi Vallinkoski, Hannu Onkila, Päivi Orava, Anne Laita Nimi Organisaatio

1. Havumäki Matti Keski-Suomen kalatalouskeskus ry 2. Helle Heikki Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys 3. Hokkanen Kari Jyväskyläseura 4. Keto Jouko Keski-Suomen perhokalastajat ry., Suomen vapaa-kalastajien keskusjärjestö 5. Kovanen Jari Melanvilauttajat ry. 6. Kuusela Eero Jyväskylän alakaupungin asukasyhdistys 7. Lemmetty Markku Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys 8. Lukkarinen Ritva JAPA ry (Jyväskylän kestävä kehitys ry) 9. Pavelka Béla Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Outdoors Finland Keski-Suomi 10. Rantakangas Esa Jyväskylän pyöräilyseura JYPS ry. 11. Saari Jaakko Keski-Suomen perhokalastajat ry. 12. Saikkonen Vesa Jyvässeudun uistelijat ry, Keski-Suomen vapaa-kalastaja piiri ry 13. Susiluoma Heikki Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys 14. Syrjänen Jukka Jyväskylän yliopisto 15. Taskinen Jouni Jyväskylän yliopisto 16. Toivakka Veikko Jyväskylän seurakunta 17. Tunkkari Kati Luonto-Liiton Keski-Suomen piiri 18. Varpula Sirkka Taulumäen asukasyhdistys

46

LIITE 3. YIT:stä ja Skanskasta saatuja kommentteja vaihtoehtoihin ja niiden vaikutuksiin. YIT Pitkä jokiuoma/ Haasteet: - esteettömyyden toteuttaminen haasteellista, jalankulkuetäisyydet kasvavat, siltojen määrä? - liittymät rakennuksiin, pihoihin ja kulkuväyliin ( korkoerot, rakenteelliset ratkaisut haastavia) - virkistyskäyttö teoreettista, todellinen käyttöarvo vähäinen - todennäköinen vesimäärä vähäinen parhaaseen käyttöaikaan - turvallisuusriski tulva-aikaan (lapset) - hoitokustannukset todennäköisesti merkittävät, mikäli uoma pidetään siistinä ja miellyttävänä ympäri vuoden - tekniset ratkaisut/ rakenteet haastavia ja kustannuksiltaan hintavia - ei lisää asuntojen arvoa suunnitteluvaiheessa/ rakennusvaiheessa, mahdollinen hintahyöty vasta uoman valmituttua vuosien kuluttua Mielestäni on järkevintä kehittää ja kunnostaa nykyistä uomaa. Nykyisen uoman kehittäminen on ekologisin ja taloudellisin ratkaisu. Joelle tulee avata näkymiä ja sen varteen on rakennettava paikkoja, jossa voi viipyä ja viihtyä. Toivoisin, että luonnollisen ( nykyisen) uoman mahdollisuudet selvitettäisiin. Virkityskäyttöä tulisi ideoida koko alueen asukkaiden näkökulmasta ja tarpeista esteettisyyttä unohtamatta. Skanska 1.vaiheen yleissuunnitelmissa on esitetty Tourujoen uutta uomaa, ”pitkä uoma”, Kankaan tulevaa asuinaluetta kiertäen. Uusi uoma ei näkemyksemme mukaan lisää asuntojen arvoa eikä esitetyt referenssivalokuvat hulevesiuomista vastaa kyseisen hankkeen mahdollisuuksia. Uoman kalliit ja monimutkaiset rakenteet tulisi tehdyksi liian optimistisen vision mukaan hulevesien hallintaan ja virkistykseksi. Mahdollinen virkistyskäyttö uomassa ei ole visioitu realistisesti, siinä ei voisi meloa, uida tai kalastaa . Sen arvo on lähinnä se, että sitä voi katsella pihalta tai kadulta, puistosta, korkeammalta katsotaan koko alueen yli kaupungille tai Jyväsjärvelle. Vesiaihe on puistoihin hienosti lisäarvoa tuottavaa, mutta näin keinotekoisena se ainoastaan turhaan lisää huomattavasti rakennus- ja huoltokustannuksia ja tuottaa keinotekoista, ei luontevaa miljöötä. Täten myös kaikki alueen green, kestävä kehitys ja resurssiviisaus, uomakeskustelut ovat näitä teorioita vastaan. Kyseinen toiminta on luonnotonta ja kallista suhteessa saatavaan vähäiseen hyötyyn. Virkistysalueena uoma ei toimi, sillä parhaaseen käyttöaikaan kuuluu useimmiten sateettomuus jolloin ko. uoma olisikin vaatimaton. Tulva-aikana se on jopa turvariski lapsille pihojen läheisyydessä. Esteettömyyteen pyrkivässä miljöössä liikkuminen on suunniteltava hyvin ja esteettömyyden lisäämiseksi päinvastoin pitäisi rakentaa nopeita ja hyviä kevyen liikenteen reittejä, ei vesiesteitä tai kiertoteitä silloilla. Nykyisen uoman huolto, parantaminen ja eroosiosuojaus ym. ovat parasta luonnonsuojelua ja hienojen virkistyspaikkojen luomiseksi tärkeää. Merkityksellistä on myös hyvät valaistut polut ja reitit, penkit ja kalusteet, ne lisäävät merkittävästi koko alueen ympäristön laatua ja käyttöarvoa ja asunnon myytävyyttä ja täten asuintonttien haluttavuutta ja arvoa. Myös alueelle siirtyvät muut toimijat arvostanevat kaunista ja valmista miljöötä Myytävyyttä tai haluttavuutta uoma ei lisää lainkaan myös siksi, että suuri osa uoman laidan rakennuksista on jo myyty, kun uoma aikoinaan valmistuisi (5 – 8 v.?). Asunnon ostaja haluaa valmiiseen ympäristöön, etenkin kun tänne muuttavista osa on jo seniori-ikäisiä. Huolto ja kunnostus pitää tämänkaltaisessa uomassa olla puistojen hoidon ohjelmassa, uoma vaatii jatkuvaa huolenpitoa teknisesti ja myös asettaa vaatimuksia viikoittaiseen siivoamiseen ja puhdistukseen, jotta siitä ei muodostuisi aluetta halkova avoviemäri. Lapsiperheet kokevat läheiset vesiaiheet lapsia kiinnostavina, mutta myös turvallisuusriskeinä.

