1Ryöppy

ryöppyOulun Merenkävijät ry:n jäsenlehti 4/2011

Moottoriveneellä Saimaalla, s. 6 Valokuvakilpailu, s. 10 Äksät & Melkut loppukesän kisoissa, s. 14 S/Y Carolyn Hollannista Suomeen, s. 17

2 ryöppy

3 Syyskokouskuulumisia

4 Ruorin takaa – Joulun (t)aikaa

6 Moottoriveneellä Saimaalla

9 Kumikanavalla Saimaalle Oulusta

10 Valokuvakilpailu

13 Sailing Team Oulu

14 Äksät & Melkut loppukesän kisoissa

17 S/Y Carolyn Hollannista Suomeen

20 Purjehduskoulun opettajat kurssilla

22 Palkintojen jako

24 Elvytä elotonta

26 Sihteeri ryöpyttää

27 Pullopostia

28 Tulevia tapahumia

Ω sisältö – ryöppy 4/2011, joulukuu 2011

Kansikuva: Kauko-ohjattavia Micro Magic -veneitä allaspurjehduskisassa, kuva: Jukka Santala.

Ryöppy 4/2011

postiosoite. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .pl 37,90101 oulupankkiyhteys . . . . . . . . . . . . . . nordea oulu, 205018-125927 iban: fi07 2050 1800 1259 27, bic: ndeafihhkotisivu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .www.oulunmerenkavijat.fi

hallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . hallitus oulunmerenkavijat.firyöpyn toimitus . . . . . . . . . . . . ryoppy oulunmerenkavijat.fivenerekisteri . . . . . . . . . . . . . venerekisteri oulunmerenkavijat.fiosoitteenmuutokset . . . . . . jasenrekisteri oulunmerenkavijat.fi

Oulun Merenkävijät ry

3ryöppy

oulun merenkävijät ry:n syyskokous pidettiin torstaina 10.11.2011 klo 18 Johteenpookissa, Kansan-kentäntie 11. Läsnä oli vain 11 jäsentä!

Liittymis- ja jäsenmaksut päätettiin pitää entisel-lään, eli vuosijäsenen jäsenmaksu on 40 euroa ja liittymismaksu 70 euroa. Perhejäsenenjäsenmaksu on 20 euroa ja juniorin 10 euroa. Ainaisjäsenen (vapaaehtoinen) lehtimaksu 15 euroa tuo kotiin liiton Navigare-lehden.

kommodori esitteli toimintasuunnitelman Matti.Pehkonen totesi, että seuran tukikohta Iin Röytässä on epäsiistissä kunnossa: nurmikko kasvaa, polulla on vesilätäköitä, kaadettujen puiden oksia ei ole kerätty maastosta, kompassiruusun valot ovat palaneet ja liiterirakennus on vinossa. Reino.Aula.kertoi, että nykyisen liiterin perustukset eivät kestä. Mahdollinen uusi liiteri tarvitsee pohjatutkimuksen ja perustamissuunnitelman. Hallitus sitoutuu majan ylläpitoon, mutta tarvitsee siihen jäsenistön työpanos-ta pitkin kesää.

Myös entisen kaltaisia Röytän juniorileirejä kaipail-tiin. STO:n toiminnassa aktiivisesti toimiva Pekka.Saukkonen kertoi, että ensi kesänäkin toteutetaan neljä päiväinen juniorileiri Virpiniemessä.

Jorma.Kinnunen totesi, että jäseniä kaivataan talkoisiin ja tapahtumiin, osallistumaan kilpailuihin, tuomaan junioreita harjoituksiin sekä merelle.

Johteenpookin edelleenvuokrausta helpottaisi houkuttelevuusremontti. Keskusteltiin lyhyestä vuokrakaudesta ja mahdollisen remontin maksajasta. Tänä vuonna telakkasäätiö on remontoinut saunan ja pihakivetyksen. Pidemmällä vuokra-ajalla OM voisi panostaa esim. keittiöön ja salin seiniin.

Kuultiin, että muutamien jäsenten perheisiin tulee useampi lehti. Hallitus selvittää, miten useampien lehtien postitus samaan osoitteeseen voitaisiin estää. Jäsenistöä harmittaa myös kotisivujen vanhentunut sisältö. Hallitus laajentaa kotisivujen päivittäjien määrää kouluttamalla toimijoita tuottamaan ja julkai-semaan tuoretta sisältöä. Näillä evästyksillä toiminta-suunnitelma hyväksyttiin.

Syyskokouskuulumisiataloudenhoitaja Petteri Parhi esitteli tulo- ja menoarvion Keskusteltiin Ryöppy 4:n moottorin uusimisesta tai kunnostuksesta. Todettiin, että vene on niin raskas ja vähällä käytöllä, että merkittävää polttoainekustan-nusten vähenemistä ei saavuteta uudella moottorilla. Tulo- ja menoarvio vahvistettiin.

hallituksen täydentäminen ja muut henkilövalinnatKommodoriksi valittiin Matti.Ruokonen, varakommo-doriksi Leila.Rannanjärvi ja hänen tilalleen halli-tuksen jäseneksi Jarkko.Juntunen. Eeva.Saukkonen jatkaa hallituksen jäsenenä ja uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Heikki.Koivurova. Tilintarkastajiksi valittiin Kari.Lukkarila ja.Jussi.Ponkala ja varamie-hiksi Matti.Tolonen ja Jorma.Kinnunen. Reino.Aula.(kuvassa oikealla) nimettiin kunniakommodoriksi. Kari.Lukkarila (kuvassa vasemmalla) nimettiin kun-niajäseneksi.

Tuore kunniajäsen Kari Lukkarila sekä seuramme toinen/kol-mas kunniakommodori Reino Aula. Kuva: Jorma Kinnunen.

4 Ryöppy

Ω kommodori – matti ruokonen

V ielä pitää käydä ainakin City-Spor-tin purjehdusillassa ja OM:n pikku-jouluissa, ennen kuin voi laskeutua jouluun. Vaikka sanotaan, että kesä on purjehtijan parasta aikaa, ei talvessa-

kaan niin hirveästi valittamista ole, kunhan se vaan tulisi. Mielessä on käynyt, että meidänkin purjehdus-seurana pitäisi ottaa ilmastonmuutos paremmin huo-mioon seuran toiminnassa eli jatkaa veneilytoimintaa myöhempään syksyyn, esimerkiksi purjehtimalla Räntä-Race lokakuun viimeisenä viikonloppuna.

Ensi kesän reissusuunnitelmia voi jo viritellä, sillä parin kuukauden kuluttua källistellään venemessuil-la hiplailemassa uusia hienoja veneitä, ja siitä pari kuukautta niin hiplataankin jo omaa venettä – niin se aika rientää.

seura toimii talvellakinSeuratoiminta ei ole horroksessa talvellakaan, sillä kaikenlaista toimintaa ja erilaista sählinkiä on tasai-sesti koko ajan.

Seuran syyskokous pidettiin perinteisellä kaavalla: paikalla oli vain kourallinen seuran aktiiveja. Syys-kokouksessahan esiteltiin mm. seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Tähän osioon kaipaisin hieman laajempaa, kantaaottavaa keskus-telua seuran rivijäseniltä. Toisaalta voimmehan me hallituksessa tyytyväisinä myhäillä, että laatimamme toimintasuunnitelma tyydyttää suurinta osaa jäsenis-töstä, koska siihen ei esitetty juurikaan lisäyksiä.

ruorin takaa

Joulun (t)aikaa

Tänä vuonna jaosten vetäjiä pyydettiin kirjaamaan oman jaoksensa ensi vuoden suunnitelmat kustan-nuksineen ja toimittamaan ne hallitukselle, joka kirjasi aikeet toimintasuunnitelmaan. Suurin osa jaosten vetäjistä vastasikin, joten näiltä osin toiminta-suunnitelman laatimisesta huolehti paljon suurempi joukko kuin pelkkä hallitus.

Seurallemme valittiin syyskokouksessa uusi kunniakommodori ja uusi kunniajäsen. Hallitus esitti kunniakommoriksi Reino.Aulaa ja kunniajäseneksi Kari.Lukkarilaa. Molemmat valittiin kunniavirkoihin-sa yksimielisesti runsain kättentaputuksin. Lämpimät onnentoivotukset vielä kerran molemmille kunniak-kaille, pitkäaikaisille seuramme puuhahenkilöille.

Hallituksen kokoonpano muuttui hieman: Kin-nusen.Jore päätti jättää hallitustyöskentelyn ja hänen tilalleen toiseksi varakommodoriksi kokous valitsi Leila.Rannanjärven. Myös Marika.Eklund luopui hal-lituspaikastaan. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Jarkko.Juntunen ja Heikki.Koivurova.

Uusi hallitus kokoontuu ensimmäisen kerran tam-mikuussa. Tällöin sillä on tiedossa yllin kyllin työtä tämän yhäti kasvavan seuramme peräsimessä.

veneilijän ensiapuvalmiudetOulun Merenkävijät järjesti marraskuussa kahtena viikonloppuna EA1- ja EA2-kurssit. Johteenpookissa pidetyille kursseille osallistui 12 oppilasta, lähinnä STO:n valmentajia ja purjehduskoulun opettajia. Tästä kurssista, veneessä tarvittavista ensiapuvalmi-

Veneet ovat olleet paketeissa pressujen alla jo tovin aikaa, ja on aika miettiä, millaisia paketteja joulupukilta toivoisi tänä jouluna. Toivoisiko pelkän purjeen vai uskaltaisiko toivoa peräti uutta venettä?

5ryöppy

Ω kommodori – matti ruokonen

uksista ja -varusteista kerrotaan tarkemmin toisaalla tässä lehdessä, ja mahdollisesti myös jossakin talven teemailloista.

