raportti kouluhyvinvointikyselystä lasten vanhemmille 2009

Kouluhyvinvointikysely lasten vanhemmille 2009

Raportti kouluhyvinvointikyselystä lasten vanhemmille 2009

Mannerheimin Lastensuojeluliitto


Raportti kouluhyvinvointikyselystä

lasten vanhemmille 2009

Taloustutkimus Oy

Katja Mikkonen Marjut Naapuri

7.5.2009


SISÄLLYSLUETTELO

• Johdanto 4

• Keskeiset tulokset 7

• Vastaajajoukon taustatiedot 12

• 10-16-vuotiaiden lasten kouluhyvinvointi vanhempien näkökulmasta• Kouluympäristö ja viihtyvyys 19• Kaverisuhteet 26• Kiusaaminen yleensä 35• Kiusaamisen ehkäiseminen 43• Lapsen koulukiusaamiskokemukset 58

• Lasta kiusattu koulussa 59• Lapsi kiusannut muita 91

7.5.20093 T-1933, KMi/mn


JOHDANTO 1(3)

• Taloustutkimus Oy toteutti tutkimuksen Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimeksiannosta.

• Tutkimuksen tarkoituksena on saada kattava kuva suomalaisten koululaisten kouluhyvinvoinnista lasten vanhempien näkökulmasta. Tutkimuksessa kartoitetaan mm. kouluympäristöä ja siinä viihtymistä, kaverisuhteita, koulukiusaamista sekä muuta koulussa esiintyvää väkivaltaa.

• Tutkimuksen kohderyhmänä on 10-16-vuotiaiden koululaisten vanhemmat.

• Lasten vanhempien tavoittamiseksi käytettiin Taloustutkimuksen internetpaneelia. Taloustutkimuksen Internet-paneeli on perustettu vuonna 1997 ja se on pisimpään Suomessa toiminut valtakunnallinen Internet-paneeli. Taloustutkimuksen Internet-paneeli koostuu nykyisin reilusta 30.000 suomalaisesta internetin käyttäjästä ja uusia jäseniä rekrytoidaan jatkuvasti. Jäsenten rekrytointi tapahtuu kokonaisuudessaan Taloustutkimuksen valtakunnallisesti edustavien tutkimusten yhteydessä tai erillisen VRK-satunnaisotokseen perustuvan rekrytointiprosessin kautta, mikä takaa tutkimusten edustavuuden, luotettavuuden ja korkean vastausprosentin.

7.5.20094 T-1933, KMi/mn


JOHDANTO 2(3)

• Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa 19.02.- 05.03.2009 välisenä aikana. Tutkimuskutsu lähetettiin yhteensä 4005 henkilölle seuraavasti:

• 3000 henkilölle 19.02.2009

• 800 henkilölle 27.02.2009

• 205 henkilölle 04.03.2009

• Muistutuskirje lähetettiin vielä vastaamatta jättäneille 25.02.2009.

• Tutkimukseen vastasi hyväksytysti ennen tiedonkeruun päättämistä 1007 henkilöä, joten tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 25 %. Osa vastaajista ei kuulunut lapsen iästä huolimatta tutkimuksen kohderyhmään (esim. lapsi ammattikoulussa). Tutkimukseen vastaaminen kesti keskimäärin 25 minuuttia.

• Internet-paneelitutkimuksen tiedonkeruu toteutetaan siten, että ensin paneelista poimitaan käytettävissä olevien taustatietojen perusteella tutkimukseen sopiva kohderyhmä, jonka jälkeen valitulle kohderyhmälle lähetetään tutkimuskutsut sähköpostitse. Tutkimukseen suostuvat voivat osallistua tutkimukseen internetin välityksellä, käyttäjätunnuksin ja salasanoin suojatussa ympäristössä. Tutkimusvastaukset tallentuvat suoraan Taloustutkimuksen palvelimelle, josta ne ovat edelleen analysoitavissa.

7.5.20095 T-1933, KMi/mn


JOHDANTO 3(3)

Tutkimusaineiston käsittely:

• Tutkimuksen aineisto on käsitelty Taloustutkimus Oy:ssä erityisesti markkinatutkimustiedon analysointiin tarkoitetuilla ohjelmistoilla. Tulostuksessa on käytetty T-testiä, joka mittaa kunkin taulukkoelementin kohdalla, poikkeaako luku jäännösryhmästä enemmän kuin mitä satunnaisvaihtelun osuus on 95 %:n luotettavuustasolla. Tähti (*) luvun vieressä osoittaa, että ero on tilastollisesti merkitsevä.

Liitteet:

• Toimeksiantoon sisältynyt kysymyslomake on taulukkoraportin liitteenä. Lisäksi taulukkoraportissa on listattu kaikki vastaajien antamat avoimet ja ”muu-ryhmään” kuuluvat vastaukset.

7.5.20096 T-1933, KMi/mn


| |7 T-1933, KMi/mn

Keskeiset tulokset 1(5)

• Tutkimukseen vastasi yhteensä 1007 10-16-vuotiaan koululaisen vanhempaa. Vastaukset koskivat yhteensä 1228 tämän ikäistä lasta. Vastaajista noin kaksi kolmesta (63 %) oli naisia. Tulokset ovat vanhempien arvioita lastensa kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista.

