ryöppy 1 2012
DESCRIPTION
Ryöppy, Oulun merenkävijät ryn jäsenlehti, 1 2012TRANSCRIPT
1Ryöppy
ryöppyOulun Merenkävijät ry:n jäsenlehti 1/2012
Uusi hallitus esittäytyy, s. 4 Kunniakommodorimme Reino Aula, s. 8 Bottnia Eskader 2012, s. 12 Volvo Ocean Race Game 2011–2012, s. 20
2 ryöppy
3 Ruorin takaa
4 Uusi hallitus esittäytyy
8 Kunniakommodorimme Reino Aula
12 Bottnia Eskader 2012
15 Joulukuun tulvakuvia
16 Upea Gotlanti
20 Volvo Ocean Race Game 2011–2012
22 Pari yksinkertaista veneilijän evästä
24 Leila ryöpyttää
26 Pullopostia
28 Tulevia tapahtumia
Ω sisältö – ryöppy 1/2012, maaliskuu 2012
Kansikuva: Jussi pelaa Volvo Ocean Race -peliä. Kuva: Kaisu Nissi.
Ryöppy 1/2012
postiosoite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . pl 37,90101 oulupankkiyhteys . . . . . . . . . . . . . .nordea oulu, 205018-125927 iban: fi07 2050 1800 1259 27, bic: ndeafihhkotisivu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .www.oulunmerenkavijat.fikuva-arkisto . . . . . . . . . . . . . oulunmerenkavijat.kuvat.fi/kuvat
rekisteri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . rekisteri.oulunmerenkavijat.fihallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . [email protected]öpyn toimitus . . . . . . . . . . . . [email protected] . . . . . . . . . . . . . . . . [email protected] osoitteenmuutokset . . . . . . . . . [email protected]
Oulun Merenkävijät ry
Ω kommodori – matti ruokonen
3ryöppy
PurjehduskouluKevään purjehduskurssille päätimme ottaa huikeat 30 oppilasta, jotta saamme uusille innokkaille vastaval-mistuneille opettajillemme tarpeeksi oppilaita. Kun ilmoittautuminen avautui kotisivuillamme perjan-taina 10.2. kello 16, kurssi täyttyi neljässä tunnissa. Lamasta ei siis ole tietoakaan, ainakaan, kun kyse on uusista purjehduksen harrastajista. On tosi hienoa, että purjehduskoulumme pitää pintansa suhdanteista huolimatta.
vene/Båt 2012Venemessut veti tänäkin vuonna puoleensa sen ver-ran, että oli lähdettävä reissuun.
Messut avaavat veneilyvuoden mukavasti. Tällä kertaa purkkareita ei ollut esillä erityisen paljon, ja ne oli sijoitettu uuden hallin perälle. Esillä oli kuitenkin mielestäni erityisen kiinnostavia purjeveneitä silmäil-täväksi, esimerkiksi kaksi uutuusvenettä, Xp 38 ja Xp 44. Äksät olivat tosi hienoja, ja niitä hiplatessa aamu-päivä hurahtikin nopeasti. Vaimo oli tosin kiinnostu-neempi Saare-41:stä, joka sekin on komea paatti; ehkä minuakin matkaveneet alkavat sitten joskus innostaa, kunhan kisainnostus hiukka laantuu.
Keskityimme messuilla veneisiin, joten tilpe-hööriosasto ja tuorekurkkua kiekerölle leikkaavat helppoheikit jäivät tällä kertaa kokonaan näkemättä ja kokematta. Metrilakua sentään kävin ostamassa viime hetkellä ennen poislähtöä.
Porukkaa avajaispäivänä messuilla oli paljon ja yleisö haki veneilyfiiliksiä kuka milläkin tavalla, osa oikein kaksin käsin huurteista tuoppia pidellen – pää-asia lienee kuitenkin se, että kausi on avattu.
Ruorin takaa
ensi kesän superviikonloppu Heinäkuun kolmantena viikonloppuna (20.–22.7.) Oulussa tapahtuu paljon veneilyrintamalla. Peräme-ren Eskaaderi rantautuu Ouluun jo keskiviikkoiltana, ja torstaina on juhlat eskaaderiporukan kunniak-si. Perjantaina 20.7. juhlii veljesseuramme OTPS 100-vuotista toimintaansa, ja lauantain ja sunnuntain vietämme OTPS:n 100-vuotisjuhlaregatan merkeissä. Sen verran pystyn tässä vaiheessa kertomaan uu-denlaisesta Oulu-Regatasta, että luvassa on ennen-näkemätön viikonlopun kestävä spektaakkeli. Itse purjehduskisa kokee muutoksia ainakin köliveneiden rata-alueen suhteen, sillä lauantain rata-alue pyritään valitsemaan niin, että yleisöllä olisi mahdollisuus seu-rata kilpailun eri vaiheita. Luvassa on myös monen-laista maaohjelmaa perjantai-illasta sunnuntaihin. Lisää aiheesta, kunhan suunnitelmat tarkentuvat.
Rentoja ja luikkaita hiihtokelejä vesien vapautu-mista odotellessa.
Vuosi on vaihtunut, kesän lomapurjehduksia on ryhdytty suunnittelemaan, veneen päältä on käyty rapsimassa liiat lumet ja messuillakin on käyty fiilistelemässä eli ”on kaikki niin kuin ennenkin”.
Ω kommodori – matti ruokonen
4 Ryöppy
UUsi hallitUs esittäytyy Hallitushistoria: koska tulit hallitukseen ja missä roolissa nyt toimit? Mitä seuran toimintaa tulisi kehittää? Miten? Mitä odotat alkaneelta veneilyvuodelta?
5Ryöppy
Leila Rannanjärviii varakommodori
aloitin sihteerinä hallituksessa vuonna 2000. Viime syksynä minut valittiin II varakom-modoriksi; sihteeriputkeni kesti siis 11 vuotta. Se on aivan liian pitkä pätkä, vaihtuvuutta tarvitaan. Hallituksen sihteerin tehtäviä hoitaa nyt Eeva. Ryöpyn päätoimittajuuden on tarkoitus siirtyä Petterille. Ryöpyttäjäkin siis vaihtuu! Jäsen- ja venerekisterin hoitajana jatkaa Mervi Asikainen.
seura on kasvanut 2000-luvulla uudelle
sataselle, jäseniä on yli 430. Satakunta jäsentä toimii ja veneilee aktiivisesti seuran tapahtu-missa. Miten saisimme kaikki mukaan? Perä-meren hauskimpana seurana emme halua olla pelkkä laituripaikkaseura. Junioritoiminta pyörii laadukkaasti paikallisten seurojen yhteistyönä. Veneettömille aikuisille on hankittu kouluvene, Omppu. Joka kevät järjestämme purjehtija-kurssin, jossa parikymmentä aloittelijaa oppii purjehduksen perusteet ja saa gastin valmiudet. Tiistaipurjehdukset vetävät (avovesikaudella) kymmeniä veneitä radalle viikottain. Veneiden vuosittainen katsastus ylläpitää osaltaan jäsen-temme veneiden turvallisuustasoa. Muistathan, että OM:n perälippu saa liehua vain katsastetus-sa veneessä!
Hallituksen voimat eivät riitä juuri enem-pään – ainakaan ilman toimivaa jäsenistöä. Viime kauden erityisponnistuksia olivat mm. Kruzensternin vierailu, jossa STO huolehti lip-pumyynnistä ja opastuksesta tienaten merkittä-vän summan junioritoimintaan. Elojuhlilla Iin Röytässä oli liiteritanssien ja lohisopan lisäksi ohjelmaa niin lapsille kuin aikuisillekin. Oulu Ocean Race -rantatapahtuman järjestelyistä virisi ajatus kehittää Oulu regatasta merellisen Oulun merkkitapahtuma. Lipunlaskuillallinen syötiin 50 jäsenen voimin teatteriravintolassa, jossa juhlapuheen piti apulaiskaupunginjohtaja Timo Kenakkala. Onko tämän kaltaiset tapahtumat sitä, mitä jäsenet haluavat? Jäsenten haastami-nen monimuotoiseen toimintaan – ja myös sen järjestämiseen – on hallituksen agendalla aika korkealla.
tulevan veneilykauteni aloittaa purjehti-
jakurssi; vene on siis saatava vesille toukokuun puolenvälin jälkeen. Kesäloman alkaessa köydet irtoavat laiturista ja S/Y Otium suuntaa Pohjan-lahden länsirannalle, siis Ruotsin puolen saaris-toon. Tänä kesänä on tarjolla myös yhteisöllinen vaihtoehto, sillä Bottnia Eskaaderi lähtee Piteåsta 11.7. ja tulee rantoja pitkin Ouluun OTPS:n sata-vuotisjuhlille ja Oulu regattaan.
Matti Ruokonenkommodori
tulin mukaan OM:n hallitukseen 2000-luvun alussa. Nyt on meneillään kolmas kauteni halli-tuksen puheenjohtajana.
mielestäni tärkein tehtävä tällä hetkellä on saada seuratoimintaan mukaan lisää aktiiveja, jottei toiminta aivan tyrehdy nykyisen puuhajou-kon uupuessa tehtävissään.
Hallitus määrittelikin tämän vuoden paino-pistealueeksi jäsenistömme aktivoinnin. Meillä on yli 430 jäsentä, joten heidän joukossaan on varmasti lukuisia, jotka olisivat valmiita osallistu-maan aktiivisemmin seuran toimintaan, kunhan heidät vain pongattaisiin massasta.
