ryoppy 3 2011

1Ryöppy

ryöppyOulun Merenkävijät ry:n jäsenlehti 3/2011

Kunniakommodorimme Olli Kauppi, s. 3 Merellinen Oulu -hanke, s. 16 H-veneiden SM-hopea Ouluun! s. 18 Elojuhlat, s. 20

2 ryöppy

3 Kunniakommodorimme Olli Kauppi

4 Ruorin takaa

6 Junioreiden kesä 2011

8 Gurmeeta kapyysistä

10 Katsastajien murheita

12 Ympäristöasiaa venesatamasta

14 Ompun kausi toimintaa täynnä

16 Merellinen Oulu -hanke

18 H-veneiden SM-hopea Ouluun!

20 Elojuhlat

24 Avoimia luottamustoimia – Oulun merenkävijät ry etsii:

25 Syyskokous

26 Sihteeri ryöpyttää

27 Pullopostia

28 Tulevia tapahtumia

Ω sisältö – ryöppy 3/2011, lokakuu 2011 Ω im memoriam – kunniakommodori olli kauppi

Kansikuva: Kisaveneet Röytässä elojuhlilla, kuva: Jorma Kinnunen.

Ryöppy 3/2011

postiosoite. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . pl 37, 90101 Oulupankkiyhteys . . . . . . . . . . . . . .nordea Oulu, 205018-125927 iban: fi07 2050 1800 1259 27, bic: ndeafihhkotisivu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .www.oulunmerenkavijat.fi

hallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . hallitus oulunmerenkavijat.firyöpyn toimitus . . . . . . . . . . . . ryoppy oulunmerenkavijat.fivenerekisteri . . . . . . . . . . . . . venerekisteri oulunmerenkavijat.fiosoitteenmuutokset . . . . . . .jasenrekisteri oulunmerenkavijat.fi

Oulun Merenkävijät ry

3ryöppy

Ω im memoriam – kunniakommodori olli kauppi

kunniakommodorimme

Olli Kauppi4.8.1934–3.7.2011

kunniakommodorimme Olli.Kauppi.siunattiin heinäkuussa perheen, läheisten ja Oulun Merenkävi-jäin kunniavartion saattamana haudan lepoon.

Olli toimi kommodorinamme vuosina 79–83. Ollin aika puheenjohtajanamme oli vilkkaan junio-ritoiminnan ja seuratoiminnan aikaa. Ensimmäinen purjehduskoulun kurssi vedettiin Ollin ensimmäi-senä kommodorivuonna 1979, jo silloinkin kurssi oli täynnä ja oppilaita oli yli neljäkymmentä. Kurssin pääkouluttajat olivat Olli Kauppi ja Aimo.Heinonen. Ollin aikana ja ansiosta saatiin Iin Röyttään rakennet-tua ensimmäinen seuramajamme vuonna 1981, joka sittemmin vuonna 1985 paloi perustuksiaan myöten. Ensimimäisen mökin rakentaminen Ollin johdolla oli hieno näyte seuran talkoohengestä. Elementit valmis-tettiin talven aikana Lasi-Lipposen tiloissa Saariston-kadulla ja jo seuraavana kesänä päästiin maistamaan ensimmäiset löylyt. Olli oli myös aktiivinen toimija telakkasäätiössä ja telakka-alueemme kehittämisessä useiden vuosien ajan.

Ollin aikana ja myöhemminkin 80-luvulla juniori- ja kilpailutoiminta oli erittäin aktiivista. Olli toimi huoltajana ja autonkuljettajana oululaisille E-jolla- ja optaripurjehtijoille heidän kiertäessään ranking-sar-jaa ympäri Suomen. Yksi näistä junioreista oli Pekka.

Kauppi. Ollin tyttäret.Heini,.Tuuli.ja Anna olivat myös mukana junioritoiminnassa ja Ollin purjehdus-retkillä.

Olli oli myös aktiivinen avomeripurjehtija: Anna ja Mermaid -nimiset veneet olivat tuttuja näkyjä Perämeren kilpailuissa. Matkapurjehdukset ulottuivat aina Tukholman saaristoon saakka. Ollin veneiden miehistössä purjehtivat jo edesmenneet.Erkki.Pouta ja Pertti.Suomela sekä myöskin Teuvo.Mankila.

Työstään Pohjolan Maidon toimitusjohtajana Olli jäi eläkkeelle 90-luvun alussa. Olli veneili paljon myös perheen mökillä Porin Ahlaisissa purjehtien ja myöhempinä vuosina myös moottoriveneellä. Eläke-päivät kuluivat Patelan rantamökillä ja Porissa, tal-veksi Olli puolisoineen lennähti Espanjan lämpöön. Olli oli kunnioitettu henkilö aktiivievuosien jälkeen seuramme historian ensimmäisenä kunniakommo-dorina, hänen ajatuksiaan kuunneltiin ja arvostettiin.

Ollilla on ollut suuri panos siinä että seuramme muuttui nykyaikaiseksi purjehdusseuraksi ja koko Suomessa tunnetuksi purjehdus- ja juniorikoulutta-jaksi. Lepää rauhassa Olli, työsi näkyy ja jatkuu edel-leen Oulun Merenkävijöiden arvoissa ja toiminnassa.

jorma kinnunen

4 Ryöppy

Ω kommodori – matti ruokonen

Syksy saa. Veneilykausi alkaa pikkuhiljaa olla pulkassa ja pieni muotoinen yhteenveto lienee paikallaan.

Ruorin takaa

S eurallamme on ollut tosi vilkas ja kii-reinen avovesikausi. Monenmoista toimin-taa on ollut ja monessa on oltu mukana. Seuran aktiivitoimijat ovat hienosti veny-neet kesän eri tapahtumia järjestäessään.

huvitoimikunta ja elojuhlatSeuran huvitoimikunta otti tosissaan kevään kokouk-sessa tehdyn päätöksen järjestää rouheat Elojuhlat Röyttään. Itse en valitettavasti päässyt paikalle, mutta olen usealta taholta kuullut, että toimikuntamme järjesti vuosisadan kekkerit Röytässä, juhlat, joista pu-hutaan vielä pitkään ja jotka muut seurat voivat ottaa malliksi seuraavien vuosien Elojuhlia järjestäessään.

stO ja junnukurssitSailing Team Oulun toiminta on ollut erittäin vireää koko kesän. STO:n listoilla olevat ohjaajat ja valmen-tajat ovat tehneet hienoa työtä vetäessään kursseja ja harjoitusiltoja junioreille. Tarkemmin STO:n kulu-neen kesän toiminnasta kertoo STO:n vastuuvalmen-taja Laura.Santala toisaalla tässä lehdessä.

rtO ja kisaähkySeuramme jäsenet ovat niittäneet mainetta ja kunniaa kuluneen kesän koitoksissa: Saukkosen.Eeva miehis-töineen ylsi hienosti hopealle H-veneiden SM-kisoissa ja Melgesien SM-kilpailuissakin edustajamme olivat aivan kärjen tuntumassa. Gotlant Runtissa Meta-Ba-ron ja Bohemia olivat hyvissä ”kyttäysasemissa” kisan alusta loppuun.

Kölivenekisoja Perämeren alueella taitaa tällä hetkellä vaivata pienoinen ähky eli runsauden kyl-lyys. Kisoja on, heinäkuuta lukuun ottamatta, lähes joka viikonloppu eikä kaikkiin kisoihin ole löytynyt osanottajia muutamaa venekuntaa enempää. Kisaili-joiden vähyys rassaa myös kilpailujen järjestäjiä. Ensi vuodeksi onkin sitten luvassa jotain ihan uutta; kilpai-lujaoksen tarkoitus on pistää kaikki ensi kesän kisat yhteen ”säkkiin”, josta nostetaan esille vain ne kisat, joihin järjestäjät arvelevat olevan kisapurjehtijoiden keskuudessa kiinnostusta.

5ryöppy

Ω kommodori – matti ruokonen

OOr – lähtölaukaus Oulun Meripäiville?Syyskuun alussa järjestimme yhdessä OTPS:n, Lau-rilan.veljesten ja Oulun kaupungin kanssa onnistu-neen Oulu Ocean Racen (entinen Edea Ocean Race). Kilpailuun osallistui 58 venekuntaa ja sankka iloinen joukkio osallistui myös maatapahtumaan torinran-nassa juhlien, syöden, tanssien ja tunnelmoiden.

