tervetuloa - oamk · journalismin valintakokeen 1. vaihe 2019 viestinnän tutkinto-ohjelma, oulun...

Journalismin valintakokeen 1. vaihe 2019

Viestinnän tutkinto-ohjelma, Oulun ammattikorkeakoulu

1

Täytä selkeällä käsialalla:

Nimi: _______________________________________________________

Syntymäaika: _______________________________________________________

Kotikunta: _______________________________________________________

Kysymykset voit katsoa ja aloittaa vastaamisen vasta, kun siihen annetaan lupa.

Yllä olevat tiedot voit täyttää heti.

TERVETULOA journalismin suuntautumisvaihtoehdon

valintakokeen 1. vaiheeseen 16.5.2019

Valintakoe alkaa klo 9.00 ja päättyy klo 11.00. Voit poistua aikaisintaan klo 9.30. Tarkista, että vastauspaperinipussa on kolmetoista sivua mukaan lukien kansi. Palauta vastauspaperisi valvojalle ja todista samalla henkilöllisyytesi.

Ensimmäisessä vaiheessa voit saada maksimissaan 30 pistettä. Toiseen vaiheeseen 23.–

24.5.2019 kutsutaan vähintään 63 ensimmäisessä vaiheessa parhaiten menestynyttä hakijaa.

Valintakokeen toisessa vaiheessa arvioidaan hakijan verbaalista lahjakkuutta, median

tuntemusta, motivaatiota sekä esiintymisvalmiuksia, ryhmätyötaitoja ja soveltuvuutta.

Osa II vaiheen valintakoetehtävistä liittyy Jukka-Pekka Puron artikkeliin ”Ei meidän tarvitse

huutaa toisillemme päin naamaa”. Lisätietoa tehtävästä löytyy toisen vaiheen ennakkotehtävän

ohjeistuksesta nettisivuilta.

Valintakokeen toiseen vaiheeseen kutsuttaville lähetetään valintakoekutsu ainoastaan

sähköpostilla. Toiseen vaiheeseen kuuluu ennakkotehtävä, joka pisteytetään osana

valintakoetta. Ennakkotehtävä on nähtävissä tästä päivästä lähtien Oamkin nettisivuilla. Ennakkotehtävä tulee tuoda tulostettuna toisen vaiheen valintakokeeseen

24.5.2019.



2

Valintakoeaineistoon perustuvat tehtävät Kysymykset 1–20 pohjautuvat mainittujen artikkelien sisältöön. Ympyröi oikean vastauksen kirjain (a, b, c tai d). Väärästä vastauksesta saat nolla (0) pistettä eli virheistä ei vähennetä pisteitä. Jokaisessa tämän osion kysymyksessä on vain yksi oikea tai eniten oikea vaihtoehto. Kaarakainen, S.-S. & Kaarakainen, M.-T. (2018). Tulevaisuuden toivot – Digitaalisten medioiden käyttö nuorten osallisuuden ja osaamisen lähteenä: 1. Osallisuuden kulttuureilla tarkoitetaan a) kodin ulkopuolisiin, yhteisöllisiin harrastuksiin osallistumista b) mobiilipalveluiden käytön korostumista nuorten vapaa-ajassa c) nuorten näkemistä aktiivisina osallistujina passiivisen kuluttajuuden sijaan d) osallistumisprofiilien klusterointia neljään pääkategoriaan.

2. Kuva nuorista ahkerina sisällöntuottajina on a) osuva b) liioiteltu c) aliarvioitu d) sukupuolittunut.

3. Runsas digitaalisten pelien pelaaminen yhdistyy usein a) digipalveluiden monipuoliseen käyttöön b) opiskelun, tiedonhaun ja ajankohtaisten asioiden seuraamisen laiminlyömiseen c) toisen asteen opintojen viivästymiseen d) Kaikki em. väittämät ovat oikein.

Kangas, J. (2016): Näkymätön ilmasto, näkyviä kuvia: Ilmastoriskin visualisointi ja kuvallinen kehystäminen Helsingin Sanomissa: 4. Kehystämisen tutkimus korostaa a) valikointeja ja korostuksia b) pois jättämisiä c) syitä, seurauksia ja ratkaisumalleja d) kaikki em. väittämät ovat oikein.



3

5. Helsingin Sanomien ilmastojuttujen kuvissa korostuvat a) poliitikot b) aktivistit c) eläimet d) tehtaat ja päästöt.

6. Vallitsevien kuvallisten kehysten ulkopuolelle jäävät a) kansainvälisten sopimusten keskeinen rooli b) Yhdysvaltain energiapolitiikan esimerkkivaikutus c) maankäyttö, ruuantuotto ja kulutuskulttuurin ongelmat d) selvä jako "puhtaisiin" ja "likaisiin" energiamuotoihin.

Laine, A. ja Turtiainen, R. (2018): Urheilujournalismi vallan vahtikoirana?: 7. Urheilujournalismi käsittelee yleensä riittämättömästi a) YLEn ja kaupallisten mediatoimijoiden välistä valtataistelua b) joukkueurheiluun liittyviä sisäisiä valtarakenteita c) urheiluorganisaatioita ja urheilun yhteiskunnallista asemaa d) naisten ja nuorten huippu-urheilua.

8. Urheilujournalismista löytyi tutkimuksessa kolme puhetapaa: a) tuloksellinen, toverillinen ja tyrmäävä b) yksilöllinen, yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen c) uutisoiva, selostava ja mielipiteellinen d) raportoiva, kommentoiva ja kyseenalaistava.

9. Mikä näistä EI kuulu artikkelin väitteisiin: a) Urheilutoimittajat kesytettiin ottamalla heidät HuMu-työryhmän sisäpiiriin. b) HuMu-uutisointi oli vähäistä ja suppeaa. c) Toimittajat eivät kertoneet, että HuMun työ maksoi n. 2,5 miljoonaa euroa. d) Toimittajat ulkoistivat kritiikin epämääräisille ulkoisille lähteille.



