selostus hyväksymisvaihe np - jkl.fi · tamo vaativat 15m etäisyyden päiväkotirakennukseen...

ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

A S E M A K A A V A N S E L O S T U S

80. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 306

TONTTEJA 4 JA 5 SEKÄ KORTTELIN 8 TONTTEJA 1,2, JA 3 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN

ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI

KAAVATUNNUS 80:012

KAAVAN PÄIVÄYS 26.6.2014 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 19.12.2014

80:012 / KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI / ASEMAKAAVASELOSTUS 29.9.2014/19.12.2014 (2)


PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Asemakaavan muutos koskee 80. kaupunginosan korttelin 306 tontteja 4 ja 5 sekä korttelin 8 tont-teja 1,2 ja 3 sekä virkistysaluetta

Asemakaavan muutoksella muodostuu 80. kaupunginosan kortteli 306 sekä erityis- ja virkistysalue

Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä

Kaava-alueen sijainti

Asemakaavan muutosalue sijaitsee Korpilahden keskustassa Korpilahdentien, Tähtiniementien ja Kirkkolahdentien rajaamalla alueella. Etäisyys Jyväskylän keskustasta on 29km.

Kaavan nimi ja tarkoitus

Asemakaavan muutos on käynnistynyt Jyväskylän kaupungin tilapalveluiden aloitteesta, kaava-muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa uuden päiväkodin rakentaminen alueelle. Kaavamuutok-sessa tarkistetaan lisäksi kortteleiden 306 ja 8 kaavamääräykset. Kaavan tavoitteena on varmistaa uudisrakentamisen kaupunkikuvallinen ja toiminnallis-tilallinen laatu suhteessa alueen arvoihin ominaispiirteisiin ja toimintoihin.

Kaavan nimi KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI Kaavan tunnus 80:012 Kaavan päiväys 10.6.2014 Kaavan laatija Janne Kähkönen, Kaavoitusarkkitehti

Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17

Puh. 014 266 0992 email: [email protected]

Kaavan vireilletulo Sanomalehti Keskisuomalainen 10.6.2014 Hyväksymis- Ltk 13.1.2015 päivämäärät Kh xx.xx.201x Kv xx.xx.201x



SISÄLLYSLUETTELO

1 TIIVISTELMÄ ..................................................................................................................................................... 4

1.1 ASEMAKAAVA ............................................................................................................................................... 4 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET .................................................................................................................... 5 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN .......................................................................................................... 5

2 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................................... 5

2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ......................................................................................... 5 2.1.1 Alueen yleiskuvaus ................................................................................................................................ 5 2.1.2 Luonnonympäristö ................................................................................................................................. 6 2.1.3 Rakennettu ympäristö ........................................................................................................................... 7 2.1.4 Maanomistus .......................................................................................................................................... 9

2.2 SUUNNITTELUTILANNE ............................................................................................................................ 10 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset .................................................... 10

3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ............................................................................................ 13

3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ............................................................................................. 13 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET ........................................ 13 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ......................................................................................................... 13

3.3.1 Osalliset ................................................................................................................................................. 13 3.3.2 Vireilletulo.............................................................................................................................................. 14 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ...................................................................................... 14 3.3.4 Viranomaisyhteistyö ............................................................................................................................ 14

3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ................................................................................................................. 15 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet .......................................................................................... 15 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen .............................................. 15

3.5 ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET ..................................................................................... 15 3.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ...................................................................................... 15 3.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset .................................................................................... 21

4 ASEMAKAAVAN KUVAUS ............................................................................................................................ 21

4.1 KAAVAN RAKENNE .................................................................................................................................... 21 4.1.1 Mitoitus .................................................................................................................................................. 21

4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ........................................ 21 4.3 ALUEVARAUKSET ...................................................................................................................................... 21

4.3.1 Korttelialueet ......................................................................................................................................... 21 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET ............................................................................................................................ 22

4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön ............ 22 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön .................................................................................. 25

4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ................................................................................................................ 25 4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ................................................................................................. 25 4.7 NIMISTÖ ........................................................................................................................................................ 25

5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ...................................................................................................................... 25

5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT ........................................ 25 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS ................................................................................................................ 26 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA ..................................................................................................................... 26

SELOSTUKSEN LISÄLEHTI ................................................................................................................................... 27



LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA

1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma (30.4.2014)

2) asemakaavakartta, pienennös (1.12.2014)

3) Ysitien (Vt 9) melumallinnus

4) yhteenveto luonnosvaiheen palautteesta ja vastineet (selostuksen sisällä)

5) yhteenveto ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet (erillinen liite)

6) tonttijakokartta

7) asemakaavan seurantalomake

Aluetta koskevat ja aluetta varten tehdyt selvitykset, jotka ovat kaavan tausta-aineistona:

- Kaupungin strategiassa on esitetty tavoitteena mm. aluekusten kehittäminen, julkisten ulko-tilojen ja viherrakenteen kohentaminen sekä tunnisterakennusten aikaansaaminen

- Kaupunginvaltuuston hyväksymä KymppiR maankäytön toteuttamisohjelma (palveluverk-koselvityksen linjaus)

- Korpilahden keskustan yleissuunnitelma 2008

- Korpilahden päiväkodin sijoitusselvitys (LPV 31.12.2010)

- Selvitys pilaantuneista maista (FCG 2/2009, FCG 4/2014)

- Alue on osittain Kirkkorannan RKY –aluetta (Museoviraston määrittämä valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö 2009)

- Korpilahden keskustan ja Iloniemi-Raspio -alueiden täydennysinventointi

- Nurmisen sahan rakennusinventointi

- Liito-oravaselvitys, kaavoitusbiologi Timo Pylvänäinen 2014 (alueella ei liito-oravia)

- Kaavanhakija on laatinut alueelle päiväkodin hankesuunnitelmia

1 TIIVISTELMÄ

1.1 ASEMAKAAVA

Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa uuden päiväkodin rakentaminen alueelle. Kaava-muutoksessa tarkistetaan lisäksi korttelissa 8 sijaitsevien rakentamattomien AOR-tonttien sekä korttelissa 306 sijaitsevien AR –tonttien kaavamääräykset. Kaavan tavoitteena on varmistaa uudis-rakentamisen kaupunkikuvallinen ja toiminnallis-tilallinen laatu suhteessa alueen arvoihin, omi-naispiirteisiin ja toimintoihin.



1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET

Kaavoituksen vireilletulokuulutus sanomalehti Keskisuomalaisessa 10.6.2014.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille 10.6.2014.

Asemakaavan muutosluonnos kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 17.6.2014.

Luonnoskuulutus sanomalehti Keskisuomalaisessa 27.6.2014

Asemakaavaluonnos oli MRA 30§:n mukaisesti nähtävillä 27.6. - 8.8.2014 välisen ajan.

Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 7.10.2014.

Asemakaavan muutosehdotus oli MRL 65§:n mukaisesti nähtävillä 14.10. - 13.11.2014.

Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 13.1.2015

Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx.201x

Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.yy.201x.

1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN

Alueen rakentamisen on alustavasti arvioitu alkavan vuoden 2015 aikana. Kokonaisuudessaan alueen toteuttamiseen tulee vaikuttamaan yleinen taloudellinen tilanne ja asuntomarkkinoiden vilk-kaus. Alueen kunnallistekniikan ja tiestön toteuttaa Jyväskylän kaupunki. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta rakennuslupamenettelyn yhteydessä.

Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista aloittaa heti kaavan tultua lainvoimaiseksi.

Kaava-alueella tehdään tarvittaessa maankäyttösopimuksia kaupungin ja yksityisten maanomista-jien kesken.

2 LÄHTÖKOHDAT Kaava-alue rajautuu pohjoisessa Tähtiniementiehen, idässä Korpilahdentiehen, etelässä Tähtinie-mentiehen ja lännessä. Alue on osin rakentumaton.

2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA

2.1.1 Alueen yleiskuvaus

Kaava-alueen koko on noin 2,05 ha.

Alue on osittain vanhaa Nurmisen saha-aluetta, alueella sijaitsee saharakennuksia. Rakentumaton osa alueesta on koivikkoa ja alueen pohjoisosassa on rakennettuja rivitaloja.

Saharakennukset: lautatarha (1930-1960), höyrykone- ja kattilahuone + savupiippu (1934, sr-2), varastorakennus (1933 sr-2), viilaamo (1920-1930). Höyrykone –kattilahuone ja viilaamo ovat Kor-pilahden kesäteatterin käytössä. Varastorakennus on pajakäytössä, lautatarha on konesuojana ja varastotilana, rakennus on tarkoitus purkaa. Saharakennusten välissä sijaitsee kierrätyspiste.

Alue on Korpilahden keskustarakennetta ja alueen kevyen liikenteen yhteydet ovat hyvät.



Kuva. Kaava-alueen ja valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY-alueen) alueraja-ukset.

Kuva. Nurmisen sahan rakennuksia alueella. Purettava lautatarha näkyy taustalla oikealla.

2.1.2 Luonnonympäristö

Maisemarakenne, maisemakuva

Suunnittelualue on näkyvällä paikalla Ysitieltä päin avautuvassa Päijännenäkymässä.

Luonnonolot

Suunnittelualueella maasto laskee etelään, korkeuseroa alueella on noin 8 metriä. Alueen alin kor-ko on noin +80.20. Päijänteen tulvakorkeus on +80.70 1/1000a (N2000) ja alin rakennuskorkeus suunnittelualueella on +80.94. Alueen maaperä on hietamaata.



Kuva. Kaava-alueen maaperäkartta (keltainen hieta).

Luonnon monimuotoisuus

Suunnittelualueella ei ole tavattu kaavoituksessa huomioitavia eläin- tai kasvilajeja (lausunto 7.4.2014, kaavoitusbiologi Timo Pylvänäinen). Suunnittelualueella ei sijaitse liito-oravan elinympä-ristöjä.

Pienilmasto

Päijänteen läheisyys vaikuttaa kaava-alueen tuuliolosuhteisiin.

Vesistöt ja vesitalous

Kaava-alue ei suoraan rajoitu vesistöihin, Päijänteen ranta on noin 70 metrin päässä. Suunnittelu-alueella ei ole pohjavesialuetta.

