Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

IV: Osmanit ja EspanjaRisto Marjomaa

https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos > Opiskelu ja opetus > Oppiaineet > yleinen historia > kurssimateriaalit

2

Keskiaikainen sotalaitos

Perusta sosiaalinen:– kokosi yhteisön sotaan lojaalisuussuhteilla– kaikki vastaavat omasta ylläpidostaan

Ongelmat hallitsijan kannalta:– lyhyitä ja rajoitettuja sotaretkiä– uskollisuus ehdollista– alamaisten kyky itsenäiseen sodankäyntiin

Yritettiin korvata osin palkkajoukoilla

3

Byrokraattinen sotalaitos

Lähtökohta valtion vahvistaminen: – resurssien tehokkaampi kokoaminen– väkivalta hallitsijan monopoliksi

Toimintamalli:– tarjoaa verotuksen vastineeksi turvallisuutta– luo hierarkkisen organisaation

Mahdollistaa vallan nopean kasvattamisen

4

Risti ja puolikuu

Vuosisatainen taistelu Välimerestä:– Itä: Konstantinopoli ja Balkan

– Länsi: Iberian niemimaa ja Maghreb

Byrokraattisten sotalaitosten nousu:– Osmanien sulttaanikunta

– Espanjan kuningaskunta (+Habsburgit)

5

Osman-dynastia

Perustajana Osman Bey (1281-1326):– läntisin Anatolian turkkilaisista heimoista– kasvoi naapuriensa kustannuksella

Nopea kasvu 1300-luvun lopulta lähtien:– 1362: Adrianopoli (Eurooppaan)– 1453: Konstantinopoli– 1517: Egypti ja Lähi-itä– 1526: Mohacs (Unkari)– 1529: Wienin piiritys

6

Päälliköiden päällikkö

Perinteinen sotaväki:– turkomaanit: turkkilaisklaanien ratsuväki– ghazit: vapaaehtoisia uskonsotureita– ghulamit: beyn orjasotilaita– yaya: paikallinen nostoväki

Ongelmana epävakaus ja luottamuspula:– ylläpitävänä voimana henkilösuhteet– ei kiinteitä yksiköitä tai sotilaskoulutusta

7

Janitsaarit (yeni ceri)

Perustaja sulttaani Murat I (h. 1359-1389) Orjasotilaita:

– uusi versio perinteisestä islamilaisesta mallista– aluksi värvättyjä sotavankeja– värväys osaksi kristittyjen verotusta

Koulutus ja uskollisuus:– huostaan otetut poikalapset töihin pelloille

opettelemaan kieltä ja uskontoa– koulutukseen: osa hallintoon, loput sotilaiksi– arvostettu asema sulttaanin orjina

8

Sulttaanin armeija

Ytimenä janitsaarit (n. 50.000):– arkebuuseilla (ja lapiolla) varustettua jalkaväkeä

– perusyksikkönä orta (100-200)

Sipahit: timar-läänityksiä n. 100.000– pohjana bysanttilainen läänitysmalli

Maailman vahvin tykistö:– tykkimiehet ammattilaisia

Maailman suurin kaleerilaivasto:– soutajat sotavankeja

– Maghrebin kaapparit (Barbarossa)

9

Osmanien suuruuden aika (1450-1700)

Ylivoimainen vihollisiinsa nähden:– kenttäarmeijoissa >70.000 vakinaista armeijaa – ratsuväen rynnäkköjä jalkaväen suojasta

Sotilasbyrokratian tehokkuus:– janitsaarien koulutus ja elintaso– pysyvät yksiköt; ylennykset kyvyn pohjalta– veteraaneille eläkejärjestelyjä– Konstantinopolin suuret kaleeritelakat – ase- ja ammusmanufaktuureja

10

Osmanien hiipuva mahti

Kasvun rajat vastaan 1500-luvun lopulla:– sotaretket alkoivat Konstantinopolista– kohteeseen ehdittävä kesän aikana

Heikentyminen 1600-luvulla:– dynastinen valtataistelu: kruununperimys– etninen ja uskonnollinen hajanaisuus– keskushallinnon otteen herpoaminen– talouskasvu länttä hitaampaa (Amerikka)

11

Turkkilaiset Wienin porteilla

Neljä vuosisataa kristityn Euroopan uhkana Pakotti kehittämään sotalaitosta:

– Unkarin ”musta armeija” (husaarit)– Itävallan linnoitukset ja palkkajoukot – Puolalaiset husaarit– Espanjan terciot ja kaleerilaivasto

12

Ferdinand ja Isabella

Trastámara-dynastian liitto (1474):– Isabella I: Kastilian kuningaskunta (Isabella)

