sisÄltÖ - tampere · kaupunkiseudun väestömäärä lisääntyi 4 342 asukkaalla ja väkiluku...

2 Tampereen kaupunki

Kuva

: Ari

Järv

elä

SISÄLTÖ

2 Menestyksestä kohti epävarmempia aikoja

4 Kaupungin alueiden ja rakenteiden kehitystä suunnitellaan

7 Luova Tampere

8 Tampereella tapahtui 2008

10 Tampereen kaupungin runsas UNICEF-vuosi

11 Toimintakertomus 2008

14 Tuloslaskelma

15 Rahoituslaskelma

16 Tase

18 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous

19 Konsernituloslaskelma

20 Konsernin rahoituslaskelma

21 Konsernitase

Lyhennelmä Tampereen kaupungin vuoden 2008 tilinpäätöksestä.

T ampere on toteuttanut kahden vuoden ajan maassamme historiallista kuntauudistusta, jossa samalla kertaa otettiin käyttöön tilaaja–tuottaja-

malli sekä pormestarimalli kaupungin johtamisessa. Koke-mukset ovat olleet pääosin myönteisiä, joskin molemmissa malleissa on vielä kehittämistä. Jatkossa meidän on kehitet-tävä tilaaja–tuottaja-mallia joustavammaksi, tarkemmaksi ja asiakasystävällisemmäksi. Monituottajamallia on myös laajennettava ja palvelutuotannon tuottavuutta parannet-tava. Näin saamme toimintamallimme vielä paremmin toimivaksi.

Pormestarimalli on antanut kasvot poliittiselle päätök-senteolle ja vahvistanut luottamushenkilöiden asemaa val-mistelussa. Alueellisen osallistumisen malli, Alvari ja muut uudet toimintatavat ovat lisänneet kaupunkilaisten osallis-tumismahdollisuuksia. Toimintamallin uudistamisella kau-punkilaisten ja päättäjien vuoropuhelu on vilkastunut.

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakko-tietojen mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat viime vuonna seitsemän prosenttia. Kunta-alan toimintamenojen kasvun taustalla ovat korkea palkkaratkaisu, palvelujen lisääntynyt kysyntä ja muun muassa hoitotakuun vaatimat tehostetut toimenpiteet. Kuntien ja kuntayhtymien yhteen-laskettu vuosikate laski viime vuonna ja tulos heikkeni kymmenellä prosentilla edellisvuodesta. Kuntayhtymien vuosikate kuitenkin parani edellisestä vuodesta peräti 17 prosenttia. Suurimpien kaupunkien ja pienimpien kuntien talous kehittyi kuntien keskiarvoa heikommin. Kuntien lai-nakanta kasvoi viime vuonna edelleen.

Tampereen menojen kasvu oli kuntien yleistä kehitystä nopeampaa. Verotulojen 8,1 prosentin kasvu mahdollisti ulkoisten toimintamenojen 8,7 prosentin kasvun. Kaupun-gin talous oli tuloksen tarkastelun kannalta tasapainossa. Tuloslaskelmassa vuosikate kattoi poistot 140 prosentti-sesti ja tilikauden tulokseksi muodostui 180,3 miljoonaa euroa. Erinomainen tulos aiheutui Sähkölaitoksen yhtiöit-tämisestä kertyneestä myyntivoitosta ja käyttöpääoman

3Tampereen kaupunki

Kuva

: Ari

Järv

elä

myynnistä. Edellisiin tilikausiin vertailukelpoinen tulos oli 37,2 milj. euroa. Kaupungin investointien kokonaismää-rä ilman sähkölaitoksen yhtiöittämisjärjestelyjä oli 163,0 milj. euroa. Tampereen asukaskohtainen lainamäärä laski toisena vuonna peräkkäin ja oli vuoden lopussa 937 euroa asukasta kohden.

Vuoden 2008 tilinpäätöksen perusteella kaupungin ta-loudellinen tilanne on vakaa. Maailmanlaajuinen talouden taantuma uhkaa kuitenkin myös kaupungin taloutta. Ve-rotulojen kasvun hiipuessa haasteena on tasapainon säilyt-täminen. Kaupungin taloutta ei nykyisessä mittakaavassa voida rakentaa kasvavien verotulojen ja valtionosuuksien, sähkölaitoksen hyvän tuloksen ja kertaluonteisten maan-myyntitulojen varaan. Tämän vuoksi muodostuu lähivuo-sina entistä tärkeämmäksi toimintamenojen kasvun hillitse-minen ja oman tulorahoituksen parantaminen vastaamaan paremmin kasvavan kaupungin investointitasoa.

Tampereen ja koko kaupunkiseudun kasvu jatkui ta-saisen vahvana. Kaupungin väkiluku kasvoi 1 686 asuk-kaalla ja vuoden 2008 lopussa tamperelaisia oli 209 552. Kaupunkiseudun väestömäärä lisääntyi 4 342 asukkaalla ja väkiluku ylitti 345 000 asukkaan rajan. Tampereen rajan ylittää päivittäin 55 500 työssäkävijää. Pendelöinti on kas-vanut viime vuosina yli tuhannella työntekijällä vuodessa. Työpaikkaomavaraisuus on noussut 123 prosenttiin.

Liikennemäärien kasvaessa toimivat liikenneratkai-sut ja kaupunkiseudun kokonaisuuden huomioon ottava yhdyskuntarakenne on entistä tärkeämpää. Kaupunki-seudullamme viedään parhaillaan eteenpäin merkittävää hankekokonaisuutta, jolla haetaan maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteistyön lisäämistä. Pitkällä aika-välillä tavoitteena on kehittää Tampereen kaupunkiseudus-ta suuri kaupunki, jossa vähintään kilpailukyvyn kehittä-miseen, yhdyskuntarakenteen kehittämiseen liittyvät asiat sekä osa palvelujen järjestämistä koskevista päätöksistä tehdään kaupunkiseudun laajuisella alueella.

Tampere jatkoi aktiivista kansainvälistä verkostoitu-mista. Helsingin ja Kotkan kanssa avattiin yritysten viennin edistämiseksi toimisto Pietariin. Kiinalaisen Guangzhoun kanssa solmittiin vuoden lopussa ystävyyskaupunkisopi-mus. Vuoden 2008 lopussa kaupunkiseudun kunnat tekivät päätökset Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehi-tysyhtiön perustamisesta. Yhtiö aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa Tredea Oy:nä, jonka tehtävänä on järjestää alkavien yritysten neuvontaa, toteuttaa seudun markki-nointia (ml. matkailuasiat) sekä toteuttaa erilaisia yritys-ryppäisiin ja maa-alueisiin liittyviä kehittämishankkeita. Tampereen ensimmäinen joulutori avattiin 12.12.2008 Keskustorilla. Joulutori sai heti lämpimän vastaanoton. Vuonna 2009 joulutori laajentuu ja todennäköisesti myös kansainvälisiä kontakteja tulee mukaan.

Vuosi 2008 jää historiaan erityisesti maailmalaajuisen talouslaman puhkeamisen vuotena. Globaalit myllerrykset eivät vielä kuitenkaan vaikuttaneet merkittävästi Tampe-reen kaupunkiin. Kaupungin talous pysyi vahvana ja kau-punki menestyi kaupunkien imagotutkimuksessa jälleen erinomaisesti. Myönteisestä kehityksestä lausun kiitokset kaupungin henkilöstölle, asukkaille ja yhteistyökumppa-neille.

