satakunnan talous...2015 heinä–joulukuu näyttäytyi edelleen tavanomaista harmaampana....

ISSN-L 1798-7784

27 • kesäkuu 2016

SATAKUNNANtalousnykytila ja lähiajan näkymät

2SATAKUNNAN TALOUS 27 • kesäkuu 2016

SUHDANNEKUVATeksti: Saku Vähäsantanen

Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Satakunta

Koko maa

Palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Satakunta selvästi maan keskiarvoa vahvem-pana vientimaakuntana on tavanomaista riip-puvaisempi kansainvälisten suhdanteiden liik-keistä. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n huhtikuisen katsauksen mukaan maailman-talouden elpyminen jatkuu, mutta aiempaa hitaampana. Jo vuoden 2015 jälkimmäisen puoliskon kasvu, 2,8 %, on osoittautunut en-nustettua hitaammaksi. Erityisesti vuoden vii-meinen neljännes jäi odotettua vaisummak-si teollisuusmaiden, etunenässä Yhdysvalto-jen, Japanin ja joidenkin muiden kehittynei-den Aasian talouksien yllättävän harmaan ke-hityksen myötä. Osasyynä on niiden enna-koitua heikompi kotimainen kulutuskysyntä.

Kehittyvien talouksien välillä vallitsee syvä kui-lu. Kiina ja muut Aasian nousevat maat kasva-vat yhä kohisten, mutta etenkin Brasilian ja

Venäjän kehitys sakkaa. IMF arvioi koko maa-ilmantalouden kasvavan tänä vuonna 3,2 % ja ensi vuonna 3,5 %. Kehittyneiden maiden nousuksi odotetaan 1,9 %, eikä ensi vuoden aikana ole olennaista kasvupyrähdystä odo-tettavissa. Yhdysvalloissa kasvu pysynee 2,5 %:n ja euroalueella 1,5 %:n tuntumassa. Japa-nin vuoden 2016 hento 0,5 %:n talouskasvu näyttäisi pysähtyvän ensi vuonna kokonaan. Euroopan veturin, Saksan, talous pysyy euro-alueen keskimääräisen ennusteen mukaises-sa vauhdissa. Siten maailmantalouden kasvu tukeutuu edelleen lähinnä Aasian kehittyviin talouksiin – etupäässä Kiinaan ja Intiaan, joi-den kokonaistuotanto kohoaa tämän ja ensi vuoden aikana yhteensä noin 6,4 %. Kaikki-aan maailman kehittyvien talouksien nousuk-si ennustetaan 4,1 % tänä ja 4,6 % ensi vuon-na. Suomen talouskasvu yltää prosentin luok-kaan vastaavana aikana.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) huhtikuun lopun luottamusindikaattoreiden mukaan maamme teollisuuden luottamus laski huhti-kuussa edelliskuun nousun jälkeen ja sen suh-dannekuva on yhä keskimääräistä heikompi. Rakentamisen näkymät ovat kirkastuneet vä-hitellen ja luottamus on kohonnut jo yli kes-kimääräisen tason. Vähittäiskaupan erittäin kehnot odotukset ovat vahvistuneet selväs-ti vuodenvaihteen jälkeen. Silti alan nykytila on yhä EU-maiden heikoin. Muillakin palvelu-aloilla odotetaan myyntiin kasvua, mutta luot-tamus on edelleen tavanomaista hatarampi.

Suomen Yrittäjien ja Finnveran kevään 2016 pk-yritysbarometristä on nähtävissä lähiajan suhdanneodotusten vahvistuminen, joten edellisessä katsauksessa virinnyt toiveikkuus on siten toteutumassa. Talouden aallonpoh-ja näyttäisi tämän perusteella olevan ohitet-

Lähiajan näkymät

Satakunnan vuoden 2015 heinä–joulukuun talouskehitystä varjosti teknologiateollisuuden kehityksen

poikkeuksellisen raju sakkaaminen. Teknologiateollisuuden liikevaihto joutui syöksykierteeseen,

joka on suurelta osin peräisin päätoimialojen, koneiden ja laitteiden valmistuksesta sekä metallien

jalostuksesta. Myös metallituotteiden sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto

laski selvästi. Teollisuuden vienti putosi poikkeuksellisen paljon teknologiateollisuuden vaikeuksien

myötä, mutta laskua paikkasi hieman metsäteollisuuden viennin kasvu. Metsäteollisuuden

liikevaihtokin kohosi selvästi. Kemianteollisuuden ahdinko helpotti vihdoin ja liikevaihdon orastava

nousu käynnistyi. Elintarviketeollisuuskin pysyi loppuvuonna 2015 kasvu-uralla, mutta nousu jäi

varsin niukaksi. Rakentamisen suhdannetilanne kohentui viime vuoden lopulla ja sekä liikevaihto

että henkilöstömäärä kääntyivät selvään nousuun pitkän laskun jälkeen. Palvelualoilla vuoden

2015 heinä–joulukuu näyttäytyi edelleen tavanomaista harmaampana. Pääsyynä on suurimman

toimialan, kaupan, sitkeästi jatkunut liikevaihdon lasku. Sen sijaan majoitus- ja ravitsemistoiminnan

sekä etenkin liike-elämän palveluiden liikevaihto kohosi. Maakunnan yrityksissä henkilöstömäärää

leikattiin yleisesti rakentaminen pois lukien. Tämän seurauksena talouden palkkasumma tippui

hieman. Lähiajan näkymissä on lievää toiveikkuutta, sillä alueen pk-yrityksistä nousua odottaa

suurempi osa kuin laskua ja maakunnan yrityskannasta yli puolet pääsi kasvuun kiinni jo viime

vuoden puolella.

Kuva: Essi Keskitalo

3 SATAKUNNAN TALOUS 27 • kesäkuu 2016

27 •kesäkuu 2016

PÄÄTOIMITTAJA: Saku Vähäsantanen, Satakuntaliitto

KIRJOITTAJAT: Annikka Blomberg, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikköKimmo Laakso, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikköMerja Mannelin, Satakunnan ELY-keskusPaavo Okko, Turun yliopiston kauppakorkeakouluSalla Siivonen, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikköKANSIKUVA: Tiina Leino

JULKAISIJA: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikköTAITTO: 400 kepposta Oy, Tiina Liivola

Suhdannekuva 2Teollisuus 6Rakentaminen 14Satakunnan meriklusteri, Kokemäenjokilaakson teollisuusvyöhyke ja Meri-Porin M20-teollisuuspuisto 16Luovat alat 18Palvelut 19Tavoitteena yritysverkostojen kehittäminen ja alueen älykkään erikoistumisen tilastollisen tietojärjestelmän luominen 20

Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman, henkilöstömäärien ja viennin kehitystä on kuvattu Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamilla indeksisar-joilla. Indeksisarjat kuvaavat tarkastelta-van muuttujan (esim. liikevaihto) kehitys-tä suhteessa perusvuoteen 2010. Indeksi-sarjojen tulkinnassa olennaista on, minkä kahden ajankohdan välistä kehitystä arvi-oidaan. Esimerkiksi mitä alemmalta (pe-rusvuotta alemmalta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 2005, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosien 2005–2010 välisenä aika-na. Trendikuvioiden tarkastelussa on lisäk-si huomioitava, että niiden loppuosa saat-taa tarkistua (revisoitua) tulevien kuukau-sitietojen päivittämisen jälkeen. Muut kat-sauksessa esitetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Satakunnan ELY-kes-kuksen tuottamiin tilastoihin. Katsaukses-sa on hyödynnetty myös eri toimialajärjes-töjen ja ennustelaitosten asiantuntemusta.

>>

+ Satakunnan yrityskannasta yli puolet pääsi kas-vuun kiinni

+5–20 työntekijän yritysten liikevaihto kasvussa teol-lisuuden sekä liike-elämän palvelujen ansiosta

+ Metsäteollisuuden liikevaihto ja vienti nousussa

+ Kemianteollisuudessa orastavaa kasvua

+ Rakentamisen suhdannekuva kirkastunut, liike-vaihto ja henkilöstömäärä kasvussa

+ Liike-elämän palvelut hyvässä vireessä

– Yritysten henkilöstömäärä supistunut rakenta-mista lukuun ottamatta

– Teknologiateollisuuden liikevaihto ja vienti sa-kannut

– Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto supistunut huomattavasti

– Myös muut metallialat laskusuunnassa

– Meriteollisuus alamäessä

– Kaupan liikevaihdon lasku jatkunut edelleen

SATAKUNNAN SUHDANNEKEHITYS

PLUSSAT

MIINUKSET

tyspanosten nousuun luottavaisia on enemmän kuin niiden heikkenemis-tä povaavia.

Vuoden 2015 heinä–joulukuun talouskehitysSatakunnan vuoden 2015 heinä–joulu-kuun talouskehitystä varjosti teknolo-giateollisuuden kehityksen poikkeuk-sellisen raju sakkaaminen. Sen suuren painoarvon myötä koko teollisuuden kehitys jäi selvästi pakkaselle. 2000-lu-vulla ainoastaan vuosien 2009 alku- ja 2013 loppupuoliskojen suhdanneku-va piirtyi teollisuudessa vieläkin syn-kempänä. Teknologiateollisuuden lii-kevaihto joutui syöksykierteeseen, jo-ka on suurelta osin peräisin päätoimi-aloista, koneiden ja laitteiden valmis-tuksesta sekä metallien jalostuksesta. Molempien alojen liikevaihto supistui tuntuvasti, mutta metallien jalostukses-

tu ja talous alkaisi vähitellen toipua. Näky-miä luotaava saldoluku nousi syksystä seit-semän yksikköä. Kasvu näyttäisi tulevan pienistä puroista, kuten tiedoista euroalu-een talouden elpymisestä ja siihen liitty-vistä odotuksista vientikysynnän toipumi-sesta. Toisaalta myös kotimarkkina vaikut-taisi vahvistuneen. Maamme pk-yrityksistä 32 % ennakoi suhdanteiden paranevan seu-raavan vuoden kuluessa ja 16 % odottaa nii-den edelleen heikkenevän. Näiden erotuk-sena muodostuu saldoluku +15. Investoin-nit antavat vielä odottaa itseään, mutta työl-lisyyden näkymät ovat kohenemassa eten-kin palvelualoilla kauppa pois lukien. Sata-kunnassa saldoluku on kuitenkin vain aavis-tuksen parempi kuin syksyllä, +4. Parane-miseen uskoo 23 % ja heikkenemiseen 19 % alueen pk-yrityksistä. Henkilöstö on yhä vähenemässä, sillä niiden odotuksia kuvaa-va saldo on alueella -9. Liikevaihdon, tilaus-ten määrän, vakavaraisuuden ja tuotekehi-


Viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Satakunta

Koko maa


>> sa pudotus on peräisin lähinnä värimetallien hintojen laskusta, eikä tuotantomäärä ole juu-ri muuttunut. Maakunnan teollisuuden yh-den tärkeimmän tukipilarin, korkean tuot-tavuuden koneiden ja laitteiden valmistuk-sen voimakasta laskua selittää osaltaan alu-een suuryritysten tilauskantojen vaje maail-manlaajuisen sekä kotimaisen kysynnän hii-vuttua etenkin meriteollisuudessa. Teknolo-giateollisuuden pienempien haarojen, metal-lituotteiden sekä elektroniikka- ja sähkötuot-teiden valmistuksen liikevaihto laski selväs-ti. Teollisuuden vienti putosi myös poikkeuk-sellisen paljon teknologiateollisuuden vaike-uksien myötä, mutta laskua paikkasi hieman metsäteollisuuden viennin kasvu. Metsäteol-lisuuden liikevaihto kohosi selvästi etenkin sellun käytyä kaupaksi myös maailmalle. Ke-mianteollisuuden ahdinko helpotti vihdoin ja liikevaihdon orastava nousu käynnistyi. Elin-tarviketeollisuuskin pysyi loppuvuonna 2015 kasvu-uralla, mutta nousu jäi varsin niukaksi.

