Suomen historiaa taiteen näkökulmasta

Aikamatka22.2.-13.4.2012

2

Ensimmäinen merkki vuonna 1890 Aleksanteri

III:n antaessa postimanifestin. Virallisesti ensimmäinen sortokausi alkoi vuonna

1899, Venäjän keisari Nikolai II:n antaessa helmikuun manifestin.

Manifesti herätti välittömiä vastareaktioita. Taiteilijat heräsivät venäläistämisyrityksiin ja

1800-luvun tyylisuuntaus kansallisromantiikka nousi Suomen kulttuurielämässä erityisesti esiin 1890-luvulla ja kukoisti 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana.

Ensimmäinen sortokausi

3

Helmikuun manifesti 1899

Manifestin perussisältö: Venäjän perustuslakien mukaisessa järjestyksessä säädettävät yleisvaltakunnalliset lait astuvat voimaan myös Suomessa.

Manifestin tarkoitus oli kytkeä Suomen armeija yhä tiiviimmin kiinni Venäjän sotalaitokseen.

Vuonna 1901 laadittu asevelvollisuuslaki oli ainut laki, joka helmikuun manifestin nojalla säädettiin.

Klikkaa linkkiä ja kuuntele lisää.

4

HyökkäysTekijä: Eetu Isto (1899)

5

Sammon taonta

Tekijä: Akseli Gallen-Kallela (1893)

6

Aino-triptyykkiTekijä: Akseli Gallen-Kallela (1891)

7

Kesäkuun yöTekijä: Eero Järnefelt (1889)

8

Jean Sibelius: Finlandia-hymni

Kuvataiteilijoiden lisäksi kansallisromantiikan piirteitä voidaan havaita myös muiden taiteilijoiden töissä.

Marraskuussa 1899 esitettiin Suomen historiaa ilmentävä kuusiosainen kuvaelma, jonka kohtaukseen Suomi nousee, Jean Sibelius sävelsi Finlandia-hymnin.

Samaan kuvaelmaan Eino Leino ja Jalmari Finne kirjoittivat kansallisen taustatekstin.

Kuuntele hymni.

Jean Sibelius

9

Runo teoksesta Katajainen kansaniTekijä: Juhani Aho (1899)

10

Marraskuun manifesti 1905

Venäjän keisari Nikolai II antoi marraskuussa 1905 manifestin, joka lakkautti helmikuun manifestin sisältämät säädökset.

Manifestiin sisältyi lupaus kansanedustuslaitoksen uudistamisesta, joka toteutui Suomessa kesällä 1906.

Manifestin taustalla oli Venäjän huono menestys Japania vastaan käydyssä sodassa 1904-05 sekä Pietarissa lokakuussa 1905 puhjennut suurlakko.

Klikkaa linkkiä ja kuuntele lisää.

11

Toinen sortokausi alkoi vuonna 1908. Venäjän keisari vahvisti vuonna 2010 lain

yleisvaltakunnallisesta lainsäädäntöjärjestyksestä. Tärkein yleisvaltakunnallinen laki oli vuonna 1912

säädetty yhdenvertaisuuslaki, jonka myötä Venäjän kansalaiset saivat samat oikeudet Suomessa mitä suomalaisilla oli.

Vuonna 1914 julistettiin ”Suuri venäläistämisohjelma”, joka jäi toteuttamatta Venäjän joutuessa maailmansotaan.

Toinen sortokausi

12

Maailmansodan puhkeaminen herätti

suomalaisissa toiveita sortokausien loppumisesta. Pieni joukko aktivisteja ryhtyi suoraan toimintaan

tavoitteenaan irrottaa Suomi kokonaan Venäjästä. Jääkäriliike syksyllä 1914.

Haaveet toteutuivat jo vuonna 1915 heidän lähtiessä Saksaan sotilaalliseen koulutukseen.

Samaan aikaan kun jääkärit kouluttautuivat Saksassa, liittyi noin tuhat vapaaehtoista suomalaista Venäjän armeijaan.

Ajatus itsenäisestä Suomesta…

13

Suomen itsenäistyminen

Toinen sortokausi päättyi vuonna 1917 maaliskuun vallankumoukseen: keisari luopui vallastaan Venäjän väliaikainen hallitus peruutti laittomat sortotoimet.

Suomi julistautui 6.päivä joulukuuta 1917 itsenäiseksi.

Itsenäistyminen ei yhdistänyt kansalaisia, vaan sitä seurasi sisällissota, joka syttyi tammikuussa 1918.

14

Helmikuun manifesti: Wikipedia Hyökkäys: Wikipedia Sammon taonta: Wikipedia Aino-triptyykki: Wikipedia Kesäkuun yö: Wikipedia Jean Sibelius: Wikipedia Marraskuun manifesti: Wikipedia Suomen lippu: Wikimedia, Janne Karaste

Kuvalähteet