Olemme hallituksessa huomanneet selke-ästi sen, ettemme yksinään pysty pyörittämään näin suuren seuran eri toimintoja, sillä meillä jokaisella on enemmän kuin yksi vakanssi eri jaoksissa. Perämeren hauskinkin seura vaatii toimijansa: jonkun on kampea väännettävä!
odotan ensi kesältä tietysti jännittäviä purjehduskisoja ja mukavia sivumyötäisiä tuulia lomareissulle sekä mielenkiintoisia uusia (syväys yli 2,5m) satamia.
Jukka Santalai varakommodori
olen ollut mukana OM:n hallitustyöskente-lyssä jo usean vuoden.
Aloitin hallitustyöskentelyn taloudenhoitajan pestillä, minkä jälkeen toimin hallituksessa juni-orijaoksen yhdyshenkilönä. Tällä hetkellä toimin 1. varakommodorina ja olen tiiviisti mukana sekä seuran (strategia), purjehduksen ja "Merellisen Oulun" kehittämisessä.
seuran kaikkien toimintojen kehittäminen on tärkeää ja välttämätöntä, kun haluamme tavoitel-la Pohjanlahden "aktiivisimman ja hauskimman" seuran titteliä (OM:n visio).
Omaa sydäntäni lähellä on kilpapurjehdus, junioritoiminta sekä seuran strateginen kehittä-minen (big picture).
aktiivista seuratoimintaa kaikilla osa-alu-eilla, paljon kilvan purjehtivia venekuntia alueen purjehduskilpailuissa, paljon junioreita treenaa-massa STO:n valmennusryhmissä sekä mitalleja Suomen purjehtijoille Lontoon olympialaisista.
Hauskaa veneilykesää kaikille seuran jäsenille!
6 Ryöppy
Jarkko Juntunentelakkamestari
olen mukana OM:n hallituksessa ensimmäis-tä kautta. Tästä kuuluvat kiitokset tai moitteet Ruokosen Matille, joka minut kyseiseen tehtä-vään patisti. Aika näyttää kumpia Matti värväys-työstään saa.
mitään erityistä roolia ei minulla vielä hallituksessa ole, mutta tekemisestä ei arvaten-kaan tule varsinaista puutetta olemaan. Mitään kovin suurta roolia en tosin hallituksessa omasta puolestani tavoittelekaan. Etenkin, kun keväi-sin ja syksyisin melkoinen siivu vapaa-ajastani kuluu Hietasaaren telakka-alueen telakkamesta-rin hommissa. Lisäksi minulla on ollut vastuul-lani jonkin kokoinen siivu seuramme käytössä olevan jäsen- ja venerekisterin kehitystyöstä Kinnusen Juissin aisaparina.
Suhteellisen lyhyen jäsenyyteni aikana seuramme jäsenmäärä on kasvanut ja edelleen kasvussa. Kunnossa oleva taloustilanne muo-dostaa hyvän perustan toiminnan jatkumiselle ja kehittämiselle. Se mitä toiminnan kehittämi-seen ja arkiseen pyörittämiseenkin mielestäni kaivattaisiin, on jäsenten aktiivinen osallistumi-nen seuran asioiden hoitoon. Liian paljon työtä ja luottamustehtäviä on liian harvojen aktiivisten toimijoiden harteilla. Haastankin tässä kaikki jäsenet mukaan aktiivitoimintaan. Jaossa on lähes vuosittain kaikenlaisia mukavia luottamus-tehtäviä.
alkaneelta veneilykaudelta odotan pur-jehtijana luonnollisesti hyviä tuulia ja hieman edelliskautta enemmän aikaa purjehdukselle.
Heikki Koivurovateemailtaisäntä
olen om:n hallituksessa mukana ensim-mäistä vuotta.
roolinani on olla tekemässä työtä mm. tur-vallisuuteen liittyvissä asioissa.
veneilyasioissa odotan mukavia purjeh-dusretkiä perheen ja kaverien kanssa sekä itselle uusien satamien ja merialueiden näkemistä mereltä päin.
Petteri Parhiwebmaster
tulin mukaan seuran hallitukseen talouden-hoitajan pestin kautta vuonna 2007. Samana vuonna liityin myös seuran jäseneksi ja kävin läpi perinteisen tulikasteen – eli merenkä-vijöiden purjehduskoulun. Toimin seurassa webmasterina ja vielä tätä kirjoittaessa myös taloudenhoitajana. Muuten olen ollut melko lailla yleismiehen hommissa kehittäen seuran toimintaa eri tavoin.
suuri haaste yhdistystoiminnassa on tänä päivänä aktiivitoimijoiden löytäminen. Näin on myös merenkävijöillä, vaikka seuramme toimin-nan aktiivisuus voikin vertailussa herättää jopa kateutta. Kierron tulisi kuitenkin olla jatkuvaa, jotta uudet jäsenet pääsevät helpommin toimin-taan kiinni ja entiset eivät pääse leipiintymään. Minusta jokaisen jäsenen tulisi, oman jaksa-misen ja ehtimisen mukaan, ottaa ainakin yksi alue, missä toimisi seuran ja muiden jäsenten hyväksi. Pienikin panos moninkertaistuu yh-dessä tekemällä. Seuratoimintaan pätee vanha viisaus, mitä enemmän annat sitä enemmän siitä saat.
tulevalle purjehduskesälle toivon hy-vätuulisia kilpailuja ja lämpimiä kelejä Röyttään.
7Ryöppy
Eeva Saukkonensihteeri
aloitin hallitustyöskentelyn reilu vuosi sitten junioritoiminnan yhteyshenkilönä. Tänä vuonna toimin hallituksen sihteerinä Leilan siirryttyä toiseksi varakommadoriksi.
kilpailujen saaminen mielenkiintoiseksi kai-kille (enemmän osallistujia). Junioritoiminnassa edelleenkin hyvän tason ylläpitäminen.
keväällä ja kesällä harjoittelua eri vene-luokissa sekä gastina että pinnassa. Tulevan kesän kilpailukalenteri näyttää varsin mielen-kiintoiselta.
Arvokisat painottuvat loppukesään, suunni-telmani on osallistua Helsingissä järjestettävään ORC MM -kilpailuun (gastina) ja kipparoida H-vene SM-kisoissa Kokkolassa. Louhiluokassa ajan Irlannin Gold Cupin sekä jotain pienempiä regattoja Euroopassa.
Juhani Lämsäkilpailupäällikkö
olen toista kautta hallituksessa kilpailuja-oksen kiintiöpaikalla eli toimin kilpailupäällikkö-nä toista kolmivuotiskautta Vittaniemen Riston jälkeen.
veneilijöiden sosiaalista yhteistoimintaa pitäisi saada lisättyä. Se johtaisi osallistumisaktii-visuuden kasvuun. Meidän talkoissa ja muussa toiminnassa voisi olla huomattavasti enemmän aktiivisia osallistujia eli kun kaverikin on muka-na miksi en minäkin voisi olla?
toivon, että Perämeren hauskimman seuran jäsenillä olisi paljon aurinkoa, hyviä purjehdustuulia sekä hauskaa ja sosiaalista kanssakäymistä. Lisäksi toivon, että tapahtumat ja järjestelyt onnistuisivat luoden uutta aktiivista toimintaa!
A-P Taskilapalkinnot
hallitustyö alkoi tammikuussa 2010 ja sen myötä luottamustehtävät laajenivat palkintovastaa-van ("pokaalipekka") ja palkintolautakunnan pj:n sekä veneiden katsastustoimintaan osallistumisen merkeissä. Lisäksi olen vuodesta 2006 ollut mu-kana OM:n purjehduskoulun kipparistossa.
meillä on laaja jäsenpohja ja aktiivista toi-mintaa, mutta myös alueita joihin kaivattaisiin lisää toimijoita. Näihin rooleihin löytyy hyvät perehdytys- ja koulutusputket, joten hyvä seura-veli/sisko – miten sinä voisit osallistua? Tähän aktivointiin tarvitaan myös hallituksen panosta, jottei meistä tule pelkkä laituripaikkaseura. Kouluvene Omppu ja oma purjehduskoulu ovat hieno käyntikortti seuralle ja osaltaan takaavat jatkuvuutta.
osallistujaennätystä Ryöttän majan tal-koissa, mielenkiintoisia kohtaamisia merellä ja laitureilla sekä tietysti hienoja kelejä!
uusi taloudenhoitajaennen lehden painoon menoa varmistui, että Harri Närhi aloittaa seuran taloudenhoitajana. Hänen esittelynsä nähtäneen seuraavassa Ryöpyssä.
8 Ryöppy
kunniakommodorimme
Reino AulaReino Aula kutsuttiin Oulun merenkävijät ryn kunniakommodoriksi syyskokouksessa 10.11.2011. Valinta oli päivänselvä, sillä Reino toimi
vuosina 1998–2009 (12 vuotta) seuramme kommodorina.
