tietoa finmonik 2018-2019 tutkimuksesta työn tueksi ... ja... · pohjois-pohjanmaa kainuu •...

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tietoa FinMonik 2018-2019 –tutkimuksesta työn tueksi Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu

Hannamaria Kuusio, tutkimuspäällikkö, FT ; Anna Seppänen, projektikoordinaattori, VTM;

Eero Lilja, tilastotutkija, VTM

25.5.2020

Ulkomailla syntyneiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat:

Maahanmuuttoon liittyvät tekijät Yksilölliset tekijät

22.5.2020 2

Lähtömaa

Maahanmuuton syyt

Maahanmuuttoprosessi

Olosuhteet ja elinympäristö

Suomessa

Koulutustausta ja osaaminen

Työllisyysaste ja tulotaso

Elintavat

(ml. suojaavat ja riskitekijät)

Suomessa asuttu aika

Ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset maaryhmän mukaan erva-alueittain

22.5.2020 Hannamaria Kuusio, Anna Seppänen, Eero Lilja 3


Ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset maaryhmän mukaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, %

Ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset: maahantulosyy, %


Kainuu Pohjois-Pohjanmaa

TERVEYS JA PSYYKKINEN HYVINVOINTI

Koettu terveys

Jokin pitkäaikaissairaus

Matala mieliala

Hermostuneisuus

Onnellisuus

22.5.2020 Etunimi Sukunimi 6

Koetussa terveydessä ei ole eroja ulkomailla syntyneiden ja koko väestön välillä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa


0 20 40 60 80 100

Koko väestö

Ulkomaalaistaustaiset

Naiset

Miehet

62 % 66 % 67 % 70 %

0 20 40 60 80 100

Koko väestö

Ulkomaalaistaustaiset

Naiset

Miehet

65 %

66 %

68 %

73 %

Pohjois-Pohjanmaa Kainuu

• Manner-Suomessa ulkomailla syntyneet koki terveytensä heikommaksi kuin koko väestö (65 vrt. 73 %)

• Heikoin terveys Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka, Venäjä ja entinen Neuvostoliitto, Aasia ja Viro –ryhmissä suhteessa koko väestöön

Naiset ilmoittivat miehiä useammin pitkäaikaissairaudesta tai terveysongelmasta Pohjois-Pohjanmaalla


Koko väestö Ulkomailla syntyneet

• Pohjois-Pohjanmaalla naiset ilmoittivat miehiä useammin pitkäaikaissairaudesta tai terveysongelmasta (32 vrt. 47 %)

• Kainuussa eri ero miesten ja naisten välillä ei ollut selkeä (34 vrt. 39 %)

• Ulkomailla syntyneillä koko väestöä harvemmin Itse ilmoitettu pitkäaikaissairaus tai terveysongelma (35 vrt. 44 % ) pl. Venäjä ja entinen Neuvostoliito –ryhmä

Matala mieliala yleistä ulkomailla syntyneillä, erityisesti Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleilla


• Kuten koko väestössä, myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa matala mieliala on yleisempää ulkomaalaistaustaisilla verrattuna koko väestöön (28 vrt. 17 %).

• Pohjois-Pohjanmaalla miehillä hivenen useammin matala mieliala (35 vrt. 27 %)

• Kainuussa matala mieliala ei eronnut miesten ja naisten välillä (20 vrt. 28 %)

• Maaryhmät: Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleilla matala mieliala yleisempää kuin muissa maaryhmissä (43 % vrt. 19-33 %)


Hermostuneisuus on yleistä ulkomailla syntyneillä, Kainuussa erityisesti naisilla


• Kuten koko väestössä, myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa hermostuneisuus on yleisempää ulkomailla syntyneillä verrattuna koko väestöön

Koko väestössä oireen yleisyys 27 %, ulkomailla syntyneillä 38 – 47 %

• Pohjois-Pohjanmaalla miesten ja naisten välillä ei

ollut eroa hermostuneisuudessa (40 vrt. 39 %) • Kainuussa naisilla hermostuneisuus yleisempää

kuin miehillä (48 vrt. 28 %)