Maa- ja metsätalous

Kaava-alueella ei harjoiteta maa- ja metsätaloutta.

Luonnonsuojelu

Kaava-alueella tai sen lähiympäristössä ei ole suojelualueita eikä –kohteita.

2.1.3 Rakennettu ympäristö

Yhdyskuntarakenne

Yhdyskuntarakenne on entiselle kirkonkylälle tyypillisesti säilynyt varsin väljänä, vehreänä ja mitta-kaavaltaan maltillisena.

Kaupunki-/taajamakuva

Kaupunkikuva suunnittelualueen lähiympäristössä muodostuu pienimittakaavaisista pientaloista ja satama-alueen rakennuksista. Korpilahden keskustan kaupunkikuvaa hallitsee Kirkonmäelle ra-



kennettu kirkko, luonteenomaista keskustamaisemassa ovat vehreät rannat ja näkymät Päijänteel-le.

Asuminen

Suunnittelualueen ympäristössä on rivitaloja ja erillispientaloja.

Palvelut

Suunnittelualue tukeutuu Korpilahden keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin.

Työpaikat, elinkeinotoiminta

Kaava-alueella toimii Nurmisen sahan vanhassa varastorakennuksessa sepänpaja. Höyrykone- ja kattilahuone sekä viilaamo ovat Korpilahden kesäteatterin käytössä.

Virkistys

Korpilahden satama ja keskustan virkistysalueet ovat hyvin saavutettavissa suunnittelualueelta.

Liikenne

Ajoneuvoliikenne

Ajoyhteys suunnittelualueelle on Korpilahdentieltä, tonttiliittymät ovat Tähtiniementieltä ja Kirkko-lahdentieltä. Joukkoliikenne Linja-autoasema sijaitsee noin 500m päässä Korpilahden keskustassa. Kevyt liikenne Alueelta on Korpilahdentien varressa kevyen liikenteen yhteydet itään ja länteen.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot

Suunnittelualue kuuluu osittain Kirkkorannan RKY-alueeseen (Museoviraston määrittämä valta-kunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, Valtioneuvoston päätös 2009). Alueella ei ole muinaismuistokohteita.

Tekninen huolto ja erityistoiminnat

Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee verkkoyhtiön pylväsmuuntamo ja tonteilla kulkee pien-jännitejohtoja. Osa pienjännitejohdoista on mahdollisesti uuden päiväkotirakennuksen tiellä ja näi-den siirrosta on tehty alustava kustannusarvio. Pylväsmuuntamoa ei ole tällä hetkellä tarvetta sa-neerata. Kaavoituksen yhteydessä tullaan varaamaan paikka korvaavalle puistomuuntamolle ny-kyisen pylväsmuuntamon välittömästä läheisyydestä. Nykyinen pylväsmuuntamo ja puistomuun-tamo vaativat 15m etäisyyden päiväkotirakennukseen paloturvallisuuden vuoksi, joka on otettava huomioon päiväkodin suunnittelussa.

Asemakaavan aiheuttama kunnallistekniikan rakentaminen ratkaistaan erillisellä sopimuksella.



Kuva. Karttaote johtokartasta.

Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt

Alueella on tehty sahatoiminnasta johtuen selvityksiä pilaantuneista maista (FCG 2/2009, FCG 4/2014). Uusimmissa tuloksissa ei haitta-aineita alueelta löytynyt, mutta toimijoiden tulee varmis-taa, ettei kaivutöiden yhteydessä pääse haitta-aineita ylempiin maakerroksiin.

Ote raportista FCG 2/2009:

”Pilaantunut maa-aines on yli neljän metrin syvyydessä eikä kulkeutuminen maanpintaan ole kovin todennä-köistä. Mikäli alueella tehtävissä maanrakennustöissä joudutaan kaivamaan näytepisteiden K9-K11 lähei-syydessä, PCDD/F–yhdisteitä sisältävään maakerrokseen asti, suositellaan maakerrokset 4 m syvyydestä ja sitä syvemmältä poistamaan. Pilaantuneet massat tulee toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan vastaan-ottopaikkaan. Jos kerros säilyy koskemattomana, on haitta-aineiden leviäminen ylempiin maakerroksiin epä-todennäköistä.”

2.1.4 Maanomistus

Suunnittelualueen maa-alueet ovat Jyväskylän kaupungin ja asunto-osakeyhtiön omistuksessa.



Kuva. Maanomistuskartta. Kaupungin maanomistus on merkitty vihreällä, valkoinen on yksityisomistuksessa.

2.2 SUUNNITTELUTILANNE

2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT)

Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alu-eidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueiden-käyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009.

Maakuntakaava

Keski-Suomen neljäs vaihemaakuntakaava on saanut ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen 24.9.2014. Kaava vahvistettiin maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa eikä siitä tullut ym-päristöministeriöön yhtään valitusta. Vaihekaava tulee voimaan kuukauden kuluttua, ellei ministeri-ön vahvistuspäätöksestä valiteta. Maankuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen alu-etta (A).

Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelun kohteet.



Kuva. Karttaote maakuntakaavasta.

Yleiskaavat

Tekeillä olevassa Jyväskylän kaupungin yleiskaavaehdotuksessa suunnittelualue on aluekeskus-aluetta.

Kuva. Karttaote yleiskaavasta.

Voimassa olevat asemakaavat

Ajantasa-asemakaavassa (vah 18.11.1988) suunnittelualueella on kaavamerkinnät KT (liikeraken-nusten ja ympäristöä häiritsemättömien työtilojen korttelialue). AOR (erillispientalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue). AR (rivitalojen korttelialue) ja VP (puisto). Alueella on kaksi rakennusta, joilla on merkintä sr-2 (suojeltava rakennus).



Kuva. Karttaote ajantasa-asemakaavasta.

KymppiR –ohjelma (asuinaluekaavoissa)

Maankäytön ja palveluiden yhteensovittamiseksi Jyväskylässä laaditaan kerran vuodessa Kymp-piR -ohjelma, joka sisältää maankäytön toteuttamisohjelman kymmeneksi vuodeksi. Jatkuva, yh-teistoiminnallinen ohjelmatyö varmistaa, että kaupungissa on vuosittain riittävästi tontteja asunto-rakentamiselle, tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolilla kaupunkia ja mahdollistavat monipuolisen asuntotuotannon. Samalla turvataan sosiaalista eheyttä ja huomioidaan eri kaupun-ginosien erityispiirteet. Näin varmistetaan, että uusia asuntoalueita toteutettaessa palveluihin on varauduttu ja että olemassa olevaa palveluverkkoa hyödynnetään mahdollisimman hyvin.

KymppiR 2009 -ohjelma valmistui syyskuussa 2009. Ohjelma oli 22.9.2009 kaupunkirakennelauta-kunnassa ja 19.10.2009 kaupunginhallituksessa ja se hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 26.10.2009. Valmistelutyö on jatkuvaa. Ohjelma kiertää kerran vuodessa luottamushenkilöiden käsittelyssä. Näin pyritään varmistamaan valmistelutyön ja poliittisen päätöksenteon yhtenäinen suunta.

Rakennusjärjestys

Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97§). Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009.

Tonttijako- ja rekisteri

Kaavan yhteydessä laaditaan sitova tonttijako. Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi.

Pohjakartta

Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu 5.3.2014.

Rakennuskiellot

Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja.



Suojelupäätökset

Alue on osittain Kirkkorannan RKY –aluetta (Museoviraston määrittämä valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö 2009). Alueella on kaksi Nurmisen sahan vanhaa rakennusta, joilla on merkintä sr-2 (suojeltava rakennus).

Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat, jotka ovat tulleet voimaan tai ovat suunnitteilla

- Korpilahden päiväkodin sijoitusselvitys (LPV 31.12.2010)

- Korpilahden keskustan yleissuunnitelma 2008

- Selvitys pilaantuneista maista (FCG 2/2009, FCG 4/2014)

- Kaupungin strategiassa on esitetty tavoitteena mm. aluekeskusten kehittäminen, julkisten ulkotilojen ja

viherrakenteen kohentaminen sekä tunnisterakennusten aikaansaaminen

- Kaupunginvaltuuston hyväksymä KymppiR maankäytön toteuttamisohjelma (palveluverkkoselvityksen lin-

jaus)

Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset, muun muassa tehdyt in-ventoinnit

- Korpilahden keskustan ja Iloniemi-Raspio –alueiden täydennysinventointi

- Nurmisen sahan rakennusinventointi

- Liito-oravaselvitys, kaavoitusbiologi Timo Pylvänäinen 2014 (alueella ei liito-oravia)

3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE

Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty kaupunkirakennelautakunnan hyväksymän kaavoitusohjel-man mukaisesti. Kaavoitusohjelmassa asemakaavatyö ajoittuu vuodelle 2014.

Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty Jyväskylän kaupungin tilapalveluiden aloitteesta.

3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET

Asemakaavan muutoshakemus on käsitelty kaavoituksen sisäisessä palaverissa 13.1.2014. Ase-makaavahanke on käsitelty kaupunkirakennepalveluiden sisäisessä palaverissa 15.5.2014.

3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ

3.3.1 Osalliset

Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62§). Tässä asemakaavan laajennuksessa ja muutoksessa osallisia ovat:

Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat

Kaavamuutoksen hakija:

Jyväskylän tilapalvelu

Viranomaiset:

Keski-Suomen ELY-keskus

Keski-Suomen museo



Keski-Suomen pelastuslaitos

Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö

Jyväskylän Energia Oy / Vesi

Elenia Oy

Maankäyttö

Rakentaminen ja ympäristö

Liikenne ja viheralueet

Jyväskylän Tilapalvelu

3.3.2 Vireilletulo

Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 10.6.2014. Kaavaluon-nosmateriaali on lähetetty maanomistajille 26.6.2014 päivätyllä kirjeellä.

3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa, Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjal-lisesti tai suullisesti. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 27.6.2014 - 8.8.2014.

Luonnosvaihe Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituk-sen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaa-voittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen.