Kurssilla nousi esille Meriturvan järjestämä venei-lijän pelastautumiskurssi, josta varmasti olisi hyötyä kaikille veneilijöille. Kurssille otetaan 16 henkilöä, kurssi kestää yhden päivän ja kurssipaikkana on Lohja. Lisää kurssin sisällöstä löytyy linkistä: www.meriturva.f i/f i/pela/kurssit.html. Löytyisikö joukos-tamme 16-henkinen porukka, joka lähtisi opiskele-maan pelastautumistaitoja Lohjalle? Kotisivuille tulee lähiaikoina ilmoittautumiskaavake, josta ilmenee vapaana olevat kurssipäivät päivät ensi keväänä. Kurs-sia ei järjestetä viikonloppuisin. Kurssin hinta on 149 euroa/hlö sisältäen ruokailun. Yksi vaihtoehto olisi niputtaa venemessut ja pelastautumiskurssi eli käydä samalla keikalla molemmissa. Ellemme saa väkeä oman kurssin järjestämiseksi, avoimille kursseille voi tietysti jokainen ilmoittautua.

Tulevan talven teemailtojen aiheiksi kaivataan vinkkejä. Laittakaa ehdotuksia hallitukselle, niin järjestämme teemaillan ja asiantuntevan luennoitsi-jan paikalle. Nyt suunnitteilla on teemaillat ainakin veneen sähköistämisestä ja kilpapurjehduksesta.

Oikein hyvää joulunalusaikaa teille kaikille. Tava-taanhan Pookissa fiilistelypikkujouluissa!

Tulevan talven teemailtojen aiheiksi kaivataan vinkkejä.

Laittakaa ehdotuksia hallitukselle, niin järjestämme teemaillan

ja asiantuntevan luennoitsijan paikalle.

6 Ryöppy

Perheemme vieraili ensimmäisen kerran Saimaalla kesällä 1996. Silloin meitä oululaisia oli neljä venekuntaa ja veneiden siirto hoidettiin kahdella rekalla. Siitä vierailusta jäi mieleen paljon positiivista, joskin lokikirjaa lueskellessa huomasin kommentin ”veneet kuormattu kotimatkaa varten ja tänään ei sada”, sillä reissulla satoikin lähes joka päivä.

MOOTTORIVENEELLÄ

SAIMAALLA

7Ryöppy

S yksyllä 2011 suunnittelimme Haatajan.Pekan kanssa Kattilankallan syysretken yhte-ydessä tulevaa ja päätimme seuraavan kesän kohteeksi Saimaan. Veneiden siirto Kuopi-oon oli oma episodinsa, josta juttu toisaalla.

Meidän retkemme alkoi juhannusaattona Kuopion Pursiseuran rannasta, josta oululainen veneilijäystä-vämme Pekka.Miettinen oli järjestänyt meille venepai-kan viikoksi. Muutenkin jopa savolaisten suhtautumi-nen vierasveneilijöihin oli erittäin ystävällistä.

Juhannusaaton vietimme Kuopion Pursiseu-ran ”Röytässä” eli Jänissalossa yhdessä poikamme perheen (Jusku,.Heidi,.Lenni 4 kk ja Sabriina-koiran) kanssa. Jänissalon tukikohta tarjoaa hienot puitteet ja suojaisan laituripaikan. Kokko poltettiin perinteiseen tapaan, taisi olla seuran vanha ulkohuussi, komeasti kyllä roihusi.

Juhannuspäivänä keula kohti etelää, suuntana Valamon luostari. Varistaipaleen ja Taipaleen kanavat ovat ainoat ”ei-itsepalvelukanavat” Saimaalla. Olipa se taas jännittävää pitkästä aikaa olla suluissa. Ylöspäin meno kestää parisen tuntia ja sulkuja on kuusi kap-paletta. Illaksi Valamon luostarin rantaan. Seuraavan aamupäivän tutustelimme luostariin ja sen antimiin. Perusmatkamuistojen lisäksi tuli mukaan luostarin viiniä, joka osoittautuikin ihan kelvolliseksi.

Valamosta matkasimme Taipaleen ja Varistaipaleen kanavat alaspäin, se olikin joutuisaa kyytiä. Nuori perhe kotiutui ja jatkoimme Pirjon kanssa kaksistaan alaspäin.

Seuraava etappimme oli Virran Viemä, vierassata-ma kapeassa ”shuntissa” Ruokovedellä. Päivän aikana olimme ajaneet läpi Karvion ja Kerman kanavista. Kermajärvi on komea järvi ja yllättävää kyllä, aika harvakseen rakennettu mökkejä. Virran Viemän pal-

MOOTTORIVENEELLÄ

SAIMAALLASaimaasaimaan vesistö on Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin järvi, joka ulot-tuu lännessä Varkauteen ja idässä Joensuu-hun saakka. Sen pinta-ala on 1 700 km2 ja rantaviivan pituus on 13 700 km. Hieno ka-navointi on tehnyt koko Vuoksen vesistöstä yhtenäisen veneilyalueen, joka vie Kuopion kautta aina Iisalmeen saakka sekä Pielisen reitti, joka Pielisjokea pitkin vie Lieksaan, Juukaan ja Nurmekseen asti. Merkittyjä reit-tejä n. 3 000 km ja yli 70 veneilysatamaa.

velut ovat todella vieraanvaraiset, on mahtava sauna, aamupala ja kaikkea muuta. Kuulimme kylläkin, että he ovat lopettamassa toimintaansa.

Tässä vaiheessa alkoi keli muuttua todella heltei-seksi. Seuraava päivä ajeltiin rauhallisesti maisemia ihastellen Oraviin. Sitten edellisen reissumme Oraviin on tullut uusi vierassatama palveluineen, toki vanhalla ”lörtsypuolellakin” vierailimme.

Oravista matkamme jatkui kohti Rantasalmen Järvisydäntä. Se on, upea paikka, mm. saunamaailma erilaisine saunoineen, kiveen louhitut ravintolat ja kaikkea muuta. Me testasimme savusaunan.

Seuraava etappimme olikin Savonlinna. Sää vain lämpeni entisestään. Haukivedellä oli täysin ”pläkä” keli. On muuten hienoa katsella Olavinlinnaa vesistön puolelta. Casinon vierasvenesatama ei ollut käytössä, joten laituripaikka löytyi Törninpyörän rannasta. Ker-ran Savonlinnassa ollaan, niin oopperassa on käytävä; liput saatiin Don Giovanni -oopperaan (ja sielläkin hikoiltiin). Vietimme Savonlinnassa koko viikonlopun, on muuten varsinainen kesäkaupunki.

Jotta kulttuuriantia tulisi riittävästi, päätimme siirtyä Punkaharjulle katsastamaan Retretin näyttelyt. Retretinkin satamapalvelut olivat parantuneet edelli-sen vierailun jälkeen. Reitti Punkaharjulle on ajoittain kapeaa väylää, ja kohtaamiset höyrylaivojen kanssa olivat tarkkaa puuhaa.

Piispanhuvila Savonlinnan ja Sulkavan välimaissa oli seuraava kohteemme. Paikkaan on joskus ollut laivaväylä, mutta nykyään se on merkitsemätön reitti. Muutaman mailin ajo luotainta ja plotteria käyttäen toi perille pieneen Piispanhuvilan laituriin. Paikalli-sessa saunassa asustelee rantakäärme kiukaan alla (ei saa kuulemma häiritä). Emme onnistuneet otusta näkemään, eipä kyllä harmittanutkaan.

8 Ryöppy

Pikkuhiljaa siirryimme kohti Sulkavaa, tarkoituk-sena osallistua Sulkavan soutuun. Laituripaikka löytyi Sulkavan keskustasta. Olimme onnekkaita saadessam-me paikan, koska soutujen aikaan veneitä on paljon liikkeellä. 70 km soudettiin ja hikoiltiin helteessä. Kokemuksena kuitenkin hieno.

Sulkavalta ajelimme reippaaseen tahtiin Varkauden reittiä kohti Kuopiota. Purjeveneet käyttävät tätä reittiä siltojen korkeuden vuoksi.

Kuopiossa vene nosturilla trailerille ja kohti Oulua.Matkaamme vietimme aikaa vajaat kolmisen

viikkoa ja maileja kertyi n. 350. Päivämatkat olivat suhteellisen lyhyitä (20–30 nm). Helteisinä päivinä oleskelimme laiturissa, lueskelimme ja uimme todella paljon. Marssivauhtina ajelimme pääasiassa 6–7 sol-mua. Todella leppoisaa lomanviettoa.

Reissusta jäi erittäin positiivinen muisto. Saimaata

jäi vielä paljon näkemättä. Keppejä ovat ripotelleet runsaasti väylille. Veneliikenne oli paikoin yllättävän-kin rauhallista. Laituripaikka löytyy vierassatamista, kun ei jätä saapumista myöhäiseen.

Veneilykulttuuri poikkeaa hieman meillä totutusta: ajellaan lepuuttajat ulkona, satamaan saavuttaessa ei juuri minkäänlaista valmistautumista, köydet esille kun ollaan laiturissa. Oli toki poikkeuksiakin. Itse kun on käynyt Hedmanin ja Orellin oppikoulun, niin ihmetteli moista menettelyä.

Viime kesäinen sää oli mahtava, jopa liiankin kuuma. Komeat maisemat ja upea sää kruunasivat matkamme. Suosittelen Saimaan ja järvialueen vierai-lua kaikille merellä kulkeville, jotka haluavat vaihtelua perinteiseen kesäveneilyyn.

juha ja pirjo ranta, m/s donna

9Ryöppy

jo vuosia rannan junnun kanssa puhuttu Saimaan reissu sai tuulta siipiensä alle ostaessani nykyisen veneeni Aldebaran, jonka mukana tuli myös 3 500 kg traileri. Katsastin trailerin Suomen rekiste-riin, joka kävikin helposti asiantuntevan katsastus-miehen avulla. Rekisteröinti voi osoittautua myös haastavaksi, jos akselit ja vetopää ovat vähemmän yleisiä malleja. Ne täytyy olla samaa ”kaliiperia” ja mielellään saman valmistajan tuotteita.

Aikataulu lyötiin lukkoon ja aloitettiin valmistelut. Tarvittiin 3 500 kg koukulla varustettu auto ja riittä-västi tehoja. Oulun vuokra-autovalikoimissa ei juuri valinnanvaraa ollut, joten otimme MB-maasturin vuokralle menomatkan viikonlopuksi, mikä olikin lähes ainoa vaihtoehto. Tulomatkalle saatiin tutun-kauppaan toinen maasturi, jossa olikin vain 3 350 kg koukku. Tämä aiheuttikin myöhemmin ongelmia poliisin kanssa. Minulla oli jo hankittuna ns. pikku-E kortti, jolla saa ajaa yhteensä 7 000 kg yhdistelmää.