Rakentamisen suhdannetilanne valkeni Sa-takunnassa viime vuoden lopulla, ja sekä lii-kevaihto että henkilöstömäärä kääntyivät sel-vään nousuun pitkän laskun jälkeen. Kasvu saattaa kuitenkin jäädä tilapäiseksi. Palve-lualoilla vuoden 2015 heinä–joulukuu näyt-täytyi edelleen tavanomaista harmaampana. Pääsyynä on suurimman toimialan, kaupan, sitkeästi jatkunut liikevaihdon lasku. Sen si-jaan majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä

etenkin liike-elämän palveluiden loppuvuo-si sujui myönteisesti liikevaihdon kasvun an-siosta. Palveluissa vähennettiin henkilöstöä ainakin kaupassa sekä majoitus- ja ravitse-mistoiminnassa.

Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liike-vaihto aleni Tilastokeskuksen uusimpien suhdannetietojen mukaan 4,1 % vuoden 2015 heinä–joulukuussa vuoden 2014 vas-taavaan ajanjaksoon verrattuna. Vaikka ke-hitys jäi selvästi aikaisempaa heikommaksi teknologiateollisuuden kurimuksen myötä, kykeni entistä useampi yritys kohottamaan liikevaihtoaan.Tämä on kenties pysyvän käänteen merkki. Satakunnan yrityskannas-ta 51 % kasvoi viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla ja 36 % saavutti yli 15 %:n nou-sun. Maakunnan liikevaihdon supistuminen onkin peräisin lähinnä yli 20 henkilön tek-nologiateollisuudessa toimivista yrityksis-tä. Kaikkiaan yli 20 henkilön yritysten liike-vaihto supistui viime vuoden loppupuolis-kolla runsaat seitsemän prosenttia. Alle vii-den henkilön yritysten liikevaihto laski va-jaan prosentin. Sen sijaan 5–20 työntekijän yritysten liikevaihto kasvoi jo vajaat kaksi prosenttia, mikä paikkasi hieman suurten yritysten jättämää aukkoa.

Satakunnan yritysten maksama yhteenlas-kettu palkkasumma putosi vuoden 2015 heinä–joulukuussa prosentin edellisvuo-

den vastaavaan ai-kaan verrattuna. Se on suoraa seuraus-ta henkilöstömääri-en vähenemisestä lähes kaikilla päätoi-mialoilla rakentamis-ta lukuun ottamatta. Palkkasumma aleni teollisuudessa hyvin yleisesti elintarvike-teollisuus ja metalli-en jalostus pois lu-

kien. Pudotus oli voimakasta kemianteolli-suudessa sekä telakoilla, joiden toiminnan huomattava supistuminen osuu vertailuajan-kohtaan, vuoden 2014 loppupuolelle. Muilla aloilla liike-elämän palveluissa ja erityisesti rakentamisessa palkkasumma kohosi, kau-passa taas laski hieman. Palkkasumman lii-kevaihtoa huomattavasti loivempi pudotus kertonee osaltaan myös arvonlisäyksen vain lievästä laskusta maakunnan yrityksissä, sil-lä palkkojen osuus arvonlisästä on merkittä-vä, hieman yli puolet.

Maassa keskimäärin suhdannetilanne pysyi edelleen hyvin vaisuna vuoden 2015 heinä–joulukuussa. Liikevaihto laski tällöin 0,8 % vuoden 2014 vastaavaan aikaan verrattuna. Teollisuuden liikevaihto pysyi Satakunnasta poiketen ennallaan, sillä teknologiateollisuu-den – ja siellä etenkin elektroniikkatuottei-den valmistuksen – selvää, joskin Satakun-taa loivempaa laskua paikkasi metsä- ja ke-mianteollisuuden nousu. Rakentamisen suh-dannekuvan kirkastuttua liikevaihdon nou-su pysyi vakaana ja palveluissa kauppaa lu-kuun ottamatta liikevaihto kasvoi. Suhdan-nekuva siis piirtyy valtakunnallisesti melko samansuuntaisena kuin Satakunnassa, mut-ta teknologiateollisuuden lasku jäi lievem-mäksi osin metallien jalostuksen pienem-män painoarvon vuoksi. Tämän vuoksi suh-dannetila näyttää näennäisesti paremmalta, mutta tuotannon tason muutoksissa ei vält-tämättä ole suurtakaan eroa Satakunnan ja muun maan välillä – värimetallien hintake-hitys kun vaikuttaa merkittävästi maakun-nan liikevaihdon lukemiin, vaikka itse tuo-tannon taso ei juuri muuttuisikaan. Palkka-summa sen sijaan nousi koko maassa 0,8 % viime vuoden lopulla. Kasvu juontuu kulku-neuvojen valmistuksesta, rakentamisesta ja palveluista. Sen sijaan teollisuudessa palk-kojen summa tippui aavistuksen elintarvi-ke- ja kemianteollisuuden, metallien jalos-tuksen sekä elektroniikka- ja sähkötuottei-den valmistuksen laskun vuoksi.

Satakunnan liikevaihdon jakauma v. 2015

Elintarviketeollisuus 680Metsäteollisuus (puu- ja paperiteollisuus) 1 390Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus 774Metallien jalostus 1 570Metallituotteiden valmistus 427Koneiden ja laitteiden valmistus 1 050Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 126Teknologiateollisuus (TOL 24-30) 3 220Meriklusteri 770Kokemäenjokilaakson teollisuusvyöhyke 3 148M20-teollisuuspuisto 195Koko teollisuus (TOL BCD) 7 633Rakentaminen 1 014Tukku- ja vähittäiskauppa 2 608Majoitus- ja ravitsemistoiminta 200Liike-elämän palvelut (TOL JLMN) 939Luovat alat 618Kaikki toimialat yhteensä 13 698

Satakunnan liikevaihto (milj. €) toimialoittain v. 2015 (ennakkotieto)

Elintarviketeollisuus5 %

Metsäteollisuus (puu- ja paperiteoll.)

10 %

Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valm.

6 %Metallien jalostus

11 %

Metallituotteiden valmistus3 %

Koneiden ja laitteiden valmistus8 %

Elektroniikka- ja sähkö-tuotteiden valmistus

1 %Rakentaminen

7 %Tukku- ja vähittäiskauppa

19 %

Majoitus- ja ravitsemistoiminta

1 %

Liike-elämän palvelut (TOL JLMN)

7 %

Muut21 %


Satakunnan yrityksissä työskenteli vuoden 2015 heinä–joulukuussa 2,2 % vähemmän henkilöstöä kuin samaan aikaan vuotta ai-emmin. Teollisuudessa väkeä vähennettiin eniten, 6,5 %. Palveluissa työllisyys heikkeni 2,2 %. Sen sijaan rakentamisen kasvu virisi uudelleen, ja henkilöstömäärä nousi 2,5 %.

Työttömyyden kasvu on hidastunut Satakun-nassa, mutta mitään nopeaa paranemista ei uskota tapahtuvan. Alkuvuonna työttömiä työnhakijoita on ollut keskimäärin kuukau-dessa noin sata henkeä enemmän kuin vuo-si sitten. Lomautettujen määrä on lisäänty-nyt hivenen. Myös nuorten työttömien mää-rä on lisääntynyt alkuvuonna vuoden takai-sesta. Satakunnassa on lisääntynyt erityi-sesti pitkäaikaistyöttömien määrä ja kasvu näyttäisi jatkuvan. Alkuvuonna pitkäaikais-työttömiä on ollut yli 500 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Paavo OkkoKansantaloustieteen professori emeritus | Turun kauppakorkeakoulu | Turun yliopisto

Suomen kokonaistuotanto kääntyi puolen prosentin kasvuun viime vuonna, vaikka vienti ja teollisuus ovat kehittyneet melko heikosti. Vientivetoisena teollisuusmaakun-tana Satakunta ei ole voinut olla nopeim-pien nousijoiden joukossa. Silti viime vuo-den lopulla maakunnassa näkyi myös nou-sun merkkejä. Rakentaminen on ollut ko-

ko maassa nouseva ala ja Satakunnassa sen kasvu on ollut koko maata nopeampaa.

Teknologiateollisuudessa viime vuoden lop-pu oli maakunnassa heikon kehityksen ai-kaa. Puu- ja paperiteollisuus oli sen sijaan kasvun puolella, ja kasvu oli muuta maata nopeampaa. Elintarviketeollisuuden liike-vaihtokin kasvoi lievästi, vaikka koko maas-sa se supistui.

Tälle vuodelle ennustetaan koko maahan noin prosentin talouskasvua. Alkuvuoden merkit lupailevat tämän toteutumista, vaik-ka vienti ja teollisuus näyttävät edelleen vai-meita lukuja. Rakentamisen kasvu näyttää olevan voimistumassa, ja investointitiedot viittaavat samaan suuntaan.

Maalla on selkeä kustannuskilpailukykyon-gelma. Jos työmarkkinoiden kilpailukykys-opimus syntyy, asia alkaa korjaantua, vaik-

kakin hitaasti. Jos sopimukseen sisältyisi sel-keä paikallisen sopimisen elementti, kor-jaantuminen nopeutuisi. Saksassa paikalli-nen sopimusvapaus on niin todellista, että palkkaliukuma on ollut monena vuonna ne-gatiivinen. On voitu maksaa alle työehtoso-pimuksen. On helppo ymmärtää, että tämä synnyttää vastustusta meillä, mutta yhtei-sessä valuutassa palkkajousto olisi kovasti tarpeen. Nykykokemuksen mukaan emme pysty keskitetysti tekemään sisäistä deval-vaatiota, mutta hajautetusti toimien se voi-si onnistua paremmin. Parhaimmillaan se torjuisi ennalta hintakilpailukykyongelmaa.

Koska maailmantaloudessa on näkyvissä taas merkkejä epävarmuuden lisääntymi-sestä, on maan kilpailukyvyn korjaaminen erityisen tarpeellista. Jos siinä onnistutaan, taloutemme paranemisen merkit voivat to-teutua. Satakunnan tuotantorakenne on sel-lainen, että maakuntakin kaipaa juuri tätä.

Työttömyys ei ole lisääntynyt enää kaikilla aloilla. Vähennystä on ollut johtajien, maan-viljelijöiden ja metsätyöntekijöiden, proses-si- ja kuljetustyöntekijöiden, ammatteihin luokittelemattomien ja avustavia tehtäviä tekevien ryhmissä. Vähennykset eivät ole olleet lukumäärältään kovin suuria. Suurin-ta lisäys on ollut palvelu- ja myyntityössä.