Tarkoitus on kehittää yhteistyönä tätä syksyistä ta-pahtumaa edelleen. Minun ajatukseni on, että jatkos-sa viettäisimmekin Oulun Meripäiviä, joka kokoaisi keskitetysti yhteen muitakin merellisiä tahoja ja ta-pahtumia (mm. puuvenenäyttely, Meripelastusseuran ja Merivartioston esittäytymiset, uiva venenäyttely…), jolloin Oulun merellisyydestä pääsisivät osallisiksi muutkin kuin purjehduksen ystävät.

Purjehduskoulu ja sukupolven vaihdosKevään purjehduskursseilta valmistui ennätykselliset 27 uutta purjehduksen harrastajaa. Purjehduskoulu siis pitää pintansa vuodesta ja lamasta toiseen.Purjehduskoulun ohjaajissa ja opettajissa on tapahtu-nut tänä syksynä sukupolven vaihdos. Tätä kirjoitta-essani viikonlopun kestänyt purjehduksenohjaaja- ja opettajakoulutus on juuri päättynyt Johteenpookissa. Nyt OM:llä on seitsemän uunituoretta ohjaajaa ja yksi uusi opettaja valmiina ensi kevään kurssille opas-tamaan ja ohjaamaan uusia ja innokkaita oppilaita, joilla on unelma oppia purjehtimaan. Kaksi opettajaa aloitti lisäksi puolitoista vuotta kestävän avomeriopet-tajakoulutuksen.

"Siispä sinä arvoisa jäsen, joka mietit, että voisit ehkä ottaa hieman aktiivisemman roolin seuramme toiminnassa – sinua tarvitaan juuri nyt!"

kasvava seura ja uupuneet aktiivitSeuramme toiminta on ollut jo jonkin aikaa aikamoi-sessa nosteessa ja se tietysti on hyvä asia. Mutta tähän nousukiitoon liittyy valitettavasti hieman seuran-naisilmiöitäkin – Merenkävijöiden aktiiviporukka, joka on aika pieni huolimatta siitä, että uusia jäseniä liittyy seuraamme koko ajan, alkaa uupua kaiken tekemisen ja puurtamisen keskellä.

Siispä sinä arvoisa jäsen, joka mietit, että voisit ehkä ottaa hieman aktiivisemman roolin seuramme toiminnassa – sinua tarvitaan juuri nyt! Tarvitsem-me mm. kilpailujaokseen kipeästi lisää porukkaa, hallitukseenkin on tulossa paikkoja auki ja moni muu jaos kaipaa uusia toimijoita. Jos innostuit, ota rohkeasti yhteyttä, niin sovitaan jatkotoimista.

Tsemppiä veneiden syyshuoltoon ja talvitela-kointiin. Tavataan lipunlaskussa Johteenpookissa ja kauden päätösillallisella Vänmannissa.

6 Ryöppy

Junnutreenit, kuva Jorma Kinnunen.

Juniorien kesä 2011

7Ryöppy

O n jälleen yksi aktiivinen kausi purjehdittu kunnialla loppuun Sailing Team Oulun osalta. Kausi 2011 alkoi jo helmikuussa viikonlopun kestäneellä kuivaleirillä Virpiniemen urheiluopis-

tolla. Ohjelmassa oli luentoja, urheilua ja saunomista. Leirin luennoijana toimi Pauliina.Ajanko (Suomen purjehdus ja veneily). Hänen kanssaan juniorit pohti-vat mm. tulevan kauden tavoitteita, hyvän purjehtijan tunnuspiirteitä sekä kertailivat ja opettelivat sääntöjä. Urheilupuoli leirillä hoitui pulkkamäen sekä seinäkii-peilyn merkeissä.

Ensimmäisen kerran vesille päästiin toukokuun alussa, kun viikkoharjoitukset alkoivat. Ensimmäisen viikon harjoituksissa jollat työnnettiin vesille vielä rannan jään yli, mutta se ei menoa haitannut. Kaikilla oli kova halu treenaamaan! Toukokuun ajan järjes-timme harjoituksia neljä kertaa viikossa Hietasaaren veneilykeskuksessa.

Purjehtijoiden kesäloman alettua kesäkuun alussa siirsimme koko Sailing Team Oulun kaluston Kellon Kiviniemeen viime vuotiseen tapaan. Kiviniemessä viikkoharjoitukset jatkuivat tutulla kaavalla. Viikko-harjoitusten lisäksi STO järjesti menneenä kesänä kaksi neljän päivän purjehduksen alkeiskurssia, sekä yhden neljän päivän purjehdusleirin. Alkeiskursseilla lapset oppivat purjehduksen ja veneilyn perusteita minun, Olá.Länsmanin.(HaPS) sekä Noora.Santalan opastuksessa. Purjehdusleirilllä neljäntenä ohjaajana toimi Veikka.Niskakangas. Alkeiskurssiviikoilla säät suosivat junioreita, toisin kuin purjehdusleirillä. Lei-riviikolla satoi vettä, ja tuuli loisti joko poissaolollaan tai sitten se oli läsnä liiaksikin. Purjehdustunnit jäivät valitettavan vähäisiksi, mutta ne korvattiin sisäliikun-nalla Virpiniemen urheiluopistolla.

Kesä olikin erittäin aktiivinen Sailing Team Oulun osalta. Kolmen leirin lisäksi järjestimme harjoituksia kolme kertaa viikossa ja viikkokilpailut kerran viikos-sa. Viikkoharjoitusten mukana myös Naperot har-joittelivat kesällä kaksi kertaa viikossa Anri.Kivimäen johdolla, Maija.Matihaldin ja Nooran avustuksella. Kiersin myös STO:n junioreiden mukana kansallisen ranking-sarjan kilpailuja Etelä-Suomessa, ja muuta-ma juniorimme kävi edustamassa Suomea kansainvä-lisilläkin vesillä arvokilpailuissa.

Valmentajan silmin on ollut ilo katsoa junioreiden kehittymistä. Työn tulos näkyi niin tulosluetteloissa kuin päivittäisissä harjoituksissakin. Purjehtijoilla on ollut suuri motivaatio käydä harjoituksissa ja oppia uutta. Purjehtijat eivät enää vain tehneet mitä pyydetään, vaan he kyseenalaistivat miksi jotain asiaa tehdään. Kysymystulva laittoi välillä valmentajatkin koville ja käyttämään kaikki tiedonlähteet hyväksi.

Parannusta kesään 2010 verrattuna oli se, että nyt kaikki ryhmät harjoittelivat samana iltana. Purjeh-tijat näkivät rannassa toisiaan, muodostui kavereita yli ryhmäjakojen, pienemmillä oli konkreettinen ”esikuva” paikalla joka ilta, sekä junioreita pystyttiin siirtelemään kivuttomasti ryhmästä toiseen harjoitus-ten tason mukaan. Parannusta on myös Hietasaaren veneilykeskuksen uusi kevytveneluiska ja -laituri. Oli ilo palata elokuussa Kiviniemestä Hietasaareen harjoittelemaan, kun vastassa oli hyvät ja tarkoituksen mukaiset fasiliteetit. Kiitos niistä telakkasäätiölle!

Haluan myös kiittää kaikkia Sailing Team Oulun aktiivisia vanhempia, Olá Länsmania sekä kaikkia muita, jotka ovat mahdollistaneen jälleen mahtavan ja ikimuistoisen kauden!

Rakkaudesta lajiin ja seuraavaa kautta odotelle,

laura santala, sto:n vastuuvalmentaja

Eka kertaa yksin merellä! Kuva: Jorma Kinnunen.

Henrik Maijan ohjauksessa Napero -harjoituksissa Kiviniemen satamassa.

Juho lähdössä kokeilemaan ensimmäistä kertaa Zoomia Hietasaaren liuskalta.

Juniorien kesä 2011

8 Ryöppy

Ruuan laitto veneessä on oma taiteenlaji. Tilat ovat vähän ahtaat ja liesi/uuni yleensä aika tehoton. Kylmälokerossa kamat ovat jossain syvällä tai umpijäässä niin, että takilaa varten varattu rautasaha voi olla käytännöllinen lisätyökalu. Keittiö joko keinuu tai sitten nälkäi-nen miehistö hiiviskelee ympärillä sen näköisenä, että jokos olisi valmista. Tämä siis lähtökohdista.

Kokin keskittynyt ilme.

