LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE49 vuotta potilaan asialla

Kanta-palvelujen käyttö lisääntyi merkittävästi, Kela

Uutta teknologiaa hyödyntävien apuvälineiden puute ajaa työikäiset näkövammaiset eläkkeelle

Toimintaympäristöt muutoksessa, puheenjohtaja Paavo Koistinen

No 1 maaliskuu 2019 – toukokuu 2019FINLANDS PATIENTTIDNING 1/2019

Suomen

lehti

2

lehti

Seuraavat numerot:2/2019 Aineiston viimeinen toimituspäivä 29.04.2019, lehti ilmestyy 08.06.2019

Tässä numerossa:Toimintaympäristöt muutoksessa ..................... 3Verksamhetsomgivning i förändring .................. 4Kanta-palvelujen käyttö lisääntyi merkittävästi .................................................. 5-6Uutta teknologiaa hyödyntävien apuvälineiden puute ajaa työikäiset näkövammaiset eläkkeelle ........................................................... 7Elämä on lahja – nimittäin pehmeä paketti ........ 8Uniapnean hoito on vaikeaa .............................. 9Jäsenyhdistyssivut .....................................10-23

Suomen Potilasliittoon voi liittyä myös henkilöjäseneksi, jäsenmaksu v. 2019 on 13 e

Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rfToimisto:Helsinginkatu 14 A 1,00500 HelsinkiPuh. (09) 562 2080Fax. (09) 5123 3555Sähköposti: toimisto@potilasliitto.fiKotisivut: www.potilasliitto.fiToimisto on avoinna: ma, ke klo 10.00-17.30 ja ti, to, pe klo 09.00-16.30

Pankkiyhteys: FI0580001200662600

Hallitus: Paavo Koistinen, puheenjohtaja, 0400 682 337, paavo.koistinen@elisanet.fi, Inger Östergård, varapuh.joht, inger.oster-gard@gmail.com, Jaakko Ojanne, hallituksen sihteeri, jaakko.ojanne@welho.com

Muut varsinaiset jäsenet: Nina Sundberg, Inka Svahn, Kyllikki Koistinen, Terttu Toivio, Matti Haimi, Arto Pyykkönen, Pentti Mänty-nen, Jorma Konkari, Keijo Vanhala, Esko Teliö.

Suomen Potilaslehti – Finlands PatienttidningJulkaisija Suomen Potilasliitto ryISSN 0784-5944, 41. vuosikerta, 4 numeroa/vuosi

Vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää posti- tuksen kotimaassa).

Etukannen kuva: Paavo Koistinen, Kevättä kohti

Toimitus: Helsinginkatu 14 A 1, 00500 HelsinkiPuh. (09) 562 2080, toimisto@potilasliitto.fi

Vastaava päätoimittaja:Paavo Koistinen, GSM 0400 682 337,paavo.koistinen@elisanet.fi

Kotisivut: www.potilasliitto.fi

Painopaikka: Newprint Oy, Raisio

Suomen Potilaslehti pidättää itsellään oikeu-den olla julkaisematta sille pyytämättä toimi- tettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty.

Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 10

3

Toimintaympäristöt muutoksessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö on voimak-kaassa muutoksessa. Rakenteet ja toimintatavat uudistuvat niin alueellisesti kuin kansallisestikin.

Suurin toimintaan vaikuttava muutos tulee olemaan maa-kunta- ja sote-uudistus: lakien piti astua voimaan alkuvuo-desta 2019, sote-palveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyy 18 maakunnalle vuoden 2021 alussa. Katsotaan kuinka tässä käy, toteutuvatko ne kuten on suunniteltu.

Kuinka käy sosiaali- ja terveysalan järjestöjen, pystyvätkö ne kehittämään toimintojaan muutoksessa. Suomessa toimii lähes 10 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Niistä noin tuhat tuottaa myös palveluja, lisäksi lähes kaikkia yhdistää vapaa-ehtoistoiminta.

Järjestöissä työskentelee noin 50 000 palkattua työntekijää, joista neljä viidestä työskentelee palveluissa. Järjestöjen 500 000 vapaaehtoista tekee vuosittain jopa 21 000 henkilövuotta vastaavan työpanoksen. Voiko todeta, että he tekevät tärkeää työtä hyvinvointivaltiomme hyväksi?

Mielenkiintoista on se, että joka viikko perustetaan kolme uutta sote-järjestöä. Tämä on viesti siitä, että ihmiset haluavat toimia heille tärkeiden asioiden puolesta. Väylänä tässä toimi-vat pääosin rekisteröidyt yhdistykset.

Kanavoituuko toimimishalu jäsenyyteen vai siihen, että ol-laan mukana? Eri tahoilla ja myös tutkimuksissa on todettu,

että vapaaehtoistoimintaan on vaikea saada nuoria, ja jos hei-tä saadaan mukaan, he sitoutuvat vain lyhyisiin projekteihin. Se on ymmärrettävää - ottaen huomioon tämän ajan haasteet myös työelämässä - aika on kortilla.

Paljon puhutaan järjestöjen rahoituksesta, eikä varmaan-kaan turhaan, sillä useilla järjestöillä rahoitus tulee jäsenmak-suista, myyjäisistä sekä STEAn avustuksesta. Monet vapaa-ehtoisvoimin toimivat pienet järjestöt myöntävät, että ilman STEAn avustusta heidän toimintansa päättyisi.

Ongelmaksi nämä järjestöt kokevat useat vaikuttavuussel-vitykset ja tilastot, joita STEA pyytää vuosittain. Syynä voi olla, että vapaaehtoistoimijoina he näkevät ne aikaa vieväksi ja hankaliksi. Olisiko tähän ratkaisuna lomakkeiden yksin-kertaistaminen esimerkiksi siten, että pienille ja suurille jär-jestöille olisi olemassa omat lomakkeensa. Tärkeää olisi myös kouluttaa yhdistyksien hallituksissa toimivia vapaaehtoisia lomakkeiden täytössä.

Suomen Potilasliitossa ja sen jäsenyhdistyksissä on pyritty vastaamaan ajan haasteisiin ja kehittämään eri toimintoja sen mukaisesti. Yhdistystoiminnan peruseetos, kuten sanotaan, on se, että toiminnasta ja sen toteuttajista päättää jäsenistö.

Paavo KoistinenSuomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja

PÄÄKIRJOITUS

4

Suomenlehti

Social-och hälsovårdens verksamhetsomgivning är under kraftig förändring. Strukturer och verksamhetsformer förnyas både regionalt och nationellt.

Den förändring som kommer att påverka verkskamheten allra mest kommer att vara landskaps-och vårdreformen; la-garna skulle ha trätt i kraft i början av år 2019; ansvaret för organiserings- och produktionstjänsterna inom social-och häl-sovården överföras till 18 landskap i början av år 2021. Få se hur det går, kommer detta att förverkligas enligt planerna ?

Hur går det för de organisationer som verkar inom so-cial-och hälsovården, kommer de att kunna utveckla sin verksamhet i förändringen? I Finland verkar närmare 10 000 social- och hälsovårdsorganisationer. Ungefär tusen av dem producerar också service, därtill förenas nästan alla av frivillig verksamhet.

I organisationerna arbetar ungefär 50 000 avlönade perso-ner, varav fyra av fem arbetar inom servicen. Organisationer-nas 500 000 frivilliga utför årligen motsvarande ända upp till 21 000 årsarbetsinsatser. Kan man konstatera att de utför ett viktigt arbete vår välfärdsstat till fromma?

Det är intressant att det varje vecka grundas tre nya so-cial-och hälsovårdsorganisationer. Det är en signal om att människor vill verka för frågor som är viktiga för dem. Här fungerar i huvudsak registrerade föreningar som kanal.

Kanaliseras verksamhetsviljan till medlemskapet eller till deltagandet? På olika håll och också genom forskning har

konstaterats att det är svårt att få unga med i frivillig verksam-het och om man får dem med, förbinder de sig endast för korta projekt. Det är förståeligt med hänsyn till dagens utmaningar också i arbetslivet – tiden är på kort.

Man talar mycket om organisationernas finansiering, och säkert inte i onödan, ty finansieringen kommer för de flesta föreningar från medlemsavgifter, basarer samt understöd från STEA. Många små organisationer vars verksamhet baserar sig på frivilligt arbete medger att utan understöd av STEA skulle deras verksamhet upphöra.

Dessa organisationer upplever som ett problem de påver-kansutredningar och den statistik som STEA årligen inbegär. En orsak kan vara att de som frivilligarbetare upplever dem som tidsödande och besvärliga. Skulle en förenkling av blan-ketterna vara en lösning t ex så att det skulle finnas skilda blanketter för små och stora orgasnisationer. Det skulle också vara viktigt att skola personer som verkar som frivilliga i or-ganisationernas styrelser i att fylla i blanketterna.

Finlands Patienförbund och dess medlemsorganisationer har strävat till att svara på nutidens utmaningar och utveckla olika former av verksamhet i enlighet därmed. Organisation-sverksamhetens grundètos ,som man säger, är den att det är medlemskåren som beslutar om verksamheten och dess för-verkligande.

Verksamhetsomgivning i förändring

Paavo KoistinenOrdförande för Finlands Patientförbund rf.

LEDARE

5

Vuosi 2018 oli Kanta-palveluille kasvun vuosi. Lähes kaik-ki reseptit kirjoitettiin sähköisinä, ja palvelun käyttäjämäärät jatkoivat kasvuaan. Häiriötilanteiden määrä väheni, ja asiak-kaiden toivomia uusia palveluita otettiin käyttöön.

Kanta-palvelut ovat vakiintuneet osaksi terveydenhuoltoa. Omakanta on kansalaisen palvelu, johon kirjaudutaan verkko-pankkitunnuksilla, sähköisellä henkilökortilla tai mobiilivar-menteella. Omakannasta kansalainen näkee ammattilaisten kirjaamat hoitotiedot ja reseptit. Siellä voi jättää myös reseptin uusimispyynnön.

Omakantaan kirjauduttiin vuonna 2018 lähes 17 miljoonaa kertaa. Omakantaa on käyttänyt palvelun olemassaoloaikana kaikkiaan 2 796 618 eri henkilöä.

Omakantaa on käyttänyt alle 18-vuotiaista 1,9 %, 18–35-vuotiaista 50,7 %, 36–50-vuotiaista 48,9 %, 51–65-vuo-tiaista 51,1 % ja yli 65–vuotiaista 36,7 %.

Omakannasta tehtiin 2,2 miljoonaa reseptin uusimispyyn-töä.

Kanta-palvelujen vuosi 2018 – Kanta-palvelujen käyttö lisääntyi merkittävästi

28 miljoonaa reseptiä – 64 miljoonaa lääketoimitusta

Lähes kaikki reseptit kirjoitettiin sähköisinä. Vuonna 2018 sähköisiä reseptejä kirjoitettiin 28 miljoonaa. Reseptien määrä väheni jonkin verran edellisen vuoden 32 miljoonasta, koska niiden voimassaoloaikaa pidennettiin 2 vuoteen. Lääketoimi-tuksia tehtiin 64 miljoonaa. Vuotta aiemmin lääketoimituksia oli 61 miljoonaa.

Potilastiedon arkisto mahdollistaa keskitetyn potilastietojen sähköisen arkistoinnin

Potilastiedon arkisto on terveydenhuollon tietojärjestelmä, joka mahdollistaa sähköisten potilastietojen keskitetyn arkis-toinnin ja tietojen pitkäaikaisen säilyttämisen. Arkisto välittää tietoja terveydenhuollon palveluntuottajien kesken.

Kanta-palvelujen vuosi 2018 – Kanta-palvelujen käyttö lisääntyi merkittävästi Vuosi 2018 oli Kanta-palveluille kasvun vuosi. Lähes kaikki reseptit kirjoitettiin sähköisinä, ja palvelun käyttäjämäärät jatkoivat kasvuaan. Häiriötilanteiden määrä väheni, ja asiakkaiden toivomia uusia palveluita otettiin käyttöön. Kanta-palvelut ovat vakiintuneet osaksi terveydenhuoltoa. Omakanta on kansalaisen palvelu, johon kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla, sähköisellä henkilökortilla tai mobiilivarmenteella. Omakannasta kansalainen näkee ammattilaisten kirjaamat hoitotiedot ja reseptit. Siellä voi jättää myös reseptin uusimispyynnön. Omakantaan kirjauduttiin vuonna 2018 lähes 17 miljoonaa kertaa. Omakantaa on käyttänyt palvelun olemassaoloaikana kaikkiaan 2 796 618 eri henkilöä. Omakantaa on käyttänyt alle 18-vuotiaista 1,9 %, 18–35-vuotiaista 50,7 %, 36–50-vuotiaista 48,9 %, 51–65-vuotiaista 51,1 % ja yli 65–vuotiaista 36,7 %. Omakannasta tehtiin 2,2 miljoonaa reseptin uusimispyyntöä.

