tiedote n:o 11 - core.ac.uk · kivijauhe yksin, mutta oli teholtaan parempi kuin karbonaattirikaste...

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEMIAN JA -FYSIIKAN LAITOS

TIEDOTE N:o 11

RAILI JOKINEN:

TALKKITEOLLISUUDEN SIVUTUOTE MAANPARANNUS-AINEENA JA MAGNESIUMLANNOITTEENA

VANTAA 1979

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

,MAANVILJELYSKEMIAN JA -FYSIIKAN LAITOS

TIEDOTE N:o 113

RAILI JOKINEN:

TALKKITEOLLISUUDEN SIVUTUOTE MAANPARANNUSAINEENA

JA MAGNESIUMLANNOITTEENA

PL 18

01301 VANTAA 30

PUH: 831 941

1

Sisällysluettelo Sivu

Tiivistelmä

Johdanto

Aineisto ja menetelmät 2

Tulokset 4

Sadot 4

Satojen ravinnepitoisuudet 5

Satojen ravinteiden otto 6

Maan pH-luku ja ravinnepitoisuudet 7

Kalkitusaineiden magnesiumin käyttökelpoisuus 8

Taulukot 1-9 ja kuva 9-15

TvtelZmä.

TatkkiteoW2suude4ta .6ivutuotteena utatavan kaAhonaattinika4teen (magneisium-

(aaAbonaa,tti + katsiumkaAbonaatti) käyttöaAvoa katkitu4aineena ja magne)sium-

lannoitteena tutkittUn a4tiakokee,54a hieta- ja twlmemaalia. Ka)LbonaattiAi-

katetta ve4Aattiin katkkikivijauhee,seen ja dolomiittikalkkiin joko 4eleai-

4enaan tai kaikkikivijauhee)seen 4ekoitettuna . (1 aut. kaikkikivijauhetta 4- 3

outa kanbonaattiAika4tetta). Jokai4ta katkitu,sainetta 4ekoitettiin noin 4.5

Litnan maaekään 10 g neutnatoivaa kaLsiumia va4taava määitä. Erusimmäsena vuo-tena ka4vatettiin a.stioi44a kaiheinaa ja toi/sena vuotena kauAaa.

KabonaattiAika4teen maan happamuutta neutkatoiva' vaikutu4 oli noin neljäiso)sa

katkkikivijauheen tai noin lud_ma)soa dolomiittikathin neutnaioiva4ta vaikutuk-efsta. KaAlionaattinikaisteen ja katkkikivijauheen ,seo)s (3+1) ei va4taniqut neut-

xatointikyvy.etään dolomiittikalkkia.

Muihin katkituaineiiin vevtattuna yti kabinkektainen määkä kakbonaattinika- .. tetta tuotti nunucati magneiumia isi4ätt5vät, mutta ml&A.ältään pienet utdot..

Dolom,ii,ttikallakina tai kaiLbona~tilza,steena anne-tu4ta magne)siumi)sta utclot ot-

tivat lähe yhtlx. mkuiLen uhte~en ouuden kwnmaistakin, ja. nämä kall~i-

neet näyttävät olevan ke)skenään isamanait..vo.i.)sia magneiumlannoitteita.

Kanbonaatti,Likateen ja katkkaivijauheen ,seo4 (3+1) neutAatoi happamilutta te- . hokkaammin kuin keulbonaatt&Lika,ste yhin. Seolueila, jama on ykisi o4a kaikkiki-vijauhetta ja yk4i out kanbonaattiAika4tetta pää.stäneen dolomLittikaekin anta-

mien tuto4ten ta4olle.

Johdanto

Erilaisten teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen maataloudessa on lisäänty-

nyt viimeksi kuluneina vuosina. Kaikilla niillä sivutuotteilla, joiden mukana

maahan voidaan tuoda kasvien tarvitsemia ravinteita lienee jonkin asteista käyt-

töarvoa. Kenttä- tai astiakokeissa tehty teollisuuden sivutuotteiden vertailu

käytössä oleviin lannoitteisiin tai kalkitusaineisiin antaa tietoja, joiden pe-

rusteella voidaan päätellä tuotteen käytön kannattavuutta.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan talkkiteollisuuden sivutuotteena saatavan

karbonaattirikasteen käyttöarvoa magnesiumlannoitteena ja kalkitusaineena.

Aineisto ja menetelmät

Oy Lohja Ab omistaa Pohjois-Karjalassa Polvijärven kunnassa talkkiesiintymän.

Talkin puhdistuksessa saadaan pääasiassa magnesiumkarbonaattia ja kalsiumkar-

bonaattia sisältävä sivutuote. Sen luonnollinen käyttötarkoitus olisi magne- _,

siumlannoitteena• ja kalkitusaineena. Maatalouden tutkimuskeskuksen maanvilje-

lyskemian ja -fysiikan laitoksella verrattiin astiakokeessa talkkiteollisuuden

sivutuotetta kalkkikivijauheeseen ja dolomiittikalkkiin. Koe jatkui kaksi vuot-

ta (1977-78); ensimmäisenä vuotena kasvina raiheinä ja toisena vuotena kaura.

Valtion maatalouskemian laitos teki karbonaattirikasteesta ja kalkeista viral-

lisesti käytössä olevan menetelmän mukaiset neutraloivan kalsiumin sekä kalsium-

ja magnesiumpitoisuuden määritykset (taulukko 1). Karbonaattirikaste sisälsi

neutraloivaa kalsiumia vain 15 % ja sen magnesiumpitoisuus oli 6.4 %.

