Turo Virtanen • Helena AhonenHenna Ahonen • Pirkko KoskiJyrki Lähteenmäki • Kirsi Mustonen

Teatterikorkeakoulunlaadunvarmistusjärjestelmänauditointi

KORKEAKOULUJENARVIOINTINEUVOSTONJULKAISUJA

�:���

ISBN 978-952-206-142-3 (painettu)ISBN 978-952-206-143-0 (pdf)ISSN 1457-3121

Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto

Kansi: Juha IlonenLayout: Pikseri Julkaisupalvelut

Tammerprint OyTampere 2010

Esipuhe

Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkiensuomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Kes-keinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistus-järjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita1 jaosoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja kor-keakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myösvaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutus-markkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksenhyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten ke-hittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan.

Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointi-käytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkämyös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansatukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuu-seen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestel-mästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toi-mivuus ja vaikuttavuus.

Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina 2005–2007. Mar-raskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjanuuden laitoksen2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, mene-telmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan ylei-siä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksiaja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteensekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätäänmyös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuodenkuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- jakehittämisseminaari. Vuoden 2009 aikana aloitettiin auditointien toisen kier-roksen menetelmän kehittäminen.

Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaanauditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaat-tista kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen

1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area.European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint.(http://www.enqa.eu/pubs_esg.lasso)2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2008–2011. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007.

välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakoulujakehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Voidaan hyvin sanoa, että auditoin-tiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneetja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden si-dosryhmien välistä vuorovaikutusta.

Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakou-lulla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimiituon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puo-lesta esitän parhaimmat kiitokset Teatterikorkeakoululle osallistumisesta audi-tointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutu-neesta työstä.

Riitta Pyykkö, professoriKorkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

Sisällys

AuditointiryhmäAuditointiryhmäAuditointiryhmäAuditointiryhmäAuditointiryhmä ________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ �����

����� JohdantoJohdantoJohdantoJohdantoJohdanto __________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ������������� Auditoinnin tavoitteet ______________________________________________ ����� Auditoinnin kohteet ________________________________________________ ��

����� AuditointiprosessiAuditointiprosessiAuditointiprosessiAuditointiprosessiAuditointiprosessi _______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ������������� Auditointisopimus __________________________________________________����� Auditointiaineisto ___________________________________________________����� Auditointivierailu __________________________________________________ ����� Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne _____________________________ �

����� Teatterikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmäTeatterikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmäTeatterikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmäTeatterikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmäTeatterikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä _____________________________________________________________________________________ �������� Organisaation rakenne ______________________________________________ ���� Toiminta�ajatus� visio� toimintaympäristö ja arvot ______________________ �

����� Toiminta�ajatus ______________________________________________ � ����� Visio ________________________________________________________ ������� Toimintaympäristö ___________________________________________ ������� Arvot ________________________________________________________��

��� Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat ________________________________��

����� AuditointituloksetAuditointituloksetAuditointituloksetAuditointituloksetAuditointitulokset __________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ������������� Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden� toimintojen�

toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio ________________ ����� Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja

vaikuttavuus ______________________________________________________ ������� Tutkintotavoitteinen koulutus _________________________________ ������� Tutkimus ja taiteellinen toiminta _______________________________ ������ Yhteiskunnallinen vuorovaikutus� vaikuttavuus ja aluekehitystyö __ ������� Tuki� ja palvelutoiminnot ______________________________________ ������ Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen _________________________ ��

��� Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen jatoiminnanohjaukseen_______________________________________________ �

��� Korkeakoulun henkilökunnan� opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmienosallistuminen laadunvarmistukseen _________________________________

�� Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuusja saatavuus _______________________________________________________ ����� Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä ___ ����� Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun

ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta ___________________________ �� Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta� arviointi ja

jatkuva kehittäminen _______________________________________________ ��� Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus _____________________________ ��

JohtopäätöksetJohtopäätöksetJohtopäätöksetJohtopäätöksetJohtopäätökset ____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ � � � � � �� Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet ____________ � �� Kehittämissuositukset ______________________________________________ ��� Auditointiryhmän kokonaisarvio Teatterikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmästä _______________________________________ ��� Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta __ �

LiitteetLiitteetLiitteetLiitteetLiitteet�: Auditointivierailun ohjelma _________________________________________ ��: Auditoinnissa käytettävät kriteerit ___________________________________ �

�

Auditointiryhmä

Puheenjohtaja

Valtiotieteiden tohtori Turo Virtanen toimii Helsingin yliopiston yleisen val-tio-opin, erityisesti hallinnon tutkimuksen professorina. Hän on toiminutyleisen valtio-opin laitoksen johtajana 1997–2006 ja tiedekunnan opetus-asioista vastaavana varadekaanina vuosina 2001–2003 ja 2008–2009. Virtanenon kehittänyt aktiivisesti valtio-opin laitoksen opetusta sekä tutkimuslähtöistäohjausta. Tiedekunta on nimennyt hänet vuoden opetuksen kehittäjäksivuonna 2003. Hän on toiminut useissa asiantuntijatehtävissä: mm. puheen-johtajana Helsingin yliopiston keskustakampuksen rakennetta valmistelleessatyöryhmässä (2000), neljän yliopiston hallinnon arvioinnin ulkoisen arvioin-tiryhmän puheenjohtajana (2004), opetusministeriön selvitysmiehenä (2006)aiheena taideyliopistojen rakenteiden uudistaminen ja Aalto-yliopiston perus-tamiseen johtaneen opetusministeriön suunnitteluryhmän pääsihteerinä(2006–2007). Vuonna 2008 Virtanen osallistui Tampereen yliopiston laadun-varmistusjärjestelmän auditointiin toimien auditointiryhmän varapuheenjoh-tajana sekä Romaniassa EAPAA-organisaation (European Association forPublic Administration Accreditation) toteuttamiin akkreditointeihin ryhmänjäsenenä. Vuodesta 2009 lähtien Virtanen on toiminut Helsingin yliopistonKoulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa KKA:n toteuttamien auditointien(HY ja TaY) vaikuttavuutta selvittävän tutkimuksen ohjausryhmän jäsenenä.Vuonna 2010 hän osallistuu Palmenian järjestämän ja KKA:n hyväksymänkorkeakoulutuksen laadunvarmistuksen täydennyskoulutusohjelman toteutta-miseen.

Varapuheenjohtaja

Filosofian tohtori Pirkko Koski on toiminut Helsingin yliopiston teatteri-tieteen professorina (1998–2008), teatteritieteen apulaisprofessorina (1995–1998) sekä teatteritieteen ja draamakirjallisuuden ma. apulaisprofessorina(1989–1995). 1980-luvulla hän on toiminut Helsingin teatterimuseon säätiönmuseonjohtajana. Koski on nimitetty teatteritieteen dosentiksi (2008) ja hä-nellä on myös dosentuuri (1998) Taideteollisessa korkeakoulussa. Dosentti-opetus on sisältänyt ensisijaisesti jatko-opiskelijoiden ohjausta ja tutkimuksenarviointia. Koski on osallistunut laajasti niin kotimaisiin kuin kansainvälisiin-

kin tieteellisiin asiantuntija- ja luottamustehtäviin. Hän on osallistunutHelsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin valmisteluuntaiteiden tutkimuksen laitoksen varajohtajana sekä varsinaiseen auditointiinlaitoksen johtajana. Suomen Museoliiton laatupalkintoraadissa hän oli vuon-na 2001.

Jäsenet

Kauppatieteiden maisteri Helena Ahonen toimii talous- ja hallintojohtajanaHelsingin Kaupunginteatterissa (2006–). Ennen tätä hän toimi hallintojohta-jana sekä Lahden kaupungin sivistymistoimialalla että Lahden kaupungin-teatterissa (1992–2005). Ahonen on toiminut Lahden kaupungin johto-ryhmässä kulttuuritoimen edustajana sekä kulttuurilautakunnan ja sivistys-lautakunnan sihteerinä ja asiantuntijana. 1980-luvulla hän on työskennellytHelsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksessa koulutussuun-nittelijana. Ahosella on ollut runsaasti luottamustehtäviä ja -toimia mm. Suo-men Teatteriliitto ry:ssä, Lahden Kesäteatterin Kannatusyhdistys ry:ssä, Lah-den Kansainväliset Urkuviikot ry:ssä, Lahden kansainvälinen kirjailijakokousry:ssä, Päijät-Hämeen kesäyliopistoyhdistys ry:ssä ja Visuaalisten taiteiden kes-kuksessa. Vuosina 2002–2003 Ahonen toimi opetusministeriön asettamanteattereiden valtionosuustyöryhmän jäsenenä. Parhaillaan hän toimii SuomenTeatterijohtajaliiton varapuheenjohtajana. Lisäopintoinaan hän on suorittanutmm. Arts Management – Taideorganisaation johtamisen kaksivuotisen PD-ohjelman.

Taiteen ylioppilas Henna Ahonen on Lapin yliopiston taiteiden tiedekun-nan audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelman opiskelija. Hän onsuorittanut myös puheviestinnän perusopinnot (JY) sekä Helsingin evankeli-sessa opistossa radiotyönlinjan opinnot. Ahonen toimi Lapin yliopiston yli-oppilaskunnan koulutus- ja sosiaalipoliittisena sihteerinä vuosina 2007–2009.Hän on toiminut myös vuosina 2007–2009 Lapin yliopiston hallituksen opis-kelijajäsenenä ja opetusneuvoston opiskelijavarajäsenenä, taiteiden tiedekun-nan tiedekuntaneuvoston sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön valtuus-kunnan opiskelijajäsenenä. Aiemmin hän on toiminut myös Lapin yliopistonylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtajana ja koulutuspoliittisena vas-taavana (2007) sekä Lapin yliopiston Taideaineiden opiskelijat TAO ry:n pu-heenjohtajana (2006–2007). Ahonen on osallistunut Lapin yliopiston laadun-varmistusjärjestelmän kehittämistyöhön ja on myös yksi yliopiston opiskeli-joiden laatukäsikirjan kirjoittajista.

�

Musiikin tohtori Jyrki Lähteenmäki on toiminut Turun ammattikorkea-koulun Taideakatemian koulutusjohtajana vuoden 2009 alusta alkaen vastatenmm. tulosalueensa laadun kehittämisestä laaturyhmän puheenjohtajana.Lähteenmäki on toiminut Kuhmon musiikkiopiston rehtorina (2006–2008)ja Sibelius-Akatemiassa vs. opintoasiainpäällikkönä, projektitutkijana, assistent-tina sekä koulutuskeskuksen luennoitsijana ja projektitöiden ohjaajana (1993–2005). Hän on toiminut opetustehtävissä myös Helsingin ammattikorkea-koulu Stadiassa ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa. Vuonna 2008 hän onsuorittanut ammatilliset opettajan pedagogiset opinnot Tampereen ammatti-korkeakoulussa. Lähteenmäen oma taiteellinen toiminta (1991–2008) on laa-jaa ja tehtävät musiikintuottajana monipuolisia. Vuonna 2009 hän on toimi-nut Turku 2011 -säätiön valtuuskunnan sekä luovan talouden ja kulttuuri-viennin asiantuntijaryhmän jäsenenä sekä Turun kaupungin musiikin opetus-kentän kehittämisryhmän jäsenenä.

Sihteeri

Erikoissuunnittelija KM Kirsi Mustonen on toiminut Korkeakoulujen ar-viointineuvoston sihteeristössä vuodesta 2001 alkaen. Hän on koordinoinutkorkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintitoimintaa,useita koulutusala- ja teema-arviointeja sekä korkeakoulujen laadunvarmistus-järjestelmien auditointeja.

��

� Johdanto

��� Auditoinnin tavoitteet

Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on■ selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asetta-

nut■ arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää

ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja■ arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla,

tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannaltatarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviinkehittämistoimenpiteisiin.Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointi-

kriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan kor-keakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi.

��� Auditoinnin kohteet

Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen ko-konaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoin-nin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka jokainenkorkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaises-ti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimi-vuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakouluseuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä.

Auditoinnin kohteina ovat:1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toi-

mijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikut-

tavuusa) Tutkintotavoitteinen koulutus3

3 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tut-kintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulu-tutkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulu-tutkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kolmannen syklin tutkijankoulutuk-sen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot.

��

b) Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö / taiteellinen toimintac) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö4

d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- jarekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut)

e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnan-

ohjaukseen4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien

osallistuminen laadunvarmistukseen5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja

saatavuusa) korkeakoulun sisälläb) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta

6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva ke-hittäminen

7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus.Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laa-

dunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alka-van, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista au-ditoinnin kohteista (katso liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain(myös alakohteet 2 a–e ja 5 a–b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistus-järjestelmän kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esit-tää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän audi-toinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia.

Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla kor-keakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoin-nissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin eikä toiminnan sisältöön tai tu-loksiin sinänsä.

4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen(ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

��

� Auditointiprosessi

��� Auditointisopimus

Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Teatterikorkeakoulu sopivat auditoinnintoteuttamisesta auditointisopimuksen muodossa. Sopimuksessa määriteltiinauditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmänkotimaisuus ja siten auditoinnissa käytetty suomen kieli, auditointivierailunkesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminenuusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Sopimus-neuvottelu pidettiin 29.5.2009.

��� Auditointiaineisto

Auditointikäsikirjassa ohjeistetaan, että auditointiaineisto tulee koota siten, ettäse tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulunlaadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuu-den, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arvioin-tia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun or-ganisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjaus-järjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta.

Teatterikorkeakoulun toimittama auditoinnin perusaineisto oli seuraava:1. Kuva ja lyhyt sanallinen kuvaus Teatterikorkeakoulun organisaatiosta sekä

opiskelijoiden ja henkilökunnan määrästä2. Kuva ja tiivistetty sanallinen kuvaus Teatterikorkeakoulun laadunvarmis-

tusjärjestelmästä3. Teatterikorkeakoulun laatukäsikirja kokonaisuudessaan: https://intra.

teak.fi/laatuteak4. Laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistorian kuvaus5. Lyhyt sanallinen kuvaus laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytymisestä toi-

minnanohjausjärjestelmään6. Korkeakoulun oma SWOT-analyysi laadunvarmistusjärjestelmän vah-

vuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkista7. Yhteenveto laadunvarmistusjärjestelmän perusteella havaituista keskeisis-

tä kehittämiskohteista ja toteutetuista toimenpiteistä.

��

Korkeakoulun valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena on to-dentaa laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Jokaisesta seitsemästä audi-tointikohteesta ja niiden alakohdista on oltava jokin näyte tai näyttö. Aineis-tosta tulee käydä ilmi, mikä näyttö liittyy mihinkin auditointikohteeseen.

Teatterikorkeakoulun aineisto saapui auditointisopimuksessa todettuunmääräpäivään 31.8.2009 mennessä ja se toimitettiin välittömästi edelleen au-ditointiryhmän jäsenille.

Auditointiryhmä pyysi ja sai Teatterikorkeakoululta seuraavat lisäaineis-tot:1. Teatterikorkeakoulun strategia 2012 ja sen toteuttamissuunnitelma 2009–

20122. Seuraavat strategiaa täydentävät toimenpideohjelmat:– Teatterikorkeakoulun henkilöstöstrateginen toimenpideohjelma 2006–

2008– Teatterikorkeakoulun työsuojelun toimintaohjelma 2001–2005– Teatterikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2006–2008– Teatterikorkeakoulun viestinnän toimenpideohjelma 2009–2010– Teatterikorkeakoulun kirjaston toimenpideohjelma 2009–2012– Teatterikorkeakoulun kansainvälistymisen toimenpideohjelma3. Teatterikorkeakoulun avoimen yliopiston lukuvuosiohjelma (opetus-

tarjonta)4. Teatterikorkeakoulun täydennyskoulutustarjonta 20095. Sisäisen valvonnan arviointikehikko COSO-ERM6. Sidosryhmäkysely ja sen tulokset7. Esimerkkejä opiskelijapalautelomakkeista, vastauksista, tulosten käsittelystä

ja tehdyistä jatkotoimenpiteistä (yksi koulutusohjelmaesimerkki kultakinlaitokselta)

8. Taideyliopistojen yhteisen laatuhankkeen (2004–2006) loppuraportti.Auditointiryhmällä oli auditoinnin aikana pääsy korkeakoulun intranet-

järjestelmään, jonka tarjoama materiaali täydensi kirjallista materiaalia.Teatterikorkeakoulun rehtori Paula Tuovinen ja auditointiyhteyshenkilö,

laatupäällikkö Laura Jännes vierailivat 13.10.2009 auditointiryhmän kokouk-sessa esittelemässä Teatterikorkeakoulun organisaatiota, laadunvarmistusjärjes-telmää ja auditointiaineistoa.

��

��� Auditointivierailu

Auditointiryhmän puheenjohtaja, professori Turo Virtanen ja auditointia Kor-keakoulujen arviointineuvostossa koordinoiva suunnittelija Kirsi Mustonenvierailivat 29.10.2009 Teatterikorkeakoulussa järjestetyssä auditoinnin infor-maatiotilaisuudessa, jossa keskusteltiin auditoinnin tavoitteista, kohteista, kri-teereistä sekä käytännön toteutuksesta. Tilaisuudessa Teatterikorkeakoulun pu-heenvuorot pitivät rehtori Paula Tuovinen, professori Eeva Anttila ja ylioppi-laskunnan puheenjohtaja Juho Itkonen.

Varsinainen auditointivierailu järjestettiin 23.–25.11.2009. Sen tavoittee-na oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa kor-keakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Vierailun ohjelma (liite 1) laadittiinauditointikäsikirjassa kuvatun mallin mukaisesti. Ensimmäisen päivän tavoit-teena oli saada kokonaiskuva korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Täs-sä tarkoituksessa auditointiryhmä haastatteli Teatterikorkeakoulun ylintä joh-toa, laitosjohtajia, opetus- ja tutkimushenkilökuntaa, hallinto- ja tukipalvelu-yksiköiden esimiehiä, perus- ja jatko-opiskelijoita sekä sidosryhmien edustajia.

Toinen päivä kohdentui perustoimintojen laadunvarmistuksen arviointiinja sen aikana auditointiryhmä haastatteli Teatterikorkeakoulun laitosten, kou-lutusohjelmien sekä hallinto- ja tukipalveluyksiköiden henkilökuntaa ja opis-kelijoita.

Kolmantena päivänä auditointiryhmä toteutti kaksi rinnakkaista haastat-telua: esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen edustajien haastattelu sekä kir-jaston, avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuksen henkilökunnan ja opis-kelijoiden haastattelu. Jokerikohteen teemana oli draaman keinoin esitettynä”Opiskelija palautteen antajana: onnistuneita ja epäonnistuneita opiskelijapa-lautteen antamisen tilanteita”. Jokerin toteutti yhdeksän näyttelijäntyön kol-mannen vuosikurssin opiskelijaa. Kolmantena päivänä toteutettiin myös ylim-män johdon loppuhaastattelu, johon osallistui lisäksi auditointiyhteyshenkilö-nä toimiva laatupäällikkö.

Auditointiryhmä valitsi haastateltavia Teatterikorkeakoulun kaikilta lai-toksilta ja kaikista yksiköistä. Haastateltavia oli kolmena päivänä yhteensä 124.

�

��� Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne

Auditointiryhmä laati auditointiprosessissa kertyneen aineiston ja siitä tehdynanalyysin pohjalta raportin. Raportti tuotettiin yhdessä siten, että kaikkienryhmän jäsenten erityisasiantuntemusta hyödynnettiin auditointikohteidentarkastelussa. Auditoinnista Korkeakoulujen arviointineuvostossa vastannutsuunnittelija vastasi raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, korkea-koulun ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä raportin yhtenäi-sestä rakenteesta ja käsittelytavasta. Teatterikorkeakoululla oli mahdollisuus tar-kistaa raportti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista.

�

� Teatterikorkeakoulu ja senlaadunvarmistusjärjestelmä

��� Organisaation rakenne

Luvussa 3 kuvataan Teatterikorkeakoulun (TeaK) organisaation rakenne, toiminta-ajatus ja laadunvarmistusjärjestelmä auditointiaineiston ja siinä käytetyn käsitteistönmukaisesti.

Teatterikorkeakoulu on esittävien taiteiden yliopisto, joka antaa ylintä tanssi-ja teatterialan opetusta. Teatterikorkeakoulusta valmistuu näyttelijöitä (suo-men- ja ruotsinkielisiä), ohjaajia, dramaturgeja, valo- ja äänisuunnittelijoita,tanssijoita, koreografeja, esitystaiteilijoita sekä teatteri- ja tanssinopettajia.

Teatterikorkeakoulussa on seuraavat viisi perustutkintokoulutusta antavaalaitosta:

Teatteritaiteen laitos

– henkilökunta: professorit 4, lehtorit 15 kokoaikaista, 2 osa-aikaista– läsnä olevat opiskelijat 2008-2009: 131

Svenska Institutionen för skådespelarkonst

– henkilökunta: professori 1, lehtorit 2– läsnä olevat opiskelijat 2008–2009: 25

Tanssitaiteen laitos

– henkilökunta: professorit 2, lehtorit 1 kokoaikainen ja 2 osa-aikaista– läsnä olevat opiskelijat 2008–2009: 78

Valo- ja äänisuunnittelun laitos

– henkilökunta: professorit 2, lehtorit 1 kokoaikainen, 2 osa-aikaista– läsnä olevat opiskelijat 2008–2009: 53

Tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos

– henkilökunta: professori 1, lehtorit 3 kokoaikaista, 1 osa-aikainen– läsnä olevat opiskelijat 2008–2009: 43.

��

Laitosten lisäksi perustutkintokoulutusta antaa yhteisen opetuksen kes-kus Opek (perustettu vuonna 2006), joka vastaa myös opetuksen kehittämi-sestä ja avoimen yliopiston opetuksesta. Esittävien taiteiden tutkimuskeskusTutke (perustettu vuonna 2007) vastaa jatkotutkintokoulutuksesta ja tutki-mustoiminnasta. Teatterikorkeakoulussa toimii myös esitystekniikan suunnit-telutoimisto Teakon (perustettu vuonna 1987) sekä koulutus- ja kehittämis-palvelut Kouke (perustettu vuonna 2009). Koukea vastaavat palvelut olivatvuosina 2007–2008 osa Taideteollisen korkeakoulun IADE:a5.

Teatterikorkeakoulussa oli lukuvuonna 2008–2009 läsnä oleviksi kirjoit-tautuneita perustutkinto-opiskelijoita yhteensä 330 ja jatkotutkinto-opiskeli-joita 50. Teatterikorkeakoulussa tehtiin vuonna 2008 yhteensä 123 henkilö-työvuotta (pois lukien sivutoiminen tuntiopetus). Tästä opetushenkilökuntateki 41 henkilötyövuotta, tutkimushenkilökunta 9 henkilötyövuotta ja muuhenkilökunta 82 henkilötyövuotta. Lisäksi sivutoimista tuntiopetusta annet-tiin yhteensä 13 henkilötyövuoden edestä.

Teatterikorkeakoulu toimii Helsingin Sörnäisissä kahdessa eri rakennuk-sessa: Haapaniemenkatu 6:ssa ja Lintulahdenkatu 3:ssa.

Teatterikorkeakoulua johtaa sen vaalein valitsema hallitus. Teatterikorkea-koulua johdetaan hallituksen päättämän johtosäännön mukaisesti. Johtosään-tö määrittelee TeaKin organisaation ja johtamisjärjestelmän seuraavasti:

”Yliopiston toiminnasta ja toiminnanohjauksesta vastaa rehtori, tulosyksiköidenosalta niiden johtajat. Tulosyksiköt ovat: laitokset, keskukset, hallinto- jatukipalveluyksikkö sekä Teakon. Hallinto- ja tukipalveluyksikkö voi jakautuauseammaksi itsenäiseksi tulosyksiköksi työjärjestyksessä mainitulla tavalla.Yliopiston yleiset tavoitteet määritellään strategiassa. Koulutuksesta, taiteellisestatoiminnasta ja tutkimuksesta vastaavat työnjakonsa mukaisesti 3§ mainituttoimielimet sekä professorit. Koulutuksen sisällölliset tavoitteet määritelläänkoulutusohjelmittain yliopiston tutkintovaatimuksissa. Perus- ja jatkotutkinto-koulutuksesta säädetään tätä johtosääntöä tarkentavasti erillisissä tutkinto-säännöissä. Henkilöstöjohtamisesta vastaavat työnantajavirkamiehet. Jokaisellatyöntekijällä on määrätty esimies. Henkilöstöä ja taloutta koskevat ohjeet antaahallintojohtaja.”

Teatterikorkeakoulun organisaatio (2009) on esitetty kuvassa 1.

5 IADE eli Suomen taideyliopistojen koulutus- ja kehittämisinstituutti oli Taideteollisen kor-keakoulun ja Teatterikorkeakoulun yhteinen luovien alojen koulutus- ja kehittämisinstituutti,joka aloitti toimintansa 1.2.2007. Instituutin nimi tuli yksikön englanninkielisestä nimestäInstitute for Art, Development and Education.

�

Kuva �� Teatterikorkeakoulun organisaatio vuonna ����

��� Toiminta�ajatus� visio� toimintaympäristöja arvot

����� Toiminta�ajatus

Keväällä 2005 hyväksytyn Teatterikorkeakoulun strategia 2012:n6 mukaanTeatterikorkeakoulun toiminnan perusta on käsitys esittävien taiteiden arvos-ta yksilölle ja yhteisölle. Teatterikorkeakoulu palvelee taidetta, opiskelijoita jayhteiskuntaa olemalla kansallisen ja kansainvälisen taide- ja tiedeyhteisön ar-vostama koulutus- ja tutkimusyksikkö.

Tanssi ja teatteri, niiden harjoittaminen ja niistä nauttiminen, kuuluvatkulttuurien ja yhteisöjen elämään. Ne ja niiden sovellukset ovat omalakisia,kehittyviä taiteita. Niillä on oma, välineellisyydestä vapaa arvonsa. Ne heijas-tavat, vahvistavat ja kritisoivat yhteiskunnan rakenteita, tavoitteita ja arvoja. Netarjoavat esteettisiä, emotionaalisia ja älyllisiä elämyksiä. Jokainen elävä esitys

LaatuTeaK V1

Koulutus- jakehittämispalvelut

• esitystuotanto• näyttämö ja tarpeisto

• puvusto

• valo ja ääni• AV-ryhmä

Opetusteatteri

• opinto- jatutkimushallinto• opetuksen suunnitteluja kehittäminen

• Kirjasto

Opinto- jatutkimuspalvelut

• hallinto• huolto

• IT-ryhmä

Hallinto- ja teknisetpalvelut

Hallinto- jatukipalveluyksikkö

Laitokset

• vararehtori, puheenjohtaja

TIEDETAIDE

• teatteritaiteen laitos (Teta)

• svenska institutionen förskådespelarkonst (S)• tanssitaiteen laitos (T)

• valo- ja äänisuunnittelunlaitos (VÄS)

• tanssi- ja teatteripedagogiikanlaitos (Peda)

Esittävien taiteidentutkimuskeskus

Yhteisen opetuksen keskus

Opetus- ja tutkimusneuvosto

Opetus ja tutkimus

PAVE

TEAKON

Erillislaitokset

• rehtori, puheenjohtaja

Hallitus

Teatterikorkeakoulun organisaatio vuonna 2009

6 Teatterikorkeakoulun mukaan strategia 2012:n painopistealueina ovat kansainvälistyminen jataiteellisen tutkimuksen kehittäminen.

��

jatkaa ja uudistaa vuosituhantisia perinteitä. Jokainen esitys, tavoitteistaan riip-pumatta, on repliikki keskusteluun joka kehittää yhteiskuntaa avoimeksi, si-vistyneeksi ja inhimilliseksi.

Teatterikorkeakoulussa on mahdollisuus suorittaa tanssitaiteen maisterintutkinto tanssijan, koreografin ja tanssinopettajan koulutusohjelmissa sekäteatteritaiteen maisterin tutkinto näyttelijäntyön, ruotsinkielisen näyttelijän-työn, ohjauksen, dramaturgian, esitystaiteen ja -teorian, teatteri-ilmaisun opet-tajan sekä valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelmissa.

Teatterikorkeakoulu kantaa päävastuun ruotsinkielisten tanssi- ja teatte-ritaiteilijoiden koulutuksesta. Ruotsinkielisen näyttelijäntyön laitoksella on li-säksi maisteriohjelma NorMa, jossa muissa Pohjoismaissa kandidaatin tutkin-non tehneet näyttelijät voivat suorittaa maisterin tutkinnon.

Teatterikorkeakoulussa jatko-opinnot johtavat tanssitaiteen tai teatteritai-teen lisensiaatin ja tohtorintutkintoon.

����� Visio

Strategian mukaan Teatterikorkeakoulu on kansainvälistyvä esittävien taitei-den yliopisto, aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja taidealojensa rohkeaja jääräpäinen uudistaja.

Esittävien taiteiden yliopisto

■ Teatterikorkeakoulu on autonominen taideyliopisto, joka harjoittaa tai-teellista ja tieteellistä tutkimusta ja antaa ylintä esittävien taiteiden kou-lutusta.

■ Teatterikorkeakoulussa esittäviin taiteisiin kuuluvat tanssi, teatteri, valo-,ääni- ja esitystaide ja niiden nykyiset sovellukset sekä uudet esittämisenmuodot.

■ Koulutus perustuu taiteen saavutuksiin ja tutkimukseen.■ Koulutus tarjoaa ammattitaidon lisäksi vahvan sivistyksellisen ja teoreet-

tisen perustan taiteilijuudelle.

Kansainvälistyvä

■ Teatterikorkeakoulu on kansainvälisesti aloitteellinen.■ Teatterikorkeakoulu lisää opetuksen ja tutkimuksen kansainvälistä liikku-

vuutta.■ Teatterikorkeakoulun kansainvälistä toimintaa leimaa vastavuoroisuus ja

vastuullisuus.

��

Yhteiskunnallinen vaikuttaja

■ Teatterikorkeakoulu toimii yhteistyössä taide- ja yliopistokentän kanssa.■ Teatterikorkeakoulu toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa muun yhteis-

kunnan kanssa ja ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin.■ Teatterikorkeakoulu toimii kulttuuri- ja koulutuspoliittisena keskusteli-

jana ja aloitteentekijänä.■ Teatterikorkeakoulu palvelee yhteiskuntaa kouluttamalla esittävän ja so-

veltavan taiteen osaajia sekä pedagogeja.

Taidealojensa rohkea ja jääräpäinen uudistaja

■ Teatterikorkeakoulun koulutus pohjautuu perinteen tuntemukseen jatähtää taiteen uudistamiseen. Teatterikorkeakoulu arvostaa koulutukses-saan pitkäjänteistä, kriittistä ja tutkivaa otetta.

■ Teatterikorkeakoulu tunnistaa ja vaalii utopian mahdollisuutta taiteessa.

����� Toimintaympäristö

Strategian mukaan Teatterikorkeakoulun toimintaympäristönä on kansallinenja kansainvälinen yliopisto- ja taidekenttä. Teatterikorkeakoulun lähin yhteis-työpiiri on taideyliopistot, joiden kanssa tehdään päivittäistä yhteistyötä.

Teatterikorkeakoulu on vuoropuhelussa taidekentän kanssa. Taidekenttämuuttuu ja heijastaa koko yhteiskunnan muutosprosesseja. Uudet taiteidenvälillä liikkuvat esittämisen muodot, esimerkiksi esitystaide ja sirkustaide sekätaiteen uudet sosiaaliset tehtävät, kuten yhteisöteatteri lisääntyvät. Teatteri-korkeakoulu on valmis uusiin avauksiin, kuten sirkustaiteen koulutusohjelmankäynnistämiseen. Tanssin ja teatterin käyttö lisääntyy muiden alojen koulu-tuksessa, yhteiskunnallisessa toiminnassa ja yrityselämässä. Monikulttuurisuuson luonteva osa Teatterikorkeakoulun toimintaa ja vaikuttaa taiteen sisältöön,kysyntään ja tuotantoon. Se luo uusia yleisöjä ja koulutustarpeita.

Teatterikorkeakoulu tekee monipuolista yhteistyötä erityisesti muidentaideyliopistojen kanssa opetus- ja esitystoiminnassa, täydennyskoulutuksessaja tukipalveluiden järjestämisessä. Teatterikorkeakoulu suhtautuu myönteisestitaideyliopistojen yhteistyön tiivistämiseen ja haluaa olla aktiivisesti mukanasuunnittelemassa erilaisia ratkaisuja, jotka tukevat Teatterikorkeakoulun stra-tegisia linjauksia ja koko Suomen taide-elämän ja yhteiskunnan etua.

Teatterikorkeakoulu harjoittaa yhteistyötä myös tiedeyliopistojen ja nii-den taideaineiden laitosten kanssa. Yhteydenpito ammattikorkeakoulujenkanssa on säännöllistä, ja taiteen koulutuksen sisältöjä ja rakenteita, työllisyyt-tä ja työnjaon toimivuutta arvioidaan yhdessä.

��

����� Arvot

Strategian mukaan taide ja taiteen arvostus näkyvät kaikessa Teatterikorkea-koulun toiminnassa.

Yhteisöllisyys

■ Työympäristön kehittäminen ihmisten kohtaamisen mahdollistavaksi.■ Tuetaan yhteisöjen muodostumista Teatterikorkeakoulun sisällä ja avataan

yhteisöjen välisiä rajapintoja.■ Moniarvoisuus ja yhdenvertainen kohtelu.■ Suvaitsevaisuus ja kunnioittaminen.

Luottamus

■ Opetustilanteen luottamuksellisuus.■ Jokaisen yksilön oikeus tulla kuulluksi ja otetuksi huomioon.■ Päätösvallan ja vastuun hajauttaminen organisaatiossa.■ Päätöksenteon ja viestinnän avoimuus ja johdonmukaisuus.

Ruumiillisuus

■ Ihmisen ottaminen huomioon kokonaisuutena.■ Ruumiillisen ja hiljaisen tiedon arvostaminen.■ Käsityötaitojen arvostaminen.■ Ergonomiaan panostaminen.■ Suullisen ja henkilökohtaisen viestinnän tärkeys.

��� Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat

Teatterikorkeakoulun systemaattinen laadunvarmistustyö alkoi taideyliopisto-jen yhteisellä laatuhankkeella vuosina 2004–2006. Tällöin toteutetun hank-keen aikana keskusteltiin laadun käsitteestä ja määrittelyistä, laadittiin ensim-mäisiä prosessikuvauksia sekä hahmoteltiin TeaKin laadunvarmistusjärjestel-män työkaluja.

Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, lyhyesti LaatuTeaK,pohjautuu TeaKin strategiaan, sen toiminta-ajatukseen ja visioon. LaatuTeaKon ollut syksystä 2008 alkaen intranetin Lentokentällä, missä tiedotetaanTeatterikorkeakoulun päätöksenteon tärkeimmistä ”lennoista”.