Vuonna 2018

6

Suomenlehti

Vuoden 2018 vuoden loppuun mennessä Potilastiedon ar-kistoon oli arkistoitu kaikkiaan 1,4 miljardia asiakirjaa. Niissä oli lähes 6 miljoonan* eri henkilön tietoja. Yli 3 miljoonaa henkilöä on antanut suostumuksen tietojensa luovuttamiseen terveydenhuollon ammattihenkilöille. Vuoden 2018 loppuun mennessä ainoastaan 93 700 henkilöä oli kieltänyt tietojensa luovuttamisen.

Uudet Kanta-palvelut sote-ammattilaisten ja kansalaisten käytössä

Vuoden 2018 aikana Kantaan tuotiin mukaan ensimmäiset sosiaalihuollon asiakastiedot. Sosiaalihuollon asiakastie-don arkistoa pilotoitiin yhdessä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten, Vaasan kaupungin, Ensi- ja turvakotien liiton sekä Turun kaupungin kanssa. Kokemukset olivat myön-teisiä.

Omatietovarantoon voi tallentaa omia hyvinvointitie-tojaan erilaisilla sovelluksilla. Hyvinvointisovellus voi olla esimerkiksi mobiilisovellus älypuhelimessa, tietokoneen in-ternetselaimella käytettävä verkkopalvelu tai mittalaite, kuten esimerkiksi verensokeri- tai aktiivisuusmittari. Omatietova-rannossa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tiedot säilyvät yhdessä paikassa kätevästi ja turvallisesti.

Nyt on mahdollista tallentaa sykemittarin, aktiivisuusran-nekkeen tai vaa´an keräämiä tietoja Terveyskylän Omapolulle ja saada ne näkymään myös Kelan Omakanta-palvelussa.

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhty-mä Siun sote otti lokakuussa ensimmäisenä käyttöön Kan-ta-palvelujen Kuva-aineistojen arkiston. Valtakunnalliseen palveluun voivat nyt liittyä myös muut terveydenhuollon or-ganisaatiot.

Vuonna 2018 otettiin käyttöön myös Vanhojen potilastie-tojen arkistointi. Terveydenhuollon yksikkö voi siirtää Van-hojen potilastietojen arkistoon sellaisia potilastietoja, jotka on tallennettu sähköisiin tietojärjestelmiin ennen Potilastiedon arkiston käyttöönottoa. Tällöin myös terveydenhuollon arkis-tointivelvoite päättyy, vaikka tietojen rekisterinpitäjyys säilyy yhä terveydenhuollon yksiköllä.

Päättyneenä vuonna Kanta-palvelut täydentyivät myös Kyselypalvelulla. Se välittää sähköisesti ajokykyä koskevan lääkärinlausunnon liikenne- ja viestintävirasto Traficomiin, jos asiakas on antanut siihen luvan. Kela toteuttaa palvelun teknisesti ja ylläpitää palvelua.

Häiriötilanteet vähenivät, ja käyttövarmuus pysyi hyvänä

Palvelun kokonaissaatavuus parani, ja käyttövarmuus oli hy-vällä tasolla. Kanta-palvelujen häiriötilanteet vähenivät ai-empiin vuosiin verrattuna. Potilastiedon arkiston saatavuus oli koko vuonna 99,87 %. Resepti-palvelun vastaava luku on 99,98 % ja Omakanta-palvelun 99,78 %.

Kaikki Kanta-palvelut ovat lain vaatimusten mukaisesti sertifioituja, luokkaan A kuuluvia palveluja. Sertifioinnit var-mistavat asiakas- ja potilastietojen asianmukaisen käsittelyn sekä tietosuojan ja tietoturvallisuuden toteutumisen.

Kanta-ilme uudistui vuoden 2018 kesällä

Kanta-palvelut sai uuden logon ja visuaalisen ilmeen. Uudella ilmeellä ja rakenteella on julkaistu myös kanta.fi-verkkosivus-to. Kanta yhdistää kansalaiset ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset saman tiedon äärelle.

* Luku sisältää myös Potilastiedon arkiston käyttöönoton jäl-keen kuolleiden henkilöiden tietoja. Mukana on myös sel-laisten Suomessa asuvien ulkomaalaisten tietoja, joilla on henkilötunnus.

Lisätietoja:

Kela, Kanta-palvelut:kehittämispäällikkö Pia Järvinen-Hiekkanenpia.jarvinen-hiekkanen@kela.fi, puh. 050 353 8011

viestinnän asiantuntija Pirjo Ikävalkopirjo.ikavalko@kela.fi, puh. 040 687 9964

Kelan Kanta-palvelujen asiakasraatiin kuuluu Suomen Poti-lasliitto ry:stä kalme varsinaista ja yksi varajäsen.

7

Digitalisaation myötä näkövammaisille on tarjolla ainut-laatuista teknologiaa, jonka avulla työn tekeminen ja opis-kelu onnistuvat itsenäisemmin. Teknologisesti edistyksel-liset apuvälineet ovat kuitenkin vain harvojen käytössä.

Suomessa arvioidaan olevan 50 000–60 000 näkövammais-ta. Näkövammaisten liiton ja THL:n ylläpitämän Näkövam-marekisterin mukaan Suomen työikäisistä näkövammaisista noin 22 prosenttia on täystyöllisiä ja 19 prosenttia osatyölli-siä. Peräti 51 prosenttia työikäisistä näkövammaisista on jo eläkkeellä.

Näkövammaisten liiton työllisyyspäällikkö Taru Tammi korostaa kehittyneiden apuvälineiden tärkeyttä näkövammais-ten työssä jaksamisessa.

- Julkisuudessa puhutaan vammaisista paljon osatyökykyi-sinä. Moni näkövammainen olisi kuitenkin täysin työkykyinen, mikäli heidän työssään olisi tehty tarvittavat yksilölliset työn mukautusratkaisut ja käytössä olisivat näkötilanteen ja työn kannalta tarvittavat yksilölliset apuvälineet, Tammi kertoo.

Digitalisaatio kirittää lukulaitteiden kehitystä

Nopea digitaalinen kehitys on tuonut markkinoille kehittynei-tä, näkövammaisten elämää helpottavia apuvälineitä. Suomes-sa näkövammainen henkilö voi saada apuvälineitä Kelalta ja keskussairaaloista, jos tarve apuvälineelle on hyvin perusteltu.

Viime vuonna Suomen markkinoille rantautui tekoälyyn pohjautuva OrCam MyEye -lukulaite. MyEye -lukulaitetta on toistaiseksi myönnetty Suomessa arviolta 50–100 kappaletta. Lukulaitteen korkea hinta saattaa olla yksi syistä laitteen vä-häiselle käytölle ja kielteisille hakupäätöksille – laite maksaa 5 880 euroa (sis. alv.).

Taru Tammen mukaan minkään apulaitteen hinta ei kui-tenkaan saisi olla esteenä näkövammaisen työllistymiselle ja työelämässä jatkamiselle.

- Uuden teknologian hinta on aina korkea. Jos vaakaku-pissa kuitenkin painaa se, että ihminen ei pysty suoriutumaan työtehtävistään ja joutuu jäämään käytännössä työkykyisenä eläkkeelle, niin sen hinta on yhteiskunnalle paljon korkeampi kuin apuvälineen rahoittaminen, Tammi sanoo.

OrCam MyEye -lukulaite ei tarvitse erillisiä telineitä mää-rittämään oikeaa etäisyyttä lukulaitteen ja luettavan pinnan välillä. Aiemmilla lukulaitteilla tekstin tunnistus on onnistunut vain tietyn etäisyyden päässä olevalta tasaiselta paperipin-nalta.

Näkövammaisille tarkoitettuja apuvälineitä maahantuovan Aviriksen apuvälineasentaja Jari Höglundin mukaan OrCam

Uutta teknologiaa hyödyntävien apuvälineiden puute ajaa työikäiset näkövammaiset eläkkeelle

MyEye -lukulaitteen ominaisuuksille ei löydy markkinoilta vertailukelpoista apuvälinettä.

- OrCam MyEye -lukulaitteen teknologiset ominaisuudet ovat omassa luokassaan. Tämä on ensimmäinen lukulaite, jon-ka avulla näkövammainen saa heti tietoonsa esimerkiksi kaa-revan lasipurkin tekstin, kauempana olevat liikenneopasteet sekä bussiaikataulujen tiedot digitaalisilta näytöiltä, Höglund kertoo.

Syntymäsokea Johanna Herranen on tällä hetkellä työko-keilussa laitetta maahantuovassa Näköpiste Polar Print Oy:ssä. Herrasella on ollut koekäytössään OrCam MyEye -lukulaite reilun vuoden verran. Herranen on hakenut omaa laitetta Ke-lalta, mutta ei ole vielä saanut päätöstä hakemukselleen.

- OrCam MyEye -lukulaitteesta on valtavasti apua asia-kas- ja matkatöissä. Maailmassa, jossa noin 90 prosenttia informaatiosta on visuaalista, on paljon asioita, joista sokea ihminen ei pääse osalliseksi ilman tällaista laitetta. Tämän apuvälineen myötä minulle on avautunut ovi niin sanotusti näkevien maailmaan. En halua, että sitä ovea minulta enää suljetaan, Herranen toteaa.

Lisätietoja: Tuija Ranta-Pere Jari Höglund Näköpiste Polar Print Oy Aviris +358 400 885301 jari.hoglund@nkl.fi tuija.ranta-pere@polarprint.fi 050-377 8779

OrCamin perustivat vuonna 2010 professori Amnon Shashua ja herra Ziv Aviram, jotka olivat mukana perustamassa kameratekniikkaan perustuvia Mo-bileye-turvaratkaisuja vahinkojen pienentämiseksi liikenteessä. Alkuperäinen OrCam MyEye -lukulaite tuotiin markkinoille 2015, ja seuraavan sukupolven OrCam MyEye 2.0 vuonna 2017. OrCam MyEye -lukulaite tarjoaa tekoälyyn pohjautuvaa keinonäköä uraauurtavalla, silmälaseihin puettavalla tekniikal-la, joka helpottaa sokeiden, näkövammaisten ja lukemisvaikeuksista kärsivien elämää. OrCam-laitteen teknologia mahdollistaa näkövammaisten aiempaa itsenäisemmän pärjäämisen työelämässä asettamatta liian suuria vaatimuk-sia työympäristön soveltamiselle näkörajoitteen mukaan. Näkövammainen henkilö voi saada OrCam-laitteen Kelalta tai keskussairaalasta.

8

Suomenlehti

Vanhusten hoidon epäkohdissa on pieh-taroitu viimeisten kuukausien ajan enem-män kuin vuosiin. Edellinen iso älämölö taisi syntyä siitä, kun muuan sairaanhoi-taja – ihan kivanoloinen rouvashenkilö – alkoi eutanoida vanhuksia. Asia pal-jastui, mamma päätyi vankilaan ja meni siellä sitten naimisiin, kun muurien ul-kopuolinen perhe ei oikein ymmärtänyt perheenemännän harrastuksia. Nyt van-husten kohtelussa ei ole kysymys tieten tahtoen tehdystä rikollisuudesta, vaan puuttuvista hoitoresursseista, mm. hoi-tajista. Kun lääkkeet menevät sekaisin, ovat potilaat sekaisin ja siitä seurannees-ta stressistä johtuen kai hoitajatkin ovat jo vähän sekaisin.

Oikeastaan kohua osattiin jo odottaa. Ei toki siksi, että vanhusten hoidon on-gelmat olisivat tulleet yllätyksenä, vaan siksi, että vaalit olivat ovelasti ovella. Kun soteuudistusta on väännetty vuo-sitolkulla ja rystyset savessa, on selvää, että jollakin lyömäaseella pitää kam-panjointia tehostaa. Niinpä vanhusvä-estö saa nyt suurta huomiota osakseen. Yksityiset hoitopaikat, joilta kunnat ja kaupungit ovat ostaneet palveluja, ovat nyt suuren kritiikin kohteena. Kun ne vieläpä tuottavat omistajilleen voittoa, niin asian tuomittavuus sen kun kasvaa. Verosuunnittelustakin on tehty sellainen synti, että ei tässä omia verosuunnitte-lujaan enää uskalla ottaa puheeksi edes kahvipöydässä.

