Suomen Judoliitto

Toimintasuunnitelma ja budjetti 2017

Suomen Judoliitto

Perustettu 1958

2

1 ESIPUHE

Judoliiton toimintaa ohjaa syyskokouksen 2012 hyväksymä strategia, jossa visioksi on asetettu olympiakulta.

Strategia ohjaa suomalaista judotoimintaa kaikilla sektoreilla tavoittelemaan korkeinta mahdollista

suoritustasoa. Strategian neljä päähaaraa ovat hyvin toimivat seurat, alueellinen yhteistyö, keskitetty

liittovalmennus ja arvostava vuorovaikutus. Vision toteutuminen nojautuu vahvasti judokan urapolkuun, joka

on laadittu parhaiden asiantuntijoiden kanssa ja viimeisimmän valmennustiedon mukaisesti.

Judoliitto pyrkii yhdessä olympiakomitean kanssa mahdollistamaan jatkossa kärkilupauksillemme

mahdollisimman optimaaliset olosuhteet huipun tavoittelemiseen. Kotimaista valmennusjärjestelmää

pyritään vahvistamaan ja lisäämään valmentautumisen edellytyksiä. Nuorten ja haastajien kehittymistä

tuetaan aktiivisesti ja tavoitteena on, että yhä useampi nuori jatkaisi urheilu-uraansa aikuisten sarjoissa.

Koulutustoiminnan integroimista valmennustoiminnan kanssa jatketaan. Seuroja autetaan järjestämään

vielä entistäkin laadukkaampaa lasten- ja nuorten toimintaa koulutuksen keinoin. Graduointitoiminnan

siirryttyä kokonaan judoliiton vastuulle tuetaan sen jatkuvuutta. Graduointikoulutuksia ja katakoulutusta

integroidaan osaksi koulutusjärjestelmää. Vuoden aikana selvitetään myös koulutustoiminnan järjestämistä

enemmän osana kamppailulajien yhteistä koulutusjärjestelmää.

Hallinnossa selvitetään mahdollisuudet kamppailulajien yhteistyön syventämiselle ja valmistellaan vuoden

2017 aikana ne toimenpiteet, jotka hallitus katsoo toiminnallisesti ja taloudellisesti hyödylliseksi tehdä.

Kunto- ja harrastekilpailemisen lisäämistä pyritään tukemaan käytettävissä olevin keinoin. Hallinnossa

pyritään jatkamaan kustannustehokkuutta lisääviä toimia ja noudattamaan niitä standardeja, joita

huomattavaa yhteiskunnallista tukea saavilta järjestöiltä edellytetään. Kustannustehokkuuden lisääminen

saattaa avata judoliitolle lisämahdollisuuksia myös urheilijoiden suoraan tukemiseen.

3

2. VALMENNUSVALIOKUNNAN ALAINEN TOIMINTA

Judoliiton valmennustoiminnan tavoite on tuottaa judokoita, jotka kykenevät saavuttamaan arvokisamitaleita aikuisten sarjoissa ja onnistuessaan voittamaan olympiakultaa. Korkealaatuinen valmennus ja opetustoiminta hyödyttävät suoraan tai välillisesti kaikkia judokoita. Nykyisistä maajoukkuevalmennettavista kasvaa myös tulevaisuuden valmentajia ja judo-opettajia. Judossa voi parhaiten kehittyä harjoittelemalla yhdessä mahdollisimman hyvien harjoitustovereiden kanssa. Jos urheilija haluaa saada yhteisöltä tukea ja kilpailla Suomen judomaajoukkueessa, hänen on osallistuttava sen yhteiseen toimintaan.

2.1 Valmennuskeskukset ja akatemiat

Aikuisten ja alle 21-vuotiaiden keskuksena toimii Varala/Tampereen urheiluakatemia. Alle 18-vuotiaiden keskuksena toimii Pajulahti/Päijät-Hämeen urheiluakatemia. Näissä urheiluopistoissa järjestetään kotimainen maajoukkueleiritys, ja näihin akatemioihin on järjestetty päivittäisvalmennusta mainittujen ikäryhmien urheilijoille. Lisäksi päivittäisvalmennus on järjestetty pääkaupunkiseudun urheiluakatemiaan, jonka alueella asuu ja opiskelee suuri keskittymä tavoitteellisesti urheilevia judokoita. Tampereen, Päijät-Hämeen ja pääkaupunkiseudun akatemioissa työskentelee liiton palkkaamia judovalmentajia. Heidän tehtäviinsä on yhdistetty maajoukkuevalmentajan tehtäviä. Lisäksi judoliiton palveluksessa on päävalmentaja. Mahdollisuudet valmennuspäällikön tehtävän perustamiseen selvitetään.