Syksyllä tilanne avointen työpaikkojen suh-teen näytti kääntyneen positiiviseksi. Alku-vuonna tilanne on muuttunut ja nyt on ol-lut kuukausittain keskimäärin yli 200 avoin-ta paikkaa vähemmän kuin vuosi sitten. Avoimet työpaikat ovat vähentyneet erityi-sesti toimisto- ja asiakaspalvelutyössä se-kä rakennus-, korjaus- ja valmistustyössä.

Vastaavasti suurinta lisäys on ollut maan-viljely- ja metsätyössä sekä erityisasiantun-tijatehtävissä. Määrällisesti työpaikkoja on eniten palvelu- ja myyntityössä, asiantunti-jatehtävissä sekä prosessi- ja kuljetustyös-sä. Työvoiman saatavuusongelmat ovat vä-hentyneet, mutta niitä on edelleen eniten terveydenhoitoalalla.

Satakunnassa oli maaliskuun lopussa työt-tömiä työnhakijoita 14 400 ja työttömien osuus työvoimasta oli 14,0 %. Lomautettu-na oli vajaat 1 500 henkeä, mikä on saman verran kuin vuosi sitten. Maaliskuun aika-na Satakunnan TE-toimistossa oli avoinna 3 800 työpaikka. Osa avoimista paikoista oli kesätyöpaikkoja.

Henkilöstömäärien kehitys Satakunnassa, kaikkien toimialojen yritykset yhteensä

-8 %

-6 %

-4 %

-2 %

0 %

2 %

4 %

6 %

8 %

I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 I/2013 I/2014 I/2015

Nel

jänn

esvu

osim

uuto

s-%

Työttömyyden kasvu hidastunut Satakunnassa

Teksti: Merja Mannelin ja

Saku Vähäsantanen

Vienti hidastaa mutta rakentaminen edistää elpymistä


Teksti: Saku Vähäsantanen

TEOLLISUUS

Satakunnan teollisuus koki kovan kolauksen vuoden 2015 heinä–joulukuun aikana. Liike-vaihto supistui merkittävästi ja mikä pahinta, vienti sukelsi yli kymmenyksen alaspäin. Toi-saalta vertailuajankohtaan, vuoden 2014 vas-taavalle ajanjaksolle, osuu telakoiden viimei-set suuret tilaukset ja myös useiden valmis-tajien tilauskanta on samassa ajassa notkah-tanut ainakin tilapäisesti. Teollisuuden tilas-

Satakunta

Koko maa

Teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)Metsä- ja teknologiateollisuuden viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Satakunta, teknologia

Koko maa, teknologia

Satakunta, metsä

Koko maa, metsä

toihin luetaan tässä yhteydessä myös ener-giantuotanto, josta ei tosin ole erikseen suh-dannetietoja raportoitu. Öljyn alhainen hinta on syönyt meriteollisuudessa alan valmistuk-seen liittyvän laitteiston kysyntää. Lisäksi me-tallien jalostuksen liikevaihtoa on pudottanut selvästi maakunnassa tärkeiden värimetalli-en, kuten kuparin ja nikkelin alentunut hin-ta. Onneksi tuotannon tasoon sillä on ollut

todennäköisesti korkeintaan vähäinen mer-kitys. Huolestuttavin piirre piilee koneiden ja laitteiden valmistuksessa, jonka pitkään mallikkaana pysynyt kehitys sakkasi pahem-man kerran ja liikevaihto romahti viidennek-sen eli tämän vuosituhannen eniten. Myös muut metallialat pysyivät laskusuunnassa, joten teknologiateollisuuden suuren paino-arvon vuoksi koko teollisuuden kehitys jäi



Heinä–joulukuu -8,4 % 0,0 % Heinä–syyskuu -7,6 % -5,2 % Loka–joulukuu -9,1 % -4,0 %

Heinä–joulukuu -2,9 % -0,3 % Heinä–syyskuu -2,1 % 0,1 % Loka–joulukuu -3,8 % -0,7 %

Heinä–joulukuu -11,6 % -6,5 % Heinä–syyskuu -9,3 % -7,0 % Loka–joulukuu -13,6 % -6,1 %

Heinä–joulukuu -5,3 % Heinä–syyskuu -5,6 % Loka–joulukuu -5,0 %

Teollisuus2015vs.2014%-muutosedellisvuodenvastaavaan

ajankohtaanverrattuna

Satakunta Koko maaLiikevaihto

Palkkasumma

Vienti

Henkilöstömäärä

Koko teollisuuden (TOL BCD) henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa

-14 % -12 % -10 % -8 % -6 % -4 % -2 % 0 % 2 % 4 % 6 % 8 %

10 %


Nel

jänn

esvu

osim

uuto

s-%

varsin murheelliseksi. Teknologiateollisuu-den kurimus selittää suuren osan viennin sakkaamisesta.

Toki myönteisiäkin piirteitä satakuntalaisen teollisuuden suhdannekuvasta löytyy. Met-säteollisuuden liikevaihto ja vienti kohosi-vat viime vuoden lopussa melko reippaasti mm. sellun kysynnän kasvun vanavedessä. Kemianteollisuudenkin liikevaihto ampaisi pitkän tauon jälkeen hienoiseen nousuun ja elintarviketeollisuus pysyi edelleen niukas-ti kasvu-uralla. Ja pitkällä aikavälillä tarkas-teltuna maakunnan teollisuuden kehitys on pysynyt 2000-luvulla valtakunnan keskiarvoa suotuisampana lähinnä finanssikriisin vuon-na 2009 aiheuttaman suhdannekuopan loi-vuuden ansiosta. Lisäksi 48 % teollisuusyri-tyksistä kykeni luomaan liikevaihdon kasvua loppuvuonna 2015 ja yli 15 %:n nousuun pää-si kiinni 32 % kannasta. Alle viiden ja yli 20 henkilön teollisuusyritysten liikevaihto laski suunnilleen 10 %:n verran, mutta 5–20 hen-gen yrityksissä liikevaihto kohosi nelisen pro-senttia. Yritys- ja alakohtainen hajonta on si-

ten pysynyt huomattavana. Eväät uuteen nou-suun ovat siis olemassa, mutta maailmanta-louden ja Suomen kasvun pitäisi voimistua ja öljyn hinnan nousta, jotta vaikutukset voi-sivat konkretisoitua. Toisaalta öljyn matalan hinnan pitäisi pönkittää teollisuuden kehi-tystä, mutta Satakunnassa tilanne näyttäy-tyy osin päinvastaisena.

Palkkasumma ja etenkin henkilöstömäärä pu-tosivat edelleen maakunnan teollisuudessa ja joka 20. työntekijä sai lähtöpassit vuoden 2015 jälkimmäisellä puoliskolla. Palkkasum-ma putosi lähes jokaisella teollisuuden haa-ralla ja ainoastaan elintarviketeollisuudessa sekä metallien jalostuksessa kirjattiin nou-sua aavistuksen verran. Siten jalostusarvokin on pudonnut, mutta liikevaihtoa lievemmin.

Maassa keskimäärin teollisuuden liikevaih-don lasku pysähtyi vuoden 2015 jälkimmäi-sellä puoliskolla. Silti tärkeiden koneiden ja laitteiden sekä etenkin elektroniikkateollisuu-den liikevaihto aleni edelleen. Kulkuneuvo-jen valmistuksen tilauskirjat ovat täydenty-

neet mm. laivatilausten ansiosta, mikä nä-kyy alan palkkasumman nousuna. Metalli-en jalostuksessa liikevaihto supistui jonkin verran ja ainoastaan metallituotteet pulpah-ti pinnalle. Koko teknologiateollisuuden lop-puvuosi jäi siten keskimäärin selvästi pakka-selle. Metsä- ja kemianteollisuus kasvattivat liikevaihtoaan hieman, mutta elintarviketeol-lisuuden liikevaihto putosi edelleen.

Palkkasumma kääntyi lievään laskuun, joten teollisuuden henkilöstö on mahdollisesti su-pistunut. EK:n luottamusindikaattoreiden mu-kaan teollisuuden odotukset ovat pysyneet edelleen tavanomaista matalammalla ja alan yritykset arvioivat tuotantomäärien nousevan hieman lähikuukausina. Teollisuuden luotta-musindikaattori heikkeni -8:aan huhtikuussa maaliskuun tilapäisen nousun (-5) jälkeen. In-dikaattori on siten pitkän aikavälin keskiar-voa (+1) alempana.


Koneet ja laitteet

Metallituotteet

Sähkötekniset

Metallit. keskim.

Metallien jalostus

Telakat

Teknologiateollisuuden alatoimialojen palkkasumman kehitys Satakunnassa (2010=100)

Teknologiateollisuuden alatoimialojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2010=100)

Koneet ja laitteet

Metallituotteet

Sähkötekniset

Metallit. keskim.

Metallien jalostus

Teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Satakunta

Koko maa



Heinä–joulukuu -2,3 % 0,2 % Heinä–syyskuu -1,2 % 1,3 % Loka–joulukuu -3,4 % -0,8 %


Palkkasumma

Vienti

Teknologiateollisuus2015vs.2014%-muutosedellisvuodenvastaavaan


Satakunnan teknologiateollisuudessa (TOL 24–30, ei sis. tietotekniikka-alaa) vuoden 2015 heinä–joulukuusta muodostui poikkeukselli-sen synkkä. Jokaisen alatoimialan liikevaih-to laski ja pahiten pudotus iski koneiden ja laitteiden valmistukseen. Sen liikevaihto ale-ni jopa viidenneksen osin meriteollisuuden ja osin muun valmistuksen kysynnän hiljen-nyttyä. Öljyn matala hintataso selittää osan pudotuksesta, sillä alan laitteistolle ei löy-dy kysyntää entiseen malliin. Myös metalli-en jalostuksen liikevaihto tippui melkoises-ti, mutta sen taustalla vaikuttaa värimetalli-en tuntuva hinnanalennus, mikä tosin ei ole juurikaan vaikuttanut tuotannon määrään. Metallituotteiden valmistuksen alamäki jat-kui, joskin supistuminen jäi metallialojen lie-vimmäksi. Elektroniikka- ja sähkötuoteteolli-suuden kurimus syveni maakunnassa, mutta sen painoarvon vähäisyyden vuoksi sillä ei ole merkittävää vaikutusta kokonaisuuteen.

Heikosta kehityksestä huolimatta kasvuun kykeni entisen suuruinen osa metallialojen yrityskannasta, sillä vuoden 2015 loppupuo-liskolla 47 % alan yrityksistä pääsi nousujoh-teiselle uralle ja yli 15 % liikevaihtoaan ko-hottaneiden yritysten osuuskin kohosi kor-keaksi, 35 %:iin. Teknologiateollisuutta pai-noi selvimmin alaspäin suurten, yli 20 työn-tekijän yritysten liikevaihdon sukellus liki-main viidenneksellä. Myös alle viiden hen-gen yritysten loppuvuosi takelteli liikevaih-

don vajaan viiden prosentin laskun myötä. Sen sijaan 5–20 henkilön yritysten loppuvuo-si näyttäytyi poikkeuksellisen valoisana, sil-lä liikevaihdon kasvu ylsi 15 %:n luokkaan. Suurten yritysten kehno suhdannetila pu-dotti myös teknologiateollisuuden viennin arvoa huomattavasti alaspäin. Osa laskusta on voinut olla lähtöisin telakoista, sillä vii-meiset suuret tilaukset toimitettiin vuoden 2014 kesän jälkeen.

