Ympäristön ja kestävän kehityksen katsaus 2017

Aluksi .............................................................................. 31 Ympäristövastuulliset toimintatavat ja ympäristöjohtaminen ...............................................42 Ekotehokkaat hankinnat ja materiaalitalous ....12 3 Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä .................................................204 Ympäristöä säästävät tekniset verkostot .............305 Luonnonsuojelu ja viherverkon toimivuus ..........346 Ympäristön tilan parantaminen ja seuranta ...... 40

Ympäristötilinpäätös 2016 ......................................... 53Ekologisen kestävyyden indikaattorit ......................58

Ympäristön ja kestävän kehityksen katsaus 2017

Kaupunkiympäristön palvelualue, kestävä yhdyskunta -yksikköPL 48733101 Tamperewww.tampere.fi/kestavakehitys

ISBN 978-951-609-879-4 (nid.)ISBN 978-951-609-880-0 (verkkojulkaisu)

Taitto: Aino MyllyluomaPaino: Juvenes Print, Tampere 2017Kannen kuva: Niina Riikka Ylönen

Sisällysluettelo

Kuva

: Niin

a Ri

ikka

Ylö

nen

Aluksi Tampereen kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2012 kaupungille ympäristötavoitteet vuoteen 2020 ja hahmotteli tavoitetilaa kaupungin toiminnan eri osa-alueilla kuten ilmastopolitii kassa, materiaalitaloudessa ja kaupunkirakenteessa aina vuoteen 2050. Myös kaupunkistrategian tavoitteena on ollut tiedolla johtami-nen, ympäristövaikutusten huomioonottaminen kaupungin toi-minnassa, tavoitteellinen luonnonsuojelu ja kestävää kaupunki-rakennetta edistävä palvelujen tuotanto ja rakentaminen. Uusi, keväällä 2017 valittu valtuusto päivittää nämä tavoitteet.

Tämä katsaus on koottu nyt viidettä kertaa ja tässä muodos-saan se on viimeinen. Katsauksessa kerrotaan ympäristö politiikan toteutuksesta eri toiminnoissa vuosien 2016–2017 aikana. Kau-pungin eri asiantuntijat ovat tuottaneet lyhyitä tekstejä ja teks-teihin liitettyjen sähköisten linkkien takaa voi halutessaan hakea tarkempaa tietoa.

Kiitän kaikkia kirjoittajia ja erityinen kiitos katsauksen koonnista ja viimeistelystä kestävä yhdyskunta -yksikön asiantuntijoille.

Tampereella 5.6.2017

Kaisu Anttonenympäristöjohtaja

kestävän kehityksen si

toum

ukse

ssa

Tampere mukana k

ansa

llise

ssa

4

1 Ympäristövastuulliset toimintatavat ja ympäristöjohtaminenKaupunginhallitus hyväksyi lokakuussa 2016 Tam-pereen kaupungin kestävän kehityksen toimen-pidesitoumuksen. Sitoumuksellaan Tampere toteut- taa Suomen kansallista kestävän kehityksen yhteis-kuntasitoumusta, joka on työstetty pääministerin

vetämässä kestävän kehityksen toimikunnassa. Kansainvälistä kiitosta saaneen konseptin tavoitteena

on osallistaa yritykset, julkinen sektori ja kansalaiset tavoittelemaan luonnon kantokyvyn turvaavaa, hyvin-

voivaa ja globaalisti vastuullista Suomea. Tampere sitoutuu edistämään kestävää elinkeino-

politiikkaa, resurssiviisasta taloutta ja kestäviä hankintoja omassa toiminnassaan. Näiden toteuttamiseksi laaditaan konk-

reettiset toimenpidesuunnitelmat. Lisäksi Tampere haastaa kaikki kaupungin toimialat, yksiköt ja työyhteisöt antamaan omat käytännön-

läheiset kestävän kehityksen sitoumuksensa. Kaupunginhallitus päätti kestävän kaupunkikehityksen edistämiseen ja

seurantaan perustettavasta työryhmästä, jonka jäsenet ovat eri palvelu-alueilta. Työ-ryhmän keskeinen tehtävä vuonna 2017 on edistää toimenpidesitoumuksen toteutumista.

www.sitoumus2050.fi

5

Ekokompassilla ympäristöasiat parempaan hallintaanTampereella aloitettiin Ekokompassi-ympäristö-järjestelmän pilotoinnit syksyllä 2015. Tähän mennes-sä Ekokompassi-ympäristösertifikaatti on myönnetty Tampereen Tilakeskus Liikelaitokselle, Tampereen Infra Liikelaitokselle, Tampereen Vuokra-asunnot Oy:lle sekä Finnpark Oy:lle. Myös kolme Tampe-reella järjestettävää tapahtumaa on saanut sertifikaa-tin: Likkojen lenkki, Blockfest ja Salibandyn naisten MM-kisat 2015. Parhaillaan Ekokompassia rakentavat Tampereen Voimia Liikelaitos, Pirkan Opiskelija-asun-not Oy ja Tammenlehväsäätiö.

Ekokompassi pohjautuu kansainvälisiin ympäris-töjohtamisen standardeihin sekä vastaaviin pohjois-maisiin järjestelmiin. Se sisältää 10 kriteeriä, joiden noudattamiseen organisaatio sitoutuu. Tampereen kaupungilla tukea ympäristöjärjestelmän kehittä-miseen tarjoaa kestävä yhdyskunta -yksikkö.

Kuva: Hanna Leppänen

1 Ympäristövastuulliset toimintatavat ja ympäristöjohtaminen

www.ekokompassi.fi

Ekotukitoiminta kannustaa työyhteisöjä arjen ympäristötekoihin

Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikan tavoitteena on, että kaikki kaupungin työn tekijät ovat tietoisia työnsä ympäristövaikutuksista ja ympäristövastuullisista toimintatavoista sekä toimivat työssään ympäristöä säästäen. Työkaluja tähän tarjoaa ekotukitoiminta, jossa työ yhteisöihin nimetään ja koulutetaan ekotukihenkilöitä. Ekotukiverkostoon kuuluu tällä hetkellä 287 kaupungin työntekijää.

Nimetyt ekotukihenkilöt toimialoittain • Yhteensä 287

1013

2153

10316

2615

Avopalvelut

Liikelaitokset

Varhaiskasvatus

Kulttuuri- ja

vapaa-aikapalvelut

Perusopetus

koulutus Toisen asteen

Sairaala- ja kuntoutuspalvelut

as

umispalvelut

Kotihoito ja

Ko

nsernipalvelut

Ko

nsernihallinto ja

30

6

Ekotukihenkilöiden arvioita toiminnan vaikutuksista

0 20 40 60 80 100

Toimintatapojen ja toimintakulttuurin muutos

Kestävä liikkuminen

Materiaalien kestävä käyttö

Paperinsäästö

Kestävät hankinnat

Jätteiden lajittelu ja kierrätys

Jätteen määrän vähentäminen

Veden säästö

Lämmitysenergian säästö

Sähkön säästö: koneet ja laitteet

Sähkön säästö: valaistus

Sähkön säästö yleisesti

Onnistuttu hyvin

Onnistuttu vähän

Ei vielä onnistuttu

Ei vielä yritetty

www.ekotuki.fi% vastaajista

Ekotukitoiminnan vuosikyselyn mukaan noin 57 % vastaajista kokee, että ekotukitoiminnalla on ollut konkreettisia vaikutuksia työpaikan arkikäytäntöihin vuonna 2016. Onnistumisia on saatu eniten jätteiden lajittelussa ja kierrättämisessä, jopa hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Haastavimmaksi on koettu lämmitysenergian säästäminen. Vain noin 27 % vastaa-jista kokee, että ympäristöasiat on sisällytetty hyvin tai erittäin hyvin osaksi koko työyhteisön toimintaa. Luku on hieman huonontunut edellisestä vuodesta. Siksi tietoa ympäristövastuul-lisista toimintatavoista tulee edelleen lisätä.

7

Tampereen teknillinen lukio rakentaa kestävää tulevaisuuttaTampereen teknillisessä lukiossa on järjestetty lukuvuonna 2016–2017 lukion uuden opetussuunnitelman mukainen teemaopintojen TO1 kurs-si, jossa yhdistyvät maantiede, biologia, filosofia ja englanti. Kestävää tulevaisuutta rakentamassa -kurssilla tutustutaan kestävään kehityk-seen, aktiiviseen maailmankansalaisuuteen, Agenda 2030-ohjelmaan sekä kulttuurien väliseen viestintään.

Opiskelijat järjestivät kurssiin kuuluvan Kestävän kehityksen tee-mapäivän koko koulun väelle. Teemapäivän rasteilla ideoitiin muun muassa koulun omaa kestävän kehityksen toimenpidesitoumusta, jota teknillisen lukion ja Tredun Hepolamminkadun toimipisteen Ympäristö² -kestävän kehityksen opiskelijaryhmä lähtee toteuttamaan eteenpäin. Ympäristö²-ryhmä on myös parantanut koulun kierrätystä järjestä mällä käytäville aiempaa enemmän roskiksia ja pantillisten keräyspisteitä. Kurssi on osa Opetushallituksen tukemaa hanketta.

8

Tampereen luontokoulu Korento vahvistaa positiivista luontosuhdetta

Luontokoulu Korennon tavoitteena on toiminnallinen ja elämyksellinen oppiminen sekä luontoliikunta. Luonto-koulun opetus ohjelmat tukevat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmia. Ympäristöherk-kyyden tukeminen ja lasten osallisuuden vahvistaminen ovat toiminnan tärkeitä periaatteita. Vuonna 2016 luon-tokoulu tavoitti kattavasti kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kohderyhmät: viisivuotiaat, esikoulu-laiset sekä 4. ja 7. luokan oppilaat ja heidän ohjaajansa. Kesän luontoleirillä lapset pääsivät tutustumaan luon-toon lähemmin. Avoimet ovet -tapahtuma tarjosi kaikil-le kaupunkilaisille ohjatun tilaisuuden tutustua luonto-kouluun. Yhteensä vuoden aikana kävijöitä oli 6311.

Perustoiminnan lisäksi luontokoulu osallistui vuoden aikana muun muassa Ympäristötori- ja Hävikki-viikon sekä Nordic Platform -tapahtumiin. Luontokoulu oli muka na täydennyskoulutusten järjestäjänä Vihreä Lippu -koulutuksissa, pajakoulutuksessa ympäristökasvatta jille sekä lajikoulutuspäivässä alakoulun opettajille. Koti- ja ulkomaisia vierailijaryhmiä oli tavallista enemmän luonto-koululla; aikuisryhmä Skotlannista, opettajia Kiinasta ja varhaiskasvattajia New Yorkista asti. Harjoittelupaikkana luontokoulu on ollut suosittu kansainvälisestikin.

luontokoulu.blogit.tampere.fi

9

Kuva: Anne Viitalaakso

1 0 Kuva: Harri Helin

Vihreä

viikko

5.–11.6.2017

www.earthhour.fi

1 1

Vuoden 2016 Vihreällä viikolla mm. istutettiin talkoilla metsäleh-muksia Peltolammille, retkeiltiin Villilänsaareen ja Soukonvuorelle, saatiin vinkkejä kompostointiin, opittiin perhokalastuksen saloja, herkuteltiin lähiruualla ja kokeiltiin vesiaktiviteetteja Näsijärvel-lä. Kesäkautta oli avaamassa noin 3 000 henkeä Ympäristötorilla Tammelassa. Vihreän viikon tapahtumia olivat järjestämässä mm. Ekokumppanit Oy, Villi vyöhyke ry, Tampereen ympäristönsuojelu-yhdistys ry, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Suomen vapaa-ajan-kalastajat, Hämeen vapaa-ajankalastajat, Martat, pääkirjasto Met-so, Särkän niemi, Tampereen seurakunnat, Tampere-talo, Ravinteli Bertha, Ravintola C sekä Ravintola Hella ja huone.

