Meteli70Strömbergin tehtaan työntekijäin ammattiosasto ry jäsenjulkaisu

1/2014

ABB:n henkilöstökyselyn

tulokset huolestuttavia!Johtaminen puhututtaa.

ABB:n kannattavuus nousi!

Työsuojelu asiaa.

Duunari ei läpimenoaikaa paljon lyhennä.

PahanIlmanLinnula, kevättä rinnassa.

Metallin EU-vaaliehdokkaita esittäytyy.

Syntyneet johtajiksi!?Tulisiko yhtiön Helsingin Campuksella suoritetun henkilöstökyselyn tuloksista olla kovinkin huolestunut? Joku voisi todeta, että onhan niitä ennenkin tehty, eikä niillä ole mitään vaikutusta työoloihin ollut? Eihän loppuraportointia ole koskaan edes kunnolla työntekijöille purettukaan? Osapuilleen näin! Huolestumisen aiheita henkilöstökyselyn tuloksista löytyy kosolti. Vastausten perusteella yhtiön henkilöstön työssäviihtyvyyden ja työhyvinvoinnin mittarien viisarit kääntyvät monissa kohdin aivan liian negatiiviseen suuntaan. Jos asiassa ei piakkoin tehdä perustavaa laatua olevaan korjausliikettä, voivat seuraukset olla kaikkien kannalta perin onnettomat.

Kyselyn lopputuloksissa vedetään osastojen ”tunnelmaa” yhteen niin sanottu People Power –luokituksen avulla, joka suhteuttaa tulostasoa normiin. Hälyttävän suuri osa osastoista luokitellaan luokkaan C - heikko. Esimerkiksi konetehtaalla tällaisia osastoja oli 6 kappaletta. Ainoastaan 2 osastoa pääsi AA –kerhoon (hyvä) ja vain yksi osasto AAA-luokkaan (erinomainen). Loput osastot ylsivät tyydyttävälle tai välttävälle tasolle. Negatiivisia vastauksia antaneissa osastoissa päällimmäisinä ongelmina nähtiin mm. muutosten toteuttaminen niin, ettei henkilöstöä kuunnella niitä tehtäessä. Palkitseminen ei ollut oikeudenmukaista eikä johto tiedottanut tehtyjen päätösten perusteluista. Ylipäätään ongelmaksi kyselyssä nousee työantajakuva. Yhtiötä ei pidetty reiluna ja tasapuolisena. Yhtiön tulevaisuudennäkymiä ei pidetty hyvinä eikä yhtiötä haluttu kyselyn perusteella suositella ulkopuolisille työnantajana. Ongelmaksi koetaan myös vähäinen satsaus työhyvinvointiin sekä palkkatason kilpailukyvyttömyys.Nämä ovat mielestäni vakavaksi vetäviä vastauksia, eikä näitä saa ohittaa ”menkää muualle töihin” –tiuskaisuilla.

Onneksi ainakin Moottorien ja generaattorien Tahtikoneissa on tilanteeseen alettu reagoida. On aloitettu Hyvä työ – pidempi työura –projekti, joka tähtää työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen parantamiseen. Ongelmiin ollaan herätty lähes kymmenen prosentin sairauspoissaoloprosentin seurauksena.

Tätä projektia ei saa pilata vetämällä siltä mattoa alta tekemällä typeriä päätöksiä toisaalla!!! Kehno johtaminen voi pilata pitkäksi aikaa ilmapiirin kaikissa työpaikoissa. Joku ajattelematon idioottimääräys voi saada työväen latistumaan kuukausiksi. Tunne arvostuksen puutteesta ja nöyryyttämisestä rapauttaa ilmapiirin ja siinä sivussa koko yhtiön imagon pitkäksi aikaa.Johtamiskulttuuri, jota kyselyssä pidettiin kehnona, nousee arvoon arvaamattomaan ongelmia ratkottaessa.

Oliver Stone ohjasi aikoinaan Quentin Tarantinon alkuperäistarinaan perustuvan kulttimaineeseen nousseen elokuvan ”Syntyneet tappajiksi”. Sellainen johtaja, joka ei osaa muuta kuin käskeä ”alamaisia” ja kuvittelee kompleksisesti olevansa ”syntynyt johtajaksi” voi todellakin tappaa työmotivaation ja vähäisenkin työssäviihtyvyyden.

ABB:lla on useita hyviä ja esimerkillisiä johtajia ja työnjohtajia kaikilla tasoilla. Löytyy loistavia organisoijia ja henkilöitä, jotka kykenevät hahmottamaan asioiden kokonaisuuksia myös pitkällä tähtäimellä. Ikävä kyllä löytyy myös sellaisia, jotka tarvitsevat koulutusta.

Heidän kanssaan voisimme aloittaa vaikkapa työväenopiston psykologian alkeiskurssista (Psykologia 0,1). Kurssilla käytettäisiin uutta amerikkalaista ”Miltä se tuntuisi toisinpäin?” –metodia. Huom! Ne jotka nyt tunsivat piston sydämissään, ei syytä huoleen! Luku- ja kirjoitustaito eivät ole aivan välttämättömiä! Kurssin päätarkoituksena olisi yhtiölle vahingollisen ja työyhteisöä halvaannuttavan idioottimaisen päätöksen teon ehkäiseminen vastaisuudessa.