9Ryöppy
R eino liittyi seuramme jäseneksi vuonna 1988 laskettuaan rakennussar-jana ostamansa Minor 700 -merkkisen moottoriveneensä vesille. M/S Tiinalla hän teki Raija-vaimonsa kanssa kesälo-
maretkiä Ruotsin puolelle mm. Piiteån ja Luulajan saaristoon. Parhaina kesinä 1990-luvulla veneen lo-kiin karttui jopa tuhat mailia. Vuonna 1999 hän osti poikansa Jannen kanssa purjeveneen, Avance 245 ja osallistui seuramme purjehtijakurssille. Valitettavasti vaimo sattui mukaan kun kippari harjoitteli kovalla tuulella purjehtimista eikä ymmärtänyt reivata pur-jeita ajoissa. Vaimo säikähti pahalta tuntuvaa veneen kallistumista eikä sen jälkeen ole kovin mielellään purjeveneen kyytiin lähtenyt. Vaikka Emma vaihtui Jannen innostuttua kilpapurjehduksesta Venlaan, Sunwind 30, vuonna 2006, niin moottorivene on pariskunnalle mieluisampi harrastusväline. Veneily Tiinalla jatkuu, vaikka pitemmät retket ovat jääneet viime vuosina tekemättä.
seuran talous koheni reinon kommodorikauden aikana 1998–2009Reino aloitti seuramme kommodorina 1998, kun Paavo Martti halusi jättäytyä varakommodoriksi. Tuolloin seuran talous oli jo vakiintumassa. Vuoden 1997 toimintakertomuksessa lukee: ”Seuramme taloudellinen tilanne on varsin vakaa. Pankkilainat on saatu hoidettua pois ja seuran tilit näyttävät plussaa siinä määrin, että toiminta pystytään rahoittamaan ympärivuotisena eikä ainoastaan jäsenmaksujen tu-loutuessa.” Reinon kommodorikaudella seuran talous koheni edelleen mm. ainaisjäsenyyden* poistavan ja erottamista** helpottavan sääntömuutoksen myötä. Tämä hyväksyttiin yhdistyksen vuosikokouksessa 16.3.2004.
Jäsenmaksujen lisäksi merkittäviä tulonlähteitä olivat purjehduskoulu, yrityspurjehdukset ja kaupun-gin toiminta-avustus. Reino oli töissä Oulun kaupun-gin energialaitoksella (myöhemmin Oulun Energia), jonka myötä keskusteluyhteys Oulun kaupungin liikuntatoimen ja teknisen keskuksen kanssa oli mutkatonta. Vuosittaisen toiminta-avustuksen lisäksi seura sai avustuksia myös liikuntapaikkarakentami-seen, esim. harjoittelurata Nallikarin edustalla sekä laituri ja luiska mm. junioreiden kevytveneille.
Jäsenmäärä kasvoi reilusta kolmesta sadasta vuosittain ja oli vuoden 2009 lopussa 406. Näistä 30 oli junioria ja 76 ainaisjäseniä. Jäseniä liittyi seuraan eniten alkukesästä, heti purjehtijakurssin jälkeen.
strategiatyöOM-hallitus aloitti strategiapohdinnan vuonna 2003 toteutetulla jäsenkyselyllä, johon vastasi 40 jäsentä. Kyselyn pohjalta haasteiksi tunnistettiin jäsenten aktivointi sekä junioritoiminnan lisääminen. Myös veneettömien jäsenten ongelmat ja telakkasäätiön pal-veluiden ja fasiliteettien kehittämisehdotukset nousi-vat tuolloin hallituksen agendalle. Reinon siirtyessä telakkasäätiön puheenjohtajaksi myös telakkasäätiö aloitti strategiatyönsä. Jälkeenpäin voi sanoa, että lähes kymmenen vuotta sitten aloitetun strategiatyön hedelmiä poimitaan nyt!
junioritoimintaa seurojen välisenä yhteistyönäJunioritoiminnassa veljesseurat yhdistivät voimava-ransa, kun juniorien purjehdusvalmennusta ryhdyt-tiin järjestämään yhteisin resurssein jo kesällä 2002. Parhaimmillaan neljä paikallista seuraa huolehtivat yhteistuumin laadukkaasta eri-ikäisille ja – tasoisille suunnatusta valmennuksesta. Viime vuosituhannella järjestetyt seurakohtaiset Röytän juniorileirit telttama-joituksineen jäivät historiaan ja tilalle tulivat päivä-kurssit ja yhteisleirit Virpiniemessä. Yhteistoiminta junioreiden hyväksi jatkuu edelleen Oulun Meren-kävijöiden (OM), Oulun Purjehdusseuran (OPS), Oulun työväen pursiseuran (OTPS) ja Haukiputaan pursiseuran (HaPS) kesken ja seurat saivat tästä tunnustuksena jopa yhteisen Nuori Suomi -sinetin vuonna 2010.
Taloudellisen tilanteen vakiinnuttua tuli mahdol-liseksi hankkia Albin Express -kölivene erityisesti veneettömien aikuisten käyttöön. S/Y Omppu (OM:n perehdytyspursi) haettiin kumipyörillä Ruotsista ke-väällä 2009 kahden vuoden koeajaksi. Jo kolmantena toimintavuonna kouluveneen käyttömaksut kattoivat veneen käyttö- ja ylläpito kustannukset.
* Ainaisjäseneksi tuli jokainen henkilö- tai yhteisöjäsen, joka oli ollut jäsenenä ja maksanut jäsenmaksunsa yhtäjaksoisesti 25 vuotta tai oli maksanut 25-kertaisesti jäsenmaksun. Juniorijäsenyyttä ei otettu huomioon ainaisjäsenyyden kelpoisuusedellytyksenä.
** Jäsen, joka jättää jäsenmaksunsa yhden vuoden ajalta suorittamatta, voidaan erottaa yhdistyksestä. Jäsenen erottamisesta päättää hallitus.
10 Ryöppy
kaksi erilaista vuosijuhlaaReinon kaudelle osuvat myös kaksi seuramme vuosijuhlaa. 75-vuotisjuhlat järjestettiin kesällä 2002 Oulun regatan yhteyteen ja paikaksi valittiin oma tukikohta Röytässä, vaikka kaikki tarjottava olikin vietävä saareen veneillä. Onneksi keli suosi juhlia. Juhlavuoden kunniaksi toimitettiin myös juhla-Ryöp-py, joka taisi olla ensiaskel värillisen A4-kokoisen jäsenlehtemme tiellä. 80-vuotisjuhlat järjestetiin talvella 2007, joten saariolosuhteet eivät houkutel-leet. Lasaretin sali tarjosikin iltapukujuhlalle hyvät puitteet.
lukemattomia talkootuntejaOM-hallituksen puheenjohtajan roolin lisäksi Reino oli aktiivinen talkoolainen. Hän osallistui talkoisiin niin Röytän majalla kuin telakka-alueella lainaten auliisti omia työkalujaan ja kalustoaan. Reino mm. organisoi kotisatamamme laitureiden sähköistys-työt ja teki luvan varaiset kytkennät. Röytän majan uimapolku rakennettiin energialaitokselta saaduista sähköpylväistä. Pylväät sahattiin mantereella, kuljetet-tiin Praavan nokkaan autolla ja Röyttään M/S Tiinan perässä! Lukemattomien OM:n kaluston ja kiinteis-töjen kunnostustoimien lisäksi hän on tehnyt mm. trailerin kouluveneellemme, Ompulle.
kommodorikauden jälkeenReino kertoo kasvaneensa merenkävijäksi kommo-doriuden myötä ja jatkaa vapaaehtoistyötä veneilyn parissa toimiessaan sekä telakkasäätiömme pu-heenjohtajana että Johteenpookin vuokraisäntänä.
Johteenpookin isännöinti vie yllättävästi aikaa ja monenkirjavaa pikku puuhaa riittää sekä ennen yksityistilaisuuksia että niiden jälkeen. Telakkasäätiön puheenjohtajana Reino jatkaa OM:n parissa aloitettua strategiatyötä. Telakka-alueella onkin tehty monenlai-sia toiminnallisia parannuksia, esim. viime kesänä telakka-alueen asfaltointi.
Omasta kunnostaan Reino pitää huolta pyöräile-mällä. Kommodorina toimiessaan Reino tuli koko-ukseen monesti polkupyörällä, joka oli myös tyypil-linen työmatka-ajoneuvo välillä Herukka–kaupunki! Nykyään Reinon tavoitteena on pyörällä pari kertaa viikossa Johteenpookiin tai kaupunkiin.
70 vuottaReino täytti 70 vuotta lauantaina 21. tammikuuta 2012. Tapahtumaa juhlittiin Johteenpookissa suku-laisten ja ystävien kesken. Oulun merenkävijöitä edustivat kunniajäsen Matti Pehkonen, kommodori Matti Ruokonen ja minä. Toivotimme luonnollisesti Reinolle terveyttä ja pitkää ikää. Hyväkuntoisena hän jaksanee toimia niin läheistensä kuin Oulun meren-kävijöiden hyväksi sekä telakkasäätiössä että Johteen-pookin vuokraisäntänä.
leila rannanjärvi, 10 vuotta sihteerinä
om-hallituksessa reinon kommodorikaudella
jkReino Aulan 70-vuotismuistamisia on tullut seuran tilille 450 euroa. Nämä käytetään seuran juniorien hyväksi. Seura kiittää Reinoa onnitelleita.
M/S Tiina lähdössä 75-vuotisjuhlilta.Reino kiinnittää terää uuden kommodorin vesuriin kesän 2011 talkoissa OM-majalla Röytässä.
Reino luovuttaa kommodorin ruorin Matille.
11Ryöppy
Joni Skiftesvik ja Seppo Silander – OPS:n pitkäaikainen kommodori – onnittelevat 75-vuotiasta OM:ää Röytän majan kuistilla.
