riskienhallinnan l ht tilanne pk-yrityksess...apua yrityksessä jo tehdyistä selvityk-sistä,...

Copyright © 1999 PK-RH -hanke. Työvälinesarjan ovat pääosin rahoittaneetEuroopan sosiaalirahasto ja sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastosekä Työsuojelurahasto. 25.4.1999. Versio 1.0

kal-ymparistoriskit.docSivuja 33

Pk-yrityksenriskienhallinta- Ympäristöriskien

hallinta

VTT Automaatio • Turun kauppakorkeakouluTyöterveyslaitos • Tampereen teknillinen korkeakoulu

Ympäristöriskien hallinta 2 (33)

KalvoluetteloMitä ympäristöriskit ovat? .........................................................4Ympäristöriskien vakavuus vaihtelee........................................5Ympäristölainsäädännön periaatteita 1(2) ................................6Ympäristölainsäädännön periaatteita 2(2) ................................7Esimerkkejä ympäristöriskeistä ja seurauksista 1(4) ................8Esimerkkejä ympäristöriskeistä ja seurauksista 2(4) ................9Esimerkkejä ympäristöriskeistä ja seurauksista 3(4) ..............10Esimerkkejä ympäristöriskeistä ja seurauksista 4(4) ..............11Ympäristöriskien tunnistaminen työvälineiden avulla..............12Ympäristöriskikartta ................................................................13Ympäristövahinkojen seurausten vakavuuden arviointi ..........14Ympäristöriskien todennäköisyyden arviointi ..........................15Ympäristöriskin suuruuden arviointi........................................16Riskien tarkastelun kolme ajanjaksoa.....................................17Ympäristöriskien hallinnan periaatteita ...................................18Tunnistettujen ympäristöriskien hallintakeinoja.......................19Henkilöstön osaamisella riskit hallintaan 1(2) .........................20Henkilöstön osaamisella riskit hallintaan 2(2) .........................21Työ- ja toimintaohjeet .............................................................22Kunnossapidolla tärkeä rooli...................................................23Kunnossapidon kemikaalit ......................................................24Yleinen siisteys.......................................................................25Tarkistuslista yleiseen siisteyteen...........................................26Kaikki tieto hyödyksi ...............................................................27Ympäristöasioiden sidosryhmät..............................................28Kriisiviestinnän 10 sääntöä.....................................................29


Vapaaehtoiset ympäristöjohtamisjärjestelmät.........................30Lisätietoja välinesarjasta ........................................................31Painetun välinesarjan hinnat...................................................32


Mitä ympäristöriskit ovat?

• Ympäristöriskit ovat riskejä, jotka koh-distuvat ihmisen terveyteen, elin- taityöympäristöön sekä muihin eliöihin jafyysiseen ympäristöön.

• Ympäristöriskit voivat olla piileviä,jolloin vahinko aiheutuu pidemmänajan kuluessa tai

• äkillisistä häiriö- tai onnettomuustilan-teista aiheutuvia ympäristövahinko-riskejä.


Ympäristöriskien vakavuusvaihtelee

Ympäristöriskin vakavuuteen vaikuttavat:

• Toimiala• Toimipaikan sijainti:

− maaperän laatu− pohjavesialue− vesistöt− suojelualueet− virkistysalueet− asutus− jne.


Ympäristölainsäädännön pe-riaatteita 1(2)

• Ympäristövahingon sattuessa saas-tuttaja maksaa korvauksia vahingonkärsineelle.

• Haitan joutuu korvaamaan, jos haitanja yrityksen toiminnan välillä on ole-massa todennäköinen syy-seuraus-yhteys.

• Korvausvelvollisuus lankeaa ns. anka-ran vastuun periaatteen mukaisestieli myös tahattomasta toiminnasta ai-heutunut haitta on korvattava.


Ympäristölainsäädännön pe-riaatteita 2(2)

• Ympäristölainsäädännön perusteellamonia riskialttiita toimia on rajoitettu taijopa kielletty.