2.2 Maajoukkueet

Liitolla on maajoukkueryhmät aikuisille, alle 21-vuotiaille ja alle 18-vuotiaille. Niihin nimettäviltä urheilijoilta vaaditaan kilpailunäyttöjä ja sitoutumista maajoukkueen toimintaan. Maajoukkueurheilijalta edellytetään osallistumista SM-kisoihin ja muihin valmentajan määräämiin näyttökisoihin

Aikuisten osalta uuden olympiadin ensimmäiset kaksi vuotta aikuisten maajoukkuevalmennuksessa keskitytään judollisen ja fyysisen perustason nostamiseen sekä rankingsijoitusten kohentamiseen niin, että olympiakarsinnan alkaessa parhaat urheilijamme tulevat sijoitetuiksi karsintaturnauksissa ja voivat lähteä kisoihin otollisesta asemasta. Kärkiurheilijoille pyritään yhteistyössä OK:n kanssa mahdollistamaan pitkiä harjoittelujaksoja maailman kehittävimmissä judoympäristöissä. Laajan ryhmän kilpailuohjelmaan kuuluvat Eurooppa-cup ja PM-kisat, joissa täytyy harjaantua ja menestyä ennen siirtymistä GP- ja GS-tasolle. Eurooppa-cup-, Continental Open- ja GP-menestyksen perusteella valitaan joukkueet arvokisoihin.

Alle 21-vuotiaiden maajoukkue osallistuu PM-kisoihin ja muihin lähialuekisoihin. Ykkösmaajoukkue osallistuu myös Eurooppa-cupin kilpailuihin, joiden perusteella valitaan joukkueet arvokisoihin. Alle 18-vuotiaiden maajoukkue osallistuu PM-kilpailuihin ja muihin lähialueen kilpailuihin, ykkösjoukkue myös alle 18-vuotiaiden Eurooppa-cupin kilpailuihin, joiden perusteella valitaan edustajat EM-kisoihin ja Euroopan nuorten olympiafestivaaleille. Alle 15-vuotiaille ja heidän valmentajilleen järjestetään kahdesti vuodessa leiri, jonka tarkoitus on motivoida ja ohjata ikäryhmän nuoria ja heidän ohjaajiaan hyvään harjoitteluun ja pyrkimään ajan tullen maajoukkueryhmiin.

Yläkouluikäisiä judokoita kannustetaan myös osallistumaan urheiluopistoissa järjestettävään yläkoululeiritykseen, jossa harjoitellaan urheilijan elämäntapaa, fyysisiä ominaisuuksia ja judoa. Nuorten valmennuksen päätavoite on, että nuoret urheilijat saavat henkiset, fyysiset ja taidolliset edellytykset kehittyä aikuisiksi huippu-urheilijoiksi. Motivaatiota tuetaan huomioimalla ja kannustamalla myös terävimmän kärjen takana harjoittelevia, jotta hitaamminkin kypsyvät urheilijat voivat saavuttaa täyden kapasiteettinsa.

4

3 KOULUTUSVALIOKUNNAN ALAINEN TOIMINTA

3.1 Koulutustoiminta

Judoliiton koulutusjärjestelmä tarjoaa koulutuksia osaamisen lisäämiseksi judokan urapolun suuntaisesti valmennuksen, ohjaamisen, seuratyön, tuomaritoiminnan ja kouluttajana toimimisen alueilla. Vuonna 2017 kehitetään Judoliiton koulutusten lisäksi myös koulutustoimintaa yhdessä muiden kamppailulajien kanssa. Toimintavuoden koulutustoiminnalla tavoitellaan koko valmennus- ja ohjauskentän näkemysten suuntaamista strategian tavoitteiden suuntaiseksi. Kouluttajina toimivat kouluttajalisenssin omaavat Judoliiton kouluttajakoulutuksen käyneet henkilöt sekä eri alojen ajankohtaiset asiantuntijat.

Koulutuksen suunnitelma:

Kannustetaan judoseurojen ohjaajia ja valmentajia hankkimaan perustietoja ohjaamisesta ja valmentamisesta myös liikunnan aluejärjestöjen koulutuksista markkinoimalla erityisesti VOK 1-sisällön koulutuksia. Jatketaan jäsenistön tietotaidon lisäämistä järjestämällä olemassa olevia 2-tason koulutustapahtumia. Tavoitteena, että kaikki seuroissa toimivat valmentajat ja ohjaajat olisivat vähintään 2 tason valmentajia ja ohjaajia. Pyritään järjestämään urheilijoiden valmentajille ja urheilijoille tietoiskuja ja valmennusluentoja leirien ym. tapahtumien yhteydessä. Kehitetään valmennusryhmiin kuuluville urheilijoille mahdollisuus kehittää valmennusosaamista edustusleirien yhteydessä. Judoliitto toimii edelleen aktiivisena toimijana Olympiakomitean, Valo ry:n ja muiden yhteistyökumppaneiden verkostoissa. Kehitetään muiden kamppailulajien kanssa yhteisiä koulutuksia, joiden avulla jaetaan hyviä käytäntöjä ja laajennetaan osaamista. Seurakehittämistyöryhmän työtä jatketaan, niin, että toimintavuoden aikana saadaan valmiiksi hyvän seuran kriteerit. Graduointikoulutus integroidaan osaksi judoliiton koulutusjärjestelmää vuoden 2017 aikana.