Pyöräretkellä Röytässä pääsiäisenä 2008!Veljesseurojen kommodorit Sauli Huikuri ja Reino Aula lipun nostossa 2006. OM:n lippua nostavat Kari Lukkarila ja Jari Heinonen.
Raija ja Reino. Reino 70 v.
13Ryöppy
perinteisesti vuodesta 2001 lähtien neljän vuo-den välein toteutettu Pohjanlahden ympäri kiertävä es-kaaderipurjehdus, Bottnia Eskader 2012, järjestetään poikkeuksellisesti jo ensi kesänä OTPS:n 100-vuotis-juhlien kunniaksi. Eskaaderin lähtösatama ja päätös-juhlien viettopaikka on ollut vuorotellen joko Oulu tai Piitimen kaupunki Ruotsissa. Eskaaderin tarkoitus on ollut tutustuttaa toisiinsa Itämeren pohjoisen perukan rannoilla asuvia veneilijöitä ja tarjota heille turvallinen tapa löytää uusia hienoja retkikohteita.
Vuosien mittaan heinäkuussa järjestettävälle toista viikkoa kestävälle purjehdukselle on osallistunut 51 – 84 moottori- tai purjevenekuntaa. Lukuisissa etappi-satamissa järjestetty ohjelma on käsittänyt paikallisen veneseuran järjestämänä laulua, tanssia, erilaisia rantakilpailuja ja kulttuuritapahtumia unohtamatta tiukkoja purjehduskilpailuja (www.bottenviken.se/bottniaeskader/aktuellt.pl?record=3 ja Oulun regatta 2012).
Keskeinen osa eskaaderia on kunkin etappi-sataman lämminhenkinen sauna- ja ruokakulttuuri paikallisine herkkuineen. Näistä mieleenpainu-vin on Piteålaisten oma paikallisherkku, Pitepalt, jonka mahdollisesti aikaansaama ”paltsvimma” on ikimuistoinen. Joistakin satamista on järjestetty shoppailukuljetuksia kauppakeskuksiin. Matkan aikana on hyvä mahdollisuus testata kouluaikaista ruotsin kielen osaamistaan, mutta kieliasioista ei tarvitse ottaa stressiä, sillä kaikki informaatio jaetaan kipparipalavereissa ja muissa tilaisuuksissa myös lahden itärannan kielellä.
Veneilijät voivat halutessaan liittyä mukaan mat-kan varrelta kun muistaa mainita asian ilmoittautues-saan. Ilmoittautuminen on mahdollista 15. huhtikuu-ta – 1. kesäkuuta tapahtuman kotisivuilta löytyvällä kaavakkeella (www.bottenviken.se/bottniaeskader). Rekisteröityminen on Piteån Svinörassa 10.7. ja eskaaderi starttaa 11.7. klo 11:00. Oululaisten lahden ylittävien veneiden lähtö Piteån Svinöraan organisoi-daan viimeistään kesäkuun aikana kun ilmoittautu-neet venekunnat ovat tiedossa. Kevään aikana päivitty-vää lisätietoa Eskaaderista löytyy em kotisivuilta ja sitä voi kysyä Bottnia Eskader ry:n hallituksen jäseneltä, Seppo Parhilta, [email protected].
Eskaaderin turvallisuudesta huolehtii mukana seu-raava meripelastusalus ja kunkin etapin reittisuunni-telma koordinaatteineen annetaan kipparipalaverissa ennen lähtöä. Eri nopeudella kulkevat veneet jaetaan omiksi pieniksi laivueikseen, joita johtaa kokenut kippari. Mukana on myös Eskaaderin lääkäri, joka tällä kertaa on oman seuramme jäsen.
Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat veneilijät osal-listumaan perheineen Bottnia Eskaaderiin. Vain 80 ensimmäiseksi ilmoittautunutta venekuntaa voidaan ottaa mukaan. Suomalaisia sponsoreita kaivataan kesän tapahtumalle, joten hyvät ehdotukset ovat tervetulleita.
S/y Sunitan miehistöllä jäi vuoden 2009 Eskaade-rista vain mukavia muistoja kokemuksineen ja uusi-ne tuttavuuksineen, joten olemme mukana tänäkin vuonna. Pari viikkoa kestänyt retki tarjosi runsaasti uutta oppia ja kokemusta matkapurjehduksesta tule-via kesälomareissuja silmälläpitäen.
seppo parhi, s/y sunita
Bottnia eskader 2012 merellistä yhteiseloa y li valtakunnan rajojen
Eskaaderi matkalla Luulajan keskustan Norra Hamniin 2009. Riippuliitäjä Piitimen illassa. Aukeaman kuvat: Juha Rissanen.
14 Ryöppy
Metsähallituksen BBB-hanke mukana Eskaaderissa.boundless bothnian bay -hanke toteutetaan Suomi-Ruotsi yhteistyössä ja sen tähtäimessä on ko-konaisvaltainen Perämeren matkailun ja virkistyskäy-tön kehittäminen. Kolmivuotista hanketta koordinoi Metsähallituksen luontopalvelut ja pääpartnerina Ruotsista on Skellefteån kunta. Projektin toteuttami-seen osallistuvat lisäksi lähes kaikki kunnat Peräme-renkaaren alueelta ja Perämerenkaari-yhdistys.
Hanketta rahoittaa EU:n aluekehitysrahaston In-terreg IV A pohjoinen -rahoitusohjelma, Lapin liitto, Länsstyrelsen in Norrbottens län, Landstinget, Region Västerbotten sekä toteuttajaorganisaatiot. Lisätietoa: www.metsa.f i/bbb.
Hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä alueen tun-nettuutta niin paikallisten, kävijöiden kuin päättäjien-kin keskuudessa. Tämän saavuttamiseksi hankkeessa järjestetään mm. mediaretkiä ja ollaan näkyvästi esillä eri tapahtumissa. Hanke osallistuu myös Bottnia Eskader -tapahtumaan hankkimalla paikalle useam-man toimittajan etenkin sen rajat ylittävälle osuudelle tähtäimessään tapahtuman ja Perämeren hienojen veneilykohteiden näkyvyyden lisääminen. Tämän lisäksi ainakin Ruotsin BBB-hankekoordinaattori Jarkko Enqvist osallistuu tapahtumaan – innokkaana oppimaan ja keskustelemaan rajattoman Perämeren mahdollisuuksista matkan aikana!
Luonnos matkasuunnitelmaksiavoinna ovat vielä Luulajan etappisataman valinta sekä viimeinen satama ennen Oulua. Metsähallitus on mahdollisesti kunnostamassa Röyttän päälaituria ensi kesänä, jolloin se ei olisi heinäkuussa käytettä-vissä. Vaihtoehtoisina etappisatamina ovat Kiviniemi ja Marjaniemi. Tapahtuman päätös kytkeytyy OTPS:n 100-vuotisjuhliin.
11.7. Lähtö Svinöra, Piteå Ω Luulaja
12.7. Luulaja Ω Gårdsviken, Töre
13.7. Töre Ω Båtskärsnäs, Kalix
14.7. Kokoontuminen Båtskärsnäs
15.7. Kalix Ω Letto, Tornio
16.7. Tornio Ω Kemi
17.7. Kemi Ω Ii Röyttä/ Haukipudas Kiviniemi /Hailuoto Marjaniemi
18.7. Röyttä Ω Oulu Seelari
19.7. Bottnia Eskader 2012:n päätösjuhla
20.7. OTPS:n 100-vuotisjuhla
Eskaaderi-veneet Kemin satamassa 2001. Kohamn 2001. Sivun kuvat: Pentti Auranaho.
15Ryöppy 15ryöppy
"Voimakkaat myrskytuulet ja matalapaine nostivat Oulun rannikon meriveden ennätyskorkealle. Tiistaina aamupäivällä merivesi kävi yli 170 senttiä tavanomaista korkeammalla."– kaleva 27.12, kuvat hannu orell
16 Ryöppy
Viime kesänä sen toteutimme, jo jonkin aikaa mielessämme olleen veneilyloman Gotlantiin.
Upea Gotlanti
Loikoilua Saltsjöbadenin satamassa.
17Ryöppy
K uten edellisenä kesänä, s/y Bo-hemia, mieheni Jukka ja ystävämme Virolaisen Perttu olivat valmiiksi lähellä
Gotlantia. Gotlant Runt -kilpailun jälkeen he purjehtivat veneen Sand-
hamnista Visbyyseen. Me naiset miesvahvistuksella eli Mia, Pertun vaimo, Victor, heidän poikansa sekä minä ja meidän tytöt pakkasimme Virolaisten Jeepin ja suuntasimme kohti Helsinkiä ja Silja Linen termi-naalia. Seuraavana aamuna heräsimme Tukholmassa. Automatka jatkui Nynäshamniin, josta menimme Visbyn lauttaan. Parin tunnin päästä olimme sit-ten perillä. Matkaan meni puolitoista vuorokautta, lentämällä olisi päässyt toki nopeammin ja ehkäpä halvemmallakin, ne laivaostokset eivät enää nykyään niin halpoja ole… mutta matkaseuraa ja hauskoja muistoja matkan varrelta ei voita mikään!
Saavuimme Visbyyhyn ja asetuimme taloksi S/Y Bohemiaan. Tällä kertaa Gotlantruntin miehistö oli satsannut siivoukseen kisan jälkeen, joten matka-laukkujen purkaminen, siivouksen sijaan oli helppo nakki. Tytöt ovat veneessä kuin kotonaan, joten hei-dän paattiin asettumisestaan ei ollut huolta. Virolai-sen perhe majoittui kivaan hotelliin parin kilometrin päähän.