• Vanhemmista 85 % on sitä mieltä, että heidän 10-16-vuotiaat lapsensa viihtyvät koulussa hyvin. Joka kymmenennen (9 %) lapsi viihtyy koulussa huonosti.

• Valtaosa vanhemmista uskoo myös, että koulun opettajat kuuntelevat oppilaiden mielipiteitä (68 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä), ja että lapsen koulun opettajat ovat kiinnostuneita vanhempien toiveista ja mielipiteistä (62 %).

• Kaikkein eniten ollaan huolissaan seuraavista kouluympäristöön ja viihtyvyyteen liittyvistä asioista: Kouluterveydenhuollon tai oppilashuollon resurssien puutteesta (joka toinen erittäin paljon tai paljon), valvonnan riittävyydestä (34 %) tai oppilaiden tasapuolisesta kohtelusta (31 %).

• Lähes kaikilla 10-16-vuotiailla koululaisilla (98 %) on vanhempien arvioiden mukaan ainakin yksi hyvä ystävä. Lapsista yhdeksällä kymmenestä (88 %) hyvä ystävä on koulussa ja joka kymmenennellä koulun ulkopuolella.

• Lapsen kaverisuhteisiin liittyvien väittämien perusteella vanhempien mielestä lasten kaverisuhteet koulussa näyttävät olevan suurimmalla osalla kunnossa. Vanhemmista 6 % arvioi lapsensa olevan yksinäinen välitunneilla ja 3 % arvelee, että lapsella ei ole koulussa yhtään kaveria, joka olisi kiinnostunut samoista asioista hänen kanssaan.

7.5.2009


| |8 T-1933, KMi/mn


• Valtaosa vanhemmista (72 %) tietää, että lapsen koulussa on tuki- tai kummioppilaita. Vajaa puolet(44 %) ei tosin tiedä, keitä tukioppilaat ovat. Joka kymmenennen (12 %) oma lapsi toimii tukihenkilönä.

• Kuusi kymmenestä (61 %) on kuullut vain harvoin 10-16-vuotiaan lapsensa koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta. Joka kymmenes on kuullut kiusaamista tapahtuvan usein – ainakin kerran viikossa - ja joka kuudes (17 %) vähintään kerran kuussa.

• Vanhemmista yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, ettei lapsen koulussa hyväksytä koulukiusaamista. Valtaosa uskoo, että opettaja puuttuu tilanteeseen, jos lapsi joutuu koulussa kiusatuksi (71 %), tai että kiusaamalla toisia, ei saa arvostusta koulussa (60 %).

• Noin kolmannes vanhemmista on sitä mieltä, että lapsen täytyy varoa tai osata käyttäytyä oikein, ettei itse joudu kiusatuksi, tai että lapsen koulussa joutuu oman erilaisuutensa vuoksi syrjityksi tai kiusatuksi.

• Noin joka kolmas (36 %) on nähnyt koulun kiusaamisen ehkäisyn- tai siihen puuttumista käsittelevän suunnitelman. Vajaa puolet (44 %) on kuullut, että lapsen koulussa on käsitelty koulukiusaamista opetustarkoituksessa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Puolet vanhemmista ei tiedä tai osaa sanoa, onko aihetta käsitelty koulussa.

• Yhdeksän kymmenestä on itse keskustellut tai neuvonut lastaan kiusaamiseen liittyvistä asioista. Lapsen kanssa on keskusteltu useimmin siitä, että onko lasta kiusattu (90 % niistä, jotka keskustelleet/neuvoneet lasta). Kolme neljästä on kysynyt lapselta myös, että kiusaako hän muita. Kolme neljästä on myös pyytänyt lasta kertomaan vanhemmille tai opettajalle, jos häntä kiusataan.

7.5.2009


| |9 T-1933, KMi/mn


• Vanhempien mielestä koulukiusaamista vähentää kaikkein parhaiten ”Nollatoleranssi kaikkeen kiusaamiseen” sekä ”Vuorovaikutustaitojen ja kiusaamisen vastainen opetus koulussa” (kaksi kolmesta).

• Joka toinen (49 %) katsoo, että lapsen koulussa on huolehdittu riittävästi koulukiusaamisen ehkäisemisestä. Yhtä moni (48 %) myös uskoo, että lapsen koulussa on myös riittävät toimintamallit ja ohjeet kiusaamistapauksissa.

• Joka toista (48 %) 10-16-vuotiasta lasta on kiusattu koulussa. Kiusattujen määrä voi olla vielä tätäkin suurempi, sillä vanhemmista 8 % ei tiedä onko lasta kiusattu vai ei.

• Vanhemmat saavat tiedon lapseen kohdistuvasta kiusaamisesta yleensä lapselta itseltään (83 %). Hyvin harvoin tieto tulee muuta kautta, kuten esim. lapsen koulun opettajan kautta tai lapsen sisarelta (6 %/5 %).

• Kiusatuista lapsista (n=582) joka kymmenes kokee kiusaamista päivittäin tai ainakin useita kertoja viikossa ja 7 % noin kerran viikossa. Suurinta osaa (69 %) kiusataan kuitenkin tätä harvemmin. Kiusaamista tapahtuu enimmäkseen koulun välitunneilla (85 % kiusatuista).