4

Puro, J.-P. (2018). "Ei meidän tarvitse huutaa toisillemme päin naamaa". Blokkaaminen poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun jännitteenä: 10. Deliberatiivisuudella tarkoitetaan a) tarkoitushakuista valheellisen tiedon levittämistä b) oman poliittisen ajattelun "naturalisoimista" c) poliittisten tarkoitusperien verhoamista epämääräisiin käsitteisiin d) yhteisymmärrykseen ja konsensukseen pyrkivää kommunikaatiota.

11. Tutkimuksessa korostuu moneen otteeseen, että sosiaalinen media a) on mullistanut poliittisen viestinnän argumentointitapoja b) on tehnyt toimittajista entistä tärkeämpiä portinvartijoita c) on poliitikoille ja julkisille toimijoillekin hyvin henkilökohtainen media d) Kaikki em. väitteet pitävät paikkansa.

12. Tutkimuksessa haastatellut Niinistö ja Jungner ovat sitä mieltä, että Facebook a) on keskustelulle hedelmällisempi alusta kuin Twitter b) kärsii sisäpiiriläisyydestä Twitteriin verrattuna c) on algoritmien muuttuessa käynyt pinnalliseksi d) on kärsinyt käyttäjäkadosta yksityisyysskandaaleista johtuen.

Tuomola, S. (2018). Pakolaiskeskustelu MV-lehdessä: Merkityksellistämisen mekanismit ideologisissa puhuttelutavoissa: 13. Samanmielisistä jäsenistä koostuvien ihmisjoukkojen mielipiteiden yksipuolistumista ja kärjistymistä kutsutaan a) determinaatioksi b) nuolenkärkiefektiksi c) ryhmäpolarisoitumiseksi d) joukkopsykoosiksi.

14. MV-lehden toimintatapaa luonnehtii a) perinteisen median juttujen jakaminen uudelleen kehystettynä b) keksittyjen faktojen lisääminen muodollisesti objektiivisiin uutisiin c) uutisten tuottaminen aiheista, jotka ovat journalismille tabuja d) Kaikki em. väitteet pitävät paikkansa.



5

15. Mikä seuraavista EI kuulunut tutkimuksessa nimettyihin puhuttelutapoihin a) valtaeliitin vastainen puhetapa b) EU-vastainen puhetapa c) islamisaation vastainen puhetapa d) rasistinen puhetapa.

Vesa, J., Juolahti, M., Heilä, M & Riitala, O. (2017). Kilpailu palstatilasta: Järjestöjen esillepääsy Aamulehdessä ja Helsingin Sanomissa: 16. Päätöksenteon korporatismilla tarkoitetaan a) tiettyjen järjestöjen etuoikeutettua asemaa päätöksenteossa b) suurten suomalaisten yritysten vaikutusvaltaa päätöksenteossa c) päätöksenteon keskittymistä organisaatioiden etuihin yksilön etujen sijaan d) Kaikki em. väitteet pitävät paikkansa.

17. Tutkimuksen mukaan Suomessa järjestöjen pääsy julkisuuteen a) keskittyy kansalaisjärjestöille b) keskittyy elinkeinoelämän järjestöille ja ammattiliitoille c) eroaa voimakkaasti Tanskan pluralistisesta julkisuudesta d) riippuu voimakkaasti julkaisumedian arvomaailmasta.

18. Järjestöt pääsivät jutuissa esille tavallisimmin a) järjestön tuottaman tutkimustiedon kautta b) järjestöön tehdyn epäsuoran viittauksen kautta c) järjestön edustajan suoran sitaatin kautta d) järjestön sosiaalisen median aktiivisuuden kautta.



6

Saarinen, A., Koivula, A. & Malinen, S. (2018): Puolueiden toimittajajäsenten sosiaalisen median käyttö ja näkemykset mediasta: 19. Tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia on se, että puolueiden toimittajajäsenet a) eivät juuri luota median tasapuolisuuteen puolueita kohtaan b) ovat jakautuneet ammatillisilta asenteiltaan kahteen täysin erilliseen leiriin c) joutuvat tinkimään journalistisesta objektiivisuudesta puolueen etujen vuoksi d) Kaikki em. väitteet ovat tutkimuksen keskeisiä tuloksia.

20. Puolueiden toimittajajäsenten suhdetta sosiaaliseen mediaan (some) kuvaa parhaiten väite: a) He luottavat muita puolueiden kannattajia vähemmän somen merkitykseen poliittisen

tietoisuuden lisääjänä. b) He käyttävät muita kannattajia enemmän sosiaalista mediaa. c) Etenkin vihervasemmistolaiset toimittajat osallistuvat muita kannattajia enemmän

poliittiseen keskusteluun somessa. d) Kaikki em. väitteet pitävät paikkansa.



7

Yleistietoa, yhteiskuntaa, mediaa ja ajankohtaista keväällä 2019 Ympyröi oikean vastauksen kirjain (a, b, c tai d). Väärästä vastauksesta saat nolla (0) pistettä eli virheistä ei vähennetä pisteitä. Jokaisessa tämän osion kysymyksessä on vain yksi oikea tai eniten oikea vaihtoehto.

21. Millä nimellä kutsutaan tapahtumasarjaa, joka johti Yhdysvaltain presidentti Richard Nixonin eroon 1974?

a) Oppenheimer-selkkaus b) Musta maanantai c) Watergate-skandaali d) Sikojenlahden maihinnousu

22. Kuka on suunnitellut Finlandia-talon?

a) Eero Saarinen b) Alvar Aalto c) Eliel Saarinen d) Timo Sarpaneva

23. Mikä on muusikko Pelle Miljoonan oikea nimi?

a) Petri Tiili b) Pekka Kivi c) Pertti Nieminen d) Pekko Käppi

24. Minä vuonna Suomesta tuli EU:n jäsen?

a) 1990 b) 1995 c) 2000 d) 2005

25. Mihin asiaan vuoden 1961 noottikriisi liittyi?

a) kansanedustajien palkkioiden nostoon b) Radion sinfoniaorkesterin nuotiston

tuhoutumiseen tulipalossa c) seteleiden uusimiseen inflaation takia d) Neuvostoliiton painostukseen Suomea

kohtaan

26. Mikä elin muodostaa ihmisessä virtsaa?

a) maksa b) munuaiset c) haima d) virtsarakko

27. Mikä kieli on Suomen kolmanneksi puhutuin äidinkieli?

a) ruotsi b) englanti c) venäjä d) arabia

28. Mitä tautologia on?

a) tautien tunnistamisen tiedettä b) materiaalivirtojen ohjailua c) johdonmukaista ja loogista ajattelua d) saman asian tarpeetonta toistamista



