19.4.2010

Sähkömarkkinat talvella 09-10

Taustaa

• Koko Pohjolan alueella on talvella ollut hyvin kylmiä päiviä, sää olisi tosin voinut olla vielä kylmempikin

• Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkönkulutus on ollut talvella 2009-2010 ennustettua korkeampaa

• Samalla kun teollisuuden sähkönkulutus Suomessa vähentynyt, on teollisuuden sähköntuotantokapasiteetti myös vähentynyt tehtaiden sulkemisen myötä

• Ruotsissa osa ydinvoiman tuotannosta on ollut poissa käytöstä jo pitkään

• Norjan ja Ruotsin välisen siirtoyhteyden käytettävyys on ollut heikko

• Vesivarastot ovat keskimääräistä alemmalla tasolla

Vienti ja tuonti joulukuu 2009 – helmikuu 2010

Sähkön tuonti (-) ja vienti (+) joulukuu 2009 - helmikuu 2010

-4000

-3000

-2000

-1000

0

1000

2000

1.12

.

3.12

.

6.12

.

9.12

.

11.1

2.

14.1

2.

17.1

2.

19.1

2.

22.1

2.

25.1

2.

27.1

2.

30.1

2.

2.1.

4.1.

7.1.

10.1

.

12.1

.

15.1

.

18.1

.

20.1

.

23.1

.

26.1

.

28.1

.

31.1

.

3.2.

5.2.

8.2.

11.2

.

13.2

.

16.2

.

19.2

.

21.2

.

24.2

.

27.2

.

Aika (CET)

Tu

on

ti (

-) j

a vi

enti

(+

)

FI-RU

FI-EE

Vienti Suomesta

FI-SE

Torstai 17.12.

• Päivän kulutushuippu (mitattu) oli vuoden lopussa 17.12.2009 klo 8-9, jolloin sähkön kulutus oli 13 917 MWh. Tuotannolla katettiin 11 122 MWh ja tuonnilla 2 795 MWh. Kalleimmat kaksi tuntia klo 17-19 olivat 1400 € /MWh.

• Koko pohjoismaisella markkina-alueella vaikutti kylmä rintama, mikä lisäsi sähkönkysyntää

• Elspot-markkinalla aktivoitui tehoreserviä Suomessa 16,5 MW ja Ruotsissa 40,5 MW . Tehoreservi käynnistettiin kokonaisuudessaan Etelä-Ruotsissa.

Lähde: Fingrid

Torstai 17.12. – tuotantotilanne Suomessa

• Vesivoima ajoi koko tarkastelujakson maksimikapasiteettia alemmalla tasolla, Oulujoella jääkannen muodostuminen rajoitti joulukuun huippukulutuksen aikana tehoa.

• Ydinvoima oli käytössä täydellä teholla.• Aiempiin talviin verrattuna teollisuuden vastapainevoiman tuotanto on

taloustilanteen ja rakennemuutoksen takia vähentynyt noin 500 MW.• Kapasiteetin lisääntymisestä johtuen yhteistuotanto kaukolämpölaitoksissa

on kasvanut aiempiin talviin verrattuna. Yhteistuotanto oli joulukuun huippukulutustunnin aikana noin 150 MW pienempi kuin enimmillään joulukuussa.

• Käytettävissä olleet lauhdelaitokset ajoivat likimain täydellä teholla.• Sähköpörssille tehtyjen voimalaitosten huolto- ja häiriöilmoitusten mukaan

joulukuun huipun aikana oli pois markkinoilta yksi suuri lauhdeyksikkö ja vesivoiman tuotannossa oli rajoituksia.