• Kiusatut kohtaavat useimmin haukkumista ja nimittelyä (71 %). Noin kolmannes on kokenut porukasta poissulkemista, juoruilua, valehtelemista tai henkilökohtaisten tietojen levittämistä selän takana tai fyysistä väkivaltaa (esim. lyömistä, tönimistä ja potkimista).

• Kiusatuista 15 %:n osalta kiusaaminen jää selvittämättä. Yleensä kiusaaminen kuitenkin selvitetään (85 %). Vanhemmat selvittävät kiusaamista enimmäkseen kiusatun lapsensa (88 %) tai lapsen opettajan kanssa (85 %). Joka neljäs keskustelee asiasta myös rehtorin, kiusaajan/kiusaajien vanhempien tai itse kiusaajan/kiusaajien kanssa.

7.5.2009


| |10 T-1933, KMi/mn


• Kiusaamisen selvittäminen koulussa kannattaa, sillä joka toisen 10-16-vuotiaan kiusatun lapsen kohdalla vanhemmat pitävät selvittämisen seurauksia toivotun kaltaisina. Joka kolmannen kohdalla (35 %) tuloksiin ollaan osittain tyytyväisiä.

• Kiusatun lapsen opettaja on merkittävässä roolissa kiusaamisen lopettamiseksi. Useimmiten opettaja keskustelee asiasta kiusatun vanhemman kanssa (56 % kohdalla) tai opettaja kuulee kiusattua ja kiusaajaa erikseen (49 %). Joka kolmannen kohdalla opettaja kuulee kiusattua ja kiusaajaa yhdessä tai opettaja keskustelee kiusaamistapauksesta koko luokan kanssa. Usein kiusattua lasta kehotetaan myös kertomaan, jos kiusaaminen jatkuu tai sitä ilmenee myöhemmin (45 %).

• Vanhemmat tukevat kiusattua lastaan yleensä niin, että lasta kehotetaan kertomaan, jos kiusaaminen jatkuu, tai että vanhemmat kuuntelevat kiusattua lastaan ja ovat lähellä (lähes yhdeksän kymmenestä).

• Kiusaamisen selvittely tuottaa tulosta, sillä lähes kaikkien kohdalla (94 %) se ainakin vähentää kiusaamista. Asian selvittely johtaa useimmiten kiusaamisen loppumiseen (58 % tapauksista). Noin joka kolmannen kohdalla kiusaaminen vähenee, mutta ei lopu kokonaan. Vain 6 %:n osalta kiusaamisen selvittäminen ei tehoa millään tavalla ja kiusaaminen jatkuu kuten ennenkin. Kenenkään kohdalla kiusaaminen ei ole ainakaan lisääntynyt selvittämisen jälkeen.

• Lapsen kohtaamaa kiusaamista ei selvitetä useimmin sen vuoksi, että kiusattu lapsi ei halua, että asiasta puhutaan (28 % niistä, joiden kiusaamista ei selvitetty).

• Joka viidennen (19 %) 10-16-vuotias lapsi on kiusannut muita oppilaita. Määrä voi olla vielä suurempi, sillä vanhemmista joka neljäs (27 %) ei tiedä, onko lapsi kiusannut muita.

7.5.2009


| |11 T-1933, KMi/mn


• Vanhemmat saavat tiedon oman lapsensa muiden kiusaamisesta useimmin lapsen opettajalta (44 %) tai kiusaajalta itseltään (33 %).

• Kun lapsi kiusaa muita, kiusaaminen selvitetään hyvin usein (93 %). Kiusaamista jää selvittämättä 7 %:n kohdalla. Vanhemmat selvittävät kiusaamista enimmäkseen kiusaavan lapsensa (90 %) tai lapsen opettajan kanssa (72 %). Kaksi viidestä (41 %) keskustelee asiasta myös kiusatun lapsen vanhempien kanssa ja joka neljäs (28 %) kiusatun lapsen/kiusattujen lapsien kanssa.

• Kiusaamisen selvittäminen koulussa tuottaa tuloksia, sillä valtaosa (74 %) kiusaamista selvittäneistä vanhemmista (n=142) pitää selvittämisen seurauksia toivotun kaltaisina. Joka viides on tuloksiin osittain tyytyväinen.

• Kiusaajan opettaja on merkittävässä roolissa kiusaamisen lopettamiseksi. Tässäkin tapauksessa toimitaan useimmin niin, että opettaja keskustelee asiasta kiusaajan vanhemman kanssa (50 % kohdalla). Seuraavaksi yleisintä on se, että opettaja kuulee kiusattua ja kiusaajaa erikseen (42 %) tai yhdessä (38 %).

• Vanhemmat tukevat kiusaavaa lastaan useimmin kuuntelemalla lastaan ja olemalla lähellä (72 %) tai antavat ohjeita lapselle kiusaamisen lopettamiseksi (61 %).

• Kiusaamisen selvittely kiusaavan lapsen näkökulmasta kannattaa, sillä lähes kaikkien kohdalla (98 %) selvittäminen ainakin vähentää kiusaamista. Asian selvittely johtaa useimmiten kiusaamisen loppumiseen (82 % tapauksista). Joka kuudennen kohdalla (16 %) kiusaaminen vähenee, mutta ei lopu kokonaan.

