rikos- ja riita-asioiden sovittelu suomessa

09.04.2023 Copyright: Rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä 1

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu Suomessa


Sovittelun taustateoria

• Restoratiivinen oikeus = korjaava oikeus

• Rauhanomainen, humaani ja keskusteleva, yhteisöllinen oikeus, joka ottaa huomioon ihmissuhteet ja tunteet.

• Keskeistä on tulevaisuuteen suuntautuminen.

• Ensisijaista on uhrin hyvittäminen, rikoksentekijän ja uhrin palauttaminen yhteiskunnan toimiviksi jäseniksi sekä yhteisöjen ja yhteiskunnan arvojen vahvistaminen.

• Laajasti ajatellen korjaavaksi oikeudeksi voidaan katsoa kaikki sellaiset menettelyt, joilla rikosvahinkoja voidaan korjata, ihmisten välisiä ristiriitoja lievittää, lisätä osapuolten tyytyväisyyttä tai parantaa heidän asemaansa.

• Perustavina arvoina ovat asianosaisten aktiivisuus, aineellisten ja henkisten vahinkojen korjaaminen, tekijän vastuunoton mahdollistaminen sekä luovien ongelmanratkaisukeinojen etsiminen.


Lakisääteinen palveluLaki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (1015/2005)

• Rikoksesta epäilty ja rikoksen uhri tai riidan osapuolet saavat mahdollisuuden käsitellä tapahtunutta sovittelijoiden läsnä ollessa.

• Rikosoikeusprosessille vaihtoehtoinen tai sitä täydentävä menettely.

• Puolueeton ja luottamuksellinen palvelu – sovitteluhenkilöstö on vaitiolovelvollinen.

• Vapaaehtoinen ja maksuton palvelu.

• Palvelua saa sovittelutoimistoista kaikkialla Suomessa.

• Sovittelijoina toimivat tehtävään koulutetut ja valitut vapaaehtoiset henkilöt ammattihenkilöstön ohjauksessa ja tuella.

• Sovittelussa ei käsitellä syyllisyyskysymyksiä.


Sovittelun johto, ohjaus ja valvonta

• Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) johtaa, ohjaa ja valvoo sovittelutoimintaa.

• Rikosasioiden sovittelun neuvottelukunta ohjaa, seuraa, linjaa ja edistää sovittelun valtakunnallista ja kansainvälistä toimintaa ja kehittämistä.

• Aluehallintovirastot (AVI) vastaavat sovittelupalveluiden järjestämisestä alueellaan sekä ohjaavat, neuvovat ja valvovat sovittelutoimistoja palveluiden tuottamisessa. Aluehallintovirastot vastaavat myös sovittelutoimintaan osallistuville henkilöille tarkoitetun täydennyskoulutuksen järjestämisestä sekä jakavat sovittelutoimistoille valtion sovittelupalveluiden järjestämiseen myöntämän korvauksen ja valvovat valtionkorvauksen käyttöä.

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa rikos- ja riita-asioiden sovittelun tutkimus- ja kehittämistyön koordinoinnista, tilastoinnista ja seurannasta.


Sovittelupalveluiden hallinnollinen organisaatio

Sosiaali- ja terveysministeriö

• Rikosasioiden sovittelun neuvottelukunta

Länsi- ja Sisä-

Suomen aluehallinto

virasto

Lounais-Suomen

aluehallinto-virasto

Itä-Suomen aluehallinto

-virasto

Pohjois-Suomen


Lapin aluehalinto-

virasto

Ahvenan-maan

maakunta-hallinto

Etelä-Suomen


Terveyden ja hyvinvoinnin

laitos

Aluehallintovirastot ja Ahvenanmaan maakuntahallinto

Sovittelun palveluntuottajat


Sovittelun tavoitteena

• Osapuolten aktiivinen osallistuminen ja mahdollisuus vaikuttaa tehtäviin ratkaisuihin.

• Auttaa osapuolia löytämään keskenään heidän tarpeistaan ja tavoitteistaan lähtevät, heitä tyydyttävät ratkaisut ja keinot aiheutuneiden haittojen hyvittämiseksi.

