täältä tullaan liittokokous!ja pelaa suoraan työnantajan taskuun. kyllä nyt on helppo ek:n...

METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI • PIRKANMAA 1/2016

3 4 10 19

Tässä lehdessä mm.

Metallin vaalit ovat näytön paikka, toteaa Turja Lehtonen

Kaikki jäsenet mukaan yhteispeliin, kehottaa Ville-Petteri Risberg

Metallin VaikuttajienPirkanmaan ehdokkaat sivuilla 10-12

Kolumbia on työelämäoikeuksien kehitysmaa

Täältä tullaan liittokokous!

METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI2 • PIRKANMAA 1/2016 METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI PIRKANMAA 1/2016 • 3

Julkaisija Metallin Vaikuttajat • Päätoimittaja Mikko VirolainenTaitto Timo Sandberg • Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani

metallinvaikuttajat.fi

Pääkirjoitus

METALLITYÖLÄISTEN LEHTIPIRKANMAA

Palkansaajalla tuntuu vielä olevan muutama murunen liikaa, mistä pitäisi ottaa pois, tai ainakin työtä tulisi lisätä niille vähil-le joilla sitä on. Muitakin kovia vaatimuksia on hallitus esittänyt ja pelaa suoraan työnantajan taskuun. Kyllä nyt on helppo EK:n herrojen olla, kun oikein laeilla lyödään sitä viimeistäkin veron-maksajaa, eli tavallista palkansaajaa.

SAK:n heikkous on näkynyt taas kerran, meidät olisi jo myyty, jos se olisi johtajasta kiinni. Onneksi kuitenkin SAK:n hallituk-sessa on ainakin osalla liittojen edustajista selkäranka tallella. Kentän viesti liittoihin ja keskusjärjestöön on, että taisteluitta ei periksi anneta!

Metalliliitossamme on liittokokousvaalit keväällä. Näissä vaaleissa mielestäni pitäisi tulla enemmän jäsenen ääni esil-le, liittomme on jäsentemme edunajaja, ei mikään puolueiden pönkittäjä. Liittomme tulee olla vahva omilla jaloillaan, oli halli-tuksessa puolueet mitkä tahansa. Nyt jos koskaan tarvitsemme lujaa liittoa, joka toimii tässä ajassa ja pitää jäsenistönsä puolta.

Me kaikki voimme vaikuttaa ja tuoda jäsenen ääni esille vaa-leissa. Se tapahtuu äänestämällä tämän lehden keskiaukeamalla olevia henkilöitä.

Mikko Virolainen

Puheenjohtaja Metallin PirkanMaan Vaikuttajat

toijalan MetallityöVäen ao 169 ry

Metallin liittoValtuuston jäsen

1/2016

Liiton tulee olla ensisijaisesti jäsentensä asialla!

Mikko Virolainen

Metallin Vaikuttajien ryh-mänvetäjä Turja Lehto-

nen kertoo, että häneltä kysy-tään usein, miksi on tärkeää äänestää vaaleissa, ja valitetaan että eihän yhdellä äänellä ole merkitystä. Lehtonen pyytää miettimään hetken, missä tällä hetkellä mennään työelämässä ja laajemminkin yhteiskunnas-sa.

– Juuri nyt meitä palkansaajia yritetään viedä kuin litran mittaa, eikä loppua ole näkyvissä. Tämä osaltaan johtuu siitä, että viime eduskuntavaaleissa liian moni ajatteli, ettei ole tärkeää äänes-tää tai sillä yhdellä äänellä ei ole merkitystä. Uskallan väittää, että mikäli viime eduskuntavaa-leissa nukkuneet palkansaajat olisivat äänestäneet, emme olisi nyt tässä tilanteessa.

Metalliliitto käy liittokokous-vaaleihin teemalla ”Edunvalvon-ta on joukkuelaji”.

– Mielestäni slogan on osuva. Metallin Vaikuttajat on ollut mer-kittävä osa Metallin joukkuetta, ja jatkossa haluamme olla vielä-

kin merkittävämpi. Sen, kuinka vaikuttavassa roolissa tulevassa Metallin joukkueessa Vaikuttajat on, ratkaiset sinä. Tästä syystä Metallin Vaikuttajien vaaliliiton slogan on ”Sinun äänesi liitos-sa”.

Vaikuttajat on liiton omatunto

Turja Lehtosen mukaan ilman Vaikuttajien merkittävää panos-ta Metalliliitto ei olisi sitä mitä se nykyään on.

– Me olemme tuoneet aidos-ti kentän näkökulman liiton val-mennusjohtoon, jos urheiluter-mein puhutaan. Jatkossakin tu-lemme tuomaan kentän äänen lyhentämättömänä liittoon, ja joukkueemme pelaajat kukin saavat kertoa oman näkemyk-sensä, sillä he ovat vastuussa vain omille äänestäjilleen, Leh-tonen sanoo.

– Meitä Metallin Vaikuttajia on nimitetty useasti Metalliliiton omaksitunnoksi. Tähän näke-mykseen on helppo yhtyä.

Turja Lehtonen pyytää Me-talliliiton jäseniä miettimään tarkkaan äänestyspäätöstään.

– Haluatko edustajasi olevan oma itsensä ja toimivan itsenäi-sesti? Haluatko ehdokkaasi ole-van joukkuepelaaja, joka on si-toutunut viemään kentän ääntä päätöksentekoon? Mikäli vas-tauksesi on kyllä, löytyy ehdok-kaasi tämän julkaisun sivuilta.

– Metallin Vaikuttajien lis-talta jokaiselle varmasti löytyy mielekäs ehdokas. Olitpa sitten nuori tai iäkäs, mies tai nainen, asuitpa Hangossa tai Ivalossa, niin ehdokas löytyy Metallin Vai-kuttajien vaaliliitto C:n joukku-eesta. Äänestä!

Turja Lehtonen:

Haluamme olla Sinun äänesi liitossaMetallin vaalit ovat taas täällä, ja meillä on näytön paikka. Näytetään työnantajille, mistä olemme tehtyjä ja käytetään äänioikeuttamme, kannustaa Metallin Vaikuttajien ryhmän-vetäjä Turja Lehtonen.

Info

Metallin Vaikuttajat – Sinun äänesi liitossa• Vaikuttajat on vaihtoehto• Metallin oltava palkkajohtaja• Viikko lisää vuosilomaa• Nollatuntisopimukset on kiellettävä• Työstä terveenä eläkkeelle• Harmaa talous kuriin• Vuokratyölle selkeät pelisäännöt

Metallin Vaikuttajien vaaliteemat 2016 Yksi toukokuun Metalliliiton liit-

tokokouksen kuumista aiheista on vääjäämättä teollisuusliit-tojen yhteistyöhanke. Helmi-kuussa tehdyn aiesopimuksen mukaan Metallityöväen Liiton, Paperiliiton, Puuliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton on tarkoitus yhdistyä loppusyk-systä 2017. Metalliliiton tämän kevään liittokokous ratkaisee, onko Metalliliitto mukana hank-keessa vai ei.

– Metallin Vaikuttajien halli-tusryhmän näkemys on, että liit-toyhteistyöhankkeessa on sel-västi enemmän myönteisiä kuin

kielteisiä elementtejä, ja siksi hallitusryhmä tukee Metalliliiton osallistumista selvitystyöhön, Turja Lehtonen kertoo.

Lehtonen sanoo tiedosta-vansa hyvin, että puhe teolli-suusliittojen yhdistämisestä tuo monelle Metallin Vaikuttajien kannattajalle mieleen vuosien 2006–2009 teollisuusliittojen TEAM-hankkeen, jonka Metallin Vaikuttajien liittokokousryhmä kaatoi vuoden 2009 Metallin yli-määräisessä liittokokouksessa.

– Olemme olleet tämänker-taisen hankkeen selvitystyössä alusta saakka mukana, ja tässä

ollaan selvästi terveemmällä pohjalla liikkeellä kuin edellisen TEAM-hankkeen kanssa, Lehto-nen sanoo.

– Nyt tässä on mukana neljä selvästi vientialojen liittoa, joilla kaikilla on talous vakaalla poh-jalla. Tässä ollaan tekemässä aidosti parempaa edunvalvon-tajärjestöä, joka pystyy haas-tamaan Loimaan kassan jäsen-maksun. Tällä kertaa uutta liittoa rakennetaan Metallin nykyisen y-tunnuksen pohjalle, eikä Me-tallin ammattiosastojen tarvitse hakea mitään uutta jäsenyyttä.

Liittokokous päättää liittoyhteistyöstä

Metallin Vaikuttajien ryh-mänvetäjä Turja Lehtonen toteaa, että tässä tilanteessa Metallin vaalit ovat jäsenten edunvalvonnan kannalta todella näytön paikka.

Arto Moisio on Sastamalassa sijaitsevan Fortacon pääluotta-musmies. Fortacon Sastamalan yksikkö on viime aikoina ollut myötätuulessa. Sinne on palkat-tu uusia työntekijöitä ja tulevai-suuden näkymät ovat valoisat.

Moisio on tästä kehityksestä tyytyväinen. Mutta yleensä otta-en häntä huolestuttaa se epä-varmuus, mikä työmarkkinoilla on vallinnut.

– Liittoja syyllistettiin, niistä tehtiin taloustilanteen syntipuk-keja, hän sanoo.

– Hallitus saneli sellaiset ma-donluvut, mitkä työnantajapuoli aivan ilmeisesti heille ohjeisti. Ei tässä tilanteessa kannata yh-tään ihmetellä, miksi ne tarjouk-set eivät sellaisenaan työnteki-jäpuolelle kelvanneet.

Vielä tätä kirjoitettaessa ei tiedetä millaisiin ratkaisuihin päädytään. Eniten Moisiota pää-luottamusmiehenä mietityttää millaisiksi muodostuvat paikalli-sen sopimisen ehdot.

– On tärkeää mitkä raamit sopimiselle asetetaan ja ettei tiettyä tasoa palkkauksessa ali-teta. Jos palkkakysymykset jää-vät kokonaan työpaikkatasolle sovittavaksi, on suuri vaara, että palkkataso lähtee laskemaan. Ainakin se aiheuttaa kirjavuutta, sillä työpaikat ovat varsin erilai-sessa asemassa paikallisessa sopimisessa. Monella pienellä työpaikalla edunvalvontaorgani-saatio ei ole lainkaan kunnossa.

Arto Moision mielestä on siis keskeistä pitää kiinni siitä perus-

turvasta, jonka työehtosopimus antaa. Hänestä ei kuitenkaan saa unohtaa viedä kehitystä eteenpäin ja poistaa pahimpia sopimuksessa olevia epäkohtia.

– Esimerkiksi metallissa on vielä monien alojen sopimuksis-

ta poiketen käytäntö, että lauan-tait syövät vuosiloman pituutta. Minusta Metalliliiton liittokoko-uksessa pitäisi tehdä linjaukset, että tähänkin asiaan saataisiin parannus.

Perusturvasta pidettävä kiinni

Arto Moisio on Fortacon pääluottamusmies.


Metallityöväen Liitto valmistautuu 22. liit-tokokoukseensa, joka

pidetään Tampereella 22.–25.5. Kokous on Metallin ylin päät-tävä elin, joka pidetään neljän vuoden välein. Ammattiosastot ovat tehneet esityksiä kokouk-selle ja monenlainen aktiivisuus tulee jatkumaan aina kokouk-seen asti.

Kokoukseen valitaan edusta-jat suhteellista vaalitapaa nou-dattaen.