7.5.2009


VASTAAJAJOUKON TAUSTATIEDOT

• Vastaajista selvitettiin seuraavat taustatiedot:

• Talouden 10-16–vuotiaiden lasten…− Määrä, sukupuoli, ikä− Kouluaste (ala- vai yläkoulu) ja luokka-aste− Luokan oppilasmäärä

• Kieli, jota puhutaan enimmäkseen kotona (suomi, ruotsi, viro, venäjä, muu)

• Internetpaneelista saatiin suoraan seuraavat tiedot:• Vastaajan sukupuoli• Vastaajan ikä• Koulutus• Ammatti/asema• Talouden rakenne (yksinäistalous, lapseton pari, muu aikuistalous, lapsitalous)• Talouden henkilömäärä• Talouden bruttotulot vuodessa• Asuinlääni ja –paikkakunta• Asunto (omakoti-, rivi-/paritalo vai kerrostalo)

7.5.200912 T-1933, KMi/mn

Kouluhyvinvointitutkimus 2009Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Helmi-maaliskuu 20091933 KMI/snä/mpe/jps

16 - 17 vuotta

13 - 15 vuotta

7 - 12 vuotta

3 - 6 vuotta

0 - 2 vuotta

Kotona asuvien lasten ikä

4 lasta

3 lasta

2 lasta

1 lapsi

10-16-vuotiaiden lasten lkm

6 + henkilöä

5 henkilöä

4 henkilöä

3 henkilöä

2 henkilöä

1 henkilö

Talouden koko

50+ v

45 - 49 v.

40 - 44 v.

35 - 39 v.

Alle 35 v.

Ikä

Nainen

Mies

Sukupuoli

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

3763

615

3727

15

06

1937

2413

5636

71

819

7263

24

Vastaajien taustatiedot 1/4Kaikki vastaajat n=1007, kaikki lapset n=1228



Muu kieli

Ruotsi

Suomi

Lasten kanssa puhuttu kieli kotona

Ei tiedä/ei osaa sanoa

Yli 35 oppilasta

32-35 oppilasta

28-31 oppilasta

24-27 oppilasta

21-23 oppilasta

Alle 20 oppilasta

Luokkakoko

Yläkoulu

Alakoulu

Lasten koulu

16 vuotta

15 vuotta

14 vuotta

13 vuotta

12 vuotta

11 vuotta

10 vuotta

Lasten ikä

Poika

Tyttö

Lapsen sukupuoli

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

62

60

22

17

2021

25

30

16

56

72

36

42

31

9

1

1

3

97

3

0

Vastaajien taustatiedot 2/4Kaikki vastaajat n=1007, kaikki lapset, n=1228



Ei vastaustaYli 90 000 euroa

80 001 - 90 000 euroa70 001 - 80 000 euroa60 001 - 70 000 euroa50 001 - 60 000 euroa40 001 - 50 000 euroa30 001 - 40 000 euroa20 001 - 30 000 euroa10 000 - 20 000 euroa

Alle 10 000 euroaTalouden bruttotulot

TyötönKotiäiti/-isäEläkeläinen

Opiskelija/koululainenMaanviljelijä

TyöntekijäToimihenkilö

Muu ylempi toimihenk./asiantuntijaJohtava asema

YrittäjäAmmatti/asema

Yliopisto/korkeakouluAmmattikorkeakoulu

OpistoYlioppilas/lukio

Ammatti/tekninen/kauppakouluPerus-/kansakoulu

Koulutus

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

725

1029

1020

65

1925

3123

234

14

1012

1618

127

578




Kerrostalo

Rivi-/paritalo

Omakotitalo

Asunto

Muu kunta

Muu kaupunki

Muu yli 50 000 asukkaan kaupunki

Tampere

Turku

Muu pääkaupunkiseutu

Espoo/Kauniainen/Vantaa

Helsinki

Asuinpaikkakunta

Lapin

Oulun

Itä-Suomen

Länsi-Suomen

Etelä-Suomen

Asuinlääni

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

40

37

12

9

2

9

8

8

4

4

16

29

24

57

21

23




Ei tiedä/ei osaa sanoaYli 35 oppilasta32-35 oppilasta28-31 oppilasta24-27 oppilasta21-23 oppilasta

Alle 20 oppilastaLuokan oppilasmäärä

Ei vastausta9876543

Luokka-asteYläkouluAlakoulu

Koulu16 vuotta15 vuotta14 vuotta13 vuotta12 vuotta11 vuotta10 vuotta

IkäPoikaTyttö

Sukupuoli

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

4951

151213

1515

2010

4456

71112

1415

1723

1

3232

248

00

3

Kiusattujen lapsien taustatiedotKiusattujen lapsien määrä, n=582



Ei tiedä/ei osaa sanoaYli 35 oppilasta32-35 oppilasta28-31 oppilasta24-27 oppilasta21-23 oppilasta

Alle 20 oppilastaLuokan oppilasmäärä

Ei vastausta9876543

Luokka-asteYläkouluAlakoulu

Koulu16 vuotta15 vuotta14 vuotta13 vuotta12 vuotta11 vuotta10 vuotta

IkäPoikaTyttö

Sukupuoli

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

3268

1814

131313

208

4951

713

1514

1218

201

3030

288

10

3

Kiusanneiden lapsien taustatiedotKiusanneiden lapsien määrä, n=208


Kouluympäristö ja viihtyvyys

19

Lomakkeella ja saatekirjeessä vastaajille kerrottiin, että tutkimuksella kartoitetaan vanhempien näkemyksiä 10-16-vuotiaiden lastensa kouluhyvinvoinnista. Vanhempia pyydettiin vastaamaan kysymyksiin heidän tämän hetken tietämyksen perusteella ja korostettiin, etteivät he esittäisi lapselle tarkentavia kysymyksiä.