47

1.vaiheen yleissuunnitelmissa esitetty ”pitkä uoma” ei lisää vaan päinvastoin, vähentää, asuntojen arvoa ja heikentää myytävyyttä ja on keinotekoinen. Uoma on myös luontoarvoiltaan kyseenalainen eikä sen käyttö tiheässä asuinrakentamisessa hulevesiratkaisuna ole realistista eikä toteuttamiskelpoista. Täten pidämme parempana, että Kankaan alueella kunnostetaan ja parannetaan jo nykyisiä vesiaiheita, kehitetään realistisia hulevesiratkaisuja ja panostetaan monipuoliseen ja laadukkaaseen asuin- ja työpaikkaympäristöön.

• uoman rakentamisen ajankohdan suhteen on myös vaihtoehtoja: A. Rakennetaan niin pian kuin mahdollista (v. 2016) B. Rakennetaan Kankaan vaiheistuksen tahtiin (v. 2025) C. Rakennetaan myöhemmin (v. 2035 / 2045) D. Uomaa ei rakenneta ollenkaan

• Ajankohdalla on tunnistettu olevan vaikutusta ainakin seuraavien seikkojen kannalta: – Joudutaan osin aikaistamaan katujen, viheralueiden sekä kunnallisteknisten järjestelmien

suunnittelua ja rakentamista ym (vaihtoehdossa A) – Uoma vaikuttaa Kankaan alueen rakentamisen aikaisiin logistisiin ym ratkaisuihin (erityisesti

vaihtoehdossa A) – Toteutusajankohta vaikuttaa uoman rakentamisen teknisiin toteuttamismahdollisuuksiin – Joudutaan toteuttamaan väliaikaisia puistoalueita (vaihtoehdossa B) – Imagovaikutukset (imagohyöty jää saavuttamatta erityisesti vaihtoehdossa C) – Vaihtoehdossa VE3 vesivoimatuotannosta luopumisen tuottomenetysten pieneneminen ja

modernisoinnin kannattavuus (aikavaihtoehdoissa B ja C)

Liite 4. Uoman rakentamisen ajankohdan vaikutus kustannuksiin Pitkät uomavaihtoehdot (VE 2 ja VE3)

A. Rakennetaan niin pian kuin mahdollista (v. 2016)

PITKÄN UOMAN RAKENTAMISAJANKOHDAN VAIKUTUKSET

• Uoman toteuttaminen aiheuttaisi:

– Uuden paperitehtaan purkamisen 3 vuotta suunniteltua aiemmin

– Purkukustannukset (3,4 milj. e) aikaistuisivat

– Vuokratulojen menetykset kolmelta vuodelta 580 000 e

– Vuokrasopimukset ovat niin lyhyitä, että niihin liittyen ei tule ylimääräisiä kustannuksia

Kankaan alueen suunniteltu toteutuneisuus v. 2016



• Uoman toteuttaminen aiheuttaisi Kankaan viherkehän suunnittelun ja toteutuksen suunniteltua aiemmin n. 2 hehtaarin osalta, aikaistuneet kustannukset n. 1 500 000 euroa

• Näiden viherkehän alueiden suunniteltu toteuttaminen Kankaan vaiheistuksen mukaisesti on ajateltu tapahtuvan vuoden 2018 jälkeen, jolloin nämä kustannukset jakautuisivat vuosille 2019 – 2025 (n. 200 000 e/vuosi)

• Viherkehän toteuttaminen vaikuttaa rakentamisen logistiikkaan sekä väliaikaisiin varastointi- ja pysäköintijärjestelyihin, väliaikaisten työmaateiden kustannukset 100 000 e



• Uoman toteuttaminen aiheuttaisi muitakin suunnittelu- ja toteutustarpeita suunniteltua aiemmin

• Asemakaavojen muuttaminen uoman ja sen lähialueiden osalta, kustannukset 300 000 e

• Katujen, kevyen liikenteen väylien sekä kunnallisteknisten järjestelmien suunnittelu ainakin siltä osin kuin ne risteävät uoman kanssa

• Nykyisen Kympinkadun kohdilla kadun (K4) ja kunnallisteknisten järjestelmien rakentamisen toteutuksen aikaistaminen suunnitellusta 1 vuodella

– kustannukset n. 800 000 euroa • K3-kadun rakentaminen siltä osin, että työmaatiejärjestelyt saadaan hoidettua

– kustannukset n. 100 000 euroa • Uomaa reunustavien korttelien esirakentamisen aikaistuminen 1-3 vuodella

– kustannukset n. 250 000 e

A. Rakennetaan niin pian kuin mahdollista (v. 2016) • Uoman toteuttamisen yhteydessä ei tarvitse heti vuonna 2016 toteuttaa kaikkia siltoja


