torstaina 30. huhtikuuta 2015 intialainen keittiö kiinnosti ...6 puruvesi torstaina 30. huhtikuuta...

2
6 Puruvesi Torstaina 30. huhtikuuta 2015 Oona Tynkkynen PUNKAHARJUN KOIRAT ry järjesti perjantaina olleen koiranpäi- vän kunniaksi koiranpäivän ta- pahtuman Punkaharjun torilla. Toista kertaa isommassa mitta- kaavassa järjestetty tapahtuma keräsi yli kaksikymmentä hän- nänheiluttajaa Punkaharjulle. Tapahtuman järjestämisestä vas- tasivat Punkaharjun koirat ry:n pidempi aikaiset jäsenet ja ta- pahtuma koottiin talkoovoimin. Tapahtumassa toteutettiin muutamia kilpailuja, rally-toko näytöksen ja koirakävelyn illan päätteeksi. Lisäksi torilla toi- mi koiratavarakirpputori sekä myynnissä oli syötävää, juota- vaa ja arpoja. – Rally-toko on yhdistelmä agilitya, koiratanssia sekä to- koa eli koirien tottelevaisuus- koulutusta, Punkaharjun Koirat ry:n sihteeri Henna Makkonen kertoi. Hänen mukaansa tapahtu- maa on tehty hyvällä fiiliksellä ja hommat ovat hoituneet hyvin. Osanottaja määrään olemme erittäin tyytyväisiä. TARJOLLA OLI myös infoa koiran hihnassa käytettävästä keltai- sesta nauhasta. Kun koiralla on hihnassaan keltainen nauha, viestittää se muille kulkijoille, että koira on ohitettava suju- vasti ja tilaa antaen. Keltainen nauha voi johtua siitä, että koira voi esimerkiksi olla luonteeltaan herkkä tai aggressiivinen, se voi olla toipilas tai sillä on jokin ter- veydellinen ongelma tai sitä kou- lutetaan paraikaa. – Halusimme tuoda yhdistys- tämme esille. Monet eivät tiedä, että Punkaharjulla on tällainen yhdistys, järjestämässä mukana ollut Sanna Hirvonen selvitti. KÄVIJÄTKIN olivat tyytyväisiä . – Ihan kiva juttu. Olimme äidin kanssa viime vuonnakin mukana, Veera Laukkanen kertoi. Laukkasen mukana oli myös oma äiti, perheen Shetlannin- lammaskoira Oliver sekä ystävä Viivi Paasonen yhdessä yorkhi- renterrieri Sannin kanssa. – On mukava käydä koirien kanssa tällaisissa tapahtumissa tapaamassa muita koiria, tytöt sanoivat. PETRA SAIKKOSELLAKIN oli muka- vaa, vaikka perheellä ei olekaan omaa koiraa. – Olen jonkun verran touhun- nut Terhin Rentso-koiran kans- sa ja olemme käyneet lenkillä. Tässä tapahtumassa on ollut ihanaa, kun ympärillä on ollut paljon koiria, joita on saanut si- litellä. Koiranpäivän tapahtumassa Saikkonen pääsi koirakävelylle Rentson kanssa. – Olemme aiemmin lenkeillä harjoitelleet muutamia temppu- ja ja Rentso tottelee minua jo hyvin. PUNKAHARJUN KOIRILLA on aktivi- teetteja läpi kevään. – Joka viikko on arkitottista Hiukkajoen kentällä. Touko- kuussa alkaa uusi pentukurs- si. Heinäkuun 8. järjestämme tuttuun tapaan Match Show:n Punkaharjulla. Meillä oli aiem- min keväällä ensimmäistä ker- taa johtajuusluento. Ehkä jär- jestämme vielä loppuvuodesta jonkun muunkin luennon, Mak- konen kertoi. Punkaharjun koira-yhdistyksellä on paljon toimeliaisuutta tänä vuonna. Koiranpäivää vietettiin hyvillä mielin Punkaharjulla Punkaharjun koirilla on ollut aktiviteetteja läpi kevään. Koirat pääsivät tekemään tuttavuutta toisiinsa. Oona Tynkkynen INTIALAISEEN kasvis- ja liharuoka- kulttuuriin päästiin tutustumaan Pramod Jayaprakashin ope- tuksessa Kerimäellä viime lau- antaina. Viisi tuntia kestäneellä kurssilla valmistui yli kaksikym- mentä ruokalajia, joten ruokia syntyi tiuhaan tahtiin. Menuissa oli mukana niin alku-, pää- kuin jälkiruokiakin. 