seminaarin ohjelma - dagisfh.files.wordpress.com · jukka mäkelä, thl 14.15-14.45 kahvi 14.45...
TRANSCRIPT
Seminaarin ohjelma
Puheenjohtaja Reetta Lehto, Folkhälsan
10.00 Alkusanat: Tutkimuksen johtaja Eva Roos, Folkhälsan10.15 Keynote: Childcare and its impact on children’s health behaviors Jessica Gubbels, Maastricht University11.00 DAGIS-hanke päiväkodeissa Carola Ray, Taina Sainio, Folkhälsan
12.00-13.00 Lounas (omakustanteinen)
13.00 Lasten itsesäätely ja käyttäytyminen Nina Sajaniemi, Helsingin yliopisto13.30 Keynote: Miten varhaiskasvatus voi auttaa lasta kukoistamaan? Jukka Mäkelä, THL
14.15-14.45 Kahvi
14.45 Lautaselta vai purkista? Suomalaislasten ravintoaineiden saanti ruoastaja ravintolisistä Maijaliisa Erkkola, Helsingin yliopisto15.10 Lasten pitkäkestoinen stressi ja ruokavalio Hannele Sorvari, Helsingin yliopisto15.30 DAGIS-projekti – tulevaisuuden näkymät Eva Roos, Folkhälsan
15.45 Lopetus
DAGIS
1. Tausta: Miksi aloitimme DAGIS-hankkeen?
2. Mikä oli DAGIS-hankkeen yleinen tavoite?
3. Miten DAGIS-hanke toteutettiin?• Viitekehyksen muodostaminen ja hankkeen suunnitelma (Study protocol
paper)
• Empiirinen vaihe 1: Laaja kartoitus tilanteesta (Basic survey paper)
– Tulokset
– Logiikkamalli ongelmasta
– Lähtötilanne seuraavaan vaiheeseen
• Empiirinen vaihe 2: Kehitimme 1. vaiheen perusteella muutosmallin ja ohjelman (Carola Ray esittää), jonka vaikuttavuutta ja toteuttamista arvioitiin.
Päiväkoti terveyden edistämisen areenana
• Suomalaislapsilla on havaittavissa jo varhaislapsuudessa sosioekonomisia (SES) eroja mm. ravitsemuksessa, liikkumisessa, ruutuajassa ja ylipainossa.
• Varhaisella puuttumisella voidaan ehkäistä terveyserojen muodostumista, edistää elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja terveellisiä elintapoja aikuisikään asti.
• Sosioekologisen mallin mukaan lähiympäristötekijät (perhe, päiväkoti) vaikuttavat lapsen elintapoihin.
• Yli 70% 3–5-vuotiaista suomalaislapsista on päiväkodissa: päiväkodin kautta mahdollista tavoittaa lapsia eri SES-taustoista
• Suomessa on melko vähän tutkittu päiväkodin ja päiväkotiympäristön vaikutusta lasten elintapoihin.
• Lapsen stressin säätelyn on todettu olevan yhteydessä elintapoihin, mutta aihetta on tutkittu vähän.
Energiatasapainoon vaikuttavat terveelliset elintavat: fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo, ravinto
SES matala SES keski SES korkea
Enneninterventiota
Interventionjälkeen
Sosioekonominen asema (SES)
DAGIS CHILD -tutkimuksen tavoite –SES-erojen kaventaminen
Terv
eelli
set
elin
tava
t
SOCIETY
EBRB
CHILD (intrapersonal)
FAMILY
PRESCHOOL
SES
nei
gh
bo
rho
od
stress
Fam
ily SES
gender
Viitekehys: Muokattu sosioekologinen malli
*= muokattu (Davison & Birch, Obesity reviews 2001) Määttä et al. BMC Public Health 2015
Tarvekartoitus: Kyselyn tulokset*Havaitut SES-erot:
Matalan SES-taustan lapsilla…
• Enemmän ruutuaikaa
• Runsaampi sokeripitoisten juomien (virvoitusjuomat, tuoremehut, kaakao) kulutus
• Runsaampi sokeripitoisten arkiruokien (jogurtti, murot, vanukkaat ym.) kulutus
• Vähäisempi vihannesten kulutus
Tekijät kotiympäristössä, jotka selittivät SES-eroja elintavoissa:
• Vanhempien käsitys sopivasta käyttäytymisen määrästä
• Vanhempien roolimalli
• Saatavuus kotona
• Rajoittamisen kokeminen tärkeäksi
Ympäristötekijät, jotka olivat yhteydessä terveellisempiin elintapoihin erityisesti matalan SES-taustan lapsilla:
• Päiväkodin ja perheiden vuorovaikutus lasten elintapoihin liittyen