Karbonaattirikaste on huomattavasti hienompaa kuin tavalliset kalkitusaineet,

sillä se läpäisee kokonaisuudessaan 0.42 mm silmäkoon seulan.

Astiakoe suunniteltiin siten, että kutakin kalkitusainetta tuli 4.5 1 maaerää

kohti 10 g neutraloivaa kalsiumia vastaava määrä. Kalkkikivijauhetta punnit-

tiin 26.8 g/ast, dolomiittikalkkia 28.3 g/ast. ja karbonaattirikastetta 66.7

g/ast. (taulukko 2), Kalkkikivijauheesta ja karbonaattirikasteesta valmistet-

tiin mekaaninen seos 1+3.3 (11.5 g kalkkikivijauhetta + 38.1 g karbonaattiri-

kastetta), jonka magnesiumpitoisuudeksi tuli 5 %. Tässä seoksessa tuli astiaa

kohti yhtä paljon magnesiumia kuin dolomiittikalkissakin.

3

Raiheinää ja kauraa kasvatettiin kahdella eri maalla, hienolla hiedalla ja

saraturpeella. Kumpikin maa oli kalkituksen tarpeessa (pH 5.3, 5.0) ja ne

sisälsivät vähän kalsiumia ja magnesiumia (taulukko 3).

Kalkitusaineiden lisäksi raiheinä ja kaura saivat riittävät määrät typpeä, fos-

foria, kaliumia ja hivenaineita (boori, kupari, mangaahi, sinkki ja molybdeeni).

Ensimmäisenä vuotena korjattiin raiheinästä neljä satoa. Toisen vuoden kasvin,

kauran, sato korjattiin tuleentuneena. Kaikista sadoista määritettiin kokonais-

typpi, -fosfori, -kalsium, -magnesium ja -kalium. Satojen astiaa kohti ottamat

ravinnemäärät on laskettu kuiva-ainesadon ja sen ravinnepitoisuuden tulona.

Kasvien ottamat kalsium- ja magnesiummäärät antavat tietoja tutkittavien kalki-

tusaineiden sisältämien k.o. ravinteiden käyttökelpoisuudesta.

Kalkitusaineiden neutraloivan vaikutuksen seuraamiseksi tehtiin asitoiden

maista kumpanakin vuonna sadonkorjuun jälkeen pH-määritykset. Kokeen loputtua

määritettiin maista viljavuusanalyysin menetelmän mukaan fosfori-, kalsium-

ja magne§iumpitoisuus.

Kasvukausi 1978 oli sateinen eikä maiden läpi valunutta vettä voitu imeyttää

takaisin. Tämän vuoksi määritettiin vesien kalsium- ja magnesiumpitoisuus.

Maiden läpi valunut vesi sisälsi kalsiumia ja magnesiumia seuraavasti:

Ca

Hieno hieta

Mg

mg/ast.

Saraturve

Ca

mg/ast.

Mg

Kalkitsematon 0 0 742 79

Kalkkikivijauhe 740 3 1422 47

Karbonaattirikaste 325 230 827 487

Dolomiittikalkki 482 157 1215 377

Kalkkikivijauhe + rikaste 631 116 1102 257

Nämä ravinnemäärät otettiin huomioon eri kalkitusaineiden magnesiumin käyttö-

kelpoisuutta arvioitaessa.

Tutkimustulosten luotettavuus on testattu varianssianalyysillä.

4

TULOKSET

Sadot

Hietamaalla kalkitus lisäsi satoa selvästi kumpanakin vuotena (kuva 1). Kahden

vuoden sadot yhteensä olivat eri kalkitusaineita käytettäessä 6.3-8.1-kertai-

set kalkitsemattomaan verrattuna. Kalkkikivijauheella yksinään saatiin merkitse-

västi suuremmat sadot kuin muilla kalkitusaineilla. Dolomiittikalkki ja karbo-

naattirikaste olivat keskenään saman arvoiset. Kalkkikivijauheen ja karbonaatti-

rikasteen seoksella saadut sadot olivat runsaammat kuin kahdella e.m. kaikilla

saadut, mutta ero ei ollut merkitsevä.

Ensimmäisenä vuotena korjattiin raiheinästä neljä satoa (taulukko 4). Toisella

ja kolmannella korjuukerralla näytti karbonaattirikaste tuottavan vähemmän sa-

toa kuin dolomiittikalkki tai kalkkikivijauhe. Kasvukauden kokonaissatokin jäi

karbonaattirikasteella hieman muita pienemmäksi. Kalkitusaineiden väliset erot

eivät kuitenkaan olleet merkitsevät.

Toisena vuotena ei kalkitsemattomiin kaurakasVustoihin muodostunut jyviä ja

olkisatokin oli pieni. Kalkkikivijauheella yksinään saatiin merkitsevästi suu-

remmat kauran kokonaissadot kuin muilla keskenään saman arvoisilla kalkitusai-

neilla. Karbonaattirikasteen ja kalkkikivijauheen seos ei osoittautunut tällä

maalajilla pelkkää karbonaattirikastetta paremmaksi.

