tampere muistio, 2. kokous 2016 1 (4) pvm 13.6 · 2016-06-13 · tampere muistio, 2. kokous 2016 2...

TAMPERE Muistio, 2. kokous 2016 1 (4) Pvm 13.6.2016

Seuraparlamentti Aika Ke 18.5.2016 klo 15–17 Paikka Ruotulan Tenniskeskus, Toimelankatu 8 Kutsuttu Liikuntaseurojen edustajat:

Crusell-Kauppinen Marja Granroth Hannu Kaitasuo Kari Kantsila Minna psta Matti Kinnarinen, varajäsen Koivisto Esa, pj. Koivunen Joni Kosola Satu. vpj. Mattila Marja Sumanen Risto Tuomola Mika Erityisliikunnan edustaja: Tahlo-Jortikka Satu psta Harri Ivonen, varajäsen

Muut edustajat: Huhtakallio Eero (Tampereen Urheilun Edistämissäätiö, TUES) Kovala Seppo (Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta, KUVAJO) Paavola Pekka (Tampereen kaupungin liikuntapalvelut, LIPA) Rantanen Ilpo (Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta, SIVELA) Savisaari Lauri (Tampereen kaupungin tilaajaryhmä, TIRY) Outi Lehtinen siht. (Tampereen kaupungin tilaajaryhmä, TIRY) Vieraat: Eeva Saarinen (Riihimäen kaupunki, liikuntapäällikkö) Heikki Järvelin, kohta 3 (Tampereen Pyrintö) Asialista

1. Kokouksen avaus

2. Läsnäolijoiden toteaminen

3. Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin muutoksitta

4. Yleiskatsaus vuoden 2016 liikunta-avustuksiin

Lauri Savisaari alustaa (ks. liite 1)

Heikki Järvelin alustaa (ks. liitteet 2 ja 3)


Yleinen keskustelu:

Lauri Savisaari totesi, että liikuntapalvelujen toiminta-avustusten pisteytystä on pyritty kehittämään tälle vuodelle mutta sitä täytyy kehittää edelleen eteenpäin vuorovaikutuksessa seurojen kanssa. Lautakunnalla on kuitenkin viime kädessä määrittelyvalta siihen, miten kriteerit määräytyvät. Tällä hetkellä on pyritty pitämään keskeisenä mittarina liikkujien määrää eikä seuran toiminnasta aiheutuvia kustannuksia.

Keskustelun kuluessa monella suulla todettiin, että lomaketta on tarve yksinkertaistaa, mikäli se on mahdollista. Toisaalta todettiin myös, että hakuohjeita pitäisi täsmentää edelleen niin, että siellä olisi mahdollisimman vähän tulkinnanvaraisuutta.

Pohdittiin erilaisia vaihtoehtoja, joista avustusten jakamatta jättäminen ja olosuhdemaksujen tällä määrärahalla pienentäminen on jo aiemmin tutkittu, mutta ajatus ei ole saanut seurojen keskuudessa kannatusta. Pohdittiin, voisiko jatkossa käytössä olla erilainen lomake yksilö- ja joukkuelajille, koska näiden toimintaa on hankala vertailla keskenään. Tämä ajatus sai kannatusta ja sovittiin, että tätä voitaisiin pohtia pienemmällä työryhmällä, joka voidaan koota kesän jälkeen. Linjattavaksi jäi, koostuuko tämä työryhmä seuraparlamentin jäsenistä vai voiko siinä olla myös muita. Todettiin myös, että seurakentällä kaivataan avoimuutta muidenkin kuin seuraparlamentin jäsenseurojen suuntaan. Sovittiin, että sihteeri toimittaa tässä vaiheessa ainakin kokousmuistiot kaupungin ulkoisille nettisivuille. Todettiin, että voisi olla mielenkiintoista tuottaa vertailua siitä, kuinka paljon seurat ovat saaneet avustusta suhteessa siihen, kuinka paljon on maksanut tilavuokria kaupungille. Todettiin, että Tampereellakin kaivattaisiin Turun mallin tyyppistä sähköistä järjestelmää, joka helpottaisi raportointia.

5. Liikuntapaikkarakentamisen täsmentynyt suunnitelma 2016–2030

Lauri Savisaari esitteli täsmentyneen suunnitelman (liite 4).

Keskusareena - välittömät vaikutukset valtuuston ratkaisun jälkeen: 16.5.2016 Valtuuston tekemä Keskusareena-päätös sisälsi päätöksen myös siitä, että Hakametsän jäähalli muunnetaan


sisäliikunnan käyttöön, mutta Lauri totesi, että jollain tavalla jääurheilu tullaan todennäköisesti jatkossa huomioimaan. Todettiin, että suunnitelmassa tulee huomioida myös Kauppihalli (http://www.kauppisportscenter.fi/) sekä Linnakeskus -hanke. Todettiin myös, että lajeina joukkuevoimistelu ja cheerleading eivät näy liikuntapaikkarakentamisen suunnitelmassa Vammaisneuvoston edustaja Harri Ivonen käytti puheenvuoron esteettömyydestä, jolla viitataan myös muihin kuin liikkumista rajoittaviin esteisiin. Vau ry on kouluttanut esteettömyysasiamiehiä nimenomaan liikuntapaikkarakentamiseen liittyen ja aiheesta on myös julkaistu kirja, jota voi tilata järjestöiltä. Esteettömässä suunnittelussa tulee huomioida urheilijoiden lisäksi myös katsojat ja valmentajat. Liikuntapaikkarakentamiseen liittyvä neljän voimisteluseuran yhteinen kannanotto esiteltiin kokouksessa (liite 5). Pekka Paavola totesi, että Tesoman palloiluhallissa pyritään huomioimaan myös voimistelijat ja investoimaan pariin uuteen joukkuevoimistelukäyttöön tarkoitettuun mattoon.

6. Yritykset salivuorojen varaajina ja taksat

Lautakunnan päätös tiedoksi (liite 6) Keskustelu:

Pekka Paavola totesi, että vastaavat yrittäjät ja ammatinharjoittajat huomioiden taloudelliset vaikutukset lautakunnan toivomusponnella ovat melko suuret. Tällä hetkellä seuroilta käyttämättä jääneet vuorot jaetaan yrityksille korkeammalla hinnalla. Tosin on huomioitavaa, että yrityksille suunnattu hintaluokka on jo nyt subventoitua. Sovittiin, että seuraparlamentti muotoilee virallisen kantansa lautakunnan tekemään linjaukseen (liite 7). Kannanoton tekemisestä vastaavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.

7. Muut asiat

Todettiin, että palataan Marjan Crusell-Kauppinen viestissään esiin tuomiin asioihin (vapaakortti, viesti keskustahankkeelle, seuraparlamenttitoimijoiden tutustumismatka/tapaaminen Tampereella) tulevissa kokouksissa.

8. Seuraavan kokouksen ajankohta

http://www.kauppisportscenter.fi/


Sovittiin, että seuraava kokous aikataulutetaan syyskuulle. Toivottiin, että ajankohdasta tiedotetaan mieluiten kuukautta ennen kokousajankohtaa.