• Muut maat –ryhmä koko väestön tasolla (33 %)


Pohjois-Pohjanmaalla miehistä alle puolet ja Kainuussa noin puolet ovat onnellisia


Koko väestö Ulkomailla syntyneet • Pohjois-Pohjanmaalla ulkomaalaistaustaiset miehet olivat onnellisia harvemmin kuin naiset (41 vrt. 54 %)

• Kainuussa noin puolet

ulkomaalaistaustaisista miehistä ja 60 % naisista oli onnellisia

• Muu Afrikka ja Muut maa –ryhmissä eniten onnellisia (70 j a 69 %)

• Venäjä ja entinen Neuvostoliitto ja Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka –ryhmissä vähiten onnellisia (46 ja 41 %)

OSALLISUUDEN KOKEMUKSIA

Suomessa asuva ystävä

Yksinäisyyden kokemukset

Läheisapu

Etunimi Sukunimi

Suurimmalla osalla on vähintään yksi Suomessa asuva ystävä


Maaryhmissä: • Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka –ryhmässä ystävä on

harvemmin, 85 % • Muissa maaryhmissä 92-98 %

95 % 90 %


Miehet

Naiset95 % 93 %

Kainuussa naisilla ja Pohjois-Pohjanmaalla miehillä useammin yksinäisyyden kokemuksia



Miehet

Naiset17 % 12 % 17 % 13 %


Lähes kaikki ulkomailla syntyneet saavat läheisapua Kainuussa; osuus on koko väestössä 2.3 %


Maaryhmät: • Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka –ryhmässä 8 % (miehillä 10 %) • Aasiasta muuttaneilla alle yksi prosentti • Muissa maaryhmissä 2-3 %

• Pohjois-Pohjanmaalla 3 prosenttia miehistä ja naisista ilmoitti, että ei saa apua keneltäkään läheiseltä tarvittaessa (vrt. koko väestö 1.6 % )

Mitä opimme ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta:

• Pohjois-Pohjanmaalla naiset ilmoittivat miehiä useammin pitkäaikaissairaudesta tai terveysongelmasta (yhteensä noin 3338 ulkomailla syntynyttä henkilöä)

• Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa matala mieliala on verraten yleistä (Pohjois-Pohjanmaalla ~2670 ja Kainuussa ~ 423 mielialan matalaksi kokevia)

• Kainuussa naiset ovat hermostuneita useammin kuin miehet (Kainuussa yhteensä ~ 590 ”onnellista” vrt. ~ 923 ”onnetonta”)

• Pohjois-Pohjanmaalla miehet olivat onnellisia harvemmin kuin naiset

• Yksinäisyyden kokemukset ovat yleisiä molemmissa maakunnissa (Pohjois-Pohjanmaalla noin 1252 ja Kainuussa ~ 226 yksinäistä)

• Pohjois-Pohjanmaalla kolme prosenttia ilmoitti, että ei saa apua keneltäkään läheiseltä tarvittaessa (vastaa noin ~ 250 henkilöä, suurin osa Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka ryhmässä ~177 henkilöä)

Ulkomaalaistaustaiset ovat moninainen joukko

• Maaryhmien välillä suuria eroja

• Sukupuolten välillä suuria eroja maaryhmienkin sisällä

•Taustalla myös sosioekonomiset tekijät

•Ryhmien sisällä muistettava myös yksilölliset erot

•Monet terveysongelmat kasaantuvat Lähi-itä -taustaisille

•Vahvuuksia mm. luottamus, tyytyväisyys, tietyt elintavat jne

•Huolenaiheita mm. psyykkiset oireet, toimintakykyvaikeudet, syrjintäkokemukset

•Terveyden ja hyvinvoinnin yhteydet kotoutumiseen

• Muistettava: me vs. he -asetelmasta ei hyötyä


”…yhteiskunta muuttuu väestön monimuotoistuessa ja maahanmuuttaja hankkii yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja.”