Lisäksi selvennettiin, että Lapsella 1 tarkoitetaan perheen vanhinta 10-16 -vuotiasta lasta, Lapsella 2 toiseksi vanhinta lasta jne.

Kouluympäristö ja viihtyvyysosioon liittyvät kysymykset on satunnaistettu kohdistumaan vain perheen yhteen lapseen, jos vastaajalla on monta 10-16-vuotiasta lasta.


Kouluun liittyvät väittämät

Aluksi kaikkia vastaajia (n=1007, otanta-lapset n=1007) pyydettiin ottamaan kantaa seuraaviin lasten kouluun koskeviin väittämiin asteikolla 5-1, jossa 5=täysin samaa mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 2=hieman eri mieltä, 1=täysin eri mieltä.

• Lapseni viihtyy koulussa hyvin• Lapseni koulun opettajat kuuntelevat oppilaiden mielipiteitä • Lapseni koulun opettajat ovat kiinnostuneita vanhempien toiveista ja

mielipiteistä

Vanhemmista 85 % on sitä mieltä, että heidän 10-16-vuotiaat lapsensa viihtyvät koulussa hyvin (täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa). Joka kymmenennen lapsi (9 %) viihtyy koulussa huonosti.

Valtaosa vanhemmista uskoo myös, että koulun opettajat kuuntelevat oppilaiden mielipiteitä (68 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä), ja että lapsen koulun opettajat ovat kiinnostuneita vanhempien toiveista ja mielipiteistä (62 %). Noin joka kymmenes (12 % ja 13 %) on hieman eri mieltä väitteiden kanssa ja muutama prosentti täysin eri mieltä.

20



Lapsen kouluympäristö ja viihtyvyys

Kaikki vastaajat n=1007, Otanta-lapset n=1007

Lapseni koulun opettajatovat kiinnostuneita

vanhempien toiveista ja mielipiteistä

Lapseni koulunopettajat kuuntelevat

oppilaiden mielipiteitä

Lapseni viihtyykoulussa hyvin

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

35 50 5 6 3

13 55 17 12 2

15 47 21 13 3

5) Täysinsamaa mieltä

4) Jokseenkinsamaa mieltä

3) Ei samaaeikä eri mieltä

2) Hiemaneri mieltä

1) Täysineri mieltä

4,08

3,65

3,59

Keskiarvo1-5

Lapsen kouluun liittyvät väittämät


Huoli kouluympäristöön ja viihtyvyyteen liittyvistä asioista 1(2)

Seuraavaksi kaikilta vastaajilta kysyttiin yhtä satunnaistettua 10-16-vuotiasta lasta koskien:

• Oletteko huolestunut seuraavista lapsenne kouluun liittyvistä asioista?Asteikolla 4-1, jossa 4 = erittäin paljon, 3 = paljon, 2 = jonkin verran ja 1 =ei lainkaan

− Kiusaamisesta koulussa − Kiusaamisesta netissä − Väkivallasta − Seksuaalisesta häirinnästä − Kouluympäristön turvallisuudesta − Koulumatkan turvallisuudesta − Oppilaiden tasapuolisesta kohtelusta − Valvonnan riittävyydestä − Kouluterveydenhuollon resurssien puute − Oppilashuollon resurssien puute (terveydenhoitaja, koulukuraattori) − Koulu-uhkailusta (esim. ampumisuhkailut, pommiuhkaukset)

22


Huoli kouluympäristöön ja viihtyvyyteen liittyvistä asioista 2(2)

Vanhemmat ovat kaikkein eniten huolissaan seuraavista kouluympäristöön ja viihtyvyyteen liittyvistä asioista:

• ”Kouluterveydenhuollon resurssien puute”

• ”Oppilashuollon resurssien puute (th, kuraattori)”

• ”Valvonnan riittävyydestä”

• ”Oppilaiden tasapuolisesta kohtelusta”

Vähiten vanhempia huolestuttaa seuraavat asiat:

• ”Seksuaalinen häirintä”

• ”Kiusaaminen netissä”

23



Onko huolestunut seuraavista lapsen kouluun liittyvistä asioistaKaikki vastaajat n=1007, Otanta-lapset n=1007

Seksuaalisesta häirinnästä

Kiusaamisesta netissä

Väkivallasta

Kouluympäristön turvallisuudesta

Koulu-uhkailusta (esim.ampumisuhkailut, pommiuhkaukset)

Kiusaamisesta koulussa

Koulumatkan turvallisuudesta

Oppilaiden tasapuolisesta kohtelusta

Valvonnan riittävyydestä

Oppilashuollon resurssien puute(terveydenhoitaja, koulukuraattori)