Opetus lähtisi todellakin aivan alkeista: harjoitellaan vuorovaikutustaitoja ja perehdytään työelämässä usein vastaan tulevaan ongelmaan eli siihen mikä on ihmisen ja koneen välinen ero. Painellaan ON- ja OFF-nappuloita paneelista todeten, että ihmisestä tällaiset apuvälineet puuttuvat tyystin. Käytännön harjoituksilla pyritään herättelemään kurssille joutuneitten piileviä empatiakykyjä.

Harjoittelupaikan vieressä lasiseinän takana on kahvila-ruokala, josta treenipaikkaan johdetaan herkullisia tuoksuja koko päivän ajan. Jossain vaiheessa aamupäivää kurssilaiset määrätään tauolle. Kahvilassa tarjolla olleita aamupuuroa ja kahvia ei saa kuitenkaan nauttia paikanpäällä, vaan ne käsketään nyt kuljetettavaksi sata metriä pitkän kakkosnelosista tehdyn lautajonon päällä taiteillen taukopaikkaan. Matkalla on 4 lukossa olevaa ovea, joista pitää selviytyä jollain keinoin. Osa kurssilaisista ottaa aikaa sekuntikellolla ja kertoo tuloksen jollekin toiselle kurssilaiselle, joka antaa liikaa aikaa vaatineesta suorituksesta kirjallisen varoituksen läpimenoaikaan vedoten.

Tämän jälkeen puuron ja kahvin saa nauttia kolmessa minuutissa istualtaan. Paikalle on tuotu tuoleja, joiden selkänojien metalliset varret on rälläköity poikki ja liimattu hämäykseksi erikeeperillä takaisin paikoilleen. Tässä testataan samalla moni-osaamista (hermojen hallinta sekä itseironia). Kun nojatessa selkänoja tietenkin pettää, tutkivat osa kurssilaisista kuinka paljon puuroa ja kahvia läikkyi rinnuksille. Läikytyksen määrästä riippuen pidetään pikainen työterveysneuvottelu, jossa psykiatri analysoi onko lapsuudessa saatu kielto olla leikkimättä ruualla aiheuttanut tällaisen jonkin asteisen regression ja puuronläikyttelyn aikuisiällä. Jos tilanteessa ilmenee aggressiivisuutta ja vastaväitteitä, kannustaa psykiatri tällaisen esigenitaalisen viettiyllykkeen sublimoimista sellaiseksi, että se pääsee tyydyttymään sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla.

Seuraavalla viikolla kurssilaisten edesottamuksista tehty videotallenne esitetään koko tehtaan henkilöstö-infossa. Antoisaa koulutuspäivää!

TERHO LAITILA

Pääkirjoitus

2

Puheenjohtajan palsta

3

Johtamisen onni vai väärin sammutettu tulipaloEräs pääluottamusmies sanoi aikoinaan että ”johtaminen on niin tärkeä asia ettei sitä sovi jättää pelkästään työnantajalle.” Nykyisin johtajat ja johdettavat pelaavat aina varman päälle, ei uskalleta ottaa pienintäkään riskiä. Vedotaan konsernin ohjeisiin, tai ollaan tekemättä mitään virheiden pelossa. Valitettavasti työnantajan käsitys johtamisesta myös usein on yksipuolista sanelua ja se ei motivoi ketään. Työnantajat ovat syyttäneet työehtosopimusta joustamattomaksi, eihän se niin ole. Työehtosopimus antaa mahdollisuuden paikalliselle sopimiselle, kunhan se sopimus ei huononna työntekijän voimassa olevaa sopimusta. Jos ”paikallisia” sopimuksia tehdään yhtiön johdossa, niin että sopijat eivät edes tunne olosuhteita, on tie varmasti karikkoinen.

Mitä hyvä johtaminen toisi siis yrityksille, varmaankin riihikuivaa rahaa. Hyvällä ja huonolla johtamisella sekä erityisesti lähiesimiestyöllä on erittäin suuri merkitys minkä tahansa organisaation tuottavuuteen, kustannuksiin ja ihmisten työ hyvinvointiin.Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten yritysten liikevaihto vuonna 2010 oli 359 miljardia euroa. Siitä laskettuna edellä mainittu heikon johtamisen kustannusvaikutus on valtava. Sillä se on 66 % Suomen valtion budjetista! Tähän tulee vielä lisätä kustannukset, jotka aiheutuvat ihmisten ennenaikaisesta eläköitymisestä.

Työterveyslaitoksen arvioiden mukaan nämä kustannukset voivat olla 20 miljardin euron luokkaa.” Aika hurjaa, arvo johtaminen on siis valtakunnan tasolla kymmenien miljardien eurojen asia. Tämä varmaan kertoo myös sen miksi Suomalainen työ on niin kallista.