Jos kalkkikivijauheella saatua satoa merkitään suhdeluvulla 100, muiden tutkit-

tujen kalkitusaineiden antamien satojen suhdeluvut ovat seuraavat:

1. vuosi 2. vuosi Yhteensä

Kalkkikivijauhe 100 100 100

Karbonaattirikaste 79 76 77

Dolomiittikalkki 89 71 78

Karbonaattirikaste +

kalkkikivijauhe 93 82 86

Saraturpeella kahden vuoden sadot olivat kalkkikivijauhetta käytettäessä mer-

kitsevästi suuremmat kuin kalkitsemattomien astioiden sadat (kuva 1). Karbo-

naattirikaste ja dolomiittikalkki eivät lisänneet satoa kalkitsemattomaan ver-

rattuna. Karbonaattirikasteen ja kalkkikivijauheen seos tuotti merkitsevästi

enemmän satoa kuin karbonaattirikaste yksin, mutta ero kalkitsemattomaan ver-

rattuna ei ollut merkitsevä.

Raiheinän ensimmäisen korjuun sato oli kaikissa käsittelyissä saman suuruinen

(taulukko 4). Kalkituksen satoa lisäävä vaikutus tuli esiin vasta toisesta sa-

dosta lähtien. Tutkittujen kalkitusaineiden välillä oli toisessa ja kolmannes-

sa sadossa merkitsevä ero. Dolomiittikalkilla ja karbonaattirikasteella saadut

sadot olivat keskenään yhtä suuret, mutta merkitsevästi pienemmät kuin kalkki-

kivijauheella tai karbonaattirikasteen ja kalkkikivijauheen seoksella saadut

sadot. Toisena vuotena kalkitus näytti lievästi alentavan kauran satoa ja kal-

kitusaineiden väliset erot olivat vähäiset.

Kalkkikivijauheeseen verrattuna eri kalkitusaineilla saatujen satojen suhdelu-

vut olivat seuraavat:

1. vuosi 2. vuosi Yhteensä

Kalkkikivijauhe 100 100 100

Karbonaattirikaste 72 85 76

Dolomiittikalkki 73 79 75


kalkkikivijauhe 90 79 86

Suhdelukuina esitetty vertailu osoittaa samalla määrällä neutraloivaa kalsiu-

mia (10 g/ast,) saatujen satojen suhdetta. Kummallakin maalajilla tuotti rai-

heinä karbonaattirikastetta käytettäessä yli 20 % pienemmät sadot kuin kalkki-

kivijauhe. Karbonaattirikasteeseen sekoitettu pieni määrä kalkkikivijauhetta

(23 % seoksen painosta) paransi karbonaattirikasteen käyttöarvoa raiheinän

viljelyssä, Dolomiittikalkkia käytettäessä raiheinän suhteellinen sato kalk-

kikivjjauheeseen verrattuna oli hietamaalla parempi kuin turvemaalla.

Satojen ravinnepitoisuudet

Magnesiumpitoiset kalkitusaineet kohottivat raiheinän magnesiumpitoisuutta

kaikilla niittokerroilla ja kummallakin maalajilla (taulukko 5), Karbonaatti-

rikastetta käytettäessä raiheinäsatojen magnesiumpitoisuus oli korkeampi kuin

muilla kalkitusaineilla tuotettujen satojen magnesiumpitoisuus. Hietamaalla

kalkitsemattomissa raiheinäkasvustoissa oli koko kasvukauden ajan selviä mag-

nesiuminpuutteen oireita ja satojen magnesiumpitoisuus oli erittäin alhainen.

Raiheinän kalsiumpitoisuus oli kaikissa sadoissa korkein, kun kalkitusaineena

oli käytetty kalkkikivijauhetta, ja alhaisin karbonaattirikastetta annettaessa.

6

Satojen kalium-, fosfori- ja typpipitoisuudet eivät muuttuneet eri kalkitus-

aineilla yhtä selvästi kuin kalsium- ja magnesiumpitoisuus.

Kauran olkisatojen ravinnepitoisuuksissa näkyivät kalkitusaineiden aiheuttamat

erot saman suuntaisina kuin raiheinäsadoissakin. Jyvien ravinnepitoisuuksien

vaihtelut olivat vähäiset.

Satojen ravinteiden otto

Astiakokeessa'sadon Määrän vaihtelut vaikuttavat herkästi myös ravinnepitoi-

suuksiin. Tämän vuoksi sadon ottamat ravinnemäärät kuvaavat eri aineiden mu-

kana annettujen ravinteiden käyttökelpoisuutta kasveille paremmin kuin sadon

ravinnepitoisuudet. Tässä tutkimuksessa on syytä kiinnittää huomio vain kal-

kitusaineiden mukana tulleen magnesiumin käyttökelpoisuuteen.

Kalkitsemattomasta hietamaasta kahden vuoden sadot ottivat vain 5 mg/ast. mag-

nesiumia (taulukko 6). Vastaava magnesiumin otto turvemaalla oli 94 mg/ast.

Ensimmäisen niittokerran raiheinäsato otti eniten karbonaattirikasteen magne-

siumia, Edullisuus muihin kalkitusaineisiin verrattuna johtuu osittain siitä,

että karbonaattirikaste oli huomattavasti hienojakoisempaa kuin muut kalkit.

Kahden vuoden aikana sadot ottivat määrällisesti eniten magnesiumia karbonaat-

tirikasteesta. Tässä kalkissa astiaa kohti tullut magnesiummäärä oli yli kak-

sinkertainen muiden kalkkien mukana tulleeseen magnesiummäärään verrattuna.

