1•20091●2009

2 super 1 •2009

Kuopiolainen Merja Lilja valmistui joogaohjaajaksi keväällä.

Tiia Rautpalo johti uuden edustajiston ensimmäistä kokousta marraskuussa.

3 Pääkirjoitus

4 Ajankohtaista

5 Puheenvuoro

6 SuPer kanteli Lapuan tilanteesta

7 Apua potilassiirtokortista

8 Tammikuun lyhyet

9 Näin vastattiin!

9 Lehtikatsaus

10 Hoitajat oikeisiin tehtäviin

12 Miten työntekijä selviytyy muutoksesta?

14 Hymytyttö lohduttaa

16 Yötyöläisen kiintopisteet

20 Vuorotyötä tekevä lihoo herkästi

26 Kuntohoitaja tuntee hengityslaitteet

28 Yksityisten ammattiosasto kannatti perustaa

29 Kotihoidon palvelu tutkittiin

30 Pieniä uutisia

31 LH Tuomo ”Tumppi” Valokainen

32 Uusi edustajisto aloitti toimintansa

34 Sarja lähihoitajakoulutuksesta alkaa

35 Laura valitsi sairaanhoidon ja huolenpidon

38 Japanilaisia vieraita ja naurukoulutusta

40 Varo, ettei tissuttelusta tule tapa

44 Edunvalvontayksikkö tiedottaa

46 Superristikko

47 Lähihoitaja Kähönen

47 Mitä mieltä – vastaa kyselyyn!

48 Jooga syventää itsetuntemusta

52 Jäsenrekisteri tiedottaa

53 Siskon pakina

54 Työttömyyskassan ajankohtaiset

57 P.S.

58 Kuulumisia

26Anne Tuovila työskentelee

hengitysapuväline-lainaamossa Oulussa.

super1●2009

14Elisa Tuomen rakkain

esine on kotoa muuttaneen tyttären

hymytyttöpatsas.

32

16

48

Mitä lähempänä seuraavaa yövuoroa nukkuu, sitä paremmin elimistö jaksaa.

1•2009 super 3

Tuttua vain –ja turvallista?

super

56. vuosikerta.

Tilaushinta 48 €/vuosi

Aikakauslehtien liiton jäsen

Julkaisija

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto

Ratamestarinkatu 12

00520 Helsinki

Fax (09) 2727 9120

Päätoimittaja

Leena Lindroos (09) 2727 9174

Taittava toimittaja

Jukka Järvelä (09) 2727 9176

Toimittajat

Marjo Sajantola (09) 2727 9173

Sonja Kähkönen (09) 2727 9175

Vierailevat kirjoittajat

Päivi Hujakka, Elina Kujala,

Liisa Uusiniitty, Antti Vanas

Kannen kuva

Hymytyttöpatsaan kuvasi

Timo Numminen

Ulkoasu

Timo Numminen

Jukka Järvelä

Painos

73 300 kpl

Ilmoitukset

Sonja Kähkönen (09) 2727 9175

Osoitteenmuutokset

Jäsenet: jäsenrekisteri 09 2727 9140

Tilatut: toimitus (09) 2727 9298

Kirjapaino

ISSN 0784–6975

SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen

juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai

palauttamisesta.

Kl e e n a l i n d r o o s

ymenlaakson sairaanhoitopiirissä on viety läpi pilotti-hanke, jonka kuluessa kokeiluun halukkailla osastoilla kartoitettiin ne hoitohenkilöstön toteuttamat työteh-tävät, jotka eivät kuulu varsinaisiin hoitotehtäviin. Tuli ilmi, että niitä oli paljon. Kun tehtävät organisoitiin

uudelleen ja luotiin uudet käytännöt töistä suoriutumiseksi, työmäärä keveni ja ammattilaiset pystyivät keskittymään juuri omaa osaamis-taan vastaaviin tehtäviin. Kokeilu osoittautui onnistuneeksi ja käytän-töjä laajennetaan koko sairaanhoitopiirin alueelle.

Tuntuu vähän siltä, kuin kyseisessä pilotissa pyörä olisi keksitty uudelleen. Miksi yleensä missään perus- tai lähihoitaja viikkaa pesusta tulleita sukkia, purkaa tavaratoimituksia tai litistää pakkauslaatikoita jätekuormaan, kun samaan aikaan miltei kaikkialla on huutava pula koulutetuista käsipareista, jotka voisivat auttaa apua tarvitsevia. Huol-totyö sujuu heiltäkin, joilla hoitajan osaamista ei ole.

Ehkä liian tiukaksi vedetyt vaatimukset ovat se syy, miksi hoitaja pakenee liinavaatevarastoon ja toivoo, että saisi edes hetken vetää hen-keä rutiinitehtävän varjolla. Jos tämä tilanne on yleinen, on kyse suu-remmasta työyhteisösolmusta, joka ei ole enää yhden yksilön oma asia. Tarvitaan viisaita esimiehiä purkamaan huonosti suunnitellut käytän-nöt ja rakentamaan paremmat uudet. Tarvitaan myös omaa rohkeutta.

Turvallisuushakuisuus on henkilökohtainen ominaisuus. Mutta nii-denkin, joille muutosten hyväksyminen ja läpi käyminen on vaikeaa, olisi tärkeää ravistautua uskaltamaan ja uskomaan, että joka tapauk-sessa muutos on jatkuvaa, pakollista – ja usein myös palkitsevaa.

Tove Janssonin kirjassa Muumilaakson marraskuu käydään seuraava keskustelu:

Yksi asia on sitten kummallinen, hemuli sanoi. – Toisinaan minusta tuntuu, että kaikki mitä sanomme tai teemme, on tapahtunut joskus

aikaisemminkin. Ymmärrätkö sinä mitä minä tarkoitan? Kaikki on muut-tumatonta.

– Miksi asiat muuttuisivat? Mym-meli kysyi. – Hemuli on aina hemuli ja hänen elämässään tapahtuu aina samanlaisia asioita. Ja mymmeleille sat-tuu toisinaan niin, että he lähtevät tie-hensä, jotta heidän ei tarvitsisi siivota…

– Aiotko sinä aina olla samanlainen? Vilijonkka kysyi uteliaana.

– Sitä minä todellakin toivon! Mym-meli vastasi.

Mitä sinä toivot?

4 super 1 •2009

Ajankohtaista

Nyt on aika...

Tammikuu

1.–31.1. Tipaton tammikuu, www.tipaton-tammikuu.fi

5.–8.1. Valtakunnalliset lääkäripäivät,Suomen Lääkäriliitto, Helsinki

6.1. Loppiainen

15.–18.1. Matka 2009, HelsinginMessukeskus

19.–23.1. Luottamusmiestutkinto,1. opintojakso, Oulu, SuPer ry

20.–21.1. Luottamusmiesten perus-opinnot, 2. jakso, SuPer ry

21.–22.1. Terve Kunta -päivät, Helsinki, Stakes

23.–24.1. Educa 2009, HelsinginMessukeskus

26.–30.1. Luottamusmiestutkinto,2. opintojakso, Helsinki, SuPer ry

27.1. Kansallinen lähihoitajapäivä

28.–29.1. IX Valtakunnalliset astma- ja allergiapäivät, Turku, Filha ry

28.–30.1. Työsuojelun peruskurssi,1. jakso, SuPer ry

Helmikuu

3.2. Väestön terveyden edistäminentutkimuksen ja päätöksenteon haasteena, Helsinki, Stakes

4.–5.2. Ammattiosastojen toimihenkilö-kurssi, Sokos Hotel Vantaa, SuPer ry

5.–6.2. Henkilöstön edustajien voimava-rapäivät, Aktiivi-Instituutin koulutusta,Helsinki

5.–6.2. Kansalliset mielenterveyspäivät, Rovaniemi, Suomen Mielenterveysseura

9.–13.2. SuPerin luottamusmiestutkinto,1. jakso, Kuopio

9.–12.2. Talouden perusteet – tunnus-luvut tutuiksi, Aktiivi-Instituutin koulutusta, Helsinki

10.–11.2. SuPerin opintopäivät, Tampere

14.–15.2. Taloudenhoitajien peruskurssi, Tampere, SuPer ry

• ilmoittautua SuPerin ammatilli-sille opintopäiville 10.–11.2.2009 Tampereella. Ilmoittautuminen päättyy 16.1.2009.

• ilmoittautua helmikuussa järjestet-täville suomen- ja ruotsinkielisille ammattiosastojen toimihenkilö-kursseille.

• vierailla liiton toimistossa ja viet-tää Kansallista lähihoitajapäivää tiistaina 27. tammikuuta.

• sanoa työkaverille jotain piristävää.

• toimia ja lähteä perustamaan yksi-tyissektorin omia ammattiosastoja. Tarkkaile postiasi, osallistu jäsenil-toihin tai ota yhteyttä liittoon.

• tarkistaa vuoden 2008 jäsenmaksut. Kirjaudu www.superliitto.fi / kir-jaudu jäsensivulle / säh-köinen asiointi 24h / weblyyti.

• ilmoittautua Perustie-toa SuPerista eli PeSu-kursseille.

4 super 1 •2009

yksityissektorilla omiajäseniltoja tammikuussa

Yksityissektorille perustetaan vuoden 2009 aikana omia ammattiosastoja.

Tule jäseniltoihin keskustelemaan edunvalvonnan parantamisesta ja tar-peesta perustaa oma ammattiosasto. Tarkempia tietoja lähetämme henkilö-kohtaisissa kutsuissa.

Lisätietoja Anne Meriläiseltä, p. (09) 2727 9113 ja Tiina Eteläaholta p. (09) 2727 9134.

13,5 tunnin työaikatapetilla tampereella

SuPer ja muut hoitoalan toimijat poh-tivat Tampereella 13,5 tunnin vapaaeh-toista työvuoromahdollisuutta paikalli-sen sopimuksen turvin.

Asiassa on ilmennyt näkökantoja sekä puolesta että vastaan. Erityisesti nuoret työntekijät katsovat pitkien työ-vuorojen ja vastaavasti pitkien vapaiden sopivan heidän elämäntilanteeseensa.

Pidempään alalla olleet ja SuPerin Tampereen ammattiyhdistysväki ovat korostaneet työsuojelu-, työssäjaksamis- ja potilasturvallisuusasioita. Joidenkin mielestä saavutettua kahdeksan tunnin työaikaa ei pidä romuttaa uusin sopi-muksin. SuPerin Tampereen pääluot-tamusmies Juha Kataja kaipaa Tampe-reen tilanteen ympärille avointa keskus-

telua. Hän ymmärtää niitä, jotka halua-vat päättää työajoistaan vapaammin ja muistuttaa, että pitkiä työpäiviä on jo tehty korvausta vastaan työnantajan pyynnöstä.

– Emme halua olla jarruna, jos jäse-nistöllä on halua sopimukseen.

Johtaja Anne Sainila-Vaarno SuPerin edunvalvontayksiköstä muistuttaa, että työsuojelullisesti pitkien työvuorojen tekeminen ei ole järkevää ja pitkät vuo-rot näkyvät työntekijän jaksamisessa.

Tampereella 13,5 tunnin työajan mahdollistanut niin sanottu Pikonlin-nan sopimus raukesi vuodenvaihteessa, mutta ennen joulua alettiin tunnus-tella uutta, koko kaupungin laitoshoi-toa koskevaa sopimusta.

Yksityissektorin jäseniltojen päivä-määrät ja paikkakunnat:

20.1. Lappeenranta21.1. Joensuu22.1. Hämeenlinna26.1. Seinäjoki26.1. Savonlinna27.1. Kokkola29.1. Jyväskylä29.1. Kouvola

1•2009 super 5

Moni meistä on tehnytuuden vuoden lupauk-sia. Tänä vuonna lii-kun enemmän, tapaan kavereita, annan aikaa

perheelle ja nappaan hetkiä myös itsel-leni. Lopetan suklaansyönnin, olen kär-sivällisempi ja aloitan öljyvärimaalaus-kurssin. Koskaan en ole opetellut soit-tamaan pianoa, huilua tai kitaraa. Nyt aloitan saksofonin soiton. Hyviä aja-tuksia kaikki ja osa varmasti toteutuu-kin. Paljon on itsestä kiinni.

SuPerissa olemme päättäneet omis-taa tämän vuoden myönteisyydelle. Sysäyksen sille saimme teiltä. Viime vuonna teimme jäsenten keskuudessa selvityksen, jossa superilaiset lähi- ja perushoitajat paljastuivat keskimää-räistä innostuneemmiksi työstään. Hieno juttu! Myönteisellä ajattelulla on tapana levitä. Se vahvistaa työhy-vinvointia, antaa luovuudelle ja innos-tukselle tilaa ja saa tarttumaan toimeen, kehittämäänkin omaa ja työyksikön toimintaa. Myönteinen ajattelu helpot-taa oppimista ja auttaa näkemään asi-oita laajemmin, useammastakin näkö-kulmasta. Ja antaa voimia myös vapaa-ajan harrastuksille ja perhe-elämälle.

Työnantajalle myönteisyyden ylläpi-täminen on hyvä kilpailukeino. Mah-dollisuus käyttää osaamistaan kokonai-suudessaan sekä erityistaitojen ylläpi-täminen ja kehittäminen ovat merkit-täviä työntekijän hyvinvointia lisääviä tekijöitä. Näistä asioista hyötyy myös

työnantaja mitä suurimmassa määrin. Ja tuottavuuskin kasvaa positiivisin kei-noin.

Väestön ikääntymistä tarkastellaan usein negaatioiden kautta. Joudum-me toki pohtimaan, miten peruspal-velut pystytään jatkossa tuottamaan. Ikääntymiseen tulisi kuitenkin suhtau-tua positiivisesti – niin henkilökohtai-sella tasolla kuin kansantaloudellisesti-kin. Ikääntymisen vaikutukset näkyvät joka tapauksessa työyhteisöissä entistä voimakkaammin. Eri-ikäisten välisen yhteistyön hyödyntäminen on todelli-nen mahdollisuus myös hyvinvoinnin kannalta. Työterveyslaitos on tutkinut ikäjohtamista ja lanseerannut muun muassa ikäystävällisen työyhteisön. Ikäystävällisyydellä tarkoitetaan sellai-sia työyhteisön käytäntöjä, joilla pyri-tään lisäämään eri-ikäisten työntekijöi-den voimavarojen ja kykyjen hyödyn-tämistä työssä.

Tutkimusten mukaan nuoret halua-vat tehdä työtä, jolla on merkitystä. Hoitoalan tulevaisuus näyttää siis lu-paavalta. Oman työn ja ammattitaidon arvostus on keskeinen meidän kaikkien hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Siihen meillä kaikilla on mahdollisuus joka päivä. Kun arvostamme omaa ammat-titaitoamme, meidän on helppo arvos-taa myös työtovereiden osaamista. Ammatti-identiteetti saa alkunsa jo opiskelun alkuvaiheessa ja kypsyy pik-kuhiljaa työtä tehtäessä ja työyhteisössä toimittaessa. Pidetään huoli siitä, että

Positiivisuudessa on voimaat i e d o t u s p ä ä l l i k k ö s a r i t i r r o n e n

lähi- ja perushoitajien ammatti-identi-teetti on vahva!

Suomi tarvitsee supernaisia. Suomi tarvitsee supermiehiä.

Hyvää Uutta Vuotta!

6 super 1 •2009

Kysy ensin paikallisestiToimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ:llä eli käytännössä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerilla on jokai-sessa kaupungissa ja kunnassa ammat-tiosastoissa valitut pääluottamusmie-het ja mahdollisesti alueellisia luotta-musmiehiä.

Tarkistathan esimerkiksi työpaikkasi ilmoitustaululta, kuka on oman alu-eesi TNJ:n eli SuPerin pääluottamus-mies. Kun työpaikallasi syntyy ongel-mia esimerkiksi palkoista, työajoista tai työvuoroista, keskustele ensin esimie-hesi kanssa. Jos asia ei selviä, ota yhteys pääluottamusmieheen tai alueesi luot-

tamusmieheen.Asioiden käsittely omalla alueellasi

on ensisijaista, sillä nykyisin sovitaan paikallisesti monista asioista. Tällai-nen on esimerkiksi tehtäväkohtainen palkka, jonka perusteena on työn vaa-tivuuden arviointi ja paikallisesti valittu työn vaativuuden arviointijärjestelmä.

Ammattiosastoissa valitaan loppu-vuodesta 2009 seuraavalle nelivuotis-kaudelle pääluottamusmiehet ja luot-tamusmiehet. Silloin on Sinulla taas mahdollisuus vaikuttaa valintoihin.

eila koponen, edunvalvonta-asiamies

SuPer kanteli Lapuanvanhustenhuollon tilastaSuPer on huolissaan vanhustenhuollon tilasta Lapualla. Liitto on tehnyt kantelun lääninhallitukselle Lapuan kaupungin Pal-velukeskus Hopearinteen osastoista Illan-sini ja Hopeapaju sekä terveyskeskuksen vuodeosasto Liuhtarista.

Molemmissa yksiköissä on liian vähän vakituista henkilökuntaa. Lisäksi Liuh-tarissa on liikaa asukkaita samassa huo-neessa, mikä ei vastaa tämän päivän hoidon vaatimuksia.

– Olemme erittäin huolissamme asukkaiden turvallisuudesta, hoidon tasosta ja henkilökunnan jaksamisesta, SuPerin puheenjohtaja Juhani Palo-mäki sanoo.

Hopearinteen osastojen Illansini ja Hopeapaju 31 asukasta ovat monisai-raita ja dementoituneita.

Kaksi yöhoitajaa vastaa lisäksi kol-men muun pienryhmäkodin asukkaista yöaikaan eli heidän vastuullaan on kaik-kiaan 69 vanhusta. Osastoilla ei ole erik-seen osastoapulaisia. SuPer vaatii Hopea-

rinteeseen vähintään kuutta uutta vaki-tuista sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksen saanutta työntekijää.

Terveyskeskuksen vuodeosasto Liuh-tarissa hoidetaan monen hengen huo-neissa vaativaa hoitoa tarvitsevia psyko-geriatrisia vanhuksia. Yhteensä hoidet-tavia on 29. Henkilökuntaa on reilusti alle valtakunnallisen laatusuosituksen. SuPer vaatii Liuhtariin vähintään kym-mentä uutta vakituista sosiaali- ja ter-veydenhuoltoalan koulutuksen saa-nutta työntekijää.

Työ laittomien määräaikaisten työ-suhteiden kitkemiseksi tuottaa tulostaSuPer pitää Itä-Suomen hovioikeu-den korvaustuomiota merkittävänä kannanottona laittomien määräaikais-ten työsopimusten käyttöön. Tuomion perusteella Varkauden kaupunki velvoi-tettiin korvaamaan superilaisen perus-hoitajan työsuhteen perusteeton päät-täminen sekä määräaikaisten työsuhtei-den ketjutus. Tämä on yksi esimerkki sadoista superilaisista tapauksista, joissa

perusteettomiin määräaikaisiin työsuh-teisiin on puututtu tuloksellisesti.

Hovioikeus katsoi, että Varkauden kaupungilla ei ollut perusteltua syytä ketjuttaa superilaisen perushoitajan määräaikaisia työsopimuksia. Päätök-sen hovioikeus perusti siihen, että kau-pungilla on ollut jatkuva perushoitajien sijaisten tarve. Lisäksi hovioikeus katsoi, että perushoitajan työsuhdetta olisi jat-

kettu entisin ehdoin, ellei hän olisi jää-nyt äitiyslomalle.

Varkauden kaupunki velvoitettiin suorittamaan perushoitajalle kuuden kuukauden palkkaa vastaava korvaus työsopimuksen perusteettomasta päät-tämisestä. Lisäksi kaupunki tuomittiin maksamaa perushoitajalle tasa-arvolain mukainen hyvitys, 6000 euroa sekä työntekijän oikeudenkäyntikulut.

SuPerin toimisto Helsingin Itä-Pa-silassa (Ratamestarinkatu 12, 5. kerros) pitää avointen ovien päi-vän tiistaina 27. tammikuuta, jo-ka on samalla kansallinen lähi-hoitajapäivä. Päivän aikana kuka tahansa voi vierailla liiton toimi-tiloissa kello 9–16. Paikan päällä SuPerin henkilökunta kertoo vie-railijoille työstään, SuPerin toi-minnasta ja ajankohtaisista asiois-ta. Liitto tarjoaa kävijöille kahvit pullan kera.

superin toimistossaavoimet ovet

1•2009 super 7 1•2009 super 7

aktiiveille avattu keskustelu-palsta superin nettisivuilla SuPerin Aktiivisivuille on avattu kes-kustelupalsta, joka on tarkoitettu SuPer-opoille tiedonvaihto- ja keskustelufoo-rumiksi. Palstalla on useita aihealu-eita, jotka on luotu opoilta ja opiskeli-jatyöstä saatujen ehdotusten mukaan. Palstalle pääsevät opojen lisäksi halli-tus, edustajisto, liiton henkilökunta sekä ammattiosastojen puheenjohtajat. Palstan keskustelua seuraavat ja valvo-vat Mari Niemi-Saari ja Paula Soivio.

Keskustelupalstan löydät SuPerin Aktiivisivuilta. Kirjaudu ensin SuPerin jäsensivuille www.superliitto.fi -osoit-teessa. Järjestelmä tunnistaa automaat-tisesti aktiivijäsenet (muun muassa luot-tamusmiehet ja opot) ja näyttää heille Jäsensivuilla oikealla olevan painikkeen “Luottamustehtävissä oleva, siirry Aktii-visivuille”. Klikkaa tätä painiketta ja olet Aktiivisivuilla. Keskustelupalstan löydät navigoinnista vasemmalta.

muista levätä!

SuPerin työhyvinvointikampajan kol-mas juliste muistuttaa unen tärkeydestä. Kampanjallaan SuPer kehottaa jäseni-ään nauttimaan työn lisäksi riittävästä ja mielekkäästä vapaa-ajasta ja levosta. Kampanja käynnistyi kolmen julis-teen sarjalla. Syksyn ensimmäisen julis-teen teema oli Hulluna työhön?, toisen Miten lataat akkusi? ja kolmannen eli viimeisimmän teema Varastatko uni-aikaasi? Juliste postitetaan automaatti-sesti SuPerin yhdysjäsenille, pääluotta-musmiehille, luottamusmiehille ja työ-suojeluvaltuutetuille.

Potilassiirtokortista apuaraskaan työn ongelmiinPotilaiden liikuttaminen ja siirtäminen on monille hoitoalan työntekijöille yksi työn hankalimmista alueista. Uusi poti-lassiirtokortti kehittää työ- ja potilas-turvallisuutta.

Työterveyslaitoksen tutkija Virpi Fagerström ja erikoistutkija Leena Tam-minen-Peter kertovat, mistä kortissa on kysymys.

Mikä on potilassiirtokortti?Potilassiirtokortti on vapaaehtoi-

nen koulutus, johon sosiaali- ja terveys-alan ammattilaiset voivat osallistua kehittääkseen työ- ja potilasturvalli-suutta potilaan liikkumisen ja siirtämi-sen avustamisessa. Potilassiirtokortissa on määritetty poti-lassiirtojen turvalli-seen hallintaan vaa-dittu tieto- ja taito-taso, jonka koulu-tukseen osallistuva on todentanut näy-töllä.

Kuka korttiatarvitsee?

Sosiaali- ja terveys-alan ammattilaiset, muun muassa lähi-hoitajat, sairaanhoi-tajat, siirtovastaavat, sosiaali- ja terveys-alalla toimivat työfysioterapeutit sekä kaikki ne, jotka työssään avustavat poti-laita liikkumaan ja siirtymään.

Kuinka moni on Suomessa hankki-nut potilassiirtokortin?

Tällä hetkellä, kun potilassiirtokort-tia kehitetään, sen on suorittanut jo 60 henkilöä potilassiirtokortin pilotointi- ja kehittämisvaihe jatkuu vuoden 2009 helmikuun loppuun, jolloin kortin suo-rittaneita on noin 100 henkilöä. Kortin kehittämisvaiheen aikana koulutetaan myös noin 40 korttikouluttajaa, jotka tulevat jatkossa antamaan korttikoulu-tusta Työterveyslaitoksen kouluttajien kanssa.

Minkä ammattikunnan edustajia kortin hankkineet ovat?

Suurin osa kehitysvaiheen aikana potilassiirtokortin hankkineista on ollut sosiaali- ja terveysalan opettajia tai työfysioterapeutteja, jotka opettavat työssään potilaan liikkumisen ja siirtä-misen avustamista. Potilassiirtokorttia on myös pilotoitu lähihoitajaopiskeli-joilla ja erilaisissa työyhteisöissä, kuten vanhainkodissa ja akuuttisairaalan osas-tolla. Tavoitteena on, että potilassiir-tokortin hankkisivat kaikki potilassiir-toja tekevät hoitajat, sillä jokaisen hen-kilökohtaisesta työturvallisuudestahan potilassiirtokortissa on kyse. Liikkeelle voi lähteä kuitenkin niin, että työpaik-kojen siirtovastaavat hankkivat kortin ensin.

Mitä hyötyäkortista on?

Potilassiirtokort-tikoulutuksen käy-nyt henkilö syventää tietämystään poti-laan liikkumisen ja siirtämisen avusta-misessa. Tällöin työn kuormituksesta joh-tuvat tuki- ja lii-kuntaelinongelmat vähenevät, avustus-tilanteiden riskinar-viointikyky kehit-tyy ja potilasturval-

lisuus avustustilanteissa paranee. Osa kuormituksen vähenemisestä tulee siitä, että hoitajat oppivat paremmin aktivoi-maan potilaita ja hyödyntämään hei-dän omaa toimintakykyään, jolloin myös hoidon laatu paranee.

Miten potilassiirtokortin voi hank-kia?

Potilassiirtokortin voi hankkia osal-listumalla Työterveyslaitoksen tai poti-lassiirtokorttikouluttajien järjestämiin koulutuksiin, joita järjestetään maalis-kuusta 2009 alkaen.

Kuka kortin myöntää?Potilassiirtokortin myöntää Työter-

veyslaitos, kun koulutukseen osallis-tuva on todentanut osaamisensa näy-töillä potilassiirtokorttikouluttajalle.

8 super 1 •2009

tammikuunlyhyet

koonnut jukka järvelä

Influenssa-rokote kaikille

Kokemukset Kanadan Ontari-osta viittaavat siihen, että in-fl uenssarokotuksia kannattaisi tarjota ilmaiseksi koko väestölle eikä vain yli 65-vuotiaille ja ris-kiryhmäläisille kuten Suomessa tehdään. Ontarion osavaltiossa

infl uenssakuolleisuus väheni vuo-sina 2000–2004 noin 17 prosent-tiyksikköä enemmän kuin muissa osavaltioissa, joissa rokotuskäytän-nöt pysyivät ennallaan. Myös in-fl uenssan takia tehdyt sairaala- ja

lääkärikäynnit vähenivät enemmän ja erityisesti tämä havaittiin alle 65-vuotiai-den tilastoissa.

uutispalvelu duodecim

Kuka saa astman?

Suuri osa lasten astmoista saattaa se-littyä sillä, mihin aikaan vuodesta lapsi on syntynyt. Yhdysvaltalaistutkijoiden mu-kaan suurin astmariski on neljä kuukautta ennen talven viruskauden huippua synty-villä. He sairastuvat astmaan kolmannek-sen todennäköisemmin kuin pian huipun jälkeen syntyvät. Jos tulokset todella pitä-vät paikkansa, nelikuukautisia lapsia kan-nattaisi ehkä suojata virushuipun aikoi-hin. Tutkijat tosin myöntävät tämän ole-van vaikeaa ellei mahdotonta, sillä lähes kaikki lapset sairastuvat johonkin virusin-fektioon ensimmäisenä elinvuotenaan.

uutispalvelu duodecim

Uusi kriisinumero

Mielenterveysseuran valtakunnallisen krii-sipuhelimen numero on muuttunut. Uusi numero on 01019 5202. Viime vuonna sekä alle 18-vuotiaiden että 18–25-vuo-tiaiden nuorten aikuisten soitot lisääntyi-vät. Valtakunnallinen kriisipuhelin päivys-tää 18 paikkakunnalla ympäri Suomea. Puhelin on avoinna maanantaista perjan-taihin kello 9–6, lauantaisin kello 15–6 ja sunnuntaisin kello 15–22.

suomen mielenterveysseura

Rotavirusrokote lapsille

Rotavirusrokotus on tulossa yleiseen rokotusohjelmaan. Rokotteen lisääminen lasten rokotusohjelmaan vähentää merkittävästi viruksesta johtu-via sairaalahoitoja ja infektioi-ta. Todennäköisesti Suomessa harvinaisilta lasten ripulikuolemilta-kin vältytään kokonaan. Rokote on tarkoitettu kuuden viikon ikäisille ja sitä vanhemmille lapsille. Neuvolat aloittavat rokotukset viruksen aiheut-tamaa ripulia vastaan syyskuussa 2009. Kansanterveyslaitos hankkii rokotteet ja antaa asiaa koskevat oh-jeistukset lastenneuvoloille.

www.edilex.fi

Silikoneista ei syöpää

Silikoniset rintaimplantit eivät lisää nai-sen riskiä sairastua rintasyöpään tai mui-hinkaan syöpiin, osoittaa tuore ruotsalais-tutkimus. Riskejä ei todettu edes naisilla, joita seurattiin 25 vuoden ajan. Samanta-paisia tuloksia on saatu aiemminkin, mut-ta lyhyemmissä tutkimuksissa.

uutispalvelu duodecim

Suusta keuhkokuume

Hampaiden harjaaminen ja suuhygieni-asta huolehtiminen saattaisivat ehkäistä monien vanhusten keuhkokuumeen ja myös niistä johtuvia kuolemia, käy ilmi ruotsalaisesta katsaustutkimuksesta. Eh-kä joka kymmenes vanhainkotiasukkaan keuhkokuumekuolema voitaisiin estää asukkaiden suuhygieniaa parantamal-la, arvioivat tutkijat. He saivat tuloksen-sa analysoimalla 15 aikaisemman tutki-muksen aineistoja.

uutispalvelu duodecim

146 000 työtapaturmaa

Vuoden 2006 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman yli 146 000 työtapatur-maa, käy ilmi Tilastokeskuksen tilastoista. Palkansaajille näistä sattui noin 134 000 ja yrittäjille (mukaan lukien maatalousyrit-täjät) noin 11 800. Työpaikoilla tai työlii-kenteessä sattui suurin osa kaikista työ-tapaturmista eli hieman yli 127 300 ta-pausta. Noin 18 800 työtapaturmaa sat-tui työmatkoilla. Vuonna 2006 työpaikal-la tai työmatkalla henkensä menetti yh-teensä 71 henkilöä.

www.edilex.fi

Työikäisten kuolemat 2007

Työiässä kuolleiden yleisin kuolemansyy vuonna 2007 oli sekä miehillä että nai-silla alkoholiperäinen tauti tai tapaturmai-nen alkoholimyrkytys. Ohessa viisi ylei-sintä työikäisten kuolinsyytä ja kuollei-den määrä.

Alkoholi 1796Sepelvaltimotauti 1419Tapaturmat 1189Itsemurhat 817Keuhkosyöpä 589

Rintasyöpään menehtyi 322 naista. Vuon-na 2007 kuoli 24 805 miestä ja 24 288 naista. Työiässä (15–64-vuotiaana) kuoli 7629 miestä ja 3219 naista.

tilastokeskus

ingr

am p

ublis

hing

ingr

am p

ublis

hing

ingr

am p

ublis

hing

1•2009 super 9

84%

muut lehdet

”Jo kolme-nelivuotiaalle voi selostaa mainos-tamisen tarkoitusta ja logiikkaa. Lapselle voi kertoa, että muropakettien kyljessä on prin-sessojen kuvia siksi, että me ostaisimme vain niitä.”

