sähköisen omahoidon vaikuttavuusselvitys

Sähköisen omahoidon vaikuttavuusselvitys

Tapaustutkimus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n

valituista palveluista

HMV PublicPartner Oy

21.5.2015

i

Johdanto

Tässä työssä arvioidaan sähköisen omahoidon ratkaisujen hyötyjä ja vaikuttavuutta. Selvityk-

sen pääkohteena on ammattilaisen toimintaan liittyvän työajankäytön ja aiheutuvien kustan-

nusten muutoksen tarkastelu.

Työssä keskitytään arvioimaan saavutettuja ja lyhyellä aikavälillä (1-2 vuotta) nähtävissä olevia

hyötyjä. YTHS on uudistamassa keskeisiä tietojärjestelmiään vuoden 2015 aikana, jonka vuoksi

lyhyen aikavälin uusien hyötyjen tarkastelujaksona käytetään vuosia 2016–2017, jolloin nämä

järjestelmät ovat vakiintuneet käyttöön.

Arviointi on tehty Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toteuttamien ratkaisujen, pilot-

tien ja keskipitkän aikavälin kehityksen alustavien suunnitelmien avulla mahdollisimman suu-

ren konkretiatason saavuttamiseksi. Sitra toimi selvityksen rahoittajana.

Arviointi kohdistuu YTHS:ssä pilotoituihin tai käytössä oleviin sähköisiin omahoidon ratkaisui-

hin.

ii

Esipuhe

Terveydenhuolto on hyödyntänyt omassa toiminnassaan tietojärjestelmiä jo vuosikymmeniä.

Ensimmäiset sähköiset potilastietojärjestelmät on otettu Suomessa käyttöön sairaaloissa

1960-luvun lopussa. Terveyskeskuksissa ensimmäinen sähköinen sairauskertomus otettiin

käyttöön vuonna 1979. Nyt ollaan murrosvaiheen kynnyksellä, koska myös asiakkaat ovat tu-

lossa mukaan näiden järjestelmien käyttäjiksi.

Sähköiset omahoitopalvelut tulevat yleistymään merkittävästi lähivuosina. Tavoitteena on pa-

rantaa asiakaspalvelua, siirtää terveydenhuollon painopistettä sairauksien hoitamisesta ter-

veyden edistämiseen ja vapauttaa terveydenhuollon ammattilaisten aikaa rutiineista. Kysely-

tutkimusten mukaan myös asiakkaat haluavat sähköisiä palveluita. Tämän tulevan muutoksen

laajuutta voidaan verrata aikoinaan pankkipalveluissa tapahtuneen muutoksen.

Muutos on nyt käynnissä, joskin vielä alkuvaiheessa. Suomessa on tehty paljon yksittäisiä pi-

lotteja ja pieniä kokeiluja. Toiminta on usein päättynyt pilottiprojektin myötä, eikä uusia mal-

leja ole muutettu laajasti toiminnaksi. Yksi syy on, että kokemukset ovat olleet positiivisia,

mutta konkreettisia hyötyjä ei ole pystytty osoittamaan, etenkään suhteessa kustannuksiin.

Sitran vuosina 2013-2015 toteuttama ”Hyvinvointia tiedosta” –hankkeen yhtenä tarkoituk-

sena on ollut olla mukana kehittämässä käyttäjälähtöisiä sähköisiä palveluita terveyden edis-

tämiseen. Toteutettujen kokeilujen avulla on pyritty löytämään parhaita käytäntöjä, saavutta-

maan kansantaloudellista hyötyä ja luomaan Suomelle edellytykset kansainväliseen edelläkä-

vijyyteen sähköisissä hyvinvointipalveluissa.

Tämä työ käynnistettiin, koska Sitra halusi selvittää hyötyjen syntyä konkreettisten tapausten

avulla. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on yksi sähköisten omahoitoratkaisujen hyö-

dyntämisen edelläkävijöistä Suomessa. Kaikille uusille opiskelijoille tehtävän terveystarkastuk-

sen esitietokysely on toteutettu sähköisesti jo vuodesta 2009 saakka. YTHS:n etuna on myös,

että sen asiakaskunta heijastaa myös laajemmin tulevaisuuden asiakaskuntaa.

Ennen kun omahoidosta saatavat hyödyt realisoituvat täysimääräisesti, vaaditaan laajoja toi-

mintamallien muutoksia sekä asiakkaiden ja ammattilaisten käyttäytymisen muutosta. Sa-

malla kun uusia palveluita otetaan käyttöön, tulee luopua vanhoista toimintamalleista päällek-

käisyyden välttämiseksi. Sitran arvion mukaan tämä muutos vie kokonaisuudessaan jopa 5-7

vuotta.

Madis Tiik, Vanhempi neuvonantaja ja Eero Raunio, Johtava asiantuntija

SITRA

iii

Terveydenhuollon digitalisaatio - milloin?

Vaikka ihmiset kyselyissä arvostavat hyvää palvelua, arjessa kaikkein eniten arvostaa hyvää itsepalve-

lua. Sitä vain haluaa hoitaa asiansa joutuisasti eikä olla sidoksissa jonkun toisen ihmisen noudattamaan

prosessikaavioon. Lisäksi palvelun tulisi olla paikasta riippumatonta. Siksi digitalisoiduilla palveluilla on

valtava potentiaali.

Kansalaisten on vaikea ymmärtää, miksi terveydenhuolto ei tunnu digitalisoituvan, vaikka kaikki muut

toimialat ovat ottaneet haasteen tosissaan. Asiakkaiden kokemus sähköisistä palveluista on erittäin

positiivista, on sitten kyse sähköisistä hoitopoluista tai etäyhteydellä annettavista lääkärikonsultaati-

oista.

Miksi terveydenhuolto digitalisoituu etanan vauhdilla? Yksi syy on, että panostukset sähköisten palve-

luiden kehittämiseen ovat kulueriä, eivät investointeja. Sähköisten palveluiden kehittäminen on kui-

tenkin luonteeltaan investointi, sillä hyödyt tulevat parin vuoden sisällä, ei saman toimintavuoden ai-

kana. Kamreeri ei hyväksy sähköisiä palveluita investointiohjelmaan, koska se ei luota siihen, että in-

vestointi vähentää tulevien vuosien perinteisen toiminnan kustannuksia. Kokemus on opettanut kam-

reerille, että kaikki uudet hankkeet tulevat vanhojen rakenteiden päälle eikä vanhaa rakennetta pu-

reta.

Sinä päivänä, kun terveyspalveluiden johtaja pystyy vakuuttamaan rahoitusjohtajan, että sähköisen

palvelun kustannussäästöt toteutuvat, digitalisaatio alkaa edetä huimin harppauksin.

Nyt rakentamaan business caseja, hyvät terveysjohtajat!

Olli-Pekka Luukko, Talousjohtaja, Sami Raasakka, Johtajaylilääkäri ja

Hanna Kari, Terveyspalvelupäällikkö

YTHS

1

Sisällys

Tiivistelmä ................................................................................................................................. 2

1 Taustaa ja tavoitteet .......................................................................................................... 3 1.1 Tutkimuksen tavoitteet ..................................................................................................................... 3 1.2 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS ......................................................................................... 3 1.3 Selvityksen toteutus .......................................................................................................................... 3

2 Kohti sähköisiä palveluita .................................................................................................. 5 2.1 YTHS ja sähköiset omahoitopalvelut ................................................................................................. 5 2.2 Kohti virtuaalivastaanottoa ............................................................................................................... 6 2.3 Opiskelijat sähköisten terveyspalvelujen käyttäjinä ......................................................................... 6

3 Hyötyanalyysi ..................................................................................................................... 8 3.1 Tarkasteltavaksi valitut YTHS:n palvelut ............................................................................................ 8 3.2 Lähestymistapa ja arvioinnissa käytetyt menetelmät ..................................................................... 10 3.3 Sähköinen terveyskysely (sätky) ...................................................................................................... 10 3.4 Ehkäisyasiakkaan hoitopolku ........................................................................................................... 14 3.5 Etäkonsultaatio ................................................................................................................................ 18 3.6 Vaativa matkailu- ja rokotusneuvonta ............................................................................................ 19

4 Virtuaalivastaanotto keskipitkän aikajänteen tavoitteena .............................................23 4.1 Virtuaalivastaanoton toteutusmalli ................................................................................................. 23

5 Yhteenveto ......................................................................................................................26

2

Tiivistelmä

Tässä raportissa tarkastellaan YTHS:n neljää opiskelijoiden omahoitoa edistävää toimintamallimuutosta ja

esitetään niihin liittyvät hyötyanalyysit. Tarkastelun pohja-aineistona on käytetty YTHS:n toiminnan toteu-

tuma-aineistoja ja myös YTHS:n kaavailemia uusia toimintamalleja.

Tehdyt analyysit osoittavat että

― Sähköinen tiedonkeruu terveystarkastuksissa tehostaa merkittävästi YTHS:n toimintaa ja kohdentaa

terveystarkastuksia paremmin niitä tarvitseville

― Ehkäisyneuvonnan hoitopolun sähköistäminen vähentää merkittävästi reseptin uudistamiseen liitty-

viä vastaanottokäyntejä ja opiskelijoiden yhteydenottoja

― Videopohjaisen etävastaanoton hyödyt kohdistuvat vahvasti potilaaseen, jolle palvelun saatavuus

paranee ja hoitoprosessi nopeutuu merkittävästi

― Vaativan matkailuneuvonnan toteuttaminen sähköisesti antaa mahdollisuuden tarjota tehokkaasti

erityisasiantuntemusta koko maahan merkittävästi pienemmällä hoitohenkilökunnan koulutustar-

peella.

Tarkasteltu virtuaalivastaanotto-konsepti kokoaa yhteen YTHS:n eri toiminta-alueiden kehityskohteita kohti

3-5 vuoden päässä olevaa tavoitetilaa. Virtuaalivastaanotto yhdistää tässä erikseen kuvattuja ja analysoituja

toimintamallimuutoksia opiskelijan sähköiseksi palvelukokonaisuudeksi. Virtuaalivastaanoton tunnistetut

hyödyt ovat merkittäviä sekä opiskelijoille että YTHS:lle.

Analysoitujen tapausten perusteella on arvioitu, että jopa puolet terveydenhuollon ensikontakteissa (yhtey-

denotto) voidaan korvata sähköisillä palveluilla ja etävastaanotolla. Samalla säästyy terveydenhuollon am-

mattilaisten aikaa, joka voidaan ohjata kipeämmin palveluita tarvitsevien hoitoon.