8

29. Kuinka monta olympiamitalia mäkihyppääjä Matti Nykänen voitti urallaan?

a) 2 b) 5 c) 9 d) 11

30. Mikä ministeriö vastaa maahanmuuttoon liittyvistä asioista kotimaassa?

a) sisäministeriö b) Maahanmuuttovirasto c) ulkoministeriö d) puolustusministeriö

31. Mikä eläin on Yhdysvaltain demokraattisen puolueen symboli?

a) valkopäämerikotka b) elefantti c) leijona d) aasi

32. Mikä on STUK?

a) Säteilyturvakeskus b) Suomen teollisuus- ja

ulkoasiainkeskus c) Suomen tuotevalvontakeskus d) Johtava sairaalatutkimusyksikkö

33. Mitä tarkoittaa vaalihäirintä?

a) vaalisalaisuuden rikkomista b) vihamielistä vaalivaikuttamista c) äänestäjien lahjomista d) äänestyspaikan sulkemista liian

aikaisin

34. Perustulokokeilu päättyi viime vuoden lopussa. Mikä oli summa, joka kokeiluun osallistuneille maksettiin kuukaudessa?

a) 360 euroa b) 560 euroa c) 1060 euroa d) 1360 euroa

35. Mikä seuraavista tehtävistä ei kuulu sairaanhoitopiirille?

a) erikoissairaanhoito b) tutkimus- ja kehitystoiminta c) opiskelijaterveydenhuolto d) ensihoitopalvelun järjestäminen

36. Minkä niminen on ruotsalainen nuori ilmastoaktivisti, joka on ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi?

a) Ebba Busch Thor b) Annie Lööf c) Greta Thunberg d) Therese Johaug



9

37. Miksi Britannian ero EU:sta on vaikeutunut?

a) Kansanäänestyksen tuloksen epäillään olevan laiton.

b) Britannia ei ole päässyt sopuun EU:n kanssa siitä, millainen sen asema EU:ssa olisi eron jälkeen.

c) Pääministeri Theresa May ei halua, että Britannia eroaa EU:sta.

d) Irlanti haluaa itsenäistyä samassa yhteydessä.

38. Mikä oli neljän suurimman puoleen kokojärjestys suurimmasta pienimpään kannatusprosentin mukaan Suomen eduskuntavaaleissa 2019?

a) SDP, perussuomalaiset, kokoomus, keskusta

b) SDP, kokoomus, perussuomalaiset, keskusta

c) perussuomalaiset, SDP, kokoomus, keskusta

d) SDP, perussuomalaiset, kokoomus, vihreät

39. Kuka suomalainen ohjasi toukokuussa 2019 ensi-iltaan tulleen Tolkien-elokuvan?

a) Aku Louhimies b) Dome Karukoski c) Mika Kaurismäki d) Aki Kaurismäki

40. Miksi Japanin keisarin Akihiton luopuminen vallasta tänä keväänä oli historiallinen ja erikoinen tapahtuma?

a) Hän on nuorin keisari, joka on luopunut vallasta.

b) Akihiton tilalle uudeksi keisariksi nouseva kruununprinssi Naruhito ei ole Akihiton lapsi.

c) Keisarin asema muuttui samalla seremonialliseksi ja valta siirtyi virallisesti parlamentille.

d) Kyseessä oli yli 200 vuoteen ensimmäinen kerta, kun elossa oleva Japanin keisari luopui vallasta.

41. Miksi Vasemmistoliiton Merja Kyllönen nousi otsikoihin tänä keväänä?

a) Hän ilmoitti, että ei lähde EU-parlamenttiin, vaikka tulisi valituksi sinne.

b) Hän sai eduskuntavaaleissa maan suurimman henkilökohtaisen äänimäärän.

c) Hän erosi vasemmistoliiton puoluejohtajan paikalta.

d) Hän ei lähtenyt mukaan EU-parlamenttivaaleihin, vaikka Vasemmistoliitto olisi halunnut hänen asettuvan ehdolle.

42. Mitkä maat kiistelevät Kashmirin maakunnan hallinnasta?

a) Bangladesh ja Pakistan b) Pakistan ja Intia c) Iran ja Afganistan d) Iran ja Irak



10

43. Miksi oikeuskansleri Tuomas Pöysti tutkii sosiaali- ja terveysuudistusta?

a) Sote-uudistuksen epäiltiin olleen perustuslain vastainen.

b) Valtioneuvoston virkamiesten epäillään salanneen sote-uudistukseen liittyvää tietoa eduskunnalta.

c) Pääministeri Juha Sipilän epäiltiin hyötyvän uudistuksesta, koska hän on osakkaana yksityisessä terveyspalveluja tarjoavassa yrityksessä.

d) Hallituksen epäillään kytkeneen sote-uudistuksen ja maakuntauudistuksen laittomasti toisiinsa.

44. Kuka sai toiseksi eniten ääniä tämän kevään eduskuntavaaleissa?

a) Pekka Haavisto b) Elina Lepomäki c) Antti Häkkänen d) Li Andersson

45. Mikä on Uusi IRA?

a) Irlannin tasavaltalaisarmeija b) Irakilainen radioyhtiö c) Lyra McKeen ampumisen takana

oleva ryhmä d) Hallitseva puolue Iranissa

46. Mistä toimittaja Johanna Vehkoo sai rikostuomion Oulun käräjäoikeudessa?

a) Oulun kaupunginvaltuutetun Junes Lokan ahdistelusta

b) Oulun kaupunginvaltuutettua Junes Lokkaa koskevasta loukkaavasta lehtijutustaan

c) Oulun kaupunginvaltuutetun Junes Lokan kunnianloukkauksesta

d) Ei mistään. Johanna Vehkoo ei saanut tuomiota Oulun käräjäoikeudessa, vaikka Oulun kaupunginvaltuutettu Junes Lokka oli tehnyt hänestä rikosilmoituksen.