Mediakasvatusseuran puheenjohtaja Sara Sintonen

lapsemme 4/2008

”Vaikka sosiaalialan ammattilaisia on näissä kunnissa vähän, osaaminen on hyvää ja työntekijät päteviä. Kun väestöpohja on pieni, ongelmia on helpompi tunnistaa.”

Muonion sosiaalijohtaja Marja Metsola

sosiaaliturva 11/2008

”Eläinten fysioterapiassa ei koskaan saa olla kiire, sillä eläimet ovat lahjomattomia. Jos hoitaja on hermostunut ja kiireinen, asiakas-kaan ei asetu hoidettavaksi.”

Eläinfysioterapeutti Leena Piira

fysi 4/2008

Lehti esitteli Ivalon terveyskeskuksen koti-sairaanhoidossa työskentelevän apuhoitaja Annikki Seurujärven työtä.

”Mistään työstä, jota näkee potilaan tarvitse-van, ei voi kieltäytyä oli se sitten puiden pilk-

komista tai veden-kantoa. (…) Ennen kuin mennään kotikäynnille saa-tetaan soittaa poti-laalle ja kysyä, onko leipää ja onko maitoa, kyllä me tuodaan.”

Korjausta kaipasi vaatetuspuoli.

Kiertävässä työssä tarvittavien toppatakkien ja huopakenkien kuluja vaateraha ei korvannut.

apuhoitajalehti 1/1979

30 vuotta sitten

1•2009 super 9

En, koskasiinä on jo tarpeeksi hyvän-

tekeväisyyttä, kun tekee töitä tällä palkalla.

hyvä, jos rahat riittävät omaanselämiseen.

apua tarvitsevien asiat täytyy hoitua muuten.

en tiedä varmasti, mihin rahat menevät.

jos kaikkiin osallistuisi, olisi itse avuntarpeessa.

det jag kan ge, skulle bara vara“1 droppe i havet”.

ei ole rahaa!

keräyksiä on liian paljon.

olen kai itsekäs…

uusi kuukauden

kysymys löytyy sivulta 47.

Mitä mieltä?Osallistutko hyväntekeväisyyteen?

Joulukuun kysymys oli:

Kyllä, koskavaikkei olisi rahaa, voi antaa

aikaansa.

olen aina auttanut vähäosaisiamahdollisuuksieni mukaan.

minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.

tuen ambulanssihelikopteria ja voin sitä itsekin tarvita.

toteutan näin lähimmäisen-rakkautta, jota toivon jokaiselle.

kaikilla ei ole niin hyvin asiat kuin itsellä.

monta on autettavaa ja itsekin olen aikoinaan saanut.

tulee hyvä mieli sekä avun saajalle että itselleni.

suuren perheen lapsena olenoppinut jakamaan vähästäkin.

kyllä en

”

16%

10 super 1 •2009

Hoitajatoikeisiintehtäviint e k s t i j a k u v a t m a r j o s a j a n t o l a

Hoitohenkilökunnan työpäivästä kuluu turhan paljon aikaa muu-hun kuin varsinaiseen potilastyöhön. Kymenlaakson sairaan-hoitopiirissä kehitettiin uudet käytännöt, joilla säästetään niin hoitajien työaikaa kuin rahaakin.

onissa eri tutkimuk-sissa on selvitetty, mitä kaikkea muuta kuin varsinaista poti-lastyötä hoitajat teke-

vät työpäivänsä aikana. Tehtäväluet-telo on pitkä. Lukuisten satunnaisten tehtävien, kuten potilaiden tavaroi-den etsimisen, sähköisten käyttöjärjes-telmien ongelmien selvittämisen, kul-jetusten ja noutamisten lisäksi hoita-jien vastuulla on laajoja kokonaisuuk-sia, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen toimintaan. Ravinto-, vaate- ja väline-huolto sekä huolehtiminen siitä, että hoitoyksikössä on aina tarvittavat lääk-keet ja muut hoitotarvikkeet, työllistä-vät hoitohenkilökuntaa liikaa riippu-matta siitä, mikä on hoitoyksikön toi-minnan tarkoitus.

Hoitajat tilaavat, varastoivat ja jär-jestävät niin hoitotarvikkeita kuin lääk-keitä ja liinavaatteita. Määrien tarkis-taminen, tilausten teko ja mahdolliset jälkitilaukset sekä kuormien purkami-nen aina tuotelaatikoiden litistämiseen ja jätehuoltoon toimittamiseen asti on aikaa vievää työtä, jonka joku muu

kuin hoitotyöhön koulutettu henkilö voisi tehdä.

selvitystyöhön syksyllä 2007

Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä pää-tettiin syksyllä 2007 tehdä selvitystyö hoitohenkilöstön työmäärästä ja laa-tia toimintamallit, jotta hoitajat voisi-vat keskittyä hoitotehtäviin. Tehtävän organisointi annettiin hallintoylihoi-taja Anneli Rauhasalolle, joka kutsui perustyöryhmään materiaalipäällikkö Lasse Äijön ja kehittämispäällikkö Eija Javanaisen.

– Lähdimme liikkeelle yhtäaikai-sesti aika monelta rintamalta. Kysely-tutkimuksella kartoitettiin, mitä sellai-sia tehtäviä hoitohenkilöstöllä on, joita voisi tehdä joku muu, ja niitä on val-tavan paljon. Aloitimme työllistävim-mistä tehtäväkokonaisuuksista. Näitä ovat lääke-, hoitotarvike-, väline- ja vaatehuolto. Nyt on alkamassa ravinto-huoltopilotti, kehittämispäällikkö Eija Javanainen kertoo.

HOT-projekti, eli hoitajat oikei-siin tehtäviin, eteni nopeasti ja pilotit

aloitettiin keväällä 2008 niillä Kymen-laakson keskussairaalan, Kuusankos-ken aluesairaalan ja Kymenlaakson psykiatrisen sairaalan osastoilla, joista oli ilmoitettu halukkuudesta osallistua pilotointiin.

– Nämä projektit on otettu positii-visesti vastaan. Henkilökunta on suh-tautunut myönteisesti, sillä jokainen haluaa helpotusta työmäärään. Siten kaikki pilotit ovat olleet menestys, niin kuin arvattiinkin. Hyvät käytännöt tul-laan viemään kaikkialle sairaanhoitopii-rin alueella.

Pilotointien tarkoitus oli etsiä paras toimintatapa jokaisen osaston tarpei-siin. Samalla haettiin optimaalista tava-roiden toimitusmäärää ja sellaista toi-mintamallia, joka on siirrettävissä eri yksiköihin.

aikaa ja rahaa säästyi

Lääkehuollon pilotit toteutettiin kes-kussairaalan kolmella erilaisella osas-tolla yhteistyössä Kymenlaakson sairaala-apteekin kanssa, joka lainasi työvoimas-taan farmaseutit osastojen käyttöön.

M

1•2009 super 11

Osastofarmaseutit huolehtivat muun muassa lääketilausten teosta, jakoivat lääkkeet tarjottimille, seurasivat lääke-aineiden päiväyksiä ja kierrättivät lää-keaineita osastoille, joilla niille oli käyt-töä. Farmaseutit kävivät läpi myös osas-tojen lääkeohjeita ja lääkevastaavuuslis-toja sekä täsmensivät niitä.

– Säästöjä syntyi lääkkeiden tehok-kaammalla kierrätyksellä ja turhien lääkkeiden palautuksella apteekkiin. Lisäksi apteekin, lääkäreiden ja hoi-tajien yhteistyö parani lääkehoidon toteuttamisessa, Javanainen toteaa.

Keskussairaalan leikkausosaston toi-minta vaatii monenlaisia hoitotarvik-keita, perustavarasta erikoistuotteisiin. Yksikköön tulee hoitotarvikkeita kaksi kertaa viikossa ja lisäksi vielä kerran viikossa lähetys keskusvarastotavaroita.

Tilauksiin ja hyllytystyöhön kului hoi-tajien aikaa melkoisesti.

Nyt varastohyllyihin on kiinnitetty viivakoodit, joten tilauksen voi tehdä viivakoodilukijan avulla. Hoitajat mää-rittävät hyllyjen järjestyksen ja arvioivat tarvittavat tuotemäärät. Tiedot sijoitet-tiin viivakoodeihin. Osaston tavara-määrä pysyy optimaalisena, sillä tava-roiden tilaaminen varmuuden vuoksi ei ole enää tarpeen. Keskusvaraston työn-tekijä purkaa osastolle saapuvat kuor-mat ja sijoittaa hoitotarvikkeet omille paikoilleen.

Sairaanhoitajat Anu Koskinen ja

Okko Hyöky kertovat, että erikoista-varat pitää vielä erikseen tilata, mutta muuten uusi käytäntö on toimiva ja yhteistyö hoitotarvikevaraston työnte-kijöiden kanssa sujuu hyvin. Osaston-hoitaja Ritva Taipaleen mukaan hen-kilökunta on ollut erittäin tyytyväi-nen uuteen järjestelmään. Osaston eri-koisluonteesta johtuen kaikkia eri pilo-teissa kokeiltuja uusia toimintatapoja ei voida siellä hyödyntää sellaisenaan, mutta vaatehuollon uudet käytännöt otetaan käyttöön.

väline- ja vaatehuolto pois hoitajilta

Keskussairaalan sydänvalvonta- ja teho-osastoilla etsittiin parasta työnjakoa välinehuollon ja hoitohenkilöstön kes-ken. Hoitajat olivat aikaisemmin muun muassa huoltaneet koneet, desinfi oi-neet, järjestelleet ja kuljettaneet tava-roita potilaspaikoille ja takaisin puh-distettaviksi. Pilotissa välinehuoltajan tehtäviin kuului myös osastolla olevien laitteiden pesu ja huolto sekä laitteiden ohjeiston päivitys.

Leikkausosastolla keskusvaraston hyllytys-palvelu huolehtii hoitotarvikkeiden riittävyy-destä.

SuPerin Kymenlaakson keskussairaalan ammattiosaston puheenjohtaja Riitta Juujär-vi saapui osasto 5 B:lle kuulemaan pilotin tuloksista perushoitaja Marketta Kolkalta ja osastonhoitaja Pirjo Laineelta.

12 super 1 •2009

Muutos – mahdollisuusvai pelottava peikko?t e k s t i m a r j o s a j a n t o l a

Sosiaali- ja terveysalaa uhkaava työntekijäpula pakottaa tehos-tamaan toimintaa ja löytämään uusia keinoja suoriutua työmää-rästä. Miten työntekijä selviytyy muutoksessa, kun tehtävät ja jopa koko työpaikka voivat vaihtua?

Työterveyslaitoksen psykologi Marjut Joki muistuttaa, että muutos ei ole kaiken vanhan kyseenalaistamista, vaan sitä, että katsotaan, ovatko toimintatavat enää juuri näiden asiak-kaiden tai potilaiden kannalta tarkoituksenmukaisia. Sosiaali- ja terveydenhoitoala on ollut jo pitkään monenlaisten uudis-tusten tapahtumakenttänä.

– Työelämässä on ollut muutosta koko ajan. Esimerkiksi perushoitajan työ on viime vuosikymmeninä läpikäynyt jo sisällöllisesti niin suuria muutoksia, että selviytyminen on edel-lyttänyt joustavuutta jo pitkään. Ajatellaan nyt vaikka vanhus-tenhoitoa tai sairaalamaailmassa tapahtunutta kehitystä.

Ihmiset ovat kuitenkin turvallisuushakuisuudessaan hyvin erilaisia. Vuosikymmeniä samassa organisaatiossa samoja teh-täviä suorittaneelle työpaikan ja tehtävien vaihtuminen voi olla liian iso asia. Pahan pettymyksen voi aiheuttaa sekin, että tehtävien uudelleen järjestelyssä tyydytystä tuonut työ on luo-vutettava toiselle.

– Tietysti ihminen pettyy. Luopuminen sellaisesta työstä, josta on pitkään kantanut vastuuta ja etenkin, jos siitä on saa-nut tietynlaista statusta, tekee kipeää. Tällaisessa muutostilan-teessa on esimiehen kyettävä perustelemaan tehtäväsiirto esi-

merkiksi toiminnan, kaikkien toimijoiden ja osaamisen tar-koituksenmukaisen hyödyntämisen ja kuormituksen tasaa-misen näkökulmasta.

Muutoksen kourissa joku pahimmillaan jumiutuu omien pelkojensa, ahdistuksensa, pettymyksensä ja katkeroitumi-sensa vangiksi, mutta joku toinen näkee heti mahdollisuudet uusiin tehtäviin ja uusiin ihmissuhteisiin.

Ihmisen uudistusmyönteisyyttä ohjailee myös se, minkä-laisia kokemuksia hänellä on ollut aikaisemmista muutos-tilanteista niin henkilökohtaisessa elämässään kuin työpai-kalla. Lisäksi koko työyhteisön muutosmyönteisyys vaikut-taa vahvasti siihen, miten uusia ajatuksia on toteutettu työssä ja miten ollaan valmiita luopumaan epätarkoituksenmukai-sista käytännöistä.

– Joku voi nähdä upean mahdollisuuden siinä, missä toi-nen näkee kaiken ikään kuin mustien lasien läpi. Kuitenkin on erittäin tärkeää antaa tilaa ihmisten erilaisille tavoille rea-goida. Valtaosa ihmisistä selviää suuristakin muutoksista, jos he vain saavat työstää ajatusta. Se on oma prosessi, joka jokai-sen on läpikäytävä.

tiedottamisen tärkeys korostuu

Joen mielestä muutosvaiheessa henkilöstö on pidettävä jat-kuvasti ajan tasalla. Koskaan ei voi tiedottaa liikaa. Epätietoi-suus aiheuttaa ongelmia työyhteisössä. Jos tieto ei kulje, jokai-sen toiveet ja pelot ohjailevat käyttäytymistä, väärinkäsityksiä syntyy ja yhteisö voi huonosti.

– Huonosti johdettu ja suunniteltu muutosprosessi voi poi-kia monennäköisiä konfl ikteja työpaikalla. Näen sen työssäni aika tavallisena taustatekijänä. Epätietoisuudessa ihmiset tart-tuvat puolikkaaseen sanaan ja pelokas kuulee vain sen, minkä haluaakin kuulla.

Kirurgisen osaston osastonhoitaja Pirjo Laine on valmis hyödyntämään kaikki eri pilottien tulokset.

– Henkilöstö joutui viime kesänä aivan liian koville, koska sijaisia ei löy-tynyt tarpeeksi. Tarvitsemme kaiken, mikä voisi helpottaa meidän työtämme, niin osastofarmaseutin kuin suunnitel-missa olevan ravintohuollon uudistuk-set.

Perushoitaja Marketta Kolkka on yksi vaatehuollon pilotin toimijoista. Näkyvin tulos vaatehuollon uudistuk-sessa on se, että suuret tavaravankkurit ovat poissa ahtailta käytäviltä, ja osas-ton ilme on siistiytynyt. Tavarat tule-vat pesulassa pakattuna vaunukaappiin, joka palautetaan pesulaan täydennystä

varten. Vaatepinojen siirtely kärryistä kaappeihin on jäänyt pois.

– Koska osasto on akuutin hoidon osasto, vaatetavaran tarve vaihtelee, mutta olemme löytäneet melko opti-maalisen täydennys- ja kuljetusaikatau-lun. Kaikki on sujunut hyvin ja pesula

antaa todella hyvää palvelua, Kolkka kertoo.

uusia suunnitelmia

Kehittämispäällikkö Eija Javanainen työskentelee jo uusien suunnitelmien

Perushoitaja Marketta Kolkka on tyytyväinen pesulan palveluihin. Yhteistyö pesulan

henkilöstön kanssa on sujuvaa.

12 super 1 •2009

1•2009 super 13

Vaikka päätöstenteko olisi vielä kesken, ainakin huhuilta olisi leikattava siivet antamalla tietoa siitä, mitä vasta ollaan suunnittelemassa ja mistä asioista ei vielä ole lopullista tie-toa. Muutostilanteissa huhut ottavat nopeasti vallan ja spe-kulointi kiihtyy.

Joki pitää tärkeänä, että työntekijä saa mahdollisuuden miettiä, mitä uudistukset tarkoittavat oman työn kohdalla, ja mitä hänelle tulee tapahtumaan. Kun muutosta saa työs-tää, alkaa nähdä myös mahdollisuuksia, vaikka alkuun uhka-kuvia voi olla enemmän. Kehityskeskustelu esimiehen kanssa voi auttaa kartoittamaan omat vahvuudet ja lisäkoulutuk-sen tarpeet.

– Kysymyksiä on paljon ja ihmiset janoavat vastauksia. Siksi on tiedotettava aina sitä mukaa, kun jotain uutta tie-toa on ja työntekijöillä on oltava mahdollisuus kysyä lisääkin. Muutosjohtamisen tärkeys korostuu. Lisäksi lähiesimiehiä ei saa unohtaa. Hekin tarvitsevat tukea, ettei käy niin että esi-mies itse vie omat pelkonsa työyhteisölle.

muutoksen kourissa

Lähiesimieheltä vaaditaan kykyä kuunnella alaisiaan. Hänen tehtävänsä on kertoa faktat siitä, mihin asioihin muutostilanteessa työntekijä voi itse vaikuttaa ja mihin ei. Jos työntekijällä ei ole vaiku-tusmahdollisuuksia omaan työhönsä, se on aina terveys-riski. Toisaalta on olennaisen tärkeää sekin, että työyhtei-sössä keskustellaan selväksi,

mitkä ovat niitä asioita, jotka voidaan yhdessä sopia ja mitkä ovat sellaisia määräyksiä, joita kaikkien on noudatettava.

– Työyhteisössä pitäisi käydä myös moniammatillisen työ-ryhmän välisiä keskusteluja, sillä joskus ihmisten odotukset ja käsitykset eri ammattiryhmien tehtävistä ja rooleista voi-vat olla hyvinkin toisistaan poikkeavia ja epärealistisia. Jos työntekijällä on sellainen olo, ettei hän voi vaikuttaa yhtään mihinkään, se turhauttaa ja lisää jännitteitä työpaikan ihmis-suhteisiin.

Uusi työntekijä voi joutua ikävään tilanteeseen, jos työ-paikan ihmissuhteet ovat pahasti tulehtuneet. Ristiriitojen valtaama työyhteisö vaatii tulokasta valitsemaan ikään kuin puolensa.

Joki perää työyhteisöiltä vastuullisuutta ja tietynlaista sopi-musta sille, että jokainen tulokas saisi tulla työyhteisöön avoi-min silmin ja luoda ihmissuhteensa itse. Ikävä kyllä, monta kertaa tulokas saa tietoa muun muassa uusien työtovereidensa luonteesta ja ammattitaidosta joltain toiselta kuin asianomai-selta itseltään.

– Osallistumalla tällaiseen käyttäytymiseen jokainen yksit-täinen työntekijä kantaa vastuuta siitä, miten konfl ikti laaje-nee. Voi toki kuunnella, mutta pitäisi myös kannustaa toista selvittämään itse ristiriidat. Ulkopuolelle jääminen vaatii kyllä aikamoista rohkeutta, eivätkä kaikki tähän pysty.

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja kehitystyö tehdään useimmiten projektina. Siksi jo sana ´projekti´ voi aiheuttaa vastustusta henkilöstössä.

– Valitettavasti sosiaali- ja terveysalalla on ollut käynnissä monenlaisia samanaikaisia projekteja. Ihmisille tulee väki-sin mielikuva siitä, että perustehtäviä ei enää ehdi tehdä, kun jatkuvasti kehitetään jotain. Toivoisinkin, että projektit eivät olisi irrallisia, vaan osa perustyötä ja hyvät tulokset myös otet-taisiin käyttöön.

Psykologi Marjut Joki on johta-va konsultti Työterveyslaitoksen Työyhteisöpalvelutiimissä.

parissa, sillä ravintohuollon pilotti alkaa naistentautien ja äitiysosastolla.

– Piirsimme ja konkretisoimme ny-kytilanteen. Ruoka jaetaan tarjottimilla, hoitajat juoksuttavat ne potilaille ja keräävät ruokailun jälkeen astiat pois. Se ei ole hoitajan ydintehtävä.

Pilotissa käyttöön otetaan uudenlai-nen ruokavaunu, jolla ateria tuodaan osastolle ja asetetaan tarjolle. Potilaat ottavat itse ruuan lautasille ja aterioivat osaston oleskelutilassa naistentautien ja synnytysten osastolla. Muille osastoille suunnitellaan toisenlainen malli, mikä sopii paremmin heidän tarpeisiinsa.

Kehittämisryhmä kaavailee myös aulaemännän toimen perustamista. Keskussairaalan sisääntuloaulaan jär-jestettäisiin potilasinfonurkkaus, mis-sä potilaat voisivat käyttää esimerkiksi internetiä. Tilassa voisivat muun muas-sa eri terveysjärjestöt pitää jaossa esittei-tään.

– Tarkoitus on käydä aivan kaikki sairaanhoitopiirin toiminnot läpi. Nyt

toteutetut pilotit olivat sellaisia, joista tuli yksiköistä eniten ilmoituksia. Väline- ja vaatehuollossa pilotti jäi normaaliksi toiminnaksi. Lääkehuollon uudistus jatkuu vuonna 2009, sillä osastofarma-seutit ovat isoissa sairaaloissa normaa-lia arkipäivää, vaikka meille uutta toi-mintaa.

Javanaisen mukaan kaikki pilotit ovat onnistuneet erinomaisesti ja hen-kilökunta on ottanut ne positiivisesti vastaan.

Uudistukset vaativat investointeja, mutta Javanainen uskoo, että kustan-nukset katetaan ajan myötä uusien käy-täntöjen tuomilla säästöillä.

Kehittämispäällikkö Eija Javanainenesittelee kaaviota ruokahuollonnykykäytännöstä, jossa hoitajankohdalla on eniten tehtävälaatikoita.Tähänkin tulee muutos.

1•2009 super 13

14 super 1 •2009

yttären kotoa muutto oli vielä kirvelevän tuore, kun kotkalainen lähihoitaja Elisa Tuomi näki Su-Per-lehden kyselyn lempiesineistä. Spontaanisti hän kirjoitti korttiin: Tärkein esineeni on tyttä-reni Nooran hymytyttöpatsas.

Tuomi kertoo muistavansa aina Korkeakosken ala-asteen kevätjuhlan vuonna 2000, kun hänen viidesluokkalainen tyt-tärensä kiipesi korokkeelle noutamaan hymytyttöpatsastaan.

– Sain kyyneleet silmiini, sillä niin ihanalta palkinto tun-tui. Mielestäni Noora myös oli ansainnut hymytytön tittelin, sillä hän on aina ollut luonteeltaan auttavainen ja olemuksel-taan iloinen, hymytyttö itsekin.

Tyttären mielestä palkinto onkin aina ollut äidille tär-keämpi kuin saajalle itselleen. Siksi äiti sai pitää patsaan, kun tytär muutti kotoa pois.

– Ehkä Noora vielä joskus haluaa tämän itselleen, mutta vielä nyt en voisi tästä luopua, Tuomi jatkaa ja silittää helläs-ti patsaan hymykuoppaista poskea.

tiivis äiti–tytär-suhde

Elisa Tuomi on pohtinut voimakasta reaktiotaan tyttären ko-toa muuttoon, sillä ensimmäinen pesästä lentänyt poikanen tämä ei ollut. Perheessä on kaksi Nooraa vanhempaa poikaa, joista toinen on jo perustanut oman perheenkin. Tietenkin oma vaikutuksensa on sillä, että tytär muutti melko kauas, ko-konaan toiseen kaupunkiin. Äidin huolta nuo-rimmaisen pärjäämisestä maailmalla ei pelkkä puhelinkeskustelu lievitä.

– Minulla itselläni oli vaikea suhde äitiini. En saanut häneltä lapsena sellaista tukea kuin olisin tarvinnut ja jouduin kantamaan vastuu-ta itsestäni liian nuorena. Halusin katkaista su-vussani kulkeneen huonon äiti–tytär-mallin ja olla Nooralle myös hyvä ystävä.

Tuomi onkin ollut tiiviisti mukana esimerkiksi tyttären tanssiharrastuksessa ja toiminut aina mukisematta autonkul-

jettajana baletista street-tanssiin ja meikkaajana näytöksissä. Koulun diskoiltoja valvoessaan Tuomi tutustui myös tyttären koulukavereihin.

– Opetin Nooran tekemään kulmien ja ripsien kestovärjä-yksiä, värjäsimme hiuksia ja teimme kaikkia sellaisia tyttöjen juttuja. Kävimme yhdessä uimassa ja kuntosalilla. Nyt tuntuu, että olen menettänyt parhaimman ystäväni! Aikuinen Elisa ta-juaa tilanteen, mutta joku pikkutyttö minussa on mielettö-män mustasukkainen Nooran uudesta elämästä. Onkohan tä-mä joku hylkäämisreaktio, jonka juuret ovat lapsuudessani?

elä nyt, älä vasta eläkkeellä

Toisaalta tyttären rohkeus tuntuu tutulta, sillä Tuomi itse-kin on aina tarttunut tilaisuuksiin oppia ja kokea uutta. Hän oli kiinnostunut hoitotyön kehittämisestä jo ennen lähihoita-janopintojaan. Kosmetologiyrittäjänä hän teki vanhusten pal-velutalossa jalkahoitoja ja mietti jo silloin lähihoitajan ja jal-kahoitajan työn yhdistämistä. Lähihoitajatutkinnon päättö-työnä valmistuikin ryhmätyönä jalkojenhoito-opas hoitohen-kilökunnalle.

– Jalkojenhoito on tärkeä osa perushoitoa, sillä hyvä hoi-to voi estää jopa amputaatiot. Olisin halukas itsekin luennoi-maan aiheesta lähihoitajaopiskelijoille, sillä olen työpaikoilla-ni opettanut monille jalkojenhoidon perusteita.

Tuomi on halunnut hyödyntää monipuolista osaamis-taan, joten hän on työskennellyt laajasti erilaisis-sa työpaikoissa, kuten kotisairaanhoidossa, kes-kussairaalan ortopedisellä osastolla ja palveluta-lon hoivaosastolla. Tammikuussa hän aloittaa ge-ronomiopinnot, sillä hän on kiinnostunut eten-kin vanhuspalvelujen kehittämistyöstä. Vaikka opiskelu työn ohella voi olla raskasta, se ei opis-

keluintoa vähennä:– Viisikymppisenä kuollut isäni opetti, että elämä on elet-

tävä täysillä ja unelmat on pyrittävä toteuttamaan heti, eikä vasta eläkkeellä.

Tyttären itsenäistyminen on kasvun paikka myös äidille. Muuttokuormasta äidille jätetty hymytyttöpatsas lievittää kuopuksesta eroamisen tuskaa.

Hymytyttö lohduttaat e k s t i j a k u v a t m a r j o s a j a n t o l a

Nyt tuntuu, että olen menettänyt

parhaimman ystäväni!

T

1•2009 super 15

Hymypoika jo 55-vuotias Hymypoikapatsas ja sitä seurannut hymytyttöpatsas ovat Hyvän tove-ruuden kilvan palkintoja. Taitei-lija Heikki Niemisen suunnittele-mat veistokset jaettiin ensimmäi-sen kerran vuonna 1954.

Hymytytön tai hymypojan on oltava rehti ja luotettava toveri, avu-lias, reipas ja iloinen sekä haluttava edistää terveitä elämäntapoja. Kou-luyhteisö, luokka, kerho tai oppi-laskunta äänestää patsaan saajasta.

Lisätiedot: www.kerhokeskus.fi

16 super 1 •2009

1•2009 super 17

i ole olemassa kultaista sääntöä siitä, miten yötyö-hön sopeutuu. Osa ihmisistä hakeutuu yötyöhön koska kokee viihtyvänsä siinä parhaiten, toisille yötyö taas ei sovi.

– Osa meistä on illanvirkkuja, toiset aamu-virkkuja. Osa tarvitsee pitkät yöunet tunteakseen olonsa vir-keäksi, toiset selviävät lyhyemmillä unilla. Nämä ominaisuu-det ovat yksilöllisiä, synnynnäisiä taipumuksia, jotka vaikut-tavat nukkumistottumuksiin ja vireystilan vaihteluun vuoro-kaudenajan mukaan. Näin ollen on hyvin yksilöllistä, kenel-le yötyö sopii, kenelle ei, sanoo tutkija Tuuli Lahti Kansan-terveyslaitokselta.

syöpäriski

Lahden mukaan yötyössä on kyse biologisen kellon toiminta-häiriöstä. Se voi johtaa esimerkiksi häiriöihin solujen jakau-tumisessa ja lopulta siihen, että solut alkavat jakautua hallit-semattomasti ja muodostavat syöpäkasvaimen.

– Yötyöläisellä on riski sairastua päivätyöläisiä herkemmin esimerkiksi rinta-, eturauhas- tai imusolmukesyöpään. Syö-pien tavallista korkeampi ilmaantuvuus yötyötä tekevien kes-kuudessa johtunee osittain siitä, että yötyö häiritsee elimis-tön biologisen keskuskellon toimintaa. Tämä biologinen kel-lo, suprakiasmaattinen tumake, sijaitsee aivoissa näköhermo-ristin yläpuolella, Lahti selventää.

Viestin valoisan ajan pituudesta biologinen keskuskello saa näköhermoja pitkin. Valo tahdistaa biologisen kellomme toi-mintaa ja epäsäännölliset työajat aiheuttavat epäsäännöllisyyt-tä valoisan ajan pituuteen ja ajoitukseen, jolloin myös biologi-sen kellomme toiminta häiriintyy. Koska biologinen kello sää-telee elintärkeitä toimintoja, kuten solujen jakautumista, hor-monieritystä ja aineenvaihduntaa, kellon toimintahäiriöt joh-tavat sen säätelemien toimintojen häiriintymiseen.

uni, liikunta ja valorytmi

Ihmisen elimistö sopeutuu yötyöhön viiveellä. Jatkuvaa yö-työtä tekevälle suositellaan neljää, viittä peräkkäistä työvuo-roa elimistön vuorokausirytmiin sopeutumisen vuoksi. Vuo-rokausirytmillä tarkoitetaan ympäristön pimeä–valo-rytmiä, joka ei ole sidonnainen työvuoroihin. Kirkkaalle aamuvalol-le altistuminen vaikeuttaa nukahtamista. Uni–valve-rytmi muuttuu jatkuvaa yötyötä tekevällä. Työterveyslaitoksen pro-fessori Mikko Härmän mukaan yötyöläisen kannattaisi kes-kittyä siihen, kuinka menee nukkumaan.

– Jatkuvaa yötyötä tekevän on tärkeää ottaa huomioon uni, liikunta ja valorytmi. Mitä lähempänä seuraavaa yövuo-roa nukkuu, sitä paremmin elimistö jaksaa. Viimeisen yö-vuoron jälkeen kannattaa nukkua maksimissaan kolme, nel-jä tuntia, jotta päivärytmiin kääntyminen olisi mahdollista. Jos elämäntilanne sallii, olisi hyvä pysytellä yötyön kaltaises-sa rytmissä.