• Ympäristölainsäädäntö velvoittaamahdollisten vahinkojen seuraustenminimointiin.

• Toimialat, joista aiheutuvat merkittä-vimmät ympäristöriskit, on velvoitettuosallistumaan ns. toissijaiseen vahin-gonkorvausjärjestelmään (lakisäätei-nen ympäristövahinkovakuutus).

• Ympäristörikoksista on säädetty ri-koslaissa.


Esimerkkejä ympäristöris-keistä ja seurauksista 1(4)

• Maanalaisten viemäreiden tai säiliöi-den rakenteiden rikkoutuminen− maaperän ja pohjaveden saastuminen− vedenottamoiden korvausvelvoitteet− kunnostustyön kustannukset

• Suodattimien rikkoutuminen, päästötilmaan− päästöt laskeutuvat katoille, autojen pin-

noille, korvausvelvoite vaurioista ja kun-nostuksesta

− päästöt aiheuttavat terveydellistä haittaa• Melu estää lintujen pesinnän

− oikeudenkäyntiprosesseja, imagon mene-tys, asiakkaiden menetys



• Kemikaalien karkaaminen viemäreihin− päästöt kulkeutuvat puhdistamolle, puh-

distamon toimintaongelmia, puhdistama-ton jätevesi vesistöön, korvausvelvoitteet

− päästöt pääsevät vuotavista viemä-risaumoista maaperään ja pohjaveteen,puhdistus- ja korvausvelvoitteet

− päästöt kulkeutuvat vesistöön, korvaus-velvoitteet

• Sammutusvedet pilaavat maaperää japohjavettä− maaperän saastuminen, kunnostustyön

kustannukset− pohjaveden saastuminen, vedenottamoi-

den korvausvelvoitteet



• Tuotteen käytöstä poistosta aiheutuumyrkyllisiä päästöjä− vaarallisia päästöjä ilmaan, maaperään ja

pohjaveteen, korvausvelvoitteet• Vanhat kaatopaikat

− maaperän saastuminen, kunnostustyönkustannukset

− pohjavesi saastuu, vedenottamoiden kor-vausvelvoitteet

• Myrkyllisen aineen säiliön vuoto il-maan− terveysvaara ympäristössä, evakuointi,

korvausvelvoitteet



• Puutteellinen tieto kemikaaleista ja nii-den vaikutuksista− ympäristöön joutuu sinne kuulumattomia

kemikaaleja, ympäristön pilaantuminen,korvausvelvoite, lainvastainen toiminta

• Tietämättömyys lainsäädännöstä− lainvastainen toiminta, syyte ympäristöri-

koksesta, rikosoikeudellinen vastuu• Muuttuva lainsäädäntö

− muutokset voimaan nopeasti, ei reagoin-timahdollisuutta, asiakkaiden menetys

• Kiinteistökauppa− maaperä tai rakenteet saastuneet aikai-

semmin, kunnostuskustannukset


Ympäristöriskien tunnistami-nen työvälineiden avulla

• Ympäristöriskikartan avulla− karkea yleisnäkemys riskeistä− tarkasteltavien riskialueiden rajaus− keskeisimpien riskialueiden tunnistus

• Työvälinekorttien kysymyssarjat− riskien tunnistaminen riskialueittain

• Riskienhallintatoimenpiteiden yhteen-vetolomake− riskien kirjaaminen− riskin merkittävyyden arviointi− toimenpide-ehdotusten kirjaaminen− aikataulutus, vastuuhenkilöt


Ympäristöriskikartta

Riskien tunnistaminen alkaa ympäristö-riskikartasta.

