sastamalan elinkeino- ja työllisyysstrategia luonnos 27 1 2010 · väestöennuste 2007:...

2

SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Nykytilakuvaus 4

2.1. Seudun elinkeino- ja väestörakenne 4 2.2. Toimintaympäristö 10

2.2.1. Kehittäjäverkosto 10 2.2.1.1. Seudullinen, maakunnallinen ja 10

valtakunnallinen yhteistyö 2.2.1.2. Kansainvälinen yhteistyö 11

2.2.2. Alueen Infrastruktuuri 12 2.2.3 Palvelurakenne 12

3. Lounais-Pirkanmaan kilpailukyky 13

3.1. SWOT 13 3.2. Vetovoimatekijät imagotutkimuksen valossa 14 3.3. Tulevaisuuden muutosvoimat 17

4. Visio 2015 17 5. Tavoitteet 18

5.1. Keihäänkärjet 18 5.1.1. Uudet liiketoimintamahdollisuudet 18

5.1.1.1. Uudet materiaalit, luonnonkuitukomposiitit 18 5.1.1.2. Innovaatioverkosto 19

5.1.2. Sosiaali – ja terveyspalvelujen osaamisalue 20 5.2. Työvoiman saatavuuden turvaaminen ja täysimääräinen käyttö 22

5.2.1. Työstä työhön ja työssä olevien osaamisen kehittäminen 23 5.2.2. Vaikeasti työllistyvien sijoittuminen työmarkkinoille 25 5.2.3. Työssä pysymisen edistäminen 26 5.2.4. Hallittu maahanmuutto 27

5.3. Yrittäjyyden edistäminen 28 5.3.1. Alkavat yritykset 28 5.3.2. Toimivat yritykset 29 5.3.3. Toimintaympäristön kehittäminen 32 5.3.4. Yrittäjyyskasvatus 33 5.3.5. Verkostojen kehittäminen 34

5.4. Seudun kilpailukykyä tukevan osaamisen vahvistaminen 35 5.4.1. Yleissivistävä koulutus 35 5.4.2. Ammatillinen koulutus 35 5.4.3. Korkea-asteen koulutus 37 5.4.4. Tulevaisuuden tarpeiden ennakointi 37

5.5. Kuntien rooli elinvoimaisuuden edistäjänä 38 5.5.1. Alueen rakennekehitys 38 5.5.2. Palveluiden kehittäminen 39 5.5.3. Panostukset kehittämiseen 39

5.6. Seudun markkinointi 39

6. Toimenpiteet 40

3

1. Johdanto Elinkeino- ja työllisyysstrategian valmistelu ja tiedonkeruu aloitettiin elokuussa 2008 tilanteessa, jolloin mullistus makrotaloudessa oli vasta alullaan. Taantuma muokkasi erityisesti yrityskentän lähivuosien näkymiä, mutta ei romuttanut stra-tegiakauden 2015 aikana vääjäämättömästi eteen tulevia kehityskulkuja.

Sekä Punkalaitumen kunnan että Sastamalan kaupungin strategiatyö on ajoittu-nut vuodelle 2009, joka on antanut mahdollisuuden yhteen sovittaa elinkeino- ja työllisyysstrategia tiiviisti yhteen kuntien visioiden ja menestystekijöiden kanssa. Erityisen lisäarvon strategialle tuo sen rooli verkostostrategiana yhteen sovitta-massa useiden eri organisaatioiden tavoitteita kohti yhteisiä päämääriä kuitenkin huomioiden kaikkien tahojen perustehtävän ja siihen liittyvän eri tahoilta tulevan ohjauksen. Strategiatyön laadintaa on ohjannut Elinkeinot ja osaaminen ydin-prosessin prosessitiimi. Prosessitiimissä jäseninä Sastamalan kaupungin, Pun-kalaitumen kunnan, Sastamalan koulutuskuntayhtymän, Sastamalan työ- ja elin-keinotoimiston ja Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n edustajat. Strategiatyön pohjaksi on tehty kyselyt yrittäjille ja kehittäjäverkostolle. Lisäksi on teetetty Imago- ja mainetutkimus ja järjestetty useita teemakohtaisia ja toimi-alakohtaisia tilaisuuksia. Strategian toteutumisen varmistamiseksi prosessitiimi on valmistellut poikkihal-linnollisen toimenpideohjelman vuosille 2010 – 2011. Toimenpideohjelmaan on koottu yhteen eri toimijatahojen keskeisimmät ja suurimmat toimenpiteet kullekin strategiselle tavoitteelle. Pienemmät toimenpiteet määritellään elinkeinot – ja osaamisprosessin poikkihallinnollisissa osaprosessitiimeissä yhteisille tuloskor-teille. Sekä toimenpideohjelma että tuloskortit päivitetään vuosittain. Toimenpi-teiden toteutumista seurataan prosessitiimissä sekä eri organisaatioiden luotta-muselimissä. Prosessitiimin jäsenet: Jukka Kaartoluoma Regina Salkovic toimitusjohtaja johtaja Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy Sastamalan Te-toimisto Antti Lahti Antero Alenius rehtori/kuntayhtymäjohtaja kunnanjohtaja Sastamalan koulutuskuntayhtymä Punkalaitumen kunta Pekka Kares Tiina Leppäniemi kasvatusjohtaja palvelukeskuksen johtaja Sastamalan kaupunki Työvoiman palvelukeskus/Sastamalan kaupunki Jaana-Marjut Seppälä yritysneuvoja Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy

4

2. Nykytilakuvaus 2.1. Seudun väestö- ja elinkeinorakenne Väestöennuste vuoteen 2015 antaa raamin niin mahdollisuuksille kuin kriittisille tekijöille. Huoltosuhde ja alueen väestömäärän kehitys ovat ohjaavana tekijänä alueen kilpailukykyä kehitettäessä. Kyseiset ennusteet ja niistä johdettavat pal-velutarpeet vaativat panostusta toimenpiteiden ennakointiin. Haasteina nousevat esiin mm. kunnallisten palveluiden tuottaminen, kiristyvä kunnallistalous ja sen vaikutukset koko ohjelmakaudella, yritysten menestyminen muuttuvassa toimin-taympäristössä valtakunnallisesti ja globaalisti. Seutukunnan ja lähialueiden menestyminen riippuu tulevaisuudessa entistä enemmän toimijoiden yhteistyö-kyvystä ja samansuuntaisista kehittämistoimista.

Väestöennuste Lounais-Pirkanmaa 2005 - 2025

0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000

0 - 6

7 - 16

17 - 19

20 - 64

65 - 74

75 - 84

85 -

Ikäl

uokk

a

Määrä

202520152005

Kuva 1. Väestöennuste Lounais-Pirkanmaa 2005 - 2025. (Tilastokeskus 2009)

5

Väestöennuste 2007: Väestöllinen huoltosuhde kunnittain

0

20

40

60

80

100

120

Mouhijärvi Punkalaidun Vammala Äetsä

Kunta

Huo

ltosu

hde

200520152025

Kuva 2. Väestöllinen huoltosuhde. Väestöllisessä huoltosuhteessa verrataan lasten ja vanhuseläkeikäisten määrää työikäisen väestön määrään. (Tilastokes-kus 2009) Alueen alhainen arvonlisäys ja väestön alhainen koulutustaso vaativat tiivistä yhteistyötä kilpailukyvyn ja osaamistason nostamiseksi uusin toimintatavoin. Toimialan kontribuutio alueen arvonlisäykseen vuosina 2000 - 2006 muodostui pääosin seuraavilta aloilta: Tukku- ja vähittäiskauppa, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä perusmetalli (koneet, sähkötekn., kulkuneuvot). Alueen BKT per asukas koko maan tasoa alhaisempi: koko maa 31 719 eur/asukas, Sastamala 20 576 ja Punkalaidun 14 870. Kuva 3. Arvonlisäys toimialoittain 2000 – 2006e. (Tilastokeskus 2009)

483,3467,9429,7415,3413,7414,2390,3Toimialat yhteensä

0000000Toimialoittain erittelemätön

1,31,41,20,80,50,50,3Kotitalouspalvelut

11,311,511,61210,7109,9Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut

46,141,235,232,730,829,829,1Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut

29,828,626,825,524,323,522,3Koulutus

14,513,313,312,115,71513,6Hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus

58,757,557,554,951,949,546,3Asuntojen omistus ja vuokraus

22,520,918,517,528,712,210,2Kiinteistö-, liike-elämän palvelut

7,978,981113,917,8Rahoitus- ja vakuutustoiminta

36,141,235,337,434,732,630,8Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne

5,56,34,75,24,33,93,5Majoitus- ja ravitsemistoiminta

37,631,131,125,722,42219,9Tukku- ja vähittäiskauppa

31,8322722,623,225,323Rakentaminen

82,778,571,269,96681,972,5Muu teollisuus

49,14335,534,830,933,433,3Perusmetal., metal.tuot., koneiden, sähkötek. tuot. ja kulkun. valm.

14,414,113,214,214,515,517Puun, massan ja paperin valmistus; kustan. ja painaminen

44,24,54,24,23,83Elintarvikkeiden juomien ja tupakan valmistus

0,20,20,20,20,20,30,3Kalatalous

2118,519,519,419,222,619Metsätalous

8,917,314,418,220,618,718,4Maa- ja riistatalous

2006200520042003200220012000Arvonlisäys toimialoittain 2000 - 2006e

Lounais-Pirkanmaa, Miljoonaa euroaArvonlisäys, brutto perushintaan

483,3467,9429,7415,3413,7414,2390,3Toimialat yhteensä

0000000Toimialoittain erittelemätön

1,31,41,20,80,50,50,3Kotitalouspalvelut

11,311,511,61210,7109,9Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut

46,141,235,232,730,829,829,1Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut

29,828,626,825,524,323,522,3Koulutus

14,513,313,312,115,71513,6Hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus

58,757,557,554,951,949,546,3Asuntojen omistus ja vuokraus

22,520,918,517,528,712,210,2Kiinteistö-, liike-elämän palvelut

7,978,981113,917,8Rahoitus- ja vakuutustoiminta

36,141,235,337,434,732,630,8Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne

5,56,34,75,24,33,93,5Majoitus- ja ravitsemistoiminta

37,631,131,125,722,42219,9Tukku- ja vähittäiskauppa

31,8322722,623,225,323Rakentaminen

82,778,571,269,96681,972,5Muu teollisuus

49,14335,534,830,933,433,3Perusmetal., metal.tuot., koneiden, sähkötek. tuot. ja kulkun. valm.

14,414,113,214,214,515,517Puun, massan ja paperin valmistus; kustan. ja painaminen

44,24,54,24,23,83Elintarvikkeiden juomien ja tupakan valmistus

0,20,20,20,20,20,30,3Kalatalous

2118,519,519,419,222,619Metsätalous

8,917,314,418,220,618,718,4Maa- ja riistatalous

2006200520042003200220012000Arvonlisäys toimialoittain 2000 - 2006e

Lounais-Pirkanmaa, Miljoonaa euroaArvonlisäys, brutto perushintaan

6

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Maa

- ja

riist

atal

ous

Met

säta

lous

Kala

talo

us

Elin

tarv

ikke

iden

juom

ien

ja tu

paka

nva

lmis

tus

Puun

, mas

san

japa

perin

val

mis

tus;

kust

an. j

aPe

rusm

etal

.,m

etal

.tuot

.,ko

neid

en,

Muu

teol

lisuu

s

Rak

enta

min

en

Tukk

u- ja

vähi

ttäis

kaup

pa

Maj

oitu

s- ja

ravi

tsem

isto

imin

taKu

ljetu

s,va

rast

oint

i jatie

toliik

enne

Rah

oitu

s- ja

vaku

utus

toim

inta

Kiin

teis

tö-,

liike-

eläm

än p

alve

lut

Asun

toje

nom

istu

s ja

vuok

raus

Hal

linto

japa

kollin

enso

siaa

livak

uutu

s

Koul

utus

Terv

eyde

nhuo

lto-

ja s

osia

alip

alve

lut

Muu

tyh

t.kun

nallis

et ja

henk

.koh

t.

Kotit

alou

spal

velu

t

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Kuva 4. Arvonlisäys toimialoittain 2000-2006e. (Tilastokeskus 2009)

L-Pirkanmaan alueella työssäkäyvät 31.12.2006

Maa-, metsä- ja kalatalous

10 %

Teollisuus- ja rakennustoiminta

33 %

Yksityiset ja julkiset palvelut56 %

Tuntematon1 %

Maa-, metsä- ja kalatalous

Teollisuus- ja rakennustoiminta

Yksityiset ja julkiset palvelut

Yksityiset ja julkiset palvelutTuntematon

Kuva 5. Alueella työssäkäyvät toimialoittain. (Tilastokeskus 2009) Lounais-Pirkanmaan koko yrityskannassa oli vuonna 2008 nettolisäystä 24 kpl vuoteen 2007 verrattuna. Vuonna 2008 yrityskanta oli 2249 kpl, josta 52 %:a yk-sityisiä elinkeinonharjoittajia. Alueella on vahva mikroyrityskulttuuri, jonka osaa-mis- ja verkostoitumistarpeisiin on tärkeätä vastata tulevaisuudessa ja luoda heille hyvä toimintaympäristö yrittää.

7

Aloittaneet ja lakanneet yritykset Lounais-Pirkanmaalla 2005-2008

94

123 119

88

128

97112

101

11 14 16 9 12 715

50

20

40

60

80

100

120

140

Per

uste

tut

Laka

nnee

t

Per

uste

tut

Laka

nnee

t

Per

uste

tut

Laka

nnee

t

Per

uste

tut

Laka

nnee

t

2005 2006 2007 2008

Sastamala Punkalaidun

Kuva 6. Aloittaneet ja lakanneet yritykset Lounais-Pirkanmaalla 2005 – 2008

Ulkomaalaisten lukumäärän kehitys

0

50

100

150

200

250

300

1985

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

Kuva 7. Ulkomaalaisten lukumäärän kehitys Lounais-Pirkanmaalla. (Tilastokes-kus 2009)

8

Tutkimus- ja kehittämistoimintatilasto kuvaa tutkimukseen sekä tuote- ja proses-sikehittämiseen käytettyjä resursseja. Tilasto sisältää tietoja mm. t&k -menoista ja niiden rahoituksesta, tutkimushenkilöstöstä ja tutkimustyövuosista. T&k -tietoja tarkastellaan sektoreittain, maakunnittain ja seutukunnittain. Tilasto pe-rustuu yrityksiltä, yliopistoilta, yliopistollisilta keskussairaaloilta ja ammattikor-keakouluilta sekä muilta julkisen sektorin organisaatioilta saatuihin tietoihin.