9Ryöppy

veneen kapyysissä voi kuitenkin saada luotua ihan maittavaa tai muuten jännittävää ruokaa aika pienellä-kin vaivalla. Tässä pari yritelmää käytännön elämästä. Toinen on maittava ja toinen yllätyksellinen.

Merellinen vorschmack 4–6 hengelle, riippuen nälän asteesta

1 purkillinen esivalmistettua vorschmackia1–2 suolakurkkua1 purkillinen smetanaa tai ranskankermaaPerunamuusipussi 6 annosta tai perunoitavoita ja suolaaPaistinpannu, kattila ja uunipannu

Tässä käytetään apuna valmista purkitettua vorschmackia koska sen oikeaoppinen valmistus veisi päivän tai pari aikaa. Ensimmäiseksi kuumalla paistinpannulla kuumennetaan ja pikkuisen lisärus-kistetaan purkki-vorschmack vähän kerrallaan. Tämä siitä syystä, että venehellan teho on aika pieni.

Samanaikaisesti tuotetaan n. kuuden annoksen perunamuusiannos, joka saa olla varsin paksua. Muusissa voi käyttää vähän voita lisäkkeenä. Voideltu uunipannu vuorataan perunamuusilla siten, että poh-jalla on ohut kerros ja muusi nousee reunoja pitkin leveämpänä vähän ylöspäin. Lämmin Vorschmack levitetään pannun keskelle muusin päälle tasaisesti niin, että reunoilla oleva muusi jää vapaaksi. Tämän jälkeen pannu pannaan veneen uuniin, joka saa olla maksimillaan. Hyvällä tuurilla veneuuni on tarpeeksi kuuma ruskistamaan muusireunoja n. 20–30 minuu-tin käsittelyllä.

Valmis ja kuuma vorschmack koristellaan silpu-tuilla suolakurkunpalasilla ja sopivan taiteellisesti levitetyllä smetanalla. Tarjoillaan miellään kirkkaan snapsin kera. Helppotöinen ja hyvää.

rautainen nuudelimuhennos neljälle1–2 nuudelipakettiaPari kananfilettä tai muuta silppuaPurkillinen herkkusieniäChilikastikettaPikkuisen öljyäkokoontaittuva peltinen purkinavaajaMerenkäyntiä tai viskiä hämmennyksen aikaansaamiseksi

Ensimmäisenä avataan säilykepurkki, silputaan kananpalat ja herkkusienet ja tiskataan veneen pesuallas. Purkinavaaja jätetään pesualtaan pohjalle. Herkkusienet ja kananpalat kypsytetään nopeasti joko paistinpannulla tai paistamalla kattilassa.

Tämän jälkeen kiehutetaan vettä, johon tiputetaan nuudelit. Parin minuutin jälkeen ylimääräinen keitin-vesi kaadetaan kattilasta pois pesualtaaseen. Riippuen merenkäynnistä tai viskin määrästä joko osa tai kaikki nuudelit pitää nostella takaisin pesualtaan pohjalta kattilaan. Tämän jälkeen kattilaan pannan tilkka öljyä ja nuudelikeitosta hieman kuullotetaan.

Lopuksi kananpalat ja herkkusienet lisätään nuu-delisoppaan ja sekaan pannan chilikastiketta tai jotain muuta vastaavaa. Tarjoillaan nälkäisille gasteille, joi-den tehtävänä on kohteliaasti kehua keitosta. Se gasti, jonka suusta sitten löytyy yllätyksenä purkinavaaja, on voittanut tiskivuoron.

jorma kivelä, s/y avestar

10 Ryöppy

O m:n kotisivuilla on kuvaus katsastustoiminnan merkityksestä, valmistautumisesta katsastukseen, katsastusvaatimuksista sekä katsastaja-luettelo. Kun vene on veneilykäytössä

ja omistaja haluaa sen olevan seuramme rekisterissä, vene on katsastettava – sijoituspaikastaan riippumat-ta. Kyseinen velvoite samoin kuin veneiden rekiste-röinti määräytyvät lainsäädännöstä käsin. Seuramme kuuluu jäsenenä lajiliittoon, joka on nimeltään Suo-men Purjehdus ja Veneily ry. Se ylläpitää veneiden katsastusjärjestelmää jäsenseuroissaan, ja edellyttää, että seura pitää katsastetuista veneistä rekisteriä ja päivittää samalla lajiliiton venerekisterin.

katsastusvelvollisuudesta on vapautettu kaksi ryhmää: 1. kevytveneet, joita ei koske virallinen (maistraatissa

tapahtuva) rekisteröintivelvollisuus, 2. pelkästään ratakilpailutoimintaan käytettävät ve-

neet, jotka kuljetetaan kilpailupaikalle maitse. Jos ja kun niillä matkustetaan, harjoitellaan jne, ovat ne ihan samassa asemassa katsastuksen suhteen kuin muutkin seurojen veneet.

Edellä mainittujen lisäksi OM:n omana poikkeuk-sena ovat kesäksi syystä tai toisesta telakoidut veneet, joista on seuralle tehty asianmukainen ilmoitus.

Katsastajien murheita

katsastusmenettelyPerus- eli runkokatsastus tehdään joka viides vuosi, sekä silloin, kun vene on vaihtanut omistajaa tai rekisteröintiseuraa, tai jos vene on vaurioitunut tai muutoin on aihetta. Katsastus on kaksivaiheinen: ulkopuolinen tarkastus veneen ollessa maissa ja toinen vaihe veneen ollessa vesillä purjehdusvalmii-na. Vuosikatsastus tehdään joka vuosi veneen ollessa purjehdusvalmiina. Tämä tapahtuu purjehduskauden alussa, kesäkuussa. OM ilmoittaa erikseen yhteisten katsastusiltojen ajankohdat ja tapahtumapaikat.

Peruskatsastuksesta laaditaan kaksiosainen katsastuspöytäkirja, jonka alimmainen osa jää ve-neen omistajalle ja päällimmäinen osa katsastajalle katsastuksen rekisteröintiä varten. Pöytäkirjan lisäksi veneen omistajalle jää venetodistus. Nämä asiakirjat helpottavat vastaisuudessa sekä veneen omistajaa että katsastajaa katsastusten seurannassa, ja ne esitetään tarvittaessa myös viranomaisille.

11Ryöppy

kuluneen veneilykauden aikana on kyselty neuvoja erityisesti seuraavissa tapauksissa:

vasta muualta hankittu veneKun OM:n jäsen on hankkinut uuden tai käytetyn veneen niin, että vene vaihtaa rekisteröintiseuraa, se tulee sekä perus- että vuosikatsastaa OM:n toimesta. Katsastajamme kirjaa katsastuksen venetietoihin, jotka veneen omistaja on ensin itse rekisteriimme täyttänyt. Sitä kautta lähtee tieto myös lajiliittoon. Näissä tapauksissa vene on usein jo vedessä, kun sen katsastusta pyydetään. Rungon ulkopuolisen osan pe-ruskatsastus siirtynee silloin syksyn telakointivaihee-seen, mutta on syytä silloin tehdä, jotta katsastuksen rekisteröinti tapahtuu samalle vuodelle kokonaisuu-dessaan ja asiakirjat kulkevat ajantasaisina.

Omistajanvaihdos, kun vene on OM:n rekisterissäEntisen omistajan on merkittävä venetietoihinsa veneen omistajanvaihdos. Uusi omistaja täyttää OM:n rekisteriin venetiedot ja ottaa yhteyden OM:n katsas-tajaan. Vaikka vene olisikin saman purjehduskauden aikana jo katsastettu, se tulee katsastaa uudelleen, jotta katsastus rekisteröityy uudelle omistajalle ja veneeseen saadaan tarvittavat asiakirjat.

jos katsastuksen suorittaa muu kuin OM:n katsastajaKatsastuksen voi suorittaa kuka tahansa, jolla on voimassa oleva liiton myöntämä katsastuslupa. Ja näinhän tapahtuu tavallisimmin silloin, kun vene on jossakin kauempana. Mutta muu kuin OM:n katsas-taja ei pysty rekisteröimään katsastusta venerekiste-riimme ja liittoon. Sen vuoksi veneen omistajan on huolehdittava siitä, että hän toimittaa OM:n katsasta-jalle kopion (suullinen ilmoitus ei riitä) katsastupöytä-kirjoista, joista ilmenee, kuka, missä, milloin ja mitkä katsastuksen vaiheet hän on suorittanut. Jos näin ei toimita, kyseinen vene pysyy OM:n venerekisterissä ja SPV:n rekisterissä katsastamattomana.

katsastusmaksu eri tilanteissaKatsastusmaksu on aina edellytys katsastuksen suorit-tamiselle – tapahtuipa se missä tahansa – jos kerran vene rekisteröidään OM:n venerekisteriin. Kyse ei ole siis katsastajan palkkiosta, vaan siitä, että vene seilaa OM:n lipun alla.

