SOFI OKSASEN NÄYTELMÄTEsityksiä 12 kielialueella. Kirjoja 50 kielialueella.

2016

SOFI OKSASEN NÄYTELMÄT

MERKITTÄVIMMÄT PALKINNOT:Finlandia-palkinto (2008)Kalevi Jäntin palkinto (2008)Mika Waltari -palkinto (2008)Runeberg-palkinto (2009)Pohjoismaisen neuvoston kirjallisuuspalkinto (2010)Prix Femina Etrangèr (2010)The European Book Prize (2010)The FNAC (Le Prix du roman Fnac) (2010)Ruotsin Akatemian kirjallisuuspalkinto (2013)Budapestin Grand Prix (2014)

Sofi Oksanen on Suomen palkituin elävä kirjailija, niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Hän on kirjoittanut viisi romaania, joista kaikista on tullut bestsellereitä, kaksi kokoillan näytelmää sekä laululyriikkakokoelman Liian lyhyt hame.

Hän on syntynyt Jyväskylässä, asuu Helsingissä ja on opiskellut dramaturgiaa Teatterikorkeakoulussa ja yleistä kirjallisuutta Helsingin yliopistossa.

Esityksiä 12 kielialueella.Kirjoja 50 kielialueella.

TUOTANTO:KIRJAT:Stalinin lehmät (WSOY, 2003)Baby Jane (WSOY, 2005)Puhdistus (WSOY 2008)Liian lyhyt hame -laululyriikkakokoelma (Bonnier Kirjat, 2011)Kun kyyhkyset katosivat (Like, 2012)Norma (Like, 2015)

NÄYTELMÄT:

Puhdistus Kantaesitys Kansallisteatterin Willensaunassa (7.2. 2007)High Heels Society -yhteistyöproduktio Kantaesitys KoKo-teatterissa (19.9. 2008) Kertomuksia keittiöstäKantaesitys Kansallisteatterin Omapohjassa (1.9. 2011)Kun kyyhkyset katosivatKantaesitys Kansallisteatterin suurella näyttämöllä (27.11.2013)

KUUNNELMA:Siniposkiset tytöt Ensiesitys Ylen Radio 1:ssä (17. 7 2005)

Kuva

: Ton

i Här

köne

n

sofioksanen.fisofioksanen.comkyyhkyset.finormaross.fi#normaross

NÄYTELMÄKRITIIKIT:”Edgar Parts on täydellinen some-ihminen. Hän on täydellinen narsisti, jolla olisi loistava ura poliitikkona, toimittajana, näyttelijänä. Hän on hirviö, ja hän on menestyjä.”

– Savon Sanomat

”Väkevästä tarinasta ja sen tummista historiallisis-ta kehyksistä tuskin kukaan voi olla vaikuttumatta. Että produktiosta on kasvanut niin poikki- tai monitaiteel-linen, on myös sen erityisansio. Paljastetut julmuudet saavat kontrastikseen koskettavan lyyrisen musiikin, lukemattomat hiilipiirrokset kuljettavat sotaa – ja kuva-taidetta – katsojan mielissä, ja kun pahan rikkaruohot leviävät villeinä, avaa rakkaus oman kukkansa, suuren, puhtaan ja tuoksuvan. Lohduttomuuden rintataskun pohjalla elää kituuttaa toivo uudesta huomenesta.”

– Länsi-Uusimaa

”Niin romaani kuin näytelmäkään ei ole vain poliittista historiaa. Se on koskettavan tarkka kuva ihmissuhteista ja rakkaudesta, joka jää täyttymättä.” – Apu

”Tuntuu, että näyttämölle siirrettynä lomittuvat tari-nat, henkilöt ja teemat ovat tiivistyneet, selkeytyneet ja osin jopa kirkastuneet. Keskeiseksi nousee ihmisen halu saada tunnustusta, rakastaa ja viime kädessä selviytyä, keinoja kaihtamatta.” – Turun Sanomat

”Ehyt ja mieleenpainuva kokonaisuus. Tarina etenee vavahduttavasti kohti loppua, joka ei tunne armoa.” – Ilta-Sanomat