Tarkasteltujen palvelujen osalta voidaan tulevaisuudessa jopa 50 %- 80 % opiskelijoiden yhteydenotoista

hoitaa sähköisesti ja etävastaanottoina tai lääkärin etäkonsultaationa ilman lääkärin vastaanottokäyntiä.

YTHS on saanut säästöjä tarkasteltujen palvelujen osalta jo yli 300 000€/v, joka lyhyellä tähtäimellä vähin-

tään kaksinkertaistuu. Opiskelijoiden tavoitettavuus on merkittävästi parantunut ja palvelujen vaikutta-

vuutta voidaan lisätä.

3

1 Taustaa ja tavoitteet

1.1 Tutkimuksen tavoitteet

Tämän työn tavoitteena on arvioida sähköisen omahoidon ratkaisujen vaikuttavuutta. Arvioinnin pääkoh-

teena on ammattilaisen toimintaan liittyvän työajan käytön ja aiheutuvien kustannusten muutoksen tarkas-

telu.

Arvioinnissa keskitytään arvioimaan saavutettuja tai lyhyellä aikavälillä (1-2v) nähtävissä olevia hyötyjä.

Arviointi on tehty Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toteuttamien ratkaisujen, pilottien ja keski-

pitkän aikavälin kehityksen alustavien suunnitelmien avulla mahdollisimman suuren konkretiatason saavut-

tamiseksi.

Arviointi kohdistuu valittuihin YTHS:ssä pilotoituihin tai käytössä oleviin sähköisiin omahoidon ratkaisuihin.

1.2 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS tarjoaa yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden palve-

luja yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille. YTHS:n palveluita voivat käyttää kaikki Suomen yliopistoissa pe-

rustutkintoa suorittavat opiskelijat.

Säätiö toimii aktiivisesti myös opiskelijoiden terveyden edistämiseksi.

YTHS toimii opiskelijoiden terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukykyisyyden edistämiseksi sekä opiskeluedel-

lytysten parantamiseksi.

YTHS toimii opiskelijoiden terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukykyisyyden edistämiseksi sekä opiskeluedellytysten

parantamiseksi. Yksittäisen opiskelijan lisäksi kohteena ovat ryhmät sekä opiskeluyhteisöt ja -ympäristöt.

YTHS:n asiakaskohderyhmä on kooltaan yli 132 000 opiskelijaa. YTHS:n palveluja käyttää vuodessa yli 90 000 opis-

kelijaa, ja opiskelijoiden hoitokontakteja on vuodessa yli 650 000 kappaletta. Vastaanottokäyntejä on yhteensä yli

350 000 kappaletta (toteutumatietoja vuodelta 2014).

Vuoden 2014 alussa YTHS:llä oli neljätoista omaa toimipistettä korkeakoulupaikkakunnilla. YTHS:llä on toimipisteitä

myös kampuksien yhteydessä, joissa opiskelijalla on mahdollisuus päivittäin hakeutua terveydenhoitajan vastaan-

otolle. Erityisesti kampuksilla lääkäripalveluita on tarjolla vain rajatusti omana tai ostopalveluna.

Yleisterveyden yleisimpiä käyntisyitä päädiagnoosikoodien mukaan vuonna 2014 olivat edelleen ennaltaehkäisevä

rokotus/lääkitys, raskaudenehkäisy, nielun oire, yskä, akne ja polven oire. Fysioterapeuttinen tutkimus ja liiketera-

pia olivat toimenpiteistä yleisimpiä.

1.3 Selvityksen toteutus

Tämä tutkimus on tehty Sitran toimeksiannosta aikavälillä helmikuu – toukokuu 2015. Työn toteuttivat

HMV PublicPartner Oy:n konsultit Tapio Huomo, Jari Kinnunen ja Pekka Aavikko. YTHS:n asiantuntijoina oli-

vat Olli-Pekka Luukko, Hanna Kari ja Sami Raasakka. Sitrasta työhön osallistuivat kommentoijina Eero Rau-

nio ja Madis Tiik.

Työhön valittujen palvelujen analysoinnissa käytetty tausta-aineisto on peräisin YTHS:n toteutetuista ja pi-

lotoiduista hankkeista ja suunnitelmista. YTHS on myös tukenut laskelmien tuottamista asiantuntemuksel-

laan ja tekemillään palvelujen prosessianalyyseillä.

4

Työssä on hyödynnetty YTHS:n todellisia sisäisiä ja ulkoisia kustannuksia, prosessimuutoksen vaikutuksia,

asiakastyytyväisyystietoja, käynti- ja asiakasmääriä sekä muuta vastaavaa dataa.

Työssä on arvioitu ratkaisujen kustannus-/hyötysuhdetta, mutta myös muut hyödyt ja haitat on otettu tar-

kasteluissa huomioon, esim. käyttäjätyytyväisyys ja saavutetut tulokset.

Kirjallisen aineiston analysoinnin lisäksi työn toteuttamisen tueksi on haastateltu YTHS:n asiantuntijoita ja

johtoa.

Työssä on käytetty saatavilla olevaa kustannustietoa, tehtyjen projektien dokumentaatioita, käyttäjäohjeita

ja osittain muita arviointidokumentteja. Esimerkiksi YTHS:n etäkonsultaation pilotoinnista on tehty

YTHS:ssä aiempi arviointi, joka sisältää myös käyttäjäkokemusten arvioinnin.

Sitra on tehnyt aihealueella runsaasti erilaisia tutkimuksia, joita on hyödynnetty myös tämän työn puit-

teissa.

5

2 Kohti sähköisiä palveluita

2.1 YTHS ja sähköiset omahoitopalvelut

Sähköiset omahoitopalvelut yleistyvät lähivuosina. Tavoitteena on vapauttaa terveydenhuollon ammatti-

laisten aikaa rutiineista ja aktivoida asiakkaita kiinnostumaan hyvinvoinnistaan. Sähköisiä omahoitoratkai-

suja voidaan tulevaisuudessa soveltaa laajasti erilaisiin tilanteisiin, kuten esimerkiksi terveyden ja hyvin-

voinnin edistämiseen ja elämäntapamuutoksiin, hoitotarpeen arviointiin ja varsinaiseen hoitoon ml. mielen-

terveysongelmien hoitoon.

Tulevaisuudessa opiskelijan terveysasema löytyy jokaisen omasta älypuhelimesta. Terveyden ja hyvinvoin-

nin mobiilisovellukset, omien elintoimintojen mittaaminen ja jopa videovälitteiset lääkärinvastaanotot ovat

jo nyt opiskelijoiden käytössä. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä eli YTHS:ssä toiminnassa ennaltaeh-

käisy ja uudet toimintatavat ja palvelut nousevat yhä tärkeämmiksi tekijöiksi opiskelijoiden tulevaisuuden

terveysongelmien ratkaisijoina. Kehitystä edistävät myös organisaation taloudelliset paineet sekä asiakas-

kunnan vahva odotus saada sähköisiä palveluja. YTHS:n oma tahtotila on tuoda hallitusti palveluvalikoi-

maan uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet. On tunnistettu, että opiskelijoiden elämä on digitalisoi-

tumassa myös terveydenhuollon näkökulmasta.

Sitran 2013 toteuttama kyselytutkimus osoitti, että suomalaiset haluavat lisää sähköisiä terveys- ja hyvin-

vointipalveluita sekä terveyskioskin kaltaisia palvelupisteitä. YTHS on tehnyt sähköisten omahoitopalvelui-

den kokeiluja koko Suomessa jo usean vuoden ajan. Opiskelijat eivät halua jonottaa vastaanotolle ja käyt-

tävät enenevästi ympäri vuorokauden saatavilla olevia digitaalisia palveluja. Omahoidossa opiskelija tekee

terveydenhoidon suunnitelmansa yhdessä ammattilaisten kanssa. Esim. YTHS:ssä etälääkärin videokonsul-

taatio on ollut rajatussa käytössä vuodesta 2014 ja hyvin tuloksin.

Kuva. YTHS:n nykyinen hoitajavetoinen toimintamalli

Tulevaisuuden omahoito on oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tai hoitamista laajasti ammattilais-

ten tarjoaman suoran tai epäsuoran tuen avulla. Omahoidon sähköiset ratkaisut lisäävät mahdollisuuksia

terveyden edistämiseen ja sairauksien hoitoon. Sähköiset ratkaisut tuovat opiskelijoiden ulottuville uuden-

laisen itsearvioinnin, nopean palautteen, tutkimuspohjaisen tiedon ja mahdollisuuden säilyttää koko opis-

keluaikana kertyvän henkilökohtaisen terveystiedon.

YTHS:n näkökulmasta sähköisten omahoitopalvelujen lisääminen tulee muuttamaan tapoja, joilla palveluja

järjestetään ja resursseja käytetään. Kun ammattilaisten aikaa vapautetaan työvaiheista, jotka useimmat

opiskelijat voivat hoitaa itsenäisesti, voidaan omia resursseja keskittää hoidon kannalta tärkeisiin työtehtä-

viin ja myös tukea paremmin ihmisten elämänhallintaa. Samalla kun YTHS voi kehittää oman toimintansa

tehokkuutta, saadaan opiskelijoiden näkökulmasta aikaan enemmän vaikuttavuutta.

YTHS kehittää ja ottaa käyttöön opiskelijoille uusia sähköisiä työkaluja, joiden avulla opiskelija voi ylläpitää

omaa terveyttään ja ehkäistä mahdollisia sairauksia yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

YTHS:n kannalta keskeistä on ratkaisujen linkittyminen terveydenhuoltoon, joka mahdollistaa paremman

Hoitotarpeen arviointi

puhelimessaHallittu

ajanvaraus

Hoitotarpeen arvioHoitosuunnitelma

Tutkimus/toimenpideAjanvaraus,Konsultaatio

Lähete

Hoitaja / Lääkäri

TutkimusToimenpide

Lääkäri / Erikois-lääkäri

Sähköinen terveyskysely

Opiskelija

Matkailu/rokotus-neuvonta

6

tiedonkulun opiskelijan ja ammattilaisen välillä, ajanvaraukset, hoitoonohjauksen ja sähköiset reseptit sekä

mm. videota hyödyntävät etäkonsultaatiot.

Meneillään olevia konkreettisia YTHS:n kehityskohteita ovat mm. sähköisten itsearvointien käyttöalueiden

laajentaminen, sähköinen ajanvaraus, erilaiset neuvontakokonaisuudet (ehkäisy, matkailu ym.) ja ammatti-

laisten etäkonsultaatioiden hyödyntäminen koko maan kattavassa hajautetussa organisaatiossa.