Kotouttaminen.fi

• Syrjintä, ml. väkivaltakokemukset

• Turvallisuus

• Kuulumisen kokemus

• Elämänlaatu

22.5.2020 Anna Seppänen, Hannamaria Kuusio, Eero Lilja 17

Kaksisuuntainen kotoutuminen

Noin 40 % kokenut syrjintää vuoden sisällä

• Sis. kokemukset nimittelystä, kielteisistä eleistä sekä huomiotta tai ryhmän ulkopuolelle jättämisestä


95 %:n LV: 33,7-47,1 95 %:n LV: 31,3-41,6 95 %:n LV: 36,2-40,4

*Pois lukien Ahvenanmaa, joka ei kuulunut otokseen

Väkivaltakokemukset yleisiä miehillä Kainuussa

• Kainuu • miehet 12,6 % (5,8-25,3)

• naiset ~ %

• Pohjois-Pohjanmaa • miehet 3,9 % (1,7-8,6)

• naiset ~ %

• Koko Suomi • miehet 2,4 % (1,8-3,2)

• naiset 2,6 % (1,8-3,9)


Väkivaltaa kokeneet ulkomailla syntyneet, %

Joka viides arvioi yleisötapahtumat turvattomiksi


Yleisötapahtumat Yleiset puistot Julkiset

liikennevälineet Kodin lähikadut Ostoskeskukset

21 % 15 % 11 % 8 % 10 %

Kainuu 23 % Pohjois-Pohjanmaa 17 %

Kainuu, miehet 14 % Pohjois-Pohjanmaa, miehet 6 %

Kokemus turvattomuudesta eri paikoissa

Yli puolet Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle ulkomailta muuttaneista kokee kuuluvansa suomalaisiin


• Kainuu 66 % (59,7–72,7) • Pohjois-Pohjanmaa 54 % (48,2–59,5) • Koko Manner-Suomi 51 % (48,5–52,9)


Kuulumisen kokemus lähtö- tai synnyinmaata kohtaan, %

Kuulumisen kokemus asuinkuntaa kohtaan, %

Ulkomailla syntyneet arvioivat elämänlaatunsa koko väestöä heikommaksi


Kokonaisvaltaisen elämänlaadun hyväksi kokevat, EUROHIS-QOL-kysymyspatteristo

95 %:n LV 55,7–57,7

95 %:n LV 46,2–50,4

…mutta Kainuussa ulkomailla syntyneillä elämänlaatu yhtä hyvä tai parempi



Johtopäätökset


• Pohjois-Pohjanmaalla ei suuria poikkeavuuksia koko Manner-Suomeen verrattuna • pl. Kokemus suomalaisiin ja omaan asuinkuntaan kuulumisesta,

joka Pohjois-Pohjanmaalla vahvempaa

• Kainuussa kokemus kuulumisesta eri ryhmiin vahvempaa, hyväksi arvioitu elämänlaatu yleistä • Toisaalta miehillä väkivallankokemusten yleisyys

• Syrjintäkokemuksiin ja turvattomuuteen kiinnitettävä huomiota valtakunnallisesti

Johtopäätökset

• Huomioitava maaryhmien väliset erot: • Tarkemmin Ulkomaalaistaustaisten terveys

ja hyvinvointi: FinMonik tutkimus 2018–2019 –raportissa

https://www.julkari.fi/handle/10024/139210




Terveys ja hyvinvointi edistävät kotoutumista ja työllistymistä.

Suomeen muuttavien hyvinvointiin kannattaa

satsata!


Syksyllä tulossa lisää tietoa maakunnastanne: http://www.terveytemme.fi/finmonik


Kiitos!

[email protected] #finmonik

tietoa finmonik 2018-2019 tutkimuksesta työn tueksi ... ja... · pohjois-pohjanmaa kainuu •...

Documents