Socca 1

Lupa kehittää!

Mitä on asiakastyössä tapahtuva yhteisöllinen kehittäminen?

Kehrän teematyöpaja 20.4.2012 tutkijasosiaalityöntekijä Tiina Muukkonen ja

kehittävä sosiaalityöntekijä Annukka Paasivirta Socca

Socca 2

Praksis ajattelutapana

2

KÄYTÄNTÖ

OPETUS TUTKIMUS

KEHITTÄMINEN

Saurama & Muukkonen 2009

Socca 3 Socca

”Opin, että kehittäminen on koko

työyhteisön yhteinen asia.”

• Kehittämisessä osallistetaan koko työryhmä, ei vain

yksittäisiä työntekijöitä.

• Työyhteisölähtöinen prosessikehittäminen – Yhteisen tekemisen, keskustelemisen ja oppimisen tuloksena tuotettu

käytäntö (Seppänen-Järvelä & Vataja 2009)

• Yhteisöllinen kehittäminen (Heinonen 2007)

• Keskeistä yhteisen ymmärryksen

luominen yksintekemisen sijaan.

• Kehittämisellä on selkeä

työhyvinvointia lisäävä vaikutus.

Socca 4 Socca

Käytäntötutkimuksellisen

kehittämisen malli Heinonen 2007

Socca 5 Socca

Kehittämisen dialogisuus

• Kehittäminen on ennen kaikkea yhteistä tekemistä ja

jakamista.

• Kehittämiselle olennaista on dialogisen työotteen ja

toimintakulttuurin vahvistaminen työyhteisössä.

– Dialogisessa toimintakulttuurissa pyrimme tavoittamaan

yhteisen tietämyksen aluetta ja ennen kaikkea asettumaan

suhteeseen toisten kanssa (Mönkkönen & Roos 2010).

• Luottamuksellinen ja arvostava työkulttuuri

sosiaalisen oppimisen ja kollektiivisen

tiedonrakentamisen edellytys (Seppänen-Järvelä 2009)

• Kohti yhteistoiminnallisuutta (Mönkkönen 2008)

Socca 6 Socca

• Kehittäminen on mahdollista perustyössä, mutta mitä se

vaatii?

– Säännöllisyyttä

– Johtamista

– Yhteisiä pysähtymisen paikkoja

• lyhyitä ja pidempiä

– Suunnitelmallisuutta

– Mukautuvuutta

– Yhteistä tahtoa

”Kaduilla tuulee taas, tuli on irrallaan”

Socca 7 Socca

“Kehrän alussa meillä oli vaikea löytää

riittävästi aikaa kehittämiselle. Ongelma

saatiin ratkaistua liittämällä kehittäminen

olemassa oleviin rakenteisiin. Lähdimme

Kehrään toimipisteenä, mutta käytännön

syistä päädyimme eriyttämään kehittämisen

tiimeihin. Nyt kuljetamme kehittämistä

säännöllisesti mukana tiimikokouksissa ja

kehittämistä johtaa selkeästi johtava

sosiaalityöntekijä.”

Socca 8 Socca

”Kehittämispäiviä tai puolikaspäiviä oli säännöllisesti. Ne

ajoitettiin Kehrän työpajojen väliin. Näin työpajat ja

kehittämispäivät kantoivat arjessa. Työpajoihin osallistui osa

työntekijöistä, kehittämispäivät olivat koko työyhteisölle. Niissä

myös peilattiin ja yhteen sovitettiin sosiaalityöntekijöiden ja

sosiaaliohjaajien kehittämistyötä. Lisäksi tiimeistä varattiin

aikaa kehittämisteemalle ennen ja jälkeen kehittämispäivän

(virittäytyminen, valmistautuminen, työstäminen). Samoin

ennen ja jälkeen teematyöpajojen oli tiimissä varattu lyhyt osio

kehittämiselle (tiedonkulku).”