Vihreä viikko aloittaa kesän

vihreaviikko.fi

Earth Hour -tapahtuma rohkaisi kuntalaisia ilmastotekoihinTampere osallistui maaliskuussa 2017 kahdeksatta kertaa WWF:n ideoimaan maailman suurimpaan ilmastotapahtumaan idyllisellä Frenckellin sisäpihalla. Illan aikana nautittiin lauluryhmä Dominut-zin esityksestä sekä Antti-Jussi Kortesojan tulishow:sta. Lisäksi näh-tiin Ihmisteatterin Jäävuorivaara-esitys, joka lähestyi ilmastonmuu-toskysymyksiä huumorin keinoin. Vielä koleaa kevätiltaa lämmit-tivät kuuma keitto ja juoma. Tapahtuman käytännön järjestelyistä vastasi Ekokumppanit Oy.

resurssiviisasta Tamperetta Kohti hiilineutraalia, mate

riaal

iteho

kast

a ja

1 2

Luonnonvarojen ylikulutus ja ilmastonmuutok-sen torjunta ja siihen sopeutuminen edellyttä-vät uusia toimintamalleja ja erilaisten resurs-sien tehokasta ja viisasta käyttöä. Resurssi-viisas kaupunki toimii, tuottaa ja kuluttaa niin, että varsinaista jätettä ei synny tai jätemäärät

ovat vähäisiä. Materiaalit, ylijäämät, sivuvirrat ja ravinteet kiertävät eri tavoin tuotanto- ja kulutus-

ketjussa. Palveluilla ja uusilla älykkäillä ratkaisuilla luodaan tuotteille lisäarvoa.

2 Ekotehokkaat hankinnat ja materiaalitalous

1 3

2 Ekotehokkaat hankinnat ja materiaalitalousKestävä yhdyskunta -yksikössä on laadittu vuosien 2016 ja 2017

aikana Tampereen kaupungin tiekarttaa kohti hiilineutraalia ja re-surssiviisasta taloutta yhteistyössä kaupunkikonsernin eri toimi-joiden kanssa. Tiekartassa etsitään konkreettisia toimia, ideoita ja käytäntöjä, joilla kaupunki etenee kohti päästötöntä, jätteetöntä ja maapallon kantokyvyn rajoissa olevaa kulutusta. Tiekartassa keski-tytään kaupungin toimiin liikkumisen ja yhdyskuntarakenteen, ku-lutuksen ja materiaalikiertojen, kestävän ruoan ja luontopääoman kestävän käytön teemoissa. Tiekartta valmistuu alkukesällä 2017, ja sitä seurataan, tarkennetaan ja päivitetään vuosittain.

Kuva: Tredea Oy

1 4

Tampere ja Pirkanmaa tähtäävät bio- ja kiertotalou-den edelläkävijöiksi. Rambollin toteuttaman selvi-tyksen mukaan seudun vahvuuksia ovat erityisesti kestävän yhdyskuntarakenteen kehityshankkeet kuten Hiedanranta, monipuoliset kiertotalouden kokeilualustat kuten Kolmenkulman Eco-Industrial Park ja Tarastenjärvi, uusiutuvan energian osuuden määrätietoinen lisääminen sekä rakenteilla olevien jätevedenpuhdistamojen tavoitteellinen kehittämi-nen kiertotalousliiketoiminnan alustoiksi.

Kolmenkulman cleantech-yritysalue on toiminut näkyvästi yritysten ja investointien houkuttelijana. Alueelle on syntymässä muun muassa biokaasulaitos, joka tuottaa kaasua liikennekäyttöön ensimmäisenä Pirkanmaalla. Ecolanin avaaman tuhkankäsittelylai-toksen luomulannoitteella taas on potentiaalia nostaa luomuviljelyn satoa jopa perinteisen rinnalle. Auton-renkaista ja kierrätysmuovista uusia tuotteita alkavat jalostaa Taaleri ja Nowaste Oy. Tampere on noussut esille myös Teslan Euroopan tehtaan mahdollisena sijoituspaikkana.

kolmenkulma.fi

Kolmenkulma bio- ja kiertotalouden edelläkävijänä

Uusi energiatehokkuus -sopimuskausi starttaa 2017

Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja energian tehokasta käyttöä Suomessa. Uuteen sopimukseen liittyvä kunta asettaa liittyessään energiamääräisen tehostamistavoitteen kaudelle 2017–2025 ja välitavoitteen vuodelle 2020. Tavoite vuodelle 2025 vastaa 7,5 % liittyjän energiankäytös-tä, ja tavoite vuodelle 2020 vastaa 4 % liittyjän energiankäytöstä. Valtio tukee uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoon liittyviä energiatehokkuusinvestointeja.

Sopimuksella pyritään uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoon ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämi-seen. Konkreettiset toimet voivat olla esimerkiksi led-valaisimien käyttöönottoa, aurinkovoimaloiden asentamista, energiakatsel-muksia tai ESCO-toimintaa. Uudella kaudella myös kolmansille osapuolille, kuten kuntalaisille, tehtävä työ lasketaan sopimuksen piiriin. Kunta raportoi vuosittain edellisen vuoden energiankäy-töstä ja siihen liittyvistä tehostamistoimista energiatehokkuus-sopimusten seurantajärjestelmään.

www.tampere.fi/kestavakehitys

1 5

www.tampere.fi/kestavakehitys

Kestäviä hankintoja edistettiin projektin voimin

Vuoden 2016 aikana kehitettiin ympäristö- ja sosiaalisen vastuul-lisuuden kriteerejä kaupungin viiden toimialan kilpailutuksiin. Mukaan ilmoittautuivat Tampereen Voimia, Tampereen Tilakeskus, Tampereen Infra, Kotihoito ja asumispalvelut sekä yhteishankinto-jen kilpailutuksesta vastaava Tuomi Logistiikka. Projekti lisäsi kau-pungin hankintoja tekevien tietoa vastuullisuuskriteereistä ja niiden soveltamisesta sekä toi esiin kestävien hankintojen kustannusvai-kutuksia. Saadun palautteen perusteella asiantuntija-apuun oltiin tyytyväisiä, ja sille olisi tilausta myös jatkossa.

Projektin päätteeksi talousarviokirjan hankintojen periaatteisiin saatiin vastuullisista hankinnoista selkeät linjaukset sekä painopis-teet tulevan vuoden toiminnalle. Niiden mukaan kaupunki tiedostaa ja ottaa huomioon hankintatoiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset. Palvelualueiden, liikelaitosten ja Tuomi Logistiikan hankintasuunnitel-mista kartoitetaan hankintoja, jotka ovat ympäristövaikutusten kan-nalta merkittävimpiä, joihin liittyy erityinen ihmisoikeusloukkauksien riski sekä hankintoja, joissa on mahdollista soveltaa työllistämisehtoa.

Kuva: Susanna Lyly1 6

Puurakentamisen edistämisohjelman (2016–2020) lähtökohta on yhteistyösopimus, jonka osapuolina ovat työ- ja elinkeinoministe-riö, Tampereen kaupunki, Tampereen teknillinen yliopisto TTY, Tam-pereen ammattikorkeakoulu TAMK ja Luonnonvarakeskus LUKE. Yhteistyösopimuksen tavoitteena on lisätä merkittävästi puuraken-tamisen ja puutuoteratkaisujen käyttöä Suomessa, edistää niiden vientiä sekä edistää vähähiilisyyteen tähtäävää energia- ja resurssi-tehokasta puurakentamista Tampereen kaupungin alueella.

Vuoden 2016 aikana ohjelmassa rakennettiin VTS-kotien kaksi puukerrostaloa Vuoreksen Koukkurantaan, toteutettiin Isokuusen Havulaaksonpuiston puurakenteiden hankinta innovatiivisena kil-pailutuksena sekä edistettiin puurakentamista mm. asemakaava-määräysten ja rakentamistapaohjeen kautta.

Oppilaitosyhteistyötä tehtiin Isokuusen Tervassiltaa koskeneen neljän TAMKin opinnäytetyön kautta, jotka käsittelivät muun mu-assa puusiltojen elinkaarikustannuksia ja rakenteiden pitkäaikais-kestävyyttä. TTY:ltä puolestaan valmistui diplomityönä vertailutut-kimus puukerrostalojen perustusratkaisuista Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Kuntayhteistyön saralla Tampere oli mukana ympäristöministe-riön johdolla toteutetussa selvitystyössä ”Puurakentamisen ohjaus – kaavoista toteutuksiin”. Tavoitteena on edistää puurakentamiseen liittyvien käytäntöjen vakiintumista kaavoitukseen, tontinluovutuk-seen sekä rakennusvalvontaan.

1 7

Aktiivista yhteistyötä puurakentamisessa

Ohjelman neljä osa-aluetta ovat:• Rakentaminen• Tutkimus ja kehitys, oppilaitosyhteistyö• Kuntayhteistyö• Viestintä puurakentamisen hyödyistä ja mahdollisuuksista

Tampereen kaupungin kiinteistöissä säästetään energiaa

Tampereen kaupunki toteuttaa kymmeneen koulukiinteistöön koh-distuvan energiansäästöhankkeen niin sanotulla ESCO-konseptilla (Energy Service Company). Hankkeen kesto on kahdeksan vuotta.

ESCO-konseptilla tarkoitetaan toimintaa, jossa tarjoava yritys ottaa kokonaisvastuun kiinteistöjen energiansäästöhankkeen toteu-tuksesta ja sopimuksen aikaisesta käytön ohjauksesta. Investointi maksetaan takaisin sen tuottamilla energiansäästöillä.

Hankkeen tarkoituksena on parantaa kiinteistöjen energia-taloutta, teknistä toimivuutta ja toteuttaa työ- ja elinkeinoministe-riön ja Tampereen kaupungin välisen energiatehokkuussopimuksen tavoitteita. Toimenpiteet on toteutettava siten, että niillä pyritään parantamaan myös koettua sisäympäristön laatua.

Hankeen keskeiset tavoitteet ovat:

• rakennusten kokonaisenergiatalouden parantaminen• hiilijalanjäljen ja ylipäätään ympäristökuorman pienentäminen• rakennusten sisäympäristön laadun ylläpito tai parantaminen• rakennusten teknisen tason kohottaminen yhteiskunnan tukia

hyödyntäen • hankkeen rahoittaminen säästyneillä energiakustannuksilla• parannusten toteuttaminen enintään 8 vuoden takaisinmaksu-

ajalla (kaikki toimenpiteet yhteensä)

Energiansäästöhankkeen kohteet ovat:

• Raholan koulu • Sampolan koulu ja työväenopisto• Aleksanterin koulu • Messukylän koulu• Hatanpään koulu • Kaarilan koulu• Tammerkosken koulutalo ( Juhannuskylän koulu)• Sammon koulu• Hallilan koulutalo ja päiväkoti (Kanjonin koulu)• Karosen koulu

1 8

Kuva

: Han

na K

irman

en

1 9

Hiedanrannasta tulevaisuuden kaupunginosaHiedanrannan uuteen kaupunginosaan tavoitellaan 25 000 asukasta ja 10 000 työpaik-kaa. Kehittämisen kärkiä ovat resurssiviisaus, kestävyys ja älykkyys. Kaupunginosaa teh-dään yhdessä kaupunkilaisten, yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa.