Vapaapäivinäkin tulisi nukkua mahdollisimman pitkään ja valvoa illalla mahdollisimman myöhään. Yleensä yötyöhön hakeutuvat henkilöt, jotka ovat luontaisia iltaihmisiä. Toinen mahdollisuus on nukkua kahdessa jaksossa, heti yövuoron jäl-keen ja toisen kerran mahdollisimman lähellä ennen seuraa-van yövuoron alkua. Viimeisen yövuoron jälkeen päiväryt-miin palaamista voi helpottaa aamuvalolla.

Kolmivuorotyötä tekevälle henkilölle suositellaan yhtä tai kahta yövuoroa peräkkäin, jotta palautuminen päivävuoroon olisi helpompaa.

Liikunnan merkitys yötyötä tekevälle on positiivinen. Här-mä tutki jo vuonna 1985 väitöskirjaa tehdessään sairaanhoi-tajien sekä lähi- ja perushoitajien liikunnan vaikutusta vuo-ro- ja yötyöhön. Puolen vuoden tutkimustulokset näyttivät, että liikunnalla on positiivinen vaikutus vuorotyötä tekevälle. Aktiivinen liikunta, lenkkeily, voimistelu, uinti ja muu vastaa-

Yötyöläisen kellokäy epätasaisesti

Et e k s t i p ä v i h u j a k k a k u v i t u s j o o n a s v ä ä n ä n e n

18 super 1 •2009

va urheilulaji vaikutti rentouttavasti uneen. Unettomuus se-kä väsymys vähenivät, voimattomuuden tunne katosi ja tuki- ja liikuntaelimet voimistuivat.

univaje altistaa sairauksille

Niin Lahden kuin Härmänkin mukaan jatkuva yötyö vaa-tii pieniä nokosia juuri ennen työvuoron alkua. Myös iltapäi-vänokoset vapaapäivien aikana ovat paikallaan. Jo puolen tun-nin nokoset parantavat unettomuutta, josta yötyöläinen saat-taa kärsiä univajeen vuoksi.

– Työpaikoilla voitaisiin ottaa käytäntöön jaettu lepovuo-ro, jolloin yksi työntekijä kerrallaan ottaisi noin puolen tun-nin nokoset toisten pitäessä sillä välin työtehtävistä huolta. Jo potilasturvallisuuden kannalta pienet nokkaunet yöllä olisivat paikallaan. Lentoemännillä tämä käytäntö on olemassa pitkil-lä mannerten välisillä lennoilla, se takaa vireystason sekä toi-mintakyvyn säilymisen yli yön, Lahti kertoo.

– Oikealla unirytmillä, riittävällä nukkumisella ja nokosil-la voi vaikuttaa kolmivuorotyön tahdistumiseen sekä yötyös-tä palautumiseen, Härmä sanoo.

Univaje syntyy kun unta ei saada riittävästi. Jatkuva uni-vaje saattaa altistaa sairauksille, kuten erilaisille sydän- ja ve-renkiertoelimistön sairauksille, aineenvaihduntahäiriöille se-kä esimerkiksi aikuistyypin diabetekselle. Moni kroonisesta

univajeesta kärsivä on myös ylipainoinen. Yötyössä on ris-ki lihavoitua, koska öiseen aikaan ruoansulatus on hitaam-paa. Lisäksi valvominen vaikuttaa ruokahalua lisäävien hor-monien, leptiinin ja greliinin, määrään. Tämä johtaa hel-posti kaloripitoisen ruuan syömiseen, vaikka elimistö ei si-tä tarvitsisi.

– Välttääkseen epäterveellisiä välipaloja yötyöläisen olisi-kin hyvä syödä säännöllisesti, kolmen, neljän tunnin välein, kevyitä kuitupitoisia aterioita, jotka pitävät veren sokerin ta-saisena, Tuuli Lahti sanoo.

Ruoansulatusvaivat johtuvat pääosin siitä, että suolen toi-minta on yöllä hitaampaa kuin päivällä. Ilmavaivat, närästys, sekä vatsan turvotus ovat yleisimpiä oireita, eikä ruokavaliolla tässä tapauksessa ole mitään merkitystä. Raskas ruoka väsyttää ja liika kahvin juonti aiheuttaa unettomuutta.

– Jos kahvia haluaa juoda, on hyvä ajoittaa se työvuoron alkuun. Nesteytyksestä on hyvä huolehtia, mutta siinäkin on muistettava, että täysinäinen rakko herättää päivällä herkästi, sillä munuaiset toimivat heti, Härmä muistuttaa.

lähteet:

• toimivat ja terveet työajat , työterveyslaitos.työryhmä tarja hakola, christer hublin, mikko härmä,

irja kandolin, jaana lait inen, mikael sall inen

• hyvä uni – hyvä työ, mikko härmä, mikael sall inen

Yötyöläisen arki ei ole niin helppoa kuin voisi kuvitella. Yöllä on otettava huomioon monenlaisia asioita, jotta hoitotyö toimisi myös päivällä. Yötyös-sä vastuunotto on erilaista. Kun vastaa yksin, kaksin tai kolmisin yövuoron tehtävistä, oppii näkemään asioita eri tavoin.

Yökkönä toi-miminen lisää vas-tuuta. Yöhoitajan on tiedettävä kai-kesta kaikki, osat-tava ottaa selvää asioista sekä olla ajan hermolla kaiken aikaa.

– Antennit on oltava koko ajan yl-häällä, koska rutiinien muutos tapah-tuu yllättäen, sanoo kuusi vuotta va-kituisena yöhoitajana toiminut nimi-merkki Yökkönen. Yökkönen hakeutui vakituiseen yötyöhön kuusi vuotta sit-ten, lasten ollessa pieniä.

– Olen aina halunnut olla yöllä töis-sä, päivävuoro ei houkuta, Yökkönen sanoo. Yötyössä viehättää rauhallisuus, omatahtisuus töiden tekemisessä. Kii-re väsyttää enemmän, tällöin yövuoron jälkeen saattaa olla aivan puhki. Jos kii-

Tieto tuo vastuuta

reisiä yövuoroja on useampi, uni mais-tuu makeammalta.

Yötyöläinen voi aika pitkälle mää-ritellä, kuinka työtehtävät suoritetaan, kierretäänkö potilashuoneet tunnin vai kahden tunnin välein. Vakiyökkö tie-tää, milloin vaipat ja asennot vaihde-

taan, eritteet mita-taan, tippaletkutvaihdetaan sekä nes-teytykset hoidetaan kohdalleen. Yötyö-läisen toimenkuva

saattaa olla laajempi kuin päivävuoro-laisen. Tiettyjä normeja on noudatetta-va, kiirekin sanelee, paljon voi myös it-se suunnitella. Yötyöläinen ymmärtää toista yötyöläistä parhaiten, tuntee toi-sen tavat toimia eri tilanteissa, osaa an-taa tukea sekä tilaa tarvittaessa.

Kun työ on joustavaa, homma hoi-tuu myös isommassa kiireessä. Hiljai-sempana yönä voi rauhoittua istumaan, mutta kiireisessä yössä on pakko jak-saa taivaltaa.

– Kaikkien päivätyöläisten pitäisi kokeilla yötyötä ja yötyöläisten päivä-työtä, jotta ymmärtäisi arvostaa toisen

työpanosta, sanoo nimimerkki Yönhel-mi liki kymmenen vuoden kokemuk-sella.

Nimimerkki White Rabbit työs-kentelee akuutilla kirurgian osastolla ja nauttii työstään. Miespuolisena hoita-jana hän tuo turvaa kollegoilleen. Sym-paattinen ja rauhallinen olemus herät-tää luottamusta myös potilaiden kes-kuudessa. White Rabbit on toiminut vakituisen yöhoitajan virassa kolme vuotta.

– Yötyö sopii minulle paremmin kuin kolmivuorotyö. Kolmivuorotyös-sä iltavuorosta aamuvuoroon siirtymi-nen aiheutti sen, etten pystynyt nuk-kumaan koko yönä. Univaje syntyi helposti. Työnkuva yövuorossa muut-tui jonkin verran, potilaan aamupesut, tutkimuksiin kuljetukset ja jatkuva pu-helimeen vastailu jäivät pois. Yötyössä on puolensa. Yötyö on helpompaa, jos ajatellaan päivävuoron hälinää. Yöllä tunnelma on rauhallisempi, vaikka oli-si kiireistäkin.

– Työ yöllä on monipuolista, vaihte-levaa ja arvaamatonta. Koskaan ei tie-dä mitä edestään löytää. Yövuoron vie-

Kiire, sosiaalisen elämän puuttuminen ja väsymys ovat yötyön varjopuolia.

1•2009 super 19

hättävyys piileekin juuri siinä, White Rabbit kertoo.

riittävä uni – oikea ruoka

Kiire, sosiaalisen elämän puuttumi-nen ja väsymys ovat yötyön varjo-puolia. Myös uupuminen, stressi sekä muistin huononeminen ovat mahdol-lisia. Muistilappuja tarvitsee. Uupu-muksen iskiessä mieliala vaihtelee her-kästi. Käytös saattaa olla hiljaisempaa, syrjään vetäytyvämpää, jopa vihaista. Vireystason ollessa kohdallaan on hy-my herkässä. Yötyön huonoiksi puolik-si luetaan myös se, ettei esimiestä tava-ta ja potilas- sekä asiakaskontaktit ovat vähäisempiä.

Yötyöläisen on osattava pitää itses-tään huolta. Väsymys painaa, hartiat ja niska ovat kovalla koetuksella. Ko-ko keho kärsii, jos itseään ei hoida. Lii-kunta auttaa jaksamaan. Myös oikean-lainen ruokavalio on eduksi. Terveys-tarkastus säännöllisin väliajoin saattaa olla hyväksi.

White Rabbit on ajan hermolla, hän tietää kuinka nukkua ja syödä oikein. Tosin aina kaikki ei suju suunnitelmien mukaan. Joskus yövuorot ovat niin kii-reisiä, ettei tauolle ehdi. Vilkas yö vai-kuttaa myös päivänukkumiseen. Uneen pääseminen on vaikeaa, eikä uni välttä-mättä kestä kauan.

Päivärytmiin palautuminen ei on-nistu aina täysin. White Rabbit elää myös vapaa-ajallaan osittaista yöelä-mää. Hän menee nukkumaan myö-hään yöllä, nukkuu puoleenpäivään, päiväunia unohtamatta. Tämä vaikut-

taa sosiaaliseen elämään, kavereita ei juuri tapaa.

– Joskus poden huonoa omaa tun-toa, asioiden hoitaminen jää vapaapäi-ville. Yövuoron jälkeen keskityn vain nukkumaan, White Rabbit huokaa.

Yökkönen nukkuu yövuoron jälkeen kuusi, seitsemän tuntia. Unien jälkeen hän valmistaa perheelleen ruoan, hoi-taa juoksevia asioita. Vapaapäivät ovat vapaata aikaa itselle, silloin voi lepäil-lä, harrastaa liikuntaa, keskittyä perhee-seen. Osa Yökkösen vapaa-ajasta kuluu opiskelun parissa, yötyön ohessa opis-kelu on mahdollista.

Yönhelmi havaitsi muutama vuosi sitten rinnassaan patin, joka sai hänet huolestumaan. Patti osoittautui vaarat-

tomaksi. Kokemus opetti, että itsestä on pidettävä huolta.

– Omaa pirteyttä tai väsymystä ei juuri huomaa. Väsymys ja hormonit vaikuttavat mielialaan. Univaje on jat-kuva, on nukuttava silloin kuin vain voi, vaikka univaje ei kaiketi sillä kor-jaannukaan, Yönhelmi sanoo.

Yönhelmi kokee, että kymmenen minuutin mikrounet työssä ollessa oli-sivat paikallaan. Työnantajan asenne on kielteinen, työpaikalla ei suotta istuta, unien ottamisesta puhumattakaan.

white rabbit ja yökkönen tekevät yötyötä erikoissairaanhoidossa,

yönhelmi on vanhusten hoitolai-toksessa työskentelevä lähihoitaja

Tänä yönä vilutakki oli turha. Rexona petti jo ensimmäisen tunnin aikana,

eikä tauosta tarvinnut uneksia ennen kol-mea. Silloinkin vain kymmenen minuut-tia, joista viisi minuuttia kello soi jatku-vasti. Alaselkä alkoi jomottaa aamutöiden aikaan, virtsarakko vasta kotiinlähdön het-kellä.

Oli ollut tyypillinen akuutin kirurgianosaston hektinen yö. Ei tarvittu muuta kuin yksi dementoitunut mummopar-ka joka ei löytänyt kotiaan, yksi päivystysleikkaus ja lukema-ton määrä toipuvia leikkauspotilaita, joilla kaikilla tuntui ole-van juuri tänä yönä kipeimmät oltavat ja valtava univaje. Aa-

mutyöt saattoi alkaa suoraan kolmen tauon jälkeen. Neste-tasapainokaavakkeiden täyttö ja eritteiden tyhjennyskierros sujuivat rivakasti turhia kainostelematta, lämpöjen mittaus ja sokeriarvojen tarkistus sähäkästi. Yö oli pelkkää lentoa, eikä ollut edes ensimmäinen. Kaiken keskellä oli muistettava, et-tä edessä makasi hyvinkin sairas henkilö. Oli minun tehtävä-ni auttaa häntä jaksamaan. Hymy muuttuu irvistykseksi vas-ta kotona, kun peilistä heijastuivat verestävät silmät ja haa-mun kalpea naamataulu. Olo oli krapulainen ilman alkoho-lia. Unen tuloa ei tarvinnut odottaa, tällä kertaa.

päivi hujakka

pelkkää lentoa

20 super 1 •2009

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Jaana Laitinen muistuttaa, että vuoro-työtä tekevä lihoo herkemmin kuin päi-vätyössä oleva.

– Syy ei ole niinkään työssä vaan elä-mäntyylissä, joka on säännöllisen epä-säännöllinen. Vuorotyössä on vaikea noudattaa säännöllistä syömisrytmiä ja liikuntaa. Tämä altistaa lihomiselle, Laitinen toteaa.

Kun ihmisen pitäisi olla levossa, vuorotyötä tekevän elimistö valvoo.

Vuorotyö voi laukaista stressin, jota lie-vitetään alkoholilla tai syömällä. Myös univaje kiihottaa syömään. Jos ihminen nukkuu liian vähän, hormonitoiminta herkistyy ja makean sekä rasvaisen hi-mo yltyy. Tekee mieli pistellä makka-ravoileipää ja suklaata, joissa on paljon energiaa. Siinä on sudenkuoppansa:

– Yöllä insuliinin vaikutus heikkenee elimistön lepovaiheen aikana. Yösyömi-nen ja hidastunut aineenvaihdunta voi-vat osaltaan edistää lihomista ja kakkos-tyypin diabeteksen kehittymistä.

Vuorotyötä tekevä nuori on Jaana Laitisen mielestä erityisen lujilla. Pätkä-työt stressaavat, asuntolainat painavat ja pienet lapset vaativat osansa. Nukku-minen ja lepääminen ovat äidille todel-

Ylipaino vaaniivuorotyön tekijää

t e k s t i l i i s a u u s i n i i t t y k u v i t u s j o o n a s v ä ä n ä n e n

Kun vyötärö alkaa harmillisesti kiristää, olo käydä tukalaksi eikä työtäkään jaksa tehdä yhtä pontevasti kuin aikaisemmin, kannat-taa miettiä omaa suhdetta ruokaan.

linen haaste. Jatkuvasti muuttuva päi-värytmi uuvuttaa, sillä yhteiskunta elää päivätyöntekijän ehdoilla.

Jaana Laitinen muistuttaa, että ih-misen normaali unentarve on seitse-mästä yhdeksään tuntia vuorokaudes-sa. Univaje on syytä paikata mahdolli-simman pian.

– Ihanteellisinta olisi ottaa pienet torkut ennen yövuoroon lähtöä, jotta töiden alkaessa olo olisi virkeä.

stressisyöminen nostaa kiloja

Jaana Laitinen on ollut tekemässä Poh-jois-Suomessa 1960 syntyneiden 31-vuotisseurantatutkimusta. Nuorilta ky-syttiin, helpottavatko he stressiään tai

1•2009 super 21

pahaa oloaan syömällä tai juomalla. – Ne, jotka vastasivat myöntävästi,

söivät usein rasvaisia ja makeita herk-kuruokia ja heillä oli paino-ongelmia. Syöminen ja juominen ovat passiivista stressinhallintaa. Itse stressiä syöminen ei tietenkään poista.

Lapsuudessa on jo saatettu oppia sii-hen, että rakkautta osoitetaan ja pahaa oloa lievitetään tarjoamalla ja syömäl-lä hyvää ruokaa. Jaana Laitisen mieles-tä silloin jo kehittyy erityinen alttius stressisyömiselle. Tunnesyömisessä ih-minen taas yrittää helpottaa suruaan ja pettymyksiään.

Painonhallinnassa on kysymys vii-saista valinnoista ja kohtuudesta. Itsel-leen on väsymättä puhuttava järkeä.

On vaikkapa toistettava, ettei televisi-ota katsoessa syödä, vaan ruoka nau-titaan pöydän ääressä. En syö rasvaista ruokaa, koska se on epäterveellistä.

– Makuaisti tot-tuu muutamassa vii-kossa uuteen ruoka-valioon. Rasvainen maito tai suola ei enää maistu hyvältä.

Jaana Laitisen mielestä jokaisen pi-täisi saada myös työaikanaan syödä rau-hassa. Se jos mikä on työkykyä ylläpitä-vää toimintaa.

– Sekä mieli että ruumis tarvitsevat polttoainetta. Työelämän keskeinen haastehan on se, miten saada ihmiset jaksamaan eläkeikään saakka.

Väkeä on työvuorossa joskus niin vä-hän, että hoitajan mikrossa lämmittä-mä ruoka saattaa moneen kertaan jääh-tyä ennen kuin hän pääsee syömään?

– Silloin voisi va-rata ruokaa, joka on hetkessä syötävä. Vis-pipuuro, marjakei-tot ja jukurtit ovat hyvää kylmänä, sa-

moin öljypohjaiset salaatit.

kartuta päivän askelsaldoa

Ihmisen kroppa on rakennettu niin, että hänen on oltava liikkeellä leipänsä eteen. Keräilyasteella ihminen kulutti jatkuvassa ruuanetsinnässä saman tien

Painonhallinnassa on kysymys viisaista valin-noista ja kohtuudesta.

22 super 1 •2009

kaiken minkä onnistui haalimaan. Ny-kyään ruoka on käden ulottuvilla. Lii-kunnan merkitystä painonhallinnas-sa on jankutettu väsyksiin asti, mutta niin se vain on: jos liikut, painosi py-syy helpommin kurissa. Jo puolen tun-nin päiväkävelyn on todettu antavan hyvän suojan kakkostyypin diabetesta vastaan.

– Ihmisen pitäisi ottaa päivässä noin 10 000 askelta. Se tietäisi kuuden, seit-semän kilometrin kävelyä. Hoitotyös-sä askeleita tulee työvuoron aikana noin 3000–5000, mutta lisäaskeleet pitäisi

Tarkoitukseni ei ollut tätä jut-

tua tehdessäni ylis-tää laihuutta vaan muistuttaa, että pai-no kannattaisi pitää sellaisissa lukemissa, että jaksaa tehdä työ-

tään ja on oloonsa tyytyväinen. Silti mi-nulla oli vaikeuksia saada haastatelluksi henkilö, joka olisi pudottanut painoaan itseään tyydyttävällä tavalla.

Liikakiloista puhuminen on nuori ilmiö. Vielä 1920-luvun lehdissä mai-nostettiin Eta Tragol BonBon -ihme-lääkettä, jolla painonsa saisi nousemaan 4–12 kiloa muutamassa viikossa. ”Lai-huus rumentaa. Teidän tulee olla sopu-

suhtaisesti kehittynyt, jos mielitte täyt-tää vaimon paikan elämässä. Mies ra-kastaa viehättävää, hyvin kehittynyttä naista”, mainos hehkutti.

Kansanterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan tämän päivän yli 55-vuotiais-ta suomalaisista joka kolmas on lihava. Se on aika paljon. Liikapaino käy jal-kojen päälle, mutta rasittaa myös muu-ta elimistöä.

Sitran entinen yliasiamies Esko Aho kohahdutti taannoin vaatimalla, että niin sanotut itse aiheutetut sairaudet, jotka johtuvat liikapainosta ja alkoho-lista, pitäisi asianomaisen itsensä aina-kin osittain kustantaa. Sporttisen mie-hen mielipide koettiin loukkauksena.

Ahon ajatusta voisi käännellä toi- l i isa uusini itty

painosta tuli painajainen

muiden joukkoon jumppaamaan, mi-ten ruoskia itsensä liikkeelle?

– Jos kunto on päässyt huonoksi, liikkuminen ei tietenkään ole aluksi ki-vaa. Sitä hikoilee ja hengästyy helpos-ti, mutta sitkeys kannattaa. Parasta oli-si saada kaveri tai puoliso mukaan. Koi-ra on hyvä liikuttaja.

yötyöläisen eväsvakka

– Ota yöksi mukaan kunnon eväät ja noudata niiden kokoamisessa tunnet-tua lautasmallia: leipää, jonka päällä pehmeää rasvaa, vähärasvaista leikke-lettä, porkkanapaloja, hedelmä, marjo-ja, vähärasvaista viiliä.

– Ajoita syöminen viimeistään puo-lille öin. Älä syö tukevasti aamuyön tunteina, koska olet silloin muutoin-kin väsynyt. Kunnon ateria puolen yön maissa on tärkeää siksi, ettet herää vuo-ron päätyttyä kesken uniesi nälkään.

– Kasvissosekeitto ja pussipuurot ovat näppäriä vaihtoehtoja vaikka juuri keskiyön aterialla.

– Juo kahvit alkuillasta, ettei kofeii-ni häiritse nukahtamista, kun työvuoro on päättynyt.

– Syö vain muutamia kertoja päi-vässä. Jatkuva napostelu lisää hampai-den reikiintymistä, mutta myös muu elimistö on tiukoilla.

– Muista: suklaa, leivonnaiset ja ker-majäätelöt nostavat veren kolesterolia, suolaiset hampurilaiset ja pitsat veren-painetta.

sinkin: ihminen voi kiistatta parem-min, jos hänellä ei ole liikaa painoa sii-hen nähden, mitä hänen nivelensä jak-savat kantaa. Kukapa haluaisi ehdoin tahdoin sairastua, ei varmasti yksikään hoitotyötä tekevä.

Miksi sitten liikakiloista ja painon-hallinnasta on niin vaikea puhua?

– Lihavaa ihmistä syyllistetään kai-ken aikaa. Häntä pidetään melkein juo-pon vastineena. Jokainen tekee valin-tansa ja sitä pitäisi kunnioittaa, sanoo eräs hoitaja.

ottaa vapaa-aikana. Askelmittari auttaa arvioimaan oman liikuntatavoitteen to-teutumista. Se myös motivoi lisäämään liikkumista.

Askeleita voi kartuttaa myös arjessa. Hissin sijasta voi käyttää portaita, ly-hyet kauppareissut kävellä tai pyöräil-lä. Piha- ja puutarhatyöt ovat erinomai-nen liikuntalaji.

– Vähän liikkuneen kannattaa aloit-taa lisäämällä 1000–2000 askelta päi-vässä, Jaana Laitinen rohkaisee.

Jos liikunta jo ajatuksena on vasten-mielinen puhumattakaan että lähtisi

1•2009 super 23

Päivittäinen kamppailu kiloja vastaan

Marjatta, 50, havahtui vuonna 2005 ylipainoonsa, kun se 163-senttisellä perushoitajalla kipusi 90 kiloon. Ve-renpaine osoitti huolestuttavia luke-mia. Alapaine oli 100 ja yläpaine hää-lyi 180–190 paikkeilla. Lähisukulaiset ovat sairastaneet elämänsä viime vuodet diabetesta. Hälytyskelloilla oli tavallista terävämpi sointi:

– En halunnut syödä lääkkeitä. Yritin kaikkeni, että verenpaine alenisi muilla konsteilla. Ei oikein jäänyt muuta kuin liikunta ja ravinto, Marjatta kertoo.

Hän pääsi onnekseen aikuisiän dia-betesta torjuvaan Dehko-ryhmään, jo-hon kuului kymmenkunta muuta sa-massa tilanteessa olevaa naista. Tampe-reen kaupungin kustantama ryhmä ko-koontui muutaman kerran.

– Olimme kaikki samanlaisia mäh-kiäisiä. Kun kerroimme kuulumisem-me, saatoin huomata, ettei toisilla ole yhtään sen helpompaa.

Ryhmän ohjaaja ei syyllistänyt, vaan kannusti. Hän vakuutti, että retkah-dukset ja painonnousu kuuluvat asi-aan. Pahinta, mitä ohjaaja olisi voinut tehdä, olisi Marjatan mielestä ollut nal-kuttaminen ja moittiminen.

Marjatan paino putosi vajaassa vuo-dessa kymmenen kiloa, eikä hänen ole tarvinnut käyttää verenpainelääkkeitä.

– Minun pitäisi olla tarkkana, ettei painoni nousisi. Kun kesällä loukkasin jalkani enkä päässyt liikkumaan, pai-no nousi muutaman kilon. Se masensi. Tapasin liikkua tyttäreni kanssa, mutta kun hänkin joutui polvileikkaukseen ja liikkumiseni jäi vähiin. On tylsää kävel-lä yksin. Ehkä taas aloitamme, kun hä-nen ylioppilaskirjoituksensa ovat ohi.

Marjatta käy töissä tamperelaisessa sairaalassa ja asuu omakotitalossa. Piha-töitä riittää kesäaikaan ja lehtien hara-voimisesta saa liikuntaa syksyisin. Kah-dessa vuorossa työskentelevältä vaadi-taan kovaa motivaatiota lähteä joka päi-vä liikkeelle liikunnan itsensä takia.

– Tytär on pyytänyt mukaansa kun-tosalille, mutta en ole kehdannut men-nä vaikka hän vakuuttaa että siellä on kaikenikäisiä ja -näköisiä. Jotenkin sitä vain haluaa olla läskiensä kanssa kah-den. Olen hankkinut kuntoiluväline-sarjan, juoksumatot ja kaikki, joilla voi-sin yksin harjoitella.

Marjatan työtoverin askelmitta-ri osoitti, että valvoessaan yksin osas-tollaan tämä otti kymmentuntisen työ-vuoron aikana 16 000 askelta. Siinä tu-lee jo otetuksi 6000 askelta yli sen, mi-tä normaali ihminen päivässä tarvitsee. Marjatan mielestä puolen tunnin lii-kunta töiden jälkeen olisi sinänsä täy-sin mahdollista.

– Meillä toimi jonkin aikaa vatsa-tanssiryhmä kello 15–16. Se oli suosit-tu ja siihen tuli jäädyksi, kun ei erikseen tarvinnut lähteä minnekään. Valitetta-vasti ohjaaja muutti pois.

työnteko helpottui

Marjatta ei pyrikään missin mittoihin. Hän haluaa pitää painonsa ainoastaan sellaisena, ettei terveys kärsi ja työtä jaksaa tehdä eläkeikään asti. Kymme-nen kilon painonpudotus toi heti mu-kavan olon. Elämisen laatu parani sel-västi.

– Joudun työssäni paljon kumarte-lemaan, mutta se ei tunnu enää niin vaikealta. Olen liikkeissäni ketteräm-pi enkä väsy yhtä helposti. Mieliala on positiivinen. Ja kun on hyvällä mielel-lä, työnteko ja kaikki muukin elämässä luistaa paremmin.

Marjatta pudotti painoaan hitaas-ti mutta varmasti. Joka kerta, kun hän mittasi vyötärönympäryksensä, hän

tunsi onnistumisen iloa, vaikka mitta-nauha olisi näyttänyt muutamaa mil-liä vähemmän.

– Kun huomasin, että olin repsah-tanut eikä vyötärö ollutkaan pienenty-nyt, päivä oli vähällä mennä pilalle, hän naurahtaa.

Painonhallintaan tarvitaan yllyke, motivaatio. Jos se on riittävän luja, tu-loksia alkaa tulla. Marjatalle se on ter-veys ja suvun alttius sairastua diabetek-seen. Toisille yllyke voi olla vaatekaup-pa. Tekee taas mieli ostella kauniita, hy-vin istuvia vaatteita.

Marjatta tunnistaa jo liikakiloja nos-tattavat karikot:

– Kun tulen väsyneensä töistä, mie-leni tekee hemmotella itseäni suklaale-vyllä ja syödä kahvin kanssa hyvää pul-laa. Mies ja tytär eivät ole makean pe-rään. Veljeni sanoo, että älä leivo, mut-ta täytyyhän vierasvaraa olla.

Marjatta on jo tottunut vähärasvai-seen ruokaan. Hän ei laita kahviinsa enää punaista maitoa, koska se maistuu hänestä samalta kuin söisi voita. Televi-siota katsoessaan hän syö suklaan ase-mesta omenanpalasia.

Monella työtoverilla on ongelmia painonsa kanssa, mutta he ovat kan-nustaneet Marjattaa.

– Tuntuu mukavalta, kun joku tulee sanomaan, että olet taas laihtunut, vaikka painoa olisi pudonnut vain puoli kiloa.

24 super 1 •2009

PalkinnotSuosittelija:

- Kun tuot yhden uuden, varsinaisen jäsenen, saat lahjaksi jaloki-

venomaisen riipuskorun. Miessuosittelijat palkitsemme nahka-

vyöllä.

- Kun hankit viisi jäsentä, saat korun/vyön lisäksi iPod-soittimen.

- Kun tuot kymmenen uutta jäsentä, saat korun/vyön lisäksi 200

euron arvoisen Sokos-lahjakortin.

Uusi varsinainen jäsen:

- Jokainen uusi varsinainen jäsen saa kampanja-aikana liittyessään

lahjaksi riipuskorun. Miesjäsen puolestaan saa nahkavyön.

- Lisäksi kaikkien uusien jäsenten kesken arvotaan yksi 700 euron

ja kaksi 500 euron arvoista matkalahjakorttia.

Suosittelija, toimi näin: 1. Tulosta liittymislomake SuPerin nettisivuilta (vuoden 2009

alusta), pyydä se superilaiselta yhdysjäseneltä tai tilaa liiton

jäsenyksiköstä, jasenrekisteri@superliitto.fi tai (09) 2727 9140.

2. Merkitse oma nimesi ja henkilötunnuksesi liittymislomakkee-

Suomi tarvitsee

Supernaisia ja Supermiehiä!SuPer on lähi- ja perushoitajien oma liitto. Tällä hetkellä meitä

superilaisia on jo 70 000. Mitä suurempi superilaisten joukko on, sitä vahvempia olemme!

Paras henkilö suosittelemaan SuPerin jäsenyyttä on aktiivinen ja tyytyväinen superilainen. Kutsummekin kaikki jo SuPerin jäsenenä

olevat mukaan jäsenhankintakampanjaamme kasvattamaan joukkoamme!

Kampanja-aikaJäsenhankintakampanja alkaa 1.1.2009 ja päättyy 30.4.2009.

Uusien jäsenten liittymislomakkeiden tulee olla SuPerissa viimeis-

tään 15.5.2009, jotta on oikeutettu palkintoihin. Lahjat uusille

jäsenille ja suosittelijoille lähetetään kerran kuussa. Sokoksen

lahjakortit ja iPod-soittimet lähetetään kesäkuussa. Matkalahja-

kortit arvotaan kaikkien uusien jäsenten kesken 15.5.2009 jälkeen

ja lähetetään voittajille kesäkuussa.

