tyttöjen ja poikien suurleiri partaharjulla 20.–25.7.2011

NRO 4 • sunnuntai 24.7.2011

ptk. f i

SUURIHELMI-EXTRA!

● Vaaleanvihreitä helmiä vain harvoille ja valituille

Vaaleanvihreät helmet ovat kumpulalaisten spesiaalihelmiä.Kumpulan kyläpäällikkö Soile Autio uskoo, ettei vaaleanvihreitähelmiä ole muissa kylissä. Pete Ketola on varmanoloinen siitä, et-tä vaaleanvihreitä helmiä on vain Kumpulassa. Jokaisen kanavanloputtua sai yhden helmen, helmiä kertyi jokaiselle neljä kappa-letta. Kumpulalaiset eivät saa vaihtaa näitä neljää vaaleanvihreäähelmeä.

Toimitus yritti vaihtaa seitsemää helmeä yhteen vaaleanvihre-ään, mutta kauppoja ei tullut. (Kumpulan aluetoimittajat: AinoVuorenmaa, Anu ja Satu Tuomisto)

● Vaaleanpunaiset erikoisuudet

Liiemmalti ei ole liikkeellä myöskään vaaleanpunaisia helmiä.Vaihtopörssiin nämä Panu-kissan ja Helmi-leppäkertun erikoi-suudet eivät päädy lainkaan.

Vaaleanpunaisten ihanuuksien omistajat ovat saaneet helmen-sä hyvin harvoissa erikoistapauksissa. Millaisissa – sitä tarina eipaljasta. (Oona Saarinen ja Ava Malmelin)

● Älä sotke äijähelmeä äijähelmiin!

Leirillä on kiertänyt myös huhu äijähelmistä.

Tämä huhu on tosi. Kyseessä on Kivilässä tehty rukoushelmi-nauhan ”äijäversio” muttereista ja prikoista. Äijähelmet eivät olerannekoru, vaan esimerkiksi avaimenperä tai vetoketjuun kiinni-tettävä koriste.

Jokaisella mutterilla ja prikalla on oma merkitys Isä meidän -rukouksessa, samoin kuin Martin Lönnebon rukousnauhan hel-millä.

Liikkeellä olevat yksittäiset äijähelmet taas ovat Kumpulastasaatavia muttereita leirin helmiystävänauhaan.

Äijähelmet eivät siis ole sama kuin äijähelmi. (Sanni Satalahtija Pinja Lampinen)

PS. Toimitus jää odottamaan tietoja leidihelmistä!

Helmiystävien hankintaan tarkoitetut kylien mukaan väritetyt vaihtarihelmetovat olleet Syke-leirin supersuosikkeja. Tosin eivät aktiiviset kyläläiset olesuinkaan tyytyneet vain alkuperäisiin väreihin, vaan liikkeelle on lähtenyt niinuusia sävyjä, muotoja kuin rakenneratkaisuja. Harvinaisuuksien vaihtokurssitovat nousseet päätähuimaaviksi, ja suusta suuhun kulkee myös villejä huhuja.

Kuvat: Riitta Vähävihu

HelmimatematiikkaaVirallisia helmiä hankittiin etukäteen seuraavasti:

• Viininpunaisia Harjula 4 200

• Keltaisia Niemelä 3 150

• Oransseja Purola 2 975

• Tummanpunaisia Kivilä 1 995

• Sinisiä Kumpula 1 855

• Valkoisia Hovila 1 505

• Tummanvihreitä Savula 1 120

• Vaaleanpunaisia Helmin ja Panun ekstrat 245

▲▲

Vaihtarihelmiä himoitaan

NRO 4 • sunnuntai 24.7.1951

■ ”Veto, taakse, veto, taakse..”, ryt-mittävät Harjulan leiriläiset. Me yri-tämme pysyä sykkeessä mukana. Jo-pa puhekin rytmittyy vetojen tahtiin.

Vesi räiskyy, ja pian olemme ohitta-neet joukon kanootteja. Julia Laine,13, ja Nadja Rämö, 13, Salosta souta-vat yhteisen tahdin. Näin se sujuu.Tätä on kirkkoveneily.

Veneemme Siika on tullut Syke-suurleirille Lahdesta. Perämies IlpoLahdenkauppi Liedosta huutelee ainavälillä: ”Airot ylös!” ”Airot taakse!”

