Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta 2 • 2009

Kylät aktiivisina Kainuussa

Motivaatiota rakentamassa

Tunnista metabolinen oireyhtymä

�

Päijät-Hämeessä metalliteollisuuden yhteistyössä on voimaa.

3 Pääkirjoitus: Yhteistyössä on voimaa

4 Terveysliikunnassa tapahtuu

6 Metalli liikkuu Päijät-Hämeessä

9 Kolumni: Mistä on kestävä motivaatio tehty?

10 Syksyn teemana painonhallinta

14 Voimalla seitsemän seurahankkeen, osa �

16 Maalaislääkärille parasta ovat potilaat

18 Liikuntaluuta huiski ahkerasti Kainuussa

�0 KKI-ohjelmalta tukitoimia kansakunnan terveysongelmiin

�� Liikunta tutustuttaa Suomeen

�4 Metabolinen oireyhtymä on useamman riskitekijän summa

�6 Ympäristö liikuttaa: Runebergin pyöräretkellä nautittiin pyöräilystä ja saaristomaisemista

�8 Voimaa, iloa, rytmiä ja tasapainoa

3� MotionsGnistan

34 World Sport for All Congress

35 SLU-aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto

36 Virikkeitä vertaisohjaajille: Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opas

38 KKI-materiaalit

Kipinät Julkaisija Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, LIKES-tutkimuskeskus, Rautpohjankatu 8a, 40700 Jyväskylä. Toimituskunta Katri Väisänen, Jyrki Komulainen, Elina Holm, Liisamaria Kinnunen, Kaisa Koivuniemi, Miia Malvela, Anna Suutari ja Niina Valkama. Vastaava toimittaja Katri Väisänen, puh. 050 441 3692, katri.vaisanen@likes.fi. Ulkoasu Irene Manninen-Mäkelä. Kannen kuva Petteri Kivimäki. Paino PunaMusta Oy. 14. vuosikerta ISSN 1239-1689.

Kipinät � • �009

6

KKI-toimisto lokakuisissa tunnelmissa.Vasemmalta Miia Malvela, Anne Soini, Liisamaria Kinnunen, Jyrki Komulainen, Katri Väisänen, Niina Valkama, Elina Holm ja Anna Suutari.

Maahanmuuttajille liikkuminen on tärkeä osa Suomeen kotouttamista.

��

”Tuleen eikä sohvalle kannata jäädä makaamaan.”

16

3

Yhteistyössä on voimaaKKI-ohjelman neljäs vIIsIvuotIsKausI pyörähtää käyntiin vuoden 2010 alusta. Riittä-

vän liikunnan ja arkisen liikkumisen ohella terveellisten ruokatottumusten merkitys

vahvistuu KKI-ohjelman toimintakentässä. Fyysisesti huonokuntoisten miesten

aktivoiminen sekä pienten ja keskisuurten työyhteisöjen hyvinvointiohjelmien tuke-

minen ovat niin ikään KKI-ohjelman alkavan kauden keskiössä.

KKI-ohjelman SuomiMies seikkailee -kampanja jatkuu ja monipuolistuu

toimenpiteiltään vuonna 2010–2011. Kampanjan tarkoituksena on luoda pysy-

vää toimintakulttuuria fyysisesti huonokuntoisten ja terveysongelmista kärsivien

miesten aktivoimiseen. Haaste on kirjattu muun muassa nykyisen hallitusohjelman

Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan, jonka toteuttaminen on linjattu KKI-

ohjelmalle valtionneuvoston terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon toimeenpa-

nosuunnitelmassa. SuomiMies seikkailee -kampanja alkoi vuonna 2007. Hyväksi

havaittu testaus- ja liikuntakurssimalli on vakiinnuttanut paikkansa terveysliikunta-

kentässä.

Tartu tilaisuuteen -kampanja lanseerattiin vuonna 2005 painonhallintaoppaan

sekä asiantuntijaseminaarien voimin. Teema jatkui Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi!

-nimellä syksyllä 2009 uusiutuneella ilmeellä ja päivitetyllä tiedolla 18 paikkakunnan

seminaarikiertueella. Valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpanosuunnitelman

mukaisesti yksi keskeinen KKI-ohjelman painopistealue tulee olemaan liikunta- ja

painonhallintamuutoksiin tähtäävien mallien ja toimintaympäristöjen kehittäminen

ja levittäminen.

KKI-ohjelman keskeinen tunnuspiirre on sen vahva poikkihallinnollisuus. Ohjel-

ma kokoaa paitsi liikunta-, sosiaali- ja terveysalojen myös ympäristö- ja liikennehal-

linnon toimijat. Ohjelmaa toteutetaan niin kunnissa, järjestöissä kuin työelämässä.

Eri hallinnonalojen yhteistyötä vahvistaa ja jatkaa valmisteilla oleva opetusministeri-

ön, sosiaali- ja terveysministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöminis-

teriön sekä Metsähallituksen keskinäinen aiesopimus vuosille 2010–2014.

Viedään KKI-ohjelmaa yhdessä uudelle kaudelle!

Timo Haukilahti

KKI-ohjelman puheenjohtaja

3

Kuva NINA DoDD

4

Terveysliikunnassa tapahtuu

K KKI-ohjelma on käynnistämässä yhteistyössä Hengitys-liitto Helin, Suomen Apteekkariliiton ja SLU-alueiden kanssa Liikkujan Apteekki -hankkeen apteekkien aktivoi-miseksi huomioimaan liikunta-asiat toiminnassaan. Han-kekokonaisuus sisältyy omana KKI-kehittämishankkeenaan Tartu tilaisuuteen -painonhallintakokonaisuuden alle. Hankkeen juuret juontavat Helin ja Apteekkariliiton pitkäs-tä yhteistyöstä muun muassa Lisäaikaa liikunnalle -kam-panjassa.

Liikkujan Apteekki -hankkeen toimintojen kautta sisäl-lytetään liikunta-asiat vahvemmin osaksi apteekkien kan-santerveysohjelmia ja näin ollen entistä useammin myös osaksi asiakasneuvontatilanteita. Hankkeen perimmäisenä tarkoituksena on lisätä apteekkien henkilökunnan tietotai-toa liikunnan merkityksestä, liikuntaan liittyvistä työkaluis-

sykettä, seniorit! – laulaen ja liikkuenK KKI-ohjelman Sykettä, seniorit! – laulaen ja liikkuen on suunnattu eläkkeelle siirtyville tai siirtyneille. Noin tunnin mittainen ohjelma muistuttaa säännöllisestä liikunnasta sekä positiivisesta asenteesta elä-mään.

Taiteilija Pirkko Mannola laulaa, laulattaa ja jumppaa yhdessä tilai-suuden osallistujien kanssa, haitaria soittaa Pekka Pentikäinen. Fysiote-rapeutti Marja Laakso-Mutikainen ohjaa puolen tunnin seniorijumpan istuen ja seisten. Kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen korostaa tietoiskussa liikunnan merkitystä ikääntyessä.

Syyskaudella 2009 Sykettä, seniorit! on vieraillut senioritapahtumissa Mikkelissä, Nummelassa ja Hattulassa. Sykettä, seniorit! jatkuu vuonna 2010.

Lisätietoja Liisamaria kinnunen, kki-ohjelma, liisamaria.kinnunen@likes.fi , puh. 050 ��� 11��.

ta sekä paikkakunnan liikuntapalveluista, joiden pariin asi-akkaan voisi ohjata. Tavoitteena on, että liikunta-asioiden huomioimisesta tulisi apteekeissa ”automaattinen ajatus-malli” ja lisäarvo jo olemassa oleviin palveluihin.

Liikkujan Apteekki -hanke käynnistyy ja etenee vaiheit-tain. Vuoden 2010 aikana toimintamuotoja kokeillaan ja ke-hitetään Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n ja Poh-jois-Pohjanmaan Liikunta ry:n koordinoimissa pilottihank-keissa. Tämän jälkeen toiminnan on tarkoitus levitä kaikille SLU-alueille.

Lisätietoja hankkeesta projektisuunnittelija kaisa koivuniemi, kaisa.koivuniemi@likes.fi , puh. 050 44� ��5�www.kki.likes.fi -> Liikkujan apteekki

Liikkujan apteekki -hanke vie terveysliikuntaa apteekkien arkeen

Mukana Pirkko Mannola

kuvat Jiri HaLTTuNeN

5

K UKK-instituutti on julkaissut uudistetun version Terveyslii-kunnan vaikutusaika -kortista. Kuva kertoo, miten ja milloin liikuntaa aloittelevalla aikuisella liikunnan vaikutukset alkavat ilmetä. Kortti on tarkoitettu ensisijaisesti terveys- ja liikunta-alan ammattilaisille liikuntaneuvonnan toteutuksen avuksi. Kortti täydentää Liikuntapiirakassa kuvattua terveysliikunnan suositusta.

Liikunnan aikaansaamat fysiologiset muutokset elimistön eri osissa tapahtuvat eri aikaan. Venyttelyn liikelaajuuksia li-

eläkeliitolta opas ikääntyvien liikunnan vertaisohjaajilleK Eläkeliitto on julkaissut Murtumatta mukana – Lujuutta liikkumalla -opaskirjan liikunnan vertaisohjaajille. Kirja on osa kehittämisprojektia, jossa Eläkeliiton lisäksi ovat mukana Suomen Osteoporoosiliitto sekä Svenska pensio-närsförbundet. Projektin tavoitteena on lisätä tietoa osteo-poroosin ja murtumien ehkäisemisestä.

Käytännönläheinen opas sisältää tietoa toiminnan suunnittelusta, ryhmän perustamisesta ja ohjaajan tehtä-vistä. Mukana on myös valmiita liikuntaohjelmia ja hel-posti sovellettavia kuvitettuja liikkeitä.

Opasta (128 sivua) voi tilata Eläkeliitosta hintaan 10 /kpl + toimituskulut.

Tilaukset eläkeliitto ry / Murtumatta mukana, puh. (0�) 7�57 1155, maaret.alaranta@elakeliitto.fi

Terveysliikunnan vaikutusaikasäävä vaikutus ilmenee heti liikettä toistettaessa. Aineenvaih-dunta aktivoituu ja verenpaine alkaa alentua heti ensimmäi-sestä liikuntakerrasta lähtien.

Lihasvoiman suurenemiseen menee muutama viikko har-joittelun aloittamisesta. Joitakin terveysvaikutuksia taas jou-dutaan odottamaan hyvinkin pitkään. Esimerkiksi hyvän HDL-kolesterolin suurenemiseen voi mennä yli puoli vuotta, ja luuston vahvistuminen on mitattavissa vasta noin vuoden kuluttua.

Tilaukset www.ukkinstituutti.fi -> materiaalitilaukset

�

Metalli Liikkuu -hanke on viiteen Päijät-Hämeessä toimivaan me-

tallialan yritykseen ja niiden henkilöstöön kohdistuva työpaikkalii-

kuntahanke. Hankkeen tavoitteena on rakentaa yrityksiin liikunnan

palveluketju yhteistyössä yritysjohdon, työterveyshuollon ja liikun-

nan palvelutuottajien kanssa. Ja ennen kaikkea innostaa työntekijät

liikkumaan ja pitämään huolta terveydestään.

Hanke käynnistettiin Päijät-Hämeen Liikunta ja Ur-heilu ry:n, Metalliliiton, Toimihenkilöunionin sekä Teknologiateollisuus

ry:n toimesta vuonna 2008. Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu

ry:n koordinoiman kolmivuotisen hankkeen pääpaino on ennaltaehkäise-vässä liikuntaneuvonnassa, kouluttami-sessa sekä liikuntapalveluiden kehittä-misessä.

Hankkeen toimesta yrityksissä on järjestetty kerran vuodessa yrityskohtai-nen liikuntaneuvontapäivä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Päivän aikana henkilöstö on saanut tietoa liikunnan terveysvaikutuksista ja liikuntaryhmistä. Taukoliikuntaa on tehty tutuksi ja osas-sa yrityksistä työantaja on tarjonnut mahdollisuuden osallistua kuntotestei-hin. Liikuntaneuvonnan lomassa myös työterveyshuollon henkilöstö on tullut työntekijöille tutuksi.

Työkaveri innostajanaKoko henkilöstölle suunnattujen liikun-taneuvontapäivien lisäksi hankkeessa on koulutettu yrityksiin liikuntavastaavia ja

tayhdyshenkilöksi on voinut hakeutua kuka tahansa asiasta kiinnostunut työn-tekijä tai toimihenkilö.

Työntekijöille hanke on tarjonnut säännöllisiä liikuntaryhmiä ja lajikokei-luja.

Maksuttomat lajikokeilut on toteu-tettu työntekijöiltä tulleiden toiveiden mukaan. Lajikokeilut on suunnattu vä-hän liikkuneille ja niiden aikataulut on pyritty järjestämään niin, että ne palve-lisivat sekä toimihenkilöitä että vuoro-työläisiä. Tuntumaa on otettu muun

Metalli Liikkuu Päijät-Hämeessä

liikuntayhdyshenkilöitä. Koulutuksia on järjestetty 1–2 vuodessa ja jokaisesta yrityksestä on ollut osallistujia koulu-tuksissa. Liikuntavastaavien koulutuk-sissa on käsitelty muun muassa yritys-kohtaisen liikuntastrategian suunnitte-lua ja toteutusta.

– Tavoitteena on, että liikuntavastaa-villa on valmiudet ja työkaluja suunni-tella yrityksen työpaikkaliikuntaa jat-kossa itsenäisesti oman tiimin tukema-na, kertoo hankekoordinaattori Minna Väisänen Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:stä.

Liikuntayhdyshenkilöt puolestaan ovat työntekijöitä ja toimihenkilöitä, jotka toimivat liikuntavastaavan tukena. Nämä henkilöt vievät liikuntaviestiä työpaikalle kollegan ja vertaisen roolissa sekä mahdollisesti myös järjestävät lii-kuntaa.

– Erityisesti vertaisen rooli ja se, että liikuntayhdyshenkilöt eivät ole himo-liikkujia on koettu hyväksi liikuntavies-tin eteenpäin viemisessä, Väisänen ker-too. Yhdyshenkilöt ovat saaneet koulu-tusta muun muassa liikuntasuosituksis-ta, liikunnan vaikutuksista, viestinnästä ja taukoliikunnan ohjaamisesta. Liikun-

Teksti NiiNa VaLkaMakuvat MiNNa VäisäNeN, NiiNa VaLkaMa, LaHdeN aLueeN keHiTTäMisyHTiö Oy – Lakes kuVa-arkisTO / LeVyPyörä Oy

7

Metalli Liikkuu Päijät-Hämeessä

muassa sulkapalloon, vesijumppaan ja vesijuoksuun.

Säännöllisesti kokoontunut liikunta-ryhmä on ollut kävelyhölkkäkoulu vä-hän liikkuneille. Aloite ryhmän perusta-misesta tuli yhden yrityksen liikuntayh-dyshenkilöltä. Osallistujilta saatu palau-te on ollut myönteistä ja ryhmä on in-nostanut myös ohjaajaa.

– Kävelyhölkkäkoulu oli yksi par-haimmista liikuntaryhmistäni. Ryhmä tavoitti paljon työntekijöitä, jotka eivät olleet aikoihin ottaneet hölkkäaskeleita.

Kun 50-vuotias mies hölkkää ensim-mäistä kertaa sitten armeijan, on se to-della palkitsevaa niin ohjaajalle kuin osallistujalle itselleenkin, muistelee ryhmän ohjaajana toiminut Väisänen.

