a s e m a k a a v a n s e l o s t u s - jkl.fi

ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

A S E M A K A A V A N S E L O S T U S

14. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 11

TONTTI 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS

Vanha paperitehdas 3

KAAVATUNNUS 14:065

KAAVAN PÄIVÄYS 18.05.2017

SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 06.06.2017, Muutettu ja täydennetty 11.09.2017

14:065 / VANHA PAPERITEHDAS 3, ASEMAKAAVAN MUUTOS / SELOSTUS (2)


PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Asemakaavan muutos koskee 14. kaupunginosan korttelin 11 tonttia 22.

Asemakaavan muutoksella muodostuu 14. kaupunginosan korttelin 11 tontti 22.

Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kankaan alueella Jyväskylän keskustan vieressä, ydinkeskus-tasta koilliseen n. 1,5 km Tourujoen itärannalla ja käsittää vanhan paperitehtaan rakennuksen tont-teineen.

Kaavan tarkoitus Asemakaavamuutoksen keskeisinä tavoitteina on mahdollistaa vanhan paperitehtaan jatkokehit-täminen. Asemakaavan muutos koskee lähinnä tontin eteläosaa, jossa rakenteiden kunto- ja maa-perän pilaantuneisuusselvityksiin pohjautuen on asemakaavasta esitetty poistettavaksi suojellun rakennuksen merkintä sr-5 eteläosasta koskien vuonna 1949 rakennettua laajennusta sekä pienel-tä osalta paperikonesalia, josta vain julkisivu säilyy. Vuonna 1967 ja 1969 rakennetut osat eivät ole asemakaavalla suojeltuja. Näissä kyse oli alun perin hollanteriosaston ja massan valmistuksen aputilojen laajennuksesta. Myöhemmin tilojen käyttö on muuttunut. Ennen rakennus-, purkuja toimenpideluvan myöntämistä on pyydettävä Keski-Suomen museon lausunto. Rakennuksia ja rakenneosia koskevien korjaus- ja muutostöiden tulee perustua riittäviin selvityksiin rakennusten historiasta, rakenteista ja yksityiskohdista sekä erityisesti niiden kunnosta. Mahdollisesti purettavien tai muulla tapaa voimakkaasti muutettavien osien dokumentointi tulee suorittaa huolellisesti ennen muutoksia ja muutosten aikana.

Kaavan nimi VANHA PAPERITEHDAS 3, ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavan tunnus 14:065 Kaavan päiväys 18.05.2017 Kaavan laatija Pirjo Heinänen, suunnitteluarkkitehti

Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17

Puh. 014 266 5033 email: [email protected]

Kaavan Tiedotuslehti 17.05.2017 vireilletulo Hyväksymis- Ltk 13.6.2017, 19.09.2017 päivämäärät Kh Kv

mailto:[email protected]



Asemakaavanmuutoksessa tontin rakennusoikeus ei muutu. Uudisrakennusosassa on ehdotto-masti käytettävä VIII kerroksista massaa lähinnä pysäköintitaloa ja Kankaanaukion reunaa. Mata-lampi siipiosa rajaa aukiota Pergamenttitorin suuntaa. Uudisrakennukseen on alustavasti ajateltu sijoittuvan palveluja tavanomaista asumista sekä liiketiloja ja mahdollisesti pieni yksityinen päivä-koti.

Kuva: Kankaan paperitehtaan Rakennusinventointiraportista /Keski-Suomen museo



SISÄLLYSLUETTELO

1 TIIVISTELMÄ ............................................................................................................................................................................................................................. 6

1.1 ASEMAKAAVA .......................................................................................................................................................................................................................... 6

1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET............................................................................................................................................................................................ 6

1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN ................................................................................................................................................................................ 7

2 LÄHTÖKOHDAT ....................................................................................................................................................................................................................... 7

2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ............................................................................................................................................................. 7

2.1.1 ALUEEN YLEISKUVAUS .................................................................................................................................................................................................... 7

2.1.2 LUONNONYMPÄRISTÖ ..................................................................................................................................................................................................... 8

2.1.3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ .......................................................................................................................................................................................... 10

2.1.4 MAANOMISTUS ................................................................................................................................................................................................................... 21

2.2 SUUNNITTELUTILANNE .................................................................................................................................................................................................. 22

2.2.1 KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET ................................................................................ 22

3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ............................................................................................................................................................. 28

3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN .................................................................................................................. 28

3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ............................................................................................................................................................................... 29

3.2.1 OSALLISET............................................................................................................................................................................................................................ 29

3.2.2 VIREILLETULO .................................................................................................................................................................................................................... 29

3.2.3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT ................................................................................................................................. 29

3.2.4 VIRANOMAISYHTEISTYÖ ............................................................................................................................................................................................... 30

3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ........................................................................................................................................................................................ 30

3.4.1 LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET ......................................................................................................................................... 30

3.3.2 PROSESSIN AIKANA SYNTYNEET TAVOITTEET, TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN ..................................................................... 31

3.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET....................................................................................................... 32

4 ASEMAKAAVAN KUVAUS ................................................................................................................................................................................................. 32

4.1 KAAVAN RAKENNE .............................................................................................................................................................................................................. 32

4.1.1 MITOITUS .............................................................................................................................................................................................................................. 33

4.1.2 PALVELUT ............................................................................................................................................................................................................................. 34

4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ...................................................................................................... 34

4.3 ALUEVARAUKSET ................................................................................................................................................................................................................ 34

4.3.1 KORTTELIALUEET ............................................................................................................................................................................................................. 34

4.4 KAAVAMERKINNÄT JA –MÄÄRÄYKSET ..................................................................................................................................................................... 37

4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET .................................................................................................................................................................................................... 38

4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ....................................................................................................................................................................................... 44

4.7 NIMISTÖ .................................................................................................................................................................................................................................... 45

5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ............................................................................................................................................................................................ 45

5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT ...................................................................................................... 45

5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS ...................................................................................................................................................................................... 45

5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA ............................................................................................................................................................................................ 45



LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA

1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma

2) ote ajantasa-asemakaavasta

3) asemakaavan muutosluonnos, pienennös

4) asemakaavan muutosehdotus, pienennös, liitetään myöhemmin

5) yhteenveto luonnosvaiheen palautteesta ja vastineet

6) yhteenveto ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet, liitetään myöhemmin

7) asemakaavan seurantalomake

8) havainnekuvat

Ortokuva suunnittelualueesta ja lähiympäristöstä



1 TIIVISTELMÄ

1.1 ASEMAKAAVA Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan uudisrakentaminen purettavien osien tilalle paperiteh-taan eteläosassa. Keskustatoimintojen korttelialueelle saa sijoittaa asuin-, palvelu-, opetus-, liike-, ja toimistorakentamista sekä viihde- ja liikuntatiloja. Elokuvateattereita varten sallitaan enintään yhteensä 2 salia. Alueelle sallitaan vähäisessä määrin ympäristöhäiriötä tuottamatonta teollista ja varastotoimintaa, joka liittyy suoraan alueella olevaan muuhun liiketoimintaan. Alueelle ei saa sijoit-taa seudullisesti merkittävää erikoistavarakaupan suuryksikköä. Rakennusoikeutta ei muuteta, vaan se säilyy nykyisenä 36 00 k-m2. Kerrosluku on eteläosassa III ja VIII. Rakennuksen kulttuurihistorialliseesti arvokkaimmat osat on merkitty suojeltaviksi merkinnällä sr-4 ja sr-5. Suojelumerkintä sr-5 on poistettu rakennuksen eteläosasta. Kanavarakenteita on merkitty suojeltavaksi merkinnällä sr-3. Tilapäiset 2-4 vuoden aikajakson autopaikat voidaan osoittaa rasitesopimusten mukaisilta alueilta siihen saakka kunnes aluetta palvelevat yleiset pysäköintilaitokset on rakennettu. Kankaan ensim-mäinen 634 autopaikkainen pysäköintitalo valmistuu v. 2017. Pysäköintitaloa on tarkoitus käyttää yhteiskäyttöperiaatteella, jolloin kenelläkään ei ole nimettyjä paikkoja vaan sama paikka voi päivä-aikaan olla työpaikkaliikenteen käytössä ja iltaisin sekä öisin asukaskäytössä. P1-talon autopai-koista on 208 kpl varattu tähän mennessä valmistuneiden Piippurannan asemakaavojen mukai-seen tarpeeseen. Laskennallinen maksimi autopaikkatarve tekeillä olevan asemakaavan muutos-alueella, Kankaan sydän I, on 155+32=187, joista 183 on sijoitettava pysäköintilaitokseen. Lasken-nallisesti ensimmäisestä P-talosta on vielä käytettävissä 243 kpl, mikä riittää vielä hyvin vanhan paperitehtaan eteläosan tarpeisiin (n. 6260 k-m2). Uusi P-talo tulee myöhemmin vanhan paperiteh-taan pohjoispuolelle.

1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET

Kaavoituksen aloittamisesta / vireille tulosta tiedotettiin tiedotuslehdessä 17.5.2017. Osallis-tumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla.

Asemakaavan muutosluonnos kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 13.6.2017

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille 19.6.2017 luonnosvaiheen kuulemisaineiston yhteydessä.

Asemakaavaluonnos oli MRA 30 §:n mukaisesti nähtävillä 20.6. - 11.8.2017

välisen ajan Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Lisäksi asiakirjat olivat nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla.

Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 19.09.2017

Asemakaavan muutosehdotus oli MRL 65§:n mukaisesti nähtävillä xx-xx

Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx

Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä xx

Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx

.



1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista kaavan tultua voimaan. Jyväskylän kaupungin viran-omaiset valvovat rakentamisen toteutusta rakennuslupamenettelyn yhteydessä.

2 LÄHTÖKOHDAT

2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kankaan alueella Jyväskylän ydinkeskustasta koilliseen n. 1,5 km:ä Tourujoen itärannalla ja käsittää vanhan paperitehtaan rakennukset tontteineen. Suunnittelualue on vanhaa tehdasympäristöä, jolle leimallisia ovat punatiiliset vanhat rakennukset sekä alueen vieressä sijaitseva korkea tehtaan piippu Tourujoen rantamaisemissa. Suunnittelualu-een pinta-ala on 26922 m². Suunnittelualueena on tontti 14-11-22.

Helikopterikuva suunnittelualueesta ja lähiympäristöstä elokuussa 2017. Paperitehtaan toiminta alueella on lakannut v. 2010 ja osia vanhan paperitehtaan tiloista on ollut väliaikaisessa käytössä. Vanhan paperitehtaan siipiosaan on kunnostettu tiloja ensimmäisille uusil-le toimijoille: Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle (Luova kampus) ja Humanistiselle ammattikor-keakoululle (HUMAK) sekä kuntosaliyritykselle.

https://www.jao.fi/fi/Jyvaskylan-koulutuskuntayhtyma/Tietoa-meista/Luova-kampus-Kankaalla



2.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Maisemarakenteellisesti suunnittelualue sijaitsee melko jyrkästi terassimaisesti etelään laskevalla rinteellä Tourujoen itäpuolella. Suunnittelualueen keskellä sijaitsee maljamainen alue, joka on ai-kaisemmin ollut joen niemi, koska Tourujoki on tehtaan perustamisen aikaan virrannut sen ympäri itäpuolelta.

Tourujoen vaiheet

Vesivoimaan liittyvä uoma on rakennettu alun perin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Sa-malla paikalla on nyt betoninen kanava. Nykyiset voimalaitosrakenteet (betoniuoma ja sulkuportit) valmistuivat paikalle vuonna 1941. Uomarakenteilla on itsessään huomattavaa historiallista merki-tystä. Peruskorjaus vuonna 2005 ei olennaisesti muuttanut 1940-luvun kanavarakenteen perus-elementtejä. Tourujoen kunnostussuunnitelman laadinta on käynnissä. Maisemakuvassa suunnittelualue ei sijaitse näkyvällä paikalla. Suunnittelualueella on merkitystä lähimaisemassa ja vain tehtaan piippu näkyy kaukomaisemassa.