Seuraavana aamuna lähdimme tutustumaan saa-ren pohjoisosaan autolla. Meidän piti mennä Ingmar Bergmanin asuinseudulle Fårön saarelle, jonne on lossiyhteys. Emme tosin ymmärtäneet, että lossia edelsi muutaman kilometrin pituinen autojono. Jonottaminen olisi kestänyt arvoilta pari tuntia, joten edellisten päivien automatkat huomioiden, emme jääneet jonoon. Olimme ottaneet Suomesta mukaan pienen grillin ja kävimme paikallisessa marketissa ostoksilla ja sitten grillauspaikkaa etsimään. Sopivaa paikkaa etsiessämme ajelimme mitä upeimmissa maisemissa Gotlannin rannoilla. Lapset pääsivät innoissaan etsimään korallifossiileja jotka ovat ajalta, jolloin Gotlanti sijaitsi päiväntasaajalla 400 miljoonaa vuotta sitten. Oli aika historiallinen tunnelma olla grillaamassa rannalla kalastajamökin vieressä, josta löytyy 400 miljoonaa vuotta vanhoja fossiileja. Jotkut olivat aivan simpukan näköispatsaita.
Vierailimme myös Lummelundan Tippukiviluo-lassa, jossa opas kertoi hauskan tarinan siivittämä-nä historiaa. Lapset odottivat tietysti eniten Peppi Pitkätossun kotia, joka sijaitsee Sommarlandissa. Siellä on vesipuisto, ravintola, seikkailugolf ja Peppi Pitkätossun kotitalo Huvikumpu. Siellä menikin koko päivä! Ulkoilmateatterissa, joka sijaitsee Huvikum-mun vieressä, esiintyy Peppi päivittäin. Tuli itselläkin nostalginen oli, kun katselin lapsuudensankaria ilmi-elävänä. Huvipuiston ja ruokailun jälkeen siirryimme
vesipuistoon. Ilma oli vähän viileä tuona päivänä, mutta sauna (tietysti ilman kiulua) pelasti ja lapset pääsivät välillä lämmittelemään.
Visbyn kaupunki on kaunis vanha kaupunki ka-peine mukulakivikatuineen, ravintoloineen ja ihanine kauppoineen. Satama sijaitsee ihan keskustan vieres-sä. Se oli tuona aikana koko ajan täynnä. Iltaisin siellä oli aikamoinen discofiilis, useasta veneestä musiikkia soitettiin kannella olevista kaiuttimista. Kellon lyödes-sä kymmenen, veneet ja satama hiljenivät. Sataman vierestä pääsee mukavasti lenkkeilemään upeisiin merimaisemiin.
Gotlannin hintataso on hieman korkeampi kun Ruotsin mantereella. Turisteja heinäkuun toisella viikolla oli mielestäni normaali määrä lomakauteen nähden. Minnekään ei tarvinnut kauheasti jonotella ja kaupungin kapeilla kujilla mahtui kävelemään väl-jästikin. Vanhan kaupungin kirkossa (ainakin yhdessä niistä) pidetään konsertteja, ihmiset istuivat myös kir-kon puiston nurmikolla kuunnellen upeaa musiikkia. Visbyn vanhoja kortteleita, puistoja ja kirkkoja voisi ihastella useammankin päivän.
Olimme Gotlannissa maanantaista torstaihin. Kolmessa täydessä päivässä ehti näkemään saarta ihan kivasti. Tietysti paljon jäi myös seuraavaan kertaan. Valitettavasti kesälomallakin on aikataulu ja seuraava kohde edessä. Siskoni perheineen odotteli meitä Nynäshamnissa ja sinne keulan siis käänsim-me. Matka Visbystä Nynäshamniin (n. 75 merimailia) 14 ms myötätuulessa ja 3–4 metrin aallokossa oli eksoottinen kokemus. Loppuloman vietimmekin edellisenä kesänä osaksi jo tutuksi tulleessa Tukhol-man saaristossa. Tukholmasta lensimme Helsingin kautta Ouluun. Perttu saapui vielä Jukan kaveriksi purjehtimaan veneen Tukholmasta Ouluun. Poikien matka oli piikkivastaista lähdöstä maaliin.
Tässä vielä pari vinkkiä, jos suunnittelet matkaa Visbyyhyn: Satama oli tuona aikana koko ajan täynnä. Satamassa on muutamia paikkoja, joita voi varata etukäteen (www.dockspot.com). Suosittelen auton vuokraamista, näet paljon enemmän lyhyessä ajassa. Musisointi satamassa illalla voi olla suhteellisen ärsyttävää, jos haluaa istua rauhassa veneen kannel-la. Hyvä puoli on se, että se loppuu tasan klo 22.00. Erään taksikuskin mukaan heinäkuun puolessavälis-sä, kun Tukholmalaisilla alkaa lomat, Visbyn satama ja kadut kuulemma täyttyvät railakasta lomaa viettä-vistä ruotsalaisista. Taksikuski ei suositellut Visbyssä lomailemista tuolloin.
Ensi kesänä suuntaammekin Korkearannikolle, lähemmäksi kotivesiä.
marika eklund, s/y bohemia
18 Ryöppy
s/y Bohemian perhe; Jukka, Veera, Marika ja siiri-sofia.
Lepohetki Bohemiassa systerin perheen kanssa.
Rantasaunan mallia Tukholman saaristosta.
Virolaisten perhe; Perttu, Mia ja Victo.
Tytöt rannalla.
Visbyn täysi satama, joka sijaitsee ihan kaupungin vieressä.
Waxhomin lauttaa piti odotella kapeassa kanavassa matkalla saltsjöbade-
nista Tukholmaan. Tässä kohtaa kannattaa kuunnella VHF:ää.
19Ryöppy
Lepohetki Bohemiassa systerin perheen kanssa.
siiri, Veera ja Victor grillaamassa
vaahtokarkkeja Gotlannin laguuneilla.
95-jalkainen superjahti Austraaliasta
saltsjöbadenin satamassa.
siskoni perhe tuli Nynäshamnista mukaamme.
He toivat mukanaan koko miehistölle samanlaiset
hienot keltaiset tiimitakit. Tiimi pysyi hyvin
kasassa, takin bongasi helposti missä vain.
Veera ja Victor kivisellä rannalla etsimässä fossiileja.
Lounasaika.Peppi Pitkätossun koti Huvikumpu.Tytöt rannalla.
21Ryöppy
S amaan aikaan, kun Volvo Ocean Race -ve-neet lähtivät Alicantentesta maailmanympä-ripurjehdukselle, alkoivat myös pelaajat mit-telemään purjehdustaktisia taitojaan. Volvo Ocean Race Gamessa on mahdollisuuksien
rajoissa samat legit, samat lähtöajat, suorituskyvyltään samanlainen vene sekä samat tuuliolosuhteet kuin todellisilla veneillä. Nykyisin on helppoa sekä mie-lenkiintoista seurata oikeiden veneiden reittiä netin kautta. Miksi tuo vene purjehtii tuonne? Minä tekisin tuossa kohdassa toisin. Olisinko ollut nopeampi? Nyt voi pelin kautta verrata omaa reitinvalintaa muiden pelaajien tai oikeiden veneiden reittiin. Pelaaminen VOR-veneillä on erityisen mielenkiintoista, koska ne ovat äärimmäisen nopeita, etenkin avotuulilla. Parempaa tuulta kannattaa lähteä hakemaan kaukaa-kin sivuilta. Siis lyhyin reitti ei todellakaan ole nopein. Mielenkiintoista, suorastaan koukuttavaa.
Aika moni muukin on todennut asian olevan näin. Pelissä on mukana tällä hetkellä 183 000 venettä ja määrä kasvaa koko ajan. Suomalaisia on mukana tu-hansittain ja oululaisia kymmenittäin. Osa on pelissä mukana tosissaan kilvoittelemassa pääpalkinnosta autosta (Volvo XC60 Ocean Race Edition) ja legien kärkisijoista, osa ottaa rennommin ja pelaa kavereita tai itseään vastaan.
Peliä pelataan nettiselaimella osoitteessa www.volvooceanracegame.com. Pelaaminen on sikäli yksinkertaista, että tarvitsee vain valita veneen suunta ja käytettävä purje. Purjeet ovat aina trimmattuna oikein. Veneen sijainti ja tuuli näkyvät koko ajan kartalla. Kartalla näkyy myös kärkiveneet, haluamasi kaverit tai muut seurattavat veneet. Tuuliennusteet saa myös näkyviin seuraaviksi päiviksi edullisimmin reitinvalinnan tekemiseksi.
Peli on kehittynyt paremmaksi edellisestä Volvo Ocean Racesta. Jokaisella pelaajalla on profiili, johon on tullut lisää ominaisuuksia. Pelissä tuuli muuttuu nyt jouhevasti paikan suhteen, ajan suhteen tuuli muuttuu kahdentoista tunnin välein. Veneen suo-rituskyky näkyy numeroiden lisäksi polaarikäyränä, jossa vihreällä sektorilla on kuvattu kunkin purjeen nopein käyttöalue. Kartalle saa näkyviin oikeat veneet ja muita seurattavia veneitä voi hallita tarkemmin. Veneen kääntämiset ja purjeen vaihdot kuluttavat miehistön energiaa ja liian usein toistettuna veneen vauhti laskee. Purjeet myös kuluvat käytössä, joka myös laskee hiukan venevauhtia, tai ne voivat revetä väärin käytettynä. Veneen mittaristoon ja karttanäyt-töön on tullut lisää ominaisuuksia. Hyödyllisenä uutuutena on tullut matkamittaustyökalu.
