talousopas metsuri- ja metsäpalveluyrittäjille · 2018-09-21 · 2 tts:n tiedote: metsätyö,...

TTS:n tiedote: Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 2/2015 (782)

TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys

2/2015 (782)

Talousopas metsuri- ja metsäpalveluyrittäjille

Pertti Hourunranta, TTS

Yrityksen perustaminen ja yrittäjänä toimiminen on monelle suuri haave ja toiveiden täyttymys – toisille taas ainoa mahdollisuus työllistyä omalla alallaan. Olipa syy yrittäjäksi ryhtymiselle mikä tahansa, menestyksekkään yritystoimin-nan edellytys on paitsi korkea ammattitaito ja työtä pelkäämätön asenne myös oman yrityksen ja toimintaympäristön hyvä tuntemus.

Tässä oppaassa käydään läpi yritystoiminnan perusasioita, jotka auttavat yritystoiminnan suunnittelua ja johtamista. Oppaan kantavana ajatuksena on tiedolla johtaminen. Aiempaa parempi oman yrityksen ja sen toimintaympäris-tön tuntemus auttavat yrittäjää tekemään entistä parempia päätöksiä.

Opasta on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö.

Kuva: Reetta Palva

SISÄLTÖYrityksen toiminnan suunnittelu 3Yritystoiminnan organisointi 5Yrityksen laskentatoimi 7Budjetointi 8Kustannuslaskenta 9Hinnoittelu 12Investoinnit 14Lisää tietoa 16

TTS:n tiedote: Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 2/2015 (782)2

Metsuri- ja metsäpalvelualalla yrittäjäksi ryhtyminen on tällä hetkellä monelle hou-kutteleva uravaihtoehto, sillä metsäteol-lisuuden suurinvestoinnit ovat lisänneet tulevaisuudenuskoa ja kasvunäkymiä koko toimialalle ja metsäpalveluiden markkinat ovat hiljattain avautuneet tasapuoliselle kil-pailulle. Suuretkaan toimijat eivät ole vielä onnistuneet pääsemään asemaan, jossa ne pystyisivät hinnalla tai palvelun laadulla pi-tämään uudet alalle pyrkijät poissa markki-noilta, joten alalle tulon kynnys on suhteel-lisen matala, varsinkin kun palveluyrityksen perustamisinvestointikin on yleensä pieni.

Metsänhoitotöiden koneellistamisaste on Suomessa myös vielä kohtuullisen alhai-nen, joten ammattitaitoisille metsureille on tarjolla hyvin töitä. Mm. töiden kausiluon-

teisuus on kuitenkin monin paikoin pitänyt vakituisen palkkatyön tarjonnan vähäisenä, joten oman metsuripalveluyrityksen perus-taminen on monille edelleen varteenotetta-va vaihtoehto työllistyä alalle.

Vaikka metsuri- tai metsäpalveluyrityksen perustaminen voi olla matalan kynnyksen takana, sen menestyksekäs toiminta – aina-kin taloudellisessa mielessä – vaatii paljon muutakin kuin erinomaista palvelua ja työn laatua varsinaisessa metsuri- tai suunnittelu-työssä. Taloudellisen menestyksen edellytyk-senä on käytössä olevien resurssien tehokas hyödyntäminen ja onnistunut hinnoittelu. Näissä onnistuminen edellyttää hyvää oman yritystoiminnan ja sen vahvuuksien tunte-mista ja nopeaa reagointia toimintaympäris-tön muutoksiin.

Pieni yritys ei tarvitse monimutkaisia joh-don tietojärjestelmiä, mutta jonkinlainen systemaattinen menetelmä tuotantotie-tojen keräämiseksi on tarpeen esimerkiksi hinnoittelun ja investointien suunnittelun tarpeisiin. Tarve korostuu yrityksissä, joissa palveluvalikoima laajenee ja yrittäjä ei enää yksin hoida kaikkia asioita ”maan ja taivaan välillä”. Monesti yritykseen kertyy jo nykyi-sellään paljon tietoa tuotannosta ja sen te-hokkuudesta, mutta tietoa ei osata jalostaa päätöksentekoa palvelevaan muotoon.

Hankkeen nettisivuille on koostettu eri toimijoiden tuottamia laskureita, joita yri-tykset voivat hyödyntää omassa toiminnas-saan. Nettisivut löytyvät osoitteesta www.tts.fi .

TTS:n tiedote: Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 2/2015 (782) 3

Esimerkki. Toiminta-ajatusMetsuriyrityksen toiminta-ajatus voi olla esimerkiksi

”Laadukkaiden metsänhoidon työpalveluiden tuottaminen ja tuottavan metsänomistuksen turvaa-minen kotipaikkakunnan ja lähialueiden yksityismetsänomistajille.”

Toiminta-ajatuksessa tehdään siis jo seuraavat valinnat ja rajaukset:1. yritys keskittyy metsänhoitotöihin – myöhemmin voidaan tarkentaa, sisältyvätkö esimerkiksi

uudistamistyöt palveluvalikoimaan, entä ennakkoraivaukset tai energiapuun hakkuu?,2. tarjotaan työpalveluita – ei esimerkiksi suunnittelua, puukauppaa tms.,3. toiminta keskittyy kotipaikkakunnalle ja lähialueelle – lähialue on määriteltävä viimeistään

markkinointia suunniteltaessa ja tarjouksia tehtäessä,4. markkinoinnin valtiksi on valittu laadukas työ – viimeistään markkinointivaiheessa on pohdit-

tava, miten laatua mitataan ja miten työn laadukkuus viestitään asiakkaalle,5. tuottavan metsänomistuksen turvaaminen –metsänomistuksen taloudellinen tulos on nos-

tettu myös markkinointivaltiksi 6. asiakasryhmäksi on valittu yksityismetsänomistajat – ei esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset,

puunostajat, metsäkoneyritykset, metsäpalveluyritykset tms. < asiakkaiden lukumäärä tulee siis olemaan suuri ja asiakashallinnan, laskutuksen jne. jouheva toiminta on varmistettava

Heikkoudet

- Kehitä ja poista

Mahdollisuudet

- Panosta näihin

Uhat

- Varaudu näihin

Vahvuudet

- Käytä hyväksi

Nelikenttä nykytilan analyysin tulosten voidaan koontiin.

Esimerkki. MenetelmäkehitysMetsänuudistamispalvelussa metsänomistaja maksaa siitä, että hän saa pidettyä metsänsä tuotta-

vana uudistushakkuun jälkeen. Metsäpalveluyrittäjälle tämä tarkoittaa riittävän tasaisen ja elinvoimai-sen taimikon aikaansaamista mahdollisimman tehokkaasti. Tämä edellyttää uudistusalalle soveltuvaa maanmuokkausmenetelmää ja uuden puusukupolven varmistamista joko kylväen tai istuttaen.

Metsänomistajaa laskutetaan maanmuokkauksesta (€/ha), siemenistä tai taimista (€/kg tai c/kpl) ja työstä (€/ha tai c/kpl). Jotta laskutettavaa työtä voidaan tehdä, yrittäjän on kuitenkin tehtävä paljon muutakin:

arvioitava uudistamisalalla tarvittavat toimenpiteet, hinnoiteltava työkokonaisuus ja tehtävä tarjous, aikataulutettava työmaan eri vaiheet, hoidettava kone maanmuokkaukseen, hankittava siemenet tai taimet ja kuljetettava ne uudistamisalalle, pidettävä taimet elossa kastelemalla niitä, tarkastettava maanmuokkauksen ja istutustyön laatu ja laskutettava asiakas

Kaikki nämä tukitoimenpiteet ja mahdolliset häiriöt, kuten istutettavien taimien loppuminen kesken työmaan, aiheuttavat kustannuksia ja on hinnoiteltava mukaan varsinaiseen hehtaari- tai kappalehintaan. Mikäli näiden työvaiheiden ja häiriöiden osuutta voidaan pienentää esimerkiksi ke-hittämällä työmaiden ennakkoarviointia, työn etenemisen seurantaa tms. voidaan uudistamispal-velun tuottavuutta nostaa ja kannattavuutta parantaa ilman, että asiakkaalle näkyvä hehtaari- tai kappalehinta nousee.

YRITYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUYritystoiminnan keskeisiä perusasioita on yrityksen toiminta-ajatuksen selkeyttämi-nen. Tällöin mietitään, ketkä ovat yrityksen asiakkaita, millaista palvelua he tarvitsevat ja millä tavalla oma yritys voi tätä palvelua tarjota. Mitä kireämpi kilpailutilanne on, sitä tarkemmin nämä asiat on syytä miettiä jo ennen yritystoiminnan aloittamista.

Osana toiminta-ajatuksen laatimista kan-nattaa johtamisen tueksi tehdä pitkän aika-välin suunnitelma eli strategia. Yritykset laati-vat pitkän aikavälin suunnitelmansa yleensä 3-5 vuodeksi. Suunnitelman laatimisprosessi sisältää yrityksen ja sen toimintaympäristön nykytilan arvioinnin, tavoitteiden asetta-misen ja toimintasuunnitelman laatimisen tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelman toteuttamiseen liittyy myös saavutettujen tulosten systemaattinen seuranta.

Nykytilan analyysi alkaa toimintaympä-ristön tilannekatsauksella. Millainen on kil-pailutilanne? Onko toimialueella kilpailijoita lopettamassa tai onko uusia kenties tulossa markkinoille? Onko esimerkiksi metsän-hoidon tukiin tiedossa muutoksia ja miten muutokset vaikuttavat juuri omien palvelu-tuotteiden kysyntään? Miten puun kysyn-nän arvioidaan muuttuvan?

Asiakastarkastelu – ketkä ovat tai voisi-vat olla yrityksen asiakkaita? Keskitytäänkö tuottamaan palveluita suoraan metsänomis-tajille vai toimitaanko suuremman toimijan alihankkijana. Entä osallistutaanko Metsä-hallituksen järjestämiin tarjouskilpailuihin? Miten erotumme asiakkaiden silmissä muis-ta palveluntarjoajista ja varmistamme asia-kassuhteen syntymisen ja jatkumisen?

Palvelutarkastelu – mitä palveluita pys-tymme tarjoamaan nykyisillä resursseilla? Millainen on eri palveluiden kustannustaso ja kannattavuus? Millainen eri palveluiden osuus on omassa toiminnassa ja miten ky-

synnän arvioidaan muuttuvan tulevaisuu-dessa? Millaisia investointeja kysynnän muu-tos edellyttää yritykseltä?

Nykytilan analyysin tulokset voidaan koo-ta esimerkiksi nelikenttään.

Nelikentän kaksi ylintä laatikkoa liittyvät omaan yritykseen; niihin listattuihin asioihin voimme vaikuttaa itse. Kaksi alinta laatik-koa liittyvät yrityksen toimintaympäristöön; niihin listattuihin asioihin emme voi itse vaikuttaa, mutta voimme omalla toimin-nallamme varautua niiden toteutumiseen siten, että hyödynnämme mahdollisuudet ja varaudumme uhkiin.

Yrityksen toiminta-ajatusta ja pitkän aika-välin suunnitelmaa kannattaa pohtia muul-loinkin, kuin suunnittelukauden vaihteessa. Sopiva pohdinnan paikka voi olla esimer-kiksi tilikauden vaihtuessa, kun edellisen tilikauden taloudellinen tulos on laskettu.

Silloin saavutettuja tuloksia voidaan peilata asetettuihin tavoitteisiin ja tarkastella, onko yrityksen oma toiminta vastannut suunni-teltua tai miten toimintaympäristön muu-tokset on osattu ennakoida. Tarvittaessa suunnitelmaa on muutettava.

Strategian valintaKun nykytilan analyysi on tehty ja tulokset koottu nelikenttään, sen pohjalta luodaan strategia, eli suunnittelukauden mittainen toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelma on yksinkertaisuudessaan lista toimia, joilla nelikenttäanalyysissä tunnistettuja vahvuuk-sia käytetään hyväksi ja vahvistetaan edel-leen, heikkouksia poistetaan, mahdollisuuk-sia hyödynnetään ja uhkiin varaudutaan.

Toimintasuunnitelmaa laadittaessa on mietittävä muutamia laajempia kysymyksiä. Ensinnäkin on pohdittava, onko yrityksen


peruskilpailuvaltti 1) laaja palveluvalikoima yhdistettynä kustannustehokkaaseen toi-mintaan vai 2) kilpailijoista poikkeavat, laa-dukkaat palvelumallit kanta-asiakasetuineen vai kenties 3) keskittyminen vain tiettyihin palveluihin tai asiakkaisiin ja vahvan asian-tuntija-aseman hankkiminen niissä.