Alan työllisyyskin on kokenut kolhun liike-vaihdon laskun vanavedessä. Satakunnassa ainoastaan metallien jalostuksen palkkasum-ma kasvoi vähän. Muuten lasku jäi silti mel-ko vähäiseksi liikevaihdon valtavaan pudo-tukseen nähden. Suurin osa palkkasumman alenemasta onkin peräisin maakunnan tela-koiden toiminnan voimakkaasta supistumi-sesta ja työllisyys sekä osin jalostusarvo ei-vät ole kärsineet metallialoilla aivan niin pa-hasti kuin liikevaihdon ja viennin pudotuk-sesta voisi päätellä.

Vaikka Satakunnassa liikevaihto ja vienti ma-tavat kaukana vuoden 2008 huipputasosta, on teknologiateollisuus kokonaisuutena kär-sinyt vähemmän kuin valtakunnallisesti. Siel-lä ala on valahtanut pohjalukemiin lähinnä elektroniikkateollisuuden vaikeuksien vuok-si, millä on ollut mittavia kansantaloudellisia vaikutuksia viime vuosina. Teknologiateolli-suudessa maassa keskimäärin ei juuri valo-

TEKNOLOGIATEOLLISUUS

pilkkuja näkynyt edelleenkään loppuvuoden 2015 aikana, sillä kyseisen ajanjakson täh-diksi nousivat ainoastaan kulkuneuvojen- ja metallituotteiden valmistus, joista jälkimmäi-sen liikevaihto kasvoi ainoana metallialois-ta. Senkin nousu jäi melko vaatimattomaksi. Kulkuneuvoissa palkkasumma taasen koho-si mm. laivatilausten ansiosta. Maalle tärkei-den koneiden ja laitteiden sekä elektroniik-ka- ja sähkötuotteiden valmistus sakkasi edel-leen. Tämän myötä teknologiateollisuuden vienti supistui yhä merkittävästi. Myös me-tallien jalostuksessa kirjattiin laskua, joka to-sin on suurelta osin peräisin metallien hinto-jen laskusta, eikä niinkään tuotantomäärien muutoksesta. Palkkasumma pysyi lähes en-


Satakunta

Koko maa

Metallien jalostuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

METALLIEN JALOSTUS

Värimetallien hintojen kääntyminen las-kuun vuosi sitten keväällä enteili metallien jalostuksen liikevaihdon kasvun taittumista. Näin kävikin, sillä sekä valtakunnallisesti et-tä etenkin Satakunnassa liikevaihdosta suli huomattava osa vuoden 2015 heinä–joulu-kuussa. Satakunnassa merkittävien kuparin ja nikkelin hinta on alentunut selvästi, mikä heijastuu suoraan liikevaihtoon. Sen sijaan tuotantomäärissä ei kovin oleellista muutosta liene tapahtunut, sillä Teknologiateollisuus ry:n mukaan maamme metallien jalostuksen eli terästuotteiden, värimetallien, valujen ja metallimalmien yhteenlaskettu tuotannon määrä pysytteli viime vuoden tammi–mar-raskuussa edellisvuotisella tasollaan. Teräs-tuotteiden tuotanto kasvoi vähän, mutta vä-rimetallien pysyi ennallaan. Valujen ja me-tallimalmien tuotanto sen sijaan väheni. Ti-lastokeskuksen mukaan joulukuun 2015 ja helmikuun 2016 välissä metallien jalostuk-


Heinä–joulukuu 1,3 % -0,6 % Heinä–syyskuu 3,5 % 0,1 % Loka–joulukuu -1,1 % -1,4 %

Metallienjalostus2015vs.2014%-muutosedellisvuodenvastaavaan



Palkkasumma

sen tuotanto on kasvanut jonkin verran ai-nakin valtakunnallisesti edellisvuoden vas-taavaan aikaan verrattuna.

Satakunnassa alan kehitystä kannattelee täy-sin suuremman kokoluokan eli yli 20 hen-kilöä työllistävät yritykset, joita toimii maa-kunnassa 11 kappaletta. Niiden liikevaih-to siis supistui roimasti, mikä näkyy toimi-alan luvuissa lähes sellaisenaan. Pienempi-en yritysten, joita toimii alueella alle kym-menen kappaletta, loppuvuosi sujui osin sel-västi myönteisemmin. 5–20 henkilön yritys-ten liikevaihto aleni viitisen prosenttia, mut-ta alle viiden työntekijän yritysten liikevaih-to kohosi syyskesän notkahduksen jälkeen aivan loppuvuodesta jopa lähes kaksinker-taiseksi. Yrityskannasta liikevaihtoaan kas-vatti heinä–syyskuussa 55 % ja loka–joulu-kuussa 47 %, eli melko suuri osa, mutta yk-sikään yritys ei kasvanut yli 15 %.

Satakunta

Koko maa

Metallien jalostuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Teknologiateollisuus ry:n mukaan alalla työs-kentelevien määrä aleni viime vuonna ne-lisen prosenttia, mikä näkyy myös palkka-summan putoamisena valtakunnan tasolla. Satakunnassa palkkasumma kasvoi hieman, mikä kertoo ainakin suotuisammasta työlli-syyskehityksestä alueella sekä mahdollisesti myös tuotannollisen toiminnan paremmas-ta pärjäämisestä.

nallaan valtakunnallisella tasolla, joten työl-lisyys ei ole enää kovin paljon heikentynyt. Roimaa kasvua kirjattiin jo kulkuneuvojen valmistuksessa ja myös kone- ja metallituo-teteollisuudessa kirjattiin orastavaa nousua.

Teknologiateollisuus ry:n mukaan viime vuonna väkeä vähennettiin koko maassa pro-

sentin verran. Sen mukaan alan yritykset sai-vat maassamme uusia tilauksia tammi–maa-liskuussa 2016 euroissa tarkasteltuna saman verran kuin vastaavaan aikaan vuotta aiem-min, mutta 16 % vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä. Tilauskannan arvo kas-voi maaliskuun 2016 loppuun mennessä 17 % korkeammaksi kuin samaan aikaan vuon-

na 2015, mutta jäi kaksi prosenttia pienem-mäksi kuin joulukuun lopussa. Viime kuukau-sien tilauskehitys enteilee teknologiateolli-suuden yritysten liikevaihdon pysyneen ke-väällä 2016 entisellään tai laskeneen hieman.


Heinä–joulukuu -5,2 % 1,2 % Heinä–syyskuu -2,9 % 2,3 % Loka–joulukuu -7,3 % 0,1 %

Heinä–joulukuuu -0,8 % 1,1 % Heinä–syyskuu -1,8 % 1,0 % Loka–joulukuu 0,3 % 1,2 %

Metallituotteidenvalmistus2015vs.2014

%-muutosedellisvuodenvastaavaanajankohtaanverrattuna


Palkkasumma

Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Satakunta

Koko maa

Satakunta

Koko maa

Koneiden ja laitteiden valmistuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Koneiden ja laitteiden valmistuksen kehi-tys pysyi Satakunnassa kohtuullisen va-kaana läpi taantuman syvimpienkin jakso-jen, mutta vuoden 2015 heinä–joulukuu jäi poikkeuksellisen kehnoksi. Liikevaihto ro-mahti viidenneksen, mikä on tämän vuo-situhannen heikoin puolivuotiskausi. Syi-tä voi hakea monen alan laskevasta maail-manlaajuisesta kysynnästä sekä öljyyn liit-tyvän laitteiston valmistuksen heikosta ke-

Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

Metallituotteiden valmistuksen alavirei-nen kehitys voimistui Satakunnassa vuo-den 2015 heinä–joulukuussa, sillä liikevaih-to supistui selvästi. Maassa keskimäärin lii-kevaihto kääntyi tällöin uudelleen lievään nousuun ja se oli ainoa teknologiateollisuu-den haara, joka kykeni kasvuun. Molem-milla alueilla liikevaihto mataa huolestut-tavan kaukana vuoden 2008 tasosta aikaan ennen finanssikriisiä. Ainakin Satakunnas-sa yritysten väliset erot ovat yhä suuret, sil-lä liikevaihdon supistumisesta huolimatta 47 % alan yrityskannasta pystyi nostamaan liikevaihtoaan loppuvuonna 2015 ja yli 15 %:n kasvuun kykeni runsas kolmasosa yri-

tyksistä. Kuten monella muulla alalla, hei-koimmin vuoden loppupuolisko sujui yli 20 henkilön yrityksissä. Niiden liikevaihto las-ki runsaat seitsemän prosenttia. 5–20 hen-gen yritysten liikevaihdosta katosi lähes vii-si prosenttia. Sen sijaan aivan pienimpien, alle viiden hengen yritysten liikevaihto kas-voi selvästi, runsaat seitsemän prosenttia. Ilman tuota kasvupyrähdystä toimialan ke-hitys olisi jäänyt vielä synkemmäksi. Palk-kasumma jatkoi loppuvuonnakin lievää las-kuaan Satakunnassa, joten työllisten määrä alalla on todennäköisesti hieman vähenty-nyt. Maassa keskimäärin palkkasumma ko-hosi edelleen hieman.

Satakunta

Koko maa

Metallituotteiden valmistuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS

hityksestä öljyn hinnan alhaisuuden vuok-si. Kehityksellä on ollut myös supistava vai-kutus maakunnan teollisuuden vientiin, jo-ka sekin jäi poikkeuksellisen heikoksi viime vuoden lopulla. Ainoastaan 5–20 henkilön yritysten liikevaihto kasvoi hieman. Muissa kokoluokissa kirjattiin roimaa laskua Sata-kunnassa. Erikoista on se, että maakunnas-sa kasvuun kykeni entisen suuruinen osa yrityksistä mahalaskusta huolimatta. Noin

45 % yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan lop-puvuonna 2015 ja yli 15 %:n nousuun nap-pasi kiinni suunnilleen kolmannes alan val-mistajista. Laskun taustalla onkin todennä-köisesti suurimpien tuotantolaitosten tak-kuilu. Maassa keskimäärin liikevaihto alkoi jälleen laskea. Kehitys on koko kansanta-louden kannalta huolestuttavaa, sillä alan työn tuottavuus on korkea, ja alan laskukier-re kurjistaa osaltaan lisää talouskehitystä.

Satakunta

Koko maa

Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTUOTTEIDEN VALMISTUS

Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen palkkasumman kehitys Sata-kunnassa ja koko maassa (2010=100)

Satakunta

Koko maa




Koneidenjalaitteidenvalmistus2015vs.2014



Palkkasumma

Teknologiateollisuus ry:n mukaan Suomen kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskan-ta vahvistui edelleen vähän vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä pääosin jo aiem-min saatujen suurten laivatilausten ansiosta. Koska niiden toimitukset ulottuvat aina vuo-teen 2020 asti, pysyy niiden vaikutus koko kone- ja metallituoteteollisuuteen pitkäkes-toisena. Kulkuneuvot eivät kuitenkaan sisäl-ly tämän katsauksen koneiden ja laitteiden eivätkä metallituotteiden valmistukseen toi-mialaluokituksesta johtuen, vaan telakoilla on oma toimialaluokkansa. Alan yritykset

saivat tuoreita tilauksia tammi–maaliskuus-sa 2016 euromääräisesti saman verran kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2015, mutta 10 % niukemmin kuin edeltävällä vuosinel-jänneksellä. Tilauskannan arvo kohosi maa-liskuun lopussa 28 % korkeammaksi kuin sa-maan aikaan vuonna 2015 ja kaksi prosenttia suuremmaksi kuin joulukuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella ko-ne- ja metallituoteteollisuuden yritysten lii-kevaihdon arvioidaan olleen keväällä 2016 sama tai hieman pienempi kuin vastaavaan aikaan edellisvuonna.