Ympäristöriskit

Kemikaalit ja jätteet

� Kemikaalit ja kemikaali- tietous� Kemikaalien varastointi ja käsittely� Kemikaalien kuljetus� Polttoaineet ja öljytuotteet� Jätteiden käsittely� Muut

Muut riskiä aiheuttavat tekijät

� Alihankkijoiden ja urakoitsijoiden toiminta� Kiinteistön histo- riaan liittyvät riskit� Muut

Ympäristön haavoittuvuus

� Ympäröivä yhteis- kunta ja luonto� Muut

� Ilmansaasteet ja melu� Päästöt vesistöön ja maaperään� Muut

Päästöt ja toimintahäiriöt

Ennakoivan toiminnan laatu

� Ympäristölainsäädännön tarkistuslista� Kunnossapito� Henkilöstön ympäristö- osaaminen� Toiminta ja tiedotus ympäristöonnettomuus- tilanteissa � Muut


Ympäristövahinkojen seura-usten vakavuuden arviointi

Ympäristövahinkojen seuraukset voivatkohdistua maa-, vesi- ja ilmaympäristööntai jätevesiviemäriin.

SeurauksetPäästö-kohde Vähäiset Haitalliset Vakavat

Vesistö aiheuttaa haittaa yri-tyksen alueella

aiheuttaa lievää haittaa vesis-tössä (esim. väri/sameus, aihe-uttaa valituksia tai luparajojenylityksiä)

aiheuttaa kalakuolemia, voima-kasta rehevöitymistä tai vas-taavaa

Viemäri aiheuttaa haittaa yri-tyksen tiloissa

aiheuttaa ongelmia puhdista-molla (esim. luparajojen ylityk-siä) tai viemärin purkupisteessä

aiheuttaa merkittäviä ongelmiapuhdistamolla tai purkupistees-sä taikka keskeyttää puhdista-mon toiminnan

Maaperä aiheuttaa haittaapäästökohteessa taimaaperän likaantumi-sen yrityksen alueella

aiheuttaa maaperän lyhytaikai-en likaantumisen yrityksen alu-een ulkopuolella

aiheuttaa maaperän pitkäaikai-sen likaantumisen1 yrityksenalueen ulkopuolella tai pohja-vesialueen likaantumisen

Ilma aiheuttaa haittaapäästökohteessa

aiheuttaa haittaa yrityksen alu-eella tai sen ympäristössä tailuparajojen ylityksiä

aiheuttaa terveyshaittaa yrityk-sen alueella tai sen ympäris-tössä

1 Karkeat maakerrokset (esim. hiekka, moreeni) päästävät nestemäiset aineet helposti läpi ja saastuminen etenee nopeasti jopapohjaveteen asti. Savi ja muut tiiviit maakerrokset pidättävät huomattavasti tehokkaammin aineiden kulkua maaperässä.


Ympäristöriskien todennä-köisyyden arviointi

• Epätodennäköisenä ympäristövahin-kona voidaan pitää tapausta, jokasattuu harvemmin kuin kerran 20 vuo-dessa.

• Mahdollisena ympäristövahinkonavoidaan pitää tapausta, joka sattuukerran kymmenen vuoden aikana.

• Todennäköinen ympäristövahinko ta-pahtuu vuosittain.


Ympäristöriskin suuruudenarviointi

Riskin suuruus = tapahtuman seurauksetx tapahtuman todennäköisyys

Tapahtuman seurauksetTapahtumantodennäköisyys Vähäiset Haitalliset Vakavat

Epätodennäköinen(harvemmin kuin ker-ran 20 vuodessa)

1. Merkityksetön riski 2. Vähäinen riski 3. Kohtalainen riski

Mahdollinen(kerran 10 vuodessa)

2. Vähäinen riski 3. Kohtalainen riski 4. Merkittävä riski

Todennäköinen(vuosittain)

3. Kohtalainen riski 4. Merkittävä riski 5. Sietämätön riski


Riskien tarkastelun kolmeajanjaksoa

• Nykypäivä – missä nyt mennään?− Millaisia ongelmia tai uhkia yrityksellä on

tällä hetkellä? Miten varmistetaan, että neeivät vaikeudu ja yleisty?