Kouluterveydenhuollonresurssien puute

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

18 31 38 13

17 31 39 14

10 24 50 16

9 22 45 25

9 16 50 26

9 13 48 30

9 15 45 32

6 14 51 30

7 12 44 37

6 10 43 41

5 7 32 56

4) Erittäin paljon 3) paljon 2) Jonkin verran 1) Ei lainkaan

2,55

2,51

2,27

2,14

2,07

2,01

2,01

1,97

1,89

1,80

1,59

Keski-arvo1-4


Huoli kouluun liittyvistä asioista: Avoin kysymys

Seuraavaksi kaikilta vastaajilta kysyttiin yhtä satunnaistettua 10-16-vuotiasta lasta koskien:

• Oletteko huolestunut lapsenne kouluun liittyvistä asioista vielä jostain muusta, mitä edellisessä kysymyksessä ei mainittu?

Suurin osa vanhemmista ei ole huolissaan muista asioista. Eniten kommentteja kirvoittaa koulutoimeen sijoitettujen kokonaisresurssien niukkuus ja kunnan koulutoimeen kohdistettavat jatkuvat säästöt:

− Opettajien ja opetusta tukevan henkilökunnan niukkuus

− Liian suuret luokkakoot aiheuttavat levottomuutta, työrauha kärsii, samoin opetus

− Kouluruokailu: taso ja riittävyys

− Erityistarpeiden huomioon ottaminen ja tukiopetuksen resurssit

Osaa huolettaa opettajien jaksaminen ja vaihtuvuus sekä opettajien kyky turvata tuntien turvallisuus ja rauhallisuus.

Eri taustaryhmien antamat avoimet vastaukset ovat taulukkoraportin liitteenä.

25


Kaverisuhteet

26

Kaverisuhteet osioon liittyvät kysymykset on satunnaistettu kohdistumaan vain perheen yhteen lapseen, jos vastaajalla on monta 10-16-vuotiasta lasta.


Onko lapsella hyviä ystäviä

Kaikilta vastaajilta kysyttiin yhtä satunnaistettua 10-16-vuotiasta lasta koskien:

• Onko lapsellanne ainakin yksi hyvä ystävä?

− kyllä, koulussa− kyllä, mutta ei koulussa− ei ole− en tiedä

Lähes kaikilla 10-16-vuotiailla koululaisilla (98 %) on vanhempien arvioiden mukaan ainakin yksi hyvä ystävä. Lapsista yhdeksällä kymmenestä (88 %) hyvä ystävä on koulussa ja joka kymmenennellä koulun ulkopuolella.

Taustaryhmittäin tarkasteltuna alakoululaisilla tämä yksi hyvä ystävä on keskimääräistä useammin koulukaveri (92 %), kuten myös ei-kiusatuilla lapsilla (91 %) ja niillä lapsilla, joiden koulussa on huolehdittu vanhempien mielestä riittävästi koulukiusaamisen ehkäisystä (91 %).

27




Ei, n=438

Kyllä, n=485

Onko lasta kiusattu

Yläkoulu, n=571

Alakoulu, n=436

Lapsen koulu

Poika, n=499

Tyttö, n=508

Lapsen sukupuoli

Kaikki vastaajat, n=1007

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

88 10 11

90 9 1

86 11 1 2

92 6 11

85 13 12

86 12 1

91 7 11

Kyllä, koulussa Kyllä, mutta ei koulussa Ei tiedä Ei ole

KaverisuhteetOnko lapsella ainakin yksi hyvä ystävä


Kaverisuhteisiin liittyvät väittämät 1(3)

Kaikkia vastaajia (n=1007, otanta-lapset n=1007) pyydettiin ottamaan kantaa seuraaviin lasten koulukaverisuhteisiin koskeviin väittämiin asteikolla 5-1, jossa 5=täysin samaa mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 2=hieman eri mieltä, 1=täysin eri mieltä.

• Lapseni koulussa huolehditaan siitä, ettei kukaan jää yksin ja ilman kavereita

• Lapseni koulussa on hyvä kouluhenki

• Uskon, että suurin osa koulutovereista viihtyy lapseni seurassa

• Lapseni on välitunneilla yksinäinen

• Lapsellani ei ole koulussa yhtään kaveria, joka olisi kiinnostunut samoista asioista hänen kanssaan

• Koulun vaihtaminen tuntuisi lapsestani ikävältä

• Luokan (tai ryhmän) vaihtaminen tuntuisi lapsestani ikävältä

• Lapseni juttelee mielellään sellaistenkin luokkatovereiden tai koulukavereiden kanssa, jotka eivät ole hänen parhaita ystäviään

29



Kaikkein useimmin (täysin tai jokseenkin) samaa mieltä ollaan seuraavien väitteiden kanssa:

• Koulun vaihtaminen tuntuisi lapsestani ikävältä (85 %)

• Luokan (tai ryhmän) vaihtaminen tuntuisi lapsestani ikävältä (81 %)

• Uskon, että suurin osa koulutovereista viihtyy lapseni seurassa (79 %)

• Lapseni juttelee mielellään sellaistenkin luokkatovereiden tai (68 %) koulukavereiden kanssa, jotka eivät ole hänen parhaita ystäviään