Ehdotusvaihe Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaa-vaehdotuksesta annetut muistutukset toimitetaan kirjallisena Jyväskylän kaupungin keskushallin-non kirjaamoon. Kaupungin perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaa-vaselostukseen.

Hyväksymisvaihe Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191§).

3.3.4 Viranomaisyhteistyö

Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen kesken olisi pitänyt järjestää.



3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET

3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 6.1.2001. Valtio-neuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tätä asemakaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttöta-voitteita ja niiden toteutumista kuvataan kaavaratkaisun arvioinnissa kappaleessa 4.4.1.

Kaupungin asettamat tavoitteet

Kaupungin tavoitteena on mahdollistaa uuden päiväkodin ja rivitalojen rakentaminen alueelle sekä varmistaa kestävän rakennetun ympäristön kehittyminen alueella. Tavoitteena on, että uudisraken-taminen toteutetaan kaupunkikuvallisesti ja toiminnallis-tilallisesti laadukkaasti sekä tasapainoisesti suhteessa alueen arvoihin, ominaispiirteisiin ja toimintoihin.

Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet

Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Suunnittelumääräyksissä todetaan, että yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyt-tämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajama-kuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon kevyen liikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvok-kaat kulttuuriympäristöt ja suojelukohteet.

Jyväskylän kaupungin yleiskaavaehdotuksessa suunnittelualue on aluekeskusaluetta. Suunnitte-lumääräyksissä todetaan, että alue on asuntokannaltaan ja toiminnoiltaan monipuolinen kaupun-ginosan keskus, jonka asemakaavoituksessa ja muussa yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee noudattaa yleiskaavan karttojen 2‐6 merkintöjä ja määräyksiä. Alueen täydennysrakentamisen tulee tukeutua olemassa olevaan kulttuuriympäristöön ja siinä tulee ottaa huomioon moderni ra-kennusperintö. Suunnittelussa tulee edistää muiden tavoitteiden ohella viihtyisiä ja turvallisia oles-kelu‐, kävely‐, pyöräily‐ ja joukkoliikenneympäristöjä.

Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet

Tavoitteena on, että uudisrakentaminen sopeutuu alueen mittakaavaan ja rakennetun ympäristön arvoihin sekä vahvistaa toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti Korpilahdentien asemaa Korpilah-den keskustan pääraittina.

3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen

Osallisten tavoitteet

Tietoa osallisten tavoitteista on saatu kiitettävä määrä sekä mielipiteinä että lausuntoina. Kaa-vaselostuksessa on kaavoittajan vastineet, joissa on käsitelty esitettyjä tavoitteita ja eritelty kuinka ne on huomioitu kaavaehdotusta laadittaessa.

3.5 ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET

3.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet

Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen

Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 27.6.2014 - 8.8.2014 ja siitä on saatu seitsemän lausuntoa ja kuusi mielipidettä.



Lausunnon antoivat:

Elenia Oy, Jyväskylän Energia Oy, Keski-Suomen pelastuslaitos, Keski-Suomen Museo, Keski-Suomen ELY-keskus, sekä Jyväskylän kaupungin Tilapalvelu ja Liikenne- ja viheralueet

Mielipiteensä antoivat:

Jyväskylän yrittäjä –yhdistysten yhteistyöryhmä sekä Heikki Jahkola, Marja Elsinen, Teemu Kantonen, Jukka Temonen ja Seppo Turunen

Lausunnot ja kaavoittajan vastineet

Elenia Oy

- Alueella sijaitsee Elenia Oy:n omistamia johtoja ja pylväsmuuntamo. Pylväsmuuntamo vaatii 5m suojaetäi-syyden lähimpiin rakennuksiin, päiväkodin kohdalla suojaetäisyys on 15m.

- Pylväsmuuntamolle tai korvaavalle puistomuuntamolle on varattava ET-alue (12x12m) nykyisen pylväs-muuntamon välittömästä läheisyydestä. Mahdollisista johdonsiirto- / muutostöistä aiheutuvat kustannukset laskutetaan työn tilaajalta.

Kaavoittajan vastine

Muuntamolle on kaavassa osoitettu ET -alue. Suojaetäisyydet rakennuksiin on huomioitu kaavassa.

Jyväskylän Energia Oy

Jyväskylän energia Oy toteaa lausunnossaan, että suunnittelualueella sijaitsee vesijohto ja paineviemärilinja ja että niiden siirroista ja kustannuksista tulee sopia erikseen Jyväskylän Energia Oy:n kanssa. Lisäksi lau-sunnossa esitetään vaihtoehtoja lähiympäristön viemäriverkoston uudelleenjärjestämiseksi.


- Kiinteistöt liitetään paineviemäriin kiinteistökohtaisilla pumppaamoilla.

- Jäteveden pumppaamon sijoitus ratkaistaan erillisellä sopimuksella kaupungin omistamalle maalle.

Keski-Suomen pelastuslaitos

- Vesihuoltoverkostoa uudistettaessa tulee ottaa huomioon kunnan velvollisuudet järjestää sammutus- ja pelastustoimien turvaamiseksi pelastustoimen käyttöön soveltuvia maapaloposteja ja/tai sammutus-vesiasemia tai luonnon sammutusvesipaikkoja pelastusviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. - Luonnon vedenottopaikat on merkittävä kaavakarttaan. - Kaavoituksen edetessä sammutusveden järjestämistä koskevat ehdot tulee välittää tiedoksi kunnan vesi-huollosta vastaavalle toimijalle. Vesihuoltolaitoksen tulee lisäksi toimittaa tiedot Keski-Suomen pelastuslai-tokselle liitettäväksi sammutusvesisuunnitelmaan.


- Sammutus- ja pelastustoimia varten tehtävät sammutusvesijärjestelyt sovitaan erillisillä sopimuksilla.

Keski-Suomen museo

- Nurmisen sahan tiilirakennukset on merkitty asemakaavan muutosluonnokseen suojelumerkinnällä sr-2. Niihin liittyvä suojelumääräys kuuluu: "Suojeltava rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennus on osa valtakun-nallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä ja kaupunkikuvallisesti sekä rakennustaiteellisesti merkit-tävää teollisuushistoriallista rakennuskokonaisuutta." Keski-Suomen museo esittää suojelumääräyksestä poistettavaksi kohdan: " ... jota ei saa purkaa." Lähtökohtana on, ettei suojelumerkinnällä osoitettuja suojeltu-ja rakennuksia pureta. Lisäksi Keski-Suomen museo esittää, että määräyksen loppuun lisätään: "Rakennus- ja toimenpidelupaa vaativissa toimenpiteissä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto ennen luvan hy-väksymistä."



- Keski-Suomen museon katsoo, että asemakaavan muutoksella syntyvä uudisrakennus sijoittuu maisemalli-sesti keskeisellä paikalle Korpilahden kirkonkylän historialliseen kokonaisuuteen. Sillä on huomattavaa vai-kutusta erityisesti Kirkonmäen asutusmaiseman murroskohtaan sekä kirkonkylän ns. uudempaan raittimai-semaan, joka linjattiin sotien jälkeisenä aikana. Paikalle rakennettavaksi esitetty uudisrakennus on massal-taan, mitoitukseltaan ja pinta-alaltaan huomattavan suuri suhteessa Korpilahden kirkonkylän olemassa ole-vaan rakennettuun ympäristöön tässä osin keskustaa, jolle olennaista on varsin pieni mittakaava. - Erityisesti vanhan Korpilahden kulttuurihistoriallisen rakennus- ja maisemakokonaisuuteen kohdentuvan vaikutuksen vuoksi Keski-Suomen museo katsoo, että uudisrakennuksen suunnitteluun on erityisellä tavalla panostettava, jotta vanhan kirkkomaiseman ja siihen liittyvät vesi- ja maareittien historialliset arvot saavat vahvistusta uudisrakennuksesta eivätkä jää sille alisteiseksi. - Keski-Suomen museo kuitenkin katsoo, että jo kaavan valmistelun aikana tulisi tutkia kaavamääräyksissä mahdollistettavan rakennuksen massan ja korkeuden sekä muodon vaikutus ympäröivään maisemaan laa-jemmin kuin nyt liiteaineistoina esitetyissä maisemasovitteissa (erityisesti Korpiahon suunnasta sekä vaiku-tus valtakunnallisesti merkittävän Korpilahden Kirkonmäen lähi- ja kaukomaisemaan). - Purettavalla puisella varastorakennuksella ei ole olennaista kulttuurihistoriallista merkittävyyttä entisen sa-ha-alueen rakennusperinnön näkökulmasta. - Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa asemakaavan luon-nokseen.


- Suojeltavia rakennuksia koskevia määräyksiä on muutettu kaavakarttaan.

- Päiväkodin suurta rakennusmassaa on kaavamääräyksin pyritty sopeuttamaan pienimittakaavaiseen ympä-ristöön määrittämällä mm. rakennuksen julkisivun enimmäispituus sekä harja- ja räystäskorot.

- Rakennuksen katon harjasuunta on määritetty, tavoitteena on että rakennuksen hahmo on maltillinen ja sopeutuu ympäröivään rakennuskantaan.

- Kaavamääräyksissä on rakennuksen kadunpuoleiset julkisivut määritetty tummiksi, tavoitteena on että päi-väkoti muodostaa taustan saharakennuksille. Kaavamääräyksissä edellytetään, että uudisrakennusten tulee sopeutua RKY -alueen arvoihin.

- Maisemasovituksia on muokattu ja tehty lisää (ks. alla ja havainnekuvat selostuksen lopussa), niissä on esitetty laajemmin suunnittelualueen ympäristöä ja tarkemmin päiväkotirakennuksen sopeutumista ympäröi-vään rakennuskantaan.

Kuva. Aluejulkisivu Tähtiniementien suunnasta. Päiväkotirakennus sopeutuu mittakaavaltaan ympäristön rakennuskantaan.

Kuva. Aluejulkisivu Korpilahdentien suunnasta.



Keski-Suomen ELY-keskus

- Kaavan tavoitteista ja kaavaluonnoksen sisällöstä huolimatta kaavaselostuksen luonnos on niukka. Kaa-vamääräysten perusteluja ja kaavamuutoksen vaikutuksia kaupunkikuvaan ja merkittävän kulttuuriympäris-tön arvoihin tulisi selostaa tarkemmin.