Kasvit käyttivät hyväkseen hietamaalla 3.7 % ja turvemaalla 2.4 % karbonaatti-

rikasteen magnesiumista. Tämän astiakokeen tulosten mukaan karbonaattirikaste

näytti olevan magnesiumlannoitteena lähes dolomiittikalkin veroinen. Karbonaat-

tirikasteen ja kalkkikivijauheen seoksessa astiaan tuli magnesiumia yhtä pal-

jon kuin dolomiittikalkissakin. Hietamaalla sadot ottivat kummankin kalkitus-

aineen magnesiumia saman verran (noin 5 %). Turvemaalla seoksen magnesiumia

oli otettu enemmän kuin dolomiittikalkinmagnesiumia.

Kalsiumia sadat ottivat määrällisesti eniten kalkkikivijauhetta saaneissa as-

tioissa ja vähiten karbonaattirikasteen astioissa. Kalkitusaineiden mukana an-

netut kalsiummäärät olivat vastaavasti 9800 ja 3050 mg/ast.

Kasvien kalkitusaineesta ottamaa kalsiummäärää ei voida selvittää, koska fos-

forilannoitteena käytetyn monokalsiumfosfaatin mukanan tuli vuosittain 259

mg/ast. kalsiumia.

7

Maan 2H-luku ja ravinnepitoisuudet

Kummankin koevusoden syksyllä maista mitatut pH-luvut osoittavat, että hieta-

maassa kalkitusaineet kohottivat pH-lukua ensimmäisenä kasvukautena vähemmän

kuin turvemaassa (taulukko 7). Toisen kasvukauden lopussa olivat hietamaan

pH:t edelleen kohonneet, mutta turvemaassa kaikkien neutraloiva vaikutus oli

j0 vähenemässä.

Kalkkikivijauheeseen ja dolomiittikalkkiin verrattuna yli kaksinkertainen kar-

bonaattirikastemäärä kohotti pH-lukua aluksi (syksy 1977) 0.4-0.7 yksikköä vä-

hemmän kuin kalkkikivijauhe ja 0.2-0.3 yksikOä vähemmän kuin dolomiittikalkki.

Kokeen lopussa pH-luvun nousu kalkkikivijauheeseen verrattuna oli 0.6-1.0 yk-

sikköä ja dolomiittikalkkiin verrattuna 0.3 yksikköä pienempi. Karbonaattiri-

kasteen ja kalkkikivijauheen seos ei kohottanut pH:ta niin paljon kuin kalkki-

kivijauhe yksin, mutta oli teholtaan parempi kuin karbonaattirikaste ja lähes

saman arvoinen kuin dolomiittikalkki.

Koetta perustettaessa kutakin kalkitusainetta sekoitettiin astian maaerään

neutralointikyvyltään yhtä suuret määrät: Toisen koevuoden lopussa oli kalkki-

kivijauhe kohottanut pH-lukua enemmän kuin Muut kalkit. Karbonaattirikasteen

ja kalkkikivijauheen seos oli saman veroinen dolomiittikalkin kanssa.

Tässä astiakokeessa tarvittiin pH-luvun kohottamiseen yhdellä yksiköllä seu-

raavat määrät kalkitusaineita (g/ast, t/ha):

Kalkkikivijauhe 11 g /ast. 4.5 t/ha

Karbonaattirikaste 43 " 17.3 "

Dolomiittikalkki 15.3 " 6.0 "


kalkkikivijauhe 26.3 " 10.5 "

Samalla kalkkimäärällä (esim. 25 g/ast. kalkkia = 10 t/ha) eri kalkitusainei-

ta saatiin seuraavat pH-luvun muutokset, jos oletetaan kalkituksen vaikuttavan

suoraviivaisesti maan pH-lukuun:

Kalkkikivijauhe

2.20 yksikköä

Karbonaattirikaste

0.58 "

Dolomiittikalkki

1.64


kalkkikivijauhe

0.95 II

8

Edellä esitetyt vertailut osoittavat, että karbonaattirikastetta olisi käy-

tettävä kalkkikivijauheeseen verrattuna lähes nelinkertainen määrä, jotta

,pH-luvun nousu olisi kummallakin yhtä suuri. Dolomiittikalkkia tulisi tämän

astiakokeen tuloksen mukaan ,käyttää 1.,3-kertainen Määrä kalkkikivijauheeseen

verrattuna. Karbonaattirikasteen ja kalkkikivijauheen seosta 3+1 olisi käytet-

tävä 1.7-kertainen määrä, jotta tulos olisi saman arvoinen dolomiittikalkin

kanssa ja 2.3-kertainen määrä kalkkikivijauheen tehon saavuttamiseen. Eri kal-

kitusaineiden neutraloivan kyvyn jatkuvuutta ei selvitetty.

Seoksella, jossa on 1 osa kalkkikivijauhetta ja 1 osa karbonaattirikastetta

saavutettaisiin ehkä dolomiittikalkkiin verrattava neutraloiva tulos. Seoksen

magnesiumpitoisuus olisi 3.4 % Mg.

Koekauden lopussa kalkitsemattomat hietamaat sisälsivät kalsiumia enemmän kuin

kokeiden alkaessa (taulukko 8). Fosforilannoitteeksi annetun monokalsiumfosfaa-

tin mukana tuli kalsiumia 259 mg/ast. ja sadot ottivat kahdessa vuodessa vain

45 mg/ast.