Lisätietoja jäsenhankintakampanjasta saat liiton verkkosivuilta

www.superliitto.fi vuoden 2009 alussa.

Kaipaus tuoksukoru toimii kuin muistitikku. Lataa siihen mitä tahansa tuoksuasi, niin nanoteknologiaan perustuva tekniikka va-pauttaa tuoksuasi tasaisesti ja pitkään. Voit käyttää korua myös ilman tuoksua. Lisätie-toja www.kaipaus.fi .

seen suosittelija-kohtaan. Jos käytät vanhempaa lomaketta, joissa

ei ole erillistä suosittelija-kohtaa, merkitse tarvittavat tiedot (suo-

sittelijan nimi ja henkilötunnus) lomakkeen yläkulmaan selkeästi.

3. Pyydä uutta jäsentä täyttämään liittymislomake huolellisesti ja

palauttamaan puolikas sivu viivytyksettä SuPerin jäsenyksikköön.

Liittymislomakkeen ohjeet tulee lukea huolellisesti.

26 super 1 •2009

Maskeja ja masiinoitat e k s t i j a k u v a m a r j o s a j a n t o l a

Kuntohoitaja Anne Tuovila työskentelee Oulun yliopistollisen sai-raalan hengitysapuvälinelainaamossa. Asiakkaalle sopiva maski ja apuvälineiden käyttömukavuus ovat olennaisen tärkeitä asioita.

untohoitaja Anne Tuo-vila ei hätkähdä, jos puhelimesta kuuluu vain raskasta hengi-tystä. Soittaja ei ole häi-

rikkö, vaan Tuovilan asiakas, joka tar-vitsee pikaista apua hengityslaitteensa käytössä.

– Puhelinohjaus on yksi osa työtäni. Minun on pystyttävä puhelimitse arvi-oimaan, missä hengityslaitteen vika voisi olla. Asiakkaat ovat ymmärrettä-västi myös hätääntyneitä, joten heidät on saatava ensin rauhoittumaan. Vika saattaa kuitenkin johtua vain mutkalla olevasta letkusta.

Jos asiakas ei saa puhelinneuvojen perusteella laitetta korjattua, tai joku osa on rikkoutunut, Tuovila lähettää autokuljetuksella Oulun alueen asiak-kaille samanlaisen huolletun laitteen tilalle. Kauempana asuvat asiakkaat joutuvat lähtemään pikaisesti lähim-pään päivystysvastaanottoon.

Tuovila tekee säännöllistä päivävuo-roa maanantaista perjantaihin. Päivät ovat kiireisiä. Puhelinpalvelun lisäksi hän vastaanottaa ajanvarauksella asiak-kaita, jotka tulevat esimerkiksi sovitta-maan erilaisia maskeja tai opettelemaan hengitystä auttavan välineen käyttöä. Asiakkaat tulevat ajanvarauksella sisä-tautien poliklinikalta, sairaalan osas-toilta tai kotoaan. Lisäksi päivän aika-taulua saattavat kiristää pikaisesti apua tarvitsevat asiakkaat, jotka usein tule-vat ilman ajanvarausta. Työ on monesti hyvinkin nopeatempoista.

– Tässä työssä hyvä paineensietokyky on tarpeen, mutta pidän asiakastyöstä ja pystyn koko ajan kehittämään työni sisältöä.

Tuovila vastaa puhelinsoittoon, joka tulee sisätautipoliklinikalta. Iäkkäämpi potilas on kertonut, että käytössä oleva kokokasvomaski tuntuu ahdistavalta.

– Kokokasvomaski voi kyllä aiheut-

K

Kilpailutus teettäälisätyötä, mutta se onselvästi pudottanut

apuvälineiden hintoja.

taa paniikkioireita. Minä katsoisin vä-hän erilaista mallia, kun potilas on noinkin iäkäs. Mitähän jos tulisitte käymään täällä, Tuovila ehdottaa.

laajaa ammatillista osaamista

Anne Tuovila valmistui kuntohoita-jaksi Oulun sairaanhoito-oppilaitok-sessa vuonna 1987 viimeisessä ryh-mässä, joka opiskeli kuntohoitajaksi. Sosiaali- ja terveysalan koulutusuu-distuksen myötä kuntohoitajan tut-kinto oli yksi niistä kymmenestä toisen asteen tutkinnosta, jotka lähihoitajatut-kinto korvasi.

Tuovilalla on laaja kokemus kunto-hoitajan erilaisista työpaikoista. Hän on työskennellyt muun muassa palve-lutalossa vanhusten toimintakerhon vetäjänä, terveysasemilla, ergonomia-konsulttina, Päivä-rinteen kuntoutus-sairaalassa ja OYS:npehmytkirurgian osastoilla. Lisäksi hä-nellä on muutaman kuukauden työko-kemus lääkinnälli-sen kuntoutuksen ostopalveluhenkilön tehtävistä.

OYS:n kirurgian apuvälinelainaa-mossa hän aloitti tekemällä puolikasta virkaa kuntohoitajan tehtävien ohella.

– Kirurgian apuvälinelainaamossa oli erilaisia tukiliivejä, rannetukia, polvitu-kia ja tyrävöitä. Niitä oli myös osattava sovittaa ja säätää ne potilaiden tarpei-den mukaan. Asiakkaat tulivat fysiat-rian poliklinikalta, osastoilta tai kipu-poliklinikan kautta. Opastin myös kivunhoitolaitteen käytössä.

Lasten apuvälineistö oli aivan oma maailmansa pienistä seisomatelineistä alkaen. Tuovila kertoo saaneensa aina tarvitessaan lisäkoulutusta, mutta useim-miten apuvälineiden ominaisuudet ja

vaatimukset selviävät jo esittelijöiden ja välineiden toimittajien kanssa asioidessa.

– Kilpailutus teettää lisätyötä, mutta se on selvästi pudottanut apuvälineiden hintoja. Apuvälineitä on oltava tarjolla hyvin monenlaisia, koska ihmisillä on niin erilaisia tarpeita.

Tuovila haluaisikin, että lähihoitaja-opiskelijat pääsisivät tutustumiskäyn-neille erilaisiin apuvälinelainaamoi-hin. Myös kotihoidon työntekijöille pitäisi järjestää mahdollisuus saada ajantasaista tietoa tältä alueelta, koska uusia välineitä tulee markkinoille jat-kuvasti. Nykyisin hän huolehtii hen-gitysapuvälineistön lainaustoiminnas-ta, siitä että koneet ovat kunnossa ja erilaisia laitteita lisäosineen on ainasaatavilla riittävästi. Varasto- ja asiakas-tiedostojen ylläpito sekä asiakkaiden opastus laitteiden käyttöön ovat joka-

päiväisiä töitä.Tuovila käy myös

uniapneakurssilla pi-tämässä maskiluen-toja maskien sopi-vuudesta ja niihin liittyvästä hygieni-asta. Uniapneapo-

tilas tarvitsee myös henkilökohtaista opastusta ja ohjaamista ylipainehen-gityshoitonsa aloittamisessa. Oikea maski löytyy vasta useidenkin kokei-lujen jälkeen. Cpap-hoidon onnistu-miseksi maskin sopivuus on ensiarvoi-sen tärkeää

– Työni on hyvin itsenäistä ja vaa-tii laaja-alaista osaamista. Kokonaisuu-den on oltava hallussa. Pyrin aina kes-kittymään juuri käsillä olevaan tehtä-vään, jotta voin tehdä sen niin hyvin kuin mahdollista.

Kuntohoitaja Anne Tuovilan kiireiseentyöpäivään kuuluu paljon asiakkaidenopastusta apuvälineiden käytössä.

1•2009 super 27

28 super 1 •2009

Yksityisten ammattiosastokannattaa perustaat e k s t i j u k k a j ä r v e l ä k u v a t i m o l i n d h o l m

Rovaniemen yksityissektorin ammattiosasto on toiminut toista vuotta. Puheenjohtaja Marita Torvinen on yhä tyytyväisempi perustamisratkaisuun, ja osaston jäsenmäärä jatkaa kasvuaan.

Rovaniemellä huomattiin aikanaan, että kunnan ja yksityisen puolen yhteisessä ammattiosastossa yksityispuolen asiat jäivät toiminnassa usein vähemmistöön.

– Molemmilla sektoreilla on kuitenkin omat sopimukset. Sitä oletti, että joku toiminnassa esille tullut asia kosketti myös meitä yksityissektorilaisia, mutta kun ei aina koskettanutkaan. Itse-kään en aluksi tajunnut, että työehto- ja muut sopimukset ovat niin erilaisia kunta- ja yksityispuolella, Torvinen muistelee.

– Jäsenistöltä tulee nyt tyytyväistä palautetta toiminnasta. Omia asioista ajavaa osastoa arvostetaan. Sille oli selvä tarve.

Nyt Rovaniemen yksityisosaston jäsenmäärä hipoo kahtasa-taa ja uusia jäseniä liittyy koko ajan. Jäseniä on 36 yrityksestä.

Uusi yksityissektorin osasto on lisännyt kontakteja alan työ-paikoille. Väkeä näiltä työpaikoilta tulee nyt kokouksiin aiem-paa enemmän, kun tapaamisissa varmasti käsitellään ”omia asioita”. Osaston perustamisen myötä myös edunvalvonta on kohentunut. Yksityisellä sektorilla työskentelevien yhteenkuu-luvuus on lisääntynyt, eikä kuntapuolen ay-väen tarvitse enää tuntea huonoa omaatuntoa siitä, kun aiemmissa yhteiskoko-uksissa yksityispuolen asiat jäivät osittain paitsioon.

Torvinen ei ole vielä käynyt kaikissa niissä työpaikoissa, joiden jäseniä osastoon kuuluu.

– Siinä on vielä haastetta, ja mielelläni käyn työpaikoilla. Ne ovat erilaisia ja osassa on vain vähän henkilökuntaa.

Rovaniemeläistä ak-tiivisuutta kuvastaa se-kin, että kun osastoa pe-rustettiin, ensimmäises-sä kokouksessa oli kol-me puheenjohtajaehdokasta. Ketään ei siis tarvinnut suostutella vastuulliseen tehtävään.

yhteistyötä työnantajan kanssa

Marita Torvinen työskentelee yhdistyspohjaisessa palvelutalo Saarenkodissa, jonka johtaja Jarmo Palo suhtautuu myöntei-sesti ammattiyhdistystoimintaan.

– Työntekijöiden ammattiyhdistystoiminnalla ja yksityi-sen yrityksen tavoitteilla ei saa eikä voi olla ristiriitaisia tavoit-teita tällä alalla. Kumpikin osapuoli pyrkii samaan tavoittee-seen. Mielestäni meidän organisaatiossa ristiriitoja ei ole, vaan pikemminkin menemme käsi kädessä eteenpäin.

Mahdolliset riitapaikat pyritään selvittämään heti.– Pitää aina muistaa, että kun työnantajan tavoitteena on

tuottaa laadukasta tuotetta asiakkailleen, tämän mahdollis-tavat hyvät hoitajat. Ilman yhteistyötä ei laadukasta hoitoa saada syntymään.

– Työnantaja haluaa, että työntekijä voi hyvin ja hänen asi-ansa on hoidettu kuten asiaan kuuluu.

Saarenkylän Vanhustenkotiyhdistys ry ylläpitää kolmen yksikön palvelutalokokonaisuutta. Yksiköissä työskentelee 14 lähi- ja perushoitajaa, yksi määräaikainen lähihoitaja ja neljä henkilöä muissa tehtävissä.

Marita Torvinen ja Jarmo Palo tekevät yhteistyötä Saarenkodin palvelutalossa. Palvelusta saa nauttia myös Paula Ahvonen.

Yksityissektori

1•2009 super 29

Kotihoidossa kukaan eivastaa kokonaisuudestat e k s t i a n t t i v a n a s k u v a j u k k a j ä r v e l ä

Jos kotihoidon työntekijä arvioi asiakkaan avuntarpeen toisin kuin asiakas itse, niin kumpi on oikeassa? Luulisi, että asiakas. Joka tapauksessa kotihoidossa olevat ja sen piiriin sairaalahoidosta palaavat voi-vat usein huonosti. Teija Hammar selvit-tää väitöksessään, miksi.

– Kun asiakkaat ja läheiset kokevat saa-vansa tietoa liian vähän, he tuntevat jää-vänsä palvelujen suunnittelun ulkopuo-lelle ja pitävät järjestelmää monimutkai-sena. Toimintaprosesseja tehostamalla palveluihin saadaan laatua ja kustannus-säästöjä, Stakesin tutkijana toimiva Teija Hammar summaa tuloksiaan.

Hän pitää kotihoidon peruspuut-teena sitä, että usein kukaan ei vastaa kotihoidon ja sairaalasta kotiutumisen palvelukokonaisuudesta. Epäselvistä yhteistyökäytännöistä ja huonosta tie-donkulusta seuraa hoitokatkoksia, pääl-lekkäisyyttä, tehottomuutta ja huonoja palveluja.

Hammar setvii väitöksessään asiak-kaiden avuntarvetta ja kotihoidon pal-veluja yhteen sovittavan PALKO-mallin vaikuttavuutta. Kotisairaanhoito-, lää-käri-, laboratorio-, ateria-, siivous-, kyl-vetys- ja sauna- sekä turvapuhelinpalve-luiden käynnit ja niistä aiheutuvat kus-tannukset vähenivät tutkimuksen koe-kunnissa sairaalahoidosta kotiutumista seuraavien kuuden kuukauden aikana.

Asiakkaiden fyysisessä toimintaky-vyssä tai terveydentilassa ei havaittu eroa koe- ja vertailukuntien välillä. Ero-ja ei ollut myöskään sairaala- ja laitos-päivien määrässä tai kuolleisuudessa. Rahaa kuitenkin säästyi, kun asiakkaita voitiin hoitaa aikaisempaa pienemmällä määrällä avohoidon palveluita.

Hammarin tutkimus on osa PALKO-projektia, jossa kehitettiin uudenlainen palveluja yhteen sovittava kotihoito- ja kotiutumiskäytäntö. Tutkimuksessa oli mukana 22 kuntaa Suomen eri kol-kilta. Kustakin kunnasta siihen osallis-tui 35 kotihoidon asiakasta. Väitös tar-kastettiin Tampereen yliopistossa mar-raskuun lopussa.

asiakas tietää

– Vaikka intervention vaikutukset jäi-vät heikoksi, niin työntekijät pitivät uutta käytäntöä toimivana. Tiedon-kulku parani, vastuut eri tahojen kes-ken selkeytyivät, käytännöt yhtenäis-tyivät ja palvelujen yhteensovittaminen helpottui, Hammar luettelee.

Tutkimuskuntien kotihoidon asiak-kaat edustivat 14 prosenttia kaikista kotihoidon iäkkäistä asiakkaista. Tut-kimuksessa ei ollut mukana asiakkaita, joiden päädiagnoosi oli syöpä, demen-tia tai psykiatrinen sairaus.

Asiakkaat suoriutuivat itse syömisen tapaisista perustoiminnoista, mutta kotitöiden tekeminen ja erilaisten asi-oiden hoitaminen – esimerkiksi sosi-aalietuuksien hakeminen – tuottivat monille vaikeuksia. Kaiken kaikkiaan kotihoidon asiakkaat ovat entistä huo-nokuntoisempia.

Väitös nostaa esiin arvioinnin haas-teellisuuden: asiakkaiden ja työnteki-jöiden arviot avuntarpeesta poikkesivat melkoisesti toisistaan. Kumpien näke-mysten pohjalta kotihoidon palveluja

siis tulisi kehittää?– Asiakkaan näkökulmasta onnistu-

nut kotiutuminen ja kotihoito edellyt-tävät riittävää apua ja oikea-aikaisia pal-veluja, jotka tukevat asiakkaan arkea. Erilaiset näkemykset hoidon ja palve-luiden tarpeesta työntekijöiden ja asiak-kaiden välillä tai työntekijöiden kesken vaikeuttavat sopivien palvelukokonai-suuksien löytämistä ja heikentävät pal-velujen laatua, Hammar väittää.

Tulevaisuudessa ikääntyneiden usko-taan olevan entistä aktiivisempia omaa hoitoaan koskevissa asioissa. Tämä edellyttää tutkijan mielestä työntekijöi-den asennemuutosta ja asiakkaan aitoa mukaan ottamista häntä itseään koske-vaan päätöksentekoon. Dementiaa ja muita kognitiivisia sairauksia sairasta-vien asiakkaiden avun tarpeen arviointi on vielä tätäkin haastavampaa.

• teija hammar: palvelujen yhteensovit-

taminen kotihoidossa ja kotiutumisessa

– kotihoidon asiakkaiden avun tarve ja

palveluiden käyttö sekä palko-mallin

vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus.

stakes, tutkimuksia 178. helsinki 2008.

30 super 1 •2009

tammikuun

Vertailu

11superilaista

asuu Ruotsissa

5superilaista

asuu Norjassa

Hautaustoimistojen liitoltaensiohje vainajan omaisilleSuomen Hautaustoimistojen Liitto on tehnyt omaisia varten ensiohjeen, jossa kerrotaan lyhyesti hautausjärjestelyihin liittyvistä asioista ja ohjataan omaiset ottamaan yhteyttä valitsemaansa hautaus-toimistoon tai vainajan kotiseurakun-taan.

Kuoleman kohdatessa omaiset ovat usein avuttomia ja hämmentyneitä, eivätkä tiedä miten toimia.

Ensiohjeessa vainajan omaisille sel-vennetään kuolemaan liittyvien asiakir-jojen, kuten hautausluvan ja kuolinto-distuksen, merkitystä ja käyttöä. Siinä kerrotaan myös perustiedot kuoleman-syyn selvittämiseksi mahdollisesti teh-

tävistä tutkimuksista. – Omaisten ei tarvitse odottaa hau-

tauslupaa ennen asioimistaan hautaus-toimistossa. Hautaustoimisto huolehtii hautausluvasta ja muista tarvittavista asiakirjoista, painottaa Suomen Hautaus-toimistojen Liiton toiminnanjohtaja Ritva Kosonen.

Liitto korostaa omaisten oikeutta valita haluamansa hautaustoimisto. Viranomaisilla, kuten sairaan- tai van-hustenhoitohenkilökunnalla ja polii-silla, ei ole oikeutta suositella omaisille tiettyä hautaustoimistoa.

Ensiohje vainajan omaisille on ladat-tavissa Suomen Hautaustoimistojen Lii-ton kotisivuilta, www.hautaustoimisto-jenliitto.fi .

yksityishoitoajulkisella puolella?

Sosiaali- ja terveysministeriön aset-tama työryhmä ehdottaa, että sai-rausvakuutuksen julkisissa tiloissa tapahtuvaa hoitoa koskeva rajoitus poistetaan. Tällöin asiakas saisi sai-rausvakuutuskorvauksen julkisissa tiloissa käyttämästään yksityisestä palvelusta. Hallitusohjelmaan kir-jatulla uudistuksella halutaan mah-dollistaa julkisten tilojen nykyistä tehokkaampi käyttö terveyden-huollossa. Voimassa olevan sairaus-vakuutuslain mukaan sairaanhoi-don kustannuksia ei korvata saira-usvakuutuksesta silloin, kun yksi-tyisen terveydenhuollon palvelut on järjestetty kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tiloissa.

Epävakaat työolot saattavat lisätäkeski-ikäisten sydäninfarktejaSydänsairaudet ovat edelleen toiseksi suurin keski-ikäisten kuolinsyy. Työter-veyslaitoksen tutkimuksen mukaan työ-paikan epävakaat, heikosti ennakoitavat työolot vaikuttavat osaltaan sydänsairauk-sien puhkeamiseen. Erityisen haavoittuvia ovat ikääntyvät työntekijät.

Noin 40 prosenttia kaikista kuolemaan johtaneista sydänsairauksista johtuu

äkillisistä sydäninfarkteista ja tämän vuoksi riskitekijöiden tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Seurantatutki-muksessa havaittiin merkittävästi kas-vanut äkillisen sydänkohtauksen riski erityisesti niillä työntekijöillä, jotka tut-kimuksen alkaessa olivat 45–54-vuoti-aita ja olivat kuvanneet työskentelevän-sä sellaisissa työoloissa, joita leimasivat epäselvät roolit ja vastuut sekä puut-teelliset näkymät tulevaisuudesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitosaloitti vuoden alussaUusi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa. Samalla Kansanterveyslaitos ja Stakes lakkautettiin ja niiden henkilöstö siirtyi uuteen laitokseen. Ketään ei irtisanottu.

Perustamalla Terveyden ja hyvinvoinninlaitos kootaan valtionhallinnon sosi-aali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä-mistoiminta yhdeksi kokonaisuudeksi. Kahden nykyisen laitoksen yhdistämi-

nen selkiyttää toimialan hallintoa, pois-taa päällekkäisyyksiä ja tuo synergiaetua vahvistamalla asiantuntijaosaamista.

Uuden laitoksen myötä eri tieteen-alojen vuorovaikutus lisääntyy, mikä tehostaa tutkimustoimintaa. Laitoksen tuottaman tiedon avulla voidaan seu-rata ja parantaa palveluiden saatavuutta, laatua, tuottavuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Laitoksen tehtävä on tukea kuntia kehittämään sosiaali- ja terveyspalveluja.

1•2009 super 31

uosi läheni loppuaan, kunnes vaihtui uuteen. Mitä vanhasta vuodesta jäi käteen? Kuntavaa-lit? Pommi-iskut? Olympialaiset? Joulukuun itsenäisyyspäivän linnanjuhlat? Minun mielee-ni ne jäivät, sillä näin homman paikan päällä.

Olen saanut moitteita siitä, että osallistuin kyseisiin juhliin. Mielestäni olen ansainnut kutsun, olenhan toiminut Tarja Halosen tukijoukoissa. Olemme myös keränneet eri konser-tein rahaa nuorisopsykiatrian hyväksi. Luulen, että tieto niistä uroteoista on vihdoin kulkeutunut presidenttimme korviin.

Pääsin hyvällä äänimäärällä kunnanvaltuustoon ja aloitte-len työtäni nuorisolautakunnassa. Jatkan työtäni myös lähi-hoitajana, sillä valtuustopaikka on minulle sydämen asia, ei pelkkä lisäansio. Olen tehnyt töitä Seuren kautta.

Olen ollut keikalla Invalidiliiton kuntoutuskeskuksessa Käpylässä. Olen saanut suunnitella viikkorytmini hyvinkin pitkälle. Voin olla illat perheeni kanssa ja saan harrastaa mi-nulle rakasta uintia. Menen istuntoihin silloin kun niitä on ja soitan bändini kanssa rock´n´rollia lähinnä viikonloppuisin.

Miten sitä jaksaa? No, suurin apuni on perheeni, joka tukee minua. Itse tuen itseäni olemalla juomatta alkoholia ja koe-tan polttaa tupakkaa mahdollisimman vähän. Yksi suurimpia nautintoja, uimisen jälkeen, on nukkuminen ja sohvalla ma-kaaminen. Toki ruokakin kuuluu paheisiini: itse valmistettu uunivuoka, nam, jonka resepti on, sorry, salainen.

Lepo, niin. Siihen olisi oltava kaikilla hoitajilla aikaa. Vai-keinta se on kolmivuorotyötä puskevilla ihmisillä. Arvostan sairaanhoitajia laitoksissa ja sairaaloissa, kuten meitä lähihoi-tajiakin. On pöyristyttävää lukea, että kansanedustajille ja kunnanvaltuutetuille suunnitellaan palkankorotuksia. Hoito-

Lepoon olisi oltava varaa.

työ on tärkein työ tässä yhteiskunnassa, olen jo aiemmin mai-ninnut siitä ja tulen mainitsemaan jatkossakin.

Ilman ammattitaitoista hoitohenkilökuntaa Suomi py-sähtyisi. Mielestäni hoitohenkilökunta tarvitsee ja ansaitsee hoitolisän. Jos Vuosaaren sataman avajaisiin käytettiin yli 720 000 euroa, olisi hoitajille syytä järjestää vaikka talkoil-la palkankorotus.

Toivottavasti vuosi 2009 on parempi meille kaikille.

L H T U O M O ” T U M P P I ” V A L O K A I N E N

V

JOO

NA

S V

ÄÄ

NÄ

NE

N

32 super 1 •2009

SuPer edellyttää, että kunnat huolehtivat myös jatkossa palk-kakilpailukyvystään, jotta ne selviävät tulevaisuuden haasteis-taan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kilpailu osaavasta työvoi-masta kiristyy koko Suomessa.

Edustajiston tiedotteessa todetaan, että yhteiskuntaa koet-televa fi nanssikriisi heijastuu monella tavalla myös kunta-sektorille. Teollisuuden ja palvelualan heikkenevä työllisyys kaventaa kuntien tulopohjaa. Toimeentulo-ongelmat lisää-vät kuntien menoja. Samanaikaisesti väestön palvelutarpeet

Edustajisto hyväksyi toimintasuunnitelman vuodelle 2009:

Tärkeintä on osaamisen käyttöja itsenäinen neuvotteluasemat e k s t i l e e n a l i n d r o o s k u v a t j u k k a j ä r v e l ä

Lähihoitajien ammatillisen aseman vah-vistaminen ja työpaikkojen lisääminen on yksi SuPerin keskeisistä tavoitteista alka-neella toimikaudella. Jotta laaja-alainen osaaminen vahvistuu, lähihoitajakoulutus tulee säilyttää nykyisen pituisena.

– Kaavailtu lyhyempi koulutus ei saa rapauttaa lähihoitajien asemaa, totesi kehittämisyksikön johtaja Arja Niittynen SuPerin edustajiston kokouksessa mar-raskuussa.

SuPer on mukana uudistamassa lähi-hoitajan ammatillisia opetussuunnitel-maperusteita ja liitto vaikuttaa myös työvoimapoliittiseen lähihoitajakoulu-tukseen. Osaamisen laaja-alaisen käy-tön odotetaan lisääntyvän, kun tehtä-väsiirtoja on alettu ulottaa sairaanhoita-jien ja lähihoitajien välisiin tehtäviin.

SuPer pyrkii vaikuttaman jäsenistön työhyvinvointitekijöihin niin, että sekä fyysinen että psyykkinen hyvinvointi

paranee. Keskeistä on saada henkilöstö-mitoitukset riittäviksi ja tehdä vanhus-työn uudet laatusuositukset tunnetuiksi. SuPer kehittää opiskelijatoimintaa enti-sestään ja luo uusia toimintamalleja SuPer-nuorten toimintaan. Myös alu-eellista nuorisotoimintaa painotetaan.

Sopimus- ja neuvottelutoiminnas-sa kuntasektorilla on keskeistä säilyttääpääsopijajärjestön asema ja toisaalta suun-nitella tulevia yhteistyömalleja. Luotta-musmiesten koulutusta ja heidän näky-vyyttään lisätään. Tavoitteena on, että superilainen luottamusmies löytyy joka työpaikalta. Yksityisellä sektorilla vah-vistetaan paikallista toimintaa ja kou-lutusta ja luodaan nykyistä kattavampi ammattiosastoverkosto. Määräaikais-ten työntekijöiden asemaan edellyte-tään parannusta siten, että he ovat lail-lisissa työsuhteissa ja heitä kohdellaan tasavertaisesti vakinaisten työntekijöi-den kanssa.

Edustajisto päätti pitää jäsenmaksut entisellään eli varsinaisen työssäkäyvän

jäsenen jäsenmaksu on 1,2 prosent-tia. Palkkiot vahvistettiin voimassa ole-vien palkkioiden mukaisiksi. Vain mes-suille osallistuvien jäsenten osalta teh-tiin muutos, jonka mukaan messupalk-kioon on oikeutettu yhden sijasta kaksi messuilla työskentelevää superilaista.

Talousarvio hyväksyttiin. Jäsenmak-sutuottoja on arvioitu kertyvän viisi pro-senttia enemmän kuin vuonna 2008. Ammattiosastoille palautettavien jäsen-maksutuottojen määrä kasvaa neljä prosenttia. Kuluvana vuonna kaik-kien superilaisten jäsenkortit uusitaan ja edelleen kaikille toimitetaan kalen-teri. Lomatukeen oikeutettujen jäsen-ten määrää lisätään siten, että tukea myönnetään myös kymmenelle eläke-läisjäsenelle ja kymmenelle alle kym-menen vuotta liiton jäsenenä olleelle superilaiselle. Yhteensä lomatukea saa 150 jäsentä.

Edustajisto keskusteli ajankohtai-sesta neuvottelutilanteesta ja sai katsauk-sen työttömyyskassan tilanteesta.

Kuntien on huolehdittava palkkakilpailukyvystäänkasvavat muutoinkin kuin ikärakenteen muutoksen seurauk-sena. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tarve kasvaa voi-makkaasti.

Viime neuvottelukierroksella kuntasektori saavutti koh-tuullisen hyvät tulokset. Tätä kehitystä on jatkettava määrä-tietoisesti myös vuoden päästä käytävissä neuvotteluissa. Pit-käjänteinen kehittäminen edellyttää useampivuotista palkka-ohjelmaa. Sillä voidaan luoda vakautta ja jatkuvuutta kansa-laisille tärkeisiin palveluihin.

1•2009 super 33

Aluetoimisto-aloiteei saanutkannatustaEdustajiston jäsenet Merja Ohvo ja Marja Kiljunen jättivät kokouksen käsi-teltäväksi aloitteen kahden aluetoimis-ton ja piirisihteerin toimen perustami-sesta aluksi neljän vuoden kokeiluajaksi. Alueiksi kokeiluehdotuksessa oli määri-telty Itä-Suomi–Kainuu ja Oulu–Lappi. Äänestyksessä esitys sai kaksi ääntä ja liittohallituksen vastaehdotusta toimin-nan jatkamisesta nykyiseltä pohjaltaan kannatti 36 edustajiston jäsentä.

Aluetoimistojen ja piirisihteerien virkojen perustamista perusteltiin aloit-teessa jäsenmäärän ja paikallisen sopi-misen lisääntymisellä, jolloin luotta-musmiesten on yhä haasteellisempaa toimia työn ohella järjestötehtävissä. Kuntaliitosten myötä ammattiosasto-jen toiminta-alue laajenee ja yksityiset työpaikat lisääntyvät. Piirisihteeri huo-lehtisi yhdessä alueen aktiivien kanssa jäsenistön sekä ammatillisesta että sopi-muksellisesta edunvalvonnasta.

Liittohallitus totesi omassa esityk-sessään liiton luopuneen piirisihteeri-toiminnasta 1992 tehtävien luonteen ja taloudellisten toimintaedellytysten muuttumisen seurauksena. Keskeistä päätöksessä oli taata palvelujen tasa-puolisuus. Toimintalinjaksi valittiin nykyisin toimiva eli se, että toimihen-kilöt palvelevat koko jäsenkenttää liiton toimistosta käsin.

Esitys herätti runsasta keskustelua. Puheenjohtaja Juhani Palomäki kysyi, mihin piirisihteereitä enää tarvitaan. Hän korosti, että internet toimii reaa-liajassa, jolloin uusin tieto on kaikkien ulottuvilla samanaikaisesti. Liiton asian-tuntijat ovat aktiivisesti liikkeellä eri puolilla maata ja myös koulutusta alu-eellisten toimijoiden tukemiseksi lisä-tään jatkuvasti. Palomäki totesi myös, että mikäli piirisihteerijärjestelmään

Maarit Timonen korosti puheenvuorossaan, että kentällä kaivataan tukea ja alueellisten asioiden tuntemusta. Hän ehdotti, että joka ammattiosastolle nimetään liiton toimihen-kilöiden keskuudesta oma yhteyshenkilö.