Timo P. Nieminen

Pormestari

Menestyksestä kohti epävarmempia aikoja


Suunnitteilla uusi Tampereen kaupunkiseudun rakennemalli

Tampereen kaupunkiseudun kunnat Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi ja Orivesi et-sivät yhdessä rakennemallityön avulla suuntaa maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämiseksi. Suunnittelutyön ta-voitteena on, että kunnat sitoutuvat yhdessä yhdyskuntara-kenteen kehittämiseen seuraavina vuosikymmeninä. Tämä on seudun tulevaisuuden kannalta keskeistä. Työn loppu-tuloksena tavoitellaan, että kunnat sitoutuvat yhteisen lii-kennejärjestelmän ja erityisesti joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseen ja palveluverkon toteuttamiseen, missä kes-keiseksi tulee muodostumaan raideliikenteen toteuttaminen Tampereen seudulla. Lisäksi tärkeää on kuntien sitoutu-minen ohjelmaan, jossa määritetään keinot ilmastomuu-toksen hillintää, sekä keskustojen kehittämiseen, mikä on sidoksissa erityisesti koko kaupunkiseudun kaupan palve-luverkon sijoitukseen ja volyymeihin. Rannemallityön taus-taselvityksinä laaditaan kaupunkiseudulle asuntopoliittinen ohjelma, liikennejärjestelmäsuunnitelma, ilmastostrategia ja palveluverkkosuunnitelma.

Kaupunkiseudun rakennemallityön lähtökohtina ovat seudun kuntiin kohdistuvat voimakkaat tulevaisuuden haasteet. Haasteena on asukasmäärän kasvun ja asumis-väljyyden lisääntymisen vuoksi tarve rakentaa seudulle lisää asuntoja noin 150 000 asukkaalle vuoteen 2030 mennessä. Yhdyskuntarakenteen toteuttaminen ei voi kuitenkaan ta-

pahtua aiempien vuosien tapaan, mikä johtaisi rakenteen hajoamiseen. Tämä olisi sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta kestämätöntä, kun esimerkiksi henkilöautoliiken-ne lisääntyisi yli 40 prosentilla. Seudun haasteena on myös väestön nopea ikääntyminen, mikä merkitsee sitä, että vä-kiluvun voimakkaasta kasvusta huolimatta työikäisten lu-kumäärä kasvaa suhteellisen vähän. Tämä osaltaan johtaa kuntatalouden kasvaviin ongelmiin.

Tampereen kaupungin kasvu ilmenee merkittävinä maankäytön suunnittelutöinä

Tampereella on ollut käynnissä useita merkittäviä kaava-hankkeita, joilla pyritään vastaamaan voimakkaisiin kas-vun haasteisiin. Asemakaavoitusohjelman toteuttamisella turvataan rakentamisen riittävä taso ja asumisen monipuo-liset vaihtoehdot kaupungissa. Vuoden 2008 painopisteenä oli keskusta-alueiden tiivistäminen ja palveluverkon kehit-täminen. Merkittäviä kaavahankkeita ovat muun muassa Lielahden palvelualueen, Santalahden, Kauppi-Niihaman virkistysalueen, Niemenrannan, Nurmi-Sorilan, Tarasten-järven, Lahdesjärvi-Lakalaivan, Hervantajärven ja Kale-vanrinteen osayleiskaavat. Osa osayleiskaavoista on vie-lä suunnitteluvaiheessa ja osa on jo vahvistunut. Vuonna 2008 Nurmi-Sorilan tulevan keskustan osalta järjestettiin ideakilpailu osayleiskaavatyön pohjaksi. Kolmenkulman

Kaupungin alueiden ja rakenteiden kehitystä suunnitellaan

5Tampereen kaupunki

yritysalueen suunnittelu jatkui Nokian ja Ylöjärven kans-sa. Myös Lempäälän kunnan kanssa yhteisen Vuoreksen alueen asemakaavoitus eteni. Pispalan miljöön säilymisen turvaavan asemakaavan uusimistyön ensimmäinen vaihe on valmistumassa. Kantakaupungin osalta käynnistyi yh-dyskuntarakenteen eheyttämiseen tähtäävää selvitystyö, jonka yhteydessä tutkitaan täydennysrakentamisen mah-dollisuudet.

Ratina

Ratinan yleissuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhalli-tuksessa vuonna 2004 asemakaavoituksen pohjaksi. Ase-makaavan toteutus aloitettiin vuonna 2006. Kauppakes-kuskorttelin ja korttelin 453 pohjoisosan asemakaavoihin tehtiin hankkeiden edellyttämät muutokset. Ratinan etelä-rannan, linja-autoaseman, uuden kauppakeskuksen ja sta-dionin asemakaavapäätökset ovat lainvoimaisia.

Vuoden 2008 merkittävin kiinteistökauppa on Rati-nan kauppakeskuksen tontin myynti. Vuoden 2009 aikana kauppakeskuksen rakennustyöt sekä kaupungille toteutet-tavien katujen ja kevyenliikenteenväylien rakentaminen aloitetaan. Ratinan etelärannan korttelissa 456 talonra-kennustyöt ovat käynnissä. Korttelin peruskivi muurattiin 21.5.2008. Ensimmäiset asukkaat muuttavat Ratinanran-taan keväällä 2009. Kortteli 455 saatettiin rakennuskelpoi-

seksi vuoden 2008 aikana purkamalla vanhoja rakennuksia ja korttelin hyväksi lunastettiin käyttöoikeus niin sanottuun Voimakadun ramppiin, jonka kautta kortteliin tulevaan py-säköintilaitokseen tulee kulkuyhteys.

Ratinasta Laukontorin suuntaan menevän kevyen liikenteen sillan, Laukonsillan suunnittelutyö saatiin val-miiksi ja sillan katusuunnitelma hyväksyttiin yhdyskunta-lautakunnassa. Sillan urakkakilpailu käynnistettiin ja sillan rakentaminen voi alkaa alkuvuonna 2009.

Kuva

: Ari

Järv

elä


Vuores

Vuoreksen kaupunginosa toteutetaan kahden kunnan, Tampereen kaupungin ja Lempäälän kunnan yhteistyö-nä. Vuoreksen molemmissa kunnissa hyväksytty visio on: ”Vuores – pikkukaupunki luonnon kainalossa”. Vuores-projekti on perustettu uuden kaupunginosan suunnitte-lemiseksi ja toteuttamiseksi toimialueenaan Vuoreksen osayleiskaava-alue. Tampereen kaupungin ja Lempäälän kunnan yhteishankkeena on laadittu tiesuunnitelma Rus-kontien ensimmäiselle vaiheelle.

Vuoden 2008 aikana valmistui Vuoreskeskuksen län-siosan asemakaavatyö ja katusuunnitelmat, Rimmin ja liikuntapuiston sekä Virolaisen asemakaavatyö. Koukku-järven ja Vuoreskeskuksen itä- sekä kaakkoisosan asema-kaavatyöt ovat edelleen käynnissä. Pilkkakuusenpuiston yleissuunnitelma hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa.

Vuoreksen puistokadun suunnittelu eteni sekä kadun että siltojen rakennussuunnittelun osalta. Vuoreksen liikekortte-lin tontinluovutuskilpailu ja Virolaisen alueella toteutettava Europan 10 arkkitehtikilpailu käynnistettiin. Myös katu-jen rakentaminen on käynnistynyt Lahdespohjan alueella ja Vuoreksen puistokadulla Särkijärven molemmilla puolilla.

Vuonna 2008 perustettiin Vuores Palvelu Oy, jonka teh-täväksi luovutettiin Vuoreksen alueen kiinteistönhoitoon, aluemarkkinointiin ja turvallisuuteen liittyvien palvelujen järjestäminen. Ensi vaiheessa yhtiön tärkeimpänä tehtävä on alueellisen tietoverkon rakennuttaminen. Elokuussa 2008 allekirjoitettiin Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa sopimus asuntomessujen järjestämisestä Vuoreksessa 2012. Asuntomessujen tontinluovutuskilpailun valmistelut käynnistyivät 2008.

7Tampereen kaupunki

Luova Tampere

Kuusivuotinen Luova Tampere-ohjelma käynnistettiin vuon-na 2006. Ohjelman tavoitteena on luovan talouden edelly-tysten vahvistaminen luovien toimialojen kehittämisellä, uusien innovaatioiden ja yrittäjyyden edistämisellä sekä Tampereen seudun vetovoimaisuuden vahvistamisella.