Kummallakin maalajilla maan kalsiumpitoisuus oli kohonnut kaikkikivijauheella

eniten, ja karbonaattirikasteella vähiten. Karbonaattirikasteen ja kalkkikivi-

jauheen seoksella kalsiumpitoi.suus oli kohonnut samalle tasolle kuin dolomiit-

tikalkillakin.

Kolmella magnesiumpitoisella kalkitusaineella oli selvä positiivinen vaikutus

maan magnesiumpitoisuuteen. Karbonaattirikasteen ja kalkkikivijauheen seokses-

sa tuli maahan magnesiumia yhtä paljon kuin dolomiittikalkissakin. Kokeiden

loputtua dolomiittikalkkia saaneista maista uuttui happamaan ammoniumasetaat-

tiin magnesiumia enemmän kuin e.m. seoksesta. Karbonaattirikaste yksinään ko-

hotti maan magnesiumpitoisuutta enemmän kuin muut kalkitusaineet.

Kalkitusaineiden magnesiumin käyttökelpoisuus

Karbonaattirikasteen, dolomiittikalkin tai karbonaattirikasteen ja kalkkikivi-

jauheen seoksen mukana annetusta magnesiumista oli vielä kahden vuoden koejak-

son jälkeen happamaan ammoniumasetaattiin uuttumatonta huomattava osa (taulukko 9)

Turvemaalla uuttumåton osa kaikkien magnesiumista oli pienempi kuin hietamaalla.

Sekä hiedalla että turpeella dolomiittikalkin magnesiumista oli liuennut enem-

män kuin karbonaattirikasteen magnesiumista.

Taulukko 1. Kalkitusaineiden ja karbonaattirikasteen ominaisuudet:

Neutral.

Ca Mg

Kalkkivijauhe 37.3 0.45

Karbonaattirikaste 15.0 6.36

Dolomiittikalkki 35.4 8.48

Taulukko 2. Astiakokeeseen käytetyt kalkitusainemäärät (g/ast, t/ha).

Kalkkia

.g/ast. t/ha

Ca

g/ast.

Mg

g/ast.

Kalkkikivijauhe 26,8 10,7 9.80 0.12

Karbonaattirikaste 66,7 26,7 3.05 4.24

Dolomiittikalkki 28.3 11.3 6.08 2.42

Karbonaattirikaste + 38.1

kalkkikivijauhe 11,5 19.4

5.94 2.47

Kalkkimäärät sisältävät 10 g neutraloivaa kalsiumia.

Taulukko 3. Astiakokeen maaerien ominaisuuksia.

PHH20 Ca Mg

mg/1

Hieno hieta (HHt) 5.3 50 21

Saraturve (Ct) 5.0 800 98

9

,

0 4-) (0 Li>

Hieno hieta

Karbonaattirikaste

Karb.rikaste+kalkkikivij.

Kalkitse maton

Dolom

iittikalkki

Kalkkikivijauhe

ecS 0 _C) .0 .0 (=>

• • • • Le) •zt• •d-

CV 01 01 C.)

e0 rcS 03 . r-- kr) N.

C.11 0-1 03 LO LO 03 k.0 L.C)

Taulukko 4. Ilman kalkitusta ja eri kalkitusaineilla saadut sadot (g/ast kuiva-ainetta).

:(13 cf) U ...0 = ecl 0 ..C3 .0 _0 OLD ec$ eli (0 CU 01 0' Cr> r--- C> 03 ..1.- 1.0 G) • • • • • • • • 4-> r-• Le) r... en CV CV r- LO d- d• _c r-... u-) LO k.0 On en Nl 0,1 CV >-

4-) (1)

ON ct CV r--- r-- en c:)- Ln en Le) e-- • . • . • C) .-- f--.

en OZ) CV

LO CV

01 C•.I

0•1 N. cr en en

C) Le) r--. C> Le) C:) • • • 01.

C) CO Cn C

03 CSJ ('4 Cr)

• • •

03 03 (

:rci cr) C CD CU 4) . ...0 ›-

re> _0 r— C)

- • on kr) 1-- d-

.0 J:3 r-- r.--.

• LO C) on d•

.0 k..0

• c•.1 .::1-

ft) Le)

• LO en

0 C>

• c0 LC)

..C1 ec5 k0

• .-- d•

.0 eli CV

• c \ 1 d-

0 ...0

i—•

o..1 LO

+3

(C) (13 _C) _C) _CI rel _C) _C) JO 1:1

V1 J LO LO en CO 1.0 03 C) • • • •

LO •zzr r--' U(0 v) = 0 •r- = (I) 0

> -C 4-) U r- eli rl:5 0 -C1 (-) -0 (0 -0 .1::1 _C1 0

(C) V) I--• Lel CO (..0 01 d• CV C3 03 N. eY • • • • • • • 0 •

03 03 C) N., 01 CO Le) Le) h. N. en

U r-CS -C) -0 0 _0

(i) Lo en

LC) r--. 03 LO Le) r-- r-- r--

ec5 (...) _0 U t.0 r--- Le) . . . .

r-• 1-`

0 0 ecS _C) _0 _0 U n:3 ec$ ecS e0 riS

Le) lC) Le) • 1— ON en ct en r-- r-.. • • •

CV CO 1--- r•-• Ce; CO LO CO r--. r--

r-> r-

CD _.G > •r- S- 0) --1C

4-, -.)L -kJ V) 1-` ai CD (0 -Y eci 5-. _C _Y _. _.••:' eli = = • '-- r--- + Con 0 Cri 5- il:1 (1)

4-3 r • r-- --SL 4-) fli • r- 4) • r- (1) E > 4-) ' 4-) cci 0) • r- (0 .4-) -NG in -Y t1:1 • r-- • r- -P • r- . = •r- '- 0 E .--N -& .0 0 ...C) r- r- 5- e— e0 ecl eci 0 (13 - L C=1

0I

'

.