9. Kokous päätettiin klo 17.15

Liikuntapalveluiden toiminta-avustukset

Sivela 17.3.2016

Liikuntapalvelut: toiminta-avustushakemusten määrä ja avustuskokonaisuuksien väliset siirrot

Toisesta avustuskokonaisuudesta liikuntapalvelujen kokonaisuuteen siirretyt hakemukset:• Nuorisotyön ja nuorten

harrastustoiminnan edistämisen toiminta-avustus (LANULA): Aitolahden Riento ry (+

yhdistetty liikuntapalvelujen avustuskokonaisuuteen

osoitettuun hakemukseen)

• Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen toiminta-avustus (LANULA): Manse PP ry

• Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen toiminta-avustus (LANULA): Tampereen Motocross ry

Liikuntapalvelujen avustuskokonaisuudesta toiseen kokonaisuuteen siirretyt hakemukset:

• Rientolan Setlementti ry siirretty Kulttuuriharrastusyhdistysten toiminta-avustuskokonaisuuteen (SIVELA)

2014 2015

Hakemusten määrä 107 105

Myönnettyjä avustuksia 99 97

Toiminta-avustukseteuroina yhteensä 761 000 761 000

Sivela 17.3.20162

Liikuntapalvelujen avustuskriteeritSivela hyväksyi 26.11.2015 liikuntapalvelujen avustuksien kriteereihin tiettyjä painopisteisiin liittyviä muutoksia/täsmennyksiä

Määrälliset painopisteet (suluissa painotuksen jakautuminen prosentteina) 80 %

Toimintaan aktiivisesti osallistuneiden määrä 25 %eritellään väh. 3 kk osallistuneiden (7%) / väh. 6 kk osallistuneiden määrä (18 %)

Toimintaan aktiivisesti osallistuneiden alle 20-vuotiaiden määrä 35 %eritellään väh. 3 kk osallistuneiden (10 %) / väh. 6 kk osallistuneiden määrä (25 %)

Toiminnan laajuus, säännöllisyys ja ympärivuotisuus 10 %harjoituskertojen määrä yhteensä / vko

Kaupungin ulkopuolisten tilojen käytöstä syntyvät kustannukset 10 %yksityisille maksetut tilavuokrat euroa / kalenterivuosi

Laadulliset painopisteet (pisteytys 0-20 pist.) 20 %

Kuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden laaja-alainen edistäminen 10 %

Yhdistyksen parhaat saavutukset (urheilullinen menestys, muut merkittävät tapahtumat ) 10 %

Sivela 17.3.20163

Liikuntapalvelujen toiminta-avustuksiin liittyviä huomioita

Sivela 17.3.20164

• Liikkujien määrien erittely 3 kk vs. 6 kk ei ollut täysin ongelmatonta. Osa oli ilmoittanut vain kokonaislukuja.

• harjoituskertojen määrissä oli vaihtelua. Osa todennäköisesti ilmoittanut kävijöiden määriä. Jos poikkeama oli erityisen suuri, lukua on muutettu viime vuoden vastaavan tiedon mukaiseksi. Lisäksi osalla seuroista harjoituskertojen määrä oli laskeva, vaikka liikkujien määrä oli kasvava.

”Ilmoitetaan harjoituskertojen kokonaismäärä jaettuna kalenterivuoden toimintaviikkojen määrällä.

Harjoituskertoihin lasketaan vain ohjatut harjoitukset, ei omatoimista harjoittelua.”

• Yhdistyksen parhaat saavutukset –kohta painottui selkeästi kilpailumenetyksen kuvaamiseen, muita yhdistyksen kannalta merkittäviä tapahtumia oli kirjattu huomattavasti vähemmän.

”Kuvataan yhdistyksen parhaat saavutukset mm. urheilullinen menestys ja muut merkittävät

tapahtumat.”

• Lajit, joiden liikkujien määrissä tapahtunut ilmoitettujen toimintatietojen pohjalta kasvua ovat mm: itämaiset kamppailulajit, vesiurheilu (soutu, purjehdus), uinti / sukellus, golf, voimistelu, tanssi, cheerleading ja jalkapallo

• avustusmäärissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuoteen 2015 verrattuna

Liikuntapalvelujen avustusten jakautuminen

Sivela 17.3.20165

Toiminta-avustukset

Muut avustukset- Tampere Open- Tampereen Urheiluakatemia- Näsijärven retkiluistelu

Vuokra-avustukset- talviuintisaunat- Lavetti ry

761 000 €

204 304,44 €

57 000 €

965 304, 44 €

Kaikki avustukset yhteensä 1 022 304, 44 €

Tampereen seuraparlamentti 18.5.2016 / Heikki Järvelin 1(4)

AJATUKSIA TAMPEREEN KAUPUNGIN LIIKUNNAN TOIMINTA-AVUSTUKSISTA 2016

Lähtötilanne

Maaliskuun lopulla Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja Jarmo Hakanen pyysi minua selvittämään toiminta-avustusten myöntämisperusteita.

Toiminnanjohtaja Hakasen pyynnön syynä oli se, että talven aikana oli kuultu huhuja myöntämisperusteiden tarkistamisesta siten, että viime vuoden kohtuuttomat pudotukset korjaantuisivat. Pyrinnön avustushan putosi silloin 7.000 euroa. Päätöksen tultua julki ilmeni kuitenkin, että Pyrinnön avustus oli sama kuin viime vuonnakin. ”Yhdistysten parhaiden saavutusten”-kohdan ottaminen mukaan laskentaperusteihin ei vastoin odotuksia ollut vaikuttanut Pyrinnön toiminta-avustuksen määrään.

Toinen syy oli kysymys siitä, mitä Pyrintö on tehnyt yteiskunnan kannalta väärin, kun avustus minun ja Ilkka Vilosen puheenjohtajakausina vv. 1997-2015 on suhteellisesti pudonnut huolimatta jäsenmäärän kasvusta 1265:stä 2086:een, ja uusien lajien, talviuinti ja cheerleading, mukaan tulemisesta.

Toiminta-avustusten kriteereitä ovat muun muassa:

Vuosittaisten toiminta-avustusten myöntämisessä noudatetaan Tampereen kaupunginhallituksen hyväksymiä avustustoiminnan yleisiä periaatteita.

Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen toiminta-avustuksia voidaan myöntää Tampereella toimiville yhteisöille, joiden toiminta keskittyy pääosin tamperelaisille suunnattuun terveyttä edistävään liikuntaan sekä siihen liittyvään kansalaistoimintaan.

Avustuksia ei pääsääntöisesti myönnetä yhdistykselle, jolla ei ole lapsille tai nuorille suunnattua harrastetoimintaa eikä yhdistykselle, jonka piirissä on alle 30 harrastajaa.