13 kurssilaista oli jaettu neljää ryhmään, joista jo- kaisella oli oma menunsa. Osit- tain menujen sisältämät ruuat olivat ryhmien kesken samoja, mutta osa ruuista oli vain yhden ryhmän valmistuksessa. – Aloitimme pienellä tutustu- misella ja johdannolla intialai- seen ruokakulttuuriin, jonka jäl- keen aloimme heti työskennellä. Kurssilaisilla on paljon tekemistä ja ohjelma on tiivis, kurssin jär- jestämisessä mukana ollut Miia Tirkkonen kertoi. INTIALAINEN KOKKI, opettaja sekä pitopalveluyrittäjä Jayaprakash on järjestänyt paljon intialaisen ruuanlaiton kursseja Joensuus- sa. Kerimäen kurssi oli ensim- mäinen Joensuun ulkopuolella järjestetty kurssi. – Olen tyytyväinen tähän kurs- siin. On hienoa, että Kerimäellä on näin paljon kurssille osallis- tujia. Intialaisissa ruuissa käytetään paljon kasviksia ja ruuat yleensä valmistetaan paistamalla tai keit- tämällä. – Erityistä intialaisessa ruuas- sa on mausteiden käyttö muihin maihin verrattuna. Suomessa pelätään käyttää mausteita. In- tiassa taas mausteita käytetään pelottomasti ja paljon, Jayapra- kash arvioi. Miia Tirkkosen mielestä kurs- si laajentaa tietoa intialaisista ruuista. – Yleensä Suomessa tiedetään vain, että intialaisessa ruuassa käytetään currya. Mutta siihen kuuluu paljon muutakin, kuten esimerkiksi korianteri, kurkuma, inkivääri sekä chili. KURSSIN JÄRJESTÄMISESTÄ vastan- nut Jaana Kortelainen kertoi idean tulleen hänen ystävältään Arja Fribergiltä, joka halusi op- pia itse lisää intialaisesta ruuasta. – Päätimme järjestää kurssin, johon opettajaksi pyysimme Ar- jan ystävää Pramodia. Viime vuosina ahkerasti In- tiassa vieraillut Reija Turunen kertoi, että kurssilla vastaan tul- leet ruuat olivat osittain hänelle uusia. – En ole törmännyt näihin kaikkiin ruokalajeihin Intiassa ollessani. Mutta valmistamamme mango lassi on herkkuani! SAVONLINNALAISELLE Eija Laineel- le Intialainen ruoka oli vielä mel- ko uusi tuttavuus. – Intialaista ruokaa en ole syö- nyt aiemmin kuin ravintolassa. On ollut mielenkiintoista maus- taa ruokia, kun mausteet ovat täysin vieraita eikä tiedä yhtään, miltä ruuan pitäisi maistua. Naiset arvelivat, että kurssilla käytettyjä ohjeita oli mahdol- lisesti sovellettu suomalaiseen makuun. – Monetkaan kurssilla val- mistetut ruuat eivät olleet niin mausteisia kuin yleensä intialai- set ruuat ovat, Turunen pohti ja kertoi, että hän rakastaa intia- laista ruokaa. – Todella hyvin ovat intialai- sen ruuan maut sattuneet minun suuhuni, Laine kertoi. RUUAT OLIVAT myös kurssia järjes- täneen Kortelaisen mieleen. – Pääsin maistamaan ensim- mäisen kerran intialaista ruokaa ollessani Englannissa. Vaikka siellä ruokaa teki aito intialainen kokki, olivat tänään valmista- mamme ruuat aivan eri luokkaa. Olivat niin ihania, että menen ihan sanattomaksi. Idea intialaisesta ruokakurssista lähti oppimishaluista. Intialainen keittiö kiinnosti Kerimäellä Intialaiset ruuat olivat niin ihania, että menen ihan sanattomaksi. Jaana Kortelainen Toistakymmentä henkeä kokoontui opettelemaan intialaisen ruuan valmistusta Kerimäelle Kokoelma erilaisia intialaisessa ruuassa käytettäviä mausteita. Kurssilla valmistettu intialainen alkuruoka oli värikästä. Monelle kurssilaiselle kookos- pähkinän käsittely oli uutta puuhaa. Pramod Jayaprakash ja Jaana Kortelainen olivat tyytyväisiä Keri- mäellä järjestettyyn kurssiin. OONA TYNKKYNEN Petra Sa nauttiva mukavas