Merja Ohvo ja Marja Kiljunen esittivät kahden aluetoimiston ja piirisihteerin toimen kokeilu-luonteista perustamista. Äänestyksessä vastassa oli liittohallituksen esitys kehittää liiton toi-mintaa nykyisen mallin pohjalta ja se voitti äänin 36–2.

päätettäisiin palata, sen tulisi kattaa koko maa.

Esityksen käsittelyn yhteydessä pää-tettiin tehostaa alueiden tukemista

edelleen. Asiaa valmistellaan siltä poh-jalta, että hallituksen ja edustajiston jäsenillä olisi aktiivisempi rooli kentän tukemisessa.

Saija Ijäs nosti esiin ne nuoret opiskelijat, joille ammatillinen koulutus on vaativaa ja jotka tarvitsisivat nykyistä enemmän ohjausta, esimerkiksi isosiskon kaltaisia tukihenkilöitä.

34 super 1 •2009

Lähihoitajakoulutus alkoi koko maas-sa syksyllä 1993. Lähihoitajakoulutuk-sen alkamisen myötä seuraavat tervey-denhuollon toisen asteen koulutukset päättyivät: perushoitajan, lastenhoita-jan, hammashoitajan, jalkojenhoitajan, kuntohoitajan, mielenterveyshoitajan ja lääkintävahtimestari-sairaankuljet-tajan koulutus. Samanaikaisesti päät-tyivät seuraavat sosiaalialan toisen as-teen koulutukset: kehitysvammaisten-hoitajan, kodinhoitajan ja päivähoita-jan koulutus.

näyttöön perustuva koulutus

Lähihoitajakoulutusta järjestävät toi-sen asteen ammatilliset oppilaitokset sekä aikuiskoulutuskeskukset. Lähihoi-tajakoulutuksen kesto opetussuunni-telman perusteiden mukaisessa koulu-tuksessa on kolme vuotta. Koulutuksen laajuus on 120 opintoviikkoa, josta eri-koistuvia koulutusohjelmaopintoja on 40 opintoviikkoa.

Lähihoitajan ammatillinen perus-tutkinto voidaan suorittaa ammatilli-sena peruskoulutuksena opetussuunni-telman perusteiden mukaan tai näyttö-tutkintona näyttötutkinnon perustei-den mukaan.

Suomessa ammatillinen aikuiskou-lutus perustuu näyttötutkintojärjes-telmään, jossa henkilön ammatillinen osaaminen tunnistetaan ja tunnuste-taan riippumatta ammattitaidon hank-kimistavasta. Näyttötutkinnon suorit-tajalle ammatillista osaamista on voi-nut kertyä työkokemuksen, aikaisempi-en opintojen tai muun esimerkiksi har-rastustoiminnan kautta.

Näyttötutkintoa suorittavan henki-lön, jolla ei ole aikaisempaa alan kou-lutusta, edellytetään osallistuvan val-mistavaan koulutukseen, jonka laajuus on vähintään 80 opintoviikkoa. Kou-lutuksen järjestäjä huolehtii näyttötut-kintoon ja siihen valmistavaan koulu-tukseen hakeutumisen, tutkinnon suo-rittamisen ja tarvittavan ammattitaidon

hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Lähihoitajan tutkintotoimikunnan pu-heenjohtaja ja tutkinnon järjestäjä alle-kirjoittavat tutkintotodistukset.

Sosiaali- ja terveysalan rekisteröitä-vissä ammateissa edellytetään tutkin-non suorittajan oallistuvan tutkintoon valmistavaan koulutukseen tai oppiso-pimuskoulutukseen ja työssä oppimi-seen henkilökohtaisen opiskeluohjel-man mukaan.

Tutkintosuoritusten arviointi edel-lyttää järjestelmällistä arviointiaineis-ton keräämistä, dokumentointia ja pää-töksentekoa tutkinnon suorittajan am-matillisista työtoimintavalmiuksista suhteessa tutkinnon perusteissa mää-riteltyihin ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin pai-nopiste on tekemisessä ja osaamisessa, taito ja osaaminen on arvioitava pää-sääntöisesti suoraan vastaavasta työ-toiminnasta. Arviointiesitys tutkinto-toimikunnan päätettäväksi muodoste-taan yhdessä työnantajan, työntekijän ja opettaja-arvioijan kanssa.

perusopinnot opiskelun perusta

Lähihoitajan perusopintoihin kuuluvat yleissivistävät aineet äidinkielestä matema-tiikkaan ja liikun-nasta etiikkaan, psykologiaa ja vie-raita kieliä unoh-tamatta. Perus-opintojen amma-tillisessa koulu-tuksessa perehdy-tään kasvun tuke-miseen ja ohjauk-seen, hoitoon ja huolenpitoon se-kä kuntoutumi-sen tukemiseen. Perusopinnot ovatlaaja-alainen opintokokonaisuus, joka tukee valinnaista koulutusohjelmaa.

Koulutusohjelmia on yhdeksän. Yh-

Lähihoitajakoulutus ammatillisenaperuskoulutuksena

den niistä opiskelija suorittaa valintan-sa mukaan viimeisenä opiskeluvuote-naan.

Peruskoulutukseen sisältyvät työelä-mässä suunniteltavat ja toteutettavat ammattiosaamisen näytöt, jonka arvioi-vat pääsääntöisesti työpaikkaohjaaja ja opettaja.

Lähihoitajan tutkinto sisältää 120 opintoviikkoa. Yhteiset opinnot kes-tävät 20 opintoviikkoa, ammatilliset opinnot 90 ja vapaasti valittavat opin-not 10 opintoviikkoa.

Valinnaiset koulutusohjelmat ovat Ensihoito Kuntoutus Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus Mielenterveys- ja päihdetyö Sairaanhoito ja huolenpito Suu- ja hammashoito Vammaistyö Vanhustyö Asiakaspalvelu ja tietohallinta.

tulevaisuus on tekijöissä

Hämeenlinnassa sijaitseva koulutuskes-kus Tavastia antaa hyvän pohjan lähi-hoitajaopiskelijoille.

– Tavastiasta valmistuneella lähihoi-tajalla on lupaavat työllisyysnäkymät

Kanta-Hämeen so-siaali- ja terveys-alan yksiköissä. Esi-merkiksi Kanta- Hämeen keskus-sairaala on yksi opiskelun aikaisis-ta työssäoppimis-paikoista ja mo-nelle valmistuvalle lähihoitajalle tar-jotaan sieltä myös ensimmäistä työ-paikkaa. Sairaalas-sa on huomattu,

että lähihoitaja, joka on valinnut sai-raanhoidon ja huolenpidon koulutus-ohjelman, kykenee toimimaan myös

Uudet valtakunnalliset lähihoitaja-tutkinnon perusteet tulevat voimaan syksyllä 2010. Uudistamistyön myö-tä tutkinnon joustava suorittaminen paranee, valinnaisuus lisääntyy ja ar-vioinnin kohteet määritellään kaikissa opetussuunnitelmissa sekä näyttötut-kintoperusteissa samoiksi. Arviointi-asteikko muuttuu 1–5:stä 1–3:een. Lisätietoa www.oph.fi

lähihoitajakoulutus

1•2009 super 35

Laura Kittilällä on kokemusta kol-men kesän ajalta vanhustyöstä. Se vahvisti hänen päätöstään hakeutua lähihoitajakoulutukseen. Halu auttaa ihmisiä on hänellä verissä, äiti on pe-rushoitaja.

– Suunnittelin suuntautuvani lap-siin. Huomasin kuitenkin sairaan-hoito ja huolenpito -jakson tuomat monipuoliset mahdollisuudet työs-kennellä myös sairaalamaailmassa, se kiinnosti minua. Seitsemän viikon pituinen harjoittelujakso vahvisti nä-kemystäni, Kittilä sanoo.

Positiivinen asenne lähimmäisen auttamiseen

monipuolinen koulutus

Laura Kittilä valmistui Hämeenlin-nan koulutuskeskus Tavastiasta tou-kokuussa 2008. Koulutus oli moni-puolista ja opettajat asiansa osaa-via.

Lauran suuntautumisjakso, sai-raanhoito ja huolenpito on katta-vampi kuin vanhustyön suuntautu-misjakso. Hänen valintansa perustui mahdollisuuteen edetä alalla. Mie-lessä olivat paremmat työmahdolli-suudet

– Koulutuksessa oli paljon erilai-sia opetusmalleja. Koin itselleni par-haimmiksi luentotyyppiset teoriaope-tukset. Haavahoito-oppia olisin kai-vannut ehkä hieman enemmän, vaik-ka käytäntöhän opettaa sitäkin par-haiten.

– Kaksi seitsemän viikon pituista

vaativissa erikoissairaanhoidon tehtä-vissä. Lähihoitajakoulutuksessa lääke-hoitoa opiskellaan sekä perusopintojen aikana että koulutusohjelmaopinnois-sa. Lääkevastuuta voisi työpaikoilla tar-vittaessa siirtää myös lähihoitajille, sa-novat osastonjohtajat Tuula Kettunen ja Pirjo Saarela.

Koulutuksensa perusteella lähihoita-jilla on valmiudet lääkehoidon toteut-tamiseen. Työpaikoilla voi kouluttau-tua vielä lisää.

yhteistyötä laitosten välillä

Tavastiassa satsataan yhteistyöhön eri työnantajien kanssa. Ennen kuin opis-kelijan työssäoppiminen ja siihen liit-tyvä ammattiosaamisen näyttö tai tut-kintotilaisuus työyksikössä alkaa, käy opettaja perehdyttämässä työpaikan ohjaajat. Koulutuskeskuksen sosiaali-,terveys- ja liikunta-alalla toimii oma ammatillinen neuvottelukunta, jonka yhtenä tehtävänä on koulutuksen en-nakointi, suunnittelu ja kehittäminen työelämän tarpeita vastaavaksi. Kun tii-vis yhteistyö toimii, opiskelijan työssä-oppimisjakso on vuorovaikutusta kou-lutuskeskuksen ja työnantajien välillä. Työssäoppimisen ohjaamisen laaduk-kuus on keskeisen tärkeää. Lähihoita-jaksi valmistuva, motivoitunut opiske-lija saa lähes poikkeuksetta työpaikan valmistuttuaan.

Tuula Kettusen mukaan opiskelijoi-ta ohjataan valitsemaan vahvuuksiensa ja kiinnostuksensa mukaan yksi koulu-tusohjelmavaihtoehdoista. Viime vuo-sina suosittuja ovat olleet sairaanhoito ja huolenpito, lasten ja nuorten hoito ja kasvatus sekä ensihoito.

– Onneksi löytyy myös opiskelijoi-ta, joiden vahvuudet tulevat esille juu-ri vanhus- ja vammaistyön opiskelussa ja heitä voidaan rohkaista tekemään va-linta siihen suuntaan. Vanhustyön tär-keyttä korostetaan, mutta opiskelijan oma motivaatio on tärkein, Tuula Ket-tunen sanoo.

Hämeenlinnalainen 20-vuotias lähi-hoitaja Laura Kittilä aikoi ensin leipu-riksi. Vuoden koulutuksen jälkeen hän huomasi, ettei leipurin ammatti ollut häntä varten. Hetken pohdittuaan Laura valitsi lähihoitajan ammatin.

Laura Kittilä on tyytyväinen lähihoitajakoulutukseen.

t e k s t i p ä i v i h u j a k k a

k u v a t m a r k k u t a n n i

lähihoitajakoulutus

36 super 1 •2009

työharjoittelujaksoa erikoistumisvuo-den aikana olivat erinomaista. Niiden aikana ehti perehtyä ja tutustua hyvin, sekä tehdä itse käytännön työtä.

pitkäaikainen sijaisuus

Syksyllä 2007 tehty työharjoittelujakso poiki Kittilälle pitkäaikaisen sijaisuu-den Kanta-Hämeen keskussairaalan si-sätautiosastolla.

Aktiivinen nuori nainen sai alkuun kesätyöpaikan sisätautiosastolta ja heti kesän loputtua kirjoitettiin pitkä työ-suhdesopimus jatkoksi.

– Olin miettinyt lähtöä Tampereel-le, mutta muutin mieleni. Osasto, jolla työskentelen, on ilmapiiriltään todella mukava, minut otettiin sinne avosylin vastaan. Osastolla oppii paljon ja saa to-teuttaa koulussa läpi käytyjä asioita.

– Ainoa mielestäni kurja asia on se, etteivät lähi- ja perushoitajat saa jakaa lääkkeitä sairaalassa. Helpottaisi paljon sairaanhoitajienkin työtä, jos me lähi-hoitajat saisimme auttaa ainakin osit-tain lääkkeissä.

– Onko kyseessä luottamuspula vai eivätkö kaikki kenties halua toteut-taa lääkkeiden jakoa, en tiedä. Tuntuu vain turhauttavalta, koska koulutukse-ni tuntuu valuvan lääkehoidon osalta hukkaan. Tiedän muita sairaaloita, jois-sa lähihoitajilla on jopa lääkevuoroja, Laura pahoittelee.

Osastolla työskentely vaatii tarkkaa

tilannetajua, arviota siitä, missä menee raja huonosti voivan potilaan ja vaaral-lisen tilanteen hahmottamisessa.

– Kokemattomana hoitajana joskus miettii, milloin on aika kertoa kolle-galle havainnoistaan, onko jokin ehkä pielessä. Kirjaan kuitenkin kaikki ylös ja pyrin myös papereista lukemaan mi-tä sinne on kirjattu. Joskus tiedonkul-ku takkuaa, varsinkin kiireessä.

Ammattitaidon ylläpitäminen on Kittilän mukaan hyvin tärkeää, siksi hän pyrkiikin aina selvittämään uuden asian heti, kun sellainen kohdalle sat-tuu. Samalla on hyvä päivittää muuta-kin osaamista.

positiivisuudella jaksaa

Laura Kittilä on vastuuntuntoinen, po-sitiivisesti ajatteleva sekä naurava nuori nainen. Hän lähestyy potilasta aurinkoi-sesti, pyrkii olemaan läsnä ja lähellä, in-himillinen sekä kunnioittava.

– Pyrin teitittelemään melkein kaik-kia potilaita, tosin en ihan omanikäi-siä. On tärkeää kohdella potilaita tasa-arvoisesti, tehdä oma työnsä huolella. On haastavampaa lähestyä nuorta hen-kilöä, mielenterveysongelmista kärsivää tai päihderiippuvaista kuin vanhempaa henkilöä. On mietittävä kuinka puhu-tella ja toimia äkkinäisissä tapauksissa.

Vaikean tilanteen Laura pyrkii hoita-maan rauhallisesti keskustelemalla ja ot-tamalla huomioon potilaan mielipiteen.

– Minulla on aika pitkä pinna ja ko-en osaavani olla ammatillinen. Suhtau-dun myös konfl iktitilanteeseen rauhal-lisesti.

Ergonomia ja apuvälineet ovat si-sätautiosastolla tulleet tutuiksi ja niitä Laura osaa kiitettävästi käyttää.

– Osastollamme pyritään nostamaan ja kääntämään potilasta kaksin. Aina se kuitenkaan onnistu.

Työn ohella Kittilä ulkoilee, seuraa jääkiekkoa sekä tapaa kavereitaan.

Iittalasta Hämeenlinnaan omilleen muuttanut sinkkunainen tekee kolmi-vuorotyötä ja toivoo enemmän yövuo-roja.

– Työni on painottunut aamuvuo-roihin, iltavuoroja on vaihtelevasti.

Vapaat viikonloput ovat kesän jäl-keen lisääntyneet siten, että kolmen viikon työvuorolistassa niitä on yksi. Osastonhoitaja tekee parhaansa toteut-taakseen hoitajien toiveita, aina kuiten-kaan se ei ole mahdollista, onhan hen-kilökuntaa osastolla paljon.

– Pidän työstäni ja suosittelen lähi-hoitajan ammattia niille, jotka oikeas-ti haluavat auttaa ihmisiä. Myös sairaa-loissa on tarvetta lähihoitajille ja heidän ammattitaidoilleen.

– Keskussairaalassa ei lähihoitajia va-kinaisteta. Tulevaisuudessa voi olla toi-sin, jos sairaanhoitajia ei edelleenkään hakeudu sairaaloihin. Ehkä meidän apumme kelpaa silloin myös lääkejaos-sa, Laura Kittilä kiteyttää.

Laura saa hyödyntää koulussa oppimiaan asioita Kanta-Hämeen keskussairaalan sisätautiosastolla. Vain lääkkeenjakoon on laitettu kielto.

1•2009 super 37

Lähihoitajakoulutuksen valtakunnallinen opetussuunnitelma:

Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmaKoulutusohjelman voi aloittaa, kun on suorittanut hyväksyttä-västi tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot, kasvun tukemi-nen ja ohjaus, hoito- ja huolenpito sekä kuntoutumisen tuke-minen. Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma sisäl-tää työssäoppimista vähintään 14 opintoviikkoa. Se jakaantuu sairaanhoidon ja kotihoidon toimintaympäristöön. Työssäop-pimispaikoiksi käyvät terveyskeskuksen vastaanotto tai vuode-osasto, sisätautikirurginen yksikkö ja huolenpidossa kotihoito eli kotipalvelu, kotisairaanhoito, vanhainkoti tai palvelutalo.

Sairaanhoidon ja huolenpidon opintokokonaisuuteen kuu-luvat seuraavat opinnot:– hoito- ja huolenpitoprosessi ja kuntoutus, 4 opintoviikkoa– sairaanhoito ja kotihoito, 36 opintoviikkoa– muut valinnaiset opinnot, 10 opintoviikkoa

asiakkaan tai potilaan hoito-ja huolenpitoprosessi

Opiskelijan on osattava tukeutua työssään sosiaali- ja terveysalan arvoperustaan ja ammattieettisiin periaatteisiin. Hänen on osat-tava ratkaista sekä itsenäisesti että yhdessä toisten kanssa arvo- ja normiristiriitoja. Hänen on pystyttävä kriittiseen itsearviointiin ja kehitettävä omaa persoonallisuuttaan sekä ammattitaitoaan. Hänen on osattava ottaa vastaan ja pyytää palautetta sekä ohja-usta käyttäen niitä hyväksi ammatillisessa kehityksessään.

Opiskelijan on osattava luoda hoitosuhde eri-ikäisiin ja kult-tuuritaustaltaan erilaisiin ihmisiin näiden tarpeiden mukaan. Hänen on osattava tulkita ja käyttää sanallista sekä sanatonta viestintää. Hänen on osattava työssään tukea asiakkaan tai po-tilaan voimavaroja, vahvuuksia sekä elämän mielekkyyttä.

Opiskelijan on osattava toimia omahoitajana yksilövastui-sessa hoito- ja huolenpitotyössä.

Opiskelijan on osattava havainnoida, tulkita ja dokumen-toida itsenäisesti ja moniammatillisen työryhmän jäsenenä asiakkaan tai potilaan tilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia. Hä-nen on osattava ottaa työssään huomioon sairauksien ja elä-mänmuutoksien aiheuttamat erityistarpeet sekä toteutettava sairaanhoitoa ja huolenpitoa niiden mukaan.

sairaanhoito sekä lääkehoito

Opiskelijan on osattava ottaa huomioon ihmisen kokonais-valtaisuus ja suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintaansa sen pohjalta. Hänen on osattava suhtautua potilaaseen kun-nioittavasti ottaen huomioon hänen itsemääräämisoikeuten-sa ja valinnanvapautensa.

Opiskelijan on tiedettävä tavallisimpien sairauksien aiheut-tamat muutokset elimistön toiminnassa ja osattava hyödyn-tää tätä tietoa työssään.

Opiskelijan on tunnettava saattohoito, osattava hoitaa ja tukea kuolevan läheisiä surutyössä.

Opiskelijan on osattava soveltaa lääkehuoltoa ja hoitotar-vikkeita koskevaa säädöstä sairaiden hoidossa. Hänen on osat-tava käsitellä ja annostella lääkkeet oikein ja turvallisesti sekä kotona että laitoksessa ottaen huomioon työsuojelu ja poti-laan turvallisuus. Hänen on hallittava sairaanhoidossa käytet-tävän lääkehoidon terminologia ja laskutoimitukset sekä tär-keimmät lääkkeenantotavat. Hänen on tiedettävä oma vas-tuunsa lääkehoidossa ja toimittava yhteistyössä muiden sii-tä vastaavien kanssa.

Opiskelijan on sovellettava aseptista tietouttaan sairaan-hoidon toimenpiteissä, jottei aiheuttaisi tartuntavaaraa.

kotihoito ja ravitsemus

Opiskelijan on sovellettava tietouttaan sairauksista sekä ter-veyden ja hyvinvoinnin edistämisestä kotihoidossa. Hänen on osattava tukea asiakkaita vaikeissa riippuvuusongelmissa ja ohjata heidät tarvittaessa jatkohoitoon.

Opiskelijan on osattava toimia oman vastuualueensa tun-tevana, yhteistyökykyisenä tiimin jäsenenä ja omahoitajana väestövastuisessa tai aluevastuisessa asiakastyössä.

Hänen on toimittava rakentavasti vaikeissakin tilanteissa, hallittava uhkaavia tilanteita ja tarvittaessa suojeltava itseään ja muita vaarassa olevia.

Opiskelijan on otettava työssään huomioon asiakkaan so-siaaliset verkostot ja tunnettava perhekeskeisen työskentelyn perusteet. Hänen on osattava ohjata asiakasta tai potilasta ter-veelliseen ja monipuoliseen ravitsemukseen eri sairaustilois-sa. Hänen on osattava kartoittaa kotihoidossa olevan asiak-kaan tai potilaan ruokatottumukset ja huolehtia hänen ravit-semuksestaan.

Opiskelijan on osattava soveltaa tietoa erityisruokavalioista kotihoidossa ja valmistaa ravinto ja käsitellä se asiakkaan tar-peita vastaavaksi ottaen huomioon esteettiset näkökohdat.

kuntoutumisen edistäminen

Opiskelijan on osallistuttava työryhmän jäsenenä asiakkaan tai potilaan kuntoutustarpeen määrittelyyn ja osattava toteut-taa kuntoutussuunnitelmaa. Opiskelijan on osattava havain-noida liikkumiseen vaikuttavia tekijöitä, avustaa ja ohjata asia-kasta tai potilasta liikkumisessa annettujen ohjeiden mukaan. Hänen on osattava ohjata apuvälineiden käytössä sekä osattava perustella niiden merkitys toimintakyvyn edistämisessä.

Opiskelijan on osattava jäsentää lähihoitajan työtä määrit-televät työehtosopimuksen oikeudet ja velvollisuudet. Hänen on osattava laatia työhakemus ja työsopimus.

lähihoitajakoulutus

38 super 1 •2009

Kyljet kipeiksi kokouksessat e k s t i j a k u v a m a r j o s a j a n t o l a

Herttoniemen sairaalan osasto 4:n kokouksessa vedettiin työkaverit käyntiin.

Herttoniemen sairaala on yksi Hel-singin kaupungin akuuttisairaaloista. Jokaisella osastolla työtahti on kiireinen. Kun sateinen syksykin synkisti mielet, osastonhoitaja Leena Saharinen arveli, että henkilöstö tarvitsee piristystä.

– Halusin järjestää henkilöstölle jotain erilaista ja tämä on samalla osas-ton pikkujoulu.

– Melkein koko moniammatillinen henkilökunta varahenkilöstöä myö-

ten pääsikin paikalle. Uskon, että tämä lisää myös yhdessä työskentelyn iloa, Saharinen totesi.

Hän päätti yhdistää osastokokouk-seen palan työhyvinvointia lisäävää toi-mintaa. Kokous järjestettiin talon ulko-puolella saunatiloissa, jonne varattiin myös tarjoilua.

Lisäksi osallistujia odotti melkoi-nen yllätys: elämäntaidonvalmentaja Riitta Viljamaa järjesti ryhmälle reip-

Vieraita kaukaa eli tulkki Shunji Kawada, Wakako Miyazaki, Leena Kaasinen-Parkatti, Noriko Eiki ja Paula Soivio.

Japanilaisvieraita SuPerissaSuPerissa vieraili jälleen japanilaisvieraita, tällä kertaa Tokiosta ja Osakasta. Vieraat olivat kiinnostuneita lähihoitajakoulutuksesta ja lähihoitajuudesta sekä suomalaisesta vanhustenhoidosta.

Wakako Miyazaki ja Noriko Eiki omistavat molemmat koti-sairaanhoitoyrityksen ja he luennoivat vanhustenhuollon asi-oista sekä toimivat alan järjestöissä aktiivisesti.

Kehittämisyksikön suunnittelijat Paula Soivio ja Leena Kaasinen-Parkatti kertoivat heille SuPerin roolista lähihoita-jakoulutuksen ja lähihoitajan työn kehittäjänä sekä Suomen ajankohtaisista vanhustyön kuulumisista.

Japanissa ollaan uudistamassa vanhustenhoidon koulu-tusta, koska myös siellä vanhukset elävät yhä pidempään ja näin ollen he tarvitsevat erilaisia palveluita selvitäkseen joka-päiväisessä elämässä.

Miyazakia ja Eikiä ilahdutti se, että Suomessa lähihoitaja saa tehdä niin monipuolista ja itsenäistä työtä sekä osallistua laajasti muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen. Myös lähi-hoitajan mahdollisuudet toimia itsenäisenä ammatinharjoit-tajana ja yrittäjänä kiinnostivat heitä.

paan Kadonneen naurun metsästyksen, joka pohjautuu naurujoogaan. Nauru-harjoituksissa stimuloitu nauru muut-tuu aidoksi, eikä kukaan pysty edes ole-maan vakavana, kun työtoveri kiskoo kädestä “kavelia käyntiin”.

Perushoitaja Sari Savolainen osallis-tui tämän erilaisen kokouksen järjes-telyihin. Hän kertoi, että naurujoo-gaosuus pysyi järjestäjien salaisuutena kokoukseen asti.

1•2009 super 39

1000 euroaMiten teidän työyhteisönnekäyttäisityöhyvinvointiin?

Onnitonni -SuPerin työhyvinvointikilpailuOnnitonni on SuPerin työhyvinvointikampanjaanliittyvä kilpailu, johon voivat osallistua superilaistentyöyhteisöt. Pohtikaa yhdessä millainen konkreettinenasia tai toiminta auttaisi lisäämään työyhteisönnehyvinvointia ja perustelkaa ideanne.

Parhaat ideat työyhteisöt pääsevät toteuttamaan onnitonnilla!

Osallistuminen on helppoa!Osoitteesta www.onnitonni.fi löydät kilpailun tarkat säännötsekä lomakkeen, jolla voitte ilmoittautua mukaan. Kilpailuaika on 24.12.2008 - 2.3.2009.SuPerin raati valitsee ehdotuksista kymmenen parasta ideaa, jotka työyhteisöt pääsevät myöhemmin toteuttamaan.

Onnia matkaan!

www.onnitonni.fi

40 super 1 •2009

1•2009 super 41

ukaan ei aloita alkoho-linkäyttöään aikomukse-naan tulla alkoholistiksi, mutta joillekin niin kui-tenkin käy. Useimmat

meistä pohtivat omaa juomistaan jos-sakin elämän vaiheessa. Suomalaisessa juomakulttuurissa viina ei ole läheskään aina iloinen asia. Lasisesta laulukirjasta haetaan lohtua parisuhteen murheisiin ja työpaikan paineisiin.

– On väärin ajatella, että raskas työ vaatisi raskaat huvit tai että alkoholi rentouttaisi. Ne ovat aikansa eläneitä fraaseja. Todellisuudessa alkoholi rasit-taa elimistöä sekä kuluttaa ja väsyttää ihmistä, sanoo Tampereen A-klinikan johtaja Marja-Leena Majanmaa.

– Alkoholi on helppo ja nopea keino rentoutua, eikä monikaan tule ajatel-leeksi jokapäiväisen tissuttelun vaaroja ennen kuin juominen on jo ongelma.

Jatkuva alkoholin nauttiminen on terveydelle yhtä haitallista kuin silloin tällöin kiskaistu kaatokänni. Alkoholi on Suomessa työikäisten suurin terveys-riski. Suurkuluttajat kärsivät muun muassa korkeasta verenpaineesta, yli-painosta, vatsa- ja sydänvaivoista, muis-tikatkoksista, masennuksesta ja väsy-myksestä. Usein oireita ei osata edes yh-distää alkoholinkäyttöön.

Hei, otetaanko vielä yhdet?t e k s t i e l i n a k u j a l a k u v i t u s s a l l a p y y k ö l ä

Kymmenen pisteen kysymys kuu-luu, paljonko on liian paljon. Alkoho-linkäytön raja vaihtelee tilanteen mu-kaan. Kuusi siideriä likkaporukan lai-varisteilyllä on monen mielestä hyvin kohtuullinen määrä, mutta arki-iltana telkkarin edessä se on jo merkki ongel-masta.

älä juo kuin mies

Suomalaisten viranomaissuositusten mukaan naisella turvallisen kertakäytön raja on viisi alkoholiannosta, suurkulu-tuksen viikoittainen alaraja 16 annos-ta. Miehellä vastaavat luvut ovat seitse-män ja 24. Yksi alkoholiannos on esi-merkiksi pullollinen keskiolutta tai sii-deriä, viinilasillinen tai viskipaukku. Jos arki-iltaisin ottaa stressilääkkeeksi lasin tai pari viiniä, perjantain kunni-aksi tekee pari drinksua, saunaillan jäl-keen juo kolme olutta ja sunnuntaina lasin sherryä, tulee kohtuukäytön raja vastaan kuin huomaamatta.

Naisten juominen on viime vuosi-kymmenien aikana lisääntynyt. Suh-teessa miesten alkoholin käyttöön nais-ten juominen on kuitenkin edelleen vä-häistä. Naisista raittiita on joka viides, miehistä joka kymmenes.

Naisten painiminen perhe-elämän ja

Oliko töissä kiireinen päivä, vastassa vaikea potilas ja tyytymätön työkaveri? Nyt tekisi mieli kaataa itselleen iso lasillinen viiniä. Siitä vaan,

mutta varo ettei tissuttelusta tule tapa.

K

42 super 1 •2009

työn vaatimusten kanssa näkyy A-klini-kan arjessa.

– Pienipalkkaisilla, naisvaltaisilla aloilla ihmiset on vedetty tosi tiukoil-le. Kiire on jatkuva, eikä sijaisia palkata. Naiset kantavat yhä usein myös päävas-tuun kodista ja lapsista. Yksinhuoltaja-äitejä on paljon. Päihteet arjen helpot-tajana astuvat helposti kuvaan, miettii Majanmaa.

Huurteisenkylmä totuus on, ettänaiset eivät voi juoda kuten miehet. Runsas juominen näkyy naisissa no-peammin kuin miehissä muun muassa sen takia, että naisen pienempi maksa ei pysty polttamaan alkoholia yhtä nope-asti kuin miehen maksa. Alkoholi vai-kuttaa myös naisten aivoihin nopeam-min kuin miehen aivoihin.

aina maanantaisin sairas

70-luvulla kerrottiin vielä hurjia juttuja johtoportaan pitkäksi venyneistä, kos-teista lounaista tai työpaikan palavereis-ta, joista kukaan ei seuraavana päivänä muistanut mitään. Ne ovat nykyään mennyttä aikaa. Puolitehoisia krapula-päiviä ei työpaikalla kovin monta sie-detä. Marja-Leena Majanmaan mukaan työelämä on kuivunut muutenkin. Jo-pa pikkujoulujen trendinä on nykyään

tarjota elämyksiä ja yhteistä tekemis-tä räävittömän ryyppäämisen sijasta, ja hyvä niin.