• Historia – miten tähän on tultu?− Millaisia ongelmia oli, mistä ne aiheutuivat

ja miten niistä selvittiin – onnella vai laa-dukkaalla toiminnalla?

• Tulevaisuus – Mitä meiltä jatkossaodotetaan?− Miten oma toiminta ja toimintaympäristö

ovat muuttumassa? Onko näköpiirissä uu-sia viranomaismääräyksiä tai onko yrityk-sen kilpailutilanne tiukentumassa? Mitenmuutoksiin pitäisi vastata?


Ympäristöriskien hallinnanperiaatteita

• Terveydelle vaaraa aiheuttavat riskittulee ehdottomasti poistaa.

• Riskienhallintatoimepiteet on syytäaloittaa suurimmiksi arvioiduista ris-keistä ja ulottaa niin laajalle kuin mah-dollista.

• Ensisijaisesti on pyrittävä estämäänvahinkojen syntyminen tai vähentä-mään niiden seurauksia.

• Riskejä ei aina voida kokonaan pois-taa, joten vahinkojen sattumiseen onsyytä varautua.


Tunnistettujen ympäristöris-kien hallintakeinoja

Toimenpiteiden suunnittelu- ja toteutus-aikataulu riippuu riskin suuruudesta.

Riskin suuruusTarvittavat toimenpiteet riskin vähentämiseksi

1. Merkityksetönriski

• Riski on niin pieni, että toimenpiteitä ei tarvita

2. Vähäinen riski • Toimenpiteitä ei välttämättä tarvita• Tilannetta tulee seurata, että riski pysyy hallinnassa

3. Kohtalainenriski

• On ryhdyttävä toimiin riskin vähentämiseksi. Toimenpiteidentoteutukselle voidaan suunnitella sopiva aikajänne

• Jos riskiin liittyy vakavia seurauksia (esimerkiksi terveyshaitta taipohjavesialueen likaantuminen), on tarpeen selvittää tapahtumantodennäköisyys tarkemmin

4. Merkittäväriski

• Riskin vähentäminen on välttämätöntä. Toimenpiteet tulee aloittaanopeasti

• Riskialtista toimintaa ei pidä aloittaa ennen kuin riskiä on vähennetty• Riskialtista toimintaa voi jatkaa, mutta kaikkien on tunnettava riski ja

toiminta pitää saada loppumaan nopeasti5. Sietämätön

riski• Riskin poistaminen on välttämätöntä. Toimenpiteet tulee aloittaa

välittömästi• Riskialtista toimintaa ei pidä aloittaa• Riskialtis toiminta pitää keskeyttää, kunnes riski on poistettu

Mukaellen Työministeriön kirjanen ”Riskin arviointi”


Henkilöstön osaamisella ris-kit hallintaan 1(2)

• Oleellinen osa riskienhallintaa on hen-kilöstön riittävän koulutuksen, opas-tuksen ja tiedotuksen järjestäminen.

• Riskienhallinta tulisi olla osa työ-hönopastusta ja perehdytystä.

• Riskienhallinnassa korostuu henkilö-kohtainen vastuu vaaratilanteidenvälttämiseksi.

• Johdon vastuun osoittaminen sitoutu-malla ja tukemalla ympäristönsuojelunparantamista on ehdoton edellytys on-nistuneelle kehitystyölle.


Henkilöstön osaamisella ris-kit hallintaan 2(2)

• On huolehdittava myös siitä, että yri-tyksen tiloissa työskentelevät alihank-kijat ja urakoitsijat (mm. siivous-, kiin-teistönhoito- ja remonttiyritykset sekävartiointiliike) tuntevat oikeat toiminta-tavat ja työohjeet.

• Yhteistyöverkostojen hyödyntäminenlisää tietoa ympäristöriskeistä ja pa-rantaa toimintaa. Esimerkiksi paikalli-selta palokunnalta saa apua vahin-gontorjuntatoimenpiteiden suunnitte-luun.