Outoahan tämä on, koska yritykset tavoittelevat vuosittain aina suurempia voittoja ,mutta tämä, selvä säästö ei kelpaa. Säästöä haetaan aivan

muista asioista kuten työntekijöiden palkoista, työajoista ja joustoista ja suljetaan silmät siltä että omassa pesässä olla syytä tehdä ”siivousta ”. Yrityksen johdon on paljon helpompi puhua tehokkuuden johtamisesta kuin ihmisten johtamisesta. Ensiksikin pitäisi mielestäni ymmärtää, että tehokkuutta ei voi johtaa, jos tekijänä ovat ihmiset. Pitäisi ensisijaisesti johtaa ihmistä. Eivätkö johtajat kykene luottamaan siihen, että pystyvät itse omalla johtamisellaan vaikuttamaan työntekijöihin niin, että halua ja tahtoa löytyy nostamaan tehokkuutta yhdessä? Toki se vaatii ehdotonta yhteistyötä ja luottamusta.

Aika monesti korjaamme seurausta emmekä syytä. Rakennetaan uusia pelisääntöjä jotka, ehkä aiheuttavat työntekijöille ja työlle enemmän hallaa kuin hyvää. Olisiko niin että pelisäännöt tehdään jotta voitaisiin mahdollisesti hallita seurausta koska ei hallita edes syitä. Kun sitten karahdetaan karille, ei aina auta hapen haukkaaminenkaan, koska mukana on tunteita. Uskon että fiksumpikin ihminen käyttäytyy siinä tilanteessa vähintään hieman typerästi? Nykymaailma menee vain niin nopeasti, että ratkaisuja tehdään työpaikoilla liukuhina tyyliin. Oma mielipiteeni on, että liian nopeasti tehdyt, seurauksiin pohjautuvat päätökset murentavat usein yritysten kannattavuutta huomaamattomasti. Ja se vaikuttaa niin työntekijöihin kun johtajiinkin. Jos sitä paljon puhuttua luottamusta ei löydy kun juhlapuheissa ja lupauksissa niin olemme isoissa ongelmissa.

Raija-Riitta

4

Finanssikriisiä ja perälautaa

Vuodesta 2008 länsimaat ja Yhdysvallat ovat kärsineet finanssikriisistä, joka vielä edelleenkin pitää otteessaan. Ajassa on ollut pyörteen merkkejä; velkakriisejä, työpaikkojen siirtymisiä Kaukoitään ja teollisuustyöpaikkojen vähentymistä Suomessa. Maailmantalouden epävarma aika on aiheuttanut haasteita myös ABB:lle. Kuinka monesti meilläkin pohditaan, mikä on tulevaisuutemme, mitä Sveitsin päämajassa ajatellaan, pärjäämmekö maailmalla, olemmeko luotettavia kumppaneita.

Kun 2000-luvun vaihteessa Suomesta pakeni teollisuustyöpaikkoja ulkomaille, saattoi siihen aikaan joku puhua kiinalaisesta työläisestä, joka vastaa kymmentä suomalaista. Joitakin synkensivät villit mielikuvat omasta työstä niin, että he pohtivat töiden siirtyvän Baltiaan, Puolaan, Intiaan, Kiinaan ja ties minne. Ajatukselle saattoi löytää katetta, koska töitä on siirtynyt Viroon.

Elämme siis muuttuvassa maailmassa. Omassa työhistoriassani työt ovat paenneet Pohjois-Pohjanmaalle tai ne ovat ulkoistettu. Tämän ohella on ollut erilaisia tuoteperheiden alasajoja ja uusien lanseerauksia. Vain harvat työntekijät ovat vuosia pystyneet pitämään samaa työtä. Bisnes ABB:lla on silti jatkunut maailman myllerryksistä huolimatta.

Nyt Drives-tehtaalla on menossa jälleen uusien tuotteiden päivitykset. Upouutta tuotelinjaa on rakennettu. Sveitsistä on saatu remonttirahaa kolmannen ja neljännen kerroksen toimistotilan remonttia varten. Vastaanoton yllä olevalta parkkikentältä rakennetaan kävelysilta Tellus-taloon. E-tehtaalla on uusittu saniteettitilat paitsi matalalla puolella, joka kärsii toistuvista lattiakaivon tukoksista. Edellä mainitut rakennuskohteet kielivät, että luottoa löytyy Sveitsistä. Tehdas on edelleen kannattava ja tuottava yksikkö ABB:n konsernissa.

55

E-tehtaan aurinkopaneelit

Viime keväänä työnantaja tarjosi paikallisen palkankorotuksen. Ehtona oli, että olisimme jääneet Metallin sopimuksen ulkopuolelle, ainakin niiltä osin, joka olisi estänyt meitä käyttämästä lakko-oikeutta.