Johteenpookin nosturilla saatiin punnittua veneet ja Limnellin.Matti ohjeisti valojen ja kiinnityksen yksityiskohdissa. Ensimmäisen veneen lastaukseen ja kiinnitykseen meni yksi ilta. Samalla tietysti varmis-tettiin valot, jarrut, rengaspaineet ym. yksityiskohdat, että ne olivat varmasti mahdollisimman hyvin tehty ja toimivat oikein. Kiinnitys tehtiin 4 000 kg liinoil-la ja varmistettiin muutamalla 2 000 kg springillä. Veneiden korkeus ja leveys on tietysti myös varmis-tettava. Molemmista veneistä oli targat laskettava alas. Trailerissa on säädettävät valot leveyssuunnassa ja ne tietysti olivat käytössä.

Matka alkoi perjantai-iltana ja tietysti ruuhkaisella nelostiellä. Matkanopeutena pidettiin 60–70 km/h ja hiljenneltiin tietysti tilanteen mukaan kuoppaisella Pulkkila–Iisalmi välillä. Ohiajavia autettiin siirtymällä syrjään P-paikoille tai pysäkeille aina kun oli mahdol-lista. Aluksi tuntui kun vene olisi vienyt autoa, mutta nopeasti siihen ”nytkytykseen” tottui. Ensimmäiseksi valittu M/S Donna matkusti turvallisesti Kuopioon, jossa se laskettiin paikallisen veneilyseuran luiskasta alas. Junnu joutui ajamaan veneen moottorilla irti trai-

lerista, koska luiska oli niin matala. Rikottiin samalla trailerin kumirullia, jotka todettiinkin kulutustavaraksi.

Samana yönä ajettiin Ouluun ja muutaman tunnin yöunen jälkeen Iihin hakemaan Aldebarania. Nosto luiskasta vaati allekirjoittanutta sukeltamaan pariin otteeseen Iijokeen ohjatakseni kölin rullien päälle. Muutaman tunnin työskentelyn jälkeen vene oli kiinnitettynä ja valmiina matkalle. Oulusta Sini.ja varusteet mukaan, Junnu seurasi minun autollani perässä. Matka oli nyt jo rutiinia ja laskettiin parem-masta Kuopion kaupungin luiskasta alas. Me jäimme Sinin kanssa Saimaalle kesälomalle ja Junnu Ouluun töihin minun autolla.

Kolmen viikon kuluttua vuosisadan kuumimman loman jälkeen veneet takaisin merelle Ouluun.

Tulomatkalla poliisit ottivat meidät puntariin ja siinä meni pari tuntia ”hukkaan”. Polttoainetta ja vettä oli jäänyt vähän liikaa tankkeihin ja koukkukin oli 150 kg liian pieni. Selvittiin huomautuksella 10 % (3 690/3 350 kg) ylipainosta, kun he ottivat huomioon kohteliaan ajotavan, jota noudatimme. Olivat seuran-neet siviiliautolla jo jonkin aikaa perässä ja nähneet meidän väistävän kaksi kertaa taakse kertynyttä jonoa.

Matkasta opittua: Ω tarkista trailerin ja auton rekisteriotteet huolellisesti (viranomaiset tekevät sen ainakin).

Ω kölirullat vaihdetaan laadukkaammiksi. Ω luiskasta laskiessa etutuet alas, niin laskeva keula irtoaa paremmin.

Ω vetoauton polttoainetta kului n. 17 l/100 km (yhteensä n. 360 litraa).

Ω kimppahommana veneiden siirto ja pitkät ajo-matkat sujuvat mukavasti.

Kumikanava laajentaa meidän kesäloman lyhyydestä kärsiviä veneilijöitä ja tylsät siirtymiset jäävät pois. Tuulikaan ei hidasta matkantekoa.

pekka haataja, m/s aldebara

Kumikanavalla Saimaalle Oulusta

10 Ryöppy

11Ryöppy 11 ryöppy

12 Ryöppy

Valokuvauskilpailujulistimme keväällä valokuvakilpailun, jonka salai-sena tavoitteena oli tietenkin saada tasokkaita tuoreita kuvia tuleviin Ryöppyihin. Kilpailussa oli neljä sarjaa:

Ω kilpailut Ω retkiveneily Ω juniorit Ω kesä 2011

Toivoimme erityisesti maukkaita tilanne- tai uutiskuvia sekä näyttäviä taidekuvia. Syyskuun loppuun men-nessä kuvia lähetettiin 109 kpl. Esiraati valitsi kunkin sarjan loppukilpailuun kuusi kuvaa, joista lipunlas-kuillalliseen osallistuneet äänestivät voittajat. Sarjan voittajat saivat 50 euron arvoisen lahjakortin Oulun Kuvaan ja hopealle sijoittuneet saivat Pro Sail -lehden vuosikerran.

kilpailutI OOR 2009, Santut uivat syvällä, teemu harjumaa

(21 ääntä)II Räntäracen startti, timo Ollila (16 ääntä)

retkiveneilyI Maijanletto, teemu leppänen (16 ääntä)II Iltakävely Marjaniemen hiekkasärkällä,

jorma kinnunen (16 ääntä)

junioritI Junnutreenit, jorma kinnunen (24 ääntä) II Eka kertaa yksin vesillä, jorma kinnunen (13 ääntä)

kesä 2011I Kisaveneet Elojuhlilla, jorma kinnunen (20 ääntä)II Kallis lasti, jorma kinnunen (20 ääntä) Kiitämme kaikkia osallistuneita. Tulette näkemään kilpailuun osallistuneita kuvia myöhemmin Ryöpyssä. Kuvat ovat katseltavissa seuran kuvagalleriassa, oulunmerenkavijat.kuvat.f i.

13Ryöppy

X-On messut Ouluhallissasto:lla oli jälleen oma osasto koululaisten syyslomaviikolla Ouluhallissa järjestetyssä nuorille suunnatussa tapahtumassa 24.–25.10.2011. Osastol-lamme oli nähtävänä kolme kevytvenettä ja valkokan-kaalla esitettiin videoita kevytvenepurjehduksesta. Vii-mevuotiseen tapaan kahden päivän aikana messuilla kävi yli 9 000 nuorta.

Micro Magic -radio-ohjattavien allaspurjehduskisat Ojan raudassa paikallinen rauta- ja venekauppa Ojan Rauta tarjosi STO:n junioreille oivallisen tilaisuuden mi-tellä purjehdustaidoissa myös kauko-ohjauslaitteen välityksellä lauantaina 29.10. Kilpailu oli osana kau-pan järjestämää ensikauden veneiden markkinointi tapahtumaa ja antoi näkyvän mahdollisuuden esitellä myös STO:n toimintaa.

Tapahtuman ajaksi esittelyveneet telakoitiin pihalle kaupan sprinklerialtaasta, joten kisat voitiin pitää mittavissa puitteissa. SPV lainasi STO:lle 4 Micro Magic -venettä ja Ojan Rauta hankki paikalle tuulen tekovälineeksi 8 kpl simpukkapuhaltimia.

Tapahtumaan valmistautuminen aloitettiin jo viikolla ja kaikkien yllätykseksi tuulen tekeminen sisälle ei ollutkaan niin yksinkertaista. Aivan kuin luonnossakin usein käy niin vasta 180 asteen tuulen

STO osallistui syyslomaviikolla Ouluhallilla nuorioasian-keskuksen ja liikuntaviraston järjestämään X-On-tapahtu-maan, jossa esiteltiin monipuolisesti eri harrastuksia.

kääntyminen toi riittävän tasaisen tuuliolosuhteen kisan järjestämiseksi.

Kilpailuihin ilmoittautui kuusi innokasta STO:n junioria ja purjehtijat pääsivät harjoittelemaan jo edellisenä iltana. Lauantaina kilpailut toteutettiin siten että jokainen purjehti seitsemän osakilpailua. Veneet purjehtivat ns. makkararataa kaksi kierrosta lähtölinjan ja maalin ollessa altaan keskellä. Tunnel-ma oli kuin oikeassa purjehduskilpailussa kilpailu-lautakunnan viestilippuineen ja merkkiäänineen. Katsojat saivat myös nauttia asiantuntevasta kisase-lostuksesta. Osakilpailut olivat puolen tunnin välein, yhden lähdön kestäessä n. 10 minuuttia. Tiukan kilpailusarjan voitti Eeropekka.Honkala Haukiputaan Pursiseurasta.

Lähtöjen välillä yleisöllä oli mahdollisuus kokeilla purjehtimista radio-ohjattavilla veneillä. Tapahtuma oli myös Ojan Raudan mielestä onnistunut ja lisäsi kävijämäärää normaali lauantaihin verrattuna vaikka syyssää oli tapahtuman kannalta liian hyvä (kaupan ulkopuolella). Paikallinen sanomalehti Kaleva uutisoi tapahtumasta näyttävästi jo lauantaina verkossa ja sunnuntaina lehdessä mikä toi lisää tunnettavuutta STO:n junioritoiminnasta.

Kiitokset kaikille tapahtumaan osallistuneille juni-oreille, talkooväelle ja Ojan Raudalle.

teksti: pekka saukkonen, kuvat: jukka santala

SAILINg TEAM OuLu – syksyn 2011 tapahtumia

Micro Magic -ohjaajia Ojan Raudassa.

14 Ryöppy

ÄkSÄT & MELkuTLOppukESÄN kISOISSA

Anna S siirtopurjehduksella Kattegatissa. Mastomerta Rig Tig Racessa ennen starttia. Anna S Ryngstedtissä kisan jälkeen.

Imagination Tallinnassa.

imagination melges 24, tuulia x-332 & anna s x-41

15Ryöppy

N o niin, nämä henkilökuntaluettelot oli-si pitänyt kirjoittaa reilusti ennen kisoja, eikä nyt viikkoja kilpailujen jälkeen. Työlästä muistella ketkä olivat missäkin mukana, puhumattakaan siitä mitä

tehtäviä hoitivat. Ei siis paljon oppimisen edellytyksiä. Kaiken kaikkiaan kilpailtiin 29 eri henkilön kanssa, eli vajaa kolme jalkapallojoukkuetta. Yhtensä 20 starttia, yhdeksän DNS. Ei yhtään voittoa, kolme vimppasijaa. Minun lisäkseni ainoastaan Matti.Lintunen ja Michael.Folkmann olivat mukana useammassa kuin yhdessä sessiossa. Kielet olivat suomi ja englanti, katastrofin sattuessa miehistöstä riippuen ruotsi, tanska tai eesti.