Pelissä voi oikeasti ostaa lisävarusteita, joilla hel-potetaan veneen hallintaa esimerkiksi öisin. Tuulipe-räsin pitää veneen suunnan tuulen suhteen vakio-na. Auto Sail valitsee automaattisesti nopeimman purjeen käyttöön. Reittipisteitä, joiden kautta edetään, voi myös ostaa. Miehistön voimien palauttamiseksi voi ostaa energiapatukoita, purjeille korjaussarjan tai vakuutuksen. Se on vähän harmillista, että suoritus-
kykyä nostamaan on hankittava Pro Sailit ja Special Sailit. Toisaalta ei shoppailu kovin kallista ole. Kaikki herkut yhdelle legille maksaa noin 5 euroa. Ilmaisek-sikin on edelleen mahdollisuus pelata.
Kuten edellä jo sivusinkin, voi pelaaja pyytää toisen pelaajan kaveriksi. Keskivertopelaajan motivaa-tiona voi olla hyvä suoritus tai kaverin voittaminen. Monenkaan mahdollisuudet taitojen tai ajankäytön suhteen ei mahdollista pelissä menestymistä. Pelaaja voi liittyä ryhmiin tai perustaa omia ryhmiä. Ryhmän sisällä ovat keskustelufoorumi ja chatti halukkaille. Pelissä olevia ryhmiä ovat esimerkiksi Oulun Meren-kävijat, Bay of Bothnia tai Finland.
Volvo Ocean Race Game on minusta kivaa purjeh-dushenkistä ajanvietettä talvikaudelle. Voisiko näitä taktisia taitoja hyödyntää oikeassa purjehduksessa? Nämä veneet ovat suhteessa hitaita luovilla ja pelissä kannattaa hakea parempaa tuulta kaukaakin. Onkohan näin todellisuudessa? Yleisesti puhutaan VMG:stä, mutta myös VMC on tärkeä. Pelissä joskus kannattaa ajaa parasta nopeutta kohti seuraavaa reittipistettä, siis ottaa hyöty pois. Soveltuisiko tällainen strategia todellisuudessa heikkoon tuuleen, jos ei ole mitään odotusta, missä uusi tuuli syntyy? Tällaisia asioita tulee pelatessa mietiskeltyä. Suosittelen pelaamaan.
jussi ponkala, s/y virtualkiisla
Linkki peliin: www.volvooceanracegame.com
hs 20.2.2012
Suomalainen voitti 179 000 veneen virtuaalisen purjehduskilvanturkulainen mikael nyberg pääsee Uuteen-Seelantiin seuraamaan valtameripurjehduksen maaliintuloa.
Åbo Akademissa systeemitekniikan väi-töskirjaa tekevä turkulainen Mikael Nyberg, 29, päihitti 179 000 kanssakilpailijaansa Volvo Ocean Race Game -purjehduksen kolmannella osuudella. Virtuaalista kilpapurjehdusta käytiin netissä samaan aikaan, kun oikeat purjehtijat taistelivat tuulien ja aaltojen kanssa valtamerellä Yhdistyneiden arabiemiirikuntien Abu Dhabista Sanyaan, Kiinaan. Palkintona kolmannen etapin voitosta Nyberg pääsee maaliskuussa Aucklan-diin tapaamaan oikeita purjehtijoita, kun nämä saapuvat sinne neljänneltä osuudelta!
23Ryöppy
Fiamarian thaimaalainen vihreä penttericurry (4 hlö)3–4 kpl maustamatonta kananrintaleikettä, filettä tms, pilkottuna pieniksi kuutioiksiPurkki vihreää thaicurrya, tai jos mausteet pelottaa vähemmän – vaikka puoletPurkki kookosmaitoakanaliemikuutio1–2 rkl inkiväärimurskaa purkista (esim. spice up, löytyy stokkalta)1 rkl sitruunaruohomurskaa purkista (spice up)kesäsipulia renkaina/kevätsipuliavalkosipulia1 kpl vihreää paprikaa pilkottuna 4 ∞ 0,5 cm palasiksiPorkkana isoina lohkoinaMakeita herneenpalkoja samalta kesältä tai hätätilanteessa pakastehernepussilimemehua (joko tuore lime puristettuna tai aitoa mehua pienestä muovipullosta)sokeria ja suolaa
freesaa kasarissa tavallisessa ruokaöljyssä pilko-tut kanapalat, sipuli, valkosipuli, porkkana, porkkana, paprika. Lisää sitruunaruoho, inkivääri vihreä curry ja sekoita. Lisää limemehu ja sekoita. Kookosmaito se-kaan ja anna kiehua reilu vartti. Tarkista suola ja lisää hieman sokeria maun mukaan tasapainottamaan ma-kua. Hakattuna tuoretta korianteria voi lisätä pinnalle. Tarjoa haudutetun jasminriisin (ei Mäntylän) kera.
Kanan voi korvata kalalla tai jättikatkaravuilla – miksei tavallisillakin. Tuolloin voi kokeilla kanaliemi-kuution tilalla kala- tai kasvisliemikuutiota. Muista, että kala lisätään freesaamatta vasta noin viisi mi-nuuttia ennen valmistumista ja katkaravut vain kaksi minuuttia. Sen verran, että muuttuvat harmaasta pu-naiseksi (jos valmiiksi keitettyjä erityisen varovaisesti antaa vain lämmetä – muuten katkaravuista tulee kumimaisia). Ruokajuomana olut tai siideri.
lohimedaljonkia á la Fiamaria4 kpl lohimedaljonkia, suolattuna, pippuroituna, kuiva rakuuna pintaan, sitruunamehulla kostutettunaPurjo silputtuna2 kpl porkkanaa isoina lohkoina2 rkl inkiväärimurskaasokeria, suolaa(voit myös lopussa lisätä pussillisen pakasteherneitä)
paista medaljongit joko voissa pannulla tai jos käytössä on uuni tai matkagrilli, voit kypsentää myös niissä. Freesaa öljyssä inkiväärimurska. Lisää purjo ja porkkana. Kypsennä niin, että porkkana jää hieman napakaksi. Lisää sokeri ja suola (etenkin suolaa tar-peeksi) ja halutessasi lopuksi herneet. Kaada medal-jonkien päälle.
Voit keittää riisiä kaveriksi, mutta välttämättä et tarvitse kuin mukavan valkoviinilasillisen, esimer-kiksi Montalto Cataratto Viognier Sisiliasta. Varsin edullinen tankkiviini veneeseen.
arno talvisara, s/y fiamaria
24 ryöppy
Ω ryöpytystä – [email protected]
Ryöpyttäjä vaihtuu?ryöpyttäjän piti vaihtua vuodenvaihteessa, kun minut valittiin varakommodoriksi. Eeva Sauk-konen aloitti sihteerinä ja Petteri Parhin oli tarkoitus ottaa Ryöpyn päätoimittajuus. Petterin ehtona ollut taloudenhoitajan löytyminen ei kuitenkaan täyttynyt vuodenvaihteessa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että talouden hoitaja löytyy ennen kuin vuoden toinen Ryöppy on työn alla, joten tämä taitaa olla viimeinen ryöpytykseni.
jäsenkirjeestä mustavalkoinen lehdykkäAloittaessani vuonna 1999 seuran sihteerinä Ryöppy oli muodoltaan paremminkin jäsenkirje kuin lehti. Ykkösnumerossa oli tyypillisesti kevätkokouskutsu, kakkosessa lipunnosto, kolmosessa syyskokous ja viimeisessä pikkujoulukutsu. 2000-luvun alussa leh-dykän sivu- ja juttumäärä vähitellen kasvoivat. Ulkoi-sen muodonmuutoksen ensikokeilu oli vuoden 2002 juhla-Ryöppy, joka julkaistiin seuramme täyttäessä 75-vuotta. Lehti pysyi kuitenkin mustavalkoisena A5-kokoisena ”monisteena” vielä vuosikausia. Kotisivuil-lamme lehti oli luettavissa värillisenä, monesti jopa aikaisemmin kuin lehti oli saatu monistuskeskukses-ta postitukseen.
uusi ulkoasuVärillisen A4-kokoisen lehden aika alkoi vasta kaksi vuotta sitten, vuonna 2010, jolloin Juha Rissanen loihti lehdelle uuden ulkoasun. Väripainatuksen myötä myös postitus yksinkertaistui: enää ei tarvit-se sännätä hakemaan Ryöppy-laatikoita, printata osoitetarroja eikä kyydittää tarroitettuja lehtiä postiin. Osoitetiedosto menee painotalolle sähköisesti ja he printtaavat lehtiin osoitteet ja toimittavat jakeluun!
ryöpyn (sisällön) tulevaisuus?Nyt on hyvä hetki miettiä Ryöpyn merkitystä ja kehitysmahdollisuuksia. Mitä jäsenistö toivoo leh-deltämme? Kuinka strategian mukaista koko lehden toimittaminen on? Onko se sitä jäsentoimintaa, mitä jäsenet haluavat? Mitä se tarjoaa junioreille? Moot-toriveneilijöille? Ensisijaisestihan lehti on seuran pää-äänen kannattaja, eli toiminnasta tiedottaminen etu- ja jälkikäteen on tärkeintä. Se on myös aina ”vedos” seuran sen hetkisestä tilanteesta/toiminnasta ja siksi tuleville historiankirjoittajille mainio aineis-to. Kunhan vain säilyy. Onneksi lehtiä menee 6 kpl Helsingin yliopiston vapaakappalearkistoon ja 2 kpl Oulun maakuntakirjastoon.