Vanha paperitehdas kaukomaisemassa. Kuva vuodelta 2016.

Luonnonolot ja maaperä Suunnittelualue laskee Kympinkadulta kohtalaisen jyrkästi etelään tontin 19 jälkeen. Suunnittelu-alueen korkein kohta on noin +89 mpy ja matalin kohta noin +82 mpy.

Suunnittelualue on vanhaa tehtaanympäristöä, jota hallitsevat asfaltoidut piha-alueet ajoväylineen. Alueella kasvaa muutamia lehti- ja havupuita. Alueen kasvillisuus pääosin istutettua eikä alueella ole ns. luonnontilaista viheraluetta ja kasvillisuutta.

Maaperä

Kankaan alueen maaperästä on tehty useita tutkimuksia vuosien kuluessa, joita on käytetty lähtö-tietoina. Osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu kolme selvitystä:

- Kankaan alueen rakennettavuusselvitys; 2011, Ramboll OY - Kankaan alueen stabiliteettilaskelmat ja laskentaparametrien määritys; Samuli Tikkanen

2012 - YIT/Kankaan alue Rakennettavuusselvitys; Ramboll OY 2012

Alueen maaperä on pääosin hiekkaista silttiä, jonka alla on savista silttiä. Alueella on runsaita täyt-töjä.

Pohjaveden pinta on Tourujoen läheisyydessä lähellä joen veden pinnan tasoa ja nousee siitä poispäin liikuttaessa. Voimalan kohdalla on joen vesipinnantasossa huomattava tasoero, minkä vaikutuksesta etenkin vanhassa täytetyssä jokiuomassa tapahtunee veden suotautumista täyttö-kerroksissa alajuoksun suuntaan. Alueen perusmaa on routivaa, tärinän ja veden vaikutuksesta häiriintyvää ja tiiveydeltään vaihtelevaa.



Alueen rakennettavuus vaihtelee alueen osien välillä huomattavasti. Alueen maankäytön suunnitte-lussa tulee huomioida mm. luontaiset pohjasuhteet, alueella suoritetut massansiirrot, vanha raken-nuskanta ja joen taipumus ajansaatossa siirtää uomaansa. Alueen rakentamisen suunnittelussa tulee huomioida Tourujoen reunan riittämätön stabiliteetti, maan pintakerroksen suuressa osassa aluetta muodostavat vanhat sekalaiset täytöt ja olevat ra-kennukset/rakenteet. Myös alueella olevat ympäristöriskit tulee huomioida. Ympäristötekniset tut-kimukset/ kunnostukset on suositeltavaa suorittaa ennen varsinaista rakentamista. Luonnonsuojelu Kaava-alueen ulkopuolella Tourujoen toisella puolella alueelta etelään päin on luonnonsuojelualue jyrkässä rinteessä. Alueella kasvaa huomattavan runsas kasvilajisto ja myös linnusto on monipuo-linen. Luonnonsuojelualueella tapahtui keväällä 2009 jyrkän maapenkereen sortuma, joka on kor-jattu keväällä 2011. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Asemakaavan muutosalueella ei asu ketään. Kankaan alueelle ovat valmistuneet ensimmäiset kaksi asuinkerrostaloa alkuvuodesta 2017. Asukkaita on lisäksi Kankaankadun varrella vanhoissa suojelluissa puutaloissa hautausmaan pohjoispuolella sekä uusissa kerrostaloissa. Lohikoskentien suuntaan on lisäksi kerros- ja rivitaloasutusta ja samoin Vapaaherrantien varrella alueelta pohjoi-seen päin.

Kankaan alueella on vuoden 2017 loppupuolella käynnissä seitsemän työmaata. Tultaessa alueel-le Rusokinkadun suunnasta näkymää hallitsee opiskelija-asuntotornin rakennustyömaa yhdessä viereisen P1-talo:n harjakorkeudessa olevan rakennuksen kanssa.

Kuva alueesta elokuussa 2017.



Rakennetuttua lähiympäristöä hallitsee vanhan jo puretun voimalaitoksen punatiilinen piippu sekä uudemman paperikone 4:n vaalean harmaat betonin ja sinisen pellin väriset teollisuus- ja varasto-hallit, joista osa on jo purettu. Aluetta halkovat vielä käytöstä poistetut voimalinjat itä-länsisuunnassa. Ympäristöstä näkyvät hyvin Taulumäen kirkko sekä rivitaloasutus Tourujoen ja Vapaaherrantien välissä ja joen korkealla töyräällä oleva vanha konttorirakennus ns. Valkoinen talo. Kulttuurihistori-allisesti arvokkaita rakennuksia ovat Valkoisen talon lisäksi tehtaan porttirakennus ja muuntamo Tourujoen toisella puolella sekä vesivoimalaitos. Suojellut rakennukset muodostavat maakunnalli-sesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön yhdessä vanhan paperitehtaan ja sen ympäristön kanssa. Sr-kohdemerkinnällä on osoitettu Kankaan osayleiskaavassa myös kokonaisuuteen kuulu-vat vesivoimalaitos uomineen ja patorakenteineen.

Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueen lähiympäristön yhdyskuntarakenne on monimuotoista vaihtuen tiiviistä rivitalora-kenteesta tiiviiseen kerrostalorakenteeseen ja kaupallisiin alueisiin.

Kaupunkikuva Kaupunkikuvassa maljamaisen laakson pohjalla olevasta vanhasta paperitehtaasta näkyy vain pieniä osia, kun aluetta lähestytään Vapaaherran suunnasta. Maisemaa ja kaupunkikuvaa hallitsee voimalinja sekä uuden paperitehtaan vaaleanharmaat betoniset julkisivut sinisine peltisine koroste-osineen. Tehtaan takaa näkyy myös rakenteilla olevien korkeimpien rakennusten ja jo valmistunei-den kerrostalojen harjoja.

Vanha paperitehdas katsottuna joen ylittävän sillan jälkeiseltä Kankaankadun kääntöpaikalta 2016

Palvelut Suunnittelualueella ei ole muita palveluja kuin väliaikainen konttiravintola oppilaitoksia varten ja kuntosali. Suunnittelualue tukeutuu pääasiassa Jyväskylän keskusta-alueen palveluihin.



Työpaikat ja elinkeinotoiminta Tehdastoiminnan loputtua alueella on tiloja vuokrattu tilapäisesti yrityksille pääosin uuden paperi-tehtaan puolelta, jossa työpaikkamäärä on ollut n. 80. Paperitehtaan toimiessa työpaikkamäärä oli n. 1100 henkilöä. Vuoden 2016 alussa vanhan paperitehtaan siipirakennuksessa aloittaneilla oppi-laitoksilla on yhteensä n. 50 työpaikkaa.

Virkistys Suunnittelualueeseen ei kuulu virkistysalueita.

Liikenne Ajoneuvoliikenne

Ajoneuvoliikenteelle on sujuva yhteys valtateitä pitkin saavuttaessa Kankaan alueelle sitten eteläs-tä tai pohjoisesta. Ajoyhteys asemakaavan muutosalueelle on Vapaaherrantien ja Kympinkadun kautta sekä jatkossa myös Rusokinkadun - Paperitehtaankadun kautta, kun työmaaliikenne tätä kautta loppuu. Kankaankadulta on huoltoajoyhteys, jota tosin käytetään yleisesti myös läpiajoon Vapaaherrantieltä Taulumäelle vastoin liikennemerkkejä. Tehdasalue on ollut aidattuna ja kaikki ajoneuvoliikenne tehdasalueelle on tapahtunut Kympinkadun kautta porttirakennuksen ohi. Teh-taan toiminnan aikaan suuri osa raaka-aine ja tuotekuljetuksista on hoidettu kumipyöräliikenteellä. Osalle työntekijöistä on ollut lisäksi käytössä pysäköintialue, jolle ajo on tapahtunut suoraan Va-paaherrantieltä.

Raideliikenne

Tehdasalueelle johtaa teollisuusraide uuden paperitehtaan itäpuolitse. Rautatietä on käytetty vii-meaikoina Äänekosken Metsä Fibren sellutehtaan Kankaalla tapahtuneen väliaikaisen varastoinnin vuoksi. Muuten rautatietä ei ole käytetty enää kuin satunnaisesti. Teollisuusraide tullaan kokonai-suudessaan poistamaan viimeistään, kun Kankaan uusi eritasoristeys toteutetaan.

Joukkoliikenne

Joukkoliikennereitit kulkevat alueen pohjois- ja eteläpuolitse Lohikoskentietä ja Tourulantietä pitkin.

Matkaa lähimmille pysäkeille on n. 350 m Kankaankadun ja Niskakujan kautta.

Kevyt liikenne

Kevyen liikenteen reitit keskustaan kulkevat Kankaankadun kautta Puistokadulle tai Vapaaherran-tietä Tourulaan.

Rakennettu kulttuuriympäristö Kankaan tehtaan alue on maakuntakaavassa vaalimisen arvoinen maakunnallisesti, teollisuushis-toriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas teollisuusympäristö Jyväskylän Tou-rujokivarressa. Varsinaisessa tehdaskompleksissa kulttuurihistoriallisesti merkittävimpiä ovat punatiiliset paperi-tehtaan ja puuhiomon rakennukset ja niihin liittyvät oheisrakennukset Tourujoen puoleisella sivus-talla. Nykyinen keskusvarasto vuosilta 1892-1897 ja puutyöpaja kertovat parhaiten ajasta, jolloin tehdas oli riippuvainen sen sivuitse virtaavasta vedestä. Keskusvarasto viereisine ja alapuolisine tiloineen ovat tehtaan vanhinta osaa ja säilyttänyt hyvin alkuperäiset ominaispiirteensä. Punatiilisen tehdas-kiinteistön sisällä on rakenteita 1890-luvulta ja tiettävästi jopa 1870-luvulta. Vuosina 1923-1951 toteutetut läntisimmät puna-tiiliset tehdasosat muodostavat edelleen hyvin säilyneen, rikas-piirteisen länsijulkisivun, jonka yhtenäisen ilmeen taustalla on arkkitehti Wäinö Palmqvistin vaiku-tus. Klassistiset ja tyylitellyt detaljit toistuvat eritoten ikkunamuodoissa. Tähän kokonaisuuteen kuu-luu lisäksi vuosina 1921 ja 1951 rakennettu entinen pergamenttiosasto.



Tehtaan vanhinta osaa 1970-luvun tehdasosastoa sivuaa paperitehdas vuodelta 1897 paperikonesaleineen. Tämä teh-dasosa on saanut nykyisen muotonsa ja laajuutensa useiden rakennusvaiheiden tuloksensa. Myös vuoden 1997 tulipalo on aiheuttanut muutoksia. Tehdasosalla on olennaista rakennushistorialista ja teollisuushistoriallista merkitystä. Tehdasrungosta ulkonevien rakennusosiin liittyy teollisuus-historiallisesti mielenkiintoista käyttöhistoriaa tai ne ovat jäänteitä vanhemmasta 1800-luvun vai-heen rakennusosasta uudistuneessa julkisivussa. Tällainen vaalimisen arvoinen rakennusosa on esimerkiksi teknisen osaston vuonna 1920 rakennettu yksikerroksinen siipiosa tai kone- ja massa-osaston julkisivu pajan puolella. Rakennushistoriallisesti arvokkaat eri-ikäiset rakennuskerrostumat lisäävät teollisuusympäristöjen ajallisesti kerroksellista ilmettä. Erityisesti Kankaan tehtaan omi-naispiirteisiin kuuluu monikerroksinen rakennustapa ja tuotantorakentamisen historia, joka näkyy 100 vuoden aikana samalla paikalla toimineen ja laajentuneen tehtaan rakennusten ulkoasussa. Tehtaan vesirakenteet 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Tourukosken vesivoimaa ohjattiin Kankaan paperitehtaan turbiinien pyörittämiseen puuruuhilla ja puuputkilla. Vanhaan tehtaaseen liittyi aluksi 60-metrinen vesiränni ja maakanava. Eli Lahomyllyn yläpuolella sijaitsevalta kanavalta joen vesi johdettiin suo-raan tehtaaseen. Tämä linjaus on vanhojen karttojen mukaan (1905) lähestulkoon sama kuin ny-kyisen betoniuoman. Tehtaan eteläpuolella on vielä nähtävissä vanhoja kanavarakenteita, joita kunnostetaan parhail-laan.