2.2 Kohti virtuaalivastaanottoa

Virtuaalivastaanotto on sähköinen vastaanottokäynti. Virtuaalivastaanoton toimintamalli tarjoaa useissa

tapauksissa sähköisen vaihtoehdon terveysasemakäynnille. Virtuaalivastaanotto on opiskelijan henkilökoh-

tainen sähköisen asioinnin kanava, joka analysoi opiskelijan itse antamia terveystietoja ja tietoja oireista.

Yhteys hoitajaan ja lääkäriin otetaan puhelimitse tai videon avulla nopeasti tai kiireettömissä tapauksissa

ajanvarauksella.

Tavoitetilassa opiskelija saa verkkopohjaisen palvelun kautta lääketieteelliseen tietoon perustuvia, auto-

maattisesti analysoituja neuvoja, hoitosuosituksia ja terveydentilasta esiin nousevia havaintoja, jotka on

mahdollista välittää terveydenhoitajalle tai hoitavalle lääkärille. Verkkopalvelun tukemana syntyy myös

alustava oirearvio. Näin terveydenhuollon ammattilaiset voivat tutustua potilaan kokonaistilanteeseen jo

ennen varsinaista yhteydenottoa.

Virtuaalivastaanotto voi tarkoittaa esim. tietojärjestelmän tekemää älykästä ja yksilöityä terveysarviota tai

opiskelijan tai hoitajan mahdollisuutta ottaa videoyhteys lääkäriin kotoa tai vastaanotolta. Tavoitteena on

myös luoda uusia terveyspalveluita, jotka helpottavat niin ammattilaisten kuin opiskelijoiden arkea. Virtu-

aalivastaanotto on aina auki. Opiskelija voi konsultoida sähköistä palvelua vaikka keskellä yötä.

YTHS:n arvioiden mukaan jopa 30 % - 50 % tämän työn tarkastelun kohteena olleista hoitotarpeen arviointi-

puheluista (40 000 kpl) ei vaadi käyntiä yleislääkärin vastaanotolla. Virtuaalivastaanotolla pystytään tulevai-

suudessa neuvomaan asiakkaita luotettavan terveystiedon ja asiakkaan omien tietojen pohjalta.

Tavoite on, että virtuaalivastaanotolle pääsee aina helposti ja vaivattomasti internetin ja kännykän avulla.

Virtuaalivastaanotto ei kuitenkaan jätä asiakasta yksin tietokoneelle terveystiedon kanssa, vaan palvelu oh-

jaa tarvittaessa neuvontaan ja vastaanotolle. Hoitoa tarvitsevaan asiakkaaseen otetaan yhteyttä virka-ai-

kana, mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi alle kolmen tunnin kuluessa. Palvelussa myös suositellaan yh-

teydenottoa oirearvioiden perusteella.

Virtuaalivastaanotto palveluineen nivoutuu tulevaisuudessa osaksi opiskelijan arkea. Se ei ole lisäpalvelu,

vaan keskeinen osa terveydenhuoltoa ja opiskelijoiden elämää. Lisäksi ihannetapauksessa jokainen opiske-

lija tekisi säännöllisesti terveystarkastuksen digitaalisesti ja muutenkin alkaisi seurata terveyttään enem-

män. Tämä olisi etu niin yhteiskunnalle kuin yksilöllekin.

2.3 Opiskelijat sähköisten terveyspalvelujen käyttäjinä

Opiskelijaväestö asiakaskuntana on tottunut käyttämään sähköisiä välineitä ja palveluja eivätkä opiskelijat

arastele juurikaan terveydenhuollon ammattihenkilöihin tapahtuvaa sähköistä yhteydenpitoa, kuten ter-

veyteen liittyvien esitietojen antamista itsestään sähköisesti tai tapaamista videoyhteydellä.

Vuonna 2014 yleisterveydessä vastaanottokäyntien määrä laski noin 5 % vuodesta 2013, mutta kokonaisuutena

kontaktimäärä kasvoi noin 6 %. YTHS:n tietoinen suunta on ollut lisätä sähköistä asiointia käyntien sijasta, ja tämä

trendi on odotetusti jatkunut.

7

Opiskelijoiden ja YHTS:n välillä tapahtuu verkon kautta lisääntyvästi ja rutiininomaisesti erityyppisiä tapahtumia ja

tiedon välittämistä (toteutumatiedot vuodelta 2014):

― terveystiedon hakua YTHS:n sivuilta

― terveystietopankin artikkelien katselua; yli 1,1 miljoonaa kertaa

― verkkoneuvontaa; 16 212 yksilöityä kävijää

― linkityksiä verkossa käytettävissä oleviin terveyttä edistäviin ja itsehoitoa tukeviin verkkopalveluihin

― palvelujen ja yhteystietojen hakua YTHS:n sivuilta

― yhteydenpitoa sähköisesti (kansalaisen asiointitili ja toiminnan salliessa sähköposti)

― sähköinen terveyskysely ensimmäisen vuoden opiskelijoille; lukuvuonna 2013–2014 sähköisesti lähetettiin

14941 kyselyä ja saatiin yhteensä 9 334 vastausta sähköisesti

― sähköinen ruokapäiväkirja, jossa ammattilaisten ohjauksessa olevien opiskelijoiden lataamien aterioiden

sekä omatoimisesti palvelua käyttäen ladattujen aterioiden määrä oli yhteensä 16262 ateriaa

― sähköisen omahoidon hoitopolkujen pilotoinnit (suun hoidon, ehkäisyneuvonnan ja syömishäiriöiden säh-

köiset hoitopolut) vuonna 2011 -2012 ja niistä saadut myönteiset kokemukset

― pilotoidut uudet palvelumuodot, kuten videovastaanotto asioiden sujuvaan hoitamiseen lääkärin kanssa.

Opiskelijoilla on odotuksia YTHS:n sähköisten palvelujen kehitykselle. Jo lukuvuoden 2011 - 2012 aikana

tehdyssä asiakastyytyväisyyskyselyssä opiskelijat toivoivat jo laajamittaisesti sähköisten palvelumuotojen

kehittämistä. Vuonna 2014 opiskelijoiden antamassa sähköisessä palautteessa on erityisesti toivottu kei-

noja yhteydenottojen helpottamiseksi ja hoitotarpeen arviointiin (906 kpl vuonna 2014).

Sähköisten palvelujen tarjonnan kehittyminen. YTHS toimeenpanee terveystarkastuksia, jotka on jo osit-

tain sähköistetty. YTHS järjestää terveyden- ja sairaanhoitoa sekä hammashuoltoa ja mielenterveyspalve-

luja, harjoittaa terveydenhoidollista valistustoimintaa, ylläpitää terveyspalveluyksiköitä ja toimii muullakin

tavoin sen toimipiiriin kuuluvien henkilöiden terveydellisten olojen edistämiseksi. Useissa edellä mainituista

palveluissa on käytössä sähköisiä toiminnallisuuksia.

Hoitoonohjaus tapahtuu terveydenhoitajan hoidontarpeen arvioinnin perusteella lääketieteellisen hoidon

kiireellisyyden mukaan. YTHS:n tavoitteena on tehdä yhteydenottoon ja hoidontarpeen arviointiin liittyviä

asioita jatkossa sähköisesti aiempaa enemmän. Tavoitteena on myös ammatillisen erityisosaamisen ja re-

surssien hyödyntäminen valtakunnallisesti sekä opiskelijoiden palveluiden yhdenvertaisuuden varmistami-

nen.

YTHS on tarjonnut vuoden 2014 aikana videovastaanottoa rajatusti noin 300 opiskelijalle. Opiskelijapalautteessa

videovastaanottoa piti hyödyllisenä yli 97 % vastanneista (N=212) ja asteikolla 1-10 (”suosittelisitko ystävällesi tai

kollegallesi ”) opiskelijoiden vastausten keskiarvo oli 8,75. Myös lääkärit arvioivat videovastaanoton tarjoavan lisä-

arvoa suhteessa puhelinkonsultaatioon 93 prosentissa tapauksista ja olleen hoitomuotona tehokas 89 prosentissa

tapauksista.

Töölön toimipisteessä pilotoitiin vuosina 2011–2012 sähköiseen asiointiin perustuvaa vuorovaikutteista hoidon tar-

peen arviointi- ja ajanvarausjärjestelmää. Järjestelmän koekäytössä olivat mukana ne potilaat, joiden tarve koski

raskauden ehkäisyä, hampaan lohkeamista tai syömishäiriöitä. Hankkeen tavoitteena oli muun muassa nopeuttaa

potilaiden yhteydensaantia YTHS:lle, vapauttaa terveydenhuollon ammattilaisten aikaa varsinaiseen hoitotyöhön ja

parantaa hoitoon ohjauksen laatua. Palvelu auttoi opiskelijoita itsenäisesti tai ohjatusti tunnistamaan oman tervey-

dentilansa ja käyttämään terveyspalveluita tarkoituksenmukaisemmin.

YTHS:n potilastietojärjestelmän uudistus on käynnissä ja siirtyminen uuteen järjestelmään tapahtuu vuoden

2015 aikana. Uuden järjestelmän myötä tavoitteena on saada käyttöön nykyistä enemmän sähköisiä palve-

luratkaisuja.

8

3 Hyötyanalyysi

Julkisen sektorin suorien kustannussäästöjen saavuttaminen on haasteellista, koska toisaalta pitäisi saada

enemmän aikaiseksi samalla rahalla ja lisäksi pysäyttää koko terveydenhuollon nouseva kustannuskehitys.

Tässä hyötyanalyysissä tarkastellaan valittujen palvelukokonaisuuksien uudistamisen vaikutuksia YTHS:n

ammattilaisten työmääriin, ja mahdollisuuksien mukaan myös muihin kustannuksiin.

YTHS:n ja asiakkaan näkökulmasta analysoidaan uuden toimintamallin muu hyötypotentiaali ja vaikutta-

vuus. Vaikuttavuuden tarkastelua on tehty tasapainotetun tuloskortin mukaisella viitekehikolla.

3.1 Tarkasteltavaksi valitut YTHS:n palvelut

Hyötyanalyysissä tarkastellaan seuraavia YTHS:n palveluja sekä niiden pohjalta myöhemmin kehitettävää

virtuaalivastaanottomallia:

― Terveystarkastus on sisältänyt sähköisen esitietojen keruun jo vuodesta 2009. Palvelua tul-

laan kehittämään edelleen.