• Siltakustannuksiksi tulisi vuonna 2016 2,5 miljoonaa euroa

• Loput sillat (merkitty karttaan punaisella renkaalla) toteutettaisiin alueen vaiheittain toteutumisen tahtiin

– Vuosina 2020-2025 pohjoiset sillat, n. 600 000 e

– Vuoden 2025 jälkeen K2 –kadun silta, yhteensä n. 500 000 e

K2

K3

A. Rakennetaan niin pian kuin mahdollista (v. 2016) Uoman rakentamisen kustannukset v. 2016 • Uoman rakenteet 4,2 milj. e • Massojen kaivu ja kuljetus 0,5 milj. e • Sillat 2,5 milj. e • Voimalaitoksen purku ym 0,75 milj. e YHTEENSÄ 7,95 milj. e Myöhemmin tulevat kustannukset (v. 2020/25 jälkeen) • Sillat 1,1 milj. euroa

Vesivoimalaitoksen tuottomenetys (laskettu 50 vuodelle, 144 000 e/vuosi) 7,2 milj. e - VE 2 TUOTTOMENETYS (14 400 e/v) 0,7 MILJ E Aikaistuneet / rakentamisajankohdasta johtuvat kustannukset (suluissa, kuinka monta vuotta aikaistuu) • Suunnittelukustannukset 300 000 e • Uuden paperitehtaan purkukustannukset (2-3 vuotta) 3 400 000 e • Uuden paperitehtaan vuokratulojen menetykset (3 vuotta) 580 000 e • Kankaan viherkehän toteuttaminen (3-9 vuotta) 1 500 000 e • K4 (Kympinkatu) rakentaminen (1 vuotta) 800 000 e • K3 –kadun rakentaminen osin, työmaatieksi (8 vuotta) 100 000 e • Korttelien esirakentaminen (1-3 vuotta) 250 000 e • Aikaistamisesta aiheutuneiden investointien korkokuluja ei ole huomioitu YHTEENSÄ 6,66 milj. euroa


B. Rakennetaan Kankaan vaiheistuksen tahtiin (v. 2025) • Uoman uudet, kanavamaiset osuudet (240 m) toteutetaan myöhemmin (juuri ennen uoman

avaamista), maanpintaa muotoillaan uoman suuntaiseksi (alapäässä kaukalomainen osuus + porttirakennuksen kohta)

• VPT:n luona olevan osuuden toteuttaminen vaatii toteutusvaiheessa ponttiseiniä

– Kustannukset n. 100 000 e


B. Rakennetaan Kankaan vaiheistuksen tahtiin (v. 2025) • Luonnonmukaisen rakenteen kohdilla (punainen viiva)

Kankaan vaiheistuksen alkupäässä (n. 800 m) toteutetaan maanpinnan muotoilu uoman kaltaiseksi

– uoman tulevalla kohdalla väliaikainen puistoratkaisu n. 20 metriä leveällä alueella (nurmikko, kaupunkiviljely, ”kuivapuro”, väliaikaistaidetta…?)

– kustannukset n. 120 000 e

• Vesivoimalaitos toimii uoman avaamiseen saakka (VE3:ssa) – VE2:ssa voimalaitos säilyy

• Alkuvaiheen putkien kierrot ja sillat (kartan keltaiset

renkaat) toteutetaan myöhemmin, kun uoman valmistuminen ajankohtaista

– Myöhemmin toteutettuna kustannukset 300 000 e


B. Rakennetaan Kankaan vaiheistuksen tahtiin (v. 2025) Uoman rakentamisen kustannukset • Uoman rakenteet 4,2 milj. e • Massojen kaivu ja kuljetus 0,5 milj. e • Sillat 3,6 milj. e • Voimalaitoksen purku ym 0,75 milj. e YHTEENSÄ 9,05 milj. e Vesivoimalaitoksen tuottomenetys (laskettu 40 vuodelle, 144 000 e/vuosi) 5,8 milj. e VE2:SSA TUOTTOMENETYS (14 400 e/vuosi) 0,6 MILJ E Rakentamisajankohdasta johtuvat kustannukset • Uoman kanavamaisten osuuksien toteutus myöhemmin 100 000 e • Väliaikainen puistoratkaisu viherkehällä 120 000 e • Myöhemmin toteuttavat sillat ja kunnallistekniset järjestelyt 300 000 e YHTEENSÄ 520 000 e


C. Rakennetaan myöhemmin (v. 2035 / 2045) • Uoman uudet, kanavamaiset osuudet (240 m) toteutetaan myöhemmin (juuri ennen uoman

avaamista), maanpintaa muotoillaan uoman suuntaiseksi (alapäässä kaukalomainen osuus + porttirakennuksen kohta)

– Tämä aiheuttaa massojen kaivuu- ja kuljetuskustannuksia Kankaan toteutuksen tahdissa, kustannukset v. 2015-2012 yhteensä n. 0,5 miljoonaa euroa

• VPT:n luona olevan osuuden toteuttaminen vaatii toteutusvaiheessa ponttiseiniä

– Kustannukset n. 100 000 e


C. Rakennetaan myöhemmin (v. 2035 / 2045) • Kankaan viherkehä toteutetaan puistona

– 30-40 vuoden kuluttua puisto peruskorjaustarpeessa – eli väliaikaista puistoaluetta ei tarvita

• Vesivoimalaitos toimii modernisoituna uoman avaamiseen

saakka – VE2:ssa vesivoimalaitos säilyy

• Putkien kierrot ja sillat toteutetaan myöhemmin, kun

uoman valmistuminen ajankohtaista – Myöhemmin toteutettuna kustannukset n. 1 000 000 e