3,0

0,1

10,3

0,2

14,3

0,3

19,9

0,4

26,7

0,5

23,6

0,40,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

milj. € % kokomaasta






T&k 2002 T&k 2003 T&k 2004 T&k 2005 T&k 2006 T&k 2007

Kuva 8. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2002–2007 Lounais-Pirkanmaalla. (Ti-lastokeskus 2009)

9

Kuva 9. Pendelöintitaulukko ja –kartta. (Tilastokeskus 2009)

10

2.2. Toimintaympäristö 2.2.1. Kehittäjäverkosto Seudun vahvuus on kattava ja tiivis julkisten organisaatioiden verkostoyhteistyö. Erityisesti viimeisen viiden vuoden aikana on Sastamalan seudun Yrityspalvelu Oy, Sastamalan TE -toimisto, Sastamalan Työvoiman palvelukeskus Työteekki ja Sastamalan koulutuskuntayhtymä panostaneet yrityselämäyhteyksien kehit-tämiseen, palveluiden tehostamiseen ja organisaatiorajat ylittävien palvelumalli-en kehittämiseen. Muutokset kuntakentässä ovat antaneet mahdollisuuden tehostaa toimintaa ja asiakaspalveluprosesseja entisestään. Sastamalan kaupungin Elinkeinot ja osaaminen prosessi on seudullinen verkostoprosessi, jossa laaja sitouttaminen tapahtuu johdetulla tiimityöllä. Prosessin toiminta rakentuu mukana olevien taho-jen perustehtävien, tavoitteiden ja toimialueiden pohjalta. Kuntaliitos ja sen yh-teydessä toteutettu Sastamalan kaupungin uusi prosessiorganisaatio tuo uusia mahdollisuuksia palveluprosessien kehittämiseen ja tehostamiseen Elämänlaatu ja elävä maaseutu-prosessin, Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky-prosessin, Lasten- ja nuorten kasvatus ja ohjaus-prosessin sekä Yhdyskunta ja ympäristö prosessin kanssa. Tunnistamalla eri asiakasryhmien tarpeet voidaan prosessira-jat ylittävillä ratkaisuilla parantaa asiakaspalvelua kustannustehokkaasti.

2.2.1.1. Seudullinen, maakunnallinen ja valtakunnallinen yhteistyö Seudullisuuden käsite on muotoutumassa uudelleen, koska Sastamalan ja Pun-kalaitumen muodostamasta seutukunnasta ollaan siirtymässä työssäkäyntialu-een mukaiseen seutuun. Kuntayhtymien jäsenkuntien perusteella seudullisuus ylittää käytännössä myös maakunnan rajan. Elinkeino- ja työllisyysstrategiassa käsitteenä käytettävä Sastamalan seutu tar-koittaa alueen toiminnoille, palveluille, asioinnille, työssäkäynnille elinkeinotoi-minnalle ja muille aktiviteeteille luonteista kokonaisuutta, jonka kehittyminen on tärkeään alueen elinvoimaisuuden ja kasvun näkökulmasta. Uusien yhteistyömahdollisuuksien ja strategisten kumppanuuksien luominen vahvistavat Sastamalan seudun asemaa Suomen kartalla. Tavoitteellinen ver-kostoituminen on oleellista edistettäessä yhteisiä kasvun ja kehittymisen tavoit-teita.

Seudun intressien edistäminen edellyttää tiivistä verkostoitumista maakunnalli-sella ja valtakunnallisella tasolla. Yhteistyön avulla kanavoidaan kehittämis-resursseja tavoitteellisesti ja hyödynnetään tarjolla olevat mahdollisuudet rahoi-tusten hankkimiseksi. Seudulla nyt tehtävät strategiset valinnat ryhdittävät profii-liamme myös maakunnan ja valtakunnan tasolla. Suunnitelmallisella ja yhtenäi-sellä viestinnällä voimme erottautua muista seuduista omien menestysteki-jöidemme tuoman kilpailuedun avulla. Palveluiden ja toiminnan kehittämistä raamittaa ja ohjaa seudun kehittäjäverkos-ton osapuolten taustalla olevat organisaatiot. Muutokset ovat mahdollisuus, joi-

11

hin on reagoitava nopeasti ja hallitusti. Hyvinä esimerkkeinä valtakunnan tason ohjauksen vaikutuksesta ovat muutokset koulutuskentässä ja yrityspalveluissa. Tulevien muutosten ennakointi edellyttää aktiivista kanssakäymistä muutoksia valmistelevien tahojen kanssa. Julkisten kehittämispalveluiden uudistuminen luo pohjan strategian toteuttami-selle. Kaiken tulee tähdätä luomaan yrityksille lisäarvoa tuottava toimintaympä-ristö, jossa on kilpailukyvyn kehittymiselle, uudistumiselle ja kasvulle oleelliset tekijät kunnossa.

2.2.1.2. Kansainvälinen yhteistyö Seudulla edistetään yrityselämän, koulutuksen ja tutkimuksen verkottumista se-kä eri toimijoiden yhteistyötä kansainvälisesti. Alueen kehitykselle on oleellista toimivat yhteydet osaamiskeskittymiin ja verkostoihin. Yhteydet edistävät toimin-nan kansainvälistymistä ja uusien innovaatioiden kaupallistamista. Maakunnallisia ja valtakunnallisia yhteistyöverkostoja hyödyntäen voidaan kehit-tää alueen kansainvälistymistä ja luoda kansainvälisesti alueen osaamiseen pe-rustuvaa tuotekehitys- ja yritysympäristöä. Yhteistyön vahvistaminen lähikau-pungeissa toimivien osaamisorganisaatioiden kanssa on tärkeätä onnistumisen vuoksi. Verkottuminen kotimaisten ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa varmistaa tiedon ja osaamisen saantia alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Hyvä-nä esimerkkinä on Elastopoli Oy:n toiminta EU:n puiteohjelmahankkeissa. Ole-malla mukana eurooppalaisissa tutkimus- ja tuotekehityshankkeissa ja verkos-toissa varmistetaan tiedon saanti ja soveltamismahdollisuus seutumme yrityksil-le. Itämeren alue, lähimarkkinat Pohjoismaissa ja Venäjän merkitys ovat kasvavia markkina-alueita. Seutumme ystävyyskaupunkien osalta on syytä tarkastella yh-teistyön rakentamisen mahdollisuudet yrityselämäyhteistyön sekä osaamisen siirron näkökulmasta.

Kärkiyrityksien kanssa yhteistyössä rakennetaan toimittajaverkostoja ja kump-panuussuhteita, joissa mukana voi olla myös kansainvälisiä toimijoita. Yritykset toimivat tulevaisuudessa yhä kansainvälisemmässä toimintaympäristössä. Pa-nostukset tässä suhteessa ovat tärkeitä menestymisen kannalta. Oppilaitosten kansainvälistymiskasvatus edellyttää muuttuvassa toimintaympä-ristössä uusia toimintatapoja. Verkostoituminen on avainasia teeman kehittämi-sessä alueella. Monikulttuurisuustaitojen vahvistamista on edistettävä oppilai-toksissa ja työyhteisöissä. Mikroyritysten tuotteiden vienninedistäminen ja yhteiset markkinaesiintymiset ovat tärkeitä kansainvälistymispalveluita. Pääpaino on kärkiyritysten vientihank-keissa ja aloittavien vientiyritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantamisessa kattavin palveluin. Viime vuosina on tehty työtä työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Kan-sainvälisiä kanavia on rakennettu yhteistyössä potentiaalisten lähtömaiden

12

kanssa. Akuutti tarve työperäiselle maahanmuutolle keskeytyi taantuman alet-tua. Tulevan toimialakohtaisen työvoimapulan helpottamista varten vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä. Punkalaitumen kunta toteuttaa kuntastrategiansa perusteella tietoista kansain-välistymistä maahanmuuton avulla. Tukena ovat monet seudulliset yhteistyöor-ganisaatiot. 2.2.2. Infrastruktuuri Sastamalan seudun kasvun mahdollisuuksia ohjataan kaavoituksella, vesi- ja jä-tehuoltoratkaisuilla, liikenneverkoston kehittämisellä, tietoverkkoratkaisuilla sekä muilla asumista ja yritysten sijoittumista ohjaavilla tekijöillä. Valtateiden (vt 2, vt11, vt12) liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kehittämi-sellä on suuri merkitys saavutettavuuden ja alueen houkuttelevuuden kannalta. Seudulla on tarjolla lukuisia teollisuustontteja, mutta houkuttelevien liiketonttien tarjonta on ollut puutteellista. Kasvun mahdollisuus on varmistettava pitkäjäntei-sellä rakenteiden suunnittelulla ja kaavoituksella. Lisäksi on huomioitava lähi-seutujen suuret muutokset (mm. Kolmenkulman alue), joilla on suuri vaikutus ja ennen kaikkea tarjoaa mahdollisuuksia niin asumisen kuin teollisuuden sijoittu-miselle seudullemme. Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon eri alueiden houkut-televuus ja kysyntätilanne.

2.2.3. Palvelurakenne Tarkastelemalla keväällä 2009 tehtyä Imago- ja mainetutkimusta saa kuvan siitä miten asukkaat, tulomuuttajat ja yritykset näkevät Sastamalan seudun palvelut. Yhdistämällä tutkimukseen eri tilaisuuksissa käytyjen strategiapohdintojen tulok-set voidaan tunnistaa niitä tärkeitä asioita jotka vaikuttavat ihmisten päätöksiin.

Elinkeino- työllisyysstrategiassa on tunnistettava asukkaiden, yritysten ja matkai-lijoiden palveluiden kehitystarpeita, joilla voidaan vaikuttaa mm.

• työvoiman muuttoon ja viihtymiseen seudulla, • asukaspohjan kasvuun nuorten koulutuksen ja seudulle työelämään sijoit-

tumisen kautta, • yritysten kilpailukykyä tukevien liike-elämän palveluiden kehittäminen, • alueen houkuttelevuutta lisäävät kulttuuri-, liikunta- ja matkailupalvelut

Kattava kaupan ja palvelualan tarjonta on tärkeä vetovoimatekijä. Vahva seutu-kaupunki ympärillään pienemmät keskittymät ja monimuotoiset kyläyhteisöt luo-vat kilpailukykyisen vaihtoehdon suurempien kaupunkien rinnalle. Palvelurakenteen kehittäminen vaatii laajaa yhteistyötä seudulla. Julkisten pal-veluiden osalta avainkysymys on miten kuntien valitsemat menestystekijät jal-kautetaan tuottamaan lisäarvoa asiakkaille.

13

Väestön ikääntyminen ja terveydenhuollon haasteet asettavat lähivuosina julki-sen palvelusektorille suuria uudistumispaineita, joiden ratkaiseminen vaatii vah-vaa innovaatiotoimintaa. On tärkeätä vastata em. haasteisiin ja käynnistää pal-velutuotantoa uudistavia kehittämishankkeita ja kehittää yksityisten ja julkisten tahojen yhteishankkeita ja palvelumalleja. Kuntien palveluiden asiakaslähtöinen tarkastelu elinkeinoelämän tarpeita tukien on tärkeätä. Koska toimintaympäristömuutokset ovat globaalissa taloudessa jat-kuvia, on tärkeätä luoda yrityksille toimintaedellytykset. Tämän vuoksi tulee en-tistä enemmän korostaa kaupungin yritysmyönteistä kulttuuria eri prosesseissa. Menestyvän yritystoiminnan näkökulma on otettava huomioon kaikessa päätök-senteon valmistelussa. Uudenlainen asiakaslähtöinen toimintakulttuuri edellyttää aikaisempaa enemmän eri toimenpiteiden hallittua koordinointia ja prosessien määrittelyä asia- ja asiakaskohtaisesti, ei toimijakohtaisesti. On pystyttävä luo-maan uusia toimintatapoja ja palvelumalleja. Julkinen sektori ei ilman yksityisen sektorin osallistumista kykene vastaamaan kasvaviin palvelutarpeisiin. 3. Lounais-Pirkanmaan kilpailukyky 3.1. SWOT 3.1. SWOT

Kuva 10. SWOT -analyysi

Vahvuudet - tahtotila ja kehityshalukkuus - vahva verkostoyhteistyö - sijainti Tampereen kupeessa - hyvät liikenneyhteydet - luonto ja asuinympäristö - pk -yrittäjyys/monipuolinen elinkeinoraken-ne - koulutuksen ja työelämän vahva yhteistyö

Heikkoudet - väestörakenne, huoltosuhde - osaamiskapeikot - rekrytointiongelmat - kaupanalan vetovoima - itsetunto, kateus - prosessien hidas kehittyminen - heikko tuotannollinen arvonlisäys

Mahdollisuudet - vahvistuva koulutuskuntayhtymä - hyvinvointisektori - hallittu maahanmuutto - korkeakouluyhteistyö - uudet liiketoimintamahdollisuudet - uusi seuturajat ylittävä yhteistyö - kaupungin prosessikehitystyö -> verkosto-prosessi seutuyhteistyössä - vetovoimatekijöiden hyödyntäminen mark-kinoinnissa ja verkostoituminen - palveluyhteiskunnan murros - kansainvälistyminen - innovatiivisten verkostomallien laajentami-nen ja hyödyntäminen markkinoinnissa - kuntien työvoiman saatavuus - yrittäjyyden ja palvelutuotannon vahvistamisessa - ydinkeskustan kehittäminen viihtyisäm-mäksi

Uhat - suhdannevaihtelut - ohjelmakauden vaihtuminen - teollisuuden globaalit rakennemuutokset - strategiasta epäjohdonmukainen päätöksen-teko - keskittymiskehitys suuriin kasvukeskuksiin

14

3.2. Vetovoimatekijät imagotutkimuksen valossa Innolink Research Oy:n toteutti Imago- ja mainetutkimuksen tutkimuksen Sas-tamalan kaupungille keväällä 2009. Analyysi perustuu 201 yritysten ja sidosryh-mien edustajien vastaukseen, 70 tulomuuttajan sekä 30 Nokialle muualta muut-taneiden vastaukseen. Ulkoisen kuvan lisäksi selvitettiin kaupungin sisäinen ku-va teettämällä itsearviointi 223 kaupungin työntekijälle ja luottamushenkilölle. Imagotekijät muodostuvat kaupungin vahvuuksista, asukastyytyväisyydestä ja yritysten sekä sidosryhmien tyytyväisyydestä. Tutkimustulokset eivät kuvaa koko seutukuntaa, sillä Punkalaidun ei ollut tutkimuksessa mukana. Suurin osa vastaajista (yrityksistä ja sidosryhmistä 71,8%) uskoo Sastamalan vetovoiman kasvuun. Alla olevasta kuvasta 11 näemme mitkä tekijät painottuvat eri vastaajaryhmien osalta merkittävimpinä vetovoiman lisäämiskeinoina. Yritys-ten ja sidosryhmien mielestä markkinoinnin ja tiedottamisen kehittäminen on yk-köskeino kun tulomuuttajan näkevät ydinkeskustan kehittämisen tärkeimpänä. Kuva 11. Sastamalan keskustan vireä torielämä houkuttelee ostoksille kesäisin.