― Ehkäisyasiakkaan hoitopolkua pilotoitiin laajasti vuonna 2013 ja se otetaan käyttöön poti-

lastietojärjestelmän uudistuksen yhteydessä.

― Videopohjaista lääkärin etäkonsultaatiota on rajatusti käytetty vuodesta 2014 ja sen käyt-

töä on tarkoitus laajentaa.

― Vaativa matkailu- ja rokotusneuvonta on vakiintunut sähköisenä keskitettynä palveluna jo

useita vuosia.

Virtuaalivastaanotto on tavoitteellinen malli, joka kokoaa yhteen tarkasteltuja erillisiä sähköisiä palvelu-

komponentteja ja yhdistää ja vahvistaa niistä saatavaa kokonaishyötyä.

3.1.1 Palvelu 1: Terveystarkastus (Sätky)

YHTS:n tehtäväksi on säädetty velvollisuus tehdä terveystarkastus kaikille uusille opiskelijoille. Ennen vuotta

2009 YTHS lähetti ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille kirjallisen kutsun terveystarkastukseen. Paperi-

muotoinen prosessi oli työläs, ja vastaanotolle saapui terveydentilaltaan sekä terveitä että hoitoa tarvitse-

via. Lisäksi opiskelijoiden saavutettavuus oli huono (arviolta alle 1/3 kutsutuista saapui vastaanotolle).

Vuodesta 2009 lähtien terveystarkastusprosessin esitiedot on kerätty sähköisen terveyskyselyn avulla

(Sätky). Sähköisiä terveyskyselyjä lähetettiin 14 941 opiskelijalle lukuvuonna 2013–2014. Kyselyyn vastasi

9.334 opiskelijaa eli 62,5 %. Terveydenhoitajan arvion perusteella 3.457 opiskelijaa (37 % vastanneista) oh-

jattiin joko terveystarkastukseen tai muulle YTHS:n vastaanotolle. Niille opiskelijoille, joilla esitietojen mu-

kaan ei ollut tarvetta tulla vastaanotolle, lähetettiin vastaus yksinomaan sähköisesti. Osa opiskelijoita sai

sähköisen vastauksen kera kutsun tulla vastaanotolle.

Sähköinen osio terveystarkastusprosessista pohjautuu nykytilassa sähköpostin ja sähköisen palautejärjes-

telmän käyttöön. Lähes 40 % opiskelijoista ei reagoi saamaansa esitietokyselyyn liittyvään sähköpostiin. Li-

säksi suuri osa niistä opiskelijoista, jotka kutsutaan vastaanotolle, ei reagoi pyyntöön. Sähköpostin tavoitet-

tavuus on huono.

YTHS uudistaa palvelun omaan sähköiseen asiakasportaalilleen vuoden 2016 alkuun mennessä. Tavoite on

integroida palvelu YTHS:n perusjärjestelmiin sekä tehostaa mm. asiakastietojen hallintaa ja asiakasyhtey-

denpitoa. Samalla madalletaan kynnystä saapua terveystapaamisiin: Tavoite on nostaa kutsuttujen osallis-

tumisastetta kaksinkertaiseksi (32 % -> 60 %).

YTHS:n näkökulmasta opiskelijoiden saavutettavuus paranee, palvelutuotanto tehostuu, ja kysely mahdollistaa osal-

taan ”vaikeiden” tapausten löytämisen, eli vastaanotolla kävijöiden ”laatu” paranee. Terveyskysely toimii siten

myös ennaltaehkäisevän toiminnan tukena.

9

3.1.2 Palvelu 2: Ehkäisyasiakkaan hoitopolku

Ehkäisyasiakkaan hoitopolun osalta tarkastelu kohdistuu niihin, jotka ovat uusimassa ehkäisyreseptiään.

Kyseessä on asiakkaan kannalta rutiininomainen toistuva tarve, joka kuitenkin edellyttää ammattilaisen te-

kemää arviota.

Aiemmin koko toiminta perustui puhelimella tai muuten ei-automaattisesti tapahtuvaan toimintaan ja vas-

taanottokäynteihin. Tämä ruuhkautti erityisesti puhelinpalvelua.

YTHS:n palveluita käyttää vuosittain noin 135 000 yliopisto-opiskelijaa, joista noin puolet on naisia. YTHS:n

kyselyn mukaan naisopiskelijoita 47 %:lla eli yli 30 000 naisopiskelijalla oli raskauden ehkäisynä ollut ehkäi-

sypillerit.

Ehkäisyasiakkaan hoitopolun viemistä opiskelijan itsepalveluna sähköiseksi on pilotoitu vuonna 2012 -

2013. Palvelussa opiskelijat varasivat omatoimisesti aikoja tai tekivät pyynnön reseptin uusintaan. Tätä ta-

voitti noin 10 000 e-pilleriä käyttävää naista.

Palvelu toteutetaan YTHS:n uuteen portaaliin vuonna 2016. Ehkäisyvalmisteen käyttäjä täyttää kyselyn por-

taaliin. Jos kaikki ok, resepti toimitetaan ilman vastaanottokäyntiä sähköisesti (e-resepti). Jos tarvitaan vas-

taanottoaika, opiskelija varaa ajan itsenäisesti sähköisesti.

YTHS:n näkökulmasta palvelutuotanto tehostuu, ja vastanottokäyntien määrä vähenee merkittävästi. Potilaan nä-

kökulmasta palvelu on täysin sähköistä (merkittävälle) osalle reseptin uusijoista. Reseptin uusiminen ja noutaminen

(e-resepti) tapahtuu nopeasti ilman vastaanottokäyntiä.

3.1.3 Palvelu 3: Etäkonsultaatio

Etäkonsultaatio tarkoittaa videon avulla otettavaa yhteyttä ammattilaisten välillä. YTHS on käyttänyt tablet-

teihin pohjautuvaa videopalvelua seuraavasti:

― Terveydenhoitajan vastaanotolla yleislääkäri osallistui potilaan hoitoon videovälitteisesti.

― Yleislääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotolla ihotautilääkäri osallistui potilaan hoitoon

videovälitteisesti.

― Potilas osallistui ohjatusti terveyspalveluyksikön vastaanottotilasta psykologin videovälit-

teiselle vastaanotolle tai seksuaalineuvojan videovälitteiselle vastaanotolle.

Etäkonsultaatiota on ollut saatavilla YTHS:ssä valikoiduissa toimipisteissä vuodesta 2014. Vuoden 2015 al-

kuun mennessä etäkonsultaatioita oli YTHS:ssä tehty lähes 400 kappaletta.

Etäkonsultaatiotapauksissa lääkärin ajankäyttö voi kokemusten mukaan jopa puoliintua. Toisaalta hoitajan ajan-

käyttö lisääntyy, jos hoitaja on läsnä etäkonsultaation aikana. YTHS:n näkökulmasta etäkonsultaatiolla voidaan li-

säksi tuottaa omien erikoislääkärien palvelua koko maahan ja vähentää erikoislääkärien ostopalveluja pienemmillä

paikkakunnilla.

Asiakkaan näkökulmasta etäkonsultaatio voi poistaa tarpeen erilliselle vastaanottokäynnille. Lisäksi erikoislääkärin

vastaanottoja on niukasti saatavilla, erityisesti pienemmillä yliopistopaikkakunnilla. Palvelun avulla voidaan vähen-

tää ostopalveluna hankittuja erikoislääkärin vastaanottoja.

10

3.1.4 Palvelu 4: Vaativa matkailu- ja rokotusneuvonta

Aiemmin YTHS:n eri toimipisteissä annettiin vaativaa matkailu- ja rokotusneuvontaa, johon liittyi reseptien

määräys ja myös rokotukset. Kymmenien asiantuntijoiden kouluttaminen matkailuneuvontaan vaati jatku-

via panostuksia. Palvelu oli henkilösidonnaista, käytänteiltään vaihtelevaa, ja vaati runsaasti henkilöresurs-

seja.

Nykyisin YTHS toteuttaa valtakunnallisena palveluna vaativaa matkailuneuvontaa, johon esitiedot toimite-

taan ja yhteydenotto tapahtuu sähköisesti. Myös aineistot toimitetaan sähköisesti. Osaan opiskelijoista ote-

taan yhteys puhelimitse, ja osa saa vastauksen kansalaisen asiointitilille. Hoitajan ja lääkärin muodostama

tiimi käsittelee tapaukset keskitetysti. Lääkäri määrää sähköisen reseptin. Vaativassa valtakunnallisesti kes-

kitetyssä sähköisessä matkailuneuvonnassa toteutui 3 915 hoitokontaktia vuonna 2014 yhteensä 2 565

opiskelijalle.

Uudessa asiakasportaalissa palvelutuotantoa ja asiakaskommunikaatiota voidaan edelleen tehostaa.

YTHS:n kannalta palvelua voidaan sähköisenä tuottaa tehokkaasti ja keskitetysti. Keskitetty asiantuntijaosaaminen

on mahdollista pitää korkeatasoisena pienemmällä koulutuspanostuksella.

Opiskelijan kannalta palvelun käyttö on vaivatonta ja laatu on korkea. Palvelu on saatavilla koko maassa, eikä edel-

lytä ylimääräisiä vastanottokäyntejä.

3.2 Lähestymistapa ja arvioinnissa käytetyt menetelmät

Arviointityön läpivienti sisälsi seuraavat vaiheet:

1. Perehtyminen kuhunkin arvioitavaan palveluun

2. Omahoitoon kohdistettu kirjallisuuskatsaus

3. YTHS:n dokumentaation analysointi

4. Lähtötietojen keruu YTHS:n tietojärjestelmistä

5. Toimintaprosessin selvittäminen YTHS:n prosessikuvausten ja asiantuntijahaastattelujen avulla

6. Kustannus-hyötymallin rakentaminen jokaisesta palvelusta

o Lähtötiedot

o Toimintaprosessi ennen-nyt-tavoitetilassa

o Hyötyjen syntymisen syy-seuraussuhdekaavio

o Työpanoksen ja volyymien kehitys - vanha ja uusi sähköinen prosessi

o Kehitys- ja herkkyysanalyysi: ennen- nyt- v.2016- v.2020

7. Kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen analyysi

o Työn säästö, taloudelliset hyödyt

o Muut hyödyt

8. Vaikuttavuusanalyysi

o raportit

o kirjallisuus

o asiantuntijanäkemykset

3.3 Sähköinen terveyskysely (sätky)

Ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnatun terveystarkastukseen osalta vanha paperimuotoinen prosessi

uudistettiin sähköiseksi (sähköposti ja sähköinen tiedonkeruujärjestelmä) jo vuonna 2009. Nykymallissa

terveydenhoitaja tekee opiskelijan sähköisesti syöttämien esitietojen perusteella arvion, ohjataanko opiske-

lija terveystarkastukseen tai muulle YTHS:n vastaanotolle. Niille opiskelijoille, joilla esitietojen mukaan ei

11

ole tarvetta tulla vastaanotolle, lähetetään vastaus yksinomaan sähköisesti. Osa opiskelijoita saa sähköisen

vastauksen kera kutsun tulla vastaanotolle.