Neuvottelutarjous oli yllättävä ja työnantajan puolelta rohkea. Joissakin päivälehtien nettiuutisissa kirjoitettiin, että toisissa työpaikoissa tarjottiin myös erillistä työpaikkakohtaista sopimusta. Liikkeellä oli huhuja, että teknologiateollisuus pyrki näillä erillisillä manöövereillä rikkomaan sopimuksen, jota silloin neuvoteltiin liittotasolla. Niin kuin tiedetään, mitään sopimusta ei syntynyt. Metalliliitto ohjeisti pidättäytymään neuvottelemasta. Lopulta hallitus tuli syksyllä työmarkkinaneuvotteluihin mukaan ja syntyi 3-

vuotinen tuposopimus. Sopimuksen tekstikysymykset menivät liittojen ratkottavaksi, vain palkankorotus koski kaikkia yhtäläisesti. Paikallisesti oli myös mahdollisuus sopia. Kun vuoden lopulla työnantajilla oli jälleen tilaisuus neuvotella palkankorotuksesta, ei intoa enää löytynyt. Työnantaja sopi ns. ”perälauta” mallin.

Esa NevalaLuottamusmies Low Power AC

6

Kaikesta parkumisesta huolimatta:

Yhtiön kannattavuus parani reippaasti

ABB:lla menee maailmanlaajuisesti ja Suomessakin loistavasti. Koko konserni julkisti vuodelta 2013 ennätyksellisen 42 miljardin liikevaihdon, joka mahdollisti tuloksen ja vapaan kassavirran paranemisen.Kun ottaa huomioon maailmantalouden rämpimisen edelleen kriisin partaalla, oli yhtiön suoritus enemmän kuin kattoon hyppäämisen arvoinen. Myös Suomen ABB pääsi Euroopan kinkkisestä taloustilanteesta huolimatta raivoisat aplodit aiheuttavaan 2,3 miljardin liikevaihtoon ja 325 miljoonan tulokseen. Luvut Suomessa ovat lähes identtiset vuoden 2012 dataan verrattuna.

Kannattavuusnousi

Vaikka työnantajajärjestöt manasivat koko viime vuoden itkunsekaisesti katastrofaalisia aikoja varsinkin vientiteollisuuteen, jäi ennustus ainakin ABB:n kohdalta toteutumatta. Paikka paikoin farssinomaisia piirteitä omannut EK:n, Teknologiateollisuuden ja esimerkiksi taloustutkimuslaitosten edustajien esiintyminen julkisuudessa varsinkin työehtosopimusneuvotteluiden tiimoilla sietää saada jopa ay-liikkeeltä tunnustusta negatiivisuuden uskottavasta näyttelemisestä. Moni teatterikoululainen varmastikin tutkaili silmä kovana näitä Jussi-patsaan arvoisia mestarisuorituksia, joita uutis- ja ajankohtaistoimitukset suolsivat eetteriin jokaisesta mahdollisesta viestintävälineestä.Tappiomieliala tarttui osin jo ABB:n pitäjänmäkeläisiin johtajiinkin. Kuitenkin viivan alle jäi jotakuinkin yhtä paljon kuin edellisenä vuonna.Huomion arvoista on, että koko Suomen ABB:n tulos 325 miljoonaa tehtiin 1200 vähemmällä henkilömäärällä. Henkilöstön kokonaisluku putosi reilusti vuodentakaisesta 6600:sta ollen 5400 henkeä 2013 lopussa. Työn tuottavuus kuten myös kannattavuus nousivat siis huimasti.

Tulos-dataa tarkasteltaessa ei yhtiön minkään tason johdolla voi olla mitään aihetta ryppyotsaisuuteen.

Huolen aiheitakinlöytyy

Maailmanlaajuisen trendin mukaan lähes kaikissa kansainvälisissä yhtiöissä vallan ovat kaapanneet osakkeenomistajat. Tämä näkyy selvimmin siinä, että yhtiöiden ylin johto palkitaan reiluilla vuosiansioilla ja erilaisilla osake-, optio- sekä esimerkiksi eläkekannustimilla. Yhtiöiden johto ja hallitukset taas lähes järjestelmällisesti ehdottavat osakkeille maksettavan osingon korottamista yhtiön tehdessä edes jonkinlaista tulosta. Yleensä firmojen kallein sidosryhmä onkin osakkeenomistajat.Suomessa EK ja Teknologiateollisuus painostavat ay-liikettä sopimaan palkkarakenteita niin, että tehdystä työstä maksettaisiin ja esimerkiksi sairaspoissaolojen ja lomien korvauksia pienennettäisiin.Kuitenkaan pienintäkään napinaa työnantajajärjestöistä ei kuulu mitääntekemättömien osakkeenomistajien osinkojen nostelemisesta. Näyttäisi siltä, että ABB:ssa noudatetaan samaa kansainvälistä suuntausta. Osinkoa ehdotetaan nostettavaksi 0,70 Sveitsin frangiin. Tällaisesta trendistä tulisi suomalaisten ABB:laisten olla kovastikin huolestuneita.