Vanhuksia on pidetty nälässä, janossa, kusessa ja yksin. Ei ole autettu ja jos on autettu, niin on autettu väärällä tavalla. Lääkkeitäkin on jaeltu miten sattuu tai sitten ei ole jaettu niitä ollenkaan. Kai-kenmoista kurjuutta on sattunut niin pal-jon, että toistakymmentä omaista on al-kanut vakavasti miettiä, mistä vanhuksen

Elämä on lahja – nimittäin pehmeä paketti

kuolema on voinut johtua. Ei ainakaan korkeasta iästä ja monista sairauksista, senhän kaikki tuntuvat tietävän. Kyllä syypää on verojaan suunnitteleva yksi-tyinen yrityssektori.

Ikäviä asioita ei tokikaan voi kiistää tapahtuneen, mutta oma muistini vielä toimii. Niinpä uskallan väittää, että van-husten vaikeaa asemaa ja hoidon laadul-lisia puutteita on valitettu jo parikym-mentä vuotta. Suurin osa ongelmista on ilmennyt julkisissa ja kunnallisissa hoi-topaikoissa ja yksiköissä. Tosin julkisen vanhustenhoidon suuri tilastojen puhdis-tus tapahtui siirtämällä vanhukset koti-hoitoon. Eihän kukaan halua laitoksessa olla, eikö totta? Kotona kaikki haluavat olla, eikö vain?

Tunsin lievää vahingoniloa, kun kuu-lin, että eräs kunnallisalan näkyvä vai-kuttaja, joka vaahtosi kotihoidon puoles-ta ja kotona viihtymisestä, on nyt hädässä omassa kodissaan. Nuori osakaspolvi ei halua rakentaa kallista hissiä taloon ja tämä entinen vaikuttaja saa nyt jäädä yhä tiiviimmin kotinsa turvallisten ja mukavien seinien sisään. Pian hän tulee riippuvaiseksi sinne silloin tällöin kus-katusta haaleasta einessapuskasta. Toki omalla rahalla saa vähän parempaakin pötyä pöytään, mutta silloin pitää kai-vella kuvetta.

Ongelma ei siis ole uuden uusi, mut-ta matkan varrella on kehitelty erilaisia ratkaisumalleja. Monet patenttiratkaisut ovat kylläkin jääneet ilman patenttia, koska lähinnä on saatu aikaa uusia on-gelmia, joihin on pitänyt koettaa löytää ratkaisuja. Tulee vähän mieleen taka-vuosien psyykkisten sairauksien hoito. Maassamme koettiin huomattava määrä ihmeparantumisia, kun tuhansia laitos-hoidokkeja siirrettiin avohoidon piiriin.

Hyvää asiassa oli tietysti se, että taval-linen herrasväki tottui myös erilaisen hulluuden näkemiseen. Sehän kasvattaa suvaitsevaisuutta, kun näkee omassakin arkipäivässään erilaisuutta.

Aiheesta voisi kirjoittaa sivutolkulla, mutta tila ei riitä. Niinpä esitän vakavaan harkintaan vanhuskysymyksessä Helsin-gin käräjäoikeuden syyttäjänä vuosina 1974-1996 toimineen Ritva Santavuo-ren esittämää ideaa: pannaan vanhukset vankilaan. Siellä on kolme kertaa päiväs-sä säännöllinen lämmin ateria, hyvä sai-raanhoito ja tunnin päivittäinen ulkoilu. Sitä ei kaikilla vanhuksilla nykyisissä järjestelmissä ole.

Elämä on kylläkin lahja, mutta mo-nelle se on se pehmeä paketti. Vaikka, toki sekin aikanaan pakataan laatikkoon.

OJANNE POHTII

9

Inka SvahnSuomen Potilasliitto ry:n hallituksen jäsen

Uniapnean hoito on vaikeaaMieheni oli valitellut jo usean vuoden ajan kuorsaamisestani. No ainahan minä olen kuorsannut. Se taitaa olla ihan su-kuvika. Ainakin muistan lapsuudestani kuinka isä kuorsasi niin että traktorin ää-net olivat pientä siihen verrattuna. Siihen vaan tottui eikä siihen aikaan moista vai-vaa tutkittu tai pidetty edes vaarallisena kuten nykyään. Siksi marssinkin lääkärin vastaanotolle. Lääkäri tutki perusteelli-sesti. Kävin myös lähetteellä keuhkosai-rauksien erikoislääkärin vastaanotolla

LUKIJOILTA JA POTILAILTA

mutta elimellistä syytä kuorsaamiseen ei löytynyt. Eikä minulla ollut päivävä-symystä tai päänsärkyä joiden sanotaan kuuluvan taudin kuvaan. Sitten minulle laitettiin laite yöksi joka mittasi untani. Selvisi että hengityskatkoksia oli ollut peräti 32 ja tilani luokiteltiin keskivai-keaksi. Uniapnean hoitoon minulle suo-siteltiin laitetta jota piti käyttää öisin.

Siitä ne ongelmat vasta alkoivatkin. Kumiset pidikkeet hankasivat päätä, nenä-suutin ei pysynyt paikoillaan vaan työnti öisin ilmaa suoraan silmään joka sitten oli punainen seuraavana aamuna. Välillä tun-tui etten saa ilmaa ollenkaan ja tuli tunne kuin olisi ollut rautanaamion sisällä.

Uniapneahoitaja seurantakäynnillä kehoitti vaan jatkamaan, että kyllä sii-hen tottuu. Mutta kun ei tottunut! Olin nukkunut aina ennen hyvin. Nyt minun unet olivat lyhyitä pätkiä tai en saanut unta ollenkaan. Miestä nauratti kun joku aamu hän oli herännyt minun kuorsauk-seen ja uniapneasuutin hyrisi lattialla itsekseen. Mutta ilman laitetta minä ai-nakin nukuin!

Seuraavalla seurantakerralla sanoin hoitajalle että yksinkertaisesti en jaksa tämän laitteen kanssa. Sain lähetteen erikoishammaslääkärille. Oli olemassa semmoiset hammastuet jotka voivat aut-taa. No sitten sinne. Lääkäri kertoi että näin käy usein, potilaat tulevat pian hei-dän vastaanotolleen. Tutkittuaan suun ja kuvattuaan sen lääkäri teki muotin jonka mukaan hammastuet valmistetaan. Nii-tä odotellessa käytin happimaskia vain silloin tällöin. Vihdoin hammastuet oli valmiit, niitä sovitettiin ja heti tajusin ettei tästäkään kokeilusta hyvää seuraa.

Ne tuntuivat suussa isoilta, suu jäi auki ja sylkeä eritti koko ajan. Tietenkin kun vieras esine on suussa, kokeilkaapa itse! Mutta lääkäri sanoi että kaikkeen tottuu! Mutta kun ei totu. Hammastukien käytön seurauksena leukaperät tulivat kipeiksi. Käskettiin syödä särkylääkettä! Seuran-takerralla valitin kovaa kipua alaleuassa ja vihlomista yläleuassa. Lääkäri hioi hieman hammastukia mutta särky vaan jatkui. Menin terveyskeskuksen ham-maslääkäriin jossa minulla todettiin tu-lehdukset molemmissa hampaissa ja ne poistettiin. Nyt minulla siis on mukavat kolot niin ylhäällä kuin alhaallakin ja siihen loppui hammastukien kokeilu. Olkoon uniapnea, jatkukoon kuorsaus, mutta näitä hoitokeinoja ei ole ainakaan minulle luotu. Ja kun olen kysellyt vähän muiltakin uniapneapotilailta niin laitteet lojuu nurkissa käyttämättöminä. Ihminen on käynyt kuussa ja teknologia kehittyy niin miten uniapnean hoito voi olla näin vaikeaa? Vai onko niin että näistä laitteis-ta on haluttu päästä eroon ja auliisti jae-taan turhia laitteita jotka varmasti eivät myöskään ole halpoja. Lisäksi potilaat saavat lisäongelmia. Toivon totisesti että joku olisi hyötynytkin näistä, että olisin joku erikoisuus jolle vaan ei tämmöiset hoitomuodot sovi. Odotan innolla seu-raavaa keksintöä. Ihme ettei jo ole tablet-tilääkitystä kun joka vaivaan yleensä sel-lainen kehitetään!

Itse voi kuulema lieventää uniapnean oireita seuraavilla keinoilla. Tupakoinnin lopettaminen, laihdutus, alkoholin käy-tön vähentäminen. Terveet elintavat ja liikunta! Nämä ohjeet käy kaikille sai-raudesta riippumatta!

10

Suomenlehti

De Sjukas Väl rfOrdf. Inger Östergård 050 555 7780inger.ostergard@gmail.comwww.desjukasval.fi

Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSYHelsinginkatu 14 A 1, 00500 Helsinki toimisto 09 711050 tukipuhelin 040 828 0000toimisto.ersy@kolumbus.fiwww.psa.fiPj. Paavo Koistinen 0400 682 337paavo.koistinen@elisanet.fi

Immuunipuutospotilaiden yhdistys rywww.imppu.fi Pj. Janika Sundström Yhdistyksen puh. 045 855 2534 (ke, to klo 16-20)puheenjohtaja@imppu.fi www.imppu.fi

Suomen Inkon ryPj. Kyllikki Koistinen 050 592 3610kyllikki.koistinen@elisanet.fi www.suomeninkon.fi

Suomen Amyloidoosiyhdistys rysamy@suomenamyloidoosiyhdistys.fiwww.suomenamyloidoosiyhdistys.fipuh. 045 877 4411 (tiistaisin klo 18-20)Pj. Mira Berglund-Fitzpatrick 050 5346351

Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistykset ja toimintaryhmät

Sähköherkät ry Uudenmaantie 30 A 4, 04410 Järvenpää Pj. Erja Tamminen 09 291 8696erja.tamminen@sahkoailmassa.fiwww.sahkoherkat.fi

Trasek ryc/o Sateenkaariperheet ryHämeentie 29, 00500 Helsinki, puh. 041-546 1565Pj. Panda Eriksson, panda.eriksson@trasek.fiwww.trasek.fi

ITP Suomi ryPj. Heli Lastikka 050 356 9950itpsuomi@gmail.comwww.itpsuomi.fi

Suomen Potilasliitto ry:n valiokunnatJohtoryhmä: Paavo Koistinen (puh.joht.), Jaakko Ojanne, Inger Östergård

Viestintävaliokunta: Paavo Koistinen (puh.joht.), Jaakko Ojanne

11

www.psa.fiTukipuhelin 040 828 0000

– TUKEA JA TIETOA

Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY on potilasjär-jestö, joka toimii vapaaehtoisvoimin. Jäsenistöön kuuluu eturauhassyöpää sairastavia, heidän lähimmäisiään sekä sairastumisriskissä olevia.

Tukipuhelin 040 828 0000 on valtakunnallinen ja siihen voi soittaa 24 h vuorokaudessa.

Vertaistuki- ja pienryhmätoiminta Vertaistukiryhmiin ovat kaikki tervetulleita riippumatta asuinpaikasta ja niihin on vapaa pääsy.

HelsinkiKustaankartano, Oltermannintie 32/Kivalterintie 16, E-talo, torstaisin kalenterin mukaisilla parittomilla viikoilla, klo 17.

EspooERSY:n tiloissa, EJY:n Yhteisötalossa Tapiolassa, Kauppa-miehentie 6, 2. krs (Apteekkitalon yläkerta) kuukauden en-simmäisenä kalenterin mukaisen parillisen viikon torstaina, klo 17.30.

PSA-mittaustoiminta on lopetettu toimistolla 19.2.2019 lähtien.

Maksuttomat kuntoutuskurssitLounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan palvelu-keskuksessa Turun Hirvensalossa toteutetaan läpi vuoden syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä kuntoutuskursse-ja. Täytä Kelan kuntoutushakemus, liitä mukaan lääkärin B1-lausunnon kopio ja sairaskertomus ja lähetä hakemus Kelaan.