Kun palaamme takaisin rantaan,heitämme pelastusliivit päältämme.Soutureissulla olleet Roosa-MariaMarttila, 11, Pirkkalasta sekä AadaPajula, 11, Tampereelta eivät olleetennen kokeilleet kirkkovenettä. Jon-kin verran heitä hikoiluttikin.

Meidän mielestämme kirkkovenei-ly oli helppoa silloin, kun tahti pysyikaikilla samana. Ja myötätuuleensoutaminen oli tietysti helpompaakuin vastatuuleen.

Onko kirkkoveneily sitten matkai-lua vai kuntoilua? Molempia, sillävenettä soutaessa tulee hiki ja pää-seehän sillä matkustamaankin no-peasti. •

Teksti: Venla Bom ja Aino SatalahtiKuvat: Riitta Vähävihu

Kirkkovene– kulkuväline vai kuntoilulaite?

Tunnelmia kirkkoveneestä.

Tahtipari Nadja Rämö ja Julia Laine. Takana perämies Ilpo Lahdenkauppi.

SYKETTÄ-lehti

selvitti

Eilisen Purola vastaan Savula -ottelun tunnelma oli kutkuttava koko pelin ajan, ja vastapuolet kannustivat kiihtyneesti joukkueitaan. Pe-li päättyi tasapelitilanteeseen 2-2.

Noin kaksikymmentä tyttöä ja poikaa zumbasi innolla Kivilässä Hannele Kaperin johdolla. Tunnelma oli iloinen ja helteisessä säässä juo-mapullot olivat tarpeen.

SYKETTÄ-lehti

jääkiekko-

ottelussa

SYKETTÄ-lehti

zumbaa-massa■ Partaharjun roskattu Myllypuro on

huolestuttanut leiriläisiä. Huolto-päällikkö Erkki Hänninen ja leirihuol-lon Riku Tähtinen kuitenkin lupaa-vat, että puro siivottaisiin viimeistäänReppuakatemian talkoissa syksyllä.

Juttu lähti käyntiin, kun Purolanleiriläinen Teemu Kovanen tuli toimi-tukseen ja kertoi löytäneensä puros-ta roskia. ”Olen huolissani kalojenvoinnista ja puron saastumisesta.”

Sykettä-lehti löysi purosta muunmuassa siivousmopin, autonrenkaan,lasi- ja muovipulloja, korkkeja, vaat-teita, filmirullan, hammastahna tuu-bin, perunoita, rinkeleitä ja spaget-tia.

Purolan kyläpäällikkö, Eila Musik-ka ei tiennyt, kuka vastaa puron siis-teydestä. Hän lupasi kertoa purola-laisille, ettei kukaan roskaisi puroa.

Leirinjohtaja Eero Jokela oli kuul-lut asiasta. Hän sanoi vastuun kuulu-van sotkijalle. Asian selvittämiseksi

hän vinkkasi soittamaan Eija Sorjo-selle, leirikylän emännälle.

Eija tiesi asiasta ja kertoi leirihuol-lon tarkistavan puron tilan. Hän pai-notti, ettei Partaharjun leirien histo-riassa ole ollut tällaista. Hänkin siir-si vastuun sotkijalle, mutta muistut-ti, etteivät leiriläiset varmasti oleheitelleet puroon autonrenkaita eikäsiivousmoppeja.

Hänninen kertoi lauantai-iltana pu-roa tarkastaessaan: ”Olimme talkois-sa vuosi sitten, kun Asta-myrsky kaa-toi lähes tuhat puuta. Silloin putsa-simme puron kokonaan pinnasta poh-jaan.”

Riku Tähtinen sanoo uskovansa,etteivät ainoastaan leiriläiset ole ros-kia heitelleet. Täällä käy ihmisiämuillakin leireillä ja jotkut vain gril-lailemassa.

Valtaosa leiriläisistäkään ei tuntu-nut tietävän puron tilasta. Sykettä-lehti teki gallupin, johon osallistui 30leiriläistä. Heistä 19 ei tiennyt puronkunnosta. •

Törkypuro luvataan siivota

Leiriläinen Teemu Kovanen näyttää purosta löytämäänsä siivousmoppia.