Socca 9 Socca

Mikä tukee kehittämistä tiimissä?

kehittäminen kulkee osana tiimi- tai muita säännöllisiä kokouksia

kehittämiselle on erikseen sovittuja pidempiä aikoja

tiimin osallistuminen kehittämiseen on selkeää, esim. oma kehittämistehtävä

kehittämisaiheesta ja osallistumisesta on tehty yhteinen päätös

tiimissä on avoin ilmapiiri

tiimillä on yhteinen halu kehittyä

tiimillä on lupa käyttää aikaa kehittämiseen

kehittäminen lähtee asiakastyöstä

Socca 10 Socca

Kehittämisen johtaminen on tärkeää

johtava on kehittämistyön mahdollistaja

johtavalla on vastuu ja kokonaisnäkemys kehittämisen toteutumisesta työyhteisössä

johtava osallistuu itse aktiivisesti kehittämiseen

johtava on kehittämiseen innostaja ja motivoija

johtava huolehtii ajan varaamisesta kehittämiselle mm. tiimi- ja muissa säännöllisissä kokouksissa

johtava on linkkinä muihin työryhmiin ja ylempään johtoon

kehittäminen kulkee myös johtavan ja työntekijän välisissä keskusteluissa

Socca 11 Socca

”Pidetty kiinni yhteisistä tavoitteista ja sitkeästi jatkettu kehittämistä

eteenpäin tavoitteiden suuntaan. Yhteiseen keskusteluun käytetty aika!

Aikaa on otettu paljon kehittämiseen. Alussa näkemykset erisuuntaisia ja

näkemyserot selviä. Keskustelu hioi ryhmää yhteen ja kaikki sitoutuivat

kehittämiseen. Kehittämisen loistava rakenne! Vastuuta on jaettu kaikille.

Vastuuhenkilöt nimettynä ja rakenne tukenut vaikeissa tilanteissa.”

Socca 12 Socca

Kaikkien osallisuus

Työntekijä, tiimin jäsen kullekin tiimiläiselle on sovittu vastuualue kehittämisessä ja tiimin sisällä on tehty työnjakoa

tiimiläiset sitoutuvat yhteiseen suunnitelmaan

jokainen huolehtii hyvästä ilmapiiristä ja kehittämismyönteisestä asenteesta

tiimiläiset linkittävät kehittämisen työkäytäntöihin

Opiskelija opiskelijan käytäntötutkimuksen sitominen kehittämiseen

opiskelija on osa työyhteisöä ja aktiivisesti mukana kehittämisessä

Socca 13 Socca

ASIAKKAAT INNOSTAVAT

– Omassa asiassaan

”Asiakas on paremmin tietoinen olevansa arviointivaiheessa”

”Asiakkaita osallistettiin enemmän suunnitelmien teossa”

”Tapaamme aina lasta”

”Asiakkaat ovat saaneet enemmän tietoa suunnitelmallisesta työskentelystä”

– Kehittämään

”Asiakkaat antavat välitöntä palautetta”

”Asiakaspalaute, asiakaskysely”

”Asiakasosallisuus on tullut osaksi kehittämistyötä”

”Asiakaspeilin myötä asiakkaat ovat olleet konkreettisella tavalla osana

kehittämistämme”

– Oppimaan

Opiskelijoiden vahvimmat oppimiskokemukset sosiaalityössä liittyvät asiakkaiden

kohtaamisiin ja haastatteluihin

Asiakkailta saa sellaista tietoa, jota ei voi oppia mistään muualta

Socca 14 Socca

Yhteisoppimisen alue

PRAXIS ACADEMIA

YHTEISOPPIMISEN

ALUE

OPISKELIJA

(katso Hakkarainen, Heikki Waris -instituutti nyt! -esitys)

ASIAKAS

KÄYTÄN-NÖN

OPETTAJA

OPETTAJA

Socca 15 Socca

Yhteisoppimisen alueella

• Oppimista tapahtuu opiskelijoiden oppimistehtävien, työyhteisöjen kehittämistehtävien ja niihin liitettyjen tutkimustehtävien kombinaatiossa.