Upload: others

Post on 13-Feb-2021

0 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

  • 6 Puruvesi Torstaina 30. huhtikuuta 2015

    Oona Tynkkynen

    PUNKAHARJUN KOIRAT ry järjesti perjantaina olleen koiranpäi-vän kunniaksi koiranpäivän ta-pahtuman Punkaharjun torilla. Toista kertaa isommassa mitta-kaavassa järjestetty tapahtuma keräsi yli kaksikymmentä hän-nänheiluttajaa Punkaharjulle. Tapahtuman järjestämisestä vas-tasivat Punkaharjun koirat ry:n pidempi aikaiset jäsenet ja ta-pahtuma koottiin talkoovoimin.

    Tapahtumassa toteutettiin muutamia kilpailuja, rally-toko näytöksen ja koirakävelyn illan päätteeksi. Lisäksi torilla toi-mi koiratavarakirpputori sekä myynnissä oli syötävää, juota-vaa ja arpoja.

    – Rally-toko on yhdistelmä agilitya, koiratanssia sekä to-koa eli koirien tottelevaisuus-koulutusta, Punkaharjun Koirat

    ry:n sihteeri Henna Makkonen kertoi.

    Hänen mukaansa tapahtu-maa on tehty hyvällä fi iliksellä ja hommat ovat hoituneet hyvin. Osanottaja määrään olemme erittäin tyytyväisiä.

    TARJOLLA OLI myös infoa koiran hihnassa käytettävästä keltai-sesta nauhasta. Kun koiralla on hihnassaan keltainen nauha, viestittää se muille kulkijoille, että koira on ohitettava suju-vasti ja tilaa antaen. Keltainen nauha voi johtua siitä, että koira voi esimerkiksi olla luonteeltaan herkkä tai aggressiivinen, se voi olla toipilas tai sillä on jokin ter-veydellinen ongelma tai sitä kou-lutetaan paraikaa.

    – Halusimme tuoda yhdistys-tämme esille. Monet eivät tiedä, että Punkaharjulla on tällainen yhdistys, järjestämässä mukana

    ollut Sanna Hirvonen selvitti.

    KÄVIJÄTKIN olivat tyytyväisiä .– Ihan kiva juttu. Olimme

    äidin kanssa viime vuonnakin mukana, Veera Laukkanen kertoi.

    Laukkasen mukana oli myös oma äiti, perheen Shetlannin-lammaskoira Oliver sekä ystävä Viivi Paasonen yhdessä yorkhi-renterrieri Sannin kanssa.

    – On mukava käydä koirien kanssa tällaisissa tapahtumissa tapaamassa muita koiria, tytöt sanoivat.

    PETRA SAIKKOSELLAKIN oli muka-vaa, vaikka perheellä ei olekaan omaa koiraa.

    – Olen jonkun verran touhun-nut Terhin Rentso-koiran kans-sa ja olemme käyneet lenkillä. Tässä tapahtumassa on ollut ihanaa, kun ympärillä on ollut

    paljon koiria, joita on saanut si-litellä.

    Koiranpäivän tapahtumassa Saikkonen pääsi koirakävelylle Rentson kanssa.

    – Olemme aiemmin lenkeillä harjoitelleet muutamia temppu-ja ja Rentso tottelee minua jo hyvin.

    PUNKAHARJUN KOIRILLA on aktivi-teetteja läpi kevään.

    – Joka viikko on arkitottista Hiukkajoen kentällä. Touko-kuussa alkaa uusi pentukurs-si. Heinäkuun 8. järjestämme

    tuttuun tapaan Match Show:n Punkaharjulla. Meillä oli aiem-min keväällä ensimmäistä ker-taa johtajuusluento. Ehkä jär-

    jestämme vielä loppuvuodesta jonkun muunkin luennon, Mak-konen kertoi.