Avustusmäärärahojen jakautuminen määräytyy suuntaa-antavasti pisteytyksellä, jossa painottuvat seuraavat osa-alueet:

Määrälliset painopisteet 80%

Toimintaan aktiivisesti osallistuneiden määrä 25% Liikkujien määrä (miehet/naiset, ikäryhmittäin, alle ja yli 20-v) Eritellään väh. 3 kk osallistuneiden / väh. 6 kk osallistuneiden määrä

Toimintaan aktiivisesti osallistuneiden alle 20-vuotiaiden määrä 35% Liikkujien määrä (pojat/tytöt, ikäryhmittäin 0-12, 13-19, mistä tiedot?) Eritellään väh. 3 kk osallistuneiden / väh. 6 kk osallistuneiden määrä Toiminnan laajuus, säännöllisyys ja ympärivuotisuus 10% Harjoituskertojen määrä yhteensä / vko

Kaupungin ulkopuolisten tilojen käytöstä syntyvät kustannukset 10% Yksityisille maksetut tilavuokrat euroa / kalenterivuosi

2(4) Laadulliset painopisteet 20%

Kuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden laaja-alainen 10% edistäminen

Yhdistyksen parhaat saavutukset 10% Urheilullinen menestys, muut merkittävät tapahtumat

Tiedot oli taulukoitu asiallisesti ja perusteellisesti em. ohjeita noudattaen. Taulukon eri osa-alueet yhteen laskien muodostui kullekin yhdistykselle ns. laskennallinen arvio toiminta-avustuksen määrästä. Tältä pohjalta tehtiin päätösehdotus lautakunnalle. Päätösehdotuksen valmistelivat: apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki, tilaajapäällikkö Lauri Savisaari, vs. suunnittelija Monika Sola ja liikuntajohtaja Pekka P. Paavola.

Määrälliset painopisteet

Pisteytyksen määrällinen osuus perustui yhdistysten ilmoittamiin liikkujien, harjoituskertojen ja maksettujen tilavuokrien määriin.

Liikkujat

Toimintatietolomakkeessa on määritelmä: ”Liikkuja on kerran viikossa vähintään 3 kk ajan vuodessa järjestettävään toimintaan eli liikuntaharrastukseen osallistuvaa henkilö ja/tai ohjaaja.”

Kukin henkilö tai ohjaaja ilmoitetaan vain kerran. Liikkujien määrään ei lasketa talkootyöntekijöitä tai muita jäseniä. Keskusteluissa täsmentyi, että liikkujan ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen. Tällöin mieleen tulee kysymys, onko palvelu yhdistyksen varsinaista toimintaa vai varainhankintaa.

Keskustellessani muutaman henkilön kanssa, kuinka moneksi liikkujaksi lasketaan kolme, kolmea lajia harrastavaa lasta, jos he harrastavat lajejaan samassa seurassa tai kolmessa eri seurassa. Yksimielisiä oltiin siitä, että jos lapset ovat eri seuroissa on kysymyksessä yhdeksän liikkujaa, kukin seura ilmoittaa kolme. Ilmoittaako seura, jossa lapset harrastavat kaikkia kolmea lajia kolme vai yhdeksän liikkujaa. Siinäpä pulma. Asia vaatisi täsmennystä. Suoritushan on sama, ovat lapset sitten yhdessä tai kolmessa seurassa. Sama pulmahan on, jos liikkuja on ohjaajana eri seurassa kuin liikuntaharrastukseen osallistuvana henkilönä.

Harjoituskerrat

Harjoituskerrat aiheuttivat sitten laajempaakin pohdintaa ja selvittelyä, kun keskiviikkoiltana kotona muistiinpanojani analysoidessani kiinnitin huomion Ilveksen harjoitusmäärään 801 harjoitusta. Luulin aluksi, että muistin väärin harjoitusmäärien olleen viikkokohtaisia. Tarkistus asiakirjoista vahvisti kuitenkin asian olevan juuri näin. Harjoitusten määrä 114 kpl / vuorokausi? Muutaman muun suuren seuran ilmoittamat harjoitusmäärät olivat: Koovee 210 kpl, TP 200 kpl, TP-V 108 kpl, Tappara 92 kpl, Classic 154 kpl. Vertailuluvut harjoituskertojen määrä 1000:tta liikkujaa kohti viikossa ovat: Ilves 149 harjoitusta, Classic 120 harjoitusta, TP 77 harjoitusta, TP-V 60 harjoitusta, Koovee 64 harjoitusta ja Tappara 59 harjoitusta.

Pyrinnön suunnistuksen sivuilla on kerrottu, että kesällä Oravanpolku-harjoituksiin osallistuu 200 lasta. Itse olen Pyrinnön hiihtokoulussa ollut vetämässä Kaupissa viikkoharjoitusta, jossa oli minun lisäkseni Pirisjoen Ville. Yksi johdettu harjoituskerta siis. Kuinka Oravanpolulla?

3(4) Olisi syytä hieman määritellä, kuinka harjoituskerrat lasketaan. Joukkueen harjoituskerta lienee melko selvä, mutta kuinka kirjataan harjoitus, jossa on useita ikä- tai tasoryhmiä. Suunnistuksessa ja hiihdossa ryhmien koko on kai lähellä joukkueidenkin kokoa. Yleisurheilu taas on oma lukunsa, kun ikäryhmien lisäksi siinä on lajiryhmiä, ja monesti valmentaja johtaa lajiharjoitusta, jossa on mukana vain muutama urheilija. Kirjavuutta on. Kannattaisi tutkia, onko tämä positio ollenkaan tarpeellinen vai päästäänkö ilman sitä muiden tunnuslukujen avulla parempaan tulokseen. Jotain tarttis tehrä. Tämän kohdan vaikutus tuntuu kohtuuttomalta. Ilves saa laskennallisesti 15.985 euroa, Koovee 4.191 euroa ja Pyrintö 3.991 euroa eli liikkujamäärältään yhdessä isommat seurat saavat harjoittelusta puolet Ilveksen määrästä. Ilveksen osuus koko avustussummasta on 21%. Tuntuu erikoiselta. Kirjaamiskäytännössä voi olla eroja. Onko koko kohta tarpeellinen? Liikkujien määrähän pitänee jo sisällään myös harjoitusten osuutta. Mikään seura ei toimine harjoituksitta. Yksityisille maksettavat tilavuokrat

Yksityisille maksettavat tilavuokra-avustukset koskivat vain muutamaa seuraa. Ilves, Koovee, Classic, Tampereen Tennisseura ja Tappara saivat avustuksesta 74%. Tämän kohdalla keskusteltiin siitä, kun tiettävästi kaikki nämä seurat ovat osakkaina halleissa, onko varmaa, että yhtiöt eivät kierrätä voittoa osakasseuroilleen ja peri kunnalta välistä korvausta. Tilavuokrat on laajempikin kysymys, kun esim. kaupunkikin tarjoaa suorituspaikat osalle korvauksetta ( hiihto, talviuinti) ja muille sitten vaihtelevin korvauksin.

Laadulliset painopisteet

Esityksen valmistelijat arvioivat seurakohtaiset pisteet käytössään olevien tietojen perusteella.

Toiminta-avustusten hajonta ei ole kovin laaja. Esimerkkinä kolmen suurimman seuran saamat pisteet ja laskennalliset avustusten määrät. Hyvinvointi ym, Ilves, Koovee ja TP 15 pistettä ja 2812 euroa kukin. Menestys Ilves 12 pistettä ja 2565 euroa, Koovee 14 pistettä ja 2993 euroa ja TP 18 pistettä ja 3848 euroa. Kolmen suuren saama osuus yhteensä 11,7% koko avustussummasta.

Avustuksen muodostuminen

Laskeskelin päätöksen ja arvion suhdetta muutaman keskisuuren ja suuren seuran osalta. Vaihtelu oli aika suuri. Erityisiä konkreettisia syitä eroihin ei ollut, vaan ne perustuivat valmistelijoiden arvioon.