- Kaava-alue rajautuu yhdystiehen 16595 (Korpilahdentie). Korpilahdentie ei ole mukana kaava-alueessa, Korpilahdentiellä on voimassa olevassa asemakaavassa LYT –merkintä. Korpilahdentie tulee sisällyttää mukaan kaava-alueeseen ja osoittaa se MRL:n 83§:n mukaisesti katualueena.

- Kaavan tausta-aineistona mainitaan selvitys pilaantuneista maista (FCG 4/2014). Kaavaselostuksessa ei kuitenkaan kerrota selvityksen sisällöstä eikä sitä, että ympäristöhallinnon maaperän tilan tietojärjestelmään on merkitty yksi kohde eli Nurmisen saha, johon liittyy maankäyttörajoite. Kaavaselostusta ja kaavamääräyk-siä on tältä osin täydennettävä.


- Kaavamääräysten perusteluja on avattu kaavaselostuksessa. Havainnekuvia on tarkennettu ja laadittu lisää (ks. yllä ja havainnekuvat selostuksen lopussa), jotta kaupunkikuvallisia vaikutuksia voidaan arvioida.

- Korpilahdentietä ei oteta mukaan kaava-alueeseen eikä sitä osoiteta katualueeksi.

- Kaavaselostusta on täydennetty pilaantuneita maita koskevien selvitysten osalta (FCG 2/2009 ja FCG 4/2014).

Jyväskylän kaupunki, Tilapalvelu

- Päiväkodin tontti ja saharakennusten tontti tulee erottaa omiksi tonteikseen.

- Päiväkodin tonttia tulee laajentaa hieman länsisuuntaan (päiväkodin piha-alueiden mitoitus.)

- Päiväkodin rakennusalan rajan tulee olla väljempi etelä- ja länsipuolelle.

- Autopaikat tulee osoittaa molemmille tonteille ominaan.

- Autopaikan säilytyspaikan rajausta tulee väljentää.

- Kaavamääräyksissä ei tule määritellä yhtä julkisivua pääosin lasiseksi.

- Sitovana kattomuotona määriteltyä harjakattomääräystä on syytä väljentää.

- Yleinen jalankulkuvaraus tontin sisällä on turha.

- Suojeltavien rakennusten tontin osalta tulisi vielä selvittä mahdollisuus jakaa se omiksi tonteiksi olemassa olevien omistusten mukaan.

- Lisäksi Jyväskylän Tilapalvelu esittää, että pylväsmuuntamo siirretään tontilta erilliselle ET-tontille.


- Kaavaehdotukseen on tehty esitetyt tonttijaot ja autopaikat on osoitettu omille tonteille.

- Päiväkodin tonttia on laajennettu länsisuuntaan.

- Rakennusalaa on väljennetty.

- Autojen säilytyspaikkojen rakennusalat on osoitettu kaavassa ohjeellisina, niitä on tarkennettu kaavaehdo-tukseen.

- Julkisivumääräystä on muokattu.

- Harjakatto säilytetään. Rakennuksen hahmoa on tutkittu luonnossuunnitelmissa.

- Jalankulkuyhteys on ohjeellinen ja säilyy kaavassa.

- ET-alue on varattu muuntamon rakentamista varten.



Jyväskylän kaupunki, Liikenne- ja viheralueet

- Päiväkodin saattoliikenne on huomioitava, joko tontille riittävästi tilaa tai osoitettava Kirkkolahdentien var-teen.

- Korpilahden keskustan ainoa hyötykeräyspiste sijaitsee alueella. Keräyspistettä ei voida lopettaa, se on säilytettävä alueella tai sille on osoitettava korvaava paikka lähialueelta.


- Saattoliikenne on tarkoitus järjestää tontilla pihakatu –merkinnällä osoitetulla alueella.

- Hyötykeräyspisteelle osoitetaan uusi paikka lähialueelta, sijainti ratkaistaan erillisellä sopimuksella.

Jyväskylän yrittäjä -yhdistysten yhteistyöryhmä

Mielipiteessä Korpilahden päiväkodin nykyistä paikkaa pidetään erinomaisena niin sijainnillisesti kuin ympä-ristöllisesti, lisäksi uudelle rakennukselle on laajennustilaa viereisellä Tele –tontilla. Uusi päiväkodin tontti todettiin pienemmäksi kuin nykyisen päiväkodin ja Tele-tontin pinta-ala.

Mielipiteessä päiväkodin siirtämistä satama-alueelle pidetään yritystoiminnan kannalta epäedullisena. Mieli-piteen mukaan korttelit 8 ja 306 ovat nykyisessä kaavassa varattu yritystoiminnan käyttöön ja ne tulee jat-kossakin varata yritystoiminnalle. Mielipiteen mukaan alue on satama-alueen yritystoiminnan tukialuetta ja tontti ainoa sataman läheisyydessä oleva yritystontti. Sijoitettaessa päiväkoti nyt suunnitellulle tontille tulee sataman uuden yritystoiminnan kehittyminen estymään, myös nykyisin alueella toimivien yritysten toiminta-edellytykset voivat vaikeutua.

Mielipiteessä todetaan, että satama on suosittu matkailukohde, jota on kehitetty määrätietoisesti. Sataman vetovoimaa lisäävät vanhoissa saharakennuksissa toimivat kesäteatteri ja pajarakennus. Alueen tulevaisuu-den kehitystä tulee jatkaa tavalla, joka vahvistaa ja kehittää satama-aluetta yritystoimintaa tukevana aluee-na.

Mielipiteessä todetaan, että Jyväskylässä toimivat Yrittäjäyhdistykset eivät hyväksy Korpilahden päiväkodin rakentamista nyt suunnitteilla olevalle paikalle. Sijoituspäätös on tehty puutteellisin perustein, koska päätök-sen vaikutuksia keskeiselle yritystoiminta-alueelle ei ole selvitetty esim. yritysvaikutusarviointimenettelyllä.

Mielipiteessä vaaditaan kirjallista selvitystä päiväkodin siirtopäätökselle. Vastauksessa pyydetään erityisesti vastaamaan kysymyksiin:

- Mitkä perusteet vaikuttivat päätökseen niin, että tuloksena oli siirtää päiväkoti pois nykyiseltä tontil-ta?

- Mitkä perusteet vaikuttivat päätökseen niin, että sijoituspaikaksi valittiin yritystoiminnalle varattu sa-tama-alue?


Korpilahden kirkonkylää ja erityisesti satama-aluetta on kehitetty johdonmukaisesti kuntien yhdistymisestä 2009 lähtien. Vuonna 2008 valmistui Korpilahden keskustan yleissuunnitelma, joka on tehty vuorovaikuttei-sena suunnitteluprosessina yhteistyössä Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden kunnan kanssa. Yleissuunni-telmassa on tavoitteeksi asetettu mm. keskustaajaman vetovoimaisuuden lisääminen ja asumisviihtyisyyden parantaminen.

Kaavaratkaisu perustuu yleissuunnitelmassa esitettyihin vaihtoehtotarkasteluihin sekä päiväkodin sijaintisel-vitykseen. Yleissuunnitelmassa (Arkkitehdit M3 Oy, 2008) on esitetty, että alueelle rakennetaan julkinen ra-kennus, joka toimii yhdessä saharakennusten kanssa.

Päiväkodin laajentaminen nykyisellä tontilla ei ole mahdollista tilan ahtauden takia, rakennettaessa viereisel-le Teletontille aiheutuisi laskelmien mukaan lisäkustannuksia yhteensä noin 430 000€. Kustannuslaskelmis-sa on huomioitu Teletalon purkaminen, väistöpäiväkodin ja väliaikaisen piha-alueen rakentaminen sekä väis-töpäiväkodin vuokrakustannukset. Päiväkodin siirtäminen avaa uusia mahdollisuuksia Teletontin käytölle ja siten Korpilahden keskustan kehittämiselle.



Sataman ja keskustan yritystoiminnalle on kehittämispotentiaalia mm. vielä rakentamattomassa korttelissa 307 (K ”Liikerakennusten korttelialue”) ja sekä korttelissa 205, jossa on käynnistymässä kiinteistökehittämis-hanke. Tavoitteena korttelin 205 kehittämisessä on yleissuunnitelman mukaisen liikekeskuksen rakentami-nen alueelle. Kortteli 8 ei ole varattuna yritystoiminnalle vaan asumiselle (AOR). Osa päiväkodin sisätiloista ja pysäköintialueet tulevat olemaan yhteiskäytössä ja tukevat siten saharakennusten ja satama-alueen toi-mintoja. Kaavamerkintä YL-2 mahdollistaa, että alueelle saa sijoittaa ympäristölle häiriötä aiheuttamattomia liike-, toimisto- ja työtiloja sekä kulttuuritiloja.

Perusteet päätökselle siirtää päiväkoti nykyiseltä tontilta satama-alueelle ovat yhteenvetona:

- Nykyinen päiväkodin tontti ahdas laajennukselle ja Tele-tontin käyttöönotosta johtuvat ylimääräiset kustan-nukset (430 000€).

- Korpilahden keskustan yleissuunnitelmassa on esitetty, että alueelle rakennetaan julkinen rakennus, joka toimii yhdessä saharakennusten kanssa.

- Päiväkodin rakentaminen alueelle ei estä alueen yritystoiminnan kehittämistä, sataman ja keskustan alueel-la on yritystoiminnalle soveltuvia tontteja.

Kooste yksityishenkilöiden mielipiteistä

Asukkailta saaduissa mielipiteissä kiinnitettiin huomioita osittain samoihin asioihin kuin Jyväskylän yrittäjäyh-distysten yhteistyöryhmän jättämässä mielipiteessä. Asukkaiden mielipiteissä kritisoitiin uuden päiväkodin sijoittamista satama-alueen tuntumaan. Mielipiteissä todettiin, että alue tulisi jatkossakin olla varattuna sata-ma-alueen kehittämiseen yritys-, matkailu- ja virkistyskäyttöön. Satama-aluetta ei myöskään pidetty turvalli-sena päiväkodin sijainnille Päijänteen läheisyyden takia. Nykyisen päiväkodin tonttia ja viereistä Teletalon tonttia pidettiin parempana vaihtoehtona uudelle päiväkodille. Lisäksi yhdessä mielipiteessä toivottiin, että pajarakennuksen vieressä olevat koivut säilytettäisiin ja tuotiin esiin tontin sisäisestä ympäriajettavuudesta mahdollisesti aiheutuva haitta.


