PSYD

PÄÄKAUPUNKISEUDUNDIABETESYHDISTYKSENJÄSENLEHTI

2•2014

AINA AJANKOHTAINEN TYYPIN 2. DIABETES5:2 SOPII JOILLEKINLASTEN RIEMUA HUIMALASSA

DIABETESYHDISTYKSEN MATKA ANDALUSIAN AURINKOON

PÄÄKIRJOITUS

Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen tiedotuslehti

Julkaisja: Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ryAikakauslehtien Liiton jäsenMalminkatu 24 D 38, 00100 HelsinkiPuh. 010 231 9400 tai 050 562 9446, fax 09-586 05250toimisto@psdiabetes.fi • www.psdiabetes.fiPäätoimttaja: Tarja Hartman, tj@psdiabetes.fiUlkoasu: www.qualitymagazines.fiKannen kuva: ShutterstockPainos: 9 200 kplPaino: Paintek, Helsinki

KIDE 2/2014

> 2 Pääkirjoitus 3 Sisällys 4 - 5 Diabetesvastaanotto 6 - 7 Uusia ihmisiä yhdistyksessä 8 Diabetesmyymälä 9 Silmänpainemittaustapahtuma 10 - 13 Aina ajankohtainen tyypin 2 diabetes, Johan Eriksson 14 - 15 Pohdintaa 5:2 dieetistä, Heidi Luotolahti 16 - 19 Matka Andalusian aurinkoon, Tarja Hartman 20 Päästä varpaisiin, silmä- ja jalkapäivä yhdistyksessä 21 - 22 Lasten riemua Huimalassa, Antti Kaikkonen 23 - 25 Kinesioteippaus, muoti-ilmiö vai avun lähde, Antti Kaikkonen 26 - 28 Vuorokauden juoksu, Juha Nurmela 29 Galleria Koru, Tiina Elovainio 30 - 31 Minkälainen diabetes sinulla on? Klas Winell 32 - 33 Diabeetikoiden kovettumat ja känsät, Joni Nieminen 34 - 38 Tapahtumat

PSYD

2

Kesää kohti

Pääkaupunkiseudulla tavanomainen talviliikunta, kuten hiihtäminen ja luisteleminen, jäivät hyvin vähäisiksi, kun lunta eikä pakkasta ollut juuri lainkaan. Säännöllinen lii-kunta on useimmille diabeetikolle tärkeä ja merkittävä hoitotapa. Liikunta tuo useim-miten mukanaan hyvän mielen. Toivottavasti kevät- ja kesäsäät antavat paremman mahdollisuuden liikkua myös ulkona.

Yhdistys järjesti Helsingin alueosaston kanssa maaliskuussa viikon matkan Espanjan Aurinkorannikolle. Matka oli onnistunut. Aurinkorannikolla on paljon suomalaisia, jot-ka huolehtivat siitä, että mukana olleilla oli mahdollisuus päästä tutustumaan Aurin-korannikon luontoon ja nähtävyyksiin. Matkan ohjelmaan sisältyi myös aamuisin oh-jattua tuolijumppaa, johon monet mieltyivät. Useat matkalla mukana olleet olivat sitä mieltä, että viikon matka on liian lyhyt aika Aurinkorantaan tutustumiseen. Toivotta-vasti pystymme järjestämään ensi vuonnakin matkan Espanjan Aurinkorannikolle.

Matkan jälkeen palattiin arkeen. Suomen Diabetesliitto on muuttamassa sääntöjään siten, että liiton valtuuston kokous pidetään kerran vuodessa. Diabetesliiton toimin-tapa vaikuttaa muuttuvan siten, että jäsenyhdistysten asema korostuu aikaisempaan käytäntöön verraten. Vaikuttaa myös siltä, että liiton hallinnon muutos vähentänee liiton kuluja jonkin verran. Sääntömuutoskokous on toukokuun lopulla, jolloin näh-dään miten yhdistykset suhtautuvat muutosehdotuksiin. Pääkaupunkiseudun Diabe-tesyhdistys ry suhtautuu myönteisesti Diabetesliiton sääntöjen muutoksiin. Pääkau-punkiseudun Diabetesyhdistys ry:n äänimäärä eli vaikutusmahdollisuus Diabeteslii-ton liittokokouksissa ei vielä vastaa jäsenosuuttamme, vaikka sitä on aikaisemmasta jonkin verran nostettu.

Toivon kaikille jäsenillemme hyvää kesää!

Pentti Lammipuheenjohtaja

Liikunta tuo useimmiten mukanaan hyvän mielen. Toivottavasti kevät- ja kesä-säät antavat paremman mahdollisuuden liikkua myös ulkona.

PÄÄKIRJOITUS 3

DIABETESVASTAANOTTO

DiabetesvastaanottoVastaanotto toimii yhdistyksen tiloissa Kampissa, Malminkatu 24 D 38 (sisäpiha), 00100 Helsinki.

Vastaanoton yhteydessä toimii myös pääkaupunkiseudun kattavin diabetestarvikkeiden myymälä.

Jäsenille edullisemmat hinnat myy-mälässä. Ota jäsenkorttisi mukaan.

Vastaanottojen ajanvaraukset ja lisätiedot puhelin 010 231 9400 tai 050 562 9446

Mittaukset ajanvarauksella• Hemoglobiini (Hb), verensokeri

(B-gluk), pikäaikainen verensokeri (HbA1c), tulehdusarvo (CRP), ko-lestrolipaketti - ravinnotta (koko-naiskolestroli, HDL, LDL, trigly.)

• Virtsan albumiinin, kreatiniinin -suhde aamuvirtsasta munuais-sairauden määrittämiseen

• Verenpaine• Uniapnea-tutkimus

Varaa aika diabeteshoitajalle

Riitta Linnanmäki-Rinne

Luennot, neuvonta ja ohjausYhdistys järjestää erilaisia asiantun-tijaluentoja, seuraa ilmoitteluam-me Tapahtumat/Kide tai www.ps-diabetes.fi

Tilauksesta diabeteshoitajan lu-entoja, neuvontaa ja ohjausta dia-beteksen ennaltaehkäisystä, diabe-

teksesta ja sen hoidosta. Sopimuk-sen mukaan sovitussa paikassa yh-teisöille ja yrityksille. Lisätietoja: dia-beteshoitaja 010 231 9401 tai toi-misto 010 231 9400, sähköposti dh@psdiabetes.fi

Erikoislääkärit yhdistyksessäAjanvaraukset numerosta 010 231 9400 tai 050 562 9446.

Markku Saraheimo

LT, diabetologi, sisätautien erikois-lääkäri• nuoruusikä diabeetikolla• diabetes ja verenpaine• tyypin 1 ja 2 diabetes

Klas Winell

LT, diabetologi• diabeteksen kokonaisvaltainen

hoito• tyypin 1 ja 2 diabetes

Tero Saukkonen

LT, diabetologi, dosentti• lasten- ja nuorten diabetes

Teron vastaanotolle ovat tervetul-leita kaiken ikäiset lapset ja nuo-ret. Hänen kanssaan voi keskustella ajankohtaisista hoidon ongelmista tai tulla pitkäaikaisempaan seuran-taan. Ajanvaraukset 010 231 9400.

Ilkka Vauhkonen

LT, endokrinologian erikoislääkäri, dosentti• Diabeteksen hoidon erityispätevyys

Ilkka väitteli lääketieteen tohtorik-si vuonna 2001 aiheenaan ”Varhai-set sokeriaineenvaihdunnan häiri-öt tyypin 2 diabeteksessa”. Vuonna 2008 hänet nimitettiin endokrinolo-gian dosentiksi. Ilkalla on lisäksi dia-beteksen hoidon erityispätevyys ja noin 20 vuoden kliininen kokemus

diabeteksen hoidosta, niin tyypin 1 kuin tyypin 2 diabeteksesta.

Ajanvaraukset 010 231 9400.

Heidi Luotolahti

Sisätautien erikoislääkäri. Heidi on erikoistunut muun muassa lihavuus-hoitoihin ja vaikeaan diabetekseen.

Ajanvaraukset puhelin 010 231 9400 tai 050 562 9446.

Johan Eriksson

Professori, sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri.

Hänellä on pitkä kliininen kokemus diabeteksen hoidosta, niin 1. tyypin kuin 2. tyypin diabeteksesta. vas-taanotolle ovat tervetulleita niin 1 että 2 tyypin diabeetikot. Ajanva-raukset numerosta 010 231 9400.

Psykoterapia

Terapiamuoto on voimavara- ja rat-kaisukeskeinen terapia, jossa käsi-tellään yleisiä elämän ongelmia; ma-sennus, pelot, kriisitilanteet, jän-nitys, vaikeat elämäntilanteet jne. Riitta Rauhala on kognitiivisessa terapiakoulutuksessa.

Psykoterapeutti Riitta Rauhala on Kela:n hyväksymä eli kävijät voivat saa-da psykoterapiaan tukea Kela:n kun-toutusvaroista. Vastaanotot ovat pää-osin ilta-aikoina klo 16 jälkeen ja käyn-ti on 45 minuuttia. Muut ajat sovitaan erikseen. Ajanvaraukset puhelin 010 231 9400 tai 050 562 9446.

Jalkaterapeutti

Onko sinulla• kipuja jalkaterissä, polvissa, lonkassa?• vaivaisenluut, vasaravarpaat tai

muu jalkaterän virheasento?• känsiä, kovettumia, kuiva iho jal-

kapohjassa?

• diabeetikon vuositarkastus edessä?• halu tietää miten jalkapohjasi

kuormittuvat?• liikerajoituksia tai lihasheikkoutta

alaraajoissa?• lihakset jumissa?• kysymyksiä oikeanlaisista kengistä?• Tarvitsetko yksilöllisiä pohjallisia?

Jos sinulla on jokin yllä mainituista, niin varaa aika jalkaterapeutti Joni Niemi-selle numerosta 010 231 9400.

Ravitsemusterapeutti

• ongelmia painonhallinnassa?• korkea kolestroli?• munuaisten vajaatoimintaa?• syömishäiriö?• ruoka-aine allergia?• verensokeriarvot heilastelevat

hurjasti?

Ravitsemusterapiasta on apua muun muussa yllä mainituissa ongelmissa. Ruokavalion suunnittelu auttaa myös verensokeriarvojen hallinnassa.

Laillistettu ravitsemusterapeut-ti Berit Haglund antaa ravitsemus-neuvontaa ja erityistietoa, myös ruotsiksi. Vastaanotot sopimuksen mukaan puhelin 010 231 9400 tai 050 562 9446.

Suvi Vaaraniemi-Junnila, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

Ruokavalio on kokonaisuus, joka vaikuttaa hyvään hoitotasapainoon ja jonka kokoamisessa tarvitaan jos-kus apua asiantuntijalta.

Erityisesti tyypin 1 diabeetikot ovat vahvuusaluettani työhistoriani ansiosta. Tervetuloa vastaanotolle.

Ajanvaraukset numerosta 010 231 9400.

DIABETESVASTAANOTTO

Kuva: Shutterstock

54

DIABETESVASTAANOTTO

Olen Vesa Lapinkero, kolman-nen vuoden ravitsemustie-teen opiskelija ja viittä vail-

le ETK Helsingin yliopistosta ja vie-tän kesän harjoittelijana Pääkaupun-kiseudun Diabetesyhdistyksessä tou-kokuun puolesta välistä syyskuun puo-leenväliin asti.

Aikaisemmalta koulutukselta-ni olen muusikko (AMK) ja rumpali, ja elämänkokemusta onkin ehtinyt ker-tyä jo ammattimuusikon uralta, kun-nes ruoka-, ravitsemus- ja hyvin-vointiala vei voiton. Liekö minulta siis syytä odottaa keskimääräistä luo-vempia ratkaisuja, se jää nähtäväksi.

Olen myös opiskellut NLP:tä As-sociate Trainer –tutkintoon asti (NLP Trainer- eli kouluttajan pätevyyden

saan kesäkuussa). Tämä koulutus tuo ravitsemustietämyksen oheen monipuolisen työkalupakin asiakas-työskentelyyn ja sen mentaalival-mennuspuoleen, kun etsitään voi-mavaroja, ratkaisuja ja motivaatiota esimerkiksi elämäntapamuutosten toteuttamiseen. Ruoka ja syöminen kun ovat niin paljon muutakin kuin ravintoaineita ja kaloreita.

Odotan innolla työskentelyä yh-distyksessä. Tule rohkeasti tapaa-maan! Minulle voi tulla juttelemaan niin ravitsemuksesta, elämästä, maailmankaikkeudesta kuin kaikes-ta muustakin!

Ajanvaraukset toimiston nume-rosta 010 231 9400, maksuton jä-senille

Uusi ravitsemusterapeuttiharjoittelija

>

Ystävällisesti tervehtisin kaikkia lukijoita! Olen Heidi Luotolahti, sisätautien eri-

koislääkäriksi valmistunut Turun Yli-opistosta. Olen töissä Satakunnan keskussairaalassa Porissa sisätau-deilla kliinisenä opettajana, eli ope-tan tulevia lääkäreitä, jotka ovat etä-sijoitettuna Turun Yliopistosta käy-tännön jaksolle Poriin noin pariksi viikoksi kerrallaan. Kun opiskelijoita ei ole, olen yleensä diabetespolikli-

nikan lääkärinä samassa sairaalassa. Minulla on pikkukoti Porissa ja varsi-nainen koti Turussa. Diabetesyhdis-tyksessä täällä Helsingissä käyn pi-tämässä yksityisvastaanottoa noin kerran kuukaudessa. Olen 56-vuoti-as, naimisissa entisen opiskelukave-rini kanssa (29 vuotta jo!) ja minulla on kolme opiskelija-ikäistä lasta Tu-russa. Teen ikuisuusprojektina väi-töskirjaa lihavuudesta.

Sisätautien erikoislääkäri, Heidi Luotolahti> DIABETES

YHDISTYKSESSÄ TÄÄLLÄ HELSINGISSÄ KÄYN PITÄMÄSSÄ YKSITYIS VASTAANOTTOA NOIN KERRAN KUUKAUDESSA.

Uusi lääkäri yhdistyksessä

Johan Eriksson, Professori, sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri.