Kuva. Sähköinen terveyskyselyn vanha ja uusi toimintamalli

Vanha toimintamalli oli erittäin raskas, vaikka koko postitusprosessi hoidettiin keskitetysti. Lisäksi vaikutta-

vuus oli alhainen: opiskelija ei palauttanut esitietoja etukäteen, jolloin vastaanotolle saapui opiskelijoita,

joiden ei esitietojen perusteella olisi ollut tarvetta tulla paikalle.

3.3.1 Sähköisen toimintamallin hyödyt ja vaikuttavuus

Sähköiseen toimintamalliin siirtymisen hyödyt ovat olleet vahvasti taloudellisia ja ne on jo pääosin saavu-

tettu. Jatkossa hyödyt ovat vahvasti laadullisia.

Kuva. Toimintamallin hyödyt eri näkökulmista

Yhteydenottoihin ja valmisteluun liittyvä työ on vähentynyt vanhaan toimintamalliin verrattuna lähes ½

tuntia per opiskelija. Terveitä opiskelijoita ei vaivata vastaanotolle, vaan heille annetaan vastaus sähköi-

sesti. Terveydenhoitaja kykenee käsittelemään sähköisiä palautteita ja tuottamaan vastauksia opiskelijoille

noin 6-10 kpl tunnissa.

Paperi-lomakepostitus

Yhteydenotto sähköpostitse

Muu vastaanotto

Hoitajan vastaanotto

Vanha toimintamalli Uusi toimintamalli

Hoitajan arvio

Muu vastaanotto

Sähköiset esitiedot

Hoitajan vastaanottoOK-vastaus sähköisesti

Lomakkeen täyttäminen

Lomakkeen läpikäynti ja arviointi

• Esitiedot itsepalveluna

• Yhteydenpito ja tulokset sähköisesti

• Seulontaan panostaminen

• Kasvanut vastaus-%

• Rutiininomaisen työn minimoituminen

• Keskittyminen asiantuntijuutta edellyttävään työhön

• Panostusta ennalta ehkäisevään toimintaan

• Vaivattomuus

• Sähköinen palaute

• Ei käyntitarvetta, jos esitiedoissa ei hälyttävää

• Kynnyksen aleneminen kontaktin otossa

YTHS:ään

• Merkittävä työn säästö yhteydenpidon ja esitietojen keruun sähköisissä rutiineissa

• Hoitajan työn säästö esiarvioinnissa

• Poistuneet tarpeettomat käynnit

Talous Asiakas

ProsessitOsaami-nen ja kasvu

12

Kehitteillä olevan asiakasportaalin myötä tavoitettavuuden ja asiakaskommunikaation uskotaan tehostuvan

ja vastausprosenttien kohoavan.

Sähköinen kysely mahdollistaa osaltaan ”vaikeiden” tapausten helpomman löytämisen. Kokonaisuutena

kysely helpottaa varhaista puuttumista, mikä lisää toiminnan vaikuttavuutta.

Vaikuttavuus

Lainsäädännön perusteella YTHS:llä on velvollisuus tehdä terveystarkastus kaikille ensimmäisen vuosi-

kurssin opiskelijoille. Sähköisten esitietojen ja palveluportaalin avulla tehdään tavoitetilassa seulonta te-

hokkaasti lähes koko ”opiskelijavuosikerralle”. Terveystarkastuksen kohdentuminen sähköisten esitieto-

jen avulla ensisijaisesti hoitoa tarvitseviin lisää toiminnan vaikuttavuutta. Esitietojen laajentaminen oma-

hoitoa tukevaksi palveluksi (palvelupoluksi) mahdollistaa palvelun suuntaamisen nykyistä vahvemmin

ennalta ehkäisevään toimintaan.

3.3.2 Laskennalliset hyödyt

Laskennallisten hyötyjen selvittäminen perustuu oheiseen vaikutusten arvioinnin menetelmään. Hyödyt

perustuvat toisaalta terveystapaamisiin käytetyn ajan tehostumiseen ja toisaalta ”tarpeettomien” terveys-

tapaamisten korvaamiseen sähköisellä palautteella, jossa kerrotaan opiskelijan terveystilanteen olevan hy-

vällä mallilla, mistä johtuen terveystapaamista ei tarvita.

Kuva. Kaavio hyötyjen arvioimiseksi

Hyötyarvioinnin keskeiset lähtötiedot

Vuosittainen kohdetyhmä on keskimäärin 15 000 opiskelijaa

Ennen

― postitus, osoitteistojen selvittäminen, tapaamisten järjestelyt: ½ tuntia per opiskelija

― kaikilla kutsun saaneilla oli mahdollisuus varata aika terveystarkastukseen

Nykytila

― kaikki vastanneet saavat sähköisen palautteen

― hoitaja käsittelee 6-10 sähköistä esitietovastausta tunnissa

― terveystarkastukseen tulevat vain ne, jotka hoitaja esitietojen mukaan poimii joukosta

13

― sähköpostipohjainen kommunikaatio aiheuttaa edelleen viestien huomiotta jättämistä ja

opiskelijoiden reagointi kutsuun on alhainen

Tavoitetila

― opiskelijaportaali kokoaa esitiedot ja sisältää mielekkään kommunikointikanavan opiskeli-

jalle. Kyselyyn vastanneiden osuus nousee 62,5 %:sta (toteuma 2014) vaiheittain 90 %:iin.

Terveystapaamisiin saapuneiden osuus nousee 30 %:sta (toteuma 2014) 60 %-70 % tasolle.

Kuva. Opiskelijoiden tavoitettavuuden paraneminen sähköisen kyselyn avulla. Terveystapaamiset on voitu

kohdistaa sitä tarvitseville - terveeksi todettua opiskelijaa ei terveystapaamiseen vaivata.

Sähköisen kyselyn avulla on voitu käsitellä yli kaksinkertainen määrä opiskelijoita verrattuna paperikyselyn

pohjalta vastaanotolle saapuneisiin.

Sähköisen portaalin oletetaan lisäävän tavoitettavuutta vaivattomuuden ja toistuvien käyttötilanteiden

vuoksi. Samalla vähennetään sähköpostin roolia yhteydenpidossa, millä on myös keskeinen tavoitetta-

vuutta lisäävä vaikutus.

Kuva. Muutokset työmäärissä.

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

paperikysely 2008-2009 sähköinen kysely 2013-2014

portaalimalli, välitönhyöty

portaalimalli, vakiintunut

Op

iske

lijo

ita

Terveyskyselyllä tavoitetut

Vastanneet ja analysoidut Terveystapaamiseen saapuneet

02000400060008000100001200014000

0200400600800

100012001400

paperikysely2008-2009

sähköinenkysely 2013-

2014

portaali,välitönhyöty

portaali,vakiintunut

Tark

aste

tut

yhte

en

sä

Aja

nkä

yttö

Hoitajan ajankäyttö (htp) jatarkastetut opiskelijat

Hoitajan ajankäyttö (htp) Tarkastetut opiskelijat

14

Hoitajan ajankäyttö putosi lähes kolmannekseen, kun siirryttiin sähköiseen esitietojen kyselyyn. Sähköisen

toimintamallin yleistyessä hoitajan ajankäyttö tulee kasvamaan, mutta samalla terveystarkastettujen opis-

kelijoiden määrä lisääntyy merkittävästi.

Kuva. Kokonaiskustannukset vs. yksikkökustannukset.

Yksikkökustannukset eivät sähköisessä palvelussa kasva, vaikka palvelua hyödyntävä kohderyhmä kasvaa,

koska pelkän sähköisen terveystarkastuksen (ilman tarvetta tulla vastaanotolle) läpäisevien opiskelijoiden

määrän oletetaan kasvavan samassa suhteessa.

Paperipohjaisesta kyselystä sähköiseen siirtymisen laskennalliset säästöt ovat 250 000€ / vuodessa (67 %) ja

hoitajien työtä säästyi yli 800 htp/v.

Tavoitettavuuden parantaminen lisää jatkossa kokonaiskustannuksia, mutta yksikkökustannus per kyselyllä

tavoitettu opiskelija (sähköisesti tehdyt terveystarkastus ja terveystapaamiset yhteensä) pysyy ennallaan

(n. 17€ / opiskelija).

3.4 Ehkäisyasiakkaan hoitopolku

Kun opiskelija tarvitsee raskauden ehkäisypalveluita, keskustelu ehkäisyn vaihtoehdoista tehdään tervey-

denhoitajan vastaanotolla. Keskustelun pohjalta konsultoidaan yleislääkäriä, joka tekee ehkäisyvalmisteen

valinnan. Tarvittaessa yleislääkäri ottaa yhteyttä opiskelijaan.

Ohessa tarkasteltavan sähköisen palvelun (hoitopolun) kohteena ovat opiskelijat, jotka ovat uusimassa eh-

käisyreseptiään. Opiskelija tekee hoitotarvearvioinnin (HTA:n) itsearviona sähköisesti. Hoitaja suorittaa tie-

tojen perusanalysoinnin. Soveltuvissa tapauksissa lääkäri täydentää HTA:n, sekä kirjoittaa tarvittavan resep-

tin. Tarkempia tutkimuksia varten osa opiskelijoista kutsutaan hoitajan vastaanotolle, joita myös voidaan

myöhemmässä vaiheessa laajentaa hoitopoluksi (Kuvan ”Tulevat hoitopolut”).

0 €

20 €

40 €

60 €

80 €

0 €

100 000 €

200 000 €

300 000 €

400 000 €

paperikysely2008-2009

sähköinenkysely 2013-

2014

portaali, välitönhyöty

portaali,vakiintunut

Yksi

kkö

kust

ann

us

Ko

kon

aisk

ust

ann

us

Kokonais- ja yksikkökustannukset

Kustannus yhteensä Yksikkökustannus (€/opisk.)

15

Kuva. Ehkäisyasiakkaan nykyinen uusi toimintamalli

Sähköisen itsearvion myötä osassa tapauksista poistuu hoitajan (20min) ja lääkärin vastaanotto (20 min).