Katsastajat ovat seuran luottamushenkilöitä, joille ei makseta palkkioita. Siinä tapauksessa, että veneen kotisatama on muualla kuin Oulun alueella ja OM:n katsastaja pyydetään paikalle, on kohtuullista huomi-oida katsastajan matkakulut.

Jos vene on kesän maissa telakoituna, katsastus-maksua ei suoriteta. Mutta OM:n taloudenhoitajalle tai katsajille on ilmoitettava, että vene on telakoituna kesän. Näin vene ei poistu venerekisteristä, vaan siirtyy seuraavana kesänä jälleen katsastettavien joukkoon.

Perus- eli runkokatsastus unohtuu!Vaikka veneen katsastuspöytäkirjoista ilmenisikin, että edessä olisi peruskatsastus, tämä näköjään jää joskus huomaamatta. Sen vuoksi, jotta peruskatsastus ei unohtuisi, olemme Johteenpookissa telakoitujen joukosta vanhan tavan mukaan etsineet ja tarkastel-leet ulkopuolelta venerekisterimme mukaan seuraa-vaksi runkokatsastettavat veneet. Katsastus on vain alustava ja sitä jatketaan, kun vene on laskettu veteen. Tiedoksi käynnistämme olemme jättäneet kirjallisen tervehdyksen. Paras ja oikeampi tapa tietenkin olisi se, että veneen omistaja itse varaa runkokatsastus-ajan.

risto laitila, katsastuspäällikkö

Vastauksia tavallisimpiin kyselyihin

12 Ryöppy

H ietasaaren veneilykeskuksen satamaa sekä siellä tapahtuvaa toi-mintaa voidaan tarkastella useastakin ympäristönäkökulmasta. Vaikutelma, joka satama-alueesta sinne tulevalle

syntyy on yksi mittapuu sille miten ympäristöasi-oiden hoitamisen tässä puolessa on onnistuttu. Kuluneen kesän aikana toteutetuilla hankkeilla on vaikutettu merkittävästi sataman yleisilmeeseen. Satamakentän asfaltointi on parantanut vaikutelmaa oleellisesti ja vähentänyt satamakentän pölyämistä ja siitä aiheutunutta laiturissa olevien veneiden likaan-tumista. Samaan suuntaan on vaikuttanut venehallin lattian asfaltointi ainakin halliin sijoitettujen venei-den osalta. Kuluvana syksynä ja tulevana keväänä satama-alueen ilmettä on edelleen tarkoitus parantaa nurmikoita uusimalla ja istutuksia lisäämällä.

sataman jätehuoltoYksi keskeinen ympäristönhoitokysymys satamas-sa on jätehuolto. Veneilyssä ja satamatoiminnassa syntyy monenlaisia jätteitä. Viranomaiset luokitte-levat jätteet haitallisuuden ja käsittelyn vaativuuden suhteen eri luokkiin, joita ovat:

Ω hyötyjätteet Ω lajittelemattomat sekajätteet Ω kiinteät ongelmajätteet Ω nestemäiset ongelmajätteet Ω jätevedet

Hyötyjätteeseen luetaan muun muassa biojäte, lasi, metalli, pahvi, paperi ja eräät muovit.

telakkasäätiö

Ympäristöasiaa venesatamastaYmpäristöasiat korostuvat entistä enemmän niin veneilyssä kuin veneiden säilytyksessäkin.

sekajäteSekajätteeseen kuluvat kaikki sellaiset jätteet, jotka eivät kuulu hyötyjätteisiin mutta eivät ole ongelmajät-teitä.

OngelmajätteetKiinteisiin ongelmajätteisiin kuuluvat muun muassa öljyiset jätteet kuten käytetyt suodattimet, öljyiset pyyhkeet, tyhjennetyt mutta öljyiset astiat. Myös akut ja paristot kuuluvat tähän jäteryhmään samoin loisteputki- ja energiansäästölamput. Nestemäisiin ongelmajätteisiin kuuluvat öljyt, jäähdytysnesteet, maalit sekä pilssivedet.

sataman jätehuollon tarkastusElokuussa Oulun seudun ympäristötoimiliikelai-toksesta (johan on virastoa nimellä viskattu) otettiin yhteyttä Telakkasäätiöön ja pyydettiin päästä tarkasta-maan satamaa ja sen jätehuollon tilannetta. Yhtey-denoton jälkeen pidettiin satamassa neuvottelu osa-puolten kesken. Neuvottelussa selvitettiin ja kirjattiin, millaisia jätteitä satamassa syntyy ja miten näiden jätteiden varastointi satamassa ja toimitus käsiteltä-väksi tai kaatopaikalle on järjestetty. Tarkastuksessa todettiin, että satamassa on hyvät valmiudet ottaa vas-taan veneilyssä sekä satama- ja telakointitoiminnassa syntyviä erilaisia jätteitä ja että jätteiden poiskuljetus on hoidettu asianmukaisesti. Neuvottelussa viran-omainen arvioi myös sataman yleistä tilaa ja siisteyttä. Kokonaisarvio tarkastuksesta oli, että satama on hyvin hoidettu ja siisti.

13Ryöppy

jätehuoltosuunnitelmaEdellisessä kappaleessa mainitun tarkastuksen yhteydessä täytettiin esitietolomake sataman jätehuol-tosuunnitelmaa varten. Lomake on ollut sataman käyttäjien nähtävänä (ei tosin kovin näkyvästi) Telakka-säätiön ilmoitustaululla huoltorakennuksen terassilla. Seuraavassa kokouksessaan lokakuussa ympäristötoi-miliikelaitoksen johtokunta käsittelee ja todennäköi-sesti hyväksyy Hietasaaren veneilykeskuksen jäte-huoltosuunnitelman lokakuussa. Tätä suunnitelmaa satama on sitten jatkossa velvollinen noudattamaan.

sataman siisteyteen ja jätehuoltoon liittyviä huomioitaYmpäristöviranomaisen antama arvio Hietasaaren veneilykeskuksen satamasta oli positiivinen. Tästä kiitos sataman käyttäjille! Tosin tarkastajat eivät käyneet telakointikentän perukoilla. Jos olisivat, olisi arvio saattanut olla vähemmän positiivinen. Tosiasia-han on, ettei satamakentän kaikkien nurkkien siisteys aivan kiitettävään arvosanaan yllä. Nurkkiin ja katvei-siin tuppaa kerääntymään kaikenlaista roinaa, jonka korjaamisesta parempaan talteen ei oikein riittävässä määri huolehdita. Voisimme toimia itse kukin tämän asian suhteen vähän paremmin. Pitäisimme kärryt ja pukit sekä niihin liittyvät varusteet hyvässä järjes-tyksessä ja toimittaisimme tarpeettomat tavarat ja tarvikkeet jätteisiin tai kierrätykseen pois satama-alu-eelta. Näin saisimme myös nurkat ja katveet nykyistä parempaan järjestykseen.

Satamassa syntyy runsaasti sekajätettä. Tänäkin vuonna kuuden kuutiometrin vetoisia jätekontteja on jouduttu tyhjentämään jo lähes kymmenen kertaa. Hintaa kontin tyhjennykselle tulee parisataa euroa eli tällä menolla pari tuhatta euroa vuotta kohti. Kun sekajätekontti on niin täynnä ettei sinne enää uutta jätettä näyttäisi mahtuvan on siellä tavaraa kuitenkin vain 400–500 kiloa eli tontin sisältö on yli 90 prosenttisesti pelkkää ilmaa. Sekajätekonttien tyhjennysvälejä voitaisiin pidentää kun saataisiin jätteet konteissa tiiviimpään. Sataman käyttäjä voivat osaltaan vaikuttaa asiaan. Esimerkiksi käyttökelvotto-maksi tullut pressu ottaa kontissa huomattavasti suu-remman tilan kun se sullotaan sinne epämääräisenä myttynä verrattuna siihen, että se ensin viikattaisiin ja laitettaisiin vasta sitten konttiin.

reino aula, puheenjohtaja

ops:n ja om:n telakkasäätiö

14 ryöppy

15ryöppy

ompun kauteen 2011 lähdettiin määrätietoisin mielin. Edellisen kauden aikana oli otettu käyttöön konsepti, käytännössä viikko-ohjelma, jonka mukaan kouluvenejaos toimi, mutta se oli vielä hieman yski-nyt uutuuttaan. Kauden 2011 tavoitteena oli saada se toimimaan täysin kierroksin. Toisena, vähintään yhtä tärkeänä tavoitteena oli yhteisöllisyyden lisääminen Ompun ympärillä toimivien ihmisten keskuudessa.