Työterveyshuolto tiivisti mukanaYritysten työterveyshuollot ovat olleet hankkeessa tiiviisti mukana alusta asti. Yli 30 vuotta työterveyshoitajana työs-kennellyt Satu Aikio Okeroisten työter-veysasemalta korostaa hyvän suunnitte-lun merkitystä ennaltaehkäisevässä toi-

minnassa. – Ennaltaehkäisevässä toiminnassa

kaikki lähtee hyvästä suunnittelusta. Metalli Liikkuu -hankkeessa yhteistyö on ollut erittäin hedelmällistä ja juuri sellaista, mitä sen pitäisi olla.

Hankekoordinaattori Väisänen pai-nottaa myös työterveyshuollon roolia.

– Kaikessa toiminnassa työterveys-huollon rooli on ollut merkittävä. Työ-terveyshoitajat ovat aktiivisesti ohjan-neet liikunnan tarpeessa olevia ihmisiä alkaviin ryhmiimme.

Metalli Liikkuu -hankkeen yritykset

• teräksen ja alumiinin kauppaan ja tuotantopal-veluihin erikoistunut BE Group oy ab (henki-löstö suomessa �40)

• hitsausratkaisuja ja -laitteita tuottava Kemppi oy (4�0)

• betoni- ja teräsrunkojen liitoksia kone- ja lai-teperustuksiin sekä deltabeam betonoitavia liittopalkkeja valmistava peikko Finland oy (��0)

• maanalaiseen ja maanpäälliseen poraukseen ja louhintaan sekä teiden kunnossapitoon konei-ta ja laitteita toimittava Sandvik Mining and Construction oy (Lahdessa 1�0)

• ruostumattomasta teräksestä keittiötasoja ja -altaita (stala Oy) ja ruostumattomia teräspalk-keja valmistava (stalatube Oy) Stala-Yhtiöt oy (170)

Liikkumattomien aktivointi ja mukaan saaminen on suurin haaste. >>

�

>>on seitsemän liikuntayhdyshenkilöä, vä-hintään kaksi joka toimipisteessä, iloit-see kehityspäällikkö Harri Kivelä. Kive-lä nostaakin liikuntayhdyshenkilöiden rekrytoinnin ja toiminnan yhdeksi hankkeen positiivisimmista anneista.

Myös Stala Oy:ssä liikuntayhdyshen-kilöiden toiminta on otettu vastaan myönteisesti.

– Stalassa ei ole aikaisemmin ollut selkeää suunnitelmaa työpaikkaliikun-nan organisoinnista, joten tämä on ollut uuden opettelua kaikille. Ensimmäisen HR-budjetin teimme viime keväänä, kertoo Helena Järvenpää Stala Oy:stä. Henkilöstökoordinaattorina työskente-levä Järvenpää on hankkeessa täysillä mukana. Hän on yksi yrityksen kuudes-ta liikuntayhdyshenkilöstä ja pyrkii omalla esimerkillään sytyttämään lii-kuntakipinän Stalan reilun 170 hengen joukkoon.

Työyhteisöjen liikuntahankkeissa on tyypillistä, että toimintaan osallistuu pääsääntöisesti niitä, jotka jo liikkuvat, ja liikunnallisesti passiiviset jäävät ta-voittamatta. Myös Metalli Liikkuu -hankkeessa liikkumattomien tavoitta-minen on ollut haasteellista.

– Liikkumattomien aktivointi ja mukaan saaminen on suurin haaste. Kempissä on saatu mukaan uusia liik-kujia ja aktiivien kohdalla liikkuminen on monipuolistunut. Yksipuoleisesti kestävyyslajia harrastaneet ovat innos-tuneet kokeilemaan vaikkapa kuntosali-harjoittelua.

Etenkin terveydellisessä riskiryh-mässä olevien työntekijöiden kartoitta-misessa ja ohjauksessa työterveyshoita-jat ovat paljon vartijoina. Riskiryhmään kuuluvien työntekijöiden kohdalla akti-vointia ei voi jättää yrityksen liikun-tayhdyshenkilön harteille, vaan työter-veyshoitajan ja lääkärin panos on mer-kittävä.

Metalli Liikkuu -hankkeessa työter-veyshoitajat ovat voineet ohjata riski-ryhmään kuuluvia työntekijöitä myös elämäntaparyhmään. Elämäntaparyh-mässä osallistujat ovat saaneet ohjausta sekä asiantuntija- ja vertaistukea esi-merkiksi painonhallintaan. Viimeisenä toimintavuotena hankkeessa pilotoi-daan palveluketjumalli, jossa työterveys-huollossa todetulla diabetesriskipoti-laalla on mahdollisuus osallistua kun-nan sosiaali- ja terveystoimen elintapa-ryhmiin. Tavoitteena on tehdä elintapa-ryhmiin ohjaaminen pysyväksi käytän-nöksi.

Liikuntayhdyshenkilöiden toiminta uutta yrityksissä Suomessa noin 500 henkilöä työllistä-vässä Kemppi Oy:ssä liikuntayhdyshen-kilöiden rekrytoiminen ja kouluttami-nen oli yksi päätavoitteista, kun yritys lähti mukaan Metalli Liikkuu -hankkee-seen.

– Yrityksellä on Lahdessa kolme eri toimipistettä ja tavoitteena oli, että jo-kaiseen toimipisteeseen saadaan koulu-tettua liikuntayhdyshenkilöt. Nyt meillä

Metalli Liikkuu hankkeen ohjausryhmä Lahden urheilukeskuksessa. ylärivi (vas.) Jaakko Väyrynen (Teknolo-giateollisuus ry), Tuija koskinen (sandvik Mining and Construction Oy), Helena Järvenpää (stala-yhtiöt Oy), Harri kivelä (kemppi Oy), raija-Maija Päiviö (suomen Terveystalo Oy) arto Virtanen (P-HLu)alarivi (vas.) Mai-Brit salo (P-HLu), Minna Väisänen (P-HLu)

Lomautukset passivoivatMyös Metalli Liikkuu -hankkeen yrityk-sissä taloustaantuma näkyy ja tuntuu. Jokaisessa yrityksessä on viimeisen vuo-den aikana käyty yt-neuvotteluita tai lo-mautettu osa henkilöstöstä. On selvää, että jatkuvat lomautukset ja epätietoi-suus tulevasta hankaloittavat säännölli-sen toiminnan organisointia ja passivoi-vat työntekijöitä. Kivelä ja Järvenpää näkevät myös kolikon toisen puolen.

– Lisääntynyt vapaa-aika tulisi kään-tää mahdollisuudeksi harrastaa ja huo-lehtia työkunnosta. Työnantaja voi mo-tivoida ja kannustaa paljonkin, mutta loppujen lopuksi vastuu omasta liikku-misesta on meillä jokaisella itsellämme.

Metalli Liikkuu -hankkeen aikana syntyneiden käytäntöjen pysyvyyttä Jär-venpää ja Kivelä eivät lähde ennusta-maan. He näkevät kuitenkin, että hank-keen myötä tutuksi tulleet yritykset ja verkostot ovat voimavara, joita kannat-taa hyödyntää tulevaisuudessa esimer-kiksi työpaikkaliikunnan organisoinnis-sa. Mikäli Järvenpään suunnitelmat to-teutuvat, niin ainakin viiden eri yrityk-sen liikuntayhdyshenkilöt tulevat pian tapaamaan toisensa. i

LisätietojaPäijät-Hämeen Liikunta ja urheilu ryMinna Väisänen, hankekoordinaattoripuh. (0�) �1� �7�0, minna.vaisanen@phlu.fi

�

Olet ehkä viime aikoina harkin-nut elämäntapojen muuttamista huo-mattuasi ikääntymisen mukanaan tuo-mia merkkejä kehossasi: vyötärö levenee ja keskittymiskyky kapenee, juhlista toi-puminen vie jo kaksi päivää eikä töissä-kään jaksa enää innostua entiseen mal-liin.

Epäilet kuitenkin motivaatiosi kestä-vyyttä, se on ennenkin lopahtanut heti alkuunsa. Viime syksynä hankittu syke-mittari on vielä pakkauksessaan ja ke-väinen kuntosalikorttikin jäi vähälle käytölle. Mikä mahtaa olla kestävän motivaation resepti, mitä siihen tarvi-taan ja kuinka paljon?

Motivaatio perustetaan vankalle tie-topohjalle. Useimmat kertovat sellaisen kyllä löytyvän, mutta se on saattanut käyttämättömänä rapautua tai haparoi-tua ajan saatossa. 2000-luvun tietämys terveistä elintavoista voi yllättää ja lisätä uuden tiedon janoa. Hämmästyitkö kuullessasi, että on sittenkin parempi voidella leipä margariinilla kuin korvata rasva juuston palalla? Omega-kuutosis-ta ei puhuttu mitään 70-luvulla, eikä sil-loin leivottu vielä liikuntapiirakoita-kaan. Oman terveystietämyksen aukko-jen paikkaaminen on helppoa nykyises-sä tietoyhteiskunnassa, mutta entä mo-tivaatioreseptin seuraava tekijä: riittä-vät taidot?

Esimerkiksi ruokavaliomuutokset vaativat myös asianmukaisia ruoanlait-totaitoja. Hyviä aikomuksia ja suunni-telmia ei voi syödä, vaan teoria pitää pystyä viemään myös käytäntöön keitti-ön puolella. Liikunnan aloittaminen pitkän sohvaperunakauden jälkeen ky-

syy sekin taitoa lähteä liikkeelle riittävän rauhallisesti. PPP eli ”pitää pystyä pu-humaan” voi tarkoittaa myös ”pientä päätöstä päivässä” tai jopa ”perustaito-jen pikaista päivitystä”! Jos ja kun tieto ja taito ovat jo hallinnassa, tarvitaan vielä kolmas motivaation perusaines: ympäristön tuki ja kannustus lähipiiris-tä.

Jos perheesi ja työtoverisi ovat hen-gessä mukana ja tekevät sinua kannus-tavia havaintoja sekä kommentteja, on motivaatio ”hyvissä käsissä”. Sen sijaan vähättely ja jopa läheisten pilkanteko nakertaa sitkeänkin muutoksen tekijän motivaatiota tehokkaasti. Oma avoi-muus voi auttaa saamaan läheisetkin mukaan muutokseen tai ainakin toimi-maan niin, etteivät he tietämättään sa-botoi projektiasi tyrkyttämällä vielä yh-tä pasteijaa tai ylimääräistä tupakkatau-koa. Jos olet yksinasuva eikä tukijoita löydy läheltä, on oman palkitsemisjär-jestelmän rakentaminen erityisen tärke-ää. Mikä on se palkinto, jonka lupaat it-sellesi joka päivä, joka viikko tai edes jo-ka kuukausi pitääksesi yllä muutos-suunnitelmaasi?

Tiedon, taidon ja tuen yhdistelmä ei kuitenkaan kanna kovin pitkään ilman oikeaa asennetta, joka toimii ikään kuin hiiva taikinassa. Jos tavoittelet pi-kaista ja nopeaa tulosta ilman todellista sitoutumista pysyviin muutoksiin, läs-sähtää motivaatiosi nopeasti alkumet-reillä. Se saattaa myös alkuun nousta lu-paavasti, mutta lopahtaa äkillisesti, jos et ole valmistautunut kohtaamaan eri-laisia muutoksen esteitä ja takapakkivai-heita. Kaikki tai ei mitään – asenne on

paras keino haudata lupaavakin moti-vaation alku ja saada itselleen jälleen yksi epäonnistumisen kokemus. Onnis-tuja antaa itselleen aikaa muutokseen ja ennen kaikkea luvan välillä repsahdella. Hän tietää, että juuri nuo hetket opetta-vat meitä eniten siitä, mihin tilanteisiin ja tekijöihin kannattaa jatkossa panos-taa.

Kestävän motivaation ainekset alka-vatkin olla jo kasassa ja jäljelle jää vii-meisenä muutoksen tekijän muu elä-mäntilanne. Muutoksen ajoitus ja ym-päröivät puitteet sanelevat paljon sen toteutumisen todennäköisyyttä. Miten paljon voimiasi vievät pakolliset kuviot työmaalla ja perhe-elämän puolella? Jos elämässä on juuri nyt tasainen vaihe ja ylimääräistä potkua löytyy, on taivas ra-jana omille muutossuunnitelmille. Jos kuitenkin perusarki on jo täynnä vauh-tia ja tiukkoja aikatauluja, kannattaa muutos räätälöidä sen mukaiseksi. Ruo-kapäiväkirjan sijaan voi olla järkeväm-pää pitää hemmottelupäiväkirjaa ja kes-kittyä oman henkisen hyvinvoinnin tu-kemiseen sekä stressin hallintaan.

Kääri siis hihat ylös ja aloita oman muutosmotivaatiosi sekoittaminen. Jos jokin tekijä puuttuu tai sitä on liian vähän, ei resepti toimi ja joudut puuttu-vat palaset vielä hankkimaan. Apua saat tarvittaessa terveydenhuollon ammatti-laisilta, mutta pääkokki olet sinä itse. Alkupaloiksi suositellaan pysähtymistä sekä ”peiliin katsomista”: onko kuvasi sellainen kuin toivot vai sellainen kuin pelkäät? i

Teksti PsykOLOgi riikka Turku

Mistä on kesTäVä MOTiVaaTiO

tehty?

1010

Syksyn teemana painonhaLLinTaTeksti aNNa suuTari • kuvat Miia MaLVeLa, aNNe sOiNi, aNNa suuTari Ja kaTri VäisäNeN

kunnossa kaiken ikää -ohjelma toteutti syksyllä �00� yhteistyössä sLu-

aluejärjestöjen, läänien ja kaupunkien kanssa Tartu tilaisuuteen, ota tavak-

si! -painonhallintakiertueen. kiertueen puitteissa kuluneen syksyn aikana

järjestettiin 1� eri paikkakunnalla päivänmittainen painonhallintaan ja

elämäntapamuutoksiin keskittynyt seminaari. seminaarit kokosivat yhteen

noin 1 �00 aihepiiristä kiinnostunutta liikunta-, terveys- ja ravitsemusalan

ammattilaista, jotka työssään ohjaavat ihmisiä elämäntapamuutoksissa.

seminaarien yhteydessä oli mahdollista tutustua kahva-kuulaharjoitteluun Voimatoi-men Tuomo kilpeläisen opas-tuksella.

11

asiantuntijoita eri aloiltaTartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -semi-naarien asiantuntijaluennoista vastasi-vat ravitsemustutkija Patrik Borg, sisä-tautien erikoislääkäri, professori Pertti Mustajoki, psykologi Riikka Turku sekä Diabeteskeskuksen lääkärit Pirjo Ilan-ne-Parikka ja Vuokko Kallioniemi. Li-säksi ohjelmaan mahtui kullakin paik-kakunnalla paikallisen painonhallinta-työn esittelyä eri näkökulmista.

Borg ja Mustajoki vuorottelivat eri paikkakuntien seminaariohjelmissa. Heidän luento-osuutensa käsittelivät

terveellisen ravinnon ja oikean syömis-asenteen merkitystä painonhallinnassa. Riikka Turku puolestaan kertoi semi-naariväelle omaan käytännön ohjausko-kemukseensa ja tutkimustuloksiin pe-rustuvaa tietoa siitä, mikä ihmistä moti-voi muutokseen. Lisäksi hän pyrki luen-nossaan kumoamaan elämäntapaohja-ukseen yleisesti liitettyjä harhausko-muksia. Diabeteslääkärit Ilanne-Parikka ja Kallioniemi vuorottelivat eri semi-naaripaikkakunnilla. Heidän luennos-saan keskityttiin metabolisen oireyhty-män seurauksiin, ehkäisyyn ja hoitoon sekä liikunnan merkitykseen lihavuu-desta johtuvien sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä.

paino hallintaan rennolla asenteella– Suomalaiset luulevat tietävänsä kaiken terveellisestä syömisestä, mutta itse asi-assa meillä on paljon väärää tietoa ja us-komuksia hyvästä syömisestä, Patrik Borg totesi.