Koulutustapahtumat vuonna 2016:

Ajantasainen koulutuskalenteri löytyy Judoliiton internet-sivuilta osoitteesta http://www.judoliitto.fi/kalenteri/tag/koulutus

3.2 Lasten ja nuorten toiminta

Judoliiton jäsenseurojen lasten ja nuorten judo on kaikille avointa, liikunnallisesti monipuolista, sosiaalisesti kehittävää ja eettisesti kestävää. Muksujudo I, Judoliiton peruskurssiohjaajakoulutus sekä liikunnan aluejärjestöjen VOK1-sisältöiset ohjaajakoulutukset ovat perusta lasten ja nuorten judolle. Vahvistetaan Terve Urheilija –koulutusten markkinointia ja pyritään saamaan ne osaksi judoseurojen jatkuvaa koulutuskulttuuria. Tutkitaan mahdollisuus tehostaa seurojen toteuttaman Liikkuva Koulu-hankkeen toteuttamista. Tällä hetkellä seuroilla on käytössään kamppailulajien muutama vuosi sitten yhdessä tekemät Kamppailutaituri-ohjeet ja materiaalit kamppailullisten liikuntatuntien pitämiseen kouluissa http://www.judoliitto.fi/seuroille/liikkuva-koulu-hanke/. Uuden opetussuunnitelman sekä valtion koulupäivän liikkeen lisäämiseen kohdennettujen resurssien myötä seuroilla on lähivuosien aikana hyvä mahdollisuus paikallisesti aktivoitua kouluyhteistyössä olemalla yhteydessä paikkakunnan Liikkuva Koulu -koordinaattoriin, kerhotoiminnan vastaavaan tai suoraan lähikoulujen rehtoreihin. Kannustetaan seuroja tekemään pitkäjänteisiä, uskottavia ja uuteen opetussuunnitelmaan sekä sen tavoitteisiin nojaavia yhteistyöhankkeita lähikoulujen kanssa. Erinomaisia esimerkkejä vastaavista malleista on esimerkiksi yleisurheilun ja palloilulajien puolelta jo useita.

5

Judon peruskoulutuksissa jatketaan kaikille avoimen toiminnan periaatetta, joka ei sulje pois erityistä tukea tarvitsevaa lasta. Kaikille avointa judoa – hyvistä käytännön toimintamalleista kerrotaan lasten ja nuorten ohjaajakoulutuksissa siirtäen niitä seurojen saleille judon ”yhteisen hyvän” periaatetta noudattaen. Lasten ja nuorten judotoiminnassa Judoliitto kannustaa jäsenseurojaan hyödyntämään Valo Ry:n laajaa ja kattavaa palvelutarjontaa.

Judoliitossa noudatetaan Lasten ja nuorten kilpailutoiminnan yleisiä suosituksia. Judoliitto on mukana kamppailulajien yhteisessä Kamppailija ei kiusaa – kampanjassa. Sinettiseurojen kriteereitä tutkitaan myös yhdeksi osaksi hyvän seuran kriteerejä. Sinettiauditointeja jatketaan vuonna 2015 uudistettujen kriteerien mukaan, joissa lähtökohtana on jokaisesta toiminnassa mukana olevasta lapsesta ja nuoresta välittäminen. Judoliiton sinettiseurojen tapaaminen järjestetään joka toinen vuosi yhdessä muiden kamppailulajien kanssa. Välivuosina Valo ry. järjestää valtakunnallisen sinettiseminaarin, jossa judoseura myös ovat mukana.

3.3 Sovellettu judo

Vuonna 2017 sovellettu judo panostaa ulkomaisiin tapahtumiin ja kansainväliseen toiminnan kehittämiseen sekä ohjaajien kouluttamiseen. Suomessa Pajulahdessa järjestetään Pajulahti Games -kilpailutapahtuma 20.-22.1.2017. Pajulahti Games-tapahtumaa Judoliitto on järjestämässä VAU:n ja muiden lajiliittojen kanssa. Pajulahti Games on avoin kaikille harrastajille. Pajulahti Games kisojen yhteydessä myös pidetään Sovelletun Judon kokous yhdessä eri seurojen aktiivi valmentajien kanssa. Kokouksessa kartoitetaan urheilijoiden valmennusryhmää sekä valmentajasopimuksia sekä muita käytännön asioita.

Sovellettu aikuisten kilparyhmä suunnittelee kilpailumatkaa Kreikkaan kesäkuussa. Leirin ja kilpailut Ateenassa järjestää Special Needs Judo Foundation yhdessä Kreikan sovelletun judon päävalmentajan kanssa. Toinen ulkomaan kilpailumatka on syksyllä 2017 Ruotsissa Göteborg Open. SM-kisat käydään Turussa miesten ja naisten SM-kisojen yhteydessä 20.-21.5.2017. Syksyllä toinen kotimainen leiri pidetään Pohjois-Suomessa, joko Rovaniemellä tai Oulussa, tavoitteena aktivoida toimintaa Pohjoisen seuroissa.

Vuonna 2017 on kaksi kotimaista leiriä. Toinen järjestetään tammikuussa Pajulahti Gamesien yhteydessä ja toinen syksyllä Pohjois-Suomessa. Molemmat leirit ovat avoimia kaikille harrastajille. Leirien lisäksi seurat järjestävät pienempiä paikallisia tehostamispäivä sekä yhteistreenejä naapuriseurojen kanssa. Kata toiminnasta kiinnostuneiden etsintää jatketaan ja mahdollista toiminnan aloittamista harkitaan. Tavoite on saada syksyn 2017 Göteborg Openiin ainakin yksi pari kilpailemaan sovelletun Kata kilpailuihin.