VirkistystoimintaVirkistystoimikunta järjestää yhteistä toimintaa kulttuurin, liikunnan, näyttely- ja kylpylämatkojen sekä muun muka-van yhteistoiminnan muodossa.Kaikista ryhmistä ja tilaisuuksista saat lisätietoa toimistolta.

Lisätietoja:Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSYHelsinginkatu 14 A 1, 00500 HelsinkiPuh. 09 711 050 Toimisto on avoinnaMa 10.00–17.30Ti 09.00–16.30Ke 10.00–17.30To 09.00–16.30Pe 09.00–16.30Tukipuhelin 040 828 0000 on valtakunnallinenja siihen voi soittaa 24 hsähköposti: toimisto.ersy@kolumbus.fiwww.psa.fi

Huomioithan sen, että mikäli jäsenmaksuasi ei ole maksettu v. 2019, Suomen Potilaslehden tulo lakkaa.

Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry

12

Suomenlehti

Eturauhasen paikallinen sädehoito jo nykyisen käytössä olevan standardi-hoidon eli lääkehoidon ohella paran-taa sairaudesta selviytymistä miehillä, joilla on vasta todettu matalan asteen levinnyt eturauhassyöpä, kertoo uu-si tutkimustulos. Tutkimustulosten uskotaan hyödyttävän tuhansia mie-hiä ympäri maailman. Tulokset esi-teltiin ESMO:ssa (European Society For Medical Oncology) Münchenissa 21.10.2018 ja on julkaistu Lancetissa 21.10.2018.

”Tähän asti yleinen hoitokäytäntö eli standardihoito vasta todetulle levinneel-le eturauhassyövälle on ollut pelkkä lää-kehoito”, selvitti ESMO:ssa STAMPE-DE-tutkimuksen tuloksia avannut johtava tutkija Chris Parker (The Royal Mars-den NHS Foundation Trust, Sutton,UK). ”Vaikka hoitotulokset ovat parantuneet, miehet kuolevat levinneeseen eturau-hassyöpään tyypillisesti viiden vuoden sisällä toteamisesta, joten meillä on tar-ve yhä tehokkaammille hoidoille. Halu-simme tutkia, parantaisiko eturauhasen paikallinen sädehoito syövän etenemistä miehillä, joilla oli juuri todettu levinnyt eturauhassyöpä”, avasi Parker tutkimuk-sen taustoja.

Satunnaistetussa tutkimuksessa oli mukana 2061 levinnyttä eturauhassyö-pää sairastavaa miestä, joilla sairaus oli juuri todettu. Puolelle heistä annettiin ainoastaan standardihoitoa (sytostaatti- ja hormonihoito) ja puolet sai standar-dihoidon lisäksi paikallisen sädehoidon eturauhaseen eli varsinaiseen primaa-rikasvaimeen. Eturauhasen paikallinen sädehoito paransi kolmen vuoden seu-rannassa syövästä selviytymistä kol-

manneksella (32 %) niistä 819 miehestä, joilla oli matalan taakan levinnyt etu-rauhassyöpä. Tutkimustulosten mukaan sädehoidosta ei ollut hyötyä selviytymi-sen kannalta niillä henkilöillä, joilla oli korkeampi levinneisyys.

Sädehoito oli tutkimuksessa myös hy-vin siedettyä. Virtsarakon ja suolen sivu-vaikutusten riski kasvoi hieman, mutta nämä olivat tutkijan mukaan vaatimat-tomia. ” Sivuvaikutukset ovat varmasti vähäisempi haitta kuin se, ettei elinaikaa saada pidennettyä”, sanoi Parker.

Tutkijat suosittelevat sädehoidon ottamista osaksi standardihoitoa myös levinneessä eturauhassyövässä”Tähän asti on ajateltu, ettei ole järkeä sädettää eturauhasta, jos syöpä on jo levinnyt. On ajateltu, että se olisi kuin tallin ovi suljettaisiin siinä vaiheessa, kun hevonen on jo karannut. Kuitenkin tämä tutkimus todistaa, että sädehoidosta on näille miehille hyötyä. Ja toisin kuin monet uudet lääkkeet, sädehoito on suh-teellisen edullinen ja yksinkertainen hoi-totekniikka, joka on maailmassa laajasti saatavilla”, toteaa Parker. Tutkimuksen perusteella tutkijat suosittelevat, että eturauhasen paikallinen sädehoito tulisi ottaa lääkehoidon rinnalle standardihoi-doksi miehille, joilla on matalan tauti-massan levinnyt eturauhassyöpä. Parker nosti esiin myös sen, että tutkimustulok-set ovat relevantteja myös niille miehille, joilla on lantion imusolmukkeissa syö-pää, mutta ei levinnyttä sairautta. Tällöin sädehoidon lisääminen lääkehoidon rin-nalle voisi olla parantava hoito.

Uusi tutkimus: Paikallinen sädehoito parantaa myös levinneen eturauhassyövän hoitotuloksia. Tutkimustulokset hyödyttävät tuhansia miehiä.

Docrates Syöpäsairaalassa eturauhasen paikallinen sädehoito on jo käytäntöä

”Tämä on merkittävä tutkimustulos eturauhassyöpää sairastaville miehille. Ensimmäistä kertaa maailmassa on näin laajassa ja satunnaistetussa tutkimuk-sessa saatu tuloksia siitä, että antamal-la myös paikallinen sädehoito voidaan parantaa potilaiden selviytymistä le-vinnyttä eturauhassyöpää sairastavilla matalan tautimassan potilailla. Näiden tulosten tulisi muuttaa levinneen eturau-hassyövän standardihoitoa, ja tämä tulee auttamaan tuhansia miehiä maailmassa. Jatkotutkimusten mielenkiinnon aiheena on selvittää, voisiko tämä lähestymista-pa toimia myös muissa syöpätyypeissä”, pohtii Docrates Syöpäsairaalan sädehoi-don ylilääkäri, dosentti Timo Joensuu.

”Docrates Syöpäsairaalassa olemme jo pitkään antaneet myös levinnyttä etu-rauhassyöpää sairastaville potilaillemme paikallista sädehoitoa. Meillä on siitä erinomaisia kokemuksia. Sillä on mm. pyritty ehkäisemään muutoin myöhem-min uhkaavaa virtsaumpi -tilannetta se-kä parantamaan hoitoennustetta”, kertoo Timo Joensuu.

Paikallinen korkea-annoksinen sädehoito auttanee myös aggressiivista tautia sairastavia potilaita”Vaikka STAMPEDE-tutkimuksessa ei tullut esiin, että paikallisesta sädehoidos-ta olisi apua elinaikaodotuksen suhteen korkeamman tautiasteen eli aggressiivi-semmassa levinneessä eturauhassyöväs-sä, on oletettavaa, että myös siitä on hyö-

13

tyä. Tällöin tarvitaan kuitenkin korkeam-pia sädehoitoannoksia. Tällaisia tuloksia olemme jo saaneet aiemmin Docrates Syöpäsairaalan ei-satunnaistetussa le-vinneen eturauhassyövän seurantatutki-muksessa (ANTICANCER RESEARCH 36: 6439-6448 (2016).

Nykyisten hoitosuositusten mukaiset hoidot eivät näytä pysäyttävän levinneen eturauhassyövän etenemistä riittävän tehokkaasti. Elinajan odote on standar-dihoidoilla vain noin 3,7 vuotta, ja ag-gressiivisimmissa tapauksissa elinaika voi jäädä vain muutamiin kuukausiin. Joensuu on vakuuttunut myös muun muassa sädehoidon käytöstä levinneen eturauhassyövän pysäyttämiseksi. ”Mei-dän olisi syytä hoitaa aggressiivisia etu-rauhassyöpiä paljon aktiivisemmin, te-hokkaammin ja kattavammin. Suomessa eturauhassyöpään kuolee vuosittain noin 900 miestä. Tutkimustulokset voivat aut-

taa Suomessa satoja miehiä vuosittain, maailmanlaajuisesti tuhansia miehiä, jos sädehoito otetaan hoidoksi nykyisen standardihoidon rinnalle”, sanoo Timo Joensuu.

STAMPEDE-tutkimus on yksi suu-rimmista tutkimuksista eturauhassyö-vässä ja tulokset on julkaistu Lancetissa 21.10.2018 sekä samaan aikaan ESMO (European Society of Medical Oncology) kongressissa Münchenissa.

Lähteet: ESMO 2018 Congress. Local radiothera-py improves survival in metastatic pros-tate cancer with low disease burden [ES-MO 2018 Press Release]. https://www.esmo.org/Press-Office/Press-Releases/STAMPEDE-prostate-cancer-radiothe-rapy-ParkerRadiotherapy to the primary tumour for newly diagnosed, metastatic prosta-

te cancer (STAMPEDE): a randomised controlled phase 3 trial. Christopher C Parker, MD. Prof Nicholas D James, PhD. Christopher D Brawley, MSc. Prof Noel W Clarke, ChM. Alex P Hoyle, MRCS. Adnan Ali, MBBS et al. https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(18)32486-3/fulltextMultimodal Primary Treatment of Me-tastatic Prostate Cancer with Andro-gen Deprivation and Radiation. ANTI-CANCER RESEARCH 36: 6439-6448 (2016). Timo Joensuu et al. http://ar.iiar-journals.org/content/36/12/6439.full.pdf+htmlUusi tutkimustulos tukee aktiivisemman hoidon käyttöä levinneen eturauhassyö-vän hoidossa. Docrates Syöpäsairaala. https://www.docrates.com/uusi-tutki-mustulos-tukee-aktiivisemman-hoi-don-kayttoa-levinneen-eturauhassyo-van-hoidossa/

Ersyn pikkujoulu jäi kiireiden takia pi-tämättä joulukuussa, joten päätettiin järjestää sen tilalle kuusenkaatajaiset tammikuussa. Niinpä iloista illanviettoa kuusen kaatamisen merkeissä vietettiin 31.1. Kustaankartanon “kammarissa”, jossa myös vertaistukiryhmä kokoontuu. Illanviettoon osallistui kaikkiaan 25 hen-kilöä; ersyläisiä seuralaisineen.

Illan aluksi Pentti toivotti juhlijat ter-vetulleiksi illanviettoon. Illan ohjelman avasi Seija, joka esitti lausuntaa: Heli Laaksosen joulurunon Joulupatja Rau-man murteella ja Aleksis Kiven tutun ja ponnekkaan Metsämiehen laulun: Terve metsä, terve vuori, terve Metsän ruhti-nas. Duo Riitta ja Kari esittivät iki-ihania schlagereita Karin säestäessä kitaralla. Välillä nautittiin vilkkaan seurustelun lo-massa iltapalaa. Yhdessä laulettiin Duon johdolla mm. Satumaa, Ystävien laulu,

Ersyn kuusenkaatajaiset

Oi niitä aikoja, Smiele. Kahvit juotiin mansikkakakun kera.

Pentti esitteli vielä Ersyn tulevia ta-pahtumia ja luentoja. Suunnitteilla on myös toukokuussa kylpylämatka Pär-nuun. Illan lopuksi nähtiin vielä 20-lu-vun lyhyt mykkäfilmi Ohukaisesta ja Paksukaisesta kuusikauppiaina, mikä

ei sujunut onnekkaasti, vaan oli täyttä “draamaa”. Iltaamme “lämmitti” koko ajan valkokankaalla iloisesti räiskyvä takkatuli.

Teksti: Annikki Kuva: Jorma

14

Suomenlehti

Suomen Inkon ry

Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry

Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ERSY ry ja Suomen Inkon ry järjestävät yleisöluentotilaisuuden Maanantaina 8.4.2019 klo 17.30 – 19.30

Paikkana: Kampin palvelukeskuksen juhlasali, Salomonkatu 21 B, HelsinkiLuentojen aiheina ovat naisten ja miesten inkontinenssiongelmat ja niiden hoidot sekä miesten

potenssiongelmat ja niiden hoidot. Luennoitsijat varmistuvat myöhemmin.

Tilaisuus kaikille avoin. Tervetuloa

Tarkempaa tietoa www.psa.fi/ajankohtaista ja www.suomeninkon.fi/ajankohtaista

Miesten virtsankarkailuMiehillä virtsanpidätyksen häiriöt ovat nuorella aikuisiällä ja keski-iässä har-vinaisia ja liittyvät tuolloin poikkeuk-sellisiin rakenteen tai hermotuksen häi-riöihin. Ikääntyessä virtsankarkailu voi kuitenkin lisääntyä.