Teksti ja kuva: Purolan aluetoimittajaEdith Kaura

● Mustat helmet huhujen kohteena

Leirillä liikkuu sitkeitä huhuja, joiden mukaan liikkeellä on musta helmi taimahdollisesti mustia helmiä. Helmiä on ”kuulemma” olemassa. Joku (toinen)on niitä kuulemma nähnytkin.

"Minä olen kuullut, että joku mies niitä kaupittelisi", kertoo vaasalainen Roo-pe Koskela Kumpulasta.

Yhtään helmen omistajaa ei toimituksen selvityskierroksella eteen kuiten-kaan sattunut. Ja useimmat eivät ole toimituksen kyselyiden mukaan asiastakuulleetkaan.

Pete Ketola ja Soile Autio Kumpulasta epäilevät, että musta helmi liittyisi jo-tenkin merirosvo Jack Sparrowiin. Musta helmi saattaisi heidän mukaansanäyttäytyä sunnuntaina jonkin tapahtuman yhteydessä.

He uskovat, että helmeä olisi nimenomaan vain yksi kappale eikä se päätyi-si rannekkeeseen. (Kumpulan aluetoimittajat: Aino Vuorenmaa, Anu ja Satu Tuo-misto)

■ Kambodzalaiset Thona Bour, 19, jaDarang Lach, 27, ovat suurleiriläisil-le tuttuja avajaisillan iltanuotiolta,jossa he esittivät oman kansallislau-lunsa.

Kirkon Ulkomaanavun Suomeenkutsumat Darang ja Thona ovat tääl-lä nyt ensimmäistä kertaa. Syke-leiri-läisille he haluavat kertoa muunmuassa siitä, miten jokainen voi osal-listua köyhien ihmisten elinolojen pa-rantamiseen.

Heidän mielestään Suomessa onmukavaa, mutta he eivät ole tottu-neet elämään täällä, koska luonto jaruoka ovat niin erilaisia heidän koti-maassaan. Thona ja Darang ovat pitä-neet Syke-leiristä. Alussa heitä jän-nitti kansallislaulun laulaminen ilta-nuotiolla, mutta kun suosionosoituk-set alkoivat, olo helpottui.

Thona ja Darang kuvailevat Kam-bodzaa kauniiksi turistimaaksi, jossaon esimerkiksi maailmankuulu,Unescon maailmanperintökohteisiin-kin kuuluva temppeli Angkor Var.

Thona työskentelee nuorisoryh-män johtajana. Hänen ryhmänsä onedistynyt hurjasti. He ovat esimerkik-si saaneet hankittua lisää kanoja ko-tikyläänsä ja nuorison levottomuudet

ovat vähentyneet selvästi. Myös van-hempien kunnioitus on lisääntynyt.Ryhmä kerää rahaa, jota he ovat lai-nanneet hyviin tarkoituksiin, esimer-kiksi nuorten opintoihin. Thona vas-taa ryhmässä kirjanpidosta.

Darang on kotoisin köyhistä olois-ta. Nykyään hän työskentelee KirkonUlkomaanavun yhteisteistyöjärjestönLife With Dignityn työntekijänä aut-tamassa köyhiä perheitä.

Darang ja Thona ovat oppineet sa-nomaan tärkeitä sanoja suomeksi.Darang osaa muutamia sanoja, jotkahän lausuu hienosti: ”Kiitos, moi,huomenta, joo, ei”. Thona on perätiopetellut kokonaisen lauseen: ”Minärakastan sinua.” •

sunnuntai 24.7.2011 • NRO 4

Teksti: Elisa Jormakka ja Ines LatikkaKuva: Marjo Kokkonen

KambodzaKambodza on 14 miljoonan asukkaanmaa Kaakkois-Aasiassa. Sen naapuri-maita ovat Thaimaa, Laos ja Vietnam. Kambodža on köyhä valtio, jonkaväestö saapääosin elan-tonsa maata-loudesta.

Kambodzalaiset Thona Bour ja Darang Lach:

Köyhyyteen voi vaikuttaa

Darang Lach (vas.) ja Thona Bour ovat viih-tyneet leirillä.

Suomi

Kambodza

Panun häntävaarassaTeksti: Ava Malmelin ja Oona SaarinenKuva: Marjo Kokkonen

■ Kaikkien rakastama Panu-kis-sa joutui lauantaina traagisenonnettomuuden uhriksi: työntouhussa juoksennelleen Panunhäntä irtosi.