Kuva

: Ton

i Här

köne

n

”Vuonna 2016 Kyyhkysillä on suurin mahdollinen kaikupohja: tässä näytelmässä humisee koko nykyaika. En puhu vain maailmanpoliittisista jännitteistä.” – Savon Sanomat

Lola Rogersin kääntämä When the Doves Disappeared valittiin Englannissa ja Kanadassa vuoden 2015 parhaiden kirjojen listoille. The Independent -lehti valitsi sen 14 parhaan käännöskirjan joukkoon, ja The Guardian ja The Globe and Mail vuoden parhaiden kirjojen listoilleen. Kun kyyhkyset katosivat -näytelmä perustuu Sofi Oksasen samannimiseen romaaniin, joka kuuluu Viron lähihistoriaa ja Euroopan kahtiajakoa käsittelevään Kvartetti-sarjaan. Kirja oli vuoden 2012 Suomen ja Viron myydyin romaani. Edelliset osat ovat Stalinin lehmät sekä Puhdistus.

Keskeisin henkilö, Edgar Parts, on näytelmässä vaihtunut romaanin kirjailijasta valokuvaajaksi ja ohjaajaksi, joka toimii KGB:n ja Saksan turvallisuuspoliisin palveluksessa. Ristiriitoja hänen yksityiselämäänsä tuovat onneton avioliitto, saksalaiseen rakastuva vaimo Juudit ja Viron itsenäisyyden puolesta taisteleva metsäveliserkku Roland.

”Kahden totalitaristisen järjestelmän, Neuvostoliiton ja kansallissosialistisen Saksan, valta perustui terrorin lisäksi propagandaan, jossa kuva ja sana olivat olen- naisimmat aseet. Se tarkoitti taiteilija-armadan valjastamista propagandatehtäviin”, Sofi Oksanen kertoo. ”Nykyajan nopean tiedonvälityksen vuoksi meidän olisi yhäkin kyettävä ymmärtämään, miten uutisia, totuutta ja tulkintoja rakennetaan. Keinot ovat samat kuin Edgar Partsin aikaan. Edward Snowdenin paljastusten myötä tiedetään se, että tänäkin päivänä ihmisistä kerätään raskauttavaa ja kiristykseen soveltuvaa tietoa aivan samalla tavalla kuin Partsin maailmassa. Venäjä käyttää juuri nyt näitä samoja propagandan keinoja perustellessaan muulle maailmalle Ukrainan Krimin kaappausta.”

Näytelmä kantaesitettiin Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 27.11. 2013. Ennen kantaesitystä se esitettiin reading-muodossa Tukholmassa 23.11. 2013 Dramatenissa Nils Polettin ohjaamana, viidellä näyttelijällä. Edgaria esitti vaikuttavan kivikasvoinen Björn Granath.

Suomen Kansallisteatterin kantaesitykseen sävelletty Kun kyyhkyset katosivat -näytelmän musiikki on tallennettu ja saatavilla teatteri käyttöön kokonaan tai osittain erillisellä sopimuksella. Musiikin on säveltänyt Maija Kaunismaa.

ESITYKSET:Suomen Kansallisteatteri, Suuri näyttämö, ensi-ilta 27.11. 2013, ohjaaja Raila LeppäkoskiVanemuine, Tarto, Viro, ensi-ilta 28.2. 2015, ohjaaja Tiit PaluKuopion Kaupunginteatteri, ensi-ilta 28.1. 2016, ohjaaja Priit Pedajas

KUN KYYHKYSET KATOSIVAT

Kansainväliset mitat täyttävä tarina naisten unelmista ja niillä käytävästä kaupasta.

Kun Norman äiti kuolee äkillisesti epäilyttävässä onnettomuudessa, Norma jää yksin. Norma ja äiti Anita ovat olleet poikkeuksellisen läheisiä koko elämänsä ajan – paitsi verisiteen, myös suuren salaisuuden yhdistämiä. Normalla on ainut-laatuinen ominaisuus: hänet on siunattu ja kirottu yliluonnollisen nopeasti kasvavilla hiuksilla, jotka reagoivat myös pienimpiinkin tunnetilojen muutoksiin. Norma ja äiti ovat taistelleet kaikki vuodet säilyttääkseen salaisuuden ja suojellakseen Normaa niiltä, jotka ajattelisivat hänen olevan poikkeava, friikki. Äidin kuoleman jälkeen hänen asunnostaan löytyvät valokuvat ja videot paljastavat, että äiti tiesi tyttärensä ominaisuuden taustoista paljon enemmän kuin antoi eläessään ymmärtää.