15

100% 80% 60% 40% 20% 0%

Yritykset ja sidosryhmät

Tulomuuttajat

Nokialle muualta muuttaneet

Itsearviointi

palvelutarjonnan kehittäminen 20,8% (36)




tapahtuma- ja kulttuuritarjonnan kehittäminen 1,2% (2)




asuinympäristön kehittäminen 8,7% (15)




markkinoinnin ja tiedottamisen kehittäminen 39,9% (69)




liikenneyhteyksien kehittäminen 3,5% (6)




ydinkeskustan kehittäminen 4,6% (8)




muu tekijä 21,4% (37)




Kuva 12. Sastamalan vetovoimaisuuden lisäämiseen eniten vaikuttavat tekijät vastaajaryhmittäin. Kysyttäessä Sastamalan vahvuuksia nousevat yritys ja sidosryhmien vastauk-sissa kärkeen asumisympäristön viihtyisyys, liikenneyhteydet ja muissa tekijöis-sä sijainti ja Tampereen läheisyys.

16

100% 50% 0%

Yritykset ja sidosryhmät

Itsearviointi

palveluiden runsaus 8,9% (13)

palveluiden runsaus 8,6% (19)

edulliset asumiskustannukset 15,8% (23)

edulliset asumiskustannukset 17,6% (39)

hyvät liikenneyhteydet 23,3% (34)

hyvät liikenneyhteydet 27,0% (60)

yrittäjäystävällisyys 12,3% (18)

yrittäjäystävällisyys 9,5% (21)

työvoiman saatavuus 9,6% (14)

työvoiman saatavuus 4,5% (10)

asuinympäristön rauhallisuus 36,3% (53)

asuinympäristön rauhallisuus 74,3% (165)

luontoon liittyvät harrastukset 19,2% (28)

luontoon liittyvät harrastukset 45,5% (101)

hyvä tonttitarjonta 4,8% (7)

hyvä tonttitarjonta 11,3% (25)

jokin muu 30,8% (45)

jokin muu 8,6% (19)

Kuva 13. Mitä pidätte Sastamalan vahvuuksina(2 tärkeintä tekijää) Yritysten ja sidosryhmien arvioidessa eri tekijöiden merkittävyyttä nousee kol-men merkittävimmän listalle yritysten verkottuminen, työvoiman kehittämis- ja rekrytointipalvelut sekä ammatilliset koulutuspalvelut.

Asteikkojen keskiarvot

76543210

Sastamalan tunnettuus , 188 kpl

Sas tamalan kehittymishalukkuus , 183 kpl

Sas tamalan palveluiden laatu, 178 kpl

Sas tamalan halu kehittää palveluitaan, 175 kpl

Sas tamalan uudis tumiskyky, 177 kpl

Sas tamalan nykyaikaisuus , 173 kpl

Sas tamalan alueen yhteishenki, 166 kpl

Sas tamalan houkuttelevuus yrityspaikkana, 185 kpl

Y rittäjien neuvontapalvelut, 149 kpl

Y ritys ten verkottuminen, 154 kpl

Työvoiman kehittämis - ja rekrytointipalvelut, 154 kpl

A mmatilliset koulutuspalvelut, 157 kpl

3,2

3,5

3,6

3,6

3,4

3,2

3,4

3,4

3,5

4,0

3,9

3,8

Kuva 14. Tekijöiden merkitys yrityksille ja sidosryhmille Sastamalan arvioinnissa Kuiluanalyysissä verrataan tekijän merkittävyyttä ja siinä onnistumista. Kuvan x mukaan negatiivinen kuilu on suurin Sastamalan houkuttelevuudessa yrityspaik-kana ja yritysten verkottumisessa.

17

Merkitys Kuilu

6420-2

Sastamalan houkuttelevuus yrityspaikkana, 189 kpl

Y rittäjien neuvontapalvelut, 154 kpl

Y ritys ten verkottuminen, 158 kpl

T yövoiman kehittämis - ja rekrytointipalvelut, 156 kpl

A mmatilliset koulutuspalvelut, 159 kpl

3,4

3,5

4,0

3,9

3,8

-0,4

0,1

-0,2

-0,1

0,1

Kuva 15. Kuiluanalyysi 3.3. Tulevaisuuden haasteet Seudun kehittymiselle tuo haasteita yleismaailmalliset muutokset. Tärkeää on oivaltaa miten seutukunta onnistuu muuntautumaan muutosten paineissa ja mi-ten seutukunta voi erottautua muista alueista positiivisesti. Erityisen haasteen ja myös mahdollisuuden erottautua tuovat seuraavat muu-tosvoimat ja –tekijät

• Kilpailukyvyn kehittyminen • Kansainvälistyminen • Työvoima

o ikääntyminen o huoltosuhteen muutos o työvoiman saatavuus

• Kilpailukyvyn kehittyminen • Uuden liiketoiminnan käynnistäminen • Yrittäjyyden lisääminen • Keskittymiskehitys • Maaseutuelinkeinojen muutokset

4. Visio 2015 - Ylivertainen ympäristö yrittäjyydelle Ylivertainen ympäristö yrittäjyydelle – Sastamalan seutu tarjoaa yrityksille tehokkaat ja laaduk-kaat palvelut yritysten kasvuun ja kehittymiseen. Yrittäjyyskasvatus kannustaa sisäiseen yrittä-jyyteen ja osallisuuteen. Liiketoiminnan kasvua kiihdyttää yritysten verkostoituminen, uudet in-novaatioverkostot ja kehittyvät tutkimus- ja tuotekehityspalvelut. Sosiaali- ja terveysalan palvelutarpeet turvataan sekä julkisen että yksityisen sektorin toimivalla työnjaolla. Sosiaali- ja terveysalan yhteinen seutustrategia linjaa toimenpiteet, joilla Sastamalan seudulle syntyy alan osaamiskeskittymä. Osaavan työvoiman saatavuus varmistetaan organisaatiorajat ylittävällä verkostoyhteistyöllä, jonka tavoitteena on työvoiman täysimääräinen käyttö, osaamisen vahvistaminen ja tarkoituk-senmukainen työnjako eri tehtävissä.

18

5. Tavoitteet 5.1 Keihäänkärjet 5.1.1 Uudet liiketoimintamahdollisuudet

5.1.1.1. Uudet materiaalit - luonnonkuitukomposiitit Seudullinen elinkeinoyhtiö, Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy perusti vuonna 2002 kumi- ja muovialan kehittämisyhtiön, Elastopoli Oy:n. Samaan aikaan Tampereen teknillinen yliopisto sijoitti osan kumi- ja muovialan laboratorio- ja tutkimustoiminnastaan Vammalaan. Elastopoli on nykyisin paikallisen teollisuu-den pääosin omistama yhtiö, jossa Punkalaitumen ja Sastamalan kuntien omis-tamalla yrityspalveluyhtiöllä on 20 %:n osuus. Elastopoli Oy on 8 henkeä työllistävä tuotekehitykseen ja tutkimukseen keskitty-vä yhtiö. Syksyllä 2008 Elastopoli palkittiin yhtenä eurooppalaisena menestysta-rinana Euroopan unionin alueen 30 yrityksen joukossa Pariisissa. Elastopoli Oy:n toiminta perustuu laajan rajapintoja hyödyntävään huippuosaaji-en verkostoon. Kansainvälinen verkostotoiminta perustuu 6.puiteohjelman aika-na rakennettuihin yhteistyömalleihin, joita hyödynnetään meneillään olevissa 7.puiteohjelman hankkeissa. Liiketoiminta-alueina voidaan erottaa

• Virtual injection moulding • Natural fibre composites • Technical expertise Management

Suomi on yksi johtavia maita luonnonkuitukomposiittien tutkimuksessa ja käy-tössä. Elastopoli Oy:n rooli liiketoimintaketjussa on sen loppupäässä materiaali-en räätälöinnissä ja tuottamisessa osana tuotekehitysprosessia. Teollista tuotantoa on jo saatu käyntiin Sastamalassa. Valitun keihäänkärjen mahdollisuuksien odotusarvo on noussut Elastopoli Oy:n työn ja valtakunnalli-sen erottautumisen myötä. Valtakunnallinen erottautuminen edellyttää jatkuvaa tutkimus- ja pilotointiympäristön kehittämistä Sastamalassa uusien luonnonkui-tukomposiittien alalla. Oleellista on pysyä kehityksen kärjen mukana ja uuden tiedon lähteillä osallis-tumalla esimerkiksi EU:n puiteohjelmahankkeisiin, mutta yhtä oleellista on kehit-tää Sastamalan materiaalitekniikan omaa kehitysympäristöä. Vaiheessa, jossa ollaan siirtymässä tuotannolliseen mittakaavaan tarvitaan kokeellista tuotantoa koetehdasmittakaavassa ennen yritysten omia teollisia investointeja. Liiketoimintojen kehittymisen arvioinnin pohjalta tulee tarkastella tulevia työvoi-matarpeita ja kehittää ammatillista peruskoulutusta ja täydennyskoulutusta vas-taamaan tarpeeseen. Myös seudun mahdollisuudet kuitujen tuotannon ja käsit-telyn osalta on huomioitava maatilayrittäjyyden näkökulmasta.

19

5.1.1.2. Innovaatioverkosto Kun tavoitteena on luoda uusia kaupallisia tuotteita, uutta liiketoimintaa, uusia kohdennettuja ratkaisuja, rajapinnat rikkovaa hyvien mallien ja menetelmien vaihtoa ja uutta yritystoimintaa on seudulla oltava toimiva innovaatioverkosto. Innovaatioverkosto muodostuu yritysten toimivista verkostoista - innovaatiorin-geistä ja ideapörssistä, joilla varmistetaan muuten hyödyntämättä jäävien ideoi-den kaupallistaminen. Lisäksi innovaatioverkoston luominen edellyttää verkosto-jen ja toimintaympäristön kehittämistä Innovaatioverkoston luomisen tulee perustua jo 2000-luvulla tehtyyn työhön seudulla. Perusjalkoina toimivat: • teollinen verkostoyhteistyö • kehitetyt tuotteet teknisen tiedon hallintaan(TEEXMA) • TTY:n laboratorio • luotu yhteistyöverkosto eurooppalaiseen materiaalikehitykseen Innovaatioringit Nyky-yhteiskunnassa tieto on avainresurssi. Tietoa oikein käyttävät saavat mer-kittävää kilpailuetua verrattuna tietoa hyödyntämättä jättäviin yrityksiin. Yksittäi-sissä organisaatioissa on yleensä paljon tietoa, samoin kuin yritysten ympäris-tössä. Ongelmana on, jos organisaatiot eivät tunnista olemassa olevan tiedon arvoa, tietotarpeitaan tai tietoaukkoja organisaatiotasolla, puhumattakaan ver-kostotasolla. Muutokset maailmassa ajavat yrityksiä verkostoitumiseen. Yksittäisissä yrityk-sissä ja verkostoissa ongelmakohdaksi nousee tiedon johtaminen. Verkostoissa toimivien organisaatioiden rajapinnat ovat osittain epämääräisiä. Kriittinenkään tieto ei vaihdu tehokkaasti eivätkä verkoston toimijat välttämättä tunnista tois-tensa toiminnan oleellisia seikkoja. Käytännössä puutteet kommunikaatiossa johtavat usein hyvienkin ideoiden hyödyntämättä jättämiseen. Suomessa TEM, Tekes ja Sitra ovat tunnistaneet mahdollisuuksia ideoiden kau-pallistamisen tehostamisessa. Kehittämällä verkostoinnovoinnin Lounais-Pirkanmaan mallia voidaan parantaa yksittäisten yritys ja verkostojen kilpailuky-kyä vaikuttaen koko talousalueen positiiviseen kehitykseen. Toimivan verkoston avulla tie ideasta innovaatioksi on helpompi ja johtaa suuremmalla todennäköi-syydellä haluttuun tulokseen. Sastamalan seudulle luodaan tuotepalvelu, jolla yrityksille voidaan tuoda todel-lista lisäarvoa verkostoinnovoinnin kautta. Laajempana viitekehyksenä luodaan taloudellisesti kannattava prosessi, jolla Suomessa toimivien yritysten verkostoi-tumisosaamista, verkostojen tehokkuutta ja yritysten kansainvälistä kilpailukykyä voidaan parantaa.

20

IDEApörssi Kehittynyt innovaatioverkkotoiminta voi tuottaa ideoita ja innovaatioita, jotka hel-posti jäävät hyödyntämättä. Avainkysymys on miten voimme seudulla laajapoh-jaisesti synnyttää uutta liiketoimintaa, uusia kaupallisia tuotteita ja yrittäjyyttä ennakkoluulottomalla rajapintoja rikkovalla yhteistyöllä. IDEApörssi yhdistää alueen yritykset, tutkimuslaitokset ja asiantuntijaverkostot hallittuun innovaatio-, tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tuloksia voidaan saavuttaa yritysten asiantuntijoiden kommunikaation lisääntymisen kautta, löytämällä ver-koston avulla uusi yrittäjä idealle tai ohjaamalla syntynyt idea yritykseen, joka voi luoda siitä liiketoimintaa. Perusajatus on nopeuttaa kaupallistamisvaihetta ja kiihdyttää uusien liiketoimintojen syntymistä.

Kuva 16. Sastamalan seudun IDEApörssi 5.1.2. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osaamisalue

KASTE- ohjelmassa määritellään lähivuosien sosiaali- ja terveydenhuollon val-takunnalliset kehittämistavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet, joilla ne voidaan saavuttaa. Ohjelma antaa sekä kokonaiskuvan ohjelmakaudella kuntiin suuntau-tuvasta ohjauksesta, että nostaa esiin keskeisimmät toimenpiteet, joihin vuosina 2008 – 2011 suunnataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (sosiaali- ja terve-ysministeriön hallinnonalalla toimiva tutkimus- ja kehittämislaitos), Kansanterve-yslaitoksen, Työterveyslaitoksen ja lääninhallitusten työpanosta sekä muita ke-hittämistoiminnan resursseja. Vuosina 2008 – 2013 toteutetaan kunta- ja palvelurakenneuudistus, jonka kes-keinen tavoite on väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen tulevaisuu-dessa. Uudistus muuttaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöä ja edellyttää myös uusien työmenetelmien ja tietopohjan kehittämistä, hyvää joh-tamista ja toimenpiteitä, joilla turvataan tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne ja henkilöstön jaksaminen muutoksessa. Tarvitaan niin rakenteiden, toimintata-

Tutkimus TTY Elastopoli

Seostuspaja Koetehdas

Innovaa-tioverkko Seudun yritykset

IDEApörssi

Uusia kaupallisia tuotteita Uutta liiketoimintaa Uusia kohdennettuja ratkaisuja

- korvaavia materiaaleja - tuotantomenetelmiä - ym.