”Kipu ei ollut kova, mutta jär-kytys sitä suurempi”, Panu tote-si.

Tilanne saatiin onneksi kun-toon Helmi-leppäkertun omallapieneläinklinikalla. •

Turkoosi suosituin tiskiharja

Teksti: Pinja Lampinen, Sanni SatalahtiKuva: Marjo Kokkonen

Teksti: Pinja Lampinen, Venla Bom jaSanni SatalahtiKuva: Sanni Satalahti

■ Harjulan hammasharjatutki-muksen mukaan turkoosi on suo-situin harjan väri. Toiseksi kiri li-menvihreä, kolmanneksi pinkkija viimeiseksi tummansininen.

Tutkimuksen toteuttivat HeliOrre Lempäälästä ja Joni Komlan-der Pirkkalasta aamutiskien lo-massa. •

■ Lauantaina Salvosella seilasiuhkea katamaraani, joka kuljet-teli pääasiassa leirin ohjaajia. Il-lalla muutamat leiriläisetkinpääsivät maistamaan vauhdikas-ta menoa.

Katamaraani on varustettuponttoneilla, 50 hevosvoiman pe-rämoottorilla ja kaikuluotaimel-la, joka tunnistaa niin kivet kuinkalatkin.

Lehtiväen lisäksi kyydissä oliMarja Jussila, 11, Kouvolasta.Hän oli mukana kyläneuvostonsakautta. •

■ Kaikilla näytti olevan hauskaa,kun joukko purolalaisia liikehti tar-mokkaasti räpin tahdissa. Menossaoli raamatturäppipaja.

Sykettä-lehden toimitus selvittiraamatturäpin ohjaajalta Sari Neva-laiselta, mistä siinä oikein on kyse.

Mitä raamatturäppi on?”Se on raamatunkerronnanmenetel-mä, jolla opetetaan nuorille Raama-tun kirjoja. Tätä varten on olemassatarina, johon on tiivistetty Vanha tes-tamentti luomiskertomuksesta ainaJeesuksen syntymään asti. Tarinaaedetään niin pitkällä kuin aikaa onkulloinkin käytettävissä.”

Mistä raamatturäppi on lähtöisin?”Se on saanut alkunsa Ruotsista. Suo-meen se tuli muutama vuosi sitten.”

Miten Raamattua räpätään? ”Tässä yhteydessä räpillä tarkoite-taan jotain muuta kuin yleensä. Tari-naan liittyy tiettyjä kuvaavia liikkei-tä, joiden rytmi ja nopeus liittäneemielikuvat räppiin. Tarinaan liittyymyös Kymmeneen käskyyn liittyväräppi.”

Kuinka kauan olet toiminut raamat-turäpin ohjaajana? Tarvitaanko sii-hen koulutusta?”Olen tehnyt tätä kolmisen vuotta.Koulutusta tarvitaan. Taidot voihankkia ohjaajakurssilta.”

Kuinka monta alalle kouluttautu-nutta Suomessa on?”Kurssin käyneitä on useita kymme-niä, mutta käyttävätkö kaikki sitä, entiedä.” •

Hei, me räpätään Raamattua!

Teksti: Simone Stevenson, Pihla Liikanen Kuva: Simone Stevenson

■ Ristikiven kirkko Partaharjullatäyttää tänä vuonna 40 vuotta. Juhla-vuoden kunniaksi kirkon seinähirreton vaihdettu uusiin. Samassa remon-tissa rakennusmiehet aikoivat rikkoaalttarilla olevan kiven. Mitä oikein 40vuotta sitten tapahtui, kun kyseinenkivi löydettiin?

”Suunnilleen 1967 olin poikiensuurleirillä. Silloin Ristikiven kirkkoaei vielä ollut. Me pojat olimme silloi-sen kirkon rinteessä ja heittelimmejumalanpalveluksen aikana samma-leita kivien päältä, jotka toimivat kir-kon penkkeinä. Ohjaajat löysivät il-lalla rinteestä kiven, jonka päällä oliristin muotoinen kuvio. Silloin pää-tettiin perustaa uusi kirkko ja laittaaalttarille tämä kivi”, kertoo MattiLähdekorpi, 57, Salosta.