Torstai 17.12. – tuotanto Pohjoismaissa, vienti, tuonti

• Suomi, Ruotsi, Pohjois-Norja ja Itä-Tanska muodostivat yhtenäisen hinta-alueen

• Siirtokapasiteetti Etelä-Norjasta oli hintapiikkien aikana 100 MW pienempi kuin ympäröivinä tunteina

• Alle puolet Ruotsin ydinvoimakapasiteetista (noin 9 300 MW) oli käytettävissä

– tuotannosta oli Ruotsissa poissa yhteensä 5 ydinvoimalaa (5 154 MW)– UMM-viesti 17.12 klo 10:57 varmisti, että Oskarsham3 palasi

tuotantoon • Suomi toi sähköä Venäjältä ja Virosta lähes maksimikapasiteetilla, sekä

myös Ruotsista– huippukulutustunnin (klo 8-9) nettotuonti (mitattu) oli 2848 MWh– huippuhintatunnin (klo 17-18) nettotuonti (mitattu) oli 2313 MWh– huippuhintatunnin (klo 18-19) nettotuonti (mitattu) oli 2076 MWh

Kysynnän hintajousto 17.12.

• Kysyntäjouston aiheuttaman ylijäämäisyyden vuoksi Pohjoismaissa tehtiin alassäätöjä noin 1500 MW, mistä Suomen osuus oli noin 500 MW

Lähde: Fingrid

Sähkön kulutus Pohjoismaissa, Suomen tuotanto ja Suomen elspot-hinta viikolla 51

Kulutus Pohjoismaissa, Suomen tuotanto ja Elspot-hinnat Suomi

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

14.12. 15.12. 16.12. 17.12. 18.12. 19.12. 20.12.

Päivämäärä

MW

h/h

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

Els

po

t S

uo

mi

EU

R/M

Wh

Kulutus Pohjoismaissa

Tuotanto Suomessa

Elspot FI

Perjantai 8.1.

• Päivän kulutushuippu saavutettiin kiristyneen pakkasen seurauksena 8.1.2010 klo 16-17 ja 17-18. Sähkön kulutus oli 14 063 MWh/h. Tuotanto oli klo 16-17 12 023 MWh (tuonti 2 040 MWh) ja klo 17-18 12 232 MWh (tuonti 1831 MWh). Suomen aluehinta kulutuksen huipputunneilla oli 300 €/MWh. Koko pohjoismaisella markkina-alueella vaikutti kylmä rintama, mikä lisäsi sähkönkysyntää

• Suomen alueen kalleimmat kolme tuntia olivat aamulla klo 8-11 1000 €/MWh, jolloin Elspot-markkinalla aktivoitui tehoreserviä enimmillään 190 MW. Suomessa tuotettiin myös osa Ruotsissa aktivoituneesta tehoreservistä.

Perjantai 8.1. – tuotantotilanne Suomessa

• Tammikuun 2010 alun huippujen aikana vesivoiman tuotanto oli jonkin verran suurempi kuin joulukuussa

• Tammikuun huippujen aikana ei ollut ilmoituksia tuotantolaitosten häiriöistä tai huolloista

Perjantai 8.1. – tuotanto Pohjoismaissa, vienti, tuonti

• Suomi, Ruotsi, Pohjois-Norja ja Itä-Tanska muodostivat yhtenäisen hinta-alueen• Siirtokapasiteetti Etelä-Norjasta Ruotsiin oli rajoitettu nollaan

"During high-load periods in the winter time, the export capacity between southeastern Norway (NO1) and Sweden (SE) is dependent on the consumption in the Oslo-area. When the Flesaker-corridor and the Hallingdal-corridor are fully loaded towards Oslo, the NTC-value NO1-SE is gradually reduced with increased consumption in the Oslo-area. The NTC prognosis for the NO1-SE corridor with increasing Oslo-load has been recalculated due to the new elspot area division."

• Ruotsin ydinvoimaa oli käytettävissä enemmän kuin joulukuun hintapiikkien aikana– Oskarsham3 kapasiteetti n. 350 MW (maks. 1400 MW)– Forsmark2 (maks. 990 MW)

"During afternoon 8 January the capacity will be reduced to approximately 400 MW. During the evening the capacity will increase to 750 MW."