– Nyt Metallin jäsenellä on ti-laisuus käyttää jäsenelle kuulu-vaa oikeutta äänestää. Liittoko-kousedustajat ovat kuin Metal-liliiton maajoukkue. Uskon, että vaaliliittojen ehdokkaat käyvät hyvän ja rehdin kamppailun pääsystä maajoukkueeseen eli kokousedustajaksi, Metalliliiton järjestöasiantuntija Ville-Petteri Risberg sanoo.

– Toivon erityisesti, että jä-senet ottavat pelin haltuun ja käyttävät tilaisuutta hyväkseen keskustella ehdokkaiden kanssa jäsenen kannalta tärkeistä asi-oista.

Liittokokous siis päättää lii-ton linjoista ja toimintatavoista seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Kokousedustajat valitaan ympä-ri maata ja he edustavat katta-vasti koko Metallin kenttää.

– Heillä on paras tieto ja ko-kemus alan työpaikkojen tilan-teesta. Tätä tietoa tulee käyttää koko jäsenistön työehtojen ja hyvinvoinnin parantamiseen, Risberg sanoo.

Vaalityöstä uusia pelaajia liiton joukkueeseen

Liittokokous kaikkine järjeste-lyineen ja vaaleineen on Metal-

liliiton voimannäyttö. Itse koko-uksessa on paikalla 422 kokous-edustajan, liiton henkilökunnan, seuraajien ja kansainvälisten vieraiden kanssa yhteensä lähes tuhat ihmistä. Lisäksi kokous-ta seuraavat Suomen johtavat tiedotusvälineet, joista osa on paikan päällä koko kokouksen ajan.

Metallin Vaikuttajat -vaalilii-tolla on kattava ja monipuolinen 489 ehdokkaan ehdokaslista ympäri maata. Metallin vaalit ovat aktivoineet tuhansia jäse-niä, niin ehdokkaita, tukiryhmien jäseniä kuin ehdokkaiden valitsi-jayhdistyksissä mukana olevia.

– Tämä aktivointi ei saa jäädä pelkästään näiden vaalien ”turnaukseen”, vaan tämä on oiva mahdollisuus saada uusia aktiiveja mukaan lajiin eli koko liiton toimintaan. Ammattiyh-distystoiminta ei ole paperinma-kuista, tylsää puuhastelua, vaan aitoa, arkistakin työtä jäsenistön hyvinvoinnin eteen työpaikoilla, ammattiosastoissa ja esimerkik-si kunnallisessa päätöksenteos-sa, Risberg sanoo.

– Suomalaisia palkansaajia on paljon. Miksi emme käyttäi-si meille kuuluvaa valtaa ja voi-maa? Ammattiyhdistystoiminta on aina perustunut joukkovoi-maan yhteisten asioiden ajami-seksi.

Ville-Petteri Risberg:

Kaikki jäsenet mukaan liiton pelikentälleLiittokokous on urheilutermein kuin maailmanmestaruusturnaus. Liittokokousedustajat ovat Metallin maajoukkue. Nyt Metallin Vai-kuttajilla on näytön paikka siinä, kuinka viemme jäsenten äänen ja tahdon loppupeleihin asti, Metalliliiton järjestöasiantuntija Ville-Petteri Risberg sanoo.

Metalliliiton järjestöasiantuntija Ville-Petteri Risberg, korostaa että edunvalvonnan pelikentällä, vahvan joukkueen muodos-tamisessa, tarvitaan jokaista liiton jäsentä.

” Kansan Uutiset kestää reissussa kuin reissussa – tärkeää tietoa maalla, merellä ja

ilmassa!” Merja Kyllönen, europarlamentaarikko

AMMATTILIITON JÄSEN, hyödynnätkö lehtietusi?Liittojen lisäksi useat ammattiosastot myöntävät lehtietua jäsenilleen. Esim. Metalliliiton jäsen Hemmo Rautakoura kuuluu myös Naantalin Metallityöväen osasto 143:een. Hemmon lehtilasku on vuonna 2016156 € - 25 € - 50 € = 75 €. Hemmo säästää 81€. Lehtiedun saa vuoden tilauksiin.

TUTUSTUMISTARJOUS � kk / �� Kestotilaus �� kk / �� . Kansan Uutiset ilmestyy kerran viikossa.

Katso kaikki tilausvaihtoehdot www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu

Info

Ylöjärvellä, Avant Tecno Oy:llä työskentelevä Kimmo Mäkinen on

harmissaan siitä kehityksestä, mikä työmarkkinoilla on.

– Välillä tulee mieleen, että olisipa vallan kahvassa joku Urho Kekkosen kaltainen. Sillä

Kimmo Mäkinen:

Työläisten kyykyttäminen saa riittää

miehellä oli sen verran oikeu-dentuntoa, ettei antanut kyykyt-tää yhteiskunnan vähäosaisia miten sattuu.

Tulee Mäkiselle ikävä myös Irvin Goodmania, joka lauluis-saan kuvasi kansan kiukkua. Vaikka laulu ei auta, niin se kui-

tenkin tuo esiin niitä tuntoja, kun itse haluaisi sanoa ”että haista-kaa paska koko valtiovalta”.

Vakavoituen Kimmo Mäki-nen toteaa, että kyllä metalli-työntekijät ovat uhrautuneet kilpailukyvyn eteen.

– Nyt on sellainen kahdek-

san vuotta vedetty palkkamalt-tia. Sillä ei tunnu olevan mitään arvoa, kun toinen toistaan ka-malampia leikkauksia suunnitel-laan. Ja kuitenkin pörssiyritykset vetävät suuria voittoja, ennätyk-sellisiä osinkoja maksetaan.

Nuoriin panostettava

Erityisesti Mäkistä huolestuttaa nuorison tulevaisuus.

– Heillä ei monesti ole tietoa edes työpaikasta ja sitten jos työpaikan saa, palkka on niin pieni, ettei sillä tule kunnolla toimeen. Kyllä meillä ammatti-yhdistysliikkeessä pitää olla sen verran vastuuta, ettei muren-

neta nuorilta sitä turvaa, mikä työehtosopimuspolitiikalla on vuosikymmenten aikana raken-nettu.

Mäkinen on huolissaan myös Metalliliitosta ja sen arvovallas-ta, jos perustavaa laatua olevis-sa asioissa annetaan periksi.

– Ja tuntuu turhalta vouho-tukselta se jumputus paikalli-sesta sopimisesta, hän puuskah-taa. – Kyllä metallissa on aikai-semminkin pystytty sopimaan paikallisesti monissa asioissa. Jos valta annetaan kokonaan työnantajille, se ei ole sopimista vaan sanelua. Kyllä jonkinlainen perälauta pitää olla työntekijöi-den turvana.

Kimmo Mäkinen kantaa huolta erityisesti nuorista. Kovat leikkaukset koskettavat pahiten yleensäkin heikommassa asemassa olevia.

Höylää liittosi kortilla jopa17 % alennus vakuutuksista

Ammattiliittosi jäsenkortti on mitä parhain etukortti. Meillä et muita tarvitse. Säästät heti selvää rahaa jopa 17 % vapaaehtoisten vakuutusten maksuista, kun kuulut liittoon ja keskität meille vakuutuksesi. Lue lisää eduista turva.�/etusi

Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja tarjoamme erityisesti ammattiliittojen jäsenille etuja ja räätälöityjä tuotteita. Palvelemme numerossa 01019 5110 ma–pe 8–18 sekä verkossa osoitteessa www.turva.�

152x 178_Turva_Etu-uudistus_MetallinVaikuttajat_26022016.indd 1 26.2.2016 11:41:19

• Metallin Vaikuttajat on vasemmiston ja sitoutu-mattomien vaaliliitto. Metallin vaaleissa 2016 Metal-lin Vaikuttajat -vaaliliitto on asettanut yhteensä 489 ehdokasta 18 eri vaalipiirissä. Vaaliliiton kirjaintun-nus on C.• Pirkanmaalla on 58 ehdokasta, jotka edustavat mo-nipuolisesti alueen metalliteollisuutta. Valitse heistä oma Metallin Vaikuttajien ehdokkaasi!

Metallin Vaikuttajien ehdokkaat


– Otan asioihin kantaa ja hoidan hommani loppuun asti. Olen kiinnostunut vaikuttamisesta ja haluan viedä kentän viestiä eteenpäin omana persoonana-ni. Tuli sellainen fiilis, että kiin-nostaa oikeasti lähteä vaikut-tamaan. Ilmoitin olevani valmis ehdokkaaksi ja ammattiosas-tossa oltiin samaa mieltä. Meillä on täällä 350 työntekijää, joista n. 97 % kuuluu liittoon. Toisin päätöksentekoon konkreettisia esityksiä ja erityisesti ajatuksia täältä kentältä.

Valmet Technologies Oy:n pääluottamusmies Juha Pöl-länen on ehdokkaana liittoko-kousvaaleissa ensimmäistä ker-taa. Osaston luottamusmieheksi hänet valittiin vuonna 2004 ja nyt hänellä on menossa toinen kausi pääluottamusmiehenä.

– Edunvalvonta alkoi kiinnos-taa, kun tuli eteen tilanteita, että ei hemmetti, ei ihmisiä näin voi kohdella. Jotkut säännöt on ol-tava. Minulla on ollut jo nuores-ta asti halu puuttua epäkohtiin ja epäoikeudenmukaisuuteen. Tässä talossa on hyvä ja toimi-va luottamusmiesorganisaatio, jolla on pitkät perinteet, joten oli helppoa lähteä toimintaan mukaan. Täällä on myös hyvät neuvotteluyhteydet työnantajan kanssa, mutta mihin se sitten milloinkin johtaa, se on eri asia.

Olisiko kirveelle vielä töitä?

– Valmistuin talonrakentajaksi 1986 ja olin rakennuksilla kirves-miehenä useita vuosia. 90-luvun lama tyhjensi rakennustyömaat ja työttömyyskin tuli tutuksi. Kurssitin itseäni ja tein kiinteis-töalan hommia viisi vuotta. Het-ken mielijohteesta marssin sit-ten silloisen Tamfeltin työhönot-toon, vaikka en edes tiennyt,

että mitä täällä tehdään. Sillä polulla olen nyt ollut 18 vuotta.

– Suomalaisen teollisuus-työntekijän tulevaisuuden näen haastavana. Omalla työpaikalla viimeiset irtisanomisiin johta-neet yt:t on käyty 2013, mutta epävarmuus on läsnä koko ajan ja töiden riittävyys jatkuva huolenaihe. Investointeja pitäisi saada lisää, mutta kun omistaja-kunta on maailmalla, tulevaisuus on haastava koko teollisuudes-sa. Työelämä on nyt suuressa myllerryksessä.

Pakottaminen ei ole vaihtoehto

– Paikallinen sopiminen ei ken-tällä ehkä ole vielä puheenai-heena suuressa mittakaavassa, mutta luottamusmiehet keske-nään kyllä puhuvat, että mitä se voi tuoda tullessaan. Itse pidän tärkeänä sitä, että tehdään sel-väksi se asia, että pakkolait eivät ole mahdollisia. Sopimi-seen toki tulee pyrkiä, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Pakotta-minen paikalliseen sopimiseen ei myöskään ole vaihtoehto. Se herättää epäluottamusta ja hei-kentää paikallisen sopimisen kulttuuria entisestään.

– Kaikessa päätöksenteos-sa uusi veri ei ole koskaan pa-hitteeksi. Erilaisia ajatuksia ja näkemyksiä tarvitaan. Koen tär-keäksi sen, että ihmisiä kohdel-laan tasa-arvoisesti ja oikeuden-mukaisesti ja siksi haluan toimia näiden asioiden puolesta.