Norma pestautuu töihin samaan kampaamoon, jossa Anita työskenteli saadakseen vastauksia äitinsä kuolemaan. Normalla on työhön hakeutumisessa omat vahvat motiivinsa, ja vähitellen paljastuu että oma agendansa – joskin hyvin erilainen – on myös hänen työnantajallaan ja etenkin kampaamoa johtavan klaanin patriarkalla. Norma sotkeutuu petoksen ja paranoian verkkoon. Siitä hänen on pyristeltävä irti, itsensä ja totuuden vuoksi.

Norma on fantasialla höystetty tummasävyinen perhedraama. Vastustamaton tarina yhdistää Oksaselle ominaisella elegantilla tavalla menneen ja nykymaailman ja esittelee vangitsevan Norman ja hänen erikoisen elämänsä.

23. syyskuuta 2015 ilmestynyt Norma (Like Kustannus) oli vuoden 2015 toiseksi myydyin kirja Suomessa ja sen käännösoikeudet on myyty jo nyt 25 kielialueelle (tilanne maaliskuussa 2016).

NORMA

normaross.fi#normaross

Kuva

: Ton

i Här

köne

n

KIRJAKRITIIKIT:”Kansainväliset mitat täyttävä romaani, trilleri, jossa riittää aineksia vaikkapa Kalliosta Bangkokiin kulkevaan tv-sarjaan.” – Aamulehti

”Tämä romaani ei tyhjene kertaheitolla, vaan se avaa uusia lukutapoja ja saa aikaan toiveen Norman tarinan jatkosta. Oksasen kynä kulkee sujuvasti. Romaanin muoto pysyy liikkeessä ja vaihtelee, sillä teos sisältää myös otteita Norman äidin päivä- kirjasta kertojan tekemien osioiden lisäksi.Lauseet rakentuvat rytmikkäästi ja niihin mehuk-kaasti imelletyt yksityiskohtaiset havainnot ja huo-miot tekevät kuvatusta maailmasta täyden ja luku-kokemuksesta nautinnon.” – Turun Sanomat

”Romaanien Puhdistus ja Kun kyyhkyset katosivat jäl-keen Oksasen uusi teos hämmästyttää ensi alkuun tyylillisesti, tavoitteellisesti ja taiteellisesti.Siirtymä aiempien kirjojen maailmanpalosta ja kan-sakuntien eloonjäämistaisteluista pienen suvun outoihin kuvioihin vaikuttaa tarinoimisen sisään-päin kihartumiselta. Sitten Norman mysteeri alkaa ottaa ilmaa alleen, tuulta tukkaan. -- Kertomuk-sen moraaliseksi ongelmaksi viriää myös sukupuoli-ero. Hiusala ja kauneusbisnes ovat sukupuolittuneet pitkälti sille linjalle, että naiset tekevät, tuottavat ja ostavat, ja miehet käärivät rahat. Tänä päivänä tämä on osittain menneen maailman kärjistys mut-ta vain osittain. Oksaselle ominainen melodramaat-tinen kärjistely pääsee täyteen vauhtiin sitä mukaa, kun lukijalle avautuvat Tukkataian vaaralliset kiharat kuin myös Norman taikatukkainen mysteeri.Tuoreeltaan romaanin lukukokemus on hengästyttä-vä ja vähän pyörryttävä. Liittyneekö siihen, että kir-jassa ei ihan vähän vedetä mielentiloja muuttavia kemikaaleja?” – Etelä-Suomen Sanomat