Terveydenhoitajan vastaanotto kohdistuu tavoitetilassa ensikäyntiasiakkaisiin.


Ehkäisyasiakkaan sähköisen hoitopolun hyödyt ovat sekä taloudellisia että laadullisia. Taloudellisia hyötyjä

saadaan ammattilaisen työn tehostumisesta sekä mahdollisuuksista tehostaa palvelutuotantoa toimintaa

keskittämällä.


Hoitopolku nopeuttaa opiskelijan saamaa palvelua (jopa 30 päivästä 2 päivään) ja vähentää puhelimitse

tehtyjä yhteydenottoja ja lisää toiminnan tehokkuutta. Lisäksi opiskelija voi hoitaa palvelun sähköisesti il-

man vastaanotolla käyntiä.

Vaikuttavuus

Asiakkaan näkökulmasta keskeistä on omaan tilanteeseen nähden vähämerkityksellisten vastaanotto-

käyntien poistuminen ja palvelun hyvä saatavuus sähköisesti. Hyvin toteutetun sähköisen hoitopolun

Yhteydenotto Sähköinen itsearvio

Lääkärin vastaanotto


Nykyinen toimintamalli Sähköinen toimintamalli

Lääkärin diagnoosi

Reseptin uusiminen eReseptin uusiminen


Hoitajan hoito-tarpeen arviointi


Tulevat hoitopolut

• Työnjako sähköisten esitietojen analysoinnissa

• Yhteydenpito ja tulokset sähköisesti (+puhelin)

• Sähköinen resepti

• Rutiinitapaukset laadukkaasti

• Keskittyminen hoitoa tarvitseviin

• Vaivattomuus

• Esitiedot itsepalveluna

• Ei käyntitarvetta, jos esitiedoissa ei hälyttävää

• Työn säästö esitietojen käsittelyn avulla

• Vastaanottokäynneistä osa poistuu

• Lääkärin työn säästö hoitotarpeen arvioinnissa

Talous Asiakas


16

avulla myös asiakkaalla on mahdollisuus ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestään. Palvelutuotta-

jan näkökulmasta seulonta toteutuu tehokkaasti ja turvallisesti, ja samalla tuottaa opiskelijoille hyvää ja

tasalaatuista palvelua koko maassa.



perustuvat toisaalta hoitopolkuun käytetyn ajan tehostumiseen ja toisaalta ”tarpeettomien” vastaanotto-

käyntien korvaamiseen sähköisellä palautteella ja e-reseptillä.



Nykytila

― Yleisterveydessä ehkäisyyn suoraan liittyviä diagnooseja on n. 18 500 (2014)

― Lääkäreiden 12 500 diagnoosiin johtavasta kontaktista 9 500 tulee suoraan ajanvarauk-

sesta ja 3000 terveydenhoitajilta

― Terveydenhoitajille tulevia yhteydenottoja on 15 500

― Diagnooseista noin 6 000 on terveydenhoitajilla

Sähköinen hoitopolku

― aiempien pilot-kokemusten perusteella yli puolet ehkäisy-yhteydenotoista voi nopeasti

siirtyä portaaliin, jossa on älykäs, sähköinen hoidon itsearvio (tavoitetilassa 80 %)

― sähköisen hoitopolun myötä asiakkaiden toiminnan arvioidaan muuttuvan siten, että säh-

köisesti saadaan vähintään 8 000 yhteydenottoa vuodessa ja tavoitetilassa vähintään

12 000 yhteydenottoa vuodessa

17

Kuva. Käyntimäärien vähentyminen hoitopolun käyttöönoton ja käytön vakiintumisen myötä

Sähköisen itsearvion toimintamallissa merkittävässä osassa tapauksista poistuu hoitajan (20 min) tai/ja lää-

kärin vastaanotto (20 min). Pääosalle reseptin uusijoista asia valmistuu ilman vastaanottoa. Vastaanotolle

ei tarvitse myöskään tulla niiden opiskelijoiden, joille sähköisen kartoituksen pohjalta ei suositella e-pille-

reitä.

Kuva. Työmäärien ja yksikkökustannusten kehitys hoitopolun käyttöönoton myötä

Sähköiseen hoitopolkuun ja itsearvioon siirtyminen laskee kokonaiskustannuksia 54 % (250 000€ / v) ja am-

mattilaisen työmäärää noin 500 htp/v. Tavoitettavuuden tehostaminen vähentää edelleen kokonaiskustan-

nuksia yli 10 %.

Yksikkökustannus on lähtötilanteessa n. 28€ /opiskelija, ja laskee sähköiseen hoitopolkuun siirryttäessä ta-

solle n. 13€ /opiskelija.

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

18000

20000

nykytila portaalimallin käyttöönotto vakiintunut

Käy

nn

it

Käyntimäärät

käynnit yhteensä sairaanhoitajakäynnit lääkärikäynnit

- €

10 €

20 €

30 €

40 €

0

200

400

600

800

1000

1200

nykytila portaalimallinkäyttöönotto

vakiintunut

Yksi

kkö

kust

ann

us

Aja

nkä

yttö

(h

tp)

Työmäärät ja yksikkökustannukset

yhteensä hoitaja lääkäri yksikkökustannus (€/opisk.)

18

3.5 Etäkonsultaatio

Etäkonsultaatiolla tarkoitetaan ammattilaisten välistä videoyhteyttä. Perustilanteessa hoitajan vastaan-

otolta otetaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan etäkonsultaatioyhteys lääkärille. Hoitaja on paikalla ja

avustaa potilasta, jos etäyhteys otetaan yleislääkäriin. Asiakas toimii itsenäisesti, jos etäyhteys liittyy mie-

lenterveysasioihin. Potilas voi hoitajan vastaanotolla saada myös myöhemmän ajan lääkärin etävastaan-

otolle.

Kuva. Nykyinen vastaanottokäynteihin pohjautuva toimintamalli ja uusi etäkonsultaatiota hyödyntävä toi-

mintamalli

Potilas voi myös tulla yleislääkärin perinteiselle vastaanotolle, jonka aikana yleislääkäri voi pyytää etäkon-

sultaatiota erikoislääkäriltä (mm. ihotaudit).


Etäkonsultaation hyödyt ovat vahvasti laadullisia. Taloudellisia hyötyjä tulee lääkärien vastaanottotyön te-

hostumisesta sekä mahdollisuuksista tehostaa palvelutuotantoa toimintaa keskittämällä.

Etäkonsultaation kohteena olleen asiakkaan ei myöskään tarvitse käydä erikseen lääkärin vastaanotolla.

Asiakkaalle etäkonsultaatio mahdollistaa myös erikoislääkärin palvelujen hyvän saatavuuden koko maassa.

Myös yliopistoalueiden pienissä ja rajatusti avoinna olevissa toimipisteissä voidaan hoitajan vastaanotoilla

tarjota lääkäripalveluja.

YTHS:n näkökulmasta erikoislääkärien ostopalveluja voidaan korvata keskitetysti tuotettavilla palveluilla.




Nykyinen toimintamalli Uusi toimintamalli

Erikoislääkärin vastaanotto

Lääkärin etävastaanotto


Lääkärin vastaanottoErikoislääkärin

etäkonsultaatio

• Hoitaja-lääkäri yhteistyö ja työnjako

• Yleislääkäri-erikoislääkäri yhteistyö ja työnjako

• Myös kuvamateriaaliin perustuva konsultaatio

• Hoitajan osaamisen lisääntyminen

• Lääkäreillä mahdollisuuksia erikoistumiseen

•Yleis- ja erikoislääkärin palvelun parempi saatavuus

•Lääkäripalvelujen saatavuus myös pienissä yliopistoalueen toimi-pisteissä

• Lääkärin vastaanottojen tehostuminen ja lyheneminen

• Ostettujen lääkäripalvelujen vähentäminen

Talous Asiakas


19

Vaikuttavuus

Etäkonsultaatioiden avulla ei saavuteta merkittävää henkilötyökustannusten laskua, vaan ensisijainen

tavoite on palvelun hyvä saatavuus asiakkaalle (lääkäri tai erikoislääkärin saatavuus, pääsy lääkärin vas-

taanotolle nopeasti). Erillisten vastaanottokäyntien väheneminen on myös merkittävä asiakkaan kokema

hyöty. YTHS:n näkökulmasta etävastaanotto purkaa potilasjonoja.

Kun etäkonsultaatio yhdistyy jatkossa osaksi virtuaalivastaanottoa, voidaan myös henkilötyötä organi-

soida uudella tehokkaalla tavalla mm. muodostamalla etäkonsultaatiota antavia palveluryhmiä.


YTHS on pilotoinut etäkonsultaatioita vuodesta 2014. Laskennallisten hyötyjen arviointi perustuu suoraan

etäkonsultaatioiden määrän kasvuun (noin 300 toteutunutta konsultaatiota vuonna 2014).


Hoitajan vastaanotto kestää etäkonsultaation yhteydessä 25 min (nykyisellään 20 min). Etäkonsultaatio vie

lääkärin aikaan keskimäärin 10 min verrattuna perinteiseen 20 min kestävään lääkärin vastaanottoon.

Seuraavat askelmat on tehty oletuksella, että noin 2 vuoden kuluttua yhteensä 10 lääkäriä tuottavat kukin

20 etäkonsultaatiota päivässä.

Kuva. Työmäärien väheneminen ja yksikkökustannus etäkonsultaation myötä

Etäkonsultaatioiden myötä kokonaiskustannukset vuodessa henkilötyön osalta laskevat lyhyellä tähtäimellä

luokkaa 5 %. Etäkonsultaatioiden määrän oletetaan lisääntyvän varsin maltillisesti.

3.6 Vaativa matkailu- ja rokotusneuvonta

Vaativa matkailu- ja rokotusneuvonta on toteutettu valtakunnallisena keskitettynä palveluna jo vuodesta

2012 lähtien. Vanhassa toimintamallissa asiakas kävi hoitajan vastaanotolla tai hoitotarvearvio (HTA )

tehtiin puhelimessa. Lisäksi tarvittiin mahdollinen lääkärillä käynti.

Sähköisessä mallissa yhteydenotto ja asiakkaalta edellytetyt laajat esitiedot tapahtuu sähköisesti.

0 €

5 €

10 €

15 €

20 €

25 €

30 €

35 €

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

nykymalli 2016 2020

Yksi

kkö

kust

ann

us

(€/p

oti

las)

Työ

mää

rä (

htp

)

Työmäärä ja yksikkökustannus

hoitaja lääkäri yksikkökustannus (€/potilas)

20

Hoitaja tekee rokotussuunnitelman ja toteuttaa neuvonnan lääkärin tuella. Lääkäri kirjoittaa tarvittavan

rokotereseptin (eResepti). Osaan opiskelijoista hoitaja ottaa yhteyden puhelimitse, ja halutessaan opiskelija

saa hoitajalta vastauksen kansalaisen asiointitilille.