Hyvä tulos ei näy liiemmin työntekijöiden kukkaroissa. Ainakin Helsingin konetehtaalla ovat palkankorotukset olleet jäissä jo useita vuosia. Yhtiö on unohtanut kokonaan, että sillä voisi olla myös työntekijöille suunnattua palkkapolitiikkaa. Tällaisella välinpitämättömyydellä on vakavat seuraukset. Speed to Winiä mukaillen nuorilla kyvykkäillä työtekijöillä voi olla varsin lyhyt läpimenoaika ABB:lla heidän löytäessä palkitsevamman työpaikan.

TERHO LAITILA

7

Tuotanto ei kyttäämällä tehostu

On olemassa monenlaisia tapoja, joilla haetaan tuotannon tehostamista tavoitteena esimerkiksi läpimenoaikojen lyhentäminen, jopa puolittaminen. Ajatus on toki ymmärrettävä, kun kilpailu on kovaa, mutta monesti keinot ovat väärät.

On arkipäivää tuotannossa, että esimerkiksi kokoonpanotyö jumahtaa osapuutteen tai vääränlaisen osan vuoksi. Uusia logistiikkaprosesseja on otettu käyttöön kovalla kiireellä, mutta niistä ei ole tuotannossa päästy kiinni, koska tieto uusista toimintatavoista ei ole saavuttanut kaikkia. Tämä heijastuu edellä mainitsemieni ongelmien kautta. Epäselvät, vanhentuneet tai jopa väärät dokumentit aiheuttavat myös viivettä työn etenemisessä. Asiakaskin voi tehdä suunnitelmiin muutoksia, joka vaikuttaa tuotantoon. Tiedonkulun nopeuttaminen ja asiakirjojen nopea päivitys on haastavaa, mutta välttämätön parannus, jos halutaan edes puhua tuotantoon kuuluvista läpimenoaikojen puolittamisista.

Johtamiskulttuurilla on suuri merkitys tuotannon tehokkuuteen. Useissa tutkimuksissa ja asiantuntijoiden lausunnoissa on todettu huonon johtamisen olevan valitettavan yleinen ongelma Suomen vientiteollisuudessa. Tämä koskee niin yritysjohtoa kuin pikkupäälliköitä ja esimiesjohtamista. Pitää tunnustaa, että 2014 luvulla vanhanaikainen autoritäärinen sanelujohtaminen ei toimi. Mielivaltaiset päätökset ja epäasiallisuudet tuotantoa kohtaan johtavat sekasortoon ja työyhteisön rapistumiseen.

Pitää osata hahmottaa, että panostamalla neuvottelukulttuuriin ja työyhteisön kehittämiseen saadaan työyhteisöstä paremmin toimiva ja tehokkaampi. Professori Pertti Haaparannan mukaan Suomen kilpailukykyongelma johtuu suurelta osin siitä, että yritysjohto ei ole osannut uudistaa ja markkinoida tuotteitaan riittävän hyvin. Suomella on Euroopan korkean tulotason maista kolmanneksi suppein vientivalikoima. Vain pikkuruiset maat kuten Islanti ja Luxemburg jäävät vertailussa Suomen taakse.

Yllä mainittuja asioita tulee ottaa huomioon, kun henkilöstön annetaan ymmärtää, että jokin järjetön sanelupolitiikka tehostaa tuotantoa. Työntekijä voi loppupeleissä vaikuttaa hyvin vähän kyseisiin epäkohtiin. Ei auta sanelut taukojen tarkoista aikatauluista tai selkänojien sahailut tuotannon työtuoleista kun vika on jossain muualla. Näillä kiusan tekemisillä ei saada aikaan muuta kuin työpahoinvointia.

Ville Kari

8

Sairasta Seisoskelen täydessä ruuhka junassa ja kuuntelen puolisalaa kolmea nuorta koululaista. Skeittilaudat ja ö-pödit viuhuvat kun nuoriso kertaa päivän saldoja ja tuloksia sekä tapahtumia. ”Sairaan paha , sairaan hyvä , sairaan magee , sairaan kova , sairaan siistii ” Olivat yleisemmät lauseiden aloitukset tai lopetukset. Sitten vielä aika yleisesti käytettiin V-sanaa lisäämään tehokkuutta. Tätä V-alkuista sanaa käytettiin myös ”sairaan” alussa tai lopussa. Se kuulosti todella hauskalta esimerkiksi : Sairaan v. siistii , tai v. sairaan mageeta. Hohhoijaa.Sotsin sairasta

Olympialaiset alkoivat Venäjällä . Tähän jättikoitokseen osallistuu 4.vuoden välein huippu-urheilijoita myös täältä koto Suomesta. Suorituksia saamme seurata TV:stä yli 200 tuntia reilun 2 viikon aikana. Toimittajat haastattelevat suoritusten jälkeen urheilijoilta, joiden suoritus on jäänyt kesken tai sijoitus on todella huono. Onhan toki joukossa poikkeuksiakin mutta pääsääntöisesti nämä nuorisomme idolit kertovat että huonon tuloksen syynä on pitkäaikainen sairaus, viimeistelyleirillä saatu mahatauti tai pitkittynyt hengitystie infektio. Halooo . Miksi yleensä lähdetään kisoihin ( lue töihin ) jos ollaan noin huonossa kunnossa ja sairaana. Eikö löydy mitään korvaavaa työtä ?