– Ringhals1 (866 MW) Ringhals2 (855 MW) olivat huollossa• Suomi toi sähköä Venäjältä ja Virosta lähes maksimikapasiteetilla, sekä myös

Ruotsista– huippuhintatunnin (klo 8-9) nettotuonti (mitattu) oli 1647 MWh– huippuhintatunnin (klo 9-10) nettotuonti (mitattu) oli 1471 MWh– huippuhintatunnin (klo 10-11) nettotuonti (mitattu) oli 1068 MWh– huippukulutustunnin (klo 16-17) nettotuonti (mitattu) oli 2083 MWh– huippukulutustunnin (klo 17-18) nettotuonti (mitattu) oli 1864 MWh

Sähkön kulutus Pohjoismaissa, Suomen tuotanto ja Suomen elspot-hinta viikolla 1

Kulutus Pohjoismaissa, Suomen tuotanto ja Elspot-hinnat Suomi

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

80000

4.1. 5.1. 6.1. 7.1. 8.1. 9.1. 10.1.

Päivämäärä

MW

h/h

0

200

400

600

800

1000

1200

Els

po

t S

uo

mi

EU

R/M

Wh

Kulutus Pohjoismaissa

Tuotanto Suomessa

Kulutusennuste

Elspot FI

Torstai 28.1.

• Talven 2010 korkein kulutuslukema Suomessa saavutettiin 28.1.2010 tunnilla 8-9, jona sähkön kulutus oli 14 320 MWh (Fingrid) ja tarkistettu kulutus jopa 14 459 MWh (Energiateollisuus ry)

• Tammikuussa 2010 oli viitenä päivänä yhteensä 23 tuntia, joina kulutus ylitti 14 000 MWh

• Suomen huippukulutustunnin kokonaiskulutus Pohjoismaissa oli 62 768 MWh

• 8.1. huippuhintatunnin (8-9) Pohjoismaiden kokonaiskulutus oli 66 901 MWh.

Maanantai 22.2.

• Suomi, Ruotsi, Pohjois-Norja ja Itä-Tanska muodostivat yhtenäisen hinta-alueen

• Elspot-hinnat alueella olivat aamulla 8-13 ja illalla 18-20 yli 1000 EUR/MWh• Kulutusennusteen mukainen Pohjoismaiden päivän huippukulutus oli klo

9-10 67 745 MWh. Mitattu saman tunnin kulutus oli 65 305 MWh.• Suomen mitattu tuotanto vaihteli aamun huippuhintatunteina välillä 11 786

MWh – 11 958 MWh.• Etelä-Norjan ja Ruotsin välinen siirtoyhteys oli rajoitettu huippuhinta-tuntien

aikana (150 MW). Siirtokapasiteetti oli esimerkiksi torstaina 18.2. 950 – 1200 MW

• Tehoreservitarjouksia aktivoitui Pohjoismaisen sähköpörssin kautta Suomessa ja Ruotsissa enimmillään 229,6 MW. Tehoreservi käynnistettiin kokonaisuudessaan Etelä-Ruotsissa.

Maanantai 22.2.

• Ruotsin ydinvoimaloissa oli ongelmia

– Oskarshamn3 (1400 MW) poissa käytöstä (UMM 19.2.) "The stop is further prolonged due to ongoing investigation to find out the causes why a valve in the turbine system wrongly closed. Oskarshamn 3 is estimated to be back in operation during Thursday the 25th of February."

– Ringhals1 ja Ringhals2 olivat edelleen poissa käytöstä (n. -1721 MW)– Forsmark2 toimi vajaateholla, 320-420 MW (maks. 866 MW)

• Tuonti Suomeen Virosta toimi täydellä ja Venäjältä lähes täydellä kapasiteetilla

• Suomi vei Ruotsiin sähköä, eniten klo 18-19 (1659 MWh) ja 7-8 (1645 MWh)

Sähkön kulutus Pohjoismaissa, Suomen tuotanto ja Suomen elspot-hinta viikolla 8

Kulutus Pohjoismaissa, Suomen tuotanto ja Elspot-hinnat Suomi

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

80000

22.2. 23.2. 24.2. 25.2. 26.2. 27.2. 28.2.