Seuraavaksi mietitään, onko suunnittelu-kauden tavoitteena kasvu vai kannattavuus. Kannattavuus on näistä aina ensisijainen vaihtoehto, mutta siitä voidaan väliaikaisesti joustaa, jos yrityksen pitkän aikavälin tavoite edellyttää esimerkiksi kasvua uusille toimi-aloille tai –alueille.

Yritystoiminnan kannattavuuteen voi-daan vaikuttaa esimerkiksi:

tehostamalla toimintaa, luopumalla heikoimmin kannattavista palveluista

luopumalla heikoimmin kannattavista asiakkaista tai

tehostamalla myyntiä.Toiminnan tehostaminen tarkoittaa par-

haimmillaan keskittymistä olennaiseen. Täl-löin puhutaan menetelmäkehityksestä. Me-netelmäkehitys sisältää samat vaiheet kuin mikä tahansa kehitystyö:analysoi > suunnittele > toteuta > mittaa.

Jokainen yrityksen tuottama palvelu ja sen tuotantoprosessi analysoidaan ja mietitään, mikä toiminnassa tuottaa asiakkaalle sellais-ta arvoa, josta hän on valmis maksamaan ja kuinka paljon työajasta on sellaista, josta voitaisiin luopua ilman että palveluiden laa-tu kärsii lainkaan.

Arvoa tuottavan toiminnan lisäksi jokai-sella yrityksellä on toimintoja, joista asia-kasta ei voida laskuttaa, mutta joita ilman laskutettavaa palveluakaan ei pystyttäisi to-teuttamaan. Yleensä tällaisia tukitoimintoja ovat esimerkiksi hallinnolliset tehtävät, työ-välineiden huolto ja korjaus yms.

Varsinaisen tuottavan työn ja tukitoimin-tojen lisäksi kaikkeen toimintaan sisältyy enemmän tai vähemmän häiriöitä ja odotte-lua. Menetelmäkehityksessä pyritään tuotta-van työn suhteellista osuutta kasvattamaan minimoimalla häiriöt ja pitämällä tukitoi-mintojen osuus mahdollisimman pienenä.

Heikoimmin kannattavien palvelutuottei-den tai asiakkaiden tunnistaminen ja niistä luopuminen ovat myös keinoja yrityksen kannattavuuden parantamiseksi. Tämä tosin edellyttää, että vapautuvat resurssit voidaan hyödyntää paremmin kannattavien palvelui-den tuottamisessa ja asiakkaiden palvelussa.

Tuote- ja asiakaskannattavuuden laskemi-nen edellyttää yritykseltä hyvää talousseuran-taa. Usein tietyn tuotteen tai asiakkaan aihe-uttamat välittömät kustannukset ja tuotot on kohtuullisen yksinkertaista selvittää. Kaikkeen

tuotantoon liittyy kuitenkin myös välillisiä kustannuksia, kuten mainontaa, tilitoimisto-palveluja jne., joiden kohdistaminen tietylle palvelulle tai asiakkaalle voi olla vaikeaa.

Yrityksen kannattavuutta voidaan paran-taa myös myyntiä tehostamalla. Myynnin tehostamisen kannattavuutta parantava vaikutus perustuu resurssien aiempaa te-hokkaampaan hyödyntämiseen. Useimmat resurssit aiheuttavat yritykselle kuluja rippu-matta siitä, käytetäänkö niitä vai ei. Tällöin puhutaan resurssien kiinteistä kustannuksis-

ta. Esimerkiksi taimien kuljettamiseen hanki-tun kevytperävaunun kiinteitä kustannuksia ovat vuotuiset vakuutusmaksut, perävau-nun arvon alenemisesta johtuvat poistot ja perävaunun hankintaan käytetyn pääoman korkokulut. Mitä enemmän perävaunulla kuljetetaan taimia, sitä pienempi on kiintei-den kulujen osuus yhtä kuljetettua taimea kohden. Mitä suurempi resurssin kiinteiden kulujen osuus on sen kokonaiskuluista, sitä tärkeämpää on huolehtia, että resurssilla on riittävän korkea käyttöaste.

Esimerkki. Kiinteät kustannuksetMetsäpalveluyritys ostaa kevytperävaunun jokakeväistä taimien kuljetusta varten. Perävaunun ja sii-hen rakennetun taimilaatikkotelineen arvonlisäveroton hankintahinta on 2800 €. Perävaunun arvioitu käyttöaika on 10 vuotta ja jäännösarvo 200 €. Perävaunun vuotuinen poisto on siis:

poisto = (2800 € - 200 €)/10 v = 260 €/vYritys on asettanut pääomalle 10 prosentin vuotuisen tuottovaatimuksen, joten vuotuinen korko-

kulu perävaunuun keskimäärin sitoutuneelle pääomalle on:korko = 0,10 * (2800 € + 200 €) / 2 = 150 €/vPerävaunun liikenne- ja Kasko-vakuutuksen vuosimaksu on yhteensä 50 €.Perävaunun kiinteät kustannukset ovat siis 260 € + 150 € + 50 € = 460 € vuodessa.Kiinteiden kustannusten määrä, c/taimi perävaunun eri käyttöasteilla:

Kuljetettava taimimäärä, kpl/vuosi Kiinteät kustannukset, c/taimi30 000 1,5360 000 0,7790 000 0,51

120 000 0,38150 000 0,31


YRITYSTOIMINNAN ORGANISOINTIKun yrityksen toiminta-ajatus on selkiyty-nyt ja yritystoiminnalle on laadittu pitkän aikavälin tavoite ja toimintasuunnitelma tavoitteeseen pääsemiseksi, on aika pohtia, millaisella resursoinnilla ja resurssien orga-nisoinnilla toimintasuunnitelma on mah-dollista toteuttaa. Tällöin päätetään mm. lisätyövoiman palkkaamisesta sekä kone- ja toimitilahankinnoista.

Toiminnan taso ja yritystoimintaan si-toutuneen pääoman määrä sanelevat usein myös yritysmuodon. Jos toiminta on pieni-mittakaavaista, eikä vaadi suuria pääomasat-sauksia, yrityksen pyörittäminen luonnollise-na henkilönä (usein puhutaan toiminimistä) tai henkilöyhtiönä voi olla hyvä vaihtoehto. Henkilöyhtiöitä ovat avoimet yhtiöt (ay) ja kommandiittiyhtiöt (ky). Henkilöyhtiöt liit-tyvät tiiviisti omistajiinsa. Omistajat ovat esi-merkiksi henkilökohtaisella omaisuudellaan vastuussa yrityksen veloista, mutta toisaalta he voivat tehdä myös yritystä koskevia pää-töksiä melko vapaasti. Ns. ”toiminimen” tai henkilöyhtiön etu muihin yhtiömuotoihin verrattuna on matala aloituskynnys ja suh-teellisen kevyt hallinto.

Jos yritystoiminta on laajaa ja pääoman-tarve suurta, järkevin yritysmuoto voi olla osakeyhtiö tai osuuskunta. Näissä ns. pää-omayhtiöissä päätöksenteko on muodolli-sempaa kuin henkilöyhtiöissä ja byrokratia hieman raskaampaa. Muodollisen päätök-senteon tarkoituksena on turvata omistaji-en tasavertainen asema ja tehdä pääoman sijoittamisesta yhtiöön houkuttelevaa. Osa-keyhtiö ja osuuskunta ovatkin instrumentte-ja pääoman hankkimiseksi yritystoimintaan. Osakeyhtiössä pääomaa vastaan saadaan osakkeita ja osakkeiden mukana äänivaltaa, jota voidaan käyttää yhtiökokouksessa. Jos yritys tuottaa voittoa ja jakaa sitä osinkoina, osingot jakaantuvat omistussuhteiden mu-kaisesti.

Kun osakeyhtiössä omistajat ovat osakkai-ta, osuuskunnassa he ovat jäseniä. Osuus-kunnassa sijoitettua osuuspääomaa vastaan saadaan osuuksia ja jokaisella jäsenellä on yhtäläinen äänimäärä (ääni/jäsen), jota käytetään osuuskunnan kokouksessa. Eräs osuuskuntamuoto on työosuuskunta, jossa esimerkiksi metsuri voi myydä omaa työtän-sä kuten yrittäjä ja laskuttaa sen osuuskun-nan kautta. Tällöin metsuri saa korvauksen työstään palkkana ja osuuskunta huolehtii ennakonpidätyksestä ja muista työnantaja-velvoitteista.

Vaikka pääomayhtiöiden perimmäinen tarkoitus onkin ollut helpottaa pääoman keräämistä yhtiötoimintaan, monesti osa-

keyhtiöllä on vain yksi osakkeenomistaja. Myös osuuskunnan voi perustaa vain yksi jäsen. Tällaisissa tapauksissa yhtiömuodolla on haluttu erottaa ja turvata omistajan hen-kilökohtainen omaisuus yhtiön omaisuu-desta ja yritystoimintaan liittyvistä riskeistä. Toinen mahdollinen kannustin pääomayh-tiön valitsemiseksi on verotus. Osakeyhtiö ja osuuskunta maksavat tuloksestaan veroa yhteisöverokannan mukaan, joka ainakin täl-lä hetkellä on houkuttelevan alhainen henki-löverotukseen verrattuna.

SidosryhmätMetsuri- ja metsäpalveluyritysten resurssit, suoritteet ja rahat liittyvät tiiviisti moniin sidosryhmiin. Tällaisia yrityksestä ja sen toi-minnasta kiinnostuneita sidosryhmiä ovat esimerkiksi asiakkaat (nykyiset ja potentiaali-set), työntekijät, omistajat, rahoittajat, verot-taja, kilpailijat jne. Verottajalla ja esimerkiksi osakeyhtiön omistajilla on lakiin perustuva oikeus saada oikeat ja riittävät tiedot yrityk-sen toiminnasta, rahoittajien tiedonsaan-tioikeus perustuu yleensä laina- tai muihin

Yrityksen yhtiömuotoToiminimi erottaa yrittäjän elinkeinotoiminnan hänen muusta toiminnastaan, mikä on tärkeää esi-merkiksi kirjanpidon vuoksi ja toiminnan taloudellisen tuloksen määrittämiseksi. Elinkeinotoiminnan tuloksen erottaminen muista tulonlähteistä on tärkeää verotuksen kannalta, sillä verotuksessa elinkei-notoiminnan, maatalouden ja muun toiminnan eli ns. henkilökohtaisen tulolähteen tuloja ja menoja käsitellään toisistaan erillisinä kokonaisuuksina.

Kun elinkeinotoimintaa harjoitetaan yhdessä jonkun toisen kanssa, on sen tapahduttava yhtiö-muodossa. Yhtiömuodoista hallinnollisesti keveimpiä ovat henkilöyhtiöt – avoin- ja kommandiit-tiyhtiö. Nämä henkilöyhtiöt eivät ole itsenäisiä oikeushenkilöitä, eli ne eivät voi tehdä sopimuksia itsenäisesti vaan sopimukset tekevät yhtiön omistajat.

Avoimessa yhtiössä on kaksi tai useampia yhtiömiehiä, jotka kaikki ovat tasavertaisessa asemassa suhteessa yhtiön ulkopuolisiin. Tämä tarkoittaa, että jokainen avoimen yhtiön yhtiömies voi itsenäi-sesti tehdä sopimuksia ja muita sitoumuksia yrityksen nimissä. Jokainen yhtiömies myös vastaa yhtiön veloista ja muista velvoitteista koko henkilökohtaisella omaisuudellaan.

Vaikka ulospäin yhtiömiehet ovat tasaveroisia, voidaan yhtiömiesten vastuita ja velvollisuuksia yh-tiön sisällä säätää yhtiösopimuksella. Esimerkiksi omistusoikeudet, päätäntävalta ja vastuut yhtiön sisällä voivat yhtiösopimuksen perusteella jakautua toisinkin kuin ulospäin suuntautuva vastuu ja edustusvalta.

Kommandiittiyhtiössä on aina kahdenlaisia yhtiömiehiä; vastuunalainen yhtiömies edustaa yh-tiötä ulospäin ja vastaa yhtiön velvoitteista kaikella omaisuudellaan. Äänetön yhtiömies ei voi edustaa yhtiötä, eikä tehdä sopimuksia sen puolesta ja hän vastaa yhtiön velvoitteista vain sijoittamallaan pää-omapanoksella. Äänetön yhtiömies saa sijoittamalleen pääomalle korkotuottoa yhtiösopimuksessa sovitun prosentin mukaan.