Kuva. Vaativan matkailu- ja rokotusneuvonnan vanha ja nykyinen sähköinen toimintamalli

Palvelu tuotetaan keskitetysti hoitaja-lääkäritiimillä. Vanhan hajautetun toimintamallin edellyttämää jatku-

vaa eri puolilla Suomea olevien ammattilaisten koulutusta ei enää tarvitse tehdä.

Toimintamallia voidaan edelleen tehostaa asiakasportaalin mahdollistaman sujuvan sähköisen kommuni-

kaation myötä.


Vaativan matkailu- ja rokotusneuvonnan hyödyt ovat vahvasti laadullisia, johtuen siitä, että absoluuttiset

asiakasmäärät ovat pieniä (alle 3000 asiakasta vuodessa). Taloudellisia hyötyjä tulee vastaanottojen vähe-

nemisestä ja keskitetysti tehtävän hoitaja-lääkärityön tehostumisesta.


Yhteydenotto Esitiedot sähköisesti



Vanha malli Nykyinen malli

Lääkärin arvio

Resepti eResepti

Hoitajan tekemä arvio

Yhteydenotto (sähköinen / puhelin)

• Sähköiset esitiedot

• Hoitaja-lääkäri tiimityö

• Keskitetty palvelu mahdollistaa tiimin korkean asiantuntemuksen ylläpitämisen (hoitajat-lääkärit)

•Laadukkaan palvelun saatavuus sähköisesti koko maassa

• Poistuneet hoitajan vastaanottokäynnit

• Tehostunut tilanneanalyysi

• Tehostunut yhteydenpito

• Lääkärin työn säästö

Talous Asiakas


21

Merkittävin laadullinen hyöty on keskitetysti tuotettavan palvelun mahdollistama korkea asiantuntemus.

Asiakkaan näkökulmasta sähköinen palvelu on nopeaa ja vaivatonta, ja palvelu on saatavilla koko maassa.

Vaikuttavuus

Asiakkaan näkökulmasta erityisasiantuntemusta vaativa palvelu on saatavana korkealaatuisena koko

maassa, ja sähköisesti ilman erillistä vastaanottokäyntiä. Keskitetty palvelutuotanto (hoitaja-lääkäri työ-

pari) mahdollistaa palvelun tehokkaan tuotannon ja korkean asiantuntemuksen ylläpidon.



perustuvat toisaalta neuvontaan käytetyn ajan tehostumiseen ja toisaalta ”tarpeettomien” vastaanotto-

käyntien poistumisella. Lisäksi hyötyjä on saavutettu sillä, että hajautetun organisaation laaja-alaisesta kou-

lutuksesta on voitu siirtyä valikoitujen asiantuntijoiden täsmäkoulutukseen.



― hajautetun organisaation koulutuspanostus oli aiemmin n. 30 htp/v

― hajautettu malli edellytti käynnin hoitajan vastaanotolla (20 min), ja osassa tapauksista

myös käynnin lääkärin vastaanotolla (20 min).

― asiakkaita 2 565 (2014)

― hoitokontakteja 3 915 (vuosi 2014)

― hoitajan hoitokontakteja 2 565 (vuosi 2014)

― lääkärien hoitokontakteja 1 319 (resepti tai soitto) (vuosi 2014)

22

Matkailu- ja rokotusneuvonnan sähköistäminen ja keskittäminen muutti koko toimintamallia ja siihen sitou-

tuvaa henkilötyöpanosta radikaalisti.

Kuva. Matkailu- ja rokotusneuvonnan henkilötyöpanoksen muutos

Matkailu- ja rokotusneuvonnassa palvelu on vahvasti hoitajaveroinen, ja lääkärin työpanos on pieni. Hoi-

taja tekee rokotussuunnitelman ja toteuttaa neuvonnan lääkärin tuella. Lääkärin eReseptiin käyttämä työ-

panos on erittäin lyhyt.

0 €

10 €

20 €

30 €

40 €

0

50

100

150

200

250

Aiempi malli Nykyinen malli

Yksi

kkö

kust

ann

us

Työ

mää

rä (

htp

)

Vaativa matkailu-ja rokotusneuvonta

hoitajan työmäärä lääkärin työmäärä

yksikkökustannus (€/hlö)

23

4 Virtuaalivastaanotto keskipitkän aikajänteen tavoitteena

YTHS:n kaavailema kehityssuunta ja sen lähitulevaisuuden toimintatavat edellyttävät mm. toimintamalli-

muutoksia ja uusia työvälineitä ja tietojärjestelmäkehitystä.

Virtuaalivastaanotolla tarkoitetaan sähköisten esitietojen, sähköisten hoitopolkujen sekä videopohjaisten

vastaanottojen ja konsultaatioiden muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta, jossa opiskelija saa palvelua

soveltuvissa tilanteissa myös ilman vastaanottokäyntiä.

Kuva. Virtuaalivastaanotto- toimintamallin avulla käsittelyä siirretään prosessin alkupäähän, vähennetään

moniportaisuutta, vahvistetaan hoitajavetoisuutta ja tehostetaan lääkärien työtä

Virtuaalivastaanotto edellyttää toteutuakseen toimintamallimuutoksia ja prosessien integrointia (mm. Esi-

tiedot - Itsearviointi-Hoitopolku-Ajanvaraus-Ohjaus-Ammattilaisen konsultointi ja vastaanotot). Keskeisiä

virtuaalivastaanoton perusedellytyksiä ovat palveluun integroitu sähköinen ajanvaraus ja videopohjainen

etäkonsultaatiomahdollisuus, jotka edellyttävät muutoksia henkilöstön resurssienhallinnan prosesseihin.

4.1 Virtuaalivastaanoton toteutusmalli

Virtuaalivastaanotto yhdistä aiemmin tarkasteltuja palveluosuuksia yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Virtuaalivastaanotolle asetettavia tavoitteita ovat mm.

― etupainotteinen ja sähköinen palvelutarpeen arviointi

― kotona selviytymisen edellytysten lisääminen

― soveltuvien palvelujen osalta merkittävä osa hoitotarpeesta arvioidaan sähköisesti itsepaleluna ja

automaattisen päätöksentekotuen avulla

― sisältää keskeiset hoitopolut

― sisältää hallitun videoyhteyden (etäkonsultaatiomahdollisuus) ammattilaisten välillä

― sisältää jatkossa myös hallitun videoyhteyden kotoa terveydenhoitajalle

― sisältää asiakkaiden esitiedot ja henkilökohtaisen profiilin

Tavoitetilassa asiakas pääsee älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneella etävastaanotolle kotisohvaltaan.

Palvelutuotanto sisältää keskitetysti organisoituja asiantuntijoiden palvelutiimejä.

Älykäs hoidon itsearvioHoitotarpeen arviointi

Sähköinen yhteysAjanvaraus

Opiskelija

Tutkimus/toimenpideHoitotarpeen arvio

Ajanvaraus,Konsultaatio

Lähete

Hoitaja

TutkimusToimenpideAjanvaraus

Lähete

LääkäriTutkimus

Toimenpide

Erikois-lääkäri

Video Video Video

Polut

24

Kuva. Virtuaalivastaanoton sähköinen toimintamalli pohjautuu vahvasti sähköisen portaalin avulla toteutet-

tuun seulontaan, etäkonsultaatioihin ja etävastaanottoihin


Virtuaalivastaanoton hyödyt ovat vahvasti taloudellisia ja laadullisia. Taloudellisia hyötyjä tulee vastaanot-

tojen vähenemisestä ja keskitetysti tehtävän hoitaja-lääkärityön tehostumisesta. Laadullinen hyöty asiak-

kaalle perustuu koko hoitopolkujen sähköistämisestä, joka mahdollistaa palvelujen hyvän paikkariippumat-

toman saatavuuden ja sisältää myös mahdollisuuden päästä etävastaanotolle omasta kodistaan sähköisesti.


Potilas voi tehdä sähköisen hoitoarvion (HTA:n) vaivattomasti ja nopeasti itsepalveluna. Tällöin ammattilai-

sen aikaa ei kulu lainkaan.

Etävastaanotolla potilas voi saada kotoa hoitajan hoitotarvearvioinnissa hyvän neuvonnan ja kotihoito-oh-

jeistuksen tai päästä lääkärin etävastaanotolle.

HTA (hoitaja)

Sähköinen itsearvio



Nykyinen malli Uusi malli

Hoitajan etävastaanotto

HTA (hoitaja)


Lääkärin vastanotto/

etävastaanotto

Kotihoito-ohjeetYhteydenotto

Lääkärin etäkonsultaatio

• Sähköinen HTA itsearvio

• Hoitajan etävastaanotot

• Lääkärien etävastaanotot

• Etätyön mahdollisuus

• Mahdollisuuksia työtehtävien ja osaamisen suuntaamiseen

• Erikoistuminen etävastaanottotehtäviin

•Saatavuus kotoa

•HTA itsearviona ja ohjeet

•Ohjeet sähköisesti hoitajalta

•Pääsy etävastaanotolle kohtuullisen ajan

puitteissa

• Itsearviossa hoitajan HTA-työ puhelimessa poistuu ja muilta osin tehostuu

• Etävastaanottojen tehokkuus (hoitaja, lääkäri)

• Tehostuminen eri hoitopoluissa

Talous Asiakas


25

Laskelmissa käytetään YTHS:n arvioita etävastaanottojen osuuksista ja työpanoksen muuttumisesta:

― Iho-oireista 90 %, silmäoireista 80 %, tuki- ja liikuntaelinoireista 50 %, mielenterveysasioista 30 % –

50 % , voisi hoitua digitaalisia palvelumuotoja hyödyntäen etävastaanottona

― arvioinnin kohteeksi otettiin pääluokista yhteensä 57 200 toteutunutta hoitokontaktia (2014)

― hoitajan vastaanotto (20min) osassa tapauksia etävastaanotto (10 min)

― lääkärin vastaanotto (20min) osassa tapauksia etävastaanotto (10 min)


Laskennallisten hyötyjen selvittäminen perustuu etävastaanottojen määrän kasvuun suhteutettuna eri pää-

diagnoosikoodien mukaisiin tapahtumamääriin (2014 toteutumat) ja arvioituun soveltuvuuteen (%).