”Oksanen osaa sukeltaa sellaisen nuoren naisen sielun syövereihin, joka ei jostain syystä voi elää täyttä elämää sellaisena kuin on. -- Oksasen teksti on jälleen kerran rikasta ja lauseenkäänteet soljuvia. Juoni etenee ajoittain dekkarimaisen viihdyttävästi. Genre valinta on onnistunut, sillä ilman yliluonnollisia höysteitä tarina olisi liiankin realistinen. Universaalille tarinalle voi nähdä myös menestymisen mahdollisuuksia ulkomaisilla markkinoilla.” – Ilta-Sanomat

KIRJAKRITIIKIT:”Oksasen romaani Baby Jane vuodelta 2005 on jälleen yksi todiste kirjailijan poikkeuksellisesta lahjakkuu-desta: hän yhdistää hienovaraisen kirjallisen proosan brutaaleihin paljastuksiin ihmisyydestä ja sen haa-voittuvuudesta.Baby Janella on merkittävä osa mielen-terveyshäiriöistä kertovassa kirjallisuudessa.”– Dagsavisen (Norja)

”Oksanen ei kaihda aiheita, joista muut eivät tohdi kirjoittaa. Baby Jane nostaa esiin piilossa pidetyt sek-suaaliset mieltymykset, jotka saavat tyydytyksensä vaivihkaisina postilähetyksinä. Keskiössä ovat kuiten-kin suomalaisten kohoavat kansantaudit, masennus ja paniikkihäiriöt eri muodoissaan.” – Hämeen Sanomat ”Sofi Oksasen Baby Jane tarttuu masennuspotilaiden hoitamatta jättämiseen. Romaanin kertoja kuvaa tyt-töystävänsä muutosta ’kaupungin cooleimmasta lepa-kosta’ kodissaan nyhjöttäväksi pilleristiksi ja alko-holistiksi. Baby Janen maailmassa opetellaan Pharmaca Fennicasta parhaita sekoitussuhteita. Oksasen energi-nen tyyli toimii kontrastina masennukselle. Baby Janen parasta antia on naisten välisen intohimoisen rakkau-den kuvaus.”– Trendi

BABY JANEOksasen toinen romaani Baby Jane on moderni versio Henry Farrellin romaaniin perus-tuvasta Bette Davis -elokuvasta Mitä tapahtuikaan Baby Janelle? Ranskalaisten eroot-tiseksi trilleriksi julistama romaani kertoo syrjäytyneiden elämästä vuosituhannen vaihteen urbaanissa Helsingissä ja käsittelee myös yleistä, mutta vähän tunnettua paniikkihäiriötä 90-luvun pillerihuumassa.

Yhdeksälle kielelle käännetty ja Suomessa yli 75 000 kappaletta myynyt romaani on kääntymässä myös näyttämölle Ruotsissa ja sen elokuvaoikeudet on myyty tuotantoyhtiö Oktoberille.

”Pitkä katkelma kaipauksesta ja sen melankoliasta on teoksen kauneimpia. Se muistuttaa, että rakkaudella ei ole sukupuolta. Että rakkaus vain on. Yksinkertaisesti.” – Paris Match (Ranska)

”Tämä on maailmankirjallisuutta, josta puhutaan.” – Klassekampen (Norja)

Teatterisensaatioksi keriytynyt Puhdistus on valloittanut yleisönsä jo 12 kieli-alueella ja Suomessa kahdeksassa ammattiteatterissa. Puhdistuksesta on tehty myös kokoillan elokuva (Solar Films 2012, ohjaaja Antti J. Jokinen) sekä ooppera, joka kantaesitettiin Suomen Kansallisoopperassa huhtikuussa 2012 (säveltäjä Jüri Reinvere). Puhdistus-kirjaa on myyty maailmanlaajuisesti toista miljoonaa kappaletta.