Borg kertoi havainneensa sekä omassa ohjaustyössään paino-ongel-maisten kanssa että tutkimustulosten perusteella, että parhaat tulokset pai-nonhallinnassa saavutetaan yhdistämäl-lä sopivat ruokavaliomuutokset rentoon ja joustavaan syömisasenteeseen. Borgin resepti onnistuneeseen painonpudotuk-seen onkin, ettei painonhallinnasta saa tehdä epämukavaa, koska kukaan ei sie-dä epämukavuutta loputtomiin. Kaikkia asioita ei myöskään tarvitse yrittää lait-taa kerralla kuntoon. Tärkeämpää on keskittyä muutamiin olennaisiin muu-toksiin. Ongelmallista Borgin mukaan

kuitenkin on, etteivät ihmiset tiedä, mil-lä muutoksilla todellisuudessa on eniten vaikutusta painoon.

– Yleensä, kun ihmiset alkavat laih-duttaa, he jättävät rasvat pois ja valitse-vat vähäsokerisimpia tuotteita sekä al-kavat liikkua rajusti. Näillä muutoksilla on kuitenkin pieni tai jopa haitallinen vaikutus painoon. Ateriarytmin tasaa-misella, syömiskäyttäytymisen normali-soimisella ja kasvisten lisäämisellä saa-daan aikaan paljon merkittävämpää painonlaskua, Borg tiivisti.

Syömiskäyttäytymisen normalisoi-misella Borg tarkoittaa muun muassa sitä, että ihmisen tulisi syödä aina jo pieneen tai kohtalaiseen nälkään. Näl-kää ei pidä yrittää huijata siirtämällä syömistä, koska tämä johtaa ainoastaan luonnollisen nälänhallinnan häiriinty-miseen. Tärkeää on myös syödä jokai-sella aterialla itsensä kylläiseksi – ja hy-vällä omallatunnolla!

Lautasmalli kunniaan!Professori Pertti Mustajoki liputtaa pe-rinteisen lautasmallin puolesta. Kun vä-hintään puolet lautasesta täytetään al-haisen energiapitoisuuden omaavilla kasviksilla, pysyy aterian kalorimäärä maltillisena. Syömällä lautasmallin mu-kaisesti laihduttajakin voi syödä huolet-ta vatsansa täyteen jokaisella aterialla, koska kylläisyydentunne saadaan aikaan pääosin kasviksilla eikä energiapitoi-semmilla ruoka-aineilla.

Lääkärinä Mustajoki haluaa painot-taa ennen kaikkea laihtumisen positiivi-sia terveysvaikutuksia. Jo vähäisenkin

Painonhallinnasta ei saa tehdä epämukavaa.– ravitsemustutkija Patrik Borg

>>

Patrik Borg

1�

painonpudotuksen teho perustuu sii-hen, että laihdutettaessa vastaontelon si-sällä oleva rasva vähenee suhteellisesti enemmän kuin ihon alla oleva rasvaku-dos. Sairaudet johtuvat juuri tästä sisä-elinten ympärille kertyvästä ja niiden välissä olevasta rasvasta.

– Jo muutaman kilon laihtuminen näkyy terveyden kohenemisena. Pai-nonpudotuksella on positiivisia vaiku-tuksia esimerkiksi veren sokeri- ja ras-va-arvoihin sekä verenpaineeseen.

Mustajoki muistutti, että painonhal-lintaa on myös se, ettei päästä vuosien myötä painoaan nousemaan.

innostava ja rohkaiseva ohjausasenne motivoiElämäntapamuutoksessa ohjaajan tuki on usein korvaamaton. Ohjauksen on-nistumisen kannalta olisi tärkeää pyrkiä luomaan ohjaustilanteisiin kannustava ja motivoiva ilmapiiri, joka syntyy oh-jaajan ja ohjattavan vuorovaikutuksesta. Pelkkä tiedon kaataminen ohjaajalta ohjattavalle ei takaa muutoksen onnis-tumista. Elämäntapamuutoksiin sitou-tuminen edellyttää ohjattavalta asenne- ja tunnetason työskentelyä, jota ohjaaja voi valmentavalla lähestymistavalla tu-kea.

Ohjaajan on myös muistettava, ettei ketään voi pakottaa muutokseen. Moti-vaatio muutokseen nousee ohjattavasta itsestään. Muutos pitää nähdä mahdol-lisuutena, ei pakkona.

– Ohjaaja ei päätä ohjattavan puo-lesta, vaan päätäntävallan täytyy säilyä ohjattavalla, Riikka Turku korosti.

Turku muistutti seminaariyleisöä myös siitä, että muutosvalmius on tilan-nesidonnaista. Valmius tehdä muutok-sia kehittyy tiettyjen vaiheiden kautta.

– Tänään muutoshaluton voi huo-menna olla hyvinkin muutosvalmis.

Metabolisen oireyhtymän hoito on lisäsairauksien ehkäisyäDiabeteskeskuksen ylilääkäri Pirjo Ilan-ne-Parikka kannusti seminaareihin saa-puneita ammattilaisia tarttumaan roh-keammin potilaan elämäntapaohjauk-seen, jos todetaan, että potilaalla on me-tabolinen oireyhtymä tai kohonnut riski sairastua siihen. Pelottelua ei tarvita, mutta varhaisella puuttumisella voidaan ehkäistä metabolisesta oireyhtymästä johtuvien sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen puhkeaminen.

– Kannattaa muistaa, että metaboli-sen oireyhtymän ehkäisy ja hoito on diabeteksen ja valtimotautien ehkäisyä, Ilanne-Parikka tähdensi.

Metabolisesta oireyhtymästä kärsi-vän elämäntavoissa on yleensä korjatta-vaa useallakin eri osa-alueella. Usein yk-si tärkeimmistä muutoskohteista on lii-kunnan lisääminen. Tässä kohtaa Ilan-ne-Parikka peräänkuuluttaakin tervey-denhuoltohenkilöstöltä ja liikunta-alan ammattilaisilta tiiviimpää yhteistyötä.

– Henkilökohtainen liikuntasuunni-telma olisi hyvä suunnitella yhteistyössä terveysalan asiantuntijan kanssa, jolloin henkilön kunto, terveydentila, liikunta-

rajoitteet ja erilaiset riskitekijät voidaan asianmukaisesti ottaa huomioon.

Uutta materiaalia käytännön työn tueksi Syksyn kiertueella esiteltiin myös KKI-ohjelman uusittu Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opas. KKI:n kenttäpäällikkö Anne Soini tutustutti seminaariyleisön painonhallinnan tueksi tarkoitettuun käytännönläheiseen ja johdonmukaises-ti etenevään oppaaseen.

– Ajatuksena on, että kun yhdessä käymme oppaan läpi ja tutustumme sen sisältöön, niin sitä on helpompi hyö-dyntää omassa ohjaustyössä, totesi Soi-ni, joka omassa osuudessaan keskittyi erityisesti liikunnan merkitykseen pai-nonhallinnassa.

Seminaariväen keskuudessa uusittu opas koettiin tervetulleeksi tukimateri-aaliksi ohjaustyöhön. Oppaan esittely seminaareissa sai kovasti kiitosta.

KKI-ohjelma on julkaissut yhteis-työssä Ruokatieto ry:n ja HyväTerveys-lehden kanssa myös Paino hallintaan -opaskirjasen, joka omalta osaltaan täy-dentää Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opasta. Molemmat oppaat on tarkoitet-tu ylipainoiselle elämäntapamuutoksen tueksi. Oppaista on tarkempi esittely lehden sivuilla 36–37.

näytteilleasettajien tarjonta täydensi seminaarien antiaTartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -kiertu-een valtakunnalliset yhteistyökumppa-nit Normomedical Oy, PhysioTools Oy sekä Easyeat Oy kiersivät ahkerasti se-minaaripaikkakuntia. Normomedicalin myyntipäällikkö Mirja Salo esitteli näyttelyosastolla Omronin laajaa askel-, verenpaine- ja kehonkoostumusmittari-valikoimaa. Mika Huotarin opastuksel-la seminaarivieraat pääsivät tutustu-maan PhysioTools-ohjelmistoon, jonka avulla on mahdollista laatia ja tulostaa erilaisia harjoiteohjeita esimerkiksi pai-nonhallintaohjaustyön tueksi. Veera Se-tälä puolestaan tutustutti yleisön syö-misen suunnittelun ja hallinnan tueksi tarkoitettuun easyeat-ravintopalveluun.

Seminaarien yhteydessä oli mahdol-lista tutustua myös CSteel-ulkokunto-salilaitteisiin sekä kahvakuulaharjoitte-luun Voimatoimen Tuomo Kilpeläisen opastuksella. Myös Keskon Ravintokoo-di.fi-palvelu esittäytyi osalla seminaari-paikkakunnista. Näyttelyosaston tarjon-

>>

1�

taa täydensivät paikalliset palvelut ja palveluntarjoajat.

painonhallintateema koetaan tärkeäksiTartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -kiertu-een seminaarit saivat innostuneen vas-taanoton eri puolilla Suomea. Seminaa-rien osallistujamääristä ja osallistujien palautteesta päätellen tämäntyyppiselle toiminnalle on kysyntää ja aihepiiri koetaan tärkeäksi. Eri tahojen saumatto-malla yhteistyöllä on suuri merkitys tä-män tärkeän asian eteenpäin viemisessä.

KKI-ohjelma tulee jatkossakin pa-nostamaan painonhallintateemaan, joka on yksi ohjelman kolmesta painopiste-alueista fyysisesti huonokuntoisten ja terveysongelmista kärsivien miesten ak-tivoimisen sekä pienten ja keskisuurten työyhteisöjen hyvinvointiohjelmien tu-kemisen ohella. KKI-ohjelma on myös tulevaisuudessa mukana kehittämässä ja levittämässä liikunta- ja painonhallinta-muutoksiin tähtääviä malleja ja toimin-taympäristöjä. i

Jo muutaman kilon laihtuminen näkyy terveyden kohenemisena.

–professori Pertti MustajokiPertti Mustajoki

14

Puijo Wolley Juniorit aloitti hankkeen myötä aikuisille suunnatun liikuntatoiminnan kehittämisen.

– Terveysliikunta on aloitettu seurassa ihan nolla-pisteestä. Seuran strategia on ollut rakentaa terveyslii-

kuntatuotteet oman lajin ympärille. Tavoitteena on toiminnan jatkuminen hankkeen jälkeenkin, kertoo hankevetäjä Saku Määttä.

alkeiskurssit ja viäntölentisPuijo Volleyn lentopallotuotteet ovat lentiksen alkeiskurssit sekä Viäntölentis. Alkeiskurssit antavat valmiuksia lähteä mu-kaan lentopallon harrasteryhmiin. Viäntölentistä on tuotteis-tettu yhteistyössä Lentopalloliiton kanssa. Harjoittelu on oh-

2

Voimalla seitsemän seurahankkeenVoimalla seitsemän seurahankkeenosa

seitsemän uutta seuratoiminnan

kehittämishanketta käynnistyi syk-

syllä �00�. Hankkeista kuusi jatkaa

toimintaansa toisen tukikauden

�00�–�010 ajan.

Kipinät-lehden edellisessä numerossa 1/2009 esiteltiin neljä seurahanketta, joiden toiminnasta vastaavat Joensuun Voimistelu ja Liikunta ry, Jyväs-kylän Naisvoimistelijat, Kaustisen Pohjan-Veikot sekä Kemin Lämärit. Nyt ovat vuorossa Mikkelin Kilpa-Veikkojen, Puijo Wolley Junioreiden ja Puistolan Urheilijoiden hankkeiden esittelyt.

jattua, ja sisältää peliä pehmopallolla sekä liikkuvuus-, tasa-paino- ja kehonhallintaharjoituksia.

– Tuotteistaminen on vaatinut paljon suunnittelu- ja tes-taustyötä. Mallin pohjalta on rakennettu Lentopalloliitolle omaa terveysliikuntatuotepakettia, joka on tarkoitus pilotoida kymmeneen suomalaiseen seuraan nimellä FITVOLLEY, ker-too Määttä.

Lottovoitto Seura on neuvotellut Kuopion kaupungilta käyttöönsä Neula-mäen koulun liikuntatilat. Vastineeksi Puijo Wolley huolehtii koulun iltakäytön valvonnasta.

– Neulamäki-projekti on ollut lottovoitto. Saamme hallin-noida arki-iltojen käyttöä omien joukkueiden sekä harraste-ryhmien kesken. Olemme rakentaneet tiloihin oman kuntosa-lin, jossa järjestetään matalan kynnyksen kuntosaliohjausta sekä painonhallintakurssia.

Puijo Wolley on käynnistämässä myös yrityksille ja yhtei-söille suunnattua lentopallopuulaakia yhdessä alueen muiden lentopalloseurojen kanssa.

– Puulaakille on tullut kysyntää aloittaneilta harrasteryh-miltä, joten puulaakin kehittäminen koko Savon alueelle on seuraava tuotteistettava kohde, toteaa Määttä. i

YhteystiedotPuijo Wolley Juniorit ryHankevetäjä saku MäättäPuh. 050 �0�� 55� maattasaku@hotmail.comwww.puijowolleyjr.sporttisaitti.com

Uudet lentopallotuotteet aloittelijoille

Teksti Miia MaLVeLa • kuvat sTudiO JuHa sOrri Ja seuraHaNkkeeT

15

Kuntoon juoksukoulussa

Mikkelin Kilpa-Veikot on yleis-urheiluseura, jolla on moni-puolista kilpailu- ja harrastus-

toimintaa. Hankkeen myötä seurassa on käynnistynyt matalan kyn-nyksen liikuntaryhmiä. Yhteistyössä Etelä-Savon Liikunnan kanssa järjeste-tyt Hyvän Olon Juoksukoulut ovat ol-leet ryhmistä suosituimpia. Juoksukou-lut sopivat kaikenkuntoisille, koska osallistujat jaetaan ryhmiin juoksukou-lun alussa tehtävän kuntotestin perus-teella.

– Osallistujia kiinnostaa oman kun-non kohottamisen lisäksi juoksuteknii-kan kehittäminen. Pakettiin kuuluva harjoitusohjelma innostaa monia sään-nölliseen ja tavoitteelliseen harjoitte-luun, kertoo Terttu Kirvesmies Mikke-lin Kilpa-Veikoista. Maratonkouluja on räätälöity myös yrityksille.

Mikkelin alueen urheiluseurat, Kil-pa-Veikot muiden mukana, ovat saaneet käyttöönsä Mikkelin entisen varuskun-nan kuntotalon, joka on kunnostettu harrastuskäyttöön. Talon mittavat puit-teet ja ympäröivä maasto esteratoineen tarjoavat hyvät mahdollisuudet urheilu-seurojen toiminnalle.

Kilpa-Veikkojen tavoitteena on tule-vaisuudessa suunnata entistä enemmän kunto- ja terveysliikuntatoimintaa yri-tyksille. i

YhteystiedotMikkelin kilpa-Veikot ryTerttu kirvesmiesPuh. 0440 ��7�05toimisto@mikv.net

2Helsingissä Puistolan kau-punginosassa asukkaat ovat

pian kaupungin kovakuntoi-simpia. Puistolan Urheilijat jär-

jestää toimintaa lapsille, nuorille sekä aikuisille useassa eri lajissa. Hankeve-täjä Minna Aronen toteaa kuntolii-kunnan vanhojen ja uusien ryhmien suosion yllättäneen heidät tänä syk-synä.

– Tilausta olisi ollut vieläkin use-ammalle ryhmälle kuin resursseja on tällä hetkellä tarjota. Esimerkiksi Gymstick-ryhmiä perustettiin lisää. Lisäksi uutena matalan kynnyksen tuotteena käynnistyi Asahi. Hank-keen aikana kunto- ja terveysliikun-taryhmien määrä on kasvanut kah-deksasta 30:een.

