RastoRin veRkostolehti1/2012

luonnonvara- ja ympäristöosaamisestaTUOTTEITA JA PALVELUJA

Paletissa panostetaanLOGISTIIKKAOSAAMISEEN

Valmennus hioiVENEPERHEET YHTEEN

Satsaus työhyvinvointiinLISÄÄ TUOTTAVUUTTA

Matti Vanhanen:Kansantalouden kasvupienyritysten harteilla

Yritysten toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Yritykset joutuvat pohtimaan omaa kilpailuetuaan ja olemassaolon oikeu-tustaan. Muutokset yritysten rakenteissa ja omistuksissa ovat arkipäivää ja kovene-vaan kilpailuun pitää vastata sekä tehosta-malla toimintoja että luomalla jotain uutta; sellaista mitä muilla ei vielä ole ja mistä asi-akkaat ovat valmiita maksamaan joko kor-keampaa hintaa tai ylipäätään hintaa. Suo-jasatamia tuntuu olevan enää kovin vähän, jos ollenkaan.

Tämä asettaa haasteen myös koulutusorga-nisaatioille. Miten pystymme oikeasti autta-maan yrityksiä tässä markkinatilanteessa? Jo pitkään on ollut selvää, että perinteinen tapa toimia ei riitä. Yleisellä tasolla liikkuvat val-mennukset ja koulutukset eivät palvele yri-tyksen liiketoimintaa, eivätkä yritykset enää sellaisia haluakaan. Koulutusorganisaatioilta edellytetään kokonaan uudenlaista osaamista, hyllystä otetun ”niksikirjan” referointi ei riitä. Valmennusten on linkityttävä likeisesti yri-tyksen prosesseihin ja tuettava yrityksen lii-ketoiminnan kehittymistä tuloksellisesti. Ja jos tuloksia ei synny, asiakassuhteella ei ole jatkuvuutta.

Koulutus- ja valmennusmarkkinoilla on sel-keä ylitarjontatilanne. Kysynnän muutos on kuitenkin ilmeinen ja pysyvä, joten on helppo ennustaa, että muutoksia kenttään tulee. Asiakkailta saadun palautteen perus-teella olemme Rastorissa onnistuneet vas-taamaan haasteeseen hyvin. Onnistuminen vaatii kuitenkin asiakkaan liiketoiminnan ymmärtämistä, jatkuvaa kehittymistä, tin-kimätöntä työtä ja huolellista valmistautu-mista jokaiseen projektiin. Olemme mukana arvioimassa jokaisen projektin onnistumista yhdessä asiak kaan kanssa.

Näistä onnistumisista kerromme myös tässä RASTORIES-lehden numerossa, esimerkiksi tuloksellisesta yhteistyöstä luonnonvara- ja ympäristöalojen tutkimuslaitosten kanssa; INNO-Lynet -ohjelman avulla onnistuttiin parantamaan asiantuntijoitten tuotteistamis-osaamista ja synnyttämään tutkimustiedosta markkinoitavia ja myytäviä tuotteita ja palve-luja (sivuilla 4–9). Rastorin TerhiTecille räätä-löimän valmennuskokonaisuuden avulla kaksi eri kulttuuria hiottiin yhtenäisesti toimivaksi kokonaisuudeksi (sivuilla 24–27).

Marko sarénasiakkuusjohtaja

P Ä Ä K I R J O I T U S

2

Valmennuksen linkityttävä yritysten prosesseihin

RastoRies 1/2012

JUlkaisiJaRastor Oy, www.rastor.fi

Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

PÄÄtoiMittaJaMarko Sarén

puh. 020 7798 236sähköposti: marko.saren@rastor.fi

toiMitUsPÄÄllikkÖ, toiMitUssihteeRiKaisa Luoto

puh. 020 7798 341sähköposti: kaisa.luoto@rastor.fi

UlkoasUViestintä Oy Drum, Ville Teuronen

ja E-dsign, Elias Kapiainen

taittoE-dsign, Elias Kapiainen

PainoPaikkaNewprint Oy, Raisio 2012

RastoRin toiMiPaikatRastor Oy Helsinki, Sturenkatu 21, 00510 Helsinki

Rastor Oy Oulu, Vihikari 10, 90440 KempeleRastor Oy Kuopio, Microkatu 1, 70210 Kuopio

Rastor Oy Turku, Lemminkäisenkatu 32, 20520 TurkuRastor Rastor Koolituse OÜ, Lõõtsa 4, EE-11415 Tallinn,

Estonia

lisÄtilaUkset, PalaUtteetjulkaisut@rastor.fi

osoitelÄhDeRastor Oy:n asiakasrekisteri

Suomen Asiakastieto Oy

Jos

- haluat päivittää yhteystietojasi

- sinulle ei vielä tule omaa RASTORIES -lehteä, mutta haluat sen omaan osoitteeseesi

- et jatkossa halua RASTORIES -lehteä

laita viestisi osoitteeseen julkaisut@rastor.fi

PääKIRJOITuSvalmennuksen linkityttävä yritysten prosesseihinMarko Sarén

ASIANTuNTIJuuDESTA TuOTTEITA JA PALVELuJAtuotteita ja palveluja luonnonvara- ja ympäristöosaamisestaKaisa Luoto

Designerit esittäytyivät kiinan muotipiireilleKaisa Luoto

satsaus työhyvinvointiin lisää tuottavuuttaKaisa Luoto

Paletissa panostetaan logistiikkaosaamiseenKaisa Luoto

KASVuA JA KEHITYSTä KuOPION MALLIIN• aktiivisena asiakkaissa• Matti vanhanen: kansantalouden kasvu pienyritysten

harteilla• Myyntikoulutus rekrytoinnin apuna• Mentorin avulla opit käyttöön• Bisnesenkelikonkari korostaa malttia Kaisa Luoto

Juha kurkinen: enkelisijoittajat isänmaan asiallaKaisa Luoto

valmennus hioi veneperheet yhteenKaisa Luoto

aikaa omalle designille koulutuksen avullaKaisa Luoto

terveystuoteala tarvitsee lisää osaajiaKaisa Luoto

Creative -ohjelmalla potkuanuorille yrittäjilleKaisa Luoto

tulevaisuus tehdään tänään – yhdessäKaisa Kautto-Koivula

2

4

9

10

14

1819

202122

23

24

27

28

29

30

S I S Ä LT ö

s. 4”Tämä koulutus on saanut minut ajattelemaanasioita uudella tavalla ja ennen kaikkea asiakas-lähtöisesti”, sanoo erikoissuunnittelija Outi PyySuomen ympäristökeskuksesta. Luonnonvara- jaympäristöasioihin keskittyvien tutkimuslaitostenhanke- ja innovaatiojohtamisen koulutusohjel-masta enemmän sivuilla 4–9.

RastoRin veRkostolehti1/2012

luonnonvara- ja ympäristöosaamisestaTUOTTEITA JA PALVELUJA

Paletissa panostetaanLOGISTIIKKAOSAAMISEEN

Valmennus hioiVENEPERHEET YHTEEN

Satsaus työhyvinvointiinLISÄÄ TUOTTAVUUTTA

Matti Vanhanen:Kansantalouden kasvupienyritysten harteilla

44

luonnonvara- ja ympäristöosaamisestaSuomen ympäristökeskuksessa pohdittiin, miten tehdä asian-tuntijoiden tuottamasta tiedosta tuotteita ja palveluja, jotka asiak kaat löytävät – ja joista laitoksen on mahdollista saada myös tuottoja. Näitä asioita ratkomaan synnytettiin Rastorin sekä luonnonvara- ja ympäristöasioihin keskittyvien tutkimus-laitosten yhteenliittymä LYNETin yhteistyönä hanke- ja inno-vaatiojohtamisen koulutusohjelma. Koulutusohjelman myötä ymmärrys tuotteistamisprosessista on lisääntynyt, mutta samalla on saatu paljon muuta uutta osaamista.

TUOTTEITA JA PALVELUJA

tekstit Kaisa Luoto kUvat Tomi Nuotsalo

SYKEn opintopiirissä ja mentori-tapaamisissa käymiensä kes -kus telujen perusteella Heljä Tarmo on vakuuttunut siitä, että ymmärrys tuotteistamispro-sessista on lisääntynyt. Lisää osaamista on koulutuksen myö-tä saatu myös muun muassa asiakaslähtöisyydessä, markki-noinnissa, vuorovaikutuksessa, sopimus- ja IPR -asioissa sekä toimintaympäristön arvioinnissa.

L YNET on vuoden 2010 alussa toimintansa aloittanut yhteen- liittymä, jossa on mukana kuusi luonnonvara- ja ympäris- töasioihin keskittyvää tutkimuslaitosta, muun muassa Suo-men ympäristökeskus. LYNETillä on yhteisiä tutkimusohjelmia ja työryhmiä, joista yksi vastaa osaamisen kehittämisestä. Tämän työryhmän puheenjohtajana toimii kehittämispäällikkö Heljä Tarmo Suomen ympäristökeskuksesta.

– Tutkimuslaitoksissa on paljon asiantuntemusta, mutta ongelmana on ollut, miten tehdä siitä tuotteita tai palveluja. Toi-minnan tuloksellisuuden kannalta on tärkeää vahvistaa asiakas-lähtöisyyttä ja tuotteistaa palveluja, jotta niitä pystyttäisiin sitten myös markkinoiman aikaisempaa paremmin, Heljä Tarmo sanoo.

Ensimmäinen hanke- ja innovaatiojohtamisen koulutusoh-jelma alkoi syyskuussa 2010 ja päättyi alkuvuodesta 2012.

– Tutkimuslaitosmaailmassa lienemme pioneeri tällaisessa tutkintokoulutuksessa, Heljä Tarmo sanoo.

soPiva ohJelMa asiantUntiJoilleTutkintokoulutuksista esimerkiksi SYKEssä on aikaisempaa koke-musta, talossa kun on jo vuosia koulutettu johtoa johtamisen erikoisammattitutkintoon. Sen sijaan projekteja tai hankkeita

A S I A N T U N T I J U U D E S TA T U O T T E I TA J A P A L V E L U J A

55

LYNET - eli luonnonvara- ja ympä-ristötutkimuksen parissa toimivien julkisten tutkimuslaitosten konsor-tion tavoitteena on tehostaa laitosten yhteistoimintaa muun muassa yhteis-ten tutkimusohjelmien, asiantuntija-palvelujen, koulutuksen ja osaamisen kehittämisen avulla.

– Hanke- ja innovaatiojohtami-sen koulutus on yksi tätä yhteis-työn tehostamista palveleva työkalu, sanoo koulutuspäällikkö Liisa Hau-tanen. Hän vastaa Rastorilla tuote- ja palvelukehitykseen liittyvistä koulutuksista.

Rastor on järjestänyt yhdessä LYNETin kanssa jo kaksi hanke- ja innovaatiojohtamisen toteutusta. Kol-mas alkaa näillä näkymin vuoden 2013 alussa.

Liisa Hautasen mukaan koulutuk-seen osallistujat ovat tehneet todella hyvää työtä.

– Kehittämishankkeista on ollut oikeasti hyötyä sekä organisaatioille itselleen että heidän asiakkailleen. Tulevissa koulutuksissa tavoitteena on siirtyminen kohti laitosten yhtei-siä kehittämishankkeita. Olisi hienoa, jos organisaatiot julkaisisivat sellaisia uusia projekteja, joihin voisi ilmoit-tautua kaikista LYNET -laitoksista, Liisa Hautanen sanoo.

Kohtiyhteisiähankkeita

vetäville asiantuntijoille ja tutkijoille on Heljä Tarmon mukaan ollut vaikeaa löytää vastaavantyyppistä koulutusta. Tähän tar-peeseen syntyi oppisopimuskoulutuksena järjestettävä, LYNET- tutkimuslaitoksille räätälöity tuotekehittäjän erikoisammatti-tutkinnon toteutus.

Tämä hanke- ja innovaatiokoulutuksen nimeä kantava ohjelma herätti Heljä Tarmon mukaan heti kiinnostusta, kun asiasta keskusteltiin muiden LYNET -yhteistyökumppaneiden kanssa. LYNET -laitosten lisäksi myös Ilmatieteen laitos ja Ympä-ristöministeriö lähtivät mukaan ensimmäiseen koulutusohjel-maan. Ensimmäisen ryhmän koulutuksen päättäjäiset pidetään toukokuussa juhlallisesti avoimen seminaarin merkeissä. Toinen Rastorissa INNO-Lynet -koulutukseksi ristitty ohjelma käynnis-tyi syksyllä 2011 ja päättyy keväällä 2013. Myös kolmannen toteu-tuksen suunnittelu on tapetilla.

JoUstava toteUtUsHeljä Tarmon mukaan ei ollut alussa ihan helppoa hahmottaa, mitä tuotekehittäjäkoulutus tutkimustenlaitosten osalta mer-kitsisi. Sisällön suunnittelu ja räätälöinti vaativat siksi aikaa ja paneutumista.

– Aluksi joitakin osallistujia häiritsi se, että tuote- ja palvelu-kehittämisen käsitteet ja termistö ovat pitkälti yritysmaailmasta. Kritiikki on kuitenkin tässä suhteessa koko ajan vähentynyt, koska tutkimusmaailmassakin totutaan vähitellen tuotekehi-tyksen kieleen.

Heljä Tarmo kiittelee joustavuutta sisältöjen suunnittelussa. Ohjelmaan esimerkiksi lisättiin henkilökohtainen johtamis-arviointi HS 360°, jonka pohjalta tehtiin jokaiselle esimiehenä kehittymisen suunnitelma. Ohjausryhmässä on käsitelty osallis-tujien koulutuksesta antamia palautteita, ja niiden sekä koulu-tuksen osallistuneiden SYKEläisten opintopiiristä saatujen vies-tien pohjalta ohjelmaa on jatkuvasti kehitetty vastaamaan esiin tulleita tarpeita ja toiveita.

– Tällainen joustavuus on ollut meidän kannaltamme erin-omainen asia, Heljä Tarmo kiittelee.

Koulutuksen keskeisenä sisältönä ovat osallistujien kehi ttä- misprojektit.

– Kehittämisprojektien aiheet on tarkkaan mietitty jo kehi-tyskeskusteluissa, niin että ne todella palvelevat yksilön lisäksi myös jokaisen omaa laitosta ja työtehtäviä.

lYnet » LYNET on vuoden 2010 alussa toimintansa aloittanut julkisten tutkimuslaitosten yhteenliittymä, jonka asiantuntemusalueena ovat

luonnonvarat ja ympäristö. LYNETin keskeinen tehtävä on tukea asiantuntemuksellaan päätöksentekoa. » LYNET -laitoksia ovat Elintarvikevirasto Evira, Geodeettinen laitos GL, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT,

Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL ja Suomen ympäristökeskus SYKE. » LYNETiä ohjaa ministeriöiden asettama ohjausryhmä ja sitä johtaa laitosten muodostama johtoryhmä. » LYNETillä on yhteisiä tutkimusohjelmia ja asiantuntijapalveluja sekä useita kehittämishankkeita.

66

ViLLE KaNKaaNhuhTa, vanhempi tutkija Metlan Itä-Suomen alueyksiköstä, on laatumies henkeen ja vereen.

Hänen hanke- ja innovaatiojohtamisen koulutukseen liittyvä kehittämistyönsäkin käsitteli sitä, miten omavalvonnalla saadaan lisää laatua ja tehoa metsänhoitotöihin.

Lisäksi hän on jatko-opiskelijana Helsingin yliopistossa ja työstää parhaillaan myös metsänhoidon laadunhallintaan liit-tyvää väitöskirjaa.