Tiedotuksen ja dokumentoinnin lisäksi lehdes-sämme voisi korostua koulutuksellinen/valistukselli-nen aspekti? Viime kesäksi aioin saada kesälomapur-jehtijan jumppaohjeet lehteen, mutta fysioterapeutit eivät ehtineet jumppaa tuolloin suunnitella ja kirjoit-taa. Myös venesähköistä voisi joku kirjoittaa? Katsas-tuksen tärkeyttä tullaan vuoden kakkosnumerossa korostamaan. Erilaisia aiheita voidaan ottaa mukaan – kunhan myös kirjoittaja löytyy. Ilmeisesti esim. veneen kevät- ja syyshuollot tehdään niin monella eri tavalla, että kukaan ei halua toisia lehdessä ohjeistaa. Pentteri-palsta on mielestäni kiva, saamme vaihtelua venepöperöihin! Luonnollisesti myös jäsenistöä pitäi-si peilata sekä erilaisten ihmisten veneilykokemuksia avata.
Laita rohkeasti ajatuksiasi tulemaan. Siis nykyi-selle Ryöpylle risuja tai ruusuja. Toiveita tai odotuksia tuleville Ryöpyille. Ehdotuksia juttuaiheiksi, kirjoitta-jiksi. Valokuvia. Tai jotain muuta...
Seuraava Ryöppyseuraava ryöppy ilmestyy toukokuussa 2012. Siihen tulevat jutut ja kuvat tulee toimittaa Ryöpyn toimitukseen [email protected] i viimeis-tään huhtikuussa 2012.
Uusia jäseniäseuramme uusiksi vuosijäseniksi on hallituksen kokouksissa hyväksytty: Jarmo Kiuru, Ilpo Okko-nen, Kati Ojala, Ahti Nissinen, Tommi Pääkkö, Juha Soininen, perhejäseniksi Sanna Alapudas, Päivi Göös, Sanna Huhtala-Salonen, Aino Kukkonen, Risto Ojala, Merja Nissinen, Sanna Wennerstrand ja juniorijäse-neksi Henriikka Alapudas sekä Santeri Alapudas. OM toivottaa uudet jäsenet sydämellisesti terve tulleeksi seuraamme!
Tarkista jäsen- ja venerekisterin tiedotkaikkien seuran jäsenten tiedot kerätään jäsenre-kisteriin. Jokainen täysi-ikäinen jäsen on velvollinen pitämään omat osoite- ja jäsentietonsa ajan tasalla. Osalla jäsenistämme on havaittu rekisteritiedoissa vanhentunut tai virheellinen sähköpostiosoite.
Omat tietosi saat päivitettyä seuraavasti: kirjaudu sisään seuran jäsenrekisteriin osoitteessa rekisteri.oulunmerenkavijat.f i. Käyttäjätunnus on muotoa ”Sukunimi Etunimi” – esimerkiksi Mallikas Mikko. Jos et muista salasanaasi, klikkaa kirjautumiskenttien alla olevaa linkkiä "Olen unohtanut salasanani", niin salasana lähetetään siihen sähköpostiosoitteeseen, joka rekisterissä on. Tunnuksen voi pyytää myös re-kisterinhoitajalta osoitteesta [email protected] i. Kerro pyynnön yhteydessä jäsennumerosi (tai joku muu tunnistettava tieto).
Tarkista oma osoite- ja yhteystietosi. Muista täydentää erityisesti sähköpostiosoitteesi, niin saat seuran uutiskirjeen halutessasi sähköpostiisi noin kerran kuussa. Täydennä myös koulutus- ja osaamis-tietojasi vastaamaan nykytilannetta. Seuran hallitus suunnittelee toimintaa ja koulutuksia annettujen tietojen perusteella.
Tarkista omat venetietosi. Kaikkien telakka-alu-eella säilytettävien veneiden on oltava rekisterissä ja tietojen tulee olla ajan tasalla. Laituripaikan voi saada vain kun (katsastetun) veneen tiedot ovat rekisteris-sä. Katsastuslaskut lähetetään myöhemmin keväällä veneellisille jäsenille.
mervi asikainen, jäsen- ja venerekisterin hoitaja
OU
LUN
ME
RE
NK
ÄV
IJÄT
R.Y
.perustettu 1927
postio
soite: P
L 37, 90
101 O
ulu.pa
nk
kiyh
teys: Nordea O
ulu, FI07
2050
1800
1259 27
ko
tisivu: w
ww.oulunm
erenkavijat.fik
om
mo
do
ri: Matti R
uokonen, 0
40 480
99
55, komm
odori@
oulunmerenkavijat.fi
vara
ko
mm
od
orit: I Jukka Santala,
040
844 3517, jukka. santala@
oulunmerenkavijat.fi • II
Leila Rannanjärvi, 0
50 355 0
504 leila.
rannanjarvi@oulunm
erenkavijat.fisih
teeri: Eeva Saukkonen, 050
487 329
9, eeva.saukkonen@
oulunmerenkavijat.fi
talo
ud
enh
oita
ja: H
arri Närhi,
050
480 1445, taloudenhoitaja@
oulunm
erenkavijat.fim
uu
t ha
l. jäsen
et: Jarkko Juntunen, 044 59
3 1280, jarkko.juntunen@oulunm
erenkavijat.fi • Heikki
Koivurova, 050 412 5872, heikki.
koivurova@oulunm
erenkavijat.fi • Juhani Läm
sä, 040 536 79
82,
juhani.lamsa@
oulunmerenkavijat.fi
• Petteri Parhi, 040 531 8123, petteri.parhi@
oulunmerenkavijat.fi
• Ari-Pekka Taskila, 040 56
30 171, ap.taskila@
oulunmerenkavijat.fi
ku
nn
iak
om
mo
do
ri: Reino A
ulak
un
nia
jäsen
et: Matti Pehkonen,
050
322 6412, H
annu Lounila, K
ari Lukkarilah
alliva
staa
va: H
annu Orell
(OM
:n halli)ju
nio
ritoim
inta
: Junioripäällikkö: A
nri Kivim
äki, 040
501 0
686
, junioripaallikko@
oulunmerenkavijat.fi
• Eeva Saukkonen • Pekka Saukkonen, 0
40 511 7818,
kpekkasaukkonen@ gm
ail.com
• Laura Santala, 050
521 269
7, lausan@
luukku.comjo
hteen
poo
kin
isän
nä
t: Reino
Aula, 0
44 260
3768, johteenpooki@
oulunmerenkavijat.fi • Juhani Läm
säk
alu
sto: Juhani Läm
sä • Heikki
Koivurova
ka
tsasta
min
en: K
atsastuspäällikkö R
isto Laitila, 045 6
51 9430
, katsastajat@
oulunmerenkavijat.fi
• Heikki K
oivurova • Jorma
Lämsä, 0
400
844 236 • Juhani
Lämsä • Juha K
innunen, 040
771 6
486 • Pekka N
iiranen, 040
0
687 6
46 • Tim
o Pukari, 040
0
384 438 • Juha Ranta, 0
50 414
09
05 • A
ri-Pekka Taskilak
ou
luven
e: Marjatta A
rmanto, 0
40
7357 976
• Kari Lukkarila, 0
400
6
79 9
09
, kari.lukkarila @vene.suom
i.net • A
nna-Riitta Syrjälä
kilpa
ilujen
järjestä
min
en:
Kilpailupäällikkö Juhani Läm
sä kilpailut@
oulunmerenkavijat.fi
• Heikki K
oivurova • Jorma Läm
sä, 0400 844 236
• Risto V
ittaniemi
• Jarkko Juntunen • Mervi A
sikainen • M
ervi Pajalak
ilpapu
rjehd
us: Jorm
a Kinnunen,
040
809
799
9 • K
ari Lukkarila • Jukka Santala (M
elges24-laivueen vetäjä)
na
viga
atio
kerh
o: Jussi Ponkala
perälipu
t: Pohmarinista liikkeen
aukioloaikoina. Voudintie 8,
Limingantulli.
purjeh
du
sko
ulu
tus: rehtori M
atti
Ruokonen • Jukka Santala • Seppo
Parhi (yrityspurjehdukset)rek
isterien h
oita
ja: M
ervi Asikainen,
rekisterit@ oulunm
erenkavijat.firetk
iveneily: Ilkka W
allenius, 050
0
69
3 541, ilkka.wallenius@
mail.suom
i.net • Jouni Lehto, 0
40 557 2856
röytä
n m
aja
isän
tä:
Seppo Parhi,044 328 0
650
, m
aja@oulunm
erenkavijat.fiseu
ran
edu
staja
t telak
ka
sää
tiön
h
allitu
ksessa
: Puheenjohtaja R
eino Aula • M
atti Ruokonen
(varalla Juha Ranta) • Eero
Karhunen (Ilkka W
allenius) • Juha K
innunen (Anne-M
aria W
allenius) • Pekka Aho (Jussi
Ponkala).tied
otu
s: Petteri Parhi (webm
aster) • Leila R
annanjärvi (Ryöppy)
telak
oin
ti: Jarkko Juntunen • Jorm
a Lämsä
vam
ma
ispurjeh
du
s: K
imm
o Rundström
, 041 441 4439
kim
mo.rundstrom
@m
ail.suomi.net
Fifty Placesto Sail Before You Die – Sailing Experts Share the World's Greatest Destinationsviisikymmentä purjehduskohdetta, jotka on nähtävä ennen kuolemaa. Maakrapujen mielestä purjehtijat haluavat purjehtia maailman ääriin. Chris Santella otti väitteen kirjaimellisesti ja pyysi kuu-luisia kilpapurjehtijoita ja seikkailijoita valitsemaan lempikohteensa maailman meriltä. He ovat valinneet hyvin erilaisia kohteita, kuten Itärannikon klubisata-mia (Marblehead ja Annapolis), idyllisiä trooppisia laguuneja (Ilha Grande Brasiliassa ja Mopelian atolli Polynesiassa) unohtamatta hiukset pystyyn nostatta-via vesiä (Cape Horn). Purjehtijan suositusten lisäksi kaikista kohteista on myös houkutteleva kuva.