C> 10 (0'

.2.

0 LI)

r's 0- 11.1)

0 1, 1.0

in 10 .-

'0.

.0. C•I

. CO 9- CO

9.- • I-- L.C)

'0'•••

r.. r.. r,.>

CO 0 (C)

Cr -• 0.

(.0 •

01 (C)

.-- Cr> CO

ON 01 11/3

r-- r...# .0"

03 ' 01 10

••

40 1.0 ('4

03

.2. ..:1-

0 03 C0

CO

C; (.0

,cr t (4)

03 0 10

Ch 0 1.0

V

ON V

CO

r5 • en CO

.-- • 0 .0-

0.1 •

0 10

('J'1'-..(4) 01

00 • LO ..1"

/.... . r.. wir

10 •

0 Cr

...- • r...

V

r.- •

ct

0, • r... .12.

CO • Le)

.0"

1•••• •

fs• V

>0 0 C..)

9--

.1- 10-

Ch 03 CO

1.0 01 V

I-- Ln • .. cC .3. UI 0 44 ro u> .

m

-•

• 01

• CV

• 0

• V

0

1•••• -- 0+ 1.0 if ) c) . .3" . .ci- . V" . 0 c‘l C•4 .1- rn r•I

I.,.. 00 ON . • • >0 • .- • NJ Nl .192- CO

.- (4) NJ 10 .1. L.0 . 04 .

00 •••• -• Nl 9-..

Ui 7 0

cn •-• 0.1 •• CO in 03 1/3 .0. 0 ml ▪ 0 c.. 0 Le) 04 0 CO 9.-. 10 01

I, ••••• J rn CO

ON Cre .--

('4N. .01 03 .-..

L41 CO 0 C.9.1 (V . .

10 ON 1.... CO 03

0 r••• 0 I.. 10

CO (4) 0) I,. (4)

N.) (0 r'') V 1.0

.• \ . N. Cl) OD CT -. NJ -•

10 03 .-- .-- 03 1.-- C. t. I, C) - (4) CO LO 1... . c...

CO ('4 03 et CP.

('.1 LI) 1.1-1 Le) 10 • 141 C) .-

3 .4 .4.

-- LO rh 0 1.0

NI CO 03 r. •-• . . • •

u> cv .0. (0 er.

Kal

Kal

Typp

i pit

o

.-- ('4 10 N.1 10. .0- 1.1-.) CO 1.... CO 0 UI •- rl NJ tr> .1- 0.-- •- 9-- 9.. •-• .0- Cr Nl (4) .3- 0- .0. 0- ...1. Cr

Fosf

ori

pit

4' 01 rci 0/ r0 ...0 _v .= r0 1.- ' rci 0

11./ w ......) 4.4 0 ul

Karbonaattiri kaste

kaik

kik

ivijauhe

Kalkkikivijauhe

Karbonaattirikaste

Dolom

iittikalkki

Mag

11

NJ 03 -CLJ CO •-r tr> tr> >0 CO r. r Cfl (.O• L0ll) • 111 N. CO 0 Lo 03 • cj.n ON 09. 4. r •• • r •

a •-• •-• •-••• 03 03 C0 CO 03 03 N. 0 .3. 01 .0. V

r.) 1.1 CO CO CO CO 03

,:o 1-o ro

y 4-, •cr C> I.. C> 40 NJ C) CO 01 10 CO 1.0 .0. NJ 01 01 .•-• .C7 .4. r...

:ml )7 r- NJ NJ •-• C) O NC0 4.0 4.-1 .--- r•-> r•> en (e. .- I.. rn CO 111 CO .0- V V.

,.. •• •• • • • • 0. •• • 0. • •

).• r 8~. ,•• 11~ ..... ...... 0 0 0 0 V. V V V st ON r.. 1.0 f., I••••• .3- .3' •))1. ir "3 N) .CL) NJ C1.1 CNJ .

..;r• '0 (4)o

r....

'

..r 11.••• Nl N.1 N.1 CO

en V. 10 1•••

.. . •

l'.... 10 f... 0 CP, C. 1... r, V3 p.... (4) ON 01 (O Cr) CO (4) 11.• 1.0 LI;

01 NI r-. 01 C., Nl C) r•••

tv) , co cv o CO

• •

-• Nl ('4 •-••

4-, tr) Nl CO 01- CO 1.0 Nl ON 10 V 01 0.1 CO r... CO r- rn N. 01 ..-, • • . • .

i,• 0 C;) .- 0 CD .4. 'Cr ("4 ("4 ('4

90 )... 7 0

3.4 .0, 1.9.. (.f) Nl 1/5 ' CO 1.13 Ll") .0- :ms ko 01 01 ON ON 1.0 r.. c0 >9 1 • • >I C) C) CD CD . 9 . o .--j„

0

. 01 NO

ro C \ I .0. C.1 Nl N. LO 0 Ni C) 1.0 1.0 CO .01 01 1.0 .-- C5 CO 10 Cr 1.0 C71 .1- CD 0 • • • •

0 0 •-• .):- CO 01 C1 0 1..... Ch ON tn 4.0 CO r- CO 1.0 t1.1 (Nl .4. 01 Nl Nl 1.5 CO CO

4' r•-• L4) •Cr LC) tr) 1.0 .,,r S', 10' .0' CO

4-1 '0 w c

...-- o

tO 4' Nl 10 N. N1 .0. CO I, r- 1.0 01 CO .0. r-.