Liikkujille on tarjolla kunto- ja naisliikuntajaostojen yhdessä toteut-tama viikottainen ohjelma. Lisäksi Puistolan Urheilijat tekee yhteistyötä Helsingin kaupungin lähiöliikunta-projektin kanssa sekä tarjoaa yrityk-sille liikuntatunteja, virkistyspäiviä, kunto- ja terveysliikuntatestejä ja lu-entoja.

– Määrälliset tavoitteet ovat täyt-tyneet ja toiminnan pääpaino onkin jatkossa monipuolisuuden ja laadun kehittämisessä, toteaa toiminnanjoh-taja Jouni Leppäsaajo 80-vuotiaan seuran tulevaisuudensuunnitelmista.

– Toimintaa suunnataan jatkossa myös enemmän vanhusten palveluta-

loihin sekä sairaaloiden henkilökun-nalle, hän lisää.

Miehet ja mimmitSuomiMies-ryhmät ovat kiinnosta-neet vähän liikkuvia miehiä. Toiveiden ja taso-erojen perusteella äijäryhmiä on jo kaksi: kuntoilijat sekä pelimie-het. Samalla teemalla liikkuvat seuras-sa myös naiset. Kunnon mimmit -ryh-mässä kokeillaan erilaisia lajeja aina kuntonyrkkeilystä koripalloon.

– Haasteena hankkeen aikana olemme nähneet tulevien varusmies-ten heikon kuntotason. Tätä varten järjestämme varusmiespalvelukseen astuville oman ryhmän ammattitai-toisen personal trainerin johdolla. Jat-kossa toimintaa pyritään laajenta-maan myös reserviin astuville, kertoo Leppäsaajo. i

YhteystiedotPuistolan urheilijat ry Toiminnanjohtaja Jouni LeppäsaajoPuh. 045 1�� ���1 jouni.leppasaajo@puistolanurheilijat.fi kki-hankekoordinaattori Minna aronenPuh. 045 ��� �� �� minna.aronen@puistolanurheilijat.fi www.puistolanurheilijat.fi

Monipuolinen puistola

1�

– Kyllä tällainen julkisuuden määrä ve-tää miehen nöyräksi. Pidän työstäni ja iloitsen siitä, että ihmisetkin pitävät sii-tä, mitä minulta saavat. Potilaat ja työni lääkärinä ovat kuitenkin kaiken perusta.

Suora puhe, josta on karsittu lääkä-rille tyypillinen virkakielisyys ja turha hyssyttely, on Kiminkisen tavaramerkki. Hän sanoo asiat niin kuin ne ovat, eikä se usein ole herkkänahkaisen kuultavaa. Mutta ei Tapsa kuitenkaan kylmä tai ti-lannetajuton ole, päinvastoin. Potilaat jakavat kiitosta rehellisyydestä ja siitä, että Kiminkinen osaa lähestyä potilasta ihmisenä – ei valkotakkisena asiantunti-jana, joka osoittelee viat sormella.

Laittaa SuomiMiehet liikkeelle…Kiminkinen iskee kansan syviin rivei-hin. Mitä pienempi paikkakunta, sitä enemmän Kiminkisellä on kuulijoita.

– Pienillä seurantaloilla voi olla vii-sikin sataa kuulijaa lähipitäjiä myöten eivätkä kaikki ole aina sopineet sisälle-kään, hämmästelee Kiminkinen.

Etenkin miehiin Kiminkisen tyyli vetoaa. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman SuomiMies seikkailee -rekkakiertueella Kiminkinen oli mukana 18 paikkakun-nalla kertomassa miehen terveyden vaa-ranpaikoista. Lavan takana hän saikin pitää praktiikkaa yhden jos toisen mie-hen tullessa keskustelemaan arkaluon-toisista asioista. Miehet hän kannustaa oman hyvinvointinsa puolesta ensi töik-si liikkeelle.

– Tuleen ja sohvalle ei kannata jäädä makaamaan. Siitä ei saa kuin palo- ja makuuhaavoja, jos niitäkään, vinkkaa

Kiminkinen oluen, makkaran ja penk-kiurheilun kolmiyhteyteen jämähtäneil-le miehille.

Kiminkinen on kotoisin Saarijärven kyljestä Pylkönmäeltä, kuten laulajapo-jat Tommi Soidinmäki ja Mikael Kontti-nen.

– Laulaa en tosin osaa – minulla on vain tämä kova ääni.

Helsingissä hän kävi opiskelemassa, mutta on tehnyt koko uransa terveys-keskuslääkärinä Saarijärvellä. Ulla-vai-mon kanssa he ovat olleet yksissä jo lu-kioikäisistä saakka. Heillä on kolme ai-kuista tytärtä.

Kiminkinen on aktiivinen liikunnan lähettiläs. Hän on urheillut koko ikänsä ja ollut mukana polkaisemassa käyntiin erilaisia liikuntahankkeita. KKI-toimin-taankin hän on alun perin tutustunut KKI-ohjelman hankekilpailun kautta.

…mutta on myös kulttuurimiehiäMaalaislääkäri pitää esiintyjäesikuva-naan toista Saarijärven suurta miestä, Tarmo Mannia. Tapsa avaakin esiinty-misensä usein voimakkaasti Eino Lei-non, Tommy Tabermannin tai Edith Sö-dergranin runoilla. Yleisö jähmettyy kuuntelemaan hiiren hiljaa väkevää lau-suntaa. Mahtipontisuutta seuraa kuiten-kin välitön sutkautus rennosti saarijär-veläisittäin. Kiminkisen esityksissä vuo-rottelevat luontevasti draama ja huu-mori.

– Sain kirjoittamisen juuret äidiltä-ni, joka oli innokas runojen kirjoittaja ja lausuja. Sieltä minuunkin iski kult-tuurin palo.

Kiminkinen on kirjoittanut kolme kirjaa ja neljäs on viittä vaille valmis. Uusin kirja käsittelee sosiaalista latista-mista: kuinka ihminen syttyy ja sam-muu, kuinka muiden kannustus antaa voimaa tai vastavuoroisesti lannistaa.

– Kirjoittaa haluaisin paljon enem-mänkin, mutta kun en millään ehdi. Kirjoittaminen on minulle rentoutu-mista. Saan henkisen orgasmin, kun saan vangittua paperille erityisen hie-non ajatuksen.

– Ja lukea, siihen ei ole aikaa yhtään, huokaa kulttuuria janoava tohtori.

Saarijärvellä Kiminkinen on paitsi lääkäri ja luennoitsija myös kulttuuri-vaikuttaja. Kirmot-kulttuuritapahtu-man järjestelyissä hän on ollut mukana alusta asti.

Taitavasti Kiminkinen yhdisteleekin intohimojaan liikuntaa ja kulttuuria. Jo ensimmäisessä KKI-hankkeessaan hän pyöritti kyläkuntien välistä kisaa, jossa oli mukana kuntoliikuntaa ja kulttuu-ria. Ulla-vaimo kehitteli siihen erityisen kulttuurin kuntokortin.

– Tapsan tahdit ovat nykyisellään niin kiihkeät, ettei elosta tulisi yhtikäs mitään, ellei puoliso olisi toimissa vah-vasti mukana, kiittelee Tapsa. i

KirjatTerveys pidentää ikää – maalaislääkärin elämäntapaopas (2007)Maalaislääkärin viimeisimmät kiusaukset (2008)Henki ja elämä (2009)

– ilman potilaita en olisi tässä. Tapani ”Tapsa” kiminkinen

on monille tuttu helposti lähestyttävänä maalaislääkärinä,

vaiettuihin aiheisiin tarttuvana tietokirjailijana ja sanaval-

miina esiintyjänä. Miehen syksy onkin kiireinen. uutta tuo-

tantokautta kuvataan Tohtori kiminkinen -televisiosarjaan,

sormet syyhyävät kirjoittamaan ja luennoimaan kysytään

enemmän kuin ylipäätään ehtii. silti kiminkinen laittaa saa-

rijärven terveysaseman potilaat etusijalle.

– Tieto lisää tuskaa ja kuitu paskaa. Mutta ei oikeanlainen tieto, painotti maalaislääkäri suomiMies seikkailee -rekkakiertueella.

17

Maalaislääkärille ParasTa OVaT POTiLaaT

Lääkäri,

luennoitsija,

kirjailija,

seuramies ja

perheenisä Tapani Kiminkinen taipuu moneksi

Tapani kiminkinen on tuttu kasvo kunnon Laivalla. – Tämä on minulle rentoutumista. Nautin, kun saan kerrankin olla vain yleisössä kuuntelemassa, oppimas-sa ja keskustelemassa.

Teksti kaTri VäisäNeNkuvat Jiri HaLTTuNeN Ja LiisaMaria kiNNuNeN

1�

Yhteisöllisyyttä liikunnan keinoin – Maaseudulla ihmisten välinen vuoro-vaikutus ja kyläily eivät ole enää niin voimissaan kuin ennen. Liikuntaluuta-kampanja ideoitiin keinoksi saada ihmi-set yhteen liikkumaan, ProAgria Kai-nuun järjestövastaava Marjatta Pikka-rainen valottaa hankkeen taustoja.

Liikuntaluuta ei suinkaan ole ensim-mäinen hanke, jolla Kainuun maa- ja kotitalousnaiset pyrkivät aktivoimaan jäsenistöään liikunnan pariin. Kainuun piirikeskus on ollut mukana Maa- ja ko-titalousnaisten valtakunnallisissa Mil-joona kilometriä liikuntaa - ja Sentit pe-liin -kampanjoissa. Lisäksi se on jo pit-kään järjestänyt osana työhyvinvointi-hankkeitaan liikuntapainotteisia kunto-kursseja maaseutuyrittäjille.

Tämänkertaisen hankkeen kohde-ryhmä olivat Maa- ja kotitalousnaisten Kainuun piirikeskuksen noin 60 jäsen-yhdistystä, joissa on jäseniä yhteensä noin 3 300. Jäsenistö koostuu kainuu-laisten kylien asukkaista, joista useat ovat entisiä maatalousyrittäjiä.

– Koska jäsenistön ikähaitari painot-tuu yli 40-vuotiaisiin, oli tavoitteena ko-rostaa arki- ja hyötyliikunnan tärkeyttä ikääntymisen tuomien vaivojen ehkäi-syssä sekä yhdessäolon ja kylien sosiaali-sen toiminnan merkitystä mielen hyvin-voinnin kannalta.

Leikkimielinen kilpailu kannusti liikkeelleLiikuntaluuta-hankkeen ydin oli liikun-takampanja, jossa kylien asukkaita kan-nustettiin keräämään liikuntakilometre-jä puolen vuoden ajalta. Liikuntakilo-metrejä saattoi kerätä esimerkiksi souta-en, kävellen tai pyöräillen. Kilometrejä sai kerryttää yhdeksän kuukauden aika-na helmi–lokakuussa 2009, mutta kam-panjakilometrit ilmoitettiin vain kuu-delta eniten kilometrejä kerryttäneeltä kalenterikuukaudelta. Kilometrien seu-raamista varten jokainen osallistuja sai KKI-kuntokortin, johon kilometrit merkittiin.

– Leikkimielinen, mutta samalla so-pivan vakavasti otettava kylien välinen

kilpailu kannusti ihmisiä liikkeelle. Yh-teisen tavoitteen eteen ponnistelu nosti myös omalta osaltaan kyläläisten me-henkeä, Pikkarainen toteaa.

Eniten liikuntakilometrejä kerrytti Pohjavaaran kyläseura ry Sotkamosta, joka palkittiin aktiivisuudestaan ProAg-ria Kainuun edustajakokouksessa 20.11. Kajaanissa.

– Tavarapalkintojen lisäksi tarjolla oli mainetta ja kunniaa ja ennen kaik-kea parempi kunto.

Kaveri mukaan lenkilleLiikuntaluuta-hankkeessa kannustettiin myös ottamaan kaveri mukaan liikku-maan. Tämän tavoitteen saavuttamises-sa apuna oli niin sanottu ”kyläluuta”, jo-hon merkittiin touko–lokakuun ajalta kaikki ne liikuntakerrat, jolloin kyläläi-set olivat liikkuneet yhdessä jonkun toi-sen kanssa. Kyläluutaan merkityistä yh-teisistä liikkumiskerroista laskettiin lop-putulokseen lisäkilometrejä laskukaa-valla ”yksi tunti yhteistä liikuntaa = yksi lisäkilometri”.

Teksti aNNa suuTari • kuvat MarJaTTa PikkaraiNeN

Proagria kainuu ry ja Maa- ja kotitalousnaisten kainuun

piirikeskus käynnistivät keväällä �00� Liikuntaluuta-kam-

panjan, jonka tavoitteena oli lisätä kainuulaisten kylien

liikunta-aktiivisuutta ja henkistä hyvinvointia yhdessäolon

ja sosiaalisen toiminnan merkeissä. Hanke onnistui hie-

nosti tavoitteessaan aktivoida kainuulaisia kyläyhteisöjä

liikunnallisen elämäntavan pariin. Peräti 1� kylää eri puolil-

ta kainuuta lähti mukaan leikkimieliseen kilpailuun, jossa

kerrytettiin yhteisiä liikuntakilometrejä.

LiikuNTaLuuTa huiski ahkerasti Kainuussa

1�

– Tavoitteena oli, että ihmiset innos-tuisivat hakemaan vaikka naapurin mu-kaan lenkille, Pikkarainen kertoo.

Kyliä kannustettiin myös pistämään pystyyn säännöllisesti kokoontuvia lii-kuntaryhmiä. Säännöllisesti viikoittain tai kuukausittain touko–lokakuussa ko-koontuneista liikuntaryhmistä kyläluu-taan kertyi lisäkilometrejä kolminker-taisesti eli 1 h = 3 km. Kylillä onkin jär-jestetty muun muassa erilaisia jumppia, yhteisiä kävelylenkkejä ja luontoretkiä sekä pelattu porukalla lentopalloa ja jal-kapalloa. Yhteinen tekeminen on kan-nustanut ihmisiä myös omaehtoiseen liikuntaan.

– Monet ovat innostuneet hankki-maan omat kävelysauvat ja aloittaneet niiden avulla uuden aktiivisen harras-tuksen.

Starttirahoista potkua kylätapahtumilleOsa Liikuntaluuta-hankkeen saamasta KKI:n hanketuesta käytettiin myöntä-mällä aktiivisimmille kylille 70 euron suuruinen starttiraha toiminta-avustuk-sena liikunnallisen tapahtuman järjestä-

miseen. Lisäksi viidelle avustuksen saa-jaksi valitulle kylälle myönnettiin yhtei-seen liikuntatuokioon asiantuntijavetä-jä. Tässä tehtiin yhteistyötä Kainuun Liikunta ry:n sekä Vuokatin Urheilu-opiston kanssa, joista saatiin testaajia ja ohjaajia kylien tapahtumiin.

Starttiraha-avustuksien turvin Hei-nämäen kylällä Sotkamossa järjestettiin kehonkoostumusmittaukset ja UKK-kä-velytestit, joista vastasi Kainuun Liikun-nan testaaja. Kerälän kyläläiset Suomus-salmelta puolestaan pääsivät tutustu-maan latinorytmeihin ja erityyppiseen voimisteluun urheiluopiston ohjaajan johdolla. Nivan kylällä Kuhmossa liikut-tiin teemalla Venytellen Vetreäksi. Ta-pahtuma sisälsi muun muassa opastet-tua sauvakävelyä, jonka lomassa tehtiin lihaskuntoliikkeitä. Sapsoperän kylä Sotkamossa innostui järjestämään Kesä-olympialaiset, joihin järjestyi yhteistä liikunnanohjausta urheiluopiston kaut-ta. Sotkamolaisen Suovaaran kylän ta-voitteena oli liikkuvuuden ja lihasvoi-man lisääminen sekä rentoutus teemalla Kehon ja mielen liikuntaa.