Sairasta työelämää

Työelämässä sairastaminen ja sairastuminen on aina ollut eriarvoista työläisillä ja toimihenkilöillä. Ymmärrän täysin sen kun työnantajamme on huolissaan siitä , että jopa 10% päivittäisestä työvoimasta ei ole tuotannon käytössä. Olisiko syytä tähän suureen sairauspoissaolon määrään haettava muualta kuin sairauspoissaolo todistuksesta. Olisiko sittenkin kaikkien katsottava peiliin. Motivoimalla ja kannustamalla työntekijöitä , sekä nostamalla työpaikan ilmapiiriä, olosuhteita ja me-henkisyyttä, saavutettaisiin varmasti tuloksia , jotka näkyisivät myös sairauspoissaolo prosenteissa. Tutkimus kokeilun tulos , keski-euroopasta ( en muista maata ) 3 päivän poissaolo oikeudesta ilman lääkärin todistusta vähensi huomattavasti sairauspoissaoloja. Olisihan se jo tasa-arvoisen työpaikan imagolle loistava edistysaskel , kohti terveempää ja parempaa työpaikkaa.

Rasvakoura toivoo menestystä kaikille taistelussa , terveyden , työpaikkojen säilyttämisen , valmistus aikojen puolittamisen , turvallisuus havaintojen etsimisen ja tietenkin sen tärkeimmän eli terveen työn ilon löytämiseen.

Sairasvakoura

99

TyösuojeluTyösuojelulla tarkoitetaan toimia, joilla vapaaehtoisesti ja myös lain velvoittamana pyritään ehkäisemään, vähentämään ja poistamaan työoloista aiheutuvia vaaroja ja vaurioita. Työsuojelulla pyritään muuttamaan työ ja työolot sellaisiksi, että ne edistävät ihmisen ruumiillista, henkistä terveyttä, turvallisuutta ja viihtyvyyttä. Työsuojelutoimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti työntekijöihin: työsuojelu myös pyrkii vähentämä työntekijälle työstä koituvia vaaroja ja haittoja.

Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkykyä. Tehokas työsuojelu on järjestelmällistä ja perustuu työpaikan vaarojen arviointiin ja yhteistyössä tehtyihin suunnitelmiin. Kun työsuojelu on osa jokapäiväistä työntekoa, on työpaikalla helppo luoda yhteisiä työsuojelukäytäntöjä ja toimintatapoja. Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Jokaisen on tunnettava oman työnsä ja työympäristönsä vaarat ja tiedettävä, miten niiltä suojaudutaan. Jokainen on velvollinen noudattamaan työpaikalla laadittuja turvallisuusohjeita, ottamaan huomioon vaaratekijät ja ilmoittamaan työympäristössään havaitsemistaan puutteista esimiehelleen ja työsuojeluvaltuutetulle.

Viranomainen

Työsuojeluhallinnon tärkein tehtävä on valvoa työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista. Valvonta

suunnataan siten, että sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on mahdollisimmansuuri. Valvontaa toteutetaan pääasiassa työpaikoilla tehtävin tarkastuksin, muita toimenpiteitä ovat esimerkiksi lupien myöntäminen, valvontakyselyt ja lausuntojen antaminen viranomaisille. Valvonnan lisäksi työsuojeluhallinto antaa ohjeita ja neuvoja työn terveyteen ja turvallisuuteen sekä työsuhteen ehtoihin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi se tekee työsuojeluasioissa tiivistä yhteistyötä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa.

Työnantaja

Työnantajan velvollisuus on huolehtia siitä, että työympäristö ja työolosuhteet ovat turvalliset. Työntekijän tulee noudattaa annettuja työturvallisuusohjeita. Työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen keskuudestaan. Metalliteollisuudessa on jo pitkään tehty tuloksellista työsuojelutyötä ja monilla työpaikoilla nolla-tapaturmaa ajatuksen pohjalta.

Työsuojelutehtävissä toimivat henkilöt voivat olla vastuussa työsuojelusta vain, jos he toimivat linjaorganisaatiossa tehtävissä, joihin sisältyy toimivaltaa ja vastuuta työsuojeluasioissa. Työpaikkakäsite tarkoittaa edelleen yksikköä, jossa työsuojeluvaltuutettu tuntee työt ja olosuhteet. Terve ja työkykyinen henkilöstö on yrityksen toiminnan jatkuvuuden perusta. Työperäiset sairaudet, ammattitaudit ja tapaturmat heikentävät myös yrityksen tulosta.

Raija-Riitta

10

Miksi ehdokkaana EU-vaaleissaEräs entinen työkaverini ihmetteli tavatessamme ratikassa, että miten sinä Uotu sinne Brysseliinkin päätit pyrkiä. Tätä toki olen joutunut itseltänikin kysymään. Eikö yli kahdenkymmen vuoden toiminta politiikassa, ensin puolueen varapuheenjohtajana ja jo 17 vuotta eduskunnassa riitä? Varsinkin kun siihen lisätään 21 vuotta Espoon valtuustossa sekä pitkä vaikuttaminen ammattiyhdistysliikkeessä ja urheilun järjestöissä.