Rajapinnat rikkovaa hyvien mallien ja menetelmien vaihtoa Sivutuotteena syntyvien ideoi-den kaupallistaminen Uutta yritystoimintaa

21

pojen kuin osaamisenkin uudelleen arviointia ja kehittämistyön käynnistämistä siltä pohjalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmä muuttuu vuoden 2010 alusta. Tehtäväkohtaisesta valtionosuuslainsäädännöstä luovutaan ja valtion-osuuksien hallinnointi ja maksatus siirtyvät valtiovarainministeriöön. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön on tulossa merkittäviä uudistuksia. Uudistuk-set tulevat vaikuttamaan terveydenhuollon kuntayhtymien rakenteeseen ja työn-jakoon sekä niiden ja sosiaalitoimen yhtenäisyyteen. Kuntien on tulevaisuudes-sa tehtävä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat uudistukset suuntaamalla olemassa olevia voimavaroja uudelleen ja kehittämällä vaikuttavampia toiminta-tapoja ja palveluja. Dynaaminen ja hyvin organisoitu kehittäminen parantaa myös sosiaali- ja terveysalan vetovoimaa ja houkuttelee nuoria kouluttautumaan alalle ja työskentelemään sen tehtävissä. Muutostilanne on Sastamalan seudulle strateginen mahdollisuus.

Pirkanmaalla oli vuonna 2008 eniten työpaikkoja yhteiskunnallisten palvelujen päätoimialalla, jonka osuus (63.279) oli vajaa kolmannes koko maakunnan työ-paikoista. Päätoimialaan sisältyy mm. sosiaali-, ja terveyspalvelut sekä koulutus ja julkinen hallinto. Sen osuus maakunnan arvonlisäyksestä on toiseksi suurin (21 %) heti teollisuuden jälkeen ja varsinkin työllisyyskehitys on ollut koko maata vauhdikkaampaa. Väestön ikääntyminen tulee edelleen kiihtyvällä tahdilla li-säämään työvoiman tarvetta tällä toimialalla. Työllisten määrällä mitattuna yh-teiskunnallisten palvelujen ylivoimaisesti suurin toimiala Pirkanmaalla on tervey-denhuolto- ja sosiaalipalvelut työllistäessään 47 % toimialan työllisistä. Toimi-alan työllisten lukumäärä on lisääntynyt vuodessa keskimäärin 900 työntekijällä ja väestön ikääntyminen tulee edelleen kiihtyvällä tahdilla lisäämään työvoiman tarvetta tällä toimialalla. Palveluiden työpaikat tulevat korvaamaan jatkossa osin teollisuuden menettämiä työpaikkoja. Etenkin sosiaali-, ja terveydenhoitopalvelut ja erikoistuneet tutkimuksen ja liike-elämän palvelut työllistävät pirkanmaalaisia tulevaisuudessa entistä enemmän.(Pirkanmaan aluetalouskatsaus 2009, Pir-kanmaan liitto).

Tämä kehitysnäkymä on oleellinen uusia liiketoimintamahdollisuuksia arvioita-essa. Sastamalan perusturvakuntayhtymän ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin aluesairaalan muodostama kokonaisuus merkitsee erittäin merkittävää osaa-miskeskittymää myös maakunnallisesti. Kuntayhtymän ja aluesairaalan proses-sien lisääntyvä yhteinen suunnittelu tulee olemaan hyvin tärkeää myös lääkärien ja hoitohenkilökunnan työn houkuttelevuuden kannalta. Liiketoimintamahdolli-suuksia arvioitaessa tulee huomioida teknologian kehitykseen liittyvät mahdolli-suudet ja ottaa kehitystyöhön mukaan jo seudulla toimivat toimialan yrittäjät, jot-ka luovat innovaatioita terveysteknologian alalla. Teknologian kehittymiseen liit-tyy myös laajennetut kansalaisten mahdollisuudet sähköiseen asiointiin.

Ikärakenteen ja taloudellisen huoltosuhteen odotettavissa oleva kehitys tulee nostamaan hoiva-alan palveluyrittäjyyden merkityksen ja kasvupotentiaalin ai-kaisempaa selvästi suuremmaksi mahdollisuudeksi. Sastamalan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan uusissa kuntastrategioissa on asetettu tavoitteeksi pal-veluyrittäjyyden edistäminen. Seudullisten yhteistyöorganisaatioiden tulee tukea samojen tavoitteiden kehittymistä myös seutukunnallisella tasolla, jotta kasva-

22

vasta palvelutarpeesta selvitään eläköityvän työvoiman lisätessä samanaikai-sesti rekrytointipainetta. Kuntien- ja kuntayhtymien on tulevaisuudessa oltava nykyistä kilpailukykyisempiä työnantajia turvatakseen sosiaali- ja terveydenhuol-lon työvoimatarpeet. Kilpailutekijäksi vaikuttaa nousevan työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä työperusteinen maahanmuutto.

Sastamalan seutu mukaan lukien sen terveydenhuollon ja koulutuksen kuntayh-tymät jäsenkuntineen tulee nostaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa maakunnalliseksi ja valtakunnalliseksi osaamisalueeksi, jossa hyödynnetään yk-sityisen palveluyrittäjyyden tuomat resurssit julkisen palvelutuotannon välttämät-tömänä tukena. Lainsäädännön muutokset voivat vaikuttaa myös pätevyysvaa-timuksiin. Tämä tulee huomioida koulutustarpeita ennakoidessa. Tämä edellyt-tää laajaa organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä ja yhteistä strategiaa. Vain siten voidaan turvata hyvinvointipalvelujen tulevaisuus seudulla ja lisätä sen vetovoi-maisuutta turvallisena asuinympäristönä.

5.2. Työvoiman saatavuuden turvaaminen ja täysimääräinen käyttö

Osaavan työvoiman saatavuudesta tulee jo lähivuosina muodostumaan valta-kunnallinen haaste. Tällä hetkellä työmarkkinoilla on vielä tarjolla työvoimaa. Haasteena on työvoimareservin osaamisen kehittäminen työelämän tarpeita vastaavaksi. Sastamalan seudun hyvä ja aktivoiva työllisyydenhoito mahdollis-taa osaamisen kehittymisen ja vaikeimmin työllistyvien osalta avoimille työmark-kinoille siirtymisen. Hyvä työllisyydenhoito ja aktiivinen työvoimapolitiikka on yksi edellytys terveelle kuntataloudelle ja kuntalaisten osallisuuden sekä hyvinvoinnin edistämiselle. Työikäinen väestö alkaa ensimmäistä kertaa historiamme aikana pienentyä. Työelämästä poistuu eläköitymisen kautta enemmän työvoimaa, kuin sinne on tulossa. Sastamalan seudun työllisyys- ja elinkeinostrategian keskeinen tavoite on turvata seudun yritysten ja kuntien kilpailukyky ja työllisyys työikäisen väes-tönosan pienentyessä ja kansainvälisen kilpailutilanteen tiukentuessa. Tavoitteet pohjautuvat valtakunnallisiin strategisiin painopisteisiin. Työllisyys- ja elinkeino-strategisesta näkökulmasta valtakunnalliset painopisteet ovat seuraavat: 1)Huolehditaan työvoiman täysimääräisestä käyttämisestä ja työvoiman saata-vuudesta, 2) Edistetään yrittäjyyttä ja yritysten kasvua 3) Parannetaan työelä-män laatua ja työn tuottavuutta. Sastamalan seudulla tavoitteet saavutetaan laajalla poikkihallinnollisella yhteis-työllä, jossa keskeisinä toimijoina ovat Sastamalan työ- ja elinkeinotoimisto, Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy, Sastamalan koulutuskuntayhtymä, Sas-tamalan kaupunki ja Punkalaitumen kunta. Tavoitteiden pohjalta on määritelty toimenpiteet erilliseksi toimenpideohjelmaksi ja toimintaa johdetaan operatiivi-sesti eri toimijoiden yhteisin tuloskortein. Työikäisen väestönosan pienentyessä on pyrittävä siihen, että työvoimavarat ovat mahdollisimman täysimääräisesti käytettävissä. Tämä edellyttää monia eri-laisia toimia niin, että tarjolla olevaan työhön on olemassa osaavaa työvoimaa sekä siihen, että työn loppuessa henkilö voi työllistyä mahdollisimman pian uu-delleen. Työvoiman työllistymisedellytyksiä (osaaminen) ja työkykyä edistämällä

23

ehkäistään ennenaikaista poistumista työelämästä sekä ehkäistään syrjäytymis-tä. Työikäisen väestön määrän alkavasta vähenemisestä seuraavaa työvoiman niukkuutta pyritään torjumaan mm. nopeuttamalla opinnoista työhön siirtymistä, kannustamalla ikääntyneitä työnteon entistä pidempään jatkamiseen, kartoitta-malla olemassa olevat kotimaiset työvoimareservit ja hakemalla keinoja niiden siirtämiseksi työmarkkinoille. Työpanoksen määrää pyritään lisäämään myös sil-lä, että keskeytykset työuran aikana niin terveydellisistä syistä kuin työttömyy-den johdosta jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Työikäisten määrän pienenty-essä entistä tärkeämmäksi muodostuu huolehtiminen aikuisväestön osaamisen säilyttämisestä mahdollisimman korkealla koko työuran ajan. Kotimaiset työvoi-mareservit eivät tule kuitenkaan riittämään tulevaan tarpeeseen, joten työperus-teisen maahanmuuton toimia on tehostettava. Yrittäjyyshalukkuuden ja yritysten kasvuedellytysten parantamiseen pyritään vai-kuttamaan mm. yrittäjyyskasvatuksella ja hyvällä yritysneuvonnalla yritysten elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Sastamalan seutu on maatalousvaltaista alu-etta. Maa- ja metsätalousyrittäjyyden kehittämisen tavoitteena on mm. säilyttää maaseutu asuttuna ja elävänä. Tämä edellyttää eri toimijoiden yhteistyön tiivis-tämistä nykyisestään. Erityisenä tehtävänä on työn tuottavuuden kohottaminen kehittämällä työorgani-saatioita, parantamalla työelämän laatua ja innovaatiokykyä. Työntekijöiden tyy-tyväisyys työssään ja työelämän hyvä laatu vaikuttavat myönteisesti yritysten ja työyhteisöjen tuottavuuteen. 5.2.1. Työstä työhön ja työssä olevien osaamisen kehittäminen Työikäisen väestön osalta erilaiset työhön liittyvät siirtymät ovat lisääntyneet. Ai-kaisemmin tavanomaiset vuosikymmeniä kestäneet työsuhteet ovat tulleet yhä harvinaisemmiksi. Työikäisen työuran aikana on useita riskialttiita siirtymiä – eri kouluasteiden ja koulutusmuotojen sisällä, koulutuksesta työhön, työttömyydestä työhön, työn sisällä sekä työstä työhön, sairaslomalta ja työkyvyttömyydestä työhön, työstä eläkkeelle (ja nykyisin yhä enemmän myös eläkkeeltä takaisin työhön). Näissä siirtymävaiheissa tarvitaan erilaisia yhteiskunnan tukirakenteita ja kansalaisten itsensä aktiivisuuta. Epäonnistuessaan tai pitkittyessään siirty-mät voivat aiheuttaa mm. syrjäytymistä. Työ- ja elinkeinopalvelut ovat osa aktiivisten siirtymien tukea. Asiakastyön laatu ja onnistuminen asettuvat nyt yhä useammin ehdoksi ja edellytykseksi sille, mi-ten työllisyyteen liittyvät strategiset tavoitteet voivat onnistua (poliittinen tehok-kuus, taloudellisesta tehokkuus eli kyky ratkoa työvoiman saatavuus- ja koh-taanto-ongelmia sekä sosiaalinen tehokkuus eli kyvystä lyhentää työttömyyden kestoa ja ylipäätään työttömyyden sosiaalisia seuraamuksia). Hyvät työ- ja elin-keinopalvelut turvaavat osaltaan työllisyys- ja elinkeinostrategian muiden tavoit-teiden toteutumista. Työ- ja elinkeinoministeriö on linjannut uuden Te -toimiston ydintehtäviksi osaa-van työvoiman saatavuuden turvaamisen (tehokas työnvälitys) sekä työvoiman

24

kehittämisen, jolla varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus työelämän muut-tuviin tarpeisiin. Lisäksi nykyistä vahvempana tehtävänä on yritysten toiminta-edellytysten parantaminen. Uuden Te -toimiston toiminta muuttuu yhä enemmän tarjontalähtöisestä toimin-nasta kysyntälähtöiseen toimintaan. Te -toimisto tulee henkilöasiakaspalvelus-saan keskittymään yhä vahvemmin asiakkaisiin, jotka suuntaavat suoraan työ-markkinoille (työstä työhön). Tällaisia asiakkaita ovat henkilöt, joille on heti tarjol-la heidän ammattitaitoaan ja osaamistaan vastaavia työpaikkoja. Lisäksi Te - toimiston henkilöasiakkaiden palvelua vahvistetaan niiden henkilöiden osalta, jotka suuntaavat työmarkkinoille osaamisen kehittämisen kautta. Tällaisia asiak-kaita ovat henkilöt, joiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille edellyttää am-matillisten valmiuksien parantamista ja/tai urasuunnittelua. Työvoiman palvelu-keskuksen asiakaskohderyhmään kuuluvat asiakkaat, joiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille edellyttää moniammatillista palvelua ja tiivistä yhteis-työtä eri toimijoiden kanssa. Työ- ja elinkeinotoimiston keskeisinä keinoina tulevat olemaan tehokas ja laadu-kas työnvälitys, vaikuttavat työvoimapoliittiset toimenpiteet, muutosturvamallin toteuttaminen, työvoiman liikkuvuuden lisäämiseen johtavat toimenpiteet sekä seudullisesti synergiset koulutusratkaisut järjestäjätahosta riippumatta (ammatil-linen peruskoulutus, aikuiskoulutus ja oppisopimukset, jatko- ja täydennyskoulu-tukset, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus sekä korkea-asteen koulutuspolut). Ammatillisen kehittymisen palveluilla (ammatinvalinnanohjaus, kuntoutusneu-vonta ja koulutusneuvonta sekä -suunnittelu) turvataan vaativatkin yksilölliset palvelutarpeet. Palveluilla vastataan mm. nuorten, ammatinvaihtajien sekä kun-toutusasiakkaiden (sairauslomalta, kuntoutustuelta tai työkyvyttömyyseläkkeeltä) työelämään palaavien tarpeisiin. Aikuiskoulutukseen osallistuu vuosittain yli puolet 18 - 64 -vuotiaasta väestöstä. Suurin osa kouluttautumisesta tapahtuu työssä tai ammattiuralla etenemisen vuoksi. Osallistuminen jakautuu kuitenkin niin, että ikääntyneet, alemman pohja-koulutuksen saaneet tai pk-yrityksissä työskentelevät henkilöt osallistuvat ai-kuiskoulutukseen keskimääräisestä harvemmin. Aikuiskoulutusta on tarpeen kohdentaa siten, että se tukee tehokkaimmin työllistymistä ja työuran jatkumista. Olennaista on kannustaa aikuisväestöä oman osaamisena ylläpitoon ja kehittä-miseen niin työuran kuin erilaisten siirtymienkin aikana. Tulevaisuudessa työ-voimakoulutusta tullaan nykyisen yhteishankintakoulutuksen lisäksi suuntaa-maan myös työssä oleville. Tavoitteena on työntekijöiden osaamisen kehittämi-nen ja työelämässä jatkaminen. Sastamalan seudulla on nuorille monia jatkokoulutusmahdollisuuksia, niitä tar-joavat myös lähikaupunkien ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Suomalaisnuoret aloittavat yliopisto-opinnot keskimäärin kolme vuotta ylioppilastutkinnon jälkeen ja opintoalojen vaihtaminen sekä opintojen viivästyttäminen tuovat suomalais-nuoret muita myöhemmin työelämään. Oikein kohdennettu opintoja työelämä-ohjaus on eräs parhaimmista tavoista edistää nuorten nopeampaa siirtymistä työelämään, välttää keskeytyviä koulutuspolkuja ja ehkäistä syrjäytymistä. Huo-noksi koettu opiskeluote on vahvasti yhteydessä vääräksi koettuun opiskelu-alaan, riittämättömään opiskeluohjaukseen ja kuulumattomuuteen opiskeluun