Esimerkit 0,82 Tampereen Tennisseura 1,31 Tampereen Pyrintö 0,83 Tampereen Voimistelijat 1,38 Tampereen Voimailuseura 0,90 Ilves 1,43 Tampereen Työväen NV 0,98 Tampereen Pallo-Veikot 1,71 Uinti Tampere 1,01 Rantaperkiön Isku 1,82 Raholan Pyrkivä 1,16 Classic 1,86 Tampereen Kisatoverit 1,17 Koovee

Avustusten painotus ikä / liikkumisaika/vuosi

Arviointikriteereissä (Sivela 26.11.2015) on esitetty arvioitavaksi jatkossa suuremmalla painoarvolla pidempikestoista toimintaa ja siihen osallistuneiden määrää. Laadullisissa kriteereissä esitetään painotettavaksi jatkossa toiminnan suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden sijasta yhdistyksen parhaita saavutuksia.

4(4) Kuinka painotus on toteutunut, on taulukoitu liitteessä: Tampereen kaupunki. Liikunta-avustukset 2016. Määrälliset painopisteet/liikkuja. 4.4.2016 Heikki Järvelin

Pisteytyksen kehittäminen

Yhteistoiminnassa muiden tahojen kanssa tulisi kehittää pisteytystä siten, että ilmoitettavat toimintaluvut olisivat helposti kerättävissä ja dokumentoitavissa. Perusteet toimintaluvuille tulisi määritellä siten, että tulkintavaikeuksia ei olisi, ja kaikki ilmoittaisivat luvut samoin perustein. Painopistealueiden painoa ja sisältöä tulisi arvioida jatkuvana prosessina. Avustusperiaatteet päättää sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta. Jos perusteisiin halutaan muutoksia, tulee keskustelu käydä lautakunnan jäsenten kanssa. Olisi hyvä myös käydä keskustelua, voitaisiinko samaan lopputulokseen päästä yksinkertaisemmin keinoin.

LIITE Seuraparlamentti 18.5.2016

Tampereen kaupunkiLiikunta-avustukset 2016Määrälliset painopisteet / liikkujat Avustus/ Liikkujien Euroa/

Paino Kokonaisavustus ryhmä määrä liikkuja AvustusA= liikkujien määrä yhteensä 25 % 761000 190250 52680 3,61a1= vähintään 3 kk osallistuneet 7 % 761000 53270 9285 5,74 53270a2= vähintään 6 kk osallistuneet 18 % 761000 136980 43395 3,16 136980

190250B= Alle 20 v. liikkujat yhteensä 35 % 761000 266350 27070 9,84b1= vähintään 3 kk osallistuneet 10 % 761000 76100 5365 14,18 76100b2= vähintään 6 kk osallistuneet 25 % 761000 190250 21705 8,77 190250

266350Tarkistus Yhteensä 456600 456600

Yli 20 vuotiaatVähintään 3 kk osallistuneet 3920 5,74 5,74 22490 2,20 8612Vähintään 6 kk osallistuneet Alin 21690 3,16 3,16 68466 5,65 122527

90956 131139Alle 20 vuotiaatVähintään 3 kk osallistuneet Ylin 5365 14,18 5,74 19,92 106880 5,40 28976Vähintään 6 kk osallistuneet 21705 8,77 3,16 11,92 258764 13,66 296469

52680 365644 325445

4.4.2016 Heikki Järvelin Yhteensä 456600 456584

Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen

suunnitelma 2016-2030

Toukokuu 2016

Suunnitelman sisältö

Suunnitelma sisältää

- liikuntapaikkarakentamisen keskeisimpien hankkeiden tarvearvion ja kuvaukset vuosille 2016-2030

- liikuntapaikkarakentamisen verkon osalta huomioitu myös isoimmat koulujen salit merkittävinä liikuntapaikkoina

- karttaesitykset sekä Tampereen kaupungin merkittävistä liikuntapaikoista että ko. verkkoa täydentävästä yksityisistä liikuntapaikoista

Liikuntapaikkarakentamisen suunnitelman tarkastelun ulkopuolelle jäävät mm.

- Pallo- ja pelikentät (talvisin jääalueet) -> Kenttä- ja ulkoliikuntaympäristöt 2015-2025 suunnitelma

- reitit yms.

9.5.2016 Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelma 2016-20302

Suunnitelman laadinta

Liikuntapaikkarakentamisen suunnitelma on tehty työryhmässä, jossa mukana edustus:

- tilaajaryhmä/sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

- tilaajaryhmä/kaupunkiympäristön kehittäminen

- liikuntapalvelut

- yleiskaavoitus

- Tampereen Tilakeskus liikelaitos

- Tampereen tapahtumatoimisto

Liikuntapaikkarakentamisen tarvetta on käsitelty myös Tampereen seuraparlamentissa maaliskuussa ja toukokuussa 2016.


Suunnitelman lähtökohdat

– Yksittäisiä liikuntapaikkoja ei tarkastella pelkästään erillisinä, vaan niillä on vaikutuksia myös toisiin liikuntapaikkoihin (perusparannusten / rakentamisen aikataulu, laajuus jne.)

– Suunnitelmallisella toiminnalla varmistetaan oikea-aikainen investointi- ja ylläpitorahoitus toteutettaville kohteille. Jotta resurssit voidaan kohdentaa tehokkaasti, tulee liikuntapaikkarakentamisen laajuus ja laatutavoitteet asettaa harkitusti.

– Uusien kohteiden sijoittamisessa ja olemassa olevien kohteiden kunnostamisessa tulee ottaa huomioon kaupunkirakenteen laajentuminen ja täydentyminen sekä asukasmäärän kasvu, palveluiden riittävän tasapuolinen tarjonta sekä nykyisten liikuntapaikkojen olosuhteet ja niiden käyttö.

– Kaupungilla on käytössään rajalliset resurssit sekä rakentamiseen että alueiden ylläpitoon (ns. investointikatto, kaupunginvaltuusto 2015)

– Yksityiset liikuntapaikat täydentävät kaupungin tarjoamia liikuntapaikkoja


Liikuntalaki

Liikuntalain (39/2015) mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla on kuntien tehtävä. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle:

1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen;

2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; sekä

3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja.

Kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (365/1995) 27 §:ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista.


PALM –palvelut, asuminen, liikenne ja maankäyttö 2016-2030 (hyväksytty KHSUKO 30.11.2015 )-> vaikutukset liikuntapaikkarakentamiseen

• Uuden asuinrakentamisen ja sen tuoman väestönkasvun lähtökohtana on konsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma (PALM) 2016–2030.

• Kasvu sijoittuu useille alueille

– Hiedanrannan volyymin merkittävä kasvu ja Lakalaivan toteutuksen aikaistaminen

• pientalokysyntään; Vuores, Hervantajärvi, Ojala (2018-), Nurmi-Sorila (2020-)

• keskustan kehittäminen; Ranta-Tampella, Eteläpuisto (2017-), Asemakeskus (2017-), korttelikehittäminen

• alakeskukset; Tesoma, Hervanta, Lielahti / Hiedanranta (2018-), Lakalaiva (2018-)

Uusien alueiden kaavoituksen ja vanhojen asuinalueiden laajentuessa on selvitettävä ja otettava huomioon tarpeet liikuntapalveluiden lisäämiselle


Tampere kulttuuri- ja liikuntakaupunkina 2020

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toimintaympäristöä haastavat mm.