Vastapainoa vaikuttamiselle

– Vapaa-ajan ongelmia minulla ei juurikaan ole, mutta jos vapaata on, niin kyllä sen mielellään py-hittää vaikka omalla sohvalla. Joskus tulee käytyä virkistäyty-

Kenttä ja liitto lähemmäksi toisiaan

mässä kavereiden kanssa. Nuo-rempi poikani pelaa jalkapalloa ja olen mukana FC Kangasalan junioreiden valmennustoimin-

nassa ja myös omasta fyysisestä kunnosta tulee pitää huolta. Ja aina kun saadaan yhteistä aikaa, koko perheen harrastuksena on

Hannu Raiskio työskentelee AGCO Powerilla Linnavuoressa. Hän on Linnavuoren Metallityö-väen ammattiosasto numero 134:n taloudenhoitaja ja jäsen-huoltaja.

Raiskio kertoo, että nykyi-nen taloudellinen tilanne hei-jastuu myös ammattiosaston toimintaan.

– Meillä on tällä hetkellä noin 1150 jäsentä. Jäsenmäärä on melko vakio, mutta kuitenkin jäsenmaksutulot pienenevät. Se johtuu siitä, että niin paljon me-tallin jäseniä on työttömänä tai lomautettuna. Jos tilanne jatkuu työllisyyden osalta samanlaise-na, niin sen lisäksi, että se on

Nuorten aseman parantamiseen panostettava

raskasta työttömiksi joutuville jäsenille, se alkaa haitata myös ammattiosaston toimintaa.

Hannu Raiskio kertoo olevan-sa vahvasti pakkolakikaavailuja vastaan. Hän toteaa, että viime aikojen veivaus puoleen ja toi-seen on peittänyt alleen monet muut tärkeät asiat.

– Tuntuu ettei nuorisotyöttö-myydestä kanneta enää huolta. Samoin vuokratyövoiman käyt-töä koskevat pelisäännöt ja nii-den kehittäminen ovat jääneet sivuun. Kuitenkin kysymys on todella tärkeistä asioista. Nuoril-la saattaa työttömyyden myötä olla edessä koko elämän kestä-vät vaikeudet ja syrjäytyminen.

Samoin vuokratyöntekijöiden elämää leimaa epätietoisuus. Työsuhteiden kestosta ei ole varmuutta ja siinä tilanteessa esimerkiksi perheen perustami-nen on vaikeaa.

Hän odottaakin, että metal-lin liittokokous ottaisi selkeän kannan näiden asioiden korjaa-miseksi.

– Niillä turvattaisiin nuorten asemaa työmarkkinoilla ja sa-malla opetettaisiin heille, että liitto puolustaa jäseniään. Sillä on suuri merkitys myös liiton tu-levaisuuden kannalta.

– Ja sopimusten antamaa perusturvaa ei saa murentaa, Raiskio muistuttaa.

asuntovaunuilu. Matkustaminen on aina hienoa.

teksti riitta jokinen

Info

Metallin Vaikuttajat toimii jäsenten edunvalvonnan parantamiseksi ja tasavertaisen yhteiskunnan edistämiseksi.

Metalliliitto on voimakas, kun jäsenistö vaikuttaa aidosti liiton toiminnan suuntaan. Liitto mahdollistaa jäsenistön monipuolisen ja aktiivisen toiminnan.

Liiton linja syntyy erilaisista näkemyksistä. Päätöksenteossa on tärkeää kuunnella kaikkien mielipiteitä tasapuolisesti.

Metallin Vaikuttajat pitää näistä kiinni • Toimimme jäsenten kanssa, jäsenten parhaaksi • Kehitämme turvallista ja tasa-arvoista työelämää • Edellytämme työsuhteita ja palkkoja, joilla tulee toimeen

Äänestämällä Metallin Vaikuttajien vaaliliiton ehdokkaita voit osaltasi vahvistaa liiton yhteistoimintaa ja turvata tehokkaan edunvalvonnan.

Liiton vahvuus on myös Sinusta kiinni

Hannu Raiskio

Metalliristikon ratkaisu:

Juha Pöllänen:


Asentaja Virva-Mari Rask näkee ennakoi-van edunvalvonnan pa-

rantavan työ- ja palkkaehtoja, parantavan työpaikan työoloja ja se antaa välineitä reagoida muutoksiin. Raskin mukaan en-nakoiva edunvalvonta kuitenkin vaatii ammattitaitoa ja osaamis-ta nähdä työpaikalla asiat, joihin muutosta tulisi saada.

– Parhaiten tätä ammattitai-toa kertyy Murikan kursseilla ja pitkän linjan luottamusmiesten kanssa käydyissä keskusteluis-sa, kertoo Rask.

– Ay- hommia ei opi vain päätä seinään hakkaamalla, siinä tuhlaa vaan omaa päätä ja jäsenten rahoja, naurahtaa Rask.

Suuremmilla työpaikoilla toi-miva työhuonekunta ja ammat-tiosaston toiminta on Raskin mielestä hyvä oppimisympäris-tö ay-asioille.

– Siellä pääsee näkemään ja kuulemaan mitä edunvalvonta ja ennakoiva edunvalvonta oikeas-ti tarkoittavat, Rask summaa.

– Ongelmana näyttäisi ole-van pienet työpaikat, jossa ei ole edunvalvontajärjestelmää ja kaikki työntekijät eivät kuulu liittoon, näkee Rask. – Pienillä työpaikoilla liiton jäsenten on pi-dettävä yhtä ja järjestäydyttävä.

Raskilla on omakohtaista kokemusta, sekä pienistä, että isoista metallialan työpaikoista.

– Ero on selkeä. Isoissa firmoissa on perinteenä neu-vottelukulttuuri työntekijän ja työnantajan välillä sanoo Rask. – Isoissa firmoissa neuvotel-laan, eikä vain pelotella T:llä ja Y:llä. YT-neuvottelut tarkoittavat myös toimivaa neuvottelukult-tuuria, yhteistoimintaa. Pienissä firmoissa liitto näkyy työnteki-jöille vasta, kun on ongelmia, ei ennakoivasti, kuten ehkä isoissa firmoissa.

Raskin mielestä on selvää, että ennakoiva edunvalvonta palvelee kaikkia, myös työnan-tajaa. Ennakoitavuus, neuvot-teluyhteys ja tiedonkulku työn-tekijöiden ja työnantajan välillä rauhoittavat työntekoa.

Olemme kyllästymiseen asti saaneet kuulla kilpailukykyloi-kasta, paikallisesta sopimisesta sekä Saksan ja Ruotsin meitä paremmasta kilpailukyvystä. Tämä vetää vanhan mielen su-rulliseksi, sillä meillä on ollut avaimet ja ratkaisut näihin asi-oihin jo ainakin 1990-luvulta alkaen. Sitä kutsutaan ennakoi-vaksi edunvalvonnaksi ja lyhy-käisyydessään kyseessä on se, että työmiehet ottavat vastuuta työpaikkansa asioista ja osallis-tuvat sen kehittämiseen.

Yrityksiltä tämä vaatii tietysti sen, että se luottaa työntekijöi-hinsä ja uskoo heillä olevan an-nettavaa yritykselle. Työmieheltä se vaatii sen verran, että yhtiön asiat kiinnostavat. Nämä ehdot täyttyvät usein suomalaisillakin työmailla. Kuitenkin viime vuo-sina ennakoiva edunvalvonta ja henkilöstön kanssa yhdessä tehtävät tuottavuutta tukevat toimenpiteet ovat jääneet työ-paikoilla aivan liian vähäisiksi. Valitettavasti tämä näkyy siinä, että suomalainen tuotanto pär-jää kansainvälisessä kilpailussa monesti varsin huonosti.

Syytä on varmaan työmie-hissäkin ja heidän edustajis-saan. Ei olla pidetty ennakoivaa edunvalvontaa tarpeeksi esillä eikä siten olla tarpeeksi saatu yrityksiä aloittamaan hankkei-ta. Ollaan jääty omiin poteroihin kyräilemään ja katsottu miten siinä käy. Huonostihan siinä on käynyt. Menemällä mukaan ja

olemalla painottamassa työn-tekijöiden näkökantaa tehdään aina parempi tulos kuin ilman mukana oloa.

Mielestäni ennakoivalla edunvalvonnalla on luotu ja pe-lastettu valtava määrä työpaik-koja silloin kun siihen on panos-tettu ja se on saatu toimimaan. Harmittavan usein vaan yrityk-siltä jää käyttämättä se tietotai-to, joka työläisillä oman työpaik-kansa asioista on. Tehdään vaan niin kuin johtajat sanoo eikä pähkäillä asioita yhdessä. Siinä tuppaa vaan parhaat ideat jäädä syntymättä ja ilmapiiri huo-nontua. Siinä sivussa yrityksen kannattavuuskin heikkenee ja kapitalistilta jää isommat voitot tekemättä. Se nyt ei kauheasti minua haittaa, mutta kun se on vähän myös työmiehen palkka-pussin paksuus ja työpaikan py-syvyys kiinni yrityksen pärjäämi-sestä. Vaikka pitää sitä palkasta taistella vaikka yrityksellä meni-si kuinka hyvin, mutta kuitenkin. Lisäksi työpaikan kehittämisen sivutuotteena myös työtehtävät yleensä muuttuvat mielekkääm-miksi.

Ennakoiva edunvalvonta kannattaisi viimeistään nyt nos-taa takaisin parrasvaloihin niin työpaikoilla kuin liitossakin. Se olisi mittava askel tuottavuuden parantamisen, kilpailukykyloi-kan ja metallin työpaikkojen tur-vaamisen tiellä.

erkki Moisio

Mihin jäi ennakoiva edunvalvonta?

Edunvalvonnan oltava ennakoivaa Suomen hallitus pyrkii käyn-

nistämään talouskasvun kilpailukykyloikalla ja pak-kolaein. Yhteistä hallituksen keinoille on se, että maksajan rooli lankeaa palkansaajille ja yritykset jäävät saamapuo-lelle. Merkittävää kilpailu-kykyloikkaa haetaan työvoi-makustannuksia alentamalla ja työnantajan käskyvallan lisäämisellä. Jälkimäiselle on keksitty lempinimi: paikalli-nen sopiminen.

Uskon että suurin osa vientiteollisuudessa työsken-televistä jakaa näkemykseni siitä, että näillä konsteilla ei kilpailukykyä paranneta. Pai-kallista sopimista ei voi edis-tää, jos sopimusosapuolten tasa-arvoisuutta ei samalla edistetä. Tämä näkökulma on unohtunut hallituksen ja yrit-täjien suunnitelmissa. Suo-messa on tehty jo nyt useita maltillisia palkkaratkaisuita peräkkäin ja omistajille on annettu lukuisia kevennyksiä esimerkiksi sosiaalimaksuihin ja muihin sivukuluihin, joista viimeisimpänä esimerkkinä yhteisöveron laskeminen.

Maan hallituksen ja työn-antajien laulama virisi on jo pitkään ollut, että työvoima-kustannukset ja paikallisen sopimisen puute ovat Suo-men ja yritysten ongelmien takana. Virrestä on tehty virallinen totuus, ja Elinkei-noelämän keskusliiton mani-festia mantraava hallitus on

pääministerin johdolla jaka-nut ideologista kriisitietout-taan joka kinkereillä.