C. Rakennetaan myöhemmin (v. 2035 / 2045) Uoman rakentamisen kustannukset • Uoman rakenteet 4,2 milj. e • Massojen kaivu ja kuljetus 0,5 milj. e • Sillat 3,6 milj. e • Voimalaitoksen purku ym 0,75 milj. e YHTEENSÄ 9,05 milj. e Vesivoimalaitoksen tuottomenetys (laskettu 20 vuodelle, 144 000 e/vuosi) 2,9 milj. e VE2:SSA TUOTTOMENETYS (14 400 e/vuosi) 0,3 milj. e Rakentamisajankohdasta johtuvat kustannukset • Uoman kanavamaisten osuuksien toteutus myöhemmin 100 000 e • Myöhemmin toteuttavat sillat ja muut kunnallistekniset järjestelyt 1 000 000 e YHTEENSÄ 1 100 000 e


Eri ajankohta-vaihtoehtojen kustannukset (VE 3 pitkä ”jokimainen” uoma Kankaan viherkehällä)

A. Rakennetaan niin pian kuin mahdollista (v. 2016) B. Rakennetaan Kankaan vaiheistuksen tahtiin (v. 2025) C. Rakennetaan myöhemmin (v. 2035 / 2045) D. Uomaa ei rakenneta ollenkaan

A / 2016 B / 2025 C / 2045 D/ei rakenneta Uoman rakenteet 7,95* 9,05 9,05** 0 Vesivoimalaitoksen tuottomenetys 7,2 5,8 2,9 0 Rakentamisajankohdasta johtuvat 0,58 0,5 1,1 0 Aikaistuneet investoinnit 6,35 0 0 0 YHTEENSÄ 21,81 15,35 13,05 0

* kaikkia siltoja ei tarvitse rakentaa heti v. 2016, myöhemmin toteutettavat sillat 1,1 milj. euroa ** massojen kaivuu ja maaston muotoilu tehdään mahdollisesti Kankaan vaiheistuksen tahtiin, kustannukset 0,5 milj. e

PITKÄN ”JOKIMAISEN” UOMAN (VE3) RAKENTAMISAJANKOHDAN VAIKUTUKSET

Eri ajankohta-vaihtoehtojen kustannukset (VE 3 pitkä ”jokimainen” uoma Kankaan viherkehällä)

A. Rakennetaan niin pian kuin mahdollista (v. 2016) B. Rakennetaan Kankaan vaiheistuksen tahtiin (v. 2025) C. Rakennetaan myöhemmin (v. 2035 / 2045) D. Uomaa ei rakenneta ollenkaan

A / 2016 B / 2025 C / 2045 D/ ei rakenneta Uoman rakenteet 7,55* 8,65 8,65 ** 0 Vesivoimalaitoksen tuottomenetys 0,7 0,6 0,3 0 Rakentamisajankohdasta johtuvat 0,58 0,5 1,1 0 Aikaistuneet investoinnit 6,35 0 0 0 YHTEENSÄ 14,91 9,75 10,05 0

* kaikkia siltoja ei tarvitse rakentaa heti v. 2016, myöhemmin toteutettavat sillat 1,1 milj. euroa ** massojen kaivuu ja maaston muotoilu tehdään mahdollisesti Kankaan vaiheistuksen tahtiin, kustannukset 0,5 milj. e

PITKÄN ”PUROMAISEN” UOMAN (VE2) RAKENTAMISAJANKOHDAN VAIKUTUKSET

VAIKUTUS KUNNALLISTEKNIIKAN TOTEUTTAMISOHJELMAAN (KymppiR-ohjelman mukaisesti) (KRP/ Liikenne ja viheralueet –vastuualueen osalta, kustannuksissa ei mukana siksi vesihuollon eli JE:lle kuuluvia kustannuksia tai Tomalle kuuluvia purkukustannuksia) Menot Kankaalla vuosina 2016-2017 (jossa mukana uoma rakentaminen) Kunnallistekniikka 10 milj. euroa Uoman rakentaminen 7,95 milj. euroa Aikaistuneet kunnallistekniikan rakentamiskulut 2,4 milj. euroa YHTEENSÄ 20,35 milj. euroa KRP/Liivi – kehys v. 2016-2017 28 milj. euroa Josta: - Kankaalle 20,35 milj. euroa - Suunnitteluun n. 2 milj. euroa - Muuhun (uusiin asuinalueisiin) n. 6 milj. euroa

Tämä tarkoittaa, että vuosina 2016-2017 ei toteutettaisi ollenkaan: - Saneerauksia (vuositason tavoite on 4 milj. euroa) - Viherinvestointeja muualle kuin Kankaalle (vuositaso tällä hetkellä 1,6 milj. euroa) - Valtion kanssa mahdollisia yhteishankkeita (esim. Koilliskehä) - Uusia työpaikka-alueita (vuositaso viime vuosina n. 1 miljoona euroa) - Muita investointeja (joita viime vuosina olleet mm. Satamakatu)

UOMAN TOTEUTTAMINEN KAUPUNGIN INVESTOINTIRAHOISTA

48

Liite 5. Tourujoen virtaamat vuosina 2009, 2010, 2012 ja 2013.