Kansainvälisen ideakilpailun voittajat julkistettiin tammikuussa 2017. Kaikkiaan 39 kilpailuehdotuksen joukosta tuomaristo valitsi kaksi voittajaa. Hiedanrannan Innovaatio-lahti -ehdotuksen pohjalta lähdetään visioimaan uutta järvenrantakaupunkia. Reflecting TRE -ehdotus on perustana Hiedanrannan keskustan suunnittelulle.

Hiedanranta toimii jo nyt kehitysalustana kiertotalouden ratkaisuille. Uuden kulttuuritila Kuivaamon koko sanitaatiohuolto toteutettiin kuivakäymälöillä. Tampereen teknillinen yli-opisto tutkii kuivakäymälöiden virtsan käyttöä ravinteena levän kasvatuksessa. Tutkimuksia tehtiin laboratorio-olosuhteissa, ja keväällä 2017 Hiedanrantaan valmistuu leväkasvattamo. Alueella toimii myös suljettuun kiertoon perustuva kasvitehdas, jossa viljellään mansikoita ilman auringonvaloa.

Hiedanrannan portit avattiin pysyvästi kesällä 2016. Väliaikaista toimintaa ovat järjestä-neet yhdistykset ja aktiiviset kaupunkilaiset. Näkyvin tapahtuma oli urbaanin katutaiteen Spraycankontrol, jossa tehdasalueen seiniä maalattiin 1 000 neliön alalta. Kulttuuritila Kuivaamo on osoittautunut suosituksi musiikkitapahtumien paikaksi. Uusi sisäskeittihalli Kenneli DIY avautuu alkukesästä 2017.

www.tampere.fi/hiedanrantawww.valiaikainenhiedanranta.fiTwitter ja Facebook: @Hiedanranta

Tampereelle tilataan yli 20 nykyaikaista raitio-vaunua. Lopullinen määrä selviää raitiotien suun-nittelun aikana ratkeavista yksityiskohdista. Yksi raitiovaunu vastaa noin kolmea suurta bussia. Rai-tiovaunut pienentävät ympäristökuormaa vähentä-

mällä liikenteessä kuluvaa energiaa ja käyttämällä öljyn sijasta sähköä.

Raitiovaunun energiatehokkuus perustuu teräs-pyörän ja kiskon väliseen alhaiseen vierintävastukseen.

Se on vain 10–20 % kumipyörän ja asfaltin vierintävas-tuksesta. Lisäksi Tampereen raitiovaunut saavat lähes kai-

ken lämmityksen ja ilmastoinnin energiansa hyötyjarrutuk-sesta. Siinä vaunun liike-energia muutetaan takaisin sähköksi.Raitiovaunu parantaa kaupunkiympäristöä myös meluttomuu-

della. Tampereen vaunuissa on kolminkertainen jousitus ja pyörät, jotka eivät kolise vaihteissa. Asuntojen lähellä rata on pääasiassa nurme-

tettua viherrataa. Se on kaunista ja samalla ääntä vaimentavaa.

2 0

vähentävät liikenteen ympärist

ökuo

rmaa

Modernit raitiovaunut

3 Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä

Kuva: Tampereen kaupunki IDIS Design Oy

2 1

3 Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmäKaupunginvaltuusto päätti 7.11.2016, että raitiontien ensimmäisen osan infrastruktuuri eli varikko Hervantaan ja rata välille Hervanta–keskusta–Tays rakennetaan toteutussuunnitelman mukaisesti. Myös toisen osan tavoiteaikataulu hyväksyttiin.

Raitiotien ympäristövaikutukset selvitettiin

2 2

Tampereen raitiotien ympäristövaikutusten arviointi laa-dittiin kevään 2016 aikana. Arviointi on osa raitiotien vai-kutusten arviointia, jossa verrattiin raitiotievaihtoehtoa bussivaihtoehtoon. Arvioinnin tarkoituksena oli syventää tietoa ja näkemyksiä Tampereen raitiotien hyödyistä, hai-toista ja haittojen lieventämiskeinoista.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa keskityttiin selvittä-mään raitiotie- ja bussivaihtoehdon vaikutukset meluun, vesitalouteen, ilmanlaatuun, luonnonympäristöön sekä energia- ja materiaalitehokkuuteen. Raitiotie vähentää henkilöautoliikennettä ja lisää joukkoliikennematkojen määrää. Tämän seurauksena liikenteen energiankulutus ja päästöt vähenevät sekä ilmanlaatu paranee keskeisillä pääkatuosuuksilla. Huomioiden kaluston käyttöiän ja ka-pasiteetin saman palvelutason saavuttamiseksi tarvitaan 25:tä raitiovaunua kohden 225 linja-autoa. Raitiotie aiheut-taa rakentamisvaiheessa maamassojen kuljettamistarvet-ta sekä luontovaikutuksia liito-oravan elinympäristöihin. Raitiotien rakentamista varten laadittiin erilliset ympäris-töohjeet vaikutusten arviointia hyödyntäen. Ympäristövai-kutuksia tullaan seuraamaan hankkeen edetessä.

www.tampere.fi/liikenne-ja-kadut/liikenne-ja-katusuunnittelu/raitiotie

Kaluston käyttöiän ja kapasiteetin perusteella laskien saman palvelutason saavuttamiseksi 25:tä raitiotievaunua kohden tarvitaan 225 linja-autoa.

Lähde: Ramboll Finland Oy

Joukkoliikenteen uusi lippu- ja maksujärjestelmä otettiin käyttöönTampereen seudun joukkoliikenne siirtyi 6.6.2016 koko kaupunki-seudun kattavaan yhtenäiseen vyöhykepohjaiseen lippu- ja mak-sujärjestelmään. Maksuvyöhykkeitä on kuusi ja joukkoliikenteen lippu ostetaan vähintään kahdelle vierekkäiselle vyöhykkeelle. Hin-ta määräytyy sen mukaan, monenko vyöhykkeen alueella matka kulkee. Maksuvyöhykkeet perustuvat sekä etäisyyteen että yhdys-kuntarakenteeseen.

Vyöhykkeiden lisäksi myös lipputuotteet sekä ikä- ja asiakas-ryhmät yhtenäistettiin koko kaupunkiseudulla. Uusi lippujärjestelmä perustuu kolmeen peruslipputyyppiin: kausi-, arvo- ja kertalippui-hin. Vyöhykejärjestelmän myötä joukkoliikenteen asiakashinnat las-kivat kehyskunnissa merkittävästi kaikissa matka- ja asiakasryhmis-sä ja koko seudulla nostettiin lisäksi lasten ikäryhmä 16-vuotiaisiin. Yhtenäisten alennus- ja ikäryhmien käyttöönotto laski noin 70 000 seudun asukkaan lipunhintoja.

Koko kaupunkiseudun yhteisen vyöhykemaksujärjestelmän käyt-töönoton tavoitteena oli kasvattaa ja helpottaa joukkoliikenteen käyttöä seudulla. Joukkoliikenteen matkustajamäärät olivatkin uu-distuksen jälkeen syksyllä 2016 noin 7 % suurempia kuin vuotta ai-

kaisemmin, kun otetaan huomioon järjestämisalueen laajene minen Ylöjärvellä. Kasvua on ollut sekä Tampereen kantakaupungissa että erityisesti edullisemman hinnoittelun johdosta kehyskunnissa. Uu-den järjestelmän käyttöönotto sujui myös teknisesti hyvin ilman pahempia ongelmia.

Kuva: Niin

a Riik

ka Yl

önen

2 3

Sähköbussit tulivat Tampereelle

Tampereen ensimmäiset sähköbussit aloittivat liikennöinnin 19.12.2016 linjalla 2 Rauhaniemestä Pyynikintorille. Linjan pituus on 4,4 kilometriä yhteen suuntaan. Sähköbusseja on hankittu Tampe-reelle neljä, ja niillä liikennöidään kaikkia linjan 2 vuoroja. Bussi-en pikalatausasema on rakennettu Pyynikintorin päätepysäkille ja lisäksi varikolle on hankittu hidaslatauspisteet.

Sähköbussilinjaa operoi Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos (TKL). Sähköbussiliikennöinti on lähtenyt käyntiin hyvin. Akkubus-sien käytön alkuvaiheen haasteet on saatu ratkaistua ja nyt bussit liikennöivät normaalisti. Tampereelle hankittu bussimalli on voitta-nut arvostetun Bus of the Year 2017 -tittelin.

Toimenpiteet ovat osa vuonna 2014 valmistuneen Tampereen kaupungin sähköisen liikenteen toimenpidesuunnitelman toteutus-ta. Toimenpidesuunnitelman tavoitteena on Tampereen kaupunki-strategian ja ilmastotavoitteiden toteuttaminen sähköistä liikennettä edistämällä.

Kuva

: Tam

pere

en s

eudu

n jo

ukko

liike

nne

2 4

Liikkuva Tampere kestävän liikkumisen edistäjänä

Vuonna 2015 Tampereen kaupungilla alkoi Liikkuva Tampere -hanke, jonka tavoitteena on lisätä tamperelaisten liikkumista arjessaan. Hanketta toteutetaan poikkihallinnollisesti koko kaupungin tasolla mukaan ottamalla laaja joukko kolmannen sektorin toimijoita. Visi-oksi muodostui: ”Tampere on kaupunki, jossa kuntalaiset liikkuvat kestävällä tavalla enemmän kuin eilen.” Liikkuva Tampere on ollut mukana kouluttamassa mm. ekotukihenkilöitä kestävän liikkumisen teemalla ja järjestänyt kestävän liikkumisen työpajoja kaupungin eri yksiköille ja yrityksille. Vuoden 2017 aikana pilotoidaan kestävän ja viisaan liikkumisen sähköistä työkalua yhdessä kaupungin yksiköi-den, yritysten ja UKK-instituutin kanssa.

Liikkuva Tampere kokoaa myös yhteen liikkumismahdollisuuksia, joita Tampereella toimivat seurat, yritykset, yhdistykset ja kaupun-gin yksiköt tarjoavat.

www.liikkuvatampere.fi

Kuva

: Niin

a Ri

ikka

Ylö

nen

2 5

Kuva: Matti Pollari2 6

2 7

Näsijärven ympärille kudottu ja pyörämatkailijalle suunnattu Näsijärvireitti sai rinnalleen eteläisen Pirkanmaan järvien ympärille rakennetun sisarkokonaisuuden – Pyhäjärvireitin. Reitistöt kulkevat yhteisen Pyhä-Näsi -kokonaisuuden alla. Reitistö tarjoaa Pirkan maan järvi alueita korostavan kestävän matkailualustan, jolla nähtävää ja koettavaa riittää monen-laiseen makuun.

Kokonaisuus kulkee 13:sta kunnan alueella, Tampereen toimiessa reitistöjen solmukohtana. Upea Tarjanne-höyrylaiva on olennainen osa kokonaisuutta Näsin puolella, kun taas Pyhän maailmaan voi sukeltaa Hopealinjan muulla sisävesikalustolla. Matkailija voi ottaa pyöränsä laivaan mukaan ja räätälöidä sitä kautta reitin mielensä mukaiseksi. Pyhä-Näsi tarjoaa näin val-tavan määrän matkavaihtoehtoja aina pienestä päiväretkestä vaikkapa koko viikon kestävään lähilomaan asti. Junaa ei myöskään sovi unohtaa reissuräätälöinnin apuvälineenä.

Reitistön paperikartasto on tarkoitus julkaista kesäksi 2017. Kokonaisuus opastetaan mer-kein teiden varrelle kevään 2017 aikana. Kesäksi 2017 on myös suunnitteilla konkreettinen pyörämatkailijan Aktiivipassi-tuote, yhteistyössä Hopealinjojen kanssa.

Pyhä-Näsi avaa pyöräilymatkailuun uuden maailman

www.pyhanasi.fi Twitter ja Instagram: @pyhanasiFacebook: @nasijarvireitti

Yleiskaava ohjaa kestävään yhdyskuntarakenteeseenKantakaupungin yleiskaavaa 2040 on valmisteltu kaupunkistrate-gian pohjalta. Strategian ”Kestävä yhdyskunta” -painotuksen mukaan yleiskaavassa on tarkasteltu maankäyttöä, asumista, lii-kennettä ja palveluja yhtenä kokonaisuutena tavoitteena tiivis ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne. Kaupungin kasvu suunnataan yleiskaavan mukaan nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään, alue-keskuksiin, joukkoliikenteen laatukäytäville ja etelän suuntaiselle ratavyöhykkeelle. Liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteena on kestävien liikkumismuotojen, kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliiken-teen, kulku tapaosuuksien kasvattaminen.

www.tampere.fi/kantakaupungin-yleiskaava2040

Vuorovaikutuksen osalta yleiskaavatyössä on pyritty kokeilemaan uusia tapoja. Luonnoksen valmistelun aikana järjestettiin asukasillat työpajoineen kaikilla neljällä palvelualueella. Keskustan Yleiskaava-illassa esiteltiin kaava-aineistoa ja seurattiin asiantuntijoiden paneeli keskustelua kaupungin kehittämisestä. Luonnosvaiheessa kokeiltiin myös kaavoittajan kyselytuntia Facebookissa.

Kantakaupungin yleiskaavan luonnos ja valmisteluaineisto olivat nähtävillä syksyllä 2016. Alkuvuodesta 2017 valmistui kaavaehdotus, joka perustui kaavaluonnokseen ja siitä saatuun palautteeseen. Ta-voitteena on yleiskaavan hyväksyminen valtuustokauden lopussa toukokuussa 2017.

Kuva: Timo Huhtinen, Sito Oy

2 8

Kuva: Opa Latvala

Tammela osana Viiden tähden keskustaa

Tammelan liikenneverkkoa, hulevesien hallintaa ja kunnallis-teknisiä ratkaisuja on kehitetty. Korttelisuunnitelmassa osoitetut piha- ja viherkattoratkaisut mahdollistavat hulevesien merkit-tävän vähentämisen. Lukuisia täydennysrakentamishankkeita on rakenteilla tai suunnitteilla asemakaava- tai hankekehitys-vaiheessa. Torin, toriparkin ja torikortteleiden suunnittelu ohjel-moidaan ympäristö ja kestävä kehitys huomioiden.

Tampereen ensimmäinen sähköbussi on aloittanut liikennöin-nin Tammelan kautta ja raitiotien rakentaminen Itsenäisyyden-kadulle alkaa. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kohentamista ideoidaan yhdessä asukkaiden kanssa. Tehostuva infrastruktuu-ri, kestävä liikkumisen järjestelmä sekä viestintä, vuoropuhelu ja kansalaistoiminta tukevat kestävää kaupunkikehitystä, täy-dennysrakentamishankkeita ja kaupunkimaisen elämäntavan kehittymistä. Tammelan 3D-vuoropuhelualusta otetaan käyttöön suunnitteluhankkeissa. Tammela 2.0 yhteistyöryhmä jatkaa toimintaansa.

www.tampere.fi/keskustahanke

Kuva

: Riik

ka Y

löne

n

2 9

www.keskuspuhdistamo.fiKuva: Ramboll Finland Oy

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy jätti helmikuussa 2017 ympäristölupahakemuksen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon. Lupahakemuksen mukainen toiminta käsittää jätevedenpuhdistamon, jäteveden siirron, käsitel-

lyn jäteveden purun vesistöön sekä lietteenpoltto-laitoksen. Samalla haettiin vesilain mukaista lupaa

käsitellyn jäteveden purkuputken sijoittamiseen ja rakentamiseen Pyhäjärveen. Uusi purkupaikka sijait-

see Hatanpäänniemestä länteen olevalla päävirtaus-alueella. Uudella jätevedenpuhdistamolla on varauduttu

puhdistamaan 430 000 asukkaan jätevedet vuonna 2040.

aluehallintoviraston käs

ittel

yssä

Keskuspuhdistamon ympär

istöl

upah

akem

us

4 Ympäristöä säästävät tekniset verkostot

3 0

4 Ympäristöä säästävät tekniset verkostotPyhäjärven kuormitus vähenee merkittävästi puhdistamon käyttöönoton

myötä: uudelta puhdistamolta lähtevä kuormitus on pienempi nykytilanteeseen verrattuna, vaikka puhdistetun jäteveden määrä kasvaa.

Keskuspuhdistamolta vuonna 2040 Pyhäjärveen johdettava kuormitus muut-tuu vuoden 2015 tilanteeseen verrattuna siten, että typpikuormitus vähenee 65 % ja lisäksi happea kuluttava kuormitus ja fosforikuormitus vähenevät. Jätevesi jälkikäsitellään hiekkasuodatuksella ja hygieeninen laatu varmistetaan UV-desinfioinnilla. Puhdistamo otetaan suunnitelmien mukaan käyttöön vuonna 2024, jolloin Pyhäjärveen johdettava kuormitus pienenee välittömästi.

3 1

Hiedanrantaan kestäviä ja fiksuja energiaratkaisuja

Hiedanrannan kaupunginosan älykkään energiajärjestelmän kes-kiössä ovat kuluttajat energiankäyttäjinä. Tulevaisuuden energia-ratkaisun peruselementtejä ovat energiavarmuus, älykkäät energia-verkot, hajautettujen ja keskitettyjen ratkaisujen rooli, energian varastointi sekä alueen energiaomavaraisuus. Kaiken taustalla on energiantuotannon ja -käytön ohjaus sekä hallinta. Uusina järjes-telmän osina toimivat muun muassa rakennukset, ajoneuvot ja valaistusratkaisut. Kaikki elementit vaativat runsaasti kehitystyötä – tuloksena kasvaa uutta liiketoimintaa. Kaupunki tarjoaa kehitystyöl-le ja uuden energialiiketoiminnan syntymiselle kokeilu- ja kehitys-alustan. Työ on alussa ja mukana ovat jo Tampereen Sähkölaitos, Tampereella toimivat korkeakoulut, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy sekä useita energia-alan yrityksiä.

Jätehuollon murrosvuosi – 98 % yhdyskuntajätteistä hyödynnetäänPirkanmaan Jätehuolto Oy:n alueella yhdyskuntajätteen hyödyn-tämisaste on yli 98 %. Jätteet hyödynnetään joko materiaalina tai energiana.

Roskapussit energiaksi

Sekajätteet eivät enää päädy kaatopaikoille, vaan niistä tehdään energiaa Tammervoiman hyötyvoimalassa Tarastenjärvellä. Voima-la valmistui tuotantokäyttöön 2016 alussa, jolloin myös orgaanisen jätteen kaatopaikkarajoitus astui voimaan. Tammervoiman ansi-osta seudun ilmastopäästöt ovat vähentyneet merkittävästi, sillä seka jätteet eivät enää tuota metaania kaatopaikoilla ja jäte korvaa fossiilisia polttoaineita, kuten maakaasua. Laskennallisesti vältetyt päästöt vastaavat noin 60 000 henkilöauton vuosipäästöjä.

Maksuton metallin ja lasinkeräys

Syntypaikkalajittelu on oleellinen osa pirkanmaalaista jätehuolto-järjestelmää, jossa hyötyjätteet palautetaan materiaalikiertoon ja vain sekajäte hyödynnetään energiaksi. Vuoden 2016 alusta Pir-kanmaan Jätehuolto Oy alkoi tarjota maksutonta metallin ja lasi-pakkausten keräystä kiinteistöille, joilla on sekajäte- ja biojäte-keräys. Lähes 3 300 kiinteistöä liittyi vuoden aikana keräykseen.

3 2

Kuva: Laura Happo

www.pjhoy.fiFacebook: @pirkanmaanjatehuoltoTwitter: @jatehuolto

3 3

4 000 vierasta kävi vuoden aikana tutustumassa Tammervoiman hyötyvoimalaan. Kerää sinäkin porukka kokoon ja varaa ryhmällesi tutustumiskäynti: www.tammervoima.fi

3 4

Liito-oravaa suojellaan y

htei

styö

ssä

5 Luonnonsuojelu ja viherverkon toimivuusLiito-oravien suojelun ja maankäytön suunnittelun yhdistäminen on noussut Tampereella erityisen huomionarvoiseksi asiaksi sekä kantakaupungin yleiskaavan laatimisen että raitotien asemakaa-voituksen johdosta. Tampereen kaupunki, Villi Vyöhyke ry, Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys

ry sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri muodostivat syksyllä 2015 liito-

oravayhteistyöryhmän. Uudella toimintatavalla etsittiin ratkaisuja raitiotiehankkeen asemakaavoihin, joissa oli

erityinen tarve huomioida liito-oravan suojelutarpeet. Yh-teistyöryhmässä käsiteltiin myös kantakaupungin yleiskaa-

van laajaa liito-oravaselvitystä ja liito-oravien seurantaa. Tietoa jaettiin muualla saaduista kokemuksista liito-oravan ja maankäy-

tön suunnittelun yhdistämisessä sekä kompensaatiotoimenpiteistä. ELY-keskus asetti kaupungille velvoitteen kompensaatioiden toteuttami-

sesta luonnonsuojelulain poikkeusluvan ehdoissa raitiovaunuvarikon tontin kaavoituksessa. Tällainen poikkeuslupa oli Tampereella laatuaan ensimmäinen;

se anottiin ja saatiin myös toiseen raitiotien asemakaavaan Hallilassa. Raitiotievarikon asemakaavan valtuustokäsittelyssä päätettiin, että suunnittelun ja

rakentamisen yhteydessä selvitetään mahdollisuudet hyödyntää luonnonsuojelu- ja ympäristönsuojelujärjestöjen asiantuntemusta. Solkivuoren alue Ruskon ja Kaukajärven kaupunginosien välissä todettiin yhteistyöryhmässä sopivaksi yhteistoiminnalliseksi liito-oravametsäksi. Sijainti tukee myös Kaakkois-Tampereen liito-oravapopulaation elinolosuhteita ja -verkostoa. Yhteistoiminnallista liito-oravametsää varten laaditaan hoitosuunnitelma ja sopimus hoidosta tehdään järjestöjen sekä kaupungin välille vuonna 2017. Työryhmä on onnistunut kokoamaan hajallaan ollutta tietoa ja lisäämään ymmärrystä liito-oravan suojelusta.

.

Kuva

: Jer

e N

iem

inen

Liito-oravan elinympäristöjä ja kulkuyhteyksiä selvitettiinTampereen kantakaupungin yleiskaava 2040 -työhön liittyen laadittiin keväällä 2016 koko kantakaupunkia koskeva liito-oravaselvitys, jonka tavoitteena oli saada selville liito-oravan elinympäristöt ja niiden väliset kulkuyhteydet. Yleisenä taustana selvitykselle on tiivis-

tyvä kaupunkirakenne ja maankäytön paineen mukanaan tuomat haasteet viherverkon ja muun maankäytön yhteensovittamiseen.

Vuosi 2016 oli ilmeisen hyvä liito-oravavuosi. Lajin tunnetut elinympäristöt olivat pää-osin käytössä, mutta lajista tehtiin havaintoja myös sellaisilla alueilla, joilla ei aiemmissa

selvityksissä ollut tehty havaintoja esim. Niemen alueella Länsi-Tampereella sekä Viialassa ja Kalevankankaan hautausmaalla. Myös puutteellisesti tunnetuilta alueilta saatiin havainto-ja. Liito-orava hyödyntää virkistysalueita ja levittäytyy myös aivan asutuksen lähimetsiin ja pihapiireihin. Kaupin laajat metsäiset alueet, joissa on havaittu runsaasti liito-oravan elin-ympäristöjä, ovat merkittävä osa liito-oravan elinympäristöverkostoa koko kanta kaupungin

alueella. Elinympäristöt kulkuyhteyksineen muodostavat Tampe-reen pohjoisosassa verkoston Petsamon alueelta aina Haapakorvel-le saakka. Alueen elinympäristöt ovat pääosin yhteydessä toisiinsa laajojen yhtenäisten metsäalueiden välityksellä.

www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/yleiskaa-voitus/kantakaupungin-yleis-kaava-2040/aineistot

3 5

5 Luonnonsuojelu ja viherverkon toimivuus

Uudet luonnonsuojelualueet:• Pehkusuo 3,8 ha• Peltolammi-Pärrinkoski laajennus 3,3 ha• Teisko, Rukojylhä, Särkisen metsä 10,3 ha• Vuores, Koukkujärvi 1,2 ha

Kuva

: Las

se K

oson

en

Kansallinen kaupunkipuisto -hanke etenee

Kaupunginhallitus hyväksyi Tampereen kansallisen kaupunkipuis-ton tarveselvityksen helmikuussa 2017 ja päätti, että Tampere ete-nee kohti kansallisen kaupunkipuiston hakuvaihetta sekä käynnis-tää hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun. Hankkeen kannalta tärkeistä kaupunkirakenteen muutosalueista, kuten Viinikanlahden-Viinikanojan alueesta, tehdään vielä lisäselvitykset. Tämän jälkeen hanke etenee kaupunginvaltuustoon, joka päättää, lähteekö kau-punki hakemaan kansallisen kaupunkipuiston statusta. Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää lopulta ympäristöministe-riö kaupungin hakemuksen pohjalta.

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys käynnis-tyi syksyllä 2013 valtuustoaloitteen pohjalta ja se valmistui vuonna 2016. Työssä selvitettiin, mitä kansallinen kaupunkipuisto yleisesti merkitsee kaupungille, kaupunkilaisille ja maankäytön suunnitte-

www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto-ja-luonto/puistot-ja-viheralueet/kansallinen-kaupunkipuisto

lulle. Tarveselvityksen johtopäätöksenä on, että Tampereen kansal-liseen kaupunkipuistoon esitetyt teemat ja niiden pohjalta muodos-tettu tarkastelualue luovat hyvän lähtökohdan hankkeen eteenpäin viemiselle. Tarkastelualueella on pääosin kaavalliset edellytykset hankkeelle, ja kansallinen kaupunkipuisto on linjassa kaupungin strategioiden kanssa.

Kansallinen kaupunkipuisto perustuu maankäyttö- ja rakennus-lakiin, ja sen on täytettävä ympäristöministeriön asettamat vaati-mukset. Alueella pitää olla tärkeitä luonnonalueita, historiallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä ja huomattavia viheralueita. Kan-sallisen kaupunkipuiston täytyy lisäksi alkaa ydinkeskustasta tai heti sen läheisyydestä. Kaupunkipuiston on oltava myös riittävän laaja ja eheä, ja alueiden tulee olla lisäksi kaavoituksella turvattuja.

3 6

3 7Kuva: Tampereen kaupunki

3 8

Viherpalveluohjelman 2015–2025 tavoitteena on saada aikaan hoidettu, monimuotoinen niittyjen ja peltojen verkosto, jonka asukkaat tuntevat.

Kuva: Riikka Söyrinki

Maisemapellot ja niityt monimuotoisina viheralueinaTampereella on nykyisin noin 140 hehtaaria B-hoitoluokan avoimia viheralueita. Kaupunkiympäristön niityt ja pellot tarjoavat asukkail-le maisemallisia elämyksiä, virkistysmahdollisuuksia ja elvyttäviä luontokokemuksia. Alueet ovat arvokkaita myös luonnon moni-muotoisuuden kannalta.

Viherpalveluohjelman 2015–2025 tavoitteena on saada aikaan hoidettu, monimuotoinen niittyjen ja peltojen verkosto, jonka asuk-kaat tuntevat. Hoitoluokituksen ja kohdekorttien avulla kohteiden hoito pystytään toteuttamaan tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti koko verkostossa. Työ aloitettiin vuonna 2010, jolloin lähes kaikkia hoidossa olleita alueita hoidettiin samalla tavalla. Osa kohteista oli hoitamattomia, joten kunnostustarpeita ilmeni runsaasti. Kunnos-tustoimenpiteitä on jo toteutettu ja toteutetaan jatkossa muutamas-sa kohteessa vuosittain.

Hoitoluokituksen myötä löydettiin kahdeksan uutta arvoniittyä, kymmenen käyttöniittyä ja maisemakasvien viljely aloitettiin viides-sä kohteessa. Uutena menetelmänä käyttöön otettiin laidunnus, ja tavoitteena on saada toimimaan myös niittojätteen keruu tietyissä kohteissa. Käytännön kokemukset maisemapelloista ja laidunnuk-sesta ovat olleet myönteisiä. Suhteellisen pienellä taloudellisella pa-nostuksella on saatu aikaan uudenlaisia, monimuotoisia viheralueita.

Kaupunkisuunnittelun ekotehokkuustyökalujen hyödyt esilleTampereen kaupunkiympäristö kasvaa nopeasti, mikä on haaste sekä yhdyskuntarakenteen toimivuudelle että ekologiselle kestä-vyydelle. Tampereen teknillisessä yliopistossa tehdyssä diplomi-työssä selvitettiin, millaisia ekotehokkuuden kehittämiskonsepteja ja -työkaluja on jo käytetty Tampereella ja millaisia hyötyjä niistä on saatu. Selvityksen mukaan alueiden kestävyyden edistämiseen on käytetty monenlaisia menetelmiä, joiden tavoitteena on ollut pääs-töjen ja ilmastovaikutusten arviointi, energiahuollon konseptointi sekä ekotehokkuuden arviointi ja kehittäminen.

Työssä esitetään, että kestävyyden tavoitetaso ja tavoitteet on syytä määritellä ja priorisoida jatkossa jo kaavahankkeen alku-vaiheessa. Lisäksi kestävyystavoitteiden suhdetta muihin tavoit-teisiin on pohdittava. Suosituksena on, että suunnittelija käyttää hankkeen tärkeimmissä vaiheissa asemakaavoituksen kestävän kehityksen suunnitteluohjetta tarkistuslistana. Parhaita tuloksia kestävyystavoitteiden edistämiseksi on saatu työryhmätyösken-telyllä, jossa suunnittelua tehdään projektimaisesti yhdessä eri asiantuntijoiden kanssa.

3 9

Tavoitteena hiilin

eutraali

Tam

pere

Tampere tähtää hiilineutraaliksi kaupungiksi vuo-teen 2050 mennessä. Toimia tavoitteen saavut-

tamiseksi kartoitettiin uusiutuvan energian kunta-katselmuksella ja tiekarttatyöllä yhdessä tärkeiden

sidosryhmien kanssa. Eri toimijoita osallistui työhön laajasti, yrityksiä oli mukana noin neljäkymmentä, ja

yhteensä tiekarttatyön tilaisuuksiin osallistui noin kak-sisataa eri toimijaa. Toimien lisäksi skenaariotyössä sel-

vitettiin erilaisia päästökehityspolkuja ja hiilineutraaliuden tavoitevuoden tarkistamista. Tampereen kasvihuonekaasupäästöjä on laskenut erityisesti

Tampereen Sähkölaitoksen panostus uusiutuviin energiamuotoihin. Vuoteen 1990 verrattuna Tampereen kokonaispäästöt ovat laskeneet

28 % ja asukaskohtaiset päästöt 45,5 %. Suurimmat päästölähteet ovat rakennusten lämmitys, liikenne ja sähkönkulutus. Kaupungin vaikuttavimmat

toimet päästöjen vähentämisessä liittyvät kestävään maankäyttöön ja liikkumiseen.

6 Ympäristön tilan parantaminen ja seuranta

www.tampere.fi/kestavakehitys

4 0

6.1 Ilmastonmuutoksen hillintä sekä muutokseen varautuminen ja sopeutuminen

t CO

2-ek

v/as

ukas

Päästöt yhteensä

9

8

7

6

5

4

3

2

1

0

Päästöt asukasta kohden

6 Ympäristön tilan parantaminen ja seuranta

kt C

O2-

ekv

Tampereen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 1990 ja vuosina 2010–2015

1990 2010 2011 2012 2013 2014 2015

1 500

1 000

500

0

4 11

324

1 4

06

1 20

6

1 12

3

1 11

9

1 0

73

951

6.1 Ilmastonmuutoksen hillintä sekä muutokseen varautuminen ja sopeutuminen

Tampereen kaupunki on kompensoinut työntekijöiden ja luottamushenkilöiden lentomatkojen hiilidioksidi päästöjä vapaaehtoisella lentomaksulla vuodesta 2007 lähtien. Vuonna 2016 3,39 milj. lentokilometristä kertyi lentomaksua 2 080 euroa, joka käytetään kaupunkilaisten omaehtoisiin ympäristösuojelun avustuksiin.

CO2-päästöjakauma Tampereella 2015

Rakennusten lämmitys

Liikenteen päästöt

Sähkönkulutus

Teollisuus ja työkoneet

Jätehuollon päästöt

Maatalouden päästöt

Lähde: CO2-raportti, Benviroc Oy

Lähd

e: C

O2-

rapo

rtti,

Ben

viro

c O

y

0 % 10 % 20 % 30 % 40%

4 2

Tampere osallistui Suomen suurimpaan aurinkovoimaloiden yhteishankintaanSuomen ympäristökeskuksen ja KL-Kuntahankintojen syksyllä 2016 järjestämässä aurinkovoimaloiden kilpailutuksessa oli mukana 36 kuntaa ja 82 paneelia. Aurinkopaneelit yhteishankintana on uudenlai-nen toimintatapa, joka tuo merkittäviä säästöjä kunnille. Hanke on laaja, ja tarjouskilpailussa valitulla yrityksellä GreenEnergy Finlandilla on edellytykset toteuttaa se laadukkaasti. Tampereella paneelit asen-netaan Tampere-taloon.

Tampere on mukana puitesopimuksessa, joka mahdollistaa kaupunkikonsernille aurinkopaneelihan-kinnat kilpailutetulla hinnalla seuraavan neljän vuoden ajan. Kaupungin ei ole pakko tehdä kertainves-tointia aurinkovoimalaan, vaan hankinnan voi rahoittaa myös kuukausiveloituksella. Tällöin voimala on lähes kustannusneutraali 12 vuoden ajan, sillä kuukausiveloituksen kustannukset tulevat takaisin säästönä sähkölaskussa. 12 vuoden takaisinmaksuajan jälkeen voimala on kaupungin omistuksessa.

Kuva: Tampereen kaupunki

www.tarmoprojekti.fi

4 3

Viihtyisämpää ja energiatehokkaampaa asumista Tampereen seudun taloyhtiöissäTARMO+ Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi -hanke on Ekokumppanit Oy:n hallinnoima puolueeton EAKR-hanke. TARMO+ tähtää energiatehokkaaseen korjausrakentamiseen sekä siihen liitty-vien tuotteiden ja palvelujen kysynnän ja tarjonnan parantamiseen. Tavoitteena on auttaa taloyhtiöitä suunnitelmallisessa kiinteistön-pidossa, korjaamisessa ja täydennysrakentamisessa – ratkaisuissa, jotka johtavat vähähiilisyyteen ja pieniin energiakustannuksiin.

Vuoden 2016 loppuun mennessä TARMO+ -toimintaan on osal-listunut jo 250 Tampereen seudun taloyhtiötä ja 75 yritys- ja muuta sidosryhmätahoa. TARMO+ on eri yhteistyötahojen kanssa järjestänyt

kymmeniä tilaisuuksia ja työpajoja Tampereen seudun asuinalueilla energia-, korjaus- ja täydennysrakentamisen teemoissa. Yliopistot ja korkeakoulut ovat löytäneet tosielämän kohteita kurssi- ja tutkimus-yhteistyöhön. TARMO+ on kerännyt työkaluja sekä luonut ja esitellyt esimerkkejä taloyhtiöiden onnistuneista toimenpiteistä. Energian-säästöviikolla 2016 järjestettiin kampanja, jossa positiivisten ilmas-totekojen potilla mahdollistettiin jouluinen retki 100 vähävaraiselle lapsiperheelle Särkänniemen Koiramäkeen. Alueiden korjaus- ja täydennysrakentamisen teemoja on ratkottu myös pohjoismaisessa yhteistyössä Malmön ja Lundin kaupunkien kanssa.

Kuva: Matti Huhta

4 4

Älykkäämpiä kaupunkeja perusparantamalla

EU-GUGLE on Euroopan unionin seitsemännen puiteohjelman rahoittama viisivuotinen älykkään korjaami-sen demonstraatioprojekti. Tampere on yksi hankkeen kuudesta eurooppalaisesta pilottikaupungista tekni-senä kumppaninaan Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Projekti etsii ja testaa pilottikaupungeissa malleja rakennusten perusparantamiseen kohti nollaenergiatasoa. Tavoitteena on levittää malleja älykkäät kaupungit -verkostoon ja kaikkialle Eurooppaan vuoteen 2020 mennessä.

Tampereella EU-GUGLE -projekti demonstroi kahdeksan Tammelan kaupunginosassa sijaitsevan asunto-osakeyhtiön energiatehokasta peruskorjaamista. Vuoden 2016 loppuun mennessä Tammelan pilottiyhtiöt ovat saaneet valmiiksi valtaosan remonteista ja kohteiden tulosten mittaus on käynnissä. Tulokset ovat olleet hyviä, ja osa taloyhtiöistä suunnittelee lisäremontteja.

www.eu-gugle.eu

4 5

6.2 Ilmanlaadun turvaaminen

Tavoitetila 2050: Liikenne ja energiantuotanto on Tampereella vähäpäästöistä.

Mittauksilla tietoa kaupungin ilmanlaadustaMittausten ja mallinnusten mukaan ilmanlaatu oli suurimmassa osassa Tamperetta hyvä tai tyydyttävä. Vuonna 2016 ilmanlaadun tarkkailua jatkettiin neljällä mittaus-asemalla: Epilässä, Pirkankadulla, Kalevassa ja linja-autoasemalla. Ympäristön-suojeluyksikön tekemien mittausten mukaan typpidioksidin (NO2), hengitettävien hiukkasten (PM10), pienhiukkasten (PM2.5) ja otsonin (O3) pitoisuudet eivät ylit-täneet raja-arvoja vuonna 2016. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudelle annettu vuorokausiohjearvo ylittyi maalis- ja huhtikuussa Pirkankadun mittausasemalla. Ilmanlaatuindeksillä arvioituna ilmanlaatu luokittui Pirkankadun mittausasemalla huonoksi tai erittäin huonoksi 14 päivänä vuoden aikana.

Ilmatieteen laitoksen vuodesta 2013 lähtien toteuttamat ilmanlaadun mittauk-set jatkuivat Rantaväylän tunnelin molemmissa päädyissä. Tunneli avattiin liiken-teelle marraskuun puolivälissä. Mittauksia jatketaan vielä vuonna 2017.

Ympäristönsuojeluyksikkö osallistui Tekesin Innovatiiviset kaupungit -tutkimus-ohjelman hankkeeseen (INKA-ILMA/EAKR), johon liittyen Epilän mittausaseman vieressä tehtiin mittauksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus-auton laitteilla. Myös Tampereen teknillinen yliopisto teki hankkeessa ilmanlaatumit-tauksia omalla tutkimusautollaan. Mittaustuloksista laadittiin mm. yksi diplomityö.www.ilmanlaatu.fi

Kuva: Niina Riikka Ylönen

4 6

6.3. Ympäristömelun hillintä

Tavoitetila 2050: Ympäristömelun ohjearvoja ei ylitetä. Asukkaat eivät altistu pitkäaikaiselle, erityisesti liikenteen aiheuttamalle voimakkaalle melulle.

Meluntorjunnalla viihtyisämpi kaupunkiympäristöYhdyskuntalautakunnan hyväksymät melulinjaukset ja Oskari-karttapalveluun tallenne-tut melualuekartat ovat olleet aktiivisessa käytössä maankäytön suunnittelussa.

Meluntorjunnan toimintasuunnitelmakaudelle (2013–2018) kirjatuista kymmenestä meluesteestä neljä on toteutettu. Lisäksi muutamia kohdelistauksen ulkopuolisia kohteita on suojattu melulta muiden toimenpiteiden yhteydessä. Ympäristönsuojelulain nojalla viiden vuoden välein toteutettava kantakaupungin laajuinen meluselvitys on tekeillä, ja vuonna 2018 laadittavan meluntorjunnan toimintasuunnitelman toteutus käynnistyy kuluvan vuoden aikana. Meluselvityksen yhteydessä tehtävää ennustetta hyödynnetään yleiskaavan 2040 valmistelutyössä. Yleiskaavaehdotukseen on aiemman ennusteen pe-rusteella merkitty Kaupin alueelle hiljaisena säilytettävä alue ja esitetty alueet, joilla on asemakaavoitusvaiheessa vielä pohdittava kohdekohtaisen meluselvityksen tarvetta.

Yhdyskuntalautakunta päivitti joulukuussa 2016 kaupungin nopeusrajoitusjärjestel-män, johon liittyvän nopeusrajoitusesityksen yhtenä tavoitteena on ohjata läpikulkulii-kennettä asuinalueilta pääkaduille. Alhaisemmat aluenopeusrajoitukset vähentävät kiih-dyttämisen tarvetta tehden ajamisesta tasaisempaa, mikä puolestaan alentaa liikenteestä aiheutuvia melu- ja päästöhaittoja.

Vuoden 2016 aikana ympäristönsuojeluyksikkö osallistui raitiotiehankkeen vaiku-tusten arviointiin, jonka yhteydessä kartoitettiin melun ohella runkomelun riskialueita. Rakennustyömaita ja yleisötapahtumia koskevia meluilmoituspäätöksiä puolestaan teh-tiin noin 50 kappaletta.

4 7Kuva: Niina Riikka Ylönen

4 8

6.4. Vesiensuojelu

Tavoitetila 2050: Vesistökuormitus on vähentynyt merkittävästi. Juomaveden laatu säilyy erinomaisena ja pohjavesialueiden suojelu on tehokasta. Jätevesien puhdistus ja jätevesilietteiden hyötykäyttö on tehokasta.

Kuva: Tampereen kaupunki

4 9

6.4. Vesiensuojelu

Tavoitetila 2050: Vesistökuormitus on vähentynyt merkittävästi. Juomaveden laatu säilyy erinomaisena ja pohjavesialueiden suojelu on tehokasta. Jätevesien puhdistus ja jätevesilietteiden hyötykäyttö on tehokasta.

Puhtaampi vesistö rakentamisen aikaisella vesien hallinnalla

Kaupunkialueen vesiä kuormittavat rakentamisen ja asutuksen hulevedet sekä teiden suolaus. Ympäristönsuojeluyksikön veden laadun seurannassa on mukana yhteensä 61 Tampereen järveä ja lampea. Lisäksi seurataan yhdeksän kaupunkipuron ja -ojan veden laatua. Vedenlaadultaan kärjessä ovat Näsijärvi, Kaukajärvi ja Sär-kijärvi, jotka ovat karuja ja kirkasvetisiä. Ongelmia veden laadussa on Sorsalammella, Iidesjärvellä, Ahvenisjärvellä, Alasjärvellä ja Pel-tolammilla. Näille suunnitellaankin kunnostustoimia, mm. fosforin kemiallisia saostuksia, teho- ja hoitokalastuksia, petokalaistutuksia sekä hapetuksia.

Kunnostustoimien lisäksi lähivesiemme suojelussa keskeistä on hulevesien laadun parantaminen ja rakentamisen aikaisten vesien hallinta. Tampereella toteutetut suuret rakennushankkeet ovat osoittautuneet yllättävän kuormittaviksi vesillemme. Maata kaivettaessa tai louhittaessa kaivantoihin kerääntyy usein suuria

määriä vettä, johon sekoittuu kiintoainetta, ravinteita ja haitta-aineita mm. maaperästä, rakenteista, työkoneista ja työmene-telmistä. Työmaavedet johdetaan yleensä tontilta ojien tai hule-vesiviemäreiden kautta järviin. Järvissä ne aiheuttavat erityisesti samentumista, rehevöitymistä, emäksisyyttä ja happikatoa. Kiinto-ainekuormitus hautaa alleen pohjaeläimet ja kalojen kudun. Työ-maavesien suuri määrä ja heikko laatu ovat monessa tapauksessa tulleet rakentajille yllätyksenä. Haittojen ennalta ehkäisemiseksi työmaavesien käsittelyyn aiotaankin jatkossa varautua paremmin jo suunnitteluvaiheessa.

Vuonna 2016 aloitettiin veden laadun tehostettu seuranta rati-kan rakentamisen vuoksi. Seurantaa tehostetaan edelleen vuonna 2017 isojen hankkeiden mm. Ranta-Tampellan ja Myllypuron alueen rakentamisen vuoksi. Näissä rakentamisen aikaisia vesiä pyritään käsittelemään vähintäänkin saostusaltaiden ja suotopatojen avulla.

www.vesikeskus.fi/vedenlaatu

5 0

Tampereen kaupunki sai merkittävän EU-rahoituksen hulevesien hallinnan kehittämiseenTampereen kaupunki sai Euroopan komissiolta 1,44 miljoonaa euroa rahoitusta Urban Nature Labs -hankkeeseen, jossa kehitetään luontopohjaisia ratkaisuja kaupunkialueilla. Tampereen ensisijainen kohde hankkeessa on Vuoreksen kaupunginosan hulevesien hallinnan kehittäminen.

Vuoreksessa demonstroituja luontopohjaisia ratkaisuja ja kokemuksia hyödynnetään ja jatko kehitetään myöhemmin Hiedanrannan alueen rakentamisessa. Tampereella ratkaisut liittyvät hulevesien hallinnan menetelmiin ja hulevesien laadun tarkkailuun: näitä ovat esimer-kiksi hulevesipainanteet ja -altaat, viherkatot ja -seinät sekä imeyttävät jalkakäytävät.

Hankkeessa etsitään kvantitatiivista näyttöä ratkaisujen soveltuvuudesta, vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joita voidaan skaalata ja monistaa muuallekin. Tarkoituksena on myös tutkia niihin liittyviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia, rahoitusmalleja, tuotteita ja palveluita.

Mukana Urban Nature Labs -hankkeessa on yhteensä 29 kumppania. Tampereen, Eind-hovenin ja Genovan kaupungit ovat hankkeen edelläkävijäkaupungit. Hanketta koordinoi VTT, jonka kanssa Tampereen kaupungilla on strateginen yhteistyösopimus.

5 1Kuva: Susanna Lyly

5 2

Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskuksessa suojellaan pohjavesiäTeiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskus sijaitsee Tampereen Kaa-naassa. Alue kuuluu Jakamankankaan II-luokan pohjavesialueeseen. Lentokenttätoiminnalle, kartingradalle sekä speedway-, rallicross-, motocross-ratojen sekä erillistapahtumien moottoriurheilutoimin-nalle on myönnetty ympäristöluvat. Ympäristölupien ehdoissa edellytetään, että toiminta-alueella tehdään kattava pohjavesisel-vitys sekä riskinarvioinnin sisältävä pohjavesien suojelu- ja tarkkai-lusuunnitelma. Alueelle on rakennettu neljä pohjavesihavaintoput-kea, joista tarkkaillaan veden laatua kaksi kertaa vuodessa.

Tampereen kaupunki kunnosti kesän 2016 aikana ilmailu- ja moottoriurheilukeskuksen ympäristöluvan edellyttämään kuntoon. Moottoriradan varikko- ja huoltoalue päällystettiin asfaltilla, minkä lisäksi alueen hulevedet viemäröitiin kaksoisvaipallisille öljynero-tuskaivoille, josta hulevettä alettiin johtaa tiiviissä putkessa pohja-vesialueen ulkopuolelle. Näiden suojaustoimenpiteiden kustannuk-set olivat 1,4 milj. euroa.

Elintarvike- ja vesivälitteiset epidemiat

Tampereen ympäristöterveydenhuol-lon toimialue sai vuonna 2016 yhteen-sä 137 elintarvike- ja vesi välitteistä epi-demiaepäilyilmoitusta. Näistä merkit- tävimmissä neljässä elintarvike-epide-miassa todettiin aiheuttajaksi norovi-rus, yhdessä lisäksi sapovirus. Keväi-sen salmonellaepidemian aiheutti kiinalaisista Mung-pavuista kasvatetut idut. Pavut ja erityisesti Pirkanmaalla

myynnissä olleet idut vedettiin markkinoilta. Listeria aiheutti kah-delle vanhukselle sairaalahoitoa vaatineen infektion. Aiheuttaja-elintarvikkeeksi varmistui toiselle tapaukselle tuotantolaitokseen jäljitetyt, kaupalliset, suojakaasupakatut lihapullat. Vikaantunut alipaineventtiili ravintolassa pikkujouluaikaan saastutti ilmavälit-teisesti jääpala-automaatin aiheuttaen laajan noro- ja sapovirus-epidemian. Yhteensä 126 pientä (alle 5 henkeä) ilmoitusta ei käynnistänyt varsinaista epidemiaselvittelyä, mutta johti tehos-tettuihin tarkastuksiin kohteisiin, joissa käy paljon asiakkaita. Ympäristöterveydenhuollossa on kohdennettu valvontaa lihapul-lien ja valmisruokien valmistusprosesseihin, likavesiviemäristön toimintaan ja elintarviketuonnin valvontaan.

Kuva: Jussi Koivunen

5 3

Ympäristötilinpäätös 2016Ympäristötilinpäätös on laadittu yksiköiden ympäristökirjanpidon pohjalta ja sen avulla yksilöidään ympäristötuottojen, -kustannusten ja -investointien jakaantuminen ympäristönsuojelun eri osa-alueille.

Ympäristötilinpäätöksen tiedot on kerätty Tampereen kaupun-kiorganisaatioon kuuluvista yksiköistä ja liikelaitoksista sekä Pir-kanmaan pelastuslaitokselta. Tiedonkeruuta laajennettiin vuonna

2016 konsernitasolle. Mukaan on otettu myös Tampereen kaupun-gin intressitahoihin kuuluvat tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt ja säätiöt. Vuositason vertailtavuus on voimassa kaupunkitasolla. Raportointiin on otettu mukaan uutena välilliset ympäristökulut, joihin kirjataan välillisten ympäristöinvestointien poistot ja leasing-vuokrat vuo-desta 2016 alkaen.

KAUPUNGIN AVAINLUVUT 2016 2015 2014 2013

Ympäristötuotot yhteensä, milj. euroa 32,1 32,9 30,7 28,4

Ympäristötuottojen osuus kaupungin toimintatuotoista, % 7,4 % 8,0 % 7,6 % 7,7 %

Ympäristötuotot asukasta kohden, euroa/asukas 141 146 138 129

Ympäristötuotot suhteessa ympäristökuluihin, % 117,3 % 102,0 % 72,0 % 108,9 %

Ympäristökulut yhteensä, milj. euroa 27,4 32,3 38,8 26,1

Ympäristökulujen osuus kaupungin toimintakuluista, % 1,7 % 2,1 % 2,6 % 1,3 %

Ympäristökulut asukasta kohden, euroa/asukas 120 143 174 89

Ympäristöinvestoinnit yhteensä, milj. euroa 6,9 12,2 12,4 13,7

Ympäristöinvestointien osuus kaupungin kokonaisinvestoinneista, % 3 6 6 10

Ympäristöinvestoinnit asukasta kohden, euroa/asukas 30 54 56 62

Pakolliset varaukset yhteensä, milj. euroa 4,7 5,4 5,3 0,5

Ehdolliset ympäristövelat, milj. euroa 57,4 37,8 20,5 37,6

Ympäristövastuut yhteensä, milj. euroa 62,1 43,1 25,8 38,1

5 4

Tampereen kaupungin ympäristötuotot olivat vuonna 2016 yhteensä 32,1 milj. euroa. Ympäristötuotot koostuivat lähes täysin Tampereen Veden jätevesimaksutuloista. Lisäksi tuloja saatiin muun muassa ilmanlaadun tarkkailusta. Kaupunkikonsernissa ympäristötuottoja kirjattiin Pirkanmaan Jätehuolto -konsernille, jonka yhteenlasketut jätemaksutulot olivat 35,2 milj. euroa. Kun huomioidaan Tampereen kaupungin omistus yhtiössä, Tampereen kaupunkikonsernin osuus

YMPÄRISTÖTUOTOT, 1 000 € 2016 2015 2014 2013 Kaupunkikonserni 2016

Ulkoilman ja ilmastonsuojelu 112 286 199 307 1 618

Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 31 893 32 470 30 311 27 798 29 355

Jätehuolto ja roskaantumisen torjunta 38 13 0 0 17 601

Maaperän ja pohjaveden suojelu 16 0 45 52 16

Melun ja tärinän torjunta 8 9 0 0 8

Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 0 0 0 0 0

Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät 30 116 110 82 27

Ympäristöjohtaminen ja -kehittäminen 25 2 12 0 378

Ympäristökoulutus, -kasvatus ja -neuvonta 1 1 2 1 14

Ekotehokkuutta parantava toiminta* 0 22 133

Yhteensä 32 124 32 897 30 701 28 374 49 018

Ympäristötuototjätemaksutuotoista oli 17,5 milj. euroa. Tampereen Sähkölaitoksen 1,5 milj. euron ympäristötuotot koostuivat metsähakkeella tuote-tun sähkön tuotantotuesta ja sähkön alkuperätakuiden myyntitu-loista. Kaupunkikonsernin yhteenlasketut ympäristötuotot olivat vuonna 2016 noin 49 milj. euroa.

5 5

Ympäristökuluiksi kirjataan välittömästi ympäristönsuojeluun liitty-vät kulut. Ympäristökulut aiheutuvat toimenpiteistä, joiden päätar-koituksena on ehkäistä tai vähentää luontoon kohdistuvia tai koh-distuneita haittoja. Vuonna 2016 Tampereen kaupungin välittömät ympäristökulut olivat yhteensä 27,4 milj. euroa.

Suurimmat erät kaupunkitasolla olivat vesiensuojeluun ja jä-tevesien käsittelyyn liittyviä Tampereen Veden ympäristökuluja, jotka koostuivat pääosin viemäriverkoston ja jäteveden käsitte-lyn kuluista. Katupölyä ja hiekoitushiekan aiheuttamia haittoja torjuttiin pölynsidontaa edistävillä toimenpiteillä. Tilakeskus on ollut lisäksi mukana organisoimassa ja toteuttamassa energian-

VÄLITTÖMÄT YMPÄRISTÖKULUT, 1 000 € 2016 2015 2014 2013 Kaupunkikonserni 2016

Ulkoilman ja ilmastonsuojelu 2 061 1 752 2 172 2 151 4 459

Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 13 928 16 346 16 713 15 057 13 007

Jätehuolto ja roskaantumisen torjunta 3 833 4 589 2 101 3 415 15 771

Maaperän ja pohjaveden suojelu 463 662 13 940 741 738

Melun ja tärinän torjunta 131 50 131 48 134

Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 174 28 119 62 216

Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät 1 168 1 150 1 143 1 078 1 161

Ympäristöjohtaminen ja -kehittäminen 661 549 377 480 1 353

Ympäristökoulutus, -kasvatus ja -neuvonta 87 139 146 139 593

Ekotehokkuutta parantava toiminta* 2 010 2 001 1 758

Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut ** 4 870 4 992 3 773 1 130 44 866

Yhteensä 27 377 32 268 42 616 26 059 82 297

Ympäristökulutsäästöhankkeita (ESCO, COMBI) joiden vaikutukset ovat ilmastoa suojelevia. Jätehuoltoa ja roskaamisen torjuntaa toteutettiin usein eri tavoin. Kustannukset sisältävät esimerkiksi katualueiden puh-taanapitoa, ulkoalueiden roskien keräilyä ja lumenkaatopaikkojen kevätsiivouksia.

Konsernitasolla ympäristökulujen suurimman kokonaisuuden muodostivat ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut. Kaupunkikonserniin kuuluvan Tampereen Sähkölaitoksen tilittämät energiaverot olivat vuonna 2016 yhteensä 39,8 milj. euroa. Kuluja aiheutui myös Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n palveluista ja Ekokump-panit Oy:n ympäristöneuvonnasta ja -koulutuksista.

* Poistunut toimintoalue vuoden 2016 tiedoissa** Ympäristöveroissa on mukana polttoaineveron ohella myös sähkövero ja jätevero vuosina 2014, 2015 ja 2016

5 6

Ympäristöinvestoinnit ovat ympäristönsuojelutyön yhteydessä tehtyjä pitkän tähtäimen sijoituksia, kuten ympäristönsuojelutar-koitukseen liittyviä rakenteita ja laitteita. Tampereen kaupungin ympäristölaskennassa ympäristöinvestoinnit on uuden luokittelun mukaisesti jaoteltu välittömiin ja välillisiin ympäristöinvestointeihin sekä välittömiin ja välillisiin leasing-rahoitteisiin ympäristöinves-tointeihin. Välittömien ympäristöinvestointien ensisijainen tarkoi-tus on ympäristönsuojelu, kun taas välilliset ympäristöinvestoinnit tuottavat myös ympäristöhyötyjä. Tällaisia investointeja ovat esi-merkiksi rakennusten perusparannukset, joiden johdosta saavute-taan merkittäviä energiansäästöjä.

Suurimpia välittömiä ympäristöinvestointeja olivat vuonna 2016 viemäriverkoston ja laitosten investoinnit sekä hulevesiris-kien hallintaan liittyneet toimet. Myös Tilakeskus toteutti koulujen perusparannuksia, joiden ensisijaisena tarkoituksena oli parantaa energiatehokkuutta ilmastoinnin, valaistuksen ja lämmityksen nyky-aikaistamisella. Melun ja tärinän torjuntaa edistettiin meluvallien rakentamisella. Tytäryhtiöistä Pirkanmaan Jätehuolto Oy investoi jät-teiden putkikeräysjärjestelmään, kaasuturbiinilaitokseen ja biojät-teen laajennuskentään. Tampereen Sähkölaitos puolestaan rakensi puistomuuntamoita.

Tampereen kaupungin Liikennelaitos otti käyttöönsä uutta kalus toa. Entistä matalapäästöisemmät linja-autot parantavat kau-punkialueen ilmanlaatua ja tuottavat ympäristöhyötyjä. Kaupunki

Ympäristöinvestoinnit

rakennutti myös uusien sähköbussien latausasemat sekä sähköau-tojen latauspaikkoja. Konsernin välillisistä ympäristöinvestoinneis-ta merkittävimmät olivat Tampereen Sähkölaitoksen Naistenlahti 2 -voimalaitoksen uusiminen ja varustaminen savukaasupesurilla, sekä investoinnit kaukokylmätuotantorakennuksiin ja -laitteisiin. Välilliset ympäristöinvestoinnit olivat kaupunkitasolla 3,6 milj. euroa ja konsernissa 13,2 milj euroa.

Ympäristöinvestointina ympäristökatsauksessa huomioidaan myös leasing-rahoituksella rahoitetut ympäristöinvestoinnit. Inves-toinniksi katsotaan hankkeen leasing-vastuun lisäys päättyneen tili-kauden aikana. Tampereen Kaupunkiliikenne hankki kalustoonsa neljä sähköbussia, joiden 5 vuoden leasingvuokrat ja jäännösarvo on yhteensä 2,3 milj. euroa. Tampereen Sähkölaitoksen ja Pirkan-maan Jätehuollon yhteisesti omistaman Tammervoima Oy:n hyöty-voimalaitoksen tuotanto käynnistyi vuoden 2016 alussa. Tampereen omistusosuutta vastaavan rahoitusvastuun kasvu laitoshankkeessa oli 95,5 milj. euroa. Vuoden 2016 leasingvuokrat, 4,8 milj. euroa, kirjattiin ympäristötilinpäätöksessä konsernin välillisiksi ympäristö-kuluiksi.

Kaupungin toimintayksiköiden ja liikelaitosten ehdolliset ympä-ristövastuut olivat yhteensä 57,4 milj. euroa. Merkittävimmät lisä-ykset kohdistuivat Viinikanlahden ja Härmälän Perkiönkadun maa-perien puhdistusvastuisiin sekä Kalevanharjun entisen kaatopaikan tarkkailuvastuuseen.

5 7

ITSE RAHOITETUT YMPÄRISTÖINVESTOINNIT

VÄLITTÖMÄT YMPÄRISTÖINVESTOINNIT, 1 000 € 2016 2015 2014 2013 Kaupunkikonserni 2016

Ulkoilman ja ilmastonsuojelu 926 563 651 917 2 185

Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 5 532 9 474 11 093 7 240 8 200

Jätehuolto ja roskaantumisen torjunta 0 99 91 211 589

Maaperän ja pohjaveden suojelu 0 1 815 542 765 137

Melun ja tärinän torjunta 473 271 20 202 473

Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 0 0 0 0 1 517

Yhteensä 6 932 12 222 12 396 13 673 13 102

ITSERAHOITETUT YMPÄRISTÖINVESTOINNIT LEASINGRAHOITTEISET YMPÄRISTÖINVESTOINNIT

VÄLILLISET YMPÄRISTÖINVESTOINNIT, 1 000 € 2016 Kaupunkikonserni 2016 2016 Kaupunkikonserni 2016

Ulkoilman ja ilmastonsuojelu 3 436 13 028 2 283 2 283

Jätehuolto ja roskaantumisen torjunta 95 537

Maaperän ja pohjaveden suojelu 29 29

Muut 119 119

Yhteensä 3 584 13 176 2 283 97 820

5 8

Ekologisen kestävyyden indikaattoreita Tampereella 2012–2016

Kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasupäästöt (t CO2-ekv/as) 5,2 5,1 4,8 4,2 *

Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (1000 t CO2-ekv) 1 122,9 1 118,9 1 073 951,3 *

Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys

Virkistys- ja suojelualueiden osuus asemakaavoitetusta alueesta (%) 26% 28% 26% 27% 26%

Luonnonsuojelualueiden ja -varausten määrä maa-alasta (%) 0,81% 0,85% 1,05% 1,12% 1,09%

Yhdyskunnan toiminnan ympäristökuormitus ja ekotehokkuus

Yhdyskunnan energiankulutus (kWh/as) 28 065 26 524 25 883 25 023 *

Yhdyskunnan sähkönkulutus (kWh/as) 8 242 8 047 7 986 7 777 *

Kaukolämmön tuotannossa käytettyjen puupolttoaineiden osuus (%) 17% 22% 26% 37% 35%

Yhdyskunnan vedenkulutus (l/as/vrk) 228,6 226 212 213,3 217,3

Kotitalouksien vedenkulutus (l/as/vrk) 139,7 141,7 140,4 131,4 130,5

Yhdyskunnan jätevesien kokonaistyppikuormitus (g/as/vrk) 9,42 10,68 10,32 11,22 10,88

Yhdyskunnan jätevesien kokonaisfosforikuormitus (g/as/vrk) 0,07 0,08 0,06 0,06 0,05

Yhdyskunnan jätevesien BHK-kuormitus (g/as/vrk) 1,5 1,7 1,2 1,3 1,2

Huono tai erittäin huono ilmanlaatu (pv) 21 19 22 28 14

Kaupunkiorganisaation toiminnan ympäristökuormitus ja ekotehokkuus

Sähkön kulutus kaupungin toimitilarakennuksissa (kWh/r-m3)

• Hoitoalan rakennukset 23,6 21,4 20,7 22,3 23

• Toimisto- ja hallintorakennukset 10,6 10,6 12,4 16,3 15,6

• Opetusrakennukset 14,2 15,5 13,2 14 14

Lämmön kulutus kaupungin toimitilarakennuksissa (kWh/r-m3)

• Hoitoalan rakennukset 46,9 50,7 43,2 42,4 47,2

• Toimisto- ja hallintorakennukset 36,8 36,5 29 28,9 32

• Opetusrakennukset 38,6 39,1 34,7 34 35,2

A4-kopiopaperin kulutus (arkkia/työntekijä) 2 285 2 389 2 457 2 231 2 184

Ympäristökriteerejä sisältävät keskitetyt hankinnat 35% 26% 23% 41% 85%

2012 2013 2014 2015 2016 Muutostrendi

5 9

2012 2013 2014 2015 2016 Muutostrendi

Liikkumisen kestävyys

Henkilöautojen määrä (henkilöautoa/1 000 asukasta) 458 462 463 466 472

Joukkoliikenteen matkustajamäärä (milj. nousua/vuosi) 32 32 33 35 38

Joukkoliikenteen työsuhdematkalipun käyttäjät (% kaupungin työntekijöistä) 20% 20% 20% 19% 19%

Pyörätieverkon pituus (km) 610 612 621 635 673

Ympäristökasvatus

Ympäristösertifioidut kaupungin omat päiväkodit (kpl) 3 3 5 5 5

Ympäristösertifioidut kaupungin omat peruskoulut (kpl) 5 5 6 6 6

Nimettyjen ekotukihenkilöiden määrä kaupungin yksiköissä (kpl) 140 235 244 269 287

Jätehuolto

Jätteenkäsittelykeskuksiin loppusijoitettu yhdyskuntajäte (kg/as) 261 269 252 85,1 0

Asumisessa syntyvä yhdyskuntajäte (kg/as) 171 171 166 -2%

Asumisessa syntyvä biojäte (kg/as) 40 39 42 4%

Palveluiden saavutettavuus (% väestöstä) 2016 Etäisyys

300 m 700 m

Päiväkodit ** 47% 89%

Koulut (1-6 -luokat) *** 23% 66%

Kirjastot ja kirjastoauton pysäkit 30% 76%

Päivittäistavarakaupat 47% 84%

Joukkoliikenteen pysäkit 92% 99%

** % 0–6-vuotiaista*** % 7–12-vuotiaista

Vuosittain koottavien indikaattoritietojen avulla seurataan ja arvioidaan, kehittyykö Tampereen kaupungin toiminta kestävään suuntaan. Raportoinnista ja käytetyistä indikaattoreista on sovittu yhteisesti Suomen kuuden suurimman kaupungin kanssa. Suurin osa indikaattoreista on suhteutettu asukaslukuun kaupunkien välisen vertailun helpottamiseksi. Tuorein vertailuraportti kokoaa yhteen kaupunkien indikaattoritietoja vuosilta 2011–2014.

Indikaattoriraportit löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta www.tampere.fi/kestavakehitys

* uusin tieto ei ole vielä saatavilla

Trendi kuvaa viimeisen vuoden tilannetta suhteessa viiden edeltävän vuoden keskiarvoon.