Virtsankarkailun oireet miehillä

Miehillä yleisin ongelma on niin sanottu pakkoinkontinenssi, jossa virtsaa karkaa äkillisen virtsaamispakon yhteydessä. Tämä on yleensä osa yliaktiivisen rakon oireyhtymää, johon liittyy myös tihenty-nyt virtsaamistarve ja virtsapakko ilman virtsan karkailua.

Syitä virtsankarkailuun useita

Suurin osa vanhemmista, virtsankar-kailun vuoksi lääkärin vastaanotolle hakeutuvista miehistä, on käynyt etu-rauhassyövän leikkauksessa. Myös yli-paino voi olla miehillä virtsankarkailun syynä. Toisaalta virtsarakkoa säätelevät lihakset menettävät voimaansa vanhem-miten, jolloin ylimääräinen paine painaa rakkoa. Masennuslääkkeet, nesteenpois-tolääkkeet tai vaikkapa antihistamiinit voivat itsessään aiheuttaa virtsankarkai- lua.

Eturauhasen liikakasvukin voi aiheut-taa virtsankarkailua, joskin sen tavalli-

Suomen Inkon rysimpia oireita ovat heikko virtsasuihku tai virtsaamisvaikeudet. Jos virtsa karkaa yöllä tai päivänokosilla, niin on epäil-tävä ylivuotoa. Tällöin virtsarakko on hiljalleen päässyt venyttymään ylisuu-reksi, jolloin nukkuessa sulkijalihakset rentoutuvat ja iso jäännösvirtsa karkaa. Yleensä syynä ylivuotoon on laajentunut eturauhanen. Näihin oireisiin saatavat lääkkeet tai höyläys- tai lasertoimenpide voivat lopettaa myös virtsankarkauson-gelmat.

Virtsankarkailun hoito miehillä

Jos virtsankarkailun syynä ei ole sairaus tai lääkitys, voi siihen vaikuttaa joskus varsin yksinkertaisilla, elintapoihin liit-tyvillä konsteilla. Kahvin, teen ja al-koholin liiallinen käyttö on yksi keino välttää tihentynyttä virtsaamistarvetta ja virtsankarkailua. Myös ylipainon pie-nentäminen vähentää rakkoon kohdistu-vaa painetta.

Lantionpohjan lihasten vahvistami-nen voi auttaa silloin, kun pidätysongel-man syynä on rakon sulkijamekanismin heikentyminen. Lantionpohjan lihaksia vahvistamalla virtsankarkailun saa pa-remmin kuriin. Lihaksia voi vahvistaa ”katkomalla pissaa” virtsauksen aikana.

Ylipäätään liikunta ja toimintakyvyn ylläpito ja lihasharjoittelu ehkäisevät

virtsanpidätysongelmia parantamalla ra-kon hallintaa.

Runsas virtsankarkailu kuriin sulkijalihasproteesilla

Runsas, sulkijalihaksen heikkoudesta johtuva virtsankarkailu on hoidettavissa kolmiosaisella sulkijalihasproteesilla. Se koostuu virtsaputken ympärille sijoitet-tavasta mansetista, häpyluun taakse tai vatsaonteloon tulevasta säiliöstä ja pum-pusta kivespussin ihon alla.

Normaalitilassa nesteen täyttämä mansetti tukkii virtsaputken ja estää virtsan karkaamisen. Halutessaan virt-sata potilas tyhjentää pumpusta manse-tin sisällön säiliöön. Virtsaputki aukeaa 3-4 minuutin ajaksi virtsaamista varten ja sulkeutuu sitten uudelleen, kun neste siirtyy säiliön paineen vaikutuksesta ta-kaisin mansettiin.

Asiantuntijoina artikkelissa: Timo Hakala, Kirurgian ja urologian erikoislääkäri, MehiläinenOssi Lindell, Professori, Urologian eri-koislääkäri, Mehiläinen

Ennakkoilmoitus yleisöluennosta

15

Brita Pawli

Jag har alltid varit intresserad av vårdens historia. I skrivande stund har vi en kris i åldringsvården. Massmedierna är fulla med rapporter om missbruk och vans-kötsel inom vården. Speciellt drabbas åldringsvården, vård av klienter med intellektuell funktionsnedsättning samt den psykiatriska vården, både öppen vå-rd och vård på anstalt. Visst kommer det glädjande rapporter om klienter/patien-ter som har lyckan att få god vård, men skrämmande är hur många som drabbas av inhuman vård främst på grund av bris-tande personalresurser, som ersätts av i vård outbildad arbetskraft som tvingas utföra krävande vårduppgifter. När sked-de denna förändring och varför?

Låt oss göra en historisk betraktelse för att få perspektiv.

I mitten av 1800-talet hade vi ingen ut-bildad vårdpersonal i Finland. Läkare fanns och barnmorskor fanns. Outbilda-de väktare skötte ”det nödvändigaste” på våra sjukhus. Smittosamma sjukdomar fanns det gott om och så kom då nödåren 1866–68. Skörden slog fel och hungrande tiggare sökte sig från norr mot söder i Finland. Det var i detta skede som Auro-ra Karamzin tillsammans med en grupp lyhörda medborgare grundade Diakonis-sanstalten i Helsingfors 1867. Hon hade vistats på badinrättningar i Mellaneuropa

och bl.a. kommit i kontakt med Diako-nissanstalten i Kaiserswerth, grundad av makarna Fliedner 1836. Här var det den kristna kärleks- och barmhärtighets-tanken som fick kvinnor att utbilda sig i sjukvård för att kunna ta hand om de sjuka och lindra lidande. I St. Petersburg hade Aurora sitt andra hemland, där hon ärvde en förmögenhet efter sin första man, Paul Demidov. I Petersburg fanns en Diakonissanstalt, Evangelische Hospi-tal, och härifrån ”rekryterade” Aurora en utbildad diakonissa, Amanda Cajander till Helsingfors. Denna unga kvinnas up-pgift blev att dels ta hand om svårt sjuka patienter och samtidigt utbilda nya diako-nissor. Vården var ett kall, vårdaren var kallad av Gud. Den kristna kärlekstan-ken var det centrala. Amanda var en, med tidens krav mätt, kunnig sjuksköterska. Speciellt hygienen var viktig för henne.

Amanda Cajander dog efter fyra år som föreståndarinna för Diakonissans-talten. Efter en tid av sökande fann Dia-konissanstalten en värdig efterträdare till Amanda. Det var Lina Snellman som fått sin utbildning på Ersta Diakonissans-talt i Stockholm. Eftersom syster Lina var både språkkunnig och berest förde hon utvecklingen inom vårdutbildningen raskt framåt. Hon ville handleda systrar-na att vårda med hjärna, hjärta och hand. Etiken genomsyrade utbildningen som omfattade både handens kunnande och teoretiska insikter. Hon varnade systrar-na för att ”tro sig veta”. Renlighet och prydlighet betonades i en tid då rinnande vatten ”in och ut” inte var en självklarhet.

Jag känner igen min egen goda sjuks-köterskeutbildning på 1960-talet i syster Linas text om god vård. Visst följde den etiska koden oss ständigt i utbildningen! Vi elever skulle vara prydliga och rena, vår omgivning likaså och framförallt skul-le våra patienter få uppleva välbefinnande i den rena sängen där vi vackert tagit hand om henne/honom som den unika männis-ka hon är. Både den teoretiska och prak-tiska utbildningen var omfattande och möjliggjorde ett professionellt handlande.

Ja, denna min egen utbildning hade sin grund i Friherinnan Sophie Manner-heims tankar om god vård. Sophie Man-nerheim kom som översköterska till Kirur-giska sjukhuset i Helsingfors 1904. Visser-ligen hade utbildningen i sjukvård inletts på detta sjukhus redan 1889 men Sophie Mannerheim kom att bli den stora ledaren inom den profana sjuksköterskeutbildnin-gen. Hon handledde sina elever i etik och etikett. Teoretiskt kunnande och praktiska färdigheter präglade även utbildningen på Kirurgiska sjukhuset. Bl.a. gav Sophie Mannerheim ut ”Lärobok för Sjukskö-terskor” år 1912. Alltid var det den unika patienters bästa som styrde verksamheten.

Dessa exempel från historien får stå som bakgrund till dagens många fråge-tecken. Vårdinstitutioner köps upp av börsägda företag. Nu utvärderas vården utgående från hur stor vinsten är - inte utgående från patientens hälsa och vä-befinnande! Samtidigt utbildar vi fortfa-rande såväl sjukvårdare som närvårdare utgående från den etiska koden; respekt för människoliv, respekt för patientens värdighet, individualitet och självbes-tämmande, respekt för patientens inti-mitetsskydd, öppenhet och förtroende samt människonärhet och hjälpande. Vi känner som yrkeskår ett ansvar för att ständigt själva utvecklas och söka ny kunskap både i teori och praktik.

Det kommer att bli en enorm förlust för samhället om de ledande myndighe-terna inte beviljar resurser för att vårda de sjuka och hjälpbehövande. Vi har i vå-rt land byggt upp en god, internationellt erkänd hälso- och socialvård. Det är en profession som kräver både praktiskt och teoretiskt kunnande, som gör det möjligt att göra rätta iakttagelser och handla rätt i unika situationer bland hjälpbehövan-de. Har vi i dagens Finland råd med att låta denna kunskap och de färdigheter sjukvårdarna som yrkeskår genom år-hundraden skaffat gå förlorad i strävan efter ekonomisk vinst?

De sjukas väl år 2019

Birgitta Geust Sjukvårdslärare, sekreterare i De sjukas väl

16

Suomenlehti

SAMY:n verkkosivut uudistuivat

Pitkään suunniteltu uudistus toteutettiin vuonna 2018 ja uudistetut sivut ”syttyi-vät” yleisön käyttöön joulukuussa 2018. Uudistuksen toteutuksesta SAMY:n kumppanina vastasi JTS Development & Design Oy Vantaalta. Uudistuksen yhteydessä toteutettiin myös sivuston Hosting –palvelun siirto uudelle palve-luntuottajalle.

Uudistuksen keskeinen tavoite oli si-vuston ilmeen uudistaminen, freesaami-nen –jos tällaista ilmaisua voisi käyttää? Myös sivuston sisältöön tehtiin pieniä muutoksia, mutta pääosin se säilyi en-

nallaan. Seuraava kehitysaskel onkin sisällön kehittäminen edelleen palvele-maan paremmin SAMY:n jäsenistöä ja eri sidosryhmiä. Suurta, verkosta tietoa etsivää, yleisöä unohtamatta.

Käykää tutustumassa uudistettuun sivustoon vanhassa tutussa osoitteessa www.suomenamyloidoosiyhdistys.f i. Tietokoneella tai mobiililaitteessa.

Otamme myös mielellämme palautet-ta sivuista, niiden toimivuudesta, sisällön ja ulkonäön kehittämisestä, tänne yhdis-tykseen. Palautetta voi lähettää monella tavalla:

- Verkkosivujen ”Vieraskirja” –toimin-nolla

- SAMY:n sähköpostiin samy@suome-namyloidoosiyhdistys.fi

- Facebookissa ”Suomen Amyloidoosi-yhdistys” –sivun kautta ja ”Meretoja-laiset” –sivun kautta

- Soittamalla SAMY:n palvelupuhe-limeen tiistaisin klo 18-20: 045-877 4411. Muina aikoina voit jättää vies-tisi vastaajaan. Soitamme sinulle ta-kaisin

Keväisin terveisin!Matti Haimi, sihteeri

17

Suomen Amyloidoosiyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous 2019

Aika: lauantaina 6.4.2019 klo 10.30 – 15.00Paikka: Töölön palvelukeskuksen juhlasali, Töölönkatu 33 A, 00260 HELSINKI

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.Kokouksen jälkeen n. klo 12.00 on kahvitilaisuus

Esitelmöitsijät ilmoitetaan varsinaisessa kokouskutsussa

Varsinainen kokouskutsu toimitetaan sähköpostilla kaikille sähköpostisoitteensa antaneille jäsenille. Muut jäsenet saavat kutsun kirjeessä.

Samoin toimitaan vuoden 2019 jäsenmaksulaskutuksessa.

Keväisin terveisinHelsingissä 8. 2.2018

Suomen Amyloidoosiyhdistys ryHallitus

on Meretojan taudin ( perinnöllinen AGel-amyloidoosi ) potilasyhdistys

Yhdistyksen tavoitteena on ajaa tautia sairastavien etua välittämällä tietoa, toimimalla yhdyssiteenä ja tukemalla erilaisissa hoito-, kuntoutus- ja tukimahdollisuuksien selvittämisessä.