0

5

10

15

20

25

30

1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12.

m3/s Palokkajärvi, Lohikoski virtaama (viikkokeskiarvo)

2009

2010

0

5

10

15

20

25

30

1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12.

m3/s Palokkajärvi, Lohikoski virtaama (viikkokeskiarvo)

2012

2013

49

Liite 6. Monitavoitearvioinnissa käytetyt tekijöiden painot ja vaihtoehtojen vaikutusarviot tekijöittäin eri näkökulmissa. Tekijöiden painot eri näkökulmissa (Mitä korkeampi painoarvo, sitä suurempi merkitys arviointitekijällä on, kun vaihtoehdoille lasketaan hyvyysarvoja):

Näkökulma 1: Luonto/taimen

Näkökulma 2: Virkistyskäyttö

Näkökulma 3: Ilmasto

Näkökulma 4: Kustannukset

Kustannukset 0,17 0,18 0,25 0,42 Vesivoimatuotanto 0,04 0,06 0,17 0,10 Imago 0,14 0,15 0,08 0,13 Virkistyskäyttö 0,12 0,15 0,12 0,10 Maisema 0,17 0,15 0,07 0,06 Turvallisuus 0,03 0,06 0,07 0,03 Ekologinen tila 0,14 0,13 0,12 0,10 Järvitaimen 0,17 0,13 0,13 0,06

Vaihtoehtojen vaikutusarviot tekijöittäin eri näkökulmissa (1

Näkökulma 1: Luonto/taimen

Näkökulma 2: Virkistyskäyttö Näkökulma 3: Ilmasto

Näkökulma 4: Kustannukset

VE0+ VE1 VE2 VE3 VE0+ VE1 VE2 VE3 VE0+ VE1 VE2 VE3 VE0+ VE1 VE2 VE3 Kustannukset 1 0,68 0,14 0 1 0,68 0,14 0 1 0,68 0,14 0 1 0,68 0,14 0 Vesivoimatuotanto 0,81 0,73 0,67 0,19 0,81 0,73 0,67 0,19 0,9 0,81 0,74 0,1 0,81 0,73 0,67 0,19 Imago 0 0,24 0,81 1 0,39 0,3 0,73 0,61 0,57 0,48 0,65 0,43 1 0,7 0,3 0 Virkistyskäyttö 0,13 0,27 0,85 1 0,27 0,36 0,69 0,71 0,4 0,51 0,56 0,56 0,33 0,39 0,63 0,63 Maisema 0 0 0,79 1 0 0 0,78 1 0 0 0,81 1 0 0 0,81 1 Turvallisuus 1 1 0,33 0 1 1 0,33 0 1 1 0,33 0 1 1 0,33 0 Ekologinen tila 0 0,22 0,6 1 0 0,15 0,92 0,92 0 0,25 0,86 0,9 0 0,22 0,87 0,91 Järvitaimen 0 0,2 0,79 1 0 0,43 0,83 1 0 0,51 0,85 1 0 0,37 0,81 1

1) Joidenkin tekijöiden kohdalla oli arvioinnissa myös tarkentavia alatekijöitä, ja näissä tekijöissä vaikutusarviot muodostettiin käytännössä painottamalla eri alatekijöitä profiilin näkemysten mukaisesti. Tällöin tekijä saa arvon 0, jos kaikki alatekijät ovat huonoimmalla tasollaan ja arvon 1, jos kaikki tekijät ovat parhaalla tasollaan. Tämän vuoksi välttämättä mikään vaihtoehto ei saa arvoa 0 tai 1, koska välttämättä mikään tekijä ei ole paras tai huonoin kaikissa alatekijöissä. Tämä otettiin huomioon myös tekijöiden painoja määritettäessä. Tällöin tekijöiden painot ovat myös vertailukelpoisia keskenään, koska kaikissa näkökulmissa käytettiin samoja alatekijöiden vaihteluvälejä.