Laadunvarmistusjärjestelmä tähtää sujuvaan ja tarkoituksenmukaiseen toi-mintaan strategiassa ja muutoin asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Olen-naista LaatuTeaKissa on toiminnan selkeys, johtamisen avoimuus sekä toimin-nan kehittäminen palautteen ja muun karttuvan tiedon perusteella.

��

LaatuTeaK perustuu kehittämisen kehän ideaan. Kehä muodostuu toi-minnan suunnittelusta, toteuttamisesta, tulosten kokoamisesta ja niiden ar-vioimisesta ja se päättyy kehittämispäätösten tekemiseen. Kehittäminen jatkuujälleen toiminnan suunnittelulla ja jatkaa siitä uutta kierrostaan.

Kehittämisen kehä läpäisee TeaKin ydintoiminnot: perustutkintokoulu-tuksen, jatkotutkintokoulutuksen, tutkimuksen ja taiteellisen (post-doc) toi-minnan, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen sekä niiden tukitoiminnot: joh-tamisen ja hallinto- ja tukipalvelut. Kehittämisen kehän eri vaiheita kuvataanja todennetaan LaatuTeaKissa erilaisin työkaluin: prosessikuvausten, ohjeiden,oppaiden ja säännösten, kaaviokuvien sekä laadullisten ja määrällisten arvioin-tien avulla. Prosessikuvauksia on nelisenkymmentä, sisäisiä ohjeita ja oppaitanoin kolmekymmentä ja kaaviokuvia kuusi.

LaatuTeaK elää ja päivittyy TeaKin toiminnan kehittymisen myötä. Laa-tuTeaK on kirjattu sähköisen käsikirjan muotoon TeaKin sisäiseen intranetiinja osin myös TeaKin julkisille verkkosivuille www.teak.fi.

LaatuTeaKin tavoitteet

Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteena on edistää ja helpottaa strategisten jamuutoin määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. LaatuTeaKin tavoitteita ovat:■ Varmistaa oppimista tukevien toimintojen sujuvuus■ Läpinäkyvä ja selkeä johtaminen■ Opiskelijatyytyväisyyden tukeminen■ Henkilökunnan työhyvinvoinnin tukeminen■ Toiminnan jatkuva, tietoon perustuva kehittäminen.

Näiden ydintavoitteiden lisäksi LaatuTeaK toimii myös mm. uuden hen-kilökunnan perehdyttämisen välineenä.

LaatuTeaKin vastuut

Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä vastaa rehtori Paula Tuo-vinen, sitä ohjaa TeaKin johtoryhmä (rehtori, vararehtori ja hallintojohtaja) jatoteuttaa laatupäällikkö Laura Jännes. LaatuTeaKin päivittämisvastuut on mää-ritelty LaatuTeaKin vastuunjakotaulukossa. Kukin työntekijä vastaa omientehtäviensä laadukkaasta ja sujuvasta hoitamisesta ja kehittämisestä.

Teatterikorkeakoulun laatukäsikirja

Teatterikorkeakoulun laatukäsikirja LaatuTeaK löytyy kokonaisuudessaanTeatterikorkeakoulun intranetistä, osoitteesta: https://intra.teak.fi/laatuteak.

Seuraavassa kuvassa esitetään Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjes-telmä LaatuTeaK.

��

Kuva �� Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä2. Toteuta

3. Tarkista ja arvioi tul os

4.Päätä ja toimi parem

min

1.Suunnit

tele

LaatuTeaKin laatutakomo

��

� Auditointitulokset

��� Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmäntavoitteiden� toimintojen� toimijoiden sekävastuiden määrittely ja dokumentaatio

Teatterikorkeakoulun laatukäsikirja on LaatuTeak, jossa on kuvattu korkeakoulunlaadunvarmistusjärjestelmä. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen jatoimijoiden määrittely ja dokumentaatio on toteutettu selkeästi ja varsin kattavasti.Tavoitteiden määrittely puuttuu kuitenkin ydintoimintojen osaprosesseista. Vastuun-jaon kuvaus vaikuttaa toimivalta, mutta sitä ei tunneta vielä riittävästi. Korkeakoulunlaadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden mää-rittely ja dokumentaatio on kokonaisuutena kehittyvässä vaiheessa.

Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio

Teatterikorkeakoulun sähköinen laatukäsikirja, LaatuTeaK, on sijoitettu Teat-terikorkeakoulun intranetiin (https://intra.teak.fi/laatuteak). LaatuTeaK poh-jautuu korkeakoulun strategiaan, toiminta-ajatukseen ja visioon.

Teatterikorkeakoulun strategia ja sen toteuttamissuunnitelma löytyvätLaatuTeaKin Aarrearkun aineistosta ainoastaan tulosneuvotteluasiakirjojen yh-teydestä (Netra). Intranetissä ei ole strategiaa täydentäviä toimenpideohjelmia(henkilöstöstrategia, tasa-arvosuunnitelma, viestinnän toimenpideohjelma, in-formaatiopalvelujen toimenpideohjelma, kansainvälistymisen toimenpide-ohjelma, työsuojelun toimintaohjelma). Vaikka keskeiset asiakirjat löytyvätkinkorkeakoulun avoimilta internet-sivuilta, niiden hyödyntämistä voisi edistäänykyistä parempi näkyvyys LaatuTeaKissa. Näin LaatuTeaKin tavoitteeksi ase-tettu strategian toteuttamisen tukeminen tulisi nykyistä selkeämmin esille.

Laadunvarmistuksen tavoitteet

Teatterikorkeakoulun strategiassa (2012) ja sen toteuttamissuunnitelmassa(2009–2012) todetaan laatutyöstä, että siinä ”keskitytään erityisesti toiminnansujuvuuden parantamiseen kehittämällä opiskeluprosesseja ja sähköisiä palve-luja”. Laadunvarmistuksen tavoitteenmäärittely on kirjattu LaatuTeaKiin seu-raavasti:

�

”Laadunvarmistusjärjestelmä tähtää sujuvaan ja tarkoituksenmukaiseen toimin-taan strategiassa ja muutoin asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. OlennaistaLaatuTeaKissa on toiminnan selkeys, johtamisen avoimuus sekä toiminnankehittäminen palautteen ja muun karttuvan tiedon perusteella.”

Edelleen, laadunvarmistusjärjestelmällä sanotaan olevan seuraavia tavoitteita:■ Varmistaa oppimista tukevien toimintojen sujuvuus■ Läpinäkyvä ja selkeä johtaminen■ Opiskelijatyytyväisyyden tukeminen■ Henkilökunnan työhyvinvoinnin tukeminen■ Toiminnan jatkuva, tietoon perustuva kehittäminen.

Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden merkitystä korkeakoulun stra-tegian toteuttamiselle ei kuitenkaan tuoda esiin. Tavoitteille ei myöskäänanneta täsmentäviä sisältöjä, jotka helpottaisivat laadunvarmistusjärjestelmäntavoitteiden toteutumisen seurantaa (katso luku 4.6).

Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä vastaa rehtori, sitä oh-jaa TeaKin johtoryhmä (rehtori, vararehtori ja hallintojohtaja) ja toteuttaa laa-tupäällikkö.

Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnot

Teatterikorkeakoulun laadunvarmistus perustuu ns. kehittämisen kehän ideaan.Kehittämisen kehä muodostuu toiminnan suunnittelusta, toteuttamisesta, tu-losten kokoamisesta ja niiden arvioimisesta, ja se päättyy kehittämispäätöstentekemiseen. Tämän jälkeen seuraa kehittämisen seuraava kierros, joka alkaasuunnittelusta ja jatkuu edelleen kehän seuraavilla vaiheilla. Toiminnan kehit-tämisen kannalta keskeistä on palautteen keruu.

Auditointiaineiston mukaan kehittämisen kehän tarkoituksena on läpäis-tä ydintoiminnot, joita ovat perustutkintokoulutus, jatkotutkintokoulutus, tut-kimus ja taiteellinen (post doc) toiminta, yhteiskunnallinen vuorovaikutus janiiden tukitoiminnot, johtaminen sekä hallinto- ja tukipalvelut. Ydintoimin-toja on jäsennetty ja havainnollistettu prosessikuvauksissa. Laatutyökaluiksitodetaan prosessit, sisäiset säännökset ja oppaat, ulkoiset säädökset, arvioinnitsekä johtaminen. Ydintoimintoja esittelevissä teksteissä todetaan suunnittelus-ta ja toteutuksesta, tulosten ja arviointien koonnasta sekä päätöksenteostavastaavat tahot. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kohdalla ei kehittämisenkehän soveltamista ole kuvattu lainkaan. Hallinto- ja tukipalveluissa laaditaankehittävän kehän eri vaiheiden mukaisesti dokumentit työtehtäviä ja tulos-yksiköiden toimintoja varten.

�

Palautevirtojen kautta syntynyttä tietoa dokumentoidaan LaatuTeaKinAarrearkkuun. Ensisijaisesti johtamisen tukena toimiva Aarrearkku on tieto-varasto, johon kerätään toiminnan määrällisiä ja laadullisia tuloksia. Aarrearkuntietojen perusteella valmistellaan mm. tulosneuvotteluaineistot. Aarrearkkuuntallennetusta tiedosta hahmottuu vähitellen Teatterikorkeakoulun toiminnanhistoria.

Laadunvarmistusjärjestelmän prosessit� toimijat ja vastuut

Teatterikorkeakoulun toimintaa säätelevät säädökset, sisäiset säännöt, ohjeet,oppaat ja kaaviokuvat on listattu LaatuTeaKiin kattavasti. Auditointiryhmännäkemyksen mukaan prosessien mallintaminen on toteutettu johdonmukai-sesti, tiiviisti ja havainnollisesti. Prosessikaaviot ovat visuaalisesti selkeitä jamiellyttäviä lukea.

Koko korkeakoulun laadunvarmistuksen kannalta keskeisimmät prosessitovat toiminnanohjaus, palautekäytännöt, opiskelun ja opetuksen tuki sekä esi-tystoiminta. Pääprosessit jakautuvat osaprosesseihin. Jokainen osaprosessi ja senvaiheet kuvataan, ja kullekin vaiheelle on osoitettu vastuutaho. Jokaisen osa-prosessin kohdalla todetaan myös osaprosessin tulokset sekä osoitetaan joitakinhuomioitavia ja kehitettäviä alueita. On kuitenkin epäselvää, mihin tavoitteisiinnähden näitä huomioita ja kehitettäviä alueita esitetään, koska laadunvar-mistusjärjestelmän kuvauksessa osaprosesseille ei ole asetettu omia tavoitteita.Jos tavoitetta ei ole asetettu, voi prosessin toimivuuden arviointi olla vaikeaa.

LaatuTeaKin vastuunjakotaulukossa on prosessien kullekin toimenpiteel-le nimetty vastuuhenkilö. Kunkin työntekijän tulisi vastata omien tehtäviensälaadukkaasta ja sujuvasta hoitamisesta ja kehittämisestä. Prosessien vastuuhen-kilöt on kirjattu havainnollisesti henkilön nimen mukaan. Pienessä organisaa-tiossa tällainen ratkaisu saattaa toimia, mutta vastuiden jako tehtävänimikkei-den mukaisesti saattaisi olla perusteltu vaihtoehto, koska henkilön vaihtumi-nen ei johtaisi tällöin välittömään päivitystarpeeseen. Prosessikuvauksissa on-kin käytetty tehtävänimikkeitä.

Vastuuhenkilöt vastaavat myös prosessien päivittämisestä. Päivittämisestätiedottaminen hoidetaan prosessikuvauksissa viimeisenä diana olevaan ns. me-tadiaan, johon merkitään, kuka on mitäkin prosessikuvausta milloinkin päi-vittänyt. Prosessien merkittävät muutokset edellyttävät kuitenkin erillistä tie-dottamista. Tältä osin viestintätapaa ei ole toistaiseksi vahvistettu.

Prosessikuvauksista voi päätellä, että prosesseja päivitetään aika ajoin,mutta puutteitakin on. Puutteita on tiedostettu ja niitä on pyritty dokumen-toimaan. On hyvä, että kunkin prosessikuvauksen yhteydessä on kohta ”Huo-mioitavaa ja kehitettävää”. Se osoittaa, että prosessien uudistamistarve halu-

��

taan pitää jatkuvasti esillä. Prosessien kuvausjärjestelmä on vielä varsin uusi.Korkeakoululla ei ole toistaiseksi paljoakaan kokemusta siitä, miten prosessienkehittäminen kehittävän kehän avulla toteutuu.

Laadunvarmistusjärjestelmän kattavuus

Laadunvarmistus kattaa varsin monipuolisesti Teatterikorkeakoulun toiminto-ja. LaatuTeaKin sisältämän informaation ja auditointihaastattelujen perusteel-la voidaan todeta, että koulutus, tutkimus, taiteellinen toiminta sekä hallinto-ja tukipalvelut sisältävät vaihtelevasti laadunvarmistuksen menettelyjä. Joilla-kin toiminnan osa-alueilla (esimerkiksi perustutkintokoulutus, opetusteatteri,hallinto- ja tukipalvelut) laadunvarmistus on muita osa-alueita kehitty-neempää, sen sijaan joillakin osa-alueilla (esimerkiksi jatkotutkintokoulutus,tutkimus ja taiteellinen toiminta) se on vasta alkavassa vaiheessa. Yhteiskun-nallinen vuorovaikutus on osa-alue, josta jatkuva laadunvarmistus puuttuulähes kokonaan.

Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen eivät muodosta LaatuTeaKissaomaa, kattavaa kokonaisuutta. Virantäyttö on linkitetty osaksi tutkintotavoit-teista koulutusta ja tutkimusta. Toiminnanohjaukseen sisältyvät työsuunnitel-mia ja ypj-arviointeja koskevat prosessit (opetus- ja tutkimushenkilökuntasekä muu henkilökunta erikseen). Perehdyttämisasiat ja kehittämistoimen-piteet ym. on puolestaan liitetty hallinto- ja tukipalvelujen prosessien yhtey-teen. Auditointiryhmä esittää, että henkilöstön rekrytoinnin ja kehittämisendokumentaation rakennetta harkittaisiin uudelleen.

Teatterikorkeakoulun kansainvälistymisstrategiassa todetaan, että kansain-välisyys on osa Teatterikorkeakoulun toimintaa sen kaikilla tasoilla. Auditoin-nin aikana LaatuTeaKin kieli oli kuitenkin vain suomi. Yliopistolain mukaanTeatterikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Olisi pe-rusteltua, että LaatuTeaK olisi ainakin keskeisiltä osiltaan saatavana myös ruot-sin kielellä. Kansainvälisyyden vahvistamiseksi olisi tärkeää, että LaatuTeaK oli-si luettavissa myös englanniksi.

Teatterikorkeakoulu on pieni korkeakoulu, joten laadunvarmistusjärjes-telmänkin on hyvä olla tarkoituksenmukaisen kokoinen. Auditointiryhmännäkemyksen mukaan LaatuTeaK vaikuttaa pääosin johdonmukaisesti raken-netulta ja sopivan laajuiselta korkeakoulun kokoon nähden. Uusille työnteki-jöille LaatuTeaK on hyvä perehdytysväline, mutta myös pitkään palveluksessaolleille järjestelmän mallinnus auttaa hahmottamaan toimintaa aikaisempaaselkeämmin ja kokonaisvaltaisemmin. Tekstin paikoitellen kepeät sutkaukset,kuten esimerkiksi ”Laatu on sitä, että sählätään vähemmän”, ovat hauskoja jasopivat hyvin ryydittämään muutoin helposti liian raskaaksi muodostuvaa

�

kokonaisuutta. Tietty kepeys ja mutkattomuus sopivat Teatterikorkeakouluntoimintakulttuurin. Talossa toimitaan talon tavalla, sen omia perinteitä kun-nioittaen, mutta laadunvarmistuksen henki ja periaatteet muistaen.

Yhteenveto:■ Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä on kirjattu Laatu-

TeaKiin, joka on korkeakoulun laatukäsikirja. Korkeakoulun kokoonnähden LaatuTeaK on laajuudeltaan tarkoituksenmukainen.

■ Korkeakoulun intranetissä sijaitseva LaatuTeaKin Aarrearkku muodostaalaadunvarmistusjärjestelmän tuottaman määrällisen ja laadullisen tiedonvaraston. Määrälliset tulokset ovat korkeakoulun internet-sivuilla kaikkienluettavissa.

■ LaatuTeaK perustuu korkeakoulun strategiaan, toiminta-ajatukseen javisioon. LaatuTeaKiin on kirjattu myös laadunvarmistusjärjestelmäntavoitteita. Tavoitteille ei anneta kuitenkaan täsmentäviä sisältöjä, jotkahelpottaisivat laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden toteutumisen seu-rantaa.

■ Korkeakoulun ydintoimintojen prosessit on mallinnettu johdonmukaises-ti ja pääosiltaan kattavasti, mutta osaprosessien tavoitteita ei ole määritel-ty. Osaprosessien tavoitteiden määrittelyä kannattaisi harkita, koska semahdollistaisi osaprosessien toimivuuden nykyistä paremman arvioinnin.

■ Laadunvarmistusjärjestelmän jatkokehittelyssä kannattaisi harkita, millätavalla dokumentoituna henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen muodos-taisivat LaatuTeaKissa nykyistä selkeämmän kokonaisuuden.

■ Laadunvarmistusjärjestelmän toimijoiden vastuut ilmenevät havainnolli-sesti vastuunjakotaulukosta ja prosessikuvauksista. Korkeakouluyhteisö eivielä tunne vastuunjakoa kattavasti, mikä vaikeuttaa laadunvarmistus-järjestelmän toimintaa ja heikentää sen vaikuttavuutta.

■ Korkeakoulu on kansainvälistymisstrategiassaan todennut, että kansain-välisyys on osa sen toimintaa kaikilla toiminnan tasoilla. Yliopistolain mu-kaan ruotsi on suomen lisäksi toinen opetus- ja tutkintokieli. Ruotsin-ja englanninkielinen laadunvarmistusjärjestelmää koskeva dokumentaatiopalvelisi korkeakoulun ruotsinkielisen koulutuksen kehittämistä ja kan-sainvälistä yhteistyötä.

��

��� Korkeakoulun perustoimintojenlaadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus

����� Tutkintotavoitteinen koulutus

Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä kattaa tärkeimmät osat tutkintotavoit-teisen koulutuksen toiminnoista. Opiskelijapalautetta kerätään ja hyödynnetään laa-jalti, mutta palautteen vaikutusten dokumentoinnissa on kehitettävää. Laadunvarmis-tusjärjestelmä tunnistaa tehokkaasti riittämättömän laadun. Korkeakoulu on edistänytkoulutustoimintaa strategisten tavoitteidensa suuntaisesti, mutta toimintaprosessientavoitteellisuudessa on kehittämistarpeita. Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadun-varmistus on kokonaisuudessaan kehittyvässä vaiheessa.

Strategiset tavoitteet

Teatterikorkeakoulu on opetuspainotteinen taideyliopisto, minkä vuoksikoulutustoiminta on sen tehtävistä mittavin. Koulutustoiminnassa perustutkin-tokoulutus on selvästi laajinta ja jatkotutkintokoulutus puolestaan melko sup-peaa. Korkeakoulun strategia 2012:ssa esitetyssä visiossa Teatterikorkeakoulunkoulutus perustuu taiteen saavutuksiin ja tutkimukseen. Perustutkintokoulu-tuksen strategisina päämäärinä ovat taidollisten ja tiedollisten perusedellytys-ten luominen ammatissa toimimiseen kansallisesti ja kansainvälisesti, perustanantaminen jatko-opinnoille, taiteilijuuden ja reflektointikyvyn kehittymisentukeminen sekä yhteistyö kansallisen ja kansainvälisen taidekentän ja muidentaide- ja tiedeyliopistojen kanssa.

Jatkotutkintokoulutus on tutkimuksen ja kansainvälistymisen ohellaTeatterikorkeakoulun strategisia painopisteitä. Jatkotutkintokoulutuksen stra-tegisina päämäärinä ovat taiteellisen jatkokoulutuksen aseman vahvistaminen,taiteellisen tutkimuksen teoriaperustan ja menetelmien kehittäminen jatko-tutkintokoulutuksen pohjaksi ja jatkotutkintokoulutuksen vakiinnuttaminenosaksi kansallista ja kansainvälistä taide- ja yliopistokenttää.

Perustutkintokoulutuksen laadunvarmistus

Teatterikorkeakoulu on määritellyt perustutkintokoulutuksen pääprosessit javirantäyttöprosessit sekä vahvistanut perustutkintokoulutusta koskevia sääntöjäja joukon opiskelijoiden oppaita ja muita oppaita. Pääprosessit ovat opiskelunja opetuksen tuki ja esitystoiminta.

Opiskelun ja opetuksen tuki -prosessin tavoitteena on tukea opiskelijoitaopintojen suorittamisessa ja opetushenkilöstöä perustutkintokoulutuksenopettamisessa, opintojen järjestämisessä ja kehittämisessä. Tämä pääprosessi kä-sittää seuraavat osaprosessit: opiskelijavalinnat, tutkintovaatimusten laatiminen

��

koulutusohjelmittain, opetusohjelmien laatiminen, kansainvälisten opintojentuki, työllistymisen edistäminen, opintojen suorittamisen tukeminen, opiske-lijoiden valmistuminen ja sekä opetuksen tukeminen ja kehittäminen. Pää-prosessit ja osaprosessit kattavat hyvin tärkeimmät tutkintokoulutuksen pro-sessit.

Esitystoiminnan prosessin tavoitteena on tutkintovaatimuksiin kuuluvanesitystoiminnan toteuttaminen pedagogisten päämäärien mukaisesti. Proses-sin osaprosessit ovat pedagoginen suunnittelu, esitystoiminnan resurssiensuunnittelu, tuotannon toteutuksen suunnittelu, toteutus ja jälkityöt. Pää-prosessit ja osaprosessit kattavat esitystoiminnan prosessit hyvin. Esitystoimin-ta on rakennettu vahvaksi osaksi taiteilijaksi kouluttamista.

Haastattelujen perusteella hallintohenkilökunta tuntee prosessit seikka-peräisimmin oman vastuunjakonsa mukaan, mutta tutkintovaatimusten, ope-tusohjelmien laatimisen ja esitystoiminnan prosesseja tunnetaan jonkin verranmyös opetushenkilökunnan piirissä.

Teatterikorkeakoulu jakaa perustutkintokoulutuksen palautekäytännötyliopiston yhteiseen palautteeseen, laitosten palautekäytäntöihin ja tilannekoh-taisiin arviointeihin. Yliopiston yhteisen, säännöllisesti ja keskitetysti kerättä-vän palautteen osaprosessit ovat rehtorin kysely (ensimmäisen kerran 2009),työhyvinvointikysely, sijoittumisseuranta, sidosryhmäkysely (ensimmäisenkerran 2009) sekä laitosten ja yksiköiden palaute muille laitoksille ja yksiköillesekä yliopiston johdolle. Kukin prosessi on kuvattu laadunvarmistusjärjestel-mässä täsmentämällä prosessin vaiheet ja vastuut, prosessin tulokset sekä osoit-tamalla prosessista jotakin huomioitavaa ja kehitettävää.

Opiskelun ja opetuksen tuen ja esitystoiminnan osaprosesseille ei ole ase-tettu tavoitteita, mutta yhteisille palautekäytännöille on määritelty tavoite: saa-da johtamista ja kehittämistä varten tietoa ja palautetta korkeakoulun toimin-nasta ja sen tavoitteiden toteutumisesta. Yhteisten palautekäytäntöjen osalta eiole vahvistettu, mikä kytkentä niillä on tutkintokoulutukseen. Täten ei olemyöskään selvää, millä tavalla varmistetaan yhteisten palautteiden hyödyntä-minen opetuksen ja opiskelun tuen ja esitystoiminnan pääprosesseissa sekälukuisissa osaprosesseissa.

Laitokset keräävät opiskelijapalautetta myös itse. Osa näistä palaute-käytännöistä on kaikille laitoksille yhteisiä, osa niistä on käytössä vain joilla-kin laitoksilla. Laitosten palautekäytännöistä osa on dokumentoitua ja osa ei-dokumentoitua. Korkeakoulun mukaan ei-dokumentoitu palautteenanto onominaista esittävien taiteiden opetukselle. Laitosten dokumentoidut palaute-käytännöt on kuvattu yleispiirteisesti ja tiiviisti yhtenäisen rakenteen mukaan.Esitystapa kertoo, kuinka yleisiä käytäntöjen eri ominaisuudet ovat.

��

Opettajat ja opiskelijat antavat palautetta opetusteatterin toiminnasta osa-na produktioiden purkupalavereja. Opettajahaastattelujen mukaan yhteistyötäopetusteatterin kanssa tulisi kehittää niin, että opetusteatterin henkilöstö olisinykyistä paremmin perillä kunkin produktion keskeisistä oppimistavoitteista.

Auditointiryhmä havaitsi, että Teatterikorkeakoulun kielenkäytössä palaut-teella on kahtalainen päämerkitys. Toisaalta opettajat (ja osin myös opiskelijat)antavat palautetta opiskelijoille heidän työskentelystään kursseilla, toisaaltaopiskelijat antavat kurssia koskevaa palautetta opettajalle joko kurssin aikanatai sen jälkeen. Haastattelujen perusteella näiden välillä ei useinkaan tehdä kes-kustelussa eroa. Monissa tapauksissa sekä opettajat että opiskelijat näyttävät ko-rostavan ennen muuta opiskelijoille kurssin kuluessa annettua palautetta, mikäliittyy taiteelliseen työskentelyyn. Auditointiryhmä esittää, että palautteeseenliittyvää terminologiaa voisi harkita osin uudelleen, jotta erilaisten palauttei-den tarkoitus sekä keruu ja hyödyntäminen erottautuisivat riittävän selkeällätavalla niin korkeakoulun sisällä kuin sen ulkopuolella.

Laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksen mukaan laitosten dokumentoi-duissa palautekäytännöissä ei useinkaan tehdä päätöksiä toimenpiteistä eikänäin ollen myöskään julkisteta toimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikutusta eikirjallisen auditointiaineiston mukaan seurata lainkaan (poikkeuksena yhdenlaitoksen laitoskokoukset). Haastatteluaineiston perusteella opiskelijapalautteenkeruu on yleinen, mutta ei kuitenkaan täysin kattava käytäntö. Palautetta hyö-dynnetään usein välittömästi. Opiskelijapalautteen vahvan vuorovaikutteisuu-den johdosta palautetta ja sen hyödyntämistä ei useinkaan dokumentoida.Opettajat antavat melko yleisesti vastapalautetta (palautetta palautteesta), muttahaastattelujen perusteella käytäntö ei ole kattava eikä vastapalaute useinkaandokumentoitua.

Korkeakoulu on laajentanut opiskelijapalautekäytäntöjään anonyymienlomakekyselyjen suuntaan. Lomakekyselyt eivät kuitenkaan kata kaikkeakoulutusta. Sekä opetushenkilökunnan että opiskelijoiden haastatteluissa pi-dettiin yleisesti hyvänä anonyymien palautekyselyjen käyttöönottoa, sillä nii-den nähtiin tukevan kriittisen palautteen antamista ja ongelmakohtien doku-mentaatiota.

Haastattelujen perusteella sekä dokumentoidulla että ei-dokumentoidul-la palautteella on ollut merkitystä opetuksen kehittämisessä. Opiskelijoidenmielestä palautteen hyödyntämisestä on selviä näyttöjä. Palautetieto on vai-kuttanut esimerkiksi opiskelijavalintojen kehittämiseen, opetusteatterin palve-luun, tuntiopettajavalintoihin ja kurssien sisältöihin (myös kurssien kuluessa).Palautteen vaikuttavuutta ei kuitenkaan dokumentoida systemaattisesti. Osas-sa opiskelijahaastatteluja ei palautteella nähty aina olevan riittävää vaikutusta.

��

Opettajien antama vastapalaute, sen hyödyntäminen ja dokumentaatio eivätole auditointiaineiston ja haastattelujen perusteella systemaattista.

Opetuksen kehittämisestä yhteistyössä koulutusohjelmien professorienkanssa vastaava yhteisen opetuksen yksikkö järjestää vuosittain opettaja- jayhteissuunnitteluseminaarit opettajille sekä opinto- ja tutkimuspalvelujensuunnittelijoille, opetusteatterin johtajalle ja vastaavalle tuottajalle. Opiskelijatja sidosryhmät eivät yleensä osallistu näihin seminaareihin. Opettajille suun-nattuja, opetukseen ja sen kehittämiseen liittyviä keskusteluja järjestetäänlisäksi lukukausien aikana ns. pedakahvilan ja iltakoulun muodossa. Nämätilaisuudet tunnettiin yleisesti ja niitä arvostettiin uusien ideoiden lähteinä.

Opetusteatterin toiminnassa havaittuihin kysynnän ja tarjonnan kohtaa-mattomuuden ongelmiin on puututtu tavalla, jota pidetään yleisesti parannuk-sena suhteessa aiempaan tilanteeseen (palvelujen mitoitus kiintiöpäivälaskel-man ja työajan seurannan avulla). Opetusteatterin palveluja käyttävät opetta-jat ja opiskelijat näkevät palvelukyvyssä edelleen kehittämistarvetta, silläopetusteatterin palvelutaso vaihtelee kokemusten perusteella liiaksi henkilönmukaan. Opetusteatterin resurssit ja laitosten tarpeet kytkeä opetus produk-tioihin muodostavat haastattelujen perusteella jatkuvan ongelman, joka tun-nistetaan ja jonka ratkaisumalleja kehitetään. Ratkaisumallien kytkeytyminenopetusmuotojen kehittämismahdollisuuksiin ja kustannustietoisuuden vahvis-tamiseen on tunnistettu. Opetusteatteri hyödyntää palautetta, jota syntyy pro-duktioiden purkupalavereissa laitoksilla. Esitystoiminnan prosessikuvauksenlaadintaa on pidetty erityisen hyödyllisenä.

Opetustoiminnan pitkäjänteinen kehittäminen on osin haasteellista, silläprofessorikunta on määräaikaista. Ongelmakohtia on kuitenkin tunnistettu jauuden professorin perehdyttämiseen on alettu kiinnittää enenevästi huomio-ta. Laadunvarmistusjärjestelmässä kuvatut toimintaprosessit nähdään hyödyl-lisiksi perehdytystilanteissa, mutta niiden hyödyntäminen on vasta alku-vaiheessa.

Eri koulutusohjelmien opiskelijoille on luotu yhteiset valinnaiset opin-not, mikä on edistänyt keskustelua tutkintojen yhteisistä koulutustavoitteistaja pedagogisista linjauksista. Henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien(HOPS) laadinta on kattavaa, ja haastattelujen perusteella opiskelijat näkevätne hyödyllisinä. Tämä koskee myös joissakin yhteyksissä käytössä olevia ryh-mäkohtaisia opiskelusuunnitelmia (ROPS). Opiskelussa käytetään useilla kurs-seilla harjoitusten videotaltiointeja, jotka edistävät sekä opiskelijoiden omanosaamisen arviointia että opettajan mahdollisuuksia täsmälliseen palautteenantamiseen.

��

Pedagoginen tallennehanke7 taltioi opetuskäytäntöjä ja mahdollistaa hy-vien käytänteiden siirtämisen muiden opettajien käyttöön myös korkeakoulunulkopuolelle. Hanketta voidaan pitää hyvänä käytänteenä, joka tukee koulu-tuksen laadun kehittämistä ja yleistä tietämystä taidealan koulutuksesta.

Strategiassa tavoitteeksi asetettua opetuksen perustumista taiteen saa-vutuksiin ja tutkimukseen tulkitaan haastattelujen perusteella epävarmasti jaosin satunnaisella tavalla, mutta kytkennän olemassaolosta on monipuolistanäyttöä.

Näyttelijäkoulutuksessa on otettu käyttöön vapaaehtoisena ns. kummi-toiminta, jossa kullakin opiskelijalla on työelämässä toimiva kummi. Haastat-telujen perusteella kokemukset ovat monella tavalla myönteisiä, mutta kum-mitoiminnan tavoitteet ja käytännöt ovat haastattelujen perusteella epäselvät.Myönteisten kokemusten myötä kummitoimintaa ollaan laajentamassa myösmuihin koulutuksiin. Onnistunut kummitoiminta tukee opetuksen kehittä-mistä, opiskelijoiden kehittymistä taiteilijana sekä heidän työllistymistään.

Kaiken kaikkiaan Teatterikorkeakoulu on onnistunut luomaan oppimis-ympäristön, joka tukee ja vahvistaa opiskelijan kasvamista taiteilijaksi. Opis-kelijat saavat paljon henkilökohtaista ohjausta osana opetusta. Opetusteatterinpalveluja käytetään kiinteänä osana koulutusta. Oppimispäiväkirjat luovatopiskelijoille mahdollisuuden omaan reflektioon ja opettajille mahdollisuudentukea opiskelijan kasvamista taiteilijana. Oppimispäiväkirjat on yhdistettymyös taidekorkeakoulun erityistarpeet huomioon ottavalla tavalla kandidaa-tin tutkinnon tutkielmatyöskentelyyn. Korkeakoulu uudistaa opetustaan hyö-dyntämällä määräaikaisen henkilökunnan osaamista, mutta on samalla tunnis-tanut määräaikaisuuteen liittyvät ongelmat.

Jatkotutkintokoulutuksen laadunvarmistus

Jatkotutkintokoulutus toteutetaan esittävien taiteiden tutkimusyksikössä, osinyhteistyössä muiden taideyliopistojen kanssa. Yliopisto on nimennyt jatkotut-kintokoulutukselle kaikkiaan kymmenen pääprosessia: jatko-opinto-oikeudenhankinta, jatko-opintojen suorittaminen, opin- ja taidonnäytteen tarkastami-nen, jatkotutkinnon myöntäminen, jatkotutkintovaatimusten suunnittelu,jatko-opintojen opetusohjelman laadinta ja toimeenpano, väitöskirjan julkai-seminen, tutkimusapurahat (valmistellaan myöhemmin), jatko-opiskelijoiden

7 Teatterikorkeakoulun Yhteisen opetuksen keskuksen (OpeK) alaisuudessa toteutettu peda-goginen tallennehanke (2009) on pilottiprojekti, jossa dokumentoitiin Teatterikorkeakoulunkokeneiden opettajien työtä. Hankkeessa sovellettiin väljästi ”stimulated recall” -menetelmää,jota käytetään mm. opettajien asiantuntijuuteen liittyvässä tutkimuksessa. Oppitunti videoitiin,ja taltiointia katsoessaan opettaja vastasi kysymyksiin tunnin kulusta. Näitä kommentteja lisät-tiin DVD-tallenteeseen syventämään kuvaa opettajien työstä aidossa tuntitilanteessa.