Osakeyhtiö on itsenäinen oikeushenkilö, jonka nimissä voidaan tehdä omistajistaan riippumatto-mia sopimuksia. Osakeyhtiötä edustaa lähtökohtaisesti yhtiön hallitus. Yhtiöllä voi olla myös toimi-tusjohtaja, jonka tehtävän on hoitaa yhtiön päivittäistä johtamista hallituksen ohjauksessa. Hallituk-sen valitsee yhtiökokous, jossa yhtiön omistajat käyttävät omistusosuutensa mukaista päätösvaltaa. Osakeyhtiössä yhtiö ja sen omistajat on erotettu siten, ettei omistaja voi pelkän omistajuutensa turvin tehdä sopimuksia yhtiön puolesta, mutta toisaalta hän vastaa yhtiön veloista ainoastaan sijoittamal-laan pääomalla.

Osuuskunta on myös itsenäinen oikeushenkilö, jonka jäsenmäärä ja osuuspääoma eivät ole ennal-ta määrättyjä. Sen tarkoituksena on jäsentensä taloudellinen tukeminen siten, että jäsenet käyttävät osuuskunnan palveluita. Osuuskunnassa jokaisella jäsenellä on – osakeyhtiöstä poiketen - yhtä suuri ääniosuus. Jäsenen vastuu osuuskunnan veloista rajoittuu sijoitetun osuuspääoman määrään.

Yrityksen talouden hallinta Yritystoiminnassa on tärkeää pitää omat ja yrityksen rahat erillään sekä kerätä kuitit kaikista os-

toista. Henkilöyhtiön tililtä voidaan rahaa siirtää kuukausittain henkilökohtaiselle tilille palkan tapaan.

Yritystiliä ei kuitenkaan kannata tyhjentää liiaksi, vaan sinne on varattava aina rahaa mm. vero-luonteisiin maksuihin.

Jos myyt palvelua laskulla ja erityisesti uudelle asiakkaalle, tarkista luottotiedot. Seuraa myös asi-akkaan maksukäyttäytymistä ja aseta luotolle limiitti. Limiitin ylittyessä odota maksu ennen lisä-toimituksia.

Kun otat lainaa konehankintaan, aseta laina-aika yhtä pitkäksi kuin on koneen taloudellinen käyt-töikä. Koneen ja laitteen taloudellista käyttöikää määrittelee mm. sen kirjanpidollinen poistoaika.

Lähde: Yrityksen talous- ja verotusopas / Keuke


sopimuksiin, asiakkaille tietoa ja mielikuvaa pyritään aktiivisesti luomaan esimerkiksi mainonnan avulla ja kilpailijoiden tiedon-saantia pyritään minimoimaan ainakin yri-tyksen menestyksen kannalta keskeisimpien tekijöiden osalta.

Laki asettaa yritystoiminnan talouden seurannalle vähimmäisvaatimukset, jotka riippuvat yritysmuodosta. Laissa määrätyt vaatimukset liittyvät kirjanpidon toteutta-miseen, tilintarkastukseen, omistajien in-formointiin esimerkiksi vuosikertomuksen yhteydessä sekä tilinpäätöstietojen julkista-miseen. Ammatinharjoittajalla vaatimukset ovat esimerkiksi selvästi vähäisemmät kuin osakeyhtiöllä. Vaatimusten tarkoituksena on turvata eri sidosryhmien riittävä tiedonsaan-ti yrityksen taloudesta ja toiminnasta.

Myös palveluiden ostajat ovat kiinnos-tuneita metsuri- tai metsäpalveluyrityksen talous- ja muiden lakisääteisten velvoittei-den hoidosta. Tilaajavastuulaki edellyttää esimerkiksi, että palvelun ostaja varmistaa palvelun tuottajan maksaneen veronsa ja työeläkemaksunsa ja että palvelun tuottaja on merkitty ennakkoperintä-, työnantaja-, ja arvonlisäverovelvollisten rekistereihin. Mikäli yrityksen taloudenpito ja lakisääteisten mak-sujen suoritukset eivät ole ajan tasalla, tiedot näkyvät nopeasti rekistereissä ja palveluiden myynti loppuu nopeasti.

Yrittäjän kirjanpito on usein ulkoistettu tilitoimistolle. Tämä onkin viisasta, sillä ko-kenut ammattilainen hoitaa yrityksen laki-sääteiset kirjaamisvelvoitteet ja suoritukset yleensä hyvin ja täsmällisesti. Toki tilitoi-mistoissakin on eroja ja olisi hyvä, jos oma metsuri- tai metsäpalveluyritys ei olisi tilitoi-miston ainoa toimialansa yritys. Mitä merkit-tävämpi oma toimiala tilitoimistolle on, sitä todennäköisemmin se panostaa toimialan lainsäädännön seurantaan ja osaa hyödyn-tää esimerkiksi kaikki verovähennysmahdol-lisuudet.

Vaikka moni yritys on ulkoistanut ta-lousasiansa tilitoimistolle, on myös yrittäjän tunnettava yritystalouden perusasiat, sillä yrittäjä on aina viime kädessä vastuussa ta-loudenpidon oikeellisuudesta. Riittävä yri-tystalouden perusteiden tuntemus antaa luotettavan pohjan myös liiketoiminnan suunnittelulle ja johtamiselle.

Kirjanpidon ja tilinpäätöksen perusteella voidaan saada käsitys oman yritystoimin-nan kannattavuudesta. Jos tilinpäätöstietoi-hin yhdistetään seurantatietoa varsinaisesta metsuri- tai metsäpalvelutoiminnasta – esi-merkiksi työtuntien ja hehtaarien määrät – voidaan hyödyntää vaikkapa palveluiden hinnoittelussa tai investointien kannatta-vuuden laskennassa.

Rahoituksen riskit Aloitusvaiheen liian pieni kassa

- Yritystoiminnan alkuvaiheessa syntyvät menot on pystyttävä rahoittamaan ennen kuin valmis-tetusta tuotteesta / palvelusta saadaan maksu asiakkaalta.

Ostovelkojen ja myyntisaatavin kiertoajat - Aloitusvaiheessa tavarantoimittajat voivat vaatia käteismaksua. - Kilpailutilanteesta johtuen uusi yrittäjä voi joutua ostamaan asiakkaita kilpailijoitaan pidem-

mällä maksuajalla Varaston liian hidas kierto

- Pyritään hyödyntämään tavarantoimittajien määräalennuksia, jolloin ostetaan liikaa - Pidetään liian laajaa valikoimaa

Omistajien ylimitoitettu voitonjako - Alussa yrittäjän on säästettävä palkoissa ja kiinnitettävä huomio yrityksen kassavarojen kar-

tuttamiseen.Lähde: Yrityksen talous- ja verotusopas / Keuke

Resurssit, suoritteet ja rahaYritystoiminnassa toimitaan kolmenlaisten tuotannontekijöiden kanssa. Suoritteiden – metsäpalveluiden – aikaansaamiseksi tarvitaan resursseja – työvoimaa, koneita ja laitteita yms. – joiden hankkiminen ja käyt-täminen vaativat rahaa. Resursseja hankitta-essa syntyy meno, joka maksetaan rahassa yrityksen kassasta. Suoritteita myytäessä yri-tykselle syntyy tulo, joka maksetaan rahana kassaan.

Suoritteiden tuottamiselle on tyypillistä, että ensin on hankittava tarvittavat resurssit ja vasta tämän jälkeen suoritteet eli metsä-palvelut voidaan toimittaa asiakkaalle. Tä-män seurauksena menot syntyvät pääsään-töisesti ajallisesti ennen tuloja. Jos metsuri tai metsäpalveluyrityksellä on vakiintuneita

ja vakavaraisia asiakkaita, on joissain tapauk-sissa mahdollista neuvotella ennakkolasku-tuksesta. Jos tämä ei onnistu, on yrityksen kerättävä käyttöpääomaa pidättämällä vä-hintään osa voitollisesta tuloksesta yrityk-sen kassaan, hankittava pääomaa yrityksen omistajilta tai ulkopuolisilta rahoittajilta, kuten pankeilta.

Rahoituslaitokset ja omistajat tarvitsevat rahoituspäätöksensä tueksi tietoja yritykses-tä ja sen toiminnasta. Tietoja kerätään vähin-tään yrityksen tilinpäätöksistä, mutta usein tarkastellaan myös liikeideaa ja toiminta-ajatusta ja peilataan niitä toimialan yleiseen kehitykseen ja ennusteisiin. Tietojen perus-teella rahoittaja päättelee, kuinka suuri riski rahoituksessa on ja hinnoittelee lainattavan rahan.


YRITYKSEN LASKENTATOIMIResurssien hankkimisessa ja suorittei-den myynnissä liikuteltavien rahamää-rien hallintaa, kirjaamista ja laskentaa kutsutaan yrityksen laskentatoimeksi tai taloushallinnoksi. Laskentatoimi voidaan jakaa vielä kahteen osaan: ul-koiseen ja sisäiseen laskentatoimeen.

Ulkoinen laskentatoimen kohde-ryhmänä ovat yrityksen ulkopuoliset sidosryhmät kuten verottaja ja velkojat ja se kohdistuu menneeseen toimin-taan. Ulkoinen laskentatoimi osoittaa heille yrityksen taloudellisen tuloksen. Ulkoisen laskentatoimen järjestämistä ja sen tuottamia laskelmia säädellään tarkasti mm kirjanpitolaissa. Tiukat säädökset auttavat yrityksen ulkoisia sidosryhmiä saamaan riittävän katta-van ja vertailukelpoisen kuvan yrityk-sen tilanteesta. Ulkoinen laskentatoimi on pienyrityksissä usein ulkoistettu tili-toimiston tehtäväksi.

Sisäinen laskentatoimi, jota myös johdon laskentatoimeksi kutsutaan, on suuntautunut tulevaisuuteen ja palve-lee erityisesti yrityksen johtoa. Sisäinen laskentatoimi tuottaa esimerkiksi kus-tannus- ja hinnoittelulaskelmia, bud-jetteja ja investointilaskelmia. Kaikkien näiden laskelmien tarkoituksena on auttaa yritysjohtoa tekemään yrityk-sen kannalta mahdollisimman tarkoi-tuksenmukaisia päätöksiä.

Sisäisen laskentatoimen tärkeä tie-tolähde on yrityksen ulkoinen lasken-tatoimi eli kirjanpito ja siitä johdettu tilinpäätös. Mitä tarkemmin yrityksen kirjanpidossa on eritelty kulut ja tuotot eri toiminnoille esimerkiksi kustannus-paikkojen avulla, sitä parempaa lähtö-tietoa se on sisäisen laskentatoimen laskelmille. Kirjanpitotiedon lisäksi yri-tysjohtoa palvelevat laskelmat tarvitse-vat tietoa yrityksen resurssien käytöstä - käyttötunneista, käyttöasteista, tuot-tavuudesta jne. Näiden tuotantotieto-jen keräämiseksi yrityksellä on hyvä olla jonkinlainen seurantajärjestelmä, josta saatavia toteumatietoja voidaan yhdis-tää kirjanpitotietoon ja tehdä suunnit-telulaskelmia.

Esimerkki. Seurantatiedon keräysMetsäpalveluyritys on pitänyt kahden viikon (10 tpv, 80 h) seurantajakson ajan kirjaa toimihenkilön ajan-käytöstä. Kyseisellä ajanjaksolla toimihenkilö on tehnyt korjuujäljen seurantaa ja hakkuukoneiden mittalait-teiden tarkistusmittauksia. Seuranta antoi työajan jakaumasta seuraavat tulokset:

Työkohteiden suunnittelu- ja valmistelutyöt 20 % Matkustaminen 15 % Varsinainen mittaustyö maastossa 35 % Tulosten laskenta ja raportointi 20 % Odottelut ja häiriöt 10 %

Seurantajakson aikana toimihenkilö mittasi yhteensä 30 kohdetta, joten keskimäärin yhden mittauskoh-teen työstäminen kesti 2,7 työtuntia.

Kirjanpidosta voidaan laskea, että keskimääräinen toimihenkilön palkkauskustannus edellisellä tilikau-della oli 3575 €/kk eli 22,35 €/h.

Yhden mittauskohteen välittömät palkkauskustannukset metsäpalveluyritykselle ovat siis:Palkkauskustannus = 2,7 h * 22,35 €/h = 60,35 €.Palkkauskulujen päälle yrityksen on tietenkin laskettava siirtymisistä aiheutuvat matkakulut, käytettyjen

mittauslaitteiden pääoma- ja mahdolliset käyttökulut, tietty osuus yrityksen toimisto-, markkinointi- yms. yleiskuluista sekä tavoiteltu kate.