Luovien toimialojen osuus taloudellisen kasvun ja vaurauden luojana on vahvistumassa. Tampereen seudun työllisistä jo noin 10,2 prosenttia eli yli 8 700 henkilöä on töissä luovien toimialojen yrityksissä. Nämä yritykset luo-vat yli 1,1 miljardin euron liikevaihdon yli 1 900 yrityk-seen. Suorien talousvaikutusten lisäksi luovan talouden luo-mat tapahtumat, keskukset ja teemaympäristöt heijastuvat asuin- ja elinympäristöjen laatuun sekä alueen vetovoimaan. Tampereen seudulla eri tapahtumissa käy lähes 2 miljoo-naa kävijää vuodessa. Luova Tampere -ohjelma on edennyt määrällisiä tavoitteitaan edellä. Ohjelma toteuttaa luovien toimialojen yritysneuvontaa ja järjestää koulutusta ja kon-sultointia. Ohjelma on auttanut yli 200 yritystä niiden alkuvaiheessa ja ohjelman toimenpiteiden seurauksena on syntynyt 58 uutta yritystä 69 eri projektissa. Parhaiten suuri yleisö tuntee Musiikki-teatteri Palatsin, joka aloitti toimintansa vuoden 2008 syksyllä.

Ohjelman seurauksena Tampereelle on kohdentunut jo yli 20 miljoonan euron investoinnit. Yhtenä ohjelman tavoitteista on luovien toimialojen viennin edistäminen. Klub Tampere hankkeen kautta muun muassa tamperelai-set musiikkialan yritykset ovat päässeet Venäjän suurille markkinoille ja erityisesti Pietariin. Ohjelma on ollut mu-kana lukuisissa tapahtumissa ja edistänyt myös esimerkiksi Tampereen kaupungin henkilöstön viihtymistä järjestämäl-lä taidenäyttelyn kaupungin työntekijöille ja osallistunut kaupungin henkilöstöpäivään.

Kuva: Ari Järvelä


Joulutori

Tampereen keskustori muuttui ensimmäistä kertaa tun-nelmalliseksi Joulutoriksi 12.–23.12.2008. Wanhan ajan joulutunnelmaan virittivät 30 viehättävää mökkimyyn-tikojua, runsas jouluinen ohjelma ja mukana olleet eri-laiset yleishyödylliset yhdistykset. Mittavan tapahtuman on mahdollistanut lukuisten eri alojen taitajien yhteis-työ. Varta vasten tätä tapahtumaa varten rakennetuista myyntikojuista huokui eurooppalainen joulutoritunnel-ma, pirkanmaalaisittain toteutettuna. Laadukkaista tuot-teista vastasivat etupäässä tamperelaiset ja pirkanmaalai-set yrittäjät; käsityöläiset, taiteilijat, elintarviketuottajat ja kauppiaat.

Kirjastojen tietotorit ja Netti-Nysse saivat mitalin

Tampereen kaupunginkirjaston Netti-Nysse ja tietotorit pääsivät fi nalistien joukkoon EU:n komission e-Inclusion Awards kilpailussa, jossa etsittiin hyviä esimerkkejä ide-oista ja käytännöistä ihmisten tietoyhteiskuntatarpeisiin. Kilpailuun ilmoittautui kaikkiaan 465 toimijaa, joista 35 valittiin fi naaliin viidessä eri sarjassa.

Vuoden nuori taiteilija Samuli Heimosen näyttely

Vuoden nuori taiteilija 2008 Samuli Heimosella oli näyt-tely Tampereen taidemuseossa 16.2.–6.4.2008. Samuli Heimonen on järjestyksessä 24. Vuoden nuori taiteilija. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti vuonna 2000. Yhteisnäyttelyihin hän on osallistunut vuodesta 1998 läh-tien. Vuoden nuori taiteilija Samuli Heimosen näyttely oli esillä museon kahdessa ylimmässä kerroksessa, ja siinä oli mukana 67 maalausta.

Tampereella tapahtui 2008

Vaalit

Kuntavaaleissa 2008 valittiin Tampereen uudet päät-täjät seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. 67-jäseniseen Tampereen kaupunginvaltuustoon valittiin 26 uutta jäsentä. Tampereella äänestysaktiivisuus parani edel-lisiin kuntavaaleihin verrattuna. Tampereen äänes-tysprosentti oli 59,3. Vuoden 2004 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 55,7. Uusi kaupunginvaltuusto valitsi Timo P. Niemisen pormestariksi toimikaudel-leen.

9Tampereen kaupunki

Tampere päivä

Tampereen kaupunki juhlisti 229. syntymäpäiväänsä reilusti yli sadalla tapahtumalla ja tilaisuudella. Vuonna 2008 Tampereen päivässä näkyi Tampereen Unicef-kau-punkivuosi. Esimerkiksi osa Tampereen päivän aikana kerätyistä uimahallimaksuista meni Unicefi lle.

Tampere Jazz Happening Vuodesta 1982 järjestetty Tampere Jazz Happening kuuluu maailman arvostetuimpiin modernin jazzin festivaaleihin. Vuodesta toiseen ainutlaatuisesta tunnelmastaan kuuluisa tapahtuma kerää alan huippuartisteja konsertoimaan. Jazz Happening tavoittaa vuosittain yli 8000 kuuntelijaa.

Tampere 1918 -näyttely

Aika on nyt kypsä vuoden 1918 laajalle käsittelylle museonäyttelyssä. Sisällissodan tärkeimmän kau-pungin, Tampereen, tapahtumat tuodaan Vapriikin näyttelyssä monipuolisesti ja eri näkökulmia valotta-en yleisön nähtäväksi. Näyttelyn yhteydessä julkaistu samanniminen kirja oli vuoden 2008 Tieto-Finladia-ehdokas. Näyttely avattiin 24.4.2008 ja on avoinna toistaiseksi.

Tampere 1918 -näyttelyssä on ensimmäistä ker-taa esillä todistusvoimainen kokonaisuus keväällä 1918 taistelupaikoilta ja kaupungin kaduilta kerättyä esineistöä. Tampereen museoiden kokoelmiin kuu-luvan esineistön keräsi silloinen Hämeen museon joh-taja Gabriel Engberg. Näyttely tuo esille myös laajan ja osin ennennäkemättömän kuva-aineiston Vapriikin kuva-arkistosta.

Näkökulmia tarjoavat molempien osapuolten taistelijat, mutta myös siviilit ja sivustakatsojat. Ääni-en, kertovan materiaalin ja uuden tekniikan avulla eri kokemukset tuodaan elämyksellisesti esille. Näyttelys-tä löytyy muun muassa interaktiivinen kartta, josta voi tutkiskella kaupungin tapahtumapaikkoja. Näyttely ja siihen liittyvä kirja valottavat myös vuoden 1918 tapahtumien taustoja sekä niiden vaikutuksia myö-hempinä vuosikymmeninä. Näyttelyn päättää katsaus sodan muistoon ja tulkintoihin.

Merkittäviä urheilutapahtumia:

Kalevan kisat

Kalevan kisat järjestettiin 24.–27.7.2008 Tampereella.

Painin EM-kisat

Tampere isännöi painin EM-kisoja 1.–6.4.2008

Jukolan viesti

Tampereella järjestettiin Teiskon Kaanassa 60. Jukolan viesti 14.–15.6.2008


Tampereen kaupungin runsas UNICEF-vuosi

Paikoillenne, valmiit – UNICEF! Tampere käynnisti UNICEF-vuoden kymmenentenä kaupunkina Suomessa 1.8.2007. Kaupunkivuoden yhtenä haasteena oli näkyminen Tampereen kokoisessa kaupungissa ja resurssien riittäminen. Tarvittiin UNICEF-vuoteen todella sitoutuvia yhteistyökumppaneita. Alkava UNICEF-vuosi otettiin Tampereella erittäin myön-teisesti vastaan. Tampereen UNICEF-vuoden tunnus oli ”Yhdessä lapsen oikeuksien puolesta”, jonka alle kehitettiin yhteistyötahojen kanssa monipuolista luovaa toimintaa.