50

Liite 7. Monitavoitearvioinnissa esille nousseita kysymyksiä vastauksineen Kysymys Minkälainen tulisi olla korkeusero Tourujoen alajuoksulla, jotta se mahdollistaisi Tourujoen käyttämisen virtavesikalojen lisääntymisalueena? Tarkkaa mittausta ei ole tehty missä tasossa tällä hetkellä on voimalaitoksen alapuolella oleva vedenpinta suhteessa Päijänteen / Jyväsjärven pintaan. Jos kyseessä olisi esim. 0,5 m korkeusero, voiko virtavesikalojen lisääntymisaluetta tehdä myös voimalaitoksen alapuolelle ja mille matkalle? Vastaus, Jukka Jormola 25.3.2014: Kaikkihan on vesistöjen kunnostuksessa mahdollista, toinen asia on löytyykö miltään taholta varoja ja innostusta rakentaa Tourujoen luonnonuomasta luonnonsuojelualueella uutta kutujokea. Alkuperäiset kutualueet ovat todennäköisesti olleet lähinnä jyrkän kosken yläpuolella järven luusuassa, joka on nyt padottu säännöstelypadolla syväksi vesialueeksi. Sinne voitaisiin luontevimmin tehdä kutualueiita, mutta silloin joen pitäisi olla läpikulkukelpoinen ja voimalakäytöstä pitäisi luopua. Jos mietitään alaosan kunnostusta, tarvittaisiin melkoista kynnystämistä. Kutusoraikon kaltevuus on n. alle 0,5 % (mallinnuksessa käytetty 0,25-0,5%), koska jyrkemmässä sora lähtee isolla virtaamalla liikkeelle. 0,5 m tarkoittaisi 100-200 m pituista jokiosuutta. 5 cm nosto riittäisi 10-20 m matkalle. Tällöin koko jokiuoma, joka alajuoksulla on ymmärtääkseni aika syvä, pitäisi täyttää niin, että ko kokeusero syntyisi. Syvystietojen perusteella voi lähteä laskemaan soramäärää ja miettimään, miten se ajettaisiin paikalle ja mihin kohtaan. Jos kutemista tapahtuisi syksyllä, soraikon pitäisi säilyä vetisenä talvivirtaamilla, jäätymistä kuulemma joella ei juuri tapahdu. Alivirtaamat joessa (0,2 m3/s) ovat joen leveyteen nähden pieniä, joten virtaus pitäisi kutualueilla keskittää aika kapeaksi. Helpoimmin hallittavia kutualueita tulisi jo valmiiksi kapeampaan uomaan - eli siis Kankaan ohitusuomaan. Kysymys Mitkä ovat Kankaan viherkehän rakennus- ja ylläpitokustannukset? Vastaus, Jarmo Toikkanen ja Vesa Lehtinen 28.3.2014: Viherkehän rakennuskustannukset ovat 60 e/m2. Viiden hehtaarin kokoisen viherkehän kustannukset ovat siis n. 3,0 miljoonaa euroa + tilaajatehtävät 750 000 e (25 %) eli yhteensä n. 3 750 000 euroa. Viherkehän ylläpitokustannukset ovat vuodessa 1300 e/ha. Viiden hehtaarin kokoisen viherkehän hoitokustannukset ovat vuodessa siis 6500 e. Kysymys Mikä on Kankaan kunnallistekniikan rakentamisen aikataulu (rahoitus+kustannukset) vuosittain ajalle 2015-2025 Vastaus, Mervi Vallinkoski ja Mika Koliseva 1.4.2014: Kunnallistekniikkaa Kankaalle toteutetaan Kankaan vaiheistuksen tahtiin. Alueen rakentaminen alkaa vanhan paperitehtaan tuntumasta, etenee siitä vastapäivään Kankaan viherkehän sisäpuolella. Kankaan viherkehän sisäpuoliset korttelit on tavoitteena olla valmiina n. vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2025 mennessä toteutunee myös osa Kankaan pohjoisosan kortteleista. Investointien osalta kustannukset jakautuvat eri vuosille siten, että keskimääräinen vuosittaisten kunnallisteknisten investointien taso vuoteen 2025 mennessä on n. 3,0 miljoonaa euroa (ilman uomaa). Yksittäisinä vuosina tämä summa voi olla joko suurempi tai pienempi. Kysymys Mitkä ovat kustannusvaikutukset eriteltyinä hankkeen edetessä (20 vuoden ajalta), mikäli uoma rakennettaisiin ensin ja siinä tapauksessa, että uoma tulisikin vasta lopuksi? Vastaus, Mervi Vallinkoski 28.3.2014: Tämä käy ilmi raportin liitteenä 4 olevasta esityksestä.

51

Kysymys Mitkä ovat uomavaihtoehdon kunnostuskustannukset ja vuosittaiset ylläpitokustannukset? Vastaus, Mervi Vallinkoski ja Vesa Lehtinen 28.3.2014: Uomavaihtoehtojen rakentamis- ja ylläpitokustannukset (lukuun ottamatta vaihtoehto 0+:aa) on esitetty tässä raportissa. Vaihtoehdon 2 rakentamiskustannukset siltoineen on n. 7,7 miljoonaa euroa ja vaihtoehdon 3 9,0 miljoonaa euroa. Uomavaihtoehdon ylläpitokustannuksiksi on arvioitu 17 000 e/vuosi, mikä pitää sisällään puhtaanapidon sekä muutaman vuoden välein tehtävän kasvillisuuden raivaustoimenpiteet. Kysymys Selvitys kustannusten jakautumisesta eri toimijoiden kesken (vaihtelee eri vaihtoehtojen välillä) Vastaus, Mervi Vallinkoski 28.3.2014: Kaupunki, tarkemmin kaupunkirakennepalveluiden Liikenne ja viheralueet -vastuualue, on vastuullinen uoman investoinneista kaikissa vaihtoehdoissa. Kysymys Siltojen määrän kriittinen tarkastelu, myös Tourujoen ylittävän sillan tarpeellisuuden tarkastelu. Vastaus, Timo Vuoriainen 28.3.2014: Tourujoen sillan rakentamisen tavoitteena on ensisijaisesti pyöräilyn edistäminen. Toimiva pyöräverkko edellyttää tiettyjen laatutekijöiden täyttymystä. Näitä ovat nopeus, turvallisuus, käytön mukavuus ja ympäristön viihtyisyys. Nopean pyöräilyn mahdollistamiseksi tarvitaan mahdollisimman suorat yhteydet ilman jyrkkiä mutkia ja käännöksiä. Näin matkanopeus pysyy tasaisena. Mukavuuden kannalta keskeistä on viiveiden minimointi , suoraviivaisuus, tasaisuus ja haitoilta (melu, päästöt) suojautuminen. Viihtyisyyden kannalta esteettömyys ja liikenteen haittojen vähentäminen ovat tärkeitä. Järvien, jokien, puistojen ja muun luonnonympäristön hyödyntäminen lisää viihtyisyyttä. Baana mahdollistaa Kankaan alueen yhteyksien parantumisen ja uusi silta parantaa pyöräilyn kilpailukykyä autoliikenteeseen nähden (pyörällä pääsee keskustaan autoa nopeammin, ei pysäköintipaikan etsimistä). Sillan avulla saadaan nykyiseen reittiin nähden tasaisempi yhteys keskustaan. Sillan avulla saadaan myös mukava ja viihtyisä reitti Tourujokilaakson ja Kankaan viherkehän kautta. Kysymys Kuinka nopeiden juoksutusmuutosten väheneminen (VE3) vaikuttaa eroosiosuojausten kustannuksiin? Vastaus, Kari Seuranen 28.3.2014: Tasaisempi virta vähentää eroosiosuojauksen tarvetta, mutta ei kuitenkaan poista sitä. Virtaavan veden takia tarvitaan eroosiosuojausta. Kustannuksia silmällä pitäen tasaisemman virran vaikutukseen on vaikea ottaa kantaa, koska eroosiosuojauksen hintaa on muutenkin vaikea arvioida. Tähän saakka kustannukset ovat olleet vähäisiä, mutta suojauksen tarve on ollut suurempi kuin kuinka paljon suojausta on toteutettu. Ison luiskan sortuminen voi kerralla, paikasta riippuen, johtaa suuriinkin korjauskustannuksiin. Tasaisempi virta joessa olisi suotavaa eroosiohaittojen takia, mutta sen rahallista hyötyä on vaikea arvioida. Kysymys Mitkä ovat voimalaitoksen ylläpitokustannukset? Niiden vertailu tuottoon? Vastaus, Tero Saarno 31.3.2014: Tämä tieto on osin liikesalaisuuden piiriin kuuluvaa. Voidaan kuitenkin todeta, että vesivoima on yleisesti paraskatteista sähköntuotantoa, jonka kate vaihtelee 20-50 prosentin välillä.