Työajan seurannasta saatua tietoa voidaan käyttää hyväksi myös henkilöresurssien käyttöä suunnitel-taessa. Kolmen kohteen mittaaminen ja raportointi vie toimihenkilöltä 8,1 tuntia. Pienellä menetelmäke-hityksellä ja työkohteiden suunnittelulla työn tuottavuutta voitaneen nostaa siten, että kolme kohteen päivätahti on helposti saavutettavissa.


BUDJETOINTIYrityksen lyhyen aikavälin suunnittelulla tar-koitetaan yhden tilikauden tai sitä lyhem-män aikavälin suunnittelua. Pitkän aikavälin suunnitelma (strategia) antaa suuntaviivat tälle suunnittelulle. Lyhyen aikavälin suun-nitelmat on laadittava ja toteutettava siten, että ne toimivat välitavoitteina pitkän aika-välin tavoitteisiin pääsemisessä.

Yrityksen budjetti on vuositason talous-johtamisen keskeinen työkalu. Yritys asettaa sen avulla tavoitteensa, toteuttaa siinä mää-riteltyjä toimenpiteitä ja tarkkailee tavoittei-den toteutumista. Tehokkaasti käytettynä budjetti tarjoaa mahdollisuuden asettaa suoritustavoitteita järjestelmällisesti ja yksi-tyiskohtaisesti.

Budjetti on yrityksen tavoitteellinen toi-mintasuunnitelma, jossa määritellään aktivi-teetit, resurssit, aikataulut ja vastuuhenkilöt. Se sisältää edullisimman taloudellisen tulos-tavoitteen budjettikaudelle.

Budjetin laadinta ja käyttö pakottaa yritys-johdon miettimään toiminnan tavoitteita, toimintatapoja ja niihin sitoutumista, sekä analysoimaan tavoitteiden ja toteutumien eroja. Tämä budjetointiprosessi auttaa yri-tystä sen tavoitteiden saavuttamisessa.

Budjettitarkkailun avulla pyritään tarkkai-lemaan budjettitavoitteiden toteutumista ja syntyneitä eroja sekä analysoimaan ero-jen syitä. Budjettitarkkailun perimmäisenä tavoitteena on ohjata yrityksen toimintoja siten, että yritys kykenee mahdollisimman hyvin saavuttamaan budjettitavoitteensa.

Budjettierot voidaan jakaa määrä- ja hin-taeroihin. Määräero syntyy esimerkiksi, jos yritys ostaa raaka-ainetta enemmän kuin se on budjetoinut. Hintaero muodostuu tuo-tantopanosten tai myytävän tuotteen hin-taerosta budjetoituun hintaan verrattuna.

Budje = toiminnan kuvaus

Yleiset toiminta-edellytykset Toimintaohjelma

Toiminnan lasken-naliset seuraukset

Perusta toiminnalle Toimintaohje Toiminnanideaalitulos

Esimerkki. BudjetointiMetsäpalveluyrityksen tilikausi on kalenterivuosi, eli tilikausi päättyy joulukuun lopussa. Tilitoimisto saa yrityksen tilinpäätöksen valmiiksi maaliskuun alussa, jolloin yrityksen johto kokoontuu arvioi-maan budjetin toteutumista.

Havaitaan, että yrityksen tulos ei täyttänyt budjetoituja tavoitteita, joten selvitetään syy tavoittei-den toteutumattomuuteen:

Missä ero budjetin ja toteuman välillä syntyi? Tuloissa, kuluissa vai molemmissa? Kun ero on paikallistettu, selvitetään onko kyseessä määrä- vai hintaero. Eli onko myyty vähem-

män vai halvemmalla kuin on suunniteltu tai onko tuotantopanoksia ostettu enemmän vai kal-liimmalla kuin on suunniteltu.

Kun budjetin ja toteuman erot on paikallistettu, voidaan miettiä syitä eroille. Onko yrityksen omas-sa toiminnassa tapahtunut jotain odottamatonta vai selittyvätkö erot toimintaympäristössä tapah-tuneilla muutoksilla, joita ei ole osattu ennakoida? Samalla voidaan arvioida, pystytäänkö tällaisiin muutoksiin vastaisuudessa jotenkin valmistautumaan ja pitääkö esimerkiksi yrityksen pitkän aikavälin tavoitteita ja suunnitelmia päivittää muutosten takia.

Tätä pohdintaa voidaan jatkaa kevään ja kesän aikana ja tarkkailla paitsi oman yrityksen toimintaa myös asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja kilpailijoiden toimintaa. Nämä pohdinnat konkretisoi-daan loppusyksyllä, jolloin tehdään yrityksen seuraavan vuoden budjetti. Tällöin yrityksen johdolle on jo piirtynyt jonkinlainen kuva, millaiseksi meneillään olevan tilikauden tulos on muodostumassa.

Esimerkin metsäpalveluyrityksessä selviää, että suurimmat erot budjetin ja toteutuneen toiminnan välillä ovat syntyneet energiapuun korjuussa. Tarkemmassa selvityksessä havaitaan, että energiapuu-leimikoiden hinnoittelussa on ollut ongelmia. Poistettavan rungon keskikoko ja kertymä on arvioitu useilla leimikoilla yläkanttiin, jolloin kohonneet korjuukulut ovat syöneet kannattavuuden.

Välittömänä toimenpiteenä metsäpalveluyrityksen johto päättää tarkistaa eri toimihenkilöiden energiapuuleimikoiden suunnittelumenetelmät ja aloittaa tarkempi seuranta valmistuneiden ener-giapuuleimikoiden toteumatiedoista. Myös hinnoitteluperusteita muutetaan siten, että metsäpalve-luyritykselle laskettu kate kestää aiempaa paremmin epätarkkuudet leimikkosuunnittelussa.

Kesän ja syksyn aikana toimenpiteiden vaikutusta mm. tehtyjen tarjousten ja ostettujen leimikoiden suhteeseen (eli tarjousten läpimenoastetta) seurataan ja havaitaan, että yhä harvempi tarjous johtaa kauppaan. Loppusyksystä tehtävässä budjetissa päädytään energiapuun osalta aiempaan katetasoon, mutta samalla toimihenkilöiden osto-osaamisen nostamiseen päätetään satsata koulutuksella.

Kassabudjetti maksuvalmiuden varmistajana Kassabudjetin tarkoituksena on ennustaa mahdollisimman tarkasti yrityksen rahaliikenne eli tule-

vat ja menevät rahat. Kuukauden mittainen kassabudjetti voidaan tehdä päivän tarkkuudella, sitä pidemmissä budjeteissa tarkkuus voi olla esimerkiksi viikko tai kuukausi.

Kassabudjetoinnista huolimatta yritys voi joutua tilanteeseen, jossa kassavarat eivät riitä kaikkien tulevien laskujen maksamiseen. Tällöin on

1. tehostettava omien saatavien perintää2. neuvoteltava alihankkijoilta ja tavarantoimittajilta lisää maksuaikaa3. sovittava rahoittajien kanssa lainanlyhennyksien siirroista, koron alennuksista, limiitin nostosta

tms.Lähde: Yrityksen talous- ja verotusopas / Keuke

Budjetoinnin hyödyt yrityksen johtamisessa. (Neilimo & Uusi-Rauva 2005, s. 232)


KUSTANNUSLASKENTAMenestyvän yritystoiminnan kulmakiviä ovat asiakkaita houkutteleva tuote tai pal-velu ja oikea hinnoittelu. Vaikka monesti markkinat määräävät hinnan, on yrityksen tiedettävä, kuinka paljon tuotteen tai palve-lun valmistaminen aiheuttaa kustannuksia ja kannattaako sitä ylipäätään tuottaa. Mitä useampia tuotteita tai palveluita yrityksen valikoimaan kuuluu, ja mitä suurempi osa yrityksen kokonaiskustannuksista on ns. hal-lintokuluja, sitä haasteellisempaa kustannus-laskenta on.

Kustannuslaskentaan on kehitetty monia menetelmiä, joista tässä esitellään muuta-mia. Eräs yksinkertaisimmista menetelmistä on vaihtoehtoiskustannusten menetelmä. Siinä suorien kustannusten sijasta käyttää vaihtoehtoiskustannuksia ja sovelletaan me-netetyn hyödyn periaatetta. Kustannusten suuruuden määrittää tällöin se hyöty, joka olisi saatu käyttämällä tuotannontekijä jo-honkin muuhun tarkoitukseen.

Esimerkiksi yrityksen omistaman toimis-totilan kustannukset voidaan pääoman poistojen, vakuutus- ja sähkömaksujen jne. selvittämisen ja laskemisen sijasta määrittää selvittämällä, kuinka paljon yritys saisi tuloja pistämällä toimiston vuokralle. Menetetty vuokratulo on tällöin toimiston aiheuttama kustannus yritykselle.

KatetuottolaskentaYrityksen tulokseen vaikuttavia tekijöitä voi-daan tarkastella esimerkiksi katetuottolas-kennalla, jossa kustannukset jaetaan muut-

tuviin ja kiinteisiin kustannuksiin. Muuttuvat kustannukset riippuvat enemmän tai vä-hemmän lineaarisesti toiminnan määrästä. Kiinteät kustannukset sen sijaan eivät muu-tu ainakaan merkittävästi vaikka toiminnan määrä muuttuisikin.

Katetuotto saadaan vähentämällä myyn-tituotoista muuttuvat kustannukset. Kun katetuotosta vähennetään kiinteät kustan-nukset, jää jäljelle tulos.

Katetuottolaskennassa tarkastellaan toi-minnan volyymin ja kannattavuuden välistä riippuvuutta tilanteessa, jossa volyymi vaih-telee olemassa olevan kapasiteetin ja kiin-teiden kustannusten rajoissa. Katetuotto-ajattelua ei voidakaan soveltaa kovin pitkän aikavälin suunnittelussa, sillä tarpeeksi pit-källä aikavälillä kaikki kustannukset voidaan ajatella muuttuviksi kustannuksiksi. Yleensä suunnitteluaika on korkeintaan vuosi.

Katetuottoajattelua kuvaa oheinen kannattavuuskuvio. Kuvioon on piirretty myyntituotot sekä kiinteät-, muuttuvat- ja kokonaiskustannukset eri toimintasuhteil-la. Kuviosta nähdään, että myyntituottoja ja kokonaiskustannuksia kuvaavat suorat leikkaavat toisensa 50 prosentin toiminta-suhteella. Tätä leikkauspistettä kutsutaan kriittiseksi pisteeksi. Se tarkoittaa, että kes-kimäärin toteutuneilla kustannustasolla ja palvelun myyntihinnalla tarkasteltava kone kattaa omat kulunsa, jos sen toimintasuhde on vähintään 50 prosenttia. Tätä suurem-malla toimintasuhteella se tuottaa voittoa ja pienemmällä tappiota.

Kannattavuuskuviossa tarkasteltavaa ko-netta on saatu työllistettyä siten, että sen toimintasuhde on 70 prosenttia. Tällöin toteutuneen ja kriittisen pisteen välinen erotus, eli varmuusmarginaali on 20 pro-

Myy

ntu

otot M

uuuv

at

kust

.Ka

tetu

oo

Kiin

t.kus

t.

Voi o

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100

TUO

TO/K

UST

ANN

UKS

ET, €

/V

TOIMINTASUHDE

Myyn tuotot Kiinteät kustannukset

Muu uvat kustannukset Kokonaiskustannukset

Krii nenpiste

Varmuusmarginaali

Katetuottolaskennan periaate. (Neilimo & Uusi-Rauva 2005, s. 67)

Kannattavuuskuvio.

Kapasiteetti tarkoittaa koneen tai lait-teen enimmäistuotantokykyä.

Toiminta-aste tarkoittaa toteutunutta tuotantoa.

Toimintasuhde tarkoittaa toteutuneen toiminta-asteen osuutta kapasiteetista.


senttiyksikköä. Mitä pienempi varmuus-marginaali on, sitä tärkeämpää on seurata toimintasuhteen kehittymistä sekä myynti-tuottoja ja kustannuksia.

Katetuottolaskentaa käytetään erityisesti tulossuunnittelun ja hinnoittelun tukena. Eri tekijöille voidaan tehdä ns. herkkyysa-nalyysiä, jossa muunnellaan laskennan eri lähtöolettamuksia ja selvitetään niiden vai-kutuksia lopputulokseen. Hinnoittelussa katetuottolaskennalla voidaan tutkia pien-ten hintamuutosten vaikutuksia kokonais-kannattavuuteen, kun tarkasteluun liitetään näkemys kysynnän hintajoustosta.