Työ- ja toimintaohjeet

• Työvaiheista, jotka sisältävät merkittä-viä ympäristöriskejä, on syytä laatiakirjalliset ohjeet.

• Kirjallisia ohjeita voidaan tarvita:− jätteiden lajitteluun− ongelmajätteiden pakkaamiseen ja pakka-

usten merkintään− kemikaalien käsittelyyn, varastointiin ja

kuljetuksiin− mittalaitteiden lukemiseen, kalibrointiin ja

huoltoon− harvoin tehtäviin kunnossapito- ja huolto-

töihin• Ohje- ja varoitustaulut ohjaavat myös

harvoin tiloissa liikkuvia.


Kunnossapidolla tärkeä rooli

• Kunnossapitohenkilöstön asianmukai-nen ja ammattitaitoinen toiminta ovatympäristövahinkojen torjunnassa mer-kittäviä tekijöitä.

• Tilojen ja laitteiden kunnossapidollavarmistetaan, että prosessit ja laitteettoimivat mahdollisimman häiriöttömäs-ti.

• Myös kaikkien puhdistin- ja turvalait-teiden tulee olla säännöllisen ennak-kohuollon piirissä.

• Riskejä syntyy myös siitä, että kun-nossapitohenkilöstö joutuu tekemisiinharvoin käytettävien kemikaalienkanssa.


Kunnossapidon kemikaalit

• Käytössä olevat jäähdytysaineet (mm.freonit) ovat sallittuja.

• Kaasupullot on varastoitu oikein.• Myrkylliset kemikaalit säilytetään luk-

kojen takana.• Öljyjätehuolto on järjestetty asiallisesti,

uudistettavat öljyt kerätään erilleen.• Hankittavien kemikaalien lukumäärä

pidetään mahdollisimman pienenä.• Kemikaaleista on käytössä ajan tasalla

olevat käyttöturvallisuustiedotteet.• Henkilöstö tuntee käytettävien kemi-

kaalien ominaisuudet ja osaa niidenturvallisen käsittelyn.


Yleinen siisteys

• Eräs halvimpia keinoja onnettomuuk-sien vähentämisessä on yleisen siis-teyden ylläpito.

• Yleistä siisteyttä edistävät mm. asian-mukaisesti suunnitellut tuotanto- ja va-rastotilat.

• Tuotantotilojen ja varastojen tulee ollariittävän väljiä, jotta tilaa riittää kaikelletarpeelliselle.

• Selkeät ohjeet ja varastopaikkojen(myös säiliöiden) merkintäkilvet näky-villä paikoilla auttavat järjestyksen yl-läpitoa.


Tarkistuslista yleiseen siis-teyteen

• Kemikaalit varastoidaan niille kuulu-villa paikoilla.

• Kemikaaleja hankitaan ja varastoidaanmäärä, mikä kulloinkin tarvitaan.

• Kemikaalivarastoissa on turva-altaat,imeytysainetta ja siivousvälineet, myöshalleissa pidettäville aineille allastus.

• Jätteille on varattu riittävä määrä asti-oita ja jätteet kerätään riittävän usein.

• Venttiilit ovat oikeissa asennoissa.• Mittariasteikot ovat puhtaita ja helposti

luettavissa.• Kulkuväylät ovat esteettömät.


Kaikki tieto hyödyksi

• Ympäristöriskien arviointiin voi löytyäapua yrityksessä jo tehdyistä selvityk-sistä, esimerkiksi työturvallisuuteenliittyvistä selvityksistä.

• Muun kuin ympäristölainsäädännönperusteella tehtäviä selvityksiä ovat:− toimintaperiaateasiakirja− turvallisuusselvitys− sisäinen pelastussuunnitelma− nestekaasun ja maakaasun varastointiin ja

käyttöön liittyvät selvitykset− turvallisuussuunnitelma jne.