Päivämäärä

MW

h/h

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

Els

po

t S

uo

mi

EU

R/M

Wh

Kulutus Pohjoismaissa

Tuotanto Suomessa

Kulutusennuste

Elspot FI

Yhteenveto – keskeiset numerot

• Suurin yhden tunnin sähkönkulutus talvella 2009-2010 Suomessa 28.1. klo 8-9 14 459 MWh• Suurin yhden tunnin sähkönkulutus Suomessa 8.2.2007 14 914 MWh • Suurin yhden tunnin sähkönkulutus talvella 2009-2010 Pohjoismaissa 8.1. klo 19-20 69 100 MWh• Korkeimmat hinnat Suomessa (kulutus Pohjoismaissa 65 629 MWh, tuotanto Suomessa 11 958 MWh)

22.2. klo 10-11 1400,11 EUR• Suurin tuotanto talvella 2009-2010 Suomessa 8.1. klo 12-13 13 12 366 MWh• Suurin tuotanto talvella 2009-2010 Pohjoismaissa 23.2. klo 20-21 67 545 MWh

Yhteenveto• Elspot-markkinalla koettiin poikkeuksellisen korkeita hintoja 17.12., 8.1. ja 22.2.• Kylmä sää lisäsi sähkön kysyntää• Pohjoismainen sähkömarkkina-alue toimi siirtoyhteyksien ja sähkökaupan kannalta pääosin kuten pitikin• Osa Ruotsin ydinvoima-kapasiteetista on ollut poissa käytöstä jo pitkään

– 5.2.2009 Ruotsin hallitus päätti kumota päätöksen ydinvoimasta luopumisesta ja sallia uusien ydinreaktoreiden rakentamisen

– Epävarma toimintaympäristö oli viivyttänyt perusparannus ym. investointeja ydinvoimatuotantoon– Projektit ovat venyneet, ja ydinvoimaa on ollut poissa käytöstä vielä talvellakin 2009-2010

• Siirtoyhteydet– Venäjältä ja Virosta on tuotu Suomeen hinta- ja kulutuspiikkien aikana sähköä lähes täydellä

kapasiteetilla– Suomi, Ruotsi, Pohjois-Norja ja Itä-Tanska olivat kaikkina huipputunteina samaa hinta-aluetta– Keski-Euroopasta tuotiin sähköä Pohjolaan, mutta siirtoyhteyksien viat ja riittämätön kapasiteetti

rajoittivat tuontia• Kysyntäjousto

– Kysyntä reagoi hintapiikkeihin Suomessa, kuitenkin pitkälti vasta spot-hinnan selvittyä– Kysynnän jousto alaspäin oli hintapiikkien aikaan arviolta 500-900 MW. Määrää voidaan arvioida vain

summittaisesti.– Kuormituskäyrämenettelyn pakkaskorjaus saattoi aiheuttaa sähköntarpeen yliarviointia

• Tehoreservi– Järjestelmä on toiminut sääntöjen mukaan, ei vaikutusta hinnanmuodostukseen– Suomessa ei ollut tehopula-tilannetta

• Kotimainen tuotanto– Käytettävyys on ollut hyvä. Tuotanto oli korkeammalla tasolla tammikuussa kuin joulukuussa.

Käytettävissä oli lisää lauhdekapasiteettia, eikä vesivoimatuotannossa vastaavia rajoituksia kuin joulukuussa.

Johtopäätöksiä

• Sähkömarkkina toimi kuten pitikin ja sähkön hinta muodostui joka tunnille.• Poikkeuksellisissa olosuhteissakaan sähkön toimitusvarmuus ei ollut

uhattuna. Tämä saavutettiin osaltaan järjestelmää tukevilla kaupallisilla tehoreservijärjestelyillä.

• Suomen sähkötase kroonisesti alijäämäinen - tarvitaan lisää tuotantokapasiteettia. Suomen tuotantokapasiteetti ei riitä läheskään kaiken tarvitsemamme sähkötehon tuottamiseen.

• Kysynnän jousto toimii elspot-markkinalla, mutta sen käyttöä voi lisätä - myyjien ja asiakkaiden pitäisi aktivoitua. Kysynnän joustojen toteutuminen suuremmassa mittakaavassa jo elspot-markkinalla olisi johtanut matalampiin elspot-hintoihin.

• Sähkönsiirtorajoitukset erityisesti Etelä-Norjassa, Konti-Skan-kaapelilla (DK1-SE) sekä Puolan sisäisen tilanteen aiheuttama rajoitus kaapelilla PL-SE vähensivät mahdollisuuksia hyödyntää Keski-Euroopan tuotantokapasiteettia huippukysynnän kattamiseen. Sähkönhinta Keski-Euroopassa oli piikkihintatuntien aikana huomattavasti Pohjolan hintoja alempi.