Netistä löytyy lisätietoja yhdistyksestä ja mm. potilaille, omaisille, lääkäreille ja muulle hoitohenkilökunnalle tarkoitettu Potilasopas. Sieltä löytyy myös Kasvojumppa-opas, jossa on helppoja ja tehok-kaita kasvojen lihastoimintaa edistäviä harjoituksia. Viimeisin julkai-su Jalkojen omahoito-opas antaa ohjeita jalkojen hyvinvointiin ja terveyteen.

verkossa: www.suomenamyloidoosiyhdistys.fi

Suomen Amyloidoosiyhdistys Rysamy@suomenamyloidoosiyhdistys.fi

Tukipuhelin 045 877 4411 tiistaisin klo 18 –20

18

Suomenlehti

Portugalin pääkaupungissa Lissabonissa järjestettiin kahdeksastoista ESID bien-naali lokakuun lopussa 24.-27.10.2018. Neljäpäiväisen ohjelman aikana oli luen-toja aamu kahdeksasta aina iltaan kah-deksaan saakka. Mukana biennaalissa olivat yhdistyksen puheenjohtaja Jani-ka Sundström ja toiminnanjohtaja Jari Kervinen.

Kansainvälisellä kattojärjestöllämme IPOPI:lla oli konferenssissa oma ohjel-mansa, joka sisälsi tutkijoiden luentojen lisäksi tutustumista eri maiden yhdis-tysten toimintaan ja toiminnan haastei-siin. Mukana oli yli sata osallistujaa eri maiden yhdistyksistä. Kaiken kaikkiaan IPOPI:ssa on tällä hetkellä 69 eri maiden yhdistystä.

Ohjelmaa aamusta iltaan

Ensimmäinen päivä ESID 2018 – tapah-tumassa oli vielä lyhyt ja ns. aloituspäi-vä, joka meni lähinnä verkostoimisessa ja vanhojen tuttujen näkemisessä. IPO-PI:n puheenjohtaja Jose Drabwell esit-

ESID/IPOPI 2016 Biennaali Lissabonissateli uudet kansalliset jäsenyhdistykset, IPOPIn hallituksen ja hallitukseen eh-dolla olevat henkilöt. Jatkoimme pienellä tutustumisleikillä (’ice breaker’), missä porukka jaettiin ryhmiin ja arvailimme kuvien ja vihjeiden perusteella mikä maa oli kyseessä – hauska tapa aloittaa konferenssi (ja huomata kuinka huonosti oikeastaan osaa maailmankarttaa tai tie-tää muista maista). Jälkimmäistä luentoa veti Christine Jeffery (Australia).

Toisena päivänä osallistuimme in-teraktiiviseen sessioon, jossa aiheena oli ’Strategic plan and fundraising’ eli yhdistykselle strategien suunnittelua ja varainkeräystä, jota vetivät Christine Jef-fery, Bruce Lim ja Saara Kiema. Tämä oli meille hyvä mahdollisuus hieman suunnitella ja päivittää omaa strategista suunnitelmaamme, koska tunnin aikana pääsi pohtimaan juuri omaan yhdistyk-seen liittyviä asioita ja sai kommentte-ja ryhmältä sekä pystyi vertailla ideoi-ta samalla. Christine osasi antaa hyviä ja konkreettisia vinkkejä suunnitelman päivittämiseen ja ryhmissä työskentelyn avulla sai hieman uusia näkemyksiä eri

yhdistyksien edustajilta.

Champions Awards Dinner

IPOPI:n juhlapäivällisellä -Champions Awards Dinner- oli todella vaikuttavat kattaukset ja ravintola sijaitsi aivan me-ren läheisyydessä. Illallisella pyöri näy-töllä paljon kuvien vuosien varrelta IPO-PI:n toimintaan liittyen ja diaesityksessä nähtiin myös nuori Tatu Kulmala. Illan aikana IPOPI myös palkitsi mm. amerik-kalaisen Madison Shaw’n Luciano Vas-salli – palkinnolla, joka huomioi nuoren henkilön vaikuttamisen PID- yhteisössä sekä Marcia Boylen LeBien- palkinnol-la, jolla muistetaan aikuista, joka on pa-rantanut immuunipuutospotilaiden oloja kansainvälisesti.

Kolmas päivä alkoi aikaisin aamusta IPOPI:n AGM suljetulla kokouksella, jossa käytiin läpi edellisen vuoden tili-kautta ja suoritettiin mm. IPOPI Execu-Biennaaliedustajat Janika Sundström ja Jari Kervinen.

Madison Shaw sai Luciano Vas-salli – palkinnon.

19

Immuunipuutospotilaiden yhdistys ry tiedottaaToiminnanjohtajan tervehdys

Hei kaikille jäsenille ja samalla näke-miin!

Tämä on viimeinen toiminnanjohta-jan tervehdys tältä erää. Yhdistys ei saa-nut tukea toiminnanjohtajan palkkausta varten, joten nyt on taas pärjättävä va-paaehtoisvoimin. Minä jään nyt taustalle yhdistystyössä, joten kiitos kaikille jäse-

nille ja vapaaehtoisille. On ollut todel-la mukavaa tehdä työtä yhdistyksen ja jäsenistön hyväksi. Samoin suuri kiitos vertaistukihenkilöille ja kaikille halli-tuksessa olleille. Toivottavasti se hyvä työ, jota me kaikki olemme olleet mu-kana tekemässä, jatkuu ja kantaa uutta hedelmää.

Vuosikokous ja potilaseminaari pi-detään lauantaina 27.4. Tampereella.

Toivottavasti mahdollisimman moni teistä tulee paikalle keskustelemaan ja ideoimaan tulevaa. Tarvitsemme myös joka vuosi hallitukseen uusia edustajia, koska puolet hallituksen jäsenistä ovat aina erovuoroisia ja kaikki nykyiset eivät välttämättä jatka hallituksessa.

Hallitus on suurella innostuksella suunnitellut talven aikana sopeutumis-valmennuskurssin toteuttamista ja hakee

tive board äänestys, johon olivat ehdolla seuraavat henkilöt:

Christine Jeffery – Australia, Lotte Vosmar Denning – Tanska, Martine Pergent – Ranska, Otilia Stanga – Ro-mania, Roberta Anido de Pena – Argen-tiina, Rubby Chawla – Intia. Hallituk-seen valittiin Christine Jeffery ja Martine Pergent.

Päivän toinen luento oli interaktiivi-nen ja se liittyi immuuniglobuliinihoidon turvallisuuteen ja tehokkuuteen. Puhu-jana oli huikea esiintyjä tohtori Albert Farrugia, ’Expert in Biotherapeutics’. Farrugia puhui mm. maailmanlaajuises-ta kehitysestä, laadunvalvonnasta, rahan vaikutuksesta sekä turvallisuudesta plas-mavalmisteissa.

Luennon toinen puhuja oli Janikalle entuudestaan tuttu Jan Bult PPTA:sta ja hän tulikin ystävällisesti tervehtimään häntä ennen puheenvuoroaan. Jan esitteli How is your day?- videokampajan, jossa Janikalla oli kunnia saada olla mukana. Jan näytti osan videoista, joita oli kuvat-tu kampanjaa varten ja joissa esiteltiin henkilöitä ympäri maailmaa, jotka tar-vitsevat plasmaa selvitäkseen sekä myös tutustuttiin osaan plasmaluovuttajista. Videossa painotettiin luovuttajien tärke-yttä ja tuotiin esille tulevaisuuden mah-dolliset ja luultavat ongelmat, liittyen rahalliseen korvaukseen plasmatuotteis-ta, plasman saatavuuteen ja itse tuotteen turvallisuuteen potilaiden kannalta.

Paneeli esitti valmiiksi lähetettyjä kysymyksiä Bultille plasmavalmisteen luovuttamista vastaan annetusta korva-

Marcia Boylen palkittiin LeBien- palkinnolla.uksesta, joka on siis eri maissa eri lailla säädetty. Osa sallii korvauksen luovutuk-sesta, osa ei. Käsiteltiin myös sitä, kuinka hassua on se, että osa maista ei salli suo-ranaista korvausta luovutuksista, mutta myöntää luovuttajille kuitenkin erilaisia palkkioita kuten veronvähennyksiä. Tämä oli minulle uutta ja minusta todella has-sua, että korvauksia ei hyväksytä, mutta kuitenkin niitä sivuteitse toteutetaan.

Kolmas luento oli myös liittyen plas-maan: mitä se on, miten sitä kerätään ja tuotetaan sekä yleisesti plasman val-mistuksesta ja markkinoista maailmalla. Usein on kuullut kysyttävän verenluo-vutuksen ja plasmaluovutuksen eroja ja tohtori Stephan Walsemann, EPA, erit-

teli ne selkeästi ja siksi päätin listata ne myös teille:

Verenluovutus: - Veri otetaan käden suonesta- Veri virtaa letkua pitkin steriiliin pus-

siin vaa’alla- Koko prosessi kestää n. 30 min- Voi toistaa 4-6 kertaa vuodessa

Plasmaluovutus:- Plasma kerätään plasmafereesin avulla- Plasmafereesi erottelee luovuttajan

plasman verestä ja palauttaa lopun veren luovuttajalle prosessin aikana

- Koko prosessi voi kestää n. 1-1,5 h- Voi toistaa useammin kuin verenluo-

vutusta

Tapahtuma oli todella hieno, ja aika raskas, kokemus kaiken kaikkiaan. Ai-kataulu oli tiukka ja oli valittava tarkasti mitä luentoja meni kuuntelemaan. IPOPI tekee todella hienoa työtä immuunipuu-tospotilaiden eteen kansainvälisellä ta-solla ja on aina upeaa saada olla mukana toiminnassa.

Lyhenteet:ESID (European society for immuno-deficiencies)INGIG (The international nursing group for immunodeficiencies) IPOPI (International patient organization for primary immunodeficiencies)

Teksti: Janika Sundström

20

Suomenlehti

sen toteuttamiselle myös rahoitusta. Sel-vitämme myös mahdollisuuksia olisiko jonkinlainen kurssi toteutettavissa jo tänä vuonna. Kesäleiriä ei tänä vuonna mahdollisesti järjestetä, mutta tarkem-min asiasta tiedetään uuden hallituksen myötä huhtikuussa ja loppuvuoden suun-nitelmien vahvistuessa.

Kevättä ja aurinkoa kohti!Terveisin, Jari Kervinen

Kevään 2018 potilastapaaminen ja vuosikokous

Vuosikokous ja potilastapaaminen järjes-tetään lauantaina 27.04.2018 Tampereel-la Hotelli Ilveksessä Villa -kabinetissa, Hatanpään valtatie 1, 33100 Tampere. Vuosikokous alkaa klo 11.00 ja sitä en-nen on tarjolla aamukahvit kahvitorilla ja potilastapaaminen alkaa klo 13.00 lou-naalla. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautu-mislomake tulee näkyville kotisivuille helmi-maaliskuun vaihteessa. Tapahtu-ma toteutetaan samaan aikaan kansain-välisen immuunipuutosviikon kanssa.

Tervetuloa mukaan.

Kutsu vuosikokoukseen 27.4.2018 klo 11.00 Tampere Hotelli Ilves

Vuosikokouksen työjärjestys1. Kokouksen avaus2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja,

sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja pää-tösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus

ja toiminnantarkastajien lausunto6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistami-

sesta ja vastuuvapauden myöntämi-sestä hallitukselle ja muille vastuu-velvollisille

7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet

8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet

• Puheenjohtajan kausi on yksi vuo-si, nykyinen puheenjohtaja on Janika Sundström.

• Hallituksessa tulee olla kuusi jäsen-tä, siinä voi olla enintään kaksi vara-jäsentä. Hallituksen jäsenen kausi on kaksi vuotta.

9. Valitaan toiminnantarkastaja ja vara-toiminnantarkastaja

10. Kokouksen päättäminen.

Syksyn tapahtuma

Alustavasti olemme suunnitelleet potilas-tapahtumaa syyskuussa Lappeenrantaan.

Vertaistuki

Etelä-Pohjanmaan vertaistuki:Katso yhdistyksen kotisivuilta uudet ajat.Yhteydenotot Eila Anttila p. 0400 608442.