Kuva. Virtuaalivastaanoton käyttöönoton vaikutukset työmääriin ja yksikkökustannuksiin

Kuvan mukaisesti virtuaalivastaanoton odotetaan vähentävän jatkossa merkittävästi hoitajan työtä. Lääkä-

rien osalta virtuaalivastaanottojen merkitys työmääriin on arvioitu pienemmäksi.

Virtuaalivastaanotto kokoaa tavoitetilassa sähköisen portaalin palvelut (itsearvio, älykkäät hoitopolut, ajan-

varaus, esitiedot, ym.), vastaanottokäynnit ja videolla toteutettavat etävastaanotot tehokkaaksi koko-

naisprosessiksi. Tässä hyötytarkastelussa on kuitenkin otettu mukaan vain yksittäisiä keskeisiä tunnistettuja

ja kvantifioituja osuuksia, eikä lähdetty arvioimaan prosessihyötyjä laajemmin.

4.1.3 Vaikuttavuus

Virtuaalivastaanotto sisältää sähköisiä hoitopolkuja ja videota hyödyntävää etäpalvelua. Asiakkaan näkökul-

masta keskeistä on palvelun hyvä saatavuus ja nopeus sekä mahdollisuus saada palvelua myös ilman fyy-

sistä vastaanottokäyntiä. Palvelutuottajan näkökulmasta jo keskipitkällä aikajänteellä on selkeä mahdolli-

suus tehostaa omaa palvelutuotantoa, lisätä itsepalvelua ja kohdentaa henkilötyötä sisältävää palvelua sitä

eniten tarvitseville. On myös oletettavissa, että virtuaalivastaanotto madaltaa opiskelijan kynnystä hakeu-

tua palvelun käyttäjäksi, joka edelleen mahdollistaa painopisteen siirtämistä myös ennaltaehkäisevään toi-

mintaan.

- €

5 €

10 €

15 €

20 €

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

nykymalli käynnistysvaihe vakiintunut

Kust

annu

kset

/vas

taan

otto

(€)

Työm

äärä

(htp

)

Virtuaalivastaanotto

työmäärä hoitajat (htp) työmäärä lääkärit (htp)

kustannukset/vastaanotto (€)

26

5 Yhteenveto

Säästöpotentiaali. Seuraavassa on tarkasteltu aiemmin käsiteltyjen kohteiden säästöpotentiaalia kokonai-

suutena. Tässä työssä tarkasteltujen kohteiden osalta nykyiset ammattilaisten henkilökustannukset ovat

yhteensä noin 4 M€ /v (2014).

Kuva. Kohteiden säästöpotentiaali

Tarkasteltujen kohdealueiden laskennalliset säästöt henkilökustannuksissa sähköisten palvelujen myötä

ovat noin 290 000 € / vuosi (2014). Näistä merkittävimmän osan muodostaa jo aiemmin toteutunut ter-

veystarkastuksen esitietojen sähköistäminen. On huomattava, että sähköinen terveystarkastus on ainoa

tarkasteltu kohde, jossa oletetaan syntyvän uutta volyymiä, joka tällöin lisää henkilökustannuksia.

Vuosien 2016-2017 laskennalliset säästöt ovat yli 400 000€ / vuosi. Muu säästöpotentiaali keskipitkällä ai-

kavälillä etäkonsultaatio- ja virtuaalivastaanottoihin vaiheittain siirryttäessä on vähintään 300 000€ / vuosi.

Ammattilaisten työpanoksen säästöt ja kohdentuminen. Sähköisten palvelujen ja palvelupolkujen odote-

taan lisäävän itsepalvelua, ja siirtävän palvelua enemmän hoitajavetoiseksi.

Toistaiseksi tarkasteltujen sähköisten palvelujen kehitys YTHS:ssä on vähentänyt eritysesti hoitajien työpa-

nosta. Tuleva kehitys vähentää edelleen hoitajien työpanosta, mutta myös lääkärien osalta arvioitu säästö-

potentiaali on merkittävä.

-100 000 €

0 €

100 000 €

200 000 €

300 000 €

400 000 €

Sääs

töp

ote

nti

aali

Tarkasteltujen kohteiden säästöpotentiaali

toteutuneet lyhyen tähtäimen (1-2v) keskipitkän tähtäimen (v. 2020)

27

Kuva. Ammattilaisen työpanoksen väheneminen lyhyellä 1-2 vuoden aikajänteellä. Terveyskyselyn ja mat-

kailuneuvonnan kuvaavat jo toteutunutta kehitystä.

Tarkasteltujen palvelujen osalta (erityisesti terveyskysely ja matkailuneuvonta) toteutunut työajan säästö

vuonna 2014 oli hoitajien osalta 800 htp ja lääkärien osalta 38 htp. Tulevien vuosien 2016–2017 työajan

säästöpotentiaali tarkasteltujen palvelujen osalta on vuositasolla hoitajien työpanoksen osalta 284 htp ja

lääkärien työpanoksen osalta 500 htp.

Siirtyminen sähköisiin toimintamalleihin ei ole yksinomaan tekninen uudistus, vaan muutoksella on merkit-

täviä vaikutuksia ammattilaisten osaamisvaatimuksiin, työn organisointiin, resursointiin ja mahdollisuudet

tehdä tehokuutta ja palvelun laatua parantavia resurssisiirtoja.

Organisaation osaamisen ja kasvun näkökulma. Toimintamallimuutokset tuovat osaamisen kehittämisen

mahdollisuuksia sekä hoitajille että lääkäreille:

― rutiinityön vähentyminen ja muuttuminen opiskelijan itsepalveluksi

― hoitajien roolin ja osaamisen laajeneminen

― myös hoitajien mahdollisuudet erikoistua

― lääkärien mahdollisuudet erikoistua mm. etäkonsultaatioiden tuottajina

― mahdollisuus uudenlaiseen ja mielekkääseen hoitaja-lääkäri tiimityöskentelyyn

― YTHS:n mahdollisuudet organisoida uudenlaisia osaamistiimejä ja palveluryhmiä

0

500

1000

1500

Terveyskysely Itsearvio Etäkonsultaatio Matkailuneuvonta Virtuaalivastaanotto

Työ

mää

rä (

htp

)

Henkilötyöpanoksen kehittyminen 1-2v tähtäimellä

lähtötilanne (hoitajan työpanos)

sähköinen palvelu (hoitajan työpanos)

lähtötilanne (lääkärin työpanos)

sähköinen palvelu (lääkärin työpanos)

28

Asiakashyödyt. Tarkasteltujen sähköisen omahoidon uudistusten asiakashyödyt voidaan koota kolmeen

pääluokkaan: aika, palvelutaso ja laatu.

Kuva. Tunnistetut asiakashyödyt

Asiakkaan hyödyt muodostuvat merkittäviksi kuitenkin vasta, kun sähköiset omahoitopalvelut laajenevat

koko prosessin kattavaksi (Esitiedot - Itsearviointi - Hoitopolku - Ajanvaraus - Ohjaus - Ammattilaisen kon-

sultointi ja vastaanotot).

Vaikuttavuuden parantuminen. Tässä tarkastellut omahoitoa edistävät toimintamallimuutokset lisäävät

vaikuttavuutta seuraavista näkökulmista:

― opiskelijoiden tavoitettavuus paranee

― opiskelijan omaan terveyteen liittyvän yhteydenpidon lisääntyminen

― palveluja kohdennetaan aiempaa paremmin niitä tarvitseville

― palvelujen saatavuus paranee ja hoitoprosessi nopeutuu

― lisätään opiskelijaterveyden edistämistä ennalta ehkäisevin toimin

― virhemahdollisuuksien väheneminen paremman ja laajemman tietopohjan sekä hoitopolkujen seu-

lonnan ja esianalyysien avulla

― YTHS voi tarjota opiskelijoille korkeatasoista palvelua koko maan laajuisesti

Asiakashyöty

Aika

Vaivattomuus

Saatavuus

Palvelutaso

Palveluprosessin nopeampi aloitus

Palveluprosessin nopeampi läpimeno

Laatu

Vastaavuus asiakkaan

tarpeeseen

Virheiden väheneminen

• Kerralla valmista etäkonsultaatiolla tuettuna• Etävastaanotto jopa kotisohvalta• Sujuva ajanvaraus

• Erityisasiantuntijuutta sisältävää palvelua saatavilla koko maassa

• Hoito-ohjeet sähköisesti

• Omahoitopalvelun aloittaminen 24/7• Ajanvaraus ja pääsy vastaanotolle tarpeen

mukaisesti

• Kokonaiskesto viikoista päiviksi ja tunneiksi• Erikoislääkärin konsultaatio yleislääkärin

vastaanoton yhteydessä

• Tarpeen mukaiset hoitopolut • Itsepalvelujen saatavuus• Tuki ennalta ehkäisevään omaehtoiseen toimintaan

• Esitiedot ja järjestelmän tekemät luokitukset ammattilaisen käytettävissä

• Keskitetyn palvelun tasainen laatu

29

Lähdeaineisto

eHTA – Sähköinen hoidon tarpeen arviointi, YTHS, 2014

YTHS toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014, luonnos, 2015

ODA-projektin kustannus-hyötyanalyysi, Raportti, Espoo, 2014

Omahoito – 8 kokeilua terveyden tulevaisuudesta, Sitra, 2014

Terveyden Tulevaisuudet, Demos Helsinki, 2014

Huomisen terveys ja hyvinvointi, WEWOLWE.US, Sitra, 2014

Healthcare and Life Predictions 2020, Deloitte, 2014

Virtual Home Care, luentoaineisto, Videra Oy, 2008

Innovaatioita julkiseen terveydenhuoltoon, FinnWell väliarviointi, TEKES 2007

Markku Mäkijärvi, Lean menetelmä suomalaisessa terveydenhuollossa, MBA-tutkielma, 2010

Olavi Timonen, Etälääkäripalvelut – kokemuksia, luentoaineisto, 2010

Ari Aimolahti, Erikoislääkärikonsultaatiotoiminnan kehittäminen Helsingin terveyskeskuksissa, 2011

Eila Erkkilä, Omahoitopalvelut - keino asiakkaan roolin vahvistamiseksi, luentoaineisto, 2015

Antto Seppälä ja Pirkko Nykänen, Suomalaisten omahoito- ja terveystaltioratkaisujen tarkastelua kansalli-

sen kehityksen näkökulmasta, Tampereen Yliopisto, 2014

Maija Paukkala, Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla, luentoaineisto, 2014

sähköisen omahoidon vaikuttavuusselvitys

Documents