- Korpilahden keskustan yleissuunnitelmassa (Arkkitehdit M3 Oy, 2008) on esitetty, että alueelle rakenne-taan julkinen rakennus, joka toimii yhdessä saharakennusten kanssa.

- Nykyisen päiväkodin laajentaminen/uuden päiväkodin rakentaminen viereiselle Teletontille aiheuttaisi las-kelmien mukaan lisäkustannuksia yhteensä noin 430 000€. Kustannuslaskelmissa on huomioitu Teletalon purkaminen, väistöpäiväkodin ja väliaikaisen piha-alueen rakentaminen sekä väistöpäiväkodin vuokrakus-tannukset.

- Päiväkodin siirtäminen avaa uusia mahdollisuuksia Teletontille käytölle ja siten Korpilahden keskustan ke-hittämiselle.

- Uuden päiväkodin sijainti on hyvin saavutettavissa eri puolilta Korpilahtea.

- Päiväkodin rakentaminen kaavan mukaiselle paikalle kehittää sisääntulonäkymää saavuttaessa Ysitieltä Korpilahden keskustaan.

- Satama-aluetta on jatkossakin mahdollista kehittää yritystoimintaa varten. Suunnittelualueen vieressä on rakentumaton K-tontti (kortteli 307), johon on osoitettu rakentamisoikeutta liikerakennusten rakentamista varten noin 1 880k-m2 (e=0.4). Alueella on kaavamerkintä K: ”Liikerakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa myymälöitä ja muita kaupallisen palvelun rakennuksia. Uudisrakentamisen tulee muodon, mittasuh-teiden, julkisivumateriaalien ja värityksen suhteen sopeutua olevaan rakennuskantaan. Autopaikkoja tulee rakentaa yksi kerrosalan 50 m2 kohti”.

- Korpilahden uuden päiväkodin tontti ei muodosta käyttäjän kannalta mitään erityistä turvallisuusriskiä. Ra-kennus aidataan hyvin kuten päiväkodit yleensäkin. Pihan valvottavuuteen kiinnitetään huomiota: valaistus on kunnossa, ei ole valvonnan ulkopuolisia alueita, toimintoja rajataan. Päiväkodissa toimitaan pienryhmäpe-riaatteella ja ulkoillaan eri aikoina joten kaikki lapset eivät ole yhtä aikaa pihalla. Päiväkodissa on ammattitai-toinen henkilökunta ja turvallisuussuunnitelmat kunnossa (lausunto: Jyväskylän kaupunki, Kasvun ja oppimi-sen palvelut/varhaiskasvatus). - Kaavaan on lisätty kaavamääräys, jonka mukaan täysikasvuisia puita tulee säilyttää tonteilla. Kaava mah-dollistaa rakenteelliset ratkaisut, jolla pihakadun ympäriajettavuudesta aiheutuvat haitat voidaan minimoida.



Kaavaehdotuksesta tehdyt muistutukset, niihin laaditut vastineet sekä muistutusten johdosta tehdyt muutok-set kuvataan selostuksen lisälehdillä, jotka laaditaan kaavaehdotuksen nähtävänä pitämisen jälkeen.

3.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset

Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 10.6.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille 26.6.2014

Kaupunkirakennelautakunta käsitteli asemakaavaluonnoksen 17.6.2014

Kaupunkirakennelautakunta käsitteli asemakaavaehdotuksen 7.10.2014

Kaupunginhallitus käsitteli asemakaavaehdotuksen xx.xx.20xx

Kaupunginhallitus käsittelee asemakaavaehdotuksen xx.xx.20xx

Kaupunkirakennelautakunta käsittelee maankäyttösopimukset xx.xx.20xx

Kaupunginhallitus käsitteli asemakaavaehdotuksen xx.xx.20xx

4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE

4.1.1 Mitoitus

Kaava-alueen pinta-ala on 2,05 ha.

- YL-2 –tontilla suunnitellun päiväkodin rakennusalalla rakennusoikeutta 1 550k-m2

ja Nurmisen sahan rakennuksilla yhteensä 100k-m2

- AR –tontilla Tähtiniementien varressa tehokkuusluku e=0.25

- AKR –tonteilla Kirkkolahdentien varressa yhteensä 1 500k-m2

Autopaikat ja pyöräpaikat:

- YL-2 tontilla vähintään 1 autopaikka/100k-m2

- AR tontilla vähintään 1,5 autopaikka/asunto

- YL-2 ja AKR tonteilla vähintään 1 polkupyöräpaikka/200k-m2

4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

Asemakaavan toteuttaminen muuttaa rakentamiseen osoitettujen alueiden luonnon tasapainoa. Alueen maaperän vesiolosuhteet muuttuvat. Maan pieneliöstön ja luonnonympäristössä viihtyvien eläinten olosuhteet heikkenevät. Kaupunkimaisessa ympäristössä viihtyvien ja ihmisen toiminnasta hyötyvien pieneliöiden ja eläimien olosuhteet muuttuvat niille edullisiksi.

4.3 ALUEVARAUKSET

4.3.1 Korttelialueet

Rivitalojen korttelialue AKR

- Alueelle on kaavoitettu kolme AKR –tonttia, rakennusoikeutta on 500k-m2/tontti.

- Kaava mahdollistaa II-kerroksisten rivitalojen ja/tai pienkerrostalojen rakentamisen.



- Harjakattoisten rakennusten päädyt ovat Tähtiniementielle päin (rakennusten harjasuunta on

määritetty).

- Tonttien autopaikat ja autokatosten rakennusalat on osoitettu Kirkkolahdentien varteen.

- Kaavassa mahdollistetut julkisivumateriaalit on määritelty rakennusten sopeuttamiseksi lähiympä-ristön RKY-alueen rakennuskantaan.

Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue YL-2

- Päiväkoti on sijoitettu Korpilahdentien varteen lähelle tontin rajaa, jotta piha-alueille jää tilaa puis-ton puolelle.

- Päiväkotirakennuksen hahmoa ja julkisivuja koskevilla määräyksillä rakennusta on pyritty sopeut-tamaan lähiympäristön ja RKY-alueen rakennuskantaan (mm. kattomuoto, harja- ja räystäskorkeu-det ja julkisivumateriaalit).

- Pihakatualueeksi osoitettu alue toimii sekä päiväkodin saattoliikennettä varten että yhteiskäyttö-pysäköintialueena päiväkodin henkilökunnalle ja saharakennuksen käyttäjille.

- Alueelle saa sijoittaa ympäristölle häiriötä aiheuttamattomia liike-, toimisto- ja työtiloja sekä kult-tuuritiloja.

Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue AKR

- I-kerroksisten rivitalojen ja kytkettyjen asuinrakennusten alue.

- tonttitehokkuus e=0.25

Puistoalueet VP

- Puistoalue korttelin keskellä säilyy YL-2 –tonttiin liitettävää osaa lukuun ottamatta ennallaan.

Erityisalueet ET

- Kaavassa on varattu ET-alue puisto-/pylväsmuuntamolle.

4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET

4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympä-ristöön

Asemakaavalla on kohtalaiset vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, uusi rakentaminen tiivistää maltillisesti alueen yhdyskuntarakennetta. Rakenteen tiivistymisestä aiheutuvat vaikutukset ovat merkittävimmät alueen lähiympäristössä.

Toteutuessaan kaava tuo alueelle arvion mukaan 30-35 uutta asukasta. Tämä mahdollisesti aihe-uttaa oppilasmäärien kasvua lähialueiden kouluissa ja päiväkodeissa. Koulu- ja päiväkotiverk-koselvityksen mukaan alueen rakentuessa nykyinen koulujen ja päiväkotien määrä pystytään pitä-mään ennallaan.

Toteutuessaan kaava tiivistää yhdyskuntarakennetta, joka on erityisen suotavaa ilmastonmuutok-sen hillitsemisen kannalta. Kaava-alue sijaitsee hyvien kevyen liikenteen yhteyksien päässä. Ole-massa olevan jo rakennetun infrastruktuurin hyödyntäminen on yhdyskuntataloudellisesti edullista. Kaavaratkaisu on Jyväskylän kaupungin ilmastostrategian tavoitteisiin nähden neutraali.



Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

1. Toimiva aluerakenne; Kaavaratkaisulla eheytetään olevaa aluerakennetta ja varmistetaan rakenteen toimivuus ja saavutettavuus.

2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; Kaavaratkaisu tiivistää olevaa yhdys-kuntarakennetta, mahdollistaa palveluverkoston kehittämisen ja kohentaa elinympäristön laatua rakennussuunnittelumääräysten avulla.

3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; Kaavamääräyksillä edistetään alueen rakennetun ympäristön arvojen säilymistä (RKY –alue). Kaava-alueella ei ole erityi-siä luontokohteita. Kaavamerkinnöillä säilytetään alueen puisto-/lähivirkistysalueet.

4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; Kaavaratkaisulla varmistetaan alueen toiminnan vaatimien teknisen huollon tilavaraukset.

5. Helsingin seudun erityiskysymykset; Kaavaratkaisu ei ota kantaa Helsingin seudun erityis-kysymyksiin.

6. Asemakaavan vaikutukset maisemaan ovat kohtalaiset. Kaukomaisemassa vaikutukset ovat vähäiset mutta näkyvät kun rakentamattomat alueet rakentuvat. Lähimaisemassa suu-rimmat vaikutukset näkyvät alueella liikkuville sekä alueen lähiympäristössä asuville.

Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella

Rivitalojen rakentuessa alueen väestömäärä kasvaa 30-35 henkilöllä.

Yhdyskuntarakenne

Yhdyskuntarakenne tiivistyy ja alueen luonne muuttuu keskustamaisemmaksi.