Heinä–joulukuu -2,6 % -2,6 % Heinä–syyskuu -2,5 % 1,3 % Loka–joulukuu -2,7 % -6,5 %

Elektroniikka-jasähkötuotteidenvalmistus2015vs.2014



Palkkasumma

Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus mataa edelleen pohjalukemissa sekä Sata-kunnassa että koko maassa. Liikevaihto on etenkin valtakunnallisesti enää murto-osa vuoden 2008 tasosta, mikä on merkittävä selitys Suomen nykyiselle heikohkolle ta-loustilanteelle.

Liikevaihto kääntyi vuoden 2015 heinä–joulukuussa uudelleen laskuun myös Sa-takunnassa. Siitä huolimatta alalla hyvin suuri osa yrityksistä pääsi kasvuun kiinni. Heinä–syyskuussa 55 % yrityksistä kykeni kohottamaan liikevaihtoaan ja nopea, yli 15 %:n nousu onnistui 42 %:lta alan yritys-kannasta. Loka–joulukuussa lukemat ylsivät jo vastaavasti 69:ään ja 56 %:iin. Kasvanei-den yritysten osuudet kohosivat huomatta-vasti aiempaa korkeammiksi, mikä viittaa yrityskannan hajonnan kasvuun. Suurim-pien, yli 20 hengen valmistajien liikevaihto laski vajaat 15 %, mutta pienempien yritys-ten liikevaihto kasvoi loppuvuonna keski-

määrin 20 %. Vaikka yli 20 työntekijän yri-tyksiä toimii alueella vain kuusi kappalet-ta, on niiden painoarvo hyvin vahva alan suuntaviivojen määrityksessä. Siksi toimi-alan liikevaihto painui jälleen pinnan alle.

Alan työllisyys on heikentynyt edelleen, mi-hin viittaa myös palkkasumman lasku. Hen-kilöstö vähenikin viime vuonna valtakun-nallisesti vajaat neljä prosenttia Teknolo-giateollisuus ry:n mukaan. Samaisen tahon mukaan maamme elektroniikka- ja sähkö-teollisuudessa sekä uudet tilaukset että ti-lauskanta jäivät loka–joulukuussa yhä edel-lisvuotista matalammaksi tietoliikennelai-tetoimialan vaikeuksien vuoksi.

Alan yritykset vastaanottivat uusia tilauk-sia vuoden 2016 tammi–maaliskuussa ar-voltaan pari prosenttia runsaammin kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2015, mut-ta 20 % vähemmän kuin edeltävällä vuosi-neljänneksellä. Tilauskannan arvo kohosi

maaliskuun 2016 loppuun mennessä seitse-män prosenttia suuremmaksi kuin samaan aikaan vuonna 2015, mutta jäi 13 % niukem-maksi kuin joulukuun lopussa. Tilauskehi-tyksen perusteella alan yritysten liikevaih-don arvioidaan pysyneen ennallaan tai su-pistuneen hieman keväällä 2016 viimevuo-tiseen vastaavaan aikaan verrattuna.


Satakunta

Koko maa

Elintarviketeollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Satakunta

Koko maa

Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

ELINTARVIKETEOLLISUUS

Elintarviketeollisuudessa vuoden 2015 lop-puvuosi sujui hyvin niukan kasvun merkeis-sä Satakunnassa. Toisaalta kehitys oli selväs-ti paitsi maan keskiarvoa, myös useita teolli-suudenaloja valoisampaa. Valtakunnallista elintarviketeollisuutta on kurittanut osaltaan Venäjän vastapakotteet sekä hintojen lasku. Satakunnassa vaisuhko kehitys juontaa juu-rensa suuriin, yli 20 hengen valmistajiin. Nii-den liikevaihto jäi vuoden 2015 heinä–jou-lukuussa jonkin verran vuotta aiempaa ma-talammaksi. Sen sijaan alle viiden henkilön yrityksissä kasvua kertyi viitisen ja 5–20 hen-gen yrityksissä lähes 20 %. Tämän myötä ai-empaa useampi yritys pääsi kasvuun kiinni,

Heinä–joulukuuu 0,6 % -2,0 % Heinä–syyskuu -0,9 % -3,5 % Loka–joulukuu 1,9 % -0,5 %

Heinä–joulukuu 0,2 % -1,5 % Heinä–syyskuu -1,4 % -1,7 % Loka–joulukuu 1,9 % -1,3 %


Palkkasumma

Elintarviketeollisuus2015vs.2014%-muutosedellisvuodenvastaavaan


sillä yrityskannasta valtaosa on pieniä. Hei-nä–syyskuussa 51 % alan kannasta kohotti liikevaihtoaan ja yli 15 %:n nopea nousu on-nistui 30 %:lta yrityksistä. Loka–joulukuussa lukemat ampaisivat jo vastaavasti 62:een ja 35 %:iin. Alalla maksettu palkkasumma py-syi Satakunnassa viime vuoden jälkimmäi-sellä puoliskolla ennallaan, joten työllisyys on voinut hieman heikentyä. Koko maassa palkkojen summa kääntyi laskuun merkki-nä irtisanomisista heikkenevän kysynnän myötä. Vuoden 2016 tammi–helmikuussa tuotanto kääntyi maassa keskimäärin kui-tenkin jo selvään nousuun vuoden 2015 lo-pun laskun jälkeen.

Maakunnan telakat rämpivät tällä hetkel-lä pohjamudissa uusien avausten vaikutuk-sia odotellessa. Technipin Mäntyluodon te-lakka tarvitsisi edelleen tuoreita tilauksia ja Rauman telakan uusi elämä on vasta alus-saan. Tämä kaikki näkyy palkkasumman ro-mahtamisena, ja lasku on jatkunut läpi ko-ko vuoden 2015 loppupuolen. Valtakunnal-lisesti kulkuneuvojen valmistuksen palkka-summa kääntyi jo kasvuun. Taustalla vaikut-tanee vahvasti tuoreet laivatilaukset. Koko

Telakat SatakunnassaTeollisuus yhteensä SatakunnassaKulkuneuvojen valmistus koko maassa

Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2010=100)


Satakunta Koko maaPalkkasumma

Telakat2015vs.2014%-muutosedellisvuodenvastaavaan


maan luvut sisältävät myös mm. veneiden, junanvaunujen ja taisteluajoneuvojen val-mistuksen. Tämä heikentää vertailukelpoi-suutta, sillä Satakunnassa ala koostuu kui-tenkin lähes täysin telakoista, joten kasvua syntyy vasta uusien tilauksen myötä. Tilas-tokeskuksen mukaan tammi–helmikuussa 2016 kulkuneuvojen valmistuksen työpäi-väkorjattu tuotanto kasvoi jo selvästi Suo-messa suotuisan helmikuun ansiosta. Hei-nä–joulukuussa 2015 tuotanto oli jo nousu-suunnassa. Käänne näyttäisi tapahtuneen

valtakunnan tasolla vahvistuneen tuotan-non myötä, mutta Satakunnassa alan uusi alku antaa vielä odottaa itseään.

TELAKAT


Satakunta

Koko maa

Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Satakunta

Koko maa

Metsäteollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

METSÄTEOLLISUUS

Metsäteollisuus on vähitellen matkalla kohti valoisampia aikoja, sillä pitkään jatkunut ku-rimus näyttäisi helpottaneen sekä Satakun-nassa että valtakunnallisesti viime vuoden kesästä lähtien. Tällöin liikevaihto ja viennin arvo kääntyivät roimaan nousuun ja kasvu oli teollisuudenaloista kovinta. Myös maassa keskimäärin nousutahti kiihtyi. Palkkasum-ma pysyi molemmilla alueilla likimain ennal-laan, joten työllisyyteen nousu ei ole aina-kaan vielä liiemmin vaikuttanut. Satakunnas-sa kasvuun kykeni silti vain hieman suurem-pi osa yrityksistä kuin aiemmin. Hieman al-le puolet kannasta kasvoi vuoden 2015 hei-nä–joulukuun aikana ja yli 15 %:n rivakkaan nousuun kykeni vajaa kolmannes alan yri-tyksistä. Se kuvaa yritys- ja alakohtaisen me-nestymisen hajonnan nousua. Paperiteolli-suus on pitkään ollut vaikeuksissa, mutta etenkin sellu ja kartonki käyvät kaupaksi. Toisaalta Satakunnassa menestyivät loppu-vuonna nimenomaan suuret, yli 20 henkilöä työllistävät yritykset, joiden liikevaihto koho-si viitisen prosenttia. 5–20 henkilön yrityk-set pääsivät niukasti kasvun puolelle, mut-ta pienten, alle viiden työntekijän yritysten

liikevaihto supistui kuutisen prosenttia. Nii-den painoarvo on kuitenkin vähäinen, joten alan kokonaiskasvuun niiden vaikutus jäi lä-hes olemattomaksi.

Pellervon taloustutkimus PTT ry:n mukaan maamme metsäteollisuuden rakenteessa ta-pahtuu selviä muutoksia tänä ja ensi vuon-na. Tuoreet investoinnit nostavat sellun ja kartongin viennin arvoa, mutta paperin tuo-tannon ja viennin supistuminen jatkuu (3–4 % kuluvana ja hieman vähemmän ensi vuon-na). Sellun ja kartongin vientihinnat laskevat kuitenkin maailmanlaajuisen kapasiteetin li-sääntyessä. Ahdingossa rypevä sahateolli-suus saanee sekä kotimaisen että kansainvä-lisen rakentamissesongin käynnistymisestä piristysruiskeen, joka kasvattaa alan tuotan-toa pari prosenttia tämän vuoden aikana. Ti-lastokeskuksen teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan Suomen mekaanisen met-säteollisuuden tuotanto on kasvanut tämän vuoden kahden ensimmäisen kuukauden ai-kana, mutta kemiallisen metsäteollisuuden tuotanto on kääntynyt jälleen laskuun keh-non tammikuun vuoksi.