Kivettyjä vanhoja kanavarakenteita Sittemmin tehtaan itäpuolinen joenmutka jäi toiminnan kannalta tarpeettomaksi, kun prosessivettä ryhdyttiin johtamaan lähialueen kaivoista. 1940-luvulla joenuoma täytettiin ja osa siitä jäi VPT:n laajennusosan alle. Vettä johdettiin pergamenttitehtaan ja puuhiomon turbiineille aina vuoteen 1966 saakka, eli kivetyn uoman alkuosa (VPT:n ja voimalaitoksen välinen osa) oli käytössä siihen saakka. Kaikkiaan kokonaisuus on ainoa Jyväskylän kaupunkialueella säilynyt teollinen pienvesistömaise-ma. Tourujoen ja Lohikosken tarjoama vesivoima oli syy tehtaan rakentamiselle. Vesivoimalaitos rakenteineen on keskeinen osa alueen historiallista paperiteollisuusmaisemaa. Kankaan tehdas-alueen vesistörakenteista ja niiden arvoista on Keski-Suomen museo todennut erillisessä selvityk-sessä (2011 ): "Voimalaitos ja siihen liittyvät vesirakenteet avokanavia ja siltoja myöten muodosta-vat keskeisen osan Kankaan historiallista maisemaa ja ovat näin 1.1uokan kohteita."

Patorakenteita

Vesivoimalaitos

Pato- ja siihen liittyvät kanavarakenteet eivät sijaitse tällä asemakaavan muutosalueella.



Tekninen huolto ja erityistoiminnat Suunnittelualue on kytketty kunnallisteknisiin verkostoihin uuden paperitehtaan kautta. Vesijohto- ja viemärilinjat Vapaaherrantien ja Ailakinkadun varressa. Uudet vesi- ja viemäri sekä kaukolämpö-linjat on rakennettu Kankaan kadun suunnasta sekä Rusokinkadun suunnasta alueelle.

Tehdas on ottanut raakavettä Pupuhuhdan pohjavesialueelta sekä Palokkajärvestä pintavettä. Pa-lokkajärven vedenoton putki sijaitsee Tourujoen pohjalla. Tehdasalueella omassa jätevedenpuhdis-tamossa puhdistetut vedet on johdettu purkukanaalia pitkin Tourujokeen. Alueella on useita öl-jynerottimia ja öljynerotuskaivoja.

Alueelle tulee 110 kV:n voimalinja idästä vanhan ja uuden paperitehtaan väliselle muuntamokentäl-le. Linja on jännitteetön tällä hetkellä ja tullaan purkamaan. Tehdasalueen ulkopuolella sijaitsee vanha muuntamoasema, jonka uutta käyttöä mietitään.

Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Vanhan paperitehtaan kohta on hyvin suojassa liikennemelulta laakson pohjalla.

Maaperän pilaantuneisuus ja rakenteiden kunto

Vanhan paperitehtaan ja sen osien kuntoa on tutkittu moneen eri otteeseen jo ennen osayleiskaa-vavaiheetta ja jatkuvasti tarkentuvilla tutkimuksilla asemakaavavaiheeseen tultaessa. Rakennuk-sen suuresta koosta (n. 36 000 k-m2) ja kerroksellisesta useiden vuosikymmenten aikana tapahtu-neen vaiheittaisen rakentamisen tuloksena syntyneestä rakennuskompleksista on hyvin vaikea ja kallista tehdä tarkkoja analyysejä joka kohdasta ja kerroksesta. Lisäksi, kun rakennuksesta suurin osa on ollut pääosin käyttämättä lähes 8 vuotta, kunnon heikkenemistä tapahtuu jatkuvasti lisää. Alueelta on tehty Kankaan paperitehtaan maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuusselvitys Ram-boll/Harri Görman 2010. ”Kohteessa on havaittu ylempien ohjearvojen ylityksiä, jotka edellyttävät maaperän kunnostamista. Alueella ei ole kuitenkaan havaittu merkittäviä pitoisuuksia helposti kul-keutuvia yhdisteitä, jonka johdosta kunnostuksilla ei ole välitöntä kiirettä. Tätä tukee pohjavesiput-kista tehdyt havainnot. Havaittujen pilaantumien kunnostustarve ja tavoitepitoisuudet voidaan tar-vittaessa arvioida ns. kohdekohtaisella riskinarvioinnilla. Mikäli alueen maankäyttö muuttuu, tulee arviointi suorittaa uudestaan. Lisäksi on huomioitava, että kynnysarvopitoisuudet ylittävillä maa-aineksilla voi olla käyttörajoituksia, vaikka pitoisuudet eivät edellyttäisi alueen puhdistamista. Alemmat ohjearvot ylittävät maa-ainekset luokitellaan pilaantuneiksi ja kaivettuna ne ovat jätettä, joka on toimitettava asianmukaiseen käsittelylaitokseen. Pohjavesinäytteissä ei ole todettu erityi-sen merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia, eikä pohjavedellä ole siten kunnostustarvetta. Pilaantunei-den maiden kunnostaminen parantaa pohjaveden laatua pitkällä aikavälillä. Kankaan paperiteh-taan pilaantuneeksi tunnistetut maa-alueet on esitetty liitteenä olevissa tutkimuspiirroksessa Y1 ja Y2.” Tätä asemakaavan muutosaluetta koskee seuraava kohta: • VPT-rakennuksen korjaamotilojen alapuolella on metalleilla pilaantunutta maata vähintään 200 m3. Pilaantuneen täyttömaan laajuutta ei ole kuitenkaan tehdyillä tutkimuksilla voitu rajata. Mikäli pilaantuneisuus ulottuu koko korjaamon alapuoliseen maakerrokseen, voi pilaantu-nutta maa-ainesta olla alueella jopa 1000 m3. Siraten tekemässä ’Pistokoeluontoinen rakenneselvitys ja haitta-ainestutkimus Kangas, PK2 15.5.2011’ raportin johtopäätöksissä on todettu seuraavasti:” Tutkimuksessa ja aiemmissa tutki-muksissa saatuja haitta-ainetietoja ja rakenteiden rakennetietoja tulee tarkastella rakennuksen käyttötarkoitusta ja peruskorjausta suunniteltaessa. 3. kerroksen lattian betoninäytteissä havaittu-jen öljyhiilivetyjen esiintyminen vaikuttaa erityisesti saneeraustöihin. Yleisesti öljyhiilivetyjen pitoi-



suusraja-arvon 2500 mg/kg ylittävät jätteet tulee toimittaa kaatopaikalle öljyisenä materiaalina. Toimistotyyppisiä tai sen tasoisia tiloja suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota öljy-yhdisteitä sisältäviin lattioihin. Muun muassa lattiapintoja pinnoitettaessa tulee huomioida mahdolli-set sisäilmaan muodostuvat epäpuhtaudet. Kellarikerroksen pilareissa ja välipohjassa havaittujen öljyesiintymien vuoksi tilat on syytä eristää muista tiloista. Kellaritilojen läheisyydessä olevien tilojen käyttötarkoituksen mukaan tulee tehdä kellaritilojen tarvittavat saneeraukset. PK2-hallin kellarissa havaitussa vedessä on öljyjäämiä. Ve-den pääsy rakenteisiin johtuu todennäköisimmin ulkopuolisista salaojien puuttumisesta tai puutteel-lisesta toiminnasta. Veden tulon estämiseksi tulee rakennuksen ulkopuolelta avata rakenteita asian tutkimiseksi. Rakennuksessa on havaittavissa paikka paikoin eriasteisia kosteudesta johtuvia vaurioita. Mikrobi-näytteiden perusteella vauriokohdilla on haitallista mikrobikasvua, mikä on luonnollista pitkään kas-tuneina oleville rakenteille. Rakennuksessa havaittuja vaurioita on syytä tarkastella erikseen tehtä-villä kuntotutkimuksilla ennen peruskorjaukseen ryhtymistä.”

Kuva vanha paperitehdas eteläosan pääty v.2013 Kankaan aukiolle päin. Kuvassa vielä rakennuksen sei-nään kiinnitettyinä höyryputket ja etupuolen pienet jo puretut laajennusosat



Kuvat: Vanha paperitehdas eteläosan pääty v.2013 yksityiskohta, jossa vaurioita näkyy. Yläkuvassa vielä rakennuksen seinään kiinnitettyinä höyryputket, joiden poistaminen paljasti lisää vaurioita seinässä (alaku-va).



Kuva:Pääty Kankaanaukion suunnasta 2017

Kuva:Vanha paperitehdas eteläosan pääty v.2017 Pergamenttitorin suuntaan Materiaalinäytteet 23.6.2016 Kangas, vanha paperitehdas, eteläpää/Sirate Sirate on tutkinut rakennuksen eteläpään mikrobinäytteitä v. 2016. ” Mikrobimateriaalinäytteitä otettiin yhteensä 9 kpl. Yhtä lukuunottamatta kaikissa esiintyi kosteus-vaurioindikaattorina pidettyjä mikrobilajeja. Kuudessa näytteessä esiintyi aktinobakteereja, eli sä-desientä. Neljässä näytteessä mikrobipitoisuudet olivat kuitenkin niin pieniä, että laboratorion tul-kintana on ”ei viitettä vauriosta. Pahiten mikrobivaurioituneita olivat 1. ja 2. kerroksen ulkoseinät.



Rakennus on nyt ollut useamman vuoden käyttämättömänä, mikä on huomioitava tulosten tulkin-nassa. Näytteet on otettu huhtikuussa, jolloin rakennus ei ole vielä lämmennyt talven jäljiltä. Läm-pötilan ja ilmankosteuden nousun myötä myös mikrobitoiminta rakenteissa lisääntyy. Myös raken-nusta käyttöönotettaessa olosuhteet muuttuvat lämpimämmiksi ja mahdollisesti kosteammiksi, minkä vuoksi rakenteissa olevat mikrobit voivat aktivoitua. Rakenteiden täydellinen puhdistaminen on vaikeaa mm. tiilisaumojen huokoisuuden vuoksi. Mikrobivauriot voivat yltää syvälle rakenteisiin. Otetuissa haitta-ainenäytteissä ei havaittu laboratoriotutkimuksissa asbestia ja PAH-yhdisteitä. Otettujen haitta-ainenäytteiden perusteella ei kuitenkaan voida sulkea pois niiden esiintymistä muualla rakenteissa. Jatkotoimenpiteiden yhteydessä on tehtävä varsinainen haitta-ainekartoitus. Otetussa ikkunan tilkenäytteessä oli ”ratapölkyn” hajua, mitä yleisesti pidetään PAH-yhdisteisiin viittaavana. Vanhat apukarmeina toimivat ikkunakarmit tilkkeineen on suositeltavaa poistaa havaitun hajun vuoksi. Tilkkeiden hajun syynä voi olla sellaisia yhdisteitä, joita ei PAH-analyysissä saada esille.” ”Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Rakennuksen ulkoseinissä on laajalti mikrobivaurioita, joiden korjaaminen ilman laajoja purkutöitä on vaikeaa. Vanhojen ikkunakarmien tilkkeenä käytetyssä pellavariveessä havaittiin ”ratapölkyn hajua”, minkä vuoksi tilkkeet ja ympäröivät rakenteet on poistettava riittävältä laajuudelta. Rakenteeseen jätetty-nä ne voivat aiheuttaa haittaa sisäilmaan. Ensisijaisesti kaikki vaurioituneet materiaalit tulisi poistaa. Raportin mukaisten kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella kaikista korjaustoimenpiteistä tulee tehdä erillinen korjaussuunnitelma yksityiskohtaisine detaljeineen kosteus- ja mikrobivaurioihin ja haitta-aineisiin perehtyneellä suunnittelijalla. Ennen korjaus- tai purkutöitä on tehtävä kattava hait-ta-ainekartoitus.” Vuonna 2017 on tehty lisätutkimuksia: Jyväskylän kaupunki; Vanha Paperitehdas, Eteläpään lisätutkimukset / Ramboll. Raportti on tehty eteläpäädyn lattiarakenteiden alapuolisen maaperän pilaantuneisuustutkimukses-ta.: ”Nykytilanteessa kohteessa ei ole pilaantuneisuuden arvioinnin mukaan välitöntä kunnostustarvet-ta. Maaperä luokitellaan pilaantuneeksi ohjearvovertailun perusteella, mutta altistujia maaperän haitta-aineille ei nykytilanteessa todettu. Koska kohteen suunniteltu tuleva käyttö on herkkää (päiväkoti, hoivakoti) ja tutkitulla alueella ha-vaittiin VNa 214/2007 mukaisten ylempien ohjearvojen ja paikoin vaarallisen jätteen raja-arvojen ylityksiä, haitta-aineita sisältävä maaperä suositellaan kunnostettavan massanvaihdolla kohteen mahdollisen purkamisen tai korjausrakentamisen yhteydessä. On mahdollista, ettei kaikkea pilaan-tunutta maa-ainesta saada poistettua vaarantamatta rakenteiden perustuksia. Kohteeseen mahdol-lisesti jääville haitta-aineiden pitoisuuksille tulee laatia tarkennettu riskinarviointi. Tämä lausunto koskee vain lattiarakenteiden alapuolisia maa-aineksia. Mikäli alueelle jätetään nykyisiä lattia-, seinä- tai muita rakenteita, niiden osalta haitta-ainetarkastelu tulee tehdä erikseen.” Lisäksi on teetetty purkutöistä Rambollilla arviolausunto: Kangas, VPT eteläpää, Purkulaajuuslausunto, 20.03.2017. Siinä on tutkittu rakenteiden kuntoa ja purettavia osuuksia. Raportissa todetaan:” Olevien tasojen korkeusasemat ovat paperitehtaan toiminnan tarpeiden mukaisia ja vaihtelevat purettavaksi esite-tyllä alueella. Erilaiset kerroskorkeudet estävät alueiden kunnollisen hyödyntämisen. Yksittäisten, korkeusasemaltaan poikkeavien, tasojen purkaminen ja mahdollinen uudelleenraken-taminen johtaisi todennäköisesti rakennuksen stabiliteetin kannalta ongelmallisiin tilanteisiin.