��

tutkijahuoneiden jako (valmistellaan myöhemmin) ja kirjaston asiakaspalvelu.Pääosa näistä prosesseista on kuvattu, mutta kuvaukset on liitetty LaatuTeaKiinvasta auditointiprosessin kuluessa.

Jatkotutkintokoulutusta varten ei ole vahvistettu omaa palautekäytäntöä.Jatkotutkintokoulutuksesta kerätään palautetta ja arviointitietoa koko korkea-koulua koskevien kyselyjen yhteydessä. Yhteisistä palautekäytännöistä jatko-tutkintokoulutukseen liittyy selvimmin rehtorin kysely opiskelijoille, muttamuilla palautekäytännöillä voidaan tavoittaa joitakin koulutukseen välillisestiliittyviä palautteita. Jatkotutkintokoulutusta on arvioitu myös tilannekohtai-sesti korkeakoulun kokonaisarviointien yhteydessä. Korkeakoulu oli mukanataideyliopistojen tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen kansainvälisessä arvioin-nissa, jonka Suomen Akatemia toteutti vuosina 2008–2009. Korkeakoulu onhyödyntänyt arviointia muun ohella aloittamalla kansainvälistymisen toimen-pideohjelman valmistelun. Jatko-opiskelijoiden valintaa ja jatko-opintojen si-sältöä on systematisoitu samalla, kun vastuu jatkokoulutuksesta on siirrettyesittävien taiteiden tutkimuskeskukselle. Palaute- ja arviointitieto on siten joh-tanut myös toimenpiteisiin.

Korkeakoulu on kehittänyt ohjauskäytäntöjä, mutta haastattelutietojenperusteella käytännöissä on edelleen kehitettävää. Korkeakoulu tukee jatko-opintojen kansainvälisyyttä, mutta siinä on suurta vaihtelua. Hyvän ohjauksenkäytännöistä ei ole yhteistä dokumentaatiota. Jatko-opiskelijoille vahvistetaankuitenkin ohjaussopimus. Kahden ohjaajan käytännön toteutumista vaikeut-taa kokeneiden ohjaajien puute. Sähköisen opintorekisterin kehittämistarve onhaastattelujen perusteella ilmeinen. Korkeakoulu on tunnistanut tarpeen edel-leen kehittää toimivia yhteyksiä perustutkintokoulutuksen jatkotutkintokou-lutuksen ja post doc -vaiheen tutkimushankkeiden välille.

Yhteenveto:■ Teatterikorkeakoulu on tunnistanut ja määritellyt kattavasti tärkeimmät

perustutkintokoulutuksen prosessit osaprosesseineen, mikä tukee koulu-tustoiminnan kehittämistä.

■ Opetusteatterin toiminnassa ilmenneisiin kysynnän ja tarjonnan epätasa-paino-ongelmiin on puututtu ja nykyiset kehittämistarpeet on tunnistet-tu, mikä osoittaa kehittämisen kehän hyödyntämistä.

■ Opiskelijapalaute on monipuolista, pääosin kattavaa ja vahvasti vuoro-vaikutteista. Palautteen vaikuttavuus saa yleisesti tunnustusta korkeakou-luyhteisöltä.

■ Laadunvarmistusjärjestelmässä ei tule riittävän selkeästi esiin ero yhtäältäopiskelijoiden taiteellisesta työskentelystä saaman palautteen ja toisaaltaopiskelijoiden opetuksesta antaman palautteen välillä. Tältä osin palaute-järjestelmä kaipaa selkiyttämistä.

�

■ Opiskelijapalautteen vaikutuksien läpinäkyvyyttä tulisi parantaa kehittä-mällä palautteen hyödyntämisen dokumentaatiota.

■ Yhteisten palautekäytäntöjen liittyminen yksikkökohtaisiin palautteidenhyödyntämisprosesseihin tulisi täsmentää ja varmistaa.

■ Tutkintokoulutuksen pääprosessien osaprosesseille olisi hyödyllistä täs-mentää kehittämistavoitteet, jotta prosessien toimivuutta voitaisiin ar-vioida suhteessa koulutuksen kehittämistavoitteisiin.

■ Korkeakoulun strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumiseksi jatko-tutkintokoulutuksen palaute- ja ohjauskäytäntöjä tulisi kehittää ja ohjaa-jaresursseja tulisi vahvistaa systemaattisella yhteistyöllä etenkin kansain-välisten kumppanien kanssa.

����� Tutkimus ja taiteellinen toiminta

Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä nimeää tärkeimmät tutkimuksen jataiteellisen toiminnan prosessit, mutta niistä pääosa on vasta tekeillä. Korkeakoulu onäskettäin uudistanut organisaatiotaan keskittämällä tutkimuksen esittävien taiteidentutkimuskeskukseen. Korkeakoululla ei ole systemaattisia sisäisiä menettelytapoja tut-kimustoimintansa laadun arviointiin, mutta korkeakoulu on hyödyntänyt tutkimuk-sen ulkoisia arviointeja. Tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan laadunvarmistus onkokonaisuudessaan alkavassa vaiheessa, mutta siinä on kehittyvän vaiheen tunnus-merkkejä.

Tutkimus ja taiteellinen toiminta

Taiteellisen tutkimuksen kehittäminen on kansainvälistymisen rinnalla Teat-terikorkeakoulun strateginen painopiste. Tutkimustoiminnan yhteydessä kor-keakoulu määrittelee taiteellisen toiminnan tieteelliseen tutkimukseen rinnas-tettavaksi taiteen tekemiseksi todeten taiteellisen toiminnan kuitenkin läpäi-sevän korkeakoulun kaiken ydintoiminnan. Tämän näkemyksen mukaan tai-teellinen tutkimus on tietoista taiteellisen toiminnan analysoimista. Tohtori-koulutus ja tutkimustoiminta niveltyvät yhteen korkeakoulun strategiassa, ra-kenteellisissa toimenpiteissä, suunnittelussa ja työskentelyssä.

Korkeakoulu on tarkentanut tutkimusnäkemystään organisoidessaan vast-ikään tutkimustoimintansa uudella tavalla. Tutkimuksella nähdään olevanyhteys tanssin, teatterin ja esitystaiteen kehittämiseen ja opetukseen, ja siltäedellytetään tieteellisten lähestymistapojen ja taiteellisen toiminnan välistä ra-jankäyntiä, rajanylityksiä ja jatkuvaa perustelua. Tutkijakoulutukseen sisällyte-tään tutkijan oman ilmaisun kehittäminen. Tutkimuksen alueen rajauksissa ontukeuduttu kansainvälisessä keskustelussa vaikuttaviin näkemyksiin.

�

Auditointiryhmän näkemyksen mukaan taiteellisen tutkimuksen luon-teesta johtuvia laadunvarmistuksen erityispiirteitä tulisi tuoda vahvemminesiin LaatuTeaKissa (esimerkiksi tutkimuksen edellyttämä esitystoiminnantuki). Tältä osin parempi läpinäkyvyys tukisi korkeakoulun laadunvarmistus-käytännön yhdenmukaisuutta ja selkeyttäisi Teatterikorkeakoulun taideyliopis-tona tekemiä laadunvarmistuksen linjavalintoja korkeakoulun sidosryhmille.

Seuraavassa tarkastellaan post doc -tutkimusta sekä tutkimustoiminnankokonaisuutta laadunvarmistuksen näkökulmasta. Jatkotutkintokoulutuksenlaadunvarmistusta on käsitelty pääosin tutkintotavoitteisen koulutuksen yh-teydessä luvussa 4.2.1.

Strategiset tavoitteet

Teatterikorkeakoulun strategian mukaan taiteellisen, taiteilijalähtöisen ja tai-depedagogisen tutkimuksen ja ”niihin liittyvän taiteen” tavoitteena on esittä-viä taiteita ja niiden tekemistä ja opettamista koskevan tiedon ja ymmärryk-sen laajentaminen ja syventäminen. Päämääränä on taiteellisen tutkimuksenvakiinnuttaminen yliopisto- ja taidekentän luontevaksi osaksi sekä tulostenhyödyntäminen taiteellisessa työssä, opetuksessa ja laajemmin yhteiskunnassa.Korkeakoulu haluaa luoda kansainvälisesti vetovoimaisen tutkimusympäristön.

Teatterikorkeakoulun strategiassa mainitaan erityisenä kehittämistoimen-piteenä syksyllä 2007 aloittaneen esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen (Tut-ke) perustaminen sekä uuden tutkimuksesta vastaavan professorin viranperustaminen. Myös rahoitus- ja virkarakenteita halutaan kehittää siten, ettäprofessorin työsuunnitelmiin voi sisältyä taiteellista ja tieteellistä toimintaa.Tutkimuksen edistymisen edellytyksenä nähdään lisäksi yhteyksien vahvista-minen tutkijoiden ja opetuksen sekä taiteen tutkijoiden ja taidekentän välillä.

Tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan laadunvarmistus

Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen perustaminen on luonut selkeästi hah-mottuvan toimintarakenteen, joka tukee tutkimukselle ja taiteelliselle toimin-nalle asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Ennen organisaatiouudistusta tut-kimus ja jatkokoulutus oli hajautettu eri laitoksille ja profiloituminen tapah-tui laitosten mukaisesti. Uuden yksikön perustaminen on nostanut aikaisem-paa vahvemmin perinteisesti vahvojen tanssintutkimuksen ja teatteripedago-gisen tutkimuksen rinnalle esitystutkimuksen (performance research). Näinoman taiteellisen työn prosessien tutkimus on entistä laaja-alaisempaa. Tutki-muskeskuksen perustaminen on haastattelutietojen perusteella luonut hyvänpohjan varmistaa korkeakoulun strategian painopisteeksi nostetun tutkimuk-sen laatua. Perustaminen on johtanut tutkimuksellisten tavoitteiden määritte-lyyn ja läpinäkyvyyden lisääntymiseen. Tavoitteeksi asetettu hajanaisuuden

��

vähentäminen on toteutunut. Tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan laadun-varmistuksen käytäntöjä selkeyttänee myös opetus- ja tutkimusneuvoston ja-kaminen kahdeksi eri neuvostoksi 1.1.2010 alkaen.

Auditointihaastatteluissa ilmeni, että eri laitoksilla työskennelleiden ja eritutkijanuran vaiheissa olevien tutkijoiden sijoittamisen keskukseen nähtiinlisänneen tutkijaryhmien välistä yhteistyötä ja varmistavan tutkimuksen jatohtorikoulutuksen laatua. Oppiaineiden edustajien toiminta johtoelimissäsekä tutkijoiden ja tutkijakoulutettavien osallistuminen opetukseen varmistaatiedonkulkua esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen ja tutkimusalueita edus-tavien laitosten välillä. Tutkimuskeskuksen perustamisen nähtiin myös palve-levan projekteja ja liittävän ne osaksi korkeakoulun yhteisen strategian tavoit-teita ja käytäntöjä. Näiden toimenpiteiden vaikutuksia on kuitenkin doku-mentoitu rajallisesti.

Auditointihaastattelussa saadun tiedon perusteella esittävien taiteidentutkimuskeskuksella on aktiiviset kansainväliset yhteydet, mikä ilmenee esi-merkiksi konferenssien ja seminaarien järjestämisenä, ulkomaisina tutkija-vierailuina ja osallistumisena tutkijaverkostojen toimintaan. Englanninkielisil-lä väitöskirjoilla on ollut ulkomaisia tarkastajia, vastaväittäjiä ja ohjaajia. Ta-voitteeksi asetetusta kansainvälisyyden vahvistamisesta on siten näyttöä.

LaatuTeaKissa toiminnan kehä määritellään myös tutkimustoiminnanosalta siten, että suunnittelusta edetään sen toteuttamiseen, tulosten kokoami-seen, arviointiin ja kehittämispäätösten tekemiseen. Tutkimusta koskevista toi-mintatapoja määrittelevistä pääprosesseista vierailevien tutkijoiden valinnansekä tutkijatohtoreiden projektien ja tutkimushankkeiden valinnan kuvauksetovat laatukäsikirjan ja verkkosivujen mukaan valmisteilla. Neljäs pääprosessikuvaa kirjaston asiakaspalvelua. Muut kuvaukset koskevat virantäyttöproses-seja. Sisäiset säännöt ja oppaat koskevat jatko-opiskelijoiden ja tutkijoiden sekähenkilökunnan ohjeistuksia, ja kahdesta ensimmäisestä on valmisteilla englan-ninkielinen versio. Ulkoisista säännöksistä LaatuTeaKiin on sisällytetty hyviätieteellisiä käytänteitä ja tieteen etiikkaa koskevia määrittelyjä.

Haastatteluissa ilmeni, että esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen henki-lökunta ei ollut aktiivisesti mukana korkeakoulun yhteistä laatukäsikirjaarakennettaessa. Useita prosessikuvauksia on kuitenkin työn alla. Keskuksentutkimustoiminnan kehittämisohjelma on valmisteilla. Teatterikorkeakoulunjohdon katsottiin tukeneen esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen toimintaa,mutta aloitteiden edellytettiin tulevan tutkimuskeskukselta. Johdon ja tutki-muskeskuksen välinen dialogi ei auditointihaastattelujen perusteella arvioidentue toiminnan kehittämistä vielä riittävästi.

LaatuTeaKin mukaan tutkimustoiminnan suunnittelusta vastaa tutkimus-koordinaattori yhteistyössä taiteellisen tutkimuksen professorin ja esittävien

�

taiteiden tutkimuskeskuksen johtoryhmän kanssa. Tutkimuskoordinaattorikokoaa tutkimuksen määrälliset tulokset, ja professori organisoi arvioinnit.Tutkimusta ja taiteellista toimintaa koskevaa palautetta ja arviointitietoa ke-rätään LaatuTeaKin mukaan koko yliopistoa koskevien kyselyjen yhteydessä.Tutke saa johdolta palautetta toiminnastaan sisäisten tulosneuvottelujen yh-teydessä.

Auditointiaineistosta ei ilmene, että korkeakoulun yhteisten kyselyn tu-loksia olisi koottu ja hyödynnetty systemaattisesti tutkimuksen ja taiteellisentoiminnan näkökulmasta. Korkeakoulu on tunnistanut omassa SWOT-analyy-sissaan tutkimuskeskuksen oman palautejärjestelmän olevan vasta kehitteillä.Haastattelujen perusteella tutkimusta koskeva keskustelu on kuitenkin aktii-vista ja yhteisön pienen koon ansiosta vastaa monella tavalla henkilökohtaisenpalautteen tarpeeseen. Tulosneuvotteluissa muodostetut tulosmuistiot sisältä-vät tutkimuskeskuksen osalta konkreettisia toimenpidesuunnitelmia ja niidentoteutumatietoja, mutta niissä painottuu jatkotutkintokoulutus, vaikka selkeästitutkimusta ja taiteellista toimintaa koskevia tietojakin on esillä.

Auditointiaineiston perusteella ei muodostu selkeää kuvaa siitä, mitentutkimuskeskuksen johtaja toteuttaa käytännössä LaatuTeaKin mukaisen teh-tävänsä organisoida tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan arviointeja.

Korkeakoulun sisäiset tutkimuksen ja siihen liittyvän taiteellisen toimin-nan laadunvarmistuksen tavat jäävät kirjallisen auditointiaineiston perusteellamonin osin avoimiksi. Toisaalta tutkimustoiminnan vähäinen määrä ei perus-tele kovin pitkälle vietyä formalisaatiota (post doc -tutkimusta tekee taiteelli-sen tutkimuksen professorin lisäksi kaksi tutkijatohtoria; käynnissä on neljätutkimushanketta).

Tutkimustoimintaa on arvioitu ulkoisesti Suomen Akatemian taideyli-opistojen tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen kansainvälisessä arvioinnissa(2008–2009). Arvioinnin suosituksia on korkeakoulussa käsitelty kehittämi-sen kehän hengessä ja toimintaa suuntaavina. Haastatteluissa ilmeni, että koti-ja ulkomaisten yhteyksien kehittämiseen on viime vuosina kiinnitetty huo-miota ja että sekä kotimaisten taide- ja tiedeyliopistojen väliset että erityisestikansainväliset yhteydet ovat säännöllisiä. Ulkomaisia opintomatkoja on tuet-tu, rahoitusmahdollisuuksista tiedotetaan, ja korkeakoulu järjestää määrittele-milleen tutkimusalueille sopivia seminaareja ja konferensseja. Haastattelujenperusteella korkeakoulun verkkosivujen puutteet ovat haitanneet erityisestikansainvälistä toimintaa, johon tutkimuskeskuksella itsellään olisi valmista eng-lanninkielistä aineistoa. Tiedotuksen kehittäminen on ilmeinen kehittämis-kohde, joka edellyttää panostusta myös muualla kuin tutkimustoiminnanpiirissä.

��

Kehittämisen kehä on toiminut tutkimuksessa ja taiteellisessa toiminnas-sa etenkin tutkimustoiminnan rakenteellisessa kehittämisessä (Tutken perus-taminen) sekä systemaattisena osana sisäistä toiminnanohjausta. Nämä edusta-vat kehittynyttä laadunvarmistusta. Muilta osin laadunvarmistus toimii lähin-nä aktiivisen sisäisen keskustelun muodossa. Auditointiaineiston perusteella onvaikea saada käsitystä siitä, millä tavalla taiteellisen toiminnan näkökulma onrakennettu tutkimuksen laadunarvioinnin yhteyteen. Pääprosesseja on tunnis-tettu, mutta niiden täsmentäminen on kesken. Auditointiryhmän näkemyk-sen mukaan korkeakoulu voi kuitenkin tunnistaa tyydyttävällä tavalla tutki-muksen ja taiteellisen toiminnan riittämättömän laadun.

Yhteenveto:■ Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen perustaminen sekä Teatterikorkea-

koulussa tehtävän tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan luonteen mää-rittely ovat luoneet hyvän perustan tutkimuksen laadunvarmistukselle.

■ Taiteellinen tutkimus on nostettu korkeakoulun strategiassa kehittämisenpainopisteeksi, mikä on johtanut moniin tutkimusta edistäviin toimen-piteisiin (esimerkiksi apurahat, kotimaisen tutkimusyhteistyön vahvistu-minen, kansainvälisen toiminnan resursointi).

■ Kansainvälisyys on tunnistettu tärkeäksi tekijäksi tutkimuksen laadun-varmistuksessa. Korkeakoulu on aktiivisesti vahvistanut kansainvälisiä ver-kostojaan tutkimustoiminnassa.

■ Tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan pääprosesseista suurin osa on vastatekeillä, mikä vaikeuttaa riittämättömän laadun tunnistamista.

■ Korkeakoulu on tunnistanut puutteita tutkimushankkeiden suunnittelussaja tutkimuksen painopistevalintojen tekemisessä ja käynnistänyt taiteelli-sen tutkimuksen kehittämisohjelman laadinnan.

■ Korkeakoulun tulisi kehittää menettelytapoja, joilla korkeakoulun yhteis-ten palautekäytäntöjen tuottamasta tiedosta seulotaan ja dokumentoidaantutkimuksen ja taiteellisen toiminnan laadun näkökulmasta merkittäväinformaatio ja joilla tämän tiedon hyödyntäminen varmistetaan, mikälitähän tarkoitukseen ei ole perusteltua luoda omaa palautekäytäntöä.

■ Korkeakoulun tulisi selkeyttää taiteellisen tutkimuksen luonteesta johtu-via laadunvarmistuksen erityispiirteitä ja tuoda ne vahvemmin esiin Laa-tuTeaKissa. Parempi läpinäkyvyys tukisi korkeakoulun laadunvarmistus-käytännön yhdenmukaisuutta ja selkeyttäisi Teatterikorkeakoulun taidey-liopistona tekemiä laadunvarmistuksen linjavalintoja korkeakoulun sidos-ryhmille.

��

����� Yhteiskunnallinen vuorovaikutus� vaikuttavuusja aluekehitystyö

Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä kattaa joitakin osia yhteiskunnalli-sen vuorovaikutuksen, vaikuttavuuden ja aluekehitystyön toiminnoista. Esitysteknii-kan suunnittelutoimisto Teakon on kehittänyt tilaustoimintaansa oman laadunvarmis-tusjärjestelmän, mutta sen kytkentä korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmään puut-tuu. Kirjastossa on tehty laadunvarmistustyötä, mutta avoimen yliopiston ja koulu-tus- ja kehittämispalvelut Kouken osalta LaatuTeaKin edellyttämät prosessit ovat vastatekeillä. Riittämättömän laadun tunnistamisessa on vielä kehitettävää. Sidosryhmientunnistaminen ja hyödyntäminen opetuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnankehittämisessä on jäsentymätöntä. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadunvarmis-tuksesta on toistaiseksi näyttöä rajoitetusti. Teatterikorkeakoulun yhteiskunnalliseenvuorovaikutukseen, vaikuttavuuteen ja aluekehitystyöhön liittyvä laadunvarmistus onalkavassa vaiheessa.

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen strategiset tavoitteet

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen alueella Teatterikorkeakoulun visiona ontoimia yhteistyössä taide- ja yliopistokentän kanssa, ottaa kantaa yhteis-kunnallisiin kysymyksiin aktiivisessa vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnankanssa, toimia kulttuuri- ja koulutuspoliittisena keskustelijana ja aloitteen-tekijänä sekä palvella yhteiskuntaa kouluttamalla esittävän ja soveltavan tai-teen osaajia sekä pedagogeja. Korkeakoulun tavoitteena on tuoda oman kou-lutuksensa ja tutkimuksensa tuloksia taide- ja tiedemaailman ja suuren ylei-sön saataville, olla aktiivinen ja ulospäin suuntautunut ja kouluttaa taiteilijoitaja taideopettajia, jotka ottavat vastuuta oman alansa kehittämisestä sekä kyke-nevät perustelemaan taiteen oikeutuksen ja taideopetuksen merkityksenyhteiskunnalle.

Auditointiaineistoon sisältyvien näyttöjen perusteella korkeakoulun yh-teiskunnallinen vuorovaikutus muodostuu käytännössä avoimen yliopiston jakahden erillisyksikön, esitystekniikan suunnittelutoimisto Teakonin ja koulu-tus- ja kehittämispalvelut Kouken maksullisesta palvelutoiminnasta sekä kor-keakoulun ydin- ja tukitoimintojen yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta.Kouke tarjoaa täydennyskoulutusta ja eri organisaatioille räätälöityjä koulu-tus-, kehittämis- ja tutkimuspalveluja. Esitystekniikan suunnittelutoimistoTeakon toimii varsin itsenäisenä asiantuntijayksikkönä tehden yhteistyötävalo- ja äänisuunnittelun laitoksen kanssa. Korkeakoulu on asettanut strate-giassaan tavoitteita kehitys- ja palvelutoiminnalle, mutta avointa yliopistoa eistrategiassa mainita lainkaan.

Avoimessa yliopistossa ja koulutus- ja kehittämispalvelut Koukessalaadunvarmistusjärjestelmät ovat vasta tekeillä eikä kehittämisen kehän peri-

��

aatetta ole systemaattisesti mallinnettu, tosin näissäkin yksiköissä kerätäänpalautetta ja pyritään varmistamaan opetuksen laatua ja toimimaan asiakas-lähtöisesti. Esitystekniikan suunnittelutoimisto Teakonilla on oma laadun-varmistusjärjestelmä, ”tilaustoiminnan” malli, jonka hyödyntäminen osanakorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää jäi auditointiryhmälle epäselväksi.Teakonin osaaminen kannattaisikin nykyistä selkeämmin yhdistää osaksi Teat-terikorkeakoulun laadunvarmistusprosesseja.

Yhteiskunnallinen vuorovaikutuksen toiminnot ja osa�alueet

Teatterikorkeakoulun sidosryhmiä on tarkasteltu vuonna 2009 toteutetun en-simmäisen sidosryhmäkartoituksen (vastauksia 127/680 = n. 19 %) tuloksenaerityisesti ulkoisen viestinnän, varainhankinnan sekä koulutus-, konsultti- jakehittämispalveluiden näkökulmasta. Sidosryhmät on pyritty jaottelemaan ne-likenttään sen mukaan, minkä verran niillä on toisaalta vaikutusvaltaa ja toi-saalta kiinnostusta korkeakoulun eri toimintoihin. Kartoitus oli auditoinninaikaan alkuvaiheessa eikä sidosryhmäanalyysia ja priorisointia ollut vielä teh-ty. Haastatteluissa johto nimesi kolmeksi tärkeimmäksi sidosryhmäkseen ope-tusministeriön, taidekentän ja muut taideyliopistot. Sidosryhmähaastattelussakävi ilmi, että toteutettu kysely oli koettu liian laajaksi ja kysymystenasetteluvaikeaksi, mikä oli vaikeuttanut vastaamista.

Teatterikorkeakoulu tuo auditoinnin näyttöaineistossa esille yhteiskunnal-lisen vuorovaikutuksen erilaisissa verkostoissa ja näitä epävirallisemmissa yh-teyksissä. Tärkeinä verkostoina on mainittu esimerkiksi eri ammattiliittoja jamuita järjestöjä, mutta sen sijaan alan keskeiset työantajajärjestöt puuttuvat.Korkeakoulu voisi kehittää yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kattavuutta li-säämällä vuorovaikutusta nykyistä systemaattisemmin myös esimerkiksi teat-terialan työnantajajärjestöihin, mikä olisi omiaan vahvistamaan myös koulu-tuksen työelämäyhteyksiä.

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus konkretisoituu opiskeluun sisältyvissäharjoitteluissa eri ammattiteattereissa, teatteri- ja tanssiryhmissä sekä opetus-teatterin ja tanssiryhmä TADaC:n (the Theatre Academy Dance Company)kiertue- ja esitystoiminnassa. Esitystoiminnasta kerätään palautetta pääasiassamediakritiikin kautta eri lehtiartikkeleista.

Tärkeä kontaktipinta taidekentän eri sidosryhmiin muodostuu opiskeli-joiden harjoittelujen kautta. Harjoittelun kautta voidaan luoda verkostoja, jot-ka auttavat opiskelijoita työllistymään ja helpottavat siirtymävaihetta korkea-koulusta työelämän palvelukseen. Haastatteluissa harjoittelun merkitystäkorostettiin. Harjoittelu voi edistää valmistuneiden työllistymistä myös pää-kaupunkiseudun ulkopuolelle. Sidosryhmät esittävät harjoitteluprosessienkehittämistä nykyistä systemaattisempaan suuntaan ja harjoittelua koskevan

��

palautteen antamista ja raportoimista molempiin suuntiin korkeakoulun jaharjoittelupaikan välillä.

Opetusteatterin toiminta on laajaa ja julkista, ja sidosryhmien edustajillaon mahdollisuus käydä seuraamassa esityksiä. Vuosittain toteutetaan yli 200esitystä ja niissä käy yli 8 000 katsojaa. Lisäksi tanssiryhmä TADaC:n esitys-toimintaa järjestetään kiertueilla ja festivaaleilla niin kotimaassa kuin ulko-mailla.

Teatterikorkeakoululla on käytössään sekä suomen- että ruotsinkielisennäyttelijäntyön koulutuksen opiskelijoille vapaaehtoista kummitoimintaa, jo-hon sisältyy mm. lopputöiden seuraamista sekä henkilökohtaisia keskustelu-ja palautteenantomahdollisuuksia. Parhaimmillaan kummitoiminta tukee opis-kelua ja edesauttaa erinomaisella tavalla myös työelämään siirtymistä. Haastat-telujen perusteella kummitoiminnan tavoitteet ja käytännöt kaipaavat selkiyt-tämistä.

Suuri osa Teatterikorkeakoulusta valmistuneista toimii alalla freelancerei-na, erilaisissa pätkätöissä tai apurahojen avulla. Tämä asettaa korkeakoulullehaasteita ammatissa työskentelevien täydennyskoulutustarpeista huolehtimisel-le: miten turvata ulkopuolinen rahoitus, saavuttaa ao. taiteilijat ja kehittää yh-teistyötä taidealan työnantajien kanssa täydennyskoulutuksen tarjoamiseksi.Koulutus- ja kehittämispalveluiden edustajien kanssa käydyssä haastattelussakorostui murrosvaihe, jossa uhkakuvana nähtiin, että perinteinen täydennys-koulutus loppuu jopa kokonaan. Tällä hetkellä koulutustarpeiden kartoitus jayhteydenpito kenttään on jatkuvaa, mutta systemaattisuudessa on kehitettä-vää. Yhteydenpitoa voisi kehittää esimerkiksi neuvottelukunnan tai vastaavanyhteistyöelimen kautta sekä sidosryhmille ja valmistuneille suunnatuilla syste-maattisilla koulutustarvekartoituksilla.

Avoimen yliopiston ja koulutus- ja kehittämispalvelut Kouken edustajienhaastatteluissa tuli esille tarve kehittää toimintaedellytyksiä ottamalla nykyistäparemmin huomioon toiminnan edellyttämät vaatimukset esimerkiksi tila-järjestelyissä. Nykyisin koulutuksen järjestäjät ja opiskelijat kokevat olevansaerillään korkeakoulun varsinaisesta toiminnasta.

Teatterikorkeakoulun kirjasto on merkittävä valtakunnallinen esittävientaiteiden erikoiskirjasto, joka tekee yhteistyötä myös muiden alan yhteisöjenkanssa. Kirjaston toimenpideohjelma on tavoitteellinen, ja se tähtää myös toi-minnan laadunvarmistukseen. Haastatteluissa auditointiryhmä kuuli esimerk-kejä kirjaston toiminnan laadun systemaattisesta kehittämisestä.

Näyttöaineiston mukaan Teatterikorkeakoulussa tehtiin vuonna 2007rekrytointipalveluiden arviointi, johon osallistui sekä opiskelijoita että työn-antajia. Arvioinnin tuloksena rekrytointipalveluiden nimi päätettiin muuttaaexit-palveluiksi ja koota mm. opiskelijoiden tiedot ja valokuvat korkeakoulun

��

kotisivuille. Korkeakoulu on julkaissut EXIT-oppaan, jossa esitellään valmis-tuvat opiskelijat. Sen sijaan nettisivujen exit-palveluista ei löydy näitä tietoja.

Teatterikorkeakoulusta valmistuneiden tanssi- ja teatteritaiteen maisterei-den työelämään sijoittumista on seurattu säännöllisesti Tilastokeskuksen sijoit-tumistilastojen, korkeakoulun itse tekemien valmistuvien lähtökyselyn sekä ai-emmin valmistuneiden sijoittumisselvityksen perusteella. Korkeakoulu ei olekuitenkaan täsmentänyt tämän tiedon hyödyntämistä osana laadunvarmistuk-sen prosesseja.

Korkeakoulu on koonnut usean vuoden ajan tilipäätösasiakirjaansa ”lis-toja ja tilastoja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta kertovista toiminnanalueista”. Nämä on lueteltu vuoden 2008 osalta auditointiaineistossa. Laatu-TeaKissa ei kuitenkaan kuvata, millä tavalla ja missä yhteyksissä indikaattorei-den sisältämää tietoa hyödynnetään systemaattisesti yhteiskunnallista vuoro-vaikutusta koskevassa laadunvarmistuksessa.

Teatterikorkeakoulun itsearviointia ja toiminnan kehittämiskohteita

Riittämätön laadunvarmistus yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa on tun-nistettu myös korkeakoulun omassa SWOT-analyysissa. Sen mukaan tämä osioon puutteellinen ja hajanainen. Sen hahmottaminen kokonaisuutena ja johta-misen näkökulmasta on vasta alkuvaiheessa. Lisäksi analyysissa todetaan, ettäkoulutus- ja kehittämispalvelut Kouken laadunvarmistuksen dokumentointipuuttuu organisaatiouudistuksen takia ja avoimen yliopiston laadunvarmistuson vasta tekeillä. Korkeakoulu ilmoittaa laadunvarmistusjärjestelmän perusteel-la havaituksi sisäiseksi kehittämiskohteekseen koulutus- ja kehittämispalvelutKouken ja esitystekniikan suunnittelutoimisto Teakonin uudelleenjärjestelyn,joka ajoittuu yliopistouudistuksen yhteyteen.

Auditointiryhmä kannustaa Teatterikorkeakoulua tärkeimpien sidosryh-miensä tunnistamiseen sekä konkreettisten toimenpiteiden suunnitteluun yh-teiskunnallisen vuorovaikutuksen ja sen laadunvarmistuksen kehittämiseksi.Erityisesti kannattaisi miettiä keinoja koulutus- ja kehittämispalvelut Koukenaseman vahvistamiseksi osana korkeakoulun strategista johtamista.

Yhteenveto:■ Teatterikorkeakoulu on tunnistanut yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen

riittämättömän laadunvarmistuksen ja valinnut erityisiksi kehittämiskoh-teikseen koulutus- ja kehittämispalvelut Kouken ja esitystekniikan suun-nittelutoimiston Teakonin uudelleenjärjestelyn yliopistouudistuksen yh-teydessä.

��

■ Korkeakoulu on aloittanut kehittämistyön tärkeimpien sidosryhmiensätunnistamiseksi ja konkreettisten toimenpiteiden suunnittelemiseksiyhteiskunnallisen vuorovaikutuksen alueella. Yhteiskunnallisen vuorovai-kutuksen laadunvarmistus kaipaa selkeiden tavoitteiden asettamista ja seu-rantamekanismien rakentamista.

■ Teatterikorkeakoulussa opiskeluun liittyy olennaisesti opiskelijoiden har-joittelu taidelaitoksissa sekä teatteri- ja tanssiryhmissä. Korkeakoulu voisikehittää harjoitteluprosessin laadunvarmistusta ja vuorovaikutusta harjoit-telupaikan kanssa systemaattisen palautejärjestelmän avulla ja näin edistäätyöelämäyhteyksiä ja verkostoitumista.

■ Näyttelijäntyön koulutuksessa kummitoiminta on hyvä käytäntö. Sitäkannattaisi kehittää nykyistä näkyvämmäksi ja systemaattisemmaksitoimintamalliksi ja tuoda se esiin yhtenä laadunvarmistuksen välineenäLaatuTeaKissa sekä tutkintokoulutuksen että yhteiskunnallisen vuoro-vaikutuksen alueella.

■ Korkeakoulua hyödyttäisi yhdistää esitystekniikan suunnittelutoimistoTeakonin osaaminen nykyistä selkeämmin osaksi koko korkeakoulun laa-dunvarmistusprosessia.

■ Korkeakoulun kannattaisi kartoittaa systemaattisesti teatteri- ja tanssialantäydennyskoulutustarpeita ja luoda alan toimijoille koulutus- ja kehitty-mismahdollisuuksia yhteistyössä työnantajien sekä teatteri- ja tanssialanjärjestöjen kanssa. Yhtenä mahdollisuutena voisi harkita neuvottelu-kunnan tai vastaavan elimen perustamista yhteisten koulutus- ja kehittä-mishankkeiden suunnittelemiseksi.