Näin sai Ristikiven kirkko alkunsaristin muotoisesta kuviosta kivenpäällä.

Kirkko vihittiin käyttöön 1971.Matti Lähdekorpi oli mukana myöskirkon vihkimistilaisuudessa ja kerä-si kirkon ensimmäisen kolehdin.

”Kukaan ei tiedä löytäneensä ki-

veä, jonka ympärille kirkko rakennet-tiin. Se pysyy luultavasti ikuisesti sa-laisuutena”, lopettaa Matti. •

Ristikiven kirkon arvoitus –ikuinen salaisuus?Teksti: Arttu ja Tarmo YlhävuoriKuvat: Juhani Valtola

”Tämä Ristikiven kirkon ristikivi on ollutsiunaukseksi minulle”, Matti toteaa 11.suurleirillään. ”Tämä minun keppini, siisHän, on nimeltään Hänkkipänkki. Olen saa-nut sen vuonna 1983, ja se on rakkain jatärkein muistoni.”

■ Jouko "Jokke" Mäki-Lohiluomaesiintyi lauantaina kumpulalaisille.Erikoista miehessä on se, että hänriittää yksin kokonaiseksi orkesterik-si; hän pystyy soittamaan kahdeksaasoitinta kerrallaan. Bändin nimi onYhden Joukon Yhtye.

Yhden miehen orkesterinsa Jokkekokosi 30-vuotiaana. Nyt hän on soit-tanut jo 21 vuotta.

Jokke tekee musiikkia nimen-omaan lapsille. Hän soittaa myösHerra Heinämäen Lato-Orkesterissarumpuja voimamies Joku Väkivahva-lohiviivajuomana.

Joken soittama musiikki on lähinnäkantrirokkia, hän kun pitää kantrinsanoituksista.

Partaharjulla Jokke oli ensimmäi-sen kerran jo 80-luvulla ja tulee ainamielellään tänne soittamaan.

Hän on lähtöisin Seinäjoelta, mut-ta on ollut jo yli 20 vuotta tamperelai-nen. •

Yhden Joukon kokonainen yhtye

Yllätys,yllätys!

Teksti: Kumpulan aluetoimittajat Aino Vuorenmaa, Anu ja Satu TuomistoKuva: Maria Poskiparta

Leirilla isosena AnniinaNora Sysmasta aloittaasyksylla 2011 opinnot Par-taharjun opistolla. Vanhatopiskelijat Jussi Hakkinenja Riku Tähtinen toimitti-vat aamupalan teltaan.

NRO 4 • sunnuntai 24.7.2011

GEOKÄTKÖT

HARJULA

PUROLAPurolan kätkö OK.

tärkeää informaatiotatärkeää TIETOA

KERRO MIELIPITEESI, VOIT VOITTAA!Leirikirjan sivuilla 51–52 on palautelomake, jonka täyttäminen ja palauttaminen onäärimmäisen tärkeää tulevien leirien suunnittelun kannalta.Palauta täytetty lomake sunnuntaina klo 15 mennessä omalle leiriohjaajallesi.Kaikkien nimellään vastanneiden kesken arvotaan leirin päättäjäisissä kolme hui-maa yllätyspalkintoa.

● ● ●

Pidä kotiväkesi ajan tasalla leirin tapahtumista. Kerro heille, että tuoreimmat ku-vat ja äänet sekä uusimmat uutiset (mm. Sykettä-lehti) löytyvät osoitteestahttp://syke.ptk.fi. Leiriläiset voivat bongata itsensä ja kaverinsa leiriblogista.

● ● ●

Leiriläisille voi lähettää terveisiä osoitteeseen terveiset@syke.ptk.fi. Viestit ovatjulkisia, ja ne tulostetaan kylien ilmoitustauluille. Mainitse viestin otsikossa leiri-läisen nimi, seurakuntaryhmä ja kylä.

toimitus

Sykettä-lehden toimitus: Venla Bom,Elisa Jormakka, Ines Latikka, PinjaLampinen, Pihla Liikanen, AvaMalmelin, Oona Saarinen, AinoSatalahti, Sanni Satalahti, SimoneStevenson, Väinö Tuovinen, MikkiHiiri, Arttu Ylhävuori ja TarmoYlhävuori.