Heinä–joulukuu 4,8 % 2,5 % Heinä–syyskuu 4,4 % 2,2 % Loka–joulukuu 5,2 % 2,8 %


Heinä–joulukuu -0,3 % 0,0 % Heinä–syyskuu -0,3 % -0,4 % Loka–joulukuu -0,4 % 0,4 %


Palkkasumma

Vienti

Metsäteollisuus2015vs.2014%-muutosedellisvuodenvastaavaan



Kemianteollisuuden pitkään jatkunut ahdin-ko näyttäisi hellittäneen ainakin tilapäisesti Satakunnassa, sillä liikevaihto alkoi kasvaa vuoden 2015 heinä–joulukuussa. Orastava nousu jäi kuitenkin yhä hennoksi. Maassa keskimäärin alan suhdannekuva näyttäy-tyy edelleen melko vakaana, mutta nope-aa kasvua ei ole ollut näköpiirissä. Yhä use-ampi yritys pääsi kasvuun kiinni Satakun-nassa, joten alan käänne näyttäisi juontu-van siitä. Vuoden 2015 kolmannella neljän-neksellä peräti 60 % yrityksistä kasvoi ja yli 15 %:n nousuun pääsi kiinni 36 % alan yritys-kannasta. Viimeisellä neljänneksellä osuu-det kuitenkin putosivat selvästi, vastaavas-ti 49:ään ja 31 %:iin.

Alan myötätuuli on peräisin 5–20 henki-lön yrityksistä, joiden heinä–syyskuun vii-den prosentin kasvu kiihtyi lähelle 40 %:a aivan vuoden lopussa. Tämän kokoluokan yrityksiä toimii maakunnassa parisenkym-mentä kappaletta. Sen sijaan alle viiden ja yli 20 työntekijän yritysten liikevaihto laski edelleen keskimäärin viime vuoden jälkim-mäisellä puoliskolla, joten yritys- ja toden-

Heinä–joulukuu 1,4 % 0,8 % Heinä–syyskuu 2,3 % -0,9 % Loka–joulukuu 0,6 % 2,5 %


Kemikaaliensekäkumi-jamuovi-tuotteidenvalmistus2015vs.2014



Palkkasumma

Satakunta

Koko maa

Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitysSatakunnassa ja koko maassa (2010=100)

näköisesti toimialakohtainen hajonta on py-synyt suurena. Satakunnassa alan henkilös-tökehitys on ollut jo kauan synkkää, eikä lii-kevaihdon viime kesänä tapahtunut käänne ole heijastunut ainakaan toistaiseksi palkka-summaan myönteisesti. Myös valtakunnal-lisesti palkkasumma taittui loivaan laskuun, joten työllisten määrä lienee hieman supis-tunut. Maassa keskimäärin alan tuotanto py-syi melko vakaana läpi koko viime vuoden ja samansuuntaiselta kehitys vaikuttaa myös vuoden 2016 tammi–helmikuussa.

KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS

Satakunta

Koko maa

Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Rakennusteollisuus RT ry:n huhtikuisen suhdannekatsauksen mukaan maamme rakentaminen kasvaa tänä vuonna sel-västi viime vuodesta uudisrakentamisen virkistymisen ansiosta. Nousuksi arvioi-daan 3–4 %, mikä ylittää selvästi ennuste-tun talouskasvun. Asuntoaloitusten mää-rä kasvaa yhä. Kaupungistuminen no-peuttaa asuntotuotannon lisäksi liikera-kentamista, joka on erittäin vilkasta eri-tyisesti pääkaupunkiseudulla, jossa uu-det raideinvestoinnit houkuttelevat uut-ta rakentamista. Siellä myös muuttoliike vahvistaa kysyntää. Teollisuusrakentami-nen piristyy usean vuoden laskun päät-teeksi, mikä on myönteinen viite inves-tointiaktiivisuuden lisääntymisestä. Vii-me aikojen veturin, korjausrakentami-sen, kasvuvauhti sen sijaan hidastuu tä-nä vuonna 2,5 %:iin valtion myöntämien korjausavustusten vaikutusten poistut-tua. Infrarakentaminen polkee paikal-laan investointien vähyydestä johtuen. Työllisyys kohenee alan toipumisen seu-rauksena. Rakentaminen kääntyi ennak-kotietojen mukaan jo viime vuonna kas-vuun kolmen edeltäneen vuoden supis-tumisen jälkeen. Viime vuoden viimei-sen neljänneksen nousu oli odotettua ri-peämpää ja nosti koko vuoden pinnalle.

Viime vuoden heinä–joulukuussa raken-nusalalla puhalsivat myös Satakunnassa


Satakunta

Koko maa

Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)


Heinä–joulukuu 2,5 % Heinä–syyskuuu 1,1 % Loka–joulukuu 3,9 %



Palkkasumma

Henkilöstömäärä

Rakentaminen2015vs.2014%-muutosedellisvuodenvastaavaan


-15 %

-10 %

-5 %

0 %

5 %

10 %

15 %

20 %

25 %


Nel

jänn

esvu

osim

uuto

s-%

Rakentamisen henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa

RAKENTAMINENTeksti: Saku Vähäsantanen

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

Rakentamisen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

uudet tuulet. Merkkejä käänteestä oli näh-tävissä jo aiemmin keväällä. Pitkäaikainen liikevaihdon lasku näyttäisi siten taittuneen ja liikevaihto on kääntynyt jälleen vahvaan myötätuuleen. Osa laskusta on viime vuosi-na tosin todennäköisesti tullut Olkiluodon jättityömaan vähittäisestä hiljenemisestä. Vaikka loppuvuosi näytti valoisalta, pääsi kasvuun silti kiinni suurin piirtein entisen suuruinen osa alan yrityskannasta (51 %). Yli 15 %:n nousu kirjattiin 41 %:ssa yrityk-sistä. Siten yrityskannan hajonta on kasva-nut ja nousun taustalla vaikuttaa vahvojen toimijoiden kasvu. Jokainen yrityskokoluok-ka pystyi luomaan kasvua. Korkeintaan 20 henkilön yrityksissä sitä kertyi viitisen pro-senttia, mutta niitä suuremmissa jo runsaat 15 %. Tämä selittää niiden suuresta paino-arvosta johtuen alan noususuhdanteesta merkittävän osan. Myös alalla maksettujen palkkojen summa kasvoi reippaasti, mikä on osaltaan seurausta henkilöstömäärien noususta. Alan nopea toipuminen saattaa kuitenkin jäädä Satakunnassa väliaikaisek-si, sillä Rakennusteollisuus RT ry:n mukaan töiden määrän odotettiin laskevan maakun-nassa viime talven ja kuluvan kevään aika-

na. Talonrakennus-urakoitsijat ennakoi-vat erityisesti asunto-rakentamisen vähen-tyvän. Myös toimitilo-jen rakentamisen nä-kymät ovat varsin vai-meat. Korjausrakenta-minen sen sijaan työl-listää yhä suhdanneti-lanteesta riippumatta.

Maassa keskimäärin rakentamisen liike-vaihto kohosi edelleen pontevasti ja myös palkkasumma kohosi sen verran nopeasti, että henkilöstömäärätkin lienevät kohon-neet. EK:n mukaan maamme rakentami-sen luottamus onkin vahvistunut vuoden 2015 aikana. Suhteellisen suotuisa kehi-tys on jatkunut vuoden 2016 alussa, sillä indikaattorin tuorein lukema oli -5 (huhti-kuu), ja se pysyi samana kuin edelliskuus-sa. Luottamusindikaattori on hieman pit-kän aikavälin keskiarvoa (-8) korkeampi, joten lähiajan näkymät ovat siten kohta-laisen myönteiset.



MERIKLUSTERI

Satakunnan meriklusterissa seurataan run-saan 50 meriteollisuuden kone- ja laiteval-mistajan sekä telakoiden kehitystä alueella. Meriklusterin alamäki syveni vuoden 2015 heinä–joulukuun aikana. Taustalla vaikut-taa vertailuajankohta, vuoden 2014 vastaa-va ajanjakso, jolloin maakunnan telakoilta valmistui viimeinen iso toimitus. Lisäksi öl-jyn alhainen hinta on vähentänyt kysyntää alaan liittyvälle laitteistolle ja osin muukin talouden alavire on näkynyt yleisesti myös tällä alalla. Vaikka liikevaihto sukelsi, on yri-tyskentässä nähtävissä myös myönteistä vi-rettä. Liikevaihdon romahdus on nimittäin peräisin suuremman luokan, yli 20 henki-


Heinä–joulukuu -1,4 % Heinä–syyskuu 0,5 % Loka–joulukuu -3,4 %

SatakuntaLiikevaihto

Palkkasumma

Meriklusteri2015vs.2014%-muutosedellisvuodenvastaavaan



Satakunnan meriklusteri, Kokemäenjokilaakson teollisuusvyöhyke ja Meri-Porin M20-teollisuuspuisto

lön yrityksistä. Niiden osuus on vajaa puo-let yrityskannasta ja niiden liikevaihdon pu-dotus ylsi loppuvuonna noin 30 %:iin. Sen sijaan pienempien kokoluokkien yritysten liikevaihto kohosi roimasti. 5–20 työnteki-jän yritysten liikevaihto 1,35-kertaistui ja alle viiden hengen yritykset kirjasivat lop-puvuonna 75 %:n nousun liikevaihtoonsa. Pienten yritysten menestyksestä johtuen lii-kevaihtoaan kohottaneiden yritysten osuus pysyi kokonaiskehitykseen nähden korkea-na, 46 %:ssa. Niistä valtaosa kasvoi yli 15 %:n verran, sillä näiden yritysten osuus ko-hosi koko yrityskannasta 38 %:iin. Palkka-summa sen sijaan putosi vain hieman viime vuoden loppupuoliskon aikana, joten työl-lisyys ja osin todennäköisesti tuotantokaan ei ole enää kovin paljon heikentynyt. Kos-

Meriklusteri

Teollisuus yhteensä

Kokemäenjokilaakson teollisuusvyöhyke

M20-teollisuuspuisto

Yritysklustereiden ja koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2010=100) Yritysklustereiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2010=100)

Meriklusteri

Teollisuus yhteensä

KokemäenjokilaaksonteollisuusvyöhykeM20-teollisuuspuisto

ka telakoiden palkkasumma putosi yhä roi-masti, on muussa meriteollisuuden valmis-tuksessa palkattu uutta väkeä, sillä muuten meriklusterin palkkasumman lasku ei olisi ollut näin loiva. Siten alan uusi nousu saat-taa olla käsillä.