����� Tuki� ja palvelutoiminnot

Teatterikorkeakoulun hallinto- ja tukipalveluyksikkö toimii perus- ja jatkotutkinto-koulutuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan sekä johtamisen tukena. Hallinto-ja tukipalvelut edistävät laaja-alaisesti korkeakoulun asettamien tavoitteiden saavutta-mista. Toiminnat on kuvattu prosessikaavioilla ja toiminnassa toteutetaan Laatu-TeaKin kehittämisen kehää lähes kattavasti. Yksikkö hyödyntää aktiivisesti erilaistenkyselyjen tuloksia toiminnan kehittämisessä. Tuki- ja palvelutoimintojen laadun-varmistus on kokonaisuudessaan kehittyvässä vaiheessa.

Teatterikorkeakoulun hallinto� ja tukipalveluyksikkö

Teatterikorkeakoulu käynnisti keväällä 2008 hallinto- ja tukipalveluiden or-ganisaatiouudistuksen. Tilanteen arviointia ja suunnittelua varten perustettiinneljä työryhmää sekä koordinaatioryhmä. Työryhmien ja koordinaatioryhmänehdotukset kävivät laajan kierroksen korkeakoulun sisällä muun muassa hal-

�

linto- ja tukipalveluiden ryhmissä ja koko henkilökunnan esittelytilaisuudes-sa. Päätös uudesta organisaatiorakenteesta ja lähiesimiehistä tehtiin joulukuussa2008, ja uudistus astui voimaan 1.1.2009.

Uudistuksen jälkeen hallinto- ja tukipalveluyksikkö jakautuu neljääntulosyksikköön ja 11 ryhmään seuraavasti:

1. Hallinto- ja tekniset palvelut

– Hallinto– Huolto– IT-ryhmä

2. Opinto- ja tutkimuspalvelut

– Opinto- ja tutkimushallinto– Opetuksen suunnittelu ja kehittäminen– Kirjasto

3. Opetusteatteri

– Esitystuotanto– Näyttämö ja tarpeisto– Puvusto– Valo ja ääni– AV-ryhmä

4. Koulutus- ja kehittämispalvelut Kouke

Teatterikorkeakoulu päivitti hallinto- ja tukipalvelujen uudistuksen myötä ti-lajärjestelyjään ja laati ensimmäisen työjärjestyksen, joka toi osaan yksiköistäja ryhmistä uusia esimiehiä. Taloushallinnon organisoinnissa laskuille määrät-tiin uudet hyväksyjät ja tarkastajat, uusittiin kokous- ja kehittämispäivien käy-tännöt ja otettiin käyttöön sharepoint-järjestelmä kokousmateriaalien jakelu-kanavana.

Hallinto- ja tukipalvelut ohjaavat toimintaansa seitsemän prosessikoko-naisuuden avulla: johtamisen prosessit, henkilöstöprosessit, talousprosessit,huollon prosessit, IT:n prosessit, esitystoiminnan prosessit ja opinto- ja tutki-mushallinnon prosessit. Jokaiseen kokonaisuuteen sisältyy joukko prosesseja,joista useimmat on määritelty prosessikaavioilla. Jokaisessa kaaviossa on ku-vattu prosessin eri vaiheet ja nimetty niille vastuuhenkilö(t) sekä merkittykohdat mahdollisille huomioitaville ja kehitettäville asioille. Osaprosesseille eiole kirjattu tavoitteita, mikä voi vaikeuttaa osaprosessin kehittämistarpeen ar-viointia ja ’’huomioitavaa ja kehitettävää’’ -kohtaan tehtyjen kirjausten tul-kintaa (osaprosessin laaja-alaisuudesta riippuen). Osaa prosesseista on kuvattu

�

vain tekstein ja kuvin. Kolme prosessikuvausta on tekeillä (palvelussuhteenpäättyminen, hankinnat ja julkaisutoiminta). Prosessikuvaukset kattavat suu-ren osan hallinto- ja tukipalvelujen toimintoja.

Hallinto- ja tukipalvelujen prosessit sekä lukuisat sisäiset säännöt ja op-paat ja ulkoiset säädökset ovat helposti saatavilla Aarrearkun kautta. Helpposaatavuus edistää näiden tietolähteiden hyödyntämistä ja tuo toimintaan avoi-muutta.

Hallinto- ja tukipalveluiden toimintojen yhdenmukaistaminen on ym-märretty yksiköiden sisällä selkeäksi organisaatiouudistuksen tavoitteeksi, mut-ta kokemukset vaikutuksista vaihtelevat yksiköittäin. Auditointihaastatteluissahallinto- ja tukipalveluyksikön edustajat kokivat uudistuksen kokonaisuudes-saan järkevöittäneen toimintaa ja tehtävänjakoa sekä kehittäneen tiedonkulkuasharepoint-järjestelmän myötä. Yksiköiden ja ryhmien kokomuutokset koe-taan myös järkevinä ja toimintaa tukevina. Tuottajien siirtyminen opetusteat-terin alaisuuteen on ollut kauan odotettu muutos, joka on vahvistanut ope-tusteatterin johtamista, kehittänyt tiedonkulkua korkeakoulun sisällä ja no-peuttanut toimintaa. Haastattelujen perusteella sekä henkilökunnan että opis-kelijoiden palaute oli, että hallinto- ja tukipalveluiden toiminta ja organisaa-tiouudistus koetaan myönteiseksi ja palvelualttius hyväksi. Organisaatiouudis-tuksen myötä uusille esimiehille järjestettiin esimiesvalmennusta, mikä olikoettu myönteisenä.

Myös uusi rahanjakomalli ja laskujen hyväksynnän delegointi ovat esi-merkkejä hallinto- ja tukipalveluiden toimintojen kehittämisestä. Haastatte-luissa henkilökunnan edustajat antoivat myönteistä palautetta laskujen hyväk-symisen uudistuksesta: kun hyväksyminen on delegoitu lähelle toimintaa, bud-jettien valvonta ja rahankäyttö on entistä kontrolloidumpaa. Uuden rahan-jakomallin kehittämistä voidaan myös pitää innovatiivisena uudistuksena, jokapyrkii tuomaan rahanjakoon entistä enemmän läpinäkyvyyttä ja tavoitteel-lisuutta. Mallissa on yhteisesti sovitut rahanjaon kriteerit, joita ovat laajuus-tekijä (rahoitettava opiskelijatyövuosi), tuloksellisuustekijä (edellisen lukuvuo-den suoritetut opintopisteet) ja harkintaosuus (mm. tutkintopalkkiot).

Laadunvarmistusjärjestelmä toiminnassa

Hallinto- ja tukipalvelut saavat palautetta koko korkeakoulua koskevien ky-selyjen kautta, etenkin rehtorin kyselyssä, työhyvinvointikyselyssä sekä laitos-ten ja yksiköiden palautteessa korkeakoulujen johdolle. Toimintaa arvioidaanmyös korkeakoulun kokonaisarviointien yhteydessä. Koko korkeakoulua kos-kevien kyselyjen yhteenvedot ovat Aarrearkussa, samoin arvioinnit. Kyselyjentuloksista työhyvinvointikysely näyttäisi tuottavan eniten hyödyllistä tietoa,

��

mutta muiden kyselyjen anti on niukempaa hallinto- ja tukipalvelujen näkö-kulmasta.

Hallinto- ja tukipalveluiden kehittämisen tietolähteiksi mainitaan audi-tointiaineistossa myös kehityskeskustelut, riskien arviointi, kehittämispäivienpalautekyselyt sekä muutoshankkeiden väliarvioinnit (esimerkiksi hallinto- jatukipalveluiden organisaatiouudistus ja lipunmyynnin uudelleenarviointi).Tulosyksiköstä riippuen palautetta toiminnasta saadaan myös niiden omienprosessien kautta.

Kirjasto kerää omana yksikkönään palautetta asiakas- ja päivittäiskyselyil-lään. Haastatteluissa kirjaston systemaattinen toiminta sai erityistä kiitosta niinkorkeakoulun henkilökunnalta kuin opiskelijoiltakin. Opetusteatterin esitys-ten purkupalaverit laitosten kanssa antavat kehittämisen kannalta arvokasta tie-toa. Auditointiaineiston ja auditointivierailun perusteella on kuitenkin epä-selvää, millä tavalla hallinto- ja tekniset palvelut sekä opinto- ja tutkimuspal-velut saavat systemaattisesti palautetta omasta toiminnastaan eri asiakasryhmil-tä. Vaikka palautejärjestelmässä on puutteita, auditointiryhmän arvio on, ettähallinto- ja tukipalvelujen riittämätön laatu tunnistetaan kokonaisuutenaottaen tehokkaasti.

Auditointihaastattelujen perusteella hallinto- ja tukipalveluiden saama pa-laute otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja palautteesta keskustellaansisäisissä tulosneuvotteluissa sekä yksilötasolla kehityskeskusteluissa. Auditointi-haastatteluissa esitettyjä konkreettisia esimerkkejä palautteen vaikutuksista ovatIT-palveluiden hankkimat uudet opiskelijakäyttöön tarkoitetut tietokoneet,opetus- ja tutkimuspalveluiden kehittelemät osaamistavoitteisiin perustuvatopetussuunnitelmat sekä reagointi rehtorin kyselyssä selkeästi esille noussee-seen tyytymättömyyteen opiskelija- ja henkilökuntaruokalan tasoon.

Teatterikorkeakoulu on omassa SWOT-analyysissaan määritellyt laadun-varmistusjärjestelmänsä heikkoudeksi ”kansainvälisten asioiden näkyvyyden”sekä ruotsin- ja englanninkielisten LaatuTeaK-versioiden puuttumisen. Ruot-sin- ja englanninkielisen aineiston puuttuminen tai huono saatavuus nousivatmyös auditointihaastatteluissa esille. Kysyttäessä hallinto- ja tukipalveluidenkehittämistarpeista vastaajat näkivät eniten parannettavaa sisäisessä ja ulkoises-sa viestinnässä. Johdon haastattelussa kävi ilmi, että puute on tunnistettu jakorkeakoulu on varannut resursseja vuoden 2010 talousarvioonsa mm. ruot-sin- ja englanninkielisen esittelyaineiston tuottamiseksi verkkosivuille.

Hallinto- ja tukipalveluista opetusteatteri on Teatterikorkeakoulun katta-va tukipalvelu, jota käyttävät kaikki opetusta antavat yksiköt. Opetusteatterinsaama palaute on pääasiassa produktioiden kautta syntynyttä palautetta, jotakäsitellään yhteisissä purkupalavereissa opiskelijoiden ja ohjaavien opettajien

�

kanssa. Opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan haastatteluissa nousi esille, ettäyhteistyö opetusteatterin kanssa olisi nykyistä toimivampaa, jos opetusteatte-rin henkilökunta olisi jossakin määrin tietoinen kurssien osaamistavoitteista.Organisaatiomuutoksen jälkeen tilavarausjärjestelmä on muuttunut entistä pal-velukykyisemmäksi. Opetusteatterin käytössä on kuitenkin edelleen kysynnänja tarjonnan epäsuhta. Sen tasapainottamiseksi olisi suunniteltava järjestelmä,jossa opetusteatteria opetuksessaan käyttävät laitokset olisivat joko nykyistäparemmin tietoisia opetusteatterin kapasiteetista tai vastaisivat nykyistä vah-vemmin omilla resursseillaan esitysten kustannuksista.

Hallinto- ja tukipalveluyksikkö on sisäistänyt kehittämisen kehän osaksiperustoimintaansa. Toimintaa kehitetään kehittämisen kehän idean mukaisestisuunnittelemalla ja toteuttamalla hallinto- ja tukitoimintoja, kokoamalla ja ar-vioimalla tuloksia ja tekemällä kehittämispäätöksiä, osin myös seuraamalla pää-tösten toteutumista. Hallinto- ja tukipalvelu-uudistuksen tuoreuden johdostasystemaattisesta käytännöstä ei ole vielä näyttöä pitemmältä ajanjaksolta. Pa-lautejärjestelmän kattavuudessa on myös kehitettävää.

Yhteenveto:■ Teatterikorkeakoulun hallinto- ja tukipalvelut on omaksunut Laatu-

TeaKin tavoitteet ja kehittää toimintaansa kehittämisen kehän mukaisesti.■ Hallinto- ja tukipalvelujen organisaatiouudistus on selkiyttänyt toimin-

taa ja vastuunjakoa sekä vahvistanut esimiestyötä.■ Vuonna 2008 kehitetty uusi rahanjakomalli on hyvä esimerkki laadun-

varmistustusta ja kehittämisen kehää tukevasta taloushallinnon uudistuk-sesta.

■ Korkeakoulu on tunnistanut sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässään puut-teita ja vahvistanut viestinnän toimenpideohjelman. Sen osana on pää-tetty kehittää myös kansainvälistä viestintää.

■ Hallinto- ja tukipalveluille tulevaa palautetta hyödynnetään kehittämisenkehän mukaisesti, useita kehittämiskohteita on tunnistettu ja toimen-piteisiin on ryhdytty. Korkeakoulun olisi kuitenkin varmistettava nykyi-sen palautejärjestelmän kattavuus ja palautteen hyödyntämisen riittävädokumentointi hallinto- ja tukipalveluiden kaikkien toimintojen osalta.

■ Opetusteatterin esitystoiminnan tuotantovarausjärjestelmä on osoitusinnovatiivisesta toiminnan kehittämisestä. Esitystoiminnan osaprosesseilletulisi kuitenkin asettaa tavoitteita, jotta toimintaa voisi arvioida ja kehit-tää nykyistä paremmin.

■ Opetusteatterin käytöstä olisi perusteltua laatia kehittämissuunnitelma,jotta produktioiden asema koulutuksen laadun kehittämisessä ja opetus-teatterin resurssit olisivat nykyistä paremmassa tasapainossa.

��

���� Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen

Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä kattaa korkeakoulun henkilöstön rek-rytoinnin ja kehittämisen osa-alueilta useita toimintoja. Erityisesti henkilökunnan työ-hyvinvoinnin osalta kootun palautetiedon hyödyntäminen toimii tehokkaasti ja edis-tää myös riittämättömän laadun tunnistamista. Korkeakoulun ilmapiiri on koulutus-ja uudistusmyönteinen, ja henkilöstön kehittämiseen on kehitetty välineitä. Henkilös-tön rekrytointiin ja kehittämiseen liittyy useita prosesseja, joita toteutetaan laadunvar-mistusjärjestelmän eri osissa. Prosesseista ei kuitenkaan muodostu kokonaisuutta, ei-vätkä ne kata riittävästi henkilöstön rekrytoinnin ja kehittämisen osa-alueita. Henki-löstön rekrytoinnin ja kehittämisen laadunvarmistus on kehittyvässä vaiheessa.

Strategiset tavoitteet

Teatterikorkeakoulun yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi on asetettu osaavan, oi-kein mitoitetun ja työkykyisen henkilöstön turvaaminen. Päämääränä on stra-tegiasta johdettujen osaamistarpeiden kehittäminen, laaja-alaisuuteen ja mo-nitaitoisuuteen kannustaminen sekä jaksamisen ja muutosvalmiuden tukemi-nen. Painopistealueiksi on kirjattu rekrytointi, johtamisen kehittäminen, osaa-misen turvaaminen, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö, turvallinen työ-yhteisö sekä palaute- ja palkitsemisjärjestelmien kehittäminen. Samat paino-pisteet ovat sisältyneet myös korkeakoulun erilliseen henkilöstrategiseentoimenpideohjelmaan vuosille 2006–2008 ja sitä edeltäneeseen henkilöstö-strategiaan (vuosille 2003–2005), mikä viittaa pitkäjänteiseen tavoiteasetteluun.Korkeakoululla on myös työsuojelun toimintaohjelma vuosille 2001–2005 jatasa-arvosuunnitelma vuosille 2006–2008. Korkeakoulun mukaan henkilöstö-strategia korvautuu vuonna 2009 valmisteilla olevalla työyhteisöohjelmalla,joka tulee sisältämään myös työsuojelun toimintaohjelman ja tasa-arvosuun-nitelman.

Strategian mukaan rekrytointiin sisällytetään”tulevaisuusperspektiivi”,jossa kiinnitetään huomiota muuttumiskykyyn, tasa-arvoon ja ikärakenteenlaajuuteen. Lisäksi otetaan huomioon ruotsinkielinen koulutusvastuu sekäkansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden tuottamat vaatimukset.

Henkilöstön rekrytointi

Strategian mukaan opetushenkilöstöä rekrytoidaan määräaikaisiin palvelu-suhteisiin, jotta kosketus taidekenttään ja uusiin suuntauksiin turvataan ja voi-daan reagoida yhteiskunnassa tapahtuneisiin muutoksiin. Tämä mahdollistaavirkojen kohdentamisen ja sopeuttamisen kunkin ajan vaatimuksiin. Määrä-aikaisuuden ja vakinaisuuden suhde arvioidaan tapauskohtaisesti. Taiteellinenpätevyys on opetushenkilökunnan rekrytoinnin pääasiallinen peruste, minkä

�

lisäksi on kasvavasti kiinnitetty huomiota pedagogiseen pätevyyteen, yhteis-työ- ja johtamistaitoihin sekä kykyyn aloitteelliseen ja tulokselliseen toimin-taan taide- ja yliopistoympäristössä.

Korkeakoulu on strategiassaan määritellyt yhdeksi painopisteeksi henki-löstön rekrytoinnin. Siihen liittyvät käytännöt on täsmennetty laajimminvuoden 2008 loppuun voimassa olleessa henkilöstöstrategisessa toimenpide-ohjelmassa. LaatuTeaKissa käytännöt ja niitä vastaavat prosessit on esitetty sup-peammin ja hajauttamalla ne laadunvarmistusjärjestelmän eri osiin.

Professorien ja lehtoreiden virantäytöstä on esitetty omat prosessikaaviot.Hallinto- ja tukipalveluiden henkilöstöä koskevissa prosessikaavioissa on mää-ritelty muun henkilökunnan ja tuntiopettajien rekrytointiin liittyvää ohjeis-tusta. Auditointiryhmän käsityksen mukaan tuntiopettajien rekrytointi tulisinähdä laajempana kuin nykymuotoisen prosessikaavion esille tuomana palkan-maksuun liittyvänä prosessina, sillä rekrytointiin liittyy myös korkeakoulun ta-voitteeksi ottaman taiteellisen ja pedagogisen pätevyyden selvittäminen ja ar-viointi suhteessa opetussuunnitelman asettamiin vaatimuksiin. Henkilöstönrekrytoinnin esittäminen LaatuTeaKissa kaikki henkilöstöryhmät käsittävänästrategisiin tavoitteisiin pohjaavana omana kokonaisuutenaan antaisi nykyistäparemman kokonaiskuvan rekrytoinnin periaatteista ja prosesseista ja saattaisiedistää myös laadunvarmistuksen kattavuutta ja yhtenäisyyttä.

Strategiassa painopisteeksi asetettu kansainvälisyys ei ilmene rekrytointiatai henkilöstösuunnittelua koskevassa dokumentoinnissa.

Johdon haastatteluissa pidettiin yleisesti tärkeänä opettajien vaihtuvuutta,koska se turvaa taiteen kehityksen ajanmukaisen seuraamisen. Henkilövaih-dosten samanaikaisuus ja kausien lyhyys ovat kuitenkin haitanneet pitkä-jänteistä suunnittelua ja opetuksen kehittämistä. Korkeakoulu on tunnistanutongelman ja pyrkinyt korjaamaan tilannetta uuden henkilöstön tehostetullaperehdytyksellä.

Opetushenkilökunnan ja opiskelijoiden haastatteluissa ilmeni, että kor-keakoulun palautejärjestelmät antavat tietoa tuntiopetuksen laadusta ja esimer-kiksi huonot opetuskokemukset voidaan tunnistaa ja korjata myöhempienrekrytointien yhteydessä. Tästä oli myös esimerkkejä auditointiaineistossa.

Henkilöstön kehittäminen ja palkitseminen

Teatterikorkeakoulun strategian mukaan osaamistarpeet johdetaan strategiastaja henkilökuntaa kannustetaan osaamiseen laaja-alaisuuteen ja monitaitoisuu-teen. Osaamisen kehittäminen liitetään korkeakoulun mukaan osaksi vuosit-taisia kehityskeskusteluja, joihin liittyen korkeakoulu järjestää myös koulutus-ta. Esimiehiä kannustetaan kouluttautumaan. Valtionvarainministeriön työ-olosuhdebarometrin pohjalta on päätetty tehdä henkilöstön työhyvinvointia

�

koskevat kyselyt parin vuoden välein. Palkkausjärjestelmän ohella kehitetäänorganisaation palaute- ja palkitsemisjärjestelmää. Vuoteen 2008 asti voimassaolleessa henkilöstöstrategisessa toimenpideohjelmassa täsmennetään henkilös-tön kehittämisen käytäntöjä. Korkeakoulu on myös laatinut henkilöstön jatyöyhteisön kehittämistoimet sisältävän taulukon, jossa on eritelty toimen-piteet, kenelle ne on suunnattu sekä tietoja toimenpiteiden toistuvuudesta (eikuitenkaan vastuutahoa).

Korkeakoulu on määritellyt LaatuTeaKissa useita henkilöstön kehittämi-sen prosesseja. Hallinto- ja tukipalvelujen prosessit ja oppaat tukevat henki-löstöpolitiikkaa ja sen laadunvarmistusta. Toiminnanohjauksen osaprosessinkuvaus määrittelee henkilökohtaisen esimiehen kanssa käydyn kehityskeskus-telun ja ypj-suoritusarvioinnin vaiheet. Sen mukaan ypj-tulosneuvottelu suo-ritetaan vuosittain ja työsuunnitelmat tehdään lukuvuodeksi kerrallaan. Suo-ritusarvioinnit toteutetaan joka toinen vuosi. Uusien työntekijöiden kohdallaja työtehtävien muuttuessa käytännöt seuraavat ypj:n käsikirjan suositusta.Neuvotteluja koskevat tiedot kootaan ja toimitetaan eri tahoille. Nämä pro-sessit tuottavat paljon tietoa, joka korkeakoulun arvion mukaan jää määränvuoksi paljolti hyödyntämättä.

Korkeakoulun henkilöstöstrategisen toimenpideohjelman mukaan kaikil-la työntekijöillä on oikeus saada palautetta työstään. Toimenpideohjelman mu-kaan tätä pyritään kehittämään, ja laadunvarmistus toimii kehityskeskustelu-jen ja ypj:n puitteissa melko kattavasti. Keskeisenä palautekeinona on palkka-usjärjestelmä, joka mahdollistaa myös palkitsemisen, mutta auditointihaastat-telujen mukaan rahallista palkitsemista ei ole juurikaan sovellettu. Henkilös-tön haastatteluissa ilmeni myös, että kehityskeskustelujen tulosten kirjaus jatoiminnan kehän toimenpideosio eivät toteudu kattavasti, mutta toimivatuseissa tapauksissa hyvin. Kehityskeskustelujen yhteys korkeakoulun tavoittei-den toteuttamiseen osana johtamisprosessia jää osin puutteelliseksi, samointyösuunnitelmien hyödyntäminen toiminnan jatkuvassa kehittämisessä.

Laatukäsikirjan sisältämät henkilökunnan koulutusta ja perehdyttämistäkoskevat kaaviot toimivat haastattelujen mukaan myös käytännössä. Korkea-koulu tukee kaikkien henkilöstöryhmien koulutusta, ja haastattelujen perus-teella ilmapiiri on hyvin koulutusmyönteinen, mutta koulutukseen osallistu-minen saattaa jäädä enemmän koulutettavien oma-aloitteisuuden varaan kuintoimia osana systemaattista osaamisen kehittämistä. Yhteisen opetuksen yksi-köllä on yhdessä koulutusohjelmien professoreiden kanssa vastuu opettajantyön tukemisesta ja opetustyön kehittämisestä, ja toiminta on monimuotoista.Haastatteluissa kerrottiin, että erityisen hyödyllisiksi on koettu vuosittaisetyhteissuunnitteluseminaarit ja opettajaseminaarit. Korkeakoulu tukee kansain-

�

välistymistä esimerkiksi apurahoin ja järjestämällä vierailuja sekä kannustamallaverkostoitumiseen.

Yliopistopedagogista koulutusta on tarjolla sekä taideyliopistojen yhtei-senä että omana koulutuksena. Korkeakoulun oman opetustoiminnan erityis-piirteitä huomioonottavaa pedagogista koulutusta olisi ehkä perusteltua vah-vistaa. Pedagogisen koulutuksen tarve korostuu, kun suuri osa opetushenkilö-kunnasta on määräaikaista. Esimiesvalmennus on säännöllistä ja haastattelujenperusteella toimivaa. Palkitsemiskeinoihin kuuluu vuoden opettajan valitse-minen. Muita konkreettisia palkitsemisen keinoja ei auditointihaastatteluissamainittu.

Henkilöstön kehittämisessä tuntiopetus näyttää jääneen vähälle huo-miolle. Esimerkiksi tiedeyliopistoihin verrattuna suuri tukihenkilöstön määrävarmistaa omalta osaltaan tuntiopetuksen sujuvuutta. Tuntiopettajien pereh-dyttäminen korkeakoulun opetukselle ja oppimiselle asettamiin tavoitteisiinja laadunvarmistuskäytäntöihin ei kuitenkaan tule esiin LaatuTeaKissa. Haas-tattelujen perusteella korkeakoulu on osin tunnistanut tuntiopetukseen liitty-vät perehdytyshaasteet, samoin määräaikaisten professorien perehdytyksenvaatimukset. Auditointiryhmän mielestä korkeakoulun tulisi kehittää nykyistäopetushenkilökunnan perehdytyskaaviota ja eriyttää perehdytys tarpeen mu-kaan päätoimisille ja sivutoimisille opettajille sekä sisällyttää laadunvarmistusnäkyvästi ja riittävässä laajuudessa perehdytykseen.

Työhyvinvointi ja työturvallisuus

Teatterikorkeakoulu on laatinut työsuojelua koskevan toimintaohjelman(2001–2005) ja tasa-arvosuunnitelman (2006–2008). Työsuojelu ja tasa-arvoon tarkoitus sisällyttää vuonna 2009 valmistelussa olleeseen työyhteisöohjel-maan. Vuonna 2007 tehty hyvinvointikysely osoittaa, että henkilöstön hyvin-vointiin on pyritty vaikuttamaan myös käytännössä. LaatuTeaKin prosessiku-vauksen mukaan kysely kohdistettiin koko henkilökunnalle ja sen perusteellapäätetyistä toimenpiteistä tiedotettiin intranetissä. Esiintyneiden ongelmienjohdosta korjattiin fyysisiä työskentelyolosuhteita (esimerkiksi maisemakont-torin melutasoa) ja tuettiin työprosessien kehittämistä, työnohjausta ja kriisi-tilanteiden käsittelyä. Prosessin arvioinnin perusteella korkeakoulu on pääty-nyt joihinkin kyselyä koskeviin korjausehdotuksiin. Palautekäytäntöjä koske-van yleiskuvauksen mukaan työhyvinvointikyselyt toteutetaan 2–3 vuodenvälein. Auditointihaastatteluissa toistuvasti esitetyt henkilökunnan käsityksetvahvistivat työhyvinvointikyselyn positiivisen merkityksen ja toimenpiteidenkäytännön toteutumisen ja osoittivat kehittämisen kehän tältä osin toimivantarkoituksenmukaisesti.

�

Työhyvinvointia on edistetty myös Valtiokonttorin rahoittamalla Kaiku-projektilla, joka kohdentui toiminnan muutosten ja kriisitilanteiden käsitte-lyyn. Kohderyhmiin kuuluivat myös taiteilija-laitosjohtajat. Hankkeen ohja-usryhmä toteutti niin sanottuja hyvinvointilounaita, ”lounastietoiskuja”, joilleosallistui luennoitsijoina työhyvinvoinnin asiantuntijoita, sekä ryhmätyön-ohjausta, työnohjausta ja esimiesvalmennusta. Korkeakoulun järjestämä työn-ohjaus on koettu hyödylliseksi, ja sitä on toteutettu eri muodoissa.

Yhteenveto:■ Korkeakoulu on hyödyntänyt oman opetus- ja tutkimusalueensa korkeata-

soista asiantuntemusta määräaikaisilla rekrytoinneilla, mikä on mahdollista-nut uransa aktiivivaiheessa olevien taiteilijoiden toimimisen opettajina.

■ Korkeakoulun palautejärjestelmät ovat varmistaneet tuntiopetuksen laa-tua auttamalla tunnistamaan ongelmakohtia myös rekrytointiprosessissa.

■ Teatterikorkeakoulussa on kiinnitetty huomiota työhyvinvointiin esimer-kiksi toistuvin kyselyin. Saatujen tietojen pohjalta on ryhdytty toimen-piteisiin työhyvinvoinnin edistämiseksi esimerkiksi järjestämällä työn-ohjausta.

■ Tutkimuksen ja kansainvälistymisen tavoitteiden edellyttämää henkilös-tön kehittämistä on tuettu esimerkiksi tarjoamalla henkilökunnalle kou-luttautumismahdollisuuksia ja tukemalla verkostoitumista.

■ Korkeakoulun kannattaisi harkita kansainvälistymistavoitteen konkre-tisointia henkilöstön rekrytoinnin kehittämisessä. Tuntiopetuksessa rekry-tointiprosessi tulisi kytkeä nykyistä vahvemmin taiteellisen pätevyyden japedagogisen osaamisen varmistamiseen. Nämä toimenpiteet edistäisivätlaadunvarmistuksen kattavuutta ja toimivuutta henkilöstön rekrytoinnissa.

■ Opetushenkilökunnan perehdyttämistä koskevaa prosessia tulisi tarkentaakytkemällä se näkyvämmin laadunvarmistukseen ja mahdollisesti eriyttä-mällä päätoimisten opettajien ja tuntiopettajien perehdytys omiksi pro-sesseikseen.

■ Korkeakoulu tarjoaa yliopistopedagogista koulutusta opettajakunnalleen,mutta koulutukseen osallistumista tulisi laajentaa ja varmistaa myös mää-räaikaisten opettajien ja tuntiopettajien pedagogisen osaamisen kehitty-mismahdollisuudet. Lisäksi tulisi varmistaa, että pedagogisen koulutuksentarjonnassa otetaan riittävällä tavalla huomioon korkeakoulun oman tut-kintokoulutuksen pedagogiset erityistarpeet.

■ Korkeakoulun tulisi selvittää kehityskeskustelujen toteuttamistapoja javarmistaa, että niissä yhdistyvät kunkin työyksikön tavoitteiden edistämi-nen ja henkilöstön systemaattinen osaamisen kehittäminen, jonka toteu-tumista seurataan.

�

��� Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminenjohtamiseen ja toiminnanohjaukseen

Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä on kytketty selkeästi toiminnan-ohjauksen järjestelmään. Toiminnanohjauksen prosessit on kuvattu ja johtamisenlaatutyökalut on täsmennetty. Järjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään etenkinylimmän johdon toiminnassa, mutta tämän tiedon kytkeytymisessä yksikkötason joh-tamiseen ja kehityskeskusteluihin on vielä kehitettävää. Laadunvarmistusjärjestelmäntuottaman tiedon hyödyntämisestä ei ole vielä jatkuvaa näyttöä. Järjestelmän kytkey-tyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen on kokonaisuudessaan kehittyvässävaiheessa.

LaatuTeaK ja johtamisjärjestelmä

Teatterikorkeakoulu näkee laadunvarmistusjärjestelmän monessa mielessäsamalla johtamisjärjestelmänä: johtaminen on laadun takaamista ja sen kehit-tämistä. LaatuTeaKin olennaisina piirteinä nähdään toiminnan selkeys, johta-misen avoimuus sekä toiminnan kehittäminen palautteen ja muun karttuvantiedon perusteella. Auditointiaineiston mukaan LaatuTeaK pohjautuu Teat-terikorkeakoulun strategiaan, toiminta-ajatukseen ja visioon. LaatuTeaKintavoitteeksi on asetettu muun ohella läpinäkyvä ja selkeä johtaminen sekä toi-minnan jatkuva, tietoon perustuva kehittäminen.

Korkeakoulun laatuorganisaatio noudattelee korkeakoulun johtamisjärjes-telmää. LaatuTeaKin ohjausryhmänä toimii TeaKin johtoryhmä. Laatupäälli-kön tehtäviin kuuluvat sekä laadunvarmistus että toiminnanohjaus. Auditointi-aineiston mukaan johtamisen laadunvarmistus muodostuu korkeakouluntoiminnanohjauksen suunnittelusta, toteuttamisesta, tulosten kokoamisesta janiiden arvioimisesta, ja se päättyy kehittämispäätösten tekemiseen. Johtamisenlaatutyökaluja ovat korkeakoulun mukaan prosessit, sisäiset säännöt ja oppaat,ulkoiset säädökset, arvioinnit, voimavarat, Aarrearkku ja yhteiskunnallinenvuorovaikutus. Johtamisen työkaluna ei suoraan tuoda esiin korkeakoulunstrategiaa eikä sitä täsmentäviä toimenpideohjelmia eivätkä jälkimmäiset sisällyAarrearkkuun. Korkeakoulun johtamisessa Aarrearkku on auditointiaineistonmukaan keskeinen elementti. Laadunvarmistuksen kannalta keskeisiksi proses-seiksi on määritelty strategiaprosessi, tulosneuvotteluprosessit, henkilöstö-johtamisen prosessit sekä seurannan ja raportoinnin prosessit. Näiden pro-sessien tärkeimpinä pidetyt vaiheet on kuvattu toiminnanohjauksen vuosi-kellossa.

LaatuTeaK ja toiminnan ohjaus

Korkeakoulu on määritellyt toiminnanohjausprosessin sisältävän seuraavatosaprosessit: strategia, tulosneuvottelut opetusministeriön kanssa, sisäiset tulos-neuvottelut, henkilöstöjohtaminen sekä seuranta ja raportointi. Osaprosessitvaiheineen ja vastuutahoineen on määritelty. Toiminnanohjausprosessin tavoit-teet on määritelty yleisesti kattamaan myös osaprosessien tavoitteet. Johta-misen prosessin sisään luetaan palautekäytäntöjen prosessi (katso luku 4.2.1Tutkintotavoitteinen koulutus).

Laitokset ja yksiköt täydentävät sisäisiä tulosneuvotteluja varten tulos-muistiopohjat. Niissä esitetään määrälliset ja laadulliset tulokset, sovitutmäärälliset ja laadulliset tavoitteet sekä resurssit. Määrällisten tavoitteidentoteutumisesta muistiopohjassa esitetään analyysi perusteluineen. Laadullistentavoitteiden toteutumisesta pyydetään raportoimaan ”keskeiset asiat lyhyestiranskalaisin viivoin”. Tulosneuvottelujen dokumentaatio luo yhtenäisen tieto-pohjan, joka antaa mahdollisuuden tehokkaaseen johtamiseen. Sisäisissä tulos-neuvotteluissa hyödynnetään laadullisista ja määrällisistä arvioinneista ja tulok-sista saatua palautetietoa. Sisäisten tulosneuvottelujen perusteella tehtäväärahanjakoa ohjaavaa mallia on korkeakoulun mukaan kehitetty vuonna 2008siten, että se aiempaa paremmin palkitsee tavoitteiden toteutumista ja perus-tuu tosiasioihin.