Vastaava päätoimittaja: Eero Jokela

Päätoimittaja: Erja Saarinen

Toimituspäällikkö: Paavo Tukkimäki

Taitto: Liisa Suonsivu

Painopaikka: Lehtisepät Oy, 2011

päivänruoka

Tänään lauantaina lounaaksi onlihapullat ja perunasose. Päivälli -seksi saamme pinaattikeittoa.

Tänään onnittelemme

Nimipäiväänsä viettävät tänään Kristiina, Tiina, Kirsti, Kirsi, Krista, Kiia ja Tinja.Ruotsinkielisen kalenterin mukaan Kristina, Kerstin, Kristel, Kia, Stina, Tina.Onnittelut myös kaikille synttärisankareille!

Nousussa + Laskussa –Jäätelön loppuminen –

Ruoka – –

Sade – – –

Ötökät – – – –

Vessat – – – – –

Uiminen + + + + +

Ohjelmat + + + +

Kioski + + +

Kaverit + +

Ruoka +

N 62⁰ 20.160E 027⁰ 12.838

■ toimittajalta

Venla Bom, 12, Muurame

■ Kello on puoli kahdeksan, eli aamu-uinnin aika.Uikkarit päälle ja pikapikaa rantaan. Portaat ylöspomppulaudalle ja loikkaus lämpimään veteen...Näin alkaa lauantaiaamuni, uusi päivä, täynnälehtijuttuja ja muuta mukavaa.

Joka päivä Sykkeellä on ollut hurjan hauskaa!Ohjelmat, joihin olen ehtinyt lehtikirjoitusten lo-massa, ovat olleet oikein mukavia – kiitokset sii-tä ohjelman järjestäjille. Sykkeellä tosiaan sykkii,sillä joka paikasta löytyy rytmiä: kirkkoveneen soutamisen rytmi, leirihuu-dot, tietokoneen naputtelu ja tietenkin rumpujen pauke.

Partaharju on ennestään tuttu paikka minulle, sillä olen käynyt täälläpartioleirillä, jolloin alkoi muuten reportteriurani, sekä myöhemmin re-portterikurssilla. •

LEIRIPARLAMENTISSA RUODITTUA• Kioskinpitäjille jaettiin kiitoksia ystävällisyydestä.• Illan hiljaisuus tarkoittaa hiljaisuutta. Pidetään siitä kiinni!• Sähköpostitse lähetetyt terveiset tulostetaan keskusleirissä

ja lähetetään kyliin ilmoitustauluille kiinnitettäviksi.• Ehdotusta tekstiviestiterveisistä Sykettä-lehteen on käsitelty toimituksessa.

Niitä ei kuitenkaan voida julkaista tilan puutteen ja muiden käytännön järjeste-lyjen takia.

• Turnajaiset olivat paras ohjelma, koska niissä näki hevosia – ja naapurikyläntytöt.

• Hienot kiertävät ohjelmat!• Aamulla mennään kirkkoon hiljaa, iltanuotiolla saa huutaa.• Harjulan konttiin tarvitaan valoja myös yöllä – älä sammuta niitä!• ”Nopeaa toimintaa”, totesi leiriläisten edustaja. ”Kokouksessa todettiin tarve

uuteen wc:hen ja kokouksesta palattuani se oli jo paikallaan.”• ”Tosi mahtavia ohjaajia. Ne jaksaa kuunnella, eivät huuda ollenkaan.” – ”Mahta-

via leiriläisiä, ei ole tarvetta huutaa.”

§§

Onko tämä totta, leirin järjestely-vastaava Jukka Jylhä?”Joo, kyllä se tuota noin on sillä lail-la totta, että kioskien auetessa lau-antaina eri alueilla jäätelöä vielä oli.Mutta varmaan ne loppuvat nyt lau-antai-iltapäivään mennessä.”

Mikä tähän kaikkeen oli syynä?”Jäätelöihin liittyy sellainen sääntö,että tilaus täytyy tehdä kaksi päi-vää ennen toimitusta. Jos olisimmetilanneet jäätelön keskiviikkonakello 15, olisimme saaneet ne lau-antaiksi. Keskiviikkona ei tällaistapäätöstä osattu eikä uskallettu teh-dä.”