25

liittyvään ryhmään ja opintojen keskeyttämiseen. Nämä em. tilanteet johtavat helposti negatiiviseen arvioon omista ja voimista ja kyvyistä moninaiseen oirei-luun. Erilaiset koulupudokastyöskentelyyn ja nivelvaiheisiin (perusopetuksesta toiselle asteelle, ammatillisista opinnoista työelämään) liittyvät seudulliset toimin-tamallit turvaavat osaltaan yksilöllisten jatkopolkujen rakentamisen, mutta ei yk-sin riitä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, jos oppilaanohjausta ei tehosteta työelämän vaatimuksia vastaavalle tasolle. Seudulla olevan koulutustarjonnan tulee osaltaan olla tasapainossa nuorten ja työelämän tarpeiden kanssa. Tämä edellyttää seudullisten koulutusrakenteiden strategista tarkastelua ja työvoima- ja koulutustarpeiden parempaa ennakointia. Työllistymistä ja muutosturvaa koskevalla toimintamallilla parannetaan työnteki-jän asemaa tilanteissa, joissa hän on vaarassa tulla irtisanotuksi tai hänet on ir-tisanottu taloudellisten ja tuotannollisten syiden perusteella. Muutosturvan toi-mintamallin tavoitteena on työnantajan, työntekijöiden ja Te - toimistojen välisen yhteistyön tehostaminen, jotta nopeutettaisiin työntekijöiden uudelleen työllisty-mistä. Muutosturvan toimintamalli on laajennettu siten, että se koskee entistä paremmin myös määräaikaisessa työsuhteessa olevia ja vähintään 180 päiväksi lomautettuja tai lomautettuina olleita. 5.2.2. Vaikeasti työllistyvien sijoittuminen työmarkkinoille Työelämästä syrjäytyminen koskee edelleen suurta joukkoa aikuisia, jotka tarvit-sevat paljon tukea toimintakyvyn ylläpidossa löytääkseen reitin työmarkkinoille. Tarvitaan vahvaa yhteistyötä kuntien, terveydenhuollon ja työ- ja elinkeinohallin-non välillä pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten poluttamiseksi takaisin työ-elämään. Vaikeimmin työllistyvät ovat pääosin sekä työvoimahallinnon että sosi-aali- ja terveydenhuollon asiakkaita. Osatyökykyisten ja henkilöiden, joilla on ris-ki syrjäytyä työelämästä kohdalla, on tärkeää ylläpitää työ- ja toimintakykyä, ra-kentaa vaiheittain työllistymispolkuja ja löytää mielekästä tekemistä. Viimeksi mainittua voivat tarjota erityisesti kansalaisjärjestöt. ( Kaste) Hallituksen politiikkaohjelmissa korostetaan syrjäytymisen ehkäisemistä, työ-voiman tarjonnan lisäämistä joka edellyttää aikuisväestön osaamisen jatkuvaa ylläpitämistä ja kehittämistä. Terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa yhtenä keskeisenä tavoitteena on työikäisen väestön terveyden ja toimintakyvyn ylläpi-täminen ja vahvistaminen, jonka kautta osaltaan nostetaan työllisyysastetta. Sastamalan seudulla on tehty monia palvelurakenteita uudistavia toimia, joilla edellä mainittuihin asioihin on jo lähdetty hakemaan ratkaisuja. Työllisyys- ja elinkeinopoliittisesta näkökulmasta katsottuna jo aloitettuja uudistuksia on tär-keätä jatkaa myös tulevina vuosina. Kuntien ja työ- ja elinkeinotoimiston yhdes-sä ylläpitämä työvoiman palvelukeskus on keskeisessä roolissa osallisuuden edistämisessä, maahanmuuttajien kotouttamisessa ja osatyökykyisten kuntout-tamisessa. Työttömien terveys on erityinen huolenaihe, koska suuri osa perusterveyden-huollon palveluista saadaan nykyisen työterveyshuollon kautta. pitkäaikaistyöt-tömät tarvitsevat heille räätälöityjä keinoja päästäkseen takaisin työelämään. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla on käynnistetty pitkäaikaistyöttömien ter-

26

veydenhuoltohanke, jota toteutetaan yhdessä työvoiman palvelukeskusten kanssa. Sastamalan seudulla ko. hanketta (Pitkään Terveenä Sastamalassa) hallinnoi Sastamalan perusturvakuntayhtymä. Palvelujen käyttäjän on vaikea itse löytää parhaiten juuri hänen ongelmiinsa so-pivaa palvelukokonaisuutta. Esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville ja kuntoutusasiakkaille tarkoitetut palvelut ovat usein liian hajallaan. asiakkaan tarpeiden tunnistaminen on ammattilaisen ja asiakkaan yhteinen teh-tävä. Tavoitteena on oikea-aikainen asiointi asiakkaan tarpeeseen parhaiten vastaavassa, tarvittaessa hänelle räätälöidyssä palvelussa. Parhaimmillaan asi-akkaan käytettävissä on koko palvelukirjo niin, että hän kokee niistä muodostu-van yhden yhtenäisen kokonaisuuden. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kehi-tetään yli organisaatiorajojen ylittäviä palveluketjuja sekä palveluohjauksen työ-menetelmiä ja palvelusuunnitelmien tekoa ja käyttöä. Tulevaisuudessa syrjäytymisen ehkäisyyn ja osallisuuden lisäämisen kuuluu kiinteästi sähköisten palveluiden kehittäminen ja niiden käytön opettaminen pal-velua tarvitsevilla asiakkaille. Haasteena on kehittää ja käyttää tietojärjestelmiä siten, että ne helpottavat ammattilaisten työtä ja palvelevat kuntalaisia. 5.2.3. Työssä pysymisen edistäminen Työssä pysyminen ja työurien pidentäminen edellyttää hyvinvoivia työyhteisöjä. Työn tuottavuuteen voidaan vaikuttaa työelämän laatua ja työorganisaatioita ke-hittämällä. Työelämän laadun parantaminen edellyttää uusia rakenteita Sasta-malan seudun työnantaja- ja yrityspalveluissa. Työelämän kehittämispalveluja tulee olla saatavilla myös YritysSastamalan yritysneuvontapisteestä siinä laa-juudessa, kun se on tarkoituksenmukaista. Työelämän ja työhyvinvoinnin osalta on tehty monia tutkimuksia, sekä kehittämistoimia joista tiedottamista tulee seu-dulla lisätä. Olemassa olevaa työelämän laadun kehittämistietoutta lisätään ja vahvistetaan yrityksissä ja työpaikoilla tuottavuutta ja työyhteisöjen innovaa-tiokyvykkyyttä nostavana tekijänä. Osaamiseen liittyviä kehittämistoimia yhdiste-tään työelämän laadun kehittämiseen. Työyhteisöjen innovaatiokyvykkyyttä tu-kevaa lähi- ja henkilöstöjohtamista sekä liiketoimintaosaamista kehitetään niin, että työelämän tulevaisuuden tarpeet otetaan huomioon. Erilaiset työyhteisöjen työelämän laadun kehittämistä estävät tekijät tunnistetaan ja ilmenevät esteet poistetaan. Sastamalan seudulla osaavan työvoiman saatavuuteen liittyy myös yritysten ja muiden työorganisaatioiden julkinen kuva eli imago työnantajana. Työnantajat, joilla on hyvä työnantajaimago saavat paremmin työvoimaa kuin työnantajat, joi-den työnantajakuva on huono. Yleisesti imagoon liittyvät tekijät muodostuvat sii-tä, miten henkilöstöjohtamisen työpaikoilla on hoidettu, miten henkilöstöllä on mahdollisuus työpaikoilla osaamisensa vahvistamiseen ja urakehitykseen sekä työssä viihtyvyys. Tulevaisuudessa työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen tu-lee korostumaan. Seudulla on tarkoituksenmukaista kehittää keinoja, joiden avulla työorganisaatioissa oleviin imagoon liittyviin negatiivisiin ilmiöihin pysty-tään puuttumaan ja ongelmat korjaamaan. Työ- ja perhe-elämän yhteensovitta-misen mahdollisuuksista voidaan luoda seudullinen kilpailuvaltti osaavan työ-voiman saatavuuden turvaamiseksi.

27

Yritysten kehittymisen kannalta henkilöstön osaamisen ja innovaatiokyvyn mer-kitys tulee kasvamaan nykyisestään. Henkilöstön mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen ovat siis sekä yrityksen menestymisen että henkilöstön hyvinvoinnin ja työurien pidentämisen näkökulmasta olennaisessa asemassa. Erilaisin koulu-tuksellisin ja konsultatiivisin keinoin työyhteisöjä tullaan tukemaan elinikäisen oppimisen vahvistamisessa koko työurien ajan. Tulevaisuudessa tulevat koros-tumaan niin tietoja viestintäteknologiseen osaamiseen kuin kansainvälisty-miseenkin liittyvät haasteet, joihin on seudulla pystyttävä koulutus- ja kehittämis-toimin vastaamaan. Monien yritysten on vaikeaa vastata näihin tarpeisiin yksi-nään, joten verkostoitumista yritysten ja eri toimijoiden kesken on vahvistettava niin seudullisesti kuin laajemminkin. 5.2.4 Hallittu maahanmuutto Tulevaisuuden työvoimatarpeet edellyttävät työvoiman täysimääräistä käyttöä. Vaikka kotimainen työvoima saataisiin täysimääräisesti käyttöön, tämä ei tule riittämään tulevaisuuden työvoimatarpeisiin vastaamiseksi. Tämän lisäksi on hyödynnettävä täysimääräisesti jo maassa olevat maahanmuuttajat. Tämä edel-lyttää uuden kotouttamisohjelman laajaa sisäistämistä seudulla ja uusia toimin-tatapoja maahanmuuttajien kotouttamiseksi. Suomessa olevien maahanmuutta-jien ja heidän perheenjäsentensä työhön osallistumisasteen nostamiseksi tarvi-taan toimia sekä koulutusmahdollisuuksien että työelämävalmiuksien paranta-miseksi. Toimintaympäristön on pystyttävä vastaamaan kansainvälistymisestä tuleviin haasteisiin. Suomeen hakeutuu vuosittain tuhansia turvapaikanhakijoita. Turvapaikkapro-sessien kestäessä on tärkeää, että turvapaikanhakijat osallistuvat jo 3 kuukau-den kuluttua maahantulonsa jälkeen työhön Suomessa. Tällä hetkellä turvapaik-kaprosessin aikana työllistyminen on varsin harvinaista. Suomen kielen koulu-tusta ja nopeaa työllistymistä on tuettava nykyistä vahvemmin vastaanottotoi-minnassa. Myös kuntien valmiudella tarjota perusopetukseen valmentavaa ope-tusta, on ratkaiseva merkitys. Toimintatapa nopeuttaa niiden henkilöiden kotout-tamista joiden kohdalla päädytään positiiviseen oleskeluluparatkaisuun. Toimin-tatapa ehkäisee syrjäytymistä sekä muita liitännäisilmiöitä. Sastamalan seudulla humanitaarinen tai muusta kuin työperusteisesta syystä tapahtuva maahan-muutto hyödynnetään työperusteisena maahanmuuttona. Pilottina toiminnassa on Punkalaitumen kunta myös valtakunnan tunnustusta. Vaikka Suomessa olevat kotimaiset ja ulkomaiset työvoimareservit saataisiin täysimääräiseen käyttöön, ei tämäkään tule riittämään tulevaisuuden työvoima-tarpeisiin vastattaessa. Tarvitaan systemaattisia toimia, joiden avulla työperus-teista maahanmuuttoa voidaan vahvistaa. Tärkeää on nopeuttaa ja saada jous-tavaksi ulkomaalaisten työntekijöiden tulon vaatimia menettelyjä eri toimijoiden kesken (poliisi, maistraatti, Kela, TE-toimisto, kunnat jne.) Lisäksi Sastamalan seudun markkinointia houkuttelevana alueena tulee kohdistaa myös potentiaali-sille kohderyhmille. Eri toimijoiden roolit, vastuut ja yhteiset pelisäännöt tulee määrittää työvoiman rekrytointiprosessissa.