Gastien taustat: Joren gasteja kolme, naapureita kaksi, sukulaisia ja suhteita kolme, Tuulialta kaksi, purjeneulomoista kolme, Lintusen.Matin tanskalaisia kuusi, Eestistä kaksi, tenniksestä yksi ja baarista yksi.

Miehistön meriitit: X-41 MM1., X99 MM6., PM2. yksi, Match Race MM1. kaksi kpl. Suomenmestaruuk-sia 14, yksi pyrkii Lontoon olympialaisiin, yksi on purjehtinut pari kertaa mini 6,5 Atlantin yli, Reiskalla lisäksi muutama Sydney Hobart ja Tour de France, GR ainakin 30, tuoreita H SM hopeamitalisteja kaksi, opparia, vikloja, surffausta.

Porukan kokoamiseen ja uudelleen kokoamiseen tarvittiin satoja sähköposti- ja tekstiviestejä, kännykän muisti täynnä ja akku aina loppumassa. Tuloksis-ta sen verran, että ei ikinä näin vähän voittoja (0) kahden kk:n aikana. Tuuli.Saukkonen perheineen ja Kotilaiset sentään voittivat Varjakkapurjehduksen Tuulialla, itse en ollut mukana. Kalustosta voi mainita että Tuulia ja Melges aika hyvässä kunnossa, pohjat ja evät kunnostettu, Tuuliassa ei käytetty parhaita purjeita. X-41 Anna S tuntui turhaan vieraalta, vaikka Kaupin.Pekan Busybody ollut Oulussa vuosia, en kuitenkaan osannut käyttää mastonjalkapumppua… No apua löytyi. On muuten hieno vene, kisaan ja

siirtoon.Purjehtijat Tanskassa ovat tosi merimiehiä.

Kaikki osallistuvat veneen valmistamiseen kilpailuun täysillä, ratsuton isopurje lasketaan ja nostetaan 26 solmun tuulessa niin monta kertaa ylälatan kireyden säätämiseksi, että ylälatan kaari ok. Kisan jälkeen vene ehditään laittamaan kelissä kuin kelissä satama-kuntoon yhden nm matkalla. Jos ei, niin kaikki muka-na kunnes vene kuiva ja köydet kuivumassa. Ilmassa oleva suola tekee köydet raskaiksi ja kankeiksi, siksi kaikki irtain siirretään kannen alle yöksi.

Kaksipäiväisen Rig Tig Racen (Kööpenhamina) eka pävänä purjehdittiin kolme 10 nm sikaanirataa. Tällä radalla ajetaan kolmen nm kryssin jälkeen levittäjältä neljä kertaa alas ja ylös 0,5 nm. Tuulta oli 24–29 solmua, lenssi kesti 10 solmun vauhdilla kolme minuuttia, eli spinnu ylös – kolme minuuttia – spinnu keulaluukkuun ja lyhyeen kryssiin. Tämä 12 kertaa päivän aikana. Fleetissä 11 spinnua repesi kolmeen osaan, eli korjauskelvottomaksi. Nortin iso paku oli illalla täynnä ommeltavaa koko yöksi, meillä vain yksi nyrkin mentävä reikä. Iso vene jollaantuu ko. olosuhteissa nopeasti ja onhan se niin että kukaan täyspäinen ei lähde harjoittelemaan tällaisiin olosuh-teisiin tuollaisella intesiteetillä. Niinpä seuraavana päivänä kun oli kaksi pitkää tavallista banaania 10 solmun tuulessa, eipä ollut mikään ongelma ajaa styyralla alamerkille ja ottaa jiipin ja merkinkierron aikana 130 m2 keulaluukkuun meksikolaiseen tyyliin alas kahdeksan kertaa. Kisan voitti norjalainen Cook-son 50 Camilla.

Tätä edeltävänä viikonloppuna purjehdittiin Öresundissa Mumm Stelton Cup, 150 venettä 17 nm. Sumua oli niin, että näkyvyys parhaimmillaan kaksi minuuttia, huonoimmillaan puoli minuuttia. 137/150 venettä löysi yläpoijun solmun virrassa. Mittarilentoa harmaassa saavissa omia polaarikäyriä vastaan. Olisi

kisa vene lähdöt sijoitus miehistö

5.8. nautilus Cup Tuulia 1 5 Susanna.Kari,.Mika.Kari

14.–15.8. Oulun regatta Tuulia 2 8 Tuuli.Saukkonen,.Ville,.Ritva.Lampen,.Juhani.Saukkonen

27.8. Melges sM Imagination 3 7, dns viimeinen

Alar.Vollmar,.Marilyn.K,.Ile.Rautio,.Matti.Kauppi

12.9. Melges ranking, tallinna

Imagination 8/8 Pete.Flinkman,.Henna.Launistola,..Olli.Nurminen,.Matti.Kauppi

17.9. räntä race Tuulia 1 5 Mika.Kari,.Susanna.Kari,.Eeva.Saukkonen,..Pekka.Myllylä,.Kari.Saarela

2.10. Mumm stelton Cup, vedbäck

Anna S 2/7 3/50 Lars.Ide,.Matti.Lintunen,.Sampo.Valjus,..Mikael.Folkmann,.Sten.Erik,.Henrik.Larsen

8–9.10 rig tig race, ryngsted

Anna S 5 8/12 Jesper.Riise,.Jukka.Santala,.Matti.Lintunen,..Seppo.Sutela,.NikkeSutela,.Reima.Alander,.Michael.Folkmann,.Asgar.Larsen,.Mikkel.Oldrup

16 ryöppy

pitänyt purjehtia Swan 45:n polaarikäyriä sekä Erik.Berthin taitoja vastaan. Swan 45 Tarok 7 nimittäin voitti kisan vaikka olimme puolivälissä vain minuutin jäljessä suorissa ajoissa. Säkkisumussa legit oli aika helppoja, kaikki veneet purjehtivat ennakoituja suun-tia. Kääntömerkit sitten hankalia kun harhaiset ve-neet saapuvat käännölle kummista suunnista. Fleetin läpi ajoi rahtilaiva joka tuli näkyväksi 20 s ennenkuin leikkasi perälinjan. Meidän sija 2/7 omassa starttiryh-mässä ihan ok, ja ison radan 3/50 tosi hyvä. Eli aika hyvin meni, olisi mennyt paljon paremmin jos olisi valmisteltu homma kunnolla. 9 DNS tarkoittaa sitä että kolmasosaan startteja ei päästy edes starttiviivalle.

tässä lopuksi muutamia kaikille ei niin tuttuja tyyppejä ja tyylejä jossakin järjestyksessä:

Ω Alar Vollmar, tallinnalainen purjehduskoulun omistaja ja opettaja, moitti meidän Melges panos-tusta, voittajatyyppi, tekee kaikkea.

Ω Pete Flinkman, kilpapurjehduksen moniosaaja, taitaa olla Suomen kokenein M24-purjehtija, kaik-ki näyttää helpolta. Taktikko.

Ω Lars Ive, 2008 X-41 MM 1, North Sails Denmark Man. Dir., semipro, opetti starttitekniikan vinoon kryssiin 1 solmun virrassa. Tietää just mitä venees-sä pitää tehdä ja sanoo sen. Sääti ison Anna S:ssä, taktikko.

Ω Jesper Riise, NSD, trimmaaja, kruununperillisen vakiolevankimies Farr 40 Nanoq:ssa, Rauhallinen kisan aikana, rauhaton ja tehokas ennen starttia ja starttien välissä. Jesper voitti Jesper Banksin kanssa Match Racing MM:n 1999. Väänsi isoa Rig Tig:ssä, taktikoi.

Ω Reima Alander, WB:n entinen purjeneuloja, pai-ninut muutaman kerran 6,5 m veneellä yksin At-lantin yli kilpaa, Tour de France, Sydney Hobarteja, voittoja sieltäkin, missään veneessä tai kelissä ei ole Reiskalle tarpeeksi tekemistä. Tiesi Jesperiä pa-

remmin miten 41:n iso skuutataan keskituulessa. Ω Michael Folkmann, pitman, X99 DM monta MM kärjessä aina, Miken kanssa köydet näyttävät ole-van selvät.

Ω Mikkel Oldrup, keula, ihan oikea meteorologi DMI:sta, keskittyi keulagastin hommiin niin täysil-lä että selitti vasta kisan jälkeen kaljan yli miksi tuuli siftasi niin kuin siftasi. Osaa erottaa työn ja vapaa-ajan.

Ω Seppo Sutela, kuusiluotolainen alkujaan, veneilyn moniosaaja ja addikti, tuntee kaikki veneet, laiturit ja laiturikävelijät. Teki Anna S:ssä kaikkea, arvosti tanskalaisten purjehdus- ja kisakulttuuria.

Ω Muut Asgerit ja Jesperit loistotyyppejä ja kerta kaikkiaan racing.

Ω Ja Lintunen, Raumalta 14 vuotta sitten köpisläis-tynyt perheellinen kilpapurjehtija, tutustuttiin ja kilpailtiin Matin kanssa Köpiksessä 2004–2006 Albin Expressillä, H-veneellä ja Tuulialla. Matilla 2 express DM, 1 99 DM, 9 runttia. Matin maine tanskalaisten edellä mainittujen purjehtijoiden keskuudessa on niin vahva että tyypit lähtee kyytiin, vaikka minä olen mukana. Matti 45 v. purjehtii nyt omalla Finnjollalla.

2012 kausi alkaa näillä näkymin toukokuussa North Trim Cupilla Köpiksessä. Tarkoitus on osallis-tua Baltic Offshore Weekille, ORC MM:n Helsingissä elokuussa Tuulialla ja X-41 MM heti perään. Lisäksi Melgesiä Tallinnassa. Saapa nähdä tuleeko porukat paikalle. Jore.ja Jukka voisivat antaa neuvoja miten hommat voi suunnitella niin että voisi startata ohjel-man kaikki lähdöt. Ihan vain opiksi ja ojennukseksi Eklundeille, Ruokosille, minulle ja muillekin.