Johan on syntynyt Helsingis-sä 1958 ja hän valmistui lää-käriksi Helsingin yliopistos-

ta. Opintojen jälkeen Johan työskenteli Helsingin yliopistollisessa keskussai-raalassa (HYKS) sekä Helsingin kau-pungin sairaaloissa ja valmistui sisä-tautien erikoislääkäriksi 1994. Vuon-na 1995 hänet nimitettiin kokeellisen endokrinologian dosentiksi.

Johan väitteli lääketieteen ja ki-rurgian tohtoriksi vuonna 1989. Dia-betes ja diabetestutkimus ovat kiin-nostaneet Johania jo pitkään. Johan on tehnyt aktiivisesti diabetestutki-musta yli 20 vuotta ja hänellä on yh-tä pitkä kliininen kokemus diabetek-sen hoidosta, niin tyypin 1 kuin tyy-pin 2 diabeteksesta. Tutkimusasiat ovat lähellä sydäntä ja hän ohjaa yli 10 väitöskirjatekijää.

Vuodesta 2006 alkaen Johan on hoitanut yleislääketieteen profes-suuria Helsingissä.

Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme aikuista lasta. Liikunnallinen Johan harrastaa lenkkeilyä ja golfia.

>

Vesa Lapinkero, ravitsemustieteen opiskelija.

76

Malminkatu 24 D 38, 00100 Helsinki.

Annamme myös tarvittaessa käyttöopastuksen tuotteisiin.

Tuotteet:• verensokerimittarit ja niihin sopivat liuskat• näytteenottimia ja lansetteja• insuliinikyniä ja neuloja• paristoja mittareihin• diabetesoppaita• diabetestunnuksia, ranteeseen tai kaulaan• siripirit ja hunajaa• sokerittomia tuotteita• GlucoBooster glukoosigeeli• hopea-, varvas- ja villasukkia• kylmäpakkauksia insuliinin kuljetukseen mm. Frio• tarvike-, säilytys- ja kuljetuslaukkuja• perusvoiteita ja tuotteita jalkojen omahoitoon• surunvalittelu- ja onnitteluadresseja• verenpainemittareita• muuta diabeteksen omahoitoon liittyvää• diabetesliiton oppaita ja muuta kirjallisuutta sekä

ruokaohjeita• lisäksi maksutonta ohjausmateriaalia mm. oma-

seurantavihkoja• Feelmaxin jalkineita

Myymälän aukioloajatmaanantai 10 – 16tiistai 10 – 17keskiviikko 10 – 16torstai 10 – 15perjantai suljettu (myös heinäkuu suljettu).

Salom

onkatu

Kansak

oulunk

atuU.K

.katu

Mal

min

rinne

Malminkatu

Lapinlahdenkatu

RuneberginkatuFredrikinkatu

KAMPIN metroasema

Diabetesyhdistys

ENSIKÄYNTI JALKATERAPEUTILLA 35 €/tunti (normaalihinta 60 euroa ja toimistomaksu). puh. 010 231 9400

Diabetesmyymälä

Jäsentarjous:

TERVETULOA

MAKSUTTOMAAN SILMÄNPAINEEN MITTAUKSEEN

Pääkaupunkiseudun diabetesyhdistys Malminkatu 24 D 38

torstaina 22.5.2014 klo 12:00 – 17:00

Esittelyssä myös kevään kehysmallistoa sekä mahdollisuus keskustella optikon kanssa näkemiseen ja silmien terveyteen liittyvistä asioista.

Tilaisuudessa KAHVITARJOILU!

DIABETESMYYMÄLÄ8

Aina ajankohtainen tyypin 2 diabetes

Diabetes on epidemian lailla lisääntyvä sairaus. Arvioidaan, että diabetesta sairastavien määrä kasvaa 552 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Suomessa jo joka kymmenes aikuinen sairastaa tyypin 2 diabetesta. Useimmissa maissa diabetespotilaiden hoitotasapaino ei ole optimaalinen.

Monet diabeteslääkkeet vaikuttavat jopa epäedul-lisesti painoon, altistavat hypoglykemioille ja saatta-vat jopa lisätä sydän- ja ve-risuonisairauksien riskiä. Diabeteksen hoidon pää-

tavoitteita ovat mahdollisten komp-likaatioiden ehkäisy ja potilaan hy-vän elämänlaadun takaaminen. Hy-viä syitä uusien diabeteslääkkeiden kehittämiselle löytyy.

Diabeteksen Käypä hoito -suosi-tus on päivittynyt syyskuussa 2013.

Mitä uutta päivityksessä on? Suositus painottaa hoidon yksi-

löllisyyttä ja sitä, että hoidon tavoit-teet tulisi aina määrittää yhdessä potilaan kanssa. Hoitavan lääkärin, ja toki monen diabeetikonkin kannal-ta on helpotus, että yleiset veren-sokeritavoitteet ovat muuttuneet realistisempaan suuntaan. Yleinen HbA1c-tavoite on < 7,0 %. Toki ta-voite voi olla tiukempi tai löysempi, eli yksilöllisyys kunniaan, standardi-hoitoa tai vakiotavoitetta kun ei ole. HbA1c-tavoitteen ja paastosoke-

rin välillä on aikaisemmin ollut selkeä diskrepanssi; nyt paastosokeritavoi-te on omamittauksissa < 7 mmol/l. Näin toivon mukaan vältytään liian suurilta insuliiniannoksilta, turhilta hypoglykemioilta ja painonnousulta. Pääsyy verensokerin tavoitetasojen nousulle on hypoglykemioiden vaa-roja koskevan tiedon lisääntyminen. Tiukka sokeritasapaino, ennen kaik-kea insuliinihoidon yhteydessä, al-tistaa varsin usein hypoglykemioil-le. Hypoglykemia ei ole ainoastaan subjektiivisesti ikävä tunne tykytyk-

sineen, vaan voi olla hengenvaaral-linen tila niin tyypin 1 kuin tyypin 2 diabeetikolle. Iso kotimainen rekis-teritutkimus on osoittanut vakavien hypoglykemioiden olevan yllättävän yleisiä, ja tämä on sidoksissa käytet-tyyn insuliiniin.

Aiemmin on yleisesti oletettu, et-tä diabeetikon verensokerin ja ve-renpaineen tulee olla samalla tasol-la kuin muulla väestöllä. Tutkimustu-lokset eivät kuitenkaan tue tätä aja-tusta. Uudessa hoitosuositukses-sa verenpaineen tavoitetasoa onkin väljennetty < 140/80 mmHg:aan. Hyvä näin - odotettuja ja kaivattuja muutoksia.

Tyypin 2 diabetekseen lääkehoito aloitetaan heti taudin toteamisvai-heessa elintapahoidon ohella. Syy tähän on päästä tehokkaalla ja ak-tiivisella hoidolla turvallisesti lähelle normaalia sokeritasoa liitännäissai-rausriskin vähentämiseksi. Kun lää-kehoito on aloitettu tai sitä on te-hostettu, tarkistetaan hoidon te-ho 3-6 kuukauden kuluttua. Kaik-ki tyypin 2 diabetespotilaat hyöty-vät myös kohonneen verenpaineen ja veren rasva-arvojen hyvästä hoi-dosta.

Metformiini edelleen ykköslääkeKun diagnosoidaan tyypin 2 diabe-tes, painotetaan terveellisten elin-tapojen merkitystä ja aloitetaan useimmiten metformiinilääkitys, el-lei sille ole vasta-aiheita. Metformiini pienentää veren glukoosipitoisuut-ta pääasiassa vähentämällä maksan omaa glukoosintuotantoa. Maksa tuottaa eniten glukoosi yöllä joten il-ta-annostus on usein hyvä vaihto-ehto.

Metformiini on ollut käytössä yli 50 vuoden ajan, joten lääkkeestä on pitkäaikainen käyttökokemus ja tie-to sekä sen tehosta että turvallisuu-desta. HbA1c-taso laskee yleensä 1-2 prosenttiyksikköä lähtötasosta riippuen. Metformiini on painoneut-raali tai jopa painoa laskeva. Se ei ai-heuta hypoglykemiaa. Lisäksi met-formiinilla näyttäisi olevan edullisia vaikutuksia sydän- ja verisuonisai-rauksiin ja metformiiniin on liitetty myös syövältä suojaava vaikutus.

Yleisimmät haittavaikutukset kohdistuvat ruoansulatuskanavaan mm. ripuli ja ilmavaivat. Näiden vält-tämiseksi hoito aloitetaan usein pie-nellä annoksella (esim. 500 mg) vuo-rokaudessa ja annosta lisätään vii-kon välein (esim. 500 mg) 2 000-3 000 mg:aan vuorokaudessa. Lääke voidaan ottaa ennen ateriaa, aterian yhteydessä tai aterian jälkeen.

Annoksen lisääminen 2 000 mg:sta 3 000 mg:aan voi lisätä hait-tavaikutuksia, muttei niinkään pa-ranna sokeritasapainoa. Joskus met-formiinin käyttö voi huonontaa B12-vitamiinin imeytymistä ravinnos-ta, ja tämän vuoksi B12-vitamiinilisä saattaa olla hyödyllinen.

Metformiini on vasta-aiheinen jos on munuaisten vaikea vajaatoiminta, huomattava maksasairaus tai vaikea yleissairaus. Metformiini ei sovi alko-holin suurkuluttajille.

Hoidon tehostaminen muilla diabeteslääkkeilläJos elintapamuutoksilla ja metfor-miinilla ei päästä tavoitearvoihin 3-6 kuukauden kuluessa, tehostetaan hoitoa muilla lääkkeillä.

Valtaosa tyypin 2 diabetespoti-

laista on nykyään lihavia (painoin-deksi yli 30 kg/m2). Käypä hoito -suosituksen mukaan hoitoa tehos-tetaan painoneutraaleilla tai pai-noa laskevilla nk. inkretiinipohjaisil-la lääkkeillä. Näitä ovat DPP-4 estä-jät eli gliptiinit (linagliptiini, saksagli-ptiini, sitagliptiini, vildagliptiini) sekä inkretiinimimeetit (eksenatidi, lirag-lutidi, liksisenatidi). Lääkkeiden vai-kutus perustuu inkretiinivaikutuk-sen voimistamiseen. Inkretiinihor-moni GLP-1 tulee ohutsuolesta ja se stimuloi haiman insuliinineritys-tä aterian yhteydessä ja viestii myös kylläisyydestä keskushermostoon. GLP-1:n fysiologisia vaikutuksia voi-daan matkia ja pidentää joko hidas-tamalla GLP-1:n hajoamista gliptii-neillä tai antamalla GLP-1:ä läheises-ti muistuttavia aineita eli inkretiini-mimeettejä.

Gliptiinien vaikutus perustuu sii-hen, että lääke estää DPP-4:n ent-syymin toiminnan, jolloin GLP-1:n pi-toisuus suurenee elimistössä - py-syen kuitenkin fysiologisella tasol-la. Jos glukoositaso on koholla, insu-liinineritys lisääntyy ja glukagonin eritys vähenee, jolloin glukoositasa-paino paranee. Vaikutus on glukoo-siriippuvainen, eli gliptiinit eivät ai-heuta hypoglykemiaa. HbA-taso las-kee yleensä 0,5-0,8 prosenttiyksik-köä. Painon suhteen gliptiinit ovat neutraaleja.

Pistettävien inkretiinimimeettien vaikutus perustuu siihen, että eli-mistön oman inkretiinihormonin kal-taista inkretiiniä pistetään ihon al-le, jolloin GLP-1:n pitoisuus nousee. Inkretiinimimeetit paranta-vat sokeritasapainoa lisää-mällä insuliinin ja vähentä-

M

Teksti: Johan Eriksson Kuvat: Shutterstock

HOITAVAN LÄÄKÄRIN, JA TOKI MONEN DIABEETIKONKIN KANNALTA ON HELPOTUS, ETTÄ YLEISET VERENSOKERITAVOITTEET OVAT MUUTTUNEET REALISTISEMPAAN SUUNTAAN.

1110

mällä glukagonin eritystä. Inkretiini-mimeettien vaikutus on glukoosiriip-puvainen, eivätkä ne aiheuta hypog-lykemiaa. HbA1c-taso laskee yleensä 1,0 – 2.0 prosenttiyksikköä . Inkretii-nimimeetit vaikuttavat myös kylläi-syyskeskukseen hillitsemällä ruoka-halua. Lisäksi ne hidastuttavat jon-kin verran ruoansulatuskanavan mo-tiliteettia. Tutkimusolosuhteissa lääkkeet laskevat painoa keskimää-rin 3 kg, osalla (noin 25 %) diabetes-potilaista painoa laskeva vaikutus on huomattavasti suurempi ja osal-la (noin 25 %) taas painoa laskevaa

vaikutusta ei tule esiin. Painoa alen-tavan vaikutuksen vuoksi lääkeryh-mä on saavuttanut suuren suosion.

Uudet tablettilääkkeetUusin tulokas tablettilääkkeiden jou-kossa on dapagliflotsiini. Sen vaiku-tus ja teho perustuvat glukoosin ta-kaisinoton estämiseen munuaisissa. Kysessä on SGLT2:n eli natrium-glu-koosinkuljetusjärjestelmän spesifi-nen estäjä, joka lisää glukoosin erit-tymistä virtsaan.

HbA1c-arvo laskee saman verran kuin muilla tablettilääkkeillä. Lääk-keellä on edullinen vaikutus painoon, eikä se yksin käytettynä aiheuta hy-poglykemiaa. Alkuvaiheen painon-muutokset saattavat johtua lisään-tyneestä virtsanerityksestä, mut-ta pidemmissä seurantatutkimuksis-sa on myös todettu edullinen vaiku-

tus kehon koostumukseen. Myöntei-siä vaikutuksia verenpaineeseen on myös todettu. Edullinen painovaiku-tus saattaa osin selittää näitä muu-toksia.

Kuten aina uusien lääkkeiden kohdalla, kaivataan dapagliflotsiinin-kin pitkäaikaiskäytön tehosta ja tur-vallisuudesta lisätutkimuksia. Kliini-sissä tutkimuksissa yleisimmät hait-tavaikutukset olivat etenkin nais-ten genitaalialueen sienitulehduk-set. Myös virtsatietulehdusten vaara näyttää lisääntyvän. Lisätietoa lääk-keen käytöstä tarvitaan myös ikäih-misten hoidossa.