3.4 Kuntojudo

Kuntojudo on aikuisten työikäisten ja ikääntyvien harrastajien toimintamuoto, jossa harjoittelulla kehitetään judotaitoja ja ylläpidetään harrastajan kuntoa, kehitetään tasapinoa ja liikkuvuutta sekä tarjotaan hyvä sosiaalinen yhteisö judon periaatteiden mukaan. Judoliitto tarjoaa apua judopainotteisen terveysliikunnan suunnitteluun jäsenseuroilleen, tavoitteena auttaa seuraa luomaan iäkkäämmille harrastajille sopiva harjoittelumuoto. Judoliitto järjestää ohjaajille kuntojudon peruskoulutusta.

Koulutusta kehitetään judo-ohjaajia ymmärtämään ikääntymisen fysiologiaa ja problematiikkaa ohjauksessa ja harjoituksen toteutuksessa. Lisätään seurojen mahdollisuuksia tarjota aikuisille ja ikääntyville henkilöille uusia judollisia harjoituksia kaatumistapaturmien ennaltaehkäisyn näkökulmasta.

3.5 Katatoiminta

Katakilpailutoiminnasta vastaa katavaliokunta, joka valmistelee ja päättää kansainvälisten arvokilpailujen joukkuevalinnat ja järjestää katakoulutusta. Katakilpailujen kustannuksista vastaavat osallistujat.

6

3.6 Graduointitoiminta

Vyökoeasioita varten judoliiton hallituksen koulutusvaliokunnan alaiseksi perustetaan vyökoekomissio, jonka

tehtävät on lueteltu judoliiton hallituksen vyökoesäännöissä. Hallitus valitsee vyökoekomissioon

ensimmäisenä toimintavuotena kuusi jäsentä (kaksi yhdeksi vuodeksi, kaksi kahdeksi vuodeksi ja kaksi

kolmeksi vuodeksi). Heidän keskuudestaan hallitus nimittää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan

kuultuaan vyökoekomissioon valittuja jäseniä. Hallitus ja toimisto tukevat vyökoekomission toimintaa

vuonna 2017 kaikin tavoin vyökoejärjestelmän sujuvan jatkumisen takaamiseksi. Tärkeintä on saada

graduointiasioille sujuvat prosessit vuoden 2017 aikana. Vyökoekomissio suunnittelee vuoden 2017

graduointitapahtumat ja graduointikoulutukset toimintansa aluksi yhteistoiminnassa liiton toimiston kanssa.

Hallitus tutkii vuoden 2017 aikana vuonna 2016 voimaan astuneiden graduointisääntöjen toimivuuden ja

tarvittaessa tekee tarkennuksia niihin.

7

4 Hallintovaliokunnan alainen toiminta

4.1 Reilu Peli Judoliitossa

Suomen Judoliitto on toiminnassaan sitoutunut Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio VALO ry:n

yhteisten Reilun Pelin eettiseen ohjeistoon. Judoliitto suosittaa Reilu Peli eettisen ohjeiston noudattamista

jäsenseuroilleen. Ohjeiston viisi perusperiaatetta ovat:

1. Jokaisen tasavertainen mahdollisuus liikuntaan ja urheiluun.

2. Vastuu kasvatuksesta.

3. Terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen.

4. Rehellisyys ja oikeudenmukaisuus.

5. Luonnon kunnioittaminen ja kestävään kehitykseen pyrkiminen.

Reilu Peli suositusten keskeisin sisältö on hyvien käytöstapojen ja toisen ihmisen kunnioittamisen vaaliminen

sekä yhteiskunnan yleisten pelisääntöjen ja lain kunnioittaminen Judoliiton alaisessa toiminnassa. Judoliitto

toteuttaa kamppailulajien yhteistä vuonna 2015 hyväksyttyä yhdenvertaisuussuunnitelmaa.

4.2 Kilpailu- ja sääntövaliokunta

Kilpailu- ja sääntövaliokunta valmistelee vuosittain kilpailumääräyksiin tulevat muutokset. Valiokunta vastaa

kotimaisten turnausten valvonnasta ja raportoi niistä tarvittaessa liiton hallitukselle.

4.3 Antidoping-ohjelma

Judoliitto jatkaa antidoping-työtä vuoden 2009 kevätkokouksen hyväksymän Antidoping-ohjelman

mukaisesti. Vuonna 2016 perustettu Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry vastaa urheilun eettisyyden

vahvistamisesta Suomessa: esimerkiksi antidopingtoiminnasta sekä urheilukilpailujen tulosten

manipuloinnin ja katsomoväkivallan ehkäisystä. Antidopingtoimikunta säilyy edelleen aputoiminimenä

järjestön toiminnassa. Suomen Judoliiton Antidoping-ohjelma päivitetään yhteistyössä vuoden 2017 aikana

Antidopingtoimikunnan ja muiden kamppailulajien kanssa.