Tehdaskokonaisuus on rakentunut useiden vuosikymmenten aikana laajentuen eri suuntiin. Purku-rajansovittaminen liikuntasaumoihin takaa jäljelle jäävien rakennusosien turvallisuuden. Muualle kuin liikuntasaumoihin tehtäviä purkurajauksia tulee mitä suurimmassa määrin pyrkiä välttämään. Vuoden 1948 osan osittainen purku saattaa aiheuttaa jäljelle jäävän osan rakenteiden kantokyvyn voimakkaan alenemisen. Pilaantuneen maan poistaminen rakennuksen perustusten alta aiheuttaa riskin rakennuksen vauri-oitumiselle. Pahimmassa tapauksessa on vaara rakennuksen sortumiselle. Vaurioiden ehkäisy johtaa todennäköisesti suuriin, tuennasta johtuviin, kustannuksiin. Sähkötilojen alla vapaasti kulke-van veden aiheuttama korroosio kantavissa rakenteissa heikentää pilareiden ja palkkien kantoky-kyä. Raportin toimenpide-ehdotukset: ”Julkisivujen korjaus Julkisivujen, niiltä osin kuin ne eivät sijaitse alueilla, jotka voidaan kokonaan poistaa, korjaustoi-menpiteenä tulee kysymykseen koko julkisivun uudelleen rakentaminen, jolloin poistetaan toisaalta mikrobikasvustojen mahdolliset terveyshaitat sekä toisaalta ulkopinnan rapautumisen seurauksena tapahtuvan pintarakenteen putoilu. Runko Rakennuksen runko ei erittäin monin paikoin sovellu luontevasti muuhun käyttöön. Tasojen korke-userojen tasaus johtaa paksuihin valuihin, esim. 2. krs korkeuserot enimmillään 150 mm/1900 mm. Rakennusten osittainen purkaminen muualta kuin luontaisista rakennusten rajakohdista saattaa johtaa sekä purkamisen aikana että lopullisen rakentamisen yhteydessä mittaviin tuentoimiin jatku-vien rakenteiden toimintamallin muuttuessa myös sortumisvaaraan. Purkualueen rajauksessa tulee noudattaa olevia eri rakennusvaiheiden rajoja. Rakennusten terveellisyys Haitta-aineselvityksissä esiin tulleiden epäpuhtauksien poisto ja tilojen tekeminen terveellisiksi toi-minta- ja oleskelutiloiksi vaatii runsaasti puhdistustyötä sekä rakenteiden purkua. Mikrobikasvusto-ja on löytynyt niin julkisivuista kuin tasojen alaja yläpinnoista. Mahdollisesti jäljelle jäävät haitta-aineet voivat aiheuttaa käyttäjille terveyshaittaa. Niiltä osin kuin rakennusta ei pureta, on tehtävä laaja-alainen AHA-tutkimus, minkä avulla selvitetään koko jäljelle jäävän rakennusmassan mahdol-liset terveydelle vaaralliset aineet. Rakennuksen alla vapaana virtaava vesi on ohjattava suljetussa järjestelmässä tai virta on siirret-tävä rakennuksen ulkopuolelle kosteushaittojen ehkäisemiseksi. Loppupäätelmä Esitetty purkualue noudattaa luonnollisia purkurajoja sekä auttaa poistamaan pilaantuneita maita ja rakenteita. On suositeltavaa tehdä purku esitetyssä laajuudessa.” Lisäksi on teetetty Rambollilla edelleen tarkentava lausunto: Kangas, VPT eteläpää, Lausunto kellarin rakenteista, 24.08.2017. Lausunnon toimenpide-ehdotuksissa on todettu seuraavasti: ”Kanaalitilan rakenteet liitepiirustuksissa L 22142 ja R-60736 rasteroidulla alueella puretaan ja alueelta poistetaan kaikki rakennusjäte, entiseen prosessiin liittyvät putkistot ja laitteet sekä lattia- ja maarakenteet. Tätä ei voida tehdä ilman että yläpuoliset rakenteet puretaan. Rakennusten terveellisyys Kanaalialueella tehdään haitta-aineselvityksiä joiden perusteella määritetään esiintyvä epäpuh-tauksienmäärä tarkemmin sekä poiston laajuus. Tilojen tekeminen terveellisiksi toiminta- ja oleske-lutiloiksivaatii runsaasti puhdistustyötä sekä rakenteiden purkua. Mahdollisesti jäljelle jäävät haitta-aineet vaarantavat rakennuksen terveellisyyden ja turvallisuuden.



Niiltä osin kuin rakennusta ei pureta, on tehtävä laaja-alainen Asbesti- ja haitta-ainetutkimus, min-kä avulla selvitetään koko jäljelle jäävän rakennusmassan mahdolliset terveydelle haitalliset aineet. Rakennuksen alla vapaana virtaava vesi on ohjattava suljetussa järjestelmässä tai virta on siirret-tävä rakennuksen ulkopuolelle kosteushaittojen ehkäisemiseksi. Uudisrakennusten ja jäljelle jää-vänrakennusmassan väliin ulkotilaan on hyvä tehdä huollettavissa oleva umpijärjestelmä jonka avulla voidaan taata vanhan kuivatusjärjestelmän toimivuus. Loppupäätelmä Esitetty purkualue noudattaa luonnollisia purkurajoja sekä auttaa poistamaan pilaantuneita maita ja rakenteita. On suositeltavaa purkaa kanaalitilaa esitetyssä laajuudessa. Uudisrakentamisen ja säi-lytettävien rakennusten väliin tulisi jättää selkeä ”kuivatusväli”, toisin sanoen rakennuksia ei pidä rakentaa täysin kiinni toisiinsa.” 2.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on Kiinteistö Oy Jyväskylän Kankaan VPT:n ja Kiinteistö Oy Kankaan VPT:n siipi omistuksessa.



2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alu-eidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueiden-käyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009.

Asemakaavan muutoksen kannalta huomioon otettavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tavoitteita ovat: • Toimiva aluerakenne • Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu • Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat • Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto • Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maakuntakaava Maakuntakaavatilanne Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäris-töministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena.

Ote ympäristöministeriön vahvistamasta maakuntakaavasta. Tourulan alueella on maakuntakaavassa merkintä Kankaan paperitehtaan kohdalla merkintä T/kem: Teollisuus- ja varastoalue, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Tältä osin maakunta kaava on vanhentunut. Alueen sivuitse kulkee moottoritieksi merkitty tie. Ohjeellisena on varattu Kankaan paperitehdas-Keljo 110 kV:n voimalinja. Kankaan tehtaan alue on maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Tou-rujoen laakso on merkitty luonnonsuojelualueeksi SL.



Keski-Suomen neljäs vaihemaakuntakaava on saanut ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen 24.9.2014. Neljäs vaihekaava koskee vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumista ja siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta, virkistys- ja matkailualueita sekä puolustusvoimien melu- ja suoja-alueita. Vaihekaavan vahvistuspäätöksestä ei ole valitettu, joten se on tullut voimaan 25.10.2014. Neljäs vaihekaava täydentää 14.4.2009 vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa.

Ote 4. vaihekaavasta

4. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta C, jossa vähittäiskau-pan suuryksikköä koskien on seuraava lisämääräys: Alueelle saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, ei enimmäisker-rosalaa.



Alue kuuluu myös kaupallisen vyöhykkeen sisälle (km-2), jota koskee suunnittelumääräys: Vyö-hykkeen alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 10 000 k-m2. Maakuntakaavan tarkistus käynnistetty v.2015 ja tavoitteena on hyväksyä se vielä tänä vuonna. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkis-tettu maakuntakaava. Yleiskaava

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi 4.11.2013 Kankaan osayleiskaavan. Päätöksestä valitet-tiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen 2.9.2014. Osayleiskaava on tullut voimaan kokonaisuudessaan 17.10.2014.



Asemakaavan muutosalue on voimassa olevassa Kankaan osayleiskaavassa C-1 aluetta: Keskustatoimintojen alue. Alueelle voi asemakaavassa osoittaa MRL 71a§ mukaisen vähittäiskaupan suuryksikön, joka ei kuitenkaan voi olla seudullisesti merkittävä. Yksikön merkitystä arvioitaessa tulee ottaa huomioon kulloinkin voimassa olevan maakuntakaavan määräykset. Suunnittelumääräys: - Asemakaavoituksessa tulee turvata alueen kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen toteutus sekä maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön kokonaisuuden säilyminen. - Suunnitteluratkaisujen tulee edistää kaupunkiympäristön monimuotoisuutta sekä hulevesien luonnonmukaista hallintaa. - Jatkosuunnittelussa on alueen kautta osoitettava tulvareitti. Koko kaupunkia koskeva uusi yleiskaava on hyväksytty 10.11.2014.

Kankaan osayleiskaava



Voimassa oleva asemakaava Alueen asemakaava on hyväksytty 21.03.2016. Siinä korttelin 11 tontti 21 on keskustatoimintojen korttelialuetta. Rakennusoikeutta on 36000 k-m2. Asemakaavassa on vanhan paperitehtaan ar-vokkaimmat osat merkitty suojeltaviksi sr-4 ja sr-5 merkinnöillä sekä myös viereiset kanavaraken-teet ovat sr-3 merkinnällä.

Ote ajantasa-asemakaavasta.



Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestyksen muutoksen 12.12.2016 (100 §). Rakennusjärjestyksen muutos tuli voimaan 1.1.2017.

Tonttijako- ja rekisteri Asemakaavan muutos koskee tonttia 14-11-22.

Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu 2017.

Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa.

Selviykset Asemakaavan muutos pohjautuu Kankaan osayleiskaavatyön yhteydessä tehtyihin selvityksiin ja kaavarunkoon.