Kaupunki-/taajamakuva

Alueen rakentuminen vahvistaa Korpilahdentien luonnetta Korpilahden pääraittina, päiväkoti tulee julkisena rakennuksena toimimaan rakennetun ympäristön laatukohteena alueella.

Asuminen Asemakaavamuutos mahdollistaa uusien rivitalojen rakentamisen alueelle. Alueen rakentuminen rajoittaa näkymiä ympäristöstä Päijänteelle.

Palvelut

Päiväkodin rakentuminen vahvistaa Korpilahdentien asemaa palveluiden keskittymänä alueella.

Työpaikat, elinkeinotoiminta

Asemakaavamuutos mahdollistaa yritystoiminnan YL-2 korttelialueella. YL-2 tontin yhteiskäytössä olevat tilat ja alueet tukevat satama-alueen toimintoja.

Virkistys

Korttelialueen keskellä säilyy puistoalue (VP) pääosin ennallaan.

Liikenne

Alueen rakentuminen lisää ajoneuvoliikennettä alueella. YL-2 alueella pihakatualueeksi osoitettu alue toimii sekä päiväkodin saattoliikennettä varten että yhteiskäyttöpysäköintialueena päiväkodin henkilökunnalle ja saharakennuksen käyttäjille.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot

Kaavan tavoitteena on sopeuttaa uudisrakentaminen ympäröivän rakennuskannan, RKY –alueen ja suojeltujen rakennusten ominaispiirteisiin ja arvoihin. Uudisrakentamisen sopeuttaminen ympä-ristön rakennuskantaan on varmistettu mm. rakennusmassojen korkeutta ja julkisivuja koskevilla kaavamääräyksillä.



Kulttuuri

Kaavamuutos mahdollistaa kesäteatteritoiminnan alueella ja tilojen yhteiskäytön kulttuuritoimin-nassa. Tavoitteena on mahdollistaa päiväkodin ruokasalin, leikkisalin ja keittiön yhteiskäyttö iltai-sin.

Tekninen huolto ja erityistoiminnat

Kaavassa on varaus ET-alueelle, johon on mahdollista rakentaa puisto-/pylväsmuuntamo. Suunnit-telualueella sijaitseville hyötykeräysastioille osoitetaan uusi paikka lähialueelta.

Kuva. Havainnekuvassa päiväkoti ja ympäröivää rakennuskantaa Tähtiniemen suunnasta kuvattuna (Arkki-tehtipalvelu Oy, Korpilahden päiväkodin hankesuunnitelma syyskuu 2014).

Kuva. Havainnekuvassa päiväkoti ja ympäröivää rakennuskantaa etelän suunnasta kuvattuna.



Kuva. Havainnekuvassa päiväkoti Korpilahdentien katunäkymässä.

Kuva. Havainnekuvassa päiväkoti Ysitien suunnasta nähtynä.

4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön

Asemakaavan vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat maltillisia. Tavoitteena on, että nykyistä puustoa säilytetään tonteilla ja puistoalueella.

4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT

Alueen rakentuessa liikenne lisääntyy Kirkkolahdentiellä.

4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Kaavan korttelialueet ja alueita koskevat määräykset kohdassa 4.3.1.

4.7 NIMISTÖ

Kaavanmuutoksella ei ole vaikutusta alueen nimistöön.

5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT

Kaavan yhteydessä ei ole laadittu erillistä rakentamistapaohjetta, rakennussuunnittelua ohjaavat määräykset on kirjattu kaavakarttaan. Havainnekuvia päiväkodista on esitetty selostuksessa.



5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS

Alueen rakentaminen voi käynnistyä kaavan tultua voimaan.

5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA

Toteutusta seurataan kunnallisilla ja valtakunnallisilla seurantajärjestelmillä, tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa.

Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista asioista on keskusteltava kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksen edustajien kanssa.



SELOSTUKSEN LISÄLEHTI

Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 65§:n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27§:n määräysten mukaisesti 14.10.–13.11.2014. Julkisen nähtävilläolon aikana asemakaavaehdotuksesta annettiin kuusi (6) lausuntoa ja nel-jä (4) muistutusta. Lausunnon antoivat Jyväskylän Energia Oy, Keski-Suomen pelastuslaitos, Keski-Suomen Museo, Keski-Suomen ELY –keskus, Rakennus- ja ympäristölautakunta ja Ympäristöter-veysjaosto. Muistutuksen antoivat Teemu Kantonen, Sirkku Mennala, Seppo Turunen sekä Marja Elsinen ja Esa Ikkala.

Lausunnoista Jyväskylän Energia Oy:llä, Keski-Suomen pelastuslaitoksella ja Keski-Suomen Museolla ei ollut huomautettavaa kaavaratkaisusta. Muistutuksissa ei otettu kantaa varsinaiseen kaavaratkaisuun, mutta puututtiin uuden päivä-kodin sijaintiin. Lausunnot, joissa on huomautettavaa sekä kaavoittajan vastineet

Keski Suomen ELY -keskus

Keski-Suomen ELY –keskus esitti, että Korpilahdentie muutettaisiin katualueeksi, koska muuten kaavaehdotuksessa esitetty liittymäkieltomerkintä on ristiriidassa Korpilahdentielle voimaan jäävän asemakaavamerkinnän (LYT) kanssa. Kaavoittajan vastine Korpilahdentietä ei oteta mukaan kaava-alueeseen, mutta liittymäkieltomerkintä poistetaan kaavakartasta. Korpilahdentien mahdollinen muuttaminen katualueeksi tarkastellaan laajem-pana kokonaisuutena ja erillisenä asemakaavaprosessina.

Rakennus- ja ympäristölautakunta

Rakennus- ja ympäristölautakunta päätti kokouksessaan 28.10.2014 palauttaa lausunnon antamisen kaavamuutoksesta uudelleen valmisteltavaksi. Päätös uudelleen valmistelusta pe-rustui Eino Lahtisen kokouksessa kaavasta esittämään mielipiteeseen, jossa puututtiin päi-väkodin sijoittamiseen mm. tapahtumien aikana käytetylle satama-alueen toimintojen reser-vialueelle. Lisäksi Päijänteen läheisyyden takia aluetta ei pidetty sopivana päiväkodin raken-tamiseen.

Mielipiteessä esitettiin, että päiväkodin paikkaa tulee vielä selvittää muiden vaihtoehtojen pohjalta. Vaihtoehdoiksi esitettiin Pappilanpellon eteläosaa, vanhan ja uuden pappilan välistä peltoaluetta sekä vanhainkodin alapuolella olevaa kaupungin omistamaa peltoaluetta.

Kaavoittajan vastine Asemakaavaehdotuksen mahdollistama päiväkodin rakentaminen ei estä satama-alueen toimintojen kehittämistä. Satama-alueella ja keskustassa on useita varsin laajojakin raken-tamattomia ja kehitettäviä alueita yritys- ja liiketoimintaan sekä alueita tapahtumien käyttöön, myös reservialueiksi. Asemakaavaehdotuksen mahdollistaman päiväkodin tilat sekä piha-alueet suunnitellaan siten, että tiloja, pihaa ja pysäköintialueita on mahdollista käyttää myös tapahtumien aikana ja iltakäytössä. Lisäksi Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen pal-velut / varhaiskasvatuksen mukaan Päijänteen läheisyys ei estä päiväkodin sijoittamista asemakaavaehdotuksen mukaiseen paikkaan.



Korpilahden päiväkodin sijoitusselvityksessä (2010) vertailtiin päiväkodin sijoittumisvaihtoeh-toja. Selvityksessä yhtenä vaihtoehtona ollut nk. Teletalon tontti kuitenkin hylättiin päiväkoti-suunnitelmien tarkentuessa ja tontin korkeuserojen sekä huomattavien olemassa olevien ra-kennusten purkamisesta aiheutuvien kustannusten vuoksi.

Vaihtoehdoista vanhainkodin alueen todettiin soveltuvan pääosin päiväkodin rakentamiseen, mutta alueen heikkouksina pidettiin valtatien läheisyyttä ja siitä aiheutuvia meluhaittoja, haasteellista tonttia rakentamisen kannalta (kapea tontti ja suuret korkeuserot) sekä keskus-taan nähden etäistä sijaintia ja saavutettavuutta autottomien kannalta.

Pappilan alue ei ole ollut päiväkodin sijaintivaihtoehtona maanomistustilanteen takia, vaan päiväkodin sijoittamista on tutkittu kaupungin omistamille maa-alueille.

Ympäristöterveysjaosto

Ympäristöterveysjaoston Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnalle antamassa lausunnossa kiinnitettiin huomiota liikennemeluun ja pilaantuneisiin maa-aineksiin. Lausunnon mukaan päiväkoti on kohde, joka on erityisesti suojeltava liikenteen melulta. Liikenteen aiheuttama melutaso ei saa ylittää päiväkodin piha-alueella päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB. Lisäksi mi-käli kaava-alueella todetaan rakentamisen yhteydessä viitteitä entisestä sahatoiminnasta (esim. puupurua maaprofiilissa) tai muusta maaperän pilaantuneisuudesta, tulee kaivutyöt keskeyttää ja maaperän puhtaus tarkistaa ympäristöasiantuntijan valvonnassa.

Kaavoittajan vastine Asemakaavan muutoksen valmisteluvaiheessa on tehty melumallinnus, jossa on tarkasteltu tieliikenteen (Vt 9) aiheuttamaa melutasoa kaavamuutosalueella. Tieliikennemelun lasken-tamallilla on arvioitu nykyisiä melutasoja ja melutasoja vuoden 2040 liikennemäärillä. Liiken-nemelu ei ylitä päiväkodin piha-alueella päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB. Asemakaavakartassa on määräys koskien mahdollisia pilaantuneita maa-aineksia: ”Pilaantuneet maa-ainekset on poistettava maaperästä tai käsiteltävä vaarattomiksi ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä ympäristönviranomaisten vaatimassa laajuudessa”.