28

Hyvin onnistunut maahanmuuttajien integraatio edellyttää eri toimijoilta (yrityk-set, julkiset yhteisöt - ja viranomaiset sekä kolmas sektori) todellista sitoutumista kotouttamisohjelman laadintaan sekä ohjelmassa sovittujen toimintojen jalkaut-tamiseen ja kehittämiseen omissa organisaatioissaan. Maahanmuuttajien opas-tusjärjestelmää tulee seudulla kehittää edelleen yhteistyössä Tampereen seu-dun kanssa. Ulkomaiset, Pirkanmaalla ja seudulla opiskelevat nuoret tulee nähdä nykyistä vahvemmin tulevaisuuden työvoimana Sastamalan seudulla. Erilaisin toimenpi-tein voidaan vahvistaa näiden nuorten kiinnittymistä Pirkanmaalle ja Sastamalan seudulle. Toiminnan tulee kiinnittyä osaksi oppilaitosten kansainvälistymisstra-tegiaa. Maahanmuuttajiin liittyy toisinaan monenlaisia ennakkoluuloja. Sastamalan seu-dulla tulee nykyistä laajemmin käynnistää toimia, joilla pyritään suvaitsevaisuu-den vahvistamiseen. Tässä toiminnassa keskeisellä sijalla ovat kolmannen sek-torin toimijat sekä työyhteisöt. Kilpailu työvoimasta tulee kiristymään Euroopassa. Kansainvälisten verkostojen rakentaminen ja koulutusmallien kehittäminen on oltava jatkuvaa toimintaa, jotta voidaan vastata tulevaisuuden työvoimatarpeisiin joustavasti ja riittävän nopeas-ti. 5.3. Yrittäjyyden edistäminen

5.3.1. Alkavat yritykset Uusyrittäjyyden syntyminen on tärkeää yritystoiminnan ja palveluiden kehittymi-selle ja työpaikkamuodostukselle. Sastamalan seudun aloittavan yrityksen pal-velut on kyettävä eri muutostilanteissa joustavasti tuottamaan laadukkaina ja asiakaslähtöisesti. Alueella tarvitaan lisää yritystoimintaa. Alkavien yritysten palveluprosesseja on kehitetty yhteistyössä SaSYP Oy:n ja TE-toimiston kanssa hyödyntäen muiden organisaatioiden ja strategisten kump-panien palveluita. YritysSastamala mallia kehitetään linjassa TEM:n valtakunnal-listen mallien edistymisen rinnalla.

Palvelumallin ja asiakkaiden palvelupolun kehittämistä tulee jatkaa kuntien mui-den palveluiden kanssa asiakaslähtöisesti. Yksityisen sektorin tarjonnan ja julkisten yritysneuvontapalveluiden yhteistyötä on kehitettävä edelleen. Monipuolinen ja laadukas neuvontapalvelutarjonta, kou-lutuspalvelut, mentorointi ja muut alkavan yrittäjän liikkeellelähtöä tukevat palve-lut muodostuvat yksityisen ja julkisen sektorin tarjoamista palveluista.

29

5.3.2. Toimivat yritykset Elinkeinoelämän monipuolistuminen, laajentuminen ja kansainvälistyminen li-säävät työpaikkoja ja vahvistavat aluetaloutta ja verotulokehitystä. Elinkeinopolitiikan perusasioita on toimivien yritysten kasvun tukeminen ja toimi-van toimintaympäristön kehittäminen. Toimivien yritysten on suotuisassa ympä-ristössä hyvä uusiutua ja laajentua. Yritysten kilpailukyvyn kehittyminen on tule-vaisuudessa avainasioita. Tässä yrittäjyys, verkostot ja kumppanuudet uusin in-novatiivisin tavoin ovat suotavia ja kannatettavia. Toimivien yritysten osalta käy-tännön innovaatioiden ja – palveluiden tuottaminen on tärkeätä. Osaamisen nos-taminen tulevaisuuden tarpeita ennakoiden ja tuotannon ym. liiketoiminnan ke-hittäminen sekä hankerahoituksen turvaaminen tässä edellyttävät koordinointia ja YritysSastamalan palveluiden edelleen kehittämistä. Kehittävien asioiden ja teemojen tunnistaminen vaatii jatkuvaa vuoropuhelua yritysten kanssa. Strategisena mahdollisuutena on kärkiyritysten ja toimialakeskittymien kasvun ja kehittämisen edellytysten turvaaminen. Tässä tärkeänä tekijänä on seudun yri-tysten kehittämistarpeiden tunnistaminen ja verkoston resurssien kohdentami-nen niihin. Kolmannen sektorin, julkisen sektorin ja yritysten välistä yhteistyötä kehittämällä ja uusia toimintatapoja luomalla voidaan tuottaa lisäarvoa eri liike-toimintojen uudistumiselle. Kun seudun yrityksiltä kysyttiin mihin asioihin tulisi kehittämisresursseja ohjata, vastauksista painottuivat seuraavat osa-alueet:

• työvoiman saatavuus • osaamisen kehittäminen • toimintaympäristö; toimialojen kehittymisen turvaaminen, kaavoitus, lii-

kenne, toimitilat, yritysten keskinäisen yhteistyön lisääminen

Sastamalan seutu on sitoutunut toteuttamaan TEM:n Koheesio- ja kilpailukyky-ohjelmaa, jonka sisältö rakennettiin strategiatyön rinnalla. KOKO -ohjelman ta-voitteena on synnyttää sekä kansainvälistymisen että uusien teknologioiden hyödyntämisen osalta tehokasta laajaa verkostoa hyödyntävät pysyvät palvelu-mallit. Alueen osaamisperusta laajenee verkoston kautta. Alueen kiinnostavuus nousee kehittyneiden palveluiden ja kehittyneen yritysten toimintaympäristön johdosta. Ohjelman teemoilla on suuri vaikuttavuus työpaikkamuodostuksen po-sitiiviseen kehitykseen ja alueen arvonlisäyksen kehitykseen. KOKO -ohjelman toteutumista voidaan tarkastella seuraavien mitattavien asioi-den kautta: - uusien yliseudullisten verkostojen määrä - kansainvälisten verkostojen määrä - yritysten kansainvälisen kaupan kehitys - uusien yritysten syntyminen(uudet innovaatiot) - uusien liiketoimintojen syntyminen (uudet teknologiat, innovaatiot) - maahanmuuttajien osuus työssäkäyvästä väestöstä - kansainvälisten hankkeiden määrä - opetuksen kansainvälistyminen

30

- ulkomaisten matkailijoiden määrä - kehittämisavustusten hakuaktiviteetti

Erityisesti teollisuudessamme on tapahtumassa murros, jossa koheesio- ja kil-pailukykyohjelmalla voidaan panostaa pienelle seutukunnalle kriittisten verkosto-jen kehittämiseen. Sekä alhainen arvonlisäys että alhainen koulutustaso vaativat verkostojen täysimääräistä hyödyntämistä sekä osaamisperustan kasvattamista. Kansainvälistymisen ja uusien teknologioiden hyödyntämisen osalta KOKO -ohjelman pitää pystyä tehostamaan erityisesti osaamisen ja tiedon järjestelmäl-listä siirtoa seudun yritysten käyttöön.

Kuva 17. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma Sastamalan seudulla

Sastamalan teollisten yritysten strategiaseminaarissa (11.3.2009) nousi esille mm. seuraavia KOKO -teemoihin liittyviä haasteita: - kasvava paine tuottavuuskehityksessä kilpailukyvyn turvaamiseksi - tarve innovatiiviselle verkostoyhteistyölle, oikeiden kumppaneiden löytäminen - muutokset tuotantoketjuissa, tuotannon sijoittuminen globaalisti - tarve korvaaville uusille tuotteille, materiaaleille ja menetelmille Kilpailukyvyn turvaamiseksi on etsittävä uusia yhteistyömalleja yritysten yhteis-työhön kustannussäästöjen löytämiseksi, tehokkuuden kasvattamiseksi ja kilpai-luetujen tunnistamiseksi. Yritysten osto- ja hankintatoimen tehostamisessa on tavoitteena rakentaa Sas-tamalan seudun malli – Supply Network Finland. Automaation- ja robotiikan ja uusien tuotantoteknologioiden mahdollisuudet on tunnistettava seudun toimialo-jen kannalta.

31

Teollisen verkoston toimintaa tulee jatkaa, laajentaa ja kehittää pitkäjänteisesti. Uusia avauksia tehdään verkostoyhteistyön tiivistämiseksi erityisesti kannatta-vuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Toimintaa laajennetaan metalli-, puu-tuote- sekä kumi- ja muoviteollisuuden lisäksi muuhun teollisuuteen.

Tietointensiivisten liike-elämän palveluiden kehittäminen alueella on osaltaan yritysten toimintaympäristöä vahvistavana tekijänä. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tulee rakentaa toimintatapoja, joilla alueen avainaloilla yhdistetään kor-keakoulujen ja yliopistojen osaamista sekä palveluita tuottavien ja käyttävien yri-tysten erikoisosaamista. Yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osaa-misen siirron seudun yritysten kilpailukykyä vahvistavaksi tekijäksi tulee perus-tua määrätietoiseen avaintoimialoja tukevien ja uutta yritystoimintaa synnyttävi-en yhteyksien luomiseen. Maatilayrittäjyydessä tapahtuva rakennemuutos ja työpaikkojen väheneminen edellyttää toimenpiteitä uusien liiketoimintamahdollisuuksien synnyttämiseksi maatiloille. Erilaiset alihankintamahdollisuudet ja uusi yritystoiminta esimerkiksi SOTE -sektorilla voi tuoda korvaavia työpaikkoja maatiloille. Maatilayrittäjien neuvonta- ja viranomaispalveluiden asiakaspalveluprosesseja kehitetään Elä-mänlaatu ja elävä maaseutu sekä Elinkeinot ja osaaminen ydinprosessien yh-teistoimin. Strategioiden pohjalta laaditaan maaseutuohjelma, joka osaltaan oh-jaa maatilayrittäjyyden kehittämistä. Sastamalan seudun omistajanvaihdospankin toiminnan kehittämisellä pyritään pitkäjänteisesti tukemaan omistajanvaihdostilanteita yrityksissä. Edesautetaan jatkajien löytymistä yrityksiin, joissa yritystoiminnasta luopuminen on näköpiiris-sä lähi vuosina. Omistajanvaihdospankin rakentaminen on käynnistetty ensisi-jaisesti kaupan palveluiden turvaamiseksi. Jatkossa toimintaa tulee laajentaa yh-teistyössä muiden palveluntarjoajien kanssa kattamaan myös muita toimialoja. Matkailutoimialan kehittämistä ohjaa oma matkailustrategia, joka on päivitetty viimeksi vuonna 2008. Matkailuyritysten verkostoyhteistyön kehittäminen, mat-kailumarkkinoinnin tiivis kytkeminen osaksi muuta seudun markkinointia ja tuo-tepakettien rakentaminen ovat oleellinen osa matkailusektorin kehittämistä. Mat-kailuvetonauloja tulee hyödyntää laajasti. Esimerkiksi Herra Hakkaraisen talon ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkon kävijöiden palveleminen tasokkaasti seudulla tarjo-ten ostos-, ruokailu- ja majoitusmahdollisuuksia sekä muuta vapaa-ajanpalvelua luo liiketoimintamahdollisuuksia yksityiselle yrittämiselle.

Elintarvikealan ja ympäristöteknologian kehittämiseksi on tehty yhteistyötä Huit-tisissa sijaitsevan Satafood ry:n kanssa. Satafoodin tehtävänä on toimia aktiivi-sesti Lounais-Pirkanmaalla elintarvikealan yritysten tuotekehitystoiminnan tuke-miseksi sekä alkutuotannon kehittäjänä. Seutumme yritykset saavat Satafoodin asiantuntijat ja verkostot käyttöönsä. Monet käynnissä olevat kehityshankkeet voivat olla ratkaisuja yritystemme tuotteiden- tai tuotannonkehitysongelmiin. Huittisissa toimii myös Teknillisen korkeakoulun yksikkö tiiviissä yhteistyössä Satafoodin kanssa.

32

Kuva 18. Tyrvään Pyhän Olavin kirkko houkutteli syksyllä 2009 n. 35 000 vierai-lijaa.

5.3.3. Toimintaympäristön kehittäminen

Yritysten toimintaympäristö tulee ymmärtää laajasti kaikkina tekijöinä, jotka vai-kuttavat yrityksen toimintaan alueella.

o tontit o toimitilat o yritysverkostot o alihankintamahdollisuudet o T & K -ympäristö o asumismahdollisuudet o työntekijöiden vapaa-ajanmahdollisuudet o joukkoliikenne o liikenneyhteydet o koulutusmahdollisuudet o palvelut o jne.

Harvaan asutulla maaseutualueella yhteyksien ja joukkoliikenteen kehittäminen on tärkeää myös työvoiman liikkuvuuden näkökulmasta. Asumismahdollisuudet vaikuttavat oleellisesti työvoiman sijoittumiseen seudulle. Monipuolisilla asumisratkaisuilla voidaan tarjota työntekijöille, maahanmuuttajil-le, opiskelijoille ja tulomuuttajille erilaisia ratkaisuja. Yrityksille dynaaminen ja vireä ympäristö on tärkeä tekijä. Ideaalisen toimin-taympäristön muodostumiseen voidaan vaikuttaa kaikilla sektoreilla. Yrittäjyysvaikutusten arviointi on tärkeää kaikessa päätöksenteossa. Seuraa-vassa on kuvattu periaatteita, jotka päätösten valmistelijoiden ja päättäjien tulee huomioida.

33

YRITYSVAIKUTUSARVIOINTI PUNKALAITUMEN KUNNASSA JA SASTAMALAN KAUPUNGISSA Päätösten valmistelussa tarkastellaan yritysvaikutukset. Jos päätöksellä on merkittävä suora yritysvaikutus arvioidaan se valmistelussa, arvio kirjataan perusteluihin ja huomioidaan päätöksenteossa. Merkittävä suora yritysvaikutus on kyseessä, kun päätös

• Vaikuttaa yrityksen toimintaan selkeästi • Vaikuttaa vähintään kymmeneen työpaikkaan • Päätösten seurauksena syntyy uusia työpaikkoja • Vaikutusta yritysten väliseen kilpailuun • Vaikuttaa paikallisten yritysten investointi- ja laajentumismahdolli-

suuksiin Lisäksi kaavapäätöksillä on lähes aina merkittävä yritysvaikutus. Hankintapäätöksissä on hankintalain puitteissa on otettava huomioon paikal-listen yrittäjien tarjoamismahdollisuudet. Arvioinnissa on tarkasteltava päätöksen kustannusvaikutuksia (kertaluontei-sia tai jatkuvia) ja laadullisia vaikutuksia. Arvioinnissa on varmistettava riittävä vaikutusten kohteena olevien kuulemi-nen.

5.3.4. Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatus ja yrittäjyysopetus voivat olla voimavara, jolla vaikutetaan pit-käjänteisesti seutumme yrittäjämyönteisen ilmapiirin kehittymiseen ja sisäisen yrittäjyyden edistämiseen. Suomen yrittäjät ry. asetti seuraavia päämääriä yrittäjyysopetuksen vahvistami-seksi kunnissa ohjelmassaan, Yrittäjyys turvaa lähipalvelut kuntaohjelma 2009–2012)

• Yrittäjyyskasvatus ja – opetus on nähtävä osana elinkeinopolitiikkaa • Yrittäjien asiantuntemusta on hyödynnettävä oppilaitoksissa • Yrittäjyysopetuksen ja yrittäjyyskasvatuksen resursseja on lisättävä kaikil-

la koulutusasteilla • Opettajien edellytyksiä osallistua yrittäjyyskasvatusta koskevaan täyden-

nyskoulutukseen on lisättävä

Yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi on seudulla jatkettava hyvien mallien oppi-mista oppilaitosten välillä ja edistettävä yrittäjyyskasvatuksen huomioimista ope-tussuunnitelmissa. Malleja yritysten ja oppilaitosten yhteistyön lisäämiseksi tulee jatkokehittää.