47. Kevytautoja koskeva laki tulee voimaan 1.11.2019. Mikä on kevytauton suurin sallittu nopeus?

a) 40 km/h b) 50 km/h c) 60 km/h d) 70 km/h

48. Mikä on Kopiosto?

a) Journalistien ammattiliitto b) Media-alan yritysten liitto c) Muun muassa journalistien

tekijänoikeuksia valvova järjestö d) Muun muassa journalistien julkaisuja

keräävä arkisto



11

49. Miksi keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaa aloitti yt-neuvottelut 6.5.2019?

a) Puoluelehdet kiellettiin Suomessa. b) Keskusta vähensi taloudellista

tukeaan Suomenmaalle, koska vaalitappio pienensi keskustan saamaa puoluetukea.

c) Keskusta päätti lakkauttaa Suomenmaan, koska puolue koki vaalitappion.

d) Suomenmaa ei saanut vaalien aikana tarpeeksi lahjoituksia, joilla se rahoittaa toimintansa.

50. Mikä maa on kolmatta vuotta peräkkäin ensimmäisellä sijalla Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä?

a) Suomi b) Venäjä c) Norja d) Yhdysvallat

51. Millä kaupallisella radiokanavalla oli eniten kuuntelijoita Finnpanelin joulukuun 2018–helmikuun 2019 mittausten mukaan?

a) Yle Radio Suomi b) Radio Suomipop c) Radio Nova d) Bauer Media

52. Mikä on Yleisradion korkein päättävä elin?

a) eduskunta b) hallintoneuvosto c) Yleisradion pääjohtaja d) valtioneuvosto

53. Toimittaja saattaa olla jäävi aiheen suhteen, jos hän

a) unohtaa lähdekritiikin b) on esittänyt siitä hyvin jyrkkiä

mielipiteitä sosiaalisessa mediassa c) on jo tehnyt siitä useita juttuja d) ei tunne Journalistin ohjeita.

54. Digitaalinen jalanjälki tarkoittaa

a) digitaalisen median parissa käytettyä aikaa

b) että liikkuessamme internetissä jätämme jälkiä, joita on mahdollista seurata

c) digitaalisen median käytössä kuluvaa energiaa ja sen ympäristövaikutuksia

d) kuluttajien internetin käytön mittaamista gigatavuina vuodessa.



12

55. Valitse seuraavista se vaihtoehto, jossa on noudatettu kielenhuollon normeja:

a) Meitä kaikkia yhdistää yksi nuorten kannalta hyvin tärkeä asia, huoli koulutuksen tulevaisuudesta.

b) Meitä kaikkia yhdistää yksi nuorten kannalta hyvin tärkeä asia: huoli koulutuksen tulevaisuudesta.

c) Meitä kaikkia yhdistää yksi nuorten kannalta hyvin tärkeä asia; huoli koulutuksen tulevaisuudesta.

d) Meitä kaikkia yhdistää yksi nuorten kannalta hyvin tärkeä asia. Huoli koulutuksen tulevaisuudesta.


a) Kunpa osaisinkin olla niin huoleton – olisi ihanaa luopua kaikesta, myydä omaisuus ja muuttaa vaikka pois maasta.

b) Kunpa osaisinkin olla niin huoleton; olisi ihanaa luopua kaikesta, myydä omaisuus ja muuttaa vaikka pois maasta.

c) Kunpa osaisinkin olla niin huoleton: olisi ihanaa luopua kaikesta, myydä omaisuus ja muuttaa vaikka pois maasta.

d) Kaikki em. vaihtoehdot (a, b ja c) ovat oikein.


a) Jos todella haluaa saada asioita valmiiksi ja tehtyä, on pakko keskittyä olennaiseen, eikä poukkoilla sinne tänne.

b) Jos todella haluaa saada asioita valmiiksi ja tehtyä on pakko keskittyä olennaiseen, eikä poukkoilla sinne tänne.

c) Jos todella haluaa saada asioita valmiiksi, ja tehtyä, on pakko keskittyä olennaiseen, eikä poukkoilla sinne tänne.

d) Jos todella haluaa saada asioita valmiiksi ja tehtyä, on pakko keskittyä olennaiseen eikä poukkoilla sinne tänne.


a) Kisaan voivat osallistua omissa sarjoissaan 3-5 sekä 6-8-vuotiaat lapset.

b) Kisaan voivat osallistua omissa sarjoissaan 3-5- sekä 6-8-vuotiaat lapset.

c) Kisaan voivat osallistua omissa sarjoissaan 3–5- sekä 6–8-vuotiaat lapset.

d) Kisaan voivat osallistua omissa sarjoissaan 3–5- sekä 6–8 -vuotiaat lapset.



13


a) ”Minä en jaksa tätä enää yhtään”, esimies puuskahti, ”vaikka mitä lupaisit!”

b) ”Minä en jaksa tätä enää yhtään”, esimies puuskahti, ”vaikka mitä lupaisit!”.

c) ”Minä en jaksa tätä enää yhtään,” esimies puuskahti, ”vaikka mitä lupaisit”.

d) ”Minä en jaksa tätä enää yhtään”, esimies puuskahti ”vaikka mitä lupaisit!”

60. Mikä seuraavista kuvista on Joonas Brandtin ottama Suomen vuoden 2018 lehtikuva?

a)

b)

c)

d)

Kommentti valintakokeesta Valintakoe oli mielestäni a) liian vaikea b) vaikea c) sopiva d) melko helppo e) helppo

Voit perustella vastauksesi paperin kääntöpuolelle.

Journalismin valintakokeen 2. vaihe 2019 Viestinnän tutkinto-ohjelma, Oulun ammattikorkeakoulu

14

Nimi ____________________________________ syntymäaika ________________

Tehtävä 1 max 15 pist / ___

Valintakoelukemistoon kuuluvassa Jukka-Pekka Puron artikkelissa ”Ei meidän tarvitse huutaa toisillemme päin naamaa” käsitellään ilmiötä nimeltä blokkaaminen. Kirjoita artikkelin sisältöön pohjaava essee, jossa pohdit blokkaamisen merkitystä poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun ideaalien näkökulmasta. Esseessä on hyvä käsitellä ainakin seuraavia asioita ja näkökulmia: Mitä blokkaamisella tarkoitetaan? Mitkä ovat blokkaamiseen liittyvät ongelmat ja hyödyt? Mitä blokkaaminen kertoo nykyisestä julkisen keskustelun ympäristöstä? Miten blokkaaminen vaikuttaa julkiseen keskusteluun yhteiskunnallisista ja poliittisista aiheista? Ota esseen lopuksi myös kantaa siihen, millainen olisi hyvä blokkaamiskäytäntö julkiseen keskusteluun osallistuville. Kirjoita ehyt ja kielellisesti huoliteltu teksti. Laadi kirjoituksellesi sen keskeistä sisältöä kuvaava otsikko. Vastaa annettuun tilaan. Arviointikriteerit: sisältö, argumentaatio, otsikointi, kieli ja rakenne.