• Rikoksesta epäillyn vastuunotto teostaan.

• Uhrille aiheutuneiden vahinkojen hyvittäminen tai korvaaminen.


Sovittelupalvelua saa

• Sovittelutoimistoista (yli 30) kaikkialla Suomessa.

• Palveluita tuottavat kunnat sekä muut julkiset tai yksityiset palveluntuottajat.

• Tietoa kunkin alueen sovittelupalveluista saa paikallisista sovittelutoimistoista ja aluehallintovirastoista www.avi.fi.

• Kaikkien sovittelutoimistojen yhteystiedot THL:n verkkopalvelusta www.thl.fi/sovittelu.

http://www.avi.fi/

http://www.thl.fi/sovittelu


Sovittelualoitteen voi tehdä

• Rikoksen tai riidan osapuoli.

• Huoltaja tai edunvalvoja.

• Poliisi, syyttäjä tai muu viranomainen.

• Vain poliisi tai syyttäjä saavat tehdä aloitteen sovittelusta rikoksissa, joissa väkivalta on kohdistunut rikoksesta epäillyn puolisoon, lapseen, vanhempaan tai muuhun heihin rinnastettavaan läheiseen.

• Sovittelualoitteen voi tehdä lähimpään sovittelutoimistoon.


Tavallisimmin soviteltavat rikokset ja riidat

• Omaisuusrikoksia• Vahingontekorikoksia • Pahoinpitelyrikoksia • Kotirauhaan liittyviä rikoksia• Kunnianloukkauksia• Taloudellisesti vähäisiä riita-

asioita


Sovittelun edellytyksiä

• Ennen sovittelua asiakkaille tulee antaa riittävä tieto sovittelusta ja sen merkityksestä, heidän oikeuksistaan ja asemastaan.

• Osapuolten tulee ymmärtää sovittelun ja siinä tehtävien ratkaisujen merkitykset.

• Osapuolten tulee antaa henkilökohtainen ja vapaaehtoinen suostumus.

• Osapuolet voivat perua suostumuksensa missä vaiheessa tahansa.

• Myös alle 18-vuotiaan on annettava henkilökohtainen suostumus. Se vaaditaan myös hänen huoltajiltaan tai muilta laillisilta edustajiltaan.


Sovittelun edellytyksiä

• Alaikäiseen kohdistunutta rikosta ei saa ottaa soviteltavaksi, jos uhrilla on rikoksen laadun tai ikänsä puolesta erityisen suojan tarve.

• Vajaavaltaiseksi julistettu täysi-ikäinen voi osallistua sovitteluun, jos hän ymmärtää asian merkityksen ja antaa henkilökohtaisen suostumuksensa.

• Sovitella voidaan riita-asioita, joissa ainakin yksi osapuoli on luonnollinen henkilö, ja riita sen kohde ja asiassa esitetyt vaatimukset huomioon ottaen ovat vähäisiä.


Sovittelun valmistelusovittelutoimiston ammattihenkilöstö

sovinto ja sopimus

sovitte

lualo

ite

ei edellytystä sovitteluun

Sovittelu-aloitteen-

tekijä:- rikoksen osapuoli- huoltaja tai- edunvalvoja- poliisi- syyttäjä - muu viranomainen

sopimuksen seuranta

Sovittelurikoksen uhri ja epäilty (epäillyt)

sovittelijat

ei sovintoa eikäsopimusta

tieto

sovitte

lunku

lusta

ja

lopputu

lokse

staalo

itteente

kijälle

sopimusjäljennös tarvittaessa

poliisille tai syyttäjälle

Sovitteluprosessi rikosasiassa

©Kalevi Juntunen


Sovittelu rikosasiassa • Saatuaan sovittelualoitteen sovittelutoimisto hankkii osapuolten suostumuksella

asiaan liittyvät asiakirjat, varmistaa lain mukaisten edellytysten täyttymisen ja asian soveltuvuuden sovitteluun ja tekee asiassa valituskelpoisen, kirjallisen päätöksen ja lähettää sen asianosaisille.