34

5.3.5. Verkostojen kehittäminen Seudulle rakennettu eri kehittäjäorganisaatioiden malli perustuu dynaamiseen, järjestelmälliseen ja jatkuvaan vuorovaikutukseen. Seudun sisäinen kump-panuusrakenne on jatkuvan kehitystyön alla. Oleellista on ulkopuolisten kump-panuuksien lisääminen ja kumppanuuksien vieminen yhteisesti määritettyjen ta-voitteiden tasolle. Kumppanuuksien tavoitteita sekä näkökulmia:

- neuvonnan asiakaspalveluprosessien kehittäminen kumppanuusprosessi-en avulla (haasteena valtakunnallisten/globaalisti toimivien julkisten orga-nisaatioiden palveluiden ja seudulla olevien yritysten yhteen saattaminen erityisesti pienten yritysten osalta; tarvitaan paikallisten julkisten toimijoi-den resurssien käyttöä yhteisesti asetettujen tavoitteiden toteuttamisen edistämiseen ja asiakkaiden tunnistamiseen)

- osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen liittyvät kumppanuudet koulutusorganisaatioiden kanssa (Tampereen ammattikorkeakoulu, Pir-kanmaan ammattikorkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto, Satakun-nan ammattikorkeakoulu)

- uusien teknologioiden käytön edistämiseen liittyvät tutkimus- ja tuotekehi-tyskumppanuudet (EU:n 7.puiteohjelman hankkeisiin liittyvät kumppanuu-det seudun valituilla strategisilla alueilla, joilla pyritään uusien liiketoimin-tamahdollisuuksien synnyttämiseen sekä innovaatioiden kaupallistami-seen)

- alueen rakennekehitykseen liittyvä yhteistyö rajanaapureiden kanssa (esi-merkiksi Tampereen kaupunkiseudun länsilaidan kaavoitus vaikuttaa oleel-lisesti asumiseen, työpaikkojen muodostumiseen ja työpaikkaliikentee-seen)

- 3. sektorin yhteistyö nousee esille vahvasti työperäisen maahanmuuton kotouttamisjärjestelmiä ja opastusjärjestelmiä rakennettaessa sekä inno-vaatioverkostossa kehitettävien rajapintojen laajentamiseen

- kansainvälistymisen osalta tunnistetaan oleelliset 3. sektorin toimijat (kauppaseurat, ystävyyskuntayhdistykset, kulttuuriyhteydet)

- yksityisten ihmisten sitouttaminen tapahtuu pääosin yhdistysten ja aktivoin-titilaisuuksien kautta, erityisesti nuorten osallistamiseen panostetaan

Edellä luetellut näkökulmat täydentävät jo luotua verkostoyhteistyötä, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota yritysten, TE -toimiston, Sastamalan koulutuskun-tayhtymän, Sastamalan Seudun Yrityspalvelun sekä kuntien kumppanuuksiin. Kumppanuusverkoston suurin lisäarvo saadaan luomalla pysyviä toimintamalle-ja, joissa yhdistyy eri tahojen perustehtävistä johdetut tavoitteet. Tavoitteellinen yhteistyö vahvistuu, kun on määritelty yhdessä tavoitteet ja niille mittarit. Tavoit-teiden toteutumisen mittaamien tapahtuu systemaattisesti kumppaneiden yhteis-työssä.

35

5.4. Seudun kilpailukykyä tukevan osaamisen vahvistaminen 5.4.1. Yleissivistävä koulutus Yleissivistävän koulutuksen tehtävänä on antaa nuorelle pohja ja välineet myös sellaisen osaamisen rakentamiseen, joka hyödyntää seudun kilpailukykyä. Pe-rusopetuksen jälkeen alueen nuoret jatkavat toisen asteen opintoja joka amma-tillisessa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen pääta-voitteena on tuottaa seudulle osaavaa työvoimaa. Seudun kilpailukykyä tukevan yrittäjyysmyönteisen asenneilmapiirin vahvistaminen on tärkeätä. Lasten ja nuorten lisäksi kohderyhmänä on myös oppilaitoksissa toimiva opetushenkilöstö. Opetushenkilöstön tutustumisjaksot yritys- ja työelämään palvelevat tätä tarkoi-tusta. Oppilaiden osalta panostetaan yrittäjyyskasvatukseen perusopetuksen osalta läpäisyperiaatteella. Yleissivistävässä koulutuksessa yrittäjyyskasvatus toteutetaan oppilaitosten vastuuhenkilöiden yhteistyöllä Yrityspalvelun asiantun-tijatukea apuna käyttäen. Jatkossa on erityisesti panostettava oikea-aikaiseen ja riittävään opintojen ohja-ukseen. Tämä takaa sen, että perusopetuksen päättävä nuori osaa tehdä oikeita valintoja päättäessään jatko-opinnoistaan. Vastaavasti myös toisen asteen opin-tojen jälkeen koko ikäluokan ohjaaminen ilman välivuosia jatko-opintoihin tai työelämään on ensiarvoisen tärkeää. Opinto-ohjauksessa jo käytössä olevia toimintamuotoja kehitetään edelleen koulupudokastyöskentelyn tehostamiseksi ja syrjäytymisen estämiseksi. Ammatillinen toisen asteen koulutus ja lukiokoulutus yhteistyötä on kehitettävä niin, että ne yhdessä muodostavat tiiviin kokonaisuuden, jonka avulla on mah-dollista rakentaa seudun työelämää palveleva koulutustarjonta. Erityisesti am-mattilukiota kehitetään siten, että se tarjoaa nuorelle varteenotettavan koulutus-vaihtoehdon perinteisen lukio- tai ammatillisen koulutuksen väylän rinnalla. Välit-tömänä toimenpiteenä laaditaan selvitys alueen lukiokoulutuksen järjestämises-tä. Selvityksessä huomioidaan myös yhteistyön tiivistäminen ammatillisen toisen asteen koulutuksen kanssa. Yhteiskunnan jatkuva muutos asettaa erityisen haasteen opetukselle ja oppimi-selle. Tästä syystä on panostettava yleissivistävän koulutuksen opetussisältö-jen- ja menetelmien kehittämiseen. Perusopetuksen ja lukion omia erikoistu-mismahdollisuuksia hyödynnetään myös seutukunnallisesti mukaan lukien maa-hanmuuttajaopetuksen kehittäminen. Kehittäminen toteutetaan kokonaisvaltai-sena prosessina, jossa määritellään tavoitteet, valitaan toimintatavat ja toteute-taan opetus valituilla toimintatavoilla. Jatkuvan itsearvioinnin avulla todennetaan se, eteneekö opetus halutulla tavalla. Kehitystyötä ohjaa valtakunnallisen koulu-tuslinjausten lisäksi koulutuksen järjestäjien ja seutukunnan muiden toimijoiden strategiat. 5.4.2. Ammatillinen koulutus Koulutusjärjestelmässä ammatilliseen koulutukseen kuuluvat ammatillinen pe-ruskoulutus sekä ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus.

36

Ammatillinen koulutus on tarkoitettu sekä työelämään siirtyville nuorille että työ-elämässä oleville aikuisille. Aikuiset voivat opiskella samoihin ammatillisiin pe-rustutkintoihin kuin nuoret. Heillä on myös mahdollisuus osallistua ammatilliseen lisäkoulutukseen, joka on peruskoulutuksen jälkeistä jatko- ja täydennyskoulu-tusta. Sastamalan koulutuskuntayhtymä vahvistuu huomattavasti tulevina vuosina ja onnistuneiden ammattiopistostrategian mukaisten tavoitteiden mukaisesti kun-tayhtymä pystyy tarjoamaan asiakkailleen täydellisen palvelun ammattiopetuk-sen osalta, mutta myös tuottamaan yhteistyökumppaniensa kautta Lounais-Pirkanmaalle sitä koulutusta mitä työelämä tarvitsee. Sastamalan koulutuskun-tayhtymän tavoitteena on kohottaa ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeista, edistää työllisyyttä sekä tukea laadukkaan ai-kuiskoulutuksen kautta elinikäistä oppimista. Vahvan hanketoiminnan avulla pystytään edesauttamaan tavoitteiden saavuttamista. Sastamalan koulutuskuntayhtymä panostaa jatkossa vahvasti ammatillisen kou-lutuksen laadun kehittämiseen ja työelämävastaavuuden ja koulutuksen vaikut-tavuuden vahvistamiseen. Koulutuskuntayhtymän ”keihäänkärkenä” yhä edel-leen panostetaan laajaan koulupudokastyöskentelyyn ja turvataan kaikille opis-kelijoille oppimisen edellytykset. Sastamalan koulutuskuntayhtymä panostaa vahvasti ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden kehittämiseen ja erityisesti koulutuksen tehokkuuden lisäämiseen. Sosiaali-, terveys ja liikunta-alan koulutustarpeen ennakoidaan kasvavan nykyti-lanteeseen verrattuna eniten kaikista koulutusaloista; valtakunnallinen peruske-hitys tarve on vähintään 15 % ja Pirkanmaan alueella jopa 20 %. Lisäystarvetta on etenkin ammatillisessa peruskoulutuksessa mutta myös korkeakoulukoulu-tuksessa. Sastamalan koulutuskuntayhtymä panostaa seuraavina vuosina yhte-nä kärkitoimialanaan sosiaali- ja terveysalankoulutukseen. Tämä tarkoittaa käy-tännössä koulutusmäärien nostamista SOTE- alalla sekä myös koulutuksen aloittamista uusilla paikkakunnilla koulutuskuntayhtymän omistajakuntien alueel-la, esimerkiksi Huittisissa ja Mänttä-Vilppulan alueella. Sosiaali- ja terveysalaan liittyen Sastamalan koulutuskuntayhtymä hallinnoi opetushallituksen hanketta, jonka avulla tarkastellaan työvoimapulasta kärsivien ammattialojen kokonaisval-taista selvitystä. Tämä toimii hyvänä pohjana kokonaisvaltaiselle koulutustar-veselvitykselle Lounais- Pirkanmaan alueella. Aikuis- ja täydennyskoulutusta kehitetään yhteistyössä kuntayhtymän omistaja-kuntien, yritys- ja elinkeinoelämän ja työ- ja elinkeinotoimiston kanssa näin pys-tytään tuottamaan asiakkaille tehokkaasti ja toimivasti niitä palveluita, joita työ-elämä tarvitsee. Yhteisesti on vahvistettava myös nopeaa reagointikykyä, jotta asiakkaat saavat nopeasti haluamaansa palvelua omasta ammattiopistosta. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on lähitulevaisuudessa valmis vahvistamaan toimintaansa myös rakenteellisesti ja aloittamaan neuvottelut Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän ja Valkeakosken seudun ammatillisen koulutuksen kans-sa yhteistyön tiivistämisestä. Näin koulutuskuntayhtymä pystyy vastaamaan pal-velukyvyn vahvistamiseen ja varautumaan nuorten ikäluokkien vähenemiseen lähitulevaisuudessa. Sastamalan koulutuskuntayhtymä haluaa yhteistyössä tar-kastella koko toisen asteen kehittämistyötä Lounais- Pirkanmaalla ja Kaakkois-

37

Satakunnan alueella. Yhteistyön vahvistamista tarvitaan erityisesti ammattilukio-toiminnan syventämisen suhteen sekä opintojen ohjauksen tehostamisessa toi-sen asteen opintojen aikana. Yhteisenä tavoitteena on eri koulutuksen nivel-vaiheiden kehittäminen ja joustava työelämään siirtyminen opintojen jälkeen. Sastamalan koulutuskuntayhtymän tavoitteena on kehittää ja vahvistaa opetus-henkilöstön täydennyskoulutusta ja mahdollistaa opettajien sekä tukipalveluhen-kilöstön säännöllinen ja kattava täydennyskoulutus mm. säännöllisten työelämä-jaksojen kautta ja omaa ammattitaitoa kehittävien täydennyskoulutusten turvin. 5.4.3. Korkea-asteen koulutus Seudulle tuodaan sitä korkea-asteen koulutusta jota erityisesti työelämä tarvit-see. Jatkossakin kehitetään rohkeasti laajalla yhteistyöllä korkea-asteen koulus-ta ja mahdollistetaan erilaisten yhteistyösopimusten turvin korkea-asteen koulu-tuksen tuleminen Lounais-Pirkanmaalle ja Kaakkois- Satakunnan alueelle. Sas-tamalan koulutuskuntayhtymä on jatkossa osa omistaja toimintansa 1.1.2010 aloittavassa Tampereen ammattikorkeakoulussa ja tämä mahdollistaa varmasti yhteistyön syventämisen ammattikorkeakoulun suuntaan. Sastamalan koulutuskuntayhtymällä pystyy tuottamaan tällä hetkellä yhteistyö-sopimustensa kautta korkeakouluopetusta Työnjohtokoulutuskokeiluun, syksyllä 2009 aloitettavaan AMK- sairaanhoitajakoulutukseen ja vuonna 2010 aloitetta-vaan kone- ja metallialan insinöörikoulutukseen. Jatkossa syvennämme yhteis-työmahdollisuuksia ja pyrimme tuomaan myös tiedekorkeakouluosaamista seu-tukunnalle, jos sille löytyy aitoa tarvetta. 5.4.4. Tulevaisuuden tarpeiden ennakointi Ennakoimalla voidaan varautua elinkeinorakenteiden muutoksiin ja sen aiheut-tamiin työvoimatarpeiden muutoksiin. Ennakointitiedon päivittäminen tulee olla jatkuvaa ja järjestelmällistä. Verkostoyhteistyössä on hyödynnettävä kaikkien toimijoiden käytössä oleva tieto yhteiseen ohjaukseen. Elinkeino- ja työllisyysstrategian valinnat kehittämisen painopisteiksi ovat osa tu-levaisuuden ennakointia. Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen ja osaavan työ-voiman tarpeet ohjaavat kerätyn tiedon pohjalta oppilaitoksia kehittämään koulu-tustaan vastaamaan yritysten tulevia tarpeita. Reagoinnin tulee olla ennakoinnin lisäksi linjassa tehtyihin valintoihin ja riittävän nopeaa.