• Lapseni koulussa on hyvä kouluhenki (65 %)

Useimmin eri mieltä (hieman tai täysin) ollaan seuraavien väitteiden kanssa:

• Lapsellani ei ole koulussa yhtään kaveria, joka olisi kiinnostunut (91 %) samoista asioista hänen kanssaan

• Lapseni on välitunneilla yksin (84 %)

• Lapseni koulussa huolehditaan siitä, ettei kukaan jää ilman kavereita (27 %)

30



Vanhempien arvioiden mukaan 10-16-vuotiaiden lasten kaverisuhteet koulussa näyttävätkin suurimmalla osalla olevan kunnossa. Vanhemmista 6 % arvioi lapsensa olevan yksinäinen välitunneilla ja 3 % arvelee, että lapsella ei ole koulussa yhtään kaveria, joka olisi kiinnostunut samoista asioista hänen kanssaan.

Joka neljäs vanhemmista (27 %) ei usko, että lapsen koulussa huolehditaan siitä, ettei kukaan jää yksin ja ilman kavereita.

Vanhemmista 13 % ei varsinaisesti pidä lapsensa kouluhenkeä hyvänä ja noin joka kymmenes ei usko, että lapsi kokisi luokan tai koulun vaihtamista ikävänä.

31



Koulun kaverisuhteisiin liittyvät väittämätKaikki vastaajat n=1007, Otanta-lapset n=1007

Lapsellani ei ole koulussa yhtään kaveria,joka olisi kiinnostunut samoista

asioista hänen kanssaan

Lapseni on välitunneilla yksinäinen

Lapseni koulussa huolehditaan siitä,ettei kukaan jää yksin ja ilman kavereita

Lapseni koulussa on hyvä kouluhenki

Lapseni juttelee mielelläänsellaistenkin luokkatovereiden tai

koulukavereiden kanssa, jotkaeivät ole hänen parhaita ystäviään

Uskon, että suurin osa koulu-tovereista viihtyy lapseni seurassa

Luokan (tai ryhmän) vaihtaminentuntuisi lapsestani ikävältä

Koulun vaihtaminen tuntuisilapsestani ikävältä

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

56 29 7 5 3

46 35 10 5 4

21 58 14 5 1

23 45 22 9 2

13 52 23 11 2

6 31 36 20 7

1 5 11 23 61

1 2 5 17 74






4,28

4,15

3,94

3,77

3,63

3,10

1,61

1,40

Keski-arvo1-5


Onko koulussa tukioppilaita


• Onko lapsenne koulussa tukioppilaita (tai kummioppilaita)?

− kyllä, ja tiedän keitä he ovat− kyllä, mutta en tiedä keitä he ovat− Kyllä, lapseni itse on tukioppilas− ei tietääkseni− en osaa sanoa

Valtaosa vanhemmista (72 %) tietää, että lapsen koulussa on tuki- tai kummioppilaita. Tosin vajaa puolet (44 %) ei tiedä, keitä tukioppilaat ovat. Joka kymmenennen (12 %) oma lapsi toimii tukihenkilönä.

Vanhemmista joka viides (19 %) arvelee, että lapsen koulussa ei ole tuki- tai kummioppilaita.

33



Ei osaa sanoa

Ei tietääkseni

Kyllä, lapsi itse ontukioppilas (kummi)

Kyllä, mutta eitiedä keitä he ovat

Kyllä, ja tietääkeitä he ovat

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

16

44

12

19

8

Tietävätkö vanhemmat, onko lapsen koulussa tuki- tai kummioppilaitaKaikki vastaajat n=1007, Otanta-lapset n=1007

72%


Kiusaaminen yleensä

35

Kiusaamisosioon liittyvät yleiset kysymykset on satunnaistettu kohdistumaan vain perheen yhteen lapseen, jos vastaajalla on monta 10-16-vuotiasta lasta.


Mitä koulukiusaaminen tarkoittaa: Avoin kysymys

Kaikilta vastaajilta kysyttiin seuraavaksi:

• Mitä koulukiusaaminen mielestänne tarkoittaa?

Kiusaaminen on vanhempien mielestä henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa, syrjintää, joukosta eristämistä, toisen huomiotta jättämistä, alistamista, arvostelua, vähättelyä. Saa kohteelleen pahan mielen, epämukavan ja turvattoman olon. Se kohdistuu usein tiettyyn henkilöön tai henkilöihin, on usein toistuvaa ja jatkuvaa. Monesti ryhmäilmiö: kiusaaja provosoi muita mukaan kiusaamiseen, muut oppilaat saattavat hiljaisesti hyväksyä tapahtumat, eivätkä tue kiusattua. Voi tapahtua niin oppilaiden kuin opettajienkin taholta (silmätikuksi joutuminen, simputus, vähättely, aliarvioiminen, oppilaiden epätasa-arvoinen kohtelu).

Kiusatuksi voi joutua jonkin persoonallisen tai yksilöllisen ominaisuuden takia (ulkonäkö, vaatteet, luonteenpiirre, lahjakkuus, jne.), jonka vuoksi poikkeaa joukosta. Myös lapsesta riippumattomat syyt saattavat ärsyttää (esim. kotiolot, syntyperä, harrastukset). Erilaisuuden sietäminen puuttuu.