Helsingin vertaistukitapaamiset keväällä 2019:Helsingin vertaistukitapaamiset sovittu seuraavasti.Keskiviikko 20.3 klo 17.30 - 19.30. Hämeentie 3, 5 krs / hissi / Eezy tila / sisääntulo katutasossa ja ovisummeri.Ilmoittautumiset Minna Wilska-Sund-ström 0465508642

Joensuun vertaistuki kokoontuu keväällä seuraavasti:Lauantaisin 23.3, 27.4, 25.5 klo 12 Kaikki kokoontumiset ovat lauantaisin klo 12-14, Joensuun pääkirjaston Opin-pesä -nimisessä tilassa. Osoite on Koski-katu 25, 80100 Joensuu.Yhteydenotot Joensuun vertaistuki-asioissa Hannu Savolaiselle p. 040 735 6266Jyväskylän vertaistukitapaamiset kevääl-lä 2019.Keskiviikko 6.3 klo 17.30-19.30, Sauni-osaliKeskiviikko 24.4 klo 17.30-19.30, Täh-timötila

Kansalaistoiminnan keskus Matarassa, Matarankatu 6 A 1, JKLKesätapaaminenTo 6.6 klo 17.30-19.30 The Local Culture Hostel & Cafe, Semi-naarinkatu 32, JKLVertaistukivetäjä Hannu Savolainen 0407356266, toisena yhteyshenki-lönä Sari Pakkanen 0407472208

Oulun vertaistukitapaamiset keväällä.Lauantai 2.3, 30.3, 4.5, 25.5 klo 16 - 18 Kumppanuuskeskus, Kansankatu 53

Vertaistukivetäjä Maarit Syväluoma 0407636913

Ilmanpuhdistuslaite vuokralle

Yhdistys on hankkinut kaksi plasmatek-nologialla toimivaa Novaerus NV200 -laitetta kokeiltavaksi ja vuokrattavaksi jäsenille. Laite poistaa sisäilmasta käy-tännössä kaikki epäpuhtaudet. Se tu-hoaa virukset ja bakteerit, itiöt, homeet ja hiivat sekä poistaa hajut ja orgaani-set kaasut. Laitetta ja lisätietoja saa Jari Kerviseltä (yhteystiedot alla). Laitetta voi vuokrata muutamaksi kuukaudeksi kerrallaan ja hinta on 20 euroa kuussa. Olemme testanneet laitetta ja havainneet siitä olevan hyötyä varsinkin siitepöly-aikana.

Lisätietoja: steripolar.fi/tuote/435-no-vaerus-laitteet

Yhteystiedot

Puheenjohtaja Janika Sundström pu-heenjohtaja@imppu.fiJari Kervinen imppu@imppu.fi, puhelin 045 8552534.Vertaistukitoiminta Minna Wilska-Sund-ström vertaistuki@imppu.fi, puhelin 046 5508642. Palveleva puhelin 046 6259422. Puhelin-päivystykset keskiviikkoisin ja torstaisin klo 16 – 20. www.imppu.fi

21

Eduskunnan puhemiehelleSuomi on profiloitunut langattoman tek-nologian kärkimaaksi maailmassa. Lan-gaton teknologia innovaatioineen näyt-täytyy yhteiskunnassamme keskeisenä, taloudellista kasvua tukevana kansanta-louden veturina. Langaton teknologia on jo laajamittaisesti käytössä Suomessa. Mobiilidataa käytetään eniten maail-massa ja sen käyttöä pyritään lisäämään. Kuluttajia pitäisi kuitenkin valtiovallan linjauksilla ohjata teknologian turval-lisempiin käyttötapoihin. Vaihtoehtoja pitäisi myös olla tarjolla. Esimerkkeinä kiinteä internet- ja puhelinyhteys.

Varovaisuusperiaate eli ennaltavarau-tumisen periaate on kansainvälisesti tun-nustettu riskienhallinnan periaate. Se on tärkeä prinsiippi EU:n ympäristöpolitii-kassa ja se mainitaan EU:n peruskirjassa.

Varovaisuusperiaatetta on tarkoitus soveltaa riskin vähentämiseksi tilantees-sa, jossa tieteellinen näyttö on vielä epä-varmaa, mutta tiedeyhteisön keskuudes-sa on perusteltuja epäilyksiä haitoista. On syytä korostaa, että varovaisuuspe-riaatteen käyttöönotto ei edellytä kiista-tonta näyttöä haitoista – silloinhan ky-seessä ei olisi enää varovaisuusperiaate. Varovaisuusperiaatteen noudattamisella onkin terveyshaittoja ennalta ehkäisevä merkitys.

Esimerkiksi Italia ja Sveitsi valistavat väestöä riskeistä. Italiassa tuomioistuin on määrännyt maan hallituksen käynnis-tämään kuluttajille suunnatun kampan-jan, jossa tiedotetaan matkapuhelimien ja langattomien puhelimien terveysris-keistä. Kampanjan on määrä alkaa 16. heinäkuuta.

Sveitsin säteilyturvakeskuksen asian-tuntijaryhmä (BERENIS) kehottaa nou-dattamaan varovaisuusperiaatetta älylait-teiden käytössä. Sveitsin viranomaisen kannanotto perustuu kahteen, laajaan eläinkokeeseen (NTP, Ramazzini), joissa nähtiin matkapuhelinsäteilyn aiheuttavan

koe-eläimillä syöpää. Laadukkaassa, yli 10 vuotta kestäneessä NTP-tutkimukses-sa todettiin koirasrotilla selvä syöpäris-ki sydämen alueen hermostoperäiseen pahanlaatuiseen kasvaimeen (maligniin schwannoomaan), sekä jonkin verran näyttöä aivokasvaimen (gliooma) ja lisämunuaiskasvaimen riskistä. Kyseiset kasvaintyypit ovat lähes vastaavia, joita epidemiologisissa tutkimuksissa on löy-detty kännykän pitkäaikaiskäyttäjillä.

https://www.bafu.admin.ch/bafu/en/home/topics/electrosmog/newsletter-of-the-swiss-expert-group-on-electromag-netic-f ields-a.html?fbclid=IwAR0ut-4SQZ0HU-GBZkj0bOFRr0G4fcbGn-gC4-uN8yYi-yWPFdyP1_R_smQnQ

Maailman terveysjärjestö WHO:n syöväntutkimuslaitos IARC (Internatio-nal Agency for Research Cancer) luokit-teli vuonna 2011 radiotaajuiset verkot (30 kHz-300 GHz) mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi, kategoriaan 2B. Luoki-tus perustuu pitkälti epidemiologisissa tutkimuksissa ja eläinkokeissa saatuun näyttöön.

https://monographs.iarc.fr/wp-con-tent/uploads/2018/06/mono102.pdf.

Vuoden 2011 jälkeen on tullut lisää vahvistavaa näyttöä syöpäriskistä, joten osa asiantuntijoista katsoo, että IARC:n luokitusta olisi tiukennettava kategoriaan todennäköisesti karsinogeeninen, (2A).

h t tp : / /www.pro t sv. f i / l f s / luen-not/2017_1128_Leszczynski.pdf.

Vuoden 2018 julkaisun mukaan ra-diotaajuiset kentät tulisi luokitella syö-pää aiheuttavaksi, kategoriaan 1. (Miller AB, et al. Cancer epidemiology update, following the 2011 IARC evaluation of radiofrequency electromagnetic fields (Monograph 102). Environ Res. 2018 Nov; 167: 673-683.)

Viime aikoina monet maat ja asian-tuntijat ovat reagoineet varovaisuusperi-aatteen puolesta. Thaimaa on osoittanut WHO:lle pyynnön ottaa kantaa matka-

Kirjallinen kysymysVarovaisuusperiaate 5G-teklogian yleistyessä

puhelinantennien tuottaman säteilyn mahdollisesta syöpävaarallisuudesta. https://betweenrockandhardplace.wor-dpress.com/2018/11/13/thailands-re-quest-to-the-who-to-clarify-whet-her-cell-tower-radiation-is-carcinoge-nic/?fbclid=IwAR0JN0tiUWWaXBio-enBKh06tH4CeZTgN_XkRy8DTOSN-B4NstsPDgd4FeK5o

Vuonna 2018 laadittiin maailman-laajuinen vetoomus Yhdistyneille kan-sakunnille, Maailman terveysjärjestö WHO:lle, Euroopan unionille, Euroopan neuvostolle ja kaikkien kansakuntien hallituksille. Suomen hallitus ei ole rea-goinut pääministeri Juha Sipilän kautta hallitukselle osoitettuun vetoomukseen millään tavalla. Vetoomuksessa vaadi-taan kiireellisiä toimia, jotta langatonta 5G verkkoa ei otettaisi käyttöön. Nykyi-sin käytössä olevien langattomien verk-kojen haittavaikutuksista on olemassa sa-toja vertaisarvioituja tutkimuksia. https://drive.google.com/file/d/19CbWmdGTn-nW1iZ9pxlxq1ssAdYl3Eur3/view

5G-vetoomuksessa tuodaan esille, että 5G:n käyttöönotto rikkoo kansainvälisiä sopimuksia, kuten YK:n laatimaa julis-tusta lasten oikeuksista. Julistuksessa so-pimusvaltiot sitoutuvat takaamaan lapsil-le ja heidän hyvinvoinnilleen välttämättö-män suojelun ja huolenpidon (artikla 3).

https://www.5gspaceappeal.org/?-fbclid=IwAR0gKJ51xQCJN_r1afFx-TUAF8m3Z-v2sc6jWAfskOgz7BPq-jI1Zn4d6gXMw

Varovaisuusperiaatetta olisi noudatet-tava erityisesti lasten herkkyyden vuoksi. Tutkijat ovat löytäneet paljon älylaitteita käyttävien lasten aivoista poikkeamia, selviää laajan yhdysvaltalaistutkimuksen alustavista tuloksista. Kyse on Yhdysval-tain terveysvirasto NIH:n raportista, joka koskee lähes 12 000 lasta. Yli seitsemän tuntia päivässä älylaitteiden parissa viet-tävillä yhdeksän- ja kymmenvuotiailla lapsilla näkyi aivokuvissa aivokuoren

22

Suomenlehti

ennenaikaista ohenemista. Aivokuori on aivojen uloin kerros, joka prosessoi aisti-informaatiota. https://www.rt.com/usa/446130-screen-time-kids-study/?-fbclid=IwAR3KgTnglkG_cZSCnE-8F99AxTTF-CRlOLU97sdIqBzNb-B0uEZUFkMiI8fQE

700 nuorta koehenkilöä käsittävässä sveitsiläistutkimuksessa todettiin, että matkapuhelinsäteily voi merkittävästi heikentää aivojen suorituskykyä toistu-vien altistusten myötä. https://www.swis-sinfo.ch/eng/hello_mobile-pho-ne-ra-diation-can-weaken-brain-perfor-man-ce/44265924

Euroopan parlamentin (2009) päätök-sen mukaan matkapuhelintukiasemia ei tule asentaa vanhainkotien, koulujen ei-kä terveydenhoitolaitosten läheisyyteen. Nyt 5G-teknologia tuo mukanaan suuren määrän antenneja myös koulujen ja päi-väkotien läheisyyteen, vaikka Euroopan parlamentti on erityisesti huolissaan las-ten ja nuorten altistumisesta sähkömag-neettisille kentille. Siksi Euroopan parla-mentin jäsenet vaativat asukkaiden ja ku-luttajien tiukempaa sääntelyä ja suojelua.

http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?language=en&ty-pe=IM-PRESS&reference=20090401I-PR53233

Euroopan neuvosto suositteli vuonna 2011, että sen jäsenvaltioiden tulisi ryh-

tyä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin erityisesti lasten ja nuorten suojelemi-seksi radiotaajuiselta säteilyltä.