Kuvittele, että uutislähteenäsi on tilasto, jossa on lueteltu ihmisten ennustettu elinikä syntymävuoden mukaan koko maassa sekä postinumeroalueittain ja kaupungeittain. Kerro, miten rakentaisit aiheesta uutisen ja kuinka ottaisit huomioon kunkin journalistisen välineen ominaisuudet tehdessäsi aiheesta

a) kahden minuutin uutisjutun television uutislähetykseen

b) artikkelin moderniin älykännykkään.

Vastaa annettuun tilaan.



15

Kirjoita uutinen käyttämällä lähteinä oheisia tekstejä harkintasi mukaan (liitteet 1–5). Kirjoita aineiston pohjalta enintään annetun tilan pituinen uutinen. Otsikoi uutinen napakasti, mielenkiintoisesti ja informatiivisesti. Muista, että uutisen keskeinen sisältö on luettavissa otsikosta.

Arviointikriteerit: otsikointi, uutiskärki, journalistinen kieli, lähteiden käyttö, rakenne


Vastaa jokaiseen tehtävään konseptipaperille!

1. Alla oleva, alun perin englantilaisessa sanomalehdessä julkaistu kuva pyrkii osoittamaan, kuinka jalkapalloilijoiden palkat Englannissa ovat muuttuneet vuodesta 1995 ja kuinka suuria ovat Valioliigan palkat (ylin sarjataso) muihin sarjatasoihin verrattuna. Kaavioissa on mukana myös tieto yleisestä palkkatasosta.

1a) Mieti ja kerro, miksi kuvassa olevat kaaviot eivät ole parhaimpia mahdollisia selittämään haluttua asiaa (palkkojen ja palkkaerojen kasvua). Entä mitä muuta kaavioissa olisi kannattanut tehdä toisin?

MIKÄ ERO 20 VUODESSA!

Alkuperäinen lähde: Daily Mail


16

1b) Kerro tai piirrä, minkälaisella kuvaajalla palkkaerojen kasvun voisi selkeämmin esittää. Käytä oheista tilastoa apunasi. (Piirustustaito ei vaikuta arviointiin.)

Englannissa pelaavien jalkapalloilijoiden keskimääräiset vuosiansiot (£) sarjatasoittain

Kausi Valioliiga 1. Divisioona 2. Divisioona 3. Divisioona Keskiansio Englannissa

1994–1995 116 428 51 480 24 076 19 760 19 552

1999–2000 383 812 71 500 38 532 25 272 24 596

2004–2005 630 344 109 772 49 296 33 956 29 640

2009–2010 1 162 356 211 068 73 320 38 844 34 112

2014–2015 1 700 000 324 200 69 500 40 300 39 400

2. Olet kirjoittamassa juttua sään muutoksista. Minkälaisia vertailua vaikeuttavia asioita sinun tulee ottaa huomioon, jos haluaisit verrata sääolosuhteita Suomessa 1800-luvulla ja 2000-luvulla?

3. Pohdi, minkälaisia ongelmia seuraavaan otsikon muotoiluun liittyy: ”Vain kaksi prosenttia suomalaisista sairastuu vaikeaan työuupumukseen vuosittain”

4. Saat tehtäväksesi kirjoittaa jutun vanhojen osakehuoneistojen hintakehityksestä Suomessa. Juttuasi varten sinun pitäisi löytää vastaus ainakin kahteen kysymykseen alla olevasta Tilastokeskuksen tilastosta:

4a) Millä alueella osakehuoneistojen hinnat ovat nousseet eniten vuoteen 2015 verrattuna ja kuinka monta prosenttia?


17

4b) Mitä tämän tilaston perusteella voi kertoa osakehuoneistojen myyntihintojen muutoksesta Hyvinkäällä tammikuuhun 2019 verrattuna?


18

Tehtävä 3: Liitteet

Liite 1: Metsästäjäliitto, tiedote 23.5.2019

SUDEN KANNANHOITO EDELLYTTÄÄ LAILLISTA SUDENMETSÄSTYSTÄ

Metsästäjäliitto tukee objektiivista, tieteellistä suurpetojen kannanhoitoa sekä puolueetonta

tiedonvälitystä sidosryhmien välillä. Liitto pitää kestävää, laillista metsästystä oleellisena osana

suden kannanhoitoa.

Metsästäjäliitto oli aktiivisesti luomassa suden kannanhoitosuunnitelmaa Suomeen. Alkuvuodesta

2018 Metsästäjäliitto kuitenkin irtisanoutui tavasta toteuttaa nykyistä kannanhoitosuunnitelmaa.

Ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten näkökulmien edelle nousi juridiikka tulkintoineen, ja

hyvin perusteinkin haetut poikkeusluvat kaatuivat valituksiin. Liitto haluaa kuitenkin jatkossakin

osallistua aktiivisesti suden kannanhoidon kehittämiseen. Maa- ja metsätalousministeriö on

käynnistänyt laajapohjaisen hankkeen suden hoitosuunnitelman päivittämiseksi. Metsästäjäliitto

on mukana hankkeen ohjaus- ja valmistelutyöryhmissä. Valmisteluryhmän edustana toimii Antti

Kuivalainen ja ohjausryhmän edustajana Heli Siitari. Uusi sudenkannanhoitosuunnitelma on

tarkoitus vahvistaa 2019.