Judoliitto jakaa urheilijoille ja seuroille antidoping-materiaalit ja järjestää edustusvalmennusryhmiin

kuuluville judokoille antidoping-luentoja. Judoliiton työsopimuksiin ja valmennustukisopimuksiin

sisällytetään antidoping-pykälät. Antidoping-työn etenemisestä raportoidaan Judoliiton kotisivuilla ja

toimintakertomuksessa. Judoliitto on sitoutunut noudattamaan voimassa olevaa WADAn (maailman

antidopingtoimisto) hyväksymää Maailman antidopingsäännöstöä. Suomen antidopingsäännöstö perustuu

Maailman antidopingsäännöstöön. Yhteistä antidoping-ohjelmaa valmistellaan muiden kamppailulajien

kanssa.

Lauri Malinen jatkaa Euroopan Judo Unionin antidoping-työstä vastaavan lääketieteellisen komission

jäsenenä.

4.4 Viestintä ja markkinointi

Liiton ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä ja markkinoinnista vastaa viestintä- ja markkinointityöryhmä.

Viestinnän käytännön toteutuksesta vastaa toiminnanjohtaja yhdessä valiokuntien ja työryhmien

puheenjohtajien sekä henkilöstön kanssa.

8

Judoliiton tiedotuskanavia ovat Judolehti, Judoliiton internet-sivut www.judoliitto.fi, liiton Facebook –sivut,

Twitter –tili, Judolehden Youtube –kanava ja liiton Instagram – sivut. Vuoden 2017 aikana Judoliiton

sähköisten tiedotuskanavien kehitttämistä jatketaan edelleen. Judoliitto tekee varainhankintaa etsimällä

yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä tukijoiksi huippua tavoitteleville suomalaisille judokoille ja

maajoukkueryhmille. Judoliiton pääyhteistyökumppanit esitellään internet-kotisivuilla www.judoliitto.fi ja

liiton sosiaalisen median sivuilla.

4.5 Judoliiton jäsenyydet eri yhteisöissä

Suomen Judoliitto on seuraavien yhteisöjen jäsen: Kansainvälinen Judoliitto (IJF), Euroopan Judo Unioni

(EJU), Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry (VALO), Suomen Olympiakomitea (OK), Suomen

Valtakunnan Urheiluliitto (SVUL), Urheilutyönantajat.

4.6 Kamppailulajiliittojen yhteistyön tiivistäminen

Kamppailulajiliittojen yhteistyön kehittäminen jatkuu myös vuonna 2017. Yhteisten toimitilojen lisäksi

yhteistä säännöstöä ja normistoa on jo kehitetty. Vuoden 2017 pääpainopisteinä yhteistyössä ovat hallintoon

ja koulutukseen liittyvät asiat. Kamppailulajien jo aiemmin käynnistyneitä yhteistyömuotoja jatketaan

edelleen kehittäen koulutuksessa, nuorisotoiminnassa ja kampanjoissa.

4.7 Tuomarikomission toiminta

Tuomarikomissio johtaa Judoliiton tuomaritoimintaa puheenjohtajansa johdolla. Tuomarikomissio tiedottaa

toiminnastaan Judoliiton internetsivuilla julkaisemalla kokoustensa pöytäkirjat sekä ajankohtaistiedotteita.

Kehityshaluisia tuomareita tuetaan myöntämällä matkustusstipendejä sekä kotimaisiin että ulkomaisiin

kilpailuihin. Stipendin saamisen ehtona on halu kehittyä tuomarina sekä raportti kilpailusta. Tuomariraportit

julkaistaan Judoliiton internetsivuilla.

Tuomarikouluttajat vastaavat koulutusten järjestämisestä. Tavoitteena on tuomarimäärän kasvattaminen ja

peruskursseja järjestetään tasapuolisesti eri paikkakunnilla. Toiminnassa otetaan huomioon uusien

graduointisääntöjen vaatimus tuomarin peruskurssin teoriaosasta 1. kyu vyöarvoon. Tuomareiden

jatkokoulutusten ajankohta on loppuvuosi. Vuoden pääkoulutuksen osalta tavoitteena on tehdä yhteistyötä

muiden pohjoismaiden judoliittojen kanssa. Erityisjudon ja näkövammaisten judon tuomarivastaava

kouluttaa tuomareita omien erityisvaatimusten mukaisesti tarvittaessa.

Tuomarit nimetään kilpailuihin Suomen Judoliiton voimassa olevien kilpailumääräysten mukaisesti.

Tuomarikomissio nimeää tuomarit arvo- ja valiokilpailuihin. Kaikkiin muihin kilpailuihin tuomarit kutsuu

kilpailun järjestäjä, jota avustaa tarvittaessa tuomarikomission nimeämä tuomarikoordinaattori.

Suomalaiset tuomarit kansainvälisiin kilpailuihin ulkomaille hyväksyy tuomarikomissio. Tuomarit osallistuvat

kansainvälisiin kilpailuihin oman suunnitelmansa mukaisesti, kuitenkin sellaisia kilpailuja suosien, joihin

lähtee joukkue kotimaasta.

Kansainväliset tuomarit osallistuvat arvokilpailuihin luokituskilpailuista saamiensa luokitusten mukaisesti.

Kun EJU tai IJF nimeää suomalaistuomarin kilpailuun, osallistuu hän kilpailuun liiton kustannuksella. IJF:n ja

EJU:n tuomariseminaareihin osallistuu kumpaankin kaksi kansainvälistä tuomaria Suomesta.