– Väitöskirjatutkimus on tietysti syvempää, mutta myös kapeampaa. Tässä koulutuksessa käsitellään asioita laajemmin, ja siksi se on ollut hyvin antoisaa. On tullut uusia näkökulmia asi-oihin, Ville Kankaanhuhta sanoo.

Parasta on Villen mukaan ollut kehittävän työn metodologiaa valottaneet ohjelman osat, mutta myös psykologiaan ja vuoro-vaikutustaitoihin liittyvät koulutuspäivät.

– Olen saanut eväitä siihen, miten ottaa oikealla tavalla huo-mioon ja kehittämistyöhön mukaan ne monet eri tahot ja pai-kalliset toimijat, joiden kanssa teemme yhteistyötä metsäpalve-lujen parantamiseksi.

Asiakkaita kun on Ville Kankaanhuhdan mukaan moneen lähtöön.

– Kaikkien kanssa pitää osata puhua heidän omaa kieltään ja löytää ne painotukset, jotka ovat asian eteenpäin viemiselle eduksi. On isoja eroja siinä, millaiset valmiudet eri organisaati-oilla on kokeilla uusia asioita.

ongelMana YksitYisMetsÄtSuomen metsävarannosta kaksi kolmasosaa on yksityismetsiä, loppu eli yksi kolmasosa metsäalasta kuuluu Metsähallitukselle, metsäteollisuusyrityksille ja yhteisöille. Valtaosa tästä kolman-neksesta, eli metsäteollisuus ja sen alihankkijaorganisaatiot sekä Metsähallitus, toimivat Ville Kankaanhuhdan mukaan edistyk-sellisesti, tuloksellisesti ja laadukkaasti.

Ongelmana onkin se kaksi kolmasosaa eli yksityisten tahojen omistamat metsät. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan nuorissa ja varttuneissa taimikoissa on paljon metsänhoidolli-sia rästejä.

– Se johtuu siitä, että yksityiset metsänomistajat eivät osaa vaatia laatua. Pöllit pinoon ja risut nurin, mutta ei kysytä, minkä näköistä jälkeä tuli. He maksavat ehkä paljonkin tällaisesta työstä, mutta jäljestä ei aina ole takeita.

Yksityismetsätalouden toimijoilla, jotka käytännössä ovat met-sänhoitoyhdistyksiä, on Villen mukaan usein historian painolas-tia: kehittämistoiminnan kulttuuri on nuorta, eikä uusia toimin-tamalleja ole uskallettu tai haluttu kokeilla.

vanhat Mallit vÄistYvÄt

Jotain pitää tehokkuuden ja laadun paranemisen suhteen kui-tenkin tapahtua, ja pian, koska metsänhoitopalveluissa ja etenkin taimikonhoidossa yksikkökustannukset ovat nousussa.

– Tämä on se suuri peikko siellä taustalla. Ja toinen on se, että viiden vuoden sisällä kolmasosa, ehkä jopa puolet metsureista jää eläkkeelle. Nuoret eivät hakeudu alalle. Koneellistaminen ei täy-sin riitä korvaamaan poistuvaa työvoimaa.

Metsurien työn kuva on sekin murroksessa. Tulevaisuudenmetsuri on itsenäinen yrittäjä, toimija, joka tekee esimer kiksi mit-tauksia, jolloin hänellä pitää olla myös tieto- ja vies tintätekno-logiaosaamista.

– Vanhojen ja perinteisten toimintamallien on pakko väistyä.

avUksi oMavalvontaVille Kankaanhuhdan hanke- ja innovatiojohtamisen koulutuk-seen kuuluneen kehittämistyön päämääränä on kehittää toimin-tamalli metsänhoitotöiden omavalvontaan ja edistää uudenlaisen metsäpalveluyrittäjyyden syntymistä.

– Omavalvontaa kannattaa käyttää, koska se muun muassa parantaa laatua, vähentää jälkitoimenpiteiden määrää, tehostaa toi-mintaa ja lisää verkostokumppanien luottamusta. Ja kaikki tämä tie-tysti vähentää kustannuksia, Ville Kankaanhuhta luettelee hyötyjä.

Tutkimus- ja kehittämispalveluja tullaan tarjoamaan metsä-palveluja tuottaville yhteisöille, yrityksille, oppilaitoksille sekä neuvonta- ja kehittämisorganisaatioille. Lisäksi toiminta pal-velee päätöksentekoa. Viime kädessä hyödynsaajia ovat tietysti metsänomistajat.

Psykologiaa ja kehittäväntyön tutkimuksen metodeja

”Koulutuksen kokonaisuus on ollut antoisa ja hyvä, laatujohtamisen teorian ja kehittävän työn tutkimuksen metodien opiskelu ja psy-kologian yhdistäminen siihen ovat antaneet vahvoja eväitä”, sanoo varttunut tutkija Ville Kankaanhuhta Metlasta.

A S I A N T U N T I J U U D E S TA T U O T T E I TA J A P A L V E L U J A

7

x x x x x x x x x x

7

Metla » Vuonna 1917 perustettu Metsäntutkimuslai-

tos (Metla) on maa- ja metsätalousministe-riön alainen tutkimus- ja asiantuntijaorgani-saatio.

» Metlan tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä.

» Metlalla on neljä alueyksikköä, Etelä-Suo-men, Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen alueyksiköt.

» Metla tuottaa tieteellistä tietoa metsäympä-ristöstä, metsien eri käyttömuodoista sekä metsä- ja puutaloudesta. Se toimii asiantun-tijana metsiin liittyvissä tilasto-, seuranta- ja tarkastustehtävissä, vastaa metsänjalostus-toiminnasta ja siihen liittyvästä tutkimuk-sesta, julkaisee tutkimustuloksia ja tiedottaa ajankohtaisista metsiin ja metsäntutkimuk-seen liittyvistä asioista.

8

x x x x x x x x x x

PiLaaNTuNEidEN aLuEidEN KuNNosTuKsET ovat vaativia ja monivaiheisia hankkeita. Kymmenkunta vuotta sitten perustet-tiin eri tutkimuslaitosten asiantuntijoista koostuva ryhmä, jonka tehtävänä on ollut auttaa viranomaisia pilaantuneitten maitten kunnostuspäätösten tekemisessä.

– Olemme auttaneet muun muassa ELY -keskuksia, kuntia, ministeriöitä ja konsultteja. Olemme järjestäneet koulutusta ja kokouksia, kirjoittaneet lausuntoja sekä neuvoneet sähköpos-tilla ja puhelimitse kunnostuksen suunnittelussa ja riskienarvi-oimisessa – siis antaneet palvelua, sanoo Suomen ympäristökes-kuksessa Pilaantuneet alueet -ryhmää vetävä erikoissuunnittelija Outi Pyy.

Tällaisella konseptilla toimiminen on kuitenkin ollut työlästä ja aikaa vievää.

– Kun julkisten tutkimuslaitosten resurssit vähenevät ja toi-mintaa tehostetaan, on palvelujen kehittäminen nousut entistä tärkeämmäksi. Sen vuoksi on syntynyt ajatus, että ainakin osa tästä asiantuntijapalvelusta pitäisi olla netissä.

Näin lähti liikkeelle maaperän pilaantuneisuusarviointiin liit-tyvien nettipalvelujen kehittäminen eli PIMA -projekti, jota Outi Pyy johtaa.

PeRUsasiakas keskiÖÖnOuti Pyy lähti mukaan hanke- ja innovaatiojohtamisen koulutuk-seen saadakseen lisäpotkua PIMA -palvelun kehittämistyöhön.

– PIMA -palvelun avulla pyritään parantamaan ja yhtenäis-tämään arviointien laatua. Hyvin tehdyt arvioinnit nopeuttavat

kunnostuksen suunnittelua, säästävät aikaa ja rahaa, helpotta-vat viranomaisten työtä ja varmistavat tarkoituksenmukaisten päätösten tekemisen.

Koulutuksen myötä Outi Pyy kuitenkin havahtui huomaa-maan, että opastus ja ohjeistus oli suunnattu ennen muuta asian-tuntijoille eli konsulteille ja viranomaisille, ei pilaantuneen maan ongelman kanssa ensi kertaa kasvotusten joutuvalle ongelmalli-sen alueen omistajalle.

– Hänellä ei useinkaan ole tarpeeksi tietoa siitä, mihin pitäisi ryhtyä ja keneen pitäisi ottaa yhteyttä. Jos asiakkaan tilaukset ovat epämääräisiä, konsulteilta saa epämääräisiä suunnitelmia, joita viranomaisen on usein vaikea hyväksyä. Aikaa kuluu ja lasku

PIMA -palvelusta apua tavalliselle kansalaiselle

sYke » Vuonna 1995 perustettu Suomen ympäristökeskus

(SYKE) on tutkimus- ja kehittämiskeskus. Se on osa valtion ympäristöhallintoa ja toimii ympäristöministeriön alaisuudessa. Vesivaroihin liittyviä tehtäviä SYKE hoitaa maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksessa.

» SYKE tutkii ympäristön muutoksiin liittyviä ilmiöitä, kehittää ratkaisuja muutosten hallintaan ja tuottaa eri alojen asiantuntemusta yhdisteleviä arviointeja.

» SYKE tarjoaa palveluja eri hallinnon alojen, teollisuuden, kuntien, yritysten, yhteisöjen ja yksityisten käyttöön.

» SYKE työllistää yli 600 asiantuntijaa Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä ja Oulussa.

”On ollut ihan mukavaa olla aina sil-loin tällöin poissa työpöydän äärestä ja keskittyä johonkin tiettyyn aihealu-eeseen, päästä vapaasti ideoimaan ja pohtimaan”, sanoo erikoissuunnitteli-ja Outi Pyy SYKEstä.

8

9

x x x x x x x x x x

Vuoden 2011 aikana toteutettu tekstiilialan INNO oli Rastorin, suomalaisen bisnesenkeliyh-distyksen FIBANin ja tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry Fina-texin yhteinen hanke, jonka tarkoituksena oli auttaa lähinnä designer-vetoisia pieniä yri-tyksiä kehittämään yritystoi-mintaansa, verkostoitumaan, löytämään uusia rahoitusmah-dollisuuksia ja sitä kautta väyliä kansainvälistymiseen.

Yksi askel matkalla kansain-välistymiseen oli tammikuussa 2012 järjestetty designerien ja China Fashion Associationin edustajien tapaaminen. Rasto-rissa järjestetyssä tilaisuudessa designerit esittelivät delegaati-olle brändiään ja solmivat Kiinan valtaville markkinoille pääsyä edistäviä suhteita.

Muistoksi vierailusta Rasto-rissa delegaation jäsenet sai-vat teoksen Jean Sibelius kodis-saan. Rastor on ollut joka viides vuosi järjestettävän kansainväli-sen Jean Sibelius -viulukilpailun

Muistoksi vierailusta Rastorintoimitusjohtaja ja FiBANin halli-tuksen puheenjohtaja Juha Kur-kinen ojensi delegaation jäsenilleteoksen Jean Sibelius kodissaan.Tässä teosta vastaanottamassaChina Fashion Associationin pre-sidentti Dangqi Li. Kuva Tomi Nuotsalo.

kasvaa, eikä tilauksen tehnyt pysty arvioimaan, mitkä hänen velvollisuutensa ovat ja onko prosessi hyvin hoidossa, Outi Pyy kuvaa tilannetta.

PIMA -palvelun uskotaan tuovan helpotusta tähän ongel-maan. Se tarkoittaa, että tietoa tarvitseva löytää ympäristö-hallinnon www-sivustoilta ajantasaisen ja helppokäyttöisen tietopaketin. Sivustot tulevat sisältämään yleiset toimintaoh-jeet töiden tilaamisesta ja toteuttamisesta, malliesimerkkejä tai -pohjia erilaisia tapauksia varten, yhteystiedot lupa- ja valvon-taviranomaisiin sekä asiantuntijalaitoksiin.

– Palvelulla haluamme, että tilauksen tekijä tietää, mitä häneltä odotetaan, mitkä ovat hänen velvoitteensa ja keneen hänen pitää milloinkin olla yhteydessä.

UUsia aJatUsMalleJaEnsimmäisessä hanke ja innovatiojohtamisen koulutusohjel-massa on SYKEstä ollut mukana kymmenen henkeä. Koulutus-päivien jälkeenkin ryhmällä oli tarvetta kokoontua ja keskus-tella etenkin omiin hankkeisiin liittyvistä asioista. Syntyi SYKEn oma opintopiiri, jossa on syvennetty käsiteltyjä asioita. Myös SYKEn palvelujohtaja ja koulutuksessa mukana olleiden men-torit ovat ajoittain olleet opintopiirissä mukana.

– Tämä koulutus on palvellut minua hyvin. Se on saanut minut ajattelemaan asioita uudella tavalla ja ennen kaikkea asia-kaslähtöisesti. Olen saanut työkaluja, joita voin hyödyntää jat-kossakin. Teen asioita nyt vähän suunnitelmallisemmin, hal-litsen paremmin prosessien analysoinnin ja tunnistan vastaan tulevat epävarmuustekijät entistä paremmin.

hs 360° koUlUtUksen helMiYhdeksi koulutuksen helmistä Outi mainitsee Human Syner-cistigs 360° -arvioinnin omista esimiestaidoista.

– Meillä kaikilla on oma käsitys itsestämme, tyylistämme ja toimintatavoistamme. Tämä työkalu toi selvästi esille sen, että muut ihmiset näkevät ja kokevat meidät eri tavalla. Se oli hyvin avartavaa. Arvioinnin analyysi auttaa kehittymään esi-miehenä, Outi Pyy sanoo.

Outin mentorina koulutuksessa on toiminut SYKEn pal ve- lu johtaja.

– Olisi hyvä, jos palvelujohtaja keräisi tämän nyt koulute-tun porukan yhteen jakamaan saatua tietoa ja auttamaan pal-velujen suunnittelua ja kehittämistä täällä SYKEssä. Voisimme jatkossa toimia ikään kuin ryhmämentorina.

Mutta jos joku katsoo tarvitsevansa palvelujen kehittämi-sestä syventävämpää tietoa, tämä hanke- ja innovaatiojohta-misen koulutusohjelma on Outi Pyyn mielestä helpoin ja jous-tavin tapa saada sitä.

Designerit esittäytyivät KIINAN MUOTIPIIREILLE

yksityinen pääyhteistyökump-pani. Ja kuten kirjat ojentanut Rastorin toimitusjohtaja ja FiBA-Nin hallituksen puheenjohtaja Juha Kurkinen saatesanoissaan totesi, kilpailussa kiinalaiset viu-listit ovat sekä hyvin edustet-tuina että usein myös mukana taistelemassa kilpailun voitosta.

China Fashion Associationin edustajien vierailu Suomeen oli osa Suomen ja Ruotsin yhteis-työssä järjestämää hanketta, jonka tavoitteena on avata Kii-nan markkinoita sekä suomalai-sille että ruotsalaisille brändeille. Hanke huipentuu Pekingissä tai Shanghaissa syksyllä 2012 jär-jestettävään Brokerage Event -tapahtumaan.

A S I A N T U N T I J U U D E S TA T U O T T E I TA J A P A L V E L U J A

10

työhyvinvointikoordinaattori -koulu-tuksesta vastaava koulutusjohtaja Aulikki Ohtamaa-Panu Rastorin Oulun yksiköstä.