Sofi Oksanen kertoo näytelmän synnystä ja aiheista seuraavaa:

”Näytelmä syntyi turhautumisesta ja väsymisestä seksuaalisen väkivallan loputtomaan toistumiseen. Olin lukenut Slavenca Drakulicin kirjoja Bosnian sodasta enkä voinut käsittää, miten on mahdollista, että 90-luvun moderni Eurooppa on katsonut sivusta raiskauskeskitysleirien toimintaa. Samoihin aikoihin ilmestyi Kirsti Härkösen Kunniallisen naisen taakka, joka käsittelee seksuaalista väkivaltaa Turkissa tänä päivänä. Tänään. Nyt. Juuri tällä hetkellä raiskataan jossain mies tai nainen siksi, että tämä on ollut eri mieltä, sanonut väärän sanan väärässä paikassa tai edustaa väärää uskontoa tai kansallisuutta. Tai vain siksi että edustaa sukupuoltaan. Miten sellaisten tekojen annetaan yhä tapahtua? Mikseivät ulkopuoliset maat/ihmiset/kansat/järjestöt puutu asiaan enemmän? Millaiset olosuhteet mahdollistavat seksuaalisen väkivallan käytön niin, etteivät tekijät joudu edesvastuuseen?

Suunnitelmallinen ja järjestelmällinen seksuaalisen väkivallan käyttö, sillä uhkailu ja sen käyttäminen kidutuskeinona on yksi sotametodi – on aina ollut. Sen keinot ovat olleet samat vuosisadasta ja maasta toiseen. Vihollisen naisen rais-kaaminen ja häpäisy on ollut yksi tapa pyrkiä hävittämään kokonaisia kulttuu-reja ja kansallisuuksia, mutta miten tämä barbaarinen tapa on yhtä elossa ja voi hyvin? Alistettu, murtunut ihminen ei todennäköisesti kapinoi. Häväistyä kansaa on helppo hallita.

Aiheesta oli kirjoitettava näytelmä. Näytelmä siksi, että seksuaaliseen väki-valtaan liittyy olennaisesti häpeä ja katseen häpeä ja teatteriin puolestaan kuuluu olennaisest i kollektiivinen katse. Aihe on toki hankala käsiteltävä teatterin keinoin, mutta halusinkin tutkia enemmän sitä, millaisia jälkiä seksuaalinen väkivalta jättää ihmiseen ja millaiseksi se ihmistä muovaa, enkä vain näyttää väkivaltaisia tekoja.”

Ote Puhdistus-näytelmän johdannosta (WSOY, 2007).

PUHDISTUS

”Intensiivinen, tarttuva esitys. Poikkeuksellinen roolitus. Monumentaali-nen esitys.” – The Stage (Iso-Britannia)

MENNEET ESITYKSET:Suomen Kansallisteatteri, ensi-ilta 7.2.2007. Esitys vieraili myös Tukholman Dramatenissa ja Eesti Draamateatrissa.Tampereen kaupunginteatteri, ensi-ilta 9.10.2009Joensuun kaupunginteatteri, ensi-ilta 19.9.2009Seinäjoen kaupunginteatteri, ensi-ilta 4.11.2009Porin kaupunginteatteri, ensi-ilta 13.2.2010Lahden kaupunginteatteri, ensi-ilta 10.3.2010Vanemuine, Tarto, Viro, syksy 2010Vaasan kaupunginteatteri, syyskuu 2010Turun kaupunginteatteri, marraskuu 2010Teatre Nacional de Catalunya, Barcelona, Espanja, 2015Akademtšeskij Malyi Dramatitšeskij Teatr, Pietari, Venäjä, 2013Jaunais Ríga Tea-tris, Latvia, 2012Nacionalinis Kaunos dramos teatrs, Liettua, 2012Compagnie Le Métonymie, Fontenay sous bois, Ranska, 2012Novo Grupo de Teatro, Teatro Alberto, Lissabon, Portugali, 2012Borealis Theatre, Lontoo, Englanti, 2012Scena Theatre, Washington D.C. USA, 2012National Swedish Touring Company (Riksteatern) Ruotsin kiertue, 2012Tjódpallur Føroya, Färsaaret, 2012Theater Kiel, Saksa, 2012Ilmatar Teatro, Madrid, Espanja, 2012Stockholm Stadsteater, Ruotsi, 2012Städtische Bühnen, Osnabrück, Saksa, 2011Staatstheater Hannover, Saksa, 2011Åbo Svenska Teater, Suomi, 2011Lunds Studentteater, Ruotsi 2011Þjóðleikhúsið, Islanti, 2011Csíky Gergely Szinka-z, Kaposvár, Unkari, 2011La Mama Theatre, New York. USA, 2011