Niin kauan kuin hallitus ja yritykset voivat valittaa näi-den olevan ongelmien syynä, ei yrityksen tarvitse puuttua varsinaisiin ongelmiin. Yleisiä ongelmia teollisuudessam-me on työpaikoilla vallitseva epäluottamuksen ilmapiiri, henkilöstöjohtamisen heik-koudet, kansainvälistymisen ongelmat, myynnin ja mark-kinoinnin kehittymättömyys, asiakkaan toiveiden heikko huomioiminen, tuotekehi-tyksen laiminlyönti sekä stra-tegioiden ja muiden toimi-en poukkoilevuus ja huono valmistelu. Tuntuu siltä, että kaikki osaaminen ja panos-tukset on keskitetty kustan-nusten pitämiseen kurissa. Usein säästöt saadaankin onnistumaan ja samalla kui-tenkin laiminlyödään panos-tukset uuteen tuotantoon ja tuotteiden kehittämiseen. Onnistuneiden säästötoi-menpiteiden jälkeen edessä on jälleen uusi säästö- ja yt-kierros.

Muutos ja voima syntyy tekijöistä

Työehtojen polkemisen si-jaan meidän tulee laajentaa viennin tuotevalikoimaa ja vahvistaa julkisten hankinto-jen asemaa innovatiivisten ja kestävien tuotteiden sekä

Vaari laulaa hyvin, mutta vanhaa virttä

– Mitä vähemmän on kyräi-lyä ja epäilyjä, sitä enemmän

Info

Virva-Mari Rask on toiminut ammattiosasto seiskan toiminnassa ja operaatio vakiduunissa.

Metalliliitto parantaa jäsentensä työ- ja palk-kaehtoja neuvottelemalla työnantajaliittojen kanssa työehtosopimukset.

Työehtosopimukset määrittelevät palkkape-rusteet, maksettavan palkan vähimmäistason sekä muut työsuhteessa noudatettavat ehdot.

Työpaikan Metalliliittoon järjestäytyneiden työntekijöiden valitsemat luottamusmiehet sekä työhuonekunnat ja ammattiosastot valvovat työehtosopimuksen noudattamista ja auttavat ongelmatilanteissa. Tämä perus-tehtävä on edunvalvontaa, josta metalliteolli-suuden työntekijöiden kohdalla huolehtii vain Metalliliitto.

Lue lisää: metalliliitto.fi

Edunvalvonta pähkinänkuoressa

palvelujen markkinoille tuo-jana. Suomi tarvitsee perin-teistä valmistusteollisuutta ja massatuotannon sijaan meidän tulisi keskittyä eri-tyisesti korkean lisäarvon työhön. Tämän työn tekemi-seen tarvitaan panostuksia tuotekehitykseen, työnteki-jöiden koulutukseen ja työ-hyvinvointiin. Koulutuksen ja koko alan kiinnostavuuteen vaikuttaa vientiteollisuuden palkkataso ja mielestäni vien-titeollisuuden tulisikin olla maan palkkajohtaja. Meidän tulee luoda selkeä strate-gia, jolla parannetaan työ- ja palkkaehtoja. Enää ei voida tyytyä ns. torjuntataisteluihin ja nollaratkaisuihin. Palkan-korotusten tulee olla reaa-liansioita nostavia, jotta niillä saadaan positiivinen vaikutus koko kansantalouteen.

Mielestäni Metallityöväen Liiton suunnan pitää olla en-tistä jäsenlähtöisempi, sillä muutos ja voima syntyy jo-kaisesta jäsenestä ja ennen kaikkea työpaikkatasolta. Ke-hotan jokaista jäsentä käyt-tämään äänioikeuttaan ja vaikuttamaan liiton tulevai-suuden suuntaan. Ääneste-tään Metallin Vaikuttajat ra-kentamaan Metallista jälleen vahva.

AnTTi SAlOnEnPÄÄlUOTTAMUSMiES

METAlliliiTOn hAlliTUKSEn jÄSEn

keskitytään työntekoon, kertoo Rask.

Mitä ennakoiva edunvalvon-ta sitten konkreettisesti on? Se on Raskin mukaan luottamus-miehen läsnäoloa työpaikalla, keskusteluja työnantajan kanssa ja luottamusmiehen herkkyyttä

kuulla ja nähdä työntekijöiden työoloissa parannettavat koh-dat. Ennakoiva edunvalvonta on jatkuvaa kehittämistä, seuraa-mista, ideointia ja neuvottelua työpaikalla.

teksti Minna Minkkinen

Pääluottamusmies Antti Salonen haluaa uutta sisältöä vanhoihin työmarkkinaveisauksiin.

– Kehitetään yhteistyötä, eikä jäädä omiin poteroihin kyräile-mään, muistuttaa Erkki Moisio.

Jussi Karimäki, Virva-Mari Rask ja Antti Maijala ovat aktiivisia Metallin Vaikuttajia. (Kuva: Mikko Virolainen)

Antti Salonen:

Erkki Moisio:

www.metallinvaikuttajat.fiwww.facebook.com/metallinvaikuttajat

[email protected]

Pirkanmaan vaalipiirin ehdokkaat

SINUN ÄÄNESI LIITOSSA

Jarkko Koskela Koneistaja

Ao. 7Tampere

66

Tommi Koskinen sit. Tasapainottaja

Ao. 7Tampere

67

Marko Laakso sit.Asentaja

Ao. 7Sahalahti

68

Rauno Lehtinen Jälkikäsittelijä

Ao. 7Pirkkala

69

Toni LehtoLähettämötyöntekijä

Ao. 7Nokia

70

Timo AnttilaHitsaaja

Ao. 7Tampere

60

Pekka Haapoja Vaihetyöntekijä

Ao. 7Tampere

61

Eeva-Liisa Holappa Eläkeläinen

Ao. 7Tampere

62

Hannu HäkkinenEläkeläinen

Ao. 7Tampere

63

Harri Kankaanpää Koneenkäyttäjä

Ao. 7Ylöjärvi

64

Emmi Liinalaakso Hitsaaja

Ao. 7Tampere

71

Arto Koivisto Laiteviimeistelijä

Ao. 7Tampere

65

Terjo Linnanen Lämpökäsittelijä

Ao. 7Tampere

72

Lauri Malmi Ajoneuvosähköasentaja

Ao. 7Tampere

73

Antti Mäkelä Hydrauliikka-asentaja

Ao. 7Tampere

74

Kari Tapio Mäkipää Viimeistelijä

Ao. 7Tampere

75

Daniel Preiß Automaatioasentaja

Ao. 7Tampere

76

Juho Puusniekka Sähköasentaja

Ao. 7Tampere

77

VAALILIITTO C


Sähköinen äänestys 18.–28.3. Postiäänestys 18.3.–1.4.

Varsinainen vaali 10.–12.4.

Jussi Vuorenniemi Putkiasentaja

Ao. 7Nokia

90

Kauko Virtanen Eläkeläinen

Ao. 38Tampere

91

Lasse Nurmi Eläkeläinen

Ao. 97Vuorentausta

92

Jouni Pääsky Huoltoesimies

Ao. 97Vuorentausta

93

Esko Laakso Eläkeläinen

Ao. 105Valkeakoski

94

Marko Svärd Pääluottamusmies

Ao. 7Tampere

84

Pertti Turtiainen Eläkeläinen

Ao. 7Jämsänkoski

85

Manu Tuura Koneenasentaja

Ao. 7Tampere

86

Jukka Uitto Asentaja

Ao. 7Tampere

87

Teemu Valli Koneistaja

Ao. 7Terälahti

88


Kari Laine AsentajaAo. 105

Valkeakoski

95

Mika Viirre Asentaja

Ao. 7Tampere

89

Seppo Kallio ViilaajaAo. 134Nokia

96

Jussi KarimäkiLaiteasentaja

Ao. 134Ruutana

97

Pekka Kiukainen Koneistaja

Ao. 134Sasi

98

Erkki Moisio Pdi-tarkastaja

Ao. 134Viljakkala

99

Saija Mäkelä Työturvallisuusasiantuntija

Ao. 134Ikaalinen

100

Virva-Mari Rask Koneenasentaja

Ao. 7Tampere

78

Margit Rintamaa Eläkeläinen

Ao. 7Tampere

79

Jussi Saarivuori Koneistaja

Ao. 7Tampere

80

Antti Salonen Pääluottamusmies

Ao. 7Tampere

81

Mikko Seppälä Sorvaaja

Ao. 7Pirkkala

82

Emil Städter Protoasentaja

Ao. 7Tampere

83

Hannu RaiskioKoneistaja

Ao. 134Siuro

101

VAALILIITTO C

Vuokratyölle selkeät pelisäännötVuokratyötä tulee käyttää vain lyhyis-sä ruuhkahuipuissa. Työnantajan vel-vollisuutta ottaa irtisanotut työntekijät takaisin ei saa kiertää vuokratyövoi-malla. Tilaajayrityksen luottamusmie-hen on voitava edustaa myös vuokra-työntekijöitä. Vuokratyöntekijöillä on oltava samat työehdot kuin tilaajayri-tyksen työntekijöillä.

”Vuokratyö ja epätyypilliset työsuhteet ovat siirtäneet yrittäjäriskin työntekijöille. Nyt vuokratyöläisen arki on riskipeliä. Reiluilla pelisäännöillä kaikki työsuhteet saadaan samanarvoisiksi.”

Mari Mäkelävarasto-/lähettämötyöntekijäRelicomp Oy, Kauhajoki

Harmaa talous kuriinHarmaa talous ja talousrikollisuus eivät saa ottaa jalansijaa metalliteol-lisuudessa. Valvontaa on lisättävä ja rangaistuksia on kovennettava. Alue-hallintavirastojen toimintaedellytyksiä on parannettava ja ay-liikkeen on saatava kanneoikeus. Työpaikan luot-tamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun on saatava tiedot kaikista työpaikalla työskentelevistä työntekijöistä.

”Harmaa talous on rikollisuutta, jonka kitkeminen on veronmaksajien, rehel-listen yrittäjien ja palkansaajien etu. Harmaasta taloudesta hyötyvät syövät sinun leipääsi.”

Ari RajamäkityösuojeluvaltuutettuMeyer Turku Oy, Turku

Työstä terveenä eläkkeelleHyvät työolosuhteet ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön parantavat oleellisesti työssä jaksamista. Tur-vallinen ja terveellinen työympäristö on myös tuottava. Työntekijän ikä ja työkyky on huomioitava yksilöllisillä työjärjestelyillä. Laadukas työtervey-denhuolto on taattava jokaiselle työn-tekijälle. Oman ilmoituksen on riitettä-vä lyhyissä sairauspoissaoloissa.

”Työssä jaksamista ja työkyvyn säilymistä on tuettava työpaikoilla. Autetaan myös työyhteisössä toinen toistamme jaksa-maan.”

Marianne ValliusajoneuvoasentajaVeho Oy, Helsinki

Nollatuntisopimukset on kiellettäväTyömarkkinoilla yhä useammalle työn-tekijälle tarjotaan nollatuntisopimusta, jossa ei ole määritelty viikoittaista vä-himmäistyöaikaa. Nollatuntisopimuk-set siirtävät yrittäjäriskin työntekijälle ja vievät työntekijältä irtisanomis-suojan ja mahdollisuuden sairaus-päivärahaan. Vaadimme vakituisia työsuhteita, joilla tulee toimeen. Siksi nollatuntisopimukset tulee kieltää lail-la ja alipalkkaus kriminalisoida.

”Ilman sovittuja työtunteja työntekijä on tyhjän päällä. Elämään ennakoitavuut-ta ja taloudellista turvaa – ei nollatunti-sopimuksille!”