Organisaatioihin tarvitaan siis työhy-vinvointikoordinaattoreita edistämään työhyvinvoinnin asiaa. Heidän roolinsa on osallistua aktiivisesti yrityksensä tai

Satsaus työhyvinvointiin

LISÄÄ TUOTTAVUUTTASuomen kansantaloudelle työkyvyttömyys merkitsee 25–30 miljardin euron suuruista menoerää. Työkykyyn ja työhyvinvointiin kannattaa siis satsata, koska kyse on inhimillisten voimavarojen hukkaamisen lisäksi selvästä rahasta. Työhyvinvoinnin koko-naisvaltainen kehittäminen on tehtävä, joka vaatii asiantuntijuutta. Tähän tehtävään perehdyttää muun muassa Rastorin Oulun yksikön järjestämä työhyvinvointikoordinaattori -koulutus.

teksti Kaisa Luoto kUvat Juha Sarkkinen

T yöhyvinvointi tarkoittaa muun muassa hyvää työilmapiiriä, organi - saation ketteryyttä muutostilan-teissa, selkeitä prosesseja ja toimenku-via, vähäisiä työtapaturmia ja niukasti sairaspoissaoloja.

– Vaikka työhyvinvoinnin positiiviset vaikutukset ovat laajalti yritysten joh-don tiedossa, harva yritys on kuitenkaan onnistunut luoman työhyvinvoinnista konkreettista lisäarvotekijää, joka hyö-dyttää sekä yritystä että yksilöä, sanoo

”Vaikka työhyvinvoinnin positiiviset vaikutuk-set ovat laajalti yritysten johdon tiedossa, harvayritys on kuitenkaan onnistunut luoman työ- hyvinvoinnista konkreettista lisäarvotekijää,joka hyödyttää sekä yritystä että yksilöä”, sanootyöhyvinvointikoordinaattori -koulutuksesta vas-taava koulutusjohtaja Aulikki Ohtamaa-Panu.

yhteisönsä työhyvinvoinnin strategialäh-töiseen, suunnitelmalliseen ja kestävään kehittämiseen yhdessä johdon, henkilös-töhallinnon ja työterveyshuollon kanssa.

– Koulutus antaa valmiuksia tunnistaa ja arvioida työhyvinvoinnin esteitä ja vah-vistajia sekä työyhteisö- että yksilötasolla. Tarkoitus on, että koulutukseen osallis-tuja kykenee asettamaan työhyvinvoin-nin kehittämiselle tavoitteita ja laatimaan työhyvinvointisuunnitelman ja toteutta-maan tarvittavia toimenpiteitä.

Monenlaisia taitoJaTyöhyvinvoinnin edistämiseen tähtäävien suunnitelmien eteenpäin vieminen ja nii-den toteuttaminen vaativat Aulikki Ohta-maa-Panun mukaan työhyvinvointikoor-dinaattorin roolissa toimivalta henkilöltä monenlaisia taitoja ja kykyjä.

– Tärkeinä nousevat esiin viestintä- ja vuorovaikutustaidot, verkostoitumisosaa-minen sekä kyky johtaa oma työtä suun-nitelmallisesti ja tavoitteellisesti, Aulikki Ohtamaa-Panu sanoo.

Koulutuksessa tarkastellaan työhyvin-voinnin laadullisia, taloudellisia ja juridisia ulottuvuuksia. Aluksi perehdytään työhy-vinvointia edistäviin käytänteisiin ja siir-

TYöHYVINVOINTI ON KUITENKIN MYöSJOKAISEN TYöYHTEISöN JÄSENEN, EI VAINJOHDON JA ESIMIESTEN VASTUULLA.

P

11

kissa PÖYDÄlle

» Työhyvinvointiin vaikuttavat orga-nisaatiossa monet tekijät. Näitä ovat mm. johtaminen, työn hallinta, työ-turvallisuus ja ilmapiiri – sekä myös henkilökohtainen terveys ja elintavat.

» Työnantajan tehtävänä on huolehtia työntekijöiden työhyvinvoinnista ja ehkäistä henkilöstöriskejä, kuten tapaturmia, työkyvyttömyyttä ja ennenaikaista eläköitymistä. Työhy-vinvointi on kuitenkin myös jokaisen työyhteisön jäsenen, ei vain johdon ja esimiesten vastuulla.

» Työilmapiiriin ongelmia synnyttävät muun muassa jatkuva muutosti-la ja epävarmuus sekä lisääntyvät projektityöt, joissa työntekijä joutuu jatkuvasti ottamaan paikkansa vaih-televissa tiimeissä ja verkostoissa.

» Huono työilmapiiri synnyttää lumi-palloefektin: sitoutuminen heikkenee, sairauspoissaolot lisääntyvät, ter-veyshuollon kustannukset kasvavat, työt alkavat jakautua epätasaisesti, väki lähtee muualle, uusien rekry-tointi on kallista ja perehdyttäminen vie sekä aikaa että rahaa. Tuottavuus ja tulos heikkenevät.

» Isoja ongelmia ei ratkaista virkistysse-teleillä, humpalla eikä jumpalla, vaan kissan nostamisella pöydälle. Kun työ-paikan ongelmia ratkotaan, kaikkien osapuolien osallistuminen ja avoimuus ovat olennaisen tärkeitä asioita.

ertti Kälkäjä on osakkaana Työpaikka Oy nimisessä yrityksessä, jonka pää- toimialana on henkilöstökoulutus. Yritys keskittyy myynnin ja asiakaspalve-luosaamisen kouluttamiseen sekä vuoro-vaikutustaitojen kehittämiseen erilaisissa ja erikokoisissa organisaatioissa. Yrityk-sessä on kolme omistaja-työntekijää, ja toiminta-alueena on koko Suomi.

– Minun asiantuntemukseni on vuo-rovaikutusasioissa, mutta työhyvinvoin-

Olennaista onhyvä vuorovaikutus”Siellä, missä vuorovaikutus toimii hyvin, siellä on edellytykset luoda hyvä työilmapiiri. Ja siellä, missä vuorovaikutus ei toimi, työyhteisö oireilee pahoinvointina. Vuorovaiku-tus on siis aivan olennainen asia työhyvinvoinnin näkökulmasta”. Näin sanoo koulutus-päällikkö Pertti Kälkäjä, yksi työhyvinvointikoordinaattori -koulutukseen osallistujista.

”Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa, sanotaan. Täältä saatua oppia ei unohda, koska tässä ryhmässä on opittu ilolla. On ollut sellainen avoin ja positiivinen meininki, vaikka on puhuttu vaikeistakin asioista”, yrittäjä, koulutuspäällikkö Pertti Kälkäjä sanoo.

tiin kuuluu sen lisäksi monia muita sek-toreita. Niistä kaikista on hyvä olla perillä, sillä nykypäivän haasteissa tarvitaan eri-laisten toimijoiden yhteistyötä. Lähdin mukaan tähän koulutukseen hallitakseni enemmän työhyvinvoinnin kokonaisuutta, Pertti Kälkäjä sanoo.

Plussaa on pienyrittäjän näkökul-masta tietysti myös verkostoitumismah-dollisuus, jonka ryhmä ja sen verkostot tarjoavat.

Pertti Kälkäjä:

rytään sitten työhyvinvoinnin kehi-tystä tukevien menetelmien hallintaan ja ylläpitoon.

– Yksi työkaluista on varhaisen välittämisen malli. Se on toimiva väline ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja lisäksi se tarjoaa erityistä apua niille, joi-den ote työelämästä on syystä tai toi-sesta kirpoamassa.

Myös työhyvinvoinnin ohjaukseen ja johtamiseen liittyviä asioita käydään läpi. Osana koulutusohjelmaa jokainen kouluttautuva toteuttaa myös omaan organisaatioon liittyvän kehittämis-hankkeen.

12

O ulun Serviisi on kaupungin liikelai- tos, jossa työskentelee 480 ruoan ja puhtauden ammattilaista.

Työ Serviisissä on keskiraskasta ja kehoa kuormittavaa, minkä vuoksi ennenaikaiset eläköitymiset eivät ole olleet harvinaisia.

Oulun ServiisiOulun Serviisin aktiivinen ja yhteistyöha-kuinen toiminta henkilöstön hyvinvoinnin lisäämisessä ja ylläpitämisessä on herät-tänyt kiinnostusta myös Oulun kaupun-gin muissa organisaatioissa. Serviisin hankkeissa on yhtenä keskeisenä käti-lönä ollut henkilöstösuunnittelija Leena Ahonen. ”Työhyvinvointikoordinaattori -koulutukseen osallistuminen ja muiden kuunteleminen on antanut varmuutta siitä, että olemme omassa toiminnas-samme oikealla tiellä”, hän sanoo.

RohkeUtta asenteiDentaRkastelUUnPertti Kälkäjä on työssään havainnut, että huonoa ilmapiiriä aiheuttaa usein selkeän johtamisen puute. Mutta ongel-mia aiheuttavat usein myös vääristyneet asenteet.

– Vuorovaikutustaitoja voi aina kehittää ja johtamista oppia. Mutta jos suurin ongelma onkin asenteissa, sitä on ulkopuolelta mahdoton muuttaa. Vääristynyt asenne vääristää helposti myös mittasuhteita, jolloin hiekanjyvän kokoisista pulmista syntyy vuorenkokoi-sia ongelmia, Pertti Kälkäjä sanoo.

Ilmiö on Kälkäjän mukaan varsin tuttu monilla työpaikoilla, ja pahim-millaan taitamaton ongelmien käsit-tely generoi lisäongelmia ja johtaa vää-jäämättä luottamuksen murenemiseen.

– Rohkeus tarkastella omia asen-teita ja niiden merkitystä koko työyh-teisön kannalta synnyttää mahdollisuu-den muutokseen.

aRgUMentoi oikeinKälkäjä on aikaisemmin toiminut pitkään myynnin ja markkinoinnin parissa. Aja-tusten myymisessä on hänen mukaansa ihan samat lainalaisuudet kuin jonkin konkreettisen asian myymisessä.

– Jos esimies tai johto ei ole tiedosta-nut riittävästi työhyvinvoinnin merki-tystä, pitää osata argumentoida oikein. On osattava konkretisoida hyödyt esi-merkiksi ajan- tai rahan säästöinä sekä kilpailukyvyn paranemisena.

Kälkäjä painottaa, että pitää myös osasta valita oikea tyylilaji; asentei-den muutoksen pitää tapahtua myön-teisessä hengessä eikä kukaan saa kokea kehitystä uhkaksi asemalleen, Pertti Käl-käjä sanoo.

aRvot Ja asenteet vaikUttavatKouluttajana Pertti Kälkäjän tehtävä on antaa ihmisille käytännön työkaluja sii-

hen, että he pystyvät ymmärtämään toisiaan erilaisissa vuorovaikutustilan-teissa. Niissä tärkeitä ovat näkyvien asi-oiden lisäksi pinnan alapuolella vaikut-tavat tekijät.

– Me keskitymme koulutuksessamme juuri näihin pinnan alla oleviin asioihin, joita ovat muun muassa arvot ja asenteet sekä kyky rakentaa luottamusta erilai-suutta kunnioittaen.

Luottamuksen rakentamisen perus-elementtejä ovat Kälkäjän mukaan uskottavuus, avoimuus, suoruus ja toi-sen ihmisen hyväksyminen.

kaRtoitUksia tÄsMÄkYsYMYksillÄPertti Kälkäjän kehittämishanke on tar-kan ja toimivan työhyvinvointikartoitus-mallin luominen.

– Tämän työkalun avulla pyrimme entistä paremmin osoittamaan asiak-kaille, mitä työyhteisössä tarvitaan. On tärkeää, että työhyvinvointia edistävät panostukset pystyttään suuntaamaan mahdollisimman tarkoituksenmukai-sesti, Pertti Kälkäjä sanoo.

Työhyvinvointikartoituksia ja -kyse-lyjä ei Kälkäjän mukaan pidä koskaan tehdä tehdä vain tekemisen vuoksi. Kyselyt eivät saa olla liian pitkiä tai vai-keaselkoisia, koska silloin vastauspro-sentti jää pieneksi tai vastaaja ei jaksa keskittyä asiaan tarpeeksi.

– Yleislausekkeet tuhoavat motivaa-tion osallistumiseen tai sitten vastauksia ruksitaan summamutikassa. Kysymys-ten pitää siis olla selkeitä täsmäkysy-myksiä. Kaikki oleellinen pitäisi osata kysyä, mutta mitään epäoleellista ei pidä ottaa mukaan.

Tulosten tulisi Kälkäjän mukaan osoittaa myös se, mikä kuuluu johdon hoidettaviin asioihin, mikä tietyn henki-löstöryhmän tehtäviin ja mikä koskettaa kaikkia. On tehtävä konkreettisia toi-menpide-ehdotuksia ja aikataulutettava ne järkevästi.

VÄÄRISTYNYT ASENNE VÄÄRISTÄÄ HELPOSTI MYöS MITTASUHTEITA, JOLLOIN HIEKANJYVÄN KOKOISISTA PULMISTA SYNTYY VUORENKOKOISIA ONGELMIA.

KUN UUDELLEENSIJOITTUMINEN ONNISTUU, ON TODELLA PALKITSEVAA NÄHDÄ TYöNTEKIJÄN ILO SIITÄ, ETTÄ HÄNESTÄ JA HÄNEN ASIASTAAN ON VÄLITETTY.

13

työhyvinvoinnin pioneerinatYÖhYvinvoinninsUUnnitelMa tYÖn allaKaksi kaupungin sisäistä liikelaitosta eli ruokapalvelua tarjoava Oulun Ateria ja siivouspalveluja tarjoava Oulun Komac yhdistyivät vuonna 2008 Oulun Servii-siksi. Yhdistymisen taustalla oli kaupun-gin strategia, jonka mukaan sen organisaa-tioissa pitää voida lisätä moniosaajuutta. Jotta tätä moniosaajuuden ajatusta saatai-siin sujuvasti eteenpäin myös Serviisissä, tarvittiin henkilöstösuunnittelija, joka työkseen pohtii näitä asioita.

Henkilöstösuunnittelijan pestiin valittu Leena Ahonen onkin paneutu-nut tehtävään sellaisella innolla, että Serviisille on nyt laadittu henkilöstö-suunnitelma, osaamiskartoitus ja koulu-tussuunnitelma. Tällä hetkellä työn alla on henkilöstösuunnitelmaan liittyvä työhy-

vinvointisuunnitelma, jonka Leena Aho-nen työstää osana työhyvinvointikoordi-naattori -koulutustaan.

Kehittämisprojektinsa Serviisin työ-hyvinvointisuunnitelma, Strategisen työ-hyvinvoinnin johtamisen indeksi Leena Ahonen on jaotellut neljään osioon, joissa käydään läpi yhdenvertaisen johtamisen periaatteet, henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät asiat sekä työs-tetään henkilöstösuunnitelmaa.

– Indeksiluvulla haetaan esimies-temme johtamisen ja osaamisen tasoa. Esi-miehellä on tärkeä rooli siinä, että henkilö oikeasti jaksaa tehdä työtään ja mahdol-lisimman pitkälle, Leena Ahonen sanoo.

seRviisi Pilottina tYÖURien PiDentÄMishankkeessaServiisissä liikunta- ja tukielinsairaudet ovat suurin syy työkyvyttömyyteen tai heikentyneeseen työkykyyn.

– Kun työntekijällä menee kunto, käydään kolmikantaneuvottelu, jossa on mukana työterveyshuolto, esimies ja työn-antaja. Neuvottelun tuloksena työntekijä voidaan uudelleensijoittaa joko Serviisille tai Oulun kaupungin muihin palveluihin.

Kun uudelleensijoittuminen onnis-tuu, on Leena Ahosen mukaan todella pal-kitsevaa nähdä työntekijän ilo siitä, että hänestä ja hänen asiastaan on välitetty.

Oulun Serviisin aktiivisuus henkilös-tön hyvinvoinnista huolehtimisessa on herättänyt kiinnostusta myös Oulun kau-pungin muissa organisaatioissa. Siksi Ser-viisi onkin nyt otettu pilotiksi myös aktii-visen työurien pidentämisen hankkeeseen, jota toteutetaan yhdessä kaupungin, Kun-tien eläkevakuutuksen, Työterveyslaitok-sen, Oulun työterveyshuollon ja Servii-sin kanssa.