Tärkeimmät tätä osayleiskaavan tätä kaava-aluetta koskevat selvitykset ovat, ja löytyvät netistä oheisesta linkistä:

http://www2.jkl.fi/kaavakartat/Kankaan_osayleiskaava/Kankaan_osayleiskaavan_selvitykset.pdf

Kaavarunko 5.10.2012; Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy Rantaväylän ja Kankaan alueen liikennejärjestelyt, Jyväskylä ; Ramboll 2011 Kankaan paperitehdas, Rakennusinventointiraportti; Keski-Suomen museo, Saija Silen,

2011 Kankaan maisema- ja viheralueselvitys; Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut,

kaavoitus 2011; Kalle Räinä, Mervi Vallinkoski Kankaan alueen kaupalliset kehittämisedellytykset; FCG, 2011 Kankaan alue rakennettavuusselvitys, Ramboll 2011 Timo Raitanen Rakenneselvitykset ja haitta-ainetutkimus, Kangas, PK, Vanhempi osa 15.5.2011; Sirate Tourujoen ennallistamisen esiselvitys. VSU arkkitehtuuri- ja viheraluesuunnittelu Oy.

23.5.2011. Rantaväylä ja Kankaan alue, Meluselvitys ; Ramboll 2011 Kankaan osayleiskaava, Jyväskylä; meluselvitys; Ramboll 2012 Kankaan alueen stabiliteettilaskelmat ja laskentaparametrien määritys; Samuli Tikkanen

2012 YIT/Kankaan alue Rakennettavuusselvitys; Ramboll OY 2012 Kankaan ja Seppälän alueiden liikennetarkastelu; Strafica Oy 14.08.2012 Kankaan ja Seppälän ennustemuistio; Strafica 26.09.2012 Kankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset. Kooste yleiskaavaa varten tehdyistä selvi-

tyksistä. 21.03.2013. Jyväskylän kaupunki, kaavoitus; sisältää seuraavat selvitykset: o Saukkoselvitys. Tourujoki, Jyväskylä. Risto Sulkava. Maaliskuu 2011. o Tourujoen kalasto- ja pohjaeläinselvitys vuonna 2011. Jyväskylän yliopisto, Ympä-

ristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 57/2012. Heikki Alaja & Kimmo T. Tolonen. o Tourujoen ja Kankaan kasviselvitys, Timo Kypärä 2012 o Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011; Timo Pylvänäinen o Jyväskylän Kankaan alueen lepakkokartoitus 2011-2012 sekä piilotutkimusten tu-

lokset; Tutkimus- ja suunnittelutoimisto Habitaatti, Mikko Erkinaho 8.10.2012

Kankaan pysäköintiselvitys loppuraportti 30.6.2012; Sito Kangas, Tourujoki. Uoman palauttamisen vaihtoehdot ja arviointi. Jyväskylän kaupunki,

kaupunkirakennepalvelut. 2013; Mervi Vallinkoski.

http://www2.jkl.fi/kaavakartat/Kankaan_osayleiskaava/Kankaan_osayleiskaavan_selvitykset.pdf



Lisäksi Keski-Suomen museo on tehnyt vanhan paperitehtaan rakennusten ja rakennusosien kult-tuurihistoriallista arvoa täydentävän selvityksen:

- Kangas; selvitys; Vanhan paperitehtaan säilytettävät julkisivut ja vaalittavat rakenteet; Amanuenssi Saija Silen 29.11.2013

- Kohdetta koskevia muita selvityksiä: Materiaalinäytteet 23.6.2016 Kangas, vanha paperitehdas, eteläpää/Sirate

VPT:n eteläpään lattiarakenteiden alapuolisen maaperän pilaantuneisuustutkimus:

Jyväskylän kaupunki; Vanha Paperitehdas, Eteläpään lisätutkimukset / Ramboll. 23.02.2017

VPT:n eteläpään purkulaajuus mahdollisuudet ja rakenteiden kunto: Kangas, VPT eteläpää, Purkulaajuuslausunto / Ramboll 20.03.2017

VPT eteläpää, Lausunto kellarin rakenteista, Ramboll 24.08.2017

VPT- Jyväskylän Kangas

Tehtaan eteläpään toiminnalliset ratkaisut, Arkkitehtikonttori Petri Pussinen Oy

3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty Kiinteistö Oy Jyväskylän Kankaan VPT:n hakemuksesta. Tavoitteena on asemakaavan muutoksella mahdollistaa vanhan paperitehtaan eteläosaan puretta-vien osien tilalle uudisrakentaminen. Kokonaisuudessaan vanhan paperitehtaan vaiheittain tapah-tuvan käyttöönoton uusiin tarkoituksiin on sen kehittäminen koko Kankaan aluetta palvelevaksi elämykselliseksi, monipuoliseksi sykkiväksi sydämeksi, jossa palvelut, työpaikat ja asuminen koh-taavat.

Kuva Havainnekuvaluonnos Pergamenttitorilta



3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62§). Tässä asemakaavan laajennuksessa ja muutoksessa osallisia ovat:

Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat. Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Keski-Suomen museo Keski-Suomen Pelastuslaitos Jyväskylän Alakaupungin asukasyhdistys ry

Kankaan asukasyhdistys ry

3.2.2 Vireilletulo Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu tiedotuslehdessä 17.5.2017.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla ja palvelupiste Hannikaisessa.

3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavas-ta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa.

Kaavaluonnoksen valmistelu Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Kaavoittaja laatii osal-listumis- ja arviointisuunnitelman (OAS).

Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu tiedotuslehdessä 17.5.2017 sekä kaavoituk-sen www-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti.

Luonnosvaihe Asemakaavan muutosluonnos pidetään nähtävillä MRA 30 §:n mukaisesti 20.6.-11.8.2017 välisen ajan, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta.

Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa 20.6.2017 sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Osal-lisille ja viranomaisille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullises-ti kaavoittajalle.



Ehdotusvaihe Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunki-rakennelautakunta asettaa MRL 65 §:n mukaisesti nähtäville 30 päiväksi.

Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidettiin nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa xx Kaavaehdotuk-sesta annetut mielipiteet (muistutukset) tuli osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon ([email protected]). Kunnan perusteltu kannanotto muistu-tuksista toimitettaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksis-ta tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen.

Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana saatava palaute (lausunnot ja muistutukset) esitellään kaa-vaselostuksen kappaleessa 3.5 ”Asemakaavasta saatu palaute ja sen huomioon ottaminen”. Ko-konaisuudessaan saatu palaute ja vastineet kootaan erilliseen kaavaselostuksen liitteeseen 6.

Hyväksymisvaihe Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen..

Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kau-punginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 §).

3.2.4 Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulee järjestää. (MRL 66 § 2 mom.) Keski-Suomen museon kanssa on neuvoteltu erikseen useita kertoja suunnittelun aikana. 3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 6.1.2001. Valtio-neuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009.

Tarkistetuissa tavoitteissa on ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi korostettu yhdyskuntarakenteen eheyttämistä tukevia tavoitteita erityisesti kaupunkiseuduilla. Tavoitteisiin on lisätty velvoite vähen-tää henkilöautoliikenteen tarvetta ja edistää energian säästämistä. Tällä tarkoitetaan sitä, että asuinalueita, työpaikkoja ja palveluja ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakentees-ta..

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuusi tavoiteryhmää ovat:

toimiva aluerakenne

eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto

Helsingin seudun erityiskysymykset

luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.



Kaupungin asettamat tavoitteet Kankaan alueen asemakaavoituksen uusin vaihe käynnistyy vanhan paperitehtaan asemakaavan kolmannella muutoksella, jolla mahdollistetaan rakennuskompleksin eteläpään uudisrakentaminen. Työpaikkarakentaminen ja uuden yritystoiminnan synnyttäminen on kaupungin strategian mukaista toimintaa. Kangas tullaan asemakaavoittamaan useassa vaiheessa tulevan vuosikymmenen aikana. Paperi-tehdastoiminnan poistumisen myötä vanha kulttuurihistoriallinen rakennus tulee uuteen käyttöön. Tavoitteena on kehittää koko Kangasta eläväksi keskustan laajennusalueeksi. Tehdasrakennuksen säilymisen ja kunnostamisen edistämiseksi etsitään sille aktiivista uutta käyttöä, mikä edellyttää mm. tilapäisiä pysäköintiratkaisuja alueella.

Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Vanhan paperitehtaan kiinteistön kehittäminen uuteen käyttötarkoitukseen on jatkuvasti työn alla, kunnes koko rakennuskompleksi ja tontti on otettu uuteen käyttöön. Arkkitehti Petri Pussinen on laatinut selvityksen: VPT- Jyväskylän Kangas Tehtaan eteläpään toiminnalliset ratkaisut”, jossa on kerrottu suunnitteluvaiheista ja erikäyttötarkoituksista, joita on tutkittu suunnittelun kuluessa.

Vanhalle paperitehtaalle on ollut vaikea löytää uutta tiloihin suoraan soveltuvaa käyttöä ja eteläosa rakennuksesta on ollut lähes 8 vuotta tyhjillään. Rakennuksen kunto heikkenee käyttämättömänä koko ajan ja jatkokehityksen saaminen käyntiin on tärkeää.

Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueella sijaitseva kulttuurihistoriallisesti arvokas teollisuusrakennuskompleksi, joka on rakentunut useassa osassa. Arvokkaiden osien säilymistä on turvattu suojelulla asemakaavassa. Jatkotutki-mukset rakennuksen eteläpään sr-5 alueella ovat paljastaneet maaperän kunnostustarpeen laa-juuden. Maaperän kaivamisen ja poistamisen perustusten ympäriltä arvellaan aiheuttavan vakavan stabiliteettiongelman rakenteille.

Lisäksi rakenteiden huono kunto ja mikrobikasvustot sekä purkurajojen sijoittamisen muualle kuin liikuntasaumojen kohdalle aiheuttaa tarpeen muuttaa suojeltavien rakennusosien rajoja rakennuk-sen eteläpäässä.

3.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Ennen Kankaan osayleiskaavaprosessin käynnistymistä, Kaupungin Kangas-projektissa haettiin kaupunkilaisten ideoita ja unelmia alueen tulevaisuudesta. Yksi osallistumisprosessin teemoista on Sydän, jossa yhdistyvät palvelut asuminen ja työpaikat. Sydämeen tiivistyy tarve monimuotoisuu-desta, yhteisöllisyydestä ja elävyydestä Kankaalla.

Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavamuutoksen laadullisena tavoitteena on luoda viihtyisää kaupunkiympäristöä ja au-kiorakennetta, mahdollistaa kulttuurihistorialliseen rakennukseen sopivaa terveellistä ja turvallista täydennysrakentamista.



3.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET

Asemakaavan muutosluonnos Asemakaavan muutoksesta on tutkittu alustavia vaihtoehtoja, mutta uudisrakennuksen muotoa ja korkeutta ei vielä luonnosvaiheessa ole suunniteltu tarkemmin.

3.5 ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA SEN HUOMIOON OTTAMINEN 3.5.1 Luonnosvaiheen lausunnot ja huomautukset Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä 20.06.–11.8.2017 välisen ajan. Nähtävilläolosta tiedo-tettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä osallisille lähetetyillä kirjeillä. Nähtävilläolon aikana kaavaluonnoksesta saatiin kuusi lausuntoa, huomautuksia ei jätetty. Lausunnon antoivat Keski-Suomen museo, Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen liitto, Jyväskylän Energia Oy, Keski-Suomen pelastuslaitos sekä liikenne- ja viheralueet vastuualue. Kahdella viimeksi mainitulla ei ollut kaavaluonnoksesta huomautettavaa.

3.5.2 Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Asemakaavaan on tehty seuraavat muutokset luonnosvaiheen jälkeen:

- Rakennusalaa on muutettu ja kerroskorkeudet on osoitettu tarkennettuina rakennusaloille. - Sr-5 -suojelumerkintä on pieneltä alalta kaava-alueen eteläosassa kohdennettu vain säily-

tettävään julkisivuun. - Kaavamääräyksiä ja selostusta on täydennetty lausuntojen ja vastineiden mukaan. - Julkisivumääräyksiä on täydennetty.