Liikunnalla ikääntymistä vastaanMarjatta Pikkaraisen mukaan kyliä ei ollut vaikea houkutella mukaan liikun-takampanjaan. Liikunnalla ja yhdessä tekemisellä nähdään olevan selkeä yhte-ys ihmisten fyysiseen ja henkiseen hy-vinvointiin.

– Hyvinvointia ja liikuntaa ikäänty-misen mukanaan tuomien vaivojen en-naltaehkäisijänä arvostetaan hyvin pal-jon. Kyllä se varmasti oli päämotiivi mukaan lähdölle, Pikkarainen arvioi.

Pikkaraisen mukaan hankkeen puit-teissa järjestettyyn liikuntaan osallistu-neiden ihmisten kiinnostus liikuntaan on syventynyt liikuntakokeilujen myötä.

– Moni haluaisi enemmän tietoa lii-kunnan laadusta esimerkiksi sykeseu-rannan avulla. Tässä saattaisikin olla ai-nesta hankkeen jatkolle, Pikkarainen kaavailee. i

Lisätietoja Maa- ja kotitalousnaisten kainuun piirikeskus/Proagria kainuu ryJärjestövastaava Marjatta Pikkarainenpuh. 044 ��0 15�5marjatta.pikkarainen@proagria.fi

�0

KKi-ohjelmalta tukitoimia kansakunnan terveysongelmiin

PAINOPISTEENÄ huonokuntoiset miehet, painonhallinta ja työyhteisöt

�0

�1

SuomiMies seikkaileeTosiasia on, että suomalaiset miehet ovat yhä nuorempina yhä huonommassa kunnossa. Armeijan kutsunnoista kerro-taan hälyttäviä uutisia, joita vahvistaa muun muassa Kymenlaakson Liikunta ry:n Kunnossa kassulle -hanke. Pari-kymppiset miehet ovat niin huonossa kunnossa, etteivät selviä ehjin nahoin ar-meija-ajasta.

On siis selvää, että KKI-ohjelmakin tulee nuoria miehiä vastaan SuomiMies seikkailee -kampanjallaan. Enää ei pidetä tiukasti pitää kiinni 40+ ikärajasta, vaan kampanjalla tavoitellaan myös 30–40-vuotiaiden ikäryhmää. Vuosien 2007 ja 2008 rekkakiertueen testitulokset osoitti-vat, että itse asiassa miehet sieltä vähän vanhemmasta 60+ ikäluokasta ovatkin paremmassa kunnossa. Eläkkeellä jää eh-kä enemmän aikaa pitää huolta itsestään, mutta jos kroppa on kuralla jo viiskymp-pisenä, ei eläkkeelläkään ole enää paljon tehtävissä.

Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi!Kiire, huonot ruokailutottumukset ja

riittämätön liikunta ajavat meidät väistä-mättömään sairauskierteeseen. Päällä on jo valitettava buumi aikuistyypin diabe-testa, metabolista oireyhtymää, tuki- ja liikuntaelinvaivoja sekä sydän- ja veri-suonitauteja. Moni säilyisi terveempänä, mikäli liikakiloja olisi pystytty välttä-mään tai karistamaan vuosien varrella.

Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -kam-panja on KKI-ohjelman vastaisku yhä synkemmille ylipainotilastoille. Kampan-jan puitteissa kootaan, kehitetään ja levi-tetään erilaisia painonhallinnan ja elä-mäntapamuutosten toimivia malleja ja työkaluja. Asiantuntijaseminaareilla jae-taan eväitä alan ammattilaisille ja mate-riaaleilla tuetaan itse elämäntapamuu-toksia tekeviä.

Lisävuosia työelämäänTyöelämän alati kasvavat vaatimukset, kiire ja stressi vaativat veronsa. Tämän päivän työntekijät kärsivät usein monen-laisista terveydellisistä ongelmista. Työn-antajatkin ovat taloudellisesti tiukassa paikassa, mutta heidän tulisi silti muistaa huolehtia työntekijöidensä työhyvin-

kki-ohjelman neljäs viisivuotiskausi alkaa vuodesta �010. Tulevalle kaudelle ohjelman toimintaa on

tiivistetty kolmeen keihäänkärkeen, joihin kki-ohjelma on määritelty yhdeksi toteuttajatahoksi valtio-

neuvoston periaatepäätöksessä terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista. Miesten

seikkailu jatkuu SuomiMies seikkailee -kampanjalla. Painonhallintamallien kehittämiseen ja levittämi-

seen keskitytään Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -kampanjalla. Työyhteisöihin suunnataan molempi-

en kampanjoiden sekä erilaisten kehittämishankkeiden voimalla.

Teksti kaTri VäisäNeN • kuvat PeTTeri kiViMäki Ja sTudiO JuHa sOrri

voinnista. Sijoitus työhyvinvointiin tuo pennoset takaisin työntekijöiden työvuo-sina.

Tulevan kauden aikana KKI-ohjelma keskittyy yhtenä painopistealueenaan ni-menomaan työyhteisöjen työhyvinvoin-tiin. Työyhteistöihin suunnataan erilaisia kehittämishankkeita sekä molempia muita kauden kärkikampanjoita. i

LisätietojaSuomiMies seikkailee -kampanjaOhjelmakoordinaattori Miia Malvelap. 050 44� ��7�miia.malvela@likes.fiTartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -kampanjakenttäpäällikkö anne soinip. 0400 �47 444anne.soini@likes.fiTyöyhteisötTapahtumakoordinaattori Niina Valkamap. 0400 �47 ��0niina.valkama@likes.fi

��

– Muutin mieheni kanssa Suomeen kolme vuotta sitten. En tuntenut ketään, ja istuin vain kotona. Masennuin. Sokeriarvotkin kohosivat.

Alinan miehen, Viktor Hämäläisen ol-kapää oli kipeä, eikä käsi liikkunut kunnol-la. Kun pariskunta tapasi Vantaan sosiaali-toimistossa Eteri Sarre Kvenetadzen, ta-pahtui elämässä muutos. Sarre kutsui hei-dät maahanmuuttajien vesijumppaan luva-ten, että Viktorin olkapää paranee. Nyt kak-si vuotta myöhemmin Viktor pyörittää ki-vutta kättään. Alina ei tarvitse masennus-lääkkeitä, ja sokeriarvot ovat normaalit.

– Eteri antaa ihmisille terveyttä ja voi-mia, Alina Hämäläinen kiittää vesijumppa-ohjaajaansa, Eteri Sarrea.

Liikunnan ja urheilun promoottoriEteri Sarre Kvenetadzelle liikunnan edistä-minen on sydämen asia. Tarmokas nainen on itsekin maahanmuuttaja, Georgiasta. Sarre on entinen huippu-urheilija. Sarre ohjaa liikuntaa Vantaan maahanmuuttajille suunnatun KKI-hankkeen viidessä ryhmäs-sä ja tekee päivittäin vapaaehtoistyötä lii-kunnan, urheilun ja hyvinvoinnin hyväksi. Sarre soittaa puhelimitse maahanmuttajien perään muistuttaen, että he ovat tervetullei-ta liikkumaan.

– Kysyn maahanmuuttajilta, mitä lajeja he haluavat harrastaa ja sen mukaan kokei-lemme eri liikuntamuotoja. Kun näen, kuinka onnellisia he ovat jumpan jälkeen, saan siitä voimaa, Sarre iloitsee työnsä tu-loksista.

Ei ihme, että lähes jokainen maahan-muuttaja kertoo tulleensa liikunnan pariin nimenomaan Eteri Sarren toimesta. Suo-meen 17 vuotta sitten muuttanut Makedo-nian albaani, Fazliova Ibadet on osallistu-nut Sarren jumppiin noin kymmenen vuo-den ajan.

– Keppijumpasta aloitin. Vesijumpassa olen käynyt neljä vuotta, siitä lähtien, kun Eteri ryhtyi ryhmää vetämään. Olen töissä kaupassa, ja työnantajan kanssa on sovittu, että viikoittain vähintään yksi ilta on vapaa. Silloin pääsen vesijumppaan.

Ryhmässä tapaa muita, ja se on tärkeää. Yksin ei ole hyvä olla, Ibadet muistuttaa so-siaalisen yhdessäolon merkityksestä.

Liikuntaa kotouttavasti VantaallaLiikuntaa kotouttavasti Vantaalla on jo nel-jäs maahanmuuttajien liikuntaa edistävä KKI-hanke Vantaalla.

– Teemme tiivistä yhteistyötä yli hallin-nonalojen. Sanoisin, että se on Vantaan

Liikunta tutustuttaa

suomeen Liikuntaa kotouttavasti Vantaalla

Teksti ja kuvat LiisaMaria kiNNuNeN

Liikunnan tuoma puna hehkuu poskilla, kasvot sädehtivät.

inkerinsuomalainen alina hämäläinen on juuri noussut

altaasta, maahanmuuttajien vesijumpasta. Hän ylistää lii-

kunnan vaikutuksia hyvään oloon tietäen, mistä puhuu.

alina Hämäläinen (takana) osallis-tuu säännöllisesti vesijumppaan. Täältä saa voimaa, Hämäläinen kiteyttää.

��

vahvuus, toteaa Vantaan monikulttuuri-suusasiain koordinaattori Hannele Lautiola.

– Liikuntatoimen ja Vantaan Liikun-tayhdistyksen kanssa meillä on erittäin tiivis kumppanuus, samoin sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kun Eteri Sarren vetämä jumppa loppui, terveyskeskuk-sen lääkäri ihmetteli jumpan loppumis-ta. Se näkyi kuulemma heti lääkärin vastaanotolla asiakkaiden lisääntyneinä vaivoina.

Vantaalla maahanmuuttajien yhdis-tyksissä on toivottu liikunnan sisällyttä-mistä toimintaan. Sitä myöten on kasva-nut myös yhteistyö yhdistysten kanssa.

Maahanmuuttajaliikuntaa Vantaalla maahanmuuttajien liikunta käynnistyi 2000-luvun alussa somali-perhetyön projektin kautta kesäleirillä. Iltaisin lasten mentyä nukkumaan nai-set kokoontuivat yhteen tanssimaan so-malialaisia tansseja. Naiset pyysivät, että leirikeskuksessa vapaaehtoisohjaajana toiminut Eteri Sarre ryhtyisi ohjaamaan heille liikuntaa. Vantaan maahanmuut-taja-asioista vastaavassa vapaa-ajan ja asukaspalvelutoimialassa haettiin hank-keelle rahoitusta, ja ohjattu liikunta käynnistyi. Tänäkin päivänä Sarre on mukana kaikessa Vantaan maahan-muuttajaliikunnassa.

Kow, laba, saddex – yksi, kaksi, kolmeJumppakepit heiluvat ylös, alas, sivulta sivulle ja yläviistoon somalinaisten KKI-jumpassa. Normaalisti torstai-illan jum-passa käy reilut 20 somalinaista, mutta tällä kertaa sattuu olemaan somalialais-ten juhla Helsingissä, joten naisia on paikalla vain muutama. Jumppa antaa naisille hengähdystauon kotitöistä. Myöhässä jumppaan saapuneen somali-naisen perheessä on viisi lasta, joista nuorin on kolme kuukautta. Hetki tois-ten naisten seurassa piristää, kuten ketä tahansa tuoretta äitiä. Eteri Sarre ko-mentaa naiset tekemään vatsalihaksia. Kow, laba, saddex kannustaa Sarre so-malin kielellä. Äidiksi viimeisimpänä tullut saa helpotusta. Muita Sarre piis-kaa lempeästi tekemään muutaman vat-salihasliikkeen lisää. – Ei, Eteri, ei enää, pyytää yksi jumppaa-ja nauraen. Eteri ei hellitä, vaan komen-taa iloisesti jatkamaan. Muut yhtyvät nauruun. i

Tiedot kerätty syyskuulta 2009K ryhmiä: 5 kplK Osallistujia: �4 (naisia �4, miehiä �0)K Osallistumiskertoja: �0� K Osallistujamäärät lajeittain:- keppijumppa: 11�- Vesijumppa: 5�- Jumppa ja koripallo: ��K Osallistujat äidinkielen mukaan:- venäjä: �� henkilöä- somalia: �5 henkilöä- viro: � henkilöäMuita: burma, georgia, thai, ukraina, suomi, muut

eteri sarre kvenetadze ohjaa maahanmuuttajien vesijumppaa Tikkurilan uimahallissa kaksi kertaa viikossa.

Viktor Hämäläinen nauttii vesijumpasta ja pyöräyttää olkapäätään, joka on kun-toutunut vesijumpalla.

somalinaisten jumpassa nautitaan liikunnan lisäksi yhdessäolosta.

Vantaan tietoja (1.1.2009)K asukasluku: 1�5 ��7K Maahanmuuttajia: 1� ��� (�,5 %)K suurimmat ryhmät äidinkielen mu-kaan: venäjänkieliset 4 000, vironkieliset yli � 000 ja somalinkieliset 1 500

Liikuntaa kotouttavasti Vantaalla -hankkeen liikuntaryhmät

��

�4�4

Metabolinen oireyhtymä (MBO)

on jo suurimmalle osalle suoma-

laisista tuttu termi. Joskus tuntuu,

että sydänsairauksien vaarateki-

jöistä, ruokavaliosta ja liikunnasta

on nykypäivänä niin paljon tietoa

tarjolla, ettei kenellekään pitäisi

olla epäselvää, mistä palikoista

terveellinen elämäntapa koostuu.

silti suomalaisia pelotellaan hyvin-

vointiamme uhkaavalla lihavuus-

pommilla – eikä valitettavasti aivan

suotta!

Onko ongelma sitten ihmisten ymmärtämättömyydessä vai va-listuksessa?

– Yleiselle tasolle jäävä valistus ei välttämättä kosketa ihmistä syvemmin. Hän tarvitsee konkreettista, yksilöllistä, omaan tilanteeseensa sopivaa tietoa ja neuvontaa: ”Mitä MBO juuri minulla tarkoittaa ja mitkä ovat minulle sopivat hoitokeinot”, Diabeteskeskuksen ylilää-käri Pirjo Ilanne-Parikka toteaa.

Vastuu itsellä, mutta tukea tarvitaanIlanne-Parikka tähdentää, että jokainen aikuinen päättää itse elintavoistaan, syömisestään ja liikunnastaan. Tavoit-teiden asettamisen, aktiivisen vastuun-oton ja toiminnan tueksi ihmiset kui-tenkin tarvitsevat omakohtaisesti mer-kityksellistä tietoa ja motivaatiota. Myös

ammattilaisilta sekä vertaisilta saatava tuki ja kannustus ovat tärkeitä.

– Terveydenhuollon ammattilaisen tehtävä on tuoda esille asian vakavuus, elintapahoidon ja liikunnan merkitys sekä arvioida mahdolliset liikuntarajoi-tukset. Liikunnanohjaukseen kannattaa satsata aikaisempaa enemmän. Tervey-denhuollon ja liikunta-alan ammatti-laisten välinen tiiviimpi yhteistyö tässä suhteessa olisi varmasti hyödyllistä. Elintavat muotoutuvat pitkälti jo lap-suudessa ja nuoruudessa, joten nuori-soon panostaminen myös liikunnassa kannattaa.

Koskettaa jo joka neljättä keski-ikäistäMetabolista oireyhtymää esiintyy 25–35 prosentilla suomalaisista keski-ikäisistä. Metabolisella oireyhtymällä tarkoitetaan aineenvaihduntahäiriötä, jossa samalle henkilölle on kasautunut useampia valti-mosairauksien vaaratekijöitä. Oireyhty-män keskeinen syy on vyötärömitan kas-vaminen. Ihannemitta on miehillä alle 94 ja naisilla alle 80 senttimetriä. Varsi-naisesta vyötärölihavuudesta puhutaan, kun mitat kasvavat miehillä yli sataan ja naisilla yli 90 senttimetriin.