Euroopan neuvoston mukaan, kouluja ja päiväkoteja ei tule käyttää matkapu-helintukiasemina ja näissä lasten oleske-lupaikoissa mikroaaltosäteilyn taso olisi maksimissaan 1 mW/m2 (0,6 V/m). Li-säksi opettajille, vanhemmille ja lapsil-le tulisi järjestää tiedotuskampanjoita mikroaaltosäteilyn riskeistä. Euroopan neuvosto pitää tärkeänä, että kouluissa ja luokkahuoneissa käytetään langallis-ta Internet-yhteyttä ja matkapuhelimien käyttö on tiukasti säädelty koulun tilois-sa. Euroopan neuvosto suosittaa voimak-kaasti ALARA (as low as reasonably achievable, niin alhainen [säteilytaso] kuin kohtuudella saavutettavissa) -peri-aatteen soveltamista, jossa suositellaan varovaisuusperiaatetta erityisesti herkille ryhmille kuten lapsille ja nuorille.

http://assembly.coe.int/nw/xml/XRef/Xref-XML2HTML-en.asp?fileid=17994

Suomessa viranomaiset vetoavat ioni-soimattoman säteilyn raja-arvoihin varo-vaisuusperiaatteesta puhuttaessa. Nykyi-set ionisoimattoman säteilyn raja-arvot huomioivat ainoastaan niin sanotun ly-hytkestoisen lämpövaikutuksen altistuk-sen aikana, mutta eivät kumuloituvia ja biologisia vaikutuksia. Raja-arvopoli-tiikassaan varovaisuusperiaatetta nou-

dattavista maista mainittakoon Sveitsi, Israel, Venäjä, Intia, Italia, Puola, Kiina, Ukraina, Bulgaria, Liettua ja yksittäisistä alueista Kanadan Toronto, Luxemburg, Belgian Vallonia ja Flanderi sekä Itäval-lan Salzburg. Näissä maissa/alueilla on huomattavasti alhaisemmat ionisoimat-toman säteilyn raja-arvot kuin Suomessa. Aiemmin mainitut Italia ja Sveitsi suo-jelevat asukkaitaan myös 5G-teknolo-gian tuottamalta säteilyltä huomattavasti Suomea paremmin, koska tiukemman lainsäädännön vuoksi antenneja ei ole mahdollista asentaa yhtä lähelle asuin-taloja kuin Suomessa.

http://apps.who.int/gho/data/node.main.EMFLIMITSPUBLICRADIOF-REQUENCY?lang=en

Edellä olevan perusteella ja eduskun-nan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastatta-vaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä 5G-teknolo-gian yleistyessä, jotta varovaisuusperiaa-te toteutuu erityisesti koulujen ja päivä-kotien ympäristössä?

Helsingissä 13.2.2019

Eeva-Johanna Eloranta (sd.)

Kuten monessa muussa maassa, alkaa 5G-teknologia Suomessakin toimia 3,5 GHz:n taajuusalueella. Taajuuksien huu-tokauppa päättyi 1.10.2018: Telia sai taa-juuskaistan 3410-3540 MHz, Elisa 3540-3670 MHz ja DNA 3670-3800 MHz:n kaistan.

Vastaavasti Suomen hallitus myön-si marraskuussa 5G-verkkotoimiluvat DNA:lle, Elisalle ja Telialle. Luvat as-tuivat voimaan vuoden 2019 alusta ja perustuvat operaattoreille jo aiemmin järjestettyyn huutokauppaan radiotaa-juuksista.

Valitettavasti Venäjällä on itärajan tuntumassa satelliittien maa-asemia, jot-ka käyttävät erityisesti 3,6–3,8 gigahert-sin taajuusaluetta. Tästä syystä 5G-taa-juuksia on mahdollista rajan läheisyy-dessä käyttää ainakin alkuvaiheessa vain sisätiloissa tai paikallisesti rajoitettuun tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Vastaava tilanne oli aikanaan 4G-tekno-logian (800 MHz) käyttöönoton yhtey-dessä. On hyvin paljon mahdollista, että Venäjä-rajoitusten vuoksi operaattorit saavat vuoden 2019 alusta käyttöönsä erilliset taajuusalueet: Telia 3410- 3480

5G-teknologia käynnistyy Suomessa

MHz; Elisa 3480-3540 MHz; DNA 3540-3600 MHz. Tietysti operaattorit voivat ottaa käyttöönsä huutokaupassa ostamansa yhteneväiset taajuusalueet, mikäli Suomi ja Venäjä saavat sovittua asian (https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/5g-lahtee-matkaan-on-tuen-kiitos-naapurimaan-venajan-ai-heuttamat-rajoitukset-laskevat-5g-n-ka-pasiteetin-noin-puoleen-6749599)

Varmaankin Telia voisi rajoituksetta heti vuoden alusta käyttää omaa taajuus-kaistaansa, josta Telia maksoikin enem-män. Silloin Elisa ja DNA voisivat rajan

23

läheisyydessä käyttää kaistaa 3540-3600 MHz. Muualla Suomessa Elisa ja DNA voisivat käyttää omaa 5G-taajuuskais-taansa. Tämä olisi mahdollista toteut-taa, mikäli Elisa ja DNA ohjelmoisivat 5G-päätelaitteensa hyödyntämään GPS- ja/tai 2G-signaalia.

Venäjän teleoperaattorit haluaisivat myös ottaa 5G-teknologialle käyttöön koko taajuuskaistan 3410-3800 MHz, mutta valtion tasolla vastaavaa päätös-tä ei vielä ole tehty. Kannattaa muistaa, että tulevaisuudessa 5G-teknologia Suo-messa hyödyntää 26 GHz:n taajuuksia. Venäjällä on jo käyttörajoituksia tälle taajuusalueelle.

Miksi alkujaan valittiin 3,5 GHz:n taajuudet 5G-teknologialle? Kyseisellä taajuusalueella voi saavuttaa suhteellisen korkeita siirtonopeuksia (noin 2 Gbit/s) ja päätelaitetiheyksiä. Lisäksi voidaan käyttää mobiiliverkkojen olemassa ole-vaa infrastruktuuria, koska solun säde voi olla samaa luokkaa kuin 4G- (2,6 GHz), tai jopa 3G-teknologiassa (2 GHz). Näin iso säde (siis hyvä peitto) saavutetaan, kun käytetään mMIMO-teknologiaa ja keilan muodostusta (beamforming).

Taloudellisista syistä operaattorit tus-kin rakentavat 5G- (3,5 GHz) verkkoja harvaanasutuille alueille.

Maaseudulle rakennetaan tulevaisuu-dessa 700 MHz:n taajuudella toimivia 5G-verkkoja, jotka takaavat hyvin laajan peiton. Vaikka 5G- (700 MHz) verkon siirtonopeudet ovat vain noin 200 Mbit/s, tämä soveltuu hyvin itseohjautuville au-toille ja esineiden internetille.

Aiemmin puhuttiin paljon siitä, että 5G-verkko toimii senttimetri- tai milli-metriaalloilla. Näin tulee käymäänkin, mutta vasta myöhemmin. Alkuun tulee käyttöön 26 GHz:n taajuus, pääosin teol-

lisuuden tarpeisiin ja alueille, jotka ovat tiheään asuttuja.

Tässä yhteydessä on pakko kertoa uudesta ratkaisusta, joka on osa 5G-tek-nologiaa, ja joka on lähitulevaisuudessa varmasti tulossa Suomeenkin. Muutama suuri kilpaileva operaattori kehittää uutta satelliittiyhteyttä, joka tarjoaa mahdolli-suuden lähes kaikkialla hyvin nopeaan internet-yhteyteen. Tätä varten tarvitaan jopa tuhansia satelliitteja, sijoitettuina noin 300-1000 km etäisyydelle Maasta. Satelliittiyhteyden taajuuskaista voi olla yli 1 GHz:n, käyttötaajuudet olisivat yli 20 GHz. Näin saavutettaisiin lähes kaik-kialla yli 1 Gbit/s nopeus ja viive olisi vain noin 20-50 ms.

Päätelaite sijoitetaan tällaisessa ta-pauksessa pääosin ulkotilaan. Sen anten-nijärjestelmä muodostaa automaattisesti kapean keilan, joka kohdistuu tarvitta-vaan satelliittiin. Päätelaite voi kommu-nikoida sisätiloissa olevien laitteiden kanssa esim. kaapelin ja/tai WLAN:n kautta. Yhteyden heikkoja puolia ovat:- Sisätiloissa yhteys toimii huonosti tai

ei toimi lainkaan- Mobiiliyhteys toimii huonosti tai ei

lainkaan- Viive jää 4G-teknologian tasolle, ei-

kä voi käytännössä laskea 5G-tasolle (1 ms)

- Johtuen tuhansista satelliiteista, pla-neetan ekologinen kuormitus muo-dostuu suureksi. Valitettavasti 5G-teknologia (3,5

GHz) voi aiheuttaa terveysongelmia, koska verkot alkavat toimia laajalti ja tavalla, mistä on vain vähän aiempaa käyttökokemusta: Tutkat, radiolinkit ja satelliittien maa-asemat muodostavat kapeassa keilassa hyvin voimakasta sä-

teilyä, joka kohdistuu pääosin vapaaseen avaruuteen. 5G-tukiasema voi myös muodostaa kapeassa keilassa hyvin voi-makasta säteilyä mMIMO-teknologian ja keilan muodostuksen avulla. Mutta tuki-aseman pääsäteilykeila voi usein kohdis-tua ihmisiin.

Vastaavasti 5G-päätelaite muodostaa mMIMO-teknologian ja keilan muodos-tuksen kautta hyvin voimakasta säteilyä, joka kohdistuu palvelevaan tukiasemaan. Tämä säteily voi kohdistua myös ihmi-seen. Kaupunkialueella monin paikoin altistus voi ylittää jopa tiettyjen maiden viralliset normit.

Euroopan neuvoston parlamentaari-nen yleiskokous (PACE) suosittaa enim-mäistehotiheydeksi 100 µW/m2. Näyttää siltä, että kaupungeissa ei voi millään järkevällä tavalla saavuttaa PACE:n suo-sittelemaa tasoa (100 µW/m2). Sähkö-herkkien ei kannata etsiä asuinpaikkaa sieltä, missä 5G- (3,5 GHz) verkkoa ra-kennetaan.

Terveysongelmia voi tulla myös uu-desta satelliittiyhteydestä. Satelliittien säteily itsessään ei tuota merkittävää haittaa, mutta päätelaitteen vieressä ole-mista pitäisi kuitenkin välttää. Miksi? Tavallinen, satelliitin maa-asema käyttää lautasantennia ja alue, johon maa-asema säteilee, on helposti havaittavissa. Toisin sanoen säteilyn suunta ei muutu koskaan. Uudessa ratkaisussa päätelaitteen sätei-lyn suunta muuttuu. Tästä syystä on hyvä olla kaukana päätelaitteesta. Kannattaa myös suojata asuinpaikka, esimerkiksi asettamalla metallinen suojakilpi asun-non ja päätelaitteen väliin.

Teksti: Georgiy Ostroumov,

Ph.D., Kotka

Terveysalan yhteystietoja

Etelä-Suomen aluehalllintovirastoPuhelinvaihde 0295 016000Itä-Suomen aluehallintovirastoPuhelinvaihde 0295 016800Lounais-Suomen aluehallintovirastoPuhelinvaihde 0295 018000Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoPuhelinvaihde 0295 018450Pohjois-Suomen aluehallintovirastoPuhelinvaihde 0295 017500Lapin aluehallintovirastoPuhelinvaihde 0295 017300Ahvenanmaan valtionvirastoPuhelinvaihde 018 635 270Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia (EOA)puh. (09) 4321FIMEALääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskusPuhelinvaihde 029 522 3341 www.fimea.fiPotilasvahinkolautakunta (Pvltk)puh. 020 743 4343, www.pvltk.fi

Potilasvakuutuskeskus (Pvk)Bulevardi 28, 00120 Helsinki, puh. 040 450 4590, www.pvk.fiLääkevahinkovakuutuspooli, puh. 040 450 4640, www.lvp.fiSosiaali- ja terveysministeriöpuh. (09) 16001, Meritullinkatu 8, 00170 Helsinki, www.stm.fiKuluttajaliitto rypuh. (09) 454 2210, Paciuksenkatu 19, 00270 Helsinkiwww.kuluttajaliitto.fiSuomen Potilasasiamiehet rypj. Tuomas Kumpula, s-posti: tuomas.kumpula@socom.fi puh. 044-7485306Suomen Punainen Ristipuh. (09) 622 4322, www.redcross.fiTerveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)puh. 029 524 6000, PL 30, 00271 Helsinki, www.thl.fiVALVIRA, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoPuhelinvaihde 0295 209111, PL 210, 00531 Helsinki, www.valvira.fiTietosuojavaltuutetun toimistoPuhelinvaihde 0295 666 700, PL 315, 00181 HelsinkiTilastokeskuspuh. (09) 17 341, www.tilastokeskus.fi

ALUEHALLINTOVIRASTOTwww.avi.fi

Kuva: Paavo Koistinen