52

Kysymys Esitetty 20 %:n hyödyn lisäys modernisoinnilla tuntuu epärealistiselta ilman säännöstelyn tehostamista. Vastaus, Tero Saarno 31.3.2014: Ei ole epärealistista, sillä vesivoimalaitoksen turbiiniin saadaan tehtyä yksi siipi lisää ja siipien profiili voidaan muuttaa ja laskea nykyaikaisilla mallinnusohjelmilla tehokkaammin juuri tuon joen pudotuskorkeuteen ja virtaamaan. Ennen tällaisia laitoksia saatettiin tehdä hyllystä, jolloin oli joku vakio-siipiprofiili, joka oli keskimäärin hyvä, muttei optimoitu mihinkään tiettyyn jokeen. Kysymys Vesivoiman merkityksen arvioiminen kokonaisuutena? Vastaus, Tero Saarno 31.3.2014: Täysin päästötöntä energiaa. Säännöstelyvelvoite säilyy kuitenkin otettiin vedestä energia talteen tai ei. Kysymys Mitä merkitsee voimalaitoksen modernisointi ajallisesti? Käyttöiässä? VE0+ vaihtoehdossa olisi mahdollista tehostaa vesivoimantuotantoa olennaisesti ja saada siten tuloja kaupungille? Vastaus, Tero Saarno 31.3.2014: Takaisinmaksuaika modernisoinnille on alle 10 vuotta. Modernisointi lisää sähköntuotantoa 20 %, mikä tarkoittaa euroissa n. 25 000 e/vuosi. Kysymys Onko vesivoimalarakennus purettava, jos säännöstely lopetetaan? Vastaus, Tero Saarno 31.3.2014: Ei, mutta patorakenteet on. Kysymys Entäpä uusi, vaikka putkessa oleva turbiinivoimala? Vastaus, Tero Saarno 31.3.2014: Maanalaiset voimalat (putkessa olevat) ovat huimasti kalliimpia eivätkä sovellu tuohon pudotuskorkeuteen. Kysymys Mitkä ovat eri vaihtoehtojen osalta aineettomat hyödyt euromääräisesti arvioituna? Vastaus, Hannu Onkila ja Mervi Vallinkoski 31.3.2014: Aineettomia hyötyjen arviointia euromääräisesti ei ole nähty tarkoituksenmukaiseksi tehdä. Eri uomavaihtoehtojen toteutuksesta Jyväskylän kaupungille koituvia hyötyjä/haittoja esim. imagon, maiseman, virkistyskäytön tai ekologian kannalta on arvioitu laadullisesti osana monitavoitearviointia. Monitavoitearvioinnissa on mukana sekä määrällisiä että laadullisia arviointikriteerejä, joiden perusteella voitiin osoittaa eri uomavaihtoehtojen keskinäinen paremmuus perustuen arviointiin osallistuneiden näkemyksiin. Monitavoitearvioinnissa yhteismitattomia arviointitekijöitä ei yhteismitallistettu vaan niitä arvioitiin tekijöille ominaisilla muuttujilla ja mitta-asteikoilla. Kysymys Kulttuurimaiseman ja Tourujoen maiseman yhdistämisen haasteet ja vaikutukset? Vastaus, Mervi Vallinkoski 1.4.2014: Eri vaihtoehdoilla on erilaisia vaikutuksia kulttuurimaisemaan. Vesivoimalaitoksella ja siihen liittyvillä rakenteilla on Keski-Suomen museon mukaan kulttuurihistoriallista merkitystä teollisuushistoriallisena miljöönä. Kaikissa vaihtoehdoissa on löydettävissä näkökulmia yhteen sovittaen ja neuvotellen ratkaisu, jota voidaan pitää kulttuurimaisemankin kannalta hyväksyttävänä. Eniten haasteita kulttuuriympäristölle aiheuttaa vaihtoehto 1 eli