TULOSSA:Kemin Kaupunginteatteri, syksy 2016

NÄYTELMÄN KÄÄNNÖKSET:• englanti (kääntäjä Eva Buchwald) • ruotsi (kääntäjä Seppo Laukkanen) • viro (kääntäjä Kalju Kruusa) • venäjä (kääntäjä Viktor Drevitsky) • saksa (kääntäjä Angela Plöger) • ranska (kääntäjä Sébastien Cagnoli) • italia (kääntäjä Nicola Raino) • unkari (kääntäjä Éva Pap) • espanja (kääntäjät Emma Claret ja Elia Pöyhönen) • tanska (kääntäjä Birgita Bonde Hansen)

NÄYTELMÄKRITIIKIT:”Paljastava. Ajatteluun pakottava. Tärkeä.” – whatsonstage.com (Iso-Britannia)

”Lähdin Puhdistuksesta shokkitilassa, kylkiluita pakotta-vasta jännityksestä hengästyneenä. Olen vakuuttunut että todistin jotain mullistavaa.” – A Younger Theatre (Iso -Britannia)

”Puhdistus leimuaa kuin metsäpalo – äärimmilleen latautunut, kiehuva kokemus, jonka vain teatteriesitys voi luoda...tällainen produktio vetoaa teatterin ammattilaisiin – syvästi liikuttava, villi ja erilainen, kauniisti esitetty ja luotu...” – Broadway World (Iso-Britannia)

”Kolmen sukupolven elämät, maailman sota, kansakunnan kohtalo ja kaksi poliittista järjestelmää tulvivat ulos upeana tarinana, polveilevana kielenä ja detaljeina...rohkea, tinkimätön kokonaisuus menee toisinaan tulkinnassaan syvemmälle kuin romaani.” – Dagens Nyheter (Ruotsi)

LIIAN LYHYT HAME -NÄYTELMÄSTÄ:”Sofi Oksasen kirjoittamissa ja Maija Kaunismaan sovittamissa ja säveltämissä kappaleissa siitä (kodista) tulee koston paikka, siellä pidetään yllä kulisseja, siellä nainen paloitellaan paloiksi ja siellä tehdään se ratkai-seva päätös lähteä. Kaunismaa loihtii valkoisen flyyge-lin ja vaihtuvien asujen kera kaksitoista erilaista pie-noismuotokuvaa...” – Helsingin Sanomat

”Esitys on kuin löyhän tutkimusryhmän sosiologia-projektin loppuraportti, jossa pianolla säestetyt laulut, pienoisesitelmät ja esiintyjien omaa elämää dokumen-toivat puheenvuorot vuorottelevat.” – Kauppalehti

LIIAN LYHYT HAME -KIRJASTA:”Kirjan loppuluku, pamfletinomainen Se olisi ollut niin estettävissä lyö pöytään taustaa ja faktaa: Suomi on poikkeuksellisen väkivaltainen maa eivätkä edes terveydenhuollon ammattilaiset tunnista lähisuhdeväkivallan uhreja: Pahoinpitelyrikos tuli virallisen syytteen alaiseksi Suomessa vasta 1995 ja poliisi ryhtyi tilastoimaan perheväkivaltatapauksia vasta 1996; Suomen oikeudessa vain joka viides raiskaus johtaa tuomioon. Ryppyotsaisuuden sijasta asioita tarjoillaan myös huumorin kautta, ja keittiöperspektiivi on varsinainen panoraama, ulos ja sisään. Meissä on petettyjä ja pettäneitä, monissa kumpaakin samassa persoonassa.”– Helsingin Sanomat

”Teema – kaikenikäisiin naisiin kohdistuvan kaikenlaisen väkivallan kuvaus – ja tyyli käsitellä aihetta käyvät selväksi. Vastavärit ovat väkevät, kun Oksasen realistisen rujot ja tarkoituksellisen rajut sanoitukset yhdistyvät Kaunismaan kaihoisiin säveliin ja balladimaisen kauniiseen lauluun.”– Savon Sanomat