Muistutukset pääpiirteittäin sekä kaavoittajan vastineet

Teemu Kantosen, Sirkku Mennala, Seppo Turunen sekä Marja Elsinen ja Esa Ikkala Muistutuksissa puututtiin päiväkodin sijoittamiseen Päijänteen ja satama-alueen läheisyy-teen. Lisäksi muistutuksen mukaan asemakaavaehdotuksessa esitetty tontti on pieni, ja sillä ei ole laajenemisvaraa. Muistutuksen mukaan alueella on myös mahdollisesti pilaantuneita maita. Muistutuksissa esitettiin sijaintivaihtoehdoiksi päiväkodin nykyistä tonttia ja viereistä Teletonttia, Pappilanpeltoa ja vanhainkodin aluetta. Lisäksi yhdessä muistutuksessa vaadit-tiin asemakaavamuutoksen käsittelyn lopettamista ja uuden kaavoitusprosessin aloittamista maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen osallistumismenettelyn mukaisena. Kaavoittajan vastine Asemakaavaehdotuksen mahdollistama päiväkodin rakentaminen ei estä satama-alueen toimintojen kehittämistä. Satama-alueella ja keskustassa on useita varsin laajojakin raken-tamattomia ja kehitettäviä alueita yritys- ja liiketoimintaan sekä alueita tapahtumien käyttöön, myös reservialueiksi. Asemakaavaehdotuksen mahdollistaman päiväkodin tilat sekä piha-alueet suunnitellaan siten, että tiloja, pihaa ja pysäköintialueita on mahdollista käyttää myös tapahtumien aikana ja iltakäytössä. Lisäksi Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen pal-velut / varhaiskasvatuksen lausunnon mukaan Päijänteen läheisyys ei estä päiväkodin sijoit-tamista asemakaavaehdotuksen mukaiseen paikkaan.



Asemakaavaehdotuksen mukainen päiväkotitoimintaa varten varatun korttelialueen mitoitus mahdollistaa piha-alueiden sekä rakennuksen tilavarauksen osalta kuusiryhmäisen päiväko-din rakentamisen alueelle. Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksessä on todettu, että alueen päi-väkotipaikat tulevat riittämään Korpilahden uuden päiväkodin valmistuessa.

Korpilahden päiväkodin sijoitusselvityksessä (2010) vertailtiin päiväkodin sijoittumisvaihtoeh-toja. Selvityksessä yhtenä vaihtoehtona ollut nk. Teletalon tontti kuitenkin hylättiin päiväkoti-suunnitelmien tarkentuessa ja tontin korkeuserojen sekä huomattavien olemassa olevien ra-kennusten purkamisesta aiheutuvien kustannusten vuoksi.

Vaihtoehdoista vanhainkodin alueen todettiin soveltuvan pääosin päiväkodin rakentamiseen, mutta alueen heikkouksina pidettiin valtatien läheisyyttä ja siitä aiheutuvia meluhaittoja, haasteellista tonttia rakentamisen kannalta (kapea tontti ja suuret korkeuserot) sekä keskus-taan nähden etäistä sijaintia ja saavutettavuutta autottomien kannalta.

Pappilan alue ei ole ollut päiväkodin sijaintivaihtoehtona maanomistustilanteen takia, vaan päiväkodin sijoittamista on tutkittu kaupungin omistamille maa-alueille. Asemakaavan muutoksen vireilletulokuulutus on ollut sanomalehti Keskisuomalaisessa 10.6.2014, jolloin on tiedotettu myös asemakaavan osallistumis– ja arviointisuunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on myös 10.6.2014 lähetetty erikseen osallisille ja viran-omaisille. Asemakaavan muutosluonnoksen nähtävilläolokuulutus on ollut sanomalehti Kes-kisuomalaisessa 27.6.2014. Luonnos on ollut MRA 30§:n mukaisesti nähtävillä 27.6. - 8.8.2014 välisen ajan (6 viikkoa), jolloin osallisilla on ollut mahdollisuus lausua mielipiteensä asemakaavan luonnokseen ja kaavan valmisteluaineistoon. Korpilahden päiväkotikorttelin asemakaavan muutoksessa on noudatettu maankäyttö- ja ra-kennuslain mukaista osallistumismenettelyä eikä kaavoitusprosessin uudelleenkäynnistämi-seen ole aihetta.

30.4.2014 (1)


OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE 80. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 306 TONTTEJA 4 JA 5, KORTTE-

LIN 8 TONTTEJA 1, 2 JA 3 SEKÄ JA VIRKISTYSALUETTA Kaavatunnus 80:012

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 § 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenet-telyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.

Kuva. Kaava-alue sijaitsee Korpilahden keskustassa.

1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Korpilahden keskustassa Korpilahdentien, Tähtiniementien ja Kirkkolahdentien rajaamalla alueella. Etäisyys Jyväskylän keskustasta on 29km. Suunnittelualue sijaitsee kaupunkikuvallisesti näkyvällä ja merkit-tävällä paikalla. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoit-teet Asemakaavan muutos on käynnistynyt Jyväskylän kaupungin tilapalveluiden aloitteesta, kaavamuu-toksen tarkoituksena on mahdollistaa uuden päi-väkodin rakentaminen alueelle. Nykyinen vuonna 1986 rakennettu päiväkoti on jäänyt pieneksi eikä sen laajentamista ahtaalla tontilla ole pidetty mahdollisena. Kaavamuutoksessa tarkistetaan lisäksi korttelissa 8 sijaitsevien AOR- tonttien sekä korttelissa 306 sijaitsevien AR -tonttien kaava-määräykset. Kaavan tavoitteena on varmistaa uudisrakentamisen kaupunkikuvallinen ja toimin-nallis-tilallinen laatu suhteessa alueen arvoihin, ominaispiirteisiin ja toimintoihin. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: Maakuntakaavassa (vahvistettu 14.4.2009) suun-nittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A).

Jyväskylän kaupungin yleiskaavaehdotuksessa (14.1.2014) suunnittelualue on aluekeskus-aluetta. Ajantasa-asemakaavassa (vahvistettu 18.11.1988) suunnittelualueella on kaavamerkin-nät KT (liikerakennusten ja ympäristöä häiritse-mättömien työtilojen korttelialue), AOR (erillispien-talojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue), AR (rivitalojen korttelialue) ja VP (puisto). Alueella on kaksi rakennusta, joilla on merkintä sr-2 (suojelta-va rakennus). Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: Kaupungin strategiassa on esitetty tavoitteena

mm. aluekeskusten kehittäminen, julkisten ul-kotilojen ja viherrakenteen kohentaminen sekä tunnisterakennusten aikaansaaminen

Kaupunginvaltuuston hyväksymä KymppiR maankäytön toteuttamisohjelma (palveluverk-koselvityksen linjaus)

Korpilahden keskustan yleissuunnitelma 2008 Jyväskylän kaupungin tilapalvelu on tehnyt

alueen kaavoittamisesta kaavoitushakemuk-sen

Korpilahden päiväkodin sijoitusselvitys (LPV 31.12.2010)

Selvitys pilaantuneista maista (FCG 4/2014) Alue on osittain Kirkkorannan RKY -aluetta

(Museoviraston määrittämä valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, Valtio-neuvoston päätös 2009)

Korpilahden keskustan ja Iloniemi-Raspio –alueiden täydennysinventointi

Nurmisen sahan rakennusinventointi Liito-oravaselvitys, kaavoitusbiologi Timo Pyl-

vänäinen 2014 (alueella ei liito-oravia) Kaavanhakija on tehnyt alueelle päiväkodin

hankesuunnitelmia Suunnittelualueen nykytilanne: - alue on osittain vanhaa Nurmisen saha-aluetta, alueella sijaitsee saharakennuksia, osa alueesta on koivikkoa, alueen pohjoisosassa on rakennet-tuja rivitaloja - saharakennukset: lautatarha (1930-1960), höy-rykone- ja kattilahuone +savupiippu (1934, sr-2), varastorakennus (1933 sr-2), viilaamo (1920-1930) - höyrykone-kattilahuone ja viilaamo ovat Korpi-lahden kesäteatterin käytössä - varastorakennus on pajakäytössä

17:097 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.4.2014 (2)


- lautatarha on konesuojana ja varastotilana, ra-kennus on tarkoitus purkaa - saharakennusten välissä sijaitsee kierrätyspiste - suunnittelualueen maasto laskee etelään, kor-keuseroa alueella on noin 8 metriä - alin korko on noin +80.20, tulvakorkeus +80.70 1/1000a (N2000), alin rakennuskorkeus +80.94 - alueen maaperä on hietamaata - alue on Korpilahden keskustarakennetta, kevy-enliikenteen yhteydet ovat hyvät 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katso-taan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. Kaava-alueella maa-alueita omistavat Jyväskylän kaupunki ja Asunto Oy Korpilahden Saharanta. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomai-set ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62§). Tässä asemakaavan muu-toksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomis-tajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija: Jyväskylän kaupunki, tilapalvelu Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo Keski-Suomen pelastuslaitos Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi Elenia Oy Jyväskylän kaupunki: Maankäyttö Rakentaminen ja ympäristö Liikenne ja viheralueet 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi jär-jestää. (MRL 66 § 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kulues-sa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisä-selvitykset sekä vaikutusten arvioinnin mene-telmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 §:n mukaisesti kaavaa laaditta-essa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunni-telman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mu-kaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointi-työssä tullaan paneutumaan MRA 1 §:n mukai-sesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asema-

kaavahankkeessa alustavan tarkastelun perus-teella ovat: - vaikutukset liikenteeseen, reitteihin ja yhteyksiin - vaikutukset maisemaan, luonnonympäristöön ja rakennettuun kulttuuriympäristöön - vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön - vaikutukset yhdyskuntateknisiin verkostoihin Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo ole-massa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietoma-teriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvot-teluin eri sidosryhmien kanssa. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kans-sa. Osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaiku-tusten arviointiin. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmiste-luun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (kevät 2014) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neu-votellaan osallisten, viranomaisten ja asiantunti-joiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta on tiedo-tettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ot-taa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (kesä-syksy 2014) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30§:n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajanta-lon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoit-taa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipi-teistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselos-tukseen. Ehdotusvaihe (talvi 2014-2015) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kau-punkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Raken-tajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaeh-dotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimit-taa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimitta-