KustannuslajilaskentaYrityksen kustannukset muodostuvat sen käyttämistä resursseista eli tuotannonteki-jöistä. Yritys käyttää tuotannossaan työvoi-maa, työtiloja sekä koneita ja laitteita. Niistä jokainen aiheuttaa yritykselle kustannuksia.

TyökustannuksetTuotteen tai palvelusuoritteen edellyttämä työkustannus muodostuu kahdesta osate-kijästä – tehdyn työn määrästä (ha, m³, kpl, h) ja työn yksikkökustannuksesta (€/ha, €/m³, €/kpl, €/h). Työkustannusten keskeinen tekijä on palkka. Palkka on työsopimuslain mukaan työsuhteeseen perustuva korvaus tehdystä työstä. Yrityksen maksama koko-naistyövoimakustannus muodostuu brutto-palkan lisäksi välillisistä työvoimakustannuk-sista, joista suurin osa on lakisääteisiä.

Urakkapalkkauksessa suoritukseen si-dotun palkanosan suuruus on suoraan verrannollinen työsuorituksen määrään. Urakkapalkkauksen perusteet pyritään yleensä määrittämään siten, että normaali-joutuisuudella suoritetusta työstä palkan-saajan ansioksi muodostuva urakkapalkka on normaalin aikapalkan suuruinen. Koska urakkatyössä työtahti kuitenkin on usein tuntityötä joutuisampaa, on esimerkiksi Metsäalan työehtosopimuksessa sovittu, että suorat urakat on hinnoiteltava niin, että työntekijän työskennellessä normaalil-la urakkatyövauhdilla hänen palkkansa on 20 % hinnoitteluperusteena olevaa palkkaa suurempi ja kasvaa työsuorituksen kasvaessa suoritusosuuden suhteessa.

Aine- ja muut lyhytvaikutteiset kustannuksetAineet-kustannuslajiin luetaan raaka-aineet, osat ja puolivalmisteet, apu- ja lisäaineet ku-ten poltto- ja voiteluaineet sekä tarvikkeet. Aineiden ja työkustannusten lisäksi muita lyhytvaikutteisia kustannuksia ovat esimer-kiksi huolto- ja korjauspalvelut, asiantuntija-palkkiot, tilavuokrat jne.

Esimerkki. KatetuottolaskelmaMetsäpalveluyritys myy 2-vuotiaita kuusen taimia 150 000 kpl hintaan 0,30 €/taimi. Taimien hinta metsäpalveluyrityksen varastolle tuotuna on 0,18 €/taimi. Varastoalueesta sekä siellä olevasta varas-tohallista ja pienkuormaimesta aiheutuu kiinteitä kuluja vuosittain 4 800 € (tiemaksu, sähköliittymä, vakuutukset, hallin poistot ja pääoman korot).

Muuttuvia kustannuksia (mm. palkkakulut) aiheutuu taimikuorman purkamisesta, taimien kaste-lusta, taimilaatikoiden lastaamisesta asiakkaan kuljetusvälineeseen ja myyntilaskujen kirjoittamisesta yrittäjän arvion mukaan 0,05 €/taimi. Muuttuvien kustannusten kokonaismäärä on siis taimen hinta 0,18 €/taimi + muut muuttuvat 0,05 €/taimi = 0,23 €/taimi.

Katetuottolaskelma:1) Myyntituotot 150 000 kpl * 0,30 € 45 000 €2) Muuttuvat kustannukset 150 000 kpl * 0,23 € - 34 500 €3) KATETUOTTO = 7 500 €4) Kiinteät kustannukset - 4 800 €5) VOITTO = 2 700 € / 0,02 €/taimi

Yrityksen henkilöresurssit ovat keväisin tiukoilla ja yrittäjä haluaa siirtää työpanosta taimikaupasta paremman katteen antaviin suunnittelutöihin. Taimikaupasta ei kuitenkaan haluta luopua kokonaan, sillä taimiasiakkaat hankkivat todennäköisesti muutaman vuoden päästä taimikonhoitopalveluita. Yrittäjä päättelee, että taimien hintaa nostamalla myytävä taimimäärä ja myyntiin tarvittava työmää-rä vähenevät, koska osa asiakkaista siirtyy hankkimaan taimet muualta.

Jos taimien hintaa korotetaan 10 prosentilla, kuinka paljon taimien myyntimäärä voi vähentyä, ilman että toiminnan kannattavuus heikkenee?

Koska taimien myyntimäärä vaikuttaa vain myyntituottoihin ja muuttuviin kustannuksiin, voidaan laskennassa keskittyä katetuottolaskennan kolmeen ensimmäiseen riviin. Muodostetaan yhtälö, jossa laskettavaa myyntimäärä merkitään X:llä:

Myyntituotot – Muuttuvat kustannukset = KATETUOTTOX kpl * 1,1*0,30 € – X kpl * 0,23 € = 7 500 €0,33 €*X – 0,23 €*X = 7 500 € 0,10 €*X = 7 500 € | : 0,10 € X = 75 000 > Jos yritys onnistuu myymään korotetulla hinnalla vähintään 75 000 taimea (- 50 %), on hinnan

korotus taloudellisesti järkevää. Taimikaupan kriittinen piste korotetulla taimien hinnalla on 48 000 taimea, sillä sitä pienemmällä

taimimäärällä katetuotto on pienempi kuin toiminnan aiheuttamat kiinteät kustannukset (0,10 € * 48 000 kpl = 4 800 €).

Jos yritys saa myytyä korotetulla taimien hinnalla vähintään 75 000 taimea, taimikaupan kate säilyy ennallaan ja työvoimaa vapautuu suunnittelutöihin. Jos taimien myyntimäärä tippuu vähemmän kuin 50 prosenttia, taimikaupan kate kasvaa hinnankorotuksen seurauksena.

Esimerkki. JälleenhankintahintaYritys on hankkinut henkilöauton 30 000 €:n hintaan. Vuoden päästä vastaava uusi auto maksaa 33 000 € ja vuoden vanhasta autosta saisi 27 000 €. Ensimmäisen vuoden jälleenhankintahintaan perus-tuva poisto olisi 33 000 € - 27 000 € = 6 000 €.

Ennakkolaskelmissa, kuten tarjoushinnoit-telussa, ainemäärät ja –kustannukset perus-tuvat yleensä vakiohintoihin. Jälkilaskennassa hyödynnetään inventaarioita, joiden avulla pysytään selvillä varastomääristä ja tarkaste-lukauden käytöstä. Varastokirjanpidosta on voitava selvittää eri aikoina ja eri hinnoilla hankittujen aine-erien määrä ja arvo.

PääomakustannuksetPääomakustannuksia aiheutuu pitkävaikut-teisten tuotannontekijöiden hankinnasta, hallussapidosta ja vakuuttamisesta. Täl-laisia tuotannontekijöitä ovat esimerkiksi rakennukset. Hankintamenon aiheuttamia

kustannuksia ovat poistot ja korot. Pääoma-kustannuksia ovat myös vaihto-omaisuus-varastoihin sidotun pääoman korot sekä vakuutukset.

Pitkävaikutteinen meno voidaan jaksot-taa eri tilikausille inventointimenettelyllä, jos pitkävaikutteisen hyödykkeen kuluminen voidaan mitata yksiselitteisesti. Usein se on kuitenkin mahdotonta, jolloin käytetään las-kennallista poistomenettelyä. Sen ideana on jakaa hankintameno niin monelle tilikaudel-le kuin hankittua laitetta tms. voidaan käyt-tää tulonhankkimistoiminnassa.

Kustannuslaskennassa poistot perustuvat arvon vähentymiseen, joka voidaan mitata


esimerkiksi jälleenhankintahinnan ja jään-nösarvon erotuksena. Siinä ajatuksena on ottaa huomioon hintojen nousu.

Jälleenhankintahintaan tehtyjen poisto-jen kautta yritykseen kertyy infl aation, eli hintojen kohoamisen, vallitessa paremmin pääomaa uusintainvestointia varten. Kun poistot lasketaan todellinen hintojen koho-aminen huomioiden ja pääomakustannus pystytään siirtämään hintoihin, turvataan se, että käytössä oleva kapasiteetti voidaan uusia myöhemmin.

KorkoPääoman käytöstä johtuva korkokustannus-ten käsittely voidaan kustannuslaskennassa ratkaista seuraavilla tavoilla

1. Kustannuksiin sisällytetään toimin-taan sidotun koko pääoman lasken-nalliset korot

2. Kustannuksiin sisällytetään vain to-della maksetut korot (vieras pääoma)

3. Kustannuksiin ei sisällytetä lainkaan korkoa, vaan korot otetaan huomi-oon esimerkiksi sisällyttämällä ne kate- tai voittotavoitteeseen.

Kirjanpidossa tuloslaskelmaan merkitään vain vieraan pääoman korkokulut. Oman pääoman kulut eivät siten näy tuloslaskel-massa kulueränä, vaan ne on ajateltu kuitat-tavan mahdollisesta voitosta.

Erityisesti rahoitus- ja vaihto-omaisuuden määrä vaihtelee monesti tilikauden aikana huomattavasti. Tämä aiheuttaa mittauson-gelmia toimintaan sitoutuneen pääoman korkokustannuksia laskettaessa. Arvioitaes-sa sitoutuneen pääoman määrää, voidaan käyttää esimerkiksi keskimääräislaskentaa, jossa toimintaan sitoutunut pääoma laske-taan kuukausittaisena keskiarvona.

Laskentakorkona voidaan pitää esimerkik-si yrityksen keskimääräistä lainojen korkoa tai jos yrityksellä on useampia lainoja laina-summalla painotettua keskikorkoa.

Esimerkki. Vuotuinen poistoMetsuriyritys on hankkinut taajamametsien puunkorjuuta varten mönkijä-metsäperävaunu-hydrau-likuormain-yhdistelmän 20 000 €:n hintaan. Yhdistelmän pitoaika on 5 vuotta ja yrittäjä arvioi, että vastaavan yhdistelmän hinta kohoaa 5 prosenttia vuodessa, joten pitoajan lopulla vastaavan laitteis-ton hinta olisi 1,055 * 20 000 € = 25 500 €. Tarjousten laskennassa yritys käyttää 20 %:n tasapoistoa.

Jos poistoperustaksi otetaan mönkijä-yhdistelmän hankintahinta, vuotuiseksi poistoksi saadaan 0,2 * 20 000 € = 4 000 €. Jos poistoperustaksi otetaan mönkijä-yhdistelmän arvioitu jälleenhankintahinta, vuotuiseksi pois-

toksi saadaan 0,20 * 25 500 € = 5 100 €.Kun yrittäjä arvioi mönkijä-yhdistelmän vuotuiseksi käyttötuntimääräksi 1 000 tuntia, valitun pois-

toperustan vaikutus yhdistelmän käyttötuntikustannukseen on (5 100 € - 4 000 €) / 1 000 h = 1,10 €/h. Mikäli yritys pystyy sisällyttämään korkeamman tuntikustannuksen palvelun hintaan ja työllis-

tämään mönkijä-yhdistelmää suunnitellusti, kertyy yritykseen koneyhdistelmän käyttöaikana uutta pääomaa riittävästi uuden yhdistelmän hankkimiseksi.


HINNOITTELU

HinnoittelustrategiatYrityksen hinnoittelustrategia on osa koko yrityksen pitkän aikavälin suunnittelua. Sen tavoitteena on etsiä sopivat menetelmät haluttuihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Hin-noittelustrategiat voidaan jakaa neljään ryh-mään sen mukaan, millaisia tuottoja mark-kinaosuustavoitteita ja millaisella aikataululla niillä pyritään saavuttamaan.

Markkinaosuuden maksimointistrategia perustuu kilpailijoita alhaisempaan hintaan, jolla asiakkaita saadaan siirtymään kilpaili-joilta itselle. Usein yritystoiminnan alkuvai-heessa joudutaan turvautumaan tähän stra-tegiaan, sillä uuden tulokkaan on raivattava oma tilansa markkinoille. Pidemmän päälle hinnalla kilpailu edellyttää kilpailijoita tehok-kaampia tuotantoprosesseja.

Tulevaisuuden kasvun strategiassa tuot-to- ja markkinaodotukset ovat korostetusti tulevaisuudessa. Strategiassa pyritään pitkä-aikaisiin asiakassuhteisiin ja korkeisiin tuot-toihin asiakkuuden myöhemmässä vaihees-sa. Metsäpalveluyritys voi soveltaa tällaista strategiaa esimerkiksi houkuttelemalla pal-velusopimusasiakkaita ensimmäisen vuoden alennetulla hinnalla.