• Jos sovittelulle ei ole edellytyksiä, tästä informoidaan aloitteen tekijää.

• Sovittelupäätöksen ollessa myönteinen sovittelutoimiston ammattihenkilöstö valitsee sovittelijat.

• Sovittelijat ottavat yhteyttä osapuoliin ja valmistelevat erillis- ja yhteistapaamiset ja vastaavat sovittelujen toteutuksesta.

• Sovittelutoimistot kertovat, että sovittelussa voi olla mukana huoltaja, edunvalvoja, avustaja, tukihenkilö ja tulkki.

• Sovittelu voi edetä sovintoon ja sopimukseen tai se voi keskeytyä. Jos sovittelu keskeytyy, ei synny sovintoa eikä sopimusta.

• Jos sovittelussa syntyy sovinto ja sopimus, sopimukseen liitetään tarvittaessa seuranta-aika. Sopimusjäljennös lähetetään tarvittaessa poliisille tai syyttäjälle.

• Tieto sovittelun lopputuloksesta lähetetään aloitteen tehneelle viranomaiselle, joka päättää asian etenemisestä poliisitutkinnassa tai rikosoikeusprosessissa.


Sovittelun valmistelusovittelutoimiston ammattihenkilöstö

sovinto jasopimus

sovitte

lualo

ite

ei edellytystä sovitteluun

Sovittelu-aloitteen-

tekijä:- riidan osapuoli- huoltaja tai- edunvalvoja- poliisi- syyttäjä - muu viranomainen

sopimuksen seuranta

Sovitteluriidan osapuolet

sovittelijat

ei sovintoa eikäsopimusta

tieto

sovitte

lunku

lusta

ja

lopputu

lokse

staalo

itteente

kijälle

Sovitteluprosessi riita-asiassa

©Kalevi Juntunen


Sovittelu riita-asiassa

• Otettuaan vastaan sovittelualoitteen sovittelutoimisto varmistaa, että laissa säädetyt edellytykset sovittelulle ovat olemassa ja arvioi kunkin riita-asian soveltuvuuden sovitteluun, tekee valituskelpoisen, kirjallisen päätöksen ja lähettää sen tiedoksi asianosaisille.

• Jos asiassa tehdään myönteinen sovittelupäätös, sovittelutoimiston ammattihenkilöstö valitsee asiaan sovittelijat.

• Sovittelijat ottavat yhteyttä osapuoliin ja valmistelevat erillis- ja yhteistapaamiset ja vastaavat sovittelujen toteutuksesta.

• Sovittelutoimiston ammattihenkilöstö kertoo, että sovittelussa voi olla mukana huoltaja, edunvalvoja, tukihenkilö, avustaja ja tulkki.

• Sovittelu voi edetä sopimukseen tai se voi keskeytyä.

• Sopimuksiin liitetään tarvittaessa seuranta-aika.


Sovittelun merkitys rikosprosessissa

• Sovittelussa ei selvitellä syyllisyyskysymyksiä eikä rikosoikeudellisia seuraamuksia.

• Jos kyseessä on asianomistajarikos ja asianomistaja luopuu sovittelussa rangaistusvaatimuksesta, asia ei yleensä etene oikeusprosessiin, vaan asian käsittely päättyy.

• Jos syyttäjä tekee syyttämättäjättämispäätöksen, asian käsittely syyttäjällä päättyy.

• Jos syyttäjä nostaa syytteen, asia etenee tuomioistuimeen, joka päättää rangaistuksesta.


Sovittelun merkitys rikosprosessissa• Sovittelu voi vaikuttaa esitutkinnan

keskeyttämiseen, syyttämättä jättämiseen, rangaistuksen tuomitsematta jättämiseen tai lieventämiseen sekä rangaistusasteikon lieventämiseen tai rangaistuslajin vaihtamiseen.

• Jos kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos, asia etenee syyteharkintaan syyttäjälle, joka voi joko nostaa syytteen tai tehdä syyttämättäjättämispäätöksen. Saavutettu sovinto ei aina johda syytteestä luopumiseen tai lievempään tuomioon.