    Punkaharjun koira-yhdistyksellä on paljon toimeliaisuutta tänä vuonna.

    Koiranpäivää vietettiin hyvillä mielin Punkaharjulla

    Punkaharjun koirilla on ollut aktiviteetteja läpi kevään.

    Koirat pääsivät tekemään tuttavuutta toisiinsa.

    Oona TynkkynenINTIALAISEEN kasvis- ja liharuoka-kulttuuriin päästiin tutustumaan Pramod Jayaprakashin ope-tuksessa Kerimäellä viime lau-antaina. Viisi tuntia kestäneellä kurssilla valmistui yli kaksikym-mentä ruokalajia, joten ruokia syntyi tiuhaan tahtiin. Menuissa oli mukana niin alku-, pää- kuin jälkiruokiakin. 13 kurssilaista oli jaettu neljää ryhmään, joista jo-kaisella oli oma menunsa. Osit-tain menujen sisältämät ruuat olivat ryhmien kesken samoja, mutta osa ruuista oli vain yhden ryhmän valmistuksessa.

    – Aloitimme pienellä tutustu-misella ja johdannolla intialai-seen ruokakulttuuriin, jonka jäl-keen aloimme heti työskennellä. Kurssilaisilla on paljon tekemistä ja ohjelma on tiivis, kurssin jär-jestämisessä mukana ollut Miia Tirkkonen kertoi.

    INTIALAINEN KOKKI, opettaja sekä pitopalveluyrittäjä Jayaprakash on järjestänyt paljon intialaisen ruuanlaiton kursseja Joensuus-sa. Kerimäen kurssi oli ensim-mäinen Joensuun ulkopuolella järjestetty kurssi.

    – Olen tyytyväinen tähän kurs-siin. On hienoa, että Kerimäellä on näin paljon kurssille osallis-tujia.

    Intialaisissa ruuissa käytetään paljon kasviksia ja ruuat yleensä valmistetaan paistamalla tai keit-tämällä.

    – Erityistä intialaisessa ruuas-sa on mausteiden käyttö muihin maihin verrattuna. Suomessa pelätään käyttää mausteita. In-tiassa taas mausteita käytetään pelottomasti ja paljon, Jayapra-kash arvioi.

    Miia Tirkkosen mielestä kurs-si laajentaa tietoa intialaisista ruuista.

    – Yleensä Suomessa tiedetään vain, että intialaisessa ruuassa käytetään currya. Mutta siihen kuuluu paljon muutakin, kuten esimerkiksi korianteri, kurkuma, inkivääri sekä chili.

    KURSSIN JÄRJESTÄMISESTÄ vastan-nut Jaana Kortelainen kertoi idean tulleen hänen ystävältään Arja Fribergiltä, joka halusi op-pia itse lisää intialaisesta ruuasta.

    – Päätimme järjestää kurssin, johon opettajaksi pyysimme Ar-jan ystävää Pramodia.

    Viime vuosina ahkerasti In-tiassa vieraillut Reija Turunen kertoi, että kurssilla vastaan tul-leet ruuat olivat osittain hänelle uusia.

    – En ole törmännyt näihin kaikkiin ruokalajeihin Intiassa ollessani. Mutta valmistamamme mango lassi on herkkuani!

    SAVONLINNALAISELLE Eija Laineel-le Intialainen ruoka oli vielä mel-ko uusi tuttavuus.

    – Intialaista ruokaa en ole syö-nyt aiemmin kuin ravintolassa.

    On ollut mielenkiintoista maus-taa ruokia, kun mausteet ovat täysin vieraita eikä tiedä yhtään, miltä ruuan pitäisi maistua.

    Naiset arvelivat, että kurssilla

    käytettyjä ohjeita oli mahdol-lisesti sovellettu suomalaiseen makuun.

    – Monetkaan kurssilla val-mistetut ruuat eivät olleet niin mausteisia kuin yleensä intialai-set ruuat ovat, Turunen pohti ja kertoi, että hän rakastaa intia-laista ruokaa.