Neutraali hinnoittelustrategia sopii vakiin-tuneeseen markkinatilanteeseen. Silloin yri-tys tyytyy nykyiseen markkinaosuuteensa, eikä tavoittele lyhytaikaisia, suuria voittoja ”kermankuorinta” –hinnoittelulla. Hinta ei poikkea suuresti kilpailijoiden hinnoittelusta ja hinnan merkitys palveluiden markkinoin-nissa on pieni. Markkinoinnissa voidaan hin-nan asemesta painottaa esimerkiksi laatute-kijöitä.

Jos yritys on pystynyt kehittämään hou-kuttelevan tuotteen tai palvelun, joka poikkeaa olennaisesti muiden vastaavista tuotteista ja palveluista, yritys voi soveltaa asiakasarvon maksimoinnin strategiaa. Tä-mä voi tarkoittaa esimerkiksi selvästi kor-keampia palvelun hintoja sellaisella alueella, jossa ei ole kilpailijoita. Tällainen hinnoittelu houkuttelee kuitenkin ennen pitkää alueel-le uusia yrittäjiä, jos palvelulle on riittävästi kysyntää.

HinnoittelumenetelmätHinnoittelumenetelmillä yritys toteuttaa va-littua hinnoittelustrategiaa.

Kustannusperusteinen hinnoittelume-netelmä pohjautuu kustannuslaskennan tietoihin. Markkinaperusteinen hinnoittelu taas perustuu vallitsevaan markkinahin-tatasoon. Siinä tavoitehinta määritetään sovittamalla yhteen tuotteen tai palvelun tuottamiskustannukset ja markkinahintata-

Esimerkki. Metsuriyrityksen tuntikatetavoiteMetsuriyritys on päätynyt hinnoittelumalliin, jossa jokaiselle työmaalle lasketaan varsinaisen metsuri-työn hinta Metsäalan työehtosopimuksen mukaisesti. Tämän hinnan päälle lasketaan palkan sivuker-toimet, aiheutuvat matkakustannukset ja tarjouksen tekemisestä aiheutuneet kustannukset. Näiden välittömien kustannusten päälle lisätään tuntikate, joka sisältää yrityksen hallinto- ja muut välilliset kustannukset sekä yrityksen voittotavoitteen.

Tuntikatetavoite määritellään vuosibudjetin laatimisen yhteydessä. Budjetissa vuoden työmääräksi on arvioitu 1200 tuntia, kiinteiksi välillisiksi kustannuksiksi 9 400 € ja voittotavoitteeksi 5 000 €. Näillä tiedoilla yrityksen tuntikatetavoite on:

(9400 € + 5000 €) / 1200 h = 12 €/h.Kun yritys tekee tarjouksia, ensin lasketaan työmaan välittömät kustannukset ja sitten lisätään

tuntikate työmaan arvioidun keston mukaan. Näin saadusta perushinnasta voidaan sitten johtaa varsinainen tarjoushinta ottaen huomioon esimerkiksi työkohteen ennakkotietoihin liittyvät epävar-muudet, kilpailutilanne ja yrityksen oman hinnoittelustrategia.

so. Kannattavuusperusteinen hinnoittelu on perustaltaan kustannusperusteista, mutta siinä huomioidaan tuotantokustannusten ohella myös tuotteelle tai palvelulle kohdis-tettu kannattavuustavoite.

Hinnoittelupäätökseen voi tuotantokus-tannusten, kannattavuustavoitteen ja mark-kinahinnan ohella vaikuttaa se, halutaanko vallata markkinoita, torjua kilpailijoiden markkinoille tuloa vai kuoria kerma.

Pelkistetysti yritysjohdon on hinnan ase-tannassa kyettävä vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

1. Mitkä ovat tuotteen tai palvelun tuottamiskustannukset yritykselle?

2. Mikä on tuotteen tai palvelun mark-kinahinta?

3. Mitä muita tavoitteita kannattavuus-tavoitteen lisäksi pyritään saavutta-maan?

4. Ryhdytäänkö tuotetta tai palvelua tuottamaan ja markkinoimaan?

Metsurityön hinnoitteluMetsuripalveluiden hinnoitteluun pätevät samat periaatteet kuin muidenkin palvelui-den hinnoitteluun. Palvelun tuottamisesta aiheutuneiden välittömien kustannusten lisäksi hinnan on katettava myös yrityksen välilliset kustannukset, kuten markkinointi- ja hallintokulut sekä tuotettava yritykselle voittoa. Lisäksi on pohdittava muut kuin taloudelliset tavoitteet – halutaanko vallata uusia markkinoita ja asiakkaita vai kenties kuoria kermaa.

Olipa hinnoittelun strateginen tavoite mikä hyvänsä, hinnoittelun perusteeksi kannattaa ottaa varsinaisesta metsurityöstä syntyvät kustannukset. Koska asiakkaalle ainoa maksuhalukkuutta synnyttävä asia on varsinainen metsurityö, kaikki sivukulut on pyrittävä minimoimaan, jotta yrityksen kan-nattavuus säilyy ja töitä riittää.

Metsuriyritys voi käyttää palveluidensa hinnoittelun perusteena alan työehtosopi-

muksessa määriteltyjä, työn vaativuuteen perustuvia palkkoja. Ammattitaitoisen yrit-täjämetsurin on saatava omasta työstään vähintään saman verran palkkaa kuin hän saisi samasta työstä toisen palveluksessa. Ja jos yritys työllistää metsureita, on heille maksettava vähintään työehtosopimuksen ja työn vaativuuden mukaista palkkaa.

Metsurin palkka koostuu työn vaativuu-desta, työntekijän pätevyydestä ja työsuo-rituksesta. Tavanomaisissa metsätalouden töissä yrittäjämetsuri voi laskea kustannuk-set suoran urakan mukaisesti, jolloin korva-us perustuu työmäärään ja vaativuusryhmä-kohtaiseen palkkaan.

Työehtosopimuksessa lähdetään kuu-kausipalkasta, jonka tasosta työntekijä- ja työnantajajärjestöt ovat yhdessä sopineet. Kuukausipalkka perustuu työn vaativuu-teen. Metsäalan työehtosopimuksessa työt on jaettu neljään vaativuusryhmään:

1. Lyhyttä opastusta ja normaalia vas-tuuta vaativat metsätyöt. Lähinnä harjoittelijat yms.

2. Normaalia ammattitaitoa ja vastuu-ta vaativat metsätyöt, johon sisältyy työsuoritukseen liittyvää tiedon ke-ruuta ja laadun seurantaa. Esimer-kiksi istutustyö, raivaussahatyö ja hakkuutyö.

3. Vaativuusryhmä 2:n töitä vaativam-mat metsätyöt, jotka vaikuttavat muiden työntekijöiden tai alihank-kijoiden työsuorituksiin. Esimerkiksi erilliset suunnittelu- ja mittaustyöt sekä myrskytuhoalueiden työt.

4. Vaativuusryhmä 3:n töitä vaativam-mat metsätyöt, jotka sisältävät mui-den työntekijöiden ja/tai alihank-kijoiden ohjaukseen liittyviä töitä. Esimerkiksi työryhmän vetäminen ja työmaiden työketjujen suunnittelu.

Työntekijäkohtainen vaativuusryhmä määritellään vuosittain työntekijän pääasi-allisten työtehtävien vaativuuden ja niihin


käytettävän työajan perusteella punniten.Kuukausipalkasta johdetaan yksikköpalk-

ka (€/m³, c/kpl) keskimääräisiin työn tuotta-vuustietoihin perustuen. Tuottavuustiedot on laskettu mm. eri työmenetelmille, taimi-kon tiheydelle, puulajille, lumen syvyydelle ja maaperän kivisyydelle eli sellaisille työkoh-teen ominaisuuksille, joilla on suuri merkitys työsaavutukseen. Annettujen tuottavuus-tietojen sijasta laskennassa voidaan käyttää myös yrityskohtaisia työntutkimukseen pe-rustuvia tuottavuuslukuja.

Työntekijän kuukausi- tai yksikköpalkkaan vaikuttaa lisäksi se, tekeekö hän työtä omilla vai työnantajansa työvälineillä. Jos metsuri käyttää omia työvälineitä, palkkaan lisä-tään tästä korvauksena prosenttimääräinen ”moottorisahakorvaus”.

IstutustyöIstutustyö kuuluu vaativuusryhmään 2 (nor-maalia ammattitaitoa ja vastuuta vaativat metsätyöt) ja sille on sovittu tietty, sopimus-kauden voimassa oleva aikapalkkaperuste. Esimerkiksi joulukuussa 2015 tämä aikapalk-ka oli 10,37 €/h.

Istutustyön tuotokseen vaikuttavat työ-vaikeustekijät ovat:

taimilaji (pottitaimi/paljasjuurinen) ja istutusväline (pottiputki/kuokka)

maaperä (tiiviys, kivisyys, juurakkoisuus) muokkausjälki (istutuskelpoisten kohti-en osuus)

tiivistämistä kaipaavien istutuskohtien osuus

hakkuutähteiden poiston tarve täydennyslaikutuksen tarve taimien noutomatka, noudettava määrä ja taimien asettelutarve

maastoluokka (kuinka paljon haittaa liik-kumista)

likaisuus (istutusvuonna kulotetut työ-maat)

muut työt ja työvaikeustekijät, joiden arvioidaan vaikuttavan työsuoritukseen

Urakkapalkan laskenta:työmäärä * yksikköhinta = palkka> yksikköhinta = palkka / työmäärä

Esimerkki. IstutustyöMetsäpalveluyritys on saanut tarjouspyynnön kahdeksan hehtaarin uudistusalan istuttamisesta. Tar-jouspyynnössä kerrotaan, että uudistusalalta on kerätty latvusmassa energiakäyttöön, jonka jälkeen alue on laikutettu edellisenä syksynä. Uudistusalalle istutetaan 2-vuotiaita kuusen pottitaimia, jotka tarjouspyynnön jättäjä toimittaa uudistusalan reunaan. Istutustyöstä on täytettävä omavalvontalo-make.

Metsäpalveluyrittäjä on aiempina vuosina tehnyt istutustyötä tarjouspyynnön jättäjälle ja tietää, että tarjouspyynnössä esitetyt tiedot ovat luotettavia. Hän päättää kuitenkin vielä soittaa ja pyytää tarkennuksia muutamiin yksityiskohtiin, kuten taimien varastopaikan sijaintiin ja kasteluveden saata-vuuteen, taimipottien kokoon sekä maanmuokkauksen tekijään.

Nämä tiedot saatuaan, maanmuokkauksen tekijälle soitettuaan sekä kartasta ja ilmakuvilta kohtee-seen tutustuttuaan, yrittäjä päättää, että tarjouksen jättäminen ei edellytä maastokäyntiä. Jos tarjouk-sen pyytäjä tai maanmuokkaaja olisivat ennestään tuntemattomia tai he olisivat antaneet kohteesta, sen kivisyydestä ja hakkuutähteiden määrästä ristiriitaista tietoa, olisi yrittäjä käynyt tutustumassa kohteeseen paikan päällä.

Tarjouslaskenta alkaa varsinaisen istutustyön kustannusten ja ajanmenekin selvittämisellä. Tässä yrittäjä hyödyntää Metsäalan työehtosopimuksen koulutusaineistoa, johon sisältyy myös Excel-muotoinen funktiolaskentapohja.

1. Lasketaan istutettavien taimien lkm ja työn suorittamiseen tarvittava perusaika. a. Taimia istutetaan 8 ha * 1800 kpl/ha = 14 400 kplb. Taimet istutetaan 60 mm:n pottiputkella, maaperäluokka on 1 (vähäkiviset moreenimaat)

ja maanmuokkauksen laatu on tavallinen > koulutusaineiston antama ajanmenekki on 5,58 tuntia/1000 taimea, joten kokonaisajanmenekki on 14,4 * 5,58 h = 80,4 tuntia.

2. Tarkennetaan ajanmenekkiäa. Maastoluokka, kerroin 1 (normaali, ei sanottavasti haittaa liikkumista)b. Viljelytiheys, kerroin 1 (1800 kpl/ha)c. Likaisen työn lisä, kerroin 1 (aluetta ei ole kulotettu)

3. Taimet noudetaan keskimäärin 130 metrin päästä, kerralla tuodaan 160 kpl ja taimia ei erikseen asetella kantoastiaan. Taimien noudon ajanmenekiksi saadaan taulukosta 0,71 tuntia/1000 tai-mea, joten kokonaisajanmenekki on 14,4 * 0,71 h = 10,2 tuntia.