3.5.3 Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset

4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavan rakenne noudattaa voimassa olevaa asemakaavaa, jossa alueelle muodostuu van-han paperitehtaan kohdalle keskustatoimintojen korttelialue, joka mahdollistaa monipuolisten toi-mintojen sijoittumisen vanhaan paperitehtaaseen ja uudisrakennusosien liittämisen siihen puretta-vien osien tilalle.



Vanha paperitehdas, johon on keltaisella katkoviivalla merkitty karkeasti purettavat osa, joiden tilalle uudis-rakennusosat sijoittuvat. Taustalla näkyy vielä, jo purettu voimalaitos sekä uudesta paperitehtaasta purettu selluvarasto ja purettua paperikonesalin päätyä

4.1.1 Mitoitus

Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on 2,6922 hehtaaria. Asemakaavan muutoksella alueelle muodostuu yksi keskustatoimintojen korttelialue. Alueelle saa sijoittaa asuin-, palvelu-, opetus-, liike-, ja toimistorakentamista sekä viihde- ja liikuntatiloja. Elokuvateattereita varten sallitaan enin-tään yhteensä 2 salia. Alueelle sallitaan vähäisessä määrin ympäristöhäiriötä tuottamatonta teollis-ta ja varastotoimintaa, joka liittyy suoraan alueella olevaan muuhun liiketoimintaan. Kellaritiloihin voi sijoittaa yhteiskäyttöisiä varasto- ja palvelintiloja. Alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittä-vää erikoistavarakaupan suuryksikköä. .Kankaan alue kuuluu voimassa olevassa maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueeseen C: ”Jyväskylä: Alueelle saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, ei enim-mäiskerrosalaa” ja kaupalliseen vyöhykkeeseen km-2, Jyväskylän yhtenäiseen keskustaajama-alue, jota koskee suunnittelumääräys: ”Vyöhykkeen alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 10 000 k-m ².” Edellä mainitut rajat ylittävät kaupan suuryksiköt osoitetaan maakuntakaavassa erikseen ker-rosalamitoituksineen. Edellä mainittuja pienempiä, paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suur-yksiköitä on mahdollista toteuttaa kunnan omaan suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin perustuen. Vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja on 4000 k-m2. Asemakaavan muutoksella muodostuu: C-1-korttelialuetta 2,6922 hehtaaria

Rakennusoikeutta asemakaavassa on osoitettu C-1 -korttelialueelle yhteensä 36 000 ker-rosalaneliömetriä (k-m²). Voimassa olevassa asemakaavassa on myös rakennusoikeutta 36 000 k-m2 vanhalle paperitehtaalle. VPT:n nykyisestä noin 36 000 k-m2 pinta-alasta kulttuurihistoriallista



arvoa on voimassa olevassa asemakaavassa noin 24 900 k-m2 suuruisella osalla. Suojeltava ker-rosala pienenee nyt 3820 k-m2. Tehdastoiminnan aikaan kellari on ollut pääkäyttötarkoituksen mu-kaista rakennusoikeuteen laskettavaa tilaa ja nyt sitä ei ole enää tarkoitus käyttää uuden pääkäyt-tötarkoituksen mukaiseen tarkoitukseen, joten kellarin rakennusoikeus voidaan käyttää uudisraken-tamiseen.

Korttelialueen autopaikat tulee toteuttaa Kankaan yleisiin pysäköintilaitoksiin. Autopaikat tulee tila-päisesti osoittaa rasitesopimusten mukaisilta alueilta siihen saakka kunnes aluetta palvelevat ylei-set pysäköintilaitokset on rakennettu. Kankaan ensimmäinen 634 autopaikkainen pysäköintitalo valmistuu v. 2017. Pysäköintitaloa on tarkoitus käyttää yhteiskäyttöperiaatteella, jolloin kenelläkään ei ole nimettyjä paikkoja vaan sama paikka voi päiväaikaan olla työpaikkaliikenteen käytössä ja iltaisin sekä öisin asukaskäytössä. P1-talon autopaikoista on 208 kpl varattu tähän mennessä valmistuneiden Piippurannan asemakaavo-jen mukaiseen tarpeeseen. Laskennallinen maksimi autopaikkatarve tekeillä olevan asemakaavan muutosalueella, Kankaan sydän I, on 155+32=187, joista 183 on sijoitettava pysäköintilaitokseen. Laskennallisesti ensimmäisestä P-talosta on vielä käytettävissä 243 kpl, mikä riittää vielä hyvin vanhan paperitehtaan eteläosan tarpeisiin (n. 6260 k-m2). Uusi P-talo tulee myöhemmin vanhan paperitehtaan pohjoispuolelle.

Kerrosluku on eteläpäässä osoitettu ehdottomasti käytettävällä kerrosluvulla VIII tornimaisessa osassa. Matalampi enintään III-kerroksien osa ei peitä tehtaan vanhimpia ja arvokkaimpia osiaan ja säilyttää näiden vanhimpien osien näkymisen maisemassa. 4.1.2 Palvelut Asemakaavan muutos mahdollistaa alueelle monipuolisesti palvelujen toteuttamista mm. palvelu-asumista, yksityinen pieni päiväkoti tms.

4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavamuutoksen keskeisinä tavoitteina on turvata vanhan paperitehtaan kehittämisen jat-kuminen ja alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Korjaus- ja täydennysrakentamisessa toteutuksen tulee olla korkeatasoinen. Ennen rakennus-, purkuja toimenpideluvan myöntämistä on pyydettävä Keski-Suomen museon lausunto.

4.3 ALUEVARAUKSET 4.3.1 Korttelialueet Keskustatoimintojen korttelialue C-1 Alueelle saa sijoittaa asuin-, palvelu-, opetus-, liike-, ja toimistorakentamista sekä viihde- ja liikun-tatiloja. Elokuvateattereita varten sallitaan enintään yhteensä 2 salia. Alueelle sallitaan vähäisessä määrin ympäristöhäiriötä tuottamatonta teollista ja varastotoimintaa, joka liittyy suoraan alueella olevaan muuhun liiketoimintaan. Alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittävää erikoistavara-kaupan suuryksikköä. Rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat osat on esitetty suojeltaviksi samoin kuin voimassa olevassakin asemakaavassa merkinnällä sr-4 ja sr-5. Kaikista arvokkaimmat osat on esitetty mer-kinnällä sr-4. Sr-4: Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jonka ominais-piirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Korjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Rakennuksen tai rakenteiden muutos- ja korjaustyöt eivät saa vähentää



kulttuurihistoriallista arvoa. Merkinnällä sr-5 on esitetty ne osat, joissa voidaan sallia joitakin muu-toksia tehtäväksi. Sr-5: Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jonka tär-keimmät ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Korjauksissa tulee käyttää alkupe-räisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Rakennuksen tai rakenteiden muutos- ja korjaustyöt eivät saa vähentää kulttuurihistoriallista arvoa. Sr-4 -luokka pitää sisällään parhaiten rakentamisajankohdalleen ominaisessa asussaan säilyneet ja samalla osin myös vanhimmat osat entisestä paperitehtaasta. Sr-5 -luokka puolestaan pitää sisällään loppuosan suojeltavasta tehdasrakennuksesta. Tämä on historiallisesti kerroksellisempi osa tehdasrakennuksesta, tiloihin ja niiden käyttötarkoituksiin on teollisen toiminnan pitkän histori-an aikana tehty useampia muutoksia. Sr-4 -luokan suojeltua osaa koskien Keski-Suomen museo totesi vanhan paperitehtaan 1. asemakaavan yhteydessä, että julkisivun jäsentelyä, ikkunajakoa tai vesikaton muotoa ei tule muuttaa merkittävissä määrin. Julkisivumuurauksenkorjauksissa tulee käyttää mitoiltaan ja värisävyltään alkuperäistä vastaavaa tiiltä. Tiili tulee limittää alkuperäisen mal-lin mukaan. Myös saumaus tulee tehdä alkuperäistä vastaavalla tavalla ja laastilla. Ikkuna-, ulko- ja sisäovia kunnostettaessa tai uusittaessa tulee käyttää alkuperäisiä vastaavia materiaaleja. Suojel-tavien rakennusten rakennusosien värisävyjä tai materiaaleja määrättäessä alkuperäiset ratkaisut pyritään säilyttämään tai vaihtoehtoisesti palauttamaan, jos niitä on muutettu. Paloturvallisuuden, poistumisteiden sekä henkilöturvallisuuden vaatimat muutostyöt tulee tehdä rakennuksen arkkiteh-tuuriin sopivalla tavalla. Purkuja tehtäessä pyritään alkuperäiset julkisivut ennallistamaan tai ratkai-semaan muutoin ympäristöönsä sopivasti. Myöhemmin asennetut lastaustuulikaapit / -sillat saa purkaa tästä osasta. Kaavamääräyksiin vaikuttavia sisätiloja koskevia suojelutavoitteita ei Keski-Suomen museolla ole koskien vanhaa paperitehdaskiinteistöä tai sen osia. Keski-Suomen museo katsoo korjausrakentamisen laatuun kohdennetun erityismääräyksen tukevan vanhan paperiteh-taan ominaispiirteiden säilymistä. Uudempia osia teollisuusrakennuksesta, jotka on luokiteltu ns. 2. luokan kohteiksi Keski-Suomen museon inventoinnin mukaan, ei ole merkitty suojeltaviksi. Näitä ovat konesalin laajennus v. 1989, jonka tilalle pohjoispään uudisrakennus sijoittuu, selluloosavaraston puoleisessa päädyssä olevat punatiiliset laajennusosat, jotka liittyivät mm. massanvalmistukseen ja happojen purkamiseen sekä viimeistelyosaston 1960-luvun laajennusosa. Lisäksi suojelun ulkopuolelle on jätetty lastaustiloja.

Laajennusosat selluloosavaraston päässä

Puiden takana pergamenttiosaston/konesalin laajennus, joka puretaan uudisrakennuksen alta ja vasemmalla viimeistelyosaston laajennus



Tehtaan eteläpuolella olevan vanha kanavarakenne on esitetty suojeltavaksi merkinnällä sr-3.

Vanhaa kanavarakennetta

Kanavan pohjaa on puhdistettu 2016 - 2017 ja sen kasvittamisesta on tehty idealuonnoksia Ram-bollin toimesta keväällä 2017. Ns ’Aallot ’ vaihtoehto on valittu jatkokehittelyyn.



Ote Kankaan 1. vaiheen ympäristön yleissuunni-telmasta

Ote Kankaan 1. vaiheen kunnallisteknisestä yleis-suunnitelmasta

Kankaan 1. vaiheen yleissuunnitelma on valmistunut loppuvuodesta 2013, suunnitelmia on sit-temmin rakennussuunnitteluvaiheessa muutettu ja täydennetty. Kaavaehdotukseen on sen mu-kaan esitetty tilavarauksia uusille maanalaisille putkilinjoille sekä tulvareitille tehdasrakennuksen länsipuolelta eteläpuolen kautta edelleen historialliseen kanavaan. Suojeltava kanavaosuus on merkitty sr-3 merkinnällä. Kanavan yli saa rakentaa siltoja ja tehdä muutoksia, mutta ne eivät saa vähentää kanavarakenteen kulttuurihistoriallisia arvoja. Lisäksi tehtaan itäpuolelle on ohjeellisena merkitty kaksi varausta maanalaisille putkilinjoille.

Tehtaan itäpuolelta on Kankaankadun suunnasta vedetty vesijohto- ja viemärilinjat uuden piipun juurelle sijoittuvan pumppaamon suuntaan sekä myös kaukolämpölinjat.

Kaavaehdotukseen on lisätty ohjeellinen maanalainen putkilinja viimeistelysiiven eteläpuolitse Kankaanaukiolle. Linjan on tarkoitus olla väliaikainen Minimanin ja porttirakennuksen hulevesien poisjohtamiseen tarkoitettu linja, se poistuu käytöstä, viimeistelysiiven uusin osa puretaan ja uudet kadut aukion suuntaan rakennetaan.