• Peruttuaan rangaistusvaatimuksen asianomistaja ei voi sitä enää uusia.

• Sovittelutoimisto seuraa sopimuksen täyttymistä tarvittaessa.


Sovittelurikoksen uhri ja epäilty (epäillyt)

sovittelijat

ao-rikosasiassa*prosessi päättyy, jos ei

rangaistusvaatimusta

Syyttäjä

Tuomioistuin

sjp*-prosessi päättyy

- Tarvittaessa seuranta ja sopimuksen vahvistamisasia

sovittelutoimistossa

- rangaistus - ei rangaistusta

- sopimuksen vahvistaminen(valitus mahdollista)

sovinto ja sopimus rikosasiassa

syyteharkinta,jos vs-rikos*

ei sopimusta

ao = asianomistaja

vs = virallisen syytteen alinen

sjp = syyttämättäjättämispäätös

Sovittelun merkitys oikeusprosessissa

©Kalevi Juntunen

18.6.2013 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2012/Tilastoraportti 15/2013 19

Tilastotietoa rikos- ja riita-asioiden sovittelusta 2013

• Sovittelukäsittelyyn tuotiin yhteensä 11 586 rikos- ja riita-asiaa.

• Tapausmäärät vähenivät 6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

• Sovitteluun ohjatuista rikoksista ja riita-asioista oli 51 prosenttia väkivaltarikoksia.

• Lähisuhteessa tapahtuneiden rikosten osuus oli 16 prosenttia kaikista sovitteluun esitetyistä rikos- ja riita-asioista.

• Alle 21-vuotiaiden osuus sovittelualoitteissa väheni 8 prosenttiyksikköä. Tekijöiksi epäillyistä 41 prosenttia oli alle 21-vuotiaita. Alle 15-vuotiaiden osuus oli 13 prosenttia.

• Sovittelujen tuloksina syntyneisiin sopimuksiin kirjattujen rahakorvausten arvo laski 9 prosenttia ja oli 1,7 miljoonaa euroa vuonna 2013.

• Työkorvausten rahallinen arvo kasvoi nousi 29 prosenttia ja oli noin 102 000 euroa.

www.thl.fi/fi/tilastot/rikossovittelu Tilastoraportti 17/2014

http://www.thl.fi/fi/tilastot/rikossovittelu


Sovittelukäsittelyyn ohjatut rikostapaukset ja riita-asiat 2007−2013

Lähde: THL, Rikos- ja riita-asioiden sovittelu -tilasto

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Sovittelukäsittelyyn ohjatut rikokset Sovittelukäsittelyyn ohjatut riita-asiat


Sovittelukäsittelyyn ohjattujen rikosten ja riita-asioiden osuudet 2012 ja 2013, %

Lähde: THL, Rikos- ja riita-asioiden sovittelu -tilasto

*) Anastusrikokset käsittävät varkausrikokset, petoksen, kavalluksen ja luvattoman käytön.**) Tilastoon ilmoitettaviin lähisuhdeväkivaltarikoksiin sisältyvät vain henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, ei esimerkiksi lähisuhteissa tapahtuneita kunnianloukkausrikoksia.***) Väkivaltarikokset käsittävät lievät pahoinpitelyt, pahoinpitelyt, törkeät pahoinpitelyt ja ryöstöt. Lähisuhteessa tapahtuneet väkivaltarikokset esitetään kuviossa erikseen.

35

16

15

12

6

5

4

4

3

36

17

14

12

6

5

3

3

3

0 10 20 30 40 50

Väkivaltarikokset ***)

Lähisuhdeväkivalta **)

Vahingonteot

Anastusrikokset *)

Laiton uhkaus

Muu

Kunnianloukkaus

Riita-asiat

Kotirauhan rikkominen

%

2012 (N=12 116)

2013 (N=11 788)


Sovittelukäsittelyyn ohjattujen lähisuhdeväkivaltarikosten osuus kaikista sovittelu-käsittelyyn ohjatuista rikoksista ja riita-asioista aluehallintovirastojen aluejaon mukaisesti, 2012 ja 2013, %