Liite 1: Talven 2009 – 2010 vertailu talveen 2005 – 2006

• Fingrid antoi 2006 tasevastaaville ilmoituksen tehopulan uhasta. Tänä talvena (2009 – 2010) tehoreservejä hyödynnettiin, kun elspot-markkinalle tarjottu tuotanto ei riittänyt kattamaan kysyntää.

• Ruotsin ja Venäjän tuonnissa oli rajoituksia vuonna 2006. Nyt Viron ja Venäjän tuonti oli hyvin käytettävissä, eikä Suomen ja Ruotsin välillä ollut pullonkaulaa.

• Kotimainen tuotanto ei ollut 2006 yhtä hyvin käytettävissä kuin tänä talvena, kaikkea lauhdekapasiteettia ei silloin otettu käyttöön käynnistysajoista ja kustannuksista johtuen, koska Venäjän tuonnin rajoitukset tulivat yllättäen, pakkanen pystyttiin luotettavasti ennustamaan vasta noin kahta vuorokautta ennen ja koska sähköä voitiin tuoda Ruotsista.

Liite 2: Pohjoismaiden sisäisten siirtorajoitusten vaikutus talvella 2009-2010

• Pohjoismaiden sisäisten siirtorajoitusten vaikutusta sähkön tukkumarkkinahintaan Suomessa voi arvioida vertaamalla Suomen aluehintaa systeemihintaan. Systeemihinta on laskettu koko pohjoismaisen markkina-alueen kaikista tarjouksista jättämällä siirtorajoitusten vaikutus huomiotta

• Kun siirtokapasiteetti ei riitä, syntyy markkina-alueella eri alueille eri hinnat• Seuraavilla kahdesta kalvolla ensimmäisellä on systeemihinnan ja Suomen aluehinnan erotus ja

toisella kalvolla tuntisarjoista laskettu siirtorajoitusten euromääräinen vaikutus Suomessa päiväkeskiarvona ((systeemihinta – Suomen aluehinta) x Sähkönkäyttö Suomessa) sekä Suomen sähkönkäyttö 1.12.2009 – 28.2.2010

• Johtuen pohjoismaisista siirtorajoituksista oli Suomessa käytetyn sähkön arvo kolmen talvikuukauden aikana yhteensä n. 400 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä se olisi ollut ilman siirtorajoituksia (siirtorajoitusten vaikutukset yksittäisille toimijoille riippuvat mm. erilaisista sopimusjärjestelyistä)

Liite 2: pohjoismaisten siirtorajoitusten vaikutus talvella 2009-2010

Siirtorajoituksista aiheutunut haitta: Systeemihinnan ja Suomen aluehinnan päiväkeskiarvot

-400

-200

0

200

400

600

1.12. 8.12. 15.12. 22.12. 29.12. 5.1. 12.1. 19.1. 26.1. 2.2. 9.2. 16.2. 23.2.

Aika

EU

R/M

Wh Erotus

Elspot_Suomi

Systeemihinta

Liite 2: pohjoismaisten siirtorajoitusten vaikutus talvella 2009-2010

Suomen sähkönkäyttö ja siirtorajoituksista aiheutunut arvonmuutos

-120 000 000

-70 000 000

-20 000 000

30 000 000

80 000 000

1.12. 8.12. 15.12. 22.12. 29.12. 5.1. 12.1. 19.1. 26.1. 2.2. 9.2. 16.2. 23.2.

pvm

EUR

-400 000

-300 000

-200 000

-100 000

0

100 000

200 000

300 000

400 000

MWh/päivä

Siirtorajoitusten arvo

Suomen sähkönkäyttö

Liite 3: Kysyntäjouston viivästymisen vaikutus talvella 2009-2010

• Seuraavalla kalvolla on esitetty kolmen hintapiikkipäivän hinnat sähkönkulutuksen funktiona ja verrattu näitä seuraavan arkipäivän hintoihin