Virva-Mari Raskkoneenasentaja, Tampere

Viikko lisää vuosilomaaPalkan lisäksi metallityöläiselle entistä tärkeämpää on oma vapaa-aika. Ny-kyisessä viiden viikon vuosilomassa lauantain laskeminen on muinaisjään-ne, josta on aika luopua. Haluamme ansiotasoa alentamatta kuudennen vuosilomaviikon, joka muodostuu siitä, ettei lauantaita lasketa vuosiloma-päiväksi. Riittävä loma takaa levon ja jaksamisen.

”Työelämässä tahti kiristyy koko ajan. Levon merkitys työssä jaksamiselle korostuu yhä enemmän. Viikko lisää vuosilomaa vähentää sairauspoissaoloja ja pidentää työuria.”

Kari MehtäläpääluottamusmiesSSAB Europe Oy, Oulainen

Metallin oltava palkkajohtajaMetalliteollisuus on suomalaisen vien-titeollisuuden kärki, ja sen pitää näkyä myös metallityöntekijöiden palkoissa. Palkkataso vaikuttaa suoraan metal-lityön arvostukseen ja koulutukseen hakeutumiseen. Vain tasokkailla työ-ehtosopimuksilla varmistetaan työn arvostus ja tulevaisuus. Vaadimme työsuhteita ja palkkoja, joilla tulee toimeen.

”Palkalla on tultava toimeen. Yhden työpaikan on riitettävä toimeentulon hankkimiseen.”

Karo SuoknuutipääluottamusmiesSSAB Europe Oy, Hämeenlinna

Vaikuttajat on vaihtoehtoHaluatko ajatella itse ja sanoa mitä haluat? Metallin Vaikuttajissa saat, ja sinun sanasi viedään eteenpäin aina liittokokoukseen asti. Me ajamme edunvalvontaa jäsenten ehdoilla ja jokaisen vapautta vaikuttaa. Me esi-tämme vaihtoehtoja, jotka tuottavat paremman lopputuloksen. Metallin Vaikuttajat on sinun äänesi liitossa.

”Jokaista pitää kuunnella. Vapaus omaan mielipiteeseen on iso arvo. Metallin Vaikuttajissa se on mahdollista.”

Faruk Abu Taher metallityöntekijä Jalotakka Oy, Kotka

METALLIN VAALIT 2016

Sähköinen äänestys 18.–28.3.

Postiäänestys 18.3.–1.4.



www.metallinvaikuttajat.fi www.facebook.com/metallinvaikuttajat [email protected]


Juha Rissanen sit.Koneenhoitaja

Ao. 335Pälkäne

114

Jukka Mattila Levyseppä

Ao. 340Ikaalinen

115

Arto Moisio AsentajaAo. 345

Sastamala

116

Pasi Tallila, sit. HitsaajaAo. 349Virrat

117

Keijo PerttunenKone-asentaja

Ao. 169Akaa

108

Mikko Virolainen Tarkastaja

Ao. 169Akaa

109

Teppo Kivinen Putkihitsaaja

Ao. 231Kangasala

110

Tanja Matinaho Ajoneuvonkuljettaja

Ao. 236Kolho

111

Juha Pöllänen sit. Pääluottamusmies

Ao. 305Kangasala

112

Hanneli Turunen SaumaajaAo. 305Tampere

113

Tommi Järvinen Hioja

Ao. 169Akaa

104

Mika Lohi Koneistaja

Ao. 169Akaa

105

Antti MaijalaLevyseppä-hitsaaja

Ao. 169Kylmäkoski

106

Jarkko NummikoskiLevyseppä-hitsaaja

Ao. 169Kärjenniemi

107

Kimmo Mäkinen KokoojaAo. 149Ylinen

102

Jouko Bister Käyttömies

Ao. 169Akaa

103


Sähköinen äänestys 18.–28.3. Postiäänestys 18.3.–1.4.


VAALILIITTO C


I worked in Germany and Fin-land as a leased labourer and as a permanent employee. Sep-tember 2003 I started in Stutt-gart with my working career as an industrial mechanic in a quite big company (Hansa AG) in a training relationship. With me 5 others started there. It’s com-pletely different to Finland, in Germany it’s quite common that the practical part (60%) of the job-training is in a company the theoretical part (40%) in a trade school. Usually the job training is 3 to 3.5 years, depending on the job. In the beginning I was quite satisfied with the situation there, well it was exhausting, but I learned what I have to learn for the job. In 2005 the situation was getting different the com-pany was in economic struggle, workers fired. Because in the job training there is not a high salary (500 to 800€ a month) we were used more and more as cheap workers in the production what

has nothing to do with our job training. As the job training was finished in February 2007 we got a one year contract to work in the company. After that con-tract ended they offered us that we can continue working there, but via a temporary employment agency with a lot smaller salary. We accepted that because we were unexperienced workers and there was really no other al-ternative to get a job. It was get-ting worse, the work pressure, the stress and we have to do lot of overtime. If you didn’t accept to work overtime the boss told you: �Than you will replace with other workers, in the tempo-rary employment agency I have enough workers who can do the job�. After a half year I quit the job and was going to school and learned more about automation, electronics and electric. This fur-ther education was without any company involved this was 2 years in a technical college. I fin-

ished the college in the biggest economical struggle of the capi-talist system since years. I didn’t get any job in Stuttgart with the exception via those temporary employment agencies, but after those bad experiences that wasn’t an option for me.

The work union was quite weak in the company, not a lot of the employees were organ-ised. So the work-union hadn’t much power the help us with that. Might be the reason that in Germany there are a lot more immigrant workers from a lot different countries and cultures then in Finland and they don’t know or understand what a strong union can do and it can help them. In Germany it’s completely normal that you have work colleagues from Italy, Greece, Spain, Slovenia, Croatia, Turkey, African countries and so on.

Those bad experiences in my work life changed me I get

Daniel Preiß, osasto 7:

My working experi-ences in Germany and in Finland

more interested about politics, the iniquitous capitalist sys-tem and got contacts with left wing groups and alternative life-styles.

After a long journey during 2010 and 2011 through most of Europe with the money what I hard-earned, I ended in Tam-pere.

Well it was difficult in the be-ginning with nearly no Finnish language skills. But after a half year I found a workplace. The boss of the automation section there was really nice and said that it doesn’t matter if my Finn-ish skills are not that well so the work mates learn English when they communicate with me.

I really liked to work there, got a permanent contract, the work wasn’t stressful, I learned a lot new things and my Finn-ish was getting better and better. But after 1.5 years the economical-situation was get-ting worse in the company so I lost my job. Well then the same situation what I had in Germany began, only work via temporary employment agencies and then only work for a few months and again unemployed.

Fortunately the work unions in Finland are better organized also in the temporary employ-ment agencies and I got my unemployment benefits via the union without any restric-tions. That’s completely differ-ent to Germany, there are no unemployment benefits from the union, there you get it from the employment office and you have to go through a lot of bu-

reaucracy. Probably you have to accept to work in low paid jobs otherwise you lost your unem-ployment benefits. The low paid sector and working via tempo-rary employment agencies is strongly increasing in Germany. So the small unemployment rate in Germany has is dark side definitively.

What does the EU to in-crease the rights of workers in Europe? Nothing!

So it’s important we increase our international contacts and also try to get more workers via temporary employment agen-cies in the union. Because in the capitalist system, companies try outsource work to those temporary employment agen-cies because there the unions haven’t that much power. We have the fight against this trend in Europe. It was normal in the 80’s that nearly everybody had a normal job with normal condi-tions. But this is getting worse the whole time.

There is more and more automation, unemployment is increasing and stress at work is increasing. That’s not logi-cal. Times have to go better not worse. The 6 hour workday model what is successful in Gothenburg should also be test-ed in Finland and elsewhere in Europe. Times are changing but what do the governments in Eu-rope? They downgrade worker-rights and going backwards.

We now need powerful, radi-cal work unions to fight against the capitalist propaganda and the austerity.

Suomalainen yhteiskunta elää historiallisia aikoja. Olemme vii-meisen kuluneen vuoden aikana saaneet - tai joutuneet - todis-tamaan harvinaisen röyhkeää hyökkäystä, joka on kohdistunut koko hyvinvointiyhteiskuntana tunnetun maamme perusarvoja ja instituutioita vastaan.

Tietenkään asiaa ei ilmaista näillä sanoilla, vaan puhutaan kilpailuloikasta ja kilpailukyvyn ylläpitämisestä, kestävyysva-jeesta tai rakenneuudistuksista. Olemme jatkuvassa markkina-konfliktissa, kriisissä johon ei ole keksitty muita kuin kurjistavia ja leikkaavia parannuskeinoja. Kei-noja, jotka ennen pitkää nään-nyttävät potilaan. Toisin sanoen olemme keskellä sitä markkina-talouden pudotuskilpaa, johon meitä määrätietoisesti on ajet-tu koko tämän vuosituhannen ajan.

Iso osa tässä uudelleenjär-jestelyssä on yhteiskunnallisten instituutioiden alasajo ja heiken-täminen koulutuksessa, tervey-denhuollossa, sosiaaliturvassa ja niin edespäin. Nämä kaikki leikkausten kohteet eli ”ne oike-at” saavutukset voidaan lukea kuuluvan siihen suureen kerto-mukseen, jota hyvinvointiyhteis-kunnaksi kutsutaan. Olemmeko aidosti luopumassa vuosikym-menten työstä, josta olemme syystäkin olleet ylpeitä?

Siltä voisi vaikuttaa, kun tar-kastelee vasemmistopuolueiden ahdinkoa tai sitä kiihtyvää tah-tia, jolla yritykset saneeraavat,

ulkoistavat, ulosmittaavat ja leikkaavat. Veropohja supistuu. Palvelut heikkenevät. Mahdolli-suudet vähenevät.

Toki rahalla saa - siitähän ei ole koskaan ollut epäilystä. Suomalaisessa yhteiskunnassa on tähän mennessä kuitenkin ajateltu jotenkin suuremmin: että kaikilla olisi mahdollisuus, siis niillä pienimmilläkin ja vä-hävaraisimmilla. Tässä meidän kovenevassa ja julmistuvassa asenneilmapiirissämme nämä perustavat vasemmistolaiset eetokset ovat saaneet lakeri-kengästä mojovasti munilleen. Aina ihan viime päiviin saakka.

Nyt ilmassa on muutoksen tuntua. Kaikki alkoi syksyisestä mielenilmauksesta hallituksen sanelupolitiikkaa vastaan. Viikko viikolta politiikkaan on tullut ter-veellä tavalla kamppailun tun-tua. Ammattiliitot ovat nousseet eturiviin ja sille paikalle, missä meidän pitääkin olla: puolusta-massa hyvinvointivaltion kes-keisiä periaatteita ja sitä oikeaa yhteiskuntasopimusta. Ei Sipilän halpaa väärennöstä vaan yhdes-sä sopimista.

Tämä orastava muutoksen tuuli edellyttää kuitenkin meil-tä - työläisiltä/perusduunareilta - jotain, joka on uinunut ja ollut piilotettuna. Se vaatii Solidaari-suutta. Sitä yhteenkuuluvuuden, yhteisvastuun ja tasa-arvon tunnetta, mikä konkretisoituu jäsenyydessä ammattiyhdistyk-sessä ja sen kattojärjestöissä. Työ on poliittista. Tämä meidän

Kohti alkuperäistä yhteiskuntasopimusta

pitää muistaa. Se, millä ehdoilla ja määritelmillä se tapahtuu, on meidän käsissämme. Siksi mak-samme jäsenmaksua. Emme ainoastaan saadaksemme an-siosidonnaista vaan muuttaak-semme elämisemme ehtoja ja vaikuttaaksemme. Ollaksemme mukana. Tehdäksemme tästä maasta itsemme näköisen.