Dapagliflotsiini on ensimmäinen markkinoilla oleva SGLT2:n estäjä, mutta tulevaisuudessa saman lääke-aineryhmän edustajia tulee olemaan useampia.

Edelleen insuliinia tyypin 2 diabeteksen hoitoon?Mikäli tablettilääkityksellä ja/tai ink-retiinimimeetillä ei saavuteta hoito-tavoitteita, tehostetaan hoitoa in-suliinilla. Se on tehokkain veren glu-koosipitoisuutta pienentävä lääke. Tyypin 2 diabeteksen edetessä hai-man beetasolutoiminta heikkenee, jolloin insuliinineritys vähenee ja moni diabeetikko tarvitsee insuliinia. Hoidon tarve voi olla myös tilapäistä esim. tulehduksen, elimistön muun stressitilan tai suun kautta otetta-van kortisonihoidon takia.

Jos ongelmana on kohonnut glu-koositaso aamulla ja ennen aterioita, aloitetaan usein perusinsuliinihoito. Paino nousee usein insuliinihoidon yhteydessä, detemirinsuliinilla on kuvattu vähiten painonnousua. Poti-laat opetetaan titraamaan itse insu-

liiniannoksiaan diabeteshoitajan tu-ella. Insuliinianalogihoidossa sopi-va aloitusannos on usein 10 KY. Jos glukoosipitoisuus ennen aterioita on tavoitteessa, mutta ateriat selkeäs-ti nostavat glukoositasoa, aloitetaan ateriainsuliinihoito.

Tutkimusten mukaan perusin-suliinihoito pitkävaikutteista insu-liinianalogia käyttäen aiheuttaa vä-hiten hypoglykemioita ja nostaa vä-hiten painoa, ja on siten useimmiten paras ja turvallisin aloitusvaihtoeh-to. Iäkkäitä diabetespotilaita hoidet-taessa tulee ottaa huomioon hypog-lykemiariski. Lähes 14 % iäkkäiden potilaiden lääkehaittojen päivystys-käynneistä johtuu insuliinihoidosta.

Perusinsuliineista on vast´ikään julkaistu laaja suomalainen tutki-mus. Sen perusteella detemirinsu-liini aiheuttaa vähiten vakavia hy-

poglykemioita tyypin 2 diabeetikoil-la verrattuna esimerkiksi glargiini-in-suliiniin. Uusi pitkävaikutteinen pe-rusinsuliinianalogi degludec on tul-lut markkinoille marraskuussa 2013. Degludecinsuliinin etu on erittäin tasainen vaikutus, jonka myötä eri-tyisesti yöllisten hypoglykemioiden määrä on vähäinen. Pitkä vaikutusai-ka mahdollistaa myös joustavan an-nostelun.

Insuliinipuolella tapahtuu myös. Inhaloitavaa insuliinia kehitetään yhä. Samoin kehitetään suun kautta otettavaa insuliinia.

Diabeteslääkevalikoima laajenee ja paranee koko ajan ja parantaa mah-dollisuuksia yksilöllisempään hoitoon.

Johan Eriksson pitää vastaanot-toa Pääkaupunkiseudun Diabete-syhdistyksessä, katso tiedot lehden alkuosasta.

UUSIN TULOKAS TABLETTILÄÄKKEIDEN JOUKOSSA ON DAPAGLIFLOTSIINI.

KYSY DIABETEKSESTA:

Olen kuullut, että Metformiinia käyttävillä diabeetikoilla saattaa olla ongelmana B 12 vitamiinin imeytyminen, onko näin?

Sisätautien erikoislääkäri Jo-han Eriksson vastaa: B12-vita-miini saattaa olla ongelma Met-formiinia käyttävillä ja esimerkiksi Ruotsissa monessa paikassa suo-situs on, että kannattaa käyttää B12-vitamiinia samanaikaisesti.

Tämä on mielestäni helpoin rat-kaisu - B12 vitamiini on vesiliukoi-nen. B12-vitamiinin mittaaminen verestä ei perusmenetelmällä ole kovinkaan luotettava.

TUTKIMUSTEN MUKAAN PERUSINSULIINIHOITO PITKÄVAIKUTTEISTA INSULIINIANALOGIA KÄYTTÄEN AIHEUTTAA VÄHITEN HYPOGLYKEMIOITA JA NOSTAA VÄHITEN PAINOA.

1312

5:2 on joillekin hyvä ruokavaliomalliYkköstyyppiläisille ja ahmimishäiriöisille paastopäivien ja normaalipäivien rytmittäminen ei sovi. Muille siitä voi olla paljonkin hyötyä.

Viime aikoina on muotiin tul-lut laihduttamistapa, jossa paastotaan tai ollaan hyvin vähillä kaloreilla kaksi päivää viikossa ja syödään normaa-listi viisi päivää viikossa. Tie-tääkseni tästä dieettitavas-

ta ei kovin ”virallista” kantaa ole esitet-ty, joten esittelen tässä vain omia aja-tuksiani asiasta.

Tämä laihdutustapa ei minusta

sovi ykköstyypin diabetesta eikä bu-limiaa sairastavalle. Jos on alttius ah-mimiseen, ei kannata provosoida bu-limiaa tällä dieetillä. Ykköstyypin dia-betesta sairastavalle tämä ei minus-ta ollenkaan sovi.

Monelle muulle se voi hyvin sopia. 5:2-dieetillä on muutamia kiistat-tomia hyviä puolia. Laihduttaja op-pii esimerkiksi olemaan pelkäämättä nälkää. Paastopäivinä tulee nälkä ja sitä oppii näin kestämään.

Dieetti on psyykkisesti hieno si-ten, että kyllä sitä yhden päivän jak-saa nälkäisenä sinnitellä, kun seu-raava on normaali päivä. Mieli jaksaa tätä dieettiä varmaan kauan, mikä vastaa nykyfilosofiaa painon pudo-tuksessa. Mahalaukkukin voi pienen-tyä niukkoina päivinä.

Kakkostyypille sopiva malliKakkostyypin diabetesta sairastava iso ihminen voi mielestäni aivan hy-

vin mennä tälle dieetille. Olen ollut hoitava lääkäri Turun

Yliopistollisessa keskussairaalas-sa erittäin vähäenergisellä dieetillä oleville mm. kakkostyypin diabetes-ta sairastaville. He olivat kahdeksan viikkoa Nutrilett- tai Allevo- diee-tillä, jossa kalorimäärä oli noin 600 Kcal/vrk.

Kaikkien lääkitys arvioitiin alussa ja lopussa. Lisäksi välillä hoitaja seu-rasi laihduttajia ja tarvittaessa ot-ti yhteyttä. Dieetin ajaksi insuliinia ja verenpainelääkettä vähennettiin ja kolesterolilääke jätettiin kokonaan pois. Tässäkään ryhmässä ei ollut yk-köstyypin diabetesta sairastavia.

Kaikissa dieettimuutoksissa lääki-tystä voi joutua virittelemään. Tässä dieetissä potilaat olivat niukalla kalo-rimäärällä kahdeksan viikkoa, joka on psyykkisesti aika kova suoritus, vaik-ka heitä kovasti tuettiinkin.

Jos kakkostyypin diabetesta sai-

rastavalla on insuliinilääkitys, olisi hy-vä keskustella lääkärin kanssa ennen 5:2-dieetille siirtymistä, koska insulii-nimäärä saattaa osoittautua liian suu-reksi vähäisen ruuan päivänä.

Vaikka moni osaakin itse vähen-tää insuliinejaan, suosittelen kes-kustelua oman lääkärin tai diabe-teshoitajan kanssa. Myös glimepiridi, esimerkiksi Amaryl-lääke voi aiheut-taa matalia sokereita vähäisen ruu-an päivänä.

Jo laihtuminen sinänsä voi vähen-tää insuliinin tarvetta. Ennätykse-ni on potilas, jolla oli enimmillään yli 140 yksikköä pitkävaikutteista insu-liinia kakkostyypin diabeteksen hoi-toon päivässä. Kun hänen painonsa putosi 40 kiloa, 160:sta 120 kiloon, kaikki diabeteslääkkeet voitiin lopet-taa! Lopettaminen tapahtui tietysti vähitellen, eikä kaikilla käy näin, mut-ta hänelle kävi.

Ranskalainen ei mutusta kävelylläTakaisin 5:2-dieetin hyviin puoliin.

Ranskassa pidetään erityisen pal-jon ruuasta, mutta lihavia on vä-hän. Salaisuus on ollut muun muas-sa paastopäivä/vähän kalorimäärän päivä silloin tällöin, sekä tyhjien vä-lipalojen, näykkimisen ja suurien an-nosten välttäminen.

Ranskalainen ei mutusta ruokaa kävellessään kaupungilla! Ja ranska-lainen ei ole yleensä menossa kun-tosalillekaan, mutta kävelee muu-ten kyllä. Monissa kulttuureissa ja uskonnoissa paastoaminen on ai-van luonnollinen asia. Tässä dieetis-sä paaston kesto on yksi vuorokau-si, joten kovin suuresta fanaattisuu-desta ei ole kyse.

Elämässä on muutakin mukavaa kuin syöminen. Minua on aina jollain lailla ärsyttänyt hokema, että pitää aina ja jatkuvasti olla syömässä jota-

kin, jotta ei mene kaiken maailman säästöliekeille.

Käsitykseni mukaan tämä ”liekki”-ajattelu ei perustu mihinkään. Oi-keassa nälänhädässä elimistö yrittää selviytyä monin keinoin, mutta nä-länhätä ei ole kyseessä, jos ei parin tunnin välein puputa jotain.

T

ELI:

Tässä 5:2-dieetissä ollaan pari päivää viikossa vähemmällä ruu-alla. Parhaassa tapauksessa sääs-tetään vähän ruuan päivänä 1 500 Kcal. Se tekee 3 000 Kcal vii-kossa, mikä pudottaa painoa mel-kein puoli kiloa viikossa. Siis yli 20 kiloa vuodessa.

Suhtaudun positiivisesti tähän painonpudotustapaan. Se sopii hyvin joillekin.

TÄSSÄ DIEETISSÄ TULEE ”PAASTO”PÄIVINÄ NÄLKÄ JA SITÄ OPPII NÄIN KESTÄMÄÄN.

Teksti: Heidi Luotolahti Kuva: Shutterstock

1514

Matka Andalusian AURINKOON

Jo kolmannen kerran Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry toteutti viikon mittaisen ohjatun matkan Espanjan Aurinkorannikolle. Mukana matkalla oli

lähes 50 diabeetikkoa. Tällä kertaa myös ilmat olivat suotuisat, aurinko paistoi ja lämpömittari kohosi päivittäin 20 asteen molemmille puolille.

Jo kolmannen kerran Pää-kaupunkiseudun Diabete-syhdistys ry toteutti viikon mittaisen ohjatun matkan Espanjan Aurinkorannikol-le. Mukana matkalla oli lä-hes 50 diabeetikkoa. Täl-

lä kertaa myös ilmat olivat suotuisat, aurinko paistoi ja lämpömittari ko-hosi päivittäin 20 asteen molemmil-le puolille.

Asuimme Torremolinoksessa Apartomentos Las Bajondillossa. Ho-telli sijaitsi rannalla, mutta kuitenkin lähellä keskustan hulinaa ja kauppo-ja. Hotellin läheltä lähti hissi suoraan kaupungin sydämeen, toinen vaihto-ehto oli kävellä 192 porrasta ylämä-keä. Suurin osa matkalaisista oli tyy-tyväisiä hotellivalintaan. Mikäli huo-ne tai maisema ei miellyttänyt, niin se oli mahdollista vaihtaa toiseen, sillä vielä tähän aikaan vuodesta ei Aurinkorannikolla ollut ruuhkaa. Ho-tellin henkilökunta oli ystävällistä ja aamupala ruhtinaallinen.

Aamu-uinnille mereenMaalikuu on Espanjassa upeaa aikaa, kukat puhkeavat kukkaan, linnut lau-lavat ja ruoho vihertää. Kevät par-haimmillaan. Osa porukastamme kä-

vi aamu-uinnilla meressä ja he ker-toivat, että vesi on raikasta ja virkis-tävää. Toiset tyytyivät hengittele-mään terveellistä meri-ilmaa käve-lemällä rantahietikolla. Mikäpä olisi mukavampi tapa aloittaa uusi päi-vä? Paikalliset tosin pyörittivät pää-tään uimareille, sillä heille vuoden-aikaan nähden oli aivan liian aikaista uida meressä.

Aamuisin tapasimme aina samaan aikaan ”Bodekassa”. Bodeka oli suu-ri huone, joka oli annettu käyttööm-me koko matkan ajaksi. Vaihdoimme kuulumiset, kertasimme päivän oh-jelman ja Silpa piti useimpina aamui-na tuolijumppaa, josta tulikin suosit-tua. Tuolijumppa sopii kaikille ja jo-kainen voi tehdä liikkeet oman ky-kynsä ja vointinsa mukaan, pääasia että tekee. Tuolijumpan seuraukse-na veri kiersi vetreämmin ja liikku-vuus parani.

Oppia ikä kaikkiMaanataina kävelimme rannikkoa vii-den kilometrin matkan Benalmade-naan. Siellä tutustuimme merenalai-seen elämään, jossa riittikin ihmet-telemistä. Söimme pienessä italia-laisessa perheravintolassa La Vis-tassa. La Vista sijaitsi rannalla ja siel-

lä oli erinomaista ruokaa. Auringon valaisema pitkä katettu pöytä odot-ti vain meitä. Tilaukset olivatkin sit-ten toinen tarina, sillä heillä oli tar-jolla viisi lasagnea ja kun ne oli ”myy-ty”, niin viisi annosta makaronia ja niin edelleen. Koko ruljanssi kävi hy-västä teatteriesityksestä ja tarjoili-jamme Giovanni juoksi vauhdikkaasti edestakaisin. Jokainen sai kuitenkin syötävää. Sovimme, että jatkossa il-moitamme tulostamme jo Suomesta lähtiessä ja suunnittelemme ruokai-lun hieman eri tavalla. Illalla oli dia-beteshoitajamme Riitta Linnanmäki-Rinteen, ken matkalla kastettiin Eli-sabethiksi, luento unesta ja levosta.