53

tekninen kalatie, koska se pitää sovittaa varsin ahtaaseen tilaan nykyisen ohitusuoman ja vanhan paperitehtaan väliin. Kysymys Mitä toimia eri vaihtoehdoissa tehdään yläjuoksulla kalojen ja muiden vedestä riippuvien eläinten kannalta? Vastaus, Pasi Huotari 31.3.2014: Yläjuoksulle kohdistuvia toimia ei ole tässä vaiheessa vielä tarkasteltu. Kysymys Suunnitelma taimenen kotiuttamisesta Tourujokeen ja suunnitelma yläpuolisten patojen purkamisesta. Vastaus, Mervi Vallinkoski 31.3.2014: Näitä toimia ei ole vielä suunniteltu. Kysymys Mikä on arvio suunnitelman merkityksestä laajemmin järvitaimenen kannalta? Vastaus, Pasi Huotari 31.3.2014: Tourujoki olisi merkityksellinen taimenen kannalta, koska vielä kunnostamattomia lisääntymisalueita on Pohjois-Päijänteellä vähän. Kysymys Mikä merkitys on uomavaihtoehtojen vesimäärissä taimenen lisääntymiselle eri ajankohtina? Vastaus, Jukka Jormola 2.4.2014: Poikasmäärä on isommalla virtaamalla (eli vaihtoehdossa 3) todennäköisesti isompi, koska olosuhteiltaan edullisimpia virrannopeuksia (60 cm/s) saadaan laajemmalle alalle. Suunnittelussa pyritään minimoimaan pienten virtausten epäedullisemmat olosuhteet. Tässä vaiheessa on vaikea täsmällisesti sanoa, miten käytännön suunnittelussa vältetään se, että pienet virtaamat rajoittaisivat poikastuotantoa, muuten kuin että molemmissa vaihtoehdoissa pyritään pitämään virrannopeudet edullisten virtaamien rajoissa. Tämä voisi tarkoittaa mm. sopivaa vedenpinnan korkeuden vaihtelua, jolloin uoma madaltuu pienillä virtaamilla, jolloin virrannopeus säilyy mahdollisimman suurena. Kysymys Turvarakenteisiin liittyvät kustannukset, hiekotus silloilla, liukkaus, pyöräily, rollaattorilla liikkuminen ym. Vastaus, Mervi Vallinkoski 31.3.2014: Lasketuissa uomakustannuksissa on varauduttu erilaisiin kaiteisiin ym rakenteisiin. Kysymys Voidaanko Tourujoen yläjuoksun varrella kulkevan Lahomyllynpolun varten upotettua vedenottoputkea hyödyntää vedensiirrossa? Vastaus, Mervi Vallinkoski 31.3.2014: Putken hyötykäyttöä ei ole tässä vaiheessa katsottu tarpeelliseksi vielä selvittää. Kysymys Ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuudet. Vastaus, Mervi Vallinkoski 31.3.2014: Ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuuksia on selvitetty ELY-keskuksen kanssa. Ympäristöhallinnon vesistökunnostuksiin tarkoittamia avustuksia voi melko suurella varmuudella sanoa saatavan hankkeeseen 200 000 – 300 000 euron verran. Maakuntaliiton EAKR-rahoitusta tällaisiin hankkeisiin ei tällä hetkellä ole mahdollista saada. EU-ohjelmista (kuten LIFE+) on mahdollista hakea tukea hankkeelle, mutta varmuudella ei

54

tässä vaiheessa voida sanoa, että tukea EU:sta saataisiin. EU:sta mahdollisesti saatavan tuen suuruus on todennäköisesti maksimissaan 500 000 – 1 000 000 euroa. Kysymys Mikä on voimalaitoksen merkitys Tourujoen eroosio-ongelmissa? Vastaus, Kari Seuranen 31.3.2014: Tourujoessa eroosiota aiheuttaa virtaava vesi. Arvioni on, että luonnonmukaisella virtaamavaihtelulla on huomattavasti suurempi vaikutus eroosio-ongelmiin kuin voimalaitoksella. Mitä voimakkaampi virtaus, sitä suurempi eroosio. Virtauksen nopeat vaihtelut entisestään kiihdyttävät eroosiovaikutusta. Voimalaitos on niin pieni (=voimalaitoksen läpi virtaava vesimäärä), että voimalaitoksen aiheuttamat pulssit eivät yksinomaan aiheuta eroosiota. Joen syntyhistoriasta nähdään, että joki on syönyt itsensä silttikerrosten läpi moreeniin. Voimalaitos on joessa ollut vasta viimeiset 70 vuotta. Tourujoen virtaama vaihtelee rajusti: keväällä ja talvella virtaama on moninkertainen verrattuna kesäaikaan. Mm. keväällä lumien ja jäiden sulaminen näkyy melkoisesti virtaamissa. Sortumat Tourujoella ovat tapahtuneet yleensä keväällä lumien sulamisvaiheessa. Sortumien ajankohta ei välttämättä johdu Tourujoesta. Virtaava joki toki ”syö” luiskan alaosaa mutta jyrkäksi mennyt yläosa menettää lujuutensa keväällä ja sortuu lähinnä seuraavista syistä:

• sulamisvaiheessa luiska on kostea ja yläpuolisilta osilta maahan imeytyneet vedet tulevat ulos luiskasta ja heikentävät maan leikkauslujuutta

• talvella jäätynyt silttiluiska sulaa jolloin sen leikkauslujuus on huonoimmillaan • puut varsinkaan lehtipuut eivät haihduta talviaikaan tai keväällä jolloin puut eivät aiheuta negatiivistä

huokosvedenpainetta, joka tukisi luiskia.

tourujoen kehittÄmisen ja kankaan … · kunnostus- ja kehittämistoimenpiteet kohdistuvat...

Documents