Haastattelujen mukaan sisäisissä tulosneuvotteluissa on toistaiseksi koros-tunut enemmän voimavarojen jaon uudistaminen kuin toiminnan laadunarviointi ja laatutavoitteiden saavuttamisesta palkitseminen. Yksiköt pitävättulosneuvottelujen yhteydessä käytyjä keskusteluja kuitenkin hyödyllisinämyös toiminnan laadullisen kehittämisen näkökulmasta, esimerkiksi tarjoa-malla mahdollisuuden aloitteiden yhteiseen käsittelyyn. Kaikissa toiminnalleasetetuissa tavoitteissa ei ole päästy riittävästi eteenpäin (esimerkiksi moni-kulttuurisuuden edistämisessä), mutta haastattelujen perusteella tämä puutetunnistetaan.

LaatuTeaKin tuottaman tiedon hyödyntäminen

Auditointiaineiston mukaan palautetta johtamisesta saadaan erityisesti rehto-rin kyselyssä, työhyvinvointikyselyssä ja laitosten ja yksiköiden kyselyssä.Laitosten ja yksiköiden palautetta johdolle pyydetään sisäisten tulosneuvotte-lujen yhteydessä, ja kooste siitä lähetetään korkeakoulun johdolle ja muilleyksiköille ennen tulosneuvotteluja. Palautteesta keskustellaan osana tulos-neuvotteluja ja niiden perusteella sovitut toimenpiteet kirjataan tulos-neuvottelumuistioihin. Tulosneuvottelujen yhteydessä pyydetty palaute ja senjulkistaminen kaikille yksiköille tukee auditointiryhmän mielestä hyvinlaadunvarmistuksen kytkeytymistä johtamiseen.

Johtamista arvioidaan edellä mainittujen kyselyjen lisäksi myös ulkoisesti(sidosryhmäkysely, opetusministeriön tulosneuvottelut ja tilinpäätöskannan-otot). Lisäksi kehityskeskustelut, sisäiset arvioinnit sekä riskien kartoituksetnähdään johtamisen arviointina. Näiden kytkentää korkeakoulun toiminnanlaadun varmistamiseen ei kuitenkaan osoiteta dokumentoidussa auditointi-aineistossa.

Rehtorin kysely on tuottanut tietoa, jonka pohjalta on ryhdytty toimen-piteisiin (esimerkiksi viestinnän kehittämisohjelman laatiminen ja ravitsemus-palveluiden kehittäminen). Työhyvinvointikysely on toteutettu jo useampaankertaan, ja sen tuloksena on muun ohella järjestetty työnohjausta, johon ovatosallistuneet useat kymmenet henkilöt. Sidosryhmäkyselyn tulosten pohjaltaollaan suunnittelemassa toimenpiteitä. Ulkoisten arviointien pohjalta onlähdetty vahvistamaan kansainvälisyyttä etenkin tutkimuksen ja jatkokoulu-tuksen osalta (mm. laatimalla kansainvälistymisen toimenpideohjelma). Nämätoimenpiteet tuovat hyvin esiin, millä tavalla korkeakoulu toteuttaa käytän-nössä kehittämisen kehää.

Eri yksiköiden hyvät käytänteet leviävät melko hyvin jo korkeakoulunpienen koon ja päivittäisen vuorovaikutuksen kautta, mutta ne on mahdollis-ta kytkeä myös johtamiseen toistuvissa laitosjohtajakokouksissa ja pedagogi-sissa seminaareissa. Aarrearkkua pidetään yleisesti hyödyllisenä johtamisessa, sil-lä se parantaa johtamisessa tarvittavan tiedon saatavuutta ja on luonut yhteistätietopohjaa. Seurantatietojen hyödyntämisessä korkeakoulu näkee kuitenkinpuutteita.

Korkeakoulun johtamista varten on olemassa useita johtajien kokoontu-misfoorumeja, joiden toiminta on säännöllistä. Haastattelun mukaan eri joh-tamistasojen välinen kommunikaatio on luontevaa ja tehokasta. Koulutustoi-minnassa keskeisen opetusteatterin ja laitosten välistä yhteistyötä tukevatyhteissuunnittelupalaverit ja osallistuminen laitosjohtajakokoukseen. Korkea-koululla on johtoryhmä, samoin tukipalveluilla on omansa (Isotupa). Johta-jien kokoontumiskäytännöt, Aarrearkku ja päivittäinen vuorovaikutus pienes-sä korkeakoulussa edistävät auditointiryhmän mielestä hyvin kokonaiskuvansyntymistä toiminnan laadusta etenkin johdolle mutta myös laajemmin.

Johdon sitoutuminen

Ylin johto ja yksikkötason johto ovat sitoutuneet laadunvarmistusjärjestel-mään ja sen kehittämiseen. Yksikkötasolla järjestelmän tuntemuksessa ja hyö-dyntämisessä on kuitenkin vaihtelua. Johtajat käyvät haastattelujen perusteellatavoitekeskustelut henkilöstönsä kanssa varsin kattavasti kaikilla organisaatio-tasoilla. Osa korkeakoulun toiminnan kehittämiselle asetetuista tavoitteistatulee haastattelujen perusteella esille myös kehityskeskusteluissa (esimerkiksi

�

kansainvälisyyden edistäminen ja verkostoituminen). Haastattelujen nojalla eimuodostu kuitenkaan selkeää näyttöä sille, että korkeakoulun ja sen yksiköi-den tavoitteiden edistäminen ja laadun kehittämisen kysymykset olisivat sys-temaattinen osa keskusteluja ja että keskustelut dokumentoitaisiin kattavastija hyödynnettäisiin myöhemmissä keskusteluissa. Kehittämisen kehä tunniste-taan haastattelujen perusteella laajalti keskeiseksi tavaksi hahmottaa laadun ke-hittämistä. Työsuunnitelmat tunnistetaan osana operatiivista johtamista, muttaniiden hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä jäi auditointiryhmälle epä-selväksi. Laadunvarmistusjärjestelmän hyödyntämisestä ei ole vielä jatkuvaanäyttöä, sillä esimerkiksi prosessikuvaukset on laadittu vastikään.

Korkeakoulun strategian mukaan kehitys- ja palvelutoiminnan yksiköi-den kehittämisessä Teatterikorkeakoulu on aktiivisesti mukana tukemassa kou-lutus- ja kehittämispalvelut Kouken ja esitystekniikan suunnittelutoimistoTeakonin toimintaa ja strategiatyötä. Avointa yliopistoa ei mainita lainkaan.Kaikilla kolmella on kuitenkin toimintoja ja korkeakoulun sisäisiä yhteistyö-muotoja, joilla on merkitystä korkeakoulun toiminnan laadunvarmistuksessa.Haastattelujen perusteella näiden yksiköiden tehtävien kytkeytyminenkorkeakoulun strategiseen johtamiseen ja korkeakoulun toiminnan laadunvar-mistukseen koetaan liian irralliseksi, vaikka johtamisviestintä sinällään nähdäänongelmattomana. Auditointiryhmän mielestä korkeakoulun tulisi harkita joh-tamisprosessien kehittämistä niin, että koulutus- ja kehittämispalvelut Kouke,esitystekniikan suunnittelutoimisto Teakon ja avoin yliopisto kytkeytyisivätomalla osaamisalueellaan nykyistä kiinteämmin korkeakoulun toiminnan laa-dunvarmistukseen.

Yhteenveto:■ Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja toiminnanohjaus-

järjestelmän välinen yhteys tulee selkeimmin esiin sisäisiin tulosneuvot-teluihin liittyvissä prosesseissa.

■ Johto on sitoutunut laadun edistämiseen ja näkee laadunvarmistusjärjes-telmän hyödyllisenä oman työnsä kannalta.

■ Korkeakoulun keskeiset strategiset tavoitteet tunnetaan yksikkötasolla,mutta niiden toteuttaminen ei tule johtamisessa kattavasti esiin.

■ Johtamisen tavoitetietoisuutta tulisi tukea varmistamalla Aarrearkun sisäl-lön suunnittelussa strategian ja sitä täsmentävien asiakirjojen helppo saa-tavuus.

■ Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään toiminnanohjauksessa, kehittämisessä ja johtamisessa, mutta seurantatietojen muo-dostamisessa ja hyödyntämisessä on kehitettävää.

■ Korkeakoulun tulisi harkita johtamisprosessien kehittämistä niin, ettäkoulutus- ja kehittämispalvelut Kouke, esitystekniikan suunnittelutoimis-to Teakon ja avoin yliopisto kytkeytyisivät omilla vastuualueillaan nykyistäkiinteämmin korkeakoulun toiminnan laadunvarmistukseen.

��� Korkeakoulun henkilökunnan� opiskelijoidenja ulkoisten sidosryhmien osallistuminenlaadunvarmistukseen

Teatterikorkeakoulun laadunvarmistustyössä pyritään läpinäkyvään ja selkeään johta-miseen, toiminnan jatkuvuuteen ja tietoon perustuvaan kehittämiseen. Korkeakouluntoiminnassa painottuu vahvasti vuorovaikutus. LaatuTeaKin suunnitteluun ovat osal-listuneet vahvimmin ylin johto ja hallinto- ja tukipalvelujen vastuuhenkilöt toimen-kuviensa mukaan. Yksiköiden johto ja opettajat ovat osallistuneet joiltakin osinLaatuTeaKin suunnitteluun, mutta opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät eivät juuri lain-kaan. Laadunvarmistustyöstä puuttuu selkeä osallistava periaate. Kokonaisuutenatarkastellen eri toimijaryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen on alkavassavaiheessa.

LaatuTeaK ja osallistuminen

Teatterikorkeakoulu on onnistunut luomaan laadunvarmistusjärjestelmästäänLaatuTeaKista korkeakoulun itsensä näköisen. Laatu on sujuvaa toimintaa säh-läyksen vähentämiseksi on keskeinen LaatuTeaKin tavoite, jonka korkeakoulunohjausryhmä toivoo tulevan tutuksi opiskelijoille ja henkilökunnalle. Tavoit-teena on, että jokainen tunnistaisi tavat, joilla voi osallistua laadunvarmistuk-seen. Teatterikorkeakoulu kuvaa selkeästi perustutkintokoulutuksen, jatkotut-kintokoulutuksen sekä tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan suunnitteluunosallistuvat tahot ja vastuuhenkilöt. Auditointiaineiston mukaan opiskelijateivät ole mukana kehittämisen kehään kuuluvassa tutkintokoulutuksen taimuun toiminnan suunnittelussa, mutta korkeakoulun ylin johto näkee hei-dän osallistuvan laadunvarmistukseen palautetta antamalla.

Teatterikorkeakoulun palautejärjestelmänä toimii palautevirta, jossa virtaimee pyörteenomaisesti itseensä palautetta eri tahoilta ja hyödyntää sitä jatko-toimenpiteitä synnyttämällä. Ongelmana on, että Teatterikorkeakoulu ei olevielä löytänyt toimivaa käytäntöä palautteen läpikäymisen jälkeiseen jatko-toimenpiteistä ja vaikutuksista tiedottamiseen. Vastapalaute ei välttämättätavoita palautteenantajia.

Auditointihaastatteluissa osoittautui, että LaatuTeaKin koostaminen ontapahtunut ylimmän johdon vetämänä ja että henkilöstö ja opiskelijat ovat

�

osallistuneet LaatuTeaKin suunnitteluun hyvin vaihtelevasti. Monet eivät oleosallistuneet lainkaan, osa ainoastaan dokumenttiluonnoksia kommentoiden.Auditointihaastatteluissa syntyi vaikutelma, että osa henkilöstöstä oli varsinheikosti perehtynyt LaatuTeaKin sisältöön. Esimerkiksi laadunvarmistusjärjes-telmän vastuunjakotaulukko osoittautui monelle haastatellulle vieraaksi. Vaik-ka LaatuTeaKin suunnitteluvaihe onkin toteutettu ylimmän johdon vetämä-nä, on henkilökunnan ja opiskelijoiden osallistuminen itse laadunvarmistuk-seen osana korkeakoulun päivittäistä toimintaa ollut melko kattavaa.

Henkilökunnan osallistuminen

Opettajakunnan osallistuminen LaatuTeaKin suunnitteluun ja toteutukseen onollut hyvin vaihtelevaa. Laitoskokouksissa keskustelu, prosessikuvausten laati-minen sekä opiskelijapalautteen kerääminen ovat lähinnä ne tavat, joilla laa-dunvarmistustyöhön osallistutaan.

Teatterikorkeakoulu on omassa auditointiaineistoon liitetyssä SWOT-analyysissaan nimennyt uhaksi saadun palautteen dokumentoinnin. Esittävientaiteiden luonne asettaa palautteen dokumentoinnille tiettyjä haasteita, ja liiantiukat dokumentointivaatimukset saattavat tehdä laadunvarmistuksesta raskas-ta. Laitosjohtajien haastattelussa nousi esille toive siitä, että laadunvarmistus-työtä voisi keventää tarjoamalla korkeakouluyhteisön käyttöön nykyistäenemmän valmiita käytänteitä ja malleja.

Opettajakunta kerää opiskelijoilta aktiivisesti erilaista tietoa ja palautetta,jota hyödynnetään opetussuunnitelmatyössä. Palautetta kerätään suullisestiopetustilanteen aikana ja kirjallista palautetta saadaan esimerkiksi oppimis-päiväkirjojen ja esseiden kautta. Anonyymi palaute nähdään toisaalta tärkeänäjatkuvuuden kannalta, mutta toisaalta toisarvoisena käytössä olevien vuoro-vaikutteisten opetusmenetelmien takia. Palautteen keruu on yleinen, mutta eivielä täysin kattava käytäntö. Saadusta palautteesta keskustellaan opiskelijoi-den kanssa yleensä aina ryhmissä, harvemmin henkilökohtaisesti. Vastapalauteon poikkeuksetta suullista eikä siitä jää dokumentaatiota opiskelijalle eikäopettajalle.

Haastatteluissa kävi ilmi, että valtaosa Teatterikorkeakoulun tutkijoista onmyös opettanut tai opettaa Teatterikorkeakoulussa omaan väitöstutkimukseen-sa liittyvästä aiheesta. Tutkijat eivät kuitenkaan ole osallistuneet varsinaisestilaadunvarmistustyön suunnitteluun ja sen toteuttamiseen muuten kuin palau-tetta antamalla.

Hallinto- ja tukipalveluyksiköt keräävät ja saavat palautetta pääasiassa reh-torin kyselyn ja työhyvinvointikyselyn kautta. Palautetta hyödynnetään omantoiminnan suunnittelussa. Auditoinnin aikana tuli selkeästi esille, että palaut-teilla on ollut vaikutusta ja ne ovat johtaneet yleensä jatkotoimenpiteisiin.

�

Osallistuminen laadunvarmistustyöhön vaihtelee yksiköittäin erittäin pal-jon. Opetusteatteri ja kirjasto ovat olleet aktiivisesti suunnittelussa ja toimin-nassa mukana. Sen sijaan koulutus- ja kehittämispalvelut Kouken, esitystek-niikan suunnittelutoimisto Teakonin sekä avoimen yliopiston henkilöstönosallistuminen LaatuTeaKiin on ollut lähes olematonta, joskaan nämä yksiköteivät ole kokonaan olleet laadunvarmistustyön ulkopuolella. Avoimessa yli-opistossa ja koulutus- ja kehittämispalvelut Koukessa on käynnissä omien laa-dunvarmistusjärjestelmien laadinta. Käytössä on kuitenkin ollut kurssipalaut-teen keruukäytäntöjä. Esitystekniikan suunnittelutoimisto Teakonissa on ollutjo pitkään oma laadunvarmistusjärjestelmä.

Laitosjohtajien osallistuminen laadunvarmistusjärjestelmän suunnitteluunjäi haastattelun perusteella hieman epäselväksi. Laadunvarmistusjärjestelmää onkäsitelty laitosjohtajakokouksissa ja laitoksilla ja prosessikuvauksia on myöstehty, mutta ainoastaan tanssi- ja teatteripedagogiikan laitoksella on tämän li-säksi jäsennelty asioita ja työskennelty ryhmissä pari vuotta. Haastatteluissasuhdetta johdon suuntaan kuvailtiin kuitenkin suoraksi ja välittömäksi, jayhteydenpito toimii ilman turhaa ”byrokratiaa”.

Teatterikorkeakoulun ylin johto on erittäin sitoutunut laadunvarmistus-työhön ja tällä on myös selkeitä vaikutuksia. Hallinto- ja muun henkilökun-nan edustajien sekä opiskelijoiden haastattelussa tuli selvästi esille, että johtokoetaan helposti lähestyttäväksi ja kannustavaksi. Aito halu suunnitella ja ke-hittää toimintaa on arvokas panos LaatuTeaKin jatkoa ajatellen. Haasteeksinousee laadunvarmistustyön jalkauttaminen koko korkeakouluyhteisöön.LaatuTeaKin vastuunjakokaavio on hyvä ja selkeä tapa määritellä vastuun ja-kautuminen yksiköihin ja laitoksiin, mutta suunnittelussa ja toiminnassa tuleenykyistä vahvemmin ottaa huomioon kaikki osapuolet.

Opiskelijoiden osallistuminen

Opiskelijoiden osallistuminen laadunvarmistustyön suunnitteluun on mahdol-listettu lähinnä osallistumisella hallintoelinten työskentelyyn, mutta niidenulkopuolella mahdollisuudet ovat jääneet vähäisiksi. Haastattelujen perusteel-la opiskelija, joka ei ole esimerkiksi laitoksensa johtoryhmän jäsen tai muu-ten aktiivi, ei käytännössä ole millään tavalla ole ollut tekemisissä laadun-varmistustyön suunnittelun kanssa.

Teatterikorkeakoulussa opetustilanteet ovat vuorovaikutteisia ja perus-tuvat opiskelijan ja opettajan sekä muun opiskelijaryhmän väliseen kommu-nikaatioon. Näissä tilanteissa annettava palaute on Teatterikorkeakoulun mu-kaisesti ei-dokumentoitua palautetta. Korkeakoulu kerää myös opiskelijapa-lautetta, joka dokumentoidaan. Ensimmäistä kertaa vuonna 2009 toteutetun

�

rehtorin kyselyn kautta opiskelija on voinut antaa kirjallista ja anonyymia pa-lautetta opiskelusta ja korkeakoulun toiminnasta suoraan rehtorille.

Kurssipalautetta käydään läpi eri tavoin, joko suoraan keskustelemallaopettajan kanssa tai ryhmissä, ja sitä käsitellään myös laitos- ja yksikkötasolla.Haastatteluissa ilmeni, että opiskelijat kokevat saavansa riittävästi vastapalau-tetta ja sitä voi aina halutessaan pyytää. Teatterikorkeakoulussa opiskelu onluonteeltaan tässä ja nyt -lähtöistä ja palaute sen mukaista. Haastatteluissa nousikuitenkin esille, että osa opiskelijoista kaipasi reaaliaikaisen palautteen lisäksipitkäjänteistä palautetta, jonka avulla opiskelija voisi myös itse arvioida omaakasvamistaan taiteilijana. Myös rehtorin kyselyn tulosten näkyvyydessä ja hyö-dyntämisessä on opiskelijoiden mielestä kehitettävää. Korkeakoulu on SWOT-analyysissaan tunnistanutkin palautteiden ja arviointien hyödyntämisen ja sendokumentoinnin yhtenä heikkoutenaan.

Auditointihaastatteluissa kävi ilmi, että opiskelijapalautekäytännöissä eiole kaikin osin tunnistettu opiskelijoiden aktiivista roolia opetuksen kehittä-jinä. Auditointiryhmän mielestä korkeakoulu voisi olla nykyistä kannustavam-pi opiskelijapalautteen hyödyntämisen suhteen ja ottaa opiskelijat nykyistä ak-tiivisemmin mukaan suunnittelu- ja kehittämistyöhön.

Ulkoisten sidosryhmien osallistuminen

Sidosryhmähaastatteluun osallistuneet toivat esille lukuisat henkilökohtaisetopettaja- ja laitostason kontaktit mahdollisina vaikuttamiskanavina. Sidos-ryhmien edustajat mainitsivat esimerkkeinä Taideteollisen korkeakoulun kanssajärjestetyn yhteisopetuksen sekä avoimen yliopiston opetuksen suunnitteluunja kehittämiseen osallistumisen. Sirkusalan edustajat ovat kokeneet alan kou-lutuksen edistämispyrkimykset ja yhteistyön myönteisiksi ja pitävät Teatteri-korkeakoulua strategisena kumppaninaan. Vuorovaikutusta tapahtuu yleisestierilaisissa tapaamisissa ja sähköpostein. Sidosryhmät kokevat, että korkea-koulun internet-sivuille koottu tieto edistää toiminnan avoimuutta. Itse laa-dunvarmistusjärjestelmä oli haastatteluun osallistuneille sidosryhmien edusta-jille varsin uusi asia, eivätkä he olleet osallistuneet LaatuTeaKin luomiseen.

Korkeakoulu toteutti vuonna 2009 ensimmäistä kertaa sidosryhmäkyse-lyn, jota on tarkoitus jatkaa ja kehittää tulevaisuudessa. Kyselyn yhteydessäsidosryhmille ei kuitenkaan viestitetty sen yhteydestä laadunvarmistusjärjes-telmään eikä yhteyttä myöskään haastatteluissa tunnistettu. Haastatteluissakyselyä pidettiin osin vaikeaselkoisena.

�

Yhteenveto:■ Teatterikorkeakoulun ylimmän johdon vahva sitoutuneisuus laadunvar-

mistusjärjestelmään ja sen kehittämiseen on hyvä lähtökohta nykyistä laa-jemman osallistumisen rakentamiselle laadunvarmistustyöhön.

■ Opiskelijoilla on monipuoliset mahdollisuudet antaa palautetta opetuk-sesta ja korkeakoulun toiminnasta. Kaikilta osin opiskelijat eivät ole riit-tävän tietoisia palautteen hyödyntämisen tavoista ja vastapalautteesta.Auditointiryhmä suosittelee mietittäväksi kattavaa opiskelijoilta saadunpalautteen vaikutusten dokumentointia ja kulloinkin tarkoituksenmukais-ta viestimistä.

■ Sidosryhmäkyselyä kannattaisi kehittää ja selvittää sen toimivuutta luon-nosversioiden avulla. Korkeakoulun kannattaisi kehittää ulkoisten sidos-ryhmien ja korkeakoulun säännöllisiä yhteistyömuotoja, jotta sidos-ryhmien osaaminen tulisi hyödynnetyksi korkeakoulun strategisessakehittämisessä.

■ Korkeakoulun tulisi tarkastella laadunvarmistusta kattavasti osallistumisennäkökulmasta ja vahvistaa osallistavan periaatteen toteuttamistavat kaik-kien toimijaryhmien osalta.

�� Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamantiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus

���� Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuuskorkeakoulun sisällä

Pääosa Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tuottamasta dokumentoidus-ta tiedosta liitetään sellaisenaan tai tiivistettynä intranetin Aarrearkkuun, josta se onkoko korkeakouluyhteisön luettavissa. Myös määrälliset tulokset ovat intranetissä.Laitoksilla on yhteisiä ja omia, dokumentoituja ja ei-dokumentoituja palautekäytän-töjä. Erityisesti opetustilanteisiin liittyvästä palautetiedosta osa on ei-dokumentoitua.LaatuTeaKissa on yhteisistä palautekäytännöistä prosessikaaviot ja yhteenvedot jalaitoskohtaisista palautekäytännöistä koostetaulukot, mutta ei yhteenvetoja tuloksista.Korkeakoulun vuorovaikutteinen toimintakulttuuri mahdollistaa suurelta osin tiedonsaatavuuden, mutta laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon välittämisessäkorkeakouluyhteisölle on vielä kehitettävää. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamantiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä on kehittyvässävaiheessa.

Tieto Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä on sijoitettu korkea-koulun verkkosivuille. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa löytyy1) internetistä, 2) intranetistä, 3) LaatuTeaKista ja 4) Aarrearkusta. LaatuTeaK

�

on laatukäsikirja ja Aarrearkku on sen osa, johon on sijoitettu määrällisiä jalaadullisia tuloksia toiminnasta. LaatuTeaK ja Aarrearkku ovat osa intranetiä.Internet-sivuston etusivulta on pääsy avaintieto-osioon, josta löytyvät mm.korkeakoulun strategia, tietoa organisaatiosta, säädöksiä, vuosikertomukset jaAarrearkun määrälliset tulokset.

Henkilöstölle ja opiskelijoille suunnatut asiat on sijoitettu kattavasti intra-netiin, jonne korkeakouluyhteisön kaikilla jäsenillä on pääsy ja josta mm.lukujärjestykset ovat helposti löydettävissä. Näin opiskelijat ja henkilöstö saa-vat intranetistä tietoa arjen toimintoihinsa.

LaatuTeaK on verkossa kenen tahansa Teatterikorkeakoulussa työskente-levän tai opiskelevan luettavissa. Auditointihaastatteluissa tosin ilmeni, ettämonet korkeakouluyhteisön jäsenistä eivät tunteneet LaatuTeaKia kovinhyvin, koska se on järjestelmänä vielä suhteellisen uusi.

Aarrearkkuun kootut laadulliset ja määrälliset tulokset ovat kaikkienintranetin käyttäjien ulottuvilla. Määrälliset tulokset ovat myös internet-sivuston avaintieto-osiossa. Voidaankin todeta, että Teatterikorkeakoulu pyrkiiolemaan mahdollisimman avoin laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedonjakamisessa.

Tärkeä osa toiminnan laatua koskevasta tiedosta saadaan palautevirtojenkautta. Teatterikorkeakoululla on käytössä seuraavat koko korkeakoulua kos-kevat palautekäytännöt:1) opiskelijoilta johdolle kerättävä palaute (rehtorin kysely),2) henkilökunnalta johdolle kerättävä palaute (työhyvinvointikysely),3) valmistuneilta opiskelijoilta ja työvoimaviranomaisilta johdolle kerättävä

palaute (sijoittumisseuranta)4) sidosryhmiltä johdolle kerättävä palaute (sidosryhmäkysely)5) laitoksilta ja yksiköiltä muille laitoksille ja yksiköille sekä johdolle annet-

tava palaute.Näistä palautteista on laadittu yhteenvedot Aarrearkun laadullisiin tu-

loksiin.Rehtorin kysely opiskelijoille tehtiin ensimmäistä kertaa vuonna 2009 (vas-

tausprosentti 24,5). Kysely toteutettiin webropol-kyselynä ja siinä oli 29kysymystä, jotka sisälsivät monivalinta-asteikon (1–5) ja tilaa avovastauksille.Kyselyllä pyrittiin selvittämään, mitä mieltä opiskelijat ovat eri toimintojensujuvuudesta ja missä on parantamisen varaa. Korkeakoulun johtoryhmä päätti18.8.2009 kokouksessaan, että rehtorin kyselyn tulosten perusteella ryhdytäänpanostamaan erityisesti seuraavien koko korkeakoulua koskevien alueiden ke-hittämiseen:

�

– IT-luokkien tietokoneet– WebOodi– Unicafé ja sen ruoka– Sisäinen viestintä, intra.

Työhyvinvointikysely on Aarrearkun mukaan tehty viimeksi lokakuussa2007. Työhyvinvointikyselyn perusteella korkeakoulun johto päätti 26.2.2008kokouksessaan toteuttaa seuraavat työhyvinvointia parantavat toimenpiteet:– maisemakonttorin melutasoa pyritään laskemaan erilaisin ääntä imevin ja

vaimentavin materiaalein ja välinein– työpaikkakiusaamisesta järjestetään koko henkilökunnalle luento/alustus

ja lisäksi henkilöstöpalvelut laatii ohjeen siitä, kenen puoleen kiusatuksiitsensä kokeva voi kääntyä

– opettajien haastavien työtilanteiden avuksi järjestetään mahdollisuustyönohjaukseen

– palkkausjärjestelmää ja sen perusteita selvennetään henkilökunnalle ja esi-miehille järjestettävissä infotilaisuuksissa

– laitosjohtajille pyritään tarjoamaan paremmin tukea esimiestoimintaansa(esimerkiksi henkilökohtaista tukea, koulutusta, työnohjausta tms.).Sijoittumisseurannasta on Aarrearkun laadullisissa tuloksissa yhteenveto.

Yhteenvedon mukaan Teatterikorkeakoulusta valmistuneiden tanssi- ja teat-teritaiteen maistereiden työelämään sijoittumista on seurattu säännöllisestiTilastokeskuksen sijoittumistilastojen, korkeakoulun itse toteuttaman val-mistuvien lähtökyselyn sekä aiemmin valmistuneiden sijoittumisselvityksenperusteella. Näistä viimeksi mainittu tilattiin vuonna 2008 ensimmäistä ker-taa akateemisten rekrytointipalvelujen yhteistyöverkosto Aarresaarelta.

Sidosryhmäkysely toteutettiin 2.7.–3.9.2009 (katso luku 4.2.3).Aarrearkun laadullisissa tuloksissa on myös koosteet laitosten ja yksiköiden

palautteista korkeakoulun johdolle. Lisäksi Aarrearkusta löytyvät sekä korkea-koulun sisäisten että opetusministeriön kanssa käytävien tulosneuvottelujenasiakirjat. Aarrearkusta on myös linkki opetusministeriön KOTA-tietokantaan.

Laitosten palautekäytännöistä vastaavat laitosten johtajat. Palautteidenhyödyntämisen tavat vaihtelevat laitoksittain. Laitoksilla on sekä yhteisiä ettäomia palautekäytäntöjä. Aarrearkun laadullisten tulosten osiossa olevan palau-tekäytäntöjen koostetaulukon mukaan kaikki laitokset hyödyntävät dokumen-toituina yhteisinä palautekäytäntöinä henkilökohtaisia HOPS- tai kurssivas-taavatapaamisia. Laitosten yhteisiä, ei-dokumentoituja palautekäytäntöjä ovateri vuosikurssien kurssivastaavatapaamiset sekä esitysten ja demojen purku-tilaisuudet.

Haastatteluissa ilmeni, että suullinen, jatkuva palautteenanto ja viikko-palavereissa tapahtuva palautteen käsittely ovat yleisiä. Laitokset ja yksittäiset

opettajat keräävät myös kirjallista palautetta eri muodoissa, ja opiskelijat pitä-vät oppimispäiväkirjoja. Kehityskeskustelumenettely on käytössä. Lisäksi lai-toksilla pidetään palautetilaisuuksia. Aarrearkusta ei löydy yhteenvetoja laitos-ten yhteisten tai omien palautteiden tuloksista.

Haastattelujen perusteella monet opettajat ja opiskelijat pitävät myös ei-dokumentoitua palautetta tärkeänä, sillä se kuuluu olennaisena osana korkea-koulun avoimeen toimintakulttuuriin. Auditointivierailun aikana ei käynytilmi, että ei-dokumentoitu palaute koettaisiin korkeakoulussa merkittävänäongelmana. Auditointiryhmälle jäi epäselväksi, miksi tietyissä tilanteissa palau-tetta ei haluta dokumentoida. Jatkossa korkeakoulun kannattaisi kuitenkinpohtia dokumentoidun ja ei-dokumentoidun palautteen suhdetta.

Ei-dokumentoitu palaute liittyy osin ns. hiljaisen tiedon käsitteeseen. Hil-jaista tietoa syntyy organisaatiossa vähitellen ja se on yksi organisaation voi-mavara. Hiljaista tietoa voi sisältyä myös ei-dokumentoituun palautteeseen. Jostietoa ei koskaan kirjata mihinkään, se voi hävitä. Tarkoituksenmukainen pa-lautteen dokumentointi lisää korkeakouluyhteisöön kuuluvien ymmärrystä jatietoisuutta toiminnasta ja on keskeinen osa laadunvarmistusta. Korkeakou-lussa tuotetut pedagogiset tallenteet ovat erinomainen esimerkki hiljaisen tie-don ja siihen kytkeytyvän osaamisen dokumentoinnista.

Koko korkeakoulua koskevien palautevirtojen dokumentoidut yhteen-vedot ovat helposti kaikkien intranetin käyttäjien luettavissa. Asiakirjoista käyilmi, että toimintaa on arvioitu eri lähtökohdista ja että arviointia ovat suo-rittaneet sekä korkeakoulun sisäiset että ulkopuoliset tahot. Yhteenvetoihin onmyös kirjattu päätökset kehittämistoimenpiteistä. Laitosten omien palauttei-den tuloksia ei kuitenkaan laiteta systemaattisesti intranetiin, mitä voidaan pi-tää joissakin tapauksissa tietosuojan vuoksi perusteltuna menettelynä. Laadun-varmistusta koskevan viestinnän kehittäminen ei tule esiin vastikään hyväksy-tyssä viestinnän toimenpideohjelmassa. Auditointiryhmän näkemyksen mu-kaan korkeakoulun tulisi harkita laadunvarmistusta koskevan aktiivisen vies-tinnän suunnittelua.

Yhteenvedonomaisesti voidaan todeta, että palautejärjestelmien tuottamatieto on tarkoituksenmukaisella tavalla korkeakouluyhteisön jäsenten ulottu-villa. Tämä edistää kehittämisen kehän toteutumista. Koko korkeakoulua kos-kevaa palautejärjestelmien tuottamaa tietoa ei kuitenkaan löydy intranetistäenglannin tai ruotsin kielellä. Englannin- ja ruotsinkielisen laadunvarmistustakoskevan tiedon tuottaminen olisi tärkeää, koska korkeakoulu on kansain-välistymisstrategiassaan todennut, että kansainvälisyys on osa korkeakouluntoimintaa sen kaikilla tasoilla. Ruotsinkielisen materiaalin tuottaminen olisitarpeen myös siksi, että ylipistolain mukaan Teatterikorkeakoulun opetus- jatutkintokielet ovat suomi ja ruotsi.

Yhteenveto:■ Pedagogiset tallenteet ovat erinomainen esimerkki Teatterikorkeakoulun

hiljaisen tiedon ja siihen kytkeytyvän osaamisen dokumentoinnista jamahdollisuudesta laajaankin jakeluun.

■ Pääosa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tuottamasta dokumen-toidusta tiedosta liitetään yhteenvetoina intranetin Aarrearkkuun, josta seon koko korkeakouluyhteisön luettavissa.

■ Laitosten omien palautekäytäntöjen tuloksia ei esitetä Aarrearkussa. Näi-den tulosten saatavuus edistäisi palautteiden hyödyntämistä.