Nyt tiedossa olevan työvoiman saatavuuden kehitysnäkymän tulee ohjata oppi-laitoksia vastaamaan mm. seuraaviin tarpeisiin ja muutoksiin. - opinto-ohjauksen kehittäminen - yleissivistävän koulutuksen laadullinen turvaaminen - ammattilukion ja lukiokoulutuksen kehittäminen - uusien ammattialojen mahdollistaminen Sastamalan koulutuskuntayhtymässä - varautuminen ikäluokkien pienenemiseen - aito vuoropuhelu työelämän kanssa kaikilla koulutustasoilla

38

- nopea reagointikyky tarpeisiin - maahanmuuttokoulutus ja monikulttuurisuustaitojen kehittäminen 5.5. Kuntien rooli elinvoimaisuuden edistäjänä 5.5.1. Alueen rakennekehitys Pirkanmaan kehitys on 2000-luvulla ollut varsin myönteistä muihin maakuntiin nähden. Maakunnan väestö, työpaikat ja tuotanto ovat kasvaneet kärkivauhtia. Maakunnan väestö on kasvanut noin seitsemällä prosentilla 2000-2008 ja Tam-pereen seudun väestönkasvu on ollut koko maan voimakkainta. Myös Etelä- ja Kaakkois-Pirkanmaalla muutos on ollut positiivista. Lounais-Pirkanmaan väestön väheneminen on ollut selvästi pienempää kuin Ylä-Pirkanmaalla (Pirkanmaan aluetalouskatsaus 2009). Pirkanmaan liiton maakuntahallitus on valinnut valmisteilla olevan maakunta-suunnitelmansa kehityskuvaksi nykyistä alueellisesti hajautuneemman kehityk-sen vaihtoehdon, jota kuvaa alla oleva kuva. Valittu kehityskuva perustuu väes-tökasvun jatkumiseen ja sen ulottumiseen keskusseudun lisäksi maakunnan suurempiin aluekeskuksiin. Liiton tavoitteena on kehittää maakuntaa kokonai-suutena. Eteläinen Pirkanmaa on jo nyt maakunnan kasvuvyöhykettä ja lounai-sella osalla on edellytykset päästä vastaavaan kehitykseen.

Kuva 18. Pirkanmaan kasvuvyöhyke Myönteisen kehityksen turvaaminen edellyttää monipuolisesti verkostoituneen ja muutoskykyisen seudullisen kehityksen aikaansaamista, joka ei rajoitu hallinnol-lisiin alueisiin, vaan tunnistaa ne ylittävät vaiheittumisalueet.

39

5.5.2. Palveluiden kehittäminen Kuntien rooli kehittyvien palveluiden tuottajana on merkittävä. Palveluiden laatu ja saavutettavuus voi olla kilpailutekijä tavoiteltaessa asukasmäärän kasvua ja osaavaa uutta työvoimaa seudulle. Kuntien palveluprosessien kehittämisen tu-lee olla jatkuvaa toimintaa asiakaspalvelun, kustannustehokkuuden, laadun ja henkilöstön näkökulmasta. Yritysten kannalta asukasviihtyvyys on oleellinen osaavan työvoiman saatavuutta tukeva tekijä. Asukkaiden kannalta toimivat ja laadukkaat peruspalvelut ovat hyvinvoinnin kes-keinen osatekijä. Työikäisen väestön osuuden väheneminen vanhusväestön suhteellisen määrän kasvaessa tuo kustannuspaineita palveluiden järjestämi-seen. Palveluiden käyttäjän näkökulmasta ei ole oleellista kuka palvelut tuottaa. Palve-luiden tuottaminen laadukkaasti ja kustannustehokkaasti verkostoissa on kaikki-en etu. Yksityinen sektori on oleellinen toimija yritysten ja asukkaiden palvelui-den tuottajana. Kuntien palvelustrategioissa tulee pyrkiä tarkastelemaan vaihto-ehtoisia tuottamismalleja yhdessä yksityisen sektorin kanssa. Palveluiden tuot-tamisessa tulee huomioida myös, että asukkaiden liikkuvuus kunta- ja seuturajo-jen yli asuinpaikkojen, työpaikkojen ja palveluiden välillä on vilkasta.

Maahanmuuttajaväestön määrän lisääntyminen tulee asettamaan uudenlaisia vaatimuksia palveluiden järjestämiselle kuntien tuottamissa palveluissa.

5.5.3. Panostukset kehittämiseen Kuntien panostukset elinkeinojen kehittämiseen muodostuvat pääosin Sastama-lan Seudun yrityspalvelu Oy:n toiminnasta ja hanketyöstä, Joutsenten Reitti ry kuntaosuudesta sekä muille tahoille suoraan myönnetyistä hankekohtaisista kuntaosuuksista että eri prosesseissa toteutettavista kehittämishankkeista. Strategian toteutusvastuu jakautuu verkoston eri osapuolille. Toimenpideosiossa on jaettu valmistelu ja toteutusvastuuta eri tahoille. Strategian toteuttaminen edellyttää kunnilta noin 20 euron vuosittaista panostus-ta asukasta kohden Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n kautta. Kunnat edistävät yritysten mahdollisuuksia yrittää seudulla kaavoituksen ja sitä kautta riittävän liike- ja teollisuustonttitarjonnan avulla. Kuntien mukana olemi-nen rakennusinvestoinneissa voi perustua aikaisemmin hyväksyttyyn toimitila-malliin, jossa jokainen hanke tarkastellaan vaikuttavuuden osalta erikseen ja päätetään valtuustossa. 5.6. Seudun markkinointi Kuntien strategioiden valmistuttua työstetään valittujen strategisten menestyste-kijöiden pohjalta ne markkinoinnin kärkiviestit, joidenka varaan alueen imagoa lähdetään rakentamaan. Markkinointistrategia ohjaa markkinointia 2010 alkaen. Markkinointi vaatii kaikkien Sastamalan ydinprosessien ja Punkalaitumen kun-

40

nan sitoutumista asetettaviin tavoitteisiin, joidenka toteutumista tulee mitata ja seurata säännöllisesti. Seudun markkinoinnissa on oleellista hyödyntää yhdessä ne vetovoimatekijät, tapahtumat ja potentiaaliset matkailijavirrat, joita pinta-alaltaan suuren seudun erilaiset osat tarjoavat. Matkailijavirroissa on otettava huomioon valtatiet ja myös maisematien statuksen saaneet tiet, joiden vaikutusalueeseen seutu kuuluu. Sastamalan seudun elinkeino- ja työllisyysstrategian tavoitteena on laajentaa vaikutusalueen hyödyntämistä aikaisempaa enemmän ja siten lisätä seudun nä-kyvyyttä ja tunnettuutta. Alueen teollista imagoa, alihankintaverkostoja, muita verkostorakenteita ja käsil-lä tekemisen perinteitä hyödynnetään Ylivoimainen ympäristö yrittäjyydelle -imagon rakentamisessa. Ennen markkinointistrategian toimenpideosion valmistumista toteutetaan vuoden 2009 markkinointisuunnitelmaa, jossa panostetaan markkinointityökalujen kehit-tämiseen ja vetovoimatuotteiden sisällön ja markkinointiviestin rakentamiseen.

6. Toimenpiteet Strategian tavoiteosiolle on määritelty toimenpiteet vuosille 2010 - 2011.(Liite 1.) Elämänlaatu- ja elävä maaseutu-prosessi on määritellyt kehittämisen painopis-teitä syksyllä 2009 laadittavaan maaseutuohjelmaan, joka osaltaan ohjaa maati-layrittäjyyden kehittämistä. Seuraavat teemat sisältyvät tavoitteina laadittavaan maaseutuohjelmaan.

1) Lähiruoka 2) Maaseutumatkailu 3) Bioenergia 4) Nopeat laajakaistayhteydet maaseudulle

41

Liite 1. Toimenpideohjelma vuosille 2010-2011

ProsessitiimiSasky2010-Luonnonkuitukomposiitti-oppimisympäristöjen ja opetuksen kehittäminen

ProsessitiimiTe-toimistoSasky, Elastopoli, SaSYP

2010-Työvoiman saatavuuden turvaaminen

ProsessitiimiSaskyElastopoliSaSYP

2010-2012Oppimisympäristöjen kehittäminen

SaSYP:n ja Elastopolin hallitusSaSYP2010-2014Innovaativerkko

OhjausryhmäSaSYPSatafood

2010-2011Luonnonkuitujen viljelykehitystyö ja esikäsittelyn kehittäminen

Elastopolin hallitusElastopoli2010-2015Luonnonkuitukomposiittituotteiden kokeellinen kehitystyö

SaSYP:n ja Elastopolin hallitusSaSYPElastopoli

2010-2012Luonnonkuitukomposiittien t&k-ympäristönja verkostojen kehittäminen (esiteollinen raaka-ainevalmistus)

SeurantaVastuuAika-taulu

Toimenpide

1. Strateginen keihäänkärki - uudet liiketoimintamahdollisuudet

”

Prosessitiimi (=OSKE JORY) Ohjausryhmä

Sasky2010-2011Sosiaali- ja terveysalan valtakunnallinen työvoimatarvekartoitus

ProsessitiimiSaskyn hallitus

Sasky2010 -Lähihoitajien oppimisympäristöjen parantaminen

Prosessitiimikuntien hallitukset

SaspeSasky/Aiko

2010 - 2011Lähihoitajien oppisopimuskoulutus

ProsessitiimiSaskyTE-toimisto

2010- 2015Lähihoitajakoulutukset

Prosessitiimi/ MaaseutupalvelutSaSYP2010- 2013Green Care/ Maaseudun elinkeinojen vahvistaminen

ProsessitiimiSaSYPkunnat

2010- 2013Sote -alan kehittämishanke(verkostojen rakentaminen)

OhjausryhmäProsessitiimi

TamkSasky

2010 - 2015Sairaanhoitajakoulutukset(AMK)

ProsessitiimiYritysSastamalaHuittisten kaupungin elinkeinotoimi

2010-Sote-alan yrittäjyyden lisääminen ja osaamisen vahvistaminen

ProsessitiimiOsa-prosessitiimi: Verkostotiimi

TE-tstokunnat

2010Seudullinen sosiaali- ja terveysalan verkostostrategia

SeurantaVastuuAikatauluToimenpide

2. Strateginen keihäänkärki - sosiaali- ja terveyspalvelut

Osaprosessitiimi: Mamu-tiimi

YritysSastamala2010Työperäisen maahanmuuton kehittäminen

Osaprosessitiimi: Mamutiimi

Sastamalan kaupunkiPunkalaitumen kunta

2010-Kotouttamisohjelman toimintojen juurruttaminen seudulla

KunnanhallituksetProsessitiimi

Sastamalan kaupunkiPunkalaitumen kuntaSasky

2010 -Hallittu maahanmuutto: Punkalaitumella kehitettyjen toimintamallien juurruttaminen koko seudulleUudet koulutusmahdollisuudet (Marata)

Osaprosessitiimi: Yritystiimi

YritysSastamala2010-Työelämän kehittämisen palveluiden vahvistaminen seudulla

Osa-prosessitiimi/Verkostotiimi

Sastamalan kaupunkiTE-toimisto

2010Työvoiman palvelukeskuksen ja seudun kuntien aikuissosiaalityön ja terveydenhuollon yhteisten asiakasprosessien kehittäminen/ sosiaalisen kuntoutuksen vahvistaminen

Työllisyydenedistämistoimikunta

TE-toimisto/TYPKoulutusorganisaatiot, yritykset

2010 -Työnhakijoiden osaamisen kehittäminen (työssä olevat, työttömät)

Työllisyydenedistämistoimikunta

Te-toimisto/ TYP2010 -Työnvälityksen tehostaminen

SeurantaVastuuAikatauluToimenpide

3. Työvoiman saatavuuden turvaaminen ja täysimääräinen käyttö

2

YritystiimiKOKO-ohjausryhmä

YritysSastamala2010-Uusien teknologioiden käytön edistäminen ja Innovaatiopalveluiden kehittäminen

ProsessitiimiSaskySastamalan kaupunkiPunkalaitumen kunta

2010-

2011-

Yrittäjyyskasvatushankeen valmistelu

Yrittäjyyskasvatushanke

YritystiimiKOKO-ohjausryhmä

YritysSastamala2010-KV-verkostojen ja palveluiden kehittäminen

YritystiimiHankeryhmä

YritysSastamala2010-

2012-

Omistajanvaihdospalveluiden kehittäminenUusi hanke (laajennettu alue)

Osa-prosessitiimi:Yritystiimi

YritysSastamala2010-YritysSastamalan neuvontaprosessien kehittäminen (alkavat/toimivat yritykset)


Toimenpide

4. Yrittäjyyden edistäminen

OhjausryhmäTamkSaskyTTY

2010-

2013-

Koneinsinöörin koulutus

Insinööristä DI:ksi

Yritykset(yh-distyksen hallitus)

SaSYP2010-2011Osto- ja hankintatoimen kehittäminen (Supply NetworkFinland)

OhjausryhmäSaskyn hallitus

Sasky

Sasky

Sasky

2010-

2009-2012

2010-

Tuotannollisten työnjohtajien koulutuskokeilu

Parasta yritystoimintaa luodaan yhteistyössä (Pyry)

EAKR-hankket

Ohjaus- ja toimialaryhmät

SaSYP2011-2013Teollinen verkosto (jatkohanke)


Toimenpide

5. Seudun kilpailukykyä tukevan osaamisen vahvistaminen

kunnan-valtuustotSastamalan kaupunki/ Punkalaitumen kunta

2010-Joukkoliikenteen kehittäminen


2010-Tie- ja kunnalisteknisten verkostojen kehittäminen

Ydinprosessit ja Punkalaitumen kunta

Sastamalan kaupunki/ Punkalaitumen kunta

2010-Prosessiyhteistyön tiivistäminen • maatilsyrittäjien palvelut• tontti- ja toimitilapalvelut


2010-Kaupunkirakennesuunnitelman toteuttaminenSeuturakennesuunnitelma


2010-Kuntaorganisaation työvoiman saatavuuden ja osaamisen turvaaminen


Toimenpide

6. Kuntien rooli elinvoimaisuuden edistäjänä

2

ProsessitiimiSastamalan kaupunki/ Punkalaitumen kuntaElinkeinot ja osaaminen

2010Seudun markkinointiviestin tuotteistaminen

MarkkimointiimiProsessitiimi

Sastamalan kaupunki/ Punkalaitumen kunta

2010-Kuntaviestintä osana seudun markkinointia

Markkinointi-tiimi

Elinkeinot ja osaaminenSaSYP

2010-Markkinointistrategian toteutus Paikalliset erityispiirteet


Toimenpide

7. Seudun markkinointi

sastamalan elinkeino- ja työllisyysstrategia luonnos 27 1 2010 · väestöennuste 2007:...

Documents