4. Istutuskohtien tiivistämistarve alle 10 % istutuskohdista > ei lisäajanmenekkiä.5. Hakkuutähteiden poisto alle 5 % istutuskohdista > ei lisäajanmenekkiä.6. Täydennyslaikutuksen tarve alle 5 % istutuskohdista > ei lisäajanmenekkiä.

Koska maasto, viljelytiheys, työn likaisuus, maanmuokkauksen laatu ja hakkuutähteiden määrä ovat normaalitasoa, ei perusajanmenekkejä tarvitse korjata kertoimilla.

Istutustyön ajanmenekki em. lähtötiedoilla on yhteensä 80,4 + 10,2 = 90,6 tuntia. Istutustyön lisäksi työaikaa kuluu taimien kasteluun, koealojen mittaamiseen ja omavalvontalomakkeen täyttämiseen arviolta yhteensä 4 tuntia, joten kaikkiaan työkohteella arvioidaan kuluvan työaikaa noin 95 tuntia, eli 11,9 työpäivää.

Yrittäjä laskee työkohteen palkkauskustannukseksi 95 h * 10,37 €/h * 1,43 = 1 409 €. Palkkakerroin 1,43 sisältää lakisääteiset palkan sivukulut sekä lomapalkan ja lomarahan.

Istutustyöstä aiheutuu yhteensä 12 ajomatkaa työmaalle, yhteensä 720 km * 0,45 €/km = 324 €. Yrittäjä on aiemmin laskenut katetuottolaskennalla ja budjetoidulla työtuntimäärällä, että kiintei-

den kustannusten ja yrittäjäriskin kattamiseksi jokaisen tehdyn työtunnin on tuotettava välittömien kustannusten jälkeen katetta 12 €. Tälle työkohteelle välillisiä kustannuksia kohdistuu siis 95 * 12 = 1 140 €.

Palkkauskustannukset, matkat ja katetavoite tekevät yhteensä 1 409 € + 324 € + 1 140 € = 2 873 €.Metsäpalveluyrittäjä päätyy tekemään tarjouksen istutustyöstä hintaan 2 880 € eli 20 c/kpl +

alv 24 %.

RaivaussahatyöRaivaussahalla tehtävä taimikonhoito- ja ennakkoraivaustyö kuuluvat myös vaati-vuusryhmään 2 (normaalia ammattitaitoa ja vastuuta vaativat metsätyöt), ja sille so-vittu aikapalkka oli joulukuussa 2015 10,37 €/h. Jos metsuri käyttää omaa raivaussahaa, maksetaan aikapalkan päälle moottorisa-haosuus 26,3 %, joten urakkapalkaksi tulee 1,263*10,37 €/h = 13,10 €/h.

Aikapalkasta voidaan johtaa urakkapalkka jakamalla tuntipalkka työmäärällä eli tuotos-

luvulla, joka voidaan määrittää Metsäalan työehtosopimuksen koulutusaineiston avul-la. Tuotosluvun määrittämiseksi tarvitaan tietoa työkohteen ominaisuuksista.

Taimikonhoidon tuotokseen vaikuttavat työvaikeustekijät ovat:

poistuman puulaji poistuman tiheys, kpl/ha poistuman kantoläpimitta maasto (kaltevuus, kivisyys, aluskasvilli-suus, upottavuus, muokkausjälki)

kausi (lumipeitteen vahvuus)


HakkuutyöMyös puutavaran hakkuutyö kuuluu vaati-vuusryhmään 2 (normaalia ammattitaitoa ja vastuuta vaativat metsätyöt).

Puutavaran hakkuun tuotokseen vaikut-tavat työvaikeustekijät ovat:

Poistuman järeys, dm³/rungon osa oksaisuus maasto (kaltevuus, kivisyys, aluskasvilli-suus, upottavuus)

kausi (lumipeitteen vahvuus) poistettavan puuston tiheys, m³/ha hakkuutapa (ensiharvennus, muu har-vennus, päätehakkuu)

INVESTOINNIT

Investointien lajitInvestointi on rahan käyttämistä kulutuksen sijasta pääoman kerryttämiseen ja tulevai-suuden tulojen kasvattamiseksi. Rakenne-taan toimitiloja, ostetaan koneita, luodaan markkinointikanavia tai toteutetaan myyn-ninedistämiskampanjoita.

Metsuri- ja metsäpalveluyrityksillä inves-toinnit eivät ole aivan yhtä merkittävässä asemassa kuin esimerkiksi metsäkoneyrityk-sillä. Koska metsäpalveluiden tuottaminen ei välttämättä tarvitse suuria panostuksia ko-neisiin, laitteisiin ja rakennuksiin, voi yrityk-sen tase olla melko kevyt ja houkutus mah-dollisten voittojen jakamiseen omistajille suuri. Tästä voi yritykselle seurata vaikeuksia kestää heikompia aikoja, koska esimerkiksi rahoituslaitokset haluavat myöntämilleen lainoille riittävät vakuudet. Jos yrityksellä ei ole riittävästi vakuuksia, on omistajien usein kiinnitettävä omaa henkilökohtaista omai-suuttaan yrityksen velkojen vakuudeksi.

Investoinneilla on merkittävä liiketalou-dellinen rooli, ja ne saattavatkin ratkaista koko yrityksen tulevaisuuden. Investoinnit luovat toiminnalle mahdollisuudet, mutta pääomasta on lähes aina pulaa. Rajalliset resurssit on kohdennettava järkevästi keske-nään kilpaileviin tarkoituksiin.

Investointi eroaa liiketoiminnan tavan-omaisesta päätöksenteosta monella tavalla. Pitkä sitoutumisaika luo investointipäätök-sille omat haasteensa, jotka on otettava huomioon investointeja suunniteltaessa. Tyypillistä on, että investointipäätös on kertaluonteinen, mutta toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Merkittävän investoin-nin oikea ajoitus on siksi tärkeää. Toisaalta tulevaisuus on aina epävarma ja vaikeasti ennustettavissa, eikä selvienkään trendien jatkumiseen voi luottaa.

Jo investointia suunniteltaessa on pystyt-tävä yhteismitallistamaan eri ajanjaksojen

tuotot ja kustannukset. Lisäksi on kiinnitet-tävä huomiota kassavirtojen ajoittumiseen, millä on usein merkittäviä liiketaloudellisia seurauksia.

Johdonmukainen investoinnin suunnitte-lu koostuu seuraavista vaiheista:

1. Heräte investointiin syntyy2. Todellisen investointiongelman ja

tarpeen määrittäminen. Mihin asiaan haemme muutosta?

3. Täsmennetään tavoitteet (päätök-senteon hyvyyskriteerit)

4. Etsitään investointi-ideoita

Esimerkki. TaimikonhoitotyöMetsuripalveluita tarjoava yritys laskee tarjouksen 5 hehtaarin taimikonhoitokohteelle, josta on mi-tattu oheiset tiedot. Laskennassa yrittäjä hyödyntää Metsäalan TES:n tuotostietoja.

Sijainti 8 km:n päässä yrittäjän asunnosta Kuusitaimikko (hintakerroin 1,23), poistuma 7500 r/ha, poistuman kantoläpimitta 5,5 cm Maasto vaikeuttaa työskentelyä selvästi (kaltevuus ja kivisyys – maastoluokka 2 – kerroin 1,07) Työ voidaan suorittaa lumettomana aikana – ei kausikorotusta Koealoja mitataan 10 kpl – mittauskorvaus 2,82 €/ha

Annettujen lähtötietojen perusteella yrittäjä laskee metsurityön kustannukset: Perkaus-harvennuksen työkohtainen palkka taulukosta: 314,17 €/ha Lisäkerroin kuusikosta: 1,23 * 314,17 €/ha = 386,43 €/ha Maastokerroin 1,07 * 386,43 = 413,48 €/ha Koealojen mittauskorvaus 2,82 + 413,48 = 416,30 €/ha Lasketaan mukaan palkan sivukulut 1,43 * 416,30 = 595,31 €/ha

Yrittäjä arvioi työmaan keston jakamalla työkorvauksen 416,30 €/ha tuntipalkalla 13,10 €/h ja saa hehtaarin ajanmenekiksi 31,8 tuntia. Viiden hehtaarin harvennus kestää siis 5 * 31,8 = 159 työtuntia eli 22 työpäivää. Tämän tiedon avulla yrittäjä määrittää työkohteen teosta aiheutuvat matkakulut (22 pv * 8 km * 2 krt/pv * 0,45 €/km = 159 €)

Kun laskelmaan lisätään tarjouksen tekemiseen käytetty aika ja matkakulut sekä tuntikatetavoite 12 €/h, saadaan tarjouksen loppusummaksi 5 200 €, eli 1 040 €/ha + alv 24 %.

Esimerkki. HakkuutyöMetsuripalveluita tarjoava yritys laskee tarjouksen 5 hehtaarin ensiharvennuskohteen hakkuulle, josta on saatavilla oheiset tiedot. Laskennassa yrittäjä hyödyntää Metsäalan TES:n tuotostietoja.

Leimikko sijaitsee Etelä-Suomessa, 10 km:n päässä yrittäjän asunnosta, poistettava puusto on mäntyä, poistuman keskikoko on 40 dm³, hehtaarikertymä 40 m³ ja työmenetelmänä on siirtelykaato

Puumäärä mitataan kuormainvaa’alla metsäkuljetuksen yhteydessä, joten puutavaran mit-tauksesta ei tule lisäkerrointa

Maasto on normaali – ei lisäkerrointa Hakkuu suoritetaan lumettomana aikana – ei kausikerrointa Poistettavan puuston tiheys on 40 m³/ha – ei alitiheyskorjausta Ajourat suunniteltava ja raivattava – kerroin 1,1 Kasoja ei liputeta – ei lisäkerrointa Näiden tietojen perusteella yrittäjä laskee metsurityön kustannukset: Perustaksa: 9,79 €/m³ Lisätään ajourakerroin: 1,1*9,79 = 10,77 €/m³ Lasketaan mukaan palkan sivukulut: 1,43*10,77 = 15,40 €/m³

Kun tuntipalkka jaetaan urakkapalkalla, saadaan keskimäärinen tuotos (13,10 €/h / 10,77 €/m³ = 1,22 m³/h). Koko työmaan kestoksi yrittäjä laskee 164 työtuntia (200 m³/1,22) eli 22 työpäivää. Tämän tiedon avulla yrittäjä määrittää työkohteen teosta aiheutuvat matkakulut (22 pv * 10 km * 2 krt/pv * 0,45 €/km = 198 €) ja lisää laskelmaan vielä tarjouksen tekemiseen käytetyn ajan ja matkakulut sekä tuntikatetavoitteen 12 €/h.

5. Kehitetään ideoita investointivaih-toehdoiksi

6. Laaditaan vaihtoehtolaskelmia, ver-rataan ja karsitaan vaihtoehtoja

7. Suunnitellaan investoinnin pääoma-tarve ja rahoitus

8. Tarkastellaan riskejä9. Tehdään päätös10. Käynnistetään hanke ja valvotaan sen

etenemistä(Lähde: Neilimo & Uusi-Rauva 2005, s.

208)


Investoinnit voidaan luokitella niiden tar-peen mukaan. Nopeimmin toteutettavia investointeja ovat lakien, asetusten ja vi-ranomaismääräysten perusteella pakolliset investoinnit esimerkiksi työsuojeluun tai ympäristönsuojeluun. Ne on pakko tehdä, jos toimintaa aiotaan jatkaa.

Muita tarpeen mukaisia investointeja ovat esimerkiksi markkina-asemaa turvaavat investoinnit, koneiden ja laitteiden uusin-tainvestoinnit, kustannuksia alentavat inves-toinnit, tuottoja lisäävät investoinnit ja uusia markkina-alueita avaavat investoinnit.

Em. investointiluokista alhaisin tuottovaa-timus voidaan asettaa pakollisille investoin-neille ja suurin uusia markkinoita avaaville investoinneille. Pakolliset investoinnit on nimensä mukaisesti pakko tehdä, joten niille ei käytännössä ole vaihtoehtoja. Sen sijaan uusien markkinoiden valloittamiseen liittyy yleensä suuria riskejä ja epävarmuustekijöitä, joten sellaiselle investoinnille on syytä aset-taa muita investointeja korkeammat tuotto-vaatimuksetkin.

InvestointilaskelmatInvestointilaskelma on investoinnin pito-ajalle ulottuva laskelma, jolla pyritään sel-vittämään investointihankkeen edullisuus. Jos niukoista toteutusresursseista kilpailevia vaihtoehtoja on useita, niiden edullisuusjär-jestys pyritään määrittämään laskelmin.