Linkkejä ja vinkkejä: kdy.dk, blur.se, melges.f i, pete.sillisatama.fi, vsk.dk.

timo saukkonen

Jesper Banksin Carbon 40, keskivauhti 20 solmua Watski 2 Star -kisassa.

Mumm Stelton Cup, Öresund. Näkyvyyttä odottavat vas. Matti Lintunen, Sampo Valjus, Lars Ive ja Michael Oldrup.

Yönhämyssä Sinilintu nousee Tuulian ohi Nautilus Cupissa.

17ryöppy

L ensimme oulusta riian kautta Amster-damiin ja sieltä edelleen junalla Stavo-reniin. Junan ikkunasta näimme satoja kanavia, näimme jopa kanavan alittavan moottoritien, ja pelloilla seilaavia purjeve-

neitä. Siltoja oli monenlaisia, oli nosto- ja kääntösilto-ja. Hollantilaiset näyttivät hallitsevan sillanrakennus-taidon ja kaikkialla oli todella siistiä.

stavoren–elbe, 24.–25.9., 250 nmAlkumatka oli leppoisa: Ijsselmeerillä oli satoja veneitä kulussa ja meilläkin oli kaikki purjeet ylhäällä, purjehdimme kymmenkunta mailia ja sitten siirryim-me Den Oeveren sulusta Waddenzeelle parinkymme-nen muun purjeveneen kera. Matalan Waddenzeen jälkeen saavuimme Pohjanmerelle. Nyt joskus niin raivoisa Pohjanmeri oli täysin tyyni, yöllä kirkas tähtitaivas, ja tunnelma oli kuin avaruusaluksessa – ei näkynyt muuta kuin tähtiä, ei edes horisonttia. Öljyn- ja kaasunporauslautat olivat kuin joulukuusia. Aamun valjettua näin veneemme vieressä pienen delfiinin. Elben suulla sijaitsevan Cuxhavenin jälkeen ilta pimeni, mutta jatkoimme Brunspütteliin Kielin kanavalle. Saimme VHF:llä ohjeen kiinnittyä odotus-alueen poijuun numero 15, joka oli melkein metrin paksuinen pystyssä oleva tukki. Pienen harjoittelun jälkeen saimme köyden lassottua poijun ympäri. Su-lutus kävi nopeasti, vesi ei suuremmin noussut eikä laskenut. Sulun viereisessä Brunspüttelin satamassa kävimme pikaisesti pesulla, söimme tukevan aterian ja menimme nukkumaan.

Ajoimme siirtopurjehduksena Arto savelan Beneteau Oceaniksen Hollannista Suomeen. Miehistönä kippari Arto Savela, merenkävijät Pekka kivioja sekä erkki ja Markku komminaho. Reittisatamat: Stavoren, Brunspüttel, Rønne, Visby, Vuosnainen ja Oulu. Kaikkiaan 7+1 merta: Ijsselmeer–Waddenzee–Pohjanmeri–Itämeri–Ahvenanmeri–Saaristomeri–Selkämeri–Perämeri.

S/Y CAROLYN HOLLANNISTA SuOMEEN

18 Ryöppy

kielin kanava, 26.9., 62 nmTaakse jäivät vuorovesivirtaukset ja Kielin kanavalla oli rauhallista, lämpöä 27 astetta, väistelimme kontti- ja muita laivoja ja nautimme. Pidimme bunkraustau-on Rendsburgissa ja jatkoimme matkaa kohti Holte-naun sulkua ja Kielin vuonoa. Sulun odotusalueella näin ovelan mustan variksen, se ensin yritti rikkoa pähkinää nokallaan, pyrähteli sitten ilmaan ja pudot-teli pähkinää möljälle ja jatkoi sitä jonkun aikaa kun-nes pähkinä valitettavasti solahti veteen. Holtenaun sulun odotusalueella laskimme lepuuttajat uimaan, koska sulun sisällä kiinnityslaiturit ovat todella alhaal-la, niin alhaalla että tikkaat olisivat tarpeen. Sulku-maksun suorittaminen oli työlästä; alas kiinnityslaitu-rille, nousu sulun reunalle, sitten kioskille ostamaan kuponkia ja sen jälkeen nousu sulkuvartijan torniin näyttämään kuponkia, vartija leimasi kupongin jne. Suomessa asia sujuisi kännykkämaksuna.

holtenau–rønne, 26.–27.9., 200 nmHoltenausta suunnattiin kokka kohti Itämerta ja Feh-marnin siltaa. Yön pimeydessä sillan alitus koettelin kipparin hermoja, taisi siinä livahtaa pakkikin päälle. Sillan jälkeen oli lisää ongelmia, lateraalipoijuissa ei ollut valoja eikä navigointiohjelma ollut sillä kohtaa ajan tasalla. Yksi vihreä ohitettiin puolen metrin päästä, onneksi olimme väylällä. iPad kuitenkin tunsi reitin, ja Pekka siirtyi kannelle valonheittimen kanssa, niin loppuosa sujui kommelluksitta. Rønneen saavut-tiin seuraavana iltana, ajoimme kaupungin keskustan satamaan. Teki mieli ottaa pari Tuborgia ja saada annos punakampelaa, rödspättaa. Yksi tunkkainen merimieskapakka löytyi, ei Tuborgia eikä ruokaa, piti ottaa Carlsberg. Löysimme ystävällisten alkuasukkai-den avustuksella mukavan ruokaravintolan. Ateriana oli savulohta saksalaisen (!) oluen kera. Ennen nuk-kumaanmenoa haimme vielä 120 litraa polttoainetta läheiseltä huoltoasemalta.

rønne–visby, 28.–29.9., 210 nmLähdimme aikaisin liikkeelle, nostimme genaakkerin ja suuntasimme Visby’hyn. Myötätuuli yltyi yli 20 sol-mun, joten vaihdoimme genaakkerin tilalle genoan ja puomin. Pari–kolmekymmentä mailia seilasimme 8–12 solmun vauhdilla, sitten kuului pamahdus: puomi putosi maston juureen. Onneksi puomi pysyi kiinni eikä rikkonut paikkoja. Visbyn satamaan saa-vuimme puolen päivän aikaan. Kävimme ostoksilla ja tankkasimme säiliöt täyteen vettä ja polttoainetta.

Visby on miellyttävä keskiaikainen kaupunki, hu-vivenesatama keskustassa, hyvää ruokaa ja mukavia ihmisiä. Saarella asuva suomalaissyntyinen Heikki kävi kertomassa oman tarinansa. Olisimme viihtyneet pitempäänkin, mutta meri kutsui.

visby-kustavi, 30.9.–1.10., 180 nmVisbystä suuntasimme kohti Gotska Sandöta ja Kökaria, ja sieltä Kustaviin välibunkraukseen. Etappi Kökarista Kustaviin vei aikaa kahdeksan tuntia kiviä ja luotoja väistellessä. Maisemat olivat upeat, puhtaat vedet ja paljon lintuja. Kustavissa oli asiallinen sata-ma Vuosnainen. Ylävitoset ja kuohuviinit; vene oli Suomen rannassa! Aikomuksemme oli jatkaa matkaa Vaasaan ja päästä saunomaan VSF:n satamaan, mutta sinne oltaisiin tultu liian myöhään seuraavana iltana, joten päätimmekin ruokailla maissa, söimme lohi-keittoa ja veneessä nautimme lisää kuohuviiniä – S/Y Carolynhän ei ole kuivarahtialus. Yö meni leppoisasti rauhallisessa satamassa ja aamulla kävimme vielä aamupalalla sataman viereisessä ravintolassa.

Stavoren Pohjanmeri Kielin kanava

19Ryöppy

kustavi–Marjaniemi–johteenpooki, 2.–4.10., 340 nmKustavista lähtiessä ilma oli mukavan lämmin, noin 18°C. Yön aikana pohjoisella taivaalla oli mahtavat revontulet. Aamun sarastaessa vähän ennen Kvarke-nia tuuli kääntyi vastaiseksi, joten laskimme purjeet alas ja käynnistimme moottorin. Suurella nopeudella kovaan vastatuuleen ajettaessa veneen runko/rigi resonoi ikävästi, mutta kierrosten pudottaminen 200:lla palautti matkateon miellyttävyyden, ja vauhti-kin hiljeni vain solmun verran. Merenkurkun jälkeen tuuli ensin tyyntyi ja kääntyi iltayöstä myötäiseksi. Matka sujui mukavan rauhallisesti, ainoastaan muu-tama laiva oli liikkeellä. Marjaniemeen saavuimme tiistaiaamuna, pidimme muutaman tunnin tauon, söimme ja saunoimme ja jatkoimme kohti Oulua. Johteenpookiin saavuimme tiistaina iltapäivällä.

Kelejä oli tällä legillä monenlaisia: maanan-taiaamuna, 3.10. ajoimme moottorilla 14–16 m/s vastatuuleen, sitten meri tyyntyi ja lämpötila oli 18–19 astetta. Tiistaina aamuyöllä saatiin vaihteeksi 14 m/s myötätuuli ja etapilla Marjaniemestä Ouluun satoi vettä kaatamalla. Veneessä oli onneksi täyskate-kuomu, joten miehistö kastui vasta Johteenpookissa purkaessamme Rendsburgin tuliaisia.

s/y CarolynCarolyn, Beneteau Oceanis 393 Clipper on äärim-mäisen hyvin varusteltu ja moitteettomasti pidetty. Veneessä on kaksi WC/suihkua, kuusi punkkaa, suih-ku uimatasolla, tiikkikansi, sähköinen ankkurivinssi, sähköinen ison nostin, bimini, istuinlaatikon kuomu, kaikki säädöt istuinlaatikosta, kunnon navigointi-pöytä, ledivalot, Webasto, kuuma ja kylmä painevesi, tilava jääkaappi ja kylmäboksi, lähes uudet purjeet, 57 hp Volvo, naftatankki 125 l, vesitankit 400 l, hydrau-linen autopilotti, kaksi plotteria, valmius rullaisoon ym. Hieno vene kaikkiaan.