Yhteisöllisyys nostettiin esiin päällimmäiseksi haasteeksi heti alkuvuodesta, kun kauden suunnittelu aloitettiin. Toiminnan vakiinnuttamisen katsottiin edellyttävän, että Ompun ympärillä ei toimisi vain sa-tunnainen joukko ihmisiä, vaan muodostuisi yhteisö, joka pitäisi itsensä koossa ja samalla motivoisi uusia tulokkaita mukaan. Jatkuvuus olisi huomattavasti varmemmalla pohjalla, kun tuosta yhteisöstä kasvaisi jatkuvasti uutta verta mukaan pyörittämään toimintaa sen sijaan, että tekijöitä pitäisi rekrytoida hajanaisesta toisilleen tuntemattomien purjehtijoiden joukosta.

Tarvittiin sosiaalista ohjelmaa ja tekijöitä sille. Haasteeseen vastasivat Sanna.Viinonen, Tiina.Huo-tari ja Marjatta.Armanto, joista tuli yhdessä “ranta-iltatiimi”. He keksivät rantailtakonseptin, eli omp-pulaisten tapaamiset, joiden yhteyteen oli järjestetty kevyttä Omppuun, purjehdukseen ja Omppu-purjeh-tijoihin liittyvää ohjelmaa. Rantailtoja järjestettiin kol-me: yksi toukokuussa ennen purjehduskauden alkua, toinen kesäkuussa ja kolmas elokuussa. Suunnitel-missa on myös kauden päättäjäiset syksyllä. Rantaillat olisivat voineet vetää enemmänkin osallistujia, mutta sellaisenaankin niillä oli iso merkitys yhteisöllisyyden lisäämisessä kouluvenejaoksessa.

Viikko-ohjelma toimi suunnitellusti. Torstai-iltojen noviisipurjehdukset, tulokkaiden tilaisuus päästä kokeilemaan purjehdusta, täyttyivät kaikki nopeasti. Kesän uutuutena oli käytäntö, jonka mukaan ne, jotka eivät olleet purjehtineet Ompulla aiemmin, olivat etusijalla, ja tuota etuoikeutta käytettiin ahkerasti. Keskiviikkoiltojen teemapurjehdukset, joita tehtiin viime kesänä vain yksi, pyörivät nyt läpi kesän päästä-en ne, joille purjehduksen perusteet olivat jo rutiinia, syventämään osaamistaan Kari.Lukkarilan rekrytoi-mien opettajien ohjauksessa. Tiistaikisat pyörivät paria poikkeusta lukuunottamatta läpi koko kesän, ja olivat toisaalta tilaisuus kilpailla sitä kaivanneille ja toisaalta noviisipurjehdusten jälkeinen ponnahdus-lauta teemapurjehduksille ja gastipaikkoihin muissa veneissä.

Kausi vaikuttaa sujuneen keväällä asetettuihin tavoitteisiin nähden onnistuneesti, vaikka palaute on-kin vielä keräämättä. Ensi vuodeksi on tietysti jälleen tiedossa parannettavaa, mutta tämän kauden haas-teista on voitettavana enää uuden toiminnanpyöritys-organisaation rakentaminen – joka sekin vaikuttaa jo voitetulta.

antti gärding

kouluvenejaoksen kesä 2011

Ompun Kausi tOimintaa täynnä

16 Ryöppy

merellinen Oulu -hanKeR anta-toppila on Toppilan alueen viimeinen maankäytön suunnittelun alue ja viimeinen keskustan ympäristön muutosvyöhykkeen kehitysalue. Alue sijaitsee Toppilansalmen, Meri-Toppilan ja voimalaitoksen välissä. Hanke yhdistää Meri-Toppilan Toppilansalmeen kohti merta. Syntyy uusi merellinen kaupunginosa, joka avaa ovet merelle. Ranta-Toppilassa on jatkossa merellinen asuinalue sekä merellisten palveluiden keskus. Alueen asemakaavoitus on käynnistynyt syksyllä 2010.

17Ryöppy

R anta-toppila on asuinalue, jolle suunnitellaan asunnot noin tuhannelle asukkaalle. Esikuvana on Pohjanlahden vanhojen rannikkokaupunkien tunnel-ma ja miljöö. Ranta-Toppilasta tulee

myös merellisten palveluiden keskus: veneilykeskus, vesiliikuntakeskus erityisesti nuorison käyttöön sekä merikeskus, joka sisältää mm. tilaa veneiden säilytyk-seen ja kunnostukseen, tilaa kesäteatterille ja tapah-tumille, myymälöitä ja kokoontumistilaa. Kaupunki kunnostaa laiturirakenteet pitkäkestoisella hankkeel-la. Ranta-Toppilan kohdalle luodaan mahdollisuus suurtenkin alusten kiinnittymiselle laituriin. Pohjan-lahden risteilyliikenne on kasvussa. Telakointimah-dollisuus kuuluu kokonaisuuteen. Ei sovi unohtaa myöskään Terva-Toppilan kehityspotentiaalia.

Meri yhdistää. Kansainvälisyys ulottuu myös Ran-ta-Toppilan kehittämiseen. Oulu on osana eurooppa-laista verkostoa ja mukana EU-hankkeessa B-Team – Brownfield Policy Improvement Task Force, jonka tavoitteena on entisten teollisuusalueiden kehittämi-nen uuteen käyttöön. Hankkeessa ovat mukana mm. Dublinin ja Belfastin merenrantakaupungit.

EU-hankkeen yhteydessä saatujen vaikutteiden innoittamana on Ranta-Toppilan suunnittelua varten päätetty perustaa merellinen neuvottelukunta, joka ohjaa alueen suunnitelmien valmistelua sekä siihen liittyviä merellisiä näkökohtia. Apulaiskaupungin-johtaja Timo.Kenakkala toimii neuvottelukunnan puheenjohtajana. Neuvottelukunnalla on nelisen-kymmentä jäsentä ja se on järjestänyt viime syksys-tä alkaen neljä seminaaria. Jäseniin kuuluu mm. kaupungin, Oulun yliopiston, alusten, pursiseurojen, telakkasäätiöiden ja merellisten yritysten edustajia. Neuvottelukunnan edustajia oli elokuun lopulla 2011 vierailulla Espoon pursiseuran tiloissa sekä Kotkan merikeskus Wellamossa ja Suomen Puuvenekeskuk-sessa, joka sijaitsee myös Kotkassa.

Merellisen neuvottelukunnan keskuudesta on valittu työryhmiä, jotka ovat työstäneet seuraavia aihe-piirejä: Merellisten tapahtumien kalenteri ja suunni-telma, merikeskuksen tilaohjelma sekä vesiliikunta-keskus ja venesatama.

Ranta-Toppila muodostaa kokonaisuuden yhdessä Meri-Toppilan kanssa. Siksikin on tärkeää, että asuk-kaat ja merellisyydestä kiinnostuneet toimijat lähtevät mukaan hankkeeseen. Yhteistyön lähtölaukaus on ammuttu tänä kesänä ja ensimmäinen merkki muu-toksesta oli salmenrantaan sijoitettu kontti. Kontti oli suunnitelmien esittelypaikka ja paikka aivoriihille, joissa koottiin ja kehiteltiin oululaisten ideoita, aloit-teita ja innovaatioita. Kontin tapahtumien tapahtumi-en järjestämisessä mukana oli yhteisö-, ympäristö- ja mediataidetta edistävä yhdistys Kulttuurivoimala – Culture Power Station ry.