9

4.8 Hallinto

Luottamushenkilöjohtaminen

Suomen Judoliiton korkeinta päätösvaltaa käyttää jäsenseurojen edustajista koostuva yhdistyksen kokous,

joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa kevät- ja syyskokoukseen. Judoliiton toimeenpanevana elimenä

työskentelee vuosikokouksen valitsema hallitus. Liiton hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi 6-9

jäsentä. Puheenjohtajiston muodostavat hallituksen puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa.

Judoliitto on sitoutunut toiminnassaan Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio VALO ry:n Urheilun

Hyvä hallintotapa asiakirjan ohjeisiin ja suosittaa jäsenseurojaan sitoutumaan niihin soveltuvin osin.

Hallituksen alaisena toimivat päätöksentekoa valmistelevat työvaliokunta ja muut valiokunnat sekä erilaiset

työryhmät ja toimikunnat. Valiokuntien tehtävät ja henkilövalinnat vahvistaa hallitus. Hallituksen alaisena

toimii liiton toimisto.

Vapaaehtoiset Judoliitossa

Judoliiton toiminnassa on mukana palkatun henkilöstön lisäksi kaikkiaan noin 80 henkilöä erilaisissa

luottamus-, kouluttaja- ja oto-tehtävissä. Henkilöt edustavat Judoliiton seurakenttää hyvin laajasti.

Vuosittain liiton toiminnassa mukana olevat henkilöt tulevat 30–40 eri seurasta.

Operatiivinen johtaminen

Judoliiton operatiivisesta johtamisesta ja taloudesta vastaa toiminnanjohtaja apunaan liiton henkilökunta.

Toiminnanjohtaja vastaa myös liiton ulkoisen rahoituksen hankkimisesta. Toiminnanjohtajan esimiehenä

toimii liiton puheenjohtaja.

Hallituksen alustava kokoussuunnitelma vuonna 2017 on seuraava:

1. Järjestäytymiskokous tammikuussa.

2. Tilinpäätöskokous helmi-maalikuussa.

3. Seurantakokous kesäkuussa.

4. Suunnittelukokous elokuussa.

5. Budjetti- ja toimintasuunnitelmakokous lokakuussa.

6. Työkokous marras-joulukuussa.

Tarpeen vaatiessa hallitus kokoontuu useammin ja valmistelee asioita myös omassa suljetussa Facebook-

ryhmässään.Hallituksen puheenjohtajistosta koostuva työvaliokunta valmistelee tulevan hallituksen

kokouksen asioita. Työvaliokunta voi myös päättää kokouksessaan asioista, jotka myöhemmin hyväksytetään

hallituksen kokouksessa.

Toimisto

Suomen Judoliiton toimisto on Valo ry:n talossa osoitteessa Radiokatu 20, 00240 Helsinki.

Puhelin: 050-3847030, e-mail: toimisto@judoliitto.fi

Internet-osoite: www.judoliitto.fi

Judoliiton palkattu henkilöstö (syksyllä 2016):

Miikka Neuvonen, toiminnanjohtaja, määräaikainen 31.12.2016 saakka

Pekka Lehdes, toimivapaalla 1.12.2015 – 31.12.2016

Tuula Falenius, toimistosihteeri

10

Markus Pekkola, nuorten olympiavalmentaja ja pääkaupunkiseudun urheiluakatemian valmennus

Jaakko Saari, päävalmentaja

Otto Favén, alle 18-vuotiaiden valmentaja ja Päijät-Hämeen Urheiluakatemian valmennus

Tapio Mäntymäki, osa-aikainen, Tampereen Urheiluakatemian valmennus

Petteri Luukkainen, koulutus- ja nuorisopäällikkö, Varalan Urheiluopisto toimii varsinaisena

palkanmaksajana, Judoliitto ostaa ostopalveluna 50% työajasta

4.9 Maksut Judoliitossa

Jäsenmaksu

Jäsenmaksu kaudelle 1.9.2016 – 31.8.2017 on päätetty syyskokouksessa 28.11.2015. Jäsenmaksu on alle 7-

vuotiaista 41 euroa ja yli 7 -vuotiaista 76 euroa per sporttirekisteriin rekisteröity jäsen. Esitämme

jäsenmaksuksi kaudelle 1.9.2017 – 31.8.2018 alle 7 -vuotiaista 41 euroa ja yli 7 -vuotiaista 76 euroa per

sporttirekisteriin rekisteröity jäsen.

Jäsenmaksujen laskutusaikataulu

Jäsenmaksulaskutus jäsenkaudesta 1.9.2016-31.8.2017 tehdään lokakuun ensimmäisellä viikolla 2016, muut

laskutukset ovat: joulukuu 2016, maaliskuu 2017 ja heinäkuu 2017, jolloin laskutetaan ne jäsenet, joita ei

vielä kyseisellä jäsenmaksukaudella laskutettu. Heinäkuun 2017 laskutus on ns tasauslaskutus, jolloin

laskutetaan Sporttirekisterissä aktiivisena olevien ja jo laskutettujen jäsenten ero. Jäsenmaksulaskutus

jäsenkaudesta 1.9.2017-31.8.2018 tehdään lokakuun ensimmäisellä viikolla 2017, joulukuussa 2017 sekä

maalis- ja heinäkuussa 2018, jolloin laskutetaan ne jäsenet, joita ei vielä kyseisellä jäsenmaksukaudella

laskutettu.