    – Todella hyvin ovat intialai-sen ruuan maut sattuneet minun suuhuni, Laine kertoi.

    RUUAT OLIVAT myös kurssia järjes-täneen Kortelaisen mieleen.

    – Pääsin maistamaan ensim-mäisen kerran intialaista ruokaa ollessani Englannissa. Vaikka siellä ruokaa teki aito intialainen kokki, olivat tänään valmista-mamme ruuat aivan eri luokkaa. Olivat niin ihania, että menen ihan sanattomaksi.

    Idea intialaisesta ruokakurssista lähti oppimishaluista.

    Intialainen keittiö kiinnosti Kerimäellä

    Intialaiset ruuat olivat niinihania, ettämenen ihansanattomaksi.Jaana Kortelainen

    Toistakymmentä henkeä kokoontui opettelemaan intialaisen ruuan valmistusta Kerimäelle

    Kokoelma erilaisia intialaisessa ruuassa käytettäviä mausteita.

    Kurssilla valmistettu intialainen alkuruoka oli värikästä.

    Monelle kurssilaiselle kookos-pähkinän käsittely oli uutta puuhaa.

    Pramod Jayaprakash ja Jaana Kortelainen olivat tyytyväisiä Keri-mäellä järjestettyyn kurssiin.

    OONA TYNKKYNEN

    Petra Sanauttivamukavas

  • Torstaina 30. huhtikuuta 2015 Puruvesi 7

    Minna-Liisa RiestolaKERIMÄKI

    Kerimäen Louhelta kotoisin oleva Lili Vatanen valmis-taa hyväntekeväisyysillallista Michelin-tähdillä palkittujen keittiömestareiden kanssa touko-kuun alussa Saksan Saarbrücke-nissa. Ensimmäisen vuoden res-tonomiopiskelija, 19-vuotias Lili Vatanen suhtautuu asiaan tyy-nesti ja rauhallisesti: hän haki paikkaa englanninkielisellä ha-kemuksella ja pääsi mukaan.

    Saimaan ammattikorkeakou-lun hotelli-ja ravintola-alan res-tonomiopiskelijat lähtevät HTW Business Schoolin järjestämälle

    Eurooppa-viikolle.Hyväntekeväisyysillallisen

    valmistaa neljä Michelin-tähden keittiömestaria, noin 20 saksa-laista opiskelijaa ja kahdeksan Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijaa. Arvovaltaisia vie-raita saapuu gaalaan noin sata, muun muassa Euroopan unionin tuomioistuimen tuomari ja Suo-men Saksan -suurlähettiläs.

    Michelin-keittiömestarit ja Saimaan ammattikorkeakou-lun keittiömestari, lehtori Juk-ka Moilanen ovat suunnitelleet kukin yhden ruokalajin viiden ruokalajin menuun. Saimaan ammattikorkeakoulun ruoka on kalainen alkuruoka-annos.

    KANSAINVÄLISISSÄ kokkiohjelmis-sa suuret keittiömestarit ovat kuin rock-tähtiä, jotka huutavat ja itkettävät alaisiaan. Keittiö on yhtä kiirettä ja draamaa. Jännit-tääkö hyväntekeväisyysgaala?

    – Ehkä vähän. Siellä voi olla hulina päällä. Ehkei se kuiten-kaan ole sellaista kuin televi-siossa, epäilee Lili Vatanen hy-myillen.

    Tarmokas nuori nainen on aina tottunut tekemään kovasti töitä. Lili Vatanen on ollut ke-sätöissä niin Uskudar Kebabis-sa, Sirkan Torikahviossa kuin Sirkan Leipomokahviossa.

    Vaikka Saimaan ammattikor-keakoulun restonomikoulutuk-sessa käydään läpi matkailu, sali ja keittiö, Vatanen on ollut aina eniten kiinnostunut ruuanlaitos-ta. Hänen bravuurinsa keittiössä on sienirisotto ja kreikkalaiset lihapullat.

    – Kun olin pieni, matkuste-limme Kreikassa ja siellä söin kreikkalaisia yrttilihapullia, keftedes, joihin ihastuin. Opet-telin tekemään niitä kotona itse. Niihin tulee sipulia ja paljon ja monipuolisesti yrttejä. Lihapullat ovat tomaattisessa punaviinikas-tikkeessa.

