riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen hallinnassa, esimerkkinä lajipari euroopanmajava -...
TRANSCRIPT
Riistatiedon merkitys vieraslaji-tilanteen hallinnassa: esimerkkinä lajipari
euroopanmajava - kanadanmajava
Kaarina Kauhala Luke
Euroopanmajava • Metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvulla (1868). • Takaisinistutettu 1930-luvulla (Norjasta) • Yksi istutuspaikka oli Noormarkussa, sieltä kanta on
levittäytynyt lähes koko Satakuntaan. • Nykyisin jonkin verran myös Pohjanmaan eteläosissa,
Rannikko-Pohjanmaalla ja Pohjois-Hämeessä. • Länsi-Lappiin on ilmeisesti vaeltanut euroopan-
majavia Ruotsista. • Euroopanmajava on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi
pienen levinneisyysalueen takia (Punainen kirja 2010).
Kanadanmajava • Istutettiin erehdyksessä Suomeen 1930-luvulla. • Kanta kasvoi ja levisi nopeammin kuin
euroopanmajava. • Etenkin Itä- ja Järvi-Suomessa runsas. • Majavat puuttuvat Varsinais-Suomesta ja
Uudeltamaalta. • Lapissa satunnaisesti, tilanne epäselvä. • Kanadanmajava on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi
(Kansallinen vieraslajistrategia 2012).
Majavalaskennat
• RKTL on tehnyt Suomen riistakeskuksen ja metsästäjien avustuksella majavalaskentoja kolmen vuoden välein.
• Metsästäjät ilmoittavat syksyllä asuttujen pesien määrän oman seuransa alueella.
• Tavoitteena on laskea aktiivisten talvipesien määrä ja sitä kautta perhekuntien määrä.
• Yksilömäärä arvioidaan näiden perusteella.
Satakunnan euroopanmajavat
• Keskimäärin laskettu 93 aluetta (vaihtelu 69-123).
• Indeksi = pesien määrä/laskettujen alueiden lkm
• Indeksi hieman pienentynyt vuoden 2004 jälkeen.
• Eniten alueita laskettu 2013, vähiten 1995 ja 2007.
• Kanta-arviot laskettu kertomalla pesien lukumäärä eri kertoimilla (2,8 tai 3,8).
• Parker et al. 2012, Wildlife Biology 18
• Saalis: 3 edeltävän vuoden keskiarvo
• Saalista vähän suhteessa kannan kokoon (kiintiö 250).
Kanadanmajava
• Keskimäärin laskettu 972 aluetta (vaihtelu 587-1203).
• Pesien määrä ja indeksi pienentyneet 2000-luvulla.
• Pienin laskettujen alueiden määrä vuonna 2010, suurin vuosina 1998 ja 2001.
• Kanta-arviot laskettu kertomalla pesien lukumäärä eri kertoimilla (2,8 tai 5,2).
• Saalis: kolmen edeltävän vuoden keskimääräinen saalis/vuosi
• Alueiden välillä suurta vaihtelua.
• Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa tiheä kanta.
• Keski-Suomessa ja Hämeessä kanta harva.
• PH: laskettu eniten vuosina 1998-2007.
Kallojen keräys
• Lajinmääritys on luonnossa vaikeaa, joten olemme pyytäneet metsästäjiltä kalloja lajinmääritystä varten erityisesti Satakunnan itäosista, Pirkanmaan länsiosista (P-Häme) ja Pohjanmaalta.
Kuva: Petri Timonen
Levinneisyysalue
• Laskentojen tulokset (2013)+ kallot (2014)
• Mukana vain ne pesät, joiden koordinaatit tiedossa.
• Vihreä: euroopanmajava • Punainen: kanadanmajava • Kallot isommilla pallukoilla
Tilanne Satakunnan ja Pirkanmaan rajoilla
• Lajit lähellä kohtaamista Pirkanmaan länsiosassa
(Satakunnan riista-keskusalueen itäosa)
Elinympäristönkäyttö
• Molemmat lajit suosivat sekametsiä.
• Maisema näyttää vaikuttavan lajia enemmän elinympäristön-valintaan.
• Kilpailutilanne mahdollinen.
• Alkuperäinen kuva: Suomen Riista 59.
Mitä sitten? • Laskentojen ja kallojen avulla saatu tietoja
kummankin lajin levinneisyydestä ja runsaudesta. • Pesäkoordinaattien avulla selvitetty
elinympäristönkäyttöä. • Jatkossa pyritään kartoittamaan kriittisimmän alueen
pesiä entistä tarkemmin. • Myös kallojen keruuta olisi hyvä jatkaa kummankin
lajin levinneisyyden varmistamiseksi. • Lapin tilanne selvitettävä
Life-hanke? • Euroopanmajavan säilyminen turvattava, laji olisi
saatettava elinvoimaiseksi. • Levinneisyysaluetta laajennettava, koska syy
’vaarantunut’ statukseen on suppea levinneisyysalue. • Kanadanmajavia estettävä leviämästä Satakuntaan,
poistettava Länsi-Suomesta? • Euroopanmajavaa autettava istutuksin? • Hankkeen suunnittelussa mukana Suomen
riistakeskus, Metsähallitus, Helsingin ja Turun yliopistot.