– Työ merkitsee ihmisille niin pal-jon, että monet ongelmakäyttäjätkin huolehtivat viimeiseen saakka siitä, että ovat aamulla työkunnossa, sanoo Ma-janmaa.

Merkkejä työtoverin alkoholiongel-masta on kuitenkin usein ilmassa jo pitkään, ennen kuin kukaan uskaltaa asi-aan kunnolla puut-tua. Jatkuvat poissa-olot tai selittämättö-mät kolhut ja louk-kaantumiset kielivät usein siitä, ettei kaikki ole kunnossa. Työterveyshuollossa saatetaan huoles-tua kohonneista maksa-arvoista.

Marja-Leena Majanmaa sanoo, et-tä puuttuminen työyhteisön sisällä ky-tevään päihdeongelmaan on tärkeää, mutta se täytyy tehdä oikein. Takana-päin puhuminen ei tee työyhteisön hengelle hyvää, eikä liikaa juova työ-toveri hyödy sormen heristämisestä tai syyttelystä. Työkaverilta ei kannata kah-vipöydässä tentata, että oletko sinä al-koholisti.

– Sen sijaan kannattaa kysyä voin-tia ja sanoa, että on huolissaan. Pääasia

on huoli ihmisen jaksamisesta ja toive siitä, että hän pystyy jatkamaan työs-sään. Ensimmäisen askeleen voivat ot-taa työtoveritkin ilman, että asiasta ker-rotaan heti edes esimiehelle, sanoo Ma-janmaa.

Liikaa juova yrittää piilotella ongel-maansa niin pitkään kuin mahdollis-ta. Harvoin se kuitenkaan jää läheisiltä huomaamatta, onneksi.

– Krapulaiselta vaikuttavalta työka-verilta voi vaikka ky-säistä, onko hän ol-lut eilen juhlimassa. On tärkeää, että asia huomioidaan työyh-

teisössä. Juovalle ihmiselle ei saa jäädä sellaista kuvaa, ettei kukaan ole huo-mannut asiaa.

ammattilainen avun tarpeessa

Kun esimies ja työtoverit joutuvat puut-tumaan yhden juomiseen, tehtävä ei ole mukava. Läheiset pelkäävät, että joku loukkaantuu tai suuttuu, kun viinan ottaa puheeksi. Kiukku ja kieltäminen saattavat olla ensimmäisiä reaktioita.

– Mutta suuri osa päihdeongelmaisis-ta on lopulta helpottunut ja kiitollinen-kin puuttumisesta ja työpaikaltaan saa-mastaan tuesta, vakuuttaa Majanmaa.

On olemassa myös toisenlaisia ker-tomuksia, totta kai. Jos alkoholisti itse kieltää tiukasti päihderiippuvuutensa, työyhteisön puuttuminen asiaan tuntuu kiusanteolta tai suoranaiselta vainolta.

Jos omat voimat eivät riitä juomisen rajoittamiseen, on apua haettava am-mattilaisilta. Lähes kaikilla työpaikoil-la on käytössä hoitoonohjaussopimus, jonka allekirjoittavat päihdeongelmas-ta kärsivä, hänen esimiehensä ja usein vielä työterveyshoitajakin. Päihderiip-puvainen saa pitää työpaikkansa, kun-han hän lupaa hakeutua hoitoon ja si-toutuu siihen.

– Avun hakeminen päihdeongel-maan on hoitoalalla työskentelevälle usein vaikeampaa kuin muille, tietää Majanmaa.

Toimittajien, muusikoiden tai ra-kennusmiesten viinan juonnista on vit-sailtu vuosikymmenet, mutta hoita-jat, opettajat ja seurakunnan työnteki-jät ovat Majanmaan kokemuksen mu-kaan kainoja hakemaan apua, eivätkä usein haluaisi paljastaa auttajallekaan ammattitaustaansa. Sisar hento valkoi-sen ajat ovat ohi, mutta hoitajaan lii-

Ongelmakäyttäjätkin huolehtivat viimeiseen saakka siitä, että ovat aamulla työkunnossa.

1•2009 super 43

Tamperelainen lähihoitaja Anssi Öster-berg, 27, työskentelee psykiatrisen sai-raalan akuuttiosastolla. Alkoholistit, jotka usein kärsivät riippuvuuden lisäksi myös muista psyyken ongelmista, ovat yksi osa hänen asiakaskuntaansa.

– Osa alkoholisteista tulee lyhyelle katkolle lähinnä vieroitusoireiden takia, mutta melko säännöllisesti hoitoon tu-lee myös deliriumista eli juoppohulluu-desta kärsiviä. Osa alkoholisteista tu-lee sairaalaan muiden mielenterveyson-gelmien kuten masennuksen tai itsetu-hoisuuden vuoksi, jotka usein liittyvät runsaaseen alkoholinkäyttöön, kertoo Österberg.

Alkoholismi ei katso ikää eikä suku-puolta. Österberg tapaa työssään kai-kenlaisia ihmisiä. Rikkaita ja köyhiä, koulutettuja ja kouluttamattomia, per-heellisiä ja perheettömiä. Taustoja on yhtä monta kuin on potilastakin.

– Ehkä keski-ikäiset miehet on se suurin ryhmä, mutta naisia ja nuoria on melkein yhtä paljon.

Suomalaisten juomisen syitä on mo-nia. Kun viina on halpaa, sitä juodaan

tetään 2000-luvullakin ajatus esimer-killisen terveestä ja tasapainoisesta ih-misestä, jonka työ on ajatella muiden parasta ennen omaansa. Viina ei ku-vaan kuulu.

parempia aikoja odotellessa

A-klinikan johtaja uskoo ja toivoo, et-tä suomalaiset juovat tulevaisuudes-sa vähemmän. Siitä on enteitä ilmassa. Kuopion yliopistossa käynnissä olevan Findrink-tutkimuksen mukaan suoma-laiset juomatavat ovat murroksessa. Ku-lutusluvut ovat kääntymässä 40 vuoden nousukauden jälkeen vihdoinkin las-kuun. Nuorisojärjestö Allianssin teke-män tuoreen nuorisotutkimuksen mu-kaan suomalaisteinit juovat ja polttavat aiempaa vähemmän, Majanmaan mu-kaan raittiudesta on jopa tullut trendi-kästä ainakin osan parissa.

– Yleinen asennemuutos on tärkein syy juomakulttuurin muutokseen. Sil-lä on mielestäni enemmän merkitystä kuin lainsäädännöllä tai varoitustarroil-la, sanoo Majanmaa.

Rentoutumistissuttelu pysyy hallinnassa, kun elämässä on muutakin sisältöä

enemmän. Talouden taantuma ja työt-tömyyden kasvu vaikuttavat alkoholin-kulutukseen. Yhteiskunnan yleinen il-mapiiri ja kova arvomaailma heijastele-vat myös päihteiden käyttöön.

Alkoholistien parissa työskenteleväl-tä hoitoalan ammattilaiselta vaaditaan pitkää pinnaa. Taivaita ei pidä tavoitel-la, vaan asiakkaiden pieniinkin edistys-askeliin täytyy olla tyytyväinen.

– Tosi harva raitistuu täysin, eikä kohtuukäyttökään yleensä tahdo onnis-tua, jos juominen on jo siinä pisteessä, että se sairaalahoitoa vaatii. Kyllähän meidän osastolla aika paljon samoja ih-misiä näkee, sanoo Österberg.

Hoitoalaa sanotaan stressaavaksi, ras-kaaksi ja huonosti palkatuksi. Muuta-malla paukulla olisi helppo keventää tun-nelmaa, paikata pettymyksiä tai muuten vain rentoutua työpäivän jälkeen.

– En usko, että työasiat juurikaan vaikuttavat kenenkään juomiseen, jos ihmisen asiat ovat muuten kunnossa. Todennäköisesti rentoutumistissutte-lukin pysyy hallinnassa, jos elämässä on tarpeeksi muutakin sisältöä ja mielek-

kyyttä, sanoo Österberg.– Tärkeintähän on, että ihmisel-

lä on jotain tekemistä: harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita, joista naut-tii enemmän tai vähintään yhtä paljon kuin alkoholista. Työpäivän jälkeen täytyy pystyä rentoutumaan myös il-man alkoholia.

Anssi Österberg uskoo käyttävänsä itse alkoholia suunnilleen saman verran kuin 27-vuotiaat, säännöllisesti työssä-käyvät ja vakituisessa parisuhteessa elä-vät keskimäärin käyttävät. Työkaverei-den kanssa alkoholista puhutaan, mut-ta huumorimielessä.

– Ei päihdeongelmien päivittäinen näkeminen ole omaan alkoholinkäyt-tööni juurikaan vaikuttanut. Vaikeista päihdeongelmista kärsivien elämä tun-tuu kuitenkin niin kaukaiselta omaan elämään verrattuna. Onhan oma alko-holin käyttö esimerkiksi opiskeluajoista vähentynyt, mutta lähinnä siksi, että on kaikenlaista muuta tekemistä. Uskoak-seni se on luonnollista kehitystä. Eikä sitä tässä iässä enää niin jaksa, nauraa Österberg.

44 super 1 •2009

edunvalvontayksikkö tiedottaa

Päihteiden käytöntestaus työelämässäPäihteiden käytön testaus on lisäänty-nyt työelämässä runsaasti viime vuo-sina. Testien yleistymiseen on vaikutta-nut lisääntynyt päihteiden käyttö, joka on aiheuttanut ongelmia myös työpai-koilla. Päihteiden käytön testausta kos-keva sääntely tuli voimaan 1.10.2004, kun laki yksityisyyden suojasta työelä-mässä uudistettiin.

Päihteiden käytön testauksessa ovat vastakkain työntekijän oikeus yksityi-syyteen ja ruumiilliseen koskematto-muuteen sekä toisaalta työnantajan tarve työntekijän työnteon edellytysten selvit-tämiseen. Lain säännökset eivät perusta työnantajalle oikeutta velvoittaa työnte-kijää tai työnhakijaa päihdetestiin, vaan työnantajalla on ainoastaan oikeus edel-lyttää, että työntekijä toimittaa huu-mausainetestin suorittamista koskevan todistuksen työnantajalle. Huumaus-ainetestiä koskevasta todistuksesta saa ilmetä ainoastaan, että työntekijälle on tehty huumausainetesti ja selvitys siitä, onko työntekijä käyttänyt huumausai-neita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoi-tuksiin siten, että hänen työ- tai toimin-takykynsä on heikentynyt.

Päihdetestaukseen suostuminen on aina vapaaehtoista. Työnantajalla ei ole koskaan oikeutta pakottaa työntekijää puhaltamaan alkometriin. Jos työnte-kijä taas esimerkiksi kieltäytyy toimitta-masta työnantajalle huumausainetesta-usta koskevan todistuksen, kieltäytymi-sestä aiheutuvat seuraamukset riippu-vat tilanteesta. Seuraamukset ovat työn-antajan harkinnassa ja asiaa käsitellään yleensä tavallisena työsuhteeseen liit-tyvänä rikkeenä, josta voi olla seuraa-muksena esimerkiksi varoitus, koeai-kapurku, työsuhteen irtisanominen tai pahimmassa tapauksessa jopa työsuh-teen purkaminen.

Vastaavat seuraamukset tulevat ky-seeseen myös alkoholin väärinkäytön yhteydessä. Teon vakavuutta arvioita-essa työnantajan on otettava huomioon muun muassa teon toistuvuus, kyseessä

olevan alan, työn ja ammatin erityis-piirteet, työpaikan olosuhteet, työnte-kijän menettelyn tahallisuus sekä tietoi-suus toiminnan vaikutuksista, teon vai-kutukset työnantajalle, muille työnteki-jöille sekä työyhteisölle. Työntekijöitä on kuitenkin aina kohdeltava seuraa-musten suhteen yhdenvertaisesti.

Jotta työnhakijalle tai työntekijälle voitaisiin tehdä päihdetesti, on työnan-tajalla oltava voimassa oleva, kirjallinen päihdeohjelma. Päihdeohjelman tulee sisältää muun muassa työpaikalla nou-datettavat käytännöt päihteiden käy-tön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmais-ten hoitoon ohjaamiseksi. Päihdeoh-jelma on laadittava yhteistyössä henki-löstön kanssa.

Alkoholin käytön testaus. Tällä het-kellä laissa on ainoastaan yksi säännös työntekijän alkoholin käytön testauk-sesta. Lain mukaan työntekijän tervey-dentilaa koskevien tarkastusten ja tes-tien suorittamiseen sekä näytteiden otta-miseen tulee käyttää terveydenhuollon ammattihenkilöitä, asianomaisen labo-ratoriokoulutuksen saaneita henkilöitä ja terveydenhuollon palveluja. Tämä säännös koskee siis huumausainetestien lisäksi myös alkoholitestejä.

Alkoholin käyttöä voidaan tut-kia joko verestä tehtävillä testeillä tai yksinkertaisilla puhallustesteillä. Työn-antajalla on aina oikeus kieltää päihty-neen tai päihtyneeksi epäillyn työnteki-jän työskentely työpaikalla. Jotta työn-antaja voisi kohdistaa päihtyneeseen työntekijään joitakin kurinpidollisia seuraamuksia, on työnantajan kuiten-kin aina näytettävä työntekijän päih-tymys toteen. Päihtymysepäily tulisi ensisijaisesti todistaa luotettavien tes-tien avulla, mutta jos tällaista vaihtoeh-toa ei ole epäilyn syntyessä käytettävissä, tai jos työntekijä kieltäytyy testistä, voi-daan päihtymys näyttää mahdollisesti toteen esimerkiksi muiden työntekijöi-den todistuksen avulla.

Huumausaineiden käytön testaus. Työnantaja ei saa koskaan velvoittaa työntekijää huumausainetestiin, vaan työnantajalla on ainoastaan oikeus edellyttää työntekijää toimittamaan huumausainetestin suorittamista kos-keva todistus työnantajalle. Huumaus-ainetestausta koskeva todistus voidaan vaatia joko työsuhteessa olevalta työn-tekijältä tai tiettyyn tehtävään vali-tulta työnhakijalta. Laissa on säädetty tiukemmat edellytykset työnantajan oikeuteen vaatia huumausainetestito-distus työntekijältä kuin työnhakijalta.

Työnantajalla on velvollisuus ilmoit-taa työnhakijalle jo ennen työsopimuk-sen tekemistä, että tehtävään valitulta tullaan pyytämään huumausainetestiä koskeva todistus. Jotta työnantaja voisi ylipäätään pyytää työnhakijaa toimitta-maan todistuksen, on työnhakijan toi-mittava tehtävissä, joissa työskentele-minen huumausaineiden alaisena voisi aiheuttaa vaaraa esimerkiksi terveydelle tai turvallisuudelle.

Työnantajalla on oikeus pyytää todistusta myös silloin, jos tehtäviin valittu työnhakija pääsisi ilman val-vontaa käsittelemään vähäistä suurem-pia määriä huumaavassa tarkoituksessa käytettäviä lääkkeitä. Työnhakijalla ei ole velvollisuutta toimittaa todistusta työnantajalle, mutta jos työnhakija ei toimita todistusta, voi työnantaja jättää valitsematta tämän tehtävään.

Työntekijä on velvollinen esittä-mään työnantajalle huumausainetes-tiä koskevan todistuksen, jos työnanta-jalla on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä on työssä huumeiden vaiku-tuksen alaisena tai että työntekijällä on riippuvuus huumeista. Testaamisen on oltava kuitenkin välttämätöntä työn-tekijän työ- tai toimintakyvyn selvittä-miseksi, minkä lisäksi työntekijän on toimittava sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotet-tavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä.

1•2009 super 45

Edunvalvontayksikkö huolehtii SuPerin jäsenten sosiaalistaloudellisesta edunvalvonnasta valtakunnallisesti ja paikallisesti. Yksikön vastuualueeseen kuuluvat virka- ja työehtosopimusneuvottelutoiminta, lainsäädäntö sekä eläkeasiat ja muu sosiaaliturva. Myös yhteistoiminta- ja työturvallisuusasiat ovat edunvalvontayksikön vastuulla. Huolehdimme jäsenten oikeusturvasta työhön liitty-vissä erimielisyyksissä. Järjestämme edunvalvontakoulutuksen ja -tiedotuksen sekä annamme neuvontaa edunvalvonta-asioissa.

edunvalvontayksikön yhteystiedot

Päivystys ma–pe kello 9.00–15.00 numerossa (09) 2727 9160.

Sähköposti edu@superliitto.fi . Henkilökohtaiset sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@superliitto.fi

Postiosoite: Suomen lähi- ja perushoitajaliitto, Edunvalvontayksikkö, Ratamestarinkatu 12, 00250 Helsinki

Fax: (09) 2727 9120

Voitto kotiin!julkaisemme tällä palstalla tuomioistuimissa voitettuja juttuja sekä työnantajan kanssa jäsentemme työsuhdeasioista tehtyjä sopimuksia.

Huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena työskentelyn on lisäksi tosiasiallisesti vakavasti vaa-rannettava laissa lueteltuja intressejä, kuten esimerkiksi henkeä tai terveyttä taikka aiheutettava muuta merkittä-vää vahinkoa. Työnantajalla on mah-dollisuus velvoittaa työntekijä esittä-mään todistus myös tapauksissa, joissa työntekijä on positiivisen testituloksen saatuaan sitoutunut hoito-ohjelmaan. Työnantajalla ei ole koskaan oikeutta käyttää huumausainetestauksessa ylei-siä seulontatestejä, sillä laissa säädetyt huumausainetestausta koskevat edelly-tykset eivät seulontatestien osalta täyty.

Tiedot salaisia. Huumausainetestauk-sen tulokset ovat arkaluontoisia henki-lötietoja, eikä työnantajalla ole oikeut-ta käsitellä niitä, jos yksityisyyden suo-jasta työelämässä annetun lain edelly-

tykset tietojen käsittelyyn eivät täyty. Huumausaineiden käyttöä koskevia tie-toja saavat käsitellä ainoastaan ennalta nimetyt, salassapitovelvolliset henkilöt. Työnantajalla on oikeus käsitellä aino-astaan sellaisia testitietoja, jotka sisälty-vät työntekijän työnantajalle toimitta-maan todistukseen. Näin ollen työnan-tajalla ei ole missään tilanteissa oikeut-ta käsitellä työntekijän testitietoja, jos työnantaja ei ole saanut tietoja nimen-omaisesti työntekijältä itseltään.

Huumausaineiden käyttöä koskevia tietoja on aina säilytettävä erillään muista työnantajan keräämistä henkilötiedoista eikä työnantajalla ole oikeutta luovuttaa tietoja ulkopuolisille. Huumausainei-den käyttöä koskevat tiedot on poistet-tava välittömästi, kun käsittelylle ei ole enää olemassa laissa säädettyä perustetta. Tämä peruste lakkaa olemasta esimer-kiksi silloin, kun työnantajan perusteltu

epäily työntekijän huumeiden käytöstä osoittautuu saadun todistuksen perus-teella aiheettomaksi. Työnantaja vastaa aina huumausainetestausta koskevan todistuksen kustannuksista.

Yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain mukaan työnantaja tai tämän edustaja on tuomittava sakkoon, jos tämä vastoin lain säännöksiä ottaa vastaan tai muutoin käsittelee työnhaki-jan huumausainetestiä koskevaan todis-tukseen merkittyjä tietoja, vastoin lain säännöksiä vaatii työntekijää esittä-mään todistuksen huumausainetestistä tai muutoin käsittelee siihen merkittyjä tietoja, taikka käyttää päihdetestin teke-miseen muuta kuin terveydenhuollon ammattihenkilöstöä, asianomaisen labo-ratoriokoulutuksen saanutta henkilöstöä tai terveydenhuollon palveluja.

anna-reetta friipyöli, lakimies

yli kaksikymmentävakinaistettiinkruunupyyssä

SuPer on tehnyt sinnikästä työtä jäsen-tensä perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden karsimiseksi: vuodesta 2006 lähtien liitto on saanut vakinais-tettua satoja tällaisia työsuhteita. Kruu-nupyyssä superilaisen hoitajan vuosia jatkuneen perusteettoman määräaikai-sen työsuhteen vakinaistaminen johti myös kahdenkymmenen muun työ-suhteen vakinaistamiseen.

Superilainen hoitaja oli ollut eripi-tuisissa määräaikaisissa työsuhteissa yli viidentoista vuoden ajan. Kun hän sai-rastui, hänen työsopimustaan ei enää uusittu, mutta työnantaja lupasi työtä sairausloman jälkeen. Erimielisyysneu-vottelut Kruunupyyn kunnan ja SuPe-rin kanssa johtivat hoitajan työsuhteen vakinaistamiseen.

Samassa yhteydessä tarkastettiin

myös muiden määräaikaisketjuissa työskennelleiden työntekijöiden työ-suhteet. Tämän seurauksena Kruunu-pyyn kunta vakinaisti yli kahdenkym-menen lähi- ja perushoitajan sekä muu-tamien sairaanhoitajien ja kotiavusta-jien työsuhteet. Työntekijät kuuluivat eri hoitoalan ammattiliittoihin.

Laittomien määräaikaisten työsuh-teiden käyttö on edelleen valitettavan yleistä. Lain mukaan määräaikaisen työsuhde saadaan solmia vain silloin, kun työnantajalla on siihen perusteltu syy, kuten sijaisuus, projekti tai harjoit-telu. Määräaikaisessa työsuhteessa työs-kentelevät kokevat usein olevansa ”toi-sen luokan kansalaisia”, joille esimer-kiksi maksetaan vakituisia työnteki-jöitä huonompaa palkkaa tai joilta evä-tään pääsy koulutuksiin. He eivät usein myöskään uskalla pitää kiinni oikeuk-sistaan ja suostuvat jatkuviin työvuoro-jen muutoksiin työsuhteen päättymi-sen pelossa. Nämä käytännöt ovat työ-

sopimuslain vastaisia ja ne on saatava kitketyksi pois työpaikoilta. Vakinais-tamalla määräaikaisia työsuhteita luo-daan työntekijöille ja toiminalle jatku-vuutta.

karoliina partanen, lakimies

46 super 1 •2009

Superristikkot u u l i r a u v o l a

Lähetä ratkomasi ristikko toimitukseen 19. tammikuuta mennessä

ja osallistu SuPer-tuotteiden arvontaan! Palautusosoite: SuPer-lehti,

Ristikkokisa, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki.

Ratkaisijan nimi

Katuosoite

Postiosoite

�

KAU-PUNKI

EN-SIN

PEL-TEJÄ

MUUSIKKOERKKI

TUTUTERKIT

VASCODA

SUOMIRUOTSI

TA-KIA

VAL-KOINENHERRA

COSBY

ZAMBIANPÄÄKAUP.

SA-TO

NYT POH-JOISESSA

KO-KEITA

TAPPOIMIEHE-LÄSSÄ

SUKU-NIMIÄ

-HÄI-R I ÖROINA

MAN-TO

PAUL

PUU-AUROJA

ONNET-TARIA

DE-KOKTI

SUPERI-LAISENVERBI

KOFISIELU

VEL-JES

ROGATSHI

PAKKO-MIELLE

KEVÄTTUULIA

VAIL- LA

MA-NULLA

SUPERI-LAISENKIN

LOMAKOHDE?

KERMA

TENA-VAT

-PALMU

VALITSEEKANTENSA

KOVIA

MONISUPERI-LAINEN

SAKSAA

PÄÄ-KOPASSA

XTEKEEVALIN- NAN

MAA-NANTAI-MENO

PAKKA-NEN

AROLA

MUOKKA-UKSIIN

HELPOSTIALAVALLE

ITÄMAASUOJAAKUSKIA

LAOSJAPANI

SAUMASTA

KUULU-VAA

10x10

TR

��

ww

w.sa

unala

hti.fi/tu

ulira

u/tm

i

1•2009 super 47

Miksi?

Nimi

Osoite

Puhelin

Olen iältäni ❑ alle 20 ❑ 20–30 ❑ 31–45 ❑ 46–60 ❑ yli 60

SUPER-LEHTIVASTAUSLÄHETYSTunnus 5005172

Ratamestarinkatu 1200003 HELSINKI

Vastaanottaja

maksaa

postimaksun KYLLÄ EN

Lähetä mielipiteesi 19. tammikuuta mennessä. Osallistut samalla arvontaan.Huom! Postimaksu on jo maksettu puolestasi.

Voit osallistua myös sähköpostitse: super-lehti@superliitto.fi .Kirjoita sähköpostin aihekenttään ”Mitä mieltä?” ja tekstikenttään mielipiteesi perusteluineen.

Mitä mieltä? – vastaa kuukauden kysymykseenVastaa alla olevaan kysymykseemme ja osallistu SuPer-tuotteiden arvontaan. Toivomme kuukausit-tain mielipiteitä erilaisista asioista – tärkeistä, kepeistä ja kipeistäkin. Kysymykset koskevat esimer-kiksi arkielämää, työtä ja järjestötoimintaa. Perustele vastauksesi lyhyesti. Seuraavassa lehdessä ker-romme, mitä mieltä vastaajat ovat.

Lähetä vastauksesi oheisella kupongilla 19. tammikuuta mennessä. Postimaksu on maksettu puolestasi. Voit kertoa mielipiteesi myös sähköpostitse: super-lehti@superliitto.fi , kirjoita aihe-kenttään tunnus ”Mitä mieltä?”

Harrastatko liikuntaa?

48 super 1 •2009

1•2009 super 49

Kun Merja Lilja asettuu istumaan joo-gamaton päälle jalat ristikkäin lotus-asentoon, pyrkii hän tyhjentämään mielensä kaikista arkisista ajatuksista. Tavoitteena on kehon sisäinen hiljai-suus, rauha, hyvä mieli sekä täydelli-nen rentoutuminen.

Vartalo kääntyy rauhallisesti asen-nosta toiseen. Jalka nousee kevyes-ti ylös, ilme on keskittynyt. Asennot vaihtuvat ja näyttävät Merjan tekemi-nä mutkattomilta, jopa helpoilta, mut-ta näin korkealle ei taitaisi ensikertalai-sen jalka taipua. Tarvitaan notkeutta, tasapainoa ja vuosien harjoittelua.

– Joogaajana et ole koskaan valmis. Tämä on ikuista opiskelua ja oikean et-simistä, Lilja kertoo.

Merja valmistui joogan ohjaajaksi viime keväänä. Opinnot jatkuvat vielä viitisen vuotta ja tähtäimessä on jooga-opettajan tutkinto. Tie on pitkä, mut-ta antoisa:

– Kun tähän jää kerran koukkuun, ei halua lopettaa. Jooga on eräänlai-nen itsekasvatus- ja itsehoitomenetel-mä, jossa pyrimme tunnistamaan omat

tarpeemme ja etenemään jatkuvasti sy-vemmälle itseemme.

Joogaaminen ei tarkoita vain asento-ja, eli joogakielessä asanoita, sillä lajista saa ohjeita myös aivan tavalliseen arki-elämään, kuten ruokatapoihin ja mui-den kunnioittamiseen.

– Joogaa harjoitetaan elämää varten, se ei ole pelkkä urheilusuoritus, Lilja täsmentää.

lattareita ja vauvavoimistelua

Merja Liljalle liikunta on elämäntapa. Kimmokkeen urheiluun hän sai jo lap-suuden kodista ja kuntoilu on jäänyt luontaiseksi osaksi elämää.

– Minut on kerta kaikkiaan luo-tu liikkumaan. Rakastan sitä kaikis-sa muodoissa. Talvella hiihdän, kesäl-lä pyöräilen ja rullaluistelen sauvojen kanssa.

Liljan harrastamista urheilulajeista syntyy pitkä lista. Ei ihme, että kroppa on vetreä ja jalka taipuu korkealle.

Pienenä tyttönä Merja harrasti yleis-urheilua. Alle 20-vuotiaana hän pelasi ahkerasti lentopalloa ja pärjäsi lajissa. SM-tasolle yltänyt urheilija kiersi kisoja ympäri Suomea usean vuoden ajan.

Myöhemmin Lilja siirtyi tanssila-jeihin. Modernin ja jazz-tanssin kautta hän innostui lattareista, joita on opet-tanut kansalaisopistossa ja käy edelleen

Lähihoitaja Merja Lilja:

Jooga rentouttaa kehoa ja syventää

itsetuntemusta t e k s t i j a k u v a t s o n j a k ä h k ö n e n

Liikuntaa koko ikänsä aktiivisesti harrasta-nut Merja Lilja jäi koukkuun joogaan. Hän pitää kokonaisvaltaisesta lajista, josta saa rakennuspalikoita sekä kehon että mielen kehittämiseen.

1•2009 super 49

50 super 1 •2009

työporukan yhteisellä tanssitunnilla kerran viikossa.

Ennen vuosituhannen vaihdetta Merja ehti kokeilla myös budo-lajeja. Aikidossa, karatessa ja taijissa harjoitel-tiin keskittymiskykyä ja kehotietoisuut-ta, kuten joogassakin.

– Ajattelin silloin, että tämä tulee olemaan minun juttuni, mutta ajan-kohta ei ollut vielä oikea. Perheemme nuorimmainen ja liikuntatuntien oh-jaaminen Kuopion kansalaisopistolla veivät kaiken aikani.

Kuopuksen synnyttyä Merja Lil-

ja kiinnostui liikunnasta lasten paris-sa. Hän kävi aiheeseen liittyvän kurs-sin, josta sai ohjaamiseen tarvittavat tie-dot ja taidot. Kansalaisopiston tuntilis-toille saatiin pian uusia tunteja: vauva-voikkaa, viipottajavoikkaa sekä muksu- ja tenavavoikkaa. Tuokiot olivat aistien iloittelua, jossa musiikki, lorut ja laulut olivat olennaisesti mukana.

– Tyttöni oli kolmen viikon ikäinen, kun otin hänet mukaani ja aloin vetää vauvavoimistelua. Teimme äitien kans-sa erilaisia nostoja ja heilautuksia vau-vat sylissä. Tarkoituksena oli myös edis-

tää synnytyksestä palautumista harjoit-tamalla suuria lihasryhmiä.

joogaa joka lähtöön

Merja Lilja ohjaa kansalaisopistolla hat-ha-joogaa kaksi kertaa viikossa. Mui-den liikuntatuntien vetäminen on jää-nyt, koska lähihoitajan päivätyö lohkai-see oman osansa arjesta.

Jooga on kasvattanut harrastuksena jatkuvasti suosiotaan ja sen eri muoto-ja on nykyään tarjolla lämmitetyssä sa-lissa harjoitettavasta hot-joogasta äijä-joogaan.

– Samoja asioita näissä kaikissa teh-dään, mutta tapa toteuttaa ja yhdistel-lä liikkeitä vaihtelee ohjaajan laatiman suunnitelman mukaan. Astanga on eh-kä fyysisesti haastavin muoto, hatha taas huomattavasti lempeämpi.

Säännöllisillä ja monipuolisilla joo-gaharjoituksilla on mahdollista kohot-taa kuntoa. Eri asennot vaikuttavat tiettyihin kehon osiin. Liikkeillä py-ritään vetreyttämään vartaloa ja rau-hoittamaan hermostoa. Parhaimmil-laan myös aineenvaihdunta voimistuu ja kuonat lähtevät liikkeelle.