Jäsenvakuutus

Jäsenvakuutuksen voimaantulo ja vakuutusturva kerrotaan Judoliiton kotisivuilla julkaistussa

tuoteselosteessa.

Judoliiton jäsenseuran ja jäsenseuran jäsenen jäsenedut jäsenkaudella 1.9.2016 – 31.8.2017

Judoliiton jäsenseuran jäsenet saavat:

tapaturmavakuutuksen judoharrastusta varten muksujudokoille, peruskurssilaisille, kilpailijoille,

huippu-urheilijoille, valmentajille, ohjaajille, tuomareille, seurojen talkootyöntekijöille tai

toimitsijoille

aikakausilehtimuotoisen Judolehden

oman seuransa nimellä varustetun jäsenkortin

oikeuden osallistua Judoliiton alaiseen kilpailutoimintaan ilman erillistä kilpailulisenssiä

oikeuden osallistua Judoliiton ja sen alueiden ohjaaja- ja valmentajakoulutukseen sekä

tuomarikoulutukseen

oikeuden suorittaa Judoliiton tunnustamia vyöarvoja, joista vyöarvon suorittaja saa itselleen

näyttävän vyödiplomin

mahdollisuuden tulla valituksi Judoliiton edustusvalmennusryhmien harjoitusleireille sekä

ulkomaisiin kilpailutapahtumiin, joihin Judoliitto lähettää joukkueita

mahdollisuuden tulla valituksi Judoliiton valmennustukea nauttivien urheilijoiden ryhmään.

Judoliiton jäsenseuran oikeudet ja etuudet

Edellä mainittujen judon harrastajille suunnattujen etuuksien lisäksi Judoliiton jäsenseurat saavat:

11

Kattavasti tapaturmavakuutetun harrastajakunnan. Kaikki Sporttirekisteriin rekisteröidyt seurojen

jäsenet ovat tapaturmavakuutettuja judoa harrastaessaan. Lisäksi seurojen vapaaehtoistyötä

tekevät valmentajat, ohjaajat, talkootyöntekijät ja toimitsijat kuuluvat tapaturmavakuutuksen sekä

vastuuvakuutuksen piiriin kolmannelle osapuolelle tapahtuvien vahinkojen varalta.

Internet-pohjaisen Sporttirekisterin, jossa jäsenistön osoitetiedot päivittyvät automaattisesti

muuttoilmoituksen myötä Postin tietokannasta. Sporttirekisteristä löytyvät myös

vyöarvosuoritukset, koulutusmerkinnät ja ansiomerkit. Seurassa voidaan myöntää Judoliiton

tunnustamia vyöarvoja vain Sporttirekisterissä oleville jäsenille.

Jäsenseurat voivat palkita ja kiittää ansioituneita seuratyöntekijöitään Judoliiton ansiomerkeillä, joita

voidaan myöntää ansiomerkkisääntöjen puitteissa.

Judoliiton jäsenseurat ovat mukana Suomen Liikunnan ja Urheilun musiikin julkista esittämistä

koskevassa sopimuksessa. Näin ollen jäsenseuran ei tarvitse erikseen maksaa TEOSTO tai GRAMEX

korvauksia seuran järjestämissä tilaisuuksissa soitetusta musiikista.

Jäsenseurojen yhteystiedot julkaistaan Suomen suosituimman judoportaalin www.judoliitto.fi

sivuilla.

Jäsenseurat voivat käyttää Judoliiton nettisivuilla julkaistuja uutisia ja aineistoja omassa

viestinnässään lähteen mainiten.

Jäsenseurat voivat markkinoida omia kilpailu- ja leiritapahtumiaan Judoliiton viestimissä

Judolehdessä, nettisivuilla ja seurapostissa.

Judopassit ja graduoinnit

Judopassi Seurahinta 34 €

Judopassi Liiton suositus jäsenhinta 40 €

Nuorten judopassi Seurahinta 34 €

Nuorten judopassi Liiton suositus jäsenhinta 40€

Seuragraduointi Seurahinta 20€ rekisteröinti liittoon

Seuragraduointi Liiton suositus jäsenhinta 30€

Liittograduointi Jäsenhinta 120 €

Kilpailujen ilmoittautumismaksut

Kilpailu Maksu Järjestäjän osuus Liiton osuus

SM-kilpailut M&N 70€ 50€ 20€

SM-kilpailut U18&U21 45€ 35€ 10€

Joukkue SM 120€/joukkue 100€ 20€

Kata SM 40€ 30€ 10€

Erityisryhmien SM 40€ 30€ 10€

Alueelliset joukkuekilpailut

85€/joukkue 85€

Samurai Cup ja NFJO 35€ 30£ 5€

Muut arvo- ja valiokilpailut

25€ 20€ 5€

Alempien vöiden mestaruuskilpailut

25€ 20€ 5€

Kansalliset kilpailut (suositus)

25€ 25€

Kalenterimaksu

12

Tapahtumat, joissa osallistujia on 99 tai vähemmän, maksavat kalenterimaksua 100 euroa. Tapahtumat,

joissa osallistujia on 100 tai enemmän, maksavat kalenterimaksua 140 euroa. Leiritapahtumat kalenteriin

maksavat 120 euroa. Kalenterimaksua ei peritä liiton myöntämistä tapahtumista, joista järjestäjä maksaa

osallistujakohtaisen osuuden liitolle. Kalenterimaksu oikeuttaa tapahtuman julkaisemiseen liiton kotisivuilla

Judoliiton tapahtumakalenterissa sekä tapahtumakutsun julkaisemiseen liiton kotisivuilla.