• Liikuntavälineiden saatavuus päiväkodissa
PerheenSES
Kotiympäristö
Elintavat(EBRB)
Päiväkodinympäristö
Elintavat(EBRB
PerheenSES
Elintavat(EBRB)
PerheenSES
* Lehto E et al International Journal of Environmental Research and Public Health 2018, .Määttä S et al BMC Public Health 2017. Määttä S et al Liikunta&Tiede 2017. Lehto R et al submitted
Seminaarin ohjelma
Puheenjohtaja Reetta Lehto, Folkhälsan
10.00 Alkusanat: Tutkimuksen johtaja Eva Roos, Folkhälsan10.15 Keynote: Childcare and its impact on children’s health behaviors Jessica Gubbels, Maastricht University11.00 DAGIS-hanke päiväkodeissa Carola Ray, Taina Sainio, Folkhälsan
12.00-13.00 Lounas (omakustanteinen)
13.00 Lasten itsesäätely ja käyttäytyminen Nina Sajaniemi, Helsingin yliopisto13.30 Keynote: Miten varhaiskasvatus voi auttaa lasta kukoistamaan? Jukka Mäkelä, THL
14.15-14.45 Kahvi
14.45 Lautaselta vai purkista? Suomalaislasten ravintoaineiden saanti ruoastaja ravintolisistä Maijaliisa Erkkola, Helsingin yliopisto15.10 Lasten pitkäkestoinen stressi ja ruokavalio Hannele Sorvari, Helsingin yliopisto15.30 DAGIS-projekti – tulevaisuuden näkymät Eva Roos, Folkhälsan
15.45 Lopetus
Energiatasapainoon vaikuttavat terveelliset elintavat: fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo, ravinto
SES matala SES keski SES korkea
Enneninterventiota
Interventionjälkeen
Sosioekonominen asema (SES)
DAGIS CHILD -tutkimuksen tavoite –SES-erojen kaventaminen
Terv
eelli
set
elin
tava
t
Missä muodossa DAGIS jatkuu?
• Tieteelliset julkaisut
• Intervention levittäminen ja jalkauttaminen
–DAGIS-sivut www.dagis.fi
–Folkhälsan ja yliopisto – terveyden edistämisen toiminnassa ja opetuksessa
– Innokylä https://www.innokyla.fi/web/hanke2779507
–Facebook & Twitter @DAGISresearch
• Kirja lasten itsesäätelystä ja elintavoista (Sainio, Kaukonen, Sajaniemi)
• Itsenäisiä uusi hankkeita – esim. Myyräpeli
Tieteelliset julkaissut (www.dagis.fi)
Julkaissut Julkaistuja/hyväksyttyjä
Tekeillä
Väitöskirjat 1 6
Tieteelliset artikkelit
11 18
Gradut +kandityöt
9 + 6 4
Miten kerättyä tietoa hyödynnetään jatkossaDAGIS-hankkeessa
• Saatu tutkimusrahoitus; – DAGIS STRESS – Suomen Akatemian rahoittama hanke (2019-2021)
• Tavoitteet: tutkia lapsen stressin säätelyä ja itsesäätelykykyä ja näiden tekijöiden merkitystä perheen sosioekonomisen aseman ja lapsen terveyskäyttäytymisen välisissä yhteyksissä.
• Haettu tutkimusrahoitus:– DAGISplus (STM haku)
• Tavoitteet: DAGISplus edistää energiatasapainoon yhteydessä olevia terveellisiä elintapoja varhaiskasvatuksessa. Kehitetään vanhempia ja keittiöhenkilöstöä osallistava terveyden edistämisen ohjelma päiväkodeille.
– DAGIS ACTIVE -ARVIOINTITUTKIMUS (DAGIS-AIE) (OKM haku)• Tavoitteet: DAGIS-AIE sisältää intervention vaikuttavuus- ja tulosarvioinnin sekä
laajan prosessiarvioinnin, jonka avulla pyritään ymmärtämään yhteyttä intervention toteuttamisen ja tulosten välillä
Kiitos kaikille, jotka ovat olleet mukana toteuttamassa ja tukemassa DAGIS-hanketta!
Rahoittajat: Folkhälsan, Helsingin yliopisto, Suomen Akatemia, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Päivikki ja
Sakari Sohlbergin säätiö, Juho Vainion säätiö r.s., MedicinskaUnderstödsföreningen Liv och Hälsa r.f., Signe ja Ane Gyllenbergin
säätiö, Yrjö Jahnssonin säätiö, HY:n tulevaisuuden rahasto, Suomen kulttuurirahasto/Etelä-Pohjanmaan rahasto, Kauhajoen kulttuurisäätiö,
EVIRA, Ravitsemuksen Tutkimussäätiö, ElintarvikkeidenTutkimussäätiö, SeAMK kehittämisrahasto