Kontin avajaisia vietettiin Toppilansalmen ran-nassa torstaina 18.8. Apulaiskaupunginjohtaja Timo Kenakkala avasi tilaisuuden, jossa puhuivat myös Taina.Pitkänen-Koli teknisestä lautakunnasta ja Mervi.Tervo.kaupunginhallituksesta. Tilaisuudessa tehtiin yhteisötaidetta, koettiin aistien teatteria ja kuultiin Keke.Lammassaaren musiikkiesitys. Oulu-laiva vie-raili avajaisten aikaan Toppilansalmessa ja siihen oli mahdollisuus tutustua.

Kontti pidettiin avoinna yleisölle 18.8.–16.9. Tänä aikana kontissa ja sen lähiympäristössä oli mahdol-lista tutustua alueen suunnitelmiin ja historiaan sekä osallistua 9.9. järjestettävään Tulevaisuusverstaaseen, jonka järjesti Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto. Tulevaisuusverstas on osa KOLA-hanketta (korjaus-neuvonnan laadullisen kehittämisen tutkimushanke), jonka kohteina on Meri-Toppila ja Rajakylä. KOLA kuuluu osana Oulun kaupungin hankkeeseen MERI-TOPPILA – RAJAKYLÄ: LÄHIÖHANKE 2008–2011. Verstaassa ideoitiin alueen suunnitelmia roolipelin ja ryhmätyön kautta kahdeksan hengen voimin. Ideoita suunnitteluun oli mahdollista jättää kontilla sekä kaavahankkeen nettisivuilla www.ouka.f i/tekninen/rantatoppila.

Asemakaavahanketta varten on laadittu viime vuoden lopulla alustava alueen käyttösuunnitelma-luonnos. Tänä keväänä on tilattu tarkentava ympäris-töselvitys. Syksyn aikana tehdään liikenneverkkotar-kasteluja, joiden pohjalta tarkennetaan alueluonnosta. Tavoiteaikataulun mukaan asemakaavaluonnos valmistuu vuoden loppupuolella, jolloin se asetetaan mielipiteiden esittämistä varten nähtäville

Seuraavina toimenpiteinä viedään eteenpäin meri-keskuksen tilaohjelmaa ja toiminnallista suunnittelua sekä laaditaan laiturirakenteista ja pienvenesatamasta yleissuunnitelma. Merellinen neuvottelukunta jatkaa hyvin alkanutta yhteistyötä.

kaavoitusarkkitehti jere klami

oulun kaupunki, tekninen keskus

Neuvottelukunnan edustajia vierailulla Suomen Puuvene-keskuksella Kotkassa.

18

h-veneiden sm-hOpea Ouluun!

ryöppy

K yllä hopea tuntuu hyvältä. Suo-men Purjehdusliiton mitalit ovat niin painavat ja hienot, että kehtaa esitellä, kunnon mitalit. Joku on harmitellut kun hävisimme vain yhdellä pisteellä

voittajalle. Viisi ensimmäistä tulivat kaikki pisteen päähän toisistaan. Tässä tasaisessa porukassa ja jär-vellä hopea on voitto.

Hyvin nöyrin mielin lähdimme Näsijärvelle pur-jehtimaan. Siellä laiturissa Särkänniemen vieressä, viiden metrin päässä moottoritiestä harmittelimme järviolosuhdetta. Meri on kuitenkin eri asia kuin järvi. Pojat olivat harmissaan kilpailunumerosta. Olimme numero kaksi. Kyselin, eikö numero kelpaa sijoituk-seksi, pitäisikö olla ykkönen? Tarra oli kuulemma rutussa. Olimme tällä porukalla ensi kertaa tässä veneessä ja minä olin purjehtinut H:lla viisi vuotta sitten yhden ainoan kerran. Eeva, Pekka ja Jake ovat jo konkareita H:ssa.

Meillä oli kuitenkin jotain, mitä muilla ei ollut. Meillä oli roikkumaremmit neljälle. Minä ne ompe-lin. Liekö ollut merkittävin tekijä tälle retkelle osalta-ni. Kilpakumppanit ihmettelivät meidän nousukul-maamme ja kippari kehui veneen toimivan hyvin. Ja siellä sitä roikuttiin. Vatsalihakset huusivat hallelujaa eikä hellittää voinut. Takareidessä luki varmasti kolmen päivän jälkeen Harken. Ei vaan taipunut tarkistamaan.

Säät olivat varmasti SM-tasoa. Paremmuus tuli testattua kaikissa olosuhteissa. Alussa oli vain tuulenhenkäys ja lopussa näimme useita broutseja. Lämpö oli uskomatonta. Melkein koko kisan tarkeni T-paidalla.

Kilpailuun osallistui 26 venettä. Lautakunta teki radan kanssa parhaansa, eikä lähtölinjakaan ollut koskaan liian pitkä. Tiukkoja tilanteita oli koko ajan ja tuulta piti tarkkailla tosissaan. Kilpailussa purjehdit-tiin kahdeksan lähtöä, joista yhden voitimme. Oulun poika Pehkosen.Matti voitti viimeisen lähdön, ja SM-kullan saavuttanut Jyrki.Lindström taas ei voittanut yhtään lähtöä.

Mieleen jäi tämän porukan tapa keskustella veneessä. Voisi väittää, että keskustelu oli jatkuvaa ja suhteellisen asiallista. Kyllä välillä naurettiinkin vedet silmissä. Kaikki osallistuivat havaintojen tekoon ja niistä keskusteltiin. Pekka oli taktikko ja hoiti hommansa hienosti, ja Jake säesti hyvin. Viimeisenä päivänä kommunikointi Pekan ja Jaken välillä oli jo hyvin tiivistynyttä. “No niin” riitti ja kumpikin teki hommansa. Lopullisen synteesin kaikesta infor-maatiosta teki Eeva, joka jutteli rauhallisesti pinnaa vääntäessään.

Fiilikset viimeisenä päivänä maihin tulon jälkeen olivat jännittyneet. Sijoitus oli täysi arvoitus kaikkien rikkeiden selvitysten jälkeen. Tässä järviruletissa tuli meille loistava päätös. Seuraavat H-veneiden SM:t ovat Kokkolassa. Sinne täytyy Oulustakin saada mah-dollisimman moni lähtemään.

outi kivimäki

H-veneliiton uutinen 29.8.2011Tampereella käytiin viikonvaihteessa äärim-mäisen tasainen ja vaiherikas H-veneiden SM-regatta. Kisaa kaksi päivää hallinnut “Mr H-vene” juhani seppä miehistöineen lipsautti hiukan viimeisissä lähdöissä ja jäi niukasti mitalien ulkopuolelle neljänneksi. Koke-nut Team BMW Markku karjalainen, jukka karjalainen ja vesa luhtanen (lauantaina tuuraajana keituri) ottivat pronssia ja menetti mestaruuden toiseksi viimeisen lähdön mus-tanlipun varaslähtöön. Hienosti ja tasaisesti purjehtinut eeva saukkonen miehistöineen sai hopeaa pisteen BMW:n edellä ja pisteen voittajaa jäljessä. Viime vuotisen voittonsa uusi, äärikonservatiivisella purjehduksella, jossa poisheittokin oli sija kahdeksan, Team Eagle Marine jyrki lindström, Pekka hon-kavaara ja rasmus lindström. Voitto ratkesi vasta viimeisellä lyhyellä maaliluovilla, jossa Eagle Marine puristi ohi paluun H-veneisiin tehneen rike Bjurströmin miehistöineen.

vene Anna (945)kippari eeva saukkonenmiehistö Pekka Myllylä, jarkko limnell,

Outi kivimäki

H-veneiden SM-hopeaa toivat Ouluun: Eeva Saukkonen (kippari), Pekka Myllylä, Jarkko Limnell ja Outi Kivimäki.

FIN 954 laskee spinnua, Ari Tuusa, TaPS.

