Avoin tiede ja lajitiedot:

enemmän hyötyjä vai riskejä?

Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos

Videotallenne: http://video.helsinki.fi/Arkisto/tallenne.php?ID=20440Tämä esitys kohdasta 24:00

Avoin

tiede

http://avointiede.fi

http://cbig.it.helsinki.fi

Laji-

tiedot

Kaksi esimerkkiäSuojelusuunnittelusta:Globaali ja paikallinen

Pouzols , Toivonen et al. (2014). Nature, 516, 383-399.

See also Di Minin & Toivonen (2015). Bioscience, doi: 10.1093/biosci/biv064

By 2020, at least 17 per cent of terrestrial and inland water, and 10 per cent of coastal and marine areas, especially areas of particular importance for biodiversity and ecosystem services, are conserved…

Biodiversiteettisopimus:Aichi Target 11

• Kuinka paljon suojelualueverkon laajennusvoisi parantaa eliölajien suojelutasoa?

• Mikä vaikutus maankäytön muutoksella on suojelun mahdollisuuksiin?

• Kuinka paljon kansallisella tasolla toimiminenvaikuttaa tuloksiin?

• (Voidaanko kysymyksiä lähestyä globaalisti ja siltipaikallisesti mielekkäällä tarkastelutasolla?)

Kysymykset

Analyysiprosessi

~25 000 maaselkärankaisenlevinneisyyttä (IUCN)

827 ecoregionia (WWF)

Maankäyttömallit (Uni Ams)- nykyisin- Tulevaisuudessa (2040)

Valtioitten rajat(GADM)

Suojelualueverkko (WDPA, Protected planet)

Globaalit prioriteetit 2040

Kansalliset prioriteetit 2040

Lajien suojelutaso globaalisti

19 %

Lajien suojelutaso globaalisti

61 %

Lajien suojelutaso globaalisti

56 %

12 %

Lajien suojelutaso globaalisti

43 / 38 %

• Tulokset paikallisesti kyseenalaisia, koska aineisto on epätarkkaa.

• Laadukkaampi lähtödata lisäisi yhteiskunnallista hyötyä.

• Vapaasti saatavilla olevat lähtöaineistot varmistavat toistettavuuden.

• Keskustelu tiedontuottajien kanssa tärkeää.

• Monet keskeiset aineistotoimijat ilman pysyvää rahoitusta.

• Tulosten avoimuutta voidaan parantaa monella tapaa.

Havaintoja tuloksista ja prosessista

Tulokset ja data saataville

http://avaa.tdata.fi/web/cbig/gpan

Uudenmaan 4. vaihemaakunta-kaava ja senviherrakenne-tutkimus

Kuusterä, J., Aalto, S., Toivonen, T. & Lehtomäki, J. Moilanen, A. (2015)

Vaihemaa-kuntakaavassatärkeää tietää:

Missä arvokkaimmat viheralueet Uudellamaalla?

• Valtavasti aikaa kuluu aineistojen hankintaan hallintosyistä.

• Sopimuskäytännöt vaikeuttavat tiedon kumuloitumista ja heikentävät tehokkuutta.

• Kansainväliselle tutkimukselle riittäisi vähempikin laatu.

• Paikallinen päätöksenteko edellyttää parasta – ja aina sekään eri riitä.

Havaintoja prosessista

Lajidatan

avoimuus

tutkimuk-

sessa

Avoin tiede ja lajitiedot:

enemmän hyötyjä vai riskejä?

Avoin tiede ja lajitiedot:

enemmän hyötyjä vai riskejä?

Kiitos!

tuuli.toivonen@helsinki.fi