Tonttiin kuuluvat torialueet tulee rakentaa kaupunkikuvallisesti korkealuokkaisena kaupunkimaise-na yhteiskäyttöalueena. Alue tulee toteuttaa luonteeltaan kävelykatumaisena tilana, joka on tarkoi-tettu oleskeluun ja kevyen liikenteen käyttöön. Alueelle voi sijoittaa kahvilatoimintoja tai muita ke-vyitä rakenteita torialuetta elävöittämään. Torimainen tila tulee jäsentää kivimateriaaleilla sekä vi-heraiheilla. Ajoyhteys vanhan tehdasrakennuksen eteläpuolitse tulee säilyttää. 4.4 KAAVAMERKINNÄT JA –MÄÄRÄYKSET

Kaavamääräykset ja merkinnät on esitetty liitteenä olevassa kaavakartassa.



4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET 4.5.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Vaikutusten arviointia on tehty asiantuntija-arvioina perustuen olemassa oleviin lähtötietoihin, joita on täydennetty tarvittavilta osin kaavoituksen edetessä.

4.5.2 Epävarmuustekijät Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Asemakaavan aluevarausten ja muiden kaavamerkintöjen luonteesta johtuen ei voida tarkasti arvioida, miten ja missä aikataulussa alue tulee kehittymään, mitä toimijoita ja toimintoja alueelle sijoittuu, millainen on rakennusten lopullinen arkkitehtuuri ja toteutus ja minkälaisia muutoksia alueen ilmeessä voi tapahtua. Kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä ohjataan rakentamista kuitenkin niin, että suunnittelun yhteydessä sovitut periaat-teet ja tavoitetilat voivat toteutua. Asemakaavamuutoksen sisällön kannalta toteutukseen liittyvät epävarmuustekijät eivät kuitenkaan ole merkittäviä eivätkä ne vaikuta kaavaratkaisun sisältöön olennaisesti. Kaavamuutoksessa on määritelty ne tekijät, joilla on suurin merkitys muun muassa aluerakenteeseen, kaupunkikuvaan, liikenteeseen ja kulttuuriympäristön arvoihin.

4.5.3 Haitallisten vaikutusten lieventäminen Kaavan laadinnan kuluessa on pohdittu arvioitujen haitallisten vaikutusten lievennysmahdollisuuk-sia. Näistä on kerrottu tarkemmin seuraavassa kappaleessa vaikutusten arvioinnin tulosten kuvai-lun yhteydessä.

4.5.4 Vaikutusten arviointi Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaikutus kaavaratkaisuun

1. Toimiva aluerakenne; Kaavaratkaisun toteuttaminen on alku aluerakenteen eheyttämiselle. Kaava-alue sijaitsee keskeisellä paikalla kaupunkirakenteessa keskusta-alueen tuntumassa ja sen ympäristö on otollinen paikka täydennysrakentamiselle. Alue sijaitsee kaupungin keskustan tuntumassa joukkoliikennereittien äärellä.

2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; Asemakaavamuutoksen toteuttami-nen mahdollistaa olevan rakennuskannan säilymisen käytössä. Vajaakäytöllä oleva alue tu-lee uudella tavalla kaupunkilaisten käytettäväksi, ja alueen ympäristö kohenee. Kaava-alueen keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa luo osaltaan edellytyksiä henkilöautoliiken-teen vähentämiselle ja aktiivisemmalle joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen kehittämiselle. Asemakaavan muutos mahdollistaa palvelu-, asunto- ja työpaikkarakentamista olevan kau-punkirakenteen sisälle.

3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; Kaavaratkaisu tukee maakun-nallisesti arvokkaan rakennettuun kulttuuriympäristöön säilymistä. Vanhan rakennuksen uudelleenkäyttö alueen keskeisenä työpaikkojen palvelujen alueena on resurssiviisasta.

4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; Täydennysrakentaminen hyödyntää olemassa olevia yhteyksiä ja infrastruktuuria.



Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Asemakaavamuutoksen vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ovat perusteltavissa. Uu-disrakennusten suunnittelussa tulee ottaa huomioon liittyminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaa-seen rakennukseen. Vanhan paperitehtaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja raken-teet on suojelu asemakaavalla ja se luo edellytyksiä säilyttää ja pitää ne kunnossa. Suuren vanhan rakennusmassan säilyminen käytössä ja lämmitettynä on ensisijaisen tärkeää, jotta rakennus ei vaurioidu. Asemakaavamääräyksillä turvataan kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen rakennus-ten/rakenteiden korjaus- ja muutostöissä.

Pohjoisosan uudisrakennusosa ei kätke taakseen K-S:n museon selvityksessä: ”Vanhan paperiteh-taan säilytettävät julkisivut ja vaalittavat rakenteet” esitettyjä säilytettäviä julkisivuja.

Kuva Keski-Suomen museo

Yllä olevassa Keski-Suomen museon kuvassa ja raportissa asia on esitetty näin: ”Säilytettävät julkisivut on merkitty eri värein edustamiensa aikakausien mukaan. Ne kaikki edustavat vielä käsityövaltaista rakentamisen tapaa, ennen elementtirakentamisen aikakautta. Yhdenmukai-nen väriviiva osoittaa säilytettävän julkisivun. Lyhyellä katkoviivalla merkityt julkisivut ovat nä-kyvillä olevia vanhan julkisivun fragmentteja, jotka ovat jääneet osin laajennuksen taakse. Ne tulee huomioida ja pyrkiä säilyttämään parhaalla mahdollisella tavalla osana vanhinta kerros-tumaan. Pitkällä katkoviivalla merkityt linjat edustavat säilytettävän julkisivun sellaista alkupe-räistä osaa, joka on jäänyt kokonaisuudessaan myöhemmän laajennusosan sisään. Näiden rakenteiden osalta tulee tilannetta tarkastella kokonaisuuden kannalta, erityisesti siinä vai-heessa jos niihin liittyviä myöhempiä laajennusosia puretaan. Kaikissa tapauksissa vanhoja julkisivuja ei ole säilytetty uuden rakenteen sisällä. Lisäksi katkoviivalla on merkitty osin 1940-1950-luvuilla rakennettu kerroksellinen julkisivun osa rakennuksen länsisivulla, liittyen etelä-päädyn kerrokselliseen kokonaisuuteen. Katkoviivoilla osoitettu kohta osoittaa kerroksellisen osan julkisivusta, jonka myötä tuetaan vanhimpien osien olemassa oloa.”



Kuva: Keski-Suomen museo, keltaisella viivalla korostettuina suojeltavat julkisivut

Tällä asemakaavalla poistetaan rakennuksen eteläosasta nykyisen asemakaavan suojelumerkintä sr-5. Paperikonesalin koko julkisivu tulee säilyttää myös purettavan osan kohdalta.

ELY-keskuksen lausunnossa luonnosvaiheessa on todettu:” Yksi kulttuurihistoriallisesti merkittävän vanhan paperitehtaan erityispiirteistä on sen rakennus- ja teollisuushistoriallisesti arvokkaat raken-nuskerrostumat. Pääosin 1940-luvulla rakennetun osan purkamisen mahdollistava kaavamuutos eittämättä heikentää tätä arvoa osaltaan. Ottaen huomioon pilaantuneisuustutkimuksen tulokset sekä rakennusosan koko tehdaskompleksiin suhteutettuna vähäisemmän rakennushistoriallisenar-von, katsoo ELY-keskus kaavaratkaisun perustelluksi, mikäli tilat eivät sovellu kaavan mukaiseen käyttöön.”

Maankäyttö- ja rakennuslain 57 §:n 2: momentin mukaan suojelumääräysten tulee olla maanomis-tajalle kohtuullisia. Tarkemmissa tutkimuksissa on osoittautunut, että rakennuksen eteläosaa ei voida korjata kuntoon vaarantamatta sen stabiliteettia, jolloin korjaaminen terveelliseksi ja turvalli-seksi suunniteltuun käyttöön ei ole mahdollista. Purettavaksi suunniteltu eteläpää vanhasta paperi-tehtaasta on nyt ollut käyttämättömänä n. kahdeksan vuotta ja sen kunto heikkenee koko ajan. Suojelumerkinnän poistamiselle on perusteensa.

Vaikutukset luontoon Asemakaavamuutoksen vaikutukset luontoon ovat välillisiä, koska asemakaava-alueella ei ole luontoarvoja.

Vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan Asemakaavan muutoksella on vaikutusta lähimaisemassa ja kaupunkikuvassa, koska uudisraken-nusosat kohoavat korkeammalle kuin nykyiset vanhan paperitehtaan osat. Samalla ne ikään kuin nostavat koko rakennuksen paremmin esille maisemassa ja korostavat sen arvoa. Julkisivujen punatiilinen muuraus yhdistää uudemmat osat materiaaliltaan ja visuaalisesti vanhaan rakennuk-seen. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta kaukomaisemassa paitsi iltavalaistuksessa, jolloin tehdas näkyy esim. vesilinnan tornista.

Asemakaavamuutoksella on positiivista vaikutusta kaupunkikuvaan, koska asemakaavamuutos edellyttää alueelle toteutettavan rakentamisen olevan arkkitehtuurisesti korkealaatuista ja maakun-nallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön sopivaa.



Kaupunkikuvan kannalta myönteinen muutos on, kun maisemaa rumentava 110 kV:n voimalinja hallitsevine korkeine pylväineen, puretaan.

Vaikutukset viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin Asemakaavamuutoksella ei ole vaikutusta virkistysalueisiin. Alueen länsipuolelta Tourujoen vartta pitkin on tarkoitus toteuttaa etelä-pohjoissuuntainen kevyenliikenteen reitti, joka on huomioitava pohjoisosan uudisrakennuksen liittämisessä ympäristöön.

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavamuutoksen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ovat merkittäviä, koska uudisraken-taminen mahdollistaa merkittävää rakentamista alueelle. Mahdollisuus sijoittaa myös työpaikkoja alueelle asuinrakentamista lähelle edistää monipuolisen yhdyskuntarakenteen syntymistä ja vä-hentää liikkumistarvetta asuntojen ja työpaikkojen välillä. Työpaikkojen rakentaminen tukee myös alueen pysäköintilaitosten käyttöä ns. vuoropysäköintiperiaatteella.

Vaikutukset liikenteeseen Alueelta on hyvät ja lyhyet kevyenliikenteen yhteydet keskustan suuntaan Kankaankadun-Puistokadun kautta, joten kävely ja pyöräily tarjoavat todellisen vaihtoehdon liikkumistapaa valitta-essa. Osayleiskaavan suunnittelun aikana nousi esille ajoneuvoliikenteen yhteyden salliminen Kankaankadun kautta nykyistä osittain vain huoltoliikenteelle sallittua yhtyettä pitkin alueelle. Kan-kaankadulta ei esitetty ajoneuvoliikenneyhteyttä valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuu-riympäristön (RKY) halki Kankaan alueelle, koska se lisäisi alueen läpiajoa ja heikentäisi sen kult-tuuriympäristöä. Ajoyhteys tätä kautta aiheuttaisi myös ei-toivottuja risteämisiä kevyenliikenteen väylien kanssa paikassa, johon eritason rakentaminen on vaikeaa Tourujoen ylittävän sillan vuoksi. Nykyinen silta palvelee hyvin kevyttä liikennettä. Ajoneuvoliikenteelle ei haluta myöskään tarjota uutta lyhyttä reittiä keskustan suuntaan kevyenliikenteen kustannuksella. Teollisen toiminnan aikaan työpaikkoja on ollut enimmillään n. 1100. Työ on ollut kolmivuorotyötä ja työmatkaliikenne oli siten jatkuvaa ympärivuorokautista liikennettä ja lisäksi tuli materiaalikulje-tusten osuus, vaikka osa kuljetuksista onkin hoidettu rautateitse. Raskaan liikenteen määrä on vähentynyt huomattavasti. Rautatieliikenne on alueelta loppunut kokonaan (paitsi muutama satun-nainen lättähattujunavuoro erilaisiin tapahtumiin). Väliaikaisesti raideliikenne tulee lisääntymään, kun Metsä Fibren Äänekosken sellutehdas käyttää uuden paperitehtaan tiloja välivarastointiin uu-den biotuotetehtaan rakentamisen aikana. Oheisessa kuvassa on alueella v. 2009 tehdyn ajoneu-voliikennelaskennan tiedot, jolloin Kankaan paperitehdas oli vielä toiminnassa.