20 Ryöppy

21Ryöppy

Elojuhlat

22 Ryöppy

1. Auringonlasku, kuva: Tuomo Riekki. 2. Golffausta, kuva Leila Rannanjärvi. 3. Elojuhlat houkuttelivat paikalle vieraita myös pohjoisesta; Kemistä ja Torniosta! Kuva: Leila Rannanjärvi. 4. Aikuisille oli lauantaina kolmiottelu. Tässä tehdään solmuja, Jore tekee siansorkkia. 5. Karkkibingo (ja disko) keräsivät lapset lauantaina yhteen, kuva: Leila Rannanjärvi. 6. Petteri grillissä riemuliiterin edustalla, kuva: Jore Kinnunen. 7. Lohikeitto keitettiin Lastaajan puuhellalla. Kauhan varressa Ritu, Ritva Parhi, kuva: Jore Kinnunen. 8. Solmuja piti vähän harjoitella ennen kisaa. 9. Pienimmät osallistuivat isän sylistä, kuva: Leila Rannanjärvi. 10. Elojuhlilla nostettiin signaaliliput!

röytän saaren perinteiset Elojuhlat järjesttiin lauantaina 6.8.2011. Nautilus Cup -purjehduskilpailu siirrettiin perjantaille, jotta kilpailijat ehtivät osallistua saaren päiväohjelmaan lauantaina aiempia vuosia paremmin.Lauantai alkoi saaristolaisaamiaisella Ran-takahvilassa ja jatkui lasten ohjelmalla. Rantakahvila oli koko päivän ajan auki tarjoten pikkusuolaista ja makeaa sekä juotavaa.

Päivän aikana Metsähallitus esiteli mm. me-renalaista maailmaa, Perämeren luonnon monimuo-toisuutta, merellisiä hankkeita ja Röytän kulttuurihis-toriaa. Merivartiosto esitteli kalustoaan sekä aktiivista meripelastusta maamme parhaimmalla pintapelas-tuskalustolla helikopteria käyttäen.

Lohisoppalounas tarjoiltiin perinteiseen tapaan Lastaajassa. Iltapäivällä kisailtiin leikkimielinen Nau-tilus Cupin toinen osakilpailu maissa. Kisa oli avoin kaikille saaressa oleville Elojuhlien vieraille.

Ilta huipentui Riemuliiteriin, jossa soitti Suuret Rakastajat! Suuret Rakastajat on Lauantain toivotuista koottu powertrio jäseninään Jussi.Jaako, Sami.Lassila ja Mikko.Kärkkäinen. Tarjolla oli kitararockin parhaita biisejä ja hyvää tanssimeininkiä! OM:n järjestämät Elojuhlat tarjosivat koko perheelle ohjelmaa päivän ajaksi sekä loistavat tanssit aikuisemmille Elojuhlien viettäjille.

23Ryöppy

24 Ryöppy

taloudenhoitajaaOulun Merenkävijät ry on vakavarainen ja velaton urheiluseura. Taloudenhoitajan tehtävänä on hoitaa yhdistyksen taloutta vastuullisesti ja varmistaa toi-minnan jatkuvuus taloudellisten voimavarojen osalta. Taloudenhoitaja osallistuu yhdistyksen hallituksen kokouksiin ja vastaa seuran talouden suunnittelusta ja päivittäisestä ylläpidosta. Hän raportoi yhdistyksen hallitukselle.

Taloudenhoitajan tehtäviin kuuluu:

Ω vuosibudjetin laadinta hallituksen ja jaosten vetäjien kanssa

Ω maksuliikenteen hoito Ω myynti- ja ostoreskontran hoito Ω kirjanpito ja tilinpäätöksen laatiminen Ω taloudenhoidon ja varainhankinnan kehittäminen Tehtävän hoidossa auttaa soveltuva kaupallinen

koulutus ja mielenkiinto seuran kehittämistä koh-taan. Tehtäväkuva on muokattavissa hakijan osaamis-alueiden mukaan.

Lisätietoja vastuutehtävästä antaa nykyinen talo-udenhoitaja Petteri.Parhi, puh. 040 531 8123, petteri.parhi gmail.com.

kilpailunjärjestäjiä ja kilpailupäällikköMerenkävijöiden kilpailulautakunta ja -päällikkö ikääntyvät ja haluaisimme asiasta kiinnostuneita henkilöitä harjoittelemaan kilpailujen järjestämistä

avoimia luottamustoimia

Oulun meren-kävijät ry etsii:

sekä kouluttautumaan kilpailunjärjestäjiksi ja/tai kilpailupäälliköksi. Kerro halukkuudestasi niin pääset mukaan koulutukseen sekä vuoden 2012 purjehdus-kilpailujen järjestelyyn!

Lisätietoja OM:n nykyinen kilpailupäällikkö Juhani.Lämsä,.puh. 040 536 7982, jussi.lamsa luukku.com.

rekisterinhoitajaVenerekisterinhoitaja toimii pari vuotta sitten uusitun venerekisterimme pääkäyttäjänä. Järjestelmä on selainpohjainen ja jäsenetkin voivat omilla tunnuksil-laan päivittää omia yhteys- ja venetietojaan.

Venerekisterin hoitaja: Ω ylläpitää seuran rekisterissä olevien veneiden tietoja

Ω päivittää/siirtää tiedot liiton järjestelmään Ω hoitaa katsastusmerkinnät katsastuspäällikön kanssa niille veneille, jotka ovat muualla katsastettu

Ω valvoo, että jäsenen lisäämissä veneissä on tarvitta-vat tiedot ja pyytää tarkennusta tietohin ja kuittaa venetiedot järjestelmään tulleeksi

Ω päivittää katsastustiedot liiton järjestelmään Ω tekee tarvittavia raportteja venetiedoista kuten katsastuspäällikölle jne. Lisätietoja antaa rekisterijärjestelmämme toteut-

taja, nykyinen venerekisterin hoitaja Juha.Kinnunen,.puh. 040 771 6486, juha.kinnunen iki.f i.

Ω sihteeri ryöpyttää – leila rannanjärvi, sihteeri oulunmerenkavijat.fi

25Ryöppy

avoimia luottamustoimia

Oulun meren-kävijät ry etsii:

Syyskokousaika 10.11.2011, klo 18.00paikka Hietasaari, Kansankentäntie 11, Johteenpooki

Ω Kokouksen avaus Ω Kokouksen järjestäytyminen Ω Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ω Hyväksytään kokouksen työjärjestys Ω Päätetään liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus seuraavaksi kalenterivuodeksi Ω Vahvistetaan toimintasuunnitelma Ω Vahvistetaan tulo- ja menoarvio Ω Valitaan yhdistykselle kommodori, varakommodori ja kaksi hallituksen jäsentä erovuoroisten tilalle Ω Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat Ω Kunniakommodorin nimeäminen Ω Kunniajäsenen nimeäminen Ω Muut asiat Ω Kokouksen päättäminen

Tervetuloa!Kahvitarjoilu

OM:n hallituksen jäsenten yhteystiedot nimi ja titteli puhelin sähköpostiosoite

Matti.Ruokonen, kommodori 040 480 9955 kommodori oulunmerenkavijat.f i

Jukka.Santala, i varakommodori 040 844 3517 jukka.santala oulunmerenkavijat.f i

Jorma.Kinnunen, ii varakommodori 040 809 7999 jore oulunmerenkavijat.f i

Marika.Eklund 0400 795 021 marika.eklund oulunmerenkavijat.f i

Juhani.Lämsä, kilpailupäällikkö 040 536 7982 juhani.lamsa oulunmerenkavijat.f i

Petteri.Parhi, taloudenhoitaja 040 531 8123 petteri.parhi oulunmerenkavijat.f i

Leila.Rannanjärvi, sihteeri 050 355 0504 sihteeri oulunmerenkavijat.f i

Eeva.Saukkonen 050 487 3299 eeva.saukkonen oulunmerenkavijat.f i

Ari-Pekka.Taskila 040 563 0171 ap.taskila oulunmerenkavijat.f i


26 Ryöppy


pari vuotta sitten OM:n hallitus otti tavoitteek-seen olla Perämeren hauskin seura. Jätän tavoitteen saavuttamisen arvioinnin jäsenistölle. Tosiasia on kuitenkin se, että kasvaneen seuramme hallituk-seen ja monimuotoisin luottamustehtäviin tarvitaan kipeästi uusia voimavaroja. Tällä hetkellä avoimena on ainakin taloudenhoitajan, kilpailupäällikön ja venerekisterinhoitajan tehtävät. Uudelle aloittavalle henkilölle tarjotaan luonnollisesti tukea ja tehtävän mahdollisesti vaatimaa koulutusta. Kilpailupäällikön lisäksi tarvitaan myös kilpailunjärjestäjiä. Jos et siis itse halua osallistua purjehduskilpailuihin, niin voisit mahdollisesti osallistua kilpailujen järjestämiseen joko tuomari- tai poijuveneellä? Tai osallistua erilais-ten tapahtumien järjestelyihin? Kerro rohkeasti halli-tukselle, mitä voisit mahdollisesti yhteisen seuramme eteen tehdä. Lisää tällä hetkellä avoimista luottamus-tehtävistä sisäsivuilla.