”Kengät kiteyttävät Oksasen kuvastossa hienosti todellisuutta. Raiskatuksi tullut selittää tapahtunutta jaloissa olleilla väärillä kengillä, toinen taas ei osaa kävellä korkeilla koroilla niin kuin oikean naisen kuuluisi... Feministisesti poliittisena kirjailijana Oksanen ottaa voimakkaasti kantaa. Kirjan ja levyn ostamalla voi kuluttajakin tehdä kantaaottavan teon.”– Turun Sanomat

”KokoTeatterin High Heels Society on joka tapauksessa sekametelisoppa, jonka tällainen sukupuolivammainenkin lusikoi nöyrästi loppuun asti. Irvistellä ei tarvitse, mutta nauraa saa sitäkin enemmän. High Heels Societyn ainoa vika on oikeastaan siinä, että siitä on kovin vähän näytöksiä.” – Etelä-Saimaa

”Ihastuttavan ilmava ja aistillinen esitys, joka kaappaa katsojan kokonaisvaltaisesti. Kuvien ja sävelten luomat assosiaatiot kimpoilevat. Muun muassa jenkka, valssi ja tango antavat naisille luonteet.” – Helsingin Sanomat

LIIAN LYHYT HAME – KERTOMUKSIA KEITTIÖSTÄKirjailija Sofi Oksasen ja muusikko Maija Kaunismaan yhteistyö alkoi vuonna 2008 KoKo Teatterissa ensi-iltansa saaneesta lauluesityksestä High Heels Society, jota esitettiin loppuunmyydyille katsomoille. Omaperäinen, feministinen nykyteatteriteos maalasi lyhyin, terävin vedoin kauniin, pysäyttävän kuvan suomalaisen naisen tilasta nyky-yhteiskunnan vaatimusten ja omien toiveidensa puristuksessa. High Heels Societyn valtava suosio rohkaisi kaksikon seuraavan projektin kimppuun, josta muotoutui laululyriikkakirja ja tupla-CD Liian lyhyt hame – Kertomuksia keittiöstä. Syksyllä 2011 Kertomuksia keittiöstä -laulunäytelmä kantaesitettiin myös Kansallisteatterissa.

Kertomuksia keittiöstä tuli musiikillinen teatteriesitys, jossa säveltäjä Maija Kaunismaa esittää säveltämänsä ja kirjailija Sofi Oksasen sanoittamat kappaleet. ”Huumori tuntui ainoalta oikealta keinolta käsitellä laulujen paikoitellen hyvinkin surullisia ihmiskohtaloita”, Maija sanoo. Niinpä petetyn naisen kostonhimo taipuu valssiksi ja rasvaimu jenkaksi. Henkinen väkivalta saa kohtalokkaan tangon muodon. Runonlaulannan kautta naiset ovat aina etsineet neuvoa ja lohtua arkielämän ongelmiin, ja juuri nykynaisen arjesta myös nämä viisut ammentavat aiheensa ja voimansa.

Rooleissa: Maija Kaunismaa Laulujen sanat: Sofi Oksanen Ohjaus: Titta Halinen Dramaturgia: Titta Halinen ja Maija Kaunismaa Sävellys ja esiintyminen: Maija Kaunismaa Lavastus ja visuaalinen suunnittelu: Mikko Ijäs Puvut: Tiina Kaukanen

Suomen Kansallisteatteri (2011) Rauma, Raumasali (2011) Salo, Teatteri Provinssi (2011) Lahti, Sibeliustalo (2011) Jyväskylän Kaupunginteatteri, Suuri näyttämö (2011) Kouvola, Kuusankoskitalo (2011) Tampereen Työväen Teatteri (2011) Hämeenlinna, Verkatehdas (2011) Vaasan Kaupunginteatteri (2011) Oulun Kaupunginteatteri (2011) Kajaani, Kaukametsä (2011)Teatteri Poleeni (2013)Esitys on vieraillut Tampereen teatterikesässä ja Kajaanin runoviikoilla ja Teatteri Poleenissa.Saatavilla on myös High Heels Societyn käsikirjoitus (Sofi Oksanen, Anna Veijalainen, Maija Kaunismaa).