Vuoden yhteistyötahoina olivat kaupunkilaiset, yrityk-set, yhdistykset, kulttuuritoimijat, järjestöt, urheiluseurat, liitot, koulut, päiväkodit, oppilaitokset sekä kaupungin oma organisaatio. Kunkin yhteistyötahon kanssa neuvoteltiin so-pivista tavoista osallistua vuoden toteutukseen ja kumppa-neille räätälöitiin omia osallistumismuotoja. UNICEF-vuo-den yhteistyökumppaneita oli kaikkiaan yli 300 ja erilaisia tapahtumia oli yli 300 tapahtumakalenterin ollessa hyvin monipuolinen.

UNICEF-vuosi oli vahvasti viestinnällinen ja toiminnal-linen projekti, joka oli usein esillä paikallisissa tiedotusväli-neissä. Vuosi näkyi kaikkialla, jopa pysäköintilippurullien

kääntöpuolella! UNICEF-vuosi oli siellä, missä ihmiset liikkuivat. Tampereen kaupungin UNICEF-vuoden kerä-ys tuotti 512 000 euroa, joka ylitti tavoitteeksi asetetun yksi euro per tamperelainen eli 209 000 euroa. Tampe-reen keräysvaroilla koko Tansaniassa voidaan käynnistää koulutusohjelma, jonka avulla yli 1,5 miljoonaa lasta ja nuorta saa luku- ja kirjoitustaidon ja näin ollen paremmat elämänmahdollisuudet. Lisäksi Anna ja Toivo -nukeilla saa-tiin rokotusohjelma yli 2000 lapselle eri puolille maailmaa. Varainkeruun lisäksi tavoitteena oli myös lapsen oikeuksien edistäminen ja niiden tunnetuksi tekeminen. Lasten oikeu-det olivat vahvasti esillä koko vuoden paikallisissa tiedotus-välineissä sekä kouluilla.

Tampereen UNICEF-vuosi oli onnistunut muillakin tavoin. Vuosi lisäsi tietoisuutta kaupunkikumppanuudesta ja Anna ja Toivo nukeista ja vuosi oli hyvin esillä myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Tampereen kaupunki on saanut kiitosta luovasta ja innovatiivisesta UNICEF-vuoden toteutuksesta. Yhteistyötahojen kanssa kehitettiin paljon uusia toimintamalleja, joista uskotaan olevan iloa vielä Tampereen UNICEF-vuoden jälkeenkin.

Kuva

: Ari

Järv

elä

11Tampereen kaupunki

Kaupunginvaltuusto

Tampereen kaupungin ylin päättävä toimielin on kau-punginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2008 toiminut Pekka Paavola (Tasi), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Hanna Tainio (SDP) ja toisena vara-puheenjohtajana Seppo Rantanen (Kok.).

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus huolehtii Tampereen kaupungin hallin-non ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hy-väksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhteensä 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheen-johtajana on vuonna 2008 toiminut pormestari Timo P. Nieminen (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Lasse Oksanen (Tasi) ja toisena varapuheenjohtajana Pauli Ruoholahti (SDP).

Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat Vuonna 2008 toimi kahdeksan (8) lautakuntaa ja seitse-mäntoista (17) johtokuntaa. Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia oman toimialansa toiminnan ja ta-louden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta. Toimikunnat huolehtivat niille asetettujen tehtävien toteuttamisesta.

Apulaispormestarit Tarja Jokinen (SDP), Riitta Ollila (SDP), Irja Tulonen (Kok.) ja Sirkkaliisa Virtanen (Vas.) vastaavat tilaajalautakuntien puheenjohtajina palveluiden tilaamisesta.

Henkilöstö

Tampereen kaupungin palveluksessa oli vuoden 2008 lo-pussa 15 947 henkilöä, joista kolmannes työskenteli sosi-aali- ja terveyspalveluissa ja kolmannes sivistyspalveluissa. Vuoden 2007 lopussa henkilöstöä oli 15 942.

Toimintakertomus 2008

Toimintaympäristön muutos

Yleinen kehitys

Väestö

Tampereen väkiluku oli vuoden 2008 lopussa 209 552 asukasta. Väestönkasvu vuoden aikana oli 1 686 asukasta (+0,8 prosenttia), mikä on 188 asukasta enemmän kuin vuonna 2007. Viime vuosina kasvu on selvästi tasaantunut, vielä vuonna 2006 väkiluku kasvoi ennätykselliset 2 031 asukasta. Tampereen kasvu oli vaimeampaa kuin Helsin-gin, Espoon, Vantaan ja Oulun kasvu.

Muuttoliikkeen hidastuminen alkoi vuoden 2007 jäl-kipuoliskolla. Lähtömuuttajien määrä laski kuitenkin tulo-muuttajien määrää enemmän ja maassamuuton nettovoitto kasvoi 400 asukkaaseen. Tampereen saama muuttovoitto 900 asukasta oli saman verran kuin vuonna 2007.

Lapsia syntyi vuoden aikana 2 471. Edellisen kerran on näin paljon tamperelaisia syntynyt 1960-luvun lopulla. Koska viime vuonna kuolleisuus jäi aikaisempia vuosia al-haisemmaksi, luonnollinen väestönkasvu nousi noin 750 asukkaaseen. Suurena säilyvä syntyvyys tukee ennusteita lasten määrän kääntymisestä nousuun.

Koko kaupunkiseudun väkiluku oli vuodenvaihtees-sa 348 274, jossa kasvua oli 4 342 asukasta (+1,3 pro-senttia). Viime vuosina kaupunkiseudun kasvu on ollut voimakkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Tampereen osuus siitä nousi 39 prosenttiin. Kaupunkiseudun kasvu on säilynyt vuodesta toiseen pääkaupunkiseudun jälkeen määrällisesti ja suhteellisesti mitattuna toiseksi suurim-pana maamme suurten seutukuntien välisessä vertailussa. Vuoteen 2030 mennessä arvioidaan Tampereen väkiluvun lisääntyvän noin 26 000 ja koko kaupunkiseudun väestön yli 77 000 asukkaalla.

Työllisyys

Työttömyysprosentin aleneminen alkoi hidastua jo vuoden 2007 lopulla. Huhtikuussa 2008 se oli alimmillaan 9,5 prosenttia. Kesän jälkeen yleisen taloudellisen tilanteen nopean heikentymisen myötä työttömyysaste kääntyi nou-


Tuloslaskelma 2008 kulut

Avustukset 7 %

Poistot 7 %

Henlilöstökulut 43 %

Palvelujen ostot 26 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 14 %

Rahoituskulut 1 %Muut tuotot 5 % Muut toimintakulut 2 %

Tuloslaskelma 2008 tuotot

Maksutuotot 4 %

Muut toimintatuotot 6 %

Tuet ja avustukset 2 %

Verotulot 46 %

Valtionosuudet 13 %

Myyntituotot 19 %Rahoitustuotot 1 %

Muut tuotot 5 %

Satunnaiset erät 9 %

suun, joka Tampereella oli jyrkempi kuin muissa suurissa kaupungeissa, Pirkanmaalla tai koko Suomessa. Joulukuus-sa työttömyysaste oli 11,8 prosenttia eli vuoden aikana se nousi 0,9 prosenttiyksikköä, kun se vielä edellisenä vuonna pienentyi 0,3 prosenttiyksikköä. Tampereen työttömyysaste oli vuoden lopussa 3,0 prosenttiyksikköä koko maan ja 2,1 prosenttiyksikköä Pirkanmaan astetta korkeampi.