Syyskokouksessa 10.11. täydennetään seuramme hallitusta erovuoroisten osalta. Erovuorossa ovat kommodori Matti.Ruokonen, II varakommodori Jorma.Kinnunen sekä jäsenet Marika.Eklund ja Eeva.Saukkonen. Tule mukaan vaikuttamaan ensi vuoden toimintaan!

ValokuvakilpailuTätä kirjoittaessani valokuvakilpailu on vielä avoinna. En tiedä, montako kuvaa kisaan tulee osallistumaan ja vielä vähemmän on aavistusta mahdollisista voitta-jakuvista tai kuvaajista. Valokuvakilpailun satoa esi-tellään lipunlaskuillallisella, jossa myös äänestetään ainakin jäsenten suosikkikuvat. Lopullisiin tuloksiin on siis palattava vuoden viimeisessä Ryöpyssä!

Seuraava RyöppySeuraava Ryöppy ilmestyy jouluksi 2011. Siihen tule-vat jutut ja kuvat tulee toimittaa Ryöpyn toimitukseen ryoppy oulunmerenkavijat.f i viimeistään marras-kuussa 2011.

Uusia jäseniäSeuramme uusiksi vuosijäseniksi on hallituksen kokouksissa hyväksytty Olli.Airaksinen,.Jean-Eric.Chaumentin,.Teemu.Göös,.Mikko.Rantala,.Juha.Ris-sanen,.Santtu.Salonen,.Hanna.Stark, perhejäseneksi Antti.Kettunen ja juniorijäseniksi Atte.Aula,.Siiri-Sofia.Eklund,.Jonatan.Kettunen,.Ola.Mäntyniemi,.Oona.Mäntyniemi,.Aurora.Okkonen,.Laura.Räsänen,.Paulus.Räsänen,.Kati.Taskila,.Olli.Taskila,.Emppu.Viide.ja.Joni.Rundström, OM toivottaa uudet jäsenet sydämellisesti tervetulleeksi seuraamme!

.Leila, 050 355 0504 (iltaisin), sihteeri oulun-merenkavijat.f i.

Uutta verta perämeren hauskimman seuran hallitukseen ja luottamustoimiin

Ω pullopostia – kuulumisia maalta ja mereltä

27Ryöppy

Maailman valloittajatmiehemme maalla, merel-lä ja avaruu-dessa – mikä yhdistää näitä poikkeuksellisia seikkailijoita? Vuorikiipeilijä Veikka.Gustafs-son valloitti en-

simmäisenä suomalaisena Mount Everestin vuonna 1993. Suhde luontoon loi valmiudet selviytymistari-noille taivasalla. Tavoitteellinen ja periksiantamaton elämänasenne siivittivät Veikan omiin korkeuksiin. Lajinsa ehdoton pioneeri saavutti huikean päämää-ränsä kesällä 2009. Hänestä tuli vasta yhdeksäs ihminen, joka on onnistunut kiipeämään kaikille nel-jälletoista yli 8 000 metriä korkealle vuorenhuipulle ilman lisähappea.

Olympiavoittaja Thomas.Johanson on kaikkien aikojen menestyneimpiä suomalaispurjehtijoita. Meri kiehtoi ja vei mennessään, ja kilpailuvietti antoi elä-mänsisällön. EM- ja MM-mestari on sijoittunut maa-ilman huipulle jokaisessa veneluokassa, jossa hän on kilpaillut. Volvo Ocean Race 2008–2009 -purjehdus-kilpailu maailman ympäri osoittautui kuitenkin sel-viytymistaisteluksi Miehistöstä ja kalustosta otettiin kaikki irti täysin epäinhimillisissä olosuhteissa.

Astronautti Timothy.Kopralla on suomalaiset sukujuuret. Tim vietti lapsuutensa Apollo-lentojen huumassa mikään ei ollut ihmeellisempää kuin avaruuskävely. Hän motivoitui pitkäjänteiseen opis-keluun teknisten ja matemaattisten aineiden parissa. Utopistinen unelma toteutui kesällä 2009 avaruus-sukkula Endeavourin miehistön jäsenenä kansain-väliselle avaruusasemalle matkannut "sisunautti" herätti myös suomalaisten huomion. Kolmikko tapasi toisensa ensimmäistä kertaa kesällä 2010 Bågaskä-rissä. Tapaamisen yhteydessä kuvattiin DVD, joka täydentää lukunautintoa aikakautemme suomalaisista maailmanvalloittajista.

tekijät: Olli Pirhonen (toim.)isbn: 978-951-0-37663-8 julkaistu: 2011sivuja: 264kieli: suomi

Perämies Jokelan kotiinpaluu

jonin uuden kirjan tapahtumat vievät lu-kijan sodan jälkeisen ajan materiaalisten puutteiden ja yh-teiskunnan väliai-kaisuutta henkivään ilmapiiriin. Perämies Jokela ja muut kirjan päähenkilöt ovat oikeasti eläneitä hen-kilöitä, jotka Skiftes-vik on historiallisella tarkkuudella sitonut kertomukseen. Skif-

tesvikin isähän oli merikapteeni ja Jonin elämänai-kaiset ”merelliset” kokemukset näkyvät kuvausten herkkyydessä ja havaintojen aitoudessa.

Tarina alkaa v. 1948 Kööpenhaminasta ja sen pääosassa on tanskalainen apumoottorikaljaasi Sonja, sen norjalainen kapteeni Hestholm, perämies Jokela ja muu apumiehistö. Laiva on piilolastattu salakulje-tustavaralla ja sen määränpää on Suomi. Laiva päätyy Haukiputaalle ja sinne se jääkin. En paljasta tarinaa sen enempää. Jokainen lukija, joka on tullut Turun suunnasta veneellä Pohjanlahden perälle, tulee löytä-mään kirjasta tuttuja paikkoja.

Mielestäni Skiftesvik on uusimmassa teoksessaan omimmillaan. Hänen alkukauden kirjojen karu, lyhyt kielensä on kypsynyt uusiin mittoihin. Siitä on tullut rehevää, tapahtumaympäristöä kuvaavaa ja ihmisten erilaisten mielipiteiden ja tunteiden kirjoa avartava elämys.

Kirja on lukukokemus, joka sopii hyvin kaikille merenkävijöille mutta etenkin vanhemman polven miehille esimerkiksi isänpäivälahjaksi ja naisille vaikka-pa joululahjaksi. Ja muille hyvästä kirjallisuudesta kiin-nostuneille se avaa merenkulun kaikessa raadollisuu-dessaan ja ihmisen elämän arvoituksellisuudes-saan.

tekijä: joni skiftesvikisbn: 978-951-0-38257-8kustantaja: WsOy 2011julkaisuvuosi: 2011

tuomo riekki

Ω pullopostia – kuulumisia maalta ja mereltä

Tulevia tapahtumia

OULUN MERENKÄVIJÄT RYPL 37, 90101 OULU

.Y83

Syyskokous 10.11torstaina 10.11 koolle kutsutussa sääntömääräises-sä syyskokouksessa käsitellään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2012 sekä täydennetään halli-tusta erovuoroisten osalta. Taidetaanpa nimetä uusi kunniakommodori ja yksi uusi kunniajäsen! Katso esityslista sivulta 23.

Ensiapukurssi I ja II marraskuussajärjestämme seuran toimihenkilöille ensiapu-kurssit marraskuisina viikonloppuina: 19.–20.11.2011 EA1 ja 26.–27.11.2011 EA2. OM maksaa toimihenki-löiden, kuten valmentajien, purjehduksen opettajien ja ohjaajien sekä Ompun kipparien ensiapukurssit. Mahdollisesti vapaaksi jäävät paikat täytetään uusilla kilpailulautakunnan jäsenillä. Lisätietoja ja ilmoittau-tumiset jukka.santala oulunmerenkavijat.f i.

Pikkujoulu 10.12.seuran pikkujoulut järjestetään Johteenpookis-sa lauantaina 10.122011. Siellä tulee olemaan niin ohjelmaa, ruokaa kuin tanssia. Menu ja illalliskortin hinta selviää myöhemmin, joten seuraa kotisivujam-me! Tiedustelut ja ilmoittautumiset marika.eklund oulunmerenkavijat.f i.

ryoppy 3 2011

Documents