Metallin Vaikuttajat ovat konkretisoineet tavoitteet vaali-teemoihin. Isoihin ja merkittäviin tavoitteisiin. Niistä saa hyvän ot-teen ja niistä on hyvä pitää kiin-ni. Niissä on oikeaa idealismia ja pohjaa hyvälle politiikalle.

Meidän pitää tarttua näi-hin tavoitteisiin. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin se, että me

päätämme. Nämä ovat meidän asioitamme. Ainoa oikea yhteis-kuntavakuutuksemme on ottaa osaa itse. Voimme saavuttaa sen olemalla osa ammattiliit-toa, toimimalla tavoitteellisesti työmailla ja yhteisössä. Ennen muuta, käytä ääntäsi Metallin liittokokousvaaleissa!

teeMu Valli

We now need powerful, radical work unions to fight against the capitalist propaganda and the austerity, writes Daniel Preiß.

Daniel Preiß

Jussi Karimäen ura luottamus-miestehtävissä alkoi vuonna 2002, kun hänet valittiin työ-suojeluasiamieheksi. Vuonna 2004 Karimäki valittiin työsuo-jeluvaltuutetuksi ja vuoden päästä tästä pääluottamusmie-heksi. Hänellä on käynnissä siis 11 vuosi luottamustehtävissä. Edunvalvonta on muuttunut tässä ajassa Karimäen mukaan yksilöpainotteisemmaksi. Ai-kaisemmin edunvalvonnassa korostui koko työyhteisö, nyt selkeämmin yksittäisen työnte-kijän asiat.

Tällä hetkellä suurin kysy-mys hänen mielestään on pai-kallisessa sopimisessa. Sen raameissa, siinä mitä sovitaan ja kenen kanssa sovitaan.

– Metalliliiton tulee olla tark-kana tämän kysymyksen kans-sa, työehtosopimuksen sitovuu-desta on pidettävä kiinni, hän toteaa.

Konsernimuoto asettaa pai-kalliselle sopimiselle omat haas-teensa.

– Kun olemme konsernissa, niin kaikkien liiketoimintojen ja yksiköiden paikalliset sopimiset pitäisi olla yhdenmukaiset ja konsernin johdolta tulee mää-räykset, miten toimitaan, kuvaa Karimäki paikallisen sopimisen tilaa.

Onnistuneita paikallisia sopi-muksia Karimäki kertoo olleen mm. vuonna 2005 neuvoteltu sopimus, jossa sairauspoissaolo on esimiehen luvalla yhdestä

kolmeen päivää. Lisäksi työajan liukumasopimus on ollut onnis-tunut.

– Sopiminen onnistuu, kun todella sovitaan yhdessä ja teh-dään sopimuksesta kirjallinen, hän sanoo

Metalliliiton tuleekin hänen mielestään ottaa rohkeasti teh-täväkseen TVR:n pohjapalkkojen nostamisen.

– Kaikki kustannukset nou-sevat, joten myös palkkojen on noustava, jos mielii jossain asua ja saada ruokaa pöytään. Herrojen osinkojuhlat ovat sitä tasoa, ettei enää voida vaatia vain työntekijän joustamista ja aseman polkemista.


Paikallisessa sopimisessa oltava tarkkana

Pääluottamusmies Jussi Karimäki. (Kuva: Mikko Virolainen)

Teemu Valli:

Teemu Valli


Elämme mielenkiintoisia aikoja, toverit. SSS-halli-tus on valinnut kokonaan

uudenlaisen tien lähteä kahlitse-maan ammattiyhdistysliikkeen toimintakykyä esittäessään harhaanjohtavasti kilpailukyky-paketiksi nimettyjä pakkolakeja työväestön nieltäväksi. Tämä tie on lähtökohtaisesti väärä, ja tuo eteemme haasteen, jota vas-taan on käytävä päättäväisesti ja tinkimättömästi.

Purkautuuko kihlaus?

Nykyajan käytäntö työmarkki-noilla perustuu niin sanottuun sopimusyhteiskuntaan, jossa keskeisessä roolissa ovat työn-tekijöiden ja työnantajien jär-jestöt. Käytännön taustat ulot-tuvat kauas, mutta merkittävä periaatteellinen alkupiste tälle Suomessa löytyy talvisodan vuodesta 1940. Tuolloin Suo-men Työnantajain Keskusliitto, nykyisen EK:n edeltäjä, myöntyi sota-ajan kansallisen yhtenäi-syyden nimissä, ja osin Suomen ulkopuolisten valtioiden diplo-maattisen paineen seuraukse-na, tunnustamaan SAK:n ja sen jäsenliitot neuvotteluosapuoliksi työmarkkinoita koskevissa kysy-myksissä. Syntynyt sopimus ja julkilausuma tunnetaan Tammi-kuun kihlauksen nimellä.

En onnekseni vielä elänyt noina vaikeina varhaisina vuo-sina, mutta sen ajan ja sitä seuranneiden aikojen työmark-kinajohtajien ja poliittisten päättäjien viisaista päätöksistä minäkin nykyään nautin, muun muassa Teknologiateollisuuden TES:n muodossa. Sopimusyh-teiskunnan hedelmistä hyötyy jokainen palkansaaja, ja niistä ovat hyötyneet myös työnan-tajat. Työlainsäädäntö puoles-taan on sopimusyhteiskunnas-sa ollut olemassa luodakseen minimivaatimuksia, niin sanot-tuja vähimmäistyöehtoja. Työ-lainsäädäntö on siten suojellut työntekijän etuja, ei koskaan kaventanut niitä. Pakkolakien sudenkuoppa onkin siinä, että ne pyörittävät ajan pyörää taak-sepäin ohi Tammikuun kihlauk-sen ja aina 30-luvulle saakka aikoihin, jolloin ay-tasoisen so-pimisen sijaan työnteon ehtoja työpaikoilla määrittivät yksin-omaan lait, hyvässä ja pahassa, sekä työnantajan mielivalta.

Uskokoon kuka haluaa

Hallitus on tätä kirjoitettaessa tehnyt esitykset sunnuntai- ja ylityökorvausten leikkauksis-ta, loppiaisen ja helatorstain muuttamisesta palkattomiksi vapaapäiviksi, vuosiloman enim-mäispituuden säätämisestä ja sairausloman korvausten leik-kauksista. Toteutuessaan nuo ovat jo itsessään kuin porvarin päiväunelmaa, tulonsiirto työn-tekijöiltä suoraan työnantajien kukkaroon eikä suinkaan valtiol-le, vaikka sen etua tässä väite-tään ajettavan.

Toki puheen tasolla hallitus-puolueet ja elinkeinoelämä pitä-vät näitäkin heikennyksiä välttä-mättöminä: Väitetään suunnil-leen Suomen kaikkien yritysten kaatuvan ihan juuri, tai ainakin muuttavan Viroon jollei edellä mainituin leikkauksin pelasteta tilannetta. Matemaattisesti lah-jakkaaksi jo aiemmin toimillaan

todistautunut valtionvarainmi-nisteri Alexander Stubb puoles-taan on vetänyt taikurinhatus-taan väitteen 52 000 uudesta työpaikasta, jotka vain odotta-vat syntymäänsä pakkolakien astuessa voimaan. Valtionvelan-kin sanotaan olevan kriittisen suuri, vaikka se ei EU:n tasolla vertaillen sitä todellisuudessa olekaan.

Uskokoon edellä mainittuja väitteitä kuka haluaa. On selvää, että ikivanha työn ja pääoman välinen ristiriita, ja etenkin funk-tionaalisen tulonjaon eli tuo-tannossa syntyneen arvonlisän jakautuminen näiden kahden välillä vaikuttaa siihen, millaisiin vaatteisiin verhottuina asiat ha-lutaan kansalle esitellä.

Mihin tämä tie voi johtaa?Oli ylipäätään kuka hyvänsä

juuri näistä kyseisistä lakihank-keista mitä mieltä hyvänsä, ne

rikkovat kiistatta työlainsää-dännön ja sopimusyhteiskun-nan vuosikymmeniä kestäneitä perusperiaatteita vastaan. Ne ovat avoin ideologinen hyökkä-ys, jonka päämääränä on viedä ay-liikkeeltä pois sen omalta jä-senistöltään saama mandaatti ja toimivalta. Jos sen annetaan näiden lakien kohdalla tapahtua, jos annamme SSS-hallituksen sanella työehdot niiltä osin kuin se nyt yrittää, ei ole mitään ta-kuita siitä millaisia ovat seuraa-van hallituksen ”kilpailukyvyn nimissä” kirjoittamat seuraavat lait. Vuosiloma kolmeen viik-koon? Pyhälisät kokonaan pois? Joulu ja juhannus työpäiviksi?

Kuulostaa melko kaukaiselta, myönnän sen, mutta jos lakeja laatien halutaan asioista määrä-tä, on kaikki tuo aivan yhtä mah-dollista kuin nyt pakkolakeihin kirjatut sanelut. Niihin kun on

Pakkolait – historiallisen sanelumallin uusi tuleminen

sanottavaa yksipuolisesti vain lainlaatijalla, viime kädessä val-taa pitävällä hallituksella.

Tähän ei pidä alistua

Pakkolait ovat porvarihallituksen luomus, joka täytyy tappaa jo kehtoonsa. Ay-liike on ratkaise-vassa roolissa sen suhteen, että niin käy. Viime vuosikymmeninä on harvoin ollut yhtä tärkeää hetkeä seistä lujana kuin nyt, ja vaatia pakkolainsäädännöstä luopumista. Jos tässä annetaan periksi, koko ay-liikkeen uskot-tavuus ja merkitys yhteiskun-nallisena toimijana on jossain määrin vaakalaudalla. Tähän ei pidä alistua, ja uskon vakaas-ti ettemme myöskään alistu. Sopimusyhteiskunta perustuu osapuolten neuvottelulle, ei sanelulle. Neuvotteluun kilpai-lukykyasioista, kuten kaikesta muustakin, tulee olla valmius, ja ay-liike osoitti jo halunsa tulla vastaan muun muassa SAK:n suunnalta esitetyllä historial-lisella tarjouksella palkkojen nollakorotuksista tulevissa työ-ehtosopimusneuvotteluissa. Jos tämäkään ei riitä, on kyse entis-tä selvemmin porvariston ideo-logisesta yrityksestä murentaa sopimusyhteiskunnan perustaa. Tällaisten kokeilujen estämi-seksi nyt ja vastaisuudessa ei mikään keino ole ylimitoitettu, lakkoase mukaan luettuna.

Mennyt vuosi osoitti pakko-lakeineen kaikkineen meille ai-nakin sen, ettei mikään jo itses-täänselväksi koettu tosiaankaan ole itsestäänselvää. Meiltä am-mattiliittojen jäseniltä tämä aika vaatii ensinnäkin yhtenäisyyttä ja tuen osoittamista heille, jotka olemme meitä edustamaan de-mokraattisesti valinneet. Lisäksi aika vaatii valmiutta kamppailla niiden oikeiksi ja oikeutetuiksi kokemiemme asioiden puolesta, jotka meitä edeltäneet sukupol-vet ovat työllään saavuttaneet. Työväestöllä ei loppujen lopuk-si vieläkään ole paljon muuta menetettävää kuin kahleensa. Tämä viisaan saksalaisen yh-teiskuntatieteilijä Karl Marxin kynästä jo toistasataa vuotta sitten lähtenyt tosiasia on edel-leen vuonna 2016 hämmästyttä-vän ajankohtainen. Se kannattaa pitää mielessä, kun pääministeri kertoo meille pöydän takaa har-kituin sanoin oman näkemyk-sensä välttämättömyyksistä ja vallitsevasta tilanteesta yhteis-kunnassa.

terjo linnanen

Terjo Linnanen toteaa, että tämä aika vaatii valmiutta kamppailla niiden oikeiksi ja oikeute-tuiksi kokemiemme asioiden puolesta, jotka meitä edeltäneet sukupolvet ovat työllään saavut-taneet.