– Tarkoitus on löytää nykyistä tarkem-pia mittareita työkyvylle ja nimenomaan sellaisia mittareita, joita myös päättäjät haluavat ja ymmärtävät.

”Olen saanut vertaistukea ja varmuutta siihen, että olemme omassa toiminnassamme oi-kealla tiellä”, Oulun Serviisin henkilöstösuun-nittelija Leena Ahonen sanoo työhyvinvointi-koordinaattori -koulutuksen annista.

Oulun kaupunki maksoi enneaikai-sesta eläköitymisestä johtuvia varhaiselä-kemenoperusteisia maksuja aikaisemmin yhteisestä kassasta, mutta vuonna 2010 järjestelmää muutettiin niin, että ne tuli-vat kunkin liikelaitoksen omalle kontolle. Tämä merkitsi muun muassa Oulun Ser-viisille suurta menoerää.

Siksi Serviisissä aloitettiin yhdessä työ-terveyshuollon kanssa varhe-maksut hal-lintaan -kampanja, jotta saataisiin ihmiset pysymään pidempään terveinä ja töissä.

– Olemme käyttäneet apuna muun muassa varhaisen puuttumisen mallia. Palveluesimiehet käyvät mallin mukai-sia keskusteluja työntekijöittensä kanssa. Tällainen välittämisen malli tuottaa tulok-sia, muun muassa sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja työhyvinvointi lisäänty-nyt, Leena Ahonen sanoo.

14

T utkinnosta ja siihen valmistavasta koulutuksesta on vastannut Rastor. Lähes kaksivuotisen rupeaman aikana on käyty läpi muun muassa varas-toprosessin työvaiheita ja organisointia, oman toiminnan ja työyhteisön kehittä-mistä, päätöksenteon ja yhteisötyösken-telyn hallintaa, henkilöstöresurssien mää-rittämistä ja mitoittamista, työelämän lainsäädäntöä, varastoprosessin investoin-teja ja ajan-, logistiikkakustannusten sekä kysyntä- ja toimitusketjun hallintaa.

– Kaikkein eniten olen tietysti saanut niistä opeista ja tehtävistä, jotka ovat istu-neet meillä tässä yrityksen arjessa meneil-lään oleviin ponnisteluihin, logistiikkaesi-mies Mika Laitinen sanoo.

PALETISSA PANOSTETAANLOGISTIIKKAOSAAMISEENPaletti Oy:n logistiikkaesimiehet Mika Laitinen ja Anu Jansson saavat tänä keväänä todistukset varastoalan erikoisammattitutkinnon suorittamisesta. ”Vaativa, intensii-vinen, mutta palkitseva urakka, koska tuloksia on jo nyt voitu hyödyntää käytännön työssä ja yrityksen logistiikkatoimintojen lisäksi myös koko yrityksen kehittämisessä”, he sanovat.

Näitä ovat muun muassa riskien kartoi-tus ja -hallintaprojekti, joka käynnistettiin Paletin logistiikkapuolella sattumalta aivan samaan aikaan, kun se oli myös koulutuk-sen agendalla.

– Myös kehityskeskustelukoulutus osui ja upposi, koska järjestelmän käyttöönotto oli juuri silloin meillä ajankohtaista.

Opiskelijaa tietysti motivoi, kun saatuja oppeja voi välittömästi hyödyntää yrityk-sen arjessa.

– Tehtävien tekeminen on paljon mie-lekkäämpää, kun voi suoraan soveltaa saa-tua tietoa toiminnan kehittämiseen.

Vaikeampaa on Mikan mukaan sitten omaksua sellaista, mikä ei välittömästi liip-paa omia työtehtäviä.

– Juridiikkaosuus oli aika raskas, mutta toki meidän on roolissamme tiedettävä jotakin myös työelämää koskevasta lain-säädännöstä, etenkin, kun talossa panos-tetaan paljon myös työturvallisuusasioihin.

lisÄÄ aikaasUoRittaa tUtkintoMika toteaa, että koulutusohjelma on ollut varsin tiivis ja vaativa työn ohessa toteutet-tavaksi, minkä vuoksi kiirehuippujen aikana on pitänyt jättää joitakin lähipäiviä väliin.

– Tutkinnon vaatimukset ovat kovat ja koulutuksen sisältö todella laaja, joten koko urakan läpiviemiseen tutkintosuorituksi-neen voisi antaa jopa vähän enemmänkin aikaa kuin tämän vajaa kaksi vuotta, Mika Laitinen heittää ehdotuksena.

Mikan tutkintotyö käsitteli varas-toprosessin aikatekijöitä ja prosessin kehittämistä.

– Tavoite on ollut pongata ne prosessin kohdat, jotka syövät tehokkuutta ja vievät

teksti Kaisa Luoto kUvat Tomi Nuotsalo

Mika Laitinen on työskennellyt Paletissa 25 vuotta, niistä useita vuosia tuotannon esimiehenä ja nyt viisi vuotta logistiikka-esimiehenä. Varastoalan erikoisammatti-tutkinnon suo-rittaminen on antanut myös kokeneelle konkarille uusia näkökulmia työhön.

15

VarasToaLaN EriKoisammaTTiTuTKiNNoNvalmistavaan koulutukseen kuului 12 Helsingissä pidettyä lähipäivää. Logis-tiikkaesimies Anu Jansson sanoo osal-listuneensa niille tunnollisesti, vaikka sesonkiaikoina se onkin tehnyt tiukkaa. Korttialalla sesonkeja tosin on toinen toi-sensa perään: kun on selvitty joulusta, tulee ystävänpäivä, sitten pääsiäinen, äitienpäivä ja valmistujaisjuhlat. Syys-kauden kiirehuipuista pitävät huolen isänpäivä ja joulusesonki.

Anun mukaan antoisinta koulutuk-sessa ovat olleet erilaiset yritysesittelyt sekä varastoprosessiin liittyvät koulutus-päivät ja niihin liittyvät tehtävät.

– Vähiten tietysti kiinnostivat ne aiheet, jotka eivät suoranaisesti liity joka-päiväiseen työhön, kuten laskentatoimi, Anu Jansson sanoo, mutta uskoo kuiten-

kin kaikesta opitusta olevan hyötyä jossa-kin vaiheessa uraa.

Anun kehittämistyön aiheeksi vali-koitui perehdyttämiskäytännön luomi-nen koko Paletin tarpeisiin – selkeää, kai-kille osastoille yhtenäistä formaattia kun ei talossa aikaisemmin ole ollut.

– Jokainen esimies on toiminut pereh-dyttämistilanteessa omalla tavallaan, mutta nyt on yhtenäinen malli siitä, mitä asioita tulee käydä läpi, Anu sanoo.

Vaikka työn tuloksista hyötyy koko organisaatio, eniten sille tulee olemaan käyttöä juuri Anun tontilla.

Rekrytointia tapahtuu paljon juuri logis-tiikkapuolella, koska ruuhkahuippuja tasaa-maan tarvitaan vuokratyöntekijöitä. Heille pitää pystyä nopeasti ja tehokkaasti selvit-tämään, kuka tekee mitä ja miten proses-sit sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

eniten aikaa. Siis löytää ne kohteet, joi-den kehittämisellä toiminnot saadaan entistä sutjakkaammiksi.

tUtkinto englanniksi?Ponnistelu on ollut sen verran otta-vaa, että ihan heti ei Mika usko lähte-vänsä ainakaan näin mittavaan ruljans-siin mukaan.

– Kun tästä saan todistuksen käteen, niin en vähään aikaan mitään laajempaa koulutuspakettia itselleni haali.

Mutta toisaalta:– Ajatuksellisesti ihan mielenkiin-

toista olisi suorittaa tämä sama kou-lutus englannin kielellä. Olisihan se kiva testata, miten se onnistuisi. No, en minä ihan vakavasti tätä esimiehelleni vielä ole ehdottelemassa, Mika Laitinen nauraa.

Mutta kuka tietää – onhan Paletti Oy kansainvälisesti toimiva yritys, jossa konsernin käyttökieli on englanti.

Logistiikkaesimies Anu Janssonin varastoalan erikoisammattitutkinnon tutkintotyön avulla luotiin Paletti Oy:lle yhteinen perehdyttämismalli.

Perehdyttämismalli koko talon tarpeisiin

16

”vuodet alan edelläkävijänä ja kehittäjänä ovat tuoneet ymmärryksen siitä, mikä lämmittää sielua ja ilahduttaa silmää”. Mainoslause, mutta tosi, sillä se kuvaa hyvin suomen suurimman korttien tuottajan Paletti oy:n toimintaa.

– Korteista suurin osa tehdään itse. Offset-painaminen tosin tapahtuu muualla, mutta valmiiksi painettujen arkkien jälkikäsittely tapahtuu täällä meillä, kertoo logistiikkapääl-likkö Jyri Pikkarainen.

Jälkikäsittely ei ole vain arkkien korteiksi pilkkomista, vaan paljon muuta, vaikkapa orvokin tai ruusun muotoon stanssaamista. On koho-, kulta- ja hopeapainatusta, hilettä ja välkettä. Valmiit tuotteet pakataan tukku-

yksiköihin, jotka lähtevät säädetyssä järjes-tyksessä varastoon.

Tämän jälkeen logistiikan osaajat ottavat homman haltuunsa, jotta tuotteet todella päätyvät tilausten mukaisesti kauppoihin ja myyntipisteisiin ympäri Suomen.

hoitoMYYnti on helPPoa kaUPallePaletilla on 24 myyntiedustajaa. He kiertävät säännöllisesti omia myyntialueitaan ja teke-vät sähköiseen käsilaitteeseensa tilauksia sen mukaan, mitä asiakas haluaa.

– Kun tilaus tulee logistiikkaan, me haemme ne täältä varastosta ja Itella vie paketit asiakkaalle perille, Jyri Pikkarainen kuvailee logistista prosessia.

Myyntiedustajat myös hoitavat alueittensa myyntipisteitten ständit ja telineet alusta loppuun asti, kauppa luovuttaa Paletille vain neliöt lattiapinta-alasta.

– Tämä hoitomyynti on kaupalle helppo tapa toimia.

Tuotehallinta, siis graafikot ja uusien tuotteiden kehittäjät, pitävät puolestaan huolta siitä, että myyjillä on mitä esittää asiakkailleen.

– Paletissa on graafikkoja, mutta kaikkia kortteja ei keksitä alusta loppuun täällä, vaan meillä on yhteistyökumppanien, esimerkiksi amerikkalaisen Hallmarkin, valmiita kuva-aiheita. Niitä modifioidaan tarpeen mukaan suomalaiseen makuun.

Sielun lämmittäjiä, silmän ilahduttajia

rasToriN järjEsTämä varastoalan erikois-ammattitutkintoon valmistava koulutus ja tutkinto, johon myös logistiikkaesimie-het Mika Laitinen ja Anu Jansson Paletti Oy:stä osallistuivat, alkoi toukokuussa 2010. Lähes kaksi vuotta kestäneen ura-kan jälkeen opiskelijoilla on tutkintoto-distukset käsissään tänä keväänä.

– Tutkinto on hyvin intensiivinen, onhan siinä viisi pakollista ja kaksi valin-naista tutkinnon osaa, jotka kaikki on suo-ritettava hyväksytysti, sanoo logistiikka- ja turvallisuusalan koulutuksista Rastorilla

vastaava koulutuspalvelupäällikkö Hanna Jokiluhta.

Hanna Jokiluhta muistuttaa, että vaikka varastoalan erikoisammattitut-

kinto on vaativa, se on kuitenkin hyvin käytännönläheinen. Tutkintosuorituk-sia syntyy jokapäiväisistä töistä ja pro-sesseista. Tutkintokokonaisuuteen sisäl-tyy lisäksi omaan työympäristöön liittyvä, laaja tutkintotyö, jonka avulla osoite-taan tutkinnon vaatimusten mukaiset kehittämisvalmiudet.

– Töiden tulokset todella hyödyttävät yritystä, parantavat toiminta- ja työym-päristöä ja palvelevat tietysti myös omaa kehittymistä, Hanna Jokihuhta sanoo.

Varastoalan erikoisammattitutkinnon tavoitteena on tehostaa varastoissa ja terminaleissa esimies-, tiiminvetäjä- tai muissa vastuullisissa tehtävissä toimi-vien työn organisointia ja tuottavuutta sekä kehittää esimiestaitoja.

Intensiivistä, mutta käytännönläheistä

”YhdEssä oN KäYTY asioita läpi, olen anta-nut kommentteja, yrittänyt kannustaa ja välillä vähän potkiakin eteenpäin, kun on ollut epäuskon hetkiä”.

Näin sanoo Paletti Oy:n logistiikka-toiminnoista vastaava logistiikkapäällikkö Jyri Pikkarainen, joka on toi minut kum-mankin varastoalan erikoisammattitut-kintoa suorittavan alaisensa työ paikka-ohjaajana.

– Onhan tässä pitänyt antaa omaakin aikaansa asialle, mutta kyllä tästä kai-kesta myös työpaikkaohjaaja saa itselleen paljon. Tulee vastaan mielenkiintoisia ja uusia juttuja ja näkee, että asioita voi kat-soa monelta kantilta.

Jyri Pikkarainen oli jo aikaisemmin toi-minut varastoalan perustutkintoja suo-rittavien työpaikkaohjaajana, joten koke-musta ja tietoa tästä roolista on ehtinyt karttua.

– Mutta onhan tämä erikoisammatti-tutkinto tietysti huomattavasti laajempi ja vaativampi kokonaisuus, niin kuin tie-tysti pitääkin olla. Tiesimme siis jo etukä-teen, että tässä on vähän eri tason tehtäviä

ja haasteita kuin perustutkinnon suoritta-misessa, hän sanoo.

kasvUsta haasteita MYÖs logistiikalleMolempien tutkinnon suorittajien kehittä-mistöitä Jyri Pikkarainen kiittelee yrityk-sen näkökulmasta todella hyödyllisiksi ja asioita eteenpäin vieviksi.

– Yhdessä niitä on katsottu ja ohjattu nimenomaan siihen suuntaan, että ne todella kehittävät tätä meidän toimintaa, Jyri Pikkarainen sanoo.

Toisaalta myös yritys on ollut antavana osapuolena: Anulle ja Mikalle on järjestetty aikaa tehdä tehtäviä myös työajalla, kun tilanne on niin vaatinut.

Paletin logistiikkaan kuuluu tällä het-kellä 20 vakinaista työntekijää sekä vaih-televa määrä ruuhkahuippuja tasaavaa vuokratyövoimaa.

– Varastonhoidon puolelle rekrytoidaan vakinaiseksi vain, jos on suorittanut varas-toalan perustutkinnon tai suorittaa sen pes-tin alkumetreillä. On siis luonnollista, että myös esimiehillä on hyvä olla esimiestason tutkinto, Jyri Pikkarainen sanoo.

Paletti oY Toukokuussa 1922 E.J. Laaksoa innoitti aja-tus tuottaa suomalaisille jotakin kaunista lähetettäväksi tai kodin seinälle ripustet-tavaksi. Syntyi Paletti Oy. Tänään Paletti on johtava korttialan yritys toimialueellaan Suomessa ja Baltiassa.

Yritys on ollut saman suvun hallus-sa perustamisestaan lähtien. Nykyisen omistajasukupolven edustajat Veera ja Ville Laakso ovat aktiivisesti mukana yhtiön toiminnassa.

uusia aiheita ja uusia taiteilijoita etsitään tie-tysti myös koko ajan.