• kilpailu vapaa-ajasta kiristyy• vapaa-ajan viihteellistyminen• palveluja pitää pystyä tarjoamaan (myös) mobiilisti ja digitaalisesti• palvelujen hinnoittelu suhteessa muiden tahojen järjestämiin kulttuuri-

ja vapaa-aikapalveluihin• työntekijöiltä vaaditaan yhä enemmän moniosaajuutta ja muutoksia

nykyiseen työkulttuuriin• palveluja käyttävillä on entistä suuremmat odotukset eri palveluja ja

niiden tasoa kohtaan, mutta usein myös entistä vähemmän varaa palvelujen käyttöön

• niukkevat resurssit/palvelujen rahoitus; tulojen hankintamahdollisuudet nähdään rajallisina

• sote-ratkaisu ja sen vaikutus seudun vetovoiman kannalta merkittäviin kulttuuripalveluihin

• rakennuskannan/tilojen hallinta ja ylläpito sitoo resursseja


Liikuntapaikkarakentamisen prosessi


Kokonaiskesto 2 – 3,5 v.

Liikuntapaikkarakentamisessa huomioitavia asioita

– Liikuntatottumuksissa ja –lajeissa jne. tapahtuu muutoksia ja tätä kautta myös liikuntapaikkoihin kohdistuvat tarpeetkin muuttuvat

– kaupungin laajentuessa uusille asuinalueille ja väestömäärän kasvaessa myös tarve uusille liikuntapaikoille kasvaa

– nykyisen rakennetun liikuntapaikkaverkon käytettävyyden turvaaminen edellyttää useiden kohteiden perusparannusta (uusien liikuntapaikkojen rakentamisen tarpeen lisäksi)



Monitoimiareena

Vehmaisten

koulu

Yli 500 m2 kokoiset yhteiskäyttöiset salit


Hatanpään koulun sali 792 m2

Sammon keskuslukio

Tredu Hepolamminkatu (Hervannan ammattiopisto) 636 m2

Tammelan koulun sali

573 m2

Hervannan vapaa-aikakeskus 665 m2 Vuoreksen koulun sali

Kaukajärven vapaa-aikatalo 594 m2

Vehmaisten koulun sali (syksystä 2016)600 m2

Pohjois-Hervannan koulun sali 587 m2 Pyynikin palloiluhalli

Tesoman palloiluhalli (syksy 2016)

Liikuntapaikkarakentamisen aikataulutettu suunnitelma (esitys lautakunnalle)


Kaukajärven vapaa-aikatalo,perusparannus

2016-2017

Pyynikin palloiluhalli, perusparannus

2017-2019

Hervannan vapaa-aikakeskus,perusparannus

2019-

Kaukajärven soutu- ja melontastadion, 2021-

Kaupin kenttien kehittämissuunnitelma,

2018-

Hakametsän alueen kehittäminen

2020-

Kalevan liikuntapuisto (nyk. Sorsapuiston kenttä)

2017-18Tesomanpalloiluhalli 8/2016

Tammelan stadion 2018-19

Tampereen maauimala2016-2017

Tesomanjäähalli2016-2017

Monitoimiareena2017-2020

Vehmaisten koulun liikuntasali 8/2016

Punainen väri = ei lopullista päätöstä

Tesoman palloiluhalli

- toteutussuunnitelma hyväksytty Tilakeskuksen johtokunnassa 18.6.2015

- 1 260 m²:n laajuinen palloilusali, joka on jaettavissa kolmeen osaan. Palloilusalin minimikorkeus on 8,5 metriä. Palloiluhalli tarjoaa hyvät olosuhteet koripallon, lentopallon, salibandyn ja futsalin harjoitteluun ja kilpailuihin. Salissa voidaan järjestää myös muiden lajien kilpailuja. Halliin on tulossa myös avara pääaula ja kahvio.

- Tesoman koulu tulee käyttämään hallin puku- ja pesutiloja, kuntosalia sekä palloiluhallia koulupäivän aikana. Liikuntapalvelut huolehtii muun ajan varauksista ja käytöstä.

- Palloiluhallissa on 700 henkilön katsomo, josta noin 400 paikkaa teleskooppikatsomona. Katsomo mahdollistaa hallissa suurehkojen urheilu- ja kulttuuritapahtumien järjestämisen sekä esimerkiksi koulun juhlien toteuttamisen.

- kustannusarvio: 7 800 000 euroa

- käyttöönotto: 08/2016


Tesoman jäähallin uudisrakennus

- hankesuunnitelman päivitys hyväksytty Sivelassa 29.10.2015

- uudisrakennukseen päädyttiin, koska Jäähallin perusparantaminen todettiin mahdottomaksi rakennusteknisten ongelmien hankaluudesta johtuen. Korjaustyö olisi tullut maksamaan yhtä paljon kuin uuden rakentaminen.

- Rakennettava uusi halli suunnitellaan laajuudeltaan muuten nykyistä vastaavaksi ja se tarjoaa nykyisen tasoiset palvelut uusissa tiloissa, mutta katsomopaikkojen määrää on kasvatettu.

- uusi halli sijoittuu aiemmalle paikalle kiinteästi uimahallin ja Tesoman jäähalli-2 väliin.

- kustannusarvio: 8 110 000 euroa

- toteutusaikataulu: 2016-2017

Kaukajärven vapaa-aikatalo (Käätykatu 8)

- valmistumisvuosi 1973

- kohteen kuvaus: Kaukajärven vapaa-aikatalon palloilusali soveltuu hyvin mm. koripallon, lentopallon ja muiden sisäliikuntalajien käyttöön. Palloilusalin katsomo on 700-paikkainen.

- Kaukajärven vapaa-aikatalossa on myös kuntosali ja kahviotila, joka on kulloisenkin tilaisuuden järjestäjän käytettävissä.

- peruskorjauksen hankesuunnitelma hyväksytty Sivelassa 21.5.2016

- peruskorjauksen kustannusarvio 3,75 milj. euroa

- perusparannuksen toteutussuunnitelma hyväksytty Tilakeskuksen johtokunnassa (TIKEJO) 25.2.2016

- Toteutusaikataulu: peruskorjaus on aloitettu keväällä 2016 ja sen on tarkoitus valmistua huhtikuussa 2017.


Tampereen maauimala

- uudisrakennuksen hankesuunnitelma

hyväksytty Sivelassa 29.10.2015

- Tampereen maauimalaan aiotaan toteuttaa

laaja allaskokonaisuus, joka koostuu yhdestä

50m altaasta, jossa 8 rataa, hyppyaltaasta

(10, 7,5m, 5m ja 3 m hyppytasot sekä 3 ja 1

m ponnahduslaudat) sekä noin 300 m2

laajuisesta lastenaltaasta ja pienten lasten

kahluualtaasta.

- Uimalaan aiotaan rakentaa myyntitilat

kahvila/kioskille ja pukeutumiselle ja

peseytymiselle.

- Maauimala rakennetaan esteettömäksi, kaikille

käyttäjille soveltuvaksi.