– Opettelemme joogatunneilla tun-nistamaan kehomme tarpeita. Tässä la-jissa mitään ei tehdä pakolla. Jos jo-kin asento tekee kipeää, pitää pysähtyä kuuntelemaan kehoa ja keskeyttää liike tai kokeilla vielä pehmeämmin.

Liikkeitä ohjaa oma luonnollinen hengitys. Liljan mukaan oikea hengi-tystapa on monilta ihmisiltä kadoksis-sa ja hengitys on usein pinnallista. Vä-hitellen voi löytää jännityksistä vapaan, luonnollisen hengitysrytmin.

– Hengitys on aivan olennainen osa joogaa, sillä se rytmittää liikettä. Stres-si ja jännittyneisyys muuttavat hengi-tystapahtumaa.

Joogakursseilta ihmiset hakevat li-sää liikkuvuutta, rentoutusta ja hiljen-tymistä. Monet ovat löytäneet lajista avun niska-hartiaseudun ja rintaran-gan alueen ongelmiin.

Merja Lilja ei suosittele hatha-joogaa ensimmäiseksi apukeinoksi, jos stres-si on jatkunut pitkään ja ihminen käy ylikierroksilla.

– Hidastempoinen laji ei siinä tilan-teessa ole paras vaihtoehto. Voi olla, et-tä keho tarvitsee aluksi enemmän liiket-tä ennen kuin hermosto alkaa rauhoit-tua ja mielen hiljentyminen on mah-dollista.

Joogassa Merjaa viehättää lajin mo-

1•2009 super 51

nipuolisuus. Hän on saanut työkalut tutkia itseään ja löytää harjoitusten myötä itsestään jatkuvasti uusia puolia. Voima-liikkeiden avulla myös lihaksisto pysyy kunnossa.

– Parhaimmillaan tässä lajissa voi kokea hiljaisuuden ja py-sähtyneisyyden. Henkinen kasvu on olennainen osa tätä lii-kuntamuotoa.

Tyypillinen työpäivä

Lähihoitajaksi vuonna 2000 valmistunut Merja Lilja on syksystä asti työskennellyt Siilinjärven kotihoidon päivä-keskuksessa.

– Aloitin lähihoitajaopinnot, koska halusin lisää tietoa erityisesti työstä lasten kanssa. Huomasin, että tämä ala onkin kaiken kaikkiaan todella ihana ja olen työllistynyt hyvin. Päädyin työskentelemään ikäihmisten kanssa, mut-ta olen saanut siitä paljon irti. Paikka päiväkeskuksessa on todella mieluinen ehkä juuri siksi, että saan toteuttaa itseä-ni monipuolisesti. Ja asiakkaathan ovat aivan ihania.

8.00

– Menen töihin. Katsomme työkavereiden kanssa, mil-laisia asiakkaita päivätoimintaan on tulossa. Tarkistamme päivän ohjelman ja jaamme vastuualueet.

9.00

– Otamme asiakkaat vastaan vähän ennen yhdeksää. Syömme yhdessä aamupalan, jonka jälkeen menemme päiväsaliin. Pidämme yhteisen päivänavauksen koko po-rukalle.

9.30

– Erityisvastuualuettani ovat muistiasiakkaat. Voimme esi-merkiksi pelata yhdessä muistin säilymistä tukevia pelejä. Kukin asiakas käy päiväkeskuksessa kerran viikossa, joten kuuntelemme kuulumiset. Monilla on suuri tarve kertoa viikon aikana kohdatuista iloista ja suruista.

– Pidämme liikuntatuokion, jonka vetää fysioterapeut-ti tai minä. Tasapainon ja liikkuvuuden harjoittaminen te-kee iäkkäille hyvää.

12.00

– Puolen päivän aikoihin ruokailemme, jonka jälkeen asiak-kaat voivat halutessaan ottaa päiväunet. Moni ei halua, joten suuntaamme usein suoraan verstaalle kädentaitojen pajaan. Olen aiemmalta koulutukseltani tekstiiliartesaani, mistä on ollut tässä työssä todella paljon hyötyä. Asiakkai-den toiveesta olemme esimerkiksi huovuttaneet, kutoneet, harjoitelleet kankaanpainantaa ja tehneet silkkihuiveja.

14.00

– Katamme yhdessä pöydän ja juomme iltapäiväkahvit. Saatamme vielä laulaa jokusen laulun ja ehkä tanssiakin. Eräs asiakas tuo aina haitarin mukanaan, joten musiikkia meillä riittää.

15.00

– Asiakkaat ovat lähteneet kolmeen mennessä. Siistimme paikat seuraavaa päivää varten. Jos jää aikaa, käymme etu-käteen läpi seuraavan päivän ohjelmaa.

– Päiviin kuuluvat myös erilaiset palaverit sidosryhmi-en kanssa, suunnittelu ja tarvikehankinnat. Kouluttautu-minen on myös osa työtä.

Merja Lilja on ohjannut liikuntatunteja vuodesta 1989. Nyt hän vetää hatha-joogaa alkeis- ja jatkotason kurssilaisille kaksi kertaa viikossa.

Jäsenyysasiat

muutosilmoitus jäsentietoihin – ändringar i medlemsuppgifterna

✃

Nimi HenkilötunnusNamn ______________________________________________ Personbeteckning ____________________________________

Osoitteenmuutos/addressförändring. Uusi: ________________________________________alk.________________

Työpaikan muutos/byte av arbetsplats. Uusi työnantaja: _______________________________________________ Uusi työpaikka: _______________________________________________ Voimassa ajalla: ____________________

Tilaan jäsenmaksuviitteet * Beställer medlemsavgiftsreferenser alk.________

Tilaan valtakirjalomakkeen * Beställer fullmakt

jäsenmaksuvapautusanomus / befrielse från medlemsavgiftHaen jäsenmaksuvapautusta ajalle/för tiden_____/_____20_____ – _____/_____20_____

rastita SYY * anteckna orsaken

muu ilmoitus / annan anmälan Ajalla / för tiden _____/_____20____ – _____/______20____

rastita SYY * anteckna orsaken

allekirjoitus päiväysunderteckning datum

palkaton sairausvapaa * lönefri sjukledighet

kuntoutustuki * rehabiliteringsstöd

hoitovapaa / kotihoidontuki * vårdledighet/hemvårdstöd

palkaton äitiys- isyys- tai vanhempainvapaa * moderskaps-,faderskaps- eller föräldraledighet

työtön, Kelan etuus (ilmoita takautuvasti) * arbetslös, Fpa förmåner (anmälan retroaktivt)

jatko-opiskelu/täydennyskoulutus (6 €/kk) * fortbildning

virkavapaa/oma loma (6 €/kk) * tjänstledighet

kotona oleva (6 €/kk) * hemmavarande

ulkomailla (6 €/kk) * utomlands

yrittäjänä (10 €/kk) * företagsverksamhet

pysyvästi eläkkeellä * pensionerad (17 €/vuosi, ei sis. kassan jäsenmaksua)

haluan eläkeläisenä säilyttää työttömyyskassan jäsenyyden* jag vill vara medlem i a-kassan

eroan Suomen lähi- ja perushoitajaliitosta sekä lähi- ja perushoitajien työttömyyskassasta * jag avgår ur förbundet samt arbetslöshetskassan alk.*fr.o.m.____/____20____

Yhteystiedot. s-posti: jasenrekisteri@superliitto.fi , puh: (09) 2727 9140, osoite: SuPer jäsenyksikkö, PL 112, 00521 Helsinki.

Uusi jäsenkortti 2009. SuPerin uusi jäsenkortti postitetaan tammikuussa 2009. Jäsenkortti on samanlainen sinipohjainen kortti kuin aikaisempina vuosina. Kortti on heti käyttövalmis, ja voit hyödyntää sillä jäsenedut, jotka löytyvät liiton nettisivuilta www.superliitto.fi . Kortti on voimassa toistaiseksi.

Viitteet jäsenmaksun maksamista varten. Vuoden 2009 viitenumeroluettelo jäsenmaksun maksamista varten lähetetään jäse-nille, jotka eivät ole valtuuttaneet työnantajaa perimään jäsenmaksua palkasta. Viiteluettelon saavat myös ne jäsenet, joilla on use-ampi työnantaja eikä valtuutusta kaikkiin työnantajiin ole tehty. Myös jäsenet, jotka eivät ole työsuhteessa, saavat viiteluettelon.

Viiteluettelo kannattaa säilyttää, vaikka sitä ei juuri sillä hetkellä tarvitsisikaan (esimerkiksi on oikeus jäsenmaksuvapautukseen). Luettelossa on koko vuoden viitteet, joten se kannattaa säilyttää mahdollista myöhempää käyttöä varten.

Mikäli kuitenkin saat viiteluettelon tarpeettomasti tai et saa sitä ollenkaan, ota yhteyttä jäsenyksikköön.

Kuntaliitokset 2009! Vuoden vaihteen kuntaliitokset toivat paljon muutoksia työnantajatietoihin. On erittäin tärkeää, että huo-lehdit omat jäsentietosi ajan tasalle. Pääsääntöisesti ammattiosasto ilmoittaa tulevat muutokset SuPerin jäsenyksikköön, mutta tarkasta vuoden vaihteen jälkeen, että tietosi ovat oikein. Tarkasta myös palkkalaskelmastasi, että jäsenmaksut on peritty.

Jäsenmaksujen perintä suoraan palkasta on voimassa, jos palkastasi on peritty maksu, joka on merkitty esimerkiksi ”Super” tai ”ay-jäsenmaksu”.

Muutosilmoitus jäsentietoihin -lomake. Täytä alla oleva lomake ja palauta SuPerin jäsenyksikköön, kun jäsentiedoissasi tapah-tuu muutoksia. Muista allekirjoittaa ja päivätä! Täytä selkeästi ja muista omat henkilötiedot. Lomakkeen voi täyttää ja lähettää myös internetin kautta. Palauta lomake maksutta osoitteella: SuPer jäsenyksikkö, tunnus 5005173, 00003 VASTAUSLÄHETYS.

1•2009 super 53

Koulutuspäivä

Pakinoitsija Sisko on lähes 30 vuottaperushoitajan työtä tehnyt superilainen.

En ole koskaan ollut mikään järjestöihminen. Olen kiertänyt kaukaa kaikki ammattiosaston sääntömääräiset kokoukset, sillä aina niissä – kuulemma – tarjotaan jos jonkinlaista vakans-sia. Olin siinä uskossa hyvin pitkään ja uskoni

oli hyvin vahva, että tämä oma liittoni ja oma ammattiosas-toni pärjäävät mainiosti ilman minun panostani missään asi-assa. Olisihan ne toki pärjänneetkin.

Mutta tein sen klassisen virheen, että ojensin pikkuril-lin. Mikä lie heikko hetki ollut ja äkillinen ammattiosaston sihteerin puute – ja niin huomasin körötteleväni ensimmäi-seen järjestökoulutukseen. En olisi voinut uskoa, että sanon tämänkin: sehän oli tosi kivaa!

Nyt olen sitten molempia kyynärpäitäni myöten tässä sopassa, enkä ole katunut! Parasta ovat olleet kaikenlaiset jär-jestö- ja edunvalvontakoulutukset, asiaan liittyvät päivät ja tapahtu-mat. Ja niissä paras anti on ollut tavata kollegoita ympäri maata, tu-tustua ja ystävystyä uusien ihmis-ten kanssa. (Sekä hotelli ja ruoka ja shoppailu, ainakin tuliaisten verran.)

Tavalliselle maaseutukaupun-gin perushoitajalle, joka käy työssä oman kunnan terveyskeskuksessa, koulutusmatkat pääkaupunkiin tuovat juuri sopivasti extremeä ja vaihtelua. Joskus on kiva pukeu-tua työmatkalle oikein villakan-gastakkiin ja saapikkaisiin tuuli-puvun ja lenkkareitten sijasta. Jos-kus on kiva odottaa portinpielessä taksia ”työmatkaa” varten, sen sijaan, että ottaa pyörän liiterin nurkalta. Tulee ihan tär-keä olo. Taksikuskille ei tarvitse heti selittää, että ei tämä ole minun oikeaa elämääni. Antaa hänen olla siinä uskossa, että tässä kuskataan asemalle ja pääkaupungin junaan tärkeää ihmistä, joka tekee tärkeää työtä. Sitä voi vaikka ihan mel-kein kuin huomaamatta kaivaa salkusta Kvtes:n ja vilkaista sitä viisaan näköisenä. Vilauttaa kantta niin, että kuskikin sen huomaa ja ikään kuin vakuutella, että tässä ollaan ihan mel-kein oikeasti tekemisissä ihan oikeiden ja tärkeiden asioitten kanssa ja matkalla Helsinkiin. Tosin se vika pienissä maaseu-tukaupungin terveyskeskuksen hoitajissa on, että taksikuskit

tuntevat meidät. Juuri eilenhän yhdessä kammettiin sataki-loista puolihalvattua pappaa taksista pyörätuoliin.

”Oletkos menossa johonkin vaippakoulutukseen vai...?” saattaa taksikuski kysyä hyvää tarkoittaen. Villakangastakki ja salkku eivät välttämättä peitäkään sitä, mitä oikeasti on: hoi-taja, jonka käteen ja imagoon istuu varmasti paremmin vaip-papussi kuin SuPerin luottamusmiessalkku, ainakin työssä tutuksi tulleen taksikuskin mielestä.

Mutta junassa voi olla vaikka kuinka tärkeä tai huomaama-ton. Junamatkat ovat sitten kiehtovia, vaikka istuisi ikkunan-nurkassa takkiin kääriytyneenä puolitorkuksissa. Noin kol-men tunninkin junamatkan aikana kokee aikamoisen annok-sen suomalaista bisneselämää. Olen kuullut tärkeitä pala-veripuheluita, joissa ratkotaan isojakin asioita. Olen ollut mukana työpaikkahaastattelussa ja olen ollut myymässä kiin-

teistöä. Olen valmistellut luen-toa ja pohtinut jonkun lääkärin ja kollegansa kanssa jonkun potilaan diagnoosia. Olen seurannut ark-kitehdin piirustuksia ja miettinyt kannattaako se ovi tosiaan siirtää vähän vasemmalle vai peräti toi-selle seinälle. On aivan uskoma-tonta miten paljon ihmiset puhu-vat junassa puhelimiin ja mitä asi-oita!

Vai onko se vain esitystä? Ovat-ko kaikki sittenkin vain pieniä luot-tamusmiehiä matkalla työmarkki-napäiville? Tosin heidätkin erottaa. Kyllä hoitaja toisen hoitajan tun-nistaa. Se on se villakangastakki,

se on salkku, joka tuntuu ja näyttää vieraalta kädessä, tai se hätäisesti soitettu puhelu työmaalle: ”Kuule, voitko tarkistaa, kirjasinko ylös, että Martan vatsa toimi eilen illalla”.

Silloin uskaltaa kysäistä, että et kuule sattumoisin ole menossa SuPerin koulutukseen, minäkin olen, mennäänkö asemalta yhdessä, mikä ratikka se nyt olikaan...

sisko

SO

NJ

A K

ÄH

KÖ

NE

N

Hakemusten postitusosoite:Lähi- ja perushoitajien työttömyyskassaPL 11700521 HELSINKI

Käyntiosoite Kellosilta 3Fax (09) 278 6531www.supertk.fi

Toimisto avoinna arkisin klo 8.30 −16.00

Palvelunumerot klo 9−15(09) 2727 9377(09) 2727 9399tkpalvelu@supertk.fi

Työttömyyspäivärahaan vaikuttavia etuuksia ovat muun muassa lasten kotihoidontuki,

kuntoutustuki sekä osatyökyvyttömyyseläke.

Jos saat kassan maksaman etuuden lisäksi jotain muuta etuutta, toimita kassalle kopio

päätöksestä tai maksuilmoituksesta, josta ilmenee etuuden ennakonpidätyksen alainen

suuruus 1.1.2009 alkaen. Tiedot tulee toimittaa viimeistään tammikuun hakemuksen

yhteydessä.

Ilmoita kassalle,jos saat muita etuuksia

Peruspäivärahan indeksikorotus 1,12 euroa päivältäVuoden 2009 alusta peruspäiväraha ja ansiosidonnaisen päivärahan perusosa nousivat 25,63 euroon eli korotus on 1,12 euroa.

Kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuk-siin tuli vuoden alusta 4,6 prosentin indeksikorotus.

Korotus koskee kansaneläkkeen lisäksi työttömyysturvan peruspäivä-rahaa, työmarkkinatukea, pitkäaikais-työttömien eläketukea, perhe-eläkettä, rintamalisää, maahanmuuttajan erityis-tukea ja vammaistukia.

Kansaneläkeindeksi seuraa elinkus-tannusindeksiä, jonka Tilastokeskus laskee keskeisten hyödykkeiden hinta-tietojen perusteella.

Työttömyysturvan täysi peruspäivä-raha ja työmarkkinatuki ovat korotuk-sen jälkeen 25,63 euroa päivässä. Perus-päivärahan korotuksen myötä myös ansiosidonnaisen päivärahan perusosa nousee 25,63 euroon päivältä. Lapsiko-rotukset nousevat myös hieman.

Lapsikorotus yhdestä lapsesta 1.1.2009 alkaen on 4,86 kahdesta lapsesta 7,13 ja kolmesta tai useammasta lap-sesta 9,19 euroa päivässä.

ennakonpidätys vuonna 2009

Tammikuussa ennakonpidätys toimite-

taan sen verokortin mukaan, joka on ollut voimassa 31.12.2008 saakka.

Kassa saa pääsääntöisesti verotta-jalta suoraan tiedot 1.2.2009 voimaan tulevista ennakonpidätysprosenteista. Verottajan ohjeen mukaan kassa korot-taa 1.2.2009 voimaan tulevia ja palkkaa varten annettuja ennakonpidätyspro-sentteja kahdella prosentilla. Ennakon-pidätys toimitetaan kuitenkin vähin-tään 20 prosentin suuruisena.

Jos saat työllistymisohjelmalisää tai

54 super 1 •2009

korotettua ansio-osaa ennakonpidätys-prosentteja korotetaan neljällä prosen-tilla.

Vuorottelukorvausta saavien palk-kaa varten annettuja ennakonpidätys-prosentteja pienennetään kolmella pro-sentilla.

Mikäli haluat muutoksen pidätys-prosentteihin, tulee verottajalta hakea uusi verokortti, joka on annettu etuutta varten. Tämä muutoskortti tulee toi-mittaa kassalle.

janne harju

1•2009 super 55

Jäsenmaksu 1,2 %Työssä oleva varsinainen jäsen ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta. Ansiopäivärahasta tai muusta työttömyyskas-saetuudesta. Samasta äitiys-, isyys- tai sairausloma-ajan pal-kasta. Lyhyehkön (n. 2 kk) ulkomailla työskentelyn ajalta.

Jäsenmaksu 6 euroa kuukaudessaTyöstä väliaikaisesti poissa oleva (kotona oleva).Täydennys- ja jatkokoulutuksessa oleva. Poikkeuksena työssäolokuukaudet, joilta jäsenmaksu on 1,2 %.Ulkomailla oleva (ei sisällä työttömyyskassan jäsenmaksua). Omaishoidon tuesta.

Jäsenmaksu 10 euroa kuukaudessaSosiaali- ja terveydenhuoltoalalla yrittäjänä tai yksityisenä perhepäivähoitajana toimiva jäsen. Liiton työttömyyskassan jäsenmaksu sisältyy jäsenmaksuun enintään sen ajan, kun yrittäjäjäsen voi edelleen kuulua liiton työttömyyskassaan (enintään 18 kk).

Jäsenmaksu 17 euroa vuodessaToistaiseksi voimassa olevalla vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeellä taikka kuntoutustuella oleva jäsen.

Jäsenmaksusta vapautettuKelan ja eläkelaitosten tai vakuutusyhtiöiden maksamia etuuksia saava jäsen. (Esim. äitiyspäiväraha, vanhempainraha, kotihoidontuki, työmarkkinatuki, harjoitteluraha.)Kehitysyhteistyössä tai -lähetystyössä oleva jäsen.Asevelvollisuutta, aseetonta tai siviilipalvelua suorittava jäsen.

OpiskelijajäsenLähihoitajaksi, farmanomiksi, lääketeknikoksi tai sosiaali- ja terveydenhuollon sihteeriksi opiskeleva SuPerin opiskelijajä-sen on vapautettu jäsenmaksusta koko opiskelun ajan.

YTK-kassasta siirtyvä jäsenHenkilö, joka kesken vuotta siirtyy SuPeriin YTK-kassasta ja joka on maksanut tälle kassalle jäsenmaksun koko vuodelta: SuPer palauttaa loppuvuodelta täysiä kalenterikuukausia kohti laskettavan YTK-kassan jäsenmaksuosuuden. Henkilö maksaa SuPerille jäsenmaksua liittymisestään alkaen vahvis-tettujen jäsenmaksuperusteiden mukaan.

Toisen liiton/työttömyyskassan jäsenLähihoitajalla, joka liittyy valmistuttuaan SuPerin varsinai-seksi jäseneksi ja on edelleen toisen liiton/työttömyyskassan jäsen sekä työtön, on oikeus hakea jäsenmaksuvapautusta enintään puolen vuoden ajaksi.

Lähihoitajalla, joka liittyy valmistuttuaan SuPerin varsinai-seksi jäseneksi ja on edelleen toisen liiton/työttömyyskassan jäsen sekä työtön, on oikeus hakea jäsenmaksuvapautusta enintään puolen vuoden ajaksi. Hänen tulee kuitenkin tehdä työttömyyskassan siirto heti ensimmäisestä työpäivästä lähtien. Yhdenkin työpäivän virka- tai työsuhde riittää kassan jäsenyyden siirtämiseen. Oikeus jäsenmaksuvapautukseen päättyy tuosta päivästä lukien.

Pelco Finland OyKalkkipellontie 6, 02650 Espoo

Puh. 010 446 511www.pelco.fi

Esmi Mediopt puheyhteydellähoito- ja hoivatyön avuksi

ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi.

Uusi helppokäyttöinen Esmi Mediopt puheyhteydellä muodostuu kutsupainikkeista, kuittauspainikkeista, huonemerkkivaloista, käytävänäytöstä sekä kansliapäätteestä.

Järjestelmän voi koota asiakkaan tarpeiden mukaisesti ja se on helppo laajentaa.

Esmi Mediopt -järjestelmä täyttää hoitajakutsujärjestelmille asetetun DIN VDE 0834 -normin.

Liiton jäsenmaksut 2009

56 super 1 •2009

Olet varmasti törmännyt työurasi aikana hoitoalan hankaliin vastuukysymyksiin tai olet miettinyt oikeuksiasi työelämässä. Joskus saatat miettiä onkohan joka työpaikassa samanlaista. Myös SuPer liittona saattaa tuntua kaukaiselta – mikä se sellai-nen ammattiosasto oikein on?

SuPer tarjoaa eväitä työelämään. PeSu-koulutuksen aikana saat vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin ja pääset jakamaan kokemuksia muiden superilaisten kanssa. Koulutus on tarkoitettu kaiken ikäisille SuPerin varsinaisille jäsenille, jotka eivät toimi aktiivisesti liitossa ja eivät ole osallistuneet Nuori lähihoitaja tai SuPer Eväs -koulutuksiin.

OHJELMA

1. päiväklo 9.30 Tervetuloa ja aamukahvi Tietoa SuPeristaklo 11.00 Ajankohtaista superilaisittain: mm. henkilökuntamitoitus, nimikkeiden käyttö, täydennyskoulutusklo 12.30 Lounasklo 13.30 Opiskelijoiden ohjaaminenklo 15.00 Kahviklo 15.30 Lähihoitaja lääkehoidon taitaja

2. päiväklo 9.00 Työelämän pelisäännötklo 10.30 Lähihoitajan ammatilliset oikeudet ja velvollisuudetklo 11.30 Lounasklo 12.30 Kokemuksia erilaisista työyksiköistäklo 14.00 Voimaa työnilostaklo 15.00 Miten tästä eteenpäin? Kahvi

Koulutus on maksuton, sis. majoituksen kahden hengen huo-neissa ja ohjelmassa mainitut ateriat.

Koulutuspaikka Ajankohta Viim. ilmoitt. pvOulu 6.–7.3.2009 30.1.2009Tampere 4.–5.4.2009 25.2.2009

Ilmoittaudu pian, sillä vain 40 ensimmäistä mahtuu mukaan. Sitovat ilmoittautumiset www.superliitto.fi – sähköinen asi-ointi – WebLyyti – kurssit. Osallistujille lähetetään vahvistus noin kuukautta ennen tilaisuutta. Paikat täytetään ilmoittau-tumisjärjestyksessä.

Lisätietoja antaa suunnittelija Sari Erkkilä, sari.erkkila@superliitto.fi , puh. 050 3416 079.

SuPerin lomatuki vuodelle 2009

Joulukuun lehdessä 12/2008 oli virhe koskien lomatukea.

Alle 10 vuotta jäsenenä olleilla on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mahdolli-suus tukeen. Tähän ryhmään sijoittuville hakijoille jaetaan kymmenen 170 euron lomatukea.

Virheen vuoksi hakuaikaa jatketaan tämän ryhmän osalta 22.1.2009 asti. Kaikille lomatuen saajille ilmoitetaan asiasta viikolla 5.

Jos yllä oleva kuulostaa tutulta, tartu tilaisuuteen!

SuPer kouluttaa 11.–13.3.2009 uusia SuPer-Opoja ker-tomaan superilaista ilosanomaa lähihoitajaopiskelijoille oman työn ohella. Koulutus on maksuton täysihoi-toineen ja SuPer maksaa myös matkat ja mahdolliset ansionmenetykset.

Ilmoittautuminen 6.2.2009 mennessä mira.kajander@superliitto.fi .

Lisätietoja Opon toimenkuvasta ja koulutuksesta paula.soivio@superliitto.fi .

HuippupestiSuPer-Opona

Olen ylpeä ammatistani

Tiedän, että SuPer on lähihoitajien oma liitto

Haluan tehdä työtäsuperilaisuuden puolesta

Tarjolla:PeSu nollaysi

Perustietoa

SuPerista

1•2009 super 57

Oletko kokenut hankaluuksia poti-laiden siirrossa? s. 7

On se hankalaa, mutta esimerkiksi liinat helpottavat. Vanhat ja isot poti-laat, jotka eivät itse voi auttaa, ovat ras-kaita. Onneksi Anjalakodissa on hyvät apuvälineet.

Mitä pidät yötyöstä? s. 16Olen tehnyt, ja se sopii minulle, sillä

osaan nukkua myös päivällä. Ymmär-rän, että kaikille yötyö ei sovi, ja silloin tilanne on tosi rankka.

Omat suosikkivinkkisi painonhal-lintaan? s. 21

Kevyt, monipuolinen ruoka, jossa on vähän rasvaa ja päälle liikuntaa. Jos on herkuttelijatyyppi, voi luvata itsel-leen viikossa yhden herkutteluillan, sillä herkkujen syönnin lopettaminen kokonaan voi olla hankalaa.

Jos olisit koulun aloittava lähihoi-taja, mille alalle suuntautuisit? s. 34

Sairaanhoitoon ja huolenpitoon. Tuttu ala, se tuntuu omimmalta.

Pitäisikö liiton rakentaa aluetoimis-tojärjestelmä? s. 32

Ei tuo olisi enää tätä päivää, kun kai-killa on kännykkä taskussa ja monilla jo läppärikin. Niillä tiedon ja avun saa helposti suoraan liiton ammattitaitoi-silta henkilöiltä.

Oletko harrastanut joogaa tai vas-taavaa syvärentoutumista? s. 48

Yhden talven joogasin, ja se oli kiin-nostavaa. Aikaa on kuitenkin niin vähän ja vielä epäsäännölliset työvuo-rot päälle, joten kaikkeen ei ehdi.

Mitä Anjalankoskelle kuuluu?Se katosi maailmankartalta kuntalii-

tosten myötä! Onneksi Inkeroinen, Myl-lykoski, Sippola ja Anjala jäivät uuteen

Kouvolan seutu on yksi alueista, jotka ovat parhaillaan kuntaliitoksen myllerryksessä. Kun kuudesta kunnasta muodostettiin tä-män vuoden alussa laaja Kouvolan kau-punki, siellä yhdistettiin samalla kolme SuPerin ammattiosastoa.

SuPerin Anjalankosken, Kuusankosken ja Kouvolan seudun ammattiosastot yh-distyivät vuoden alussa Kouvolan ammat-tiosastoksi. Uuden osaston johdossa jat-kaa entinen Anjalankosken ammattiosas-ton puheenjohtaja Riitta Harju.

Anjalankosken osastossa oli noin 210 jäsentä, mutta nyt Harju saa johtaa noin tuhannen superilaisen yhteenliittymää, joista yli 200 edustaa yksityistä sektoria.

– Ehkä joskus tulevaisuudessa yksityi-selle sektorille tulee oma ammattiosasto, Harju miettii.

Kouvolan ammattiosasto on jo käyn-nistänyt toimintansa.

– Valitsimme ison 12-henkisen hallituksen ja jokaiselle varajäsenen. Hallituk-sessa on jäseniä kattavasti erilaisista työpaikoista. Osastomme peittää laajan alu-een, ja mukana on superilaisia laidasta laitaan lähes sadasta työpaikasta, joten haas-teita riittää. Toivon, että hallitus on toimiva. Nettisivut täytyy saada hyvään kun-toon toimintaa tukemaan. Unettomia öitä en ole viettänyt, sillä uskon, että meillä on vahva ja toimiva ammattiosasto.

Harjun mukaan Kouvolan seudun suurin ongelma näyttäisi olevan sijaispula. Alueella koulutetaan lähihoitajia Kuusankoskella ja naapurissa Kotkassa, mutta pätevistä sijaisista on silti puute.

Lähihoitaja Riitta Harju on työskennellyt vanhainkoti Anjalakodissa viime huh-tikuusta alkaen. Sitä ennen hän toimi kotihoidossa. Lähihoitajaksi hän valmistui oppisopimuksella vuonna 2001. Superilaisessa ammattiyhdistystoiminnassa Harju on ollut mukana kolme vuotta. Heti ensimmäisessä kokouksessaan hänet valit-tiin osastonsa puheenjohtajaksi. Haasteen vastaanottamiskynnystä madalsi se, että Harju oli pitkään ollut paikallisen vpk:n naisosaston puheenjohtajana.

jukka järvelä

Kouvolaan. Toivon, että vanhoille anja-lankoskelaisille kuuluu hyvää jatkossakin. Mennään kohti parempaa, vaikka uuteen tottuminen saattaa viedä aikansa.

P.S. KOUVOLANAMMATTIOSASTO

tällä palstalla super in ammatt iosastojen edustajat er i puol ilta maata puhuvat lehden a ihe ista .

Uuden osaston ensi askeleilla

Riitta Harju johtaa tuhatjäsenistä Kouvo-lan ammattiosastoa.

58 super 1 •2009

Turussa juhlittiin 60-vuotiasta liittoa

mitä mieltä?SuPer-lehden joulukuun Mitä mieltä? -kysy-

mykseen vastanneiden kesken arvottiin kaksi

SuPerin tuotepalkintoa. Palkinnot lähtevät

Päivi Riikoselle Jalasjärvelle sekä Petra Laiti-

selle Helsinkiin. Onnea voittajille!

ristikkoratkaisu 12/2008

Kuulumisia Lue, mitä superilaisille sattuu ja tapahtuu

kutsut Uudenmaan Eläkeläis Apuhoitajat ry.