PeRinteet kUnniassaRepertuaari elää ajan mukana, mutta viime aikoina perinteinen kuvamaailma on taas noussut suosioon.

– Esimerkiksi Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin aiheet ovat jo jonkin aikaa olleet hyvin suosittuja korteissa, kalentereissa ja kirjojen kansissa, Jyri Pikkarainen sanoo.

Pieni Suomi on markkina-alueena kuiten-kin yllättävän heterogeeninen.

– Hyvä esimerkki on isänpäivä: jonnekin menee pappakorttia, toisaalle taas ukki- tai vaarikorttia. Alueelliset kulttuurit vaikuttavat.

Paletin perusarvoja ovat aitous ja sitoutuneisuus. Myös yhteiskuntavastuulle pannaan painoarvoa: yhteistyötä tehdään eri hyväntekeväisyysjär-

jestöjen, kuten Punaisen Ristin, Syöpäsäätiön, Suomen sydänliiton, Pelastakaa Lapset, unice-fin, WWF:n ja Suomen sotaveteraaniliiton kanssa.

Korttien rinnalle on syntynyt muitakin vahvoja tuotealueita, mm. paketointi, ka-lenterit, kirjat ja pienet lahjatavarat.

Yrityksen vähemmistöosakkaaksi tuli vuonna 2000 pohjoismaiden suurin kortti-alan yritys, ruotsalainen Pictura Ab, jolla on 40 prosentin omistusosuus.

Paletti-konsernin liikevaihto vuonna 2010 oli 16,4 ja Suomen toimintojen liikevaihto 13,5 miljoonaa euroa. Konsernin palveluksessa on 146 työntekijää, joista Suomessa 88.

17

”Yritys on kasvu-uralla, ja siksi myös logis-tiikkatoimintojen on jatkuvasti kehityttävä, jotta se pystyy vastaamaan kasvun aset-tamiin haasteisiin”, sanoo Anun ja Mikan työpaikkaohjaajana paneutuvalla otteella toiminut logistiikkapäällikkö Jyri Pikkarainen.

Antia myös työpaikkaohjaajalle

K A S V U A J A K E H I T Y S TÄ K U O P I O N M A L L I I N

A ktiivisuus kentällä on kaiken aa ja oo. Asiakkaiden kuunteleminen, tarpeiden määrittäminen ja kou-lutuksen räätälöiminen on meidän vah-vuutemme. Ja kun organisaatioissa nou-see esille kehittämistarpeita, meidän on tartuttava niihin välittömästi, Janne Haukipuro sanoo.

Esimerkiksi työtyytyväisyyskysely on hänen mukaansa yksi niistä työka-luista, jonka avulla saadaan yrityksissä piileviä kehitystarpeita näkyviksi.

– Kartoitukset antavat meille tietoa siitä, millaisella koulutuksella pystymme parhaiten tukemaan organisaation ja siinä työskentelevien yksilöiden kehittymistä.

Kaikissa koulutuksissa ja valmen-nuksissa korostuu entistä vahvemmin henkilökohtaistaminen: jokaiselle kou-luttautuvalle pyritään luomaan yksilöl-linen etenemispolku, joka ottaa huo-mioon jo hankitun osaamisen ja tulevat tarpeet. Useimmissa tutkintokoulutuk-sissa kehittämisprojektit ovat osa tutkin-

toa, ja myös niiden ohjaukseen on paneu-duttava hyvin.

– Kehittämisprojektit ovat tärkeitä, koska niiden avulla yrityksiin pystytään luomaan hyviä ja entistä parempia käy-tänteitä ja toimintatapoja.

avoiMena UUDelleTutkintoon valmistavat koulutuk-set ovat useimmiten oppisopimus-koulutuksia. Taantuman myötä val-tion säästöt ovat nyt osumassa myös oppisopimuskenttään.

– Meidän on siis oltava hyvin avoi-mena kaikille uusille yhteistyötahoille, kun oppisopimuspaikat vähenevät.

Yksi mahdollisuus ovat Janne Hau-kipuron mukaan ELY -keskusten yhteishankintakoulutukset.

– Tästä mallista meillä on jo hyviä toteutusesimerkkejä, yksi niistä viime joulukuussa päättynyt OP-Palvelun myynnin rekrytointikoulutus, Janne Haukipuro sanoo.

Aktiivisena asiakkaissaPohjois-, Koillis-, Etelä-Savoa ja osin Keski-Suomeakin palveleva Rastorin Kuo-pion yksikkö on toiminut runsaat viisi vuotta. Yksikön rivakka viisihenkinen tiimi on yhdessä hyvän kouluttajaverkostonsa kanssa osaltaan kantanut vastuuta alu-een elinkeinoelämän kehittämisestä koulutuksen keinoin. ”Aktiivisuus kentällä, yritysten tarpeitten entistä parempi kartoittaminen ja tehokas ohjaus ovat tämän päivän avainsanoja tässä toiminnassa”, sanoo aluepäällikkö Janne Haukipuro.

osaaMista laaJalla skaalallaRastorin Kuopion yksikkö järjestää koulutusta ja valmennusta myynnin ja asiakkuuksien, joh-tamisen, esimiestyön (mm. työteknikkokoulutuksen), tuote- ja palvelukehityksen, kasvuyrit-täjyyden sekä työhyvinvoinnin osaamisalueilta.

Yksikön viisivuotisjuhlaseminaarissa vahvoiksi teemoiksi nousivat yrittäjyys, kasvuyrittä-jyys ja bisnesenkelien merkitys kasvuyrittäjyyden tukemisessa.

Juhlien pääpuhuja, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen korosti, että kansantaloutemme kasvu on pienyritysten kasvun varassa. Rastorin toimitusjohtaja Juha Kur-kinen valotti Finnish Business Angels Networkin eli FiBANin toimintaa. Finnvera Oyj:n sijoitus-johtaja Petri Laine kävi läpi pääomasijoittajan kymmentä tärkeintä oppia.

Yrittäjyyden ja kasvun ympärillä käydyn paneelikeskusteluun osallistuivat myös toimitusjoh-taja Anssi Lehikoinen kuopiolaisesta korkean teknologian kasvuyritys Numcoresta ja toimitus-johtaja Elisa Peräkylä markkinatutkimuksiin keskittyneestä kuopiolaisesta Eccu Finland Oy:stä.

tekstit Kaisa Luoto kUvat Studio Alias/Sami Tirkkonen

18

19

K A S V U A J A K E H I T Y S TÄ K U O P I O N M A L L I I N

V – Start up -yrityksille, jotka eivät pysty saamaan rahoitusta muualta, tämä bisne-senkelijärjestelmä on todella tärkeä.

Mutta samaa positiivista tahtoa tar-vittaisiin Vanhasen mielestä myös aivan tavallisen yritystoiminnan rahoituksen parantamiseen innostamalla omistajia investoimaan yritykseensä.

– Heidän takanaan on vielä paljon suu -remmat resurssit kuin bisnesenkeli toi-minnassa.

Suomessa vierasta pääomaa kohdel-laan kuitenkin edullisemmin kuin omaa pääomaa.

– En olisi kannustamassa siihen, että annetaan valtavan suuria porkkanoita vain tietyn tyyppiseen sijoittamiseen ja omis-tamiseen, hän sanoo.

Yksi ilmeinen yritysten rahoituslähde on varsinaisella vajaakäytöllä; suomalais-ten kotitalouksien pankkitileillä makaa nimittäin yli 80 miljardia selvää rahaa.

– Siitä kun edes siivun saisi yritysten pääomaksi. Mutta me suomalaiset olem me kovin turvallisuushakuisia, ja verotuskin ohjaa meitä siihen, Vanhanen pahoittelee.

taRvitaan JatkokoUlUtUstaOrganisaatioiden kokonaistuottavuus vaatii Matti Vanhasen mukaan sen, että koko organisaatio edistää tuottavuutta. Tarvitaan lisää osaamista ja osaamisen päivittämistä.

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen iloitsee siitä, että perheyrittäjyys on muuttumassa trendikkääksi. ”Perheyrit-täjyys on tänä päivänä osa yrityksen brändiä. Kärsivällinen, kasvollinen raha pitää myös huolta työntekijöistään”.

Matti Vanhanen:

Kansantalouden kasvupienyritysten harteilla

Yrittäjyys, kasvuyrittäjyys ja bisnesenkelien merkitys kasvuyrittäjyyden tukemisessa nousivat vahvoiksi teemoiksi, kun Kuopion yksikössä juhlittiin viiden toimintavuoden täyttymistä. Juhlien pääpuhuja, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen korosti, että yleinen ilmapiiri on Suomessa saatava myönteisemmäksi kasvulle ja vau-rastumiselle. ”Bruttokansantuote kasvaa ennen muuta pienyritysten kasvun kautta”.

arallisuus ei saa olla mikään kiro- sana, vaan sitä todella tarvitaan nyt, kun joudumme entistä enemmän kilpailemaan halvan työvoiman maiden kanssa, Matti Vanhanen sanoo.

Perheyritysten liiton agendalla on eri-tyisen tärkeänä asiana Suomen talouskas-vua ja työllisyyttä tukevan verojärjestel-män aikaansaaminen. Nyt ongelmana on, että yhteisvaikutukseltaan yhteisö- ja osinkoverojen pääomatuloja ankarampi verokohtelu vähentää pääomien ohjautu-mista kasvua tuottavaan yritystoimintaan.

– Kasvukykyisten pk-yritysten ongelma on, että verorakenne pikem-minkin työntää omaa pääoma pois yri-tyksen taseesta. Hyvä verojärjestelmä taas edesauttaisi luomaan kannustavaa toimin-taympäristöä, jossa yritykset eivät tarvitse laajaa tukijärjestelmää, vaan menestyvät ja luovat hyvinvointia jokapäiväisellä toi-minnallaan, Matti Vanhanen sanoo.

siJoittaMisMalleillesaMa veRokohtelULupaaviin alkaviin yrityksiin sijoittavia bisnesenkeleitä Vanhanen tervehtii ilolla.

20

Myyntikoulutus rekrytoinnin apunaOP-Palveluilla oli kesällä 2011 edessään vaativa rekrytointiurakka: lyhyessä ajassa piti löytää puhelinmyyntiin iso joukko henkilöitä, joilla olisi oikeanlainen asenne myynti-työhön. Jotta rekrytoinneissa onnistuttaisiin, otettiin avuksi ELY -keskuksen rahoit-tama ja Rastorin Kuopion yksikön toteuttama myyntineuvottelijan rekrytointikoulutus.

– Tämä mahdollistuu parhaiten jatko- ja täydennyskoulutuksella, ja siinä Rastorillakin on tärkeä tehtävänsä.

Vanhanen uskoo, että yritysten int-ressi lisätä työntekijöittensä osaamista ja valmiuksia koulutuksella ja valmen-nuksella lisääntyy. Mutta mitä tapahtuu, kun nykyisessä taloudellisesti tiukassa tilanteessa yhteiskunnan rahoitukselli-

nen tuki esimerkiksi oppisopimusrahoi-tuksen muodossa kuitenkin vähenee?

Valtion talouden ongelmien kanssa painimaan tottuneella entisellä pää-ministerillä ei ole reseptiä dilemman ratkaisemiseen.

– Ehkä yritykset osallistuvat entistä enemmän koulutusten kustannuksiin, mutta kokonaan ne eivät rahoitusta ota kontolleen.

alUeellisUUs toiMiiMatti Vanhanen on vakuuttunut siitä, että Helsingistä käsin ei pysty koko maan asioita organisoimaan.

– Varmasti Rastorkin pystyy ihan tuloksesta mittaaman, että alueyksi-köitten perustaminen on ollut viisas teko, hän sanoo.

Myös Perheyritysten liitossa yrite-tään kehittää toimintaan vähemmän Helsinki-keskeiseksi.

– Yritämme luoda tapoja, joilla tehostamme maanlaajuista vuorovai-kutusta. Mutta pienenä organisaationa meillä ei ole resursseja laajentaa orga-nisaatiotamme nykyisestä.

YKSI ILMEINEN YRITYSTENRAHOITUSLÄHDE ON VARSINAISELLA VAJAAKÄYTöLLÄ; SUOMALAISTEN KOTITALOUKSIEN PANKKITILEILLÄMAKAA NIMITTÄIN YLI 80 MILJARDIASELVÄÄ RAHAA.

K A S V U A J A K E H I T Y S TÄ K U O P I O N M A L L I I N

21

V

O

asara halusi kehittää osaamistaan erityisesti asiakkuuksien johtami- sessa, ja yritysjohtamisen erikois-ammattitutkintoon kouliva koulutus antoi siihen parhaat eväät.

– Asiakkuuksien hallintaan ja johta-miseen liittyneet koulutuspäivät ovatkin siten olleet minulle tässä kokonaisuudessa antoisimpia.

Avainasemassa uusien asioiden työstä-misessä ja hyödyntämisessä on ollut kou-lutukseen liittyvä mentorkäytäntö.

– Mentorini oli emoyhtiön hallituk-sesta, ja sitä kautta olen pystynyt linkit-tämään saadut opit suoraan yrityksen toiminnan ja hallitustyöskentelyn kehit-tämiseen”, Jukka Vasara kiittelee.

RYhMÄllÄ sUURi MeRkitYsYritysjohtamisen erikoisammattitutkin-nossa hiotaan yrityksen johtamiseen, talo-uteen, asiakkuuksiin ja henkilöstön osaami-seen liittyviä tietoja ja taitoja jokapäiväiseen työhön soveltaen. Koulutuksen ohjauk-sellinen ote saa Vasaralta kiitosta. Myös ryhmällä ja sen dynamiikalla on hänen mukaansa ollut suuri merkitys oppimisessa.

P-Palveluiden puhelinmyynnin tehtävänä on myydä OP-Pohjola -ryhmän pankkipalveluita niin henkilö- kuin yritysasiakkaillekin. Kun puhelinmyyntiin yhtäkkiä tarvittiin suuri joukko uusia työntekijöitä, syntyi ajatus koulutuksellisesta rekrytointimallista.

Tässä mallissa toimeen halukkaille annetaan heti määräaikaisen pestin ensi-metreillä vahva, noin kolme kuukautta kestävä myyntikoulutus. Koulutuksen kuluessa selviää, onko rekrytoitavalla oikeanlainen asenne myyntityöhön ja onko lopullinen rekrytointi perusteltu.

Koulutusprosessi pantiin jalalle ELY -keskuksen ja Rastorin Kuopion yksikön yhteistyöhankkeena. Rastor valikoitui kouluttajaorganisaatioksi, koska pystyi nopeasti ja joustavasti tarjoamaan tarvit-tavan koulutuskokonaisuuden.

– Työnantaja ei itse voi organisoida sellaisia koulutuksia, joihin liittyy rek-rytointi. Perehdyttäminen käytännön työhön tapahtuu tietysti oman henki-lökunnan avuilla ja voimin, projektista OP-Palvelussa vastannut ryhmäpäällikkö Kaisa Stigell sanoo.

ÄÄni viestiiKoulutuksen alussa perehdyttiin OP-Poh-jola -ryhmän ja OP-Palveluiden toimin-taan ja finanssitoimialaan työkenttänä. Seuraavaksi paneuduttiin äänenkäyttöön, äänenkäytön ongelmiin ja niiden ratkai-semiseen ja äänellä viestimisen saloihin.

– Puheharjoitteiden ohella äänen-käyttöä harjoiteltiin laulamisen keinoin. Olihan se vähän yllättävää, että harjoi-tukset aloitettiin aukaisemalla laulukirja ja ryhtymällä laulamaan, mutta siitä tuli

kuitenkin hyvää palautetta, Kaisa Stigell sanoo.