Tiistaina meidät oli kutsuttu vie-raaksi Kymppipaikkaan Torremolinok-sen keskustaan. Kymppipaikka on Suo-mi seuran kokoontumispaik-ka. Tapasimme tohtori Mat-ti Tolosen ja saimme kuulla

Teksti ja kuvat: Tarja Hartman

J

Maanataina kävelimme rannikkoa viiden kilometrin matkan Benalmadenaan. Siellä tutustuimme merenalaiseen elä-mään, jossa riittikin ihmettelemistä. Söimme pienessä italialaisessa perheravintolassa La Vistassa. La Vista sijaitsi rannalla ja siellä oli erinomaista ruokaa.

PAIKALLISET PYÖRITTIVÄT PÄÄTÄÄN UIMAREILLE, SILLÄ HEILLE VUODENAIKAAN NÄHDEN OLI AIVAN LIIAN AIKAISTA UIDA MERESSÄ.

1716

tohtori Pentti Raasteen luennon dia-beteksen hoidosta ja ravinnosta. Au-rinkorannikolla painotetaan vähähiili-hydraattiseen ruokavalioon ja sillä on saatukin kakkostyypin diabeetikoiden keskuudessa hyviä hoitotuloksia. Vähä-hiilihydraattinen ruokavalio tarkoittaa heille paljon kasviksia, raakana tai kei-tettynä ja kalaa, kanaa tai jotain muu-ta lihaa. Rasvana käytetään useimmi-ten oliiviöljyä eikä juuri lainkaan voita. Leivän syönti on minimalisoitu ja so-keria vältetään, sekä vaaleita jauhoja.

Klubeissa väki viihtyiLähes päivittäin matkalaisten ilo-na olivat ”klubit”. Ykkösklubi oli Sil-

pa Tenhusen vetämä, kakkosklubi oli Marita Lassilan vastuulla ja seniori-klubi Tuula Olanderin. Ensimmäinen päivä meni näissä klubeissa, mut-ta sen jälkeen klubit yhdistyivät, kos-ka ”klubiemännät” kertoivat, että niin oli paljon hauskempaa. Klubissa kes-kusteltiin päivänpolttavista aiheis-ta, mieltä askarruttavista asioista ja jaettiin tapoja toimia sekä hyviä käy-tänteitä. Ilmeistä ja mahtavasta me-nosta päätellen väki viihtyi ja klubit olivat suosittuja tapaamispaikkoja.

Keskiviikkona oli vuorossa Malaga, Andalusian pääkaupunkiMalagan historia on vertaansa vail-la ja kaikkialla näkyi mennyt aika ja kauniit rakennukset. Ensimmäinen kohde oli vanha Malagan kauppahal-li, tosin sitä jouduimme hieman etsi-mään, koska osa väestä ehti poistua metrosta ”väärästä” ovesta ja pa-luu ei ollut mahdollinen, joten kaik-ki joutuivat poistamaan siitä samai-sesta ”väärästä” ovesta. Oppaamme joutui sen vuoksi päästään pyörälle ja kiersimme korttelin pariin kertaan ennen kuin jälleen pääsimme ”kar-talle”. Kyllä saimme kuulla ja huutia asian johdosta. Seuraavalla kerral-la lupasimme kiltisti odottaa ennen kuin hötkyilemme mihinkään suun-taan. No mutta, tulihan nähtyä hie-man ekstraa.

Kauppahalli oli elämys. Ne vihan-

nekset, hedelmät, kalojen kirjo, oliivit ja pähkinät, ei niitä voi sanoin kuva-ta. Hienosti laitettu esille, estetiikka oli arvossaan ja hinnat Suomeen ver-rattuna erittäin edullisia. Hallin jäl-keen matkalaisten kahvihammasta alkoi kolottaa ja pysähdyimme kah-ville, jonka jälkeen matka jatkui koh-ti Picasson museota ja Malagan Ka-tedraalia. Jakauduimme, osa lähti Pi-cassoon ja loput kirkkoon. Molem-mat paikat olivat näkemisen arvoisia ja Malaga itsessään kaiken kaikkiaan jätti tunteen, että tänne pitää tulla uudemman kerran ja ajan kanssa.

Kalankasvattamo Riofrio ja Nerjan luolat olivat kohteemme torstaina. Linja-auto saapui noutamaan meitä jo ani varhain, sillä matka oli suhteel-lisen pitkä. Kalankasvattamo sijait-si korkealla vuorilla ja siellä saimme syödäksemme herkullista ja varmas-ti tuoretta kalaa. Nerjan luolat olivat monelle elämys, mutta sinne ei heik-kojalkaisilla ollut asiaa, sillä portaat olivat paikka paikoin jyrkät. Osa vä-estä jäi suosiolla odottamaan kahvi-oon. Matka jatkui idyllisten vuoristo-

kylien läpi rannikolle ja illansuussa takaisin hotellille.

Tunteiden paloaPerjantaipäivä olikin retken ainoa päivä, jolloin päiväsaikaan ei ollut ohjelmaa, illalla sitten sitäkin enem-män. Viimeinen ilta oli aluillaan. Läh-dimme yhdessä syömään ja tällä ker-taa ranskalaiseen ravintolaan. Meitä tuli sinne hieman enemmän kuin ra-vintola oli odottanut ja siitä varmaan johtui, että osa joutui odottamaan ruokaansa hieman pidempään. Paik-ka oli kaunis ja vain meitä varten va-rattu. Illallisen jälkeen lähdimme kat-somaan, Espanjassa kun olimme, kuinka ollakaan, flamencoa. Flamen-colla on Espanjassa pitkät perinteet ja tanssijat taitavia. Esitys pidet-tiin pienessä tunnelmallisessa, mut-ta varsin rähjäisessä kellarissa Tor-remolinoksen keskustassa. Esitys oli kerrassaan loistava elämys. Voi si-tä tunnetta, rytmiä ja pukujen kirjoa, tanssijoiden jaloista huokui voima ja notkeus. Ilmeistä ja eleistä näki sen kaiken tuskan tai ilon, jonka tanssija koki tanssiessaan.

Matkalla myös sattuu ja tapahtuu, jopa rakastuu. Raijan ja Maunon tyt-tö Heli meni kihloihin Juhansa kans-

sa tai Juha Helinsä kanssa, miten vain ja he juhlistivat tätä suurta ta-pahtumaa perheen kesken.

Lauantaina, ennen kotimatkaa, ehdimme vielä tehdä visiitin val-keaksi kalkittuun Mijaksen kylään, joka sijaitsi korkealla vuorilla. Mi-jas on kuuluisa kauneudestaan, ka-peista kaduistaan ja pienistä ruoka-paikoista sekä upeasta näköalasta. Yhteisen ruokailun jälkeen lähdim-me lentoasemalle ja kohti Suomea. Palautteista päätellen matkalaiset odottavat jo uutta vuotta ja uutta matkaa. Yritämme järjestää ja ilmoi-tamme asiasta Kiteessä syksyllä.

Uudesti syntyneet Kiitos matkan onnistumisesta kuu-luu suurelta osin Raija Härönojalle. Raija mietti hotellin ja kohteen se-kä hoiti kaikki matkajärjestelyt koti-maassa. Espanjan päässä meillä on uskomattomat kumppanit Siru Kin-nunen ja Ilpo Saario, joita kiittämi-nen ja jotka ovat jo usean kerran jak-saneet toimia meille oppaina. He oli-vat suunnitelleet ja järjestäneet ko-ko ohjelman Espanjan päässä. Ilman heitä matka ei olisi ollut niin onnis-tunut kuin se nyt oli. Paikallisten tu-ki ja verkostot ovat olennaisia. Kiitos

myös koko henkilökunnalle erityi-sesti mainitsen Silpa Tenhusen (Gre-ta) ja Marita Lassilan (Rita), jotka oli-vat matkan ”hengettäriä” ja hullut-telijoita, mutta myös tietolähteitä. Matkan aikana moni sai ihka uuden nimenkin, kuten allekirjoittanutkin ”Camillaksi” kutsuttu.

Kiitos kaikille mukana olleille ja henkilökunnalle, teitte matkasta unohtumattoman.

Vasemmalla puheenjohtajamme Pentti Lammi vaimonsa Else-Majn kanssa sekä Aila ja Jouko Leinikka. Keskellä kihlapu-su Juha Salorinne ja Heli Härönoja. Oikealla Andalusian rannikkoa.

ILMEISTÄ JA MAHTAVASTA MENOSTA PÄÄTELLEN VÄKI VIIHTYI JA KLUBIT OLIVAT SUOSITTUJA TAPAAMISPAIKKOJA.

Lähes koko joukkomme hotellimme uima-altaalla. Paikallinen toimittaja kävi haastattelemassa matkalaisia ja teki ju-tun paikalliseen lehteen matkastamme.

Kahvila Mijaksessa.

1918

Lasten riemua HUIMALASSA

Teksti: Antti Kaikkonen • Kuvat: Tarja Hartman

Maaliskuun 10. päivä meillä oli suuri etuoikeus järjestää toinen diabeetikkolasten perheiden vertaistuki-ilta. Tapahtuma pidettiin jälleen Espoossa, reippailuhalli Huimalassa.

Illan isäntä toimi toistamiseen Huimalan johtaja Kimmo Stude, jonka perheenjäsenen diabetes sai aikoinaan Kimmon järjestämään kyseisen tapahtuman. Tapahtuma oli niin

suosittu, että näimme selkeää kysyntää uudelle tapahtumalle.

Päästä varpaisiinYhdistyksen toimistolla JALKAPÄIVÄ 22.5. kello 12 – 17 osoitteessa Malminkatu 24 D 38 (Kampissa), 00100 Helsinki.

Keskustelua jalkojen terveydestä ja jal-kojen skannausta ilman ajanvarausta.

Yhdistyksen jalkaterapeutti Joni Niemi-

nen opastaa ja neuvoo jalkaongelmissa.Samana päivänä yhdistyksessä on myös

silmänpainemittausta, joten tule tutkitut-tamaan samalla käynnillä silmät ja jalat, ta-paamaan muita diabeetikoita ja juomaan kupponen kahvia. Tervetuloa.

Kuva: Shutterstock

2120

Lapset riehuivat, leikkivät ja tem-melsivät koko illan totuttuun tapaan. Lasten kanssa peuhaamassa oli Hui-malan omaa henkilökuntaa. Las-ten leikkiessä toisaalla, vanhempi-en seurana oli kantasolun professo-ri Timo Otonkoski Helsingin yliopis-tolta. Timo kertoi vanhemmille luen-nollaan kantasolututkimuksesta ja sen mahdollisuuksista ykköstyypin diabeteksen hoidossa. Luennon jäl-keen oli vuoro syödä terveellistä vä-lipalaa ja keskustella luennosta, sekä vaihdella kuulumisia tuttava perhei-den kesken.

Olimme diabetesyhdistyksen dia-beteshoitajan Riitta Linnanmäki-Rinteen kanssa myymässä myymä-

lämme tuotteita. Illan suosituimpia tuotteita olivat uudet siripiri-maut sekä suomalaisen Feelmaxin lasten kevytjalkineet, joista allekirjoittanut puhui välipalahetken jälkeen. Luen-nollani käytiin läpi lasten jalkineisiin liittyviä asioita, kuten minkälainen olisi hyvä kenkä ja kuinka usein lap-sen jalkaterä tulisi mitata.

Tapahtuma sai jälleen paljon po-sitiivista palautetta, ja illan aikana moni lapsi ja vanhempi tulikin kysy-mään, että milloin järjestetään seu-raava vastaava tapahtuma. Voimme luvata, että tavoitteena on järjestää uusi tapahtuma, mutta sen ajankoh-ta on vielä selvityksen alla. Suositte-lemme lukemaan tulevia Kide-lehtiä

sekä seuramaan kotisivujemme uuti-sointia asian tiimoilta. Muistathan, että jos haluat kyseis-ten kahden luennon luentodiat säh-köpostiisi, voit tilata ne sähköpostilla osoitteesta toimisto@psdiabetes.fi

Kinesioteippaus,muoti-ilmiö vai avun lähde? Viime Kide-lehdessä kävimme läpi kävelyn eri vaiheita ja sitä, mitä alaraajoissamme oikein tapahtuu kävelyn aikana. Pohdimme myös sitä, miksi kävely on niin suuressa roolissa meidän elämämme aikana ja miten diabetes saattaa vaikuttaa kävelyyn. Tällä kertaa puhumme kinesioteippauksesta, jolla voidaan tehostaa, ohjata sekä korjata kävelyn eri vaiheita.

Kinesioteippaus on hoi-tomenetelmänä suhteel-lisen uusi, mutta silti pal-jon käytetty. Kinesioteipin toimivuudesta on kiistelty vähäisen tutkimusmäärän ja ristiriitaisten tutkimus-

tulosten takia, vaikka sen käytös-tä on paljon positiivisia kokemuksia. Kukaan urheilutapahtumia seuraa-va ei varmaankaan ole välttynyt nä-kemästä näitä kirkkaita teippejä tei-pattuina urheilijoiden vartaloihin. Myös tavalliset työssäkäyvät henki-löt tai vanhukset käyttävät kinesio-teippiä ihossa erilaisten tuki- ja lii-kuntaelinsairauksien vuoksi. Onko kinesioteippaus vain muoti-ilmiö vai onko siitä oikeasti apua?

Japanilainen kiropraktikko Kenzo Kase kehitti kinesioteipin 1970-lu-vulla. Hän esitteli kinesioteipin en-simmäisen kerran Japanissa vuonna 1979 ja Yhdysvalloissa 1990-luvul-la. Suomessa viralliset kinesioteip-pauskoulutukset alkoivat vuonna 2008. Alun perin Kase alkoi kehittää teippausta urheiluun auttamaan kudosten paranemisesta trauman jälkeen, mutta kinesioteipin käyttö-mahdollisuudet laajenivat sen tul-lessa eri ammattialojen käyttöön. Tavallinen urheiluteippi tukee lihak-sia ja niveliä. Tämä vähentää liike-laajuutta, mikä voi hidastaa kudos-ten paranemista. Kasen tavoitteena oli luoda teippi, joka tukee lihaksia

ja niveliä, mutta mahdollistaa nii-den liikkeet. Hän toivoi teipillä ole-van vaikutusta myös verenkiertoon ja imunestejärjestelmään.