■ Korkeakoulun kannattaisi pohtia, miltä osin ei-dokumentoidun palaut-teen hyödyntäminen olisi perusteltua saattaa nykyistä näkyvämmäksi esi-merkiksi dokumentoimalla sen aiheuttamat toimenpiteet. Tämä edistäisilaadunvarmistuksen uusien muotojen soveltamista korkeakoulun eriyksiköissä ja tukisi laadunvarmistuksen jatkuvuutta.

���� Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulunulkoisten sidosryhmien näkökulmasta

Teatterikorkeakoulu on aloittanut sidosryhmiensä määrittelyn, mutta ei ole vielä riit-tävästi eritellyt niiden tietotarpeita. Korkeakoulu viestii internet-sivuillaan laadunvar-mistusjärjestelmästään eli LaatuTeakista, jonka Aarrearkkuun on keskitetysti koottumäärällistä tietoa korkeakoulun toiminnasta. Sen sijaan laadulliset tulokset ja sidos-ryhmäkyselyn tulokset puuttuvat aineistosta. Korkeakoulu on aloittanut viestinnän laa-dunvarmistusjärjestelmästään, mutta se ei ole vielä laajemmin sidosryhmien tiedossa.Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuuskorkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta on alkavassa vaiheessa.

Teatterikorkeakoulun viestinnän toimenpideohjelman (2009) mukaan ulkoi-sen viestinnän tarkoitus on korkeakoulun toiminnan tunnetuksi tekeminen jayhteiskunnallisen arvostuksen lisääminen. Tavoitteena on tunnistaa ulkoisenviestinnän kohderyhmät, määritellä niille suunnattavat ydinviestit, priorisoidaeri ryhmien tavoittamisessa käytettävät viestintäkanavat sekä selvittää omienasiakasrekistereiden nykytilanne ja kehittää mahdollisimman tarkoituksenmu-kainen, eri yksiköiden yhteinen asiakasrekisteri. Korkeakoulu on aloittamassasuunnitelmallisen viestintästrategian toteuttamisen, mikä on tärkeää myössidosryhmien näkökulmasta. Vaikka työ on vasta alkuvaiheessa, se luo hyvänlähtökohdan myös laatuasioista tiedottamiselle. Toimenpideohjelmassa ei kui-tenkaan käsitellä laadunvarmistusta koskevan viestinnän kehittämistä.

Viestintäsuunnitelman toteuttamista edesauttaisi, jos sidosryhmät olisipriorisoitu ja lisäksi arvioitu, kuinka kattavaa ja toistuvaa vuorovaikutuksen jatiedonvälittämisen tulee olla. Sidosryhmille suunnatussa kyselyssä oli selvitetty,

�

mistä korkeakoulun toiminnan osa-alueesta vastaaja toivoo saavansa jatkossatietoa, mutta vastauksia ei ollut tältä osin raportoitu auditointiaineistossa. Si-dosryhmien kannalta on keskeistä vastaanottaa kohdennettua, ajankohtaistatietoa omien tarpeiden mukaan. Tässä korkeakoulu voisi hyödyntää esimer-kiksi toteutettua sidosryhmäkyselyä ja kehittää sen pohjalta aktiivista viestin-tää. Yhtenä keinona korkeakoulu voisi tarjota sidosryhmille mahdollisuuttarekisteröityä sähköpostitiedotteiden vastaanottajiksi, mikä mahdollistaisi no-pean tiedottamisen ajankohtaisasioista. Myös kummitoimintaa (katso luku 5.1)voitaisiin kehittää tiedotustoimintaa vahvistamalla.

Korkeakoulu viestii toiminnastaan Teatterikorkea-lehdessään, omillainternet-sivuillaan ja vuosikertomuksessaan. LaatuTeaK esitellään korkea-koulun internet-sivuilla, jossa se on sijoitettu etusivun jälkeen avaintieto-osioon. Siellä kuvataan laadunvarmistusjärjestelmää, LaatuTeaKin tavoitteita,vastuita ja toimintaperiaatteita, laatukäsikirjaa sekä Aarrearkun määrällisiätuloksia. Laadunvarmistusjärjestelmästä on toteutettu korkeakoulun tiloissamyös julistekampanja ja lisäksi on järjestetty erilaisia tempauksia opiskelijoilleja henkilökunnalle. Teatterikorkea-lehdessä (1/09) on julkaistu rehtorin pää-kirjoitus aiheesta.

Korkeakoulun verkkosivuille kerättävä tieto on jaettu laadullisiin tulok-siin ja määrällisiin tuloksiin. Määrällistä tietoa kerätään keskitetysti internet-sivujen Aarrearkkuun, josta se on helposti myös sidosryhmien saatavilla. Mää-rälliset tulokset on jaoteltu 12 otsikon alle tiedonhakua helpottamaan. Tulos-tiedon yhteydessä on myös maininta tiedon tarkemmasta määrittelystä, tiedontarvitsijasta/käyttötarkoituksesta ja kyseisen tulostiedon keräämisen ja päivit-tämisen vastuuhenkilöstä. Määrälliset tulokset toimitetaan ulkopuolisilletahoille pääsääntöisesti kerran vuodessa.

Korkeakoulu ilmoittaa, että se ei julkaise laadullisia tuloksia tietosuoja-syistä julkisilla verkkosivuillaan. Siten esimerkiksi sidosryhmäkyselyn tai reh-torin kyselyn tuloksista, opiskelijoiden sijoittumisseurannasta ja sidosryhmienkyselyn tuloksista on kerrottu vain sisäisillä intranet-sivustoilla. Korkeakouluvoisi harkita uudelleen linjaustaan ja julkaista laadullisia tuloksiaan soveltuvinosin myös sidosryhmille avoimilla foorumeilla.

Sidosryhmähaastattelussa todettiin, että tärkeäksi viestintäkanavaksi taide-kentällä toimivien sidosryhmien kannalta on muodostunut opetusteatterinesitystoiminta, joka on avointa ja julkista. TeaK-Kookoksen tiloissa järjeste-tään vuosittain 40–50 ensi-iltaa, joista tiedotetaan noin kuukausittain ilmes-tyvässä esityshaitarissa ja internet-sivuilla. Korkeakoulu voisi harkita myösoman keskustelufoorumin perustamista internet-sivuilleen, jolla mediaseuran-nan lisäksi voitaisiin kerätä suoraa katsojapalautetta esitystoiminnasta.

Korkeakoulun olisi syytä kiinnittää huomiota keskeisten laadunvarmistus-aineistojen esittelyyn internet-sivuillaan myös ruotsin kielellä. Haastatteluissaesitettiin myös toive, että korkeakoulu lisäisi tiedotustaan ruotsinkielisestä esi-tystoiminnastaan. Haastatteluissa ilmeni, että korkeakoulu on jo ottanut huo-mioon ruotsinkielisen viestinnän kehittämistarpeen viestinnän toimenpide-ohjelmassa vuosille 2009–2010: tavoitteeksi on asetettu keskeisten tiedottei-den, oppaiden ja verkkomateriaalin kääntäminen ruotsiksi ja englanniksi.

Yhteenveto:■ Teatterikorkeakoulun opetusteatterin toiminta on avointa ja julkista ja

tarjoaa sidosryhmien edustajille mahdollisuuden opinnäytteiden seuraa-miseen. Esitystoiminnan laajuus ja monipuolisuus antavat samalla sidos-ryhmien edustajille tilaisuuden arvioida korkeakoulun taiteellisen toimin-nan laatua ja korkeakoulusta valmistuvia rekrytointinäkökulmasta.

■ Korkeakoululle olisi hyödyksi jatkaa ja syventää ulkoisen viestinnän ke-hittämistä määrittelemällä ja priorisoimalla nykyistä systemaattisemmineri kohderyhmien tietotarpeita ja viestintäkanavia.

■ Korkeakoulun internet-sivuilla esitellään laadunvarmistusjärjestelmän ko-konaiskuvaus, LaatuTeaKin tavoitteita, vastuita ja toimintaperiaatteita, laa-tukäsikirja sekä määrällisiä tuloksia. Tämän lisäksi korkeakoulu voisi har-kita laadullisten tulosten esittelyä soveltuvin osin julkisella sivustollaan.

■ Auditointiryhmä kannustaa korkeakoulua lisäämään ja laajentamaan säh-köistä viestintää sidosryhmilleen hyödyntämällä sidosryhmäkyselyn tu-loksia ja tiedonsaantipyyntöjä. Yhtenä keinona voisi harkita sidosryhmilleja kummeille mahdollisuutta rekisteröityä sähköisten uutiskirjeiden vas-taanottajiksi. Tämä mahdollistaisi aktiivisen ja nopean tiedonvälityksenkorkeakoulun toiminnasta ja ajankohtaisasioista.

■ Laadunvarmistusjärjestelmää koskevan ruotsinkielisen ja englanninkieli-sen esittelymateriaalin laatiminen internet-sivuille edistäisi korkeakoulunkansainvälistymistavoitteen toteuttamista.

�� Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnanseuranta� arviointi ja jatkuva kehittäminen

Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä on kokonaisuutena uusi, eikä kor-keakoululla ole vielä kattavia suunnitelmia sen seurantaan, arviointiin ja jatkuvaankehittämiseen. Useat osaprosessit ovat kuitenkin olleet käytössä jo aikaisemmin, ja osankohdalla on syntynyt käytäntöjä jatkuvaan kehittämiseen. Korkeakoulu on tietoinenjärjestelmän jatkuvan kehittämisen tarpeesta. Korkeakoulun johto ja keskeiset vastuu-

�

henkilöt ovat sitoutuneet järjestelmän kehittämiseen. Opiskelijat ja muu henkilökuntaovat olleet osin mukana järjestelmän rakentamisessa, mutta heidän osallistumistaan senjatkuvaan kehittämiseen ei ole vielä täsmennetty. Laadunvarmistusjärjestelmän toimin-nan seurannan, arvioinnin ja jatkuvan kehittämisen kokonaisuus on alkavassa vai-heessa.

Korkeakoulu on määritellyt laadunvarmistusjärjestelmänsä tavoitteiksi oppi-mista koskevien toimintojen sujuvuuden, läpinäkyvän ja selkeän johtamisen,opiskelutyytyväisyyden tukemisen, henkilökunnan työhyvinvoinnin tukemi-sen sekä toiminnan jatkuvan, tietoon perustuvan kehittämisen (katso luku3.3). Pyrkimyksenä on helpottaa strategian ja muutoin määriteltyjen tavoit-teiden saavutettavuutta.

Laadunvarmistusjärjestelmän keskeiset osat LaatuTeaK ja Aarrearkku ovatvalmistuneet lukuvuonna 2008–2009. Niiden arviointi, seuranta ja kehittämi-nen ei ole vielä ehtinyt käynnistyä systemaattisena toimintana. Korkeakouluon omassa SWOT-analyysissaan nähnyt järjestelmän luomisen hyödylliseksi janimennyt seurannan puuttumisen uhkatekijäksi, mikä osoittaa tietoisuutta jär-jestelmän jatkuvan ylläpidon tärkeydestä. Uhkatekijöiden arvioinnissa korkea-koulu on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että järjestelmän ei tule paisuaarjesta erilliseksi toiminnaksi eikä laajeta erillisiin kokonaisuutta arvioiviin jär-jestelmiin (kuten riskikartoitus, laatujärjestelmä, toiminnan ohjaus).

Auditointiaineistoon sisältyvässä näytteessä korkeakoulu on kirjannutjärjestelmän kehittämistä koskevat toimenpiteet. Keskeisten vastuiden määrit-telyn lisäksi näytteessä todetaan tulosneuvotteluihin liittyvä yksiköiden palauteja sen kehittäminen niin, että yksiköiden ja koko korkeakoulun laadun-varmistuksen käytäntöjä arvioidaan rinnakkain. Korkeakoulu kiinnittää huo-miota myös riskienhallinnan menettelyjen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.Riskienhallinnan käytännöistä yksi osaprosessi on nimeltään laadunvarmistus-järjestelmä. Osaprosessin kuvauksessa todetaan, että laadunvarmistusjärjestel-mää kehitetään jatkuvasti itsearviointien ja ulkoisten arviointien avulla. Osa-prosessi on vaiheistettu ja kullekin vaiheelle on asetettu vastuutaho. Vaiheisiinsisältyy myös järjestelmän auditointi määräajoin kehittämisehdotuksineen.Laadunvarmistusjärjestelmän muutokset vahvistetaan vuosittain tulosneuvot-telujen yhteydessä. Järjestelmän systemaattinen sisäinen arvio tehdään vuosi-kertomuksen yhteydessä. Osaprosessin tuloksena pidetään toimivaa, ajantasaistaja kattavaa laadunvarmistusjärjestelmää. Korkeakoulu on siten hahmottanutlaadunvarmistusjärjestelmän tulevaa seurantaa, arviointia ja jatkuvaa kehit-tämistä.

Riskienhallinnassa on nimetty seitsemän muutakin osaprosessia, joistatoiminnanohjaus sekä työturvallisuus ja työsuojelu liittyvät myös LaatuTeaKin

��

sisältöihin ja yllä todettuihin LaatuTeaKin tavoitteisiin. Laadunvarmistusjärjes-telmän seurannan, arvioinnin ja jatkuvan kehittämisen kysymykset on sitenliitetty moniin eri yhteyksiin. Auditointiaineistossa ei yllä mainittujaLaatuTeaKin tavoitteita ole täsmennetty laadunvarmistusjärjestelmän seuran-taa, arviointia tai jatkuvaa kehittämistä silmälläpitäen (esim. millä välineilläseurataan oppimista tukevien toimintojen sujuvuutta). Kaavailut laadunvarmis-tusjärjestelmän arvioinnin, seurannan ja kehittämisen toimenpiteiksi näyttä-vät auditointiaineiston perusteella olevan vielä melko yleisellä tasolla ja irral-laan korkeakoulun laadunvarmistustyölle asettamista tavoitteista. Auditointi-ryhmän mielestä korkeakoulun tulisi selkeyttää laadunvarmistusjärjestelmänseurannan, arvioinnin ja jatkuvan kehittämisen prosesseja ja kytkeä ne selvä-piirteisesti laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteisiin.

Opiskelijoiden, henkilökunnan ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminenseurantaan, arviointiin ja jatkuvaan kehittämiseen on jäänyt toimenpide-kaavailujen ulkopuolelle. Esimerkiksi riskienhallinnan osaprosessien kuvauk-sien sisältämiin kunkin vaiheen vastuuhenkilöihin kuuluvat korkeakoulunjohdon lisäksi yksiköiden johtajat ja vastuutetut työntekijät. Toisaalta toimin-nan vastuut on tätä kautta määritelty selkeästi. Korkeakoulu on osoittanut va-rautuneensa laadunvarmistusjärjestelmän seurantaan esimerkiksi kiinnittämälläjatkuvaan työsuhteeseen sen toteuttamisesta vastaavan laatupäällikön. Laadun-varmistuksen ohjausryhmänä toimii korkeakoulun johtoryhmä (rehtori, vara-rehtori, hallintojohtaja ja esittelijänä laatupäällikkö), ja rehtori on keskeinenvastuuhenkilö. Korkeakoulu ilmoittaa LaatuTeaKin vastuun kuuluvan myös2010 aloittavalle uudelle hallitukselle, jolle suunnitellaan perustettavaksi ris-kienhallintaan keskittyvä työvaliokunta. LaatuTeaKin mukaan työvaliokuntavastaisi sisäisestä valvonnasta, riskienhallinnasta ja laadunvarmistuksesta. Teat-terikorkeakoulu on kouluttanut arviointityöhön viisi henkilöä, joista kolmeon edelleen korkeakoulun palveluksessa.

Ennen laatukäsikirjan valmistumista korkeakoululla on ollut erilaisiadokumentoituja ja ei-dokumentoituja, erityisalueisiin kohdentuneita laadun-varmistuksen käytäntöjä, kuten palautejärjestelmiä, kehityskeskustelut, tulos-neuvottelut ja perehdyttämis- ja koulutustilaisuudet, joiden yhteydessä voi-daan seurata ja kehittää laadunvarmistusta. Auditointiaineiston perusteella voipäätellä, että jo LaatuTeaKin kokoaminen on perustunut jatkuvan kehittämi-sen periaatteeseen, vaikka dokumentaatio LaatuTeaKia edeltävistä käytännöistäonkin niukkaa. Auditointihaastattelut todensivat tämän päätelmän ja osoitti-vat, että sitoutumista kehittämistyöhön löytyy laadunvarmistusjärjestelmän ke-hittämistä varten nimettyä ohjausryhmää laajemmin.

��

Yhteenveto:■ Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus on uusi,

eikä sen toimivuuden analyysia ja kehittämistä ole vielä kunnolla käyn-nistetty. Korkeakoulu on kuitenkin laatinut riskienhallintaan liittyvän osa-prosessikuvauksen, jonka mukaan kehittäminen kuuluu korkeakoulunjohdolle ja tietyille vastuuhenkilöille.

■ Vaikka LaatuTeaK on uusi, korkeakoulun laadunvarmistusta on aikaisem-min seurattu ja kehitelty eri tavoin, esimerkiksi riskikartoitusten, sisäisenvalvonnan arviointikehikkojen ja tulosneuvottelujen palautteiden pohjal-ta. Korkeakoulu on tiedostanut näiden toimenpiteiden erillisyyteen liit-tyvät uhkatekijät. Olisikin hyödyllistä kehittää toimintatapoja siten, ettäerilliset prosessit liitetään kiinteästi LaatuTeaKin kokonaisuuteen.

■ Auditointiryhmä esittää, että korkeakoulu laatisi kokonaisvaltaisen suun-nitelman laadunvarmistusjärjestelmän arvioinnista, seurannasta ja kehittä-misestä ja ottaisi siinä huomioon LaatuTeaKin tavoitteiden konkretisoin-nin ja riittävän laajan osallistumisrakenteen.

��� Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus

Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä kattaa suuren osan korkeakoulun toi-minnoista. Järjestelmän tuottamaa tietoa on hyödynnetty etenkin koulutuksen sekätuki- ja palvelutoimintojen alueella. Monilla osa-alueilla laadunvarmistusjärjestelmänvaikutuksista toiminnan kehittämiseen on selkeää näyttöä, mutta systemaattisuudessaon vielä kehitettävää. Järjestelmän rakenne tukee toiminnan kehittämistä melko hy-vin. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus on kehittyvässä vaiheessa.

Laadunvarmistusjärjestelmän kattavuus

Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistyö on alkanut vuonna 2004 taideyli-opistojen yhteisellä hankkeella, jota seurannut korkeakoulun oma kehittämis-työ on johtanut LaatuTeaKin muodostamiseen ja käyttöönottoon intranetissasyksyllä 2008. Systemaattinen ja kokonaisjärjestelmään tähtäävä laadunvarmis-tustyö on korkeakoulussa siten melko uutta. Korkeakoulun aiempi laadunkehittämistyö on kuitenkin saanut tunnustusta kahden taiteellisen toiminnanhuippuyksikkönimityksen (tanssitaiteen laitos ja teatteritaiteen laitos) ja kah-den koulutuksen laatuyksikkönimityksen (valo- ja äänisuunnittelun laitos jaruotsinkielisen näyttelijätyön laitos) muodossa. LaatuTeaKin rakenne onkorkeakoulun kokoon nähden tarkoituksenmukainen, ja kattaa suuren osankorkeakoulun eri toiminnoista. Kehittämisen kehä on yhdistetty osaksi mo-nien toimintojen kehittämistä etenkin tutkintokoulutuksessa, sen sijaan osassa

��

toimintoja, kuten yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa, tämä yhteys ei au-ditointiaineiston perusteella tule esiin.

Laajinta laadunvarmistuksen määrittely on perustutkintokoulutuksessa, jokaon myös korkeakoulun laajamittaisin toiminto. Opiskelijapalautetta kerätäänlähes kaikesta opetuksesta, mutta jatkotutkintokoulutuksen osalta palautekäy-tännöt ovat täsmentymättömät. Opiskelijapalauteprosessit ovat hyvin vuoro-vaikutteisia. Tätä on täydennetty viime aikoina kattavammin käyttöön ote-tuilla anonyymeilla palautekyselyillä. Näiden on nähty tukevan kriittisen pa-lautteen antamisen mahdollisuutta ja palautteen dokumentaatiota. Palautteenantamisen kattavuutta on laajennettu vuonna 2009 toteuttamalla rehtorin ky-sely opiskelijoille ja sidosryhmäkysely.

Tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan laadunvarmistuksen käytännöt ovatmuotoutumassa uusien organisaatioratkaisujen myötä entistä systemaatti-semmiksi ja läpinäkyvämmiksi, kun tutkimus ja jatkokoulutus on keskitettyesittävien taiteiden tutkimuskeskukseen, mutta näistä ei ole vielä systemaat-tista näyttöä. Taiteellisen tutkimuksen luonteesta johtuvia laadunvarmistuksenerityispiirteitä tulisi tuoda vahvemmin esiin LaatuTeaKissa (esimerkiksi tutki-muksen edellyttämä esitystoiminnan tuki).

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen alueella laadunvarmistuksen kattavuuson muihin toimintoihin verrattuna kapeampaa ja epäsystemaattisempaa. Ope-tusteatterin julkinen rooli on merkittävä, ja esitystoiminnan laadunvarmistuskattaakin monia prosesseja. Avoimen yliopiston sekä koulutus- ja kehittämis-palvelut Kouken osalta laadunvarmistusjärjestelmä on vasta tekeillä. Joiltakinosin prosessien puuttuvia määrittelysuunnitelmia ei auditointiaineiston mu-kaan ole vahvistettu (esimerkiksi tutkimuksessa ja taiteellisessa toiminnassa).Esitystekniikan suunnittelutoimisto Teakonin oman laadunvarmistusjärjestel-män liittymä korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuuteen onepäselvä.

Tuki- ja palvelutoiminnoissa on laadittu lukuisia hallinto- ja tukipalvelui-hin liittyviä prosessikaavioita, jotka kattavat johtamisen, henkilöstöasioiden,talousasioiden, huollon, IT:n, esitystoiminnan sekä opinto- ja tutkimushallin-non prosesseja. Palautetta kerätään osana korkeakoulun yhteisiä palaute-käytäntöjä.

Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen eivät sisälly LaatuTeaKiin omana ko-konaisuutenaan vaan hajautettuna toiminnan ohjaukseen (työsuunnitelmat,ypj-arvioinnit ym.), tutkintotavoitteiseen koulutukseen ja tutkimukseen(opettajien ja tutkijoiden rekrytointi) sekä hallinto- ja tutkipalveluihin (pe-rehdyttäminen, kehittäminen ym.). Korkeakoulu on kiinnittänyt huomiotahenkilöstön määräaikaisuudesta johtuviin erityistarpeisiin, mutta sivutoimis-ten tuntiopettajien käytöstä aiheutuvia ja kansainvälistymistavoitteen toteutu-

��

miseen liittyviä laadunvarmistuksen haasteita ei ole otettu riittävästi huo-mioon. Useamman kerran toistetun työhyvinvointikyselyn avulla on kar-toitettu työhyvinvoinnin tilaa. Koulutukseen osallistumiseen suhtaudutaankannustavasti. Korkeakoulu on valmistelemassa uutta työyhteisön kehittämis-ohjelmaa kattamaan aiempien henkilöstöön liittyvien toimenpideohjelmiensisältöä.

Keskeisistä prosesseista on määritelty toiminnanohjaus, yhteiset palaute-käytännöt, opiskelun ja opetuksen tuki sekä esitystoiminta lukuisine osa-prosesseineen. Pääprosesseille on määritelty tavoitteet, mutta osaprosesseille ei.Siten osaprosessien toimivuuden arviointiperusteet ovat epäselvät. Prosessieneri vaiheille on nimetty vastuutahot kattavasti. Auditointiryhmän mielestäprosessit on kokonaisuutena mallinnettu johdonmukaisesti ja prosessikaaviotlaadittu selkeästi.

Laadunvarmistusjärjestelmä kytkeytyy johtamisprosesseihin ja toiminnanohjaukseen kaikilla organisaatiotasoilla. Sisäisten tulosneuvottelujen dokumen-taatio luo yhtenäisen tietopohjan. Toiminnallisten tavoitteiden saavuttamattajääminen tunnistetaan laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon avullasuhteellisen hyvin. Aarrearkkuun on koottu laadunvarmistukseen liittyvä kes-keinen tieto, tosin sitä voisi täydentää korkeakoulun strategiaa täsmentävillätoimenpideohjelmilla. Aarrearkkua on pidetty yleisesti hyödyllisenä johta-misessa. Korkeakoulun ja sen yksiköiden toiminnallisten tavoitteiden kon-kretisointi ei kuitenkaan näytä olevan systemaattinen osa kaikkia kehitys-keskusteluja.

Osallistumisessa laadunvarmistusjärjestelmän suunnitteluun on painottunutvahvasti ylimmän johdon ja hallintohenkilökunnan osuus. Auditointivierailunperusteella nämä ryhmät myös tuntevat järjestelmän parhaiten. Yksiköidenjohto on osallistunut jonkin verran järjestelmän suunnitteluun, hallintohen-kilökunta omalta vastuualueeltaan aktiivisestikin, mutta opiskelijat ja sidosryh-mät eivät juuri lainkaan. Kaikille on kuitenkin tiedotettu järjestelmän kehi-tystyöstä sen eri vaiheissa. Laadunvarmistuksessa tarpeellista osallistavaa peri-aatetta ei ole järjestelmän suunnitteluvaiheessa tunnistettu riittävän kattavasti.

Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa on pidetty relevanttina toimin-nan kehittämisen kannalta. Dokumentoitu tieto sijoitetaan suurelta osinAarrearkkuun. Sitä ei ole kuitenkaan käytetty laitosten koostamien opiskeli-japalautteiden tietovarastona. Ei-dokumentoitua opiskelijapalautetta ei nähdäyleisesti ongelmallisena, mutta dokumentoinnin kehittäminen tukisi palaut-teen hyödyntämistä ja toimenpiteiden vaikuttavuuden osoittamista. Peda-goginen tallennehanke edistää erinomaisesti osaamisen dokumentointia ja siir-tämistä. Ruotsin- ja englanninkielinen dokumentaatio on laadunvarmistus-järjestelmän osalta riittämätöntä, minkä korkeakoulu onkin tunnistanut.

��

Ulkoisille sidosryhmille laadunvarmistusta koskevaa tietoa on saatavissa kai-kille avoimilla internet-sivuilla ja sidosryhmille postitettavassa vuosikertomuk-sessa. Sidosryhmäkysely on toteutettu, mutta sidosryhmien tietotarpeita ei olevielä analysoitu ja määritelty riittävästi.

Laadunvarmistusjärjestelmän seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen on hah-motettu alustavasti, mutta toiminta on vasta alkuvaiheessa järjestelmän uutuu-den johdosta eikä seurantaa ole kytketty kiinteästi laadunvarmistusjärjestelmäl-le asetettuihin tavoitteisiin. Korkeakoulun pieni koko tukee kokonaiskäsityk-sen muodostumista laadunvarmistuksesta etenkin, kun korkeakoululla on ko-kemusta laadunvarmistuksen jatkuvasta kehittämisestä jo ennen nykyistä jär-jestelmää.

Laadunvarmistusjärjestelmän vaikuttavuus ja toimivuus

Laadunvarmistusjärjestelmän liittyminen kiinteästi korkeakoulun johtamis-järjestelmään ja toiminnan ohjaukseen antaa hyvät edellytykset järjestelmänvaikuttavuudelle ja toimivuudelle.

Tutkintokoulutuksesta kerätään opiskelijapalautetta sekä laitostasolla ettäkorkeakoulun yhteisten palautekäytäntöjen avulla. Tämä laajentaa palautteenhyödyntämisen mahdollisuuksia, mutta eri palautejärjestelmien yhteenliitty-mistä tulisi vielä täsmentää, jotta palautteen hyödyntäminen oikeassa paikassavarmistuisi. Opiskelijapalautetta käsitellään jo kurssien aikana, mutta myöskurssien jälkeisissä purkupalavereissa, opetuksen suunnittelukokouksissa ja lai-toskokouksissa. Opiskelijapalautteiden hyödyntämisestä on selkeää näyttöäkaikilla organisaatiotasoilla, mutta vaikuttavuuden dokumentaatiossa on kehit-tämistarvetta. Jatkotutkintokoulutuksessa opiskelijapalautetta kerätään ja hyö-dynnetään epäsystemaattisemmin kuin perustutkintokoulutuksessa. Laadun-varmistusjärjestelmän toimivuuden ja ymmärrettävyyden vahvistamiseksi oli-si syytä harkita nykyistä selkeämpää erottelua yhtäältä opiskelijoiden taiteelli-sesta työskentelystä saaman palautteen ja toisaalta opiskelijoiden opetuksestaantaman palautteen välillä.

Tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan laadunvarmistuksessa on hyödynnettyulkopuolista arviointia ja edetty kohti kansainvälisyyden ja tieteidenvälisyy-den vahvistamista verkostoitumalla aiempaa enemmän sekä kotimaisten ettäulkomaisten toimijoiden kanssa. Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksenperustaminen on myös laaja-alaistanut tutkimusta nostamalla taiteellisen esi-tystutkimuksen perinteisesti vahvojen tanssin tutkimuksen ja teatteripeda-gogisen tutkimuksen rinnalle. Opetuksen ja tutkimuksen laadunvarmistuksenselkeyttämiseksi opetus- ja tutkimusneuvosto on päätetty jakaa kahdeksi erineuvostoksi 1.1.2010 alkaen.

�

Korkeakoulu on aloittanut yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen systemaatti-sen laadunvarmistuksen suunnittelun, joka kattaa muun ohella sidosryhmientunnistamisen ja sidosryhmäkyselyn toteuttamisen. Korkeakoulu on myös tun-nistanut SWOT-analyysissaan tarpeen kehittää koulutus- ja kehittämispalvelutKoukea ja esitystekniikan suunnittelutoimisto Teakonia osana korkeakouluntoimintaa.

Tuki- ja palvelutoimintaa on uudistettu viime aikoina merkittävästi: hallin-to- ja tukipalvelujen organisaatiouudistus, sisäisen tulosohjauksen käytäntöjenuudistaminen sisäisen rahanjaon uudistamisen yhteydessä, opetusteatterinkäyttöperiaatteiden uudistaminen, laskujen hyväksymisen delegointi ja sisäi-sen valvonnan arviointikehikon muodostaminen. Uudistamistyö jäsennetäänyleisesti kehittämisen kehän periaatteiden varassa. Ruotsin- ja englanninkieli-sen dokumentaation kehittämistarve on tunnistettu, samoin tarve kehittää vas-tuunjakoa opetusteatterin resurssien käyttöä ja opetuksen produktioperustei-suutta koskevassa päätöksenteossa.

Henkilöstön rekrytointia ja kehittämistä varten korkeakoulu on laatimassauutta työyhteisöohjelmaa kattamaan aiemmin henkilöstöstrategiassa, tasa-arvosuunnitelmassa ja työsuojelun toimintaohjelmassa käsiteltyjä linjanvetoja.Auditointiaineiston perusteella aiempien linjanvetojen toteutumista ja vaikut-tavuutta ei ole systemaattisesti seurattu. Työhyvinvointikyselyn tuloksia onhyödynnetty toteuttamalla monipuolisia toimenpidekokonaisuuksia, kutenjärjestämällä työnohjausta. Kehityskeskusteluja käydään yleisesti, mutta niidenyhteys korkeakoulun ja sen yksiköiden tavoitteisiin on epäsystemaattinen.Myös kehityskeskustelujen dokumentaatio ja sovittujen toimenpiteiden seu-ranta jäävät osin toteutumatta. Koulutukseen osallistuminen on haastattelujenperusteella lähinnä kunkin henkilön oma-aloitteisuuden varassa.

Laadunvarmistusjärjestelmä vaikuttaa toiminnan kehittämiseen selkeim-min sisäisiin tulosneuvotteluihin liittyvissä prosesseissa. Johto näkee Laatu-TeaKin hyödyllisenä työnsä kannalta. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaatietoa hyödynnetään toiminnan ohjauksessa ja kehittämisessä sekä johtamisessa,mutta seurantatietojen hyödyntämisessä on tunnistettu kehittämistarve. Kou-lutus- ja kehittämispalvelut Kouke, esitystekniikan suunnittelutoimisto Teakonja avoin yliopisto sekä niiden laadunvarmistus eivät audintointivierailun pe-rusteella kytkeydy riittävän tiiviisti korkeakoulun johtamisprosesseihin, mikävähentää LaatuTeaKin vaikuttavuutta. Tämä kehittämistarve on korkeakoulus-sa ainakin osin tunnistettu. Laadunvarmistusjärjestelmän pääprosessien osa-prosesseille ei ole määritelty tavoitteita. Näiden määrittely edistäisi prosessientoimivuuden systemaattista arviointia ja kehittämistoimenpiteiden suunnitte-lua osana johtamista.

�

Laadunvarmistusjärjestelmän suunnitteluun vähemmän osallistuneet tahoteivät yleensä nähneet vähäistä panostamistaan suurena ongelmana. Suunnitte-lusta on tiedotettu avoimesti. Toisaalta avoimen yliopiston, koulutus- ja ke-hittämispalvelut Kouken, esitystekniikan suunnittelutoimisto Teakonin sekäopiskelijakunnan osalta vaikuttaa siltä, että osallistumisen muotoja ja kannus-teita ei ole rakennettu riittävän aktiivisesti. Ulkoiset sidosryhmät eivät ainanäe laadunvarmistuksen järjestelmämuodon tarvetta, mikäli korkeakoulun jasidosryhmien suhde nojaa luontevaan vuorovaikutukseen yksittäisissä toimin-noissa (esimerkiksi työharjoittelu). Auditointiryhmän mielestä korkeakouluntulisi harkita osallistavan periaatteen jäsentämistä systemaattiseksi ja läpinäky-väksi osaksi laadunvarmistusjärjestelmää.

Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa määrällistä ja laadullista tietoa hyödyn-netään yleisesti korkeakoulun sisällä. Aarrearkku tukee tiedon saatavuutta,mutta LaatuTeaKin uutuuden ja sen laadinnan osallistujarakenteen johdostalaadunvarmistusjärjestelmää tunnetaan vielä melko heikosti. Rehtorin kyselyopiskelijoille ja työhyvinvointikysely henkilökunnalle ovat johtaneet doku-mentoituihin toimenpiteisiin. Rekrytointipalvelujen arvioinnin pohjalta si-joittumisseurannan toteuttaminen on päätetty siirtää Akateemisten rekrytoin-tipalvelujen verkostolle. Sidosryhmäkyselyn tuloksien pohjalta ollaan suunnit-telemassa toimenpiteitä. Suomen Akatemian toteuttama tutkimuksen arviointion johtanut toimenpiteisiin.