Äänenhuollon lisäksi yhdessä laula-misen tarkoitus oli rakentaa työyhteisön tiimihenkeä sekä virkistää ja antaa osal-listujille energiaa, missä mitä ilmeisim-min myös onnistuttiin.

asiakas haltUUnRastorin asiakkuusjohtaja Marko Sarén perehdytti osallistujat myyntityön vaatimanmotivaation tärkeyteen ja valotti henkilö-kohtaisen tehokkuuden ja ajanhallinnan merkitystä työn tuloksellisuuteen. Tär-keinä asioina nostettiin esiin oman työn jäntevä suunnittelu ja oikeisiin asioihin keskittyminen. Pattitilanteiden selvittä-mistä valotettiin case -harjoitusten avulla.

Puhelinkontaktointiin perehdyttä-vässä osiossa käytiin muun muassa läpi tarvekartoituksen menestyksekästä sap-luunaa ja sitä, miten parhaiten saadaan asiakkaan kiinnostus heräämään ja tapaa-minen sovittua.

– Puhelinkontaktoinnissa on aina hyvä muistaa, että asiakkaat ovat yksi-löllisiä, Kaisa Stigell sanoo.

Koulutuksessa käytiin läpi myös kei-noja löytää kipinää omaan uudistu-miseen, jota kaikessa työssä aika ajoin tarvitaan.

aika nÄYttÄÄKokemukset koulutuksesta ovat Kaisa Stigellin mukaan olleet hyviä, sillä suu-rin osa koulutetuista myös työllistyi OP-palveluihin. Siitä huolimatta Stigell ei vielä uskalla sanoa, että malli otettai-siin käyttöön kaikissa OP-Palveluiden myyntirekrytoinneissa.

– Suurin haaste tässä mallissa on nimittäin se, että vaikka koulutus ja kou-lutuksen järjestäjä pysyvätkin jatkuvasti elävän myyntiorganisaation ja sen tar-peitten matkassa, valtion rahoitus on hidasliikkeisempi eikä jousta nopeasti muuttuvissa tilanteissa samalla tavalla.

”Kokemukset myynnin rekrytointikoulutus-mallista ovat rohkaisevia, sillä suurin osa koulutetuista myös työllistyi”, sanoo ryh-mäpäällikkö Kaisa Stigell OP-Palvelusta.

Mentorin avulla opit käytäntöönKuopiossa puolitoista vuotta sitten alka-neessa yritysjohtamisen erikoisammat-titutkinnossa on ollut mukana myös Insinööritoimisto Granlund Kuopio Oy:n toimitusjohtaja ja osakas Jukka Vasara. Kokeneella esimiehellä on taustallaan jo aikaisempiakin johtamisen koulutuksia. ”Mutta tämän koulutuksen on tehnyt erinomaiseksi nimenomaan mentoroin-tikäytäntö”, Jukka Vasara sanoo.

K A S V U A J A K E H I T Y S TÄ K U O P I O N M A L L I I N

22

S aarelaista kannattaa kuunnella, sillä hän jos kuka on yrittäjänä menesty- nyt ja ansioitunut. Hänen nimensä eteen sopii nimittäin latoa koko joukko muitakin määritteitä kuin bisnesen-keli; hän on teollisuusneuvos, dynaami-sesti kasvaneen iisalmelaisen Betonimes-tarit Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, EK:n yritysvaltuuskun-nan jäsen ja yksi Pohjois-Savon maakun-nan suurimmista veronmaksajista.

Saarelainen on sijoittanut vuonna 2000 perustamansa Invest Saarelainen Oy:n avulla innovatiivisiin teknologiayrityksiin, jotka kehittävät uutta tekniikkaa teolli-suuden eri aloille ja muun muassa sisäil-masto-ongelmien ratkaisemiseen.

– Minä en tee sijoituksia rahan tai työn puutteen takia, vaan siksi, että se on kiin-nostavaa, hän sanoo.

Eikä tuottojen kanssa auta hötkyillä, Saarelainen haluaa ottaa bisnesenkeli-työnsä rauhallisesti.

– Olen tässä elämässä muutenkin jat-koajalla sairastamani leukemian jälkeen. Mutta sanottakoon näin, kyllä minä tie-tysti odotan ja uskon sijoituskohteitteni kasvavan ja menestyvän.

KOROSTAA MALTTIA

”Bisnesenkelillä on oltava malttia. Tuottotavoite voi olla hyvinkin 10-15 prosenttia, mutta aikahorisontti on useita vuosia”. Näin sanoo kuopiolainen konkariyrittäjä ja bisnesenkeli Seppo Saarelainen.

Betonista tietÄMYstÄ iisalMesta intiaanKasvusta Saarelainen tietää – ja paljon. Saarelaisen menestyksekäs ura yrittäjänä alkoi jo 1980-luvun loppupuolella. Vuonna 1988 Saarelainen osti yhdessä yrittäjä-kumppaninsa kanssa iisalmelaisen Ele-mentti Juntusen konkurssipesän. Syntyi Betonimestarit Oy. Betonielementtibisnes aloitettiin kymmenen henkilön voimin.

Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana yritys investoi rohkeasti uusiin tehdashankkeisiin, koneisiin ja laittei-siin. Panostettiin myös osaavaan ja kou-lutettuun henkilökuntaan. Liikevaihto nelikymmenkertaistui.

Laajentumisen myötä Betonimesta-reista on tullut BM -ryhmä, ja Suomen BM -ryhmä on tällä hetkellä maamme kolman-neksi suurin elementtitoimittaja. Liikevaih-toa on 42 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa noin 160 henkilöä. Yrityksellä on tuotanto-laitokset Iisalmessa, Nastolassa, Haapave-dellä ja Oulaisissa. Myynti tapahtuu Iisal-mesta, Vantaalta ja Kuopiosta. Lisäksi BM -ryhmään kuuluvat ruotsissa toimivat BM Sverige Ab ja Hallsberg Betongmästarna Ab.

– Meillä on yhteistyöyritys myös Intiassa, Seppo Saarelainen sanoo.

Menestyvällä konkariyrittäjä ja bisnesenkeli Seppo Saarelaisella on kanttia sanoa suoraan, mitä hän nykymenosta ajattelee. ”Nuoret eivät ryhdy yrittäjiksi, koska ovat oppineet pääsemään ja haluavat päästä helpolla! Kui-tenkin sanoisin heille: miettikää vakavasti yrittäjäammattia”.

– Alkuvaiheessa ajattelin, että ver-taistukea ei olisi paljonkaan odotetta-vissa, koska ryhmässä oli henkilöitä niin erilaisilta taustoilla ja erilaisista liiketoimintatyypeistä. Mutta kun opimme paremmin tuntemaan toinen toisemme, uskaltauduimme puhumaan avoimemmin oikeista asioista. Se on ollut palkitsevaa, Jukka Vasara sanoo.

Vasara ei lähtenyt tähän koulutuk-seen tutkinto tavoitteenaan, vaan päi-vittääkseen johtamisosaamistaan ja saadakseen lisää eväitä nykymaailman menossa entistä haastavampaan asiak-kuuksien hallintaan. Tutkinto tulee sit-ten plussana.

– Kyllä tutkinnon suorittaminen on esimerkiksi asiakkaitten silmissä viesti siitä, että henkilö on panostanut itsensä kehittämiseen.

Insinööritoimisto Granlund Kuopio Oy:n toimitusjohtaja Jukka Vasara kiittelee erityi-sesti yritysjohtamisen erikoisammattitut-kintokoulutuksen mentorointikäytäntöä ja koulutukseen liittyvää yksilöllistä ohjausta.

gRanlUnDInsinööritoimisto Granlund Kuopio Oy on Itä-Suomen alueen johtava talo-tekniikan insinööritoimisto. Toimisto on perustettu 1969. Toimisto kuuluu osana vuonna 1960 perustettuun Granlund-konserniin, joka on Suomen suurin talotekniikan konsulttiyritys.

K A S V U A J A K E H I T Y S TÄ K U O P I O N M A L L I I N

Bisnesenkelikonkari

J uha Kurkinen on suomalaisten yksityis- sijoittajien eli bisnesenkeleitten yhdis- tyksen FiBANin (Finnish Business Angels Network) hallituksen puheen-johtaja. FiBANissa ollaan Kurkisen sanoin isänmaan asialla. Suomeen vuosina 2006 – 2010 syntyneistä 110 000 työpaikasta noin 50 000 oli kasvuyritysten luomia. Vuositu-hannen vaihteen jälkeen institutionaalisten sijoittajien osuus yritysten rahoittajina on kuitenkin merkittävästi vähentynyt. Kur-kisen mukaan nyt on siis yksityisten sijoit-tajien otettava soihtu käteen.

– Harvard Business Schoolin tutki musten mukaan bisnesenkelisijoitta minen on par-haimpia tapoja edistää potentiaalisen kas-vuyrityksen menes tymis mahdollisuuksia.

vaRttUneen teRveYstUoteFiBANiin kuuluu nyt jo toista sataa sijoitta-jajäsentä, kuluvan vuoden loppuun men-nessä tavoitteena on 200. He ovat kan-sainvälisessä liiketoiminnassa haastavissa tehtävissä toimineita henkilöitä, jotka haluavat osaltaan auttaa uusia, dynaamisia yrityksiä kasvuun ja kansainvälistymiseen.

– Sanoisin, että enkelitoiminta on vart-tuneen terveystuote. On inspiroivaa olla nälkäisten, innokkaiden, fiksujen, maa-ilmaa nähneiden nuorten yrittäjien mat-kassa, Juha Kurkinen sanoo.

Kurkinen muistuttaa kuitenkin, että enkelisijoittamisessa ei aina ole kyse rahasta.

– Bisnesenkeli voi sijoittaa myös aikaansa, kokemustaan, tietotaitoaan ja kontaktejaan, jotka voivat olla rahaakin arvokkaampaa pääomaa.

aktiivista toiMintaaFiBANilla on muun muassa sekä enke-lisijoittajille että yrityksille tarkoitettu verkkopalvelu, jonka avulla voi löytää sijoituskohteita tai sijoittajia omalta toi-mialalta. FiBAN järjestää bisnesenkelikou-lutusta ja osallistuu aktiivisesti erilaisiin tapahtumiin.

– Pyrimme verkostoitumaan mahdol-lisimman hyvin ja lisäämään monin eri tavoin tietoisuutta tästä toiminnasta.

FiBAN laatii myös parhaillaan virka-miestyöryhmälle käsiteltäväksi vero-malliehdotusta edistämään yksityisten riskisijoitusten tekoa potentiaalisiin kas-vuyrityksiin. Siinä painotetaan, että jos pystytään luomaan 5 000 uutta kasvuyri-tystä, joissa kussakin on 20 työntekijää, se tarkoittaa sataatuhatta uutta työpaikkaa.

– Nyt on oikea ajankohta edistää työlli-syyttä lisäämällä sekä kansainvälistä kasvua hakevien yrittäjien kannustimia että koti-maisiin kasvuyrityksiin sijoittavien yksi-tyishenkilöiden ja sijoitusyhtiöiden vero-kannustimia, Juha Kurkinen sanoo.

RastoR on yksi Finnish Business Angels Networkin kantavista voimista. Toi-minnassa ovat mukana myös Sitra, YritysHelsinki, Finnvera ja kansainväli-nen järjestö Eban, jonka jäseninä ovat puolestaan Rastor ja Finnvera.

ENKELISIJOITTAJATisänmaan asiallaRastorin toimitusjohtaja Juha Kurkisen mukaan Suomi on nyt historiansa suurim-man rakennemuutoksen edessä. ”On luotava uusi kasvupohja Suomelle, jotta tästä selvitään”, hän sanoo. Kurkisen resepteistä tärkeässä asemassa on bisnesenkelitoi-minta, yksityisen rahan sijoittaminen kasvuhakuisiin yrityksiin. Näiden kasvuyritysten varassa on tulevaisuuden Suomen hyvinvointi ja työllisyys.

Suomalaisten bisnes-enkelien yhdistys FiBAN on toiminut reilun vuo-den. ”On inspiroivaa olla nälkäisten, innokkaiden, fiksujen, maailmaa näh-neiden nuorten yrittäjien matkassa, sanoo FiBANin hallituksen puheenjohta-ja, Rastorin toimitusjoh-taja Juha Kurkinen.

Juha Kurkinen:

teksti Kaisa Luoto kUvat Studio Alias/Sami Tirkkonen

23

M eren, sillin ja varhaisperunan Rymättylässä on tehty Terhi- veneitä jo vuodesta 1972, jolloin itse tasavallan presidentti Urho Kekkonen kävi vihkimässä käyttöönsä Pohjoismaiden suurimman pienvenetehtaan. Yrityksessä investoitiin rohkeasti uuteen valmistustek-nologiaan, ABS-muoviin. Syntyi uppoa-mattomia, käytännöllisiä jokamiehen paat-teja, joita vietiin heti alkuunsa 11 maahan.

Perin eri suunnassa Suomen kart-taa, koskien ja järvien Ähtärissä sijaitsee Suomen alumiinilaakso, jossa on jo vuo-sia tehty alumiinirakenteisia veneitä koko Euroopan tarpeisiin. Vuonna 2009 Rymät-tylästä lähdettiin ostoksille Ähtäriin; pie-nempi organisaatio osti isompansa, ja syn-tyi TerhiTec. Veneperheeseen kuuluvat myös SeaStar -lasikuituveneet.

aRvot YhteisiksiJarmo Sundin tuli Terhi Oy:n palvelukseen vuonna 2006 eli vähän sen jälkeen, kun yritys oli siirtynyt Otto Brandt -konser-nin omistukseen. Taloon tullessaan hän toi mukanaan arvot ”kuuntele, ymmärrä, toteuta”.

Nämä arvot otettiin punaiseksi lan-gaksi, kun kahden yrityksen yhteensu-lautumisprosessi alkoi.

VENEPERHEETYHTEEN

Kun rymättyläläinen Terhi Oy ja ähtäri-läinen Silver-Veneet Oy vuonna 2009 yhdistyivät, syntyi Euroopan johtava venevalmistaja TerhiTec Oy. Rastorin TerhiTecille räätälöimä valmennuskoko-naisuus on osaltaan auttanut kahden eri kulttuurin yhteensovittamisessa, luonut yhteisiä toimintamalleja ja synnyttänyt yhteisiä kokemuksia.

”Tarvitsimme yhteisiä toimintatapoja ja yhteisiä kokemuksia. Sitä kautta lähti kehittymään ajatus yhteisestä koulutusprosessista. Rastorin meille räätälöimä valmennuskokonaisuus on ollut hyvä väline viedä asioita läpi koko organisaatiossa”, TerhiTecin toimitusjohtaja Jarmo Sundin sanoo.

Valmennus hioi

teksti Kaisa Luoto kUvat Markku Koivumäki

24

25

– Arvomme kuvaavat sitä tapaa, jolla itse olen jo vuosia pyrkinyt toimimaan. Jotta koko organisaatio sisäistäisi ne, tar-vittiin avuksi tätä valmennuskokonai-suutta, Jarmo Sundin sanoo.

Valmennuksessa ovat olleet mukana avainhenkilöt eri puolilta taloa ja lisäksi osa tuotannon väkeä erillisessä tuotannon kehittämisprojektissa.

kaksitoista aPostolia MUUtosagentteinaMuutosprosessissa esimiehet ovat tär-keässä roolissa, heidän kykynsä jalkauttaa arvot ja sitouttaa joukot toimimaan yhteis-

ten tavoitteiden suuntaisesti. He toimivat tavallaan muutoksen agentteina. Jotta avainasemassa olevat onnistuisivat tässä työssä parhaalla mahdollisella tavalla, heille räätälöitiin avuksi koulutukselliset polut. Osa lähti suorittaman yritysjohta-misen, osa johtamisen ammattitutkintoa.