Kuva: Sami Suominen


KOKEMÄENJOKILAAKSON TEOLLISUUSVYÖHYKE

Kokemäenjokilaakson teollisuusvyöhyke koostuu vajaasta 800:sta teollisuus- ja insi-nööripalveluyrityksestä, jotka toimivat Me-ri-Porin Kaanaasta Kokemäelle ulottuvalla vyöhykkeellä. Mukana on myös Noormar-kun alueella toimivat teollisuuden yritykset sekä koko Porin keskusta lähiöineen. Yri-tysryppään liikevaihto taittui selvään las-kuun vuoden 2015 heinä–joulukuussa. Su-pistuma johtuu alueella toimivien suurten, yli 20 henkilöä työllistävien yritysten lii-kevaihdon romahduksesta, joka on valta-osin peräisin metallien jalostuksesta väri-metallien – erityisesti Satakunnassa tärkei-den kuparin ja nikkelin – hintojen selväs-tä pudotuksesta vuoden 2015 kesästä alka-




Palkkasumma

Kokemäenjokilaaksonteollisuusvyöhyke2015vs.2014


M20-TEOLLISUUSPUISTO

M20-teollisuuspuisto koostuu noin 130 yri-tyksestä, jotka toimivat Porin Mäntyluodon, Kirrisannan, Reposaaren, Tahkoluodon, Ah-laisten ja Lampin alueella. Siellä toimii yrityk-siä aina alkutuotannosta teollisuuden kaut-ta monipuolisiin palveluihin, joskin merite-ollisuudella on vahva rooli Technipin tela-kan ansiosta. Myös energiantuotannolla on alueella tukeva jalansija tuulivoiman vuoksi. Alueen yritysten sukellus syveni ja liikevaih-dosta katosi vuoden 2015 jälkimmäisen puo-liskon aikana lähes puolet. Se on pääosin pe-räisin Technipin telakan tilauskannan olen-naisesta vähenemisestä, mitä alueen mui-den yritysten osin valoisampi kehitys ei ole kyennyt paikkaamaan. M20-alueella toimii




Palkkasumma

M20-teollisuuspuisto2015vs.2014%-muutosedellisvuodenvastaavaan


Satakunnan meriklusteri, Kokemäenjokilaakson teollisuusvyöhyke ja Meri-Porin M20-teollisuuspuisto

Kolmen yritysklusterin seuranta toteutetaan yhteistyössä Prizztech Oy:n kanssa.

vain kolme yli 20 henkeä työllistävää yritys-tä, mutta niiden painoarvo on ylivoimaisen suuri, joten niiden suoriutuminen sanelee klusterin kehityksen hyvin pitkälti. Alle 20 työntekijän yritysten liikevaihto kohosi vii-me vuoden heinä–joulukuussa pari prosent-tia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta, joten yrityskentän hajonta vaikuttaa suurelta. Telakan vaikeudet heijastuvat myös suoraan palkkasummaan ja siten tuotannon tasoon ja työllisyyteen, joka on heikentynyt huomat-tavasti yt-neuvotteluiden seurauksena. To-sin vertailuajankohta, vuoden 2014 loppu-puoli, heikentää viime vuoden lopun luku-ja, koska Technipin suuren tilauksen toimi-tus osuu vuoden 2014 syyskesään.

en. Tippuminen on jatkunut myös vuoden 2016 puolelle. Toisaalta tuotantomäärät ei-vät ole juuri joustaneet hintojen tahdin mu-kaan. Myös muu metalliteollisuus alueel-la on todennäköisesti supistunut. Vaikka suurten yritysten määrä ja osuus koko yri-tysryppäästä ovat matalat (73 ja alle 10 %), niiden suuri painoarvo määrää käytännös-sä lähes täysin kehityksen suuntaviivat. Si-ten pienempien ja etenkin alle viiden hen-kilön yritysten varsin myönteinen suhdan-nekuva jää suurempien varjoon. Niiden lii-kevaihto kasvoi lähes seitsemän prosenttia ja 5–20 henkilön yritystenkin vajaat kolme prosenttia. Alueen teollisuuden ja insinöö-ripalveluyritysten maksama palkkojen sum-

ma laski selvästi liikevaihdon vanavedessä, joten työllisyys on saanut osansa taantuvis-ta suhdanteista.

Kuva: Sami Suominen



Luovien alojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Satakunta

Koko maa

Luovat alat -osiossa tarkastellaan joukkovies-tinnän, muotoilun ja mainonnan, taiteen ja kulttuuriperinnön, viihteen, urheilun ja kä-sityöalojen yritysten kehitystä sekä Satakun-nassa että koko maassa. Koko tämän vuo-sikymmenen luovat alat on joutunut esittä-mään kärsimysnäytelmää etenkin Satakun-nassa. Se on osin seurausta kysynnän heik-kenemisestä, ja vaikuttaa siltä, että ala on hy-vin suhdanneherkkä. Säästöt osuvat usein-kin juuri näitä aloja edustaviin teemoihin.

Liikevaihto on pudonnut maakunnassa kauas vuoden 2008 tasosta ja lasku jatkui myös vuoden 2015 heinä–joulukuussa. Ala-kohtainen vaihtelu on kuitenkin ollut suur-ta: 47 % luovien alojen yrityksistä näyttää pärjänneen haastavassa taloustilanteessa, sillä niiden liikevaihto kohosi. 34 % kannas-ta saavutti jopa yli 15 %:n kasvun. Kaikkien yrityskokoluokkien liikevaihto laski, mutta lievin pudotus koettiin alle viiden hengen yrityksissä. Kehnoimmin pärjäsivät yli 20

Heinä–joulukuu -3,9 % 1,2 % Heinä–syyskuu -2,3 % -0,1 % Loka–joulukuu -5,4 % 2,4 %



Palkkasumma

Luovatalat2015vs.2014%-muutosedellisvuodenvastaavaan


Luovien alojen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Satakunta

Koko maa

Luovien alojen tarkempi toimialajaotus on nähtävillä osoitteessa http://www.satamittari.fi/sites/satamittari.fi/files/asiakaskuvat/muunnokset/linkki0ID57.htm.

LUOVAT ALAT

henkilön yritykset kuuden prosentin liike-vaihdon alenemallaan. Palkkasumma puto-si viime vuoden jälkipuolella entistä jyrkem-min, joten henkilöstövähennykset ovat jat-kuneet. Palkkasumma pysyi ennallaan alle viiden henkilön yrityksissä, mutta niitä suu-remmissa se laski.

Maassa keskimäärin luovien alojen liikevaih-don loiva nousu jatkui vuoden 2015 heinä–joulukuussa. Ja Satakuntaan verrattuna vuo-den 2008 tasokin on huomattavasti lähempä-nä. Liikevaihto kasvoi vuoden 2015 kolman-nella neljänneksellä alle 50 henkilön yrityk-sissä, mutta suuremmissa kokoluokissa las-kua kirjattiin vielä. Viimeisellä vuosineljän-neksellä kaikkien kokoluokkien yritysten liikevaihto kasvoi jo hieman, mikä näkyy luovien alojen liikevaihdon kasvun kiihty-misenä. Kaiken kaikkiaan 52 % luovien alo-jen yrityksistä kasvoi loppuvuonna ja 41 %

saavutti yli 15 %:n roiman nousun liikevaih-toonsa. Palkkasummakin kohosi viime vuo-den lopulla yleisesti luovilla aloilla, joskin niukasti, joten työllisyyskehitys ei ole ollut aivan heikointa luokkaa. Palkkapotti koho-si alle 50 työntekijän yrityksissä runsaat pa-ri prosenttia, mutta laski muuten noin kah-den prosentin verran.



Palveluloilla vuoden 2015 heinä–joulukuu näyttäytyi edelleen tavanomaista harmaampana

sekä Satakunnassa että koko maassa. Kehityssuunnat piirtyvät molemmilla alueilla hyvin

samansuuntaisina. Pääsyynä on suurimman toimialan, kaupan, jatkuva liikevaihdon lasku. Sen

sijaan majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä liike-elämän palveluiden loppuvuosi muodostui

myönteiseksi liikevaihdon kasvun ansiosta. Maassa keskimäärin jokaisen palvelualan palkkasumma

nousi ainakin vähän, mutta kaupassa kasvu jäi sen verran vaisuksi, että henkilöstömäärät ovat

mahdollisesti laskeneet. Satakunnassa palkkasummaan kirjattiin laskua kaupassa, ja muillakin

aloilla nousu jäi varsin vaatimattomaksi liike-elämän palveluita lukuun ottamatta. Satakunnassa

tässä katsauksessa tarkasteltavien palvelualojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä aleni vuoden

2015 heinä–joulukuussa 2,2 % vuoden 2014 vastaavaan aikaan verrattuna. EK:n mukaan maamme

palvelualojen yritykset odottavat myynnin kasvun jatkuvan tasaisena, mutta luottamus on yhä hieman

alle pitkän ajan keskiarvon. Luottamusindikaattorin viimeisin saldoluku oli +9 huhtikuussa. Pitkän

aikavälin keskiarvo on +13. Vähittäiskaupan luottamus koheni huhtikuussa selvästi edelliskuusta.

Vähittäiskaupan saldoluku kohosi jo -1:een, kun maaliskuussa vastaava lukema jäi vielä -7:ään.

Luottamus on pitkästä aikaa jonkin verran keskivertoa vahvempaa, sillä indikaattorin keskiarvo

on pitkällä tähtäimellä ollut -2.

-8 %

-6 %

-4 %

-2 %

0 %

2 %

4 %

6 %

8 %


Nel

jänn

esvu

osim

uuto

s-%

Palveluiden henkilöstömäärän (TOL GIJLMNQ) kehitys Satakunnassa

PALVELUT Tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut sekä yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut


Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto laski edelleen vuoden 2015 heinä–joulukuussa sekä Satakunnassa että maassa keskimää-rin. Satakunnassa lasku näyttäisi pysähty-neen ainakin tilapäisesti vuoden viimeisel-

TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPAlä neljänneksellä ja valtakunnallisestikin ala-mäki loiveni. Ehtyvä ostovoima ja laskevat hinnat ovat pääsyynä pudotukseen. Lisäk-si ulkomainen verkkokauppa on kasvatta-nut osuuttaan. Ainakin Satakunnassa kau-

pan kentän hajonta on suurehkoa, sillä eri kokoluokkien yritysten menestyminen vaih-teli selvästi viime vuoden lopulla. Parhaiten laskulta välttyivät pienimmät, alle 20 hen-kilön yritykset. Niiden liikevaihdon supis-



Satakunta

Koko maa

Majoitus- ja ravitsemispalveluiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja ko-ko maassa (2010=100)

Majoitus- ja ravitsemistoiminta sai viime vuo-den loppupuolella uutta tuulta siipiensä alle, sillä liikevaihto kohosi selvästi maassa kes-kimäärin huolimatta kehnosta ostovoiman kehityksestä. Etenkin loka–joulukuu näyt-tää varsin myönteiseltä. Myös Satakunnas-sa liikevaihto kasvoi hieman, mikä oli viime syksyn harmaudessa melko poikkeuksellis-ta. Satakunnassa yli puolet yrityksistä pää-si kasvuun kiinni. Heinä–syyskuussa liike-vaihto kasvoi 51 %:ssa yrityskannasta ja yli 15 %:n nousun saavutti 26 % yrityksistä. Kas-vun voimistuminen vuoden lopulla johtuu-kin siihen kiinni päässeiden yritysten mää-


Heinä–joulukuu 0,0 % 2,0 % Heinä–syyskuu -0,9 % 2,0 % Loka–joulukuu 1,0 % 2,0 %

Majoitus-jaravitsemistoiminta2015vs.2014



Palkkasumma

MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA

rän kohoamisesta, sillä niiden siivu leveni 57 %:iin ja yli 15 % kasvaneissa vastaavas-ti 30 %:iin. Taustalla vaikuttaa myös alle vii-den sekä yli 20 henkilön yritysten liikevaih-don nousun käynnistyminen aivan vuoden lopulla. 5–20 työntekijän yritysten liikevaih-to kun supistui noin prosentin verran vielä viimeiselläkin neljänneksellä. Vaikka liike-vaihto lähti nousukiitoon, ei palkkasumma kasvanut Satakunnassa ja koko maassakin nousu pysyi likimain ennallaan. Satakun-nassa tämä on saattanut merkitä henkilös-tömäärien vähäistä alenemista.