Mikä tämä värikäs teippi sitten oikein on? Kinesioteippi on suun-niteltu vastaamaan ihon pinta-kerroksen ominaisuuksia. Sen pai-no ja paksuus ovat lähellä ihon pai-noa ja paksuutta. Kinesioteipin lii-ma on lääkinnällistä akryyliliimaa, joka on lateksitonta. Akryyliliima on teipissä aaltomaisina kuvioina, jot-ta kosteus voisi poistua ihon ja tei-pin väliltä tehokkaammin. Asetet-taessa kinesioteippiä ihon on olta-va öljytön ja kuiva, jotta teippi py-syy iholla kiinni. Kinesioteipin ak-ryyliliima aktivoituu lämmön avul-la, minkä vuoksi kinesioteippiä on hyvä hangata sen asettamisen jäl-keen. Kinesioteippi on materiaa-liltaan 100 % puuvillaa, jolla on elastinen ominaisuus. Puuvilla mahdollistaa teipin nopean kui-vumisen ja kosteuden haihtu-misen iholta. Kinesioteippi ve-nyy pitkittäissuunnassa noin 30–40 %, mutta poikittaissuun-nassa kinesioteippi ei veny laisin-kaan. Elastisen ominaisuuden joh-dosta sitä voi käyttää eri tarkoi-tuksiin teipin kireyttä muuttamalla. Jousto pysyy noin 3–5 päivää, kun-nes elastisuus alkaa vähentyä. Mut-ta mihin kaikkeen tämä puuvillainen teippi auttaa?

K

ILLAN AIKANA MONI LAPSI JA VANHEMPI TULI KYSYMÄÄN, ETTÄ MILLOIN JÄRJESTETÄÄN SEURAAVA VASTAAVA TAPAHTUMA.

Lapset riehuivat, leikkivät ja temmelsivät koko illan totuttuun tapaan. Lasten kanssa peuhaamassa oli Huimalan omaa henkilökuntaa. Illan luentojen jälkeen oli vuoro syödä terveellistä välipalaa ja keskustella luennosta, sekä vaihdella kuulumisia tuttava perheiden kesken.

Teksti: Antti Kaikkonen, jalkaterapeuttiKuva: Shutterstock

2322

Vaikutusmekanismit:

Milloin käyttää, milloin ei Kinesioteippausta voidaan käyttää erilaisten tuki- ja liikuntaelinongel-mien hoidossa. Kinesioteippauksel-la voidaan, kuten aikaisemmin vaiku-tusmekanismeissa mainittu, lievit-tää kipua, lisätä liikkuvuutta, vähen-tää turvotusta, lisätä kehon aineen-vaihduntaa ja verenkiertoa sekä pa-rantaa nivelten proprioseptiikkaa eli asentotuntoa. Kinesioteippausta voidaan käyttää akuuteissa ja kroo-nisissa kiputiloissa. Yleisiä hoitoja alaraajojen kohdalla ovat nilkan nyr-jähdys, polvien yliojennus, polvikivut ja jalkapohjan kiputilat. Akuutin vam-man syy tulee kuitenkin selvittää en-nen kinesioteipin käyttöä. Kinesio-teippausta kannattaaa välttää, jos ihon on vaurioitunut, ihon on ohut, iholla on palovamma, avohaava tai valtimoverenkiertossa on häiriöitä. Teippausta ei tule myöskään asettaa kasvainten kohdalle. Kinesioteippiä tulisi käyttää lyhyissä hoitojaksoissa, sillä keho oppii helposti toimimaan teipin avulla. Optimaalisessa tilan-teessa kinesioteippi opettaa kehol-le uuden tavan liikkua, jota jatkamme sitten ilman teippiä.

PALAUTE

Jos sinulla on artikkelitoiveita, tai muuta kysyttävää, voit lähettää toiveesi ja kysymyksesi jalkatera-peutille sähköpostitse: jalkaterapeutti@psdiabetes.fi

Ahonen, Jarmo – Sandström, MaAkbaş, Eda – Atay, Ahmet Ozgür – Yüksel, Inci 2011. The effects of additional kinesio taping over exercise in the treatment of patellofemoral pain syndrome.

Comploi, Gregor 2009. Kinesiology Taping- a evidence based method.

de Hoyo, Moisés – Álvarez-Mesa, Alejandro – Sañudo, Borja – Carrasco, Luis – Domín-quez, Sergio 2012. Immediate effect of ki-nesio taping on muscle response in young elite soccer players.Kalron, A. – Bar-Sela, S. 2013. A systematic review of the effectiveness of Kinesio Ta-ping® - Fact or fashion?Kase, Kenzo – Martin, Patricia – Yasukawa, Audrey 2006. Kinesiotaping® in pediatrics – Fundamentals and Whole Body Taping.

Kase, Kenzo – Wallis, Jim – Kase, Tsuyoshi 2003.Clinical Therapeutic Applications of the Kinesio Taping® Method.

Kinesio UK 2013. Kinesio taping history.Kåla, Tom – Kataja, Kaisa 2011. Kinesio-teippaus. Pijnappel, Harry. 2009. Handbook of Medi-cal Taping. Medical Taping Concept.Vierimaa, Heidi – Laurila, Heidi 2009. Keho – Anatomia ja fysiologia. Williams, Sean – Whatman, Chris – A. Hume, Patria – Sheerin, Kelly 2012. Kinesio Taping in Treatment and Prevention of Sports In-juries - A Meta-Analysis of the Evidence for its Effectiveness.

LÄHTEET

4. NIVELTEN TUKEMINEN

Kinesioteipillä voidaan tukea niveliä proprioseptiikan eli asento- ja liiketunnon avulla sekä mekaanisen tuen avulla. Parantunut tunto liikkumises-sa johtuu eri lihasryhmien ta-sapainon muutoksista. Tämä antaa positiivisen tunteen ni-velten toiminnasta. Kinesiotei-pillä pystyy esimerkiksi tuke-maan kävelyn eri vaiheita jal-katerän alueella. Mekaaninen tuki saadaan aikaan kiristä-mällä kinesioteippi maksimaa-liseen venytykseen nivelen päälle.

2. KIVUNLIEVITYS Parhaiten kinesioteipin ai-kaansaama kivun vähene-minen selitetään selkäy-din- ja aivoydintasolla. Ki-nesioteipin avulla voidaan ihon kautta stimuloida her-moja, jolloin kivun tunte-mus selkä- ja aivoydin-tasolla vähentyy. Tämä joh-tuu kehossa muuttuvien impulssien johdosta ja näin kivun tunne kehossa vä-hentyy. Kivun vähentyes-sä kinesioteippaus paran-taa kehon toiminnallisuu-den palautumista ja no-peuttaa paranemisproses-

sia. Kinesioteipin vaikutus verenkiertoon vähentää myös painetta, mikä vuo-rostaan poistaa kivun tun-netta. Kivun osalta kinesio-teipistä on paljon ristirii-taisia tutkimuksia, eikä ole selvää näyttöä siitä, pois-taako kinesioteippi aina ki-pua. Teoreettisesti kinesio-teipin pitäisi aina poistaa kipua, mutta koska ihmiset ovat erilaisia, voi hoitotu-loksetkin olla hyvin vaihte-levia saman vamman yhte-ydessä.

1. VERENKIERRON TEHOSTAMINEN Vamman jälkeinen tulehdus-tila ihmisen kudoksissa joh-taa yleensä ihmisen kehossa tapahtuvan nestekierron vä-hentymiseen. Rasitusvamma, trauma tai muu vamma syn-nyttää kudosvaurioita, josta johtuu kudoksien nestekier-ron karkaaminen muualle ym-päröiviin kudoksiin. Tämä ai-heuttaa suurentuneen pai-neen ympäröivissä kudoksis-sa. Tämä paine ja paikallinen turvotus vähentävät ihon ja lihasten välistä tilaa sekä es-tävät ihmiskehossa tapahtu-vaa luonnollista nestekiertoa.

Kinesioteipillä saadaan

nostettua ihoa ja ihon al-la olevia pinnallisia faskioi-ta. Ihon nostaminen kine-sioteipin avulla antaa vä-littömän positiivisen vas-teen esimerkiksi vamman ja turvotuksen aiheutta-miin oireisiin. Kinesioteipil-lä voidaan siis vaikuttaa ve-renkierron kautta kudos-ten koko ympäristöön. Ve-renkiertoon vaikuttamalla vaikutetaan muun muassa myös ravintoaineiden, hii-lidioksidin ja hapen kulje-tukseen sekä elimistön si-säisen tasapainon säilyttä-miseen.

3. LIHASTOI MINNAN PARAN TAMINEN

Yksi kinesioteipin periaa-te on aktivaatio tuennan si-jaan. Tämä on tärkeää, kun halutaan säilyttää toiminnal-lisuus kehon osassa, jonka lii-ke on mahdollisesti alentu-nut tai korostunut. Kinesio-teipin tavoitteena on, että li-haksen liikerata säilyy vapaa-na. Tutkimukset lihastoimin-nan kannalta osoittavat sen, että kinesioteippiä on tutkit-tu sen verran vähän, että suo-ria johtopäätöksiä teoriatie-dosta sekä tutkimuksista ei voi tehdä.

”OPTIMAALISESSA TILANTEESSA KINESIOTEIPPI OPETTAA KEHOLLE UUDEN TAVAN LIIKKUA, JOTA JATKAMME SITTEN ILMAN TEIPPIÄ.”

2524

puolen tunnin välein ja ruokaa kah-den tunnin välein. Olen saanut ko-keiluun laitevalmistajalta Dexcom G4 –verensokerisensorin, joka kul-kee oikean käden ranteessani iPodin kotelossa. Huomaan vilkaisevani jo-ka kierroksella sensorin näyttöä. Jo-kainen vilkaisu tuottaa helpotuksen. Verensokerin taso säilyy alun nou-sun jälkeen vakaana ollen 8-10 vä-lissä hyvin pitkään. Olisin ilman sen-soria mitannut kilpailun aikana var-masti yli sata kertaa verensokerin, enkä silti olisi tiennyt sen vaihteluis-ta. Pystyin laitteen avulla pitämään mahdollisimman hyvän tasapainon myös juoksusuorituksen aikana.

Kuuden tunnin välein vaihdam-me kiertosuuntaa. 400 metrin ra-ta tulee tutuksi. Ensimmäisen vaih-don kohdalla olen edennyt reilut 52 kilometriä. Samalla kierroksella täyt-tyy kolmannen kerran ruoka-aika. Saan vauhdissa käteeni muovirasian, johon huoltajani ovat sekoittaneet rahkan ja palautusjuoman joukkoon

mustikoita. Syöminen sujuu juostes-sa hyvin. Vilkaisen sensorin näyttöä. Jatkuva käyrä näyttää vakaalta, mut-ta nyt nuoli on kääntynyt alaspäin. Sokeri siis tippuu, lukema on 7. Pyy-dän juostessa huolloltani perintei-sen verensokerimittarini Accu-Che-kin Mobilen, joka myös toimii juoksu-hommissa erinomaisesti. Saan mit-tarin seuraavalla kierroksella ja mit-taan 6.4. Taas 400 metriä juoksua

ja minulle työnnetään käteen juo-mapullo, jossa on Maximin Heavy ur-heilujuomaa erittäin vähän laimen-nettuna. Juon juomaa ja kierrän kier-roksia. Tiputan kävelyksi. Dexcomin sensori näyttää vääjäämättä nuol-ta alaspäin lukemat tippuvat viiteen. Viisi on sovittu hälytysraja, jonka alapuolelle emme päästä sokeria ki-san aikana. Pysähdyn kunnolla en-simmäistä kertaa huoltoni luo. Mieti-tään mitä tehdään. Otan nestemäis-tä hunajaa. Huollosta Mikko toteaa, että ”mene sinä siitä jatkamaan ki-lometrien keräämistä, niin me täällä mietitään mitä seuraavaksi tehdään”. Tarvitsen nyt juuri tuota asennetta ja saankin itseni liikkeelle.

Kävelen viisi kierrosta. Janottaa ai-van mahdottomasti. Otan juomapul-lollisen Jaffaa kävelykierroksille, jol-la verensokeri kohenee hieman. Alan taas juosta. Huolto tarjoaa seuraa-vaa ruokaa, josta kieltäydyn. Juoksen 30 kierrosta laittamatta mitään suu-huni. Juoksen shortseissa ja t-pai-dassa, sillä sisällä on lämmin. Silti en hikoile yhtään. Tajuan, että nesteet eivät imeydy ja vatsa tuntuu täydel-tä. 83 kilometrin kohdalla käyn ok-sentamassa. Olo paranee ja huoles-tunut huoltoni saa huojentuneena ojentaa minulle kinkkuriisisalaattia. Huoltoporukat keksivät käydä osta-massa minulle mehujään. Se on pa-ras muisto koko juoksusta. Hymyilen järjestäjän kameramiehelle juostes-sani puoliksi sulanut mehujää suu-pielessä. Tätä emme olleet alkupe-räiseen varustelistaan osanneet lait-taa. Huomaan jo miettiväni seuraa-van juoksun varusteita ja mieliala ko-henee. Kello on 23 ja edessä on vielä 13 tuntia, takana vajaa 90 kilometriä.

Insuliinin tarkkasäätöä rasituksessaSata kilometriä täyttyy ajassa 12 tuntia 47 minuuttia. Viimeinen puo-lituntia menee kuin siivillä. Istun penkille ensimmäisen kerran koko ai-kana. Vaihdan t-paidan ja syön kink-kuriisisalaattia. Yhden aikaan yöl-lä jatkan radan kiertämistä. Jostain syystä en tympäänny kertaakaan ko-ko juoksun aikana kiertämään samaa kierrosta. Pistän Levemirin vauhdis-sa. Olemme sopineet lääkärini Juk-ka Laakson kanssa yksinkertaisen kaavan. Edellisenä iltana kevennet-ty määrä perusinsuliiniä, jottei se kanna liikaa kilpailupäivään. Kilpai-lun alussa pistän normaali maratonil-le pistettävän määrän, joka on minun tapauksessa 3 yksikköä ja 13 tun-nin kuluttua pistän 1,5 yksikköä. Pa-ria tuntia ennen kilpailun loppua pis-tän vielä saman määrän kuin kilpai-lun alussa. Ateriainsuliini Humalogia pistän juoksun aikana kaik-kiaan yhteensä neljä ker-taa noin 0,5 yksikön verran

Joku sujauttaa puisen palikan vauhdissa käteeni. Jatkan juoksemista ja tuijotan palikkaa. Siinä on jokin numero, joka ei sano minulle mitään. Mitähän tällä puisella esineellä tulisi tehdä? Tavoitan edellä menevän ja kysyn häneltä palikasta. Samalla aivoni ehtivät mukaan ja muistan mistä tässä on kyse. Palikka asetetaan 400 metrin juoksuradalle mittamerkiksi 24 tunnin kuluttua lähtölaukauksesta. Sen avulla määritellään kilpailijan kulkema tarkka matka vuorokauden mittaisessa Endurance 24h -juoksukilpailussa.