Pitkällä aikavälillä liiton tavoitteena on suden siirtäminen luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen

V Baltian maiden ja poronhoitoalueemme tapaan. Tämä mahdollistaisi joustavamman

kannanhoidon sekä tehokkaamman puuttumisen ongelmia aiheuttaviin yksilöihin.

Suden kannanarviointia on kehitettävä

Susikannan koko voi vaihdella hyvin paljon vuoden aikana. Tämä tulee ottaa huomioon

kannanarviointia tehtäessä. Tällä hetkellä päätösten pohjana käytetään lähes vuoden vanhaa

tietoa ajalta ennen kevään pentueiden syntymistä. Sen jälkeen on muodostunut useita uusia

laumoja ja syntynyt uusia pentueita, mikä pitäisi näkyä lupapäätöksissä. Luonnonvarakeskus on

myös todennut, että koska kannanarviointimenetelmä on muuttunut, arviot eivät ole suoraan

verrannollisia aiempiin vuosiin.


19

Metsästäjät ovat Metsästäjäliiton kannustuksesta tehneet aktiivista suurpetojen havainnointia

Tassu-järjestelmään ja osallistuneet susien DNA-näytteiden keräykseen. Tätä on tärkeä jatkaa, sillä

Tassu-havainnot toimivat yhä kanta-arvion ja poikkeuslupien myöntöperusteina. Myös poliisit

hyödyntävät havaintoja lupaharkinnassaan. Liitto ei tue SRVA- tai Tassu-lakkoja, koska niistä on

pelkästään haittaa tavoitteisiin pääsyssä.

Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että susien pantatieto olisi saatavilla mahdollisimman monesta

laumasta. Tiedon tulee olla mahdollisimman reaaliaikaista.

Metsästäjäliitto katsoo luottamuksen parantamisessa olevan yhä kehitettävää kentän ja

tutkimuksen välillä, ja edellyttää suden kannanarviointiin lisää läpinäkyvyyttä.

________________________________________________________________________________

Liite 2: Maa- ja metsätalousministeriö, verkkosivuston artikkeli 23.5.2019

SUSIKANNAN HOITOSUUNNITELMAN VALMISTELURYHMÄ KESKUSTELI

SUSIEN LAITTOMASTA TAPPAMISESTA

Maa- ja metsätalousministeriö

Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmä keskusteli eilen pidetyssä kokouksessaan susien

laittomasta tappamisesta ja suden sosiaalisesta hyväksynnästä. Poliisin arvion mukaan suden

laiton pyynti on ollut yleistä Suomessa. Valvontaviranomaisten tietoon laittomista tapoista tulee

kuitenkin vain pieni osa.

Laittomasta pyynnistä säännellään rikoslaissa kolmella eri nimikkeellä eli metsästysrikoksena,

törkeänä metsästysrikoksena ja luvattomana pyyntinä. Suden kuten muidenkin suurpetojen

kohdalla laiton tappaminen luokitellaan törkeäksi metsästysrikokseksi, josta tekijä voidaan tuomita

vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Suden laitonta pyyntiä voidaan poliisin arvion mukaan pitää Suomessa yleisenä ja siten

merkittävänä ongelmana. Kyse on niin sanotusta piilorikollisuudesta, koska suurin osa tapauksista

ei tule valvontaviranomaisen tietoon. ”Suurpetopolitiikka kriisissä – salakaadot ja yhteisön tuki”


20

tutkimuksessa arvioitiin, että poliisin tietoon tulee vain alle 10 prosenttia laittomista susien

tapoista.

Suden ja yleensäkin suurpetojen laittoman tappamisen tai sen yrityksen tutkinta vaatii

kohdennettua valvontaa, erityisosaamista ja aikaa. Valmisteluryhmässä oltiinkin sitä mieltä, että

tapausten poliisitutkintaan tarvitaan lisää resursseja. Tutkimusten mukaan laitonta pyyntiä

toteuttaa usein pieni paikallinen ryhmä, ja kiinnijäämisen riskiä pienentävät paikalliset yhteisöt,

jotka vaikenevat tapahtumista. Kyläyhteisöillä ja metsästysseuroilla onkin tärkeä rooli kielteisen

asenteen luomisessa susien ja muiden suurpetojen laittoman tappamiseen sekä tiedon

tuottamisessa poliisille.

Valmisteluryhmässä kuultiin myös väitöstutkimusta, jossa populaatio- ja elossasäilymismallien

avulla arvioitiin laittoman tappamisen osuutta susien kuolleisuudesta Suomessa ja Ruotsissa 2000-

luvulla. Tutkimuksen mukaan laiton tappaminen on ollut susien yleisin kuolinsyy, mutta suurin osa

laittomista tapoista jää toteen näyttämättä. Myös kohtaloltaan tuntemattomaksi jääneiden susien

määrä oli kohtalaisen suuri. Riski suden laittomalle tappamiselle kasvaa kevättalvella. Laittoman

tappamisen määrä vaikuttaa vaihtelevan vuositasolla tarkasteltuna.

Vuosina 2001–2014 Ruokavirastossa (aiemmin Evira) tutkituista susista 17 prosenttia oli tapettu

laittomasti.

Miten sudesta voisi tulla siedettävämpi?

Valmisteluryhmässä keskusteltiin myös suden sietämisen tai sosiaalisen hyväksynnän teemasta,

joka nivoutuu kysymykseen suden laittoman tappamisen vähentämisestä. Esille tuotiin, että susi

on sosiaalisen hyväksynnän näkökulmasta haastava laji monessakin mielessä. Sen kautta voidaan

esimerkiksi käydä muutakin kuin vain suoraan susiin tai susipolitiikkaan liittyvää yhteiskunnallista

keskustelua.

Valmisteluryhmässä tarkasteltiin aihetta esimerkiksi susireviirialueiden yhteistyöryhmien ja

ympäristökonflikteihin liittyvän tutkimuksen näkökulmasta. Monissa ympäristökonflikteihin

liittyvissä tapauksissa toimiviksi konfliktin purku- tai hallintakeinoiksi on todettu ruohonjuuritasolla

rakennetut hankkeet. Niissä keskeistä on paikallinen ja yhteinen päätöksenteko sekä suunnittelu ja

tiivis sidosryhmäyhteistyö. Valmisteluryhmässä nähtiinkin tärkeässä roolissa

paikalliset susireviirialueiden yhteistyöryhmät, joiden tehtävänä on muun muassa luoda


21

kokonaisnäkemys alueensa susitilanteesta, jakaa tietoa alueen asukkaille ja suunnitella

toimenpiteitä, joilla voidaan ennaltaehkäistä konflikteja. Ryhmien tavoitteena on myös kehittää

niin reviirikohtaista susikannanhallinnan suunnittelua kuin parantaa tiedonkulkua eri sidosryhmien

välillä.