– Ferdinand II: Aragonian kruunut (Aragonia, Valencia, Barcelona, Sisilia)

Kastilian sisällissota 1474-1479 Granadan valloitus 1481-92 (reconquista):

– valtakunnan sisäinen yhdistäminen

– vallan keskittäminen hallitsijalle

13

Kastilian armeija

Kuningattaren omat sotajoukot:– palkatut asemiehet: tykkimiehet– hallitsijan vasallit

Suurvasallien ja piispojen sotajoukot Ritarikunnat:

– Santiago, Alcantára, Calatrava Hermandades veljeskunnat Suuri kuormasto:

– kauppiaita– paljon naisia (prostituoidut, pyykkärit jne.)

14

Granadan valloituksen seuraukset

Sotilashallinnon kehittyminen:– ylläpito keskitetysti verovaroista– vasalleista osa kuninkaan joukkoja

Sotataidon kehittyminen:– jalkaväen kasvava merkitys; keihäsmiehet ja

arkebusieerit– kuninkaallinen tykistö; vasallien linnoista ei

enää turvapaikaksi

15

Ferdinandin uudistukset

Kirkon sotilaallisen vallan heikentäminen:– piispoiksi uskottuja miehiä – Ferdinandista ritarikuntien suurmestari

Hermandadesin lakkautus (1498): – tilalle vakinaisesti ylläpidetty sotaväki– uusia säädöksiä 1495-1503

Hallitsijalle ei enää sisäistä uhkaa

16

Italian ja Maghrebin sodat (1495-1573)

Syy: barbareskit ja Napolin perimys Merentakaisen vakinaisen armeijan alku:

– sotilaat eivät enää talveksi kotiin– komentajista (capitan) vakinaisia upseereja– talonpojista (peón) sotilaita (infanta)

Armeijasta valtion pysyvä kuluerä:– byrokratia: resurssien valjastaminen– Amerikan kulta ja hopea

17

Espanjan jalkaväki

Esikuvat:– Rooma, sveitsiläiset, janitsaarit– Gonzalo de Cordoba ’El Gran Capitan’

Vapaaehtoisia talonpoikia:– kapteenien värväämiä valtion palkalla– pysyvyys; koulutus, toverihenki

Kuninkaan sotilaita;– kuninkaan tukena, ei aatelin tai kansan– luotettavampia kuin palkkasotilaat

18

Espanjalainen Tercio

Pysyvä organisaatio (2500-3000 miestä):– jakautui kymmeneen komppaniaan– aluksi kolme terciota > kasvoi

Taktiikka:– keihäsmiehet tiheissä neliöissä– pyssymiehet kulmissa pienissä ryhmissä

Habsburgien sotavoima vuosisadan ajan– Alankomaiden sodan armeijassa 50-70.000 sotilasta

19

Merisotaa yksityisten voimin

Keskiajalla harvoin valtion sotalaivoja (Venetsia):– kauppalaivoja ja kaappareita tarpeen mukaan– taktiikka: ammuskelua ja entrausta

Sodan yksityisyrittäjiä Välimerellä:– ritarikunnat: johanniitat (Rhodos)– barbareskit: Pohjois-Afrikka

20

Suuret kaleerilaivastot

Tykkien käyttö suosi aluksi soutulaivoja: – ketteryys auttoi tähtäämään

Aluksi yksityisiä kontrahteja:– Andrea Doria ja barbareskit

Laivastojen kasvaessa hallitsijoiden käsiin:– valtava resurssien kokoamisen tarve

– taistelu Välimeren herruudesta (Lepanto 1571)

Ylläpidon kalleus romautti 1570-luvulla:– kaapparisodan paluu

– purjelaivastojen nousu (Suuri armada)

21

Kuningas tekee vararikon

Habsburgien imperiumin sotakulut:– Osmanit ja barbareskit– Ranska liittolaisineen– Saksan ja Alankomaiden protestantit

Toistuvia vararikkoja 1500-luvun lopulla– halukkuus maksaa veroja laskee– inflaatio (Amerikan hopea) ja eroosio– heikkenevä kyky luoda turvallisuutta

22

Espanjan perikato

Byrokraattisen keskusvallan hajoaminen:– kapinoita: Alankomaat, Napoli, Katalonia– valtaa takaisin paikallisten ylimysten käsiin

Romahdus 1600-luvun lopulla:– Amerikan hopeavirta alkaa ehtyä– resurssien kokoaminen heikkenee– ei enää varaa kenttäarmeijaan

Uusi nousu 1700-luvulla Habsburgien imperiumin hajottua