Ω pullopostia – kuulumisia maalta ja mereltä
TO
IMIN
TA
201
2
kevä
t Ja
ospa
lave
rike
vät
(Tal
koo)
retk
iä R
öytt
ään
28.3
. K
evät
koko
us5.
5.
Lipu
nnos
to ja
kev
ätto
ri3.
–27.
5.
Purj
ehtij
akur
ssi
9.–
10.6
. K
esäk
aude
n av
ajai
set j
a
si
ivou
stal
koot
Röy
täss
ä11.
–20
.7.
Bot
tnia
Esk
ader
, Pite
å–O
ulu
13.7
. O
ulu
rank
ing
228
.7.
Hai
luot
o W
eeke
nd29
.7.
Mar
jani
emi-O
ulu
4.8.
N
autil
us C
up ja
Elo
juhl
at
(O
PS)
Röy
täss
ä1.9
. O
ulu
Oce
an R
ace
ja O
ulun
mer
ipäi
vät
15.9
. Va
loju
hlat
ja R
äntä
Rac
e6
.10.
Palk
into
jenj
ako
klo
16
Jo
htee
npoo
kiss
a6
.10.
Lipu
nlas
ku k
lo 18
ja -i
llalli
nen
15.11
. Sy
ysko
kous
8.12
. Pi
kkuj
oulu
JUN
IOR
ITO
IMIN
TA
201
2H
elm
ikuu
• Ta
lvip
äivä
Huh
tikuu
• Ju
nnuj
en a
vove
sika
uden
/kes
än
av
ajai
set
Touk
okuu
-syy
skuu
•
Junn
ujen
van
hem
pien
kou
lutu
späi
vä•
Jolla
purj
ehdu
ksen
alk
eisk
urss
it
uu
sille
juni
orei
lle•
Valm
ennu
s ta
sory
hmitt
äin
• V
iikko
kilp
ailu
t•
Haa
staj
asar
ja•
Zoo
m8-
alue
leir
i•
SPV
alu
elei
ri•
Yht
eise
t kis
amat
kat
Joul
ukuu
• Pi
kkuj
oulu
t
ww
w.s
ailin
gtea
mou
lu.c
omSa
iling
Tea
m O
ulu
on O
ulun
alu
een
juni
orip
urje
hduk
sen
yhte
enlii
ttym
ä,
joho
n ku
uluv
at H
auki
puta
an P
ursi
seur
a (H
aPS)
, Oul
un M
eren
kävi
jät (
OM
), O
ulun
Pur
jehd
usse
ura
(OP
S) ja
Oul
un
Työv
äen
Purs
iseu
ra (O
TP
S).
TE
EM
AIL
LAT
Kai
kille
avo
imet
pur
jehd
ukse
n ja
ve
neily
n te
emai
llat J
ohte
enpo
okis
sa
kesk
iviik
kois
in k
lo 18
–21.
19.1.
V
enee
n vu
osih
uollo
t22
.2.
Vie
rasv
enes
atam
ia I
täm
eren
Et
eläo
sass
a21
.3.
Ven
eily
turv
allis
uus
(kat
sast
us,
mer
ipel
asta
jat,
polii
sit)
18.4
. K
ilpap
urje
hdus
PU
RJE
HD
US
KIL
PA
ILU
TTa
rkis
ta lu
okat
, mer
ialu
e, k
ilpai
lum
aksu
ja
ilm
oitt
autu
mis
paik
ka k
ilpai
lu-
kale
nter
ista
ww
w.pu
rjeh
timaa
n.fi/
in
dex.
php?
sivu
=345
20
Touk
o–sy
ysku
ussa
tiis
taip
urje
hdus
ta
kaa-
ajol
ähtö
nä. T
iista
ipur
jehd
ukse
t ov
at m
aksu
ttom
ia.
KIL
PA
ILU
KA
LEN
TE
RI
2012
6.6
. O
TP
S R
anki
ng 1.
9.–
10.6
Zoo
m r
anki
ng 3
.13
.6.
OM
R
anki
ng 2
.16
.6.
OP
S K
eski
yön
auri
ngon
pu
rjeh
dus
30.6
. O
TP
S M
äkel
inin
pur
jehd
us21
.–22
.7.
OT
PS
Oul
u re
gatt
a,
OT
PS
100
v.
28.7
. O
M
Hai
luot
o W
eeke
nd
29.7
. O
M
Mar
jani
emi–
Oul
u4.
8.
OM
N
autil
us-c
up11.
–12.
8.
HaP
S K
ello
-Ope
n18
.8.
OT
PS
Yöki
lpai
lu25
.8.
OP
S Va
rjak
ka-p
urje
hdus
1.9.
OM
O
ulu
Oce
an R
ace
15.9
. O
M
Rän
tära
ce6
.10.
OM
, OP
S, O
TP
S
Pa
lkin
toje
n ja
ko
27ryöppy
Ω pullopostia – kuulumisia maalta ja mereltä
OM:n hallituksen jäsenten yhteystiedot nimi ja titteli puhelin sähköpostiosoite
Matti Ruokonen, kommodori 040 480 9955 [email protected] i
Jukka Santala, i varakommodori 040 844 3517 [email protected] i
Leila Rannanjärvi, ii varakommodori 050 355 0504 [email protected] i
Heikki Koivurova, teemailtaisäntä 050 4125 872 [email protected] i
Juhani Lämsä, kilpailupäällikkö 040 536 7982 [email protected] i
Petteri Parhi, webmaster 040 531 8123 [email protected] i
Jarkko Juntunen, telakkamestari 0440 931 280 [email protected] i
Eeva Saukkonen, sihteeri 050 487 3299 [email protected] i
Ari-Pekka Taskila, palkinnot 040 563 0171 [email protected] i
Kevätkokous Johteenpookissa keskiviikkona 28.3.2012aika 28.3.2012 klo 18paikka Hietasaari, Johteenpooki
1 Kokouksen avaus
2 Kokouksen järjestäytyminen
3 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4 Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5 Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto
6 Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7 Muut asiat
8 Kokouksen päättäminen
Kokouksen jälkeen Jukka Santala kertoo Ranta-Toppilan suunnittelun etenemisestä. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
Tulevia tapahtumia
OULUN MERENKÄVIJÄT RYpl 37, 90101 oulu
.Y83
Teemaillatkaikille avoimet purjehduksen ja veneilyn teema-illat Johteenpookissa keskiviikkoisin klo 18–21.
Ω 21.3. Veneilyturvallisuus Ω 18.4. Kilpapurjehdus
Kevätkokous 28.3.2012 Johteenpookissakevätkokouksessa keskiviikkona 28.3.2012 alkaen kello 18.00 käsitellään menneen vuoden toiminta-suunnitelma sekä tilinpäätös. Kokouksen jälkeen Jukka Santala kertoo Ranta-Toppilan suunnittelun etenemisestä. Tarkempi esityslista sisäsivuilla. Tule mukaan, kahvitarjoilu.
Vartijavuorojen ja veneiden laskupäivän varauslistat ilmestyvät huoltorakennuksen vartijakopin eteiseen aikaisempien vuosien tapaan vappupäivänä.
Purjehtijakurssi alkaa 3.5.30 ensimmäisenä ilmoittautunutta perehtyy purjehduksen perusteisiin ja saa gastina toimimisen valmiudet toukokuussa. Kurssi on täynnä.
Lipunnosto ja kevättori 5.5.lipunnostopäivänä järjestetään myös veneili-jöiden kevättori, jolloin rannassa on sammuttimen huoltomahdollisuuden lisäksi muutakin yhteistä meininkiä.
Kesäkauden avajaiset ja siivoustalkoot Röytässä 9.–10.6.kesän alussa mennään yhdessä Röyttään laitetaan maja porukalla kesäkuntoon!
Bottnia Eskader, Piteå–Oulu 11.–20.7.ruotsalais-suomalaisena yhteistyönä toteutetaan jälleen Perämeren kiertävä eskaaderi, Bottnia Eskader. Eskaaderi alkaa Ruotsinpuolelta ja päättyy Ouluun OTPS:n 100-vuotisjuhliin ja Oulu regattaan. Sisäsi-vuilla tästä hiukan lisää. Seuraa Eskaaderin kotisivuja: www.bottenviken.se/bottniaeskader
OTPS 100-vuotisjuhlat 20.7.
Oulu regatta 21.–22.7.