Asuminen ja rakentaminen

Asuntorakentaminen on hiipumassa ja painopiste on siir-tymässä vuokra-asuntoihin. Vuonna 2008 valmistui Tam-pereella yhteensä 1 613 asuntoa, joista 416 (26 prosent-tia) sijoittui pien- ja rivitaloihin ja 1 196 (74 prosenttia) kerrostaloihin. Määrä on laskenut tasaisesti viime vuosina, vuonna 2006 valmistui 1 791 ja vuonna 2007 1 677 asun-toa. Vuonna 2009 arvioidaan valmistuvan vain noin 1 200 ja ensi vuonna noin 1 250 asuntoa. Valmistuneista asun-noista noin joka kolmas oli vuonna 2008 vuokra-asunto. Käynnistyneistä hankkeista lasketun arvion mukaan niiden osuus nousee tänä vuonna puoleen ja ensi vuonna 65 pro-senttiin.

Vuoden 2008 lopussa kerrostaloasunto maksoi Tam-pereella keskimäärin 1 959 euroa/m² ja rivitaloasunto 2 004 euroa/m².

Asuntojen vuokrat kallistuivat Tampereella viime vuoden aikana 5,6 prosenttia. Koko maassa nousu oli 4,6 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 6,2 prosenttia. Vapaara-hoitteisen asunnon keskimääräinen vuokra oli Tampereella vuoden lopussa 10,74 euroa/m².

Talous

Tampereen kaupungin tuottojen kokonaismäärä oli vuon-na 2008 yhteensä 1 562,4 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta yhteensä 269,7 milj. euroa (20,9 prosenttia).

Toimintatuotot kasvoivat 54,6 milj. euroa (12,9 pro-senttia). Toimintatuottojen kasvuun on vaikuttanut muihin toimintatuottoihin kirjattu pysyvien vastaavien maa-aluei-den myyntivoitot 50,5 milj. euroa. Verotuloja kertyi 720,6 milj. euroa ja ne kasvoivat 54,0 milj. euroa (8,1 prosenttia) ja valtionosuuksien määrä kasvoi 22,1 milj. euroa (12,2 prosenttia) edelliseen vuoteen verrattuna. Satunnaiset tuotot muodostuvat Sähkölaitoksen yhtiöittämiseen liittyvistä py-syvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitosta (90,4 milj. euroa) sekä käyttöpääoman myynnistä (52,7 milj. euroa).

Tampereen kaupungin kulujen kokonaismäärä oli vuonna 2008 yhteensä 1 382,1 milj. euroa. Kulut kasvoi-vat edelliseen vuoteen verrattuna 121,0 milj. euroa (9,6 prosenttia). Toimintakulut kasvoivat 101,8 milj. euroa (8,7 prosenttia). Toimintakuluista merkittävimmän osan muodostavat henkilöstökulut, joiden määrä vuonna 2008 oli 605,8 milj. euroa.

Vuosikate kuvaa kunnan kokonaistulorahoituksen riit-tävyyttä, siinä on toimintakatteen lisäksi otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut. Vuosikate vuonna 2008 oli 129,4 milj. euroa, asukasta kohden laskettuna 618 euroa. Vuosikate parani 12,6 milj. euroa (10,8 prosenttia) edelliseen tilikauteen verrattuna.


Lainamäärän kehitys

250

200

150

100

50

0

milj.euroa1200

1000

800

600

400

200

0

€/asukas

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

€/asukaslainakanta

Vuosikatteen ja nettoinvestointien kehitys

250

200

150

100

50

0

milj.euroa

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

vuosikatenettoinvestoinnit

Tilikauden tulos vuonna 2008 oli 180,3 milj. euroa ylijäämäinen. Tilikauden tulokseen vaikuttaa Sähkölaitok-sen yhtiöittämiseen liittyvä satunnainen tuotto 143,1 milj. euroa. Tilikauden tulos vuonna 2008 ilman satunnaisia eriä olisi ollut 37,2 milj. euroa.

Tuloksenkäsittelyerien jälkeinen ylijäämä vuodelta 2008 on 178,3 milj. euroa. Tilikauden ylijäämäksi muo-dostuisi 35,2 milj. euroa, jos Sähkölaitoksen yhtiöittämisen vaikutus eliminoitaisiin tilikauden ylijäämästä

Toiminnan rahoitus

Toiminnan rahavirta oli 127,9 milj. euroa ja kasvoi edelli-seen tilikauteen verrattuna 31,6 milj. euroa.

Investointimenojen määrä oli vuonna 2008 yhteensä 209,0 milj. euroa, joka on 86,5 milj. euroa edellisen vuoden määrää suurempi. Sähkölaitoksen yhtiöittämisen yhteydes-sä tehtiin 46,0 milj. euron sijoitus Sähkölaitos-konsernin vapaan oman pääoman rahastoon. Pysyvien vastaavien luovutustuloja kertyi 275,4 milj. euroa. Luovutustuloihin sisältyy Sähkölaitoksen yhtiöittämiseen liittyviä pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja 212,3 milj. euroa sekä maa-alueiden luovutustuloja 50,5 milj. euroa. Kun Sähkölaitoksen yhtiöittämiseen liittyvät erät eliminoidaan investointien rahavirrasta, investointeihin olisi käytetty ra-haa yhteensä 98,5 milj. euroa.

Toiminnan ja investointien rahavirran erotuksena las-kettu rahavirta oli tilikaudella 195,7 milj. euroa positiivi-nen. Investointien omahankintamenoista 62 prosenttia on katettu varsinaisen toiminnan tulorahoituksella ja pääoma-

menoista 27 prosenttia on katettu varsinaisen toiminnan tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus on 69,7 prosenttia, kun Sähkölaitoksen yhtiöittämisen vaikutus eliminoidaan.

Rahoitustoiminnan nettorahavirta oli vuonna 2008 yhteensä 236,0 milj. euroa negatiivinen. Tähän vaikutti Sähkölaitoksen yhtiöittäminen, jossa Sähkölaitos-konser-nille myönnettiin pitkäaikainen 243,0 milj. euron laina. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin yhteensä 20,1 milj. euroa ja lyhennettiin 25,3 milj. euroa. Tampereen kaupungin lainanhoitokyky on pysynyt hyvänä. Toiminnan, inves-tointien sekä rahoitustoiminnan rahavirroista muodostuva kokonaisrahavarojen muutos muodostui 40,3 milj. euroa negatiiviseksi.

Tase

Taseen loppusumma 31.12.2008 oli 1 866,1 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi 197,3 milj. euroa (11,8 pro-senttia). Omavaraisuusasteeksi muodostui 78 prosenttia, joka ylittää kuntatalouden hyvän tavoitetason kahdeksalla prosenttiyksiköllä.

Taseen vieras pääoma kasvoi tilikaudella 16,9 milj. euroa (4,5 prosenttia). Käyttötuloista tarvittaisiin 28 pro-senttia vieraan pääoman takaisin maksamiseen. Asukas-ta kohden laskettu lainamäärä väheni 959 eurosta 937 euroon.