Metalliliiton slogan kuuluu: ”Edunvalvonta on joukkuelaji”. Työn tekeminen yrityksessä on myös joukkueena toimimista. Silloin kun joukkue on yhtenäi-nen, syntyy paras tulos. Tämä tarkoittaa sitä, että niin tuotta-van työn tekijät, kuin toimihen-kilötkin tietävät mitä tehdään ja mitä heiltä vaaditaan. Tämä ei ole ihan itsestäänselvyys tämän päivän työelämässä.

Jos yritys perustetaan tyhjäs-tä, siinä vaiheessa, kun aletaan palkkaamaan ensimmäisiä työn-tekijöitä, he ovat tärkeässä roo-lissa toiminnan suhteen. Heitä opastetaan ja kuunnellaan ja työmaalla pidetään yhteisiä pa-lavereja, jotta opitaan tekemään työt mahdollisimman järkevästi ja tuottavasti. Yritys alkaa seu-raavassa vaiheessa tekemään tulosta ja se kasvaa, jonka

seurauksena palkataan lisää työntekijöitä ja esimiehiä. Myös työmenetelmiä kehitetään, jotta työn mielekkyys ja työhyvinvoin-ti paranee. Tässäkin vaiheessa työntekijöitä kuunnellaan, jotta hekin ymmärtävät suunnan, mihin yritys haluaa edetä. Eli luodaan yhteistä tulevaisuuden strategiaa.

Jossain vaiheessa yritys on kasvanut sellaisiin mittasuh-teisiin, että se pärjää omillaan ja tuottaa omistajille tarpeeksi voittoa. Tässä vaiheessa kasvu saattaa pysähtyä ja toiminta normalisoituu. Työn tekemisestä alkaa tulla rutiininomaista. Nyt tuleekin avainkysymys, miksi liian useassa yrityksessä tässä kohtaa unohdetaan työnteki-jöiden tiedotus ja kuuleminen? Vaikka olisi kuinka osaava johto-porras, silti todelliset työn asian-

Työntekijät – yrityksen avain menestykseen

tuntijat ovat itse tuottavan työn tekijät. Eikö edelleen kannattaisi arvostaa heidän osaamistaan ja käyttää sitä hyödyksi?

Ennen esimiehiä nousi use-asti työntekijäporukasta, jolloin he tiesivät mitä käytännön te-keminen oli. Nykyään esimiehiä tulee useasti suoraan koulun penkiltä, jolloin he osaavat aino-astaan teorian. Pelkällä teorian tuntemuksella ei tänä päivänä johdeta yritystä menestykseen. Edelleen pitäisi kuunnella am-mattilaisia, todellisia työn san-kareita, eli työntekijöitä. Yhteis-toiminnalla saadaan paras tulos aikaan!

antti Maijala

PääluottaMusMies

ao 169 VaraPuheenjohtaja

akaan kauPunginValtuutettu

Tuon kysymyksen tein jo pari-kymmentä vuotta sitten, kun käytiin keskustelua ja arvostelua ay-liikkeen vaikutusmahdolli-suuksista varsinkin nuorempien jäsenten keskuudessa. Vastaus tällä hetkellä kysymykseen on, että ehdottomasti nyt jos kos-kaan tarvitaan torjumaan nyky-hallituksen ja työnantajien järje-tön hyökkäys työläisten oikeuk-sia kohtaan. Tilanne kulminoituu varsinkin uusien sopimusten neuvottelujen alkaessa. Siinä vaiheessa tarvitaan myös to-dellisia joukkojen johtajia, jotka eivät ole valmiita hyväksymään työnantajien kohtuuttomia esi-tyksiä. Ei sellaisia johtajia, jotka toteavat ay-liikkeen elävän men-neisyydessä eikä tässä päivässä kuten Toimihenkilökeskusjärjes-tön pj. kritisoi, kun SAK ei ollut valmis työnantajien ja hallituk-sen yhteiskuntasopimukseen.

Mitä metallimies ja nainen odottavat tulevaisuudelta?

He eivät varmaankaan odota pakkolakipaketin toteutumista, joka toteutuessaan jakaa kan-saa vaaralliseen suuntaan ollen äärimmäisen epäoikeudenmu-kainen Sipilän höpinöistä huoli-matta.

Pistää suoraan sanoen vi-haksi maan hallituksen esityk-set, joilla murennetaan monet saavutukset, joiden aikaansaa-miseksi metallityöläiset ovat käyneet raskaita lakkotaisteluita valtakunnallisesti ja yksittäisillä työpaikoilla. Missään tapaukses-sa ei voi hyväksyä lomarahojen leikkausta, joka on osa palkkaa, samoin karenssin palauttami-nen, arkipyhäkorvauksen pois-taminen ja niin edespäin.

Kysyn vain olemmeko kamp-pailleet aikoinaan turhaan ja haluaako ay-liike pitää jäsenis-tönsä voimassaolevista työeh-

doista kiinni?Työnantajat ovat saaneet

lähiaikoina miljardeja euroja toimintansa tukemiseksi. Ne ovat virranneet sijoittajien kuk-karoihin, veroparatiiseihin eikä työpaikkojen turvaamiseksi, joka oli peruste miljardituille. Nyt näyttää siltä, että mikään ei riitä vaan lisää pitäisi rajatto-masti saada työläisten kustan-nuksella. Ja tähän tuntuu olevan myöntyväinen ”olen pahoillani” -työministeri Jari Lindström, joka ilmeisesti on saavuttanut henkilökohtaiset etunsa minis-teriyden myötä.

Kyllä metallityöläiset ovat esimerkillisesti kantaneet vas-tuunsa yhteiskunnan toiminto-jen turvaamisen osalta useiden matalatasoisten sopimusten hy-väksymisenä.

Joka taholla työnantajien ja hallituksen taholta vaaditaan ra-kenteiden muuttamista, mutta mitä sillä tarkoitetaan?

Tarkoittaako se pakkoso-vintoa, työttömyysturvan sekä sosiaaliturvan heikentämistä, lak ko-oikeuden pois tamista, yleissitovuuden romuttamista, ylityökorvausten poistamista?

Näitä asioitahan kyseisten tahojen puheissa vilahtelee. Me-tallityöläisten tulee sanoa ehdot-tomasti ei tuollaisille esityksille. Samoin pitäisi sanoa paikallisen sopimisen osalta, josta nyt neu-votellaan. Työnantajien ja halli-tuksen tavoitteena on sopimus, joka lähtee yksinomaan siitä, että poistetaan ne asiat, mitä on aiemmin sovittu ohi TES:n eli ta-sapäistävä minimitaso.

Metallin tulee pitää kiinni niistä työehdoista, jotka olem-me vuosien kamppailujen tulok-sina aikaansaaneet.

Pertti turtiainen

ex PlM eläkeläinen

Tarvitaanko Suomessa ay-liikettä?

Pertti Turtiai-sella on laaja kokemus keskeisistä luottamus-tehtävistä. Hän on ollut muun muassa pääluotta-musmiehe-nänä, liiton hallinnossa ja kansanedus-tajana.

Antti MaijalaTerjo Linnanen:

Antti Maijala:

Pertti Turtiainen:


Suomen Ammattiliittojen So-lidaarisuuskeskuksen (SASK) vuoden 2015 opintomatka teh-tiin Kolumbiaan. Kolumbia on yksi Sask:n kehitysapukohteista, sillä ay-liikkeen asema maassa on todella vaikea.

Kolumbiassa tilastot hieman vaihtelevat, ainakin puolet työ-paikoista on virallisten työmark-kinoiden ulkopuolella. Näistä töistä ei makseta eläkkeitä, sosiaaliturvamaksuja, veroja ja työolot ovat pääosin heikot.

Kolumbian viranomaiset ovat korruptoituneita, mikä osaltaan heikentää veronmaksuhaluja ja lisää epävirallista työtä. Maan pitkään jatkunut epävakaa tilan-ne sissisotineen ei ole edesaut-tanut maan kehittymistä vaan kehitys on pysynyt paikallaan.

Kolumbialaiset työntekijät tuntevat huonosti omat oikeu-tensa ja vain 42 prosenttia työn-tekijöistä on työterveyden piiris-sä. Työtapaturmissa kuolee päi-vittäin kaksi työntekijää. Vaikka monien suurien rakennushank-keiden budjeteissa työntekijöi-den kuolemien korvaukset on laskettu mukaan, niin työsuoje-luun ei haluta panostaa.

Näkymättömiä työläisiä

Kolumbiassa ammattiyhdis-tysliike on järjestäytynyt hyvin erilailla kuin Suomessa. Am-mattiliitoilla ei ole neuvoteltuna yleissitovia työehtosopimuksia millään alalla. Ammattiliitot ovat työpaikkakohtaisia ja työehto-sopimukset solmitaan aina pai-kallisesti, työpaikkakohtaisesti. Tämän vuoksi työntekijöiden edunvalvonta ja liittojen toimin-ta on hyvin haavoittuvaa.

Lakiin on määritelty minimi-palkka ja minimityöaika, mutta näitä ei valvota. Ammattiliitot voivat kuulua keskusjärjestöön, joka kerää alleen kaikkien alojen ja työpaikkojen liitot. Keskusjär-jestöt kouluttavat liittoaktiiveja ja tarjoavat tiedotus ja tutki-musapua. Kolumbiassa lakisää-teinen minimipalkka on 180 €/kk ja maan keskipalkka 340 €/kk. Kaikista työntekijöistä 48 prosenttia ja naisista yli 53 pro-senttia ansaitsee minimipalkan tai alle sen.

Maassa toimii lukuisia moni-kansallisia yrityksiä, jotka eivät halua ammattiyhdistysliikettä yritykseensä. Yrityskaupoissa

yrityksen hinta nousee, mikäli työpaikan työntekijät eivät ole ammatillisesti järjestäytyneet. Kolumbiassa ammattiyhdistyslii-

Työelämäoikeuksien kehitysmaa - Kolumbia

Info

SASK, Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskusSASKilla on käynnissä yli 60 kehitysyhteistyöhanketta Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Ameri-kassa. Hankkeilla tähdätään köyhyyden vähentämiseen vahvistamalla paikallista ammattiyhdistys-liikettä. Lisäksi SASK toimii jäsenjärjestöjensä välineenä kehityspoliittisessa vaikuttamisessa Suo-messa ja kansainvälisesti. SASKiin kuuluu jäsenjärjestöjensä kautta noin 1,7 miljoonaa suomalaista. Jäsenjärjestöjä on yhteensä 36.

Kestävin tapa vähentää köyhyyttä on ihmisarvoinen työ, josta maksetaan elämiseen riittävää palkkaa. Parhaiten työoloja valvoo työpaikalla toimiva vahva ja itsenäinen ammattiliitto.

Kehitysmaissa liitot ovat usein heikkoja, koska niiltä puuttuu osaamista, voimavaroja ja riittävä jäsenpohja. Myös lainsäädäntö rajoittaa usein liittojen toimintaa. Siksi meidän tukeamme tarvitaan. SASK vaikuttaa yhdessä kotimaisen ja kansainvälisen kumppaniverkostonsa kanssa siihen, että Kansainvälisen työjärjestön ILOn määrittelemät työelämän perusoikeudet otetaan käyttöön työ-paikkojen vähimmäisstandardeina kaikkialla maailmassa.

ke on äärimmäisen heikko. Am-mattiyhdistysaktiiveja tapetaan, uhkaillaan, pahoinpidellään ja pelotellaan. Vuoden 2015 aikana on tapettu 20 ay-aktiivia.