- kustannusarvio: 8,4 - 9,2 milj. euroa

- aikataulu: 2016-2017


Kalevan liikuntapuisto (nyk. Sorsapuisto)

– tarveselvitys hyväksytty Sivelassa18.10.2012

– Kalevan liikuntapuiston kentästä järjestettiin ideakilpailu 2011–2012. Kilpailuun osallistui 38 ehdotusta, joista saatuja ideoita on mahdollista hyödyntää liikuntapuiston jatkosuunnittelussa. Ideakilpailun voitti ehdotus nimeltä ’Värivirta’.

– Kustannusarvio (v.2012): 3,6 miljoonaa euroa (ei sis. maaperän uusimisesta aiheutuvia kustannuksia). Lisäksi uuden huoltorakennuksen hinnaksi on arvioitu 1,5 milj. miljoonaa euroa.

– Kohteen yleissuunnittelu on käynnissä, nähtäville kesäkuussa 2016.

Pyynikin palloiluhalli

- valmistunut vuonna 1975.

- hankesuunnitelma käsitellään sivelassakesällä 2016. Kyseessä on rakennus- ja talotekninen perusparannus. Vain vähän toiminnallisia muutoksia.

- Liikuntasalin lattia on uusittu 2013, ei toimenpiteitä.

- Pyynikin palloiluhallin kehittäminen kytkeytyy olennaisesti Hakametsän alueen kehittämiseen. Kun monitoimiareena valmistuu, Hakametsä 1 muutetaan sisäliikuntakeskukseksi. SM- ja kv-tasoiset palloilulajien ottelut ja turnaukset voidaan tulevaisuudessa järjestää Hakametsässä.

- kustannusarvio:

- toteutusaikataulu: 2017-2019


Kaupin kenttien kehittäminen

- ideasuunnittelu käynnistettiin v. 2015

- Sen tavoitteena on selvittää, miten Kaupin nykyisiä liikuntaolosuhteita voidaan kehittää vastaamaan paremmin muuttuneita tarpeita. Suunnitelmassa huomioitu sekä kesä- että talviaikainen käyttö

- Ideasuunnitelman valmistelun aikana on järjestetty useampia tilaisuuksia, joissa alueen eri lajien (jalkapallon, pesäpallon, hiihdon, jousiammunnan ja koiraurheilu) edustajat ovat esittäneet näkemyksiään kehittämistarpeista.

- Kauppiin toteutetaan vuonna 2016-2017 lämmitettävä tekonurmi, joka on huomioitu ideasuunnitelmassa.

- Ideasuunnitelmassa ei ole selvitetty mahdollisten muutosten kustannusvaikutuksia, vaan suunnitelma on tehty puhtaasti olosuhteiden käytön kehittämisen näkökulmasta.

- Kaupin kenttien ideasuunnitelma hyväksyttiin jatkosuunnittelun pohjaksi Sivelassa 17.12.2015

- seuraava vaihe: hankesuunnittelun käynnistäminen Tässä yhteydessä selvitetään myös toteutumiskustannukset.

Tammelan stadion

– Tammelan pallokentän uudesta stadionista ja siihen liittyvistä muusta rakentamisesta järjestettiin ideakilpailu vuosina 2013 - 2014.

– Kaupunginvaltuusto hyväksyi Tammelan stadionin aluetta koskevan asemakaavan 11.4.2016.

– Asemakaava mahdollistaa Tammelan stadionin alueen kehittämisen jalkapalloilun, asumisen sekä liike- ja palvelutoimintojen alueena.

Hakametsän alueen kehittäminen

- liittyy Tampereen kansi ja keskusareena hankkeeseen

- Kaupunginvaltuusto on tehnyt 19.5.2010 päätöksen, jossa todetaan

”että monitoimiareenan valmistuttua Hakametsän jäähalli 1. poistetaan jäähallikäytöstä ja se muutetaan sisäurheilukeskukseksi”

- Alustavien suunnitelmien mukaan Hakametsästä ja sen ympäristöstä kehittyisi Hakametsän urheilukampus

”Hakametsästä tulee kaikkien kaupunkilaisten yhteinen liikunta-ja harrastekeskus sekä palloilulajien pelipaikka. Hakametsä tarjoaa

puitteet liikunnalle mutta myös huippu-urheilulle. Hakametsä tukee nuoren huippu-urheilijan polkua.”


Hervannan vapaa-aikakeskus

- valmistunut vuonna 1982

- rakennuksessa ei ole suoritettu laajamittaisia peruskorjauksia tai kunnostuksia valmistumisen jälkeen

- kuntoarvion perusteella pelkän peruskorjauksen kustannuksiksi on arvioitu 7,1 milj. euroa (vuoden 2014 tieto).

Toiminnalliset muutokset lisäävät kustannuksia.

- toteutusaikataulu: 2019-


Liikuntarakentamisen tarve 2022-2030

– Yksi uusi jäähalli ja yksi uusi uimahalli– Lielahden alueen (sis. Niemenranta ja

Hiedanranta) liikuntaolosuhteiden järjestäminen

– Linnainmaan alueen liikuntaolosuhteiden järjestäminen

– Etelä-Tampereen (Lakalaiva) liikuntaolosuhteiden järjestäminen

Kaukajärven soutu- ja melontastadion

- valmistunut vuonna 1974

- huoltorakennukselle ei ole tehty suurempia peruskorjaustoimenpiteitä. Tulevat korjaustarpeet määräytyvät sekä talotekniikkajärjestelmien että rakenneosien peruskorjaustarpeesta.

- peruskorjauksen kustannusarvio 418 000 euroa. Jatkosuunnittelussa tulee varautua myös toiminnallisiin muutoksiin.

- aikataulu: 2021-

Työryhmän linjaukset liikuntapaikkojen kokonaissuunnitelmaan

– Kansi ja areena -hankkeen vaikutukset huomioidaan sisäliikuntatilojen ja jäähallien suunnittelussa

– Väestömäärän kasvaessa huomioidaan tarve yhdelle uudelle uimahallille ja jäähallille

– Koulurakentamisen yhteydessä huomioidaan myös liikuntatilojen tarve muussakin kuin koulukäytössä

– Kasvavien alueiden liikuntapaikkatarpeet ratkaistaan


Suunnitelman valmisteluaikataulu ja osallistaminen

– valmistelu aloitettiin 11/2015

– liikuntapaikkarakentamiseen liittyviä tarpeiden ja suunnitelman käsittely Tampereen seuraparlamentissa 15.3. ja 18.5.2016

– yleisötilaisuus 9.5.2016

– suunnitelman kommentointi Valmassa 9.-15.5.2016 (http://valma.tampere.fi/selaus)

– sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta 26.5.2016


http://valma.tampere.fi/selaus

Viherpalveluohjelma: kenttä- ja ulkoliikuntaympäristöt


• Viherpalveluohjelma on pitkän aikavälin toimintasuunnitelma viherpalveluiden sekä ulkoliikuntaympäristöjen suunnittelulle, rakentamiselle, hoidolle ja ylläpidolle.

• Kenttäohjelman tarkoituksena on ottaa huomioon kaupungin kenttäverkoston monipuolistaminen lajikenttien osalta sekä tehostaa yleisesti kaupungin kenttäverkostoa.