• Toimii tiedon tuottamisen, tutkimisen, oppimisen ja levittämisen kanavana, areenana

• Käytännön työ – asiakkaat hyötyvät opetuksen, kehittämisen ja tutkimuksen tiivistä yhteydestä käytäntöön, se tarvitsee rakenteen ja Praksis on tällainen yhdistävä rakenne

Socca 16 Socca

• Kehittäminen on prosessimaista, mutta kuitenkin

suunnitelmallista

• Kehittämisen kohteet, tavoitteet ja keinot sovitaan

yhdessä

• Aikaansaannoksia arvioidaan suunnitelmallisesti ja

yhdessä

• Kehittämiseen osallistuvat kaikki ja kehittämisprosessi

etenee työntekijöiden kehittämistahtia kunnioittaen

”Kehittäminen kulkee mutkittelevaa

polkua pitkin ”

Socca 17

Yhteisöllinen kehittäminen

Kehittämi-sen

suunnitelma

Yhteiset käsitteet

Mallinnus, uudelleen muotoilu

Arviointi

Käytäntö

Kehittämiskohteen

määrittely

Reflektiiviset

dialogit

Ä ks. Julkunen 2011, Hakkarainen ym 2004.

Socca 18 Socca

10 FAKTAA KEHITTÄMISESTÄ Kehrän teematyöpaja 5.10.2010

1. Kehittäminen on jatkuva prosessi

2. Edellytyksenä aito kiinnostus ja arvostus läpi organisaation

3. Oman ammattiosaamisen esiintuominen: kehut ja kannustus esiin

4. Kehittämisen dokumentointi tärkeää

5. Utopistit, tekijät ja jarrumiehet kaikki tärkeitä

6. Perehdyttäminen!

7. On velvollisuus löytää aikaa kehittämiselle

8. Ole rohkea ja luova

9. Aloita tavoitteesta, pysähdy arvioimaan

10. Ota riski ja ymmärrä uudestaan

Socca 19

Käytäntöön kiinnittynyt opetus,

kehittäminen ja tutkimus

Reflektiiivinen ja dialoginen

työskentelyn rakenne

Yhteisoppimisen, -kehittämisen ja -tutkimisen alue

Tiina Muukkonen

KÄYTÄNTÖTUTKIMUKSELLINEN YHTEISTOIMINTA

Socca 20 Socca

Mitä yhteisöllisellä tiedonmuodostuksen

kulttuurilla voi saada aikaan?

• Muutoksia työkulttuuriin

– Muutos työtapaan

– Muutos ajatteluun

– Muutos vuorovaikutuskulttuuriin

– Muutos kehittämiskulttuuriin

• Lisää työhyvinvointia

• Tukee innovatiivisia tietoyhteisöjä, joissa voi olla monia

toimijoita

• Tuo tutkimusorientaatiota käytäntöön ja

käytäntöorientaatiota tutkimukseen

• Lisää käytäntötutkimusperusteista opetusta

Socca 21 Socca

”Kehittäminen on rohkeutta

kokeilla uutta”

• Kehittäminen on vaikuttavaa!

– Vaikutukset työyhteisöissä ovat suurempia kuin yksittäisen

palvelun muutos

– Muutoksia koettiin tapahtuneet asenteissa, ajattelussa,

keskustelukulttuurissa ja työotteessa

”Ota riski ja ymmärrä uudestaan!”

Socca 22

KIITOS! www.socca.fi/kehra

Socca 23 Socca

Lähteet

• Hakkarainen, Kai; Lonka, Kirsti & Lipponen, Lasse (2004) Tutkiva oppiminen. Järki,

tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY, Porvoo.

• Heinonen, Hanna (2007) Kohti syvempää ymmärrystä sosiaalityössä. Tutkiva ja

arvioiva työote sosiaalityöntekijöiden jäsentämänä. Soccan ja Heikki Waris- instituutin

julkaisusarja nro 16, Helsinki.

• Julkunen, Ilse (2011) Knowledge-Production Processes in Practice Research –

Outcomes and Critical Elements. Social Work & Society, Volume 9, Issue 1, 2011. s.

60 – 75.

• Mönkkönen, Kaarina (2008) Työyhteisön näkymättömät tulostekijät.

Yhteiskuntapolitiikka 73: 5, Stakes. s. 538 – 551

• Mönkkönen, Kaarina & Roos, Satu (2010) Työyhteisötaidot. Unipress, EU.

• Seppänen-Järvelä, Riitta & Vataja, Katri (toim.) (2009) Työyhteisö uusille urille.

Kehittäminen osaksi arjen työtä. PS-kustannus, Juva.

• Yliruka, Laura; Koivisto, Juha & Karvinen-Niinikoski, Synnöve (toim.) Sosiaalialan

työolojen hyvä kehittäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:6,

Helsinki. s. 142 – 148.