I no r•-> >0 4.0 >0 CNJ CO r... CO Cr CO 9-- r-• ON (4) LO Nl CO r- ON 1.0 CO CO ON cr> {X)

90 0 • • • • • • • .

> 0 •- CO Nl ('4 (4) 0 10 CO CO. 0 N• 0.1 (7)01 .3- V) cV •-• cl CV Ch cg C.:4 . C) ('3

..-- r. '.0r. >0 m) •c/- >0 >0 Lt) Lil ..- -V

01 3.3 0

....... C 4-1 04 00 (4) 10 00 .3- 01 03 tO .0. cfl. 101. ON 10 CO

er• •••• ,z) ch 03 0 U) 04 0 1.--. 01 .0- rs I,. ('.1 •-• l•-• 11) 0 01 ON, Oh 7'1 .- 0 0 0 Ch E ar ..r> . • • • • = • • • • C, 0 cv .-- cv 1--. <I- '0 (0 113 LO C) r.... cC; 14; 0; r-- .-- •-• Cm 01 01 01 c• ...- • 0 LO u0 (e) 14) .4 rl .3. .3.

0 C.) -44 e0 ...Y VI

.J£ 4-, -1C 0

- .44 .0 .44 44 3 I ,- 1.. 9-- .-- sO 90 0 0 4.1 I- + 3' :...C. CD 34 + + 3' +

,.0 1--. cn op

Cl 1.0 V) ('J rn (4)(4)V>

.4-1 N. CLI .3. 0 NJ 0- C:) Cl UI ON r-• C.J LI) Nl CO

0 .._» 0 0 9-- 19-• 0.

9--

1:0 C C

••-• 3. 90 I•• C

44 rc1 ('.1 a.. CC '0 0 0 7 4., va rcs u") tr> tr> C> Nl Nl ON (0 CO 0 ON ON 47 rn ON ..-

,4> t-0 rs 10 •-- 0 10 N1 CO CO 4.") •••• ,•• CO ON C0 9-- ('4 tO 121, C) CO 'V" C..1 1.01 .0..

12

Taulukko 6. Satojen ottamat magnesium- ja kalsiummäärät (mg/ast.) sekä eri kalkitusaineissa tulleen magnesiumin näennäinen

hyväksikäyttö (%).

:Raiheinä

1. sato 2. sato 3. sato 4. sato Yht.

Kaura

jyvät + oljet

Yht.

kahdessa

Hyväksikäyttö

%

HIENO HIETA vuodessa

' Magnesiumia mg/ast.

Kalkitsematon 1 2 1 0.4 4.4 1 5

Kalkkikivijauhe 7 15 18 14 54 34 88

.Karbonaattirikaste 12 27 26 33 98 63 161 3.7

Dolomiittikalkki 8 26 26 23 83 47 130 • 5.2

Karbonaattirikaste _

+ kalkkikivijauhe 9 19 20 27 75 53 128. 5.0

Kalsiumia mg/ast.

Kalkitsematon 6 12 12 5 35 10 45


Karbonaattirikaste 23 57 48 55 183 87 270

Dolomiittikalkki 34 108 80 66 288 93 381

Karbonaattirikaste

+ kalkkikivijauhe 38 100 78 93 309 114 423

SARATURVE

Magnesiumia mg/ast.

Kalkitsematon 26 20 13 9 68 26 ' 94


Karbonaattirikaste 41 54 31 28 154 40 ' 194 2.4

Dolomiittikalkki 32 40 27 23 122 35 157 2.6

Karbonaattirikaste

+ kalkkikivijauhe 36 64 29 21 150 31 181 3.5

Kalsiumia mg/ast.

Kalkitsematon 51 53 31 25 159 79 238-


Karbonaattirikaste 71 83 43 38 234 47 281

Dolomiittikalkki 82 103 • 61 48 293 59 352

Karbonaattirikaste

+ kalkkikivijauhe 98 162 68 • 64 392 60 452

Kalkitusaineiden mukana tulleet magnesium- ja kalsiummäärät taulukossa 2.

13

Taulukko 7. Kalkitusåineiden åiheuttama.pH-luvun nousu kalkitsemattomaan

verrattuna ensimmäisen ja toisen kasvukauden lopussa.

syksy 1977

Hieno hieta

syksy 1978

Kalkkikivijauhe 1.8 2.3


Dolomiittikalkki 1.7 2.0


kalkkikivijauhe 1.8 1.9

Saraturve

Kalkkikivijauhe 2.5 2.4


Dolomiittikalkki _ - 2.0 1.7


kalkkikivijauhe 2.2 1.8

Kalkitsemattoman maan pH-luku

hieno hieta 4.6

saraturve 4.3

Taulukko 8. Maan kalsium- ja magnesiumpitoisuus (mg/1) kahden kasvukauden

jälkeen.