Sääntömääräinen vuosikokous 28.1.2009.

alkaen klo 13, SuPerin Helsingin ammattiosas-

tojen kokoustiloissa, Kellosilta 2 D. Kutsumme

alueemme eläkkeellä olevat apu-, perus- ja

lähihoitajat mukaan pirteään toimintaamme.

Mahdolliset tiedustelut Aune Ahopalo, puh.

(09) 2255 588.

Harjavallan seudun ao 617. Ylimääräi-

nen jäsenkokous pidetään 29.1.2009 klo 18

alkaen, vanhainkoti Kanervakoto, Ravanintie

414, Ulvila. Esillä ammattiosaston sääntöjen

muutos ja tilintarkastajien valinta vuodelle

2009. Tervetuloa, hallitus. Tohmajärven-Värtsilän ao 518. Jäsenilta

Jouhkolan Hovissa 31.1.2009 klo 15 alkaen.

Mukana liittohallituksen jäsen Anne Villman.

Mahdollisuus savusaunaan avantoineen sekä

kahvit ja suolaista syötävää. Sitovat ilmoittau-

tumiset 22.1. mennessä Annelle, puh. 050

5345 282.

Lähetä kuulumiset ja kutsut helmikuun

SuPer-lehteen 5.1. mennessä ja maaliskuun

lehteen 6.2. mennessä. Tekstit ja kuvat voi

lähettää osoitteella super-lehti@superliitto.fi

tai SuPer-lehti, Ratamestarinkatu 12, 00520

Helsinki.

R U T K A T M A S A

I D E A A L A S I N

K E N N E L A L L I

U L O S V M A A T

L I K I K U K K A

S A M O I N N K

A A R E G A T A T

R A P I L E I J O N A I A

I V A T A N S A T M U S T A

S I L K K I N E N L A S K U T

K O J U L U M E U K A S A

I O L U S A K O K O U S

T A N K A K I N A A S I T

P V A L K O I S T A E

L U M I R A E R A O L L A A N

E N I N P I K I K I U L U T

T A I T A N O T T U N I L A

O R A T T O N Y V I T S I T

T U T I N A E S R A A A S A

Varsinais-Suomessa, Turussa vietettiin liiton 60-

vuotisjuhlia 19. marraskuuta. Länsi-Suomen

läänin virastotaloon saapui viisisataa juhlijaa

kohottamaan maljan kypsään ikään tulleen

järjestön kunniaksi.

Jäsenistön lisäksi mukaan kutsuttiin jo elä-

kepäiviä viettäviä, entisiä aktiiveja sekä arvo-

valtaisia työnantajan edustajia. Juhliin osallis-

tui myös edustajia alueen oppilaitoksista.

Turun kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen

toi juhliin kaupungin tervehdyksen ja puheen

piti myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

johtaja Aki Lindèn. Juhani Palomäki lausui ter-

vehdyssanat SuPerin puolesta ja suunvuoron

sai myös Turun terveystoimen pitkäaikaishoi-

dosta vastaava ylihoitaja Kristiina Hellsten.

Illan juonsi kulttuuripersoona, toimittaja

Markku Heikkilä ja musiikista vastasivat Soit-

toniekat. Lisäksi juhlavieraat saivat nauttia

Turun Karjalaisen teatterin mininäytelmästä

Ota vastaan, ota.

Kaikilla oli mukavaa ja erityisesti puheen-

johtaja Palomäen läsnäolo lämmitti selvästi

kaikkien mieltä.

Jaana Dalén

Olemme kaksi ensihoidon koulutusohjelmaa suorit-tavaa lähihoitajaopiskelijaa Oulaisten ammattiopistosta. Teemme opinnäytetyötä aiheesta lapsi potilaana. Jos lapsesi on ollut hoidetta-vana ambulanssissa ja haluat vastata kyselyymme, ota yhteyttä. Lähetämme kyselyn sähköpostitse tai kirjeenä, jol-loin me maksamme kustan-nukset. Ota yhteyttä verna.palsamaki@kam.fi tai paula.jukkola@kam.fi .

Kuvassa Marja Nieminen, Mikko Pukkinen, Jaana Dalèn ja Juhani Palomäki.

Eläkepäivien viettoon

Terttu Silvennoiselle oikein hyviä eläkepäiviä toivottavat

Honkaharjun sairaalan osasto 2:n perushoitajat.

Joulukuun ristikkokisan voitti Mirja Gröndahl

Helsingistä. Lämpimät onnittelut!

Puheenjohtaja Palomäki, liittohallituksen jäsen Jaana Dalén ja Turun kaupungin pää-luottamusmies Marja Nieminen toivottivat vieraat tervetulleiksi.

1•2009 super 59

Ammatilliset opintopäivät10.–11.2.2009 Tampere-talo

Totti Karpelatiistaina ohjelma 1

9.00–10.15 Monimuotoistuva Suomi – kuinka kotoudumme kaksisuuntaisesti, monikulttuurisuusasioiden päällikkö Meri-Sisko Eskola, Väestöliitto10.15–11.30 Vuorovaikutus monikulttuurisessa työyhteisössä VTM Jyrki Sipilä11.30–12.30 Lounas12.30–13.15 Kokemuksia hoitokulttuurien eroista. perushoitaja, RN Kirsi Gran Homertonin sairaala, Lontoo13.15–13.45 Havaintoja Suomesta maahanmuuttajat kertovat13.45–14.10 Kahvi Yhteinen ohjelma iso sali14.15–15.30 Hoitaja asiakaspalvelijana taiteilija Tuija Piepponen

9.00–9.45 Ikäihmisten palvelut kunnissa – mikä muuttuu?9.45–10.15 Vanhusten toimintakyky ja ravitsemus Merja Suominen, Ravitsemuskuntoutus10.30–11.15 Punaista maitoa ja parempi mieli – vai voiko pyöreä mummu olla aliravittu? Merja Suominen11.15–11.45 Luova ja palkitseva vanhustyö Leena Multanen, Työterveyslaitos11.45–12.45 Lounas ja tutustuminen näyttelyyn12.45–13.45 Ikäihmisten henkisen hyvinvoinnin tukeminen FT Marja Saarenheimo Vanhustyön keskusliitto13.45–14.15 Kahvi Yhteinen ohjelma iso sali14.15–15.30 Hoitaja asiakaspalvelijana taiteilija Tuija Piepponen

8.00–10.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi Yhteinen ohjelma iso Sali10.00–10.20 Avaus puheenjohtaja Juhani Palomäki, SuPer10.20–10.40 Valtiovallan tervehdys10.40–12.00 Osaamisen uudet vaatimukset professori Kimmo Jokinen, Jyväskylän Yliopisto Eriytyvä ohjelma 112.00–12.45 Tekniikka avuksi hoitotyöhön, renkinä vaiko isäntänä? lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad, Oulun yliopisto12.45–14.00 Lounas ja tutustuminen näyttelyyn14.00–14.30 Riippuvuus – himo – ongelma ylilääkäri Pekka Salmela, Tampereen A-Klinikkasäätiö14.30–15.15 Millä nuppi sekaisin – päivitys nykypäihteisiin Pekka Salmela15.15–15.45 Kahvi15.45–16.45 Hoitaja uhattuna työssään Totti Karpela, Mielenrauha Oy Yhteinen ohjelma iso Sali16.50–17.40 Hyvinvointiharjoituksia hoitotyöhön, – tuulimylly – tasapaino – keskittyminen, Create amove Oy17.40–18.00 Sisko pakinoi

Tiistai 10.2.2009 OHJELMA 1 Keskiviikko 11.2.2009 OHJELMA 1

Tiistai 10.2.2009 OHJELMA 2

Keskiviikko 11.2.2009 OHJELMA 2

Keskiviikko 11.2.2009 OHJELMA 3

Hoitaja asiakaspalve-lijana – Tuija Piepponen

Alustava ohjelma

9.00–9.15 Turvallinen lääkehoito 9.15–9.45 Hyvä lääkehoitosuunnitelma10.00–11.00 Hoitoon sitoutuminen ja omahoidon tukeminen professori Pirkko Routasalo, Turun yliopisto11.00–12.00 Lounas ja tutustuminen näyttelyyn12.00–12.45 Luontaistuotteet, ravintolisät ja rohdokset – hyötyä, haittaa, yhteisvaikutuksia? lääkäri Anna-Liisa Enkovaara Lääketietokeskus ja tietolähteet12.45–13.15 Lääketietolähteet ja Pharmaca-koulutusmateriaalin esittely, Lääketietokeskus13.15–13.45 Kahvi13.45–14.10 Lääkehoito osana terveydenhuoltoa, Toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes Lääketeollisuus ry Yhteinen ohjelma iso Sali14.15–15.30 Hoitaja asiakaspalvelijana Taiteilija Tuija Piepponen

8.00–10.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi Yhteinen ohjelma iso sali10.00–10.20 Avaus puheenjohtaja Juhani Palomäki, SuPer10.20–10.40 Valtiovallan tervehdys10.40–12.00 Osaamisen uudet vaatimukset professori Kimmo Jokinen, Jyväskylän Yliopisto12.00–13.15 Lounas ja tutustuminen näyttelyyn Eriytyvä ohjelma 213.15–14.15 Kotihoidon tulevaisuus – mallikas kunta?14.15–14.30 Keskittyminen ja positiivinen mielikuva, – kolme harjoitusta kotihoitoon, Create amove Oy14.30–15.00 Kahvi15.00–15.45 Syöpäpotilas kotihoidon asiakkaana sairaanhoitaja Hanna Hävölä, Pirkanmaan hoitokoti15.45–16.40 Hyvä kuolema kotona sairaanhoitaja Hanna Hävölä, Pirkanmaan hoitokoti Yhteinen ohjelma iso sali16.50–17.40 Hyvinvointiharjoituksia hoitotyöhön, – tuulimylly – tasapaino – keskittyminen, Create amove Oy17.40–18.00 Sisko pakinoi

toimistotoimisto

Kehittämisyksikkö

• telefax (09) 2727 9120• johtaja Arja Niittynen p. 2727 9171• suunnittelija Leena Kaasinen-Parkatti p. 2727 9151• suunnittelija Sari Erkkilä p. 2727 9152• suunnittelija Soili Nevala p. 2727 9157• suunnittelija Lena Öhman-Jokinen p. 2727 9153• suunnittelija Maria Erkheikki-Kurtti p. 2727 9154• suunnittelija Paula Soivio p. 2727 9156• suunnittelija Pirjo Lukkari p. 2727 9148• opiskelija-asiamies Mari Niemi-Saari p. 2727 9150• sihteeri Raili Nurmi p. 2727 9172• sihteeri Mira Kajander p. 2727 9298

SuPer-lehti• telefax (09) 2727 9120, super-lehti@superliitto.fi • johtaja Arja Niittynen p. 2727 9171• päätoimittaja Leena Lindroos p. 2727 9174• taittava toimittaja Jukka Järvelä p. 2727 9176• toimittaja Marjo Sajantola p. 2727 9173• toimittaja Sonja Kähkönen p. 2727 9175• sihteeri Mira Kajander p. 2727 9298

Tietohallintayksikkö• johtaja Arja Niittynen p. 2727 9171• tietohallinta-asiantuntija p. 2727 9145• mikrotukihenkilö Irja Nevala p. 2727 9158• sihteeri Mira Kajander p. 2727 9298• atk-tuki: atk-tuki@superliitto.fi

Työttömyyskassa • postiosoite: PL 117, 00521 Helsinki• käyntiosoite: Kellosilta 3• internet: www.supertk.fi (24h)• palvelunumerot: (09) 2727 9377 ja (09) 2727 9399 ma–pe klo 9–15• sähköpostit: tkpalvelu@supertk.fi tai etunimi.sukunimi@supertk.fi • telefax (09) 278 6531• vt. johtaja Sirpa Kallioniemi-Lahti p. (09) 2727 9312

SuPer myös internetissä: www.superliitto.fi

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@superliitto.fi

Ratamestarinkatu 1200520 Helsinki

Puhelinvaihde• (09) 2727 910

• puheenjohtaja Juhani Palomäki p. 2727 9121• puheenjohtajan sihteeri Sari Äikäs p. 2727 9122• telefax (09) 2727 9220

Yleishallinto• telefax (09) 2727 9120• pääsihteeri Markku Silvennoinen p. 2727 9123• tiedotuspäällikkö Sari Tirronen p. 2727 9162• tiedottaja Sari Järvinen p. 2727 9138• järjestöpäällikkö Raija Moilanen p. 2727 9136• järjestöasiantuntija Tiina Eteläaho p. 2727 9134• järjestöasiantuntija Reita Johansson p. 2727 9137• järjestöasiamies Anne Meriläinen p. 2727 9113• koulutussihteeri Marianne Ronkainen p. 2727 9124• sihteeri Aira Silvasto p. 2727 9135

Talous- ja henkilöstöyksikkö• telefax (09) 2727 9120• talous- ja henkilöstöjohtaja Anne Panttila p. 2727 9127• asiakaspalvelusihteeri Merja Poikselkä-Takala P. 2727 9294• henkilöstösihteeri Kirsi Kauppinen p. 2727 9126• kirjanpitäjä Leena Luostarinen p. 2727 9128• laskentasihteeri Mervi Härkönen p. 2727 9125• laskentasihteeri Heli Utter p. 2727 9129• toimistopalvelusihteeri Kaarina Laintila p. 2727 9118

Edunvalvontayksikkö• puhelinpalvelu (09) 2727 9160 ma–pe klo 9–15• telefax (09) 2727 9120• johtaja Anne Sainila-Vaarno p. 2727 9167• yksityissektorin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens p. 2727 9163• edunvalvonta-asiamies Riitta Lehtovirta p. 2727 9165• edunvalvonta-asiamies Eila Koponen p. 2727 9132• edunvalvonta-asiamies Sari Kaartoaho p. 2727 9179• lakimies Merja Hyvärinen p. 2727 9166• lakimies Tuomas Hyytinen p. 2727 9119• lakimies Mari Stenberg p. 2727 9161• lakimies Karoliina Partanen p. 2727 9131• lakimies Anna-Reetta Friipyöli p. 2727 9133• lakimies Riitta Saarikoski p. 2727 9114• tutkija Terttu Kullas p. 2727 9159• koulutussihteeri Tarja Sundqvist p. 2727 9164

Jäsenyksikkö• puhelinpalvelu (09) 2727 9140 ma–pe klo 9–15• jäsensihteerit Piia Partanen, Päivi Askolin, Paula Wirén, Katja Sirkiä, Irma Dahlbacka, Tiina Pertilä, Milena Partanen ja Rita Brand• telefax (09) 2727 9155• palveleva sähköposti: jasenrekisteri@superliitto.fi

supersvenska

supersvenskaö v e r s ä t t n i n g a r j o n n a s ö d e r q v i s t

MKraften i positivitet

ånga av oss avger nyårslöften. Det här året skall jag röra på mig mera, träffa kom-pisar, ge tid åt familjen

och också stunder åt mig själv. Jag skall sluta äta choklad, vara tålmodigare och börja en kurs i akvarellmålning. Jag har aldrig lärt mig att spela piano, fl öjt eller gitarr. Nu skall jag börja spela saxofon. Goda idéer är de alla och en del blir säkert förverkligade. Det är mest upp till en själv.

Vi på SuPer har beslutat att ägna det här året åt positivitet och det var ni som gav oss inspiration till det. Förra året gjorde vi en utredning bland med-lemmarna där det kom fram att SuPer-närvårdare och -primärskötare är mera inspirerade av sitt arbete än genomsnit-tet. Jättefi nt! Positivt tänkande har en tendens att sprida sig. Det förstärker välmåendet på jobbet, ger rum för kre-ativitet och inspiration och får en att ta itu med saker, att utveckla de egna och arbetsenhetens verksamhet. Posi-tivt tänkande underlättar inlärandet och hjälper en att se på saker ur ett bre-dare perspektiv och ur fl era synvinklar. Dessutom sprids energin och kraften till fritidsintressena och familjelivet.

Att hålla upp positiviteten är för arbetsgivaren ett bra trumf i konkur-rensen. Möjligheten att få använda sitt kunnande i sin helhet och upprätthålla och utveckla specialkunskaper är bety-

dande faktorer som förbättrar arbets-tagarens välmående. Dessutom drar också arbetsgivaren stor nytta av det. Och produktiviteten växer med posi-tiva medel.

Den åldrande befolkningen gran-skas ofta genom negationer. Visserli-gen måste vi fundera på hur vi i fort-sättningen skall producera basservicen, men vi borde ändå förhålla oss positivt till åldrande, både på ett personligt och nationalekonomiskt plan. Effekten av åldrandet syns i varje fall allt tydligare i arbetet. Att utnyttja samarbete mellan människor i olika åldrar är en verklig möjlighet också med tanke på välmå-ende. Arbetshälsoinstitutet har forskat i åldersledning och lanserat bland annat den åldersvänliga arbetsplatsen. Med en åldersvänlig arbetsplats menas använd-ning av sådan praxis på arbetsplatsen som ökar användningen av resurser och kompetensen bland arbetstagare i olika åldrar.

Enligt undersökningar vill unga ha ett arbete som är meningsfullt, så vård-branschens framtid ser lovande ut. En viktig faktor som påverkar vårt allas väl-mående är uppskattningen av det egna arbetet och den egna yrkesskicklighe-ten. Vi har alla möjlighet till det varje dag. När vi uppskattar vår egen yrkes-skicklighet, så är det lättare att också uppskatta arbetskollegernas kunnande. Yrkesidentiteten får sin början redan i början av studietiden och mognar sakta

i arbetet och i arbetsgemenskapen. Vi skall se till att närvårdare och primär-skötare har en stark yrkesidentitet!

Finland behöver superkvinnor. Fin-land behöver supermän.

Gott Nytt År!

s a r i t i r r o n e n , p r e s s c h e f

supersvenska

l e e n a l i n d r o o s

IKymmenedalens sjukvårdsdistrikt har man genom-fört ett pilotprojekt där villiga avdelningar deltog i en kartläggning av arbetsuppgifter som egentligen inte hör till vårdpersonalen, men som vårdarna skötte. Det kom fram att de här uppgifterna var många. När

uppgifterna omorganiserades och ny praxis för arbetet ska-pades, så minskade arbetsbördan och vårdarna kunde kon-centrera sig på just de uppgifter som motsvarade deras kun-nande. Försöket var lyckat och praxisen sprids till hela sjuk-vårdsdistriktet.

Det känns lite som om hjulet skulle ha uppfunnits på nytt i pilotprojektet. Varför är det utbildade primärskötare och närvårdare som viker strumporna som kommit från tvätten, packar upp varor eller plattar till papplådor när det samtidigt fi nns ett skriande behov av vårdande händer som kan hjälpa dem som behöver hjälp. För att sköta serviceuppgifter behö-ver man inte ha vårdutbildning.

Kanske de allt för stränga kraven är en orsak till varför vår-daren fl yr till lagret där sängkläderna förvaras och önskar få ens en liten andningspaus i rutinarbetet. Om den här situa-tionen är vanlig, så handlar det om en större knut i arbetsge-menskapen, som inte längre bara handlar om individen. Då behövs det kloka förmän för att lösa upp knuten av dåligt pla-nerad praxis och för att bygga upp ny och bättre praxis. Dess-utom behövs också det egna modet.

Att sträva efter trygghet är en personlig egenskap. Men det är viktigt också för dem som har svårt att acceptera och gå igenom förändringar att ruska om sig och att våga och tro på att förändringen ändå är ständig och nödvändig – och ofta också belönande.

Följande diskussion är från Tove Janssons bok Sent i november.

Det är en sak som är konstig, sa Hemulen. Ibland tycker jag att allt vi säger och gör och allt som händer har hänt förut, va? Förstår ni hur jag menar. Allting är likadant.

Och varför skulle det vara olika? frågade Mymlan. En hemul är alltid en hemul och det händer honom bara samma slags saker. Och med mymlor händer det ibland att de far sin väg för att slippa städa...

Kommer du alltid att vara likadan? frågade Filifjonkan nyfi ket.

Det hoppas jag verkligen! svarade Mymlan.

Vad hoppas du på?

Tryggtoch bekant

Fråga först lokaltTjänstemännens Förhandlingsorganisation TFO, i prakti-ken Finlands närvårdar- och primärskötarförbund SuPer har i fackavdelningarna i varje stad och kommun valt huvudför-troendemän och möjligen regionala förtroendemän.

Du granskar väl på anslagstavlan på din arbetsplats vem som är din egen regions huvudförtroendeman för TFO, alltså SuPer. Om det blir problem på arbetsplatsen angående löner, arbetstider, arbetsturer, så diskutera först med förmannen. Om saken inte reds ut, så kontakta huvudförtroendemannen eller regionens förtroendeman.

Det är i första hand i den egna regionen som ärendena behandlas, eftersom man nu för tiden avtalar lokalt om många frågor, till exempel den uppgiftsbaserade lönen som grundar sig på en utvärdering av arbetets svårighetsgrad och det lokalt valda utvärderingssättet av arbetets svårighetsgrad.

Fackavdelningarna väljer i slutet av år 2009 huvudför-troendemän och förtroendemän för den kommande fyra års perioden. Då har du igen möjlighet att påverka valet.

eila koponen, intressebevakningsombudsman

SuPer klagade påäldreomsorgenssituation i LappoSuPer är oroad över situationen i äldreomsorgen i Lappo. Förbundet har fört en klagan över Lappo stads servicehem Hopearinnes avdelningar Illansini och Hopeapaju samt häl-soventralens bäddavdelning Liuhtari. Klagan har skickats till länsstyrelsen.

På båda enheterna fi nns det för lite fastanställd personal. Dessutom bor det för många i ett och samma rum på Liuh-tari, vilket inte stämmer överens med dagens krav på vår-den.

– Vi är väldigt oroade över de boendes säkerhet, vårdkva-liteten och personalens ork, säger SuPers ordförande Juhani Palomäki.

De 31 personer som bor på Hopearinnes avdelningar Illansini och Hopeapaju har fl era sjukdomar och lider av demens. Två nattskötare ansvarar för förutom de här avdel-ningarna också för tre smågruppshem, så sammanlagt ansva-rar de för 69 äldre. På avdelningen fi nns inte skilda avdel-ningsbiträden. SuPer kräver att minst sex nya vårdare med utbildning inom social- och hälsovårdbranschen skall fast-anställas.

På hälsocentralens bäddavdelning Liuhtari vårdas i samma rum fl era psykogeriatriska åldringar som behöver mycket krä-vande vård. Sammanlagt 29 personer får vård. Personalen är mycket mindre än de riksomfattande kvalitetsrekommenda-tionerna. SuPer kräver att minst tio nya vårdare med utbild-ning inom social- och hälsovårdbranschen anställs till Liuh-tari.

supersvenska supersvenska

ANMÄLNINGSBLANKETT Studiedagar 1.–3.4.2009Kryssning Helsingfors-Stockholm-Helsingfors

Deltagarens namn:

Födelsetid: Nationalitet:

Adress:

Email:

Telefonnummer hem/jobb/mobil:

Jag är ( ) egentlig medlem ( ) studerandemedlem

( ) pensionärsmedlem ( ) arbetslös medlem

( ) icke medlem

Jag delar hytt med (skriv namn):

Fakturan skickas till ( ) mig själv ( ) arbetsgivare

Arbetsgivarens namn och postadress:

Matallergi

Datering och underskrift

Svenska studiedagar 1.–3.4.2009Kryssning Helsingfors-Stockholm-Helsingfors Viking Lines terminal i Helsingfors är på Skatudden. Adress: Skatuddskajen 8, 00160 Helsingfors

ÄLDREOMSORGEN SYNLIG

LA CARITAs pris delas ut på SuPers Studiedagar 1 april 2009.

LA CARITA stiftelsens pris ges till en arbetsgrupp som jobbar inom äldreomsorgen antingen på institution eller hemvård, och som har lyckats utveckla kvaliteten på vården och ser-vicen för de äldre. Arbetsgruppen som tilldelas priset skall representera en sådan yrkesskicklighet och kunnande, som kan anses höja på uppskattningen av äldreomsorgen och branschens dragningskraft. Arbetsgruppens medlemmar skall ha en arbetserfarenhet på i medeltal fem år.

SuPers arbetsutskott utser mottagaren av priset. Mottagaren meddelas skriftligen.

LA CARITA stiftelsens pris ansökessenast 15 februari 2009.

Ansökningsblanketten beställs från SuPer av Lena Öhman-Jokinen, lena.ohman-jokinen@superliitto.fi , Banmästargatan 12, 00520 Helsingfors, (09) 2727 9153.

Ansökningsblanketten skall returneras senast 15.2.2009 på adress:

Finlands närvårdar- och primärskötarförbund, SuPerPlanerareLena Öhman-JokinenBanmästargatan 1200520 Helsingfors

Stiftelsen LA CARITAs pris

PRELIMINÄRT PROGRAM

Onsdag 1.4.200910.00–11.30 Anmälan, Viking Line, Skatudden grupper11.30–12.30 Lunch ombord, däck 7 12.30–12.45 Välkomstord 12.45–15.00 Demensvård15.00–15.30 Kaffe, bagage till hytten 15.30–17.00 Läkemedelsbehandling 17.00–17.30 Paus, bagage till hytten 17.30–19.45 Må bra på jobbet 20.30– Middag

Torsdag 2.4.20097.00–9.00 Sjöfrukost9.15–11.30 Diabetes 16.00 Kaffe 16.30–18.45 Etik i vården 19.30– Middag

Fredag 3.4.20097.00–9.30 Sjöfrukost9.45 Båten anländer till Helsingfors

DELTAGARAVGIFTERNA

250 e 160 e 300 e

Deltagaravgiften innehåller hyttplats, undervisning, material och all servering. Om arbetsgivaren betalar avgiften, klargör exakt faktureringsadress och meddela den i samband med anmälan. Studerande och arbetslösa måste förbereda sig att visa ett intyg vid incheckningen.

ANMÄLNING

Du kan fylla i bifogande anmälningsblankett och skicka den till SuPer, Mira Kajander, adress: Banmästargatan 12, 00520 Helsing-fors eller telefax (09) 2727 9120. Du kan också välja mellan att fylla i och skicka blanketten via nätet eller utskrift i form av pdf-blan-kett. Blanketten hittas på www.superliitto.fi /svenska/utbild-ning. Utskriften av pdf-blanketten skickas till SuPer/Mira Kajander. På grund av rederiets regler, är den sista anmälningsdagen redan den 30 januari 2009. Anmälningen är bindande. En skild bekräftelse på anmälan skickas ej.

Nytt för i år: fakturan skickas till denna faktureringsadress som utgivits.

VR OCH BUSSAR

På tågresor får en grupp på 3-10 personer 15% grupprabatt, och över 10 personer 20% på biljettpriset.För bussresor får en 3 personers grupp 25% rabatt då biljetten köps för en sträcka på minst 80 km.

Tilläggsinformation: lena.ohman-jokinen@superliitto.fi , tel. (09) 2727 9153.

MedlemmarIckemedlemmar

Studerande/Pensionärer/Arbetslösa

supersvenska

Representantskapet godkändeverksamhetsplanen för år 2009t e x t l e e n a l i n d r o o s

De mest centrala målsättningarna under den påbörjade verksamhetsperioden är att förstärka närvårdarnas fackliga ställ-ning och att öka antalet arbetsplatser. För att det breda kunnandet skall för-stärkas, skall längden på närvårdarut-bildningen förbli den samma.

– Den planerade kortare utbild-ningen får inte försvaga närvårdarnas ställning, konstaterade Arja Niittynen, chef för utvecklingsenheten, på SuPers representantskapsmöte i november.

SuPer är med i förnyandet av grun-derna i närvårdarnas yrkesmässiga läro-plan och förbundet påverkar också den arbetspolitiska närvårdarutbildningen. Det förväntas att användningen av det breda kunnandet kommer att öka, när man också börjar se över arbetsfördel-ningen mellan sjukskötare och närvår-dare.

SuPer strävar efter att påverka de faktorer som har betydelse för medlem-marnas välmående på arbetsplatsen, så att både det fysiska och psykiska välmå-endet förbättras.

Det viktigaste är att få en tillräck-lig personaldimensionering och att göra äldreomsorgens kvalitetsrekommenda-tioner kända. SuPer utvecklar studeran-dearbetet allt mer och skapar nya verk-samhetsmodeller för SuPers verksamhet för unga. Också regional ungdomsverk-samhet betonas.

Inom avtals- och förhandlingsverk-samheten inom kommunsektorn är det väsentligt att bevara ställningen som huvudavtalsorganisation och dessutom att utveckla samarbetsmodeller. Förtro-endemännen kommer att utbildas och bli synligare. Målsättningen är att det på varje arbetsplats skall fi nnas en SuPer-förtroendeman. Inom den privata sek-torn förstärks den lokala verksamheten och utbildningen och ett mer täckande fackavdelningsnätverk skapas. De viss-tidsanställdas ställning skall förbättras så att de har lagliga anställningar och att de behandlas jämlikt med de fastanställda.

Representantskapet beslöt att med-lemsavgiften förblir den samma, så en arbetande egentlig medlems avgift är

1,2 procent. Lönerna fastställdes enligt de i kraft varande lönerna. Endast en förändring skedde och den gäller de medlemmar som deltar i mässor. För-ändringen är att två SuPer-personer är berättigad till lön för arbete på mässor istället för en.

Också budgeten godkändes. Inkom-sterna från medlemsavgifterna beräknas stiga med fem procent jämfört med år 2008. Vinsten från medlemsavgiften, som återbetalas till fackavdelningarna, beräknas växa med fyra procent.

Under det pågående året kommer SuPer-medlemmarnas medlemskort att förnyas och som förr får medlemmarna en kalender. Medlemmar som är berät-tigade till semesterstöd kommer att öka så att stödet också beviljas åt tio pensio-närsmedlemmar och åt tio SuPer-med-lemmar som varit medlemmar under tio år. Sammanlagt får 150 medlem-mar semesterstöd.

Representantskapet diskuterade den aktuella förhandlingssituationen och fi ck en översikt av a-kassans situation.

Motion om regionbyrå fi ck inte understödRepresentantskapets medlemmar Merja Ohvo och Marja Kilju-nen lämnade en motion för behandling under mötet angående grundandet av två regionbyråer och en befattning som distrikts-sekreterare under en prövotid på fyra år i början. I försöksförsla-get föreslogs det att regionerna skulle vara östra Finland-Kainuu och Uleåborg-Lappland. I röstningen fi ck förslaget två röster och förbundsstyrelsens motproposition att fortsätta verksamhe-ten som förr fi ck 36 röster av representantskapsmedlemmarna.

Förbundsstyrelsen konstaterade i sitt eget förslag att förbun-det slopat verksamheten med distriktssekreterare år 1992 som

en följd av att uppgifternas natur och de ekonomiska verksam-hetsförutsättningarna förändrats. Det väsentliga i beslutet var då att garantera jämlik service. Då valde man den verksam-hetslinje som ännu i dag fungerar, alltså att tjänstemännen betjänar hela medlemsfältet från förbundets kontor.

Förslaget väckte mycket diskussion. Ordförande Juhani Palomäki frågade sig till vad distriktssekreterarna längre behövs till. Förbundets experter är aktivt i rörelse runt om i landet och också allt mer utbildning ordnas för att stöda de regionala aktörerna.