• Esitetyt toimenpiteet kohdistuvat vuosille 2015-2025

• Kenttä- ja ulkoliikuntaympäristöt 2015-2025 suunnitelma käsitellään kaupunginhallituksen kesäkuun kokouksessa.

• Nähtävillä olevat suunnitelmat netissä (linkki)

http://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto-ja-luonto/puistot-ja-viheralueet/suunnitelmat/nahtavilla-olevat-suunnitelmat.html

Hyvä vastaanottaja Tampereen liikuntaseurojen seuraparlamentti Asia: Kannanottomme Tampereen seuraparlamentille kaupungin

liikuntapaikkarakentamiseen ja liikunnan olosuhteisiin Viite: 15.3.16 seuraparlamentin muistio:

Seuraparlamentilta kaivataan erityisesti tarvelähtöistä ajattelua Voimisteluliikunnan vaihtelevat olosuhteet kaupungin eri kouluilla ovat kehittämistoimenpiteitä edellyttäviä. Voimistelumatollisia tiloja ei ole lainkaan riittävästi kaikkien tamperelaisten seurojen saatavilla. Koulujen salivuorot - kuten esimerkiksi hankalat käyttövuoroajat, haasteelliset etäisyydet, lukuisat vuorojen peruutukset, omavalvonnan haasteet yhden avaimen varassa, useat viikot, jolloin ei ole lainkaan salivuoroja edes varattavissa - harraste-, kilpa- tai sm-tason toimintaa varten aiheuttavat jatkuvia ongelmia seuroille sekä niissä harrastavien lasten vanhemmille. Ikurin liikuntahallin mahdollinen laajennusosa, joka voisi ratkaista voimistelun kilpailutilojen puutetta, tulee valmistuessaan olla kaikkien tamperelaisten voimisteluliikuntaa harjoittavien seurojen varattavissa yhtenäisistä lähtökohdista kilpailujen ja näytösten toteuttamista varten.

Tampere 9.5.2016 Satu Kosola Marja Crusell-Kauppinen Tampereen Kisatoverit ry Tampereen Työväen Naisvoimistelijat ry Puheenjohtaja johtokunnan ulkopuolinen asiantuntijajäsen Seuraparlamentin vpj. Seuraparlamentin jäsen Tiina Näätsaari Aira Ikonen Tampereen Yritys Rantaperkiön Isku Puheenjohtaja Puheenjohtaja Jakelu: Tampereen kaupunki SIVELA Tampereen kaupunki tilaajapäällikkö Lauri Savisaari

Liikunta-alan toimijoiden samanarvoinen kohtelu Tampereella - kuntalaisaloite Lisätietoja valmistelusta: tilaajapäällikkö Lauri Savisaari, puh. 040 801 608, [email protected] Sivela 28.4.2016 Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari 20.4.2016: ”Ilkka Virjo ja 393 muuta kuntalaisaloitteen allekirjoittanutta esittävät, että

liikunta-alan toimijoita Tampereella tulisi kohdella samanarvoisesti riippu-matta siitä, millä tavalla ne ovat päättäneet järjestäytyä. Aloitteen perus-teissa viitataan erityisesti Höntsy Oy:n toimintaan. Höntsy Oy on Ilkka Vir-jon yritys, joka järjestää kohtuulliseen hintaan kaikille avoimia pallopelejä Tampereella. Toimintaa tarjotaan enimmäkseen kaupungin hallinnoimissa liikuntatiloissa.

Aloitteen tekijöiden mukaan Höntsy Oy on yleishyödyllinen toimija siinä,

missä muutkin palloiluseurat. Kaupungin kohtelu poikkeaa kuitenkin aloit-teen mukaan täydellisesti yhdistyspohjaisiin toimijoihin verrattuna. Tila-vuokrat ovat kaksinkertaisia, avustuksia ei myönnetä osakeyhtiöpohjaiseen toimintaan ja kaupungin liikuntaan liittyvät palvelut pyritään aloitteen teki-jöiden mukaan hankkimaan muualta.

Aloitteessa ehdotetaan, että liikuntapaikkojen vuokrahinnoittelun, pelivuo-

rojen jaon ja muiden relevanttien asioiden osalta Tampereen kaupungin tu-lee jatkossa kohdella Höntsyä kuten mitä tahansa muuta palloiluseuraa.

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta päättää liikuntapaikkojen

asiakasmaksuista. Päätöksenteko on delegoitu liikuntajohtajalle, joka vuo-sittain vahvistaa liikuntapaikkojen hinnaston. Liikuntapaikkamaksuilla kate-taan osa liikuntapalvelujen käyttökustannuksista. Merkittävistä hinnoittelu-muutoksista neuvotellaan ja sovitaan sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnan kanssa osana sopimusohjausta.

Liikuntapaikkamaksut on jaettu kahteen hintatasoon järjestäjätahon perus-

teella. Tamperelaiset urheiluseurat ja muut yleishyödylliset rekisteröityneet yhdistykset ovat alemmassa hintakategoriassa. Liikelaitokset, yritykset, yk-sityishenkilöt ja ei-tamperelaiset urheiluseurat ovat puolestaan kalliimman liikuntapaikkahinnoittelun piirissä. Muiden kuin yleishyödyllisten yhteisöjen liikuntapaikkamaksut ovat sisäliikuntatiloissa pääsääntöisesti kaksinkertai-set tamperelaisiin yhdistyksiin verrattuna.

Liikuntalain (39/2015) mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle

paikallistasolla on kuntien tehtävä. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle:

1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää

liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen; 2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; sekä 3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien toteuttamisen kunnassa tulee

tapahtua eri toimialojen yhteistyönä sekä kehittämällä paikallista, kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä sekä huolehtimalla tarvittaessa muista pai-kallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toimintamuodoista.

Kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätök-

sissä osana kuntalain (365/1995) 27 §:ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kun-

nan tulee arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta osana terveydenhuol-tolain (1326/2010) 12 §:ssä tarkoitettua terveyden ja hyvinvoinnin edistä-mistä.

Kunnan hoitaessa 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä kunta ei toimi kilpai-

lutilanteessa markkinoilla, ellei niitä toteuteta liiketoiminnallisin tavoittein ja perustein.

Tampereen kaupungin liikuntapaikkahinnoittelu noudattaa liikuntalain lin-

jaa. Kansalaistoiminnan tukeminen on kunnan erityinen tehtävä, ja tämä heijastuu myös liikuntapaikkahinnoitteluun.

Nykysuomen sanakirjan mukaan kansalaistoiminta on henkilön julkinen

toiminta yhteiskunnan, yhteisön jäsenenä, erilaisissa yhdistyksissä, kansa-laisjärjestöissä ym. Talouselämän, yritysten ja taloudellisten yhdistysten toiminta ei ole kansalaistoimintaa. Julkisen tuen myöntäminen kansalais-toimintaan on perusteltua mm. siksi, että varsinaisen harrastustoiminnan li-säksi yhdistysten ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaan liittyy yleensä laajaa vapaaehtoistoimintaa ja muita yhteisöllisiä ulottuvuuksia, jotka lisäävät toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yritystoimintaan ei liity laajaa vapaaehtoistoimintaa.