– Me olemme täällä leikillisesti puhu-neet kahdestatoista apostolista. Koulut-tautuvista yksi tosin lähti äitiyslomalle, joten apostoleja on enää yksitoista, Jarmo Sundin naurahtaa.

Sundin pitää tärkeänä, että valmen-nuksessa mukana olevat saavat saman teoriapohjan.

– Näin varmistetaan, että kaikilla on samankaltaista teoriaosaamista, kun mei-dän työntekijöillämme on kuitenkin aika heterogeeninen koulutustausta.

kehittÄMisPRoJektien tUloksia kÄYtÄntÖÖnOlennainen osa sekä yritysjohtamisen että johtamisen erikoisammattitutkintoa

ovat kehittämisprojektit, joiden tuloksia kouluttautuvat soveltavat välittömästi käytäntöön.

– Kehittämistyöt on valittu siten, että ne liittyvät johonkin todelliseen tarpee-seen yrityksessä. Ne ovat siis kaikki hyvin käytännönläheisiä ja kehittävät konkreet-tisesti meidän työntekoamme. Opiskelun varjolla olemme näin pystyneet paran-tamaan toimintaamme paljonkin, Jarmo Sundin sanoo.

seRtifiointia saMaan aikaanSamalla kun tämä valmennusprosessi on ollut menossa, on yrityksessä pantu serti-fiointiasiat järjestykseen. ISO9001 sertifi-kaatti otettiin Terhillä käyttöön jo vuonna 2004, ja marraskuussa 2010 se laajennet-tiin koskemaan myös Ähtärissä tehtä-vien Sea Star- ja Silver -veneiden val-mistusta ja markkinointia. Koko yhtiöön saatiin syyskuussa 2011 myös ISO14001 eli ympäristösertifikaatti.

– Myös nämä sertifikaatit ovat osoi-tuksia siitä, että olemme pystyneet yhtenäistämään meidän toimintatapo-jamme. ISO14001-standardiin perus-tuva ympäristöjärjestelmä on myös erittäin tärkeä kilpailuetu kotimaisilla ja eurooppalaisilla markkinoilla, Jarmo Sundin sanoo.

Nyt kun sulautumisvaiheen pyörteistä ollaan asettumassa suvantovaiheeseen, isoja yhteisiä valmennusprojekteja ei ole

TerhiTec Oy » TerhiTec Oy on Euroopan johtava venevalmistaja. Se tuottaa vuosittain 5 000

venettä kahteenkymmeneen maahan. Vuonna 1972 perustettu yritys on kuulunut vuodesta 2005 Otto Brandt -konserniin.

» TerhiTec Oy:n tuotteisiin kuuluvat ABS-muoviset Terhit, alumiinirunkoiset Silver Alufibre™ -veneet sekä lasikuituiset SeaStarit.

» Yhtiön palveluksessa on yli 80 henkilöä Rymättylässä, ähtärissä ja Tukholmassa.

MUUTOSPROSESSISSA ESIMIEHET OVAT TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA, HEIDÄN KYKYNSÄ JALKAUTTAA ARVOT JA SITOUTTAA JOUKOT TOIMIMAAN YHTEISTEN TAVOITTEIDEN SUUNTAISESTI.

eRinoMaista sitoUtUMista

TerhiTecin valmennuskokonaisuus koostui kahdesta erillisestä pro-jektista. Toisessa niistä kehitettiin tehtaitten tuotantoprosesseja niin Rymättylän kuin ähtärinkin teh-tailla, ja toisessa avainhenkilöt sekä Rymättylästä että ähtäristä suorittivat joko johtamisen tai yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon.Rastorin puolesta TerhiTecin valmen-nuksen luotsaamisesta vastasi Rasto-rin Turun yksikön asiakkuuspäällikkö Mika Suurkaulio. Hän kiittelee, että kaikki TerhiTecin henkilöstöstä olivat hyvin sitoutuneita omaan osuutensa valmennusprojektista. Koulutuspäivil-tä ei oltu poissa, tehtävien ja kehit-tämisprojektien tekemiseen paneu-duttiin tosissaan. Syntyi konkreettisia tuloksia, ei vain paperia.

näköpiirissä. Koulutusta Sundin kuiten-kin tukee täydestä sydämestä.

– Henkilöstön motivoinnin ja vireyden kannalta koulutus on hyvin olennainen osa työssä viihtymistä. Nyt lähdetään kui-tenkin siitä, että jokainen hankkii moti-vaationsa ja halunsa mukaan lisää osaa-mista ennen muuta omalta ammatti- tai osaamisalueeltaan.

TerhiTecin tuotannon kehittämisprojekti lähti tarpeesta yhtenäistää kahden eri tuo-tantolaitoksen toimintatapoja. Rymätty-län tehtaan tehtaanjohtaja Jani Mäkiselle se antoi myös impulssin alkaa toteuttaa talossa 5S-mallia eli tapaa tehdä asioita järjestelmällisemmin.

5S -toimintatavan mukaan tuotta-vuutta kasvatetaan välttämällä kaiken-laista hukkaamista, poistamalla ei-arvoa tuottavaa toimintaa, parantamalla laatua ja turvallisuutta sekä luomalla visuaalisesti miellyttävä ja tehokas työpaikka.

– Tuottavuus lisääntyy, kun työnteki-jöiden ei tarvitse etsiä tarvitsemiaan tava-roita. Meillä täällä Rymättylässä se tar-koittaa lähinnä varastoinnin toimintojen järkeistämistä. Meneillään onkin nyt pit-

käjänteinen varaston kehittämisprojekti, Jani Mäkinen sanoo.

selkeÄt PelisÄÄnnÖteDistÄvÄt tYÖhYvinvointiaYritysjohtamisen erikoisammattitutkin-toa opiskellut Jani Mäkinen on aikai-semmin kouluttautunut myös ratkaisu-keskeiseksi työnohjaajaksi. Yritysjohta-misen erikoisammattitutkintoon liittyvän projektityönsä hän teki työhyvinvoinnin kehittämisestä.

Mäkisen näkemys on, että henkilöstön mukaan ottaminen omaa tonttiaan koske-viin ratkaisuihin on yksi hyvä keino lisätä työhyvinvointia.

– Heillähän se osaaminen on ja tämä osaaminen on syytä ottaa käyttöön. Jokai-

”Muutostilanteessa on aina hyvä saada joku ulkopuolinen taho auttamaan mahdollisten kipukohtien yli. Tässä tuotannon kehittämis-prosessissa oli tärkeää se, että oli mahdolli-suus käyttää aikaa mielipiteitten vaihtoon ja asioiden läpikäymiseen”, Rymättylän tehtaan tehtaanjohtaja Jani Mäkinen sanoo.

Jani Mäkinen: Järjestelmällisempään toimintatapaan

nen meistä on luova, kun vain annetaan tilaisuus osallistua ja rohkaistaan ilmaise-maan itseään, Jani Mäkinen sanoo.

Työhyvinvointi lähtee Mäkisen mukaan liikkeelle ihan perusasioista.

– Selkeät pelisäännöt ovat tärkeitä. Niiden on näyttävä arjessa, eivät ne pape-rilla ketään lämmitä.

TerhiTecillä pelisäännöiksi on sovittu esimerkiksi se, että jokainen sitoutuu otta-maan vastuuta omasta työstään. Terveh-ditään reippaasti, kohdataan avoimesti, viestitään kohteliaasti, ei puhuta pahaa selän takana. Huolehditaan omista, ei muiden töistä – vaikka toista toki saa aut-taa, jos ehtii ja voi.

– Ja ollaan ylpeitä omasta ammattitai-dosta, Jani Mäkinen sanoo.

TErhi-VENEidEN liiketoiminnasta vas-taavan tuotelinjajohtaja Sami Kuivalai-sen mielestä valmennusprojekti saavutti tavoitteensa.

– Tarkoitus oli sovittaa yhteen kahdeneri toimipisteen kulttuurit, motivoida henkilöstöä puhaltamaan yhteen hiileen ja saada aikaiseksi kehittämistöitä, joista olisi todellista hyötyä yrityksen toimin-nalle. Ja kaikki tämä on mielestäni saavu-tettu, hän sanoo.

Sami Kuivalainen, joka tuotelinjajoh-tajan toimensa ohessa on myös Terhi-

Tuotelinjajohtaja Sami Kuivalainen kehitti tutkintotyössään TerhiTecin taloudenseurantajärjestelmiä.

Sami Kuivalainen:Tavoitteet saavutettiin

Tecin varatoimitusjohtaja, opiskeli yri-tysjohtamisen erikoisammattitutkintoa. Tutkintoon kuuluvan kehittämispro-jektin hän teki talouden seurannasta ja kehittämisestä.

– Talouden kehittäminen on erityisen ajankohtainen aihe nyt, kun yritys on kas-vanut näin voimakkaasti, hän sanoo.

Koulutuksen myötä on Kuivalaisen mukaan syntynyt paljon erilaisia uusia raportointikäytäntöjä, joita on jo sovel-lettu ja hyödynnetty arjen toiminnoissa.

Yhteen hiileenSami Kuivalainen on myös toiminut joiden-kin johtamisen erikoisammattitutkintoa suorittavien alaistensa tutkinnon arvioi-

26

K

27

oulutus käynnistyi helmikuussa ja kestää noin puolitoista vuotta.

– Liiketoiminnassani on tavallaan kolme eri linjaa, korjausompelu, mitta-tilausompelu ja sitten tämä oma Tatanka -design. Muilla töillä on tarkat aikatau-lunsa, ja siksi suunnittelu jää helposti kaiken muun jalkoihin, Taru Grönlund sanoo.

Hän uskoo, että koulutusprosessi tavallaan pakottaa keskittymään entistä enemmän oman malliston suunnitteluun.

– Sitä jää niin helposti paikoilleen, tekee niin kuin on aina tehnyt. Uskon, että koulutus avaa uusia näkökulmia tähän työhön ja yrittämiseen.

Taru on taustaltaan vaatetusalan arte -saani, joka tekee Kirkkonummen ompeli-mossaan korjausompelua, mittatilausom-pelua, loimien korjauksia, sisustusompe-lua, nahkatöitä – ja suunnittele vaatteita Tatanka-tuotemerkillään. Tatanka on inti-aanikieltä ja merkitsee biisonihärkää. Bii-sonihärkä taas on, kuten tiedetään, voi-man symboli.

– Olen lapsesta asti ihaillut kaikkea

intiaanikulttuuriin liittyvää. Tatanka ilmentää minua ja lähtökohtiani hyvin. Toivon, että tämä nimi tuo voimaa ja vah-vuutta myös minun yritykselleni.

veRkosto toiMiiTaru kiertää oman Tatanka-mallistonsa kanssa muun muassa muotimessuilla. Pus-karadio on myös tehokas markkinointi-keino, mutta Taru uskoo koulutuksen tuovan apuja myös uusien markkinoin-tikanavien löytämiseen. Koulutuksesta on niin ikään hyötyä uusien kontaktien ja verkostojen luomisessa.

– Verkostoa oltava joka suuntaan. Jos en itse pysty tai ehdi tekemään, niin on hyvä, että verkostossa on joku, joka osaa tai ehtii.

Tällaisesta verkostoyhteistyöstä ovat hyvä esimerkki Tarun Rastorille suunnit-telemat messuvaateet: niihin on brodee-raukset tehnyt nimenomaan tähän taito-lajiin keskittynyt Rea Rissanen.

– Brodeeraus on ihan oma maailmansa, sen saloihin perehtymiseen ei minun aikani riittäisi, Taru sanoo.

Aikaa omalle designillekoulutuksen avullaTekstiilialan yrittäjä Taru Grönlundin kirkkonummelaisessa työpajassa syntyy korjausom-pelun ja mittatilaustöiden ohessa Tatanka-designia. Oman malliston suunnitteluun ei kuitenkaan tahdo jäädä tarpeeksi aikaa. Tähän asiaan Taru uskoo saavansa apua teks-tiilialan yrittäjille räätälöidystä tuotekehittäjän erikoisammattitutkintokoulutuksesta.

teksti Kaisa Luoto kUva Finnexpo

jana. Yhtään projektia ei hänen sano-jensa mukaan ole tehty vain paperille, vaan kehittämisprojekteilla on oikeasti pystytty viemään asioita eteenpäin. Aiheina ovat olleet muun muassa tuo-tekehitysprojektien johtaminen, työ-yhteisön sitouttaminen laatupolitiikan tavoitteen mukaiseen toimintaan sekä vientimyynnin hinnoittelun ja jakelun toimintatapojen kehittäminen.

Valmennukseen kuuluvia koulu-tuspäiviä on pidetty sekä Turussa että Ähtärissä, onpa joskus oltu koolla puo-limatkan krouvissakin eli Nokialla.

– Tälläkin on haluttu osoittaa, että puhallamme nyt kaikki yhteen hiileen, Sami Kuivalainen sanoo.

”Suunnittelu-ideologiani on tehdä klassista, selkeälinjaista,ajatonta kesto muotia. Käytännöllisyys on tärkeä lähtö-kohta, mutta tietysti myös tietynlainen vahva Tatanka -henki”, Taru Grönlund sanoo.

H yvinvoinnista huolehtiminen innos- taa yhä suurempaa joukkoa suoma- laisia. Terveystuoteala, jonka suuriyleisö ehkä paremmin tuntee luontaistuo-tealana, vastaa osaltaan tähän huutoon. Katriina Nurmion mukaan terveystuote-alan tavoitteena on ohjata kuluttajia ter-veisiin elämäntapoihin ja ravintotottumuk-siin.

– Ala tekee arvokasta kansan-terveys-työtä opasta-malla

kansalaisia itsehoidossa ja välittämällä tie-toa täysiarvoisesta ravitsemuksesta, saira-uksien ennaltaehkäisystä ja lievien vaivojen luonnonmukaisesta hoidosta, hän sanoo.

Alan osaajista vain on tällä hetkellä puutetta. Heitä siis pitää kouluttaa lisää.

– Toki meillä Suomessa on paljon hyvää, maahantuojien järjestämää kou-

lutusta, mutta se on tietysti enemmän tuotelähtöistä. Riippumatonta osaa-

misen kehittämistä ei juuri ole ollut tarjolla.

asiakkaat halUavat PalvelUaTerveystuoteala kasvaa vah-vasti, tuotteita ja niihin liit-tyvää informaatiota tulee jat-

kuvasti lisää.– Jokaisessa kau-

passa alkaa olla terveys-tuotteita. Täytyy olla

todella pieni liike, jos ei löydy esimerkiksi

Omega kolmosta, Katriina

sanoo.

On tietysti asiakkaita, jotka osaavat ottaa kaupan hyllystä tarvitsemansa tuot-teen. Mutta suurin osa haluaa kuitenkin tietoa ja palvelua. Siksi tarvitaan lisää asi-antuntevia myyjiä ja yrittäjiä.

– Asiakas saa parhaan hyödyn, kun myyjä osaa esimerkiksi kertoa, mitkä aineet sopivat yhteen ja tehostavat toinen toisensa vaikutusta.

ihMisten valistaMinen MotivoiKatriina Nurmio aloitti työuransa opetta-jana. 1990-luvun loppupuolella hän opis-keli työn ohessa NLP -kouluttajaksi (NLP eli neurolingvistinen prosessointi on rat-kaisukeskeinen psykologinen suuntaus, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisten välistä kommunikaatiota ja oppimista). NLP:n opiskelu avasi tien muutokselle.

– NLP -harjoitusta tehdessäni kysyin itseltäni, mikä on minun kutsumukseni ja elämäntehtäväni, mitä tekisin kaik-kein mieluiten. Silloin minulle tuli vahva tunne siitä, että minun pitää perustaa oma terveyskauppa.