• Kuntien laatimat pohjavesialueidensuojelusuunnitelmat voivat auttaapohjavesialueella sijaitsevia yrityksiä.


Ympäristöasioiden sidos-ryhmät

• Yritysten ympäristönsuojelua ohjaavatyhä enemmän asiakkaiden, kuluttajienja muiden sidosryhmien eli markkinoi-den odotukset ja vaatimukset.

• Yrityksen mahdollisia sidosryhmiä ovatesimerkiksi asiakkaat, viranomaiset,alihankkijat, tavarantoimittajat, kilpaili-jat, naapurit, pankit, vakuutusyhtiöt jatiedotusvälineet.

• Kun yritys on päässyt vauhtiin ympä-ristöasioiden hallinnassa, kannattaasamalla miettiä, miten ympäristöasi-oista voisi tiedottaa eri sidosryhmille.


Kriisiviestinnän 10 sääntöä• Rakenna sidosryhmäsuhteet ja ympäristö-

maine ennakkoon.• Varaudu kriisiin.• Kerro aina riskeistä. Se vie pahimman terän

arvostelulta ja luo uskottavuutta.• Myönnä heti, jos et kriisin sattuessa tiedä

mitä on tapahtunut. Kerro, että asiaa tutki-taan.

• Ota vastuu kokonaan itsellesi, älä syytä or-ganisaatiota tai olosuhteita.

• Älä vähättele tilannetta.• Ole empaattinen.• Kerro, mitä tulette tekemään, jottei kriisi

toistuisi.• Varaudu julkisen huomion jälkimaininkeihin.• Analysoi kriisi ja tiedotustoimet jälkikäteen.


Vapaaehtoiset ympäristöjoh-tamisjärjestelmät

• Ympäristöjohtamisjärjestelmän voi ra-kentaa joko kansainvälisen ISO14001-ympäristöstandardin tai Euroo-passa käytössä olevan EMAS-asetuksen pohjalta.

• Järjestelmän voi rakentaa vain omantoiminnan kehittämiseksi ja/tai sille voihakea ulkopuolisen todentajan myön-tämää sertifikaattia.

• Pk-ympäristö välinesarjan avulla voikerätä tietoa avainalueista alustavaakatselmusta varten.


Lisätietoja välinesarjasta

Välinesarja maksutta Internet-sivuillaosoitteessa

www.pk-rh.com

Lisätietoja välinesarjasta:− Sähköposti: [email protected]− Sähköposti: [email protected]

Painetun version tilaukset:− Sähköposti: [email protected]− Fax: PK-RH, Työturvallisuuskeskus,

(09) 612 1287− Posti: PK-RH, Työturvallisuuskeskus,

Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki


Painetun välinesarjan hinnat

Hinnat:− Riskienhallinnan työvälinesarja 245 mk +

toimituskulut + alv (oikeudet hinnanmuu-toksiin pidätetään)

− Riskienhallinnan peruspaketti 30 mk +toimituskulut + alv (oikeudet hinnanmuu-toksiin pidätetään)

Toimitusaika postitse on 1-2 viikkoa taisopimuksen mukaan.

Välinesarjan hinnoittelu perustuu pelkkiintuotantokustannuksiin.


VTT AutomaatioTampereen teknillinen korkeakoulu

Turun kauppakorkeakouluTyöterveyslaitos

Euroopan sosiaalirahastoTyösuojelurahasto

Pohjola-YhtymäTapiola-yhtiöt

Yrittäjäin FenniaYritys-Sampo

Suomen Vakuutusyhtiöiden KeskusliittoTapaturmavakuuutuslaitosten liitto

Suomen YrittäjätKirjanpitotoimistojen Liitto

Sosiaali- ja terveysministeriöKauppa- ja teollisuusministeriö

SAK, STTK, Akava, TTPORISHA-hanke

riskienhallinnan l ht tilanne pk-yrityksess...apua yrityksessä jo tehdyistä selvityk-sistä,...

Documents