Tapahtumamainoksen tai -ilmoituksen julkaisemisesta Judolehdessä on erillinen hinnasto.

Seurojen ja alueiden koulutusten hinnat

Kurssi Liiton osuus Suositushinta osallistujille

Judon perusteet 20€ 65€

Oppimisen ja opettamisen perustaidot judossa

20€ 65€

Seurat/alueet päättävät itsenäisesti kurssien hinnat. Liiton osuuden vastineeksi seurat/alueet saavat kurssien

koulutusmateriaalin ja liiton kouluttajakoulutuksen. Judon perusteet -koulutus on mahdollista järjestää

seuratasolla.

Ansiomerkkien hinnat.

Kultainen ansiomerkki kultaisin reunuksin 250 €

Hopeinen ansiomerkki hopeisin reunuksin 200 €

Kultainen ansiomerkki 170 €

Hopeinen ansiomerkki 160 €

Pronssinen ansiomerkki 100 €

Huomionosoitukset

Judoliitto palkitsee vuoden aikana menestyneitä judokoita sekä ansioituneita valmentajia, kouluttajia,

seurajohtajia, tuomareita ja seuroja sekä yhteistyökumppaneita.

Hallituksen kokouspalkkiot

Hallitus esittää syyskokoukselle 2016, että hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2017 hallituksen

kokouksista 50 euron kokouspalkkio per läsnä oltu kokous. Puhelin- tai sähköpostikokouksista ei makseta

kokouspalkkiota.

13

5 Talous ja budjetti 2016

Judoliitto on taloudellista voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys. Vuoden 2017 budjetti on laadittu noin 21 tuhatta euroa ylijäämäiseksi aikaisempien tappioiden kompensoimiseksi. Budjetin 2017 mukaan Judoliiton varsinainen toiminta toteutetaan 708 000 euron tappiolla, jota katetaan varainhankinnalla 238 000 euroa ja avustuksilla 492 000 euroa.

Ensi vuoden suunnitelma on vahvistaa valmennustoimintaa. Tämän tukemiseksi kulutietoisuutta kaikkialla liiton toiminnassa pyritään lisäämään vuonna 2017. Judoliitto tuottaa lisäarvopalveluita jäsenilleen ja tämän oman toiminnan on arvioitu olevan entistä vahvempaa ensi vuonna. Dan graduointien siirtyessä liiton alaisuuteen tulee Judoliitolle uusia eriä, jotka on otettu huomioon koulutusvaliokunnan alla. Myös omaa koulutustoimintaa pyritään vahvistamaan ensi vuonna.

Avustukset muodostavat noin 40% Judoliiton tulovirrasta. Suomen Judoliitto on hakenut edellisten vuosien tapaan tukea Opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja Suomen Olympiakomitealta, sekä Urheiluopistosäätiöltä. Suurin osa tuista on kohdennettu hallintoon ja liiton toimintaan, sekä valmennukseen. Päätökset ensi vuoden avustuksista tulevat vuoden 2017 puolella.

Judoliitto on vahvasti mukana kamppailulajien yhteisprojektissa myös vuonna 2017. Kuluja projektista ei liitolle tule, sen sijaan projektin myötä saatavien kuluvähennysten kartoitusta jatketaan.

SUOMEN JUDOLIITTO RY

Budjetti tuloslaskelmamuodossa ilman U18 EM kisoja

Koko vuosi

2016 budjetti

Koko vuosi

2016 arvio

Koko vuosi

2017 budjetti

Varsinainen toiminta -737 450 -679 280 -707 953

Tuotot 347 250 321 171 445 797

Kulut -1 084 700 -1 000 451 -1 153 750

Varainhankinta 243 750 237 150 238 000

Sijoitus- ja rahoitustoiminta -750 -1 172 -752

Yleisavustukset 530 000 497 000 492 000

Tilikauden tulos 35 550 53 698 21 295

14

SUOMEN JUDOLIITTO RY

Budjetti valiokunnittain

Koko vuosi

2016 budjetti

Koko vuosi

2017 budjetti

VALMENNUSVALIOKUNTA -207 200 -243 827

Tuotot 224 750 287 599

Kulut -531 950 -621 426

Avustukset 100 000 90 000

KOULUTUSVALIOKUNTA 30 100 51 930

Tuotot 98 600 148 018

Kulut -68 500 -98 088

Avustukset 0 2 000

HALLINTOVALIOKUNTA 212 650 213 192

Tuotot toiminta 23 900 15 180

Kulut toiminta -485 000 -434 988

Tuotot varainhankinta 243 750 233 000

Avustukset 430 000 400 000

U18 EM 2016 30 000 0

Tuotot 310 000 0

Kulut -280 000 0

Varainhankinta 0 0

Avustukset 0 0

YHTEENSÄ 65 550 21 295

15