Siniposkiset tytöt kertoo sodanjälkeisistä ajoista Virossa. Ihmisiä vangittiin ja karkotettiin Siperiaan, kuljetukset tapahtuivat junalla, perillä odotti tunte- maton todellisuus. Sofi Oksanen kuvaa mieleenpainuvasti pitkän junamatkan tunnelmia ja Viron sodanjälkeistä aikaa jolloin ihmisiä vangittiin ja lähetettiin junakyydillä Siperiaan. Karkotus saattoi kestää eliniän. Ihmiskohtaloita härkävaunussa matkalla tuntemattomaan. Ylen Radioteatterin esittämän kuunnelman ohjasi Outi Valle, tuotti Tuula Nyman ja äänisuunnitteli Pirjo Jyrälä. Päärooleissa kuultiin mm. Lotta Kaihuaa (päähenkilö Silvi), Pamela Tolaa (Silvin pikkusisko), Sanna-Kaisa Paloa (Silvin ja Idan äiti) sekä Antti Langia (Evald eli Karli).

Kuunnelma, Radioteatterille Punainen heinäkuu -teemaan kirjoittanut Sofi Oksanen,

ensiesitys Ylen Radio 1:ssä 17. heinäkuuta 2005.

Kesto: 49 minuuttia

SINIPOSKISET TYTÖTKuunnelma

ROOLIHENKILÖT:SILVI, n. 20-vuotias nainenIDA, Silvin pikkusiskoLINDA, Silvin ja Idan äiti JAKOB, Lindan isäATEELE, Lindan äitiAlalaverin nainenEVALD eli KARLIKarlin ystäväVenäläinen sotilasVenäläinen, kerjäävä tyttö

Julkaistu: Granta 3 (Otava 2014)

KUUNNELMASTA SANOTTUA:”Siniposkiset tytöt on yhtä tarkasti rakennettu kuin Oksasen romaanikin (Stalinin lehmät) on. Keskeinen henkilö on 20-vuotias Silvi, joka joutuu jättämään kotinsa, kun hänet sisarensa ja isovanhempiensa kanssa häädetään Siperian junaan.

Ihmisten perusteettomat vangitsemiset ja karkoitukset ovat edelleen ihmiskunnan arkipäivää. Lähtemisen tuska, perusteettomat syytökset, pelko tulevasta lataavat kuunnelmaan ahdistavan ja tuskaisen pohjavireen. Sitä lientävät ihmisten keskustelut. Niiden välityksellä Oksanen rakentaa kiinnostavia henkilökuvia, joissa virolaiset ja venäläiset arvomaailmat paljastuvat.” – Aamulehti

”Sofi Oksasen kirjoittama kuunnelma kertoo Neuvostoliiton siitä puolesta, joka takavuosina harvemmin pääsi Ylessä esille: joukkokarkoituksista maailman ääriin. Punaisen heinäkuun ohjelmistossa se edustaa nykyavoimuutta.// Oksanen on sangen taiten punonut karkoitusmatkan aikaisiin keskusteluihin ja takautumiin asiaa, joka tekee tapauksesta yleispätevän ja yksilökohtalonakin tarina koskettaa.” – Helsingin Sanomat

”Sofi Oksanen (s. 1977) on kirjoittanut mieleenpainuvan uutuuskuunnelman Viron sodanjälkeisistä ajoista, jolloin ihmisiä vangittiin ja lähetettiin karkotettuina junalla Siperiaan. ’Teidät on määrätty vietäviksi Eestin rajojen ulkopuolelle Neuvostoliiton kaukaisimpiin osiin. Syynä on se, että kuulutte kulakkien luokkaan.’ ’Miten pitkäksi aikaa?’ ’Loppuiäksenne.’ Ja niin matka tuntemattomaan päätepisteeseen alkaa.”– Uutispäivä Demari

SOFI OKSASEN NÄYTELMIEN ESITYSOIKEUDET SUOMESSA JA VIROSSA:

Kustannusosakeyhtiö Otava / Otava Group Agency /

Milla Palovaara / Uudenmaankatu 10, 00120 Helsinki /

milla.palovaara@otava.fi / +358 40 596 7973 / oga.otava.fi

Kuva: Kun kyyhkyset katosivat, Kuopion kaupunginteatteri © Sam

i Tirkkonen.