Satakunta

Koko maa

Majoitus- ja ravitsemispalveluiden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja ko-ko maassa (2010=100)

Heinä–joulukuu -1,5 % -2,1 % Heinä–syyskuu -3,0 % -3,3 % Loka–joulukuu 0,0 % -1,0 %


Tukku-javähittäiskauppa2015vs.2014



Palkkasumma

Satakunta

Koko maa

Kaupan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Satakunta

Koko maa

Kaupan palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

tuma jäi noin prosenttiin. Sen sijaan yli 20 henkilön yritysten liikevaihto laski viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla viitisen prosenttia. Joka tapauksessa vuoden 2015 syksy jäi suurimpien alan toimijoiden kes-kuudessa selvästi edeltävää kevättä heikom-maksi maakunnassa. Kaiken kaikkiaan alu-een kaupan alan yrityksistä keskimäärin 48

% kasvatti liikevaihtoaan loppuvuonna ja yli 15 %:n kasvu kirjattiin 27 %:ssa alan yritys-kannasta. Kaupan alalla maksettujen palk-kojen yhteismäärä putosi Satakunnassa hie-man, mikä tarkoittaa käytännössä henkilös-tön vähentymistä. Koko maassa palkkasum-ma pysyi yhä miltei ennallaan, mutta sekin todennäköisesti tarkoittaa lievää pudotusta.


Satakunta

Koko maa

Liike-elämän palvelujen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Satakunta

Koko maa

Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumman kehitys Satakunnas-sa ja koko maassa (2010=100)

Liike-elämän palveluiden vire jatkui vahva-na vuoden 2015 heinä–joulukuussakin teol-lisuuden vaikeuksista huolimatta. Sekä Sa-takunnassa että maassa keskimäärin kasvu pysyi toimialojen kärkiryhmässä, joten ta-loudessa on ollut enenevissä määrin tarvet-ta erityyppisille tuki- ja suunnittelupalveluil-le. Satakunnassa 52 % alan vajaan 3000 yri-tyksen kannasta kasvoi ja kolmasosa kirjasi yli 15 %:n nousun liikevaihtoonsa. Kaikenko-

Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumman nousuvauhti rauhoittui Sa-takunnassa vuoden 2015 heinä–joulukuus-sa, mutta kasvu ylitti silti edelleen toimialo-jen keskimääräisen, kuten perinteenä on pit-kään ollut. Silti henkilöstömäärien kasvu on


Yksityisetsosiaali-jaterveyspalvelut2015vs.2014


Satakunta Koko maaPalkkasumma

YKSITYISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT

koiset yritykset kasvoivat, mutta eniten nou-sua kertyi 5–20 henkilön yrityksiin, vajaat 8 %. Muissa luokissa liikevaihdon kasvua kir-jattiin reilut kolme prosenttia. Siten yritys- ja alakohtaista vaihtelua on esiintynyt mit-tavissa määrin. Alalla maksettu palkkasum-ma kohosi entiseen tahtiin molemmilla alu-eilla, joten henkilöstöä on todennäköisesti lisätty hieman viime vuoden jälkimmäisen puoliskon aikana.

Satakunta

Koko maa

Liike-elämän palvelujen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Heinä–joulukuuu 4,9 % 4,2 % Heinä–syyskuu 6,3 % 4,4 % Loka–joulukuu 3,6 % 4,1 %



Palkkasumma

Liike-elämänpalvelut2015vs.2014%-muutosedellisvuodenvastaavaan


saattanut pysähtyä. Kysyntää on pitänyt yl-lä paitsi väestön ikääntyminen, myös valin-nan vaihtoehtojen laajentunut kirjo. Maassa keskimäärin kasvu pysyi yhä melko ripeänä, mutta ikärakenne onkin vasta saavuttamas-sa Satakuntaa vanhusväestössä.



TAVOITTEENA YRITYSVERKOSTOJEN

KEHITTÄMINEN JA ALUEEN ÄLYKKÄÄN

ERIKOISTUMISEN TILASTOLLISEN TIETOJÄRJESTELMÄN LUOMINEN

Teksti: Annika Blomberg, Salla Siivonen ja Kimmo LaaksoKuvat: RMC Finland


Liiketoimintamallien teoreettisen tarkastelun ohella hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyös-sä alueen teollisuuden kanssa. Ensimmäisenä case-kohteena toimii meriteollisuustoimiala ja erityisesti liiketoimintamallin kehittämistyös-sä raumalainen laivanrakennusyhtiö Rauma Marine Construction (RMC) sekä sen strate-giset kumppanit. Perinteisen alihankkijamal-lin sijaan tavoitteena on uudentyyppisen liike-toimintamallin – verkostomallin – kehittämi-nen verkostokumppaneiden välille win-win-periaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että kaikki verkoston osapuolet hyötyvät yhteis-työstä aiempaa enemmän. Hintakilpailuky-vyn parantaminen edellyttää jokaiselta ver-kostoon kuuluvalta yritykseltä yhteistyön li-säämistä, liiketoiminnan kehittämistä ja avoi-muutta. Mallin päätavoitteena onkin verkos-

Satakunnan liiketoimintaympäristö on teollisuusvaltainen.

Teollisuuden osuus alueen työpaikoista on noin viidennes

ja liikevaihdosta noin puolet. Maakunta on myös

vahvasti vientisuuntautunut, sillä teollisuuden viennin

suhde BKT:hen on 54 %, joka on huomattavasti maan

keskiarvoa (36 %) korkeampi. Monikansallisten yritysten

globaaleilla arvoketjuilla ja paikallisilla yritysverkostoilla

on kasvava rooli.

ton kokonaiskustannusten minimointi. Ver-koston rakentamisessa korostuvat yhteistyö ja vahva keskinäinen luottamus toimijoiden välillä. Tavoitteena on löytää eri toimijoita hyödyttäviä synergioita, jolloin tarjottavien projektien kokonaiskustannus pienenee ja kustannusrakenteen läpinäkyvyys paranee.

Hankkeessa toteutetaan verkoston nykytila-analyysi, joka tarkoittaa strategisten kump-paneiden identifiointia ja kumppaneiden in-formointia hankkeen tavoitteista ja suunni-telluista toimenpiteistä. Verkoston nykytila-analyysissa tarkastellaan mm. yritysten kus-tannuslaskennan toteuttamistapoja sekä nii-den mahdollista hyödynnettävyyttä. Uuden verkostomallin kehittämistyötä syvennetään tavoitekustannuslaskennan ja open-book-las-

kennan periaatteiden mukaisesti. Lisäksi hank-keessa kehitetään tarvit-tavia mittareita ja työka-luja verkoston ohjaami-seen, joita pilotoidaan ja testataan käytännössä. Hankkeessa kertynyttä tietämystä verkostomal-lin kehittämisestä tullaan jakamaan workshopeis-sa ja seminaareissa.

Hankkeen toisen osa-alueen pääasiallisena ta-voitteena on tukea Sata-

kunnan alueen älykästä erikoistumista luo-malla sen avuksi tilastollinen tietojärjestel-mä. Älykkäällä erikoistumisella tarkoitetaan alueen merkittävien kilpailuetujen ja vah-vuuksien tunnistamista ja niiden priorisoi-mista sekä alueellisten innovaatiojärjestel-mien kehittämistä. Älykkään erikoistumisen kehityksessä keskeistä on pyrkiä lisäämään ja kehittämään alueen innovaatiopotentiaa-lia, verkottuneisuutta, vientipotentiaalia se-kä yrittäjyyttä. Satakunnan älykäs erikoistu-minen pohjautuu maakuntaohjelmassa tun-nistettuihin erityisosaamista sisältäviin koko-naisuuksiin, joiden kehittymisen seuranta on kehitettävän mittariston tärkein tavoite. Maakuntaohjelman keskeisiä teemoja ovat kannustava yhteisöllisyys, puhdas elinvoi-ma ja ihmislähtöiset ratkaisut, ja älykkään erikoistumisen painopistealueita Satakun-nassa ovat elintarviketeollisuus, biotalous, kestävät energiaratkaisut ja energiatehok-kuus, meriteollisuus, vesiosaaminen, uudis-tuva teollisuus sekä ICT. Hankkeessa kehi-tettävän mittariston tavoitteena on tuottaa tietoa myös alueen yleisestä kehityksestä. Lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä Sa-takunnan alueen yritysten, yliopistojen ja aluekehittäjien välistä verkottuneisuutta ja yhteistyötä, tunnistaa yhteistyön pullonkau-loja ja edesauttaa avointa keskustelua tie-don lähteistä ja tiedon tarpeista. Mittaristo tulee osaksi olemassa olevaa sähköistä Sa-tamittari-palvelua, joka löytyy osoitteesta: www.satamittari.fi.

EAKR-rahoitteisen ”Teollisuuden uudistuminen ja

kilpailukyky – Uudet liiketoimintamallit verkostoissa”

eli TEUVO-hankkeen tavoitteena on parantaa yritysten

liiketaloudellista osaamista sekä mitata ja seurata alueen

älykkään erikoistumisen kehitystä ja sen vaikutuksia

alueella. Vuoden 2017 loppuun ulottuvan hankkeen

toteuttavat Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

ja Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitos.

400

kep

pos

ta O

y /

Bra

nd

ID O

y

Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan talouden kehitystä sekä kokonai-suutena että tarkemmin eri toimialoilla. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodes-sa, kesä- ja joulukuussa. Tämä numero on talouskatsauksen 27. numero, ensim-mäinen ilmestyi kesäkuussa 2003. Katsauksen perusaineistoa ovat Tilastokes-kuksen tuottamat liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Muista aluetilastoista poike-ten kuvaajien viive on vain muutamia kuukausia, joten ne mahdollistavat talou-den käänteiden seurannan myös aluetasolla. Toimialoittaisissa näkymissä on hyödynnetty toimialajärjestöjen asiantuntemusta ja yleisissä talousnäkymissä eri ennustelaitosten julkaisuja. Katsauksen viimeisimmät tiedot ovat joulukuul-ta 2015, ennusteiden ja näkymien osalta toukokuulta 2016.

Satakunnan talous -katsauksen rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto Satakun-taliiton kautta. Yhteistyökumppaneita ovat myös mm. Länsi-Suomen Osuuspank-ki, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakun-nan ELY-keskus, Satakunnan kauppakamari ja Satakunnan Yrittäjät ry.

Lisää katsaukseen ja laajemmin Satakunnan kehitykseen liittyvää materiaalia löy-tyy Internet-sivuilla www.satamittari.fi. Palautetta katsauksen ja Internet-sivus-ton kehittämiseksi satakuntalaisia entistä paremmin palvelevaksi tietolähteek-si otetaan mielellään vastaan.

Satamittari-verkkosivusto osoitteessa http://www.satamittari.fi tarjoaa Sa-takuntaa käsittelevää tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoa. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kehitystä sekä tarjo-aa monipuolisesti Satakunnan taloutta koskevaa tietoa. Satamittarista löytyy myös kattavia kunta- ja seutukuntatietoja Excel-taulukoina sekä Satakunnan yrityshakemisto Satakanta.

Lisätietoja:

Aluekehitysasiantuntija

Saku Vähäsantanen

Satakuntaliitto

puh. 044 711 4350

[email protected]

http://www.satamittari.fi

Kuva: Tiina Leino

satakunnan talous...2015 heinä–joulukuu näyttäytyi edelleen tavanomaista harmaampana....

Documents