Niin Katriina ryhtyi franchising-ketju Ikivireän, sittemmin Lifen yrittäjäksi.

– Joka aamu menin ilolla kauppaani. Pidin myyntityöstä ja asiakkaitten kanssa toimimisesta. Mutta kun minua moti-voi ennen muuta ihmisten valistaminen, mietin, miten voisin jakaa tietoa laajem-mallekin yleisölle kuin vain myymäläni asiakkaille.

Uusi muutos odotti siten jo ovella.

fYtonoMin osaaMinen JakoonKatriina oli työnsä ohessa opiskellut myös fytonomiksi eli ravintolisä- ja rohdosasian-tuntijaksi Helsingin Yliopiston koulutus- ja tutkimuskeskus Palmeniassa. Fytono-

Terveystuoteala tarvitsee lisää osaajia

”Olen ikäni ollut hyvinvoinnin puolestapuhuja. Jo lapsuudenkodissani edistettiin ter-veyttä luonnonmukaisilla menetelmillä. Terveystuotealalla toimiminen on siis ihan kutsumus minulle”, sanoo Katriina Nurmio. Tämän vuoden alusta hän on toteuttanut kutsumustaan vastaamalla koulutuspäällikkönä Rastorin terveystuotealalle räätä-löidyistä myynnin ja yrittäjyyden koulutuksista.

”Terveystuotteista, hyvistä elämäntavoista ja it-sestään huolehtimisesta valistaminen on minun missioni”, Katriina Nurmio sanoo. Hän on tämän vuoden alusta vastannut Rastorissa erilaisista, muun muassa terveystuotealalle räätälöidyistä myynnin ja yrittäjyyden koulutuksista.

teksti Kaisa Luoto kUva Tomi Nuotsalo

euroopan unionin alueiden komitea on nimennyt uudenmaan Euroo-pan yrittäjyysalueeksi 2012. Vuoden pääteema on nuoren yrittä-jyyden edistäminen ja painopisteenä luovat alat. Näissä merkeissä myös Rastor aloitti yhdessä uudenmaan Liiton kanssa nuorille luo-vien alojen yrittäjille suunnatun Creative-koulutusohjelman. Helmi-kuussa alkaneeseen ohjelmaan otettiin mukaan kymmenkunta nuorta yrittäjää.

– Creative-koulutuksen aikana kirkastetaan jokaisen nuoren yrit-täjän omaa juttua ja rakennetaan hänelle perusteltu liiketoiminta-suunnitelma. Liiketoimintamalleja ja verkostomaista toimivuutta testataan eri yrittäjyystapahtumissa kevään 2012 aikana, sanoo kou-lutuksesta Rastorilla vastaava verkostopäällikkö Jaana Paavilainen.

Koulutuspäiviä on kuusi ja tämän lisäksi ohjelmaan kuuluu pien-ryhmä- ja messutyöskentelyä. Koulutuksessa käytetään vahvoja esi-merkkitarinoita ja asiantuntijavierailijoita eri organisaatioista.

– Koulutuspäivien innostava ilmapiiri herättää yrittäjät oivalta-maan, miten he itse voivat vaikuttaa liiketoimintansa kehittymiseen sekä omaan jaksamiseensa.

eM-toRilla tavataanCreative -ohjelma huipentuu Luovien yrittäjien tori -tapahtumaan Helsingissä ensi kesänä järjestettävien yleisurheilun EM-kilpailujen yhteydessä. Tori tulee sijaitsemaan Olympiastadionin sisääntulon läheisyydestä ja paikan ohi kulkee noin 200 000 ihmistä.

– Näkyvyys on siis taattu. Tapahtumatorilla yrityksillä on tapaa-misia, näytöksiä, tuote- ja yritysesittelyitä, Jaana Paavilainen sanoo.

Euroopan yrittäjyysalue -status tulee näkymään myös lukuisissa muissa uudellamaalla vuoden 2012 aikana järjestettävissä tapah-tumissa. Statuksen odotetaan lisäävän kansainvälistä kiinnostusta Helsingin metropolialueeseen ja houkuttelevan alueelle lisää yritys-toimintaa. Se vahvistaa myös osaltaan Helsingin World Design Capital 2012 -teemavuotta. Nuoren yrittäjyyden edistäminen uudellamaalla -projekti kestää heinäkuun 2013 loppuun ja sen projektipäällikkönä toimii Arto Bryggare.

Creative-ohjelmallapotkua nuorille yrittäjille

meja on massamme edelleen varsin pieni joukko, noin 250 henkeä, ja pedagogisesti päteviä fytonomeja todella vähän. Katriina on yksi näistä harvoista. Ei siis ihme, että ajatus jakaa omia tietoja ja taitoja suurem-mille joukoille alkoi kiehtoa. Hän ryhtyi täysipäiväiseksi aikuiskouluttajaksi.

– Kun yhdistän pedagogisen pätevyy-teni, opetuskokemukseni, kokemukseni ter-veyskauppa-alan yrittäjänä toimimisesta, asiakaspalvelusta ja myynnistä, uskoisin siinä olevan hyvän pohjan tehdä tätä kou-luttajan työtä ja viedä näin hyvinvoinnin ilo-sanomaa eteenpäin, Katriina sanoo.

PRosessointia Ja PohDintaaMonilla terveystuotealalla työskentelevistä on tietysti jo alan osaamista, mutta kaikki tarvitsevat ainakin tietojen päivittämistä.

– Esimerkiksi lainsäädäntöä harmoni-soidaan jatkuvasti EU:n kanssa, joten alalla toimivien on todella hyvä tietää, missä kul-loinkin mennään. Koulutukselle on siis täl-täkin osin selkeä tilaus, Katriina Nurmio toteaa.

Rastorissa tänä keväänä alkaneen ter-veystuotealan koulutuksen tavoitteena on myynnin ammattitutkinnon suorittaminen.

– Työelämälähtöisen ammattitutkin-non henkeen kuuluu, että koulutuksessa on paljon käytännön harjoitteita. Koulutus on siis toiminnallista, keskustelevaa, pro-sessoivaa ja pohtivaa.

Kohderyhmä on laaja, osallistujat voi-vat olla erikoiskaupasta, päivittäistavara-kaupasta, apteekeista, hoitoloista, tera-piatyötä tekeviä. Jokainen kouluttautuva tekee puolentoista vuoden opiskelurupea-man aikana myös kehittämishankkeen, joka on osa tutkintoa.

– Kun olen ehdotellut opiskelijoille näitä hankkeitten aiheita, olen itsekin niistä niin innostunut, että tekee mieli taas päästä tiskin taakse ja asiakastyöhön. Mutta onneksi saan toteuttaa tätä valistus-missiotani opiskelijoiden kanssa ja heidän kauttaan, Katriina sanoo.

29

G lobaalit kriisit (ilmasto, ympäristö, energia, vesi, ravinto, terveys) ja väestönkasvu ovat seurausta yli 300 vuotta jatkuneen teollisen aikakau-den kehityksestä. Tuottavuuden kasvu ja luonnon antamat resurssit ovat mahdol-listaneet elintason kasvun. Se on kasvat-tanut maapallon väestön yli 600-kertai-seksi vuosina 1750–2006. Tavoitellessaan jatkuvaa talouskasvua maapallon rajalli-silla resursseilla ihmiskunta on joutunut tienhaaraan. Maapallon kantokyky on jo ylittänyt kestävät rajat. Olemme kriit-tisellä polulla. Luontokäsityksemme on muututtava.

Talouden, työelämän, yhteiskunnan ja arjen murros ovat seurausta 30 vuotta jat-kuneesta globaalien markkinoiden ja vir-tuaalisuuden muutosvoimasta. Tieto- ja viestintäteknologian (ICT) vallankumous, valtioiden välisten sääntelyjen purkami-nen ja uusliberalismiksi ristitty politiikka synnyttivät globaalisuuden murrosaaltoi-neen. Murros näkyy kehittyneissä ja kehit-tyvissä maissa.

Vaikutuksia taloudessa ovat kiristy-nyt globaali kilpailu ja työvoiman uusjako, työttömyys ja työpahoinvointi. Teollinen tuotanto siirtyy kehittyneistä teollisuus-maista halvemman työvoiman ja kasva-vien markkinoiden läheisyyteen. Teolli-sen ajan toimintamallit murtuvat kaikilla taloussektoreilla vuorollaan.

YMMÄRtÄÄkÖ kUkaan kokonaisUUDen?Teollisen ajan tarpeisiin rakennetut yhteis-kunnan rakenteet, palvelut ja instituu-tiot ovat liian jäykkiä ja kalliita rajusti

muuttuvassa globaalissa toimintaympä-ristössä. Murros on mullistanut ihmis-ten arjen, etenkin kehittyneissä maissa. Jatkuva kiire, kulutuskeskeisyys, hen-kinen pahoinvointi, epäterveelliset elä-mäntavat sekä elintasosairaudet leimaa-vat arkeamme.

Samanaikaisten kriisien ja murros-ten yhteisvaikutukset tunnetaan huo-nosti. Moni kysyy: kenellä on ymmärrys kokonaisuudesta? Ohjaako päätöksiä vain lyhytjänteinen kilpailu? Missä mietitään kokonaisuutta 10–30 vuoden perspektii-villä? Miten talous, yhteiskunnat ja kulu-tuskäytännöt saadaan kestävälle kehi-tyspolulle sekä luonnon että ihmisen kannalta? Mistä syntyy tulevaisuuden menestyksen eväät? Mitä murrosajassa menestyminen vaatii meiltä yksilöiltä?

MenestYsevÄiDen PeRUstaTulevaisuuden menestyseväät – talouden, yhteiskuntien, yksilöiden ja luonnon osalta - vaativat uudenlaista kokonaisnäkemystä, oikean näkökulman ja arvoperustan valin-taa. Murrosajan kontekstin ymmärtämi-sessä tarvitaan laaja-alaisuutta: yhtä aikaa sekä makrotason satelliittinäkökulmaa, historiallista aikaperspektiiviä, kokonais-näkemystä kansallisen tason rakenteelli-sista uudistustarpeista että ymmärrystä mikrotason arjen toiminnoista ja ihmis-ten tarpeista. Menestyseväät löytyvät tästä mutkikkaasta, dynaamisesta kokonaisuu-desta, sen näkyvistä ja piilevistä mahdolli-suuksista. Kuka ymmärtää tämän konteks-tin ongelmineen, on askelen edellä muita tulevaisuuden eväiden luonnissa.

Tulevaisuus tehdään tänään – yhdessäElämme syvintä murrosaikaa yli 100 vuo-teen. Sitä kuvastavat globaalit kriisit sekä talouden, työn, yhteiskunnan ja elämän uudistumishaasteet. Tulevaisuus ei kui-tenkaan tule annettuna, vaan se tehdään tänään – yhdessä! Jokainen voi vaikuttaa parempaan huomiseen.

teksti Kaisa Kautto-Koivula

30

FuTu

REIM

AGEB

ANK.

COM

Murrosajan kontekstin ymmärtämi-nen luo edellytykset oikean näkökulman ja arvopohjan valinnalle, murrosajan stra-tegialle ja siitä kumpuaville uusille inno-vaatioille. Loistavatkin innovaatiot voivat olla hukkainvestointeja, jos ne perustu-vat vääriin olettamuksiin ja reunaehtoi-hin. Tulevaisuuden menestyseväät vaa-tivat oikean vaiheistuksen: murrosajan strategiasta uusiin innovaatioihin, niistä muutosten toteuttamiseen ja siihen liitty-viin taitoihin. Murrosaika on suuri haaste, mutta myös suuri mahdollisuus etenkin edelläkävijöille.

tYÖelÄMÄssÄ MenestYMisen evÄitÄTyöelämässä organisaatioiden ja yksilöi-den menestyminen edellyttää uusia stra-tegioita, innovaatioita, toimintamalleja. Tarvitaan rohkeutta murtautua ulos van-hoista ajattelumalleista. Tulevaisuuden menestysinnovaatiot ratkaisevat globaa-leja kriisejä, talouden ja yhteiskunnan rakenteellisia ongelmia ja ihmisten arjen hyvinvointiin liittyviä tarpeita. Innovaa-tioissa korostuvat aineettomuus, kestävä kehitys, luonnonmukainen elämäntapa. Tuotteiden tarjoaman hetkellisen mieli-hyvän rinnalla hyvä mieli ja vastuullisuus ovat valttia. Tulevaisuuden menestyjät näkevät ihmisen ja luonnon uusin lins-sein, ei resursseina vaan pääomana.

Tulevaisuuden osaamisessa hyvä ammattitaito ja kokemus ovat edelleen tärkeitä. Huippuasiantuntemuksen tueksi tarvitaan jatkossa laaja-alaista näkemyk-sellisyyttä ja monitaitoisuutta. Tulevaisuu-den ennakointitaidot ovatkin osa jokaisen

työtekijän ammattitaitoa jatkossa. Luova työote, avoimuus, uudistumis- ja riskin-ottokyky ovat menestyjän taitoja, samoin verkottuminen (virtuaalinen ja kasvotus-ten), vuorovaikutus- ja kielitaidot.

Jatkossa entistä tärkeämpää on myös itsetuntemus: oma ainutlaatuisuus, per-soonallisuus, identiteetti, vahvuudet ja heikkoudet, arvot, kutsumus, unelmat, luomistyyli, oppimiskyky, tunteet, moti-vaation lähteet sekä arjen hyvinvointi.

MenestYksen avainPÄÄoMa on hYvinvoiva YksilÖ Tulevaisuudessa työssä menestyminen perustuu luovaan työotteeseen. Tulevai-suuden tuottavuudessa korostuu talo-udellisuuden rinnalla inhimillinen,

31

Toimitusjohtaja, FT Kaisa Kautto-Koivulalla on yli pitkä kokemus niin henkilöstön kehittämi-sestä kuin tulevaisuuden ennakoinnista sekä uusien innovaatioiden ja liiketoimintamallien kehittämisestä niin suuryrityksessä kuin omassa Mind Gardenia Oy-yrityksessään.

sosiaalinen ja ekologinen näkökulma. Ihminen ei ole vain rationaalinen kone. Hän on luova, tunteva, ajatteleva, hen-kinen olento. Arvomme liittyvät sisäi-seen motivaatioomme. Ne ovat aidon innovatiivisuutemme ja hyvinvointimme lähde. Tunteemme ovat energisyytemme polttoainetta.

Tulevaisuuden menestyjät kyseen-alaistavat vallalla olevat ihmis-, luonto- ja hyvinvointikäsitykset. Menestysorga-nisaatiot ymmärtävät, että työntekijä ei ole vain korvattava resurssi, vaan ainut-laatuinen pääoma, jonka arjen hyvinvoin-tia kannattaa vaalia.

viRtUaaliset veRkostotMUUttavat MaailMaaVirtuaalisen ja fyysisen maailman raja hämärtyy työssä ja arjessa. Virtuaalisuus tuo yhtä suuren mullistuksen kuin mitä teollistuminen on aikaansaanut 200 vuo-den aikana. Avoimet innovaatiot ja virtu-aalinen verkostomalli mahdollistavat sen, että kuka tahansa meistä voi olla uuden innovaation lähde.

Nuoret luovat omannäköistä tulevai-suutta. Siinä virtuaalipuskaradio kertoo, mikä tuote on hyvä ja mikä joutaa kuolla. Tuotteen hiili- ja vesijalanjälki, lisäaineet-tomuus tai luonnonmukaisuus voi olla avainkriteeri ostovalinnassa.

INNOVAATIOISSA KOROSTUVATAINEETTOMUUS, KESTÄVÄ KEHITYS,LUONNONMUKAINEN ELÄMÄNTAPA.” ”