TULOSLASKELMA

1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007

1 000 euroa 1 000 euroa

Toimintatuotot 476 949 422 373 Valmistus omaan käyttöön 126 845 96 572 Toimintakulut -1 395 640 -1 263 549

Toimintakate -791 846 -744 604

Verotulot 720 600 666 586 Valtionosuudet 202 173 180 143 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 16 019 14 226 Muut rahoitustuotot 3 531 9 346 Korkokulut -7 742 -7 867 Muut rahoituskulut -13 312 -998

Vuosikate 129 423 116 832

Poistot ja arvonalentumiset -92 277 -85 242 Satunnaiset erät 143 146 0

Tilikauden tulos 180 292 31 590

Poistoeron vähennys 634 578 Varausten lisäys -2 000 -2 000 Rahastojen lisäys -1 994 -9 091 Rahastojenvähennys 1 412 645

Tilikauden ylijäämä 178 344 21 722

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 38 36 Vuosikate/Poistot, % 140 137 Vuosikate, €/asukas 618 562 Asukasmäärä 209 552 207 866


RAHOITUSLASKELMA 1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007


Toiminnan rahavirta Vuosikate 129 423 117 088 Satunnaiset erät 143 146 0 Tulorahoituksen korjauserät -144 627 -20 778 Investointien rahavirta Investointimenot -208 960 -122 412 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 360 2 641 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 275 406 23 282

Toiminnan ja investointien rahavirta 195 748 -179

Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -245 021 -1 412 Antolainasaamisten vähennykset 3 176 9 062

Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 20 050 15 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -25 309 -25 957 Lyhytaikaisten lainojen muutos 2 316 -7 977

Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 276 547 Vaihto-omaisuuden muutos 23 657 95 Saamisten muutos -34 978 1 993 Korottomien velkojen muutos 19 834 -5 183

Rahoituksen rahavirta -235 999 -13 832

Rahavarojen muutos -40 251 -14 011

Rahavarat 31.12. 105 077 145 328 Rahavarat 1.1. -145 328 -159 339 -40 251 -14 011

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 62 98 Pääomamenojen tulorahoitus, % 27 85 Lainanhoitokate 4 4 Kassan riittävyys, pv 22 40


PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 4 141 8 429 Muut pitkävaikutteiset menot 12 302 10 700 16 443 19 129 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 232 404 235 980 Rakennukset 429 505 417 330 Kiinteät rakenteet ja laitteet 255 431 343 967 Koneet ja kalusto 55 966 55 177 Muut aineelliset hyödykkeet 2 978 2 797 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 55 641 41 254 1 031 925 1 096 505 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 184 934 134 591 Muut lainasaamiset 399 376 157 952 Muut saamiset 548 127 584 858 292 670 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 2 198 2 741 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 3 128 1 297 5 326 4 038 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 2 812 26 469 2 812 26 469 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset 6 134 0 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 77 646 55 948 Lainasaamiset 5 702 4 096 Muut saamiset 5 242 8 801 Siirtosaamiset 24 908 15 809 119 632 84 654 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 18 399 70 146 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 0 629 Joukkovelkakirjalainasaamiset 34 841 24 227 Muut arvopaperit 4 600 8 227 57 840 103 229 Rahat ja pankkisaamiset 47 237 42 099 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 866 073 1 668 793

TASE

VASTAAVAA

31.12.2008 31.12.20071 000 euroa 1 000 euroa


OMA PÄÄOMA Peruspääoma 636 657 636 657 Arvonkorotusrahasto 128 769 129 376 Muut omat rahastot 37 332 36 751 Edellisten tilikausien ylijäämä 443 022 421 300 Tilikauden ylijäämä 178 344 21 722 1 424 124 1 245 806 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 5 931 6 564 Vapaaehtoiset varaukset 18 458 16 458 24 389 23 022 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 9 777 10 636 Muut pakolliset varaukset 196 196 9 973 10 832 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 2 170 2 717 Lahjoitusrahastojen pääomat 14 518 12 443 Muut toimeksiantojen pääomat 977 941 17 665 16 101 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 91 228 106 018 Lainat julkisyhteisöiltä 0 50 Saadut ennakot 9 8 Ostovelat 3 2 Liittymismaksut ja muut velat 5 519 20 874 Siirtovelat 273 274 97 032 127 226 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 34 789 25 117 Lainat julkisyhteisöiltä 101 193 Lainat muilta luotonantajilta 70 267 67 951 Saadut ennakot 0 62 Ostovelat 59 948 57 159 Muut velat 26 520 15 947 Siirtovelat 101 265 79 377 292 890 245 806 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 866 073 1 668 793 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 78 76 Rahoitusvarallisuus euroa/asukas -788 -688 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 28 29 Kertynyt ylijäämä, milj. euroa 621 443 Kertynyt ylijäämä, euroa/asukas 2 966 2 132 Lainakanta 31.12., 1 000 euroa 196 385 199 329 Lainat, euroa/asukas 937 959 Lainasaamiset 31.12., 1 000 euroa 399 376 157 952 Asukasmäärä 209 552 207 812

VASTAAVAA 31.12.2008 31.12.2007 1 000 euroa 1 000 euroa


Kaupunkikonsernin toiminta ja talous

Konsernirakenne

Tampereen kaupungin konserniin kuului vuoden 2008 lo-pussa 45 tytäryhteisöä. Lisäksi konsernitilinpäätökseen yh-disteltiin kuusi kuntayhtymää, joissa kaupunki on jäsenenä. Kaupunkikonserniin kuului myös 22 osakkuusyhteisöä ja kolme yhteisyhteisöä.

Konsernin talous

Kuntalakiin vuonna 2007 tehty muutos laajensi konserniti-linpäätöksen laadintaa siten, että aiemmin laaditun konser-nitaseen lisäksi tilikaudelta 2008 laaditaan myös konserni-tuloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma.

Konsernin toimintatuotot olivat 803,9 milj. euroa ja toimintakulut 1 516,1 milj. euroa. Konsernin toimintakate muodostui 711,4 milj. euroa negatiiviseksi. Toimintatuotot kattoivat 53 prosenttia toimintakuluista. Toimintatuotoista kaupungin eliminoitujen tuottojen osuus oli 55 prosenttia, ja vastaava osuus toimintakuluista oli 77 prosenttia.

Toimintakulut sisältävät Valmistus omaan käyttöön, Valmistevarastojen muutos -erät sekä välittömät verot.

Toimintakuluihin sisältyvien henkilöstökulujen määrä oli 789,7 milj. euroa. Kaupunkikonsernin henkilöstömää-rä tilikauden lopussa oli 24 157. Tilikauden vuosikate oli 182,1 milj. euroa eli 869 euroa asukasta kohden. Tili-

Tampereen konsernitilinpäätökseen yhdisteltävät yhteisöt

2008 2007Tytäryhteisöt Yhtiöt • Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 21 20 • Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 22 17Säätiöt 2 2Kuntayhtymät 6 6Osakkuusyhteisöt 9Yhteensä 60 45

kauden tulos oli 45,5 milj. euroa ylijäämäinen. Konsernin tuloksesta on eliminoitunut Sähkölaitoksen yhtiöittämisen vaikutus. Konsernin tuloslaskelman poistojen määrä 136,4 milj. euroa on 44,1 milj. euroa kaupungin vastaavaa mää-rää suurempi.

Taseen loppusumma 31.12.2008 oli 2 348,9 milj. eu-roa. Loppusumma kasvoi 93,1 milj. euroa (4,1 prosenttia). Konsernin omavaraisuusaste on edellisvuoden tapaan 57 prosenttia. Konsernin omavaraisuusastetta voidaan pitää hyvänä. Pitkäaikainen vieras pääoma (26,3 prosenttia ta-seen loppusummasta) kasvoi tilikaudella 3,4 milj. euroa (0,6 prosenttia). Konsernin käyttötuloista tarvittaisiin 56 prosenttia vieraan pääoman takaisin maksamiseen. Kau-pungilla vastaava prosentti oli 28. Konsernilla oli lainaa asukasta kohden 3 332 euroa.

Toiminnan rahoitus

Konsernin toiminnan rahavirta oli 126,6 milj. euroa. Rahoi-tuslaskelman investoinnit muodostuvat pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä luovutustu-loista. Konsernin investointimenojen määrä oli 256,1 milj. euroa. Pysyvien vastaavien luovutustuloja kertyi 70,8 milj. euroa. Luovutustuloihin sisältyy kaupungin maa-alueiden luovutustuloja 50,5 milj. euroa. Konsernin rahankäyttö in-vestointeihin oli 182,8 milj. euroa.