Vastauksessani tulin johtopäätökseen, että tämä pitkä kokemus itse asiassa velvoittaa minua uusiin haasteisiin ja käyttämään sitä pitkän kokemuksen tuomaa osaamista myös EU-politiikan muuttamiseksi oikeudenmukaisempaan suuntaan. Olen ehkäpä asetetuista ehdokkaista pisimpään ollut mukana EU-politiikan yhdessä keskiössä, eli eduskunnan Suuressa valiokunnassa, aiemmin kahdentoista vuoden ajan. Suuri valiokunta on näköala- ja vaikuttamispaikka unionin asioihin, ja mukana oloni Suomen Pankin pankkivaltuustossa toi lisäksi näköalaa Euroopan Keskuspankin toimintaan.

Euroopan Unionia on johdettu ja kehitetty tähän asti aivan liiaksi suuren rahan ja pääomamarkkinoiden ehdoilla. Juhlapuheissa kylläkin esillä ollut sosiaalinen Eurooppa on jäänyt liian vähälle. Euroopan työmarkkinoiden oikeudenmukaistamiseksi ja suomalaisen työn puolustamiseksi on paljon tehtävää. Myös harmaa talous, talousrikolliset ja veroparatiisit on pantava kuriin.

Euroopan Unionin niin hyvät kuin huonotkin puolet ovat ihmisten, poliittisten päättäjien, toiminnan tuloksia. Parempi ja oikeudenmukaisempi unioni syntyy vain poliittisen muutoksen kautta, ja sitä muutosta olen valmis lähtemään tekemään. Siksi olen tosissani tavoittelemassa paikkaa EU -parlamenttiin.

Kari Uotila Kansanedustaja / levyseppä

Metallityöväen Liiton kolmea EU-vaaliehdokasta lähestyttiin kirjoituspyynnöllä lehteemme. Tällä aukeamalla pyyntöön vastanneiden kirjoitukset.

Euroopan parlamentin vaalit toimitetaan kaikissa 28 EU-jäsenmaassa 22.- 25. toukokuuta 2014. Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 25.5.2014.

11

Rakennetaan työn ja toimeentulon Eurooppa!Kansainvälisen finanssikapitalismin velkapyramidin sortumisuhka on herättänyt Euroopan Unionin voimakkaaseen torjuntataisteluun. Kymmeniä ja satoja miljardeja euroja maksavilla tukipaketeilla pelastetaan lähinnä suurpääoman takapuoli liekeistä. Euroopan oikeistovoimien röyhkeys tulee selvästi ilmi kun tarkastelemme millaisilla työkaluilla EU:n työkalupakki on korjaustoimiin lastattu.

Kriisivaltioiden talous tasapainotetaan leikkaamalla työntekijöiden palkkoja ja kiristämällä työehtoja. Samaan aikaan EU vaatii voimakkaita heikennyksiä työttömyysturvaan ja sosiaalietuuksiin. Oikeisto käyttää siis itse aiheuttamaansa talouskriisiä härskisti hyväkseen ajaakseen omia tavoitteitaan. Maksumiehiksi pakotetaan palkansaajat, työttömät ja vähäosaiset. Julkisuudessa tästä kaikesta on helppo syyttää Euroopan Unionia. Oikeistopopulisteilta unohtuu täysin se, että EU vain toteuttaa päätöksentekijöidensä päättämää politiikkaa. Tällä hetkellä nämä päätökset tekee oikeisto, finanssialan ja suuryhtiöiden vakaalla tuella.

Euroopan Unionia markkinoitiin suomalaisille hankkeena joka luo vaurautta ja hyvinvointia. Ajatus vapaasta ja taloudellisesti toimeliaasta Euroopasta kuulostaa houkuttelevalta. Karu arki on kuitenkin paljastunut totuuden. EU:ta on viimeisen vuosikymmen ajan rakennettu suuryritysten, rahoituslaitosten ja oikeiston ehdoilla. Ajatus vapaiden kansalaisten Euroopasta on muuttunut ajatukseksi pidäkkeettömän rosvokapitalismin yhteismarkkina-alueesta. EU on se työkalu jolla halutaan heikentää työläisten työehtoja. Talouskurin varjolla EU pakottaa jäsenvaltionsa tekemään rajuja leikkauksia julkiseen sektoriin. Nämä yhdessä heikentävät, kenties kohtalokkaasti, suomalaisen hyvinvointivaltion perustaa.