– Pelkkä vyötärönympäryksen kas-vaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että henkilöllä olisi metabolinen oireyhty-mä. Sen lisäksi määrittelyyn tarvitaan vähintään kaksi muuta riskitekijää, Ilan-ne-Parikka selventää.

Metabolisen oireyhtymän muita val-timosairauksille altistavia riskitekijöitä ovat kohonnut verenpaine, kohonnut veren rasva-arvo (triglyseridi), matala hyvä kolesteroli (HDL) tai kohonnut verensokeri (heikentynyt sokerinsieto tai diabetes).

Teksti aNNa suuTari

kun syödään enemmän kuin kulu-tetaan, ylimääräiset ravintoaineet varastoituvat rasvana elimistöön.rasvaa alkaa kertyä lihaksiin ja vat-saonteloon sekä sisäelimiin, erityi-sesti maksaan, mikäli ”perinteinen” rasvakudos ei pysty vastaanotta-maan kaikkea tarjolla olevaa rasvaa. Vatsan alueen rasva kasvattaa vyö-tärönympärystä ilmeten ”omenali-havuutena”, joka on yksi metaboli-sen oireyhtymän riskitekijä.

kuvassa ylhäällä terve maksa ja alhaalla rasvoittunut maksa, jossa rasva näkyy valkoisina kertyminä.

Maksakuvien lähde: anna kotronen

on useamman riskitekijän summa

�5�5

Vaarallinen rasva kertyy vatsanseudullePerintötekijöillä on vaikutusta perusai-neenvaihduntaan ja rasvan varastoitu-miseen.

– Liiallinen syöminen suhteessa ku-lutukseen johtaa energiaylimäärään, mi-kä normaalisti varastoituu tavalliseen rasvakudokseen ja lihominen on niin kutsuttua ”päärynälihavuutta”. Jos ras-vakudos ei pysty vastaanottamaan kaik-kea tarjolla olevaa rasvaa, sitä alkaa ker-tyä vatsaonteloon ja sisäelimiin, erityi-sesti maksaan. Vyötärönympärys kasvaa ja syntyy ”omenalihavuus”, Ilanne-Pa-rikka selvittää vyötärölihavuuden syn-tyä.

Metaboliseen oireyhtymään liittyy valtimoiden toimintahäiriöitä ja tuleh-dusreaktioita. Oireyhtymä myös kasvat-taa alttiutta sairastua tyypin 2 diabetek-seen ja valtimosairauksiin, erityisesti se-pelvaltimotautiin ja sydäninfarktiin se-kä aivovaltimosairauksiin ja aivohalva-ukseen.

– Tupakoimattomalla henkilöllä, jol-la metabolisen oireyhtymän kriteerit täyttyvät, on noin kaksin–kolminkertai-nen valtimotaudin vaara. Riski kasvaa sitä mukaa, mitä kauemmin metaboli-seen oireyhtymään liittyvät riskitekijät ovat vaikuttaneet ja mitä enemmän sa-malla henkilöllä on muita valtimo-taudin riskitekijöitä. Näitä ovat muun muassa tupakointi ja vähäinen liikunta.

Pirjo ilanne-ParikkaK Pirjo ilanne-Parikka on sisätauteihin ja diabetekseen eri-koistunut lääkäri. Hän työskentelee diabeteskeskuksen ylilää-kärinä suomen diabetesliiton kurssikeskuksessa Tampereella. ilanne-Parikka on ollut mukana kirjoittamassa useita diabe-teksen ehkäisyyn ja hoitoon liittyviä oppaita. ilanne-Parikka luennoi Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -kiertueen seminaareis-sa otsikolla Metabolisen oireyhtymän ehkäisy ja hoito sekä liikunnan käypä hoito -suositus.

pienikin painonpudotus auttaaMetabolisen oireyhtymän hoidossa laihduttaminen ja painonhallinta sekä sopiva ruokavalio ja liikunnan lisäämi-nen ovat tehokkaimpia hoitokeinoja. Tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin käytön kohtuullistaminen kuuluvat myös metabolisen oireyhtymän hoi-toon.

– Jo 10 prosentin painonpudotus eli satakiloisella kymmenen kiloa, vähentää vatsaontelon rasvaa noin 30 prosenttia. Usein nähdään, että jo muutama kilo alaspäin korjaa merkittävästi aineen-vaihduntahäiriöitä, Ilanne-Parikka ku-vaa painonpudotuksen hyötyjä.

Liike on lääkeLiikunnan lisäämisellä on myös useita positiivisia vaikutuksia. Sen lisäksi, että liikunta tukee painonhallintaa ja auttaa laihtumisessa, sillä on suora vaikutus verensokeriin, verenpaineeseen, rasva-arvoihin ja verisuonten toimintaan.

– Jos henkilö ei ole liikkunut aiem-min ollenkaan, kannattaa lähteä liik-keelle arkiliikunnan lisäämisestä ja

aluksi vaikka vain 15 minuutin käve-lylenkeistä.

Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden lisäämisessä on, että kestoa ja tehoa lisä-tään asteittain niin, että vähintään joka toinen päivä harrastetaan noin 30–60 minuuttia kestävyystyyppistä liikuntaa elimistön tuntemuksia kuunnellen. Hy-vä tehon mittari on, että hengästyttää ja hikoiluttaa hieman, mutta pitää pystyä puhumaan. Kestävyyskunnon lisäksi tu-lisi kehittää lihaskuntoa pari kertaa vii-kossa jumpalla, omatoimisesti punteilla tai kuntosalilla.

– Liikuntapäiväkirjan pitäminen ja askel- tai sykemittari voivat toimia lii-kuntaharrastuksen motivaation ylläpi-täjinä, Ilanne-Parikka vinkkaa. i

Lisätietoa metabolisesta oireyhtymästä www.diabetes.fi -> tietoa diabeteksesta -> tyypin � diabetes -> metabolinen oireyhtymä

Jo 10 prosentin painonpudotus vähentää vatsaontelon rasvaa noin 30 prosenttia.

��

[ ympäristö liikuttaa ]

Retkeilijät jakautuvat tasoryhmiin, joko nautiskelijoihin, leppoisiin, reippaisiin tai vauhdikkaisiin.

Vauhdikkaiden ryhmään ei tosin ole il-moittautunut kukaan. Lihaksia verrytel-lään pumppujumpan tahtiin Helsingin kaupungin liikuntaviraston lahjoittamia heijastimia apuna käyttäen. Heijastimil-le on käyttöä myöhemminkin syksyn pimeillä.

Järjestetty retki madaltaa kynnystä lähtöönMoni Runebergin pyöräretkelle osallis-tunut on mielessään ajatellut Porvoota sopivana pyöräilykohteena. Nyt siihen tarjoutuu mahdollisuus järjestetyllä ret-kellä. Reilun kolmenkymmenen osanot-tajan joukko täyttyi nopeasti.

Pyöräilykuntien verkoston, Etelä-Suomen Liikunnan ja Urheilun, Suo-men Ladun, Helsingin Ladun, Vantaan Ladun sekä KKI-ohjelman järjestämä Uudenmaan maakuntaretki suunnitel-tiin osallistujille mahdollisimman hel-poksi. Matkaa taitetaan oppaan johdolla tasoryhmissä polkien, ja huoltoauto ajaa varmuudeksi mukana. Paluuliput on varattu valmiiksi m/s J.L. Runebergille, joka liikennöi kesän päätteeksi viimei-sen kerran.

polkien helsingistä porvooseenHelsingin kauppatorilta suuntaamme itään, Sörnäisten ja Hermannin kautta Arabianrantaan, jossa pääsemme kat-sastamaan Viikin luontovalvojan Eero Haapasen kaukoputkesta kaukana voi-

Teksti LiisaMaria kiNNuNeNkuvat MaTTi HirVONeN, LiisaMaria kiNNuNeN

runebergin pyöräretkellä NauTiTTiiN PyöräiLysTä Ja saarisTOMaiseMisTaLauantaiaamu aukenee syksyisen lämpimässä säässä. aurinko pilkahtelee

pilvien lomasta. Helsingin kauppatorin reunalla, torikojujen takana kuhi-

see. Monenlaisia polkupyöriä on parkissa. Monissa pyörissä on vaihteet,

mutta ei läheskään kaikissa. Väki pakkaa saamiaan eväspaketteja pyörän

sivulaukkuihin tai selkäreppuihinsa. On alkamassa runebergin pyöräretki

Helsingistä Porvooseen.

�7�7

malinjatornin päällä olevaa kahta kala-sääskeä. Yksi Helsingin uusimmista asuinalueista näyttää viihtyisältä. Meren rantaan on rakennettu kävely- ja pyörä-tie. Matka jatkuu Porvoon vanhalle maantielle, jota kutsutaan Uudeksi Por-voontieksi. Noin puolessa välissä mat-kaa Söderkullan kartanon mailla nau-timme retkieväitämme. Sää on pyöräi-lyyn mitä parhain. Välillä on aurinkoa, ja ilma on sopiva, ei liian lämmin, kuten moni retkeläinen kiteytti.

Lihaksille lepoa laivallaSaavumme Porvooseen iltapäivällä, ta-kana on lähes 60 kilometriä. Vastassam-me on retken jyrkin ylämäki Näsinmä-elle. Ylhäällä sijaitsee Näsinkiven näkö-alatasanne. Ihastelemme maisemia yli vanhan kaupungin, jonka asuttaminen alkoi jo 1200- ja 1300-luvuilla. Vanhan

runebergin pyöräretkelle kokoonnuttiin Helsingin kauppatorilla.

eväspaketit nautittiin söderkullan kartanon piha-alueella.

Monelle Porvoon kävijälle 1��0-luvulta näköalapaikaksi vakiintunut

jääkauden aikainen siirtolohkare, Näsinkivi on uusi tutustumiskohde. ylhäältä

tasanteelta avautuvat maisemat suomen toiseksi vanhimpaan kaupunkiin.

retken vetäjien Jarkko eskolan Helsingin Ladusta ja Matti Hirvosen Pyöräilykuntien verkostosta juttutuokio laivalla.

Lähes satavuotiaaseen teräsrunkoiseen laivaan mahtuu noin 40 polkupyörää.

runebergin pyöräretkeläiset nauttivat saaristomaisemista paluumatkalla Porvoosta Helsinkiin.

Helsinkiläinen Jarkko Eskola oli lukenut runebergin pyöräretkestä esLun verkko-lehdestä. eskolalle polkupyörä on sekä liikkumisväline että kulkuneuvo. käpylässä asuva eskola toteaa polkupyörän olevan kätevin kulkuväline Helsingissä. eläkepäi-viään viettävä eskola polkee kauppamatkat ja aikoinaan työmatkat sujuivat myös pyörällä. innokkaana pyöräilijänä eskola houkutteli kaksi veljeään mukaan. eskola antaa runebergin pyöräretkelle järjestelyineen täydet viisi tähteä.

anneli Vakkuri tunnustautuu innokkaaksi pyöräilijäksi. kolmentoista kilometrin työmatkat suuntaansa sujuvat polkien. Talvisin työmatkapyöräily vaihtuu sisäti-loihin, spinningiksi. Vakkurille pyöräily sopii nivelongelmien vuoksi, ja hän kertoo sen olevan yksi tärkeimmistä syistä pyöräilyharrastukselleen. Vakkuri suosittelee pyöräilyä muillekin.

kaupungin mukulakivikatuja pit-kin poljemme laivarantaan, missä m/s J.L. Runeberg on jo odotta-massa. Vielä on hetki aikaa käydä pesemässä retken hiet Porvoon ur-heiluhallien suihkuissa. Joku jättää suihkumahdollisuuden väliin ja suuntaa Brunbergin tehtaanmyy-mälään herkkuostoksille. Laiva-matkalla lepuutamme lihaksiamme ja ihastelemme syksyisen kaunista saaristoa. Matka Porvoosta takaisin Helsingin kauppatorille kestää kol-me ja puoli tuntia, joten kokoon-numme laivalla. Kaikki saavat muistoksi diplomin päivän reippai-lusta. Illansuussa saavumme Hel-sinkiin, josta jokainen polkaisee kotiinsa. Lauantain syysilta on vielä valoisa. i

�7

����

Voimaa, iloa, rytmiä ja tasapainoakunnon Laivalla virkistytään, verkostoidutaan ja viisastutaan

Teksti kaTri VäisäNeNkuvat Jiri HaLTTuNeN, Miia MaLVeLa, aNNa suuTari Ja kaTri VäisäNeN

��

etsitkö iloa? Tai voimaa työn, parisuhteen, perheen ja vapaa-ajan

tasapainottamiseen? Ovatko elimistösi rytmit kadoksissa? kaipaako

keskivartalosi korsetti huoltoa, lantio rytmiä tai hauis treenausta?

Olisitko valmis vastaanottamaan uusia ideoita työhösi ja virikkeitä

ohjaamiseesi? kaikkea tätä ja paljon muuta tarjottiin kunnossa

kaiken ikää -ohjelman kunnon Laivalla.

��

>>

�0�0

K Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka julisti työ-rauhan. Hän kertoi karuja totuuk-sia suomalaisesta työelämästä: työn mielekkyys on vähentynyt, kiire ja aikapaineet kasvaneet, mielenterveysongelmat koette-levat ja psyykkinen jaksaminen hiipuu. Työpaikkakiusaamisessa ja -häirinnässä suomi on eu:n ykkönen. Manka kehotti pohti-maan työelämän arkea. Työpäi-västä nauttiminen on sallittua. Vuorovaikutteinen johtaminen, ratkaisukeskeisyys selvitettävissä asioissa ja kaikkien hallussa olevat työyhteisötaidot tulisivat olla työ-elämän peruskauraa.

K Professori ja fi losofi Maija-Riitta ollila esitti, että suorituskeskeinen yksilökulttuuri on tullut tiensä pää-hän. ihminen kaipaa ympärilleen laumoja ja haluaa olla osa jotakin ryhmää. Omassa laumassa kukin saa olla sellainen kuin on, eikä tarvitse enää olla se ainutlaatuinen suuri per-soona, jota yksilökeskeinen kulttuuri on peräänkuuluttanut.

Ollilla kyseenalaisti myös ajatte-lumme siitä, että on edettävä aina pienin askelin. Helposti ajattelemme, että pienet askeleet eivät tuo läsnä-olevaan hetkeen suurta muutosta. Ollilan esimerkki joka-aamuisesta mietiskelyhetkestä, joka vaikutti koko perheen ja hänen itsensä päiväryt-miin, kuitenkin osoitti, että puolen tunnin tuokio sekoitti hetkeksi koko perheen elämän.

K Filosofi na, terapeuttina, kirjailijana ja mentorina tunnettu Tommy hellsten vastasi monen vuoden kävijätoiveisiin tapahtuman luennoitsijana. Hellsten saarnasi pilke silmäkulmassa elämisen puolesta. Täytyy uskaltaa elää, eikä vain selviytyä. ilo on elämän sivutuote, joka nousee ihmisen sisältä tehtyämme oikeita elämänvalintoja sekä rohjetes-samme kohtaamaan, käsittelemään ja hyväksymään raskaatkin asiat.

K ukk-instituutin ravitsemustutkija patrik Borg herätti keskustelua oman elimistön kuuntelemisesta. elimistömme yrittää kertoa, mitä meidän pitäisi tehdä ja miten toimia. Mitä enemmän elimistön reaktioita vastaan tapellaan, sitä huonommin se enää näitä viestejä lähettää. Bor-gin mukaan oikotietä onneen ei ole: nopea kuuriluontoinen spurtti laih-dutuksessa palauttaa poikkeuksetta kilot myöhemmin moninkertaisena.