Mitä opin ja mitä jäi mieleen? Luonnon kunnioittaminen. Reittisuunnittelun tärkeys ja saapumisajan laskenta, visuaalinen navigointi ja tähystäminen, säännöllinen energiahuolto sekä moottorille että miehistölle, levon merkitys. Pape-rikartat on oltava aina koko reitille. Tähtien, ennen kaikkea Pohjantähden käyttäminen navigoinnissa ja tähystämisessä. Muston purjehdusasu on hintansa arvoinen, urheilukerrasto ja fleeceä alle niin tarkenee, käsineitä/kintaita ja pipoja tulee olla riittävästi. Olen haikaillut kunnon purjehdussaappaita, mutta päätin kuitenkin kokeilla Crocsin saappaita. Ne ovat aivan lyömättömät, saappaiden pitää olla vaan riittävä isot. Kolme paria sukkia ja niistä päällimmäiseksi villa-sukat niin tarkenee. Vuorettomat Crocsit voi kuivata talouspaperilla. Buff tai vastaava huivi on kätevä. Plotterin ja PC-navigointiohjelman lisäksi veneessä oli iPad ja kaksi iPhonea Navionics Europe -kartoilla. Matkan edistymistä oli mukava seurata punkas-sa maatessa iPhonesta. Istuinlaatikon kuomu toi purjehtimiseen aivan uuden ulottuvuuden. Kuomun nostamisen jälkeen pystyi vähentämään vaatteita, eikä sade kastellut miehistöä. Sprayhoodin ikkunat tulisi kuitenkin käsitellä 5-sateesta- tai vastaavalla aineella.

Yhteisvaluutta helpotti elämää Hollannissa ja Saksassa. Satamia oli monenlaisia, esimerkiksi Carolynin entisessä kotisatamassa Stavorenissa oli 1 000 purjevenettä ja palvelut sen mukaiset. Ruotsis-sa tarvittiin edelleen viiden kruunun kolikoita viiden minuutin suihkua varten. Itämeren vesi on puhdasta verrattuna Hollannin ja Saksan vesiin. Auringon nou-sut ja laskut sekä revontulet olivat hienoa katseltavaa. Mercatorin karttaprojektion kummallisuudet tulivat esille; kartalla etelässä lyhyeltä näyttävä matka onkin käytännössä pitkä. Säät olivat meille suotuisat, tuulta olisi toki saanut olla enemmänkin. Onneksi pääsim-me nauttimaan ajoittain hyvistäkin tuulista ja aina samalla paapuurin halssilla.

Purjehdus Hollannista Suomeen oli mieleenpai-nuva kokemus vertaansa vailla.

s/y carolynin miehistön puolesta,

markku komminaho, kuvat ja teksti

Kielin kanava Gotska Sandön Siirtomiehistö

20 Ryöppy

Purjehduskoulun opettajat kurssillaPurjehduksenopettajat PORY ry piti tämän vuoden opettaja- ja ohjaaja kurssin Oulussa 23.–25.9. Kurssien saaminen tänne Ouluun on paitsi tärkeää OM:n purjehduskoululle, myös kunnioitus purjehdus-kouluamme kohtaa.

Teoriaopetusta oli kahdessa ryhmässä. Opettajakurssilaiset olevat olivat huoltorakennuksen takkahuoneessa!

Avomeripurjehdusopettaja-kandidaatti teoriatentissä.

21Ryöppy

M eidän koulu on ainutlaatuinen Suomessa, mitattiin sitä millä mit-tarilla hyvänsä ja mikä parasta on koulun tulevaisuuskin nyt turvattu. Meitä OM:stä olivat mukana ainakin

Matti,.Jukka,.Leila,.Antti,.Ari-.Pekka,.Arto,.Esa,.Jussi,.Mikko ja Seppo. Kurssilaisia Ouluun oli kerääntynyt kaikista seuroista ympäri Suomen yhteensä lähemmäs 30 henkeä. Näin laajaan omien (OM:läisten) kou-luttautumiseen ei olisi ollut mahdollisuutta toisella paikkakunnalla.

PORY:llä on yhteistyösopimus Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kanssa. Yhteistyösopimuksessa on sovittu järjestöjen työnjaosta ja velvollisuuksista. Käy-tännössä niin, että aikuisten retki- ja matkapurjehdus-koulutus on PORY:n vastuulla. Tätä varten on luotu kurssi-, tutkinto- ja koulutusjärjestelmä. PORY myös pitää huolta siitä, että koulut noudattavat koulutusjär-jestelmää. Tätä kautta PORY:n hyväksymillä kouluilla on tietty laatutaso. Ennakolta minulla oli tunne, että onkohan näinkin hierarkinen järjestelmä meille tar-peen tai edes sopiva?

PedagogiikkaaKouluttajaksi olivat tulleet Pekka.Jylhä,.Maikki.Apajalahti-Jylhä ja Erkki.Suorlahti. Heidän apunaan toimivat avomeriopettajakurssilaiset Jorma.Mylly.mäki,.Tauno.Siltanen,.Matti.Ruokonen.ja Jukka.Santala. Kurssit painottuivat hyvin paljon opetuksen opettami-seen. Jokainen kurssilainen on suorittanut vähintään päällikkötutkinnon, joten purjehdustekniikkaan en muista saaneeni ohjeita, paitsi jiippiin. Omat koulu-aikaiset opintoni eivät sisältäneet päivääkään pedago-giikkaa. Näille taidoille on käyttöä purjehduskoulun lisäksi myös työelämässä. Monesti ei tule ajatelleek-sikaan kuinka usein. Kurssin jälkeen voin todeta, että pedagogiikan perustiedot kuuluvat yleissivistykseen.

Pekka painotti pyrkimystä puhua vähemmän. Sen mitä sanoo, sanoo selkeästi ja tauottaen. Näin purjeh-duskoulun oppilaille jää aikaa omaksua kuulemansa. Aluksi tulee niin paljon uutta asiaa, että asiat pitää pystyä jäsentämään ja antaa oppilaille aikaa ymmärtä-miselle. Ihmisen kyky omaksua uutta ja keskittyä on rajallista. Omasta esimerkistä käy merisään kuun-teleminen. Useimmiten en pysty keskittymään niin pitkään, että kuulisin perämeren ennusteen. Havah-dun ajatuksistani, kun luetellaan merisääasemien havaintoja.

Purjehduskoulun oppilaat ovat kouluun tullessaan motivoituneita, vaikka joku aina kertookin tulleensa puolisonsa vuoksi. Heillä on unelma, unelma purjeh-tia. Meidän opettajien pitää tukea heitä unelmissaan, kannustaa, olla unelmien mahdollistaja. Opettajana voin kannustaa koululaisia: ”Joku kaunis aurinkoinen, lämmin kesäaamu sinäkin heräät omassa purjeve-neessäsi, kun olet purjehtinut ensimmäisen kerran Oulusta Röyttään”. Mieletön fiilis.

Koulutuksen voi jakaa opetukseen, valmennukseen

ja luentoon. Kun ensimmäisen kerran kerrotaan ja kädestä pitäen näytetään jotain uutta, on se opetus-ta. Opittua asiaa, suoritusta, voidaan hioa aina vain paremmaksi ja paremmaksi, siis valmentaa. Koska omaksumisen kyky on rajallista, veneessä ei kannata luennoida. Koulutuksessa kannattaa käyttää auditii-vistä, visuaalista ja kinetiivistä viestintää. Kertaus on opintojen äiti ja uusi näkökulma asiaan kenties sitäkin hedelmällisempää. Eri ihmiset omaksuvat asioita eri tavalla. Oma keskittyminen merisään kuunteluun paranee, kun ottaa kynän käteen ja kirjoitan ylös sääennusteen.

käytännön vinkit OM:n purjehduskouluunTiedän kokemuksesta, kun ensimmäisen kerran pur-jehduskoulussa olemme lähdössä merelle, on tilanne jännittävä. Opettaja ei tunne koululaisia, koululaiset eivät tunne opettajaa, eivät toisiaan, eivätkä venettä. Useille koululaisille tämä on ensimmäinen kerta purjeveneessä, kenties tuulikin on navakka. Tällöin on eduksi, jos heti alkuun onnistuu luomaan hyvän, rennon oppimisen tunnelman. Kun teemme opetusta omasta ilosta, rakkaudesta lajiin, niin voiko innostuk-semme olla tuntumatta oppimistunnelman luonnissa?

Kukaan ei ole seppä syntyessään. Purjehduskoulu-laisille ei tarvitse antaa melkein lainkaan negatiivistä palautetta. Kehut kannustavat ja tuntuvat aina hyviltä. Muutenkin koulutuksessa kannattaa edetä positiivi-suuden kautta. Silti helposti tulee kieltoja kieltojen perään, ”Älä tee sitä, älä tee tätä, äläkä sinä ainakaan koskaan tuota”. Koululaisten voi sallia tehdä virheitä. Niistäkin oppii.

tulevaisuudestaPäällimmäisenä kurssista jäi tosi positiivinen fiilis. Yleissivistykseni aukkoa kasvatustieteiden alkeilla on hiukan paikattu. Minua jäi harmittamaan hiukan se, että oikeita koululaisia ei ollut opastettavina. Edes OM:n resurssit järjestäjänä eivät tähän olisi riittäneet. Ajoittain kouluttajat kannustivat kurssilaisia opetta-maan, kuten opettaisivat noviiseille. Se vielä menetteli, mutta tietämätöntä leikkiminen ei. Toisena häiritsevä asiana oli lauantain purjehduksien pätkiminen turhan moniin taukoihin Johteenpookissa. Tuntui, että merel-tä oli koko ajan kiire rantaan.