Ajoneuvolaskenta syksy 2009 ajon/vrk

Suunnittelualueen liikenne jakautuu katuverkkoon ja sen kautta myös valtateille useamman eri liittymän kautta. Joten alueen liikenteen ensisijaiset vaikutukset kohdistuvat katuverkkoon ja katu-verkon liittymiin. Ruuhkatunteina liittyminen Vapaaherrantielle voi aiheuttaa jonon muodostumista Kympinkadulle, varsinkin vasemmalle käännyttäessä. Vähäisiä vaikutuksia syntynee Lohikosken-tien/Vapaaherrantien sekä Tourulantien/Vapaaherrantien liittymässä. Nämä kuitenkin ovat liiken-nevalo-ohjattuja liittymiä, joten vaikutus ilmenee lähinnä viivytysaikojen kasvuna. Jyväskylässä ruuhka-aika on aamuisin noin 15 minuuttia ja iltapäivällä tasaisempi ruuhka kestää 20 – 30 minuut-tia. Kaupunki on käynnistänyt valtateiden suunnittelutarpeiden vuoksi Rantaväylän osayleiskaavan laadinnan, joka liittyy ELY-keskuksen käynnistämään valtateiden suunnitteluun alueella. Valtatie 4 on Suomen tärkein etelä-pohjoissuuntainen valtatie ja osa TEN-T ydinverkkoa. Valtatien 4 toimi-vuuden turvaaminen on suunnittelun lähtökohtana. Asuinrakentamisen käynnistyttyä alueen eteläpuolella, rakennusaikainen liikenne voidaan hoitaa Rusokinkadun kautta tehtaan eteläpuolelta ja muu liikenne sekä tehdasliittymästä suoraan Vapaa-herrantieltä ja Kympinkadun kautta.

Uusi katuverkko on liittynyt etelässä Rusokinkadun jatkeen kautta nykyiseen verkkoon. Vuonna 2018 on tavoitteena aukaista uusi yhteys keskuskadun kautta pohjoiseen, jolloin alueelta etelään päin lähtevä liikenne voi valita myös tämän reitin. Liikenne jakautuu tasaisesti eri suuntiin.

Vanhan paperitehtaan uudisrakentaminen on tarkoitus käynnistää melko pian tehtaan eteläpään osalta, mutta kaikkiaan vanhan paperitehtaan kunnostus- ja käyttöönotto uuden käyttötarkoituksen mukaisissa toiminnoissa tapahtuu useassa eri vaiheessa ja kestää useita vuosia. Liikenteen li-sääntyminen jakautuu siten myös pitkälle aikavälille ja osa uudesta katuverkosta valmistuu ennen kuin vanhan paperitehtaan kokonaisuus on valmis.

Autoliikenne myös aivan vanhan paperitehtaan ympärillä tulee lisääntymään väliaikaisten pysä-köintiratkaisujen vuoksi. Väliaikaisten pysäköintiratkaisujen arvellaan olevan tarpeen n. 2-6 vuotta kunnes pysäköintitalot tehtaan ensin eteläpuolelle ja sitten pohjoispuolelle ovat valmistuneet.



Sosiaaliset vaikutukset Asemakaavan muutoksella on merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Asemakaavan muutos mahdol-listaa ns. hybridirakentamisen alueelle, jolloin asunnot, työpaikat ja palvelut voivat sijoittua samaan rakennukseen. Tehdasalue, joka on vuosikymmeniä ollut eristettynä aitojen taakse tavallisilta kau-punkilaisilta näkymättömiin, on jo avattu kaupunkilaisille niiltä osin, kuin se on turvallista. Alueen rakentamisen myötä siitä tulee merkittävä osa Jyväskylän keskusta-aluetta ja sinne sijoittuu n. 20 %:a kerrostalorakentamisesta tulevina vuosina.

Asemakaavamuutoksen toteuttaminen muuttaa nykytilanteeseen verrattuna alueen sosiaalista rakennetta ja vilkastuttaa alueen toimintaa.

Jyväskylässä ovat työttömyysluvut v. 2017 kääntyneet laskuun, mutta edelleen Jyväskylä on suur-ten kaupungien viidentenä työttömyysastevertailussa (6 suurinta). Työttömien työnhakijoiden osuus on 15,8 % työvoimasta 07/2017. Työpaikkarakentamisella luodaan mahdollisuuksia edelleen lisätyöpaikkojen syntymiselle.

Kaupalliset vaikutukset Vanhaan paperitehtaaseen tulee arvioiden mukaan sijoittumaan niin määrällisesti kuin laadullises-tikin erilaisia kaupallisia palveluita ympäröivän Kankaan alueen asunto- ja työpaikkarakentamisen kehityksen myötä. Toisaalta työpaikka ja asuntorakentamisen sijoittuessa samoihin rakennuksiin luo edellytyksiä mm. kahvila- ja ravintolatoiminnan kannattavuudelle.

Kankaan vanhaan paperitehtaaseen mahdollistuu erilaisten liiketilojen sijoittuminen. 4. vaihemaa-kuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta C, jossa vähittäiskaupan suuryksik-köä koskien on seuraava lisämääräys: Alueelle saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskau-pan suuryksiköitä, ei enimmäiskerrosalaa. Asemakaavamääräyksellä on rajattu seudullisesti mer-kittävän erikoistavarakaupan enimmäismäärä 10 000 k-m2, mikä on maakuntakaavan mukainen.

Kankaan aluetta nimenomaan kehitetään ensisijaisesti asumis- ja työpaikka- sekä lähipalvelujen käyttöön. Kaupunkirakenne on suunniteltu näistä lähtökohdista, eikä se tue perinteisen vähittäista-varakaupan suuryksikön sijoittumista alueelle, ja näin ollen päivittäistavarakaupalle ei ole tarpeen laittaa rajoitusta. Uuden käyttötarkoituksen aiheuttama liikennemäärä ei poikkea paperitehtaan aiheuttamasta liikennemäärästä niin merkittävästi, että sillä olisi mainittavia vaikutuksia ympäröi-vään liikenneverkkoon. Paperitehtaalla oli sen toiminnassa ollessa parhaimmillaan n.1100 työnteki-jää sekä merkittävästi rahti- ja tavaraliikennettä. VPT:n nykyisestä noin 36 000 k-m2 pinta-alasta kulttuurihistoriallista arvoa on voimassa olevassa asemakaavassa noin 24 900 k-m2 suuruisella osalla. Suojeltava kerrosala pienenee nyt 3820 k-m2. Liikerakentamista on vanhaan paperitehtaaseen arveltu sijoittuvan enintään n. 20 000 k-m2, josta osa on muuta kuin vähittäiskauppaa. Kaupallisen selvitykseen mukaan Kankaan lähivaiku-tusalueen ostovoiman kasvun mahdollistama uuden liiketilan lisätarve on vähittäiskaupassa vuo-teen 2030 mennessä 10 600 k-m², josta päivittäistavarakauppaan ja muuhun kuin tilaa vaativaan erikoiskauppaan kohdistuu noin 7 700 k-m². Varsinaisten vähittäiskaupan palveluiden lisäksi uusi alue synnyttää kysyntää ravintola- ja kahvilapalveluille sekä muille yksityisille palveluille, kuten kampaamo- ja kauneushoitoloille. Näiden palvelujen liiketilatarpeen voidaan arvioida olevan noin 10 prosenttia vähittäiskaupan liiketilatarpeesta.

Vaikutukset vesitalouteen Rakentamisen myötä vettä läpäisemättömien pintojen määrä saattaa lisääntyä alueella, mikä vai-kuttaa hulevesiverkostoon kulkeutuvan veden määrää lisäävästi. Hulevesien poisjohtamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja hulevedet johdetaan pois osittain olemassa olevia kanavarakenteita pitkin. Tulvareitille pitää jättää tilaa rakennuksen eteläpuolitse toteutettavaa reittiä varten. Kaiken



kaikkiaan osittain hallitsemattomasti ja tuntemattomia reittejä pitkin vanhan paperitehtaan ympäris-tössä virranneet hulevedet saadaan ohjattua hallitusti eteenpäin.

Vaikutukset ilmastoon Asemakaavan muutos tukee Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelman tavoitteita. Huonokuntoisen ja harvan rakennuksen korjaaminen vähentää myös energiankulutusta huomattavasti. Rakennuk-sen kytkeminen kaukolämpöön on vähentänyt jo energian kulutusta merkittävästi verrattuna ener-giaa tuhlaavaan höyrylämmitykseen, joka tuotettiin viimevaiheessa öljyllä. Aurinkoenergian hyö-dyntäminen vähentää hiilipäästöjä. Kaavalla eheytetään ja tiivistetään yhdyskuntarakennetta ja hyödynnetään olemassa olevaa katuverkkoa ja kunnallistekniikkaa, mikä vähentää kasvihuone-päästöjä. Pyöräilyn, jalankulun ja joukkoliikenteen yhteydet ovat hyvät.

Höyryputki kulki osittain ilmassa, putki on jo poistettu ja rakennus on liitetty kaukolämpöön.

Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Vanhan paperitehtaan käyttötarkoituksen aikaisempi muutos on mahdollistanut sen myynnin ja myynnistä saatavilla tuloilla on ollut positiivista vaikutusta yhdyskuntatalouteen samoin kuin kiin-teistön kehittämisen ja ylläpitovastuun siirtymisestä uudelle omistajataholle. Lopullinen kauppa on tehty v. 2015. Kiinteistön kunnostaminen synnyttää myös tilapäisiä työpaikkoja ja lopputilanteessa pysyvien työpaikkojen sijoittumisen rakennukseen. Uudisrakennuksiin on mahdollista sijoittaa n. 400 työpaikkaa.

Muut vaikutukset 110 kV:n voimalinjat on poistettu käytöstä ja ne puretaan ja linjat korvataan maakaapelina.

4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaava-alueella tai sen lähiympäristössä ei ole merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä, lukuun otta-matta maaperän ja rakenteiden puhdistustarvetta. Tehtyjen selvitysten mukaan kaikkia mahdolli-sesti pilaantuneita maita ja rakenteita ei ole voitu etukäteen selvittää, koska alueella on tehty vuo-sikymmenten saatossa runsaasti täyttöjä, joista osa on jäänyt rakennusten allekin ja niitä ei voida tutkia purkamatta lattioita ja muita rakenteita. Perustusten purkaminen ei ole mahdollista vaaran-tamatta rakennuksia. Mahdollisesti pilaantuneet maa-ainekset ja rakenteet on poistettava tai käsi-



teltävä vaarattomiksi ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä ympäristöviranomaisten vaati-massa laajuudessa tilojen tulevan käyttötarkoituksen vaatimusten mukaisesti. iAsemakaavamuu-toksen toteuttaminen ei tuo alueelle ympäristön häiriötekijöitä.

4.7 NIMISTÖ Asemakaavassa on ei tule uusia nimiä alueelle voimassa olevaan kaavaan nähden.

5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Alueelle on laadittu sitova tonttijako aikaisemmin.

5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Asemakaavamuutoksen toteuttaminen voi alkaa kaavan tultua voimaan. Vanhan paperitehtaan laajuus huomioon ottaen, toteuttaminen tulee kokonaisuudessaan todennäköisesti tapahtumaan osissa useamman vuoden ajan.

5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan muutoksen toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kaa-voituksen, rakennusvalvonnan sekä yhdyskuntatekniikan kanssa.

Kuva: Uudisrakennusosan liittyminen vanhaan paperitehtaan pohjoisosaan, luonnos



Kuva: Luonnosnäkymä lännestä Piipputorilta atriumpihalle

a s e m a k a a v a n s e l o s t u s - jkl.fi

Documents