Valmisteluryhmässä tuotiin myös esille, että kotimaiseen keskusteluun susien ja ihmisten

rinnakkainelosta tarvittaisiin esimerkkejä suden hyödyllisyydestä ekosysteemissä ja onnistuneista

toimintatavoista esimerkiksi muista maista, joissa on susia.

________________________________________________________________________________

Liite 3: Luontoliitto, Susiryhmän kannanotto blogikirjoituksessa 23.5.2019

SUDEN KANNANHOITO KESTÄVÄKSI – VIIME METSÄSTYSVUODEN

VIRHEITÄ EI SAA TOISTAA

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto vaativat kestäviä vaihtoehtoja

sudenkannanhoitoon ja vaihtoehtoja tappamiselle. Suden hoitosuunnitelman tulokset pitää

arvioida ja niistä pitää käydä laaja keskustelu ennen päätöksiä jatkosta. Järjestöt tuomitsevat

viime metsästysvuonna susien yliverotukseen johtaneen kannanhoidollisen metsästyksen ja

poliisilupien liian löysin perustein tapahtuneen jakamisen. Lisäksi on turvattava susien

mahdollisuus vaeltaa Ruotsiin ja Norjaan.

Viime metsästysvuoden kiintiömetsästys vei yhdessä poliisin antamien lupien ja

salametsästyksen kanssa noin kolmanneksen susistamme. Se on maamme erittäin

uhanalaiseksi luokitellulle susikannalle liikaa. Se hajotti myös terveitä ja vahinkoja

aiheuttamattomia susilaumoja.

Vahinkojen estämiseksi on kehitettävä aktiivisesti muita keinoja kuin metsästäminen. Viime

metsästysvuoden kaltainen metsästys vain lisää vahinkoja.

Vahinkoja tulee ehkäistä esimerkiksi suojaamalla koti- ja tuotantoeläimiä petoaidoilla ja

laumanvartijakoirilla. Petoaitoja saa valtiolta ja talkooapua ovat antaneet muun muassa


22

luontojärjestöt. Vahinkojen ennaltaehkäisykeinojen käyttämisen tulee olla edellytys

tappoluvalle.

Susineuvontaa ja valistusta on lisättävä. Jotta susikanta saadaan kestävälle tasolle, on

esimerkiksi koirilla ja laittomilla haaskoilla tehtävä salametsästys pystyttävä kitkemään pois.

Tästä päävastuu on metsästäjillä ja viranomaisilla, joiden pitää lisätä erävalvontaa.

Susille on turvattava elinmahdollisuus myös Lapissa, missä ei ole nyt yhtään susilaumaa.

Ruotsin ja Norjan susikannat ovat niin pieniä, että se johtaa sukusiitokseen ja susien elinkyvyn

heikkenemiseen. Tästä syystä tarvitaan susille turvallinen vaellusreitti Ruotsiin ja Norjaan.

_____________________________________________________________________________

Liite 4: Luonnonvarakeskus, tiedoksi tutkimuksen tiivistelmä 23.5.2019

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus

SUSIKANTA SUOMESSA MAALISKUUSSA 2018

Samuli Heikkinen, Ilpo Kojola, Samu Mäntyniemi ja Katja Holmala

Suomessa oli maaliskuussa 2018 arviolta 165–190 sutta. Lukumäärä on noin 10 % suurempi kuin

maaliskuussa 2017. Suomen susikannan painopiste on siirtynyt läntisen Suomen

kannanhoitoalueelle, jossa arvioitiin olleen susikannasta 68 %. Kokonaan tai pääasiallisesti Suomen

puolella liikkuvia laumoja oli yhteensä 20. Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan molemmin

puolin liikkuvia laumoja (ns. rajalaumat) oli 5. Kahden suden asuttamia reviirejä (susipari)

arvioidaan olevan yhteensä 15, joista kaksi sijoittuu itärajan molemmin puolin. Lisäksi kolmen

reviirin osalta jäi epävarmaksi se, onko reviirillä kaksi vai kolme sutta.

Koko yksilömäärältään Suomen kantaan lasketaan kokonaan tai suurimmaksi osaksi Suomen

puolella liikkuviksi arvioidut laumat ja parit. Muiden osalta (rajalaumat ja -parit) Suomen

susikantaan on laskettu kuuluvaksi 50 %. Menettely on sama kuin aiemmissa kanta-arvioissa.

Rajareviirit huomioiden on kokonaisarvio 180–205 sutta. Todennäköisiä perhelaumoja (vähintään

3 sutta) oli yhteensä 25, näistä 20 reviiriä sijaitsi kokonaan Suomen puolella.


23

Vuoden 2017 maaliskuussa vähintään kolmen yksilön lauman reviirejä oli yhteensä 21, joista 14

kokonaan Suomen puolella. Läntisellä kannanhoitoalueella oli yhteensä 16 laumaa. Lisäksi kahden

reviirin osalta epävarmaksi jäi se, onko reviirillä kaksi vai kolme sutta. Edellisten lisäksi kuudella

reviirillä oli pari. Kaikkiaan asuttuja reviirejä oli yhteensä 24, mikä on neljä reviiriä enemmän kuin

maaliskuussa 2017. Laumojen osuus kaikista reviireistä (75 %) oli lähes kolmanneksen suurempi

kuin maaliskuussa 2017 (44 %). Itäisellä kannanhoitoalueella oli yhteensä 9 laumaa. Laumoista viisi

asusti valtakunnan rajan molemmin puolin. Lisäksi yhden rajareviirin osalta jäi epävarmaksi se,

onko reviirillä kaksi vai kolme sutta. Yhdeksällä reviirillä asusti pari, joista kaksi paria liikkui

valtakunnan rajan molemmin puolin. Kaikkiaan asuttuja reviirejä oli yhteensä 19, mikä on 2 reviiriä

vähemmän kuin maaliskuussa 2017.