Investoinnin edullisuuteen vaikuttavat te-kijät, jotka voidaan arvioida, mitata tai esit-tää määrällisesti ovat:

1. perusinvestointi eli perushankinta-kustannus

2. juoksevasti syntyvät tuotot3. juoksevasti syntyvät kustannukset4. laskentakorkokanta5. investointijakso tai pitoaika6. investointikohteen jäännösarvoInvestointien edullisuuden määrittämi-

seen on käytössä useita eri laskentamenetel-miä. Yleisimmin käytetyt menetelmät ovat: nykyarvomenetelmä, annuiteettimenetel-mä, sisäisen korkokannan menetelmä, pää-oman tuottoastemenetelmä ja takaisinmak-suajan menetelmä. Investointivaihtoehdot kannattaa asettaa järjestykseen vähintään kahdella tai kolmella eri laskentamenetel-mällä.

Nykyarvomenetelmässä kaikki inves-toinnista johtuvat tuotot ja kustannukset diskontataan valitulla korkokannalla inves-tointihetkeen. Investointivaihtoehto on kannattava, jos tuloksena saatu nykyarvo-jen summa on suurempi kuin alkuperäinen perusinvestointi. Investointivaihtoehdoista edullisin on se, jonka nykyarvo on suurin.

Annuiteettimenetelmässä investoinnin

hankintameno jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi vuosieriksi eli annui-teeteiksi. Annuiteetit muodostuvat pois-toista ja käytettävän laskentakorkokannan mukaisista korkokustannuksista. Investoin-tiin ryhtyminen on taloudellisesti edullista, jos vuotuiset nettotuotot ovat vähintään yhtä suuret tai suuremmat kuin vuotuiset pääomakustannukset eli annuiteetit. Inves-tointivaihtoehdoista edullisin on se, jonka vuotuisen nettotuoton ja annuiteetin erotus on suurin.

Mikäli investointiin liittyy jäännösarvo, sen diskonttaamalla saatu nykyarvo on vä-hennettävä hankintamenosta ennen annui-teetin laskemista. Annuiteettimenetelmän käyttö edellyttää, että investoinnin vuotui-set nettotuotot ovat suhteellisen tasaiset.

Sisäisen korkokannan menetelmässä in-vestoinnille lasketaan sellainen laskentakor-kokanta, jolla investoinnin nettonykyarvo on nolla. Investointia voidaan pitää edullise-na, jos sen sisäinen korkokanta on vähintään tavoitteeksi asetetun pääoman tuottopro-sentin suuruinen. Investointivaihtoehdoista edullisin on se, jonka sisäinen korkokanta on suurin.

Pääoman tuottoastemenetelmä on yksin-kertaistettu sisäisen korkokannan menetel-mä. Menetelmässä keskimääräisen vuoden nettotuotto jaetaan investointiin sitoutu-neella pääomalla. Investointivaihtoehdoista edullisin on se, jonka tuottoaste on suurin.

Pääoman tuottoastemenetelmä on yksin-kertainen, mutta antaa usein riittävän tarkat tulokset. Usein laskennan lähtöarvot sisältä-vät niin paljon epävarmuutta, että täsmäl-linen laskenta ei hyödytä päätöksentekijää enempää kuin likiarvoilla laskeminen.

Takaisinmaksuajan menetelmässä selvite-tään, minkä ajan kuluessa investoinnin yh-teenlasketut nettotuotot ylittävät perushan-kintakustannuksen. Jos laskentaan halutaan ottaa mukaan korkotekijä, nettotuotot on diskontattava investointiajankohtaan ennen laskentaa. Takaisinmaksuajan menetelmä ei niinkään osoita investoinnin kannatta-vuus- vaan rahoitusvaikutuksia. Menetelmä suosii investointeja, joissa sidottu pääoma saadaan nopeasti takaisin. Sitä voidaan kui-tenkin hyvin käyttää yhtenä valintakriteerinä tukemaan muiden menetelmien tuloksia ja osoittamaan juuri investoinnin rahoitusvai-kutusta.

Esimerkki. TakaisinmaksuaikaMetsurityritys tarkastelee kantojyrsimen hankintaa myös takaisinmaksuajan menetelmällä ottaen huomioon korkotekijän. Perusinvestoinnista vähennetään tulevien vuosien nettotulojen ja jäännösar-von nykyarvot ja katsotaan, minä vuonna investointi on maksanut itsensä takaisin.

Perusinvestointi: 20 000 €Nettotulojen ja jäännösarvon nykyarvo: 20 585 € > keskiarvo 4 117 €/vTakaisinmaksuaika = perusinvestointi / tulojen nykyarvo/v= 20 000 € / 4 117 €/v = 4,9 vTakaisinmaksuaika on lyhyempi kuin suunniteltu pitoaika, joten investointi on kannattava. Kilpai-

levista investointivaihtoehdoista paras on se, jonka takaisinmaksuaika on lyhin.

Esimerkki. Investoinnin nykyarvoMetsuriyritys miettii palveluvalikoimansa laajentamista kantojen jyrsintään piha-alueilla. Tarkoituk-seen soveltuvan jyrsimen arvonlisäveroton hankintahinta on 20 000 €, arvioitu pitoaika 5 vuotta, vuotuinen käyttötuntimäärä 400 tuntia, jäännösarvo 5 000 € ja laskentakorko 6 %.

Yritys arvioi, että vallitseva hintataso ja yrityksen kustannusrakenne huomioiden kantojyrsimellä voidaan saavuttaa 10 €:n käyttötuntikate, eli nettotulo. Tällöin jyrsimen vuotuinen nettotulo olisi 400 h/v * 10 €/h = 4 000 €/v.

Lasketaan tulevien vuosien nettotulojen nykyarvo. Diskonttaustekijä katsotaan taulukosta (liite).1. vuosi: 4 000 € * 0,9434 = 3 774 €2. vuosi: 4 000 € * 0,8900 = 3 560 €3. vuosi: 4 000 € * 0,8396 = 3 358 €4. vuosi: 4 000 € * 0,7921 = 3 168 €5. vuosi: 4 000 € * 0,7473 = 2 989 €Yhteensä: 16 849 €Seuraavaksi lasketaan jäännösarvon nykyarvo: 5 000 * 0,7473 = 3 736 €Tulevien vuosien nettotulojen ja jäännösarvon yhteissumma on 3 736 € + 16 849 € = 20 585 €.Kun yhteissummasta vähennetään hankintainvestointi, saadaan tulokseksi investoinnin nykyarvo:20 585 € - 20 000 € = 585 €.Investointi on siis kannattava, jos lähtöolettamukset toteutuvat. Kilpailevista investointivaihtoeh-

doista paras on se, jonka nykyarvo tai nykyarvo suhteessa perusinvestointiin on suurin.

TTS:n tiedote: Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 2/2015 (782)

TTS TYÖTEHOSEURA

PL 5, (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki, puh. (09) 2904 1200Päätoimittaja: Anna-Maija KirkkariTaitto: Kaija LaaksonenTTS, Box 5, FI-05201 Rajamäki, Finlandtel. +358 9 2904 1200www.tts.fi, www.ttskauppa.fi,[email protected]

Hinta 15,80 € Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L 1799-5493, ISSN 1799-5493 (Painettu), ISSN 1799-5531 (Verkkojulkaisu), SP-Paino Oy, Nurmijärvi 2015

16

TTS Työtehoseura on valtakunnallinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämis-organisaatio, joka kouluttaa vuosittain noin 10 000 opiskelijaa eri alojen ammattilaisiksi. Koulutustoiminnan lisäksi TTS Työtehoseura tutkii ja ke-hittää noin 100 vuosittaisen projektin avulla työmenetelmien tuottavuutta, toiminnallisia ratkaisuja ja energia- ja ekotehokkuutta.

Diskonttaustekijä1 euron nykyarvo

Vuosi Korko

5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 10 % 15 % 20 %

1 0,9524 0,9434 0,9346 0,9259 0,9174 0,9091 0,8696 0,8333

2 0,9070 0,8900 0,8734 0,8573 0,8417 0,8264 0,7561 0,6944

3 0,8638 0,8396 0,8163 0,7938 0,7722 0,7513 0,6575 0,5787

4 0,8227 0,7921 0,7629 0,7350 0,7084 0,6830 0,5718 0,4823

5 0,7835 0,7473 0,7130 0,6806 0,6499 0,6209 0,4972 0,4019

6 0,7462 0,7050 0,6663 0,6302 0,5963 0,5645 0,4323 0,3349

7 0,7107 0,6651 0,6227 0,5835 0,5470 0,5132 0,3759 0,2791

8 0,6768 0,6274 0,5820 0,5403 0,5019 0,4665 0,3269 0,2326

9 0,6446 0,5919 0,5439 0,5002 0,4604 0,4241 0,2843 0,1938

10 0,6139 0,5584 0,5083 0,4632 0,4224 0,3855 0,2472 0,1615

15 0,4810 0,4173 0,3624 0,3152 0,2745 0,2394 0,1229 0,0649

20 0,3769 0,3118 0,2584 0,2145 0,1784 0,1486 0,0611 0,0261

25 0,2953 0,2330 0,1842 0,1460 0,1160 0,0923 0,0304 0,0105

50 0,0872 0,0543 0,0339 0,0213 0,0134 0,0085 0,0009 0,0001

LISÄÄ TIETOAJohdon laskentatoimi. Neilimo K. & Uusi-

Rauva E. 2005. Helsinki. Edita Prima.Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy /

Jadelcons Oy. Saatavissa: www.keuke.fi - Yrityksen talous- ja verotusopas.- Investoinnin laskentaopas- Yrityksen rahoitusopas- Hinnoittelun perusteet

Kasvun eväät metsä- ja puualan pienyrityk-sille. Rieppo, K. 2010. TTS:n julkaisuja 406.

Konetyön kustannukset ja tilastolliset ura-kointihinnat. Palva, R. 2015. TTS:n tiedote 661. Maataloustyö ja tuottavuus.

Metsäalan työehtosopimus & Metsäalan palkkaus - Koulutusaineisto. Maaseudun Työnantajaliitto, Metsähallitus, Metsäte-ollisuus ry, Yksityismetsätalouden Työn-antajat, Puuliitto

Metsuri- ja metsäpalveluyrittäjän hinnoitte-luopas. Nurminen, T. & Bergroth, J. 2007. Metla.

Metsuriyrittäjän toimintakäsikirja. Valtanen, J. 2002. Metsäteho. Saatavissa: www.met-sateho.fi

Pienyrityksen tietopaketti 2015 – Työsuh-teet ja työympäristö. Aluehallintovirasto. Työsuojeluoppaita ja ohjeita 5. Saatavissa: http://tyosuojelujulkaisut.wshop.fi /docu-ments/2015/03/Pienyrityksen_tietopa-ketti_2015.pdf

Tie parempaan yrittäjyyteen. Suuntaviivoja metsäpalveluyrityksen kehittämiseen. Tai-pale A. 2006. Maaseutuyrittäjyyden edis-tämiskeskus MAEK ry.

Yrittämällä tuloksiin. Maaseutuyrityksen lii-ketoiminnan kehittämisopas. Maaseutu-keskusten liitto. 2001.

Yritystutkimuksen tilinpäätösanalyysi. Yri-tystutkimus ry. 2011. Gaudeamus.

Tulevaisuuteen liittyy aina epävarmuutta, joten investoinnin kannattavuuden laskenta pohjautuu aina epävarmoihin laskentatie-toihin. Investointipäätökseen liittyvää epä-varmuutta voidaan analysoida herkkyysana-lyysin avulla. Herkkyysanalyysissä tutkitaan, kuinka investoinnin kannattavuus muuttuu, jos yhtä tai useampaa laskennan lähtötietoa muutetaan. Kun jokaiselle kannattavuus-komponentille tehdään herkkyysanalyysi, saadaan selville ne komponentit, joiden vaikutus investointien kannattavuuteen on kaikkein voimakkain.

Hyvin toteutettuun investointiprojektiin kuuluu myös jälkiseuranta. Investoinnin jäl-

kiseurannassa selvitetään, kuinka investointi-laskelmien perusteet ovat toteutuneet. Näin saadaan vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

Oliko investointi kannattava? Tuliko yllättäviä, ennalta arvaamattomia kustannuksia?

Missä kohdin laskelmien perusoletta-mukset mahdollisesti pettivät?

Muuttuivatko ulkoiset olosuhteet? Mitkä syyt selittävät virheitä?Investoinnin jälkiseurannan avulla yritys

voi oppia suunnittelemaan tulevia investoin-teja entistä paremmin.

talousopas metsuri- ja metsäpalveluyrittäjille · 2018-09-21 · 2 tts:n tiedote: metsätyö,...

Documents