Kiitokset kurssin junailijoille, erityisesti Ruokosen Merville ja Matille, PORY:n kouluttajille ja kaikille kurssilaisille. Voin kertoa, että kurssi oli antoisa ja tarpeellinen. Ohjaaja- ja opettajakoulutusta on tarpeen silloin tällöin järjestää Oulussa. Näin pystymme pitämään koulumme opetuksen korkeatasoisena. Toivottavasti PORY:n kouluttajanakin joskus on joku oululainen. OM:n purjehduskoulun on syytä jatkossa-kin pitäytyä PORY:n järjestelmässä.

jussi ponkala, uusi purjehduksen ohjaaja

22 Ryöppy

taakse jäänyt kesä huipentui jälleen lipunlas-kun ja palkintojenjaon merkeissä, jossa kauden aikana ansioituneita huomioitiin kiertopalkinnoin ja stipendein. Perinteiseen tapaan tunnustukset jaettiin yhdessä OPS:n ja OTPS:n kanssa, tällä kertaa Johteenpookissa, joka olikin ääriään myöten täynnä. Suureen suosioon myötävaikutti junnujen organi-soima buffetti, joka oli ahkerassa käytössä. OM:n palkintolautakunta (Juhani.Lämsä,.Kari.Lukkarila,.Pekka.Saukkonen,.Hannu.Lounila,.A-P.Taskila) oli kahlannut läpi kauden kisatulokset sijoituksiin pohjautuvien palkintojen osalta ja jaosten esitykset muiden tunnustusten osalta. Tämän pohjalta palkit-tiin seuraavat henkilöt:

pALkINTOjEN jAkOOlli kaupin kirjatuki OM:n aktiivinen juniori: Juulia.Tammelin .

Paavo Martin junioristipendi lupaavalle juniorille, 2 ∑ 100 euroa: Hermanni.Lukkarila ja Juho.Tilanto ..nautilus Cup -kiertopalkinto Nautilus Cup voittajat: LYS1: Sinilintu, Kari.Lukkarila.ja LYS2: Marella, Jukka.Annunen ..OM:n 35-vuotismalja OM:n järjestämissä kilpailuissa parhaiten menesty-neelle kölivenekilpailijalle: Jorma.Kinnunen ..

liikuntalautakunnan malja aktiiviselle gastille: Jussi.Keränen .

kaupin maljakansallisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa menesty-neelle: Eeva.Saukkonen, useita kansainvälisiä kilpai-luja Louhi- ja Melges 24 luokassa sekä H-veneiden SM-hopea.

OM-palkintojen jakajat Matti Ruokonen ja A-P Taskila.

Johteenpooki oli täynnä.

Palkintojenjaon yleisöä.

23Ryöppy

GsF:n e-jolla -kiertopalkinto E-jollissa ansioituneelle: Maija.Matihaldi ..

Oulun kaupungin liikuntalautakunnan 70-vuotismalja OM:n aktiivisimmalle kilpailijalle: Vilma.Saukkonen .

syP:n malja paras OM:n kölivene Oulu-regatassa: Jussi.Ponkala .

tapiolan lautaset LYS-luokassaan parhaiten menestyneelle OM:n jär-jestämissä kilpailuissa: LYS1: Kari.Lukkarila ja LYS2: Jukka.Annunen .

OM:n matkafregatti pisimmän matkan tehneelle OM:n veneelle: S/Y Suwena II, Andrus.Rajaniemi ja Eeva-Riitta.Fingerroos ..kallein puntari aktiiviselle moottoriveneilijälle: Pekka.Haataja ..

GsF:n malja naistyöstä seuran hyväksi: Marika.Eklund, elojuhlien organisointi. vuoden kouluttaja koulutustehtävissä ansioituneelle Laura.Santala, junnuvalmennus.

vuoden tulokas aktiivinen uusi jäsen: Anna-Riitta.Syrjälä, Ompun telakointitalkoiden organisointi. luleå 25-vuotistuoppi aktiivisesta työstä seuran hyväksi:.Anri.Kivimäki, STO. OPs:n hyvän veljen kiulu Tunnustuspalkinto veljesseuran aktiiville: Jyri.Kotilainen, STO. raaPs:n pokaali hyvästä työstä: Pukari.Timo, katsastustoiminta-aktiivi.

raahen Pekka hyvästä työstä: Petteri.Parhi, rahastonhoito ja muu toiminnan ideointi ja aktivointi.

hailuoto Weekend -kiertopalkinnotLYS1: Seppo.Parhi ja LYS2: Jussi.Isoaho ..

OtPs:n 70-vuotismalja aktiivisesta toiminnasta kilpailulautakunnassa: Juhani.Lämsä ..

syysmalja 1975 Räntä Race -kilpailun nopeimmalle: Meta Baron / Matti.Ruokonen .

kunniakirja Ompun rantailtatiimi: Sanna.Viinonen,.Tiina.Huotari.ja Marjatta.Armanto.

S/Y Ompun rantailtatiimi Marjatta Armanto, Sanna Viinonen jaTiina Huotari. Jukka Annunen.

Seppo Parhi.

Kari Lukkarila.

24 ryöppy

M aantieliikenteessä samoin kuin merellä, jokainen on velvollinen auttamaan hädänalaista kanssaih-mistään. Ensiksi pitää hahmottaa, mitä on tapahtunut ja miten estää

lisävahinkojen syntyminen. Seuraavaksi tulee pe-lastaa ihmiset mahdollisesti uppoavasta veneestä tai palavasta autosta.

Sen jälkeen tulee varmistaa ”potilaan” tilanne ja jos ei pysty selvittämään uhrin vammoja ja elin-toimintoja pitää soittaa 112:een. Hätäkeskus auttaa kyselemällä ja antaa ensiapuohjeita auttajalle.

jos aikuinen uhri ei hengitä

estä tukehtuminen avaamalla hengitystiet

Ojenna autettavan pää leuan kärjestä nostamalla ja toisella kädellä otsasta painamalla. Samalla katso, kuuntele ja tunnustele hengitystä. Liikkuuko rinta-kehä? Kuuluuko hengityksen ääni? Tuntuuko ilman virtaus poskellasi? Arvioi onko hengitys normaalia, epänormaalia tai se puuttuu.

Toiseksi:

jos hengitys ei ole normaalia tai se puuttuu.

Aloita paineluelvytys.

Aseta kämmenesi tyviosa keskelle autettavan rin-talastaa ja toinen kätesi rintalastalla olevan käden päälle. Sormet ovat limittäin. Paina suorin käsivarsin kohtisuoraan alaspäin 30 kertaa siten, että rintalasta painuu 5–6 cm. Anna rintakehän palautua painelui-den välissä. Keskimääräinen painelutiheys on 100 kertaa minuutissa, eikä ylitä 120 kertaa minuutissa. Laske painelut ääneen.

Puhalla 2 kertaa.

Avaa hengitystie. Aseta suusi tiiviisti autettavan suun päälle ja sulje sormillasi hänen sieraimensa. Puhalla rauhallisesti ilmaa autettavan keuhkoihin. Puhalluk-sen aikana katso, että autettavan rintakehä nousee (liikkuu).

Toista puhallus. Kahden puhalluksen kesto on 5 sekuntia.

Jukka ja Petteri elvyttävät (30 painallusta, 2 puhallusta).

Elvytä elotontaEA1-kurssilla 19.– 20.11 opeteltiin kaksi päivää asioita, joita jokaisen henkilön tulisi tietää itsensä, lähimmäisensä tai ventovieraan auttamiseksi onnettomuuden tai sairauskohtauksen kohdatessa.

jatka elvytystä tauotta rytmillä 30:2

kunnes autettava herää: liikkuu, avaa silmänsä ja hengittää normaalisti, ammattihenkilöt antavat luvan lopettaa tai voimasi loppuvat.

lapsen elvytys aloitetaan viidellä puhalluksellaLapsen elvytyksessä huomioidaan lapsen koko; puhal-letaan vähemmän ja painetaan kevyemmin.

hukkuneen elottoman henkilön painelu-puhallus (PPe) elvytys

1. kun hukuksissa ollut on saatu vedestä pois, asetetaan hänet kovalle joustamattomalle alustalle selälleen.

2. soita hätänumeroon 112.

Voit myös huutaa apua ja pyytää paikalla olevia teke-mään hätäilmoituksen numeroon 112. Hätäkeskuk-sen antamia ohjeita tulee noudattaa.

3. Avaa hengitystie.

Ojenna autettavan pää leuan kärjestä nostamalla ja toisella kädellä otsasta painamalla. Samalla katso, kuuntele ja tunnustele hengitystä. Liikkuuko rinta-kehä? Kuuluuko hengityksen ääni? Tuntuuko ilman virtaus poskellasi? Arvio onko hengitys normaalia, epänormaalia tai hengitys puuttuu. Mikäli epäröit, toimi kuin hengitys ei olisi normaalia.

Hengitys ei ole normaalia tai se puuttuu.

4. Puhalla 5 kertaa.

Avaa hengitystie. Aseta suusi tiukasti autettavan suun päälle, sulje sormillasi hänen sieraimensa. Puhalla rauhallisesti ilmaa autettavan keuhkoihin. Puhalluk-sen aikana katso, että autettavan rintakehä nousee (liikkuu).

Puhalla yhteensä viisi kertaa.

5. Paina 30 kertaa.

Aseta kämmenen tyviosa keskelle autettavan rintalas-taa. Aseta toinen käsi toisen päälle sormet limittäin. Paina käsivarret suorina kohtisuoraan alaspäin 30 kertaa siten, että rintalasta painuu 5 - 6 cm. Anna rintakehän palautua paineluiden välissä. Keskimää-räinen painelutiheys on 100 kertaa minuutissa, eikä ylitä 120 kertaa minuutissa. Laske painelut ääneen.

6. Puhalla 2 kertaa.

Avaa hengitystie. Aseta suusi tiukasti autettavan suun päälle, sulje hänen sieraimensa sormillasi. Puhalla rauhallisesti ilmaa autettavan keuhkoihin. Puhal-luksen aikaa katso, että autettavan rintakehä nousee (liikkuu).

A Airways. Avaa hengitystiet.

B Breathing. Jos henkilö ei hengitä, aloita elvytys. 30 painallusta ja 2 puhallusta. Ennen elvytyksen aloittamista soitetaan hätänumeroon 112.

C Circulation. Jos uhri hengittää, niin tyrehdytä (mahdollinen) verenvuoto

D Disability. Tajuttoman uhrin tilaa voi selvittää SiPuLi-menetelmällä. Avaako hän pyydettäessä silmät? Puhuuko? Lauseita, sanoja, ääniä? Liikkuuko, eli puristaako pyydettäessä esim. kättä?

e environment. Huolehdi ”mukavasta” olosta. Tajuton kylkiasentoon. Kylmästä jä märästä eristäminen. Rauhoittelu.

Toista puhallus. Kahden puhalluksen kesto on 5 sekuntia.

7. jatka elvytystä tauotta rytmillä 30:2,

kunnes autettava herää: liikkuu, avaa silmänsä ja hengittää normaalisti, ammattihenkilöt antavat luvan lopettaa tai voimasi loppuvat.