K Tutkimusmatkailija patrik Degerman avasi ajattelua ääri-olosuhteiden kokemuksillaan. Veikka gustafssonin kanssa tehty antarktiksen vaellus kertoi tarinan luottamuksesta ja selviytymisestä. yli �0 asteen pakkasessa tuulisella lumiaavikolla vaanii arvaamattomia vaaroja, jolloin toinen ihminen on ainoa henkiinjäämisen turva. side toiseen ei toki synny itsestään, vaan vaatii erilaista tiimiytystä. Tämä pa-rivaljakko sai apua tiimiytykseensä muun muassa Nasalta.

>>

�1�1

ajankohtaisista liikunnan, työelämän ja ihmisten kohtaamisen teemoista – huu-moria ja hyvinvointia unohtamatta. Lu-ento-osuudet juonsi YleX:n radioääni Mikko ”Peltsi” Peltola, joka itsekin on innokas liikunnan harrastaja. Ohjelmaa piristivät Teatteri Eurooppa Neljän musiikki- ja sketsipläjäykset, Pirkko Lahden ja Aira Samulinin tarinat ja tanssit sekä Leeni Asola-Myllysen tau-kojumppa.

Testejä, pelejä, kokeiluja ja materiaalejaLaivan keulatilaan koottiin edellisvuosi-en tapaan monipuolinen näyttelyosasto. Eri toimijat esittelivät omia ajankohtai-sia teemojaan ja tarjosivat virikkeitä käytännön työhön. Ensikertalaisia näyt-teilleasettajista olivat erilaisia oppimis- ja toimintavälineitä tuottava Tevella Oy sekä sähköistä Kuntovalmentajaa esitte-levä Firstbeat Technologies Oy. Tänä vuonna näytteilleasettajat ottivat erityi-sen ilahduttavasti huomioon osallistuji-en aktivoinnin. Mielenkiintoa vangittiin erilaisilla testeillä, peleillä ja kokeiluilla.

Uusia kontakteja luotiin, verkostoja vahvistettiin, mieli virkistyi ja keho voi hyvin. Kunnon Laiva tarjosi tänäkin vuonna kiitetyn areenan terveysliikun-taväen kohtaamiselle. i

ikäisille suunnattu rata kehonhallinnan, lihasvoiman ja tasapainon kehittämi-seen sekä itsensä ylittämiseen.

EtnoFitnessin Katia Enbusken tans-sirytmit keräävät vuosi vuodelta parke-tin täyteen tanssinystäviä. Hymy huulil-la hiki virtaa ja lantio keinuu latinoryt-mien tahdissa. Tv-jumpasta tutut Katja Laaksonen ja Anne Soini toivat tänä vuonna laivalle Flexi-Barin ja vyötärö-jumpan.

Bodybow-laudalla treenatessa vain mielikuvitus on rajana. Laudalla har-joittelu on mitä tehokkainta treeniä etenkin keskivartalolle. Suomen Liikun-nan Ammattilaisten Arto Kojo kertoi, että lautaa voi käyttää myös sisustusele-menttinä ja sitä saa jopa erilaisilla kan-gaskuoseilla.

Kahvakuulailusta on tullut uusi lai-van suosikkilaji. Kahvakuulaharjoittelu kehittää tehokkaasti liikkuvuutta, voi-maa ja kehonhallintaa yhdellä kuulan heilautuksella. Monta heilautusta peräk-käin tuottaa monin verroin tehokasta treeniä. Voimatoimen Tuomo Kilpeläi-nen esitteli kuulailun monipuolisia vaihtoehtoja ja opasti oikeaa suoritus-tekniikkaa.

Toisesta turvaa, itsestä iloaYökerho Atlantis Palacesta kuoriutuu Kunnon Laivalla luentosali, jossa kes-kustellaan asiantuntijoiden johdolla

Kunnon Laiva risteiltiin Hel-sinki–Tukholma–Helsinki-reitillä elokuun 21.–23. päi-vänä. Tänä vuonna laivalla juhlittiin 15-vuotiasta Kun-

nossa kaiken ikää -ohjelmaa. Säiden haltija on suosinut kunnonlaivalaisia kautta aikojen: ainoastaan yksi puolen tunnin jumppa on jouduttu perumaan koko tapahtuman seitsenvuotisen histo-rian aikana. Tänäkin vuonna taika piti, ja kaikki aktiviteetit saatiin vietyä läpi onnistuneesti suunnitelmien mukaan.

Uutuuksia ja vanhoja suosikkejaLiikuntamaistiaisissa tarjottiin kehon-huoltoa, hikoilua, tanssia ja treenausta yhteensä 22 eri liikuntalajissa. Tämän vuoden uutuuksia olivat voimaa, tasa-painoa ja liikkuvuutta kehittävä Spirals, keskivartalon hallintaa treenaava Body-bow, monipuolinen aikuisten parkour-rata sekä vauhdikas maastorullaluistelu eli skike, jonka vauhdista jouduttiin to-sin laivaolosuhteissa hiukan tinkimään.

Aikuisten parkour-radalla, jota myös Ikämoto-radaksi kutsutaan, liikunnan lehtori Erkki Tervo ja Suomen Mr Par-kour Perttu ”Hämähäkki” Mäkinen kannustivat jumppaajia löytämään si-säisen lapsensa ja haastamaan itseään keksimään uusia tapoja liikkua. Tervon kehittelemän Ikämoto-radan ideana on telinevoimistelun välineillä rakentaa eri-

��

Projektet ”Motionärens apotek” för hälsomotion till apotekshyllanK I samarbete med Andningsförbundet Heli, Finlands Apotekarförbund och SLU-områdena inom Finlands Idrott startar IFFL-programmet Mo-tionärens Apotek – ett projekt med syfte att aktivera apoteken att beakta hälsomotionsrådgivning i sin verksamhet.

Motionärens Apotek-projektet stöder apoteken att införliva fysisk ak-tivitet i apotekens folkhälsoprogram och till en del av basservicen och kundrådgivningstillfällena. Genom projektet är det meningen att öka per-sonalens kunskaper om den fysiska aktivitetens betydelse, om arbetsred-skap inom hälsomotion samt om lokal motionsservice, dit man kan hän-visa kunden.

Projektet Motionärens Apotek kör igång samt fortskrider i etapper. Under år 2010 är det meningen att prova på samt utveckla verksamhets-former i ett pilotprojekt som koordineras av Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry och Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry. Efter detta är det me-ningen att verksamheten sprider sig inom alla områden inom Finlands Idrott.

Tilläggsinformationprojektplanerare kaisa koivuniemi, kaisa.koivuniemi.fi, tel. 050 44� ��5�

Foto MOTiONäreNs aPOTekFotograf Jiri HaLTTuNeN

Bekant med Finland genom motion

K För Eteri Sarre Kvenetadze är främ-jandet av fysisk aktivitet en hjärtesak. Denna energiska kvinna har själv in-vandrat från Georgien. Hon leder fem motionsgrupper i ett IFFL-projekt för invadrare och frivilligarbetar dagligen med motion, idrott och välmående. Sar-re ringer till invandrarna och påminner dem om att invadrare är välkomna med.

Hemmamotion i Vanda är redan det fjärde i IFFL-projektet för främjandet av fysisk aktivitet för invandrare i Vanda.

– Vi samarbetar intimit över byråkra-tins gränser. Jag vill påsta att detta är styr-kan i Vanda, framhåller Hannele Lautiola, koordinator för mångkulturella angelä-genheter. Vi har ett intensivt samarbete med idrottsväsendet och Vanda idrotts-förening samt med social- och hälsovår-den. Invandarföreningarna i Vanda har önskat att fysisk aktivitet integreras med verksamheterna. Tack var det har samar-betet mellan föreningarna ökat.

I Vanda kördes motion för invand-rare igång i början av 2000-talet genom familjearbete för somalier på sommar-läger. Om kvällarna då barnen lagt sig att sova samlades kvinnorna för att dansa somaliska danser. Kvinnorna bad också Eteri Sarre, som fungerade som frivilligledare i lägercentret, att leda mo-tion för dem. Verksamhetsenheten som ansvarade för invadrarfrågor i Vanda anhöll om finansiering och kunde inle-da motionshanledningen. Än idag är Sarre med i all invandrarverksamhet i Vanda.

Tilläggsinformation Hannele Lautiola,koordinator för mångkulturellt arbetetTel. (0�) ��� ��0 5�

��

K ProAgria rf och Jordbruks- och hem-vårdskvinnorna i Kajanaland startade våren 2009 Motionskvasten-kampanjen vars målsättning var att öka byarnas moitonsaktivitet samt psykiska väl-mående genom gemenskap och sociala aktiviteter. Projektet i Kajanaland lycka-des fint med sitt mål att aktivera bybor-na till en mera fysisk livsstil. Så många som 18 byar på olika håll kom med i en lekfull tävlan där man tillsammans sam-lade motionskilometrar.

Motionskvasten-projektets låg i iden att byborna engagerades att samla mo-tionskilometrar under ett halvår. Man fick samla kilometrar genom rodd, pro-menader, eller cyklande. Kilometrarna noterades under en period av nio må-nader från februari till oktober, men kampanjkilometrarna meddelades en-dast från de bästa sex månaderna. För uppföljning av kilometrarna fick varje

deltagare ett IFFL- motionskort, där ki-lometerantalet skrevs ner.

Under Motionskvasten-projektet uppmuntrades man att ta med kamra-ter.

För att klara av denna målsättning fanns ”motionskvasten” till hjälp. Det betydde att man också skrev upp alla de gånger från maj till oktober, då man ha-de motionerat tillsammans med någon annan. Motionskvastens betydelse framkom genom att man varje gång man noterat motion tillsammans med någon annan fick tilläggskilometrar i slutresultatet genom formeln ” en tim-me gemensam motion = en kilometer till”.

Byarna uppmuntrades också till att starta regelbundet sammankommande motionsgrupper. Genom grupper som samlades regelbundet varje vecka eller varje månad under maj-oktober, samla-

K Metallen rör på sig-projek-tet i Päijät-Häme är ett me-tallbranschens arbetsplatspro-jekt som berör personalen i fem företag. Projektets mål-sättning är att inom företagen bygga upp en servicekedja där företagsledningen, arbets-paltshälsovården och de loka-la motionsserviceproducen-terna samarbetar. Och fram-förallt att inspirera arbetarna

till fysisk aktivitet och omvårndnad av den egna hälsan.

Projektet startades år 2008 av Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry., Metall-förbundet, Tjänstemannaunionen och Teknologi-industrin rf.

Det treåriga projektet koordineras av Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry och dess huvudsakliga uppgift är att ut-veckla den förebyggande motionsråd-givningen, utbildningen och motions-

servicen.Tack vare projektet har man i sam-

arbete med arbetshälsovården kunnat ordna en motionsrådgivningsdag i varje företag en gång per år. Under motionsrådgivnings-dagen har perso-nalen kunnat få information om den fysiska aktivitetens hälsoeffekter samt om motionsgrupper. Man har haft möjlighet att bekanta sig med paus-gymnastik och i vissa företag har ar-betsgivaren erbjudit möjlighet att del-taga i konditionstest. I samband med motionsrådgivningen har också arbe-tarna kunnat bekanta sig med arbets-hälsovårdarna.

Tilläggsinformation Päijät Hämeen Liikunta ja urheilu ryMinna Väisänen, projektkoordinatorTel. (0�) �1� �7�0, minna.vaisanen@phlu.fi

des också tilläggskilometrar tre-faldigt. Byborna har nu arrang-erat bla. olika jumppagrupper, gemensamma promenader och utflykter i naturen samt spelat fotboll och handboll i lag. Mänskorna har inpirerats att överlag röra mera på sig.

TilläggsinformationMaa- ja kotitalousnaisten kainuun piirikeskus/Proagria kainuu ryOrganisationsansvarig Marjatta PikkarainenTel. 044 ��0 15�5 Marjatta.pikkarainen@proagria.fi

Metallen rör på sig i Tavastland

motionskvasten sopade fl itigt i kajanaland

�4 �4

Tervetuloa Jyväskylään, ainutlaatuiseen liikunta- ja terveysalan ammattilaisten kohtaamiseen, jossa

asiantuntijat noin 100 maasta kokoontuvat jakamaan kokemuksiaan ja viimeisimpiä tuloksia liikunnan

vaikutuksista ja edistämismahdollisuuksista!

Lisätietoja ilmoittautumisesta, osallistumismaksuista ja ohjelmasta verkkosivuilta www.sportforall2010.org

13th World Sport for All Congress14–17 June 2010

Jyväskylä, Finland

www.sportforall2010.org

�5�5

Viidellätoista sLu-aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämi-

sessä. sLu-alueet tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveyslii-

kuntahankkeiden käynnistämiseksi. kki-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa.

etelä-karjalan Liikunta ja urheilu ryMikko ikävalko, mikko.ikavalko@eklu.fiPuh. 0�0 7�1 5���, fax. (05) 4��� �04kotipolku �, 551�0 imatrawww.eklu.fi

etelä-savon Liikunta ryLiisa Haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fiPuh. 044 �41 0057, fax. (015) ��� 74�ristiinantie 1, 50100 Mikkeliwww.esliikunta.fi

etelä-suomen Liikunta ja urheilu ryMerja Palkama, merja.palkama@eslu.fiPuh. 040 5�5 41�5, fax. (0�) �1� �0700Olympiastadion, eteläkaarre, 00�50 Helsinkiwww.eslu.fi

Hämeen Liikunta ja urheilu ryHarri appelroth, harri.appelroth@hlu.fiPuh. 0�07 4�� �0�, fax. 0�07 4�� �1�sarvijaakonkatu ��, ��540 Tamperewww.hlu.fi

kainuun Liikunta ryLiisa Paavola, liisa.paavola@kainuunliikunta.fiPuh. (0�) ��� 5���, fax. (0�) ��� �1�kauppakatu �1, �7100 kajaaniwww.kainuunliikunta.fi

keski-Pohjanmaan Liikunta rysatu Heinoja, satu.heinoja@kepli.comPuh. (0�) ��� 1��5, fax. (0�) ��0 ��74Mannerheiminaukio 7, �7100 kokkolawww.kepli.com

keski-suomen Liikunta ry Tanja Onatsu, tanja.onatsu@kesli.fiPuh. 045 �50 �771, fax. (014) ��� �144rautpohjankatu 10, 40700 Jyväskyläwww.kesli.fi

kymenlaakson Liikunta rykirsi Vanhalakka, kirsi.vanhalakka@kymli.netPuh. 040 4�� 5405, fax. (05) �11 ��0�ilmarinkuja �, 45100 kouvolawww.kymli.net

Lapin Liikunta ryarto Piuva, arto.piuva@lapli.inet.fiPuh. 040 ��� ���1keltakangas 1, ���00 rovaniemiwww.lapinliikunta.com

Lounais-suomen Liikunta ja urheilu ry,Turun toimistoJukka Läärä, jukka.laara@liiku.fiPuh. (0�) 515 1�14, fax. (0�) 515 1�1�yliopistonkatu �1, �0100 Turkuwww.liiku.fi

Lounais-suomen Liikunta ja urheilu ry,Porin toimistoJanne Hopeakangas, janne.hopeakangas@liiku.fiPuh. 050 5�� �7�7, fax. (0�) 5�� ��14Liisankatu 11, PL �4, ��1�1 Poriwww.liiku.fi

Pohjanmaan Liikunta ja urheilu ryantero kangas, antero.kangas@plu.fiPuh. (0�) 4�0 �0�5, fax. (0�) 4�0 �050keskuskatu �, �. krs., �0100 seinäjokiwww.plu.fi

Pohjois-karjalan Liikunta ryPäivi Hamunen, paivi.hamunen@pokali.fiPuh. (01�) �4� 1454, 040 77� ��4�, fax. (01�) �4� 1451rantakatu �5, �0100 Joensuuwww.pokali.fi

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ryilkka kurttila, ilkka.kurttila@popli.fiPuh. 050 �0� 7711, fax. (0�) �11 �471sammonkatu �, �0570 Ouluwww.popli.fi

Pohjois-savon Liikunta rysohvi seppälä, sohvi.seppala@pohjois-savonliikunta.fiPuh. (017) ��� ��04, 050 571 �400, fax. (017) ��� ��0�Haapaniemenkatu 10 a, 70100 kuopiowww.pohjois-savonliikunta.fi

Päijät-Hämeen Liikunta ja urheilu ryMai-Brit salo, maippi.salo@phlu.fiPuh. (0�) �1� �754, fax. (0�) �1� �75�urheilukeskus, 15110 Lahtiwww.phlu.fi

SLU-aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto

�5

����

[ virikkeitä vertaisohjaajille ] Teksti aNNa suuTari kuvat PeTTeri kiViMäki, ruOkaTieTO ry Ja sTudiO JuHa sOrri

KKi-ohjelman uusittu Tartu tilaisuuteen,

ota tavaksi! -opas ilmestyi elokuussa

2009. Opas on tarkoitettu ylipainoisille elä-

mäntapamuutoksen tueksi.

uusittu painonhallintaopas sisältää käytän-

nönläheisen ja johdonmukaisesti etene-

vän ��-viikkoisen ohjelman, jonka aikana

vähitellen opetellaan uusia ravitsemus- ja

liikuntatottumuksia. Ohjelma johdattaa

käyttäjänsä pysyviin elämäntapamuutoksiin

rennolla ja nautittavalla tavalla. Oppaan käy-

tännönläheiset ohjeet auttavat samanaikaisesti hallitsemaan painoa, vähentämään yleisiä ylipai-

noon liittyviä terveysriskejä, kohottamaan kuntoa sekä voimaan hyvin. Johtoajatuksena on, että

maltillisilla muutoksilla hyvän syömisen ja liikunnan kokonaisuus saadaan vähitellen kuntoon ja

terveellisistä elämäntavoista tulee osa arkea.