Ay-aktiiveja pahoinpidellään eniten Kolumbiassa

Työnantajat ja viranomaiset suhtautuvat hyvin negatiivises-ti työntekijöiden ammatilliseen järjestäytymiseen. Ay-liikettä vastustavat työnantajat ja hei-dän palkkaamansa, armeijan tukemat puolisotilaalliset jou-kot tekevät maksusta iskuja ay-liikkeen jäseniä vastaan. Puolet maailman väkivaltaisuuksista, joiden kohteena ovat ammat-tiyhdistysaktiivit, tehdään Ko-lumbiassa. Lähes aina syylliset jäävät tuomitsematta, sillä 99 prosenttia ammattiyhdistyslii-kettä vastaan tehdyistä iskuista jää ratkaisematta.

Toistuvat väkivaltaisuudet ammattiyhdistysliikkeen aktiive-ja ja jäseniä vastaan ovat myös vähentäneet liittojen jäsenmää-rää. Vuonna 1977 työntekijöistä yli 20 prosenttia oli ammattiyh-distysliikkeen jäseniä; nykyisin työntekijöistä vain 4,4 prosent-tia on järjestäytynyt.

Kolumbiassa on 48,32 mil-joonaa asukasta. Työministe-riöön on palkattu tuhat viran-omaista ratkaisemaan työnte-kijöiden ja työnantajien välisiä erimielisyyksiä. Tämän lisäksi on vapaaehtoisten järjestämiä la-kimiespalveluita, joissa selvitel-lään työntekijöiden ja työnanta-jien ristiriitoja. Luottamusmiehiä työpaikoilla on vain kourallinen koko maassa.

Työministeriön alueelliset asiantuntijat ratkovat työelä-män ristiriitoja, kuten maksa-matta jääneitä palkkoja ja liian pitkiä työaikoja. He selvittelevät-kin samanlaisia epäselvyyksiä ja ongelmia, joita meillä Suomessa ratkovat luottamusmiehet ja liit-tojen työntekijät. Kolumbiassa työministeriö selvittää asiaa kuulemalla ensin erikseen kum-paakin osapuolta ja sitten sovit-telemalla tilannetta yhteisessä palaverissa. Suomalaisessa jär-jestelmässä moni asia saadaan hoidettua suoraan työpaikalla, toisin kuin Kolumbiassa.

Suomalainen järjestelmä osoittaa tässä tehokkuutensa. Työtunteja käytetään paljon vä-hemmän ja asia saadaan usein hoidettua nopeasti paikan päällä. Kolumbiassa sovitteluun menee yleensä kahdeksan päivää ja jos sovintoa ei synny ja asia siirtyy oikeusasteille, saattaa päätök-seen mennä kaksi vuotta.

Voimalla eteenpäin

Kaikesta tästä kurjuudesta huolimatta, tapaamamme ay-aktiivit olivat iloisia, voimakkaita ja päämäärätietoisia toimijoita. He uskovat rauhanneuvottelui-den tuovan heille mahdollisuu-den paremmasta Kolumbiasta ja turvallisemmasta elämästä. He eivät halua luovuttaa vaan haluavat kamppailla paremman työelämän puolesta. He ottavat tietoisen riskin elämästään ryh-tymällä ay-aktiiviksi.


kuVat antti sadinMaa

Monista vaikeuksista huolimatta ay-aktiivit Kolumbiassa olivat iloisia, voimakkaita ja päämää-rätietoisia toimijoita.

Tätä kirjoittaessa ovat pyö-rähtäneet käyntiin työ-markkinajärjestöjen vä-

liset ”yhteiskuntaneuvottelut”, viidettä kertaa!

Miten tähän on tultu, on san-gen johdonmukaisen toiminnan tulos. Kansainvälisestä finans-sikriisistä alkunsa saanut taan-tuma Euroopassa, iski vientite-ollisuuteen rankasti ja sai mm. metallin sopimusalan yrityksistä ison osan vaikeuksiin. Vientitu-lojen lasku ja työttömyyden rä-jähdysmäinen kasvu, sai valtion velanottotahdin kiihtymään.

Vaikka velanoton vauhti kiih-tyi, niin ei se eikä velan taso, ole vieläkään Eurooppalaisessa ver-tailussa läheskään kriittisellä ta-solla. Tämä kuitenkin riitti EK:lle. Vanha vihollinen julkinen talous, oli rapakunnossa, paisunut yli

äyräiden ja syö enemmän kuin tienaa. On siis raskaalla kädellä leikattava, varsinkin sieltä sosi-aali- ja sivistyspuolelta.

Alkoi massiivinen rummutus ”kriisitietoisuuden” takomiseksi kansan kovaan kalloon, valta-media lähti kritiikittömästi, ani-harvoja poikkeuksia lukuun ot-tamatta, tähän ralliin mukaan.

Sen verran hyvässä kunnos-sa julkinen talous kuitenkin oli, että siltä sai kiristää miljardi-luokan helpotukset, mm. kela-maksujen poisto ja jättimäinen yhteisöverojen alennus. Vasti-neeksi luvattiin kaupankäynnin vilkastuminen ja sitä myötä, ei vain työpaikkojen säilymistä, vaan jopa lisätyöpaikkoja. Lupa-uksiksi jäivät…

Ei tullut investointeja ja uu-tiset täyttyivät jatkuvista Yt- ja

irtisanomisviesteistä. Kas kun vielä on tuo ammattiyhdistyslii-ke, joka mittavia ”saavutettuja etuja” nauttivien jäsenien turvin, pitää yllä jäykkiä työelämän ra-kenteita ja nakertaa tällä tavoin viimeisetkin rippeet Suomen vientiteollisuuden kilpailukyvys-tä.

Vielä keksittiin, että työn hinta on kestämätön keskeisiin kilpailijamaihin nähden, nämä maat ovat yleensä Ruotsi ja Saksa. Vaikka tämä on useasti todistettu vääräksi väitteeksi ja useat kansainväliset tahot mm. tutkimuslaitokset, talouslehdet ja Nobel-tason taloustieteilijät, ovat kertoneet Suomen olevan ”bisnesmaa”.

Ja vaikka työn hinta ei es-tänyt saksalaisia ostamasta Suomesta telakkaa ja ruotsalaisia terästeh-dasta, niin EK tietää paremmin.

Eduskuntavaalit 2015 olivat sitten jät-tipotti EK:lle, niiden tu-loksena saatiin hallitus, jonka kolme kivikovaa oikeistopuoluetta, oli-vat valmiit herkällä korvalla kuuntelemaan pienin-täkin elinkeinoelämän toivetta. Nopeasti tarjottiin, jo ennen vaaleja, tulevan pääministerin mainostamaa ns. ”yhteiskun-tasopimusta”, tekelettä jonka hyväksyminen olisi mahdoton-ta mille tahansa palkansaaja järjestölle. Vaihtoehdoksi (?) tarjottiin ns. pakkolakipakettia, joka on niin posketon, että tämä viimeistään teki selväksi EK:n ja hallituksen hyökkäyksen ideolo-gisen luonteen.

Nyt olemme tilanteessa, jossa ay-liikkeen käteen on jää-

nyt ”musta Pekka”, vaihtoehtoi-na joko tehdä pitkä äärimaltilli-nen työmarkkinasopimus, joka jättää taas kerran rautakouran ilman reaalikorotuksia ja joka menee suoraan työläisen lom-pakolle, siirtäen silkkaa rahaa työnantajan lompakkoon.

Toinen vaihtoehto on, halli-tuksen eduskunnassa läpi run-noma pakkolakipaketti, joka lo-pulta vuosien päästä, käytyään eri kansallisissa ja kansainväli-sissä oikeusasteissa, joudutaan osin vetämään takaisin. Näiden vuosien aikana lakipaketti ehtii tehdä ison, pysyvän loven, pal-kansaajan ansiotasoon.

Tästä kaikesta huolimatta, Metalliliiton on tehtävä edun-valvontatyötä jolla mm. pyritään nostamaan metallin ansiotaso

teollisuuden kärkeen. Palk-ka on keskei-nen arvostuk-sen mittari, ja ilman arvos-tusta osaajat ka ikkoavat , ilman osaajia loppuu vien-t i teo l l i suus

Suomesta.Paikallisessa sopimisessa

on ehdottomasti säilytettävä ”perälauta”. Sen puute tulee johtamaan ansiotason pysyvään laskuun ja työehtojen dumppaa-miseen, voimme sanoa hyvästit yleissitovuudelle.

On myös toimittava voimal-lisesti niin, että vanha jäänne lauantaista vuosilomapäivänä poistetaan! Itsepäisinkin EK:n vuorineuvos tietää, ainakin mielessään, ettei työajan pi-dennyksellä ja tuottavuuden nousulla, ole mitään tekemistä

keskenään. Päinvastoin työajan lyhentäminen tässä yhteydessä viikolla, maksaa itsensä, tuossa mielessä lyhyessä ajassa takai-sin. Samalla se olisi iso harppa-us eteenpäin, kun tavoitellaan pidempiä työuria.

Jos ja kun uutta teollisuuden suurliittoa ryhdytään organisoi-maan, on tämän tapahduttava Metalliliitto-vetoisesti.

Yhteiskunnallisessa vai-kuttamisessa on osallistutta-va rohkeasti keskusteluun ja mm. taisteltava nyt pahimpina työttömyysaikoina, sitten lama-aikojen, sen estämiseksi ettei työttömien ja lomautettujen asemaa entisestäänkin huo-nonneta. Työttömät eivät saa joutua maksajiksi esimerkiksi autoveron alennukselle, sen maksakoon ne jotka eniten siitä hyötyvätkin, eli ihmiset joilla on varaa ostaa yli sadantuhannen euron auto.

Peli ei ole vielä menetetty!Voimme vielä kääntää liiton

kurssia enemmän jäsenistön ääntä kuuntelevaksi ja lujemmin sen oikeuksia puolustavaksi. Vaikuta!

rauno lehtinen

PääluottaMusMies

jälkikäsittelijä

aurajoki oy (ent. galVanoiMis oy)

aMMattiosasto 7:n VaraPj.

Metallin liittohallituksen

i Varajäsen

Metallin häMe-PirkanMaan

aluetoiMikunnan VaraPj.

sak:n Paikallisjärjestön

hallituksen jäsen

Pirkkalan kunnanValtuutettu

Pirkkalan kunnanhallituksen

ii VaraPj.

Kriisitietoisuudesta edunvalvontaan

Nyt on toimittava

voimallisesti ja

rohkeasti

Rauno Lehtinen pohtii kirjoituksessaan vaihtoehtoja, jotka ammattiyhdistysliikkeellä oli edessään. Nyt yksi ratkaisu on tehty, mutta Lehtinen korostaa, että joka tapauksessa Metalli-liiton on tehtävä edunvalvontatyötä, jolla mm. pyritään nosta-maan metallin ansiotaso teollisuuden kärkeen.

Rauno Lehtinen:

METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI20 • PIRKANMAA 1/2016

Metalliristikon ratkaisu löytyy sisäsivuilta

METALLIRISTIKKO

täältä tullaan liittokokous!ja pelaa suoraan työnantajan taskuun. kyllä nyt on helppo ek:n...

Documents