Teksti: Juha Nurmela •Kuvat: Shutterstock ja Esko Anttila, Endurance ry JUOKSUVUOROKAUDEN

Minun mittani oli 147.3954 kilometriä. Asetin palikan maahan, kättelin vieruska-verit ja odotin eufoorista tunnetta. Ei tullut mitään. Oli vain huojentunut olo. Eufoorinen tunne tuli vas-

ta seuraavina päivinä kun vasta todel-lisuudessa tajusin, että olin pystynyt juoksemaan vastoinkäymisistä huoli-

matta 24 tuntia lähes yhtämittaisesti.Joudun tätä kirjoittaessani tukeu-

tumaan huoltojoukkojeni muistiin-panoihin tapahtumien kulusta, sil-lä oma muistini sisältää erilaisia tun-nelmapaloja, jotka sekoittuvat ajalli-sesti. Juoksun aikana jalat jatkoivat, mutta mieli vaelteli omia reittejään. Lähdetään kuitenkin alusta liikkeelle. Siihen alkupisteeseen, jossa 22. hel-

mikuuta 2014 Tapiolan Esport Aree-nan lähtöviivalla 137 muun juoksijan kanssa seisoo keski-ikäinen 24 vuot-ta ykköstyypin diabetestä sairasta-nut entinen pullukka konttorirotta.

Sensori helpotti suoritustaAlkuun juoksu kulkee aivan suun-nitelmien mukaan. Otan urheilu-juomaa vartin välein, suolatabletin

M

”Alkuun juoksu kulkee aivan suun-nitelmien mukaan. Otan urheilu-juomaa vartin välein, suolatabletin puolen tunnin välein ja ruokaa kahden tunnin välein”, sanoo Juha Nurmela En-durance 24h -juoksukilpailussa.

”MENE SINÄ SIITÄ JATKAMAAN KILOMETRIEN KERÄÄMISTÄ, NIIN ME TÄÄLLÄ MIETITÄÄN MITÄ SEURAAVAKSI TEHDÄÄN.”

2726

Verensokerin käyttäytyminen ensimmäisen 12 tunnin aikana. Kuva on kaapattu Dexcom G4 –sensorin analytiikasta. Tavoitteeni oli pitää sokerit 8 ja 12 välillä, jossa onnistuin kohtuullisesti. Onnistumisen takana oli ehdottomasti Dexcomin näytöllinen sensori, joka kulki jatkuvasti oikeassa ranteessani koko vuorokauden juoksun ajan. Jatkuva tietoisuus verenso-keritasostani sekä pudotusten tai nousujen voimakkuus antoivat mahdollisuuden juoksun aikana tehtäviin korjauksiin, joita kuvaajastakin on nähtävillä.

kerrallaan. Insuliinin vaikutus kirjai-mellisesti pitkässä juoksussa on ai-van uskomattoman voimakasta. Pis-tän Humalogia myös heti kun kilpailu loppuu. Olen oppinut kehostani, et-tä sokerit tuppaavat nousemaan heti rasituksen päätyttyä.

Juostessakin voi nukahtaaKilpailun vaikein vaihe tulee etee-ni aamuyön jo kääntyessä aamuun, mutta pimeyden vielä vallitessa. Kel-lo 5.20 törmään takakaarteen ulko-reunalla pehmustettuun pylvääseen. Olen nukahtanut juostessa. Yritän vielä jatkaa kierroksia, mutta silmät painuvat kiinni väkisin. Päätään ot-

taa riskin, josta minua on varotel-tu, mennä nimittäin nukkumaan. Mo-ni aiemmin 24 tunnin juoksun koke-nut varoitteli, että jos menet nuk-kumaan, niin sieltä on mahdoton-ta enää jatkaa. Minulla ei ole muu-ta mahdollisuutta. Otan untuvatakin jalkojeni suojaksi ja käyn selälleni ko-valle betonille. Uni tulee heti. Herään huoltomiesteni herättelyyn 20 mi-nuutin kuluttua. Saan käteeni kahvi-kupin. Olo on aivan loistava. Olen to-della virkeä. Vitsailen huollon kans-sa ja hetken vielä istuttuani palaan radalle. Tiedän, että enää ei tarvit-se pidempiä aikoja huilia. Olen ol-lut radalta poissa yli puolituntia. Kai-ken kaikkiaan olen koko kilpailun ai-kana poissa radalta neljä kertaa, jois-ta nukkumiseni on pisin tauko. Ai-vojen pehmetessä kilpailun edetes-sä toistelen itselleni mantrana, että matka ei etene istumalla. Varsinkin silloin tuo hokema tuntuu tärkeältä kun joudun kävelemään. Kävelyä tu-lee eniten vatsaongelmien aikaan. Ensimmäisen ja viimeisen kierrokse-

ni kierrosajan erotus on 1,5 minuut-tia enemmän. Siihen väliin mahtuu myös monenlaista vauhtia.

Mikä tärkeintä - ylitin itseniSain vuorokauden mittaisesta juok-susta vasempaan jalkaani kolme rak-koa. Siinä olivat kaikki vammani. Kä-velin seuraavana päivänä aivan nor-maalisti ja juoksin kolmantena päivä-nä jo kevyitä palauttavia juoksulenk-kejä. Olin haaveillut 161 kilometrin eli 100 mailin virstanpylvään saavutta-misesta. Se jäi vielä tavoittelemisen arvoiseksi seuraavalle kerralle. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen saavu-tukseeni siksi, että jaksoin olla alus-ta loppuun radalla keräämässä kilo-metrejä. Myös se ajatus lämmittää, että olen ylittänyt itseni ja jälleen kerran pystynyt sellaiseen, johon en tiennyt aiemmin pystyväni. Vaikeim-mat hetket verensokerin tasapainon kanssa alkoivatkin sitten vasta kilpai-lun jälkeen. Siinä Dexcomin G4 sen-sori oli hälytyksineen erinomainen apulainen.

Suunnittelen ja myyn omia korumallistojani ja teen myös tilauksesta asiak-kailleni koruja. Tällä het-kellä työskentelen Helsin-gin Etelärannassa Union Designissa, joka on usei-

den kultaseppien ja korumuotoilijoi-den keskittymä. Kun on monta sa-man alan tekijää samassa, työsken-tely on mukavampaa ja apua, sekä toinen mielipide ongelmatilanteissa, löytyy aina.

Mallistossani on tällä hetkellä kaksi diabetes -tunnusta. Tulossa on myös ranneketju ja valko- ja keltakultai-nen, sekä palladiumista tehty sydä-men mallinen riipus.

Alkusysäyksen diabetes -tunnus-ten suunnitteluun sain, kun asiak-kaani poika oli sairastunut diabetek-seen ja hän ei halunnut käyttää ole-massa olevia tunnuksia.

Suunnittelin yhdessä hänen kans-saan tunnuksen, johon hän antoi ide-an. Oli palkitsevaa nähdä nuoren mie-hen tyytyväisyys oman suunnitelman pohjalta tehtyyn riipukseen.

Kun vielä hyvän ystäväni tyttä-rellä todetttiin diabetes, suunnitte-lin myös naisellisemman tunnuksen. Näin samalla läheltä, millainen mul-

listus diabetekseen sairastuneen perheessä tapahtuu sairastumisen myötä. Mutta myös sen, miten alku-järkytyksen jälkeen asiat alkavat su-jua rutiinilla.

Lapsi katsoo eteenpäin ja suhtau-tuu sairauden hoitoon ja sen tuomiin muutoksiin yllättävä luonnollisesti.

Olen saanut asiakkailtani paljon hyvää palautetta tunnuksista. Moni pitää siitä että se on korunomainen, ei pelkkä tunnus ja sitä voi hyvin pi-tää päivittäin näkyvillä. Kiitosta on tullut myös selkeydestä ja suuresta koosta.Tunnusten etupuolelle on kä-sinkaiverrettuna sokeripalakuvion li-säksi teksti: Diabetes. Käsinkaiver-rus on yksilöllinen, mutta myös kes-tävämpi kuin konekaiverrus, se ei ku-lu niin helposti pois jokapäiväisessä käytössä. Miesten laatan sokeripa-lakuvio ei kulu pois kovassakaan päi-vittäisessä käytössä, kuvio on kover-rettu tunnuksen pintaan.

Olen myös halunnut tuoda lisää vainnan vapautta tunnuksen käyt-töön, joten niihin voi itse valita halu-amansa ketjun ja sen pituuden. Teen myös välikokoja ja pitkiä ketjuja il-man lukko-osaa.

Tunnuksen voi myös ostaa ilman ketjua, mutta kannattaa varmistaa,

että oman ketjun lukko ja lukon vie-ressä oleva lenkki on tarpeeksi vahva.

Tunnuksen taakse voi tilata halu-amansa kaiverruksen käsin tehtynä, sotu, nimi ja diabetestyyppi, tai lap-silla vanhemman puhelinnumero.

Korujani on tällä hetkellä myynnis-sä Helsingissä Union Designissa, De-sign Forumissa, Diabetesyhdistyk-sessä, sekä Vartsalan Vanhassa Kou-lussa Kustavissa.

Diabetes - tunnuksia saa tällä hetkellä Union Designista, Pääkau-punkiseudun Diabetesyhdistykses-tä ja lähetän niitä myös postin kaut-ta muualle Suomeen.

Olen ollut kultaseppä vuodesta 1995 lähtien, jolloin myös perustin kultasepän toiminimen ja myöhemmin vuonna 2007 yritykseni Galleria Korun.

S

Kultaseppä Tiina Elovainio

TIEDUSTELUT

Kultaseppä Tiina ElovainioGalleria Korutiina.elovainio@galleriakoru.comwww.galleriakoru.com+358 40 5771925

UNION DESIGNEteläranta 14, sisäpiha Wanhaa Kauppahallia vastäpäätä00130 HelsinkiAvoinna ma-pe 10-18, la 11-15

KELLO 5.20 TÖRMÄÄN TAKA KAARTEEN ULKO REUNALLA PEHMUSTETTUUN PYLVÄÄSEEN. OLEN NUKAHTANUT JUOSTESSA.

2928

Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito suositus yh-distää diabeteksen nyky-ään yhdeksi tautikokonai-suudeksi. Totuus on kui-tenkin, että diabeteksen päätyyppeihinkin liittyy

erilaisia alaryhmiä, joiden hoito tulee toteuttaa eri tavoin. Paitsi että tau-ti voi olla erilainen, olemme myös ih-misinä erilaisia. Joku jaksaa tautinsa kanssa paremmin kuin toinen. Hoi-torepsahdukset vaikuttavat tasapai-noon paljonkin.

Tyypin 1 diabeetikoista osa on vuo-desta toiseen hyvässä tasapainossa. Osalla voi olla tunne, että ei tästä tu-le mitään. Vaikka teen mitä, niin tasa-paino heittelee. Heittelehtivä dia-betes on saanut nimekseen myös labiili diabetes. Hyvä tasapaino tai verenglukoo-sin heittelehti-minen voivat to-ki johtua fysiolo-gisista tekijöistä. Toisella voivat (muut kuin insuliiniin pe-rustuvat) verensokerin korjausjärjes-telmät toimia paremmin. Kroppa korjaa hoitovirheitä ja antaa anteeksi. Toisel-la jokainen virhe kostaantuu korkeal-la verensokerilla tai hypoglykemialla.

Olen havainnut, että joillakin dia-

Helposti tulee yksinkertaistettua, että diabeetikko on joko tyyppiä 1 tai 2. Totuus on kuitenkin, että sairaus käyttäytyy kovin monella tavalla eri henkilöillä.

L

Minkälainen diabetes

sinulla on?beteksen heittelehtiminen ei johdukaan kropan korjaus-kyvyn heikentymisestä vaan taustalla on oikeasti hoitovir-heitä ja väärinkäsityksiä. Dia-betessairautta voi olla taka-na 30 vuotta. Diabeteksen hoito-opit voivat olla autta-mattomasti vanhentuneita. Väärinkäsitykset eivät välttä-mättä tule esiin normaaleilla vastaanottokäynneillä. Niihin päästään kiinni vasta kun an-netaan riittävästi aikaa poh-tia läpi yksityiskohtia veren-sokerin seurannassa, insulii-nin annostelussa, liikunnas-sa ja syömisessä. Parhaiten tällainen onnistuisi muuta-man päivän kertauskurssilla, jossa diabeetikko ja ammatti-laiset tekevät asioita rinnak-kain. Mutta kyllä vastaanot-tokäynnin aikana voi päästä hyvän matkaa pohdinnassa eteenpäin, kunhan tapaami-seen ollaan hyvin valmistau-tuneita: mukana ovat ruoka- ja liikuntapäiväkirja sekä ve-rensokerin tehoseurannasta tiedot samoilta päiviltä. Ate-riaparimittauksia tulee olla riittävästi, jotta voidaan ana-lysoida yksilöllistä insuliini-tarvetta.

Tyypin 1 diabeetikolla hoi-don onnistumista arvioidaan sekä HbA1c tason perus-teella että hypoglykemioi-den esiintymisellä. Emme ha-lua alle neljän glukoositasoa, koska silloin aivojen ravin-nonsaanti vaarantuu. Tois-

tuvat hypoglykemiat aiheut-tavat älyllisen tasoa laskua. Hyvään HbA1c tasoon ei siis saa pyrkiä hypoglykemioiden kustannuksella.