Yhtenä esimerkkinä Euroopan Unionin oikeistolaisesta linjasta on vuodesta 2007 unionin virallisena työmarkkinapolitiikkana ollut joustoturva, ”flexicurity”. Tämän linjan mukaan Euroopan työllisyyttä pitää parantaa purkamalla ”liiallista työsuhdeturvaa”. Käytännössä tämä tarkoittaa siirtymistä amerikkalaismalliseen ”easy fire, easy hire” – ajatteluun. Perusidea ja uskomus tässä mallissa on se, että yritysten uskotaan palkkaavan halukkaammin työvoimaa jos siitä pääsee tarvittaessa eroon. Suomalaisen työntekijän irtisanomissuoja on tällä hetkellä todella heikko verrattuna muuhun Eurooppaan. En ole havainnut tämän johtavan mihinkään merkittävään työllisyyden paranemiseen, pikemminkin päinvastoin.

Euroopan Unionin koko politiikan suuntaa on muutettava. Seuraava mahdollisuus siihen on toukokuun EU-vaalit. EU on muutettava siksi työn, toimeentulon ja hyvinvoinnin Euroopaksi jota Vasemmisto on ajanut. Työvoiman vapaan liikkuvuuden lisäämisen ja työmarkkinoiden sääntelyn purkamisen sijaan Euroopan Unionin on vahvistettava ylikansallisia työehtosopimusjärjestelmiä ja sosiaaliturvan minimitasoja. Euroopassa sijaitsevat veroparatiisit on lopetettava. Harmaa talous on unionin yhteistoimin laitettava kuriin.

Erno VälimäkiVasemmistoliiton ehdokas eurovaaleissa 2014Pääluottamusmies, Cupori Oy, PoriMetallityöväen liiton hallituksen jäsen

Lue lisää ajatuksistani nettisivuillani www.ernov.fi olevasta blogista tai facebookprofiilistani www.facebook.com/ernovalimaki

www.metalli70.fi Facebookissa: Metalli70

12

METELI70-toimitus: Päätoimittaja Terho Laitila, taitto: Ville Kari

Kevättä ilmassa…Lintu havahtui eräänä aamuna ruokalassa kiivaaseen keskusteluun. Aiheena oli henkilöstön tyytyväisyys. Keskustelussa arvioitiin työnantajan kykyä ratkaista ongelmia ja ottaa vastaan kritiikkiä. Vaikka lintu ei haluakkaan salakuuntelua harrastaa niin mihin sitä korvansa laittaisi jos ei naapuripöydän keskusteluun. Mietittiin siinä kykeneekö ja osaako työläinen edes täyttää kyselyä, nimenomaan työnantajan mielestä. Selvisi myös se että, onhan se selvää jos kysely antaa huonot arvosanat on se työntekijöiden vika, jälkiviisautena vielä kommentti, pakkoko sitä tässä valmiissa maailmassa on juuri tässä työpaikassa olla. No tietysti valinnan vapaushan se on työläiselläkin, sehän on selvä. No jos sillä ei ole merkitystä mihin sen viivansa vetää niin miksi työnantaja sitten hermostuu?

Oli pomo vielä lisännyt ettei niitä palkankorotuksiakaan sitten tule, lintu ei kyllä ymmärtänyt asiasta mitään. Eivätkö ihmiset kuitenkin tee töitä juuri palkan takia. Jos heille ei maksa kunnollista rätinkiä ei voi vaatia heiltäkään sitten kunnollista tulosta. Onhan toki

sellaisiakin töitä josta ei palkkaa makseta толо́ка, toloka eli talkootyötä, eli vapaaehtoiset ovat ruokapalkalla. Sitähän ne miehet ihmettelivät että kymmenien vuosien palveluksien jälkeen annetaan ymmärtää, että ei osaa eikä tiedä mitään.

Johto vaan kävelee ja arvostelee. Kyttää tehtaalla missä ne työläiset ovat kun eivät ole työssä. Vaikka harakkakin sen tietää, että ne on pakkopekkasilla, workshopissa tai work sopalla.

Onko se sitten tyhmyyttä meiltä siivekkäiltä, ettemme kerää ja talleta mitään, vaan tyydymme siihen mitä saamme päivittäin. Toisaalta, emmehän me linnut osaa edes kadehtia, ja se jos mikä osoittaa, ettemme ole ihmisten silmissä mitään. Vaikka meillä linnuilla ei aivoja olekaan niin ymmärrämme kyllä eron hyvän ja arvostavan kohtelun ja välinpitämättömän nokkimisen välillä. Sillä tavallahan se maailma pyörii, että herrakansakin tarvitsee alempiarvoisia työläisiä, ainakin noihin raskaimpiin töihin.

Nykymaailmassa alkaa vaikuttaa siltä, että isompien työnantajien kohdalla neuvotteluasetelmat ovat käymässä niin epäsymmetrisiksi, että epätoivoisiakin tekoja rupeaa ymmärtämään. Joko työt viedään muualle, työntekijät tuodaan muualta tai palkkataso haetaan halpatyövoiman maista. Sijoitetun pääoman tuotoksi sen sijaan ei riitä perinteisesti hyvänäkään pidetyt lukemat. Näiden pohdintojen jälkeen on kupu täytettävä niillä muruilla mitkä sattuvat pöydätä tippumaan.

PahanilmanLintu