”Juotavaa kioskeissa kuitenkinriittää, se on tärkeä juttu. Ja vähän

taas haettiin lisää sipsejäkin, ettäsaa tarpeellisia suoloja. Tukkujenhyllyt ovat tosin olleet ihmeen tyh-jiä, kun olemme siellä kaksi kertaakäyneet. Lieneekö tätä ’ei-oota’muillakin.”•

Teksti: Väinö TuovinenKuva: Riitta Vähävihu

Päivän kasvo

Montako suurleiriä teillä on taka-na?”Tämä on minun 16. suurleiri, aiem-minhan näitä leirejä kutsuttiin juhla-leireiksi. Vuonna 1951 järjestettiin en-simmäinen juhlaleiri. Viimeisin johta-mani leiri pidettiin vuonna 1983.”

Mitkä niistä ovat teille merkityksel-lisimpiä?”Vuoden 1951 leiri on minulle merki-tyksellisin, mutta kaikki juhlaleiritovat olleet hyvin mieleenpainuvia. Jo-kaisella leirillä on ollut oma teemansa

ja painoarvonsa, silti sisältö on ollut sama.”

Mitä Partaharju merkitsee teille?”Partaharjun toimintakeskus on koko elämäntyöni! Palvelin Poikien Kes-kusta 40 vuotta tehden työtä poikien parissa tunnuslauseenamme ’elä so-vinnossa itsesi, lähimmäistesi ja Jumalan kanssa. Kunnioita luontoa. Ra-kasta isänmaatasi ja anna arvo toisillekin’.”

Mitä terveisiä haluatte lähettää Syke-leiriläisille?”Haluaisin vedota äskeiseen tunnuslauseeseen, että sitä noudatettaisiin.Näin säilyy siunaus.” •

Pentti Tapio, 92, Pieksämäki

Teksti: Arttu ja Tarmo YlhävuoriKuva: Pirjo Riipinen

● Eight days had passed until we ar-rived at Pieksämäki. Contrary to ourworries, we could make many friendshere, from eight different countries.Who could imagine a girl from Korea,who is travelling for the first time canget so many friends? By doing a ca-noe safari, sauna and swimming inthe lake, we shared feelings and tal-ked about ourselves.

We also did this with the children.Although it was only for a short time,we could ‘communicate’ with each ot-her. We played Korean games andsang Korean songs together. At first,the children were shy, but as timewent by, they became more active. Atthe end of the workshop, a child eventold us: "You are the best".

Finland and Korea are very diffe-rent. The environment and people aredifferent. Tall, thin trees and big la-kes are not shown in Korea (and blue-berries in the woods as well). Finnishpeople seem to enjoy nature more of-ten than Korean people do. Theyswim and go to sauna every day andalways there is a big smile on their fa-ce.

But ironically, what I found duringthe camp was that all humans are ba-sically the same. We all feel curiousabout different people and want toshare feelings with each other. Nowwe can say "hello", and "who are you"

Päivän sää

Klo 09.00 puolipilvistä, 21oC.

Klo 15.00 räntää, 26oC.

Klo 21.00 puolipilvistä 21oC.

Say ”Moi” and you’ll become friends in FinlandText: Bae Jina and Kim JeongminPhoto: Pirjo Riipinen

Bae Jina (on the left) and Kim Jeongmin.

● In Cambodia you can always trust afriend. With a friend you can share allyour experiences and deepest fee-lings. Your friend never lies to you andyou never lie to your friend either.Usually girl's best friend is anothergirl of same age. You can always sha-re your worries with your friend. Ma-

ny times friendship lasts for a lifetime.During this camp we have got new

friends when we have changed pearlswith campers in the villages. Now wefeel happy about the friends who wehave changed pearls with even if wewere a bit confused about this in thebeginning. Now there are quite a fewof those boys and girls who greet usin Khmer language when we meeteach other. •

Text: Thona Bour and Darang Lach

You can always trust your friend

in Finnish. Now some friends we metat the camp can speak Korean words!By talking and learning our different

mother languages, we can becomefriends. •

Huhujen mukaan jäätelöt ovat tyystin loppumassa leiriltä eikä lisää ole tulossa.

Miksi

noin viisi vinksahdustaTähän lehden numeroon on piilotettu noin viisi vinoon vinksahtanutta tietoa.Mitkä ne ovat? Oikeat vastaukset huomisessa lehdessä.