Korkeakoulun yhteisten palautekyselyjen yhteenvedot ovat saatavissa Aar-rearkusta. Laitostason dokumentoitua opiskelijapalautetta käsitellään yhteisissätilaisuuksissa, mutta toimenpiteitä ei kaikin osin dokumentoida eikä seurata.Laitostason palautteiden yhteenvetojen saatavuus vaihtelee. Auditointiryhmäsai vierailullaan monia näyttöjä dokumentoimattoman opiskelijapalautteenhyödyntämisestä, mutta systemaattisen dokumentaation puuttumisen johdos-ta tämän palautteen vaikuttavuudesta on vaikea saada yleiskäsitystä.

Korkeakoulun tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota laadun-varmistusjärjestelmään liittyvään ulkoiseen sidosryhmäviestintään. Tämä tarve ontunnistettu osana viestinnän kehittämissuunnittelua ja sidosryhmien kartoitus-työtä. Nykyistä toimivampi viestintä vahvistaisi sidosryhmien panosta laadun-varmistuksen edistämisessä.

Kaiken kaikkiaan LaatuTeaK on selkeä näyttö aktiivisesta laatutyöstä, jokarakentuu aiemman kehitystyön päälle ja luo pohjaa korkeakoulun toiminnanuudistamiselle.

��

Yhteenveto:■ Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä muodostaa tiiviin ja

selkeän kokonaisuuden. Korkeakoulun pieni koko ja vuorovaikutteinentoimintakulttuuri tukevat yhdenmukaisten käytäntöjen muotoutumista jalaadunvarmistuksen toimivuutta.

■ Kehittämisen kehä on omaksuttu kaikilla organisaatiotasoilla ja pääosassatoimintoja tavaksi jäsentää laadunvarmistusta.

■ Keskeiset laadunvarmistusprosessit on mallinnettu johdonmukaisesti jaselkeästi, mikä tukee niiden toimivuutta käytännön kehitystyössä.

■ Laadunvarmistusjärjestelmän alkuvaiheen osallistumisvajeen korjaamiseksikorkeakoulu voisi vahvistaa etenkin opiskelijoiden ja ulkoisten sidos-ryhmien roolia järjestelmän jatkokehittämisessä.

■ Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen alueella laadunvarmistuksen kat-tavuus ja vaikuttavuus on heikointa, minkä vuoksi laadunvarmistuksentoimivuus edellyttää jo aloitetun kokonaissuunnittelun viemistä loppuun.

■ Laadunvarmistusjärjestelmä vaikuttaa selkeimmin toiminnan kehittämi-seen korkeakoulun ylimmän johdon tasolla, mutta yksikköjen ja kurssientasolla vaikuttavuuden systemaattisuudessa on kehitettävää.

■ Auditointiryhmä suosittelee, että korkeakoulu ottaisi arviointien ja pa-lautteiden hyödyntämisen ja kehittämistoimenpiteiden seurannan sekänäiden dokumentoinnin yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi.

�

Johtopäätökset

�� Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudetja hyvät käytänteet

Vahvuudet

■ Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, LaatuTeaK, on tiivis jaselkeä kokonaisuus, jonka dokumentit ovat helposti saatavilla ja jossa onlöydetty sopiva tasapaino korkeakoulun koon asettamien vaatimusten jajärjestelmän rakenteiden määrittelyn välille.

■ Korkeakoulu on mallintanut ja dokumentoinut ydintoimintojensa pro-sesseja ja niihin liittyvää vastuunjakoa informatiivisesti ja varsin kattavastiluoden hyvän perusrakenteen prosessipohjaiselle laatutyölle.

■ Laadunvarmistusjärjestelmä on kytketty kiinteästi korkeakoulun johtamis-ja toiminnanohjausjärjestelmään. Yksikköjen johdossa sisäisiä tulosneuvot-teluja pidetään toiminnan kehittämisen kannalta hyödyllisinä. Tulosmuis-tiot ovat informatiivisia ja mahdollistavat kehittämistavoitteiden toteutu-misen seurannan.

■ Korkeakoulu on uudistanut merkittävällä tavalla hallinto- ja tukipalvelu-jaan, mikä tukee vahvasti laadunvarmistustiedon muodostamista ja hyö-dyntämistä sekä laadunvarmistuksen kytkeytymistä toiminnanohjaukseen.

■ Korkeakoulussa on edistetty henkilökunnan työhyvinvointia. Työhyvin-vointikysely toteutetaan säännöllisesti ja se on johtanut moniin työ-hyvinvointia vahvistaviin toimenpiteisiin, kuten laajaan mahdollisuuteensaada työnohjausta, esimiesvalmennukseen, johtamisen tukemiseen sekäasiantuntijaluentoihin.

■ Opiskelijat saavat runsaasti henkilökohtaista palautetta oppimisestaan jataiteellisesta työskentelystään. Perustutkintokoulutuksessa opiskelijapalau-tetta kerätään laajasti monin eri menetelmin ja sitä hyödynnetään vuoro-vaikutteisesti.

■ Oppimisympäristönä Teatterikorkeakoulu tukee ja vahvistaa monintavoin opiskelijan kasvamista taiteilijaksi. Koulutukseen on kytketty laaja-alaisesti esitystoimintaa, joka tuodaan julkisen arvioinnin kohteeksi ope-tusteatterissa. Oppimispäiväkirjat mahdollistavat pitkäjänteisen ja tavoit-teellisen vuorovaikutuksen opiskelijan ja opettajan välillä.

��

■ Korkeakoulu uudistaa jatkuvasti opetustaan ja hyödyntää esimerkillisestihenkilökunnan taiteellista osaamista. Opetuksen kehittämiseksi on luotuinnovatiivisia ratkaisuja. Esimerkiksi pedagogiset tallenteet ovat mahdol-listaneet osaamisen siirtämisen ja omalta osaltaan edesauttaneet taidealankoulutuksen kulttuurihistoriallista taltioimista.

Hyvät käytänteet

■ Laadunvarmistukseen liittyvät dokumentit kootaan intranetissä toimivaanAarrearkkuun, joka jo nimensä puolesta symboloi laadun arvostusta jaidentifioituu samalla helposti löydettäväksi laadunvarmistustiedon läh-teeksi.

■ Ennen sisäisiä tulosneuvotteluja pyydetään laitosten ja muiden yksiköidenpalautetta johdolle. Kooste palautteesta lähetetään korkeakoulun johdol-le ja muille yksiköille ennen tulosneuvotteluja. Palautteesta keskustellaanosana tulosneuvotteluja ja sovitut toimenpiteet kirjataan tulosneuvottelu-muistioihin.

■ Opiskelijoilla on mahdollisuus antaa palautetta paitsi laitosten toteutta-missa kyselyissä myös rehtorin kyselyssä suoraan korkeakoulun johdolle.

■ Oppimispäiväkirjoja käytetään laajamittaisesti opetuksessa, ja niidenkäsittely tukee opiskelijan kehittymistä taiteilijana. Oppimispäiväkirjat an-tavat opiskelijalle mahdollisuuden reflektoida omaa oppimistaan ja opet-tajille mahdollisuuksia seurata oppimista pitkäjänteisesti ja ohjata opiske-lijaa henkilökohtaisesti. Esimerkiksi valo- ja äänisuunnittelun laitos hyö-dyntää oppimispäiväkirjoja systemaattisesti opetuksen kehittämisessä.

■ Näyttelijäkoulutuksessa on otettu käyttöön vapaaehtoisena ns. kummi-toiminta, jossa kullakin opiskelijalla on työelämässä toimiva kummi.Kummitoiminnasta on saatu myönteisiä kokemuksia, mutta kummitoi-minnan tavoitteet ja käytännöt ovat haastattelujen perusteella epäselvät.Myönteisten kokemusten myötä kummitoimintaa ollaan laajentamassamyös muihin koulutuksiin. Onnistunut kummitoiminta tukee opiskeli-jan kehittymistä taiteilijana ja myöhemmin hänen työllistymistään.

■ Teatterikorkeakoulun pedagoginen tallennehanke taltioi audiovisuaalisestiopetuskäytäntöjä ja mahdollistaa hyvien käytänteiden siirtämisen myöskorkeakoulun ulkopuolelle. Hanke tukee koulutuksen laadun kehittämis-tä ja kartuttaa taidealan koulutusta koskevaa yleistä tietämystä.

■ Rehtori tapaa aamukahvitilaisuuksissa korkeakoulun henkilökuntaa jaopiskelijoita, mikä mahdollistaa ajankohtaisen informaation välittämisenja asioiden vuorovaikutteisen käsittelyn sekä tukee aloitteellisuutta kor-keakoulun kehittämisessä.

�

�� Kehittämissuositukset

■ Teatterikorkeakoulun ydintoiminnoille on määritelty pääprosesseja.Näiden osaprosesseille ei ole asetettu tavoitteita. Osaprosessien tavoitteettulisi tuoda paremmin esiin prosessikuvauksissa, sillä tällöin kehittämis-kohteiden tunnistaminen ja kirjaaminen prosessikuvauksiin olisi nykyistäsystemaattisempaa.

■ Teatterikorkeakoulun kielenkäytössä palautteella on kahtalainen pää-merkitys. Toisaalta opettajat arvioivat suullisesti opiskelijoiden työskente-lyä kursseilla, toisaalta opiskelijat antavat palautetta opettajalle joko kurs-sin aikana tai kurssin jälkeen. Palautteeseen liittyvää terminologiaa voisiselkiyttää, jotta eri palautteiden tarkoitus sekä keruu ja hyödyntäminenerottautuisivat riittävästi niin korkeakoulun sisällä kuin sen ulkopuolella.

■ Korkeakoulun tulisi harkita, miltä osin ei-dokumentoitua palautetietoaolisi tarpeellista dokumentoida ja kuinka laajasti opiskelijapalautteenvaikutuksia ja opettajien antamaa vastapalautetta tulisi dokumentoida. Pa-rempi dokumentaatio tukee palautteen hyödyntämistä ja tekee laadun-varmistuksen prosessit läpinäkyvämmiksi.

■ Korkeakoulun yhteisten palautekäytäntöjen osalta ei ole vahvistettu, mikäkytkentä niillä on eri toimintojen vastuutahoihin organisaation eri osissa.Korkeakoulun tulisi täsmentää yhteisten palautteiden hyödyntämisprosessieri organisaatiotasoilla ja varmistaa, että palautteen edellyttämiä toimen-piteitä käynnistetään niissä yksiköissä, joita palaute koskee.

■ Jatkotutkintokoulutuksessa olisi harkittava yhteistä dokumentaatiota eri-tyisesti hyvän ohjauksen periaatteista sekä ohjaajapoolin vahvistamistaosana kansainvälisen yhteistyön kehittämistä.

■ Auditointiryhmä suosittelee, että korkeakoulu ottaisi yhteiskunnallisenvuorovaikutuksen tehtävän keskeiseksi kehittämiskohteekseen ja täsmen-täisi sen tavoitteet, prosessit, toimijat ja vastuut sekä tarvittavan dokumen-taation. Tässä yhteydessä tulisi erityisesti ottaa huomioon laadunvarmis-tuksen kattavuus sekä ulkoisten sidosryhmien odotukset ja aktiivinenyhteistyö sidosryhmien kanssa korkeakoulun strategisessa kehittämisessä.

■ Korkeakoulun tulisi harkita laadunvarmistusjärjestelmän kokonaiskehittä-mistä osana johtamisprosessien kehittämistä niin, että koulutus- ja kehit-tämispalvelut Kouke, esitystekniikan suunnittelutoimisto Teakon ja avoinyliopisto kytkeytyisivät omilla osaamisalueillaan ja niiden kehittämisellänykyistä kiinteämmin korkeakoulun toiminnan laadunvarmistukseenkoulutuksessa, tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa sekä yhteiskunnal-lisessa vuorovaikutuksessa.

�

■ Korkeakoulu voisi selkiyttää viestintästrategiaansa kehittämällä Aarre-arkun sisältöjä ja käyttömuotoja analysoimalla, miltä osin Aarrearkun tie-tosisältö on tarkoitettu vain korkeakouluyhteisön sisäiseen käyttöön jamiltä osin ulkoiseen käyttöön esimerkiksi seuraavilla alueilla: strategiaatoteuttavat toimenpideohjelmat, ruotsin- ja englanninkieliset aineistot jalaadulliset tulokset (ulkoiset arvioinnit, laitostason opiskelijapalautteidenyhteenvedot ym.). Korkeakoulun tulisi suunnitella laadunvarmistukseenliittyvää aktiivista viestintää osana viestintästrategiansa kehittämistä.

■ Korkeakoulun tulisi vahvistaa osallistavan periaatteen toteutumista laa-dunvarmistuksessa. Tässä yhteydessä tulisi määritellä kattavasti eri osallis-tujatahot (opiskelijat, henkilökunta, ulkoiset sidosryhmät), osallistumis-muodot sekä osallistumisen tavoitteet laadunvarmistuksen eri prosesseissa.

■ Laadunvarmistusjärjestelmän seurannan kytkeminen kiinteästi Laatu-TeaKille vahvistettuihin tavoitteisiin edistäisi järjestelmän seurantaa jajatkuvaa kehittämistä. Seuranta ja jatkuva kehittäminen edellyttävät ta-voitteiden konkretisointia sekä henkilöstön ja opiskelijoiden osallistumis-muotojen suunnittelua ja käyttöönottoa.

�� Auditointiryhmän kokonaisarvioTeatterikorkeakoulun laadunvarmistus�järjestelmästä

Edellä esitetyn perusteella auditointiryhmä toteaa, että Teatterikorkeakoulunlaadunvarmistusjärjestelmä täyttää Korkeakoulujen arviointineuvoston asetta-mat kriteerit laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävienlaadunvarmistukselle. Tällä perusteella auditointiryhmä esittää Korkeakoulu-jen arviointineuvostolle, että Teatterikorkeakoulu läpäisee auditoinnin hyväk-sytysti.

�� Korkeakoulujen arviointineuvoston päätösauditoinnin lopputuloksesta

Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti kokouksessaan 24.3.2010 auditointi-ryhmän esitykseen ja auditointiraporttiin perustuen, että Teatterikorkeakoulutäyttää laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadun-varmistukselle asetetut kriteerit. Auditointi on voimassa kuusi vuotta.

�

LIITE �:Auditointivierailun ohjelma

MaanantaiMaanantaiMaanantaiMaanantaiMaanantai ��������������������������������������������������

08.30–09.00 Teatterikorkeakoulun tilojen esittelykierros09.00–09.30 Auditointiryhmän kokous09.30–10.30 Haastattelu 1: Ylin johto ja laatupäällikkö10.40–11.40 Haastattelu 2: Laitosjohtajat11.40–12.40 Lounas12.40–13.40 Haastattelu 3: Opetus-/tutkimushenkilökuntaa13.50–14.50 Haastattelu 4: Perustutkinto-opiskelijoita13.50–14.50 Haastattelu 5: Jatkotutkinto-opiskelijoita15.00–16.00 Haastattelu 6: Hallinto- ja tukipalveluyksiköiden ja Teakonin edustajia (esimiehet)16.10–17.10 Haastattelu 7: Teatterikorkeakoulun sidosryhmien edustajia17.30– Auditointiryhmän kokous

TiistaiTiistaiTiistaiTiistaiTiistai ��������������������������������������������������

Ryhmä 1 Yksikkökohtaiset arviointikäynnit:08.30–09.00 Auditointiryhmä 1:n kokous09.00–10.00 Haastattelu 8: Svenska Institutionen sekä ruotsinkielinen maisteriohjelma10.10–11.10 Haastattelu 9: Näyttelijäntyön koulutusohjelma11.20–12.20 Haastattelu 10: Opetusteatteri

Ryhmä 2 Yksikkökohtaiset arviointikäynnit:08.30–09.00 Auditointiryhmä 2:n kokous09.00–10.00 Haastattelu 11: Tanssitaiteen laitos ja Tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos10.10–11.10 Haastattelu 12: Valo- ja äänisuunnittelun laitos ja Teakon11.20–12.20 Haastattelu 13: Ohjauksen koulutusohjelma ja dramaturgian koulutusohjelma

Koko auditointiryhmä yhdessä:12.30–13.30 Auditointiryhmän lounas13.30–14.30 Haastattelu 14: Opinto- ja tutkimuspalvelut -yksikkö14.45–15.45 Haastattelu 15: Muu hallinto16.00–18.30 Auditointiryhmän kokous

KeskiviikkoKeskiviikkoKeskiviikkoKeskiviikkoKeskiviikko ���������������������������������������������

09.00–10.00 Auditointiryhmän kokous10.00–11.00 Haastattelu 16 (Jokeri): ”Opiskelija palautteen antajana: onnistuneita ja epäonnistuneita

opiskelijapalautteen antamisen tilanteita” draaman keinoin esitettyinä11.10–12.10 Haastattelu 17: Kirjaston ja elinikäisen oppimisen laadunvarmistus11.10–12.10 Haastattelu 18: Esittävien taiteiden tutkimuskeskus12.10–13.10 Auditointiryhmän lounas ja kokous13.10–14.10 Haastattelu 19: Ylimmän johdon loppuhaastattelu14.10–14.30 Auditointiryhmän kokous14.30–15.00 Alustava palaute ylimmälle johdolle auditoinnin tuloksista15.00–16.00 Auditointiryhmän kokous

�

KOHT

EET

KRIT

EERI

TPU

UTTU

VAAL

KAVA

KEHI

TTYV

ÄED

ISTY

NYT

1. K

orke

akou

lun

laad

unva

rmist

us-

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

änTa

voitt

eide

n, to

imin

toje

n, to

imijo

i-Ta

voitt

eet,

toim

inno

t, to

imija

tDo

kum

ento

inti

ja v

astu

unja

kojä

rjest

elm

än ta

voitt

eide

n,ta

voitt

eita

, toi

min

toja

, toi

mijo

itade

n ja

vas

tuid

en m

äärit

tely

jaja

vas

tuut

ova

t sel

keäs

ti ja

ovat

erit

täin

hyv

in to

imivi

a ja

toim

into

jen,

toim

ijoid

en s

ekä

ja v

astu

ita e

i ole

mää

ritel

tydo

kum

ento

inti

on p

uutte

ellis

ta.

konk

reet

tises

ti m

äärit

elty

jäte

host

avat

laad

unva

rmist

usta

.va

stui

den

mää

ritte

ly ja

eikä

dok

umen

toitu

.Va

stuu

njak

o to

imii

ositt

ain.

ja d

okum

ento

ituja

. Vas

tuun

-do

kum

enta

atio

jako

on

toim

iva.

2. K

orke

akou

lun

peru

stoi

min

toje

nla

adun

varm

istuk

sen

katta

vuus

ja v

aiku

ttavu

us

2 a)

Tutk

into

tavo

ittei

nen

koul

utus

Kork

eako

ulun

per

usto

imin

noiss

aJä

rjest

elm

ä ka

ttaa

yksit

täisi

ä ko

r-Jä

rjest

elm

ä ka

ttaa

usei

ta k

or-

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

äei

ole

laad

unva

rmist

usta

.ke

akou

lun

peru

stoi

min

toja

.ke

akou

lun

peru

stoi

min

toja

.ka

ttaa

pääs

äänt

öise

sti k

aikk

i2

b) Tu

tkim

us/T

utki

mus

- ja

kork

eako

ulun

per

usto

imin

not.

kehi

tyst

yö, t

aite

ellin

en to

imin

taLa

adun

varm

istus

järje

stel

män

Tied

on k

äyttö

on

satu

nnai

sta

ja/

Tiet

oa k

äyte

tään

kou

lutu

ksen

jatu

otta

maa

tiet

oa e

i hyö

dynn

etä

tai s

en k

eruu

on

itset

arko

ituk-

muu

n to

imin

nan

laad

unha

llinna

nTi

edon

hyö

dynt

ämin

en o

n sy

s-2

c) Y

htei

skun

nallin

enko

ulut

ukse

n ja

muu

n to

imin

nan

sellis

ta.

ja k

ehitt

ämise

n vä

linee

nä. S

uuri

tem

aatti

sta

ja ti

edon

tulo

ksek

-vu

orov

aiku

tus,

vaik

utta

vuus

laad

unha

llinna

n ja

keh

ittäm

isen

osa

kerä

ttävä

stä

pala

utte

esta

kaas

ta k

äytö

stä

koul

utuk

sen

jaja

alu

ekeh

ityst

yövä

linee

nä.

Laad

unva

rmist

us o

n sa

avut

etun

hyöd

ynne

tään

.m

uun

toim

inna

n ke

hittä

mise

ssä

laat

utas

on s

äilyt

täm

iseen

täht

äävä

ä.on

sel

keää

ja ja

tkuv

aa n

äyttö

ä.2

d) Tu

ki- j

a pa

lvelu

toim

inno

tLa

adun

varm

istuk

sen

men

et-

Laad

unva

rmist

ukse

n m

enet

tely-

Laad

unva

rmist

ukse

n m

enet

tely-

(mm

. kirj

asto

- ja

tieto

palve

lu,

telyt

apoj

en a

vulla

ei v

oida

tapo

jen

avul

la v

oida

an ty

ydyt

tä-

tava

t edi

stäv

ät to

imin

nan

kehi

t-Uu

sien

ideo

iden

syn

tym

istä

jaur

a- ja

rekr

ytoi

ntip

alve

lut

tunn

istaa

riitt

ämät

öntä

laat

ua.

väst

i tun

nist

aa ri

ittäm

ätön

laat

u.tä

mist

ä ja

muu

toks

en a

ikaa

nsaa

-ni

iden

tote

utta

mist

a tu

kevii

nse

kä k

ansa

invä

liset

pal

velu

t)m

ista.

Riit

täm

ättö

män

laad

unm

enet

telyt

apoi

hin

ja ra

kent

eisii

ntu

nnist

amin

en o

n te

hoka

sta.

on k

iinni

tetty

erit

yistä

huo

mio

ta.

2 e)

Hen

kilö

stön

rekr

ytoi

nti

Toim

inta

kultt

uuri

tuke

e in

no-

ja k

ehitt

ämin

enva

tiivis

uutta

. Riit

täm

ätön

laat

utu

nnist

etaa

n te

hokk

aast

i.

LIIT

E �

: Aud

itoi

nnis

sa k

äyte

ttäv

ät k

rite

erit

�KO

HTEE

TKR

ITEE

RIT

PUUT

TUVA

ALKA

VAKE

HITT

YVÄ

EDIS

TYNY

T

3. L

aadu

nvar

mist

usjä

rjest

elm

änLa

adun

varm

istus

ta e

i ole

kyt

ketty

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

än y

h-Jä

rjest

elm

ä on

kyt

ketty

kor

keak

ou-

Laad

unva

rmist

us o

n lu

onte

vaky

tkey

tym

inen

joht

amise

en ja

joht

amise

en ja

toim

inna

nohj

auk-

teyd

et to

imin

nano

hjau

ksee

n, tu

-lu

n to

imin

taan

ja to

imin

nano

hjau

k-os

a ko

rkea

koul

un to

imin

taa

jato

imin

nano

hjau

ksee

nse

enlo

sten

seu

rant

aan

ja k

ehitt

ämi-

seen

. Laa

dunv

arm

istus

järje

stel

män

toim

inna

nohj

aust

a. Ko

rkea

koul

unse

en o

vat p

uutte

ellis

et.

tuot

tam

aa ti

etoa

hyö

dynn

etää

n ke

-jo

hto

on s

itout

unut

järje

stel

mää

n.hi

ttäm

isess

ä. Y

htey

ksist

ä to

imin

-Ti

edon

sys

tem

aatti

sest

a hy

ö-na

n oh

jauk

seen

, tul

oste

n se

uran

-dy

ntäm

isest

ä ko

rkea

koul

un to

i-ta

an ja

keh

ittäm

iseen

on

näyt

töä.

min

nano

hjau

kses

sa, t

ulos

ten

seur

anna

ssa

ja k

ehitt

ämise

ssä

on s

elke

ää ja

jatk

uvaa

näy

ttöä.

4. K

orke

akou

lun

henk

ilöku

nnan

,Ko

rkea

koul

un h

enki

löku

nta,

opis-

Joki

n se

uraa

vista

toim

ijary

hmist

äEd

ellä

mai

nitu

t hen

kilö

stör

yhm

ätEr

i hen

kilö

stör

yhm

ät o

vat k

äytä

n-op

iskel

ijoid

en ja

ulk

oist

en s

i-ke

lijat j

a ul

koise

t sid

osry

hmät

ei-

on la

adun

varm

istus

toim

inna

n ul

-ja

opi

skel

ijat o

vat j

ärje

stel

mäs

sänö

ssä

eritt

äin

sitou

tune

ita ja

akt

ii-do

sryh

mie

n os

allis

tum

inen

laa-

vät o

sallis

tu la

adun

varm

istuk

seen

.ko

puol

ella

:ak

tiivis

esti

muk

ana.

Myö

s ul

koi-

visia

laad

unva

rmist

usto

imin

nass

a.du

nvar

mist

ukse

en- o

pisk

elija

tsil

la s

idos

ryhm

illä o

n ro

oli l

aadu

n-Li

säks

i ulk

oise

t sid

osry

hmät

on

- ope

ttaja

tdu

nvar

mist

usjä

rjest

elm

än to

imin

-m

iele

kkää

llä ta

voin

ote

ttu m

u-- t

ukip

alve

luje

n ed

usta

jat

nass

a.ka

an a

rvio

inni

n to

imijo

iksi.

- tut

kija

t- h

allin

to- j

ohto

- ulk

oise

t sid

osry

hmät

5. L

aadu

nvar

mist

usjä

rjest

elm

äntu

otta

man

tied

on ta

rkoi

tuks

en-

muk

aisu

us ja

saa

tavu

us

5 a)

kor

keak

oulu

n sis

ällä

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

ässä

Tiet

oa tu

otet

aan

vailla

suu

nni-

Järje

stel

mä

tuot

taa

rele

vant

tiaKo

rkea

koul

ulla

on

syst

emaa

ttisia

ei o

le h

uom

ioitu

kor

keak

oulu

n er

ite

lmal

lisuu

tta ja

sitä

väl

itetä

äntie

toa

kork

eako

ulun

toim

ijoille

men

ette

lytap

oja

eri

henk

ilös t

ö-he

nkilö

stör

yhm

iä ja

opi

skel

ijoita

,sa

tunn

aise

sti.

Eri t

oim

ijoid

en ti

e-ja

järje

stel

män

tuot

tam

atry

hmille

suu

nnat

un ti

edon

tuot

-ei

kä ti

etoa

väl

itetä

kor

keak

oulu

ndo

ntar

peita

kor

keak

oulu

n sis

ällä

kesk

eise

t tul

okse

t ova

t eri

tam

iseen

ja a

nalys

oint

iin. K

orke

a-sis

ällä

.ei

ole

riitt

äväs

ti ot

ettu

huo

mio

on.

henk

ilöst

öryh

mie

n ja

opi

s-ko

ulun

laad

unva

rmist

usta

kos

ke-

kelijo

iden

saa

tavil

la.

va s

isäin

en v

iest

intä

on

aktii

vista

.

KOHT

EET

KRIT

EERI

TPU

UTTU

VAAL

KAVA

KEHI

TTYV

ÄED

ISTY

NYT

5 b)

kor

keak

oulu

n ul

koist

enLa

adun

varm

istus

järje

stel

mäs

sä e

iUl

koist

en s

idos

ryhm

ien

näkö

kulm

iaUl

koise

t sid

osry

hmät

on

mää

ritel

tyKo

rkea

koul

un la

adun

varm

istus

tasid

osry

hmie

n nä

köku

lmist

aol

e hu

omio

itu k

orke

akou

lun

ulko

isten

ei o

le ri

ittäv

ästi

otet

tu h

uom

ioon

ja n

iiden

tied

onta

rpee

t on

otet

tuko

skev

a ul

koin

en v

iest

intä

on

ak-

sidos

ryhm

ien

näkö

kulm

ia, e

ikä

tie-

laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

än s

uun-

selvä

sti h

uom

ioon

. Laa

dunv

arm

is-tii

vista

ja ti

etoa

väl

itetä

än s

uunn

a-to

a v

älite

tä u

lkoi

sille

sid

osry

hmille

.ni

ttelu

ssa

ja ja

tkuv

assa

keh

ittäm

i-tu

sjärje

stel

män

toim

inta

ja k

es-

tust

i ja

tark

oitu

ksen

muk

aise

sti

mise

ssä.

Tie

don

välit

täm

inen

ul-

keise

t tul

okse

t ova

t tär

keim

pien

ulko

isille

sid

osry

hmille

.ul

koisi

lle s

idos

ryhm

ille o

n sa

tun-

yhte

istyö

kum

ppan

eide

n ja

sid

os-

naist

a.ry

hmie

n sa

atav

illa.

6. L

aadu

nvar

mist

usjä

rjest

elm

änKo

rkea

koul

ulla

ei o

le k

äsity

stä

Kork

eako

ulul

la o

n he

ikko

kok

o-Ko

rkea

koul

u se

uraa

laad

unva

rmis-

Kork

eako

ulu

seur

aa, a

rvio

i ja

kehi

t-to

imin

nan

seur

anta

, arv

ioin

ti ja

laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

änna

iskäs

itys

laad

unva

rmist

us-

tusjä

rjest

elm

än to

imin

taa

ja s

entä

ä sy

stem

aatti

sest

i laa

dunv

arm

istus

-ja

tkuv

a ke

hittä

min

ento

imin

nast

a, e

ikä

sitä

seur

ata

järje

stel

män

toim

inna

sta.

Sen

kehi

ttäm

inen

on

suun

nite

lmal

lis-

järje

stel

män

toim

inta

a ja

on

laaj

alti

tai

kehi

tetä

.to

imin

taa

ei ju

urik

aan

seur

ata,

ta ja

dok

umen

toitu

a.tie

toin

en s

en to

imin

nan

erila

isist

aei

kä k

ehitt

ämise

ssä

ole

suun

ni-

vaik

utuk

sista

ja s

eura

uksis

ta.

telm

allis

uutta

.

7. L

aadu

nvar

mist

usjä

rjest

elm

änKo

rkea

koul

un to

imin

toih

in s

isälty

yOs

aan

kork

eako

ulun

toim

inno

ista

Laad

unva

rmist

us k

atta

a su

uren

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

ä ka

t-ko

kona

isuus

vain

yks

ittäi

siä ja

toisi

staa

n er

illisiä

sisäl

tyy

laad

unva

rmist

ukse

n m

e- o

san

kork

eako

ulun

toim

inno

ista.

taa

kaik

ki k

o rke

akou

lun

toim

inno

t.la

adun

varm

istuk

sen

men

ette

ly-ne

ttelyt

apoj

a.ta

poja

.La

adun

varm

istus

järje

stel

män

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

änLa

adun

varm

istus

järje

stel

män

vaik

utta

vuud

esta

toim

inna

n ke

-va

ikut

tavu

udes

ta to

imin

nan

ke-

vaik

utta

vuud

esta

toim

inna

n ke

-hi

ttäm

iseen

on

selk

eää

näyt

töä.

täm

iseen

on

syst

emaa

ttist

a ja

hittä

mise

en o

n vä

hän

näyt

töjä

.ja

tkuv

aa n

äyttö

ä.La

adun

varm

istuk

sen

men

ette

ly-La

adun

varm

istuk

sen

men

ette

ly-ta

vat m

uodo

stav

at m

elko

hyv

inLa

adun

varm

istuk

sen

men

ette

lytav

atta

vat e

ivät m

uodo

sta

toim

ivaa

jato

imiva

n jä

rjest

elm

ärak

ente

en.

muo

dost

avat

dyn

aam

isen

koko

nai-

yhte

näist

ä jä

rjest

elm

ää.

suud

en.

TIIVISTELMÄ

JulkaisijaKorkeakoulujen arviointineuvosto

Julkaisun nimiTeatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

TekijätTuro Virtanen, Helena Ahonen, Henna Ahonen, Pirkko Koski, Jyrki Lähteenmäki ja Kirsi Mustonen

TiivistelmäKorkeakoulujen arviointineuvoston toteuttaman Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena oli:■ selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut,■ arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan

laatua, ja■ arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan

kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin.Auditointi perustui Teatterikorkeakoulun (TeaK) ennalta toimittamaan auditointiaineistoon ja Helsingissä 23.–

25.11.2009 toteutettuun auditointivierailuun.Auditointiryhmä toteaa, että Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, LaatuTeaK, on tiivis ja selkeä kokonai-

suus, jonka dokumentit ovat helposti saatavilla ja jossa on löydetty sopiva tasapaino korkeakoulun koon asettamien vaati-musten ja järjestelmän rakenteiden määrittelyn välille. LaatuTeaK on kytketty kiinteästi korkeakoulun johtamis- ja toimin-nanohjausjärjestelmään. TeaK on uudistanut merkittävällä tavalla hallinto- ja tukipalvelujaan, mikä tukee vahvasti laadun-varmistustiedon muodostamista ja hyödyntämistä sekä laadunvarmistuksen kytkeytymistä toiminnanohjaukseen. TeaK onmallintanut ja dokumentoinut ydintoimintojensa prosesseja ja niihin liittyvää vastuunjakoa informatiivisesti ja varsin katta-vasti luoden hyvän perusrakenteen prosessipohjaiselle laatutyölle. Oppimisympäristönä TeaK tukee ja vahvistaa monin ta-voin opiskelijan kasvamista taiteilijaksi. Koulutukseen on kytketty laaja-alaisesti esitystoimintaa, joka tuodaan julkisen ar-vioinnin kohteeksi opetusteatterissa. Opiskelijat saavat runsaasti henkilökohtaista palautetta oppimisestaan ja taiteellisestatyöskentelystään. Perustutkintokoulutuksessa opiskelijapalautetta kerätään laajasti monin eri menetelmin ja sitä hyödynne-tään vuorovaikutteisesti. Korkeakoulu uudistaa jatkuvasti opetustaan ja hyödyntää esimerkillisesti henkilökunnan taiteellistaosaamista. Opetusta kehitettäessä on luotu innovatiivisia ratkaisuja, jotka dokumentoimalla ja taltioimalla on siirretty laa-jempaan käyttöön. Korkeakoulussa on systemaattisesti edistetty henkilökunnan työhyvinvointia.

Auditointiryhmä esittää Teatterikorkeakoululle mm. seuraavia kehittämissuosituksia:■ Auditointiryhmä suosittelee, että Teatterikorkeakoulu ottaisi yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtävän keskeiseksi

kehittämiskohteekseen ja täsmentäisi sen tavoitteet, prosessit, toimijat ja vastuut sekä tarvittavan dokumentaation. Tässäyhteydessä tulisi erityisesti ottaa huomioon laadunvarmistuksen kattavuus sekä ulkoisten sidosryhmien odotukset jaaktiivinen yhteistyö sidosryhmien kanssa korkeakoulun strategisessa kehittämisessä.

■ Korkeakoulun tulisi harkita laadunvarmistusjärjestelmän kokonaiskehittämistä osana johtamisprosessien kehittämistäniin, että koulutus- ja kehittämispalvelut Kouke, esitystekniikan suunnittelutoimisto Teakon ja avoin yliopisto kytkey-tyisivät omilla osaamisalueillaan ja niiden kehittämisellä nykyistä kiinteämmin korkeakoulun toiminnan laadunvarmis-tukseen koulutuksessa, tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa sekä yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa.