Lähde: THL, Rikos- ja riita-asioiden sovittelu –tilasto,

17,2

11,0

14,1

18,3

18,9

16,9

17,3

16,8

10,2

10,6

11,4

15,5

18,6

19,3

19,7

16,4

0 5 10 15 20 25

Ahvenanmaan valtionvirasto

Itä-Suomi

Lounais-Suomi

Pohjois-Suomi

Etelä-Suomi

Lappi

Länsi- ja Sisä-Suomi

Koko maa

%

2013

2012

Mitä hyötyä sovittelusta?

• Toimii osapuolille väylänä kertoa ja keskustella rikokseen tai riitaan liittyvistä kokemuksiaan, tunteistaan ja korvausvaatimuksistaan.

• Rakentaa ihmisten välistä vuorovaikutusta.

• Antaa osapuolille mahdollisuuden tulla kuulluksi – edistää tapahtumista toipumista.

• Antaa epäillylle mahdollisuuden ottaa vastuu teoistaan.

• Antaa vahingonkärsijälle mahdollisuuden saada hyvitys tai korvaus vahingosta.

• Antaa uhrille mahdollisuuden saada takaisin menetettyä turvallisuuden tunnetta.

• Lieventää ja korjaa rikoksen tai riidan aiheuttamia haittoja.

• Osapuolet saavat tietoa tuki- ja jatkopalveluista.



Mitä hyötyä sovittelusta?

• Antaa osapuolille mahdollisuuden vaikuttaa oman asian käsittelyyn, asiassa tehtäviin ratkaisuihin ja asian jatkokäsittelyyn.

• Nopeuttaa rikos- tai riita-asian käsittelyä.

• Vahvistaa ihmisarvoa, itsetuntoa, ihmisten välistä kunnioitusta ja hyvinvointia.

• Vahvistaa yhteisöjen ja yhteiskunnan arvoja.

• Vähentää uusintarikollisuutta.

• Keventää seuraamusjärjestelmän kuormittumista.

• Mahdollistaa seuraamusjärjestelmän kehittämisen.

• Edistää yleisen järjestyksen ja oikeusperiaatteiden kunnioittamista.


Milloin sovittelu ei sovellu?• Jos ilmenee, että suostumus sovitteluun ei ole

vapaaehtoinen.

• Jos toinen osapuoli painostaa toista sovittelun aikana tai sopimuksen tekoon.

• Jos epäilty ei myönnä tekoaan oleellisilta osin.

• Jos toinen osapuoli pelkää toista eikä uskalla esittää haluamiaan asioita sovittelun yhteisneuvottelussa.

• Jos osapuolilla ei ole voimavaroja toisen osapuolen kohtaamiseen.

• Jos sovittelu on vastoin alaikäisen etua.

• Jos asiaan liittyy monimutkaisia oikeudellisia kysymyksiä.

• Jos kyseessä on riita-asia, jossa riitaan liittyvien vahinkojen arvo ei ole vähäinen.


• Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (1015/2005)

• www.stm.fi• www.avi.fi• www.thl.fi/sovittelu• www.thl.fi/medling• www.thl.fi/mediation

http://www.stm.fi/

http://www.avi.fi/

http://www.thl.fi/sovittelu

http://www.thl.fi/medling

http://www.thl.fi/mediation

Diasarjan laatimisesta vastaavat rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä

• Erityissosiaalityöntekijä Tuula Abdo, Helsingin sovittelutoimisto

• Kehittämispäällikkö Aune Flinck, THL

• Kehitysjohtaja Jaana Koivukangas, Rikosuhripäivystys

• Ylitarkastaja Kalevi Juntunen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

• Johtava sovitteluohjaaja Riku Laurila, Varsinais-Suomen sovittelutoimisto

• Vastaava sovittelun ohjaaja Airi Lindvall, Kanta-Hämeen sovittelutoimisto

• Kehittämispäällikkö Kaarina Wilskman, THL


rikos- ja riita-asioiden sovittelu suomessa

Health & Medicine