Toiminnan ja investointien rahavirran erotuksena las-kettu rahavirta oli tilikaudella 56,1 milj. euroa negatiivinen. Investointien omahankintamenoista 72 prosenttia on ka-tettu varsinaisen toiminnan tulorahoituksella ja pääoma-menoista 60 prosenttia on katettu varsinaisen toiminnan tulorahoituksella.

Rahoitustoiminnan nettorahavirta oli 7,0 milj. euroa positiivinen. Konserniin nostettiin pitkäaikaisia lainoja 51,5 milj. euroa ja niitä lyhennettiin 49,9 milj. euroa. Kaupungin osuus pitkäaikaisten lainojen lisäyksestä oli 38,9 prosenttia ja lyhennyksistä 50,7 prosenttia. Konsernin lainanhoitokat-teen tunnusluku oli hyvä.


KONSERNITULOSLASKELMA

1.1. –31.12.2008 1 000 euroa

Toimintatuotot 803 872

Toimintakulut -1 516 134

Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 860

Toimintakate -711 401

Verotulot 720 600

Valtionosuudet 202 173

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 10 341

Muut rahoitustuotot 2 768

Korkokulut -25 688

Muut rahoituskulut -16 672

Vuosikate 182 122

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -136 361

Tilikauden yli- ja alipariarvot -10

Arvonalentumiset -227

Tilikauden tulos 45 525

Tilinpäätössiirrot -3 122

Vähemmistöosuudet -579

Tilikauden ylijäämä 41 824

KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 53

Vuosikate/Poistot, % 133

Vuosikate, euroa / asukas 869

Asukasmäärä 209 552


1.1.–31.12.2008 1 000 euroa

Toiminnan rahavirta Vuosikate 182 122 Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät -55 481

Investointien rahavirta Investointimenot -256 082 Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 496 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 70 806 Toiminnan ja investointien rahavirta -56 139

Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1 865 Antolainasaamisten vähennykset 3 668 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 51 498 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -49 936 Lyhytaikaisten lainojen muutos 16 413 Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 153 Vaihto-omaisuuden muutos -1 701 Saamisten muutos -32 251 Korottomien velkojen muutos 21 007 Rahoituksen rahavirta 6 986

Rahavarojen muutos -49 153

Rahavarat 31.12. 140 925 Rahavarat 1.1. -190 078 -49 153

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Investointien tulorahoitus, % 72 Pääomamenojen tulorahoitus, % 60 Lainanhoitokate 3 Kassan riittävyys, pv 28

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA


VASTAAVAA 31.12.2008 31.12.2007

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 13 195 16 181

Konserniliikearvo 468 0

Muut pitkävaikutteiset menot 15 496 13 930

Ennakkomaksut 12 26

29 170 30 137

Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 246 328 241 255

Rakennukset 1 044 933 1 009 967

Kiinteät rakenteet ja laitteet 449 780 425 175

Koneet ja kalusto 99 458 97 229

Muut aineelliset hyödykkeet 10 022 9 443

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 99 434 62 795

1 949 955 1 845 864

Sijoitukset

Osakkuusyhteisöosuudet 19 492 13 889

Muut osakkeet ja osuudet 16 596 16 605

Muut lainasaamiset 14 087 15 687

Muut saamiset 151 354

50 327 46 535

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 7 462 6 068

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus 34 058 32 356

Saamiset

Pitkäaikaiset saamiset 6 554 2 768

Lyhytaikaiset saamiset 129 889 101 425

Rahoitusarvopaperit 65 178 118 937

Rahat ja pankkisaamiset 75 747 71 141

VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 348 339 2 255 231

KONSERNITASE



Konsernin omavaraisuusaste, % 57 57

Konsernin rahoitusvarallisuus, euroa / asukas -3 282 -3 041

Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, % 56 -

Konsernin kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 459 158 402 287

Konsernin kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa / asukas 2 191 1 935

Konsernin lainat, euroa / asukas 3 332 3 272

Konsernin lainakanta 31.12., 1 000 euroa 698 133 680 158

Konsernin lainasaamiset 31.12., 1 000 euroa 14 087 15 687

Kunnan asukasmäärä 209 552 207 866

VASTATTAVAA 31.12.2008 31.12.2007

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 636 657 637 074

Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäyksestä 0 13 266

Arvonkorotusrahasto 130 406 129 847

Muut omat rahastot 50 188 45 851

Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 417 335 379 200

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 41 824 23 086

1 276 410 1 228 325

VÄHEMMISTÖOSUUDET 14 165 12 343

KONSERNIRESERVI 816 1 089

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET

Poistoero 16 218 16 918

Vapaaehtoiset varaukset 26 648 23 060

42 867 39 977

PAKOLLISET VARAUKSET

Eläkevaraukset 9 833 10 703

Muut pakolliset varaukset 13 864 12 939

23 697 23 641

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 21 168 19 621

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 582 298 580 736

Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 35 703 33 847

Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 115 835 99 422

Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 235 381 216 230

969 217 930 235

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 348 339 2 255 231

KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT



Pirkanmaan liitto – maakunnan kehittäjä ja edunvalvoja

20.3.2008, minkä jälkeen Pirkanmaan 1. maakuntakaavakartta liitekarttoineen ja selostuksineen valmisteltiin painettavaksi ja jaettavaksi jäsenkunnille ja muille viran-omaisille.

Pirkanmaan liitto on jäsenenä Euroo-pan Alueiden Liitossa. AER on Euroopan

alueiden yhteisiä tavoitteita edistävä yhteistyö- ja edunval-vontaorganisaatio, joka pitää vuosittaisen yleiskokouksensa jossakin jäsenalueella. AER järjesti kertomusvuoden yleis-kokouksensa Tampereella 12.–15. marraskuuta 2008. Maa-kunnan nimipäivänä, Pirkan päivänä 1. syyskuuta, Pirkan-maan liitto jakoi Pirkanmaan palkinnon, joka on nimeltään Kasvu ja jonka on suunnitellut keraamikko Merja Haapala. Vuoden 2008 Pirkanmaan palkinto luovutettiin Pirkanmaan Osuuskaupalle Pirkanmaan maakunnan hyväksi tekemäs-tään merkittävästä työstä.

Pirkanmaan liitolla on vastuu aluekehityk-sestä ja maakuntakaavoituksesta. Tämän lisäksi liitto hoitaa maakunnan edunval-vontaa. Maakunnan liiton toiminta pohjaa alueiden kehittämislakiin, maankäyttö- ja rakennuslakiin, kuntalakiin sekä maakun-tajakolakiin. Pirkanmaan liitto tekee yh-teistyötä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa. Pirkan-maalla 1.1.2009 voimaan tulleiden kuntaliitosten ja kuntien yhdistymisten myötä Pirkanmaan liiton jäsenkuntien määrä pieneni 24:ään. Pirkanmaan maakuntasuunnitelman val-mistelu käynnistyi loppuvuodesta 2007 ja se jatkuu vuoro-vaikutteisena prosessina syksyyn 2009.

Euroopan unionin rakennerahastojen alueellista kilpai-lukyky- ja työllisyystavoitetta koskeva toimenpideohjelma on voimassa vuosina 2007–2013. Pirkanmaan 1. maakun-takaava vahvistettiin valtioneuvostossa 29.3.2007. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi maakuntakaavaa koskevat valitukset

Tampereen ja kaupunkiseudun väestö

450 000

400 000

350 000

300 000

250 000

200 000

150 000

100 000

50 000

0

asukasta

1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030

Tampere Kaupunkiseutu

Työttömyysasteen muutos vuosineljänneksittäin 2005–2008

1

0,5

0

-0,5

-1

-1,5

-2

%-yksikköä

2005 2006 2007 2008

I III I III I III I III

Konserniuloslaskelma 2008 kulut

Avustukset 7 %

Poistot 7 %

Henlilöstökulut 43 %

Palvelujen ostot 25 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 14 %

Rahoituskulut 2 %Muut tuotot 5 % Muut toimintakulut 2 %

Konsernituloslaskelma 2008 tuotot

Maksutuotot 4 %

Muut toimintatuotot 6 %

Tuet ja avustukset 2 %

Verotulot 46 %

Valtionosuudet 13 %

Myyntituotot 19 %Rahoitustuotot 1 %

Muut tuotot 5 %

Satunnaiset erät 9 %


Kuv

a: S

ami H

elen

ius

Tampereen Sähkölaitos 120 vuotta

Tampereen Sähkölaitos hankkii ja myy sähköä, kaukoläm-pöä ja maakaasua pääasiassa pirkanmaalaisille. Sähkölaitos tuottaa sähköä ja kaukolämpöä Naistenlahden ja Lielahden voimalaitoksissaan sekä lisäksi Tammerkosken vesivoimalai-toksissa ja kaukolämpöä erillisissä lämpökeskuksissa.