Kuntalaisaloitteen mukaan Höntsy Oy:tä tulisi kohdella kaupungin liikunta-

paikkojen hinnoittelun, vuorojaon jne. osalta kuten palloiluseuroja. Höntsy Oy:n tyyppinen toiminta on arvokas lisä Tampereen liikuntaharrastusmah-dollisuuksiin. Kaupungin liikuntatiloissa toimii muitakin liikunta-alan yrityk-siä, jotka tarjoavat ohjattua liikuntaa. Höntsy Oy:n avoimista pelivuoroista suurin osa on suunnattu vain aikuisille, tosin Höntsy Oy järjestää myös lapsille (iltapäiväkerhot) ja perheille suunnattua toimintaa (esim. perhesäh-lyt). Liikuntapaikkojen vuorojaon periaatteena on, että urheiluseurojen vuo-rot mahdollistavat lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen. Vastaavasti aikuisten katsotaan voivan harrastaa myös esim, myöhäisiltaisin toisin kuin lapset ja nuoret.

Taloudellisessa mielessä muiden kuin yleishyödyllisten yhteisöjen korke-

ampien liikuntapaikkataksojen tulokertymä on marginaalinen. Suurempi ongelma on se, että liikuntapaikkojen tarjonta ei vastaa kysyntää lähelle-kään. Tamperelaiset urheiluseurat ja muut yleishyödylliset yhdistykset tar-vitsevat paljon enemmän liikuntatiloja kuin kaupunki voi niille tarjota. Monet lasten ja nuorten liikuntaa järjestävät seurat toimivat kokonaan tai osittain yksityisissä tiloissa, mikä osaltaan nostaa harrastamisen kustannuksia.

Liikuntalain nojalla kunnan tehtävät liikunnan edistämisessä liittyvät yleis-

ten edellytysten luomiseen ja mm. kansalaistoiminnan tukemiseen. Tampe-reen kaupunki toteuttaa lainmukaista tehtäväänsä kohdentamalla hallin-noimiensa liikuntatilojen tarjonnan ja muun toiminnan tukemisen ensisijai-sesti yleishyödyllisille yhteisöille. Yksityiset liikunta-alan yritykset voivat toimia jossain laajuudessa myös kaupungin hallinnoimissa liikuntatiloissa, mutta niitä tulisi jatkossakin voida kohdella julkisen tuen osalta eri tavoin kuin kansalaistoimintaan pohjautuvia toimijoita. Liikunta-alan yritysten yh-denvertaisen kohtelun varmistamiseksi kaupunki ei voi kohdentaa liikunta-paikkojen maksujen alennuksia vain tietyille yrityksille, vaikka ne eivät ta-loudellisen tuloksensa perusteella olisikaan erityisen kannattavia.”

Päätösehdotus. Tilaajapäällikkö Savisaari: Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta päättää

antaa Ilkka Virjon ym. kuntalaisaloitteeseen edellä oleva vastauksen. Keskustelun kuluessa Juhana Suoniemi teki Ilpo Rantasen ja Lasse Oksa-

sen kannattamana seuraavan toivomusponsiesityksen: ”Esittelijän päätösesityksen ja liikuntalain hengen mukaan kaupallinen toi-

mija on perusteltua erottaa hinnoittelussa yhdistyksistä. Kaupunki haluaa kuitenkin tukea liikuntapalveluja täydentävää yritystoimintaa. Höntsy Oy ja vastaavat toimijat tuottavat sellaista merkittävää liikuntapalvelua, joka ei synny markkinoilla. Siksi on perusteltua luoda kolmas maksuluokka nykyis-ten kahden lisäksi.

Lautakunta edellyttää, että sellainen yritysmuotoinen toiminta, joka tarjoaa

kuukausimaksuista ja sitoutumisista vapaata kaikille avointa liikuntapalve-lua, voisi saada salivuorot muutoin aiemmilla perusteilla, mutta normaalia yrityshintaa edullisemmin”

Puheenjohtaja tiedusteli Suoniemen toivomusponnen saamaa kannatusta

ja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi lautakunta hyväksyi seuraavan toivomusponsiesityksen: Esittelijän päätösesityksen ja liikuntalain hengen mukaan kaupallinen toi-

mija on perusteltua erottaa hinnoittelussa yhdistyksistä. Kaupunki haluaa kuitenkin tukea liikuntapalveluja täydentävää yritystoimintaa. Höntsy Oy ja vastaavat toimijat tuottavat sellaista merkittävää liikuntapalvelua, joka ei synny markkinoilla. Siksi on perusteltua luoda kolmas maksuluokka nykyis-ten kahden lisäksi.

Lautakunta edellyttää, että sellainen yritysmuotoinen toiminta, joka tarjoaa

kuukausimaksuista ja sitoutumisista vapaata kaikille avointa liikuntapalve-lua, voisi saada salivuorot muutoin aiemmilla perusteilla, mutta normaalia yrityshintaa edullisemmin.

Ilmoitus päätöksestä Virjo Ilkka/Höntsy Oy hallintolain 56 §:n mukaisesti velvoituksin ilmoittaa

tiedoksisaannista muille allekirjoittaneille Paavola Pekka P. /lipa, kuvajo Liite Ilkka Virjon yms. kuntalaisaloite 4.4.2016

Tampereen kaupunki

Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

Seuraparlamentti on kokouksessaan 17.5. käsitellyt ja laajasti keskustellut Höntsy

Oy:n aloitteesta alentaa yrityksen kaupungilta vuokraamien liikuntatilojen vuokrat sa-

maan maksuluokkaan yhdistysten kanssa.

Mikäli Höntsy Oy:n aloitteeseen suostuttaisiin, niin sama kohtelu tulisi toteuttaa myös

muiden yritysten kohdalla jotka toimivat kaupungin tiloissa. Tämä ei koskisi vain lii-

kuntaa harjoittavia yrityksiä vaan mukaan tulisivat myös muiden alojen yritykset.

Tässä taloustilanteessa, jossa myös Liikuntapalveluissa joudutaan kuumeisesti mietti-

mään säästöjä ja lisätuloja esimerkiksi tilavuokria korottamalla, olisi Höntsy Oy:n

aloitteen hyväksyminen epäoikeutettu toimenpide yhdistyksiä kohtaan. Höntsy Oy:n

taustahenkilöt ovat perustamisvaiheessa valinneet strategiansa ja sen myötä liiketalou-

dellisen lähtökohdan, jota säädellään eri tavalla kuin kansalaistoimintaa harjoittavia

yhdistyksiä. Valinnallaan he ovat päättäneet tuottaa liikevoittoa ja osinkoa omistajil-

leen.

Toisaalta, jo nyt Höntsy Oy pääsee nauttimaan olemassa olevalla vuokratasolla kau-

pungin taloudellisesta tuesta. Lisäksi on huomioitava, että monet seurat toimintaa jär-

jestäessään joutuvat käyttämään yksityisiä liikuntatiloja markkinahintaisesti.

Vetoamme lautakunnan jäseniin, että kansalaistoiminta ja yritystoiminta edelleenkin

pidettäisiin erillään ja olemassa olevat kaksi maksuluokkaa säilytettäisiin erottamaan

eri toimijat toisistaan.

Tampereella 20.5.2016

Seuraparlamentti

Esa Koivisto

puheenjohtaja

tampere muistio, 2. kokous 2016 1 (4) pvm 13.6 · 2016-06-13 · tampere muistio, 2. kokous 2016 2...

Documents