Tässä olivat ohjeet tapauksiin, joissa uhri on eloton ja hengitys ei tunnu. Nämä ohjeet löytyvät täydellisinä osoitteesta: www.redcross.f i.

Mutta jos mietitään mitä merelle lähdettäessä kan-nattaa varata mukaan, jäivät seuraavat asiat mieleeni. Otiumin ensiapulaukusta löytyy ensi kesänä kaiken perusside- ja laastaripakkausten lisäksi seuraavia ”lääkkeitä”:

1. Aspiriinia, ensiavuksi sydänkohtaustapauksissa puoli tablettia

2. lääkehiiltä, myrkytystapauksien ensiavuksi3. silikoni/rasvapäällysteisiä sidetyynyjä palo-

vammoihin4. Adrenaliinipiikkejä allergisiin reaktioihin

Niin ja aina pitää muistaa elossa olevaa rauhoitella ja puhutella, ja esim. hieman sekavassa tilassa olevaa uhria säilyttää kylkiasennossa, ettei hän tukehdu esim. omaan oksennukseensa.

tuomo riekki, ei enää vale-ensiavun antaja

26 Ryöppy

OM:n hallituksen jäsenten yhteystiedot nimi ja titteli puhelin sähköpostiosoite

Matti.Ruokonen, kommodori 040 480 9955 kommodori oulunmerenkavijat.f i

Jukka.Santala, i varakommodori 040 844 3517 jukka.santala oulunmerenkavijat.f i

Jorma.Kinnunen, ii varakommodori 040 809 7999 jore oulunmerenkavijat.f i

Marika.Eklund 0400 795 021 marika.eklund oulunmerenkavijat.f i

Juhani.Lämsä, kilpailupäällikkö 040 536 7982 juhani.lamsa oulunmerenkavijat.f i

Petteri.Parhi, taloudenhoitaja 040 531 8123 petteri.parhi oulunmerenkavijat.f i

Leila.Rannanjärvi, sihteeri 050 355 0504 sihteeri oulunmerenkavijat.f i

Eeva.Saukkonen 050 487 3299 eeva.saukkonen oulunmerenkavijat.f i

Ari-Pekka.Taskila 040 563 0171 ap.taskila oulunmerenkavijat.f i

Uusia jäseniäseuramme uusiksi vuosijäseniksi on hallituksen kokouksissa hyväksytty Keränen.Jussi,.Kylmänen.Alpo,.Länsman.Ola,.Mikkilä.Juha,.Pussinen.Tuo-mo,.Skytte.Tommi,.Wennerstrand.Saku ja Yli-Elsilä.Teemu. OM toivottaa uudet jäsenet sydämellisesti tervetulleeksi seuraamme!

Seuraava Ryöppyseuraava ryöppy ilmestyy alkuvuodesta 2012. Siihen tulevat jutut ja kuvat tulee toimittaa Ryöpyn toimitukseen ryoppy oulunmerenkavijat.f i viimeis-tään tammikuussa 2012.

Leila, 050 3550 504 (iltaisin), sihteeri oulunmeren-kavijat.f i.

Ω sihteeri ryöpyttää – leila rannanjärvi, sihteeri oulunmerenkavijat.fi Ω pullopostia – kuulumisia maalta ja mereltä

Uusi merimiesvalokuva-sivusto on avattu! www.merimieskuvia.net -sivuston lanseeraus on kulttuurihistoriallinen teko kotimaisen merenkulun hyväksi. Tämän vuoden alussa avatulta sivustolta löy-tyy runsaasti valokuvia suomalaisista kauppalaivoista, merimiehistä, vieraista maista, satamista ja kaikesta mitä merimiesten elämään on kuulunut laivoissa.

Sivustolle on koottu pääsääntöisesti valokuvia menneiltä vuosikymmeniltä, mutta joukkoon on ilmaantunut myös pikku hiljaa valokuvia 2000-luvul-ta. Sivuja ylläpidetään harrastusmielessä. Sivustolla tapaat vanhoja merimiehiä, laivoja ja satamia ja voit lähettää myös omia vanhoja valokuviasi arkistoon.

27Ryöppy

Ω pullopostia – kuulumisia maalta ja mereltä

Seitsemän meren purjehtijat – Suurten maailmanympärimatkojen viisi vuosisataa

john nurmisen säätiö julkaisee englantilaisen Derek.Wilsonin teoksen Seitsemän meren purjehtijat – Suurten maailmanympärimat-kojen viisi vuosisa-taa (alkuteos: The Circumnavigators. A History. The Pioneer Voyagers who set off around the Globe, 1989). Kirjailija Juha.Ruusuvuoren tekemä

käännös vie lukijan matkalle maailmanympäripurjeh-dusten 500-vuotista tapahtumarikasta historiaa.

Magalhãesin retkestä 1500-luvulla alkanut maa-ilmanympäripurjehdusten aika on yksi ihmisrodun jännittävimpiä ja luovimpia. Suurten maailmanympä-rimatkojen seikkailuja hallitsivat kapteenit, tavalliset merimiehet, merirosvot, kauppiaat, kilpapurjehtijat sekä miehet että naiset. Heidän kertomuksensa ku-vaavat kamppailuja meren kanssa ja outojen kansojen kohtaamisia. Sankareiksi nousevat sellaiset suuret löytöretkeilijät ja tutkimusmatkailijat kuin William.Dampier,.George.Anson ja.James.Cook.

Roolinsa saavat myös vähemmän tunnetut matkai-lijat ja epäonniset seikkailijat. Näiden uskalikkojen yksittäisistä tarinoista nousee eteemme kuva maa-ilman merten valloituksista yhtenä suurena lähes viisi vuosisataa kestäneenä seikkailukertomuksena, jonka tietokirjailija ja historioitsija Derek Wilson on koonnut yksien kansien väliin teoksessaan Seitsemän meren purjehtijat – Suurten maailmanympärimatko-jen viisi vuosisataa. Monet pitkälle purjehdusmatkalle lähteneet epäonnistuivat pyrkimyksissään eivätkä koskaan palanneet, kun taas onnekkaimmat onnis-tuivat kartoittamaan maapallon kaukaisimmatkin seudut. Onneksi jälkipolville on säilynyt joidenkin seikkailijoiden muistiinmerkinnät kokemuksistaan ja vaikutelmistaan.

Kirjan esipuheessa purjehtija Eero.Lehtinen luo silmäyksen suomalaisen maailmanympäripurjeh-duksen historiaan. Hän toteaakin, että tämän päivän maailmanympäripurjehtijaa yhdistää entisajan mat-kailijoihin sama luonnonvoimien ja omien resurssien testaaminen.

Teos jatkaa John Nurmisen Säätiön Sinisen kirjas-ton laadukkaiden käännöskirjojen sarjaa, jossa ovat aiemmin ilmestyneet Joshua.Slocumin Yksinpurjeh-dus maapallon ympäri sekä Purjehdus Liberdadella Brasiliasta Amerikkaan (2005), Laurence.Bergreenin Yli maan äären – Magalhãesin kohtalokas purjehdus maailman ympäri (2008) sekä Giles.Miltonin.Mus-kottisota – Taistelu Itä-Intian Maustesaarista (2009). Uutuusteos Seitsemän meren purjehtijat on nyt neljäs sarjassa ilmestynyt kirja.

Volvo Ocean Racevolvo ocean race lähti Alicantesta (man-ner-Espanjasta) kuuden veneen voimin 5.11.2011. Kolme matkaan läh-teneistä Volvo Open 70 -veneistä suoriutui ensimmäisestä legistä. Ensimmäisenä määrän-päähän saapui Telefonica purjehdittuaan 21 päivää

5 tuntia 14 minuuttua ja 25 sekunttia. Toiseksi tuli CAMPER with Emirates Team NZ 21d 21h 48m 4s ja kolmanneksi rantautui Groupama Sailing Team 24d 4h 28m 31s. Puolet matkaan lähteneistä veneistä jou-tui keskeyttämään legin. Pumalta (PUMA Ocean Ra-cing powered by BERG) katkesi masto Etelä-Amerikan edustalla olleen kiertomerkin jälkeen, Abu Dhabi Oce-an Racing ja Team Sanya joutuivat keskeyttämään jo Välimerellä. Pumaa lukuunottamatta kaikki kilpailuun osallistuvat veneet ovat jo Kapkaupungissa, jossa on satamakilpailut 9. ja 10. joulukuuta. Toiselle etapille veneet lähtevät sunnuntaina 11. joulukuuta. Toivotta-vasti kaikki veneet pääsevät tuolloin lähtölinjalle!

Seuraa kisoja netissä www.volvooceanrace.com tai lähetä oma virtuaaliveneesi seuraavalle legille. Oulu-laisia veneitä on tässä kisassa jo useampia.

Tulevia tapahtumia

OULUN MERENKÄVIJÄT RYPL 37, 90101 OULU

.Y83

Pikkujoulu lauantaina 10.12.oulun merenkävijöiden pikkujoulut järjestetään Johteenpookissa lauantaina 10.12. klo 18 alkaen. Tule tapaamaan tuttuja ja tutustumaan uusiin ihmisiin!

Jouluisen illallisen lisäksi tarjoamme jouluglögin, hyvää seuraa ja mukavaa ohjelmaa. Tanssiorkesteri Fever tanssittaa meitä läpi illan. Tulkaa ajoissa, pide-tään hauskaa porukalla! www.oulunmerenkavijat.f i/images/stories/om_kutsu_20112011.pdf

Teemaillatteemailtoja järjestetään Johteenpookissa mitä todennäköisemmin tammi–huhtikuussa kunkin kuu-kauden kolmantena keskiviikkona. Teemat täsmenty-vät alkuvuodesta.

SPV-junioripäivät Varalan urheiluopistolla 3.–5.2.20123.–5.2.2012 järjestettävillä junioripäivillä on ohjelmaa niin purjehtijoille, heidän vanhemmilleen kuin muillekin seura-aktiiveille. Lisätiedot ohjel-masta ja ilmoittautumislinkki löytyvät SPV:n koti-sivuilta: purjehtija.f i > lapsi ja nuorisotoiminta > tapahtuma kalenteri.

ryöppy 8