Maaliskuun susikanta edustaa tilannetta, jolloin se on pienimmillään. Kesällä susien lukumäärä on

olennaisesti suurempi kuin maaliskuussa, sillä pennut syntyvät huhti-toukokuussa. Arvio on

ajoitettu koskemaan maaliskuun tilannetta, koska kattavin aineisto susikannan määrittelyyn

saadaan talvella eikä nuorten levittäytymisvaellus synnyinalueeltaan vielä vaikuta merkittävästi.

_____________________________________________________________________________

Liite 5: Mediatiedote kansanedustajalta 23.5.2019

JOKA VIIDES KANSANEDUSTAJA HALUAA VÄHENTÄÄ SUSIA

Olen jättänyt toimenpidealoitteen jossa esitän vähintään kymmenen susilauman poistamista,

sanoo kansanedustaja Reijo Hongisto (Sin). Parhaillaan valmistellaan

susikannanhoitosuunnitelmaa, johon kirjataan myös lisääntyvien susilaumojen vähimmäismäärä.

Nykyisin voimassaolevan hoitosuunnitelman mukaan Suomessa on oltava vähintään 25 lisääntyvää

susilaumaa.

-Minun ja yli 40 muun kansanedustajan mielestä tuo määrä saisi olla enintään 15. Meidän

mielestämme 2019 valmistuvaan susikannan hoitosuunnitelmaan tulee kirjata selkeästi, että

Suomen susikanta säilyy elinvoimaisena 15 lauman turvin. Suomeen vaeltaa jatkuvasti susia myös

Venäjältä ja näin ollen suden perimä säilyy riittävän laajana, eikä ole vaaraa sisäsiittoisuudesta.


24

-Viime vuosina sudet ovat lisääntyneet erityisesti maamme länsiosissa ja Pohjanmaan

rannikkoseuduilla. Asia on puhuttanut Vaasan vaalipiirin kansanedustajia, joiden kanssa aloitetta

on valmisteltu hyvässä yhteistyössä. Vaalipiirin kansanedustajista aloitteen allekirjoittivat myös

Hautala, Koski, Saarakkala, Savola, Wallin ja Östman. Aloitteen allekirjoittajia onkin kaikista muista,

paitsi vihreiden ja RKP:n eduskuntaryhmistä. Haluan kiittää kaikkia aloitteen allekirjoittajia

myönteisestä suhtautumisesta paljon puhuttavaan asiaan.

Toimenpidealoite eduskunnalle Suomen susikannan hoitosuunnitelmaan liittyvästä susilaumojen

määrästä ja koiriin risteytyneiden susien jälkeläisten (koirasusien) määrityksestä haitalliseksi

vieraslajiksi:

Uutta Suomen susikannan hoitosuunnitelmaa ollaan valmistelemassa. Sen on määrä valmistua

2019. Valmistelun aikana Suomen Metsästäjäliitto irtautui suunnitelman valmistelusta vuoden

2018 alkupuolella. Liitto perusteli irtautumistaan asiantuntijatehtävästään sillä, ettei nykyinen ja

työn alla oleva, vain hieman hienosäädettävä hoitosuunnitelma tule toimimaan, vaan

"susimaakuntien" asukkaiden ja metsästäjien vastakkainasettelu viranomaisten kanssa tulee

jatkumaan. Erittäin tulehtunut tilanne on koko Länsi-Suomessa Varsinais-Suomesta Pohjois-

Pohjanmaalle. Itä-Suomessa haittaa aiheuttavat Venäjän ja Suomen raja-alueilla pyytävät laumat,

joiden reviiri on laajempi kuin Länsi-Suomessa. Kyseisiä laumoja ei juurikaan noteerata kannan

hoidossa siitä huolimatta, että ne aiheuttavat asukkaille aivan samanlaista pelkoa ja haittaa kuin

Suomen valtakunnan sisällä elävät sudet.

Tutkimusten mukaan Suomen susikanta on saavuttamassa sellaisen lauma- ja yksilömäärän, että

varovaisestikin arvioiden logistinen kasvu vuodesta 2014 vuoteen 2032 päätyy 1 500 yksilöön.

Todennäköinen määrä nousee jopa 3 000 yksilöön. Nykyistä kantaa on vähennettävä 80—100

sudella vuosittain, mikäli halutaan säilyttää nykyinen EU:n susidirektiivin edellyttämä riittävä,

mutta elinvoimainen määrä ilman ihmisten, kotieläinten ja susien hengenvaarallisia kohtaamisia.

Saksassa on enemmän susia kuin Suomessa. Siellä susilaumojen reviirit ovat pienentyneet

huomattavasti erityisesti alueilla, joilla susi on tottunut ihmisiin. On havaintoja, että samalla

reviirillä saattaa pyytää kaksikin laumaa. Myös Suomessa on tehty vastaavia havaintoja reviireistä,

joissa useampi naaras on kiimassa samalla alueella.


25

Nyrkkisääntönä on, että susilauman reviirin koko on 30 x 30 km. Mutta reviirin koko voi olla

huomattavasti pienempi, mikäli alueella on riittävästi ravintoa, hirvieläimiä tai lampaita. Niillä

alueilla, joilla sudet ovat risteytyneet koirien kautta, voivat reviirit olla päällekkäin. Edellisestä on

havaintoja Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa. Koirasusien on havaittu tottuvan ihmiseen

huomattavasti helpommin kuin villisuden.

Susikannan koon on oltava sellainen, ettei siitä aiheudu kohtuutonta vaaraa taikka haittaa. Tällä

hetkellä kantokyvyn rajat ovat tulleet vastaan muualla paitsi suurten kaupunkien ydintaajamien

asukkailla.

Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet ehdotamme, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin

Suomen susilaumojen rajaamiseksi uudessa susikannan hoitosuunnitelmassa 15 laumaan ja

havaittujen koirasusien/koirasusilaumojen poistamiseksi Suomen luonnosta haitallisena

vieraslajina.

tervetuloa - oamk · journalismin valintakokeen 1. vaihe 2019 viestinnän tutkinto-ohjelma, oulun...

Documents