Tyypin 2 diabetes käyt-täytyy monella tavalla. Hoi-to tulee suunnitella hyvinkin yksilöllisesti. Onneksi meil-lä on käytössämme lisään-tyvä määrä erilaisia veren-sokeria alentavia lääkkei-tä. Lääkevalinnat tehdään sen mukaan missä tilantees-sa ja minä vuorokauden aika-na glukoositason ongelmat esiintyvät. Hoito on erilaista, jos aamusokerit ovat korkeal-la tai normaalit. Ongelma voi myös olla aterioiden aiheut-tamat suuret glukoositason nousut. Taas hoito on erilai-nen kun silloin, jos ateria ei juuri verensokeria nosta. On myös tyypin 2 diabeetikoita, joilla sokerit ovat jatkuvas-sa nousussa kohti iltaa. Taas hoito muuttuu. On tyypin 2 diabeetikoita, joilla esiintyy hypoglykemioita. Taas hoito muuttuu.

Mikäli tyypin 2 diabeeti-kolla HbA1c (alle 7 % = 53 mmol/mol) on hyvä ja aa-musokerit ovat hyvällä tasol-la (alle 7 mmol/l), riittää et-

tä hän joskus tarkistaa ve-rensokerin pari tuntia suuren aterian jälkeen. Jos aamus-okeri on koholla, tarvitaan uutta hoidon pohdintaa siitä voidaanko hoitoa tehostaa ja miten. Jatkuvasti yli 7 pysyt-televä aamusokeri muodos-taa vaaran silmille, hermos-tolle ja munuaisille.

Mikäli tyypin 2 diabeeti-kolla HbA1c menee yli 7 % tasolle, voi se johtua aterian jälkeisistä nousuista. Tällöin tarvitaan ateriaparimittauk-sia ja ruokapäiväkirjaa, jotta oikeaa hoitoa voidaan suun-nitella. Jatkuvasti korkeat aterian jälkeiset verensokerit rasittavat sydäntä ja verisuo-nia. Ne ovat riski sydäninfark-teille, aivohalvauksille ja jal-kojen verenkiertohäiriöille.

Minkälainen diabetes si-nulla siis on? Mikäli hoitota-sapaino ei ole hyvä etkä it-se keksi ratkaisuja, pohdi nii-tä yhdessä ammattilaisten kanssa hoitopaikassasi. Dia-beteshoitajaltasi saat arvok-kaita vinkkejä miten elinta-pamuutoksilla voit parantaa hoitotasapainoa. Lääkemuu-toksista puhu lääkärisi kans-sa. Onko sairaus edennyt uu-teen vaiheeseen ja tarvitaan uusia hoitoratkaisuja?

DIABETESSAIRAUTTA VOI OLLA TAKANA 30 VUOTTA. DIABETEKSEN HOITO-OPIT VOIVAT OLLA AUTTAMATTOMASTI VANHENTUNEITA.

JOILLAKIN DIABETEKSEN HEITTELEHTIMINEN EI JOHDU KROPAN KORJAUSKYVYN HEIKENTYMISESTÄ VAAN HOITO --VIRHEISTÄ JA VÄÄRIN-KÄSITYKSISTÄ.

Teksti: Klas Winell, LT, diabetologi • Kuva: Shutterstock

3130

Diabeteksen aiheuttaman perifeerisen neuropati-an oireet alaraajoissa ovat varsin moninaiset ja nii-tä alkaa esiintyä diabetek-sen kestettyä yli kymme-nen vuotta. Perifeerinen

neuropatia ilmenee alaraajoissa tun-tohäiriöinä, joiden vuoksi diabeetik-ko ei tunne kenkien sopivuutta. Tä-män vuoksi diabeetikon tulisikin kiin-nittää erityistä huomiota kengän ko-koon eli pituuteen ja leveyteen, kos-ka liian pienet tai suuret kengät ai-heuttavat ylimääräistä hankausta jalkaterään. Ylimääräinen hankaus saa ihon puolustautumaan hankaus-ta vastaan ja alueelle alkaa kehittyä kovettumaa.

Perifeerinen neuropatia aiheut-

taa myös nivelten liikerajoituksia nil-kassa ja jalkaterässä. Diabeteksen aiheuttamia liikerajoituksia ilmenee yleensä ylemmässä nilkkanivelessä, alemmassa nilkkanivelessä ja ensim-mäisen varpaan tyvinivelessä. Näi-den nivelten liikkuvuus on perus-ta jalan normaalille toiminnalle. Tä-män lisäksi diabetes aiheuttaa ede-tessään alaraajoihin lihasepätasa-painoa, eli jalkaterän pienet lihakset surkastuvat ja jalkapöydän sekä jal-kapohjan puolen pitkät jänteet kiris-tyvät. Nivelten ja lihasten muuttu-nut toiminta aiheuttaa jalkoihin vir-heasentoja ja askellus muuttuu eri-laiseksi, mikä tuottaa jalkapohjaan kuormituspiikkejä. Kuormituspiikit il-menevät jalkapohjassa kovettumina ja känsinä, pääosin varpaiden päis-sä ja päkiässä, ja ne voivat edetes-sään aiheuttaa haavauman syntymi-sen. Haavojen ennaltaehkäiseminen on tärkeää, koska niiden uusiutumis-riski on suuri ja pahimmillaan ne voi-vat johtaa amputaatioon.

Jalkaterapeutti tutkii vastaanotol-laan kattavasti nivelten liikelaajuu-det, lihasten toiminnan, jalkaterän kuormituspiikit, kenkien sopivuuden ja askelluksen. Näin asiakkaalle voi-daan suunnitella yksilöllinen hoito-suunnitelma oireiden hoitamisek-si. Nivelten liikelaajuutta voidaan pa-rantaa jalkaterapeutin toteuttamal-la manuaalisella terapialla, jonka jäl-keen liikelaajuuksia tulisi pitää yllä

kotona suoritetuilla yksilöllisillä har-joitteilla. Lihasten toimintaa voidaan myös normalisoida säännöllisesti to-teutettujen harjoitteiden avulla, mi-kä parantaa tasapainoa sekä askel-lusta ja ennaltaehkäisee iho-ongel-mien syntymistä.

Vastaanotolla jalkaterapeutti poistaa mahdolliset ihomuutokset, ohjeistaa kengän valinnassa, neu-voo jalkojen omahoidossa ja tarkas-taa yksilöllisten tukipohjallisten tar-peen. Yksilöllisiä tukipohjallisia var-ten jalkaterapeutti tekee laajat klii-niset tutkimukset, joiden jälkeen ja-lat skannataan digitaalisesti FootCa-re 3D-fotolaser menetelmän avulla. Skannaus tallentuu tietokoneelle, mikä mahdollistaa asiakkaan myö-hempien skannausten vertailua ai-empiin ja helpottaa hoidon seuran-taa. Skannauksen perusteella asiak-kaalle voidaan tehdä yksilölliset tuki-pohjalliset millimetrin tarkasti. Poh-jallisten avulla saadaan muutettua jalan toimintaa normaalimmaksi, ta-sattua jalkapohjan painetta ja vä-hennettyä kuormituspiikkejä jalka-pohjassa.

Diabeteksen vaikutus alaraajoihin tunnetaan yleisesti melko hyvin. Tiedetään muun muassa, että diabeetikoille syntyy herkemmin kovettumia ja känsiä kuin diabetesta sairastamattomille. Kovettumat ja känsät jalkaterässä saattavat pitkään jatkuessaan aiheuttaa hankalan haavauman syntymisen. Oikeanlaisella omahoidolla ja jalkaterapian avulla ennaltaehkäistään vakavien alaraajaongelmien syntyminen.

D

Diabeetikoiden kovettumat ja känsät

Teksti: Joni Nieminen, jalkaterapeutti

NIVELTEN JA LIHASTEN MUUTTUNUT TOIMINTA AIHEUTTAA JALKOIHIN VIRHEASENTOJA.

Olen 23-vuotias jalkate-rapeutti Helsingistä. Olen harrastanut koko ikäni mo-

nipuolisesti erilaisia urheilulajeja, jois-sa olen nähnyt paljon erilaisia ala-raajavaivoja. Harrastusteni kautta kiinnostuin ja tutustuin jalkaterapi-aan alana, jota opiskelin Helsingissä Metropolia Ammattikorkeakoulussa.

Vastaanotollani perehdyn oirei-siin perusteellisesti haastattelun ja kliinisten tutkimusten avulla, joi-den jälkeen teen yksilöllisen hoito-suunnitelman Sinun tarpeidesi mu-kaan. Yksilöllinen hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan kans-sa, jotta saadaan parhaat mahdolli-set hoitotulokset.

Minun erikoisosaamista ovat kai-kenikäiset diabeetikot ja heidän kokonaisvaltainen hoitaminen ja FootCare 3D-fotolaser skannaus-menetelmällä tehtävät yksilölliset tukipohjalliset. Osaamistani ovat myös iho- ja kynsimuutosten hoi-to, alaraajojen manuaalinen tera-pia, omahoidon ohjaus ja kenkä-ohjaus sekä toiminnallinen harjoit-telu. Olen käynyt faskiakäsittely – koulutuksen ja tulevaisuudessa ai-on kouluttaa itseäni vielä lisää.

Vastaanotolleni voit tulla jon-kun tietyn oireen takia tai vain tar-kastuttamaan alaraajojesi kunnon. Ajanvaraukset numerosta 010 231 9400.

>

JalkaterapeuttiJoni Niemeinen

3332

TAPAHTUMAT

Pääkaupunkiseudun alueella tapahtuu

TAPAHTUMAT

Ryhmät kokoontuvat tammikuusta tou-kokuuhun ja syyskuusta joulukuulle.

Maanantaikerho KampissaMaanantaisin klo 12 – 14, paikka Kampin palvelukeskus, Salomon-katu 17, Helsinki, 1. kerros. Yhteys-henkilönä toimii Tuula Olander, pu-helin 040 962 3580.

Tiistaikerho yhdistyksessäKerho kokoontuu joka tiistai kello 13 – 15 yhdistyksen toimitilassa, Mal-minkatu 24 D 38. Välipalaeväs mu-kaan, kahvit keitetään. Yhteyshen-kilönä toimii Salli Konttila-Heiska, puhelin 040 521 7609.

Malmin kerhoKerho kokoontuu osoitteessa Syystie 15, Malmi, palvelutalo joka kuukauden toinen keskiviikko klo 12 – 15. Yritäm-me saada tapaamisiin luennoitsijoita ja muutenkin keskustelemme diabe-teksesta ja päivän tapahtumista. Ke-väällä ja syksyllä käymme yhden ker-ran esimerkiksi teatterissa tai syö-mässä. Yhteyshenkilönä Kaija Silta-la, puhelin 040 540 3343.

Tikkurilan kerhoKerho kokoontuu kuukauden en-simmäisenä torstaina klo 15.30 - 18.00 Vapaaehtoistalo Violassa, Orvokkirinne 4, Tikkurila. Yhteys-henkilönä Tuula Natunen, puhelin 040 046 9055, tuula.natunen(at)pp.inet.fi. Teatteria, retkiä, luentoja.

Länsi – Vantaan kerho MyyrmäkiKerho kokoontuu kuukauden en-simmäisen parillisen viikon torstai-

na kello 14.00 alkaen Monitoimiti-la Arkissa, Liesitori 1, Myyrmäki. Yh-teyshenkilönä Sirpa Ritvos, puhe-lin 040 708 3018, sirpa.ritvos(at)gmail.com. Keskustelemme muun muassa terveellisestä ruoasta ja lii-kunnasta.

Länsimäen kerhoKerho kokoontuu joka maanantai klo 13.00 - 14.30, Maalinauhantie 15 B. Yhteyshenkilö Riitta Ruohos-to, puhelin 044 305 5840. Vertais-tukikeskusteluja, esittelyitä, retkiä.

Hakunilan kerhoKerho kokoontuu joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina kello 18.00 Hakunilan kirkon kirjastossa, Haku-nilantie 48. Yhteyshenkilönä An-ja Heiniölä, puhelin 050 352 2583, anjaheini(at)saunalahti.fi. Paljon mielenkiintoista ohjelmaa tiedossa, askartelua, luentoja, retkiä. Suun-nittelemme myös yhteistyötä Sy-dänyhdistyksen kanssa. Kirkkonummen kerhoKeskustelukerho kokoontuu pää-sääntöisesti joka kuukauden 3. tor-stai kello 13.00. Paikka: Kirkkonum-men palvelukeskus Palvelutalolla (Rajakuja 3). Vapaamuotoista kes-kustelua osallistujille tärkeistä asi-oista. Tervetuloa diabeetikot ja hei-dän läheisensä.

Kirkkonummen toimijat : puheen-johtaja Jukka Heikkinen, sihteeri Sa-ri Ranta, Anita Niiranen

Espoon kerho, ”BETES-kahvilassa” BETES-kahvila on vapaa tilaisuus kaikille diabeetikoille, läheisille ja riskiryhmään kuuluville vaihtaa aja-

tuksia ja kokemuksia. Välillä meillä on alustajia eri aiheista. Kokoontu-minen joka toinen (parillinen) maa-nantai kello 17 – 19. Paikkana Es-poon Keskuksessa sijaitseva Ravin-tola Kannunkulman kabinetti Kan-nunsillankatu 2, 02770 Espoo. Yh-teyshenkilö Osmo Tuppurainen pu-helin 040 703 2224. Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Aktiivisten diabeetikkojen vertaistukiryhmäRyhmä on tarkoitettu aikuisille 1-tyyppiläisille ja nuorille 2-tyyppi-läisille. Kokoonnumme kerran kuu-kaudessa Kampin palvelukeskuk-sessa, Systeri -salissa. Ryhmää ve-tää Mikaela Sonntag mikaela.sonn-tag@mendi.fi .

EspooPerhekerho Mankkaan asukaspuis-tossa kello 18 - 19.30. Kevään ko-koontumiset ma 5.5. Tarjolla iltapa-laa 3 €/ perhe. Osoite on Vanhan-Mankkaankuja 2 A. Paikalle pääsee busseilla 15, 18, 35, 43, 109 ja 110. Lähellä Alepa, asukaspuisto jää sen taakse. Edustalla on parkkipaikko-ja, lähimmät Kokikyläntien puolelta käännyttäessä. Lämpimästi terve-tuloa mukaan jakamaan kokemuksia ja näkemyksiä diabeetikkolapsiper-heiden arjesta!

Täällä myös lapset tapaavat ja tutustuvat toisiin diabeetikoihin. Kerhon vetäjät: Inkeri, inkeri.martti-la@utu.fi, 040 5050 233 ja Yvette, yvette.sarkijarvi@gmail.com, 040 863 9218.