■ Korkeakoulun yhteisten palautekäytäntöjen osalta ei ole vahvistettu, mikä kytkentä niillä on eri toimintojen vastuu-tahoihin organisaation eri osissa. Korkeakoulun tulisi täsmentää yhteisten palautteiden hyödyntämisprosessi eri organi-saatiotasoilla ja varmistaa, että palautteen edellyttämiä toimenpiteitä käynnistetään niissä yksiköissä, joita palaute koskee.

■ Jatkotutkintokoulutuksessa olisi harkittava yhteistä dokumentaatiota erityisesti hyvän ohjauksen periaatteista sekäohjaajapoolin vahvistamista osana kansainvälisen yhteistyön kehittämistä.

■ Korkeakoulun tulisi vahvistaa osallistavan periaatteen toteutumista laadunvarmistuksessa. Tässä yhteydessä tulisimääritellä kattavasti eri osallistujatahot (opiskelijat, henkilökunta, ulkoiset sidosryhmät), osallistumismuodot sekäosallistumisen tavoitteet laadunvarmistuksen eri prosesseissa.

■ Laadunvarmistusjärjestelmän seurannan kytkeminen kiinteästi LaatuTeaKille vahvistettuihin tavoitteisiin edistäisijärjestelmän seurantaa ja jatkuvaa kehittämistä. Seuranta ja jatkuva kehittäminen edellyttävät tavoitteiden konkretisoin-tia sekä henkilöstön ja opiskelijoiden osallistumismuotojen suunnittelua ja käyttöönottoa.Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti kokouksessaan 24.3.2010 auditointiryhmän esitykseen ja auditointiraporttiin

perustuen, että Teatterikorkeakoulu täyttää laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadunvarmis-tukselle asetetut kriteerit. Auditointi on voimassa kuusi vuotta.

AvainsanatArviointi, auditointi, laadunvarmistus, laatu, korkeakoulut, yliopisto

SAMMANDRAG

UtgivareRådet för utvärdering av högskolorna

PublikationTeatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi(Auditering av kvalitetssäkringssystemet vid Teaterhögskolan)

FörfattareTuro Virtanen, Helena Ahonen, Henna Ahonen, Pirkko Koski, Jyrki Lähteenmäki och Kirsi Mustonen

AbstraktMålet för den auditering av kvalitetssäkringssystemet vid Teaterhögskolan som Rådet för utvärdering av högskolorna genomförde var att■ klarlägga vilka kvalitetskrav universitetet har ställt på sin verksamhet■ bedöma genom vilka processer och metoder universitetet upprätthåller och utvecklar kvaliteten på utbildningen och den

övriga verksamheten■ bedöma om kvalitetssäkringen vid universitetet fungerar på avsett sätt, om dess kvalitetssäkringssystem frambringar ändamåls-

enlig information med tanke på utvecklingen av verksamheten och huruvida systemet ger upphov till effektiva, kvalitetshöjan-de utvecklingsåtgärder.Auditeringen grundade sig på det auditeringsmaterial som Teaterhögskolan hade lämnat in på förhand och på ett auditerings-

besök 23.–25.11.2009.Auditeringsgruppen konstaterar att kvalitetssäkringssystemet vid Teaterhögskolan, LaatuTeaK, är en klar och koncis helhet där do-

kumenten är lättillgängliga och där man har hittat en lämplig balans mellan de krav som högskolans storlek ställer och systemetsuppbyggnad. Det finns en nära sammankoppling mellan LaatuTeaK och högskolans lednings- och styrsystem. Teaterhögskolan hargenomfört en betydande reform av sina administrativa och assisterande funktioner, vilket bidrar till skapandet och utnyttjandet avkvalitetssäkringsinformationen samt stärker kopplingen mellan kvalitetssäkringen och styrningen av verksamheten. Högskolan har ut-arbetat modeller och dokumentation över sina kärnprocesser och ansvarsfördelningen i dessa på ett informativt sätt och med godtäckning. Därigenom har man skapat en god basstruktur för processbaserat kvalitetsarbete. Som lärandemiljö stödjer och stärker Tea-terhögskolan den studerandes utveckling till konstnär på olika sätt. I utbildningen ingår ett brett inslag av scenverksamhet som läggs utför offentlig bedömning i undervisningsteatern. De studerande får gott om personlig respons om sin inlärning och konstnärliga verk-samhet. Under grundexamensutbildningen samlas respons från de studerande in på många olika sätt, och responsen utnyttjas i samrådmed de studerande. Högskolan förnyar kontinuerligt sin undervisning och drar på ett föredömligt sätt nytta av personalens konstnärli-ga kunnande. Man har i samband med utvecklingen av undervisningen tagit fram innovativa lösningar som genom dokumenteringoch registrering har tagits i mer omfattande användning. Högskolan har på ett systematiskt sätt främjat arbetshälsan bland personalen.

Auditeringsgruppen framlägger följande utvecklingsrekommendationer för Teaterhögskolan:■ Auditeringsgruppen rekommenderar att Teaterhögskolan tar växelverkan med samhället som en viktig utvecklingspunkt och

specificerar målen, processerna, aktörerna och ansvarsfördelningen samt den dokumentation som hänför sig till denna uppgift.Härvid bör högskolan i synnerhet ta i beaktande kvalitetssäkringens lönsamhet samt de externa intressenternas förväntningaroch ett aktivt intressentsamarbete inom den strategiska utvecklingen av högskolan.

■ Högskolan bör överväga en övergripande utveckling av kvalitetssäkringssystemet som en del av utvecklingen av ledningsprocesser-na så att fortbildnings- och utvecklingstjänsterna (Kouke), planeringsbyrån för föreställningsteknik (Teakon) och öppna universite-tet inom sina respektive expertisområden och genom utveckling av dessa skulle kopplas närmare till kvalitetssäkringen inomhögskolans kvalitetssäkring i fråga om utbildningen, forskningen, den konstnärliga verksamheten och växelverkan med samhället.

■ I fråga om högskolans gemensamma responsrutiner saknas en definition av kopplingen till de ansvariga för olika funktionerinom organisationen. Högskolan bör förtydliga processen för hur gemensam respons utnyttjas på olika nivåer inom organisa-tionen och försäkra sig om att de åtgärder som föranleds av responsen vidtas i de berörda enheterna.

■ Inom doktorandutbildningen bör man överväga gemensam dokumentation speciellt om principerna för god handledningsamt utveckling av handledarpoolen som en del av intensifieringen av det internationella samarbetet.

■ Högskolan bör stärka verkställandet av delaktighetsprincipen i sin kvalitetssäkring. Härvid bör man på ett övergripande planfastställa olika deltagargrupper (de studerande, personalen, externa intressenter), former av deltagande samt målen för deltagan-det inom olika processer i kvalitetssäkringen.

■ Genom att koppla uppföljningen av kvalitetssäkringssystemet till de mål som fastställts för LaatuTeaK skulle man främjauppföljningen och vidareutvecklingen av systemet. Uppföljningen och vidareutvecklingen förutsätter att man konkretiserarmålen samt utarbetar och inför olika deltagandeformer för personalen och de studerande.Utgående från auditeringsrapporten och på auditeringsgruppens framställan beslöt Rådet för utvärdering av högskolorna vid

sitt möte den 24.3.2010 att kvalitetssäkringssystemet vid Teaterhögskolan uppfyller de kriterier som har ställts upp för kvalitets-säkringssystemet som helhet och för kvalitetssäkringen av de grundläggande funktionerna. Auditeringen gäller i sex år.

NyckelordUtvärdering, auditering, kvalitetssäkring, kvalitet, högskolor, universitet

ABSTRACT

Published byThe Finnish Higher Education Evaluation Council FINHEEC

Name of publicationTeatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi(Audit of the quality assurance system of the Theatre Academy)

AuthorsTuro Virtanen, Helena Ahonen, Henna Ahonen, Pirkko Koski, Jyrki Lähteenmäki and Kirsi Mustonen

AbstractThe aim of the audit conducted by the Finnish Higher Education Evaluation Council was to:■ Ascertain what qualitative aims the Theatre Academy has set for its operation,■ Evaluate what processes and procedures the Theatre Academy uses to maintain and enhance the quality of education and

other activities, and■ Evaluate if the quality assurance works in the way intended, if the quality assurance system produces appropriate informa-

tion in terms of the development of the operations and if it leads to effective, quality-enhancing development.The audit was based on material provided by the Theatre Academy in advance and a visit to the Theatre Academy on 23–

25 November 2009.The audit team notes that the quality assurance system of the Theatre Academy, LaatuTeaK, is a compact and clear entity,

where the documents are easily accessible and where a balance has been found between the demands imposed by the size ofthe Theatre Academy and the definition of structures in the system. LaatuTeaK has been closely linked to the management andsteering system. The Theatre Academy has significantly overhauled its administrative and support systems, which effectively backsup the production and utilisation of quality assurance information and the interlinkage of the system with the steering of oper-ations. The Theatre Academy has modelled and documented the processes in its core mission and the relevant division of dutiesin an informative and fairly comprehensive way, creating a solid basic structure for process-based quality work. As a learningenvironment, the Theatre Academy supports and reinforces students’ growth to artists in many ways. Education contains perfor-mances across the board, which are subjected to public assessment in the teaching theatre. The students receive a great deal ofindividual feedback on learning and on artistic activity. In undergraduate education, the student feedback is used extensivelyand interactively by means of several different methods. The Academy revises its instruction on a continuing basis and uses theartistic know-how of the personnel in an exemplary way. In developing teaching the Academy has created innovative solutions,which have been put to wider use through documentation. The Academy has systematically promoted staff welfare.

The audit team proposes the following development measures, among others, to the Academy:■ That the Theatre Academy adopt societal interaction as one of its central development targets and specify the aims,

processes, doers and responsibilities in it and the documentation needed. In this connection, it should specifically considerthe coverage of the quality assurance system, the expectations of external stakeholders and active cooperation withstakeholders in its strategic development.

■ That the Theatre Academy consider overall development of the quality assurance systems as part of the development ofthe management processes in order to link the Education and Development Services (Kouke), the Stage Technology,Design and Consultation Unit (Teakon) and the open university in their specific fields and development more closely tooperational quality assurance in teaching, research, artistic activity and societal interaction.

■ In regard of the institutional feedback practices, it has not been confirmed what their linkage is to those responsible forthe different operations in different parts of the organisation. The Theatre Academy should specify the process for usingthe feedback at different organisational levels and make sure that the measures indicated in the feedback are initiated inthe units concerned.

■ That in postgraduate education, the Academy consider putting in place joint documentation, especially in regard ofconcerning good steering, and building up the supervisor pool as part of the development of international cooperation.

■ That the Academy boost the implementation of the inclusion principle in quality assurance. In this context it shoulddetermine the different participants (students, personnel, external stakeholders), the forms of participation and the aims ofparticipation in the different quality assurance processes.

■ Linking the quality assurance system closely to the aims set for LaatuTeaK would improve the monitoring and continuingdevelopment of the system. Monitoring and continuing development entail concretising the aims and creating andadopting forms of personnel and student participation.At its meeting on 24 March 2010, the Finnish Higher Education Evaluation Council decided that the Theatre Academy

fulfils the criteria set for the overall quality assurance system and for the quality assurance of the core missions. The audit isvalid for six years.

KeywordsEvaluation, audit, quality assurance, quality, higher education institutions, university

KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

PL 133, 00171 HELSINKI • Puh. 09-1607 6913 • Fax 09-1607 6911 • www.kka.fi

1:2000 Lehtinen, E., Kess, P., Ståhle, P. & Urponen, K.: Tampereen yliopiston opetuksen arviointi2:2000 Cohen, B., Jung, K. & Valjakka, T.: From Academy of Fine Arts to University. Same name, wider ambitions3:2000 Goddard, J., Moses, I., Teichler, U., Virtanen, I. & West, P.: External Engagement and Institutional Adjustment: An

Evaluation of the University of Turku4:2000 Almefelt, P., Kekäle, T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Swedish Polytechnic,

Finland5:2000 Harlio, R., Harvey, L., Mansikkamäki. J., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Central

Ostrobothnia Polytechnic6:2000 Moitus, S. (toim.): Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2001–20037:2000 Liuhanen, A.-M. (toim.): Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2001–20038:2000 Hara, V. , Hyvönen, R. , Myers, D. & Kangasniemi, J. (Eds.): Evaluation of Education for the Information Industry9:2000 Jussila, J. & Saari, S. (Eds.): Teacher Education as a Future-moulding Factor. International Evaluation of Teacher

Education in Finnish Universities10:2000 Lämsä, A. & Saari, S. (toim.): Portfoliosta koulutuksen kehittämiseen. Ammatillisen opettajankoulutuksen arviointi11:2000 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2000–200312:2000 Finnish Higher Education Evaluation Council Action Plan for 2000–200313:2000 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 200014:2000 Gordon, C., Knodt, G., Lundin, R., Oger, O. & Shenton, G.: Hanken in European Comparison. EQUIS Evaluation

Report15:2000 Almefelt, P., Kekäle, T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work. Satakunta Polytechnic16:2000 Kells, H.R., Lindqvist, O. V. & Premfors, R.: Follow-up Evaluation of the University of Vaasa. Challenges of a small

regional university17:2000 Mansikkamäki, J., Kekäle, T., Miikkulainen, L. , Stone, J., Tolppi, V.-M. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work.

Tampere Polytechnic18:2000 Baran, H., Gladrow, W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: Evaluation of Education and Research in

Slavonic and Baltic Studies19:2000 Harlio, R. , Kekäle, T. , Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu20:2000 Mansikkamäki, J., Kekäle, T., Kähkönen, J., Miikkulainen, L., Mäki, M. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi.

Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu21:2000 Almefelt, P., Kantola, J., Kekäle, T., Papp, I., Manninen, J. & Karppanen, T.: Audit of Quality Work. South Carelia

Polytechnic1:2001 Valtonen, H.: Oppimisen arviointi Sibelius-Akatemiassa2:2001 Laine, 1., Kilpinen, A., Lajunen, L., Pennanen, J., Stenius, M., Uronen, P. & Kekäle, T.: Maanpuolustuskorkeakoulun

arviointi3:2001 Vähäpassi, A. (toim.): Erikoistumisopintojen akkreditointi4:2001 Baran, H., Gladrow, W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: |kspertiza obrazowaniq i nau^no-

issledowatelxskoj raboty w oblasti slawistiki i baltistiki (Ekspertiza obrazovanija i nauc’´no-issledovatelskoj raboty v oblasti slavistiki i baltistiki)

5:2001 Kinnunen, J.: Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden arviointi. Kriteerejä vuorovaikutteisuuden arvottamiselle6:2001 Löfström, E.: Benchmarking korkeakoulujen kieltenopetuksen kehittämisessä7:2001 Kaartinen-Koutaniemi, M.: Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun kehittäminen. Helsingin yliopiston, Diakonia-

ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun benchmarking-projekti8:2001 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 20019:2001 Welander, C. (red.): Den synliga yrkeshögskolan. Ålands yrkeshögskola.10:2001 Valtonen, H.: Learning Assessment at the Sibelius Academy11:2001 Ponkala, O. (toim.): Terveysalan korkeakoulutuksen arvioinnin seuranta12:2001 Miettinen, A. & Pajarre, E.: Tuotantotalouden koulutuksen arvioinnin seuranta13:2001 Moitus, S., Huttu, K., Isohanni, I., Lerkkanen, J., Mielityinen, I., Talvi, U., Uusi-Rauva, E. & Vuorinen, R.: Opintojen

ohjauksen arviointi korkeakouluissa14:2001 Fonselius, J., Hakala, M.K. & Holm, K. : Evaluation of Mechanical Engineering Education at Universities and

Polytechnics15:2001 Kekäle, T. (ed.): A Human Vision with Higher Education Perspective.Institutional Evaluation of the Humanistic

Polytechnic1:2002 Kantola, I. (toim.): Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilulupahakemusten arviointi2:2002 Kallio, E.: Yksilöllisiä heijastuksia. Toimiiko yliopisto-opetuksen paikallinen itsearviointi?3:2002 Raivola, R., Himberg, T., Lappalainen, A., Mustonen, K. & Varmola, T.: Monta tietä maisteriksi. Yliopistojen maisteri-

ohjelmien arviointi4:2002 Nurmela-Antikainen, M., Ropo, E., Sava, I. & Skinnari, S.: Kokonaisvaltainen opettajuus. Steinerpedagogisen

opettajankoulutuksen arviointi

5:2002 Toikka, M. & Hakkarainen, S.: Opintojen ohjauksen benchmarking tekniikan alan koulutusohjelmissa. Kymen-laakson, Mikkelin ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulut

6:2002 Kess, P., Hulkko, K., Jussila, M., Kallio, U., Larsen, S. , Pohjolainen,T. & Seppälä, K.: Suomen avoin yliopisto.Avoimen yliopisto-opetuksen arviointiraportti

7:2002 Rantanen, T., Ellä, H., Engblom, L.-Å., Heinonen, J., Laaksovirta, T., Pohjanpalo, L., Rajamäki, T.& Woodman, J.:Evaluation of Media and Communication Studies in Higher Education in Finland

8:2002 Katajamäki, H., Artima, E., Hannelin, M., Kinnunen, J., Lyytinen, H. K., Oikari, A. & Tenhunen, M.-L.: Mahdollinenkorkeakouluyhteisö. Lahden korkeakouluyksiköiden alueellisen vaikuttavuuden arviointi

9:2002 Kekäle, T. & Scheele, J.P: With care. Institutional Evaluation of the Diaconia Polytechnic10:2002 Härkönen, A., Juntunen, K. & Pyykkönen, E.-L. : Kajaanin ammattikorkeakoulun yrityspalveluiden benchmarking11:2002 Katajamäki, H. (toim.): Ammattikorkeakoulut alueidensa kehittäjinä.Näkökulmia ammattikorkeakoulujen

aluekehitystehtävän toteutukseen12:2002 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2002–200313:2002 Hämäläinen, K. & Kaartinen-Koutaniemi, M. (toim.): Benchmarking korkeakoulujen kehittämisvälineenä14:2002 Ylipulli-Kairala, K. & Lohiniva, V. (eds.): Development of Supervised Practice in Nurse Education. Oulu and

Rovaniemi Polytechnics15:2002 Löfström, E., Kantelinen, R., Johnson, E., Huhta, M., Luoma, M., Nikko, T., Korhonen, A., Penttilä, J., Jakobsson, M.

& Miikkulainen, L.: Ammattikorkeakoulun kieltenopetus tienhaarassa. Kieltenopetuksen arviointi Helsingin jaKeski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluissa

16:2002 Davies, L., Hietala, H., Kolehmainen, S., Parjanen, M. & Welander, C.: Audit of Quality Work. Vaasa Polytechnic17:2002 Sajavaara, K., Hakkarainen, K. , Henttonen, A., Niinistö, K., Pakkanen, T. , Piilonen, A.-R. & Moitus, S.: Yliopistojen

opiskelijavalintojen arviointi18:2002 Tuomi, O. & Pakkanen, P.: Towards Excellence in Teaching. Evaluation of the Quality of Education and the

Degree Programmes in the University of Helsinki1:2003 Sarja, A., Atkin, B. & Holm, K.: Evaluation of Civil Engineering Education at Universities and Polytechnics2:2003 Ursin, J. (toim.): Viisi aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2004–20063:2003 Hietala, H., Hintsanen, V., Kekäle, T., Lehto, E., Manninen, H. & Meklin, P.: Arktiset haasteet ja mahdollisuudet.

Rovaniemen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi4:2003 Varis, T. & Saari, S. (Eds.): Knowledge Society in Progress – Evaluation of the Finnish Electronic Library – FinELib5:2003 Parpala, A. & Seppälä, H. (toim.): Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2004–20066:2003 Kettunen, P., Carlsson, C., Hukka, M., Hyppänen, T., Lyytinen, K., Mehtälä, M., Rissanen, R., Suviranta, L. &

Mustonen, K.: Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella. Kauppatieteiden ja liiketalouden korkea-koulutuksen arviointi

7:2003 Kauppi, A. & Huttula, T. (toim.): Laatua ammattikorkeakouluihin8:2003 Parjanen, M. : Amerikkalaisen opiskelija-arvioinnin soveltaminen suomalaiseen yliopistoon9:2003 Sarala, U. & Seppälä, H.: (toim.): Hämeen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi10:2003 Kelly‚ J., Bazsa, G. & Kladis, D.: Follow-up review of the Helsinki University of Technology11:2003 Goddard, J., Asheim, B., Cronberg, T. & Virtanen, I.: Learning Regional Engagement. A Re-evaluation of the Third

Role of Eastern Finland universities12:2003 Impiö, 1., Laiho, U.-M., Mäki, M., Salminen, H., Ruoho, K.,Toikka, M. & Vartiainen, P.: Ammattikorkeakoulut

aluekehittäjinä. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2003–200413:2003 Cavallé, C., de Leersnyder, J.-M., Verhaegen, P. & Nataf, J.-G. : Follow-up review of the Helsinki School of

Economics. An EQUIS re-accreditation14:2003 Kantola, I. (toim.): Harjoittelun ja työelämäprojektien benchmarking15:2003 Ala-Vähälä, T.: Hollannin peili. Ammattikorkeakoulujen master-tutkinnot ja laadunvarmistus16:2003 Goddard, J., Teichler, U., Virtanen, I., West, P. & Puukka, J.: Progressing external engagement. A re-evaluation of

the third role of the University of Turku17:2003 Baran, H., Toivakka, P. & Järvinen, J.: Slavistiikan ja baltologian koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin seuranta1:2004 Kekäle, T., Heikkilä, J., Jaatinen, P., Myllys, H., Piilonen, A.-R., Savola, J., Tynjälä, P. & Holm, K.: Ammattikorkea-

koulujen jatkotutkintokokeilu. Käynnistysvaiheen arviointi2:2004 Ekholm, L., Stenius, M., Huldin, H., Julkunen, I., Parkkonen, J., Löfström, E., Metsä, K.: NOVA ARCADA –

Sammanhållning, decentralisering, gränsöverskridande. Helhetsutvärdering av Arcada – Nylands svenskayrkeshögskola 2003

3:2004 Hautala, J.: Tietoteollisuusalan koulutuksen arvioinnin seuranta4:2004 Rauhala, P., Karjalainen, A., Lämsä, A.-M., Valkonen, A., Vänskä, A. & Seppälä, H.: Strategiasta koulutuksen

laatuun. Turun ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi5:2004 Murto, L., Rautniemi, L., Fredriksson, K., Ikonen, S., Mäntysaari, M., Niemi, L., Paldanius, K., Parkkinen, T., Tulva,

T., Ylönen, F. & Saari, S.: Eettisyyttä, elastisuutta ja elämää. Yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujensosiaalialan arviointi yhteistyössä työelämän kanssa

6:2004 Ståhle, P., Hämäläinen, K., Laiho, K., Lietoila, A., Roiha, J., Weijo, U. & Seppälä, H.:Tehokas järjestelmä – elävädialogi. Helian laatutyön auditointi

7:2004 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus 2000–20038:2004 Luopajärvi, T., Hauta-aho, H., Karttunen, P., Markkula, M., Mutka, U. & Seppälä, H.: Perämerenkaaren ammatti-

korkeakoulu? Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi

9:2004 Moitus, S. & Seppälä, H.: Mitä hyötyä arvioinneista? Selvitys Korkeakoulujen arviointineuvoston 1997–2003toteuttamien koulutusala-arviointien käytöstä

10:2004 Moitus, S. & Saari, S.: Menetelmistä kehittämiseen. Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointimenetelmätvuosina 1996–2003

11:2004 Pratt, J., Kekäle, T., Maassen, P., Papp, I., Perellon, J. & Uitti, M.: Equal, but Different – An Evaluation of thePostgraduate Studies and Degrees in Polytechnics – Final Report

1:2005 Niinikoski, S. (toim.): Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna2:2005 Ala-Vähälä, T.: Korkeakoulutuksen ulkoisen laadunvarmistuksen järjestelmät Ranskassa3:2005 Salminen, H. & Kajaste, M. (toim.): Laatua, innovatiivisuutta ja proaktiivisuutta. Ammattikorkeakoulujen

koulutuksen laatuyksiköt 2005–20064:2005 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2005–20075:2005 Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Auditeringshandbok för åren 2005–20071:2006 Dill, D.D., Mitra, S. K., Siggaard Jensen, H., Lehtinen, E., Mäkelä, T., Parpala, A., Pohjola, H., Ritter, M. A. & Saari, S.:

PhD Training and the Knowledge-Based Society. An Evaluation of Doctoral Education in Finland2:2006 Antikainen, E.-L., Honkonen, R., Matikka, O., Nieminen, P., Yanar, A. & Moitus, S.: Mikkelin ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi3:2006 Kekäle, T., Ilolakso, A., Katajavuori, N., Toikka, M. & Isoaho, K.: Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän

auditointi4:2006 Audits of Quality Assurance Systems of Finnish Higher Education Institutions. Audit Manual for 2005–20075:2006 Rauhala, P., Kotila, H., Linko, L., Mulari, O., Rautonen, M. & Moitus, S.; Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi6:2006 Hämäläinen, K., Kantola, I., Marttinen, R., Meriläinen, M., Mäki, M. & Isoaho, K.: Jyväskylän ammattikorkea-

koulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi7:2006 Kekäläinen, H.: (toim.)Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2007–20098:2006 Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2007–20099:2006 Ojala, I. & Vartiainen, P.: Kolmen yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuus. Lapin yliopiston,

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Vaasan yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuudenbenchmarking-arviointi

10:2006 Lappalainen, M. & Luoto, L.: Opetussuunnitelmaprosessit yliopistoissa11:2006 Levänen, K., Tervonen, S., Suhonen, M. & Stigell, L.: Verkko-opintojen mitoituksen arviointi12:2006 Vuorela, P., Kallio, U., Pohjolainen, T., Sylvander, T. & Kajaste, M.; Avoimen yliopiston arvioinnin seurantaraportti13:2006 Käyhkö, R., Hakamäki, S., Kananen, M., Kavonius, V., Pirhonen, J., Puusaari, P., Kajaste, M. & Holm, K.:

Uudenlaista sankaruutta. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2006–200714:2006 Malm, K., Lavonius, H., Nystén, P., Santavirta, N. & Cornér, S.: Auditering av Svenska yrkeshögskolans

kvalitetssäkringssystem15:2006 Papp, I., Carolan, D., Handal, G., Lindesjöö, E., Marttinen, R., Mustonen, V. & Isoaho, K.: Audit of the quality

assurance system of Seinäjoki Polytechnic16:2006 Alaniska, H. (toim.): Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa.17:2006 Pyykkö, R., Keränen, P., Lahti, M., Mikkola, A., Paasonen, S. & Holm, K.: Media- ja viestintäalan seuranta1:2007 Karppanen, E., Tornikoski, E., Töytäri, R., Urponen, H., Uusitalo, T., Holm, K.: Lahden ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi2:2007 Liljander, J.-P., Heikkilä, J., Lappalainen, M., Nystén, P., Sulameri, T. & Kajaste, M.: Savonia-ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi3:2007 Wahlbin, C., Heikkilä, J., Hellberg, M., Lindroos, P., Nybom, J. & Cornér, S.: Auditering av Svenska handels-

högskolans kvalitetssäkringssystem4:2007 Jokinen, T., Malinen, H., Mäki, M., Nokela, J., Pakkanen, P. & Kekäläinen, H.: Tampereen teknillisen yliopiston

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi5:2007 Saari, S. (toim.): Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana. Kansallinen benchmarking-arviointi6:2007 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Uusinta-auditoinnin käsikirja 2007–2009 – Auditering

av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Handbok för förnyad auditering 2007–2009 –Audits of the quality assurance systems of higher education institutions. Manual for Re-Audits 2007–2009

7:2007 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2008–20118:2007 Seppälä, K., Rinne, R. & Trapp, H. (eds.): Connecting Research and Client. Finnish Experience of Quality

Enhancement in University Lifelong Learning9:2007 Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Auditeringshandbok för åren 2008–201110:2007 Audits of Quality Assurance Systems of Finnish Higher Education Institutions. Audit Manual for 2008–201111:2007 Toikka, M., Aarrevaara, T., Isotalo, J., Peltokangas, N., Raij, K., Hiltunen, K. & Holm, K.: Kajaanin ammatti-

korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi1:2008 Ståhle, P., Karppanen, E., Kiiskinen, N., Okkonen, T., Saxén, H., Uusi-Rauva, E., Holm, K.& Seppälä, H.: Teknillisen

korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi2:2008 Vuorio, E., Huttula, T., Kukkonen, J., Kurtakko, K., Malm, K., Mikkola, A., Mäki, M., Rekilä, E., Yanar, A.,

Kekäläinen, H., Moitus, S. & Mustonen, K.: Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

3:2008 Aaltonen, E., Anoschkin, E., Jäppinen, M., Kotiranta, T., Wrede, G. H. & Hiltunen, K.: Sosiaalityön ja sosiaalialankoulutuksen nykytila ja kehittämishaasteet – Yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujen sosiaalialankoulutuksen seuranta-arviointi

4:2008 Leppisaari, I., Ihanainen, P., Nevgi, A., Taskila, V.-M., Tuominen, T. & Saari, S.: Hyvässä kasvussa – Yhdessäkehittäen kohti ammattikorkeakoulujen laadukasta verkko-opetusta

5:2008 Hiltunen, K. & Kekäläinen, H.: Benchmarking korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien kehittämisessä –Laadunvarmistusjärjestelmien benchmarking-hankkeen loppuraportti

6:2008 Rauhala, P., Liljander, J.-P., Mulari, O. & Moitus, S.: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistus-järjestelmän uusinta-auditointi

7:2008 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2008–20098:2008 Hintsanen, V., Höynälänmaa, M., Järvinen, M.-R., Karjalainen, A., Peltokangas, N. & Hiltunen, K.: Vaasan

ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi9:2008 Rekilä, E., Heikkilä, J., Kääpä, P., Seppälä, M., Virtanen, T., Öberg, J., Moitus, S. & Mustonen, K.: Tampereen

yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi10:2008 Luoma, M., Daniel, H.D., Kristensen, B., Pirttilä, A., Vaisto, L., Wahlén, S., Mustonen, K. & Seppälä, H.: Audit

of the quality assurance system of Helsinki School of Economics11:2008 Stenius, M. Ansala, L., Heino, J., Käyhkö, R., Lempa, H., Niemelä, J., Holm, K. & Seppälä, H.: Turun yliopiston

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi1:2009 Helander, E., Ahola, J., Huttunen, J., Lahtinen, M., Okko, P., Suomalainen, H., Virtanen, I., Holm, K. & Mustonen,

K.: Lisää yhteistyötä alueiden parhaaksi. Yliopistokeskusten arviointi2:2009 Saarela, M., Jaatinen, P., Juntunen, K., Kauppi, A., Otala, L., Taskila, V.-M., Holm, K. & Kajaste, M.: Ammatti-

korkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2008–20093:2009 Hiltunen, K. (ed.): Centres of Excellence in Finnish University Education 2010–20124:2009 Harmaakorpi, V., Furu, P., Takala, M., Tenhunen, M.-L., Westersund, C. & Holm, K.: Turun kauppakorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi5:2009 Pirttilä, A., Keränen, P., Pirnes, H., Tiilikka, A.-M., Virtanen, A. & Seppälä, H.: Tampereen ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi6:2009 Malinen, H., Hallikainen, J., Karttunen, P., Majander, M., Pudas, M. & Mustonen, K.: Satakunnan ammatti-

korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi7:2009 Suntioinen, S., Myller, E., Nieminen, P., Pohjolainen, S., Wahlgrén, A., Kajaste, M. & Moitus, S.: Lappeenrannan

teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi8:2009 Urponen, H., Kinnunen, J., Levä, K., Nieminen, R., Raij, K., Seppälä, M. & Hiltunen, K.: Jyväskylän yliopiston

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi9:2009 Papp, I., Lindesjöö, E., Töytäri, R. & Seppälä, H.: Re-audit of the Quality Assurance System of the Seinäjoki

University of Applied Sciences10:2009 Kantola, I., Keto, U. & Nykänen, M: Avaimia arvioinnin tehokkaampaan hyödyntämiseen – Turun ja Mikkelin

ammattikorkeakoulujen benchmarking11:2009 Heikkilä, J., Lappalainen, M., Mulari, O. & Kajaste, M: Savonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistus-

järjestelmän uusinta-auditointi12:2009 Hulkko, P., Virtanen, A., Lampelo, S., Teckenberg, T., Vieltojärvi, M., Saarilammi, M.-L. & Mustonen, K.: Diakonia-

ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi13:2009 Hiltunen, A.-M, Uusitalo, E., Hietanen, O., Hyyryläinen, T., Kettunen, S. & Söderlund, S.: Dynaaminen laatu-

näkemys – kolmen yliopistoverkoston kehittävä vertaisarviointi14:2009 Moitus, S.: Analyysi korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien tuloksista vuosilta 2005–200815:2009 Järvinen, M.-R., Granö, P., Huhtamo, E., Kettunen, A., Laaksonen, E., Holm, K. & Holopainen, H.: Taideteollisen

korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi16:2009 Andersson, Ö., Cornér, S., Heikkilä, J., Huldin, H.,Lejonqvist, G.-B. & Lundin, K.: Auditering av kvalitets-

säkringssystemet vid Högskolan på Åland17:2009 Antikainen, E.-L., Eskelinen, H., Mäki, M., Nykänen, M., Taskila, V.-M. & Mustonen, K.: Rovaniemen ammatti-

korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi18:2009 Aarrevaara, T., Toikka, M., Apajalahti, H., Huttula, T., Mäkilä, M., Kajaste, M. & Saarilammi, M.-L: Lapin

yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi1:2010 Auvinen, P., Kauppi, A., Kotila, H., Loikkanen, A., Markus, A., Holm, K. & Kajaste, M.: Ammattikorkeakoulujen

koulutuksen laatuyksiköt 2010–20122:2010 Hintsanen, V., Luukka, M.-R.,Lounasmeri, T., Majander, M., Renvall, J., Holopainen, H. & Hiltunen, K.: Turun

ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi3:2010 External Review of Finnish Higher Education Evaluation Council. Self-evaluation report4:2010 Lundqvist, R., Löfström, E., Hokkanen, A., Lindesjöö, E., Westermarck, C.-M., Raaheim, A. & Lundin, K.:

Auditering av kvalitetssäkringssystemet vid Åbo Akademi5:2010 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus toimikaudelta 2008–20096:2010 Okko, P., Pirttilä, A., Ansala, L., Immonen, H., Uusitalo, T. & Saarilammi, M.-L.: Oulun yliopiston laadunvarmistus-

järjestelmän auditointi