• Kysyntä reagoi hintapiikkeihin Suomessa, kuitenkin pitkälti vasta spot-hinnan selvittyä• Sähkön kulutus Pohjoismaissa oli hintapiikki-päiviä seuranneina päivinä samalla tasolla kuin

hintapiikki-päivinä, mutta hinnat olivat alemmat. Kysyntä siis jousti jo elspot-markkinalla enemmän ja elspot-hinnat olivat seuraavina matalammat

• Kuviossa ovat päivän tuntikohtaiset kulutuslukemat ja hinnat. Merkillä ◊ on kuvioon merkitty hintapiikkipäivien arvot ja merkillä □ vertailupäivien arvot. Kuviosta nähdään, että tiettyä kulutustasoa vastaavat hinnat olivat vertailupäivinä matalammat kuin hintapiikki-päivinä. Kysyntä siis jousti hintapiikki-päiviä seuranneina päivinä jo elspot-markkinalla

Liite 3: Kysyntäjouston viivästymisen vaikutus talvella 2009-2010

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

40 000 45 000 50 000 55 000 60 000 65 000 70 000 75 000

MWh/h

EU

R/M

Wh

17.12.

18.12.

8.1.

11.1.

22.2.

23.2.

Liite 4: Tehoreservien käyttö talvella 2009–2010• Tehoreservejä käytettiin Pohjoismaissa

talvella hinta-aluiden säilyttämiseen yhtenäisinä sekä lisäksi elspot-markkinan tasapainon saavuttamiseksi kolmena päivänä

Activation of Power Reserves in Elspot for December 17th Nord Pool Spot AS has activated TSO Power Reserves in SE and FI in order to avoid curtailment. The procedure was informed to the market in Exchange Information no. 02/2009. The table shows by area and by hour the activated amount (in MW). Area ---------- Hour ---------- MW activated FI --------------- 18 ------------- 16,5 MW SE -------------- 18 ------------- 40,5 MW The net trading capacity from SE to DK2 has been increased with 22 MW in hour 17-18, Thursday 17.12.09 in order to avoid curtailment at max price in DK2

Activation of Power Reserves in Elspot for January 8th Nord Pool Spot AS has activated TSO Power Reserves in SE and FI in order to avoid curtailment. The procedure was informed to the market in Exchange Information no. 02/2009. The table shows by area and by hour the activated amount (in MW). Area ---------- Hour ---------- MW activated FI --------------- 08 ------------- 20,5 MW FI --------------- 09 ------------- 45,4 FI --------------- 10 ------------- 35,3 SE -------------- 08 -------------- 143,1 MW SE -------------- 09 -------------- 145,4 SE -------------- 10 --------------- 86,9

Activation of Power Reserves in Elspot for February 22nd Nord Pool Spot AS has activated TSO Power Reserves in SE and FI in order to avoid curtailment. The procedure was informed to the market in Exchange Information no. 02/2009. The table shows by area and by hour the activated amount (in MW). Area ----- Hour -------- MW activated FI -------- 09 ------------- 57,5 MW FI -------- 10 ------------- 57,7 MW FI -------- 11 ------------- 12,7 MW SE -------- 09 ------------ 172,1 MW SE -------- 10 ------------ 130,0 MW SE -------- 11 ------------- 28,7 MW

Liite 5: Lähteet

• Kalvosarjan lähteinä on käytetyt materiaalit ovat:– Yhteenveto talven huippukulutustilanteista, saatavissa osoitteessa

http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/uutiset/ajankohtaista/?bid=1054– Fingridin markkinatoimikunnan kokousmateriaalit, saatavissa osoitteessa

http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/yritysinfo/markkinatoimikunta/kokoukset_2010/– Energiakolmio Oy:n ja Suomen ElFi Oy:n analyysi "Mitä tapahtui sähkömarkkinoilla

17.12.2009"– Nord Pool Spotin sivuilla olevat sähkömarkkina- ja voimajärjestelmä –tiedot sekä UMM-viestit

http://www.nordpoolspot.com/– Fingridin sivuilla olevat sähkömarkkina- ja voimajärjestelmä –tiedot

http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/• Lisätietoja kalvosarjasta antaa Petteri Haveri (petteri.haveri@energia.fi, (09) 53052404)