Vuoden 2008 aikana muun muassa pohjustettiin tu-levaisuuden kauaskantoisia voimalaitosratkaisuja. Suun-nitelmissa on korvata vuonna 2017 Naistenlahden toinen yksikkö uudella voimalaitoksella. Tampereen Sähkölaitos tuottaa suurimman osan energiasta sähkön ja lämmön yhteistuotannolla, jossa polttoaine-energia saadaan tehok-kaasti hyödynnettyä. Sähkölaitoksen tavoitteena on kaksin-kertaistaa biopolttoaineen käyttö energiantuotannossaan. Uusiutuvaa energiaa tuotetaan polttamalla puupolttoaineita turpeen ohella ja Tammerkoskessa sijaitsevilla Finlaysonin, Tampellan ja Keskiputouksen vesivoimalaitoksilla. Sähkö-

laitoksen kaukolämpö- ja kaasutoiminta on siirtymässä kaukoluentaan. Tampereen Sähköverkko Oy, joka toimii paikallisena sähkön jakeluyhtiönä, päätti siirtyä sähkömit-tareiden kaukoluentaan koko jakelualueellaan ensimmäise-nä Suomen isoista kaupungeista. Naistenlahden voimalai-toksen julkisivuvalaistus voitti toukokuussa Yhdysvaltain Las Vegasissa merkittävän GE Edison Award of Excellence -palkinnon satojen kohteiden joukosta.

Vuonna 1888 aloittaneen Tampereen Sähkölaitoksen toiminta kunnallisena liikelaitoksena päättyi, kun Tampereen Sähkölaitos -konserni syntyi 1.1.2009. Tampereen Sähkölai-tos -konsernin muodostavat Tampereen kaupungin omistama emoyhtiö Tampereen Sähkölaitos Oy ja sen tytäryhtiöt Tam-pereen Energiantuotanto Oy, Tampereen Kaukolämpö Oy ja Tampereen Sähkönmyynti Oy sekä vuonna 2005 perustetut Tampereen Sähköverkko Oy ja Tampereen Vera Oy.

Vuosi 2008 oli Tampereen Sähkölaitoksen 120 v -juhlavuosi.

Vuonna 2008 120-vuotiasta Tampereen Sähkölaitosta

juhlistettiin muun muassa Vapriikissa sähkön ja valon historiaa

esittävällä näyttelyllä. Näyttelyssä esiteltiin harvinaisuutena

sähkölaitoksen ensimmäinen generaattori.


Vastuullista ja palvelevaa jätehuoltoa ihmistä ja ympäristöä varten Pirkanmaan Jätehuolto Oy on palvellut asukkaita ja yrityksiä jo 15 vuoden ajan. Tampereen ja viiden naapuri-kunnan perustama yhtiö on vuosien kuluessa laajentunut ja osakaskuntien alueella asuu jo yli 400 000 asukasta. Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella ja käyttää tuloksensa jä-tehuollon kehittämiseen.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy järjestää jätteiden keräyk-sen, kuljetuksen, käsittelyn ja loppusijoituksen sekä vastaa

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

jäteneuvonnasta ja jätehuollon yleisestä kehittämisestä. Jät-teitä kuljettavat yhtiön kilpailuttamat yksityiset kuljetusliik-keet ja jätteenkäsittely on keskitetty kahteen nykyaikaiseen jätteenkäsittelykeskukseen. Toimivaan jätehuollon ketjuun kuuluvat aktiivisesti lajittelevat asukkaat ja monipuoliset jätteiden keräys- ja vastaanottopalvelut. Tehokkaalla järjes-telmällä on onnistuttu pitämään jätehuollon kustannukset valtakunnan keskitason alapuolella.

Kuva: Pirkanm

aan jätehuolto Oy


Tampere-talo Osakeyhtiö

Vuonna 2008 Tampere-talossa järjestettiin 658 tilaisuut-ta, joissa kävijöitä oli yhteensä 257 058. Tampere-talossa on sen toiminnan aikana vuoden 2008 loppuun mennessä käynyt yhteensä 5 063 059 tilastoitua henkilöä. Kuluneen vuoden huippuhetkiä ohjelmapuolella olivat Riverdance-vierailu ja Requiem-ooppera. Tampereen kaupungin UNI-CEF-vuosi näkyi myös talon tarjonnassa. Kokouspuolella suurin kansainvälinen tapahtuma oli elokuussa järjestetty Euroopan kasvitieteilijöiden kongressi FESPB, johon osal-listui 1 000 henkilöä.

Tampere-talon kongressiosasto hoiti vuonna 2008 yhteensä 353 tapahtumaa, joista kotimaisia kokouksia oli 309, kansainvälisiä kongresseja 17 ja näyttelyitä 25. Yli tuhannen hengen kokouksia oli 18. Osallistujia kokous-tapahtumissa oli yhteensä 95 200. Suurimmat kotimaiset kokoukset olivat Tampereen lääkäripäivät, Suomen lähi- ja perushoitajaliiton koulutuspäivät, Kokoomuksen puo-luekokous ja Metallityöväen liittokokous. Kokouksien ja näyttelyiden lisäksi Tampere-talon tilat toimivat parhaiten 5 000–8 000 osallistujan yleisömessuilla. Sorsapuistosali muuntuu myös näyttäväksi juhlatilaksi.

Tampere-talon ohjelmaosasto tuotti vuonna 2008 omi-na ja yhteistuotantoina yhteensä 72 konserttia ja muuta yleisötilaisuutta, joiden kävijämäärä oli yhteensä 64 500. Näistä vuoden merkittävimpiä tapahtumia olivat River-dancen ja Requiem-oopperan lisäksi Tero Saarinen Com-panyn vierailu, Ritchie Blackmore, Kris Kristofferson, Paul Anka, Eva Dahlgren ja Peter Jöback, Juha Uusitalo, Lauri Tähkä sekä Riian baletin kahden teoksen vierailu. Vuonna 2008 muut ohjelmatuottajat järjestivät Tampere-talossa 55 ohjelmatilaisuutta, joiden kävijämäärä oli yhteensä noin 37 000.

Tampere-talo on vuonna 1990 toimintansa aloittanut

Pohjoismaiden suurin kongressi- ja konserttikeskus,

joka on jo kolmesti valittu Suomen parhaaksi

kongressitaloksi. Tampere-talo Osakeyhtiö perustettiin

vuonna 1987, ja sen ainoa osakkeenomistaja on

Tampereen kaupunki. Vuonna 2008 yhtiön liikevaihto

oli 5,33 milj. euroa.


Kuvat: Tampere-talo

Kann

et M

aino

stoi

mis

to A

tom

i Oy

• G

raafi

nen

suu

nnitt

elu:

ja ta

itto

Ain

o M

ylly

luom

a •

Pain

o: Ju

vene

s Pr

int,

Tam

pere

200

9

Tampereen kaupunkiTalous- ja strategiaryhmäPl 487, 33101 Tampere

puh. (03) 565 611faksi (03) 5656 5644

sisÄltÖ - tampere · kaupunkiseudun väestömäärä lisääntyi 4 342 asukkaalla ja väkiluku...

Documents