36


Arvio kiusaamisen yleisyydestä lapsen koulussa

Vastaajille määritettiin, että kiusaamisella tarkoitetaan sitä, kun toinen oppilas tai ryhmä oppilaita sanoo tai tekee epämiellyttäviä asioita jollekin oppilaalle. Kiusaamista on myös se, kun oppilasta kiusoitellaan toistuvasti tavalla, josta hän ei pidä. Kiusaamista ei ole se, kun kaksi suunnilleen samanvahvuista oppilasta riitelevät.Kaikilta vastaajilta kysyttiin yhtä satunnaistettua 10-16-vuotiasta lasta koskien:

• Miten usein olette kuullut lapsenne koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta?

− joka päivä− vähintään kerran viikossa− vähintään kerran kuussa− harvoin en ole kuullut, että lapseni koulussa olisi kiusattu

Enemmistö vanhemmista (61 %) on kuullut vain harvoin lapsensa koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta. Joka kymmenes on kuullut kiusaamista tapahtuvan usein – kerran viikossa tai vielä useammin - ja joka kuudes (17 %) vähintään kerran kuussa.

37



En ole kuullut, että lapsenikoulussa olisi kiusattu

Harvoin

Vähintään kerran kuussa

Vähintään kerran viikossa

Joka päivä

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

1

9

17

61

12

Koulukiusaaminen


Miten usein on kuullut lapsen koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta


Minkälaista kiusaamista lapsen koulussa esiintyy

Niiltä vastaajilta, jotka ovat kuulleet, että 10-16-vuotiaan lapsensa koulussa kiusataan (n=891), kysyttiin:

• Minkälaista kiusaamista lapsenne tai hänen sisarensa/sisarustensa koulussa esiintyy?

− haukkumista ja nimittelyä− porukasta poissulkemista− juoruilua, valehtelemista tai henkilökohtaisten tietojen levittämistä selän takana− fyysisiä tekoja, esim. lyömistä, tönimistä tai potkimista− toisen omaisuuden vahingoittamista, piilottamista tai varastamista− kännykän kautta tapahtuvaa kiusaamista− nettikiusaamista, esim. ilkeitä viestejä tai kuvien manipulointia− muuta, mitä?− en tiedä/en osaa sanoa − lapseni/hänen sisaruksensa koulussa ei tietääkseni esiinny kiusaamista

Kaikkein useimmin tapahtuu toisen haukkumista ja nimittelyä (75 %). Seuraavaksi yleisintä on porukasta poissulkeminen (54 %) sekä juoruilu, valehtelu tai henkilökohtaisten tietojen levittäminen selän takana (48 %).

39



Lapseni/hänen sisaruksensa koulussaei tietääkseni esiinny kiusaamista

En tiedä/en osaa sanoa

Muuta

Nettikiusaamista, esim. ilkeitäviestejä tai kuvien manipulointia

Kännykän kautta tapahtuvaa kiusaamista

Toisen omaisuuden vahingoittamista,piilottamista tai varastamista

Fyysisiä tekoja, esim. lyömistä,tönimistä tai potkimista

Juoruilua, valehtelemista taihenkilökohtaisten tietojenlevittämistä selän takana

Porukasta poissulkemista

Haukkumista ja nimittelyä

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

75

54

48

39

36

19

16

2

10

3

Minkälaista kiusaamista lapsen tai hänen sisarensa/sisarustensa koulussa esiintyyKuullut lapsen koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta, n=891 (otanta-lapset)


Kouluun ja kiusaamiseen liittyvät väittämät

Kaikkia vastaajia (n=1007, otanta-lapset n=1007) pyydettiin ottamaan kantaa seuraaviin lasten kouluun ka koulukiusaamiseen koskeviin väittämiin asteikolla 5-1, jossa 5=täysin samaa mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 2=hieman eri mieltä, 1=täysin eri mieltä .

• Lapseni koulussa ei hyväksytä koulukiusaamista• Lapseni koulussa voi saada arvostusta kiusaamalla toisia • Lapseni täytyy varoa, tai osata käyttäytyä oikein, ettei itse joudu kiusatuksi • Jos lapseni koulussa joutuu kiusatuksi, opettaja puuttuu tilanteeseen • Lapseni koulussa ei joudu oman erilaisuutensa vuoksi syrjityksi tai kiusatuksi

Vanhemmista yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, ettei lapsen koulussa hyväksytä koulukiusaamista (88 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä). Valtaosa uskoo myös siihen, että opettaja puuttuu tilanteeseen, jos lapsi joutuu koulussa kiusatuksi (71 %), tai että kiusaamalla toisia, ei saa arvostusta koulussa (60 %).

Noin kolmannes vanhemmista on sitä mieltä, että lapsen täytyy varoa tai osata käyttäytyä oikein, ettei itse joudu kiusatuksi, tai että lapsen koulussa joutuu oman erilaisuutensa vuoksi syrjityksi tai kiusatuksi.

41



Koulukiusaamiseen liittyvät väittämätKaikki vastaajat n=1007, Otanta-lapset n=1007

Lapseni koulussa voi saadaarvostusta kiusaamalla toisia

Lapseni täytyy varoa, tai osatakäyttäytyä oikein,

ettