seminaarin ohjelma - dagisfh.files.wordpress.com · jukka mäkelä, thl 14.15-14.45 kahvi 14.45...

20
Seminaarin ohjelma Puheenjohtaja Reetta Lehto, Folkhälsan 10.00 Alkusanat: Tutkimuksen johtaja Eva Roos, Folkhälsan 10.15 Keynote: Childcare and its impact on children’s health behaviors Jessica Gubbels, Maastricht University 11.00 DAGIS-hanke päiväkodeissa Carola Ray, Taina Sainio, Folkhälsan 12.00-13.00 Lounas (omakustanteinen) 13.00 Lasten itsesäätely ja käyttäytyminen Nina Sajaniemi, Helsingin yliopisto 13.30 Keynote: Miten varhaiskasvatus voi auttaa lasta kukoistamaan? Jukka Mäkelä, THL 14.15-14.45 Kahvi 14.45 Lautaselta vai purkista? Suomalaislasten ravintoaineiden saanti ruoasta ja ravintolisistä Maijaliisa Erkkola, Helsingin yliopisto 15.10 Lasten pitkäkestoinen stressi ja ruokavalio Hannele Sorvari, Helsingin yliopisto 15.30 DAGIS-projekti – tulevaisuuden näkymät Eva Roos, Folkhälsan 15.45 Lopetus

Upload: others

Post on 27-Oct-2019

5 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Seminaarin ohjelma

Puheenjohtaja Reetta Lehto, Folkhälsan

10.00 Alkusanat: Tutkimuksen johtaja Eva Roos, Folkhälsan10.15 Keynote: Childcare and its impact on children’s health behaviors Jessica Gubbels, Maastricht University11.00 DAGIS-hanke päiväkodeissa Carola Ray, Taina Sainio, Folkhälsan

12.00-13.00 Lounas (omakustanteinen)

13.00 Lasten itsesäätely ja käyttäytyminen Nina Sajaniemi, Helsingin yliopisto13.30 Keynote: Miten varhaiskasvatus voi auttaa lasta kukoistamaan? Jukka Mäkelä, THL

14.15-14.45 Kahvi

14.45 Lautaselta vai purkista? Suomalaislasten ravintoaineiden saanti ruoastaja ravintolisistä Maijaliisa Erkkola, Helsingin yliopisto15.10 Lasten pitkäkestoinen stressi ja ruokavalio Hannele Sorvari, Helsingin yliopisto15.30 DAGIS-projekti – tulevaisuuden näkymät Eva Roos, Folkhälsan

15.45 Lopetus

AlkusanatEva Roos + DAGIS CHILD -ryhmä

DAGIS

1. Tausta: Miksi aloitimme DAGIS-hankkeen?

2. Mikä oli DAGIS-hankkeen yleinen tavoite?

3. Miten DAGIS-hanke toteutettiin?• Viitekehyksen muodostaminen ja hankkeen suunnitelma (Study protocol

paper)

• Empiirinen vaihe 1: Laaja kartoitus tilanteesta (Basic survey paper)

– Tulokset

– Logiikkamalli ongelmasta

– Lähtötilanne seuraavaan vaiheeseen

• Empiirinen vaihe 2: Kehitimme 1. vaiheen perusteella muutosmallin ja ohjelman (Carola Ray esittää), jonka vaikuttavuutta ja toteuttamista arvioitiin.

Ylipainoisten 3–5-vuotiaiden lasten osuudet äidin koulutustason mukaan

Låg Hög

Päiväkoti terveyden edistämisen areenana

• Suomalaislapsilla on havaittavissa jo varhaislapsuudessa sosioekonomisia (SES) eroja mm. ravitsemuksessa, liikkumisessa, ruutuajassa ja ylipainossa.

• Varhaisella puuttumisella voidaan ehkäistä terveyserojen muodostumista, edistää elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja terveellisiä elintapoja aikuisikään asti.

• Sosioekologisen mallin mukaan lähiympäristötekijät (perhe, päiväkoti) vaikuttavat lapsen elintapoihin.

• Yli 70% 3–5-vuotiaista suomalaislapsista on päiväkodissa: päiväkodin kautta mahdollista tavoittaa lapsia eri SES-taustoista

• Suomessa on melko vähän tutkittu päiväkodin ja päiväkotiympäristön vaikutusta lasten elintapoihin.

• Lapsen stressin säätelyn on todettu olevan yhteydessä elintapoihin, mutta aihetta on tutkittu vähän.

Energiatasapainoon vaikuttavat terveelliset elintavat: fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo, ravinto

SES matala SES keski SES korkea

Enneninterventiota

Interventionjälkeen

Sosioekonominen asema (SES)

DAGIS CHILD -tutkimuksen tavoite –SES-erojen kaventaminen

Terv

eelli

set

elin

tava

t

SOCIETY

EBRB

CHILD (intrapersonal)

FAMILY

PRESCHOOL

SES

nei

gh

bo

rho

od

stress

Fam

ily SES

gender

Viitekehys: Muokattu sosioekologinen malli

*= muokattu (Davison & Birch, Obesity reviews 2001) Määttä et al. BMC Public Health 2015

Tarvekartoitus: Kyselyn tulokset*Havaitut SES-erot:

Matalan SES-taustan lapsilla…

• Enemmän ruutuaikaa

• Runsaampi sokeripitoisten juomien (virvoitusjuomat, tuoremehut, kaakao) kulutus

• Runsaampi sokeripitoisten arkiruokien (jogurtti, murot, vanukkaat ym.) kulutus

• Vähäisempi vihannesten kulutus

Tekijät kotiympäristössä, jotka selittivät SES-eroja elintavoissa:

• Vanhempien käsitys sopivasta käyttäytymisen määrästä

• Vanhempien roolimalli

• Saatavuus kotona

• Rajoittamisen kokeminen tärkeäksi

Ympäristötekijät, jotka olivat yhteydessä terveellisempiin elintapoihin erityisesti matalan SES-taustan lapsilla:

• Päiväkodin ja perheiden vuorovaikutus lasten elintapoihin liittyen

• Liikuntavälineiden saatavuus päiväkodissa

PerheenSES

Kotiympäristö

Elintavat(EBRB)

Päiväkodinympäristö

Elintavat(EBRB

PerheenSES

Elintavat(EBRB)

PerheenSES

* Lehto E et al International Journal of Environmental Research and Public Health 2018, .Määttä S et al BMC Public Health 2017. Määttä S et al Liikunta&Tiede 2017. Lehto R et al submitted

DAGIS-hankesuunnitelman vaiheet

Määttä et al. BMC Public Health 2015

Seminaarin ohjelma

Puheenjohtaja Reetta Lehto, Folkhälsan

10.00 Alkusanat: Tutkimuksen johtaja Eva Roos, Folkhälsan10.15 Keynote: Childcare and its impact on children’s health behaviors Jessica Gubbels, Maastricht University11.00 DAGIS-hanke päiväkodeissa Carola Ray, Taina Sainio, Folkhälsan

12.00-13.00 Lounas (omakustanteinen)

13.00 Lasten itsesäätely ja käyttäytyminen Nina Sajaniemi, Helsingin yliopisto13.30 Keynote: Miten varhaiskasvatus voi auttaa lasta kukoistamaan? Jukka Mäkelä, THL

14.15-14.45 Kahvi

14.45 Lautaselta vai purkista? Suomalaislasten ravintoaineiden saanti ruoastaja ravintolisistä Maijaliisa Erkkola, Helsingin yliopisto15.10 Lasten pitkäkestoinen stressi ja ruokavalio Hannele Sorvari, Helsingin yliopisto15.30 DAGIS-projekti – tulevaisuuden näkymät Eva Roos, Folkhälsan

15.45 Lopetus

DAGIS-projekti – tulevaisuuden näkymät

Eva Roos + DAGIS CHILD -tutkimusryhmä

DAGIS-hankesuunnitelman vaiheet

Määttä et al. BMC Public Health 2015

Energiatasapainoon vaikuttavat terveelliset elintavat: fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo, ravinto

SES matala SES keski SES korkea

Enneninterventiota

Interventionjälkeen

Sosioekonominen asema (SES)

DAGIS CHILD -tutkimuksen tavoite –SES-erojen kaventaminen

Terv

eelli

set

elin

tava

t

Missä muodossa DAGIS jatkuu?

• Tieteelliset julkaisut

• Intervention levittäminen ja jalkauttaminen

–DAGIS-sivut www.dagis.fi

–Folkhälsan ja yliopisto – terveyden edistämisen toiminnassa ja opetuksessa

– Innokylä https://www.innokyla.fi/web/hanke2779507

–Facebook & Twitter @DAGISresearch

• Kirja lasten itsesäätelystä ja elintavoista (Sainio, Kaukonen, Sajaniemi)

• Itsenäisiä uusi hankkeita – esim. Myyräpeli

Tieteelliset julkaissut (www.dagis.fi)

Julkaissut Julkaistuja/hyväksyttyjä

Tekeillä

Väitöskirjat 1 6

Tieteelliset artikkelit

11 18

Gradut +kandityöt

9 + 6 4

Miten kerättyä tietoa hyödynnetään jatkossaDAGIS-hankkeessa

• Saatu tutkimusrahoitus; – DAGIS STRESS – Suomen Akatemian rahoittama hanke (2019-2021)

• Tavoitteet: tutkia lapsen stressin säätelyä ja itsesäätelykykyä ja näiden tekijöiden merkitystä perheen sosioekonomisen aseman ja lapsen terveyskäyttäytymisen välisissä yhteyksissä.

• Haettu tutkimusrahoitus:– DAGISplus (STM haku)

• Tavoitteet: DAGISplus edistää energiatasapainoon yhteydessä olevia terveellisiä elintapoja varhaiskasvatuksessa. Kehitetään vanhempia ja keittiöhenkilöstöä osallistava terveyden edistämisen ohjelma päiväkodeille.

– DAGIS ACTIVE -ARVIOINTITUTKIMUS (DAGIS-AIE) (OKM haku)• Tavoitteet: DAGIS-AIE sisältää intervention vaikuttavuus- ja tulosarvioinnin sekä

laajan prosessiarvioinnin, jonka avulla pyritään ymmärtämään yhteyttä intervention toteuttamisen ja tulosten välillä

Kysymyksiä?

Kiitos kaikille, jotka ovat olleet mukana toteuttamassa ja tukemassa DAGIS-hanketta!

Rahoittajat: Folkhälsan, Helsingin yliopisto, Suomen Akatemia, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Päivikki ja

Sakari Sohlbergin säätiö, Juho Vainion säätiö r.s., MedicinskaUnderstödsföreningen Liv och Hälsa r.f., Signe ja Ane Gyllenbergin

säätiö, Yrjö Jahnssonin säätiö, HY:n tulevaisuuden rahasto, Suomen kulttuurirahasto/Etelä-Pohjanmaan rahasto, Kauhajoen kulttuurisäätiö,

EVIRA, Ravitsemuksen Tutkimussäätiö, ElintarvikkeidenTutkimussäätiö, SeAMK kehittämisrahasto

www.dagis.fi

@DAGISresearch

Kiitos!