Oppaan ravitsemusohjeet perustuvat ravitsemusasiantuntija patrik Borgin onnistuneen laihdut-

tamisen malliin. Borgin mallin lähtökohtana on riittävä ja maukas syöminen luontaisen näläntun-

teen mukaan sekä uusien tapojen opettelu ilman nälkää ja jatkuvaa syömisen stressaamista.

Oppaan liikuntaohjelma etenee johdonmukaisesti arkiliikunnan lisäämisen kautta kohti sään-

nöllisen liikuntaharrastuksen omaksumista. Liikuntaohjelmassa on sekä kestävyys- ja lihaskun-

toharjoittelua että venyttelyä ja kehonhallintaa. Oppaan liikuntaohjeet on suunniteltu niin, että

oppaan käyttäjä pystyy huomioimaan oman kuntotasonsa ja liikuntamieltymyksensä.

Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opas on a4-kokoinen ja siinä on �� sivua. Opas on tilattavissa

toimituskulujen hinnalla osoitteesta tilaukset@likes.fi . se on saatavilla myös pdf-tiedostona osoit-

teesta www.kki.likes.fi -> materiaalit.

Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opas

�7�7

RavitsemusmuutoksetRavintoon ja syömiseen liittyvissä muu-toksissa keskitytään aluksi niihin muu-toksiin, joilla on eniten vaikutusta pai-noon. Kolme painovaikutuksiltaan tär-keintä muutosta ovat ateriarytmin ta-saaminen, kasvisten lisääminen ja ener-giapitoisten juomien vähentäminen.

Oppaan myöhemmillä viikoilla kiin-nitetään huomiota riittävään proteiinin ja kuitujen saantiin, terveellisiin välipa-loihin sekä herkuttelun ja napostelun kohtuullistamiseen. Myös rasvojen laa-tuun sekä vähärasvaisten ja -sokeristen tuotteiden valintaan keskitytään oppaan loppupuolella.

LiikuntamuutoksetOppaan tavoitteena on lisätä liikuntaa maltillisesti, jolloin liikunta koetaan mielekkääksi ja siitä muodostuu olen-nainen osa päivittäistä toimintaa.

Oppaan ohjelmassa liikunnan lisää-minen aloitetaan maltillisesti kohdista-malla huomio aluksi arkiliikuntaan. Opas antaa useita käytännön vinkkejä arkiaktiivisuuden lisäämiseksi. Tehok-kuutta arkeen haetaan lisäämällä asteit-tain kävelyn määrää. Varsinaisen kunto-liikunnan määrä kasvaa erilaisten lihas-kuntoharjoitusten avulla sekä uusiin kestävyyskuntolajeihin tutustumalla. Myös tasapainon ja kehonhallinnan ke-hittämiseen sekä venyttelyyn annetaan ohjeita.

aika ELÄMÄnTapaMUUToKSET

0 kk Ateriarytmin tarkistaminen (vko 1–4) Hedelmien ja kasvisten lisääminen Arkiliikunnan kirjaaminen 1 kk Vähäenergisten juomien valinta (vko 5–8) Kasvisten maukkauden löytäminen Arkiliikunnan lisääminen 2 kk Kuitupitoisten ja proteiinipitoisten tuotteiden valinta (vko 9–12) Kasvisten käytön lisääminen Lihaskuntoharjoittelun ja venyttelyn aloittaminen 3 kk Vähäsokeristen tuotteiden valitseminen (vko 13–16) Arkiliikunnan määrän vakiinnuttaminen 4 kk Rasvan määrän ja laadun tarkistaminen (vko 17–20) Napostelun vähentäminen Kuntoliikunnan aloittaminen 5 kk Ruokavalion kokonaisuuden tarkistaminen (vko 21–24) Monipuolisen liikkumisen jatkaminen (vko 25–28) Uusien liikuntalajien kokeilu ja oman lajin löytäminen (vko 29–32) 6 kk Elämäntapamuutosten vakiinnuttaminen

Onnistu askel kerrallaan painonpudotuksessa.Opas neuvoo uusia elämäntapoja vaihe vaiheelta.

Paino hallintaan -opasK Paino hallintaan -opas on tarkoitettu tueksi painonhallin-nan ja pysyvien elämäntapamuutosten toteuttamiseen. Opas antaa syvällistä tietoa painonhallinnasta ja terveellisistä elä-mäntavoista. Se soveltuukin mainiosti Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opasta täydentäväksi materiaaliksi. Oppaan asian-tuntijoina toimivat sisätautien erikoislääkäri, professori Pert-ti Mustajoki sekä ravitsemustutkija Patrik Borg. Opas on tuotettu yhteistyössä HyväTerveys-lehden ja Finfood – Suo-men Ruokatieto ry:n kanssa.

Maksuton Paino hallintaan -opas on tilattavissa KKI:n tilaus-palvelun kautta osoitteesta tilaukset@likes.fi. Tilaajalta veloi-tetaan oppaiden toimitus- ja postituskulut.

38

Toimintakykyä vedestäVirikkeitä vertaisohjaajille -sarja, numero 27.

KKI-materiaalit

Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi!Maksuton KKI-materiaali, numero 9.

KKI-kunto-opas: Lonkat kuntoonMaksuton KKI-materiaali, numero 13.

Paino hallintaanMaksuton KKI-materiaali, numero 15.

Miehen huoltokirjaMaksuton KKI-materiaali, numero 14.

Maksuton KKI-materiaali/Kostnadsfritt IFFL-material1. KKI-yleisesite - sisältää taloudellisen tuen hakuohjeet

2. IFFL-broschyr med allmän information- innehåller ansökningsförfarandet för ekonomiskt stöd

3. KKI-kuntokortti- yhden vuoden seurantakortti

4. Julisteet- “Usein ulkona” / “Ofta ute – I form för livet”, 43 x 63 cm- “SuomiMies seikkailee”, 43 x 63 cm- ”Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi”, 42 x 59,4 cm (A2)

5. KKI-kunto-opas - työikäisille suunnattu kunto-opas sisältää kaksi 16 viikon harjoitus- ohjelmaa: starttiohjelma aloittelijalle sekä jatko-ohjelma edistyneelle- vinkkejä työergonomiaan ja mielen hyvinvointiin

6. IFFL-motionshandbok- motionshandboken riktar sig till dem som är i arbetsför ålder. Den innehåller två 16 veckors träningsprogram: ett startprogram för nybörjare och ett fortsättningsprogram för längre hunna.- tips för god ergonomi samt gott sinnelag7. Kunto-opas 60+ - sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman- vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen

8. IFFL-motionshandbok 60+ - innehåller ett 24 veckors program för balans, muskelstyrka och uthållighet - tips för sängjumpa och mera energi i vardagen9. Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! - sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden lisäämiseen, mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin- ohjeita ruokavalion muuttamisesta terveellisemmäksi

10. Ta chancen! -handbok för trivselvikt- innehåller ett 32-veckors motionsprogram för att öka vardagsmotionen samt råd för stretching och höjning av muskelkondition- hjäp till hälsosamma kostvanor

11. SuomiMiehen kunto-opas - varta vasten miehille suunnattu kunto-opas- 9 kuukauden harjoitusohjelma, jonka voi tehdä kävellen tai uiden- vinkkejä eri liikuntalajeista

12. Konditionshandbok för fi nska män- ett konditionsprogram uttryckligen för män- ett 9 månaders träningsprogram, som genomförs promenerande eller simmande - tips om olika motionsformer

13. KKI-kunto-opas: Lonkat kuntoon- turvalliset kotiharjoitteluohjeet harjoittamaan lonkkaa ja heikompaa jalkaa- kahdeksan viikon ohjelmassa keskitytään lihaskunnon, koordinaation ja tasapainon vahvistamiseen sekä lantion hallintaan

14. Miehen huoltokirja- keskittyy miehisen elämän aiheisiin ja täydentää SuomiMiehen kunto-opasta- asiaa painonhallinnasta, alkoholin käytöstä, liikkumisesta, seksuaalisuudesta ja mielen hyvinvoinnista

15. Paino hallintaan- täydentää Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opasta elämäntapamuutoksessa- asiantuntijoiden ohjeita painonhallinnasta, ravitsemuksesta ja liikunnasta- reseptejä terveellisen ruoan valmistukseen

16. Suunnista voimavarojesi lähteille - mistä mielen hyvinvointi koostuu, miten sitä voi vaalia ja edistää

17. Hyvinvoinnin lähteillä - hyvinvoinnin eri osa-alueita käsittelevä asiantuntija-artikkeleiden kokoelma- sisältää tehtävän oman hyvinvoinnin kartoittamisesta

39

KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla.

Tilaa KKI-materiaalia tilauspalvelun kauttaKKI-ohjelma ja LIKES-tutkimuskeskus ovat avanneet verkkosivuilleen yhteisen tilauspalvelun. Palvelun kautta voi tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostosko-riin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköi-seen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut.

Tilauspalvelu löytyy osoitteesta www.likes.fi /kauppa/orders.asp

Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi edelleen tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Ulla Hakanen.

Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kki.likes.fi

Hyvinvoinnin lähteillä

Hyvinvoinnin lähteillä on artikkelikokoel-ma, jossa käsitellään asiantuntijoiden johdolla hyvinvoinnin eri osa-alueita. Tee-moina ovat asuinympäristö, koti, ihmissuh-teet, liikunta, työ ja toiminnallisuus, lepo ja rentoutuminen, ravinto, kulttuuri sekä toi-meentulo. Lisäksi kokoelma sisältää tehtä-vän omien voimavarojen kartoittamiseen.

Kokoelma on tuotettu yhteistyössä Suo-men Mielenterveysseuran kanssa. Koko-elma on maksuton, mutta tilaaja maksaa toimitus- ja postituskulut.

18. Lisää liikkujia! Ideoita menestyvistä KKI-hankkeista- esittelee erilaisia KKI-hankkeita sekä pohtii menestyneiden hankkeiden tunnuspiirteitä- 50 sivua

19. Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti - Tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta

Virikkeitä vertaisohjaajille -sarjaKäytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille.

20. Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu – perusteita ja käytännön ohjeita 12 - antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toiminta- kyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät- 41 sivua

21. Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 - virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun - ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan- 32 sivua

22. Venyttelyn liikekuvasto 10 - opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla - valmiita venyttelyohjelmia- 40 sivua

23. Liikunta sopii kaikille – soveltavan liikunnan opas vertaisohjaajalle 10 - perustietoa ja käytännön vinkkejä aikuisten terveysliikunnan soveltamiseen- 32 sivua

24. Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa 10 - vinkkejä aikuisten monipuoliseen liikuntaharjoitteluun leikkipuistossa- lämmittely-, lihaskunto- ja venyttelyliikkeet- 28 sivua

25. Kuntopiiriopas + liikekortit 17 - seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet- 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista- 28 sivua

26. Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 - kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta sisältäen tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaatioliikkeet sekä loppuvenyttelyn- selkeät kuvalliset liikeohjeet- 44 sivua

27. Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 - vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia- 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista- 24 sivua

Muut julkaisut28. Reseptillä liikkeelle – Liikkumisreseptin arviointi 7 - raportti kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista - sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutettavan liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi- 50 sivua

Videot, DVD:t ja CD:t29. Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM 10 - tietoa vesiliikunnan terveysvaikutuksistsa, ohjaajan roolista sekä vesiliikunnan eri muodoista- mukana liikekuvasto ohjaustunnin suunnittelun helpottamiseksi

28. 75+ Senioreiden tuolijumppa sekä Seniori jumppa istuen ja seisten -DVD 18 - DVD 1: 75+ Senioreiden tuolijumppa, kesto 23 min, voimisteluosuus 19 min- DVD 2: 75+ Seniorijumppa istuen ja seisten, kesto 30 min, voimisteluosuus 27 min- fysioterapeuttien suunnittelemat ohjeet

KKI-johtoryhmä

Puheenjohtaja

Timo Haukilahti, opetusministeriö

Jäsenet

Rainer Anttila, Suomen Liikunta ja Urheilu

Tommi Vasankari, UKK-instituutti

Elina Karvinen, Ikäinstituutti

Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Tapani Melkas, sosiaali- ja terveysministeriö

Jorma Savola, Suomen Kuntoliikuntaliitto Kunto ry

Tita Ström, Suomen Reumaliitto ry

Antti Uutela, Kansanterveyslaitos

Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

Ilkka Vuori, asiantuntija

KKI-toimisto

LIKES-tutkimuskeskusRautpohjankatu 8a, 40700 Jyväskyläfaksi (014) 260 1571

ohjelmajohtajaJyrki Komulainen(014) 260 1574, 0500 542 193jyrki.komulainen@likes.fi

ohjelmakoordinaattoriMiia Malvela050 443 2376miia.malvela@likes.fi

hankevalmistelijahanketuetElina Holm(014) 260 1581, 050 441 4025elina.holm@likes.fi

kehittämispäällikkö Liisamaria KinnunenKKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki050 366 1162liisamaria.kinnunen@likes.fi

tapahtumakoordinaattoriNiina Valkama(014) 260 1527, 0400 247 390niina.valkama@likes.fi

kenttäpäällikkö, vs.Anne Soini0400 247 444anne.soini@likes.fi

tiedotussihteeri, ma.Anna Suutari0400 247 986anna.suutari@likes.fi

tiedottaja Kipinät-lehtiKatri Väisänen050 441 3692katri.vaisanen@likes.fi

materiaalitilaukset toimistosihteeri Ulla Hakanentilaukset@likes.fi

maksatuksettoimistopäällikkö Pirjo Tolvanen(014) 260 1570pirjo.tolvanen@likes.fi

www.kki.likes.fi

Kipinät-lehden 2/2009 ja aikaisemmin ilmestyneitä numeroita voi tilata maksutta LIKES-tutkimuskeskuksesta. Tilaaja maksaa toimituskulut.