Hieno hieta

Ca •Mg

mg/1

Saraturve

Ca

mg/1

Mg

Alku 50 21 800 98

Kalkitsematon 75 19 590 43

Kalkkikivijauhe 1715 19 2175 53

Karbonaattirikaste 440 183 1115 314

Dolomiittikaikki 915 146 1500 229


kalkkikivijauhe 975 91 1525 199

• 4-)

(13 4- "•••.. • 1 cr> c..)

4-)

cr) •. 00 Nl CO Pan . c0 • 01

-• tr> 01 Le) ce> r- 8--

uuttum

atonta

asetaattiin

1.0 t— CO cy, ko co fr) l0 Cr) 01 1.11 01 00 kr,

r—•

(0 1/)

4-)

• 4-)

.r- (0 1/)

Taulukko 9.

Kalk

•

Karb

Kalki

Dolon

.1-

-14

Karbonaattirikaste

Dolomiittikalkki

Kalkkikivijauhe

Kalkitsematon

1..0 cC>

' ko • •

(r) LO 01 • r-- .

r•-• 1.0 Lf)

u> I 1— to ml ro -., cn 4.0 )..0 ci- r--- 0 d- C1 Cr) r-- (.0 Co = 0) • CO CO (V LO ,— 01 fr) r•-• C") 01 = 113 E co (.0 d• r- C'4 Cl- C) CO

1-•

4-) V)

:r0 itS 4- a> c> d- 0 , C‘.1 01 CO .-- CYN d' :1'CI ....„ I CO CO .z:1- C'e) 1.0 V:, I !N Cp CD ON

(..> cn (v cr) (v cr) c> cfn d- cvn CV CV ct (V CV

+3 •

C 4-> • cn

4-) 4-) V) -C t.0 L0 r-- 1.0 (' Cr) C> CO

>, 1=1) CO 01 CO 0 Q •co Lf) 1-- 0—cr) cv r- 10 •Zr

C1-

:815 V) 4-) tn ) 9- XI

() 0 Cr> C> N. 1.0 01 N. r-. r-- r-- a> 1.0 r- r--- d- co r--- Li.>

(V .-- r- C1- Cr) Nl

4-) .

0) 4-)

0, (1) 3 C r0 0 r0 --...... . Cl 4-3 ' 01

r0 4-) E cin 0

..c --, 0 Le> LO 1.0 Lcn t.n

>- cn 01 r- rr) .-- lf, .z:t- k.0 CO 1.0 = E Nl Cr) Li-) 1.0 d- in l0 CO 01 r- •zl• CV Nl Cl• 04 CV E = 9- ro in >n tn . a> 4-> cn -i-> C 4-) •r- UI 01 :CO -2 115 (0 V) 1— ---.... _0 C) C) C:) 0 Co 0 0 0 0 0 E -.- ro 0) CV d• Nl 1"-. CV •::1- cv r---

J -.Nd E .-- cv d- d- r- CV .4-

CV Nl '1• CV (V

( mg/ast.)

käyttökelpoisuus,

=•d- = 4-) 0.3 = • = (.0 .1-) ro (/) u) • U) ca (0 ra

te) .., 01

LO a>

LO 01

r- E

Lf> LO Le> 01 01 01

,z.J▪ • • cf•

171

Hieno hieta

-1. L I

96

100

80

60

40

20

100

80

60

40

20

631

98

100

100

634

Kalkitse- Kalkkiki- Karbonaatti- Dolemiitti- Karb.rikaste

maton vijauhe, . rikaste kalkki + kalkkikivijauhe

KUVA 1. Kalkitusaineilla tuotetut sadot.(g/ast, suhdeluku) eri maalajeilla. (Viivoitettu 1. vuoden sato, valkoinen 2. vuoden sato) •

15

16

Tiedote n:o

1 Jokinen, R. 1977. Perunan magnesium- ja mangaanilannoitus. 11 p.

2 Jokinen, R. 1977. Kalkituksen ja runsaan kaliumlannoituksen vaikutus

magnesiumlannoituksella saatavaan tulokseen. 29 p.

3 Tähtinen, H., Köylijärvi, J. ja Teittinen, P. 1977. Niittonurmen syyslan-

noitus. 12 p.

4 Salonen, M. ja Kähäri, J. 1977. Suoturvelisäyksen typpivaikutuksesta hu-

musköyhässä savimaassa. 13 p.

5 Tähtinen, H. 1977. Perunan typpi- ja kaliumlannoitus. 21 p.

6 Jokinen, R. 1977. Magnesiumsulfaattilannoitus kevätviljoille. 18 p.

7 Märi, J. ja Paasikallio, A. 1978. Timotein kivennäisainepitoisuudet

Suomessa kunnittain. 19 p.

8 Yhteispohjoismainen kalkitusseminaari Savonlinnassa 24.-25.5.1978. 100 p.

9 Tähtinen, H. 1979. Säilörehunurmen typpi- ja kaliumlannoitus. 42 p.

10 Jaakkola, A. 1979. Kalkkikivijauheen, dolomiittikalkin ja terässulaton

kuonan vertailu. 18 p.

11 Jokinen, R. 1979. Talkkiteollisuuden sivutuote maanparannusaineena ja

magnesiumlannoitteena. 16 p.

'

4 • ,

.-4••• -•

'th,r

• .

-

4

hr3»

41'

;c•:, Iftr4 - •

tiedote n:o 11 - core.ac.uk · kivijauhe yksin, mutta oli teholtaan parempi kuin karbonaattirikaste...

Documents