    Vatanen asuu viikot opiskeli-

    ja-asunnossa Imatralla ja tulee viikonlopuksi kotiin Kerimäelle.

    – Teen melkein joka päivä it-selleni lämmintä ruokaa Imatral-la. Silloin teen ihan perusruokia, makaronilaatikkoa ja perunalaa-tikkoa, kertoo Vatanen.

    VOIKO KANSAINVÄLISEMPÄÄ alaa opiskella kuin ravintola-alaa. Koko maailma on auki ravin-tola-alan opiskelijalle. Saksan matkalta saa paljon sellaista työ-kokemusta, joka näyttää myö-hemmin hyvältä CV:ssä.

    Lili Vatanen on kiinnostunut lähtemään vaihtoon myös Venä-jälle. Vatanen on opiskellut ve-näjän kieltä ja kulttuuria. Heil-lä on ollut koulussa myös kaksi kurssia venäjäksi. Kansainvä-lisellä luokalla on opiskelijoita Venäjältä ja Vietnamista.

    Unelma-ammatti olisi ravin-tolapäällikkö. Työ ei saisi olla pelkkää hallintoa ja johtamista, vaan siinä voisi olla vaikka ruu-anlaittoa ja suunnittelua muka-na. Ehkäpä jonain päivänä Vata-sella on oma matkailuyritys, oma ravintola.

    Ensimmäisen vuoden restono-miopiskelija haki ja pääsi hyvänte-keväisyysgaalan keittiöön

    Kerimäkeläinen Lili Vatanen valmistaaruokaa Michelin-kokkien kanssa

    19-vuotias Lili Vatanen on aina ollut kiinnostunut ruuanlaitosta. Ehkäpä jonain päivänä Vatasella on oma ravintola.

    MINNA-LIISA RIESTOLA

    Lili Vatanen on lapsesta saakka ollut kiinnostunut ruuanlaitosta. Vatasen bravuurit ovat kreikkalaiset lihapullat ja sienirisotto.

    Koko maailma on aukiravintola-alan opiskelijalle.

    Koiranpäivän tapahtuma huipentui koirakävelyyn eli yhteiseen lenkkiin Punkaharjun kylällä.

    SEY SUOMEN Eläinsuojeluyhdis-tysten liitto kysyy Koiranpäi-vänä: voisitko tarjota kodin kodittomalle? - sadat koirat jäävät vuosittain vaille kotia.

    Kesäloma lähestyy, ja mo-nessa perheessä suunnitellaan nyt koiranhankintaa. SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistys-ten liitto muistuttaa Koiran-päivänä, että eläinsuojeluyh-distyksillä ja löytöeläintaloilla on paljon uutta kotia etsiviä koiria.

    – Moni lemmikinhankkija ei tule ajatelleeksi, että oste-tun pennun sijaan kodin tar-joaminen löytöeläimelle on mahdollista. Jos perheessä ei välttämättä haluta rotukoiran-pentua, kannattaa kodittomia koiria kysellä eläinsuojeluyh-distyksistä tai oman kunnan löytöeläintaloista, muistuttaa

    SEYn toiminnanjohtaja, eläin-lääkäri Kati Pulli.

    SEY:n jäsenyhdistykset hoi-tavat ja etsivät koteja tuhan-sille lemmikkieläimille joka vuosi.

    – Jos haluat tarjota kodin kodittomalle, voit olla suoraan yhteydessä jäsenyhdistyksiim-me tai etsiä eläimiä Koditto-mat.info -palvelusta, jonne on kerätty suomalaisten eläinsuo-jeluyhdistysten kotia etsiviä eläimiä, kertoo Pulli.

    Kodittomia eläimiä on myös kunnallisissa löytöeläinten talteenottopaikoissa. Löytö-eläintaloissa joudutaan lopet-tamaan useita satoja koiria joka vuosi, sillä kaikille kodit-tomiksi jääneille ei löydy so-pivaa kotia.

    Anna löytökoiralle koti

    ikkonen ja Rentso at ilta-auringosta ja sta tapahtumasta.

    OONA TYNKKYNEN