Kirkkonummi Länsi-Uudenmaan diabeetikkoper-heet kokoontuvat Kirkkonummel-la, seurakunnan kerhotiloissa Laa-jakalliossa (osoitteessa Tarutie 1 C) klo 18–20, katso kokoontumis-ajat www.psdiabetes.fi. Tiedustelut sähköpostitse diabetesperhe.lu@hotmail.fi, tai 040 – 930 6773 / Rii-na Kanerva.

VantaaPerhekerho on avoin kaikille lapsi-diabeetikoille, heidän perheilleen ja läheisilleen. Kerhosta saat vertais-tukea, ymmärrystä, kannustusta ja mahdollisesti uusia ystäviä. Kerhos-sa on tarjolla pientä välipalaa. Per-hekerho kokoontuu Vapaaehtoista-lo Violassa, Orvokkirinne 4 (Tikku-rilan neuvolan vieressä). Yhteyttä voi ottaa vantaaperhekerho@gmail.com tai Nina Lammela 050 589 6358 Lämpimästi tervetuloa!

Kevään viimeinen kokoontumi-nen 21.5 klo 18 – 20. Facebookiin on perustettu perhekerholle oma ryh-mä Vantaan D-perhekerho.Helsinki Nykyisten kerhon vetäjien omat lapset ovat kasvaneet jo niin isoiksi, että tarvitsemme uusia perheker-hon vetäjiä Helsinkiin. Oletko kiin-nostunut vetämään perhekerhoa? Opastamme alkuun. Ole yhteydes-sä yhdistykseemme toimisto@ps-diabetes.fi.

Diabeetikkolasten vanhempien vertaistukiryhmäDiabeetikkolasten vanhemmille tar-koitettu vertaistukiryhmä kokoon-tuu klo 17 - 19 yhdistyksen tiloissa os. Malminkatu 24 D 38. Kokoontu-misajat: 7.5. ja 11.6. Ilmoittautumi-

nen toimisto@psdiabetes.fi. Ryh-mää vetää tuija.korhonen@mcsap-parel.com

VesiliikuntaHelsinki, Mäkelänrinteen Uima-keskuksessa, tiistaisin klo 14.10 – 14.40. Ei vapaita paikkoja tällä het-kellä, tiedustelut Raija Härönoja 050-323 2035.

Myyrmäki, maanantaisin 15.00 – 15.30. Syyskausi alkaa 8.9.2014 Hinta jäseniltä 40,-, ei jäseniltä 50,- lisäksi uimahallin pääsymaksu. Yh-teyshenkilö/ilmoittautumiset Sirpa Ritvos, puhelin 040 708 3018, sir-pa.ritvos(at)gmail.com. Myös jatka-vien tulee ilmoittautua.

Tikkurilan vesivoimisteluryhmän kevätkausi jouduttiin perumaan, koska ilmoittautuneita oli niin vä-hän. Syksyllä ryhmä alkaa 9.9.2014, mikäli osallistujia saadaan riittäväs-

ti. Ilmoittaudu ajoissa yhteyshenki-lölle Britta Roosille, britta.roos(at)pp1.inet.fi, puhelin 040 019 1984.

Mäkelänrinne/Tapiolan uimahal-lit, vuoroviikoin kello 17.00, tapaa-minen vesijuoksuradalla. Parilliset viikot Tapiolassa ja parittomat vii-kot Mäkelänrinteellä. Juoksemme ensin 30 – 45 minuuttia, jonka jäl-keen siirrymme ”terapia-altaaseen” harrastamaan vesijumppaa 15-30 minuuttia niin, että kokonaistree-niajasta muodostuu vähintään tun-nin mittainen sessio. Vesiliikunnan jälkeen kokoonnum-me kahvioon vertaistuen ja leppoi-san keskustelun merkeissä rentou-tumaan ja viihtymään lämpimän kupposen parissa. Vesijuoksuryh-mätapaamiset ovat täysin vapaaeh-toisia, ei siis ole sitoutumispakkoa tai ilmoittautumispakkoa, vaan pe-riaatteeni on, että mukaan tullaan, kun se itselle tuntuu hyvältä. Ryhmä on täysin omakustanteine, eli maksaa pelkästään uimalipun hin-nan. Minä en myöskään ”maksa” yh-

Voit osallistua ryhmiin, kursseihin ja tapahtumiin kiinnostuksesi mukaan yli kuntarajojen.

VINKKISeuraa eri liikuntaryhmien

kokoontumista yhdistyksen www-sivuilta :www.psdiabetes.fiViikottain ympäri pääkau-

punkiseutua monenlaista aktiviteettia!

Kuva: Shutterstock

3534

Tapahtumiadistykselle ryhmänvetäjän ominai-suudessa mitään, vaan vedän tätä ryhmää ihan omaksi ilokseni. Tosin minullakin on sairaspäiviä tai joskus muita esteitä, jolloin en voi ”vetää” ryhmää. Yritän näistä esteistäni toki aina ilmoittamaan ennakkoon. Kaikki ovat tervetulleita mukaan diabetestyypistä tai iästä riippu-matta. Ainoa kriteeri on uimatai-to, eikä välttämättä edes se, mikä-li haluaa tulla vaan vaikka kahvitte-lemaan eikä altaaseen aio lainkaan. Edes diabetesdiagnoosia ei vaadita, vaan perheenjäsenet ja kiinnostus diabetesta kohtaan riittää. Lisätie-toja mikaela.sonntag@mendi.fi

Lentopalloa PS-lentis pelailee syyskuusta joulu-kuulle sunnuntaisin klo 17 - 18.30 Ki-sahallilla Töölössä lentopalloa ”peh-mo” -säännöin. Porukassa on 20–75 -vuotiaita naisia ja miehiä. Tärkeintä on liikkuminen, ei hampaat irvessä pe-laaminen. Yhteyshenkilö on Kari Kor-telainen 040 342 4340. AsahiPerjantaisin klo 10.00 Vapaaehtois-talo Viola, Orvokkirinne 4, Tikkuri-la (Vantaa) tammikuusta toukokuu-hun, jatkuu syksyllä syyskuussa. KuntosaliKuntosali Koivukylän Vanhusten-keskuksessa Karsikkokuja 13 per-jantaisin klo 8.00 - 10.00. Ilmoit-tautua voi Ritva Sarkkiselle puhelin 050 300 2018. Keilaamaan – ei ikä-rajaa!LeppävaaraBowl Circus Sello, Kauppakeskus Sellossa.

Joka viikko torstaisin 12.30 - 14.00. Omakustannehinta (hallin päivähinta). Ilmoitathan tulostasi mielellään vuorokautta ennen Jaak-ko Messala gsm 040 733 4386 tai Lilja Mitlöhner gsm 040 545 7078.

Perhesählyä EspoossaTervetuloa pelaamaan sählyä, yksin tai yhdessä koko perheen voimin!

Tiistaisin klo 18-19.00, 21.1-6.5.2014. Paikkana Espoon Kiven-lahti, Meritorinkoulu, Merivalkama 9, 02320 Espoo.

Voit tulla kerran kokeilemaan, käydä treeneissä silloin tällöin tai napata tästä hyvän säännöllisen harrastuksen. Sählyvuoroon osal-listuminen on jäsenille perheineen maksutonta.

Pelaamme yhdessä, aikuiset ja lapset sulassa sovussa. Mukaasi tar-vitset sisäpelikengät, vesipullon ja mailan, jos sellainen Sinulta löytyy. Yhdistyksellä on lainamailoja peli-paikalla. Lisätiedot: kristiina@hors-ma.fi Tervetuloa reippailemaan!

Facebook, Liikuntatoimikunta on Facebookissa, jossa ilmoittelemme liikuntatapahtumista. Avoimen ryh-män sivun nimi on ”Liikunta ja Diabe-tes – Teräspiikit”. Tervetuloa mukaan!

LIIKUNTATOIMIKUNTA TIEDOTTAA

MINIGOLF-tapahtuma Sibeliuspuis-tossa lauantaina 24.5. klo 14.00

Sopii kaikille ja mukaan voi tulla koko perheen voimalla. Osallistumisesta ei ole ilmoit-tautumispakkoa, mutta Mika-ela Sonntag mikaela.sonntag@mendi.fi vastaa tiedusteluihin ja ottaa vastaan ilmoittautumisia, mikäli haluaa varmistua mukaan ”mahtumisesta”. Tapahtuma on omakustanteinen, mutta alen-nuslippuja voi tiedustella Mika-elalta. Minigolfradasta enem-män tietoa täältä: http://www.sibeliuspuistonminigolf.fi/

VESIJUOKSU/-JUMPPA-tapaaminen torstaisin klo 17 – 18 Omatoiminen ja -kustanteinen allastapaaminen

vesiliikunnan ja vertaistuen mer-keissä. Vaihtoviikoin Espoon Tapi-olan uimahallissa (parillinen viikko) sekä Helsingin Mäkelänrinteen ui-mahallissa (pariton viikko). Kokoon-tuminen klo 17 vesijuoksuradan vie-ressä (Mäkelänrinteessä käytämme hyppytornialtaan vesijuoksurataa). Ensin juostaan n. 40 minuuttia, jon-ka jälkeen siirrymme matalampaan altaaseen vesijumppaamaan n. 20 min. Ryhmän koosta riippuen voi-daan aikoja eri altaissa muokata tar-peen ja mieltymyksen mukaan. Lii-kuntasession jälkeen siirrymme kahvilaan jakamaan vertaistukea ja nauttimaan virvokkeista. Ei ilmoit-tautumispakkoa. Tapaamisten ve-täjältä Mikaelalta voi tiedustella asi-asta tarkemmin: mikaela.sonntag@mendi.fi

ISSIKKARATSASTUSTA luonnossa mukavassa D-seurassa Kahdestaan tai pienryhmissä tapahtuva ratsas-tus islanninhevosilla Talli Fagerän-gissa Espoon Kauklahdessa. Rat-sastustunnit täysin omakustan-teisia ja omalla vastuulla tapahtu-via. Painoraja ~80kg. Lisätieduste-lut Mikaelalta osoitteessa mikaela.sonntag@mendi.fi Talli Fagerängin verkkosivuille pääset täältä:

Länsi Uudenmaan kartanoitaTeemme päiväretken elokuussa 30. päivä 2014 Uudenmaan kartanoihin. Lähtö tapahtuu Kiasman edestä klo 8.00 josta lähdemme kohti Fa-gervikia, siellä opas kertoo alueen historiasta ym. Lounas: Firskars-sin alueella ravintola Kupartpajassa. Lounaalla tarjotaan kaksi lämmin-ruokavaihtoehtoa ja lisäksi salaat-tipöytä. leipää, yrttituorejuustoa, kahvia tai teetä. Lounaan jälkeen tutustumme alu-eeseen, jonka jälkeen lähdemme

kohti Mustion linnaa. Kierros linnas-sa sisällä. Mustiosta matka jatkuu Saukkolan maalaispuotiin, jossa voi tehdä tuliaisostokset.

Matkan hinta 50 euroa/henkilö. Ilmoittautumiset 1.8.2014 mennes-sä (ei klo 15 - 20 välillä) Raija Hä-rönoja puhelin 050 323 2035.

Suunnitteilla retki Lappiin syyskuun lopulla tai lokakuun alussa. Mikä-li kiinnostuneita lähtijöitä löytyy 45 henkilöä, niin matka toteutetaan. Il-moita kiinnostuksesi toimisto@ps-diabetes.fi, matkan tiedot alla.

Teatteri15.5. klo 19.00 Karnake komedia, Helsingin Kaupunginteatteri pie-ni näyttämö. 26 €, paikat rivi 3 ja 4. Tiedustelut ja ilmoittautumi-nen Raija Härönoja puhelin 050 323 2035.

Kesäretki 2.8. 1600 –luvun maisemiin Fors-saan Hakkapeliitta päiville. Läh-tö Kiesman edestä klo 9, ruokailu ja teatteri ”komedia” Sirkku Peltosen Suomen hevonen Rauhaniemen ke-säteatterissa. Retken hinta 70 eu-roa ja sisältää aterian 1600 – luvun pöydässä. ilmoittaudu 15.7. men-nessä Raija Härönojalle.

Europarlamenttivaalit pidetään tou-kokuussa ja tulemme tarvitsemaan Pieni ele-keräykseen lipasvahteja.

Ennakkoäänestys on 14.5 - 20.5., ja varsinainen vaalipäivä on 25.5.2014. Keräyspaikkamme selviävät myöhem-min, mutta mikäli sinulla on mahdol-lisuus olla keräysvalvojana

Vantaalla vaikkapa pari tuntia, ota yhteys Marjo Seppälä, marjo.seppala(at)pp2.inet.fi, puh. 040 708 9542.

Espoossa Marita Lassilaan, mari-ta.lassila(at)kolumbus.fi

Kirkkonummella toimiston osoi-te: toimisto@psdiabetes.fi

Helsingissä Raija Härönojaan, raija.haronoja(at)gmail.com

7.5. keskiviikko klo 17 – 19 Uudet ra-vitsemussuositukset, diabetes ja lii-kunta, terveystieteen maisteri, ra-vitsemusterapeutti ja personal trai-ner Petteri Lindblad ps. ota mukaan oma kahvakuula ja mukavat vaat-teet päälle, niin Petteri neuvoo, mi-ten sitä kahvakuulaa voi käyttää te-hokkaasti oman kunnon kohentami-seen kotona.

14.5. keskiviikko klo 17 – 19 Dia-beteksen uudet tuulet ja kyselytun-ti, LT, diabetologi Markku Saraheimo

Syyskauden luennot ilmoitetaan Kide numero 3. Kide numero 3 il-mestyy syyskuun ensimmäisellä vii-kolla. Luennot alkava heti syyskuus-ta Petteri Lindbladin luennolla. En-nakkotieto luennoista löytyy www.psdiabetes.fi

TI 27.5 klo 12-17Liuskaton Accu Chek Mobile- verensokerimittarin esittely+ kakkutarjoilu, Pääkaupunkiseu-dun Diabetesyhdistys ry, Mal-minkatu 24 D 38, 00100 HEL-SINKI. Tervetuloa!

Perheiden sopeutumisvalmennus-leiri 2. – 6.6.2014 Vuosaaren Kallvi-kissa Sofia