17:097 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.4.2014 (3)


neet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (2014 –2015) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutoseh-dotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulu-tetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kau-punginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hä-meenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 §). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Kes-kisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupungin-valtuusto. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palau-tetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 §:n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamis-ta julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydenne-tään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Janne Kähkönen, kaavoitusarkkitehti Jaana Nyman, suunnitteluavustaja Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. Janne Kähkönen (014) 266 0992

Jaana Nyman (014) 266 5042 email [email protected] internet www.jyvaskyla.fi/kaavoitus

Kuva. Kaava- ja RKY-alueen rajaus ja näkymäsuunnat. Kuva. Korpilahden satamaa Tähtiniemen suunnasta. Kuva. Näkymä suunnittelualueelta Päijänteelle. Kuva. Nurmisen sahan rakennuksia alueella. Kuva. Suunnittelualueen ja RKY-alueen rajaus.

nymanja

Konekirjoitusteksti

nymanja

Konekirjoitusteksti

Kaavaehdotus pienennös

nymanja

Konekirjoitusteksti

Kaavaehdotus pienennös

Melumallinnus • Korpilahden päiväkodin tontti

1 TYÖN TARKOITUS

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI • KAAVOITUS • 2014 (6.6.2014)

Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien (Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Korpilahden päiväkodin tontin alueelle. Selvitys on tehty Korpilahden päiväkodin tontin asemakaavoituksen lähtötiedoksi.. Tieliikennemelun laskentamallilla on arvioitu nykyisiä melutasoja sekä melutasoja vuoden 2040 liikennemäärillä.

2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT

2.1 Tieliikenne suunnittelualueella

Laskennassa käytetyt Ysitien (Vt9) tieliikennettä koskevat tiedot on esitetty alla. Liikennemäärätiedot perustuvat Keski-Suomen ELY-keskuksen vuoden 2010 liikennemääräkarttaan. Ysititien liikenteen kasvukertoimeksi on arvioitu 1,43 tiehallinnon vuodelle 2040 määritetyn alueittaisen kasvukertoimen perusteella (Keski-Suomi , valtatiet 2004 --> 2040, kasvukerroin 1,43). Raskaan liikenteen osuus perustuu ELY-keskuksen vuoden 2010 raskaanliikenteen liikennemäärä-karttaan ). Nopeusrajoitus alueella on 80 km/h Korpilahden taajaman risteystä lähestyttäessä.

2.2 Ympäristömelun ohjearvot

KVL (2010) 8956 ajoneuvoa / vrkKVL 2040(ennuste, KVL x 1.43) 12807 ajoneuvoa / vrkRaskaan liikenteen osuus 11 % (954 ajoneuvoa/vrk 2010, pyöristetty ylöspäin)nopeus 100 km/h / 80 km/h

melu

valli

Melurajoina on käytetty valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (N:o 993 29.10.1992):

Ohjearvot ulkona:Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppi-laitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja.

Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelu-alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Loma-asumiseen käytettä-villä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisil-la luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä.

Ohjearvot sisällä:Asuin-, potilas- ja majoitushuoneissa on ohjeena, että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä alittaa melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvon (klo 7-22) 35 dB ja yöohjearvon (klo 22-7) 30 dB.

Opetus- ja kokoontumistiloissa sovelletaan ainoastaan melutason päiväohjearvoa 35 dB sekä liike- ja toimistohuoneissa päiväohjearvoa 45 dB.

2.4. Laskentamalli

Tieliikenteen aiheuttamia melutasojen laskennallinen arviointi on tehty CadnaA 4.1 ympäristömelumalliin kuuluvalla yhteispohjoismaisella tieliikennemelumallilla (1996).

Ohjelma ottaa huomioon melutasojen laskennassa liikennetietojen lisäksi maaston muodot sekä katujen ja rakennus-ten sijainnin, korkeusaseman ja vaikutukset maastossa. Laskentamallissa pohjana on käytetty Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatimaa maastomallia. Melutasoja on laskettu 10 metrin välein sijoitettuihin laskentapisteisiin kah-den metrin korkeudelle maan pinnan tasosta ja tulokset on esitetty keskiäänivyöhykkeinä 5 dB luokissa.

3 TULOKSET

3.1 Tulokset

Nykytilanne:

Päivä- ja yöajan ohjearvot ylittävät meluvyöhykkeet ulottuvat n. 100 metrin etäisyydelle Korpilahden keskustan suun-taan. Nykytilanteessa kyseiset meluvyöhykkeet eivät ulotu kaava-alueelle. Melutasot suunnitellulla päiväkodin tontilla ovat noin 45-50 dB tasolla päiväaikaan.

Ennustetilanne 2040

Päivä- ja yöajan ohjearvot ylittävät meluvyöhykkeet ulottuvat pisimmillään n. 150 metrin etäisyydelle Korpilahden keskustan suuntaan. Myöskään ennustetilanteessa päiväajan ohjearvot ylittävät meluvyöhykkeet eivät ulotu suunni-tellulle päiväkodin tontille, jossa meluarvot ovat suurimmillaan noin 50 dB.

1. Melukartta nykytilanne päivä- ja yöaikaan2. Melukartta ennustetilanne 2040 päivä- ja yöaikaan

LIITTEET:

Korpilahden päiväkodin tontin melutarkastelu, nykytilanne

Ysitien tieliikenteenaiheuttamat melunkeskiäänitasot Korpilahdenpäiväkodin tontin kohdalla.Nykytilanne päivällä klo 6-22.

Melun päiväaikaisenkeskiäänitason ohjearvoon 55 dB.

Ysitien tieliikenteenaiheuttamat melunkeskiäänitasot Korpilahdenpäiväkodin tontin kohdalla.Nykytilanne yöllä klo 22-6.

Melun yöaikaisen keskiäänitason ohjearvo on 45 dB.

Liikennetiedot:

KVL (nykytilanne): 8956 ajoneuvoa/vrkRaskaan liikenteen osuus: 11 % (1410 ajoneuvoa/vrk)Nopeus: 80 km/h

Korpilahden päiväkodin tontin melutarkasteluJyväskylän kaupunki / Kaavoitus / 6.6.2014

Korpilahden päiväkodin tontin melutarkastelu, ennustetilanne 2040

Ysitien tieliikenteenaiheuttamat melunkeskiäänitasot Korpilahdenpäiväkodin tontin kohdalla.Ennustetilanne 2040päivällä klo 6-22.

Melun päiväaikaisenkeskiäänitason ohjearvoon 55 dB.

Ysitien tieliikenteenaiheuttamat melunkeskiäänitasot Korpilahdenpäiväkodin tontin kohdalla.Ennustetilanne 2040yöllä klo 22-6.

Melun yöaikaisen keskiäänitason ohjearvo on 45 dB.

Liikennetiedot:

KVL (ennuste 2040, kasvukerroin 1,35): 12807 ajoneuvoa/vrkRaskaan liikenteen osuus: 11 % (1410 ajoneuvoa/vrk)Nopeus: 80 km/h

Korpilahden päiväkodin tontin melutarkasteluJyväskylän kaupunki / Kaavoitus / 6.6.2014

Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm 26.09.2014

Kaavan nimi80.KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 306 TONTIT 6-12,sekä katu-,erityis- ja virkistysalue KORPILAHDEN PÄIVÄKOTI

Hyväksymispvm Ehdotuspvm

Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm

Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 179 80:012

Generoitu kaavatunnus

Kaava-alueen pinta-ala

[ha]2,0554 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]

Maanalaisten tilojen

pinta-ala [ha]

Asemakaavan muutoksen pinta-ala

[ha]2,0554

Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km]

Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset

Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset

AluevarauksetPinta-ala

[ha]

Pinta-ala

[%]

Kerrosala

[k-m²]

Tehokkuus

[e]

Pinta-alan

muut. [ha +/-]

Kerrosalan muut.

[k-m² +/-]

Yhteensä 2,0554 100,0 4432 0,22 0,0000 163

A yhteensä 1,0343 50,3 2782 0,27 -0,1678 73P yhteensä Y yhteensä 0,7294 35,5 1650 0,23 0,7294 1650C yhteensä K yhteensä -0,5203 -1560T yhteensä V yhteensä 0,2839 13,8 -0,0491 R yhteensä L yhteensä E yhteensä 0,0078 0,4 0,0078 S yhteensä M yhteensä W yhteensä

Maanalaiset

tilat

Pinta-ala

[ha]

Pinta-ala

[%]

Kerrosala

[k-m²]

Pinta-alan muut.

[ha +/-]

Kerrosalan muut.

[k-m² +/-]

Yhteensä

RakennussuojeluSuojellut rakennuksetSuojeltujen rakennusten muutos

[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]

Yhteensä 2 100 2 100

Alamerkinnät

AluevarauksetPinta-ala

[ha]

Pinta-ala

[%]

Kerrosala

[k-m²]

Tehokkuus

[e]

Pinta-alan

muut. [ha +/-]

Kerrosalan muut.

[k-m² +/-]

Yhteensä 2,0554 100,0 4432 0,22 0,0000 163

A yhteensä 1,0343 50,3 2782 0,27 -0,1678 73AR 0,5128 49,6 1282 0,25 -0,0985 -246AKR 0,5215 50,4 1500 0,29 0,5215 1500AOR -0,5908 -1181P yhteensä Y yhteensä 0,7294 35,5 1650 0,23 0,7294 1650YL-2 0,7294 100,0 1650 0,23 0,7294 1650C yhteensä K yhteensä -0,5203 -1560KT -0,5203 -1560T yhteensä V yhteensä 0,2839 13,8 -0,0491 VP 0,2839 100,0 -0,0491 R yhteensä L yhteensä E yhteensä 0,0078 0,4 0,0078 ET 0,0078 100,0 0,0078 S yhteensä M yhteensä W yhteensä

RakennussuojeluSuojellut rakennuksetSuojeltujen rakennusten muutos

[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]

Yhteensä 2 100 2 100

Asemakaava 2 100 2 100

selostus hyväksymisvaihe np - jkl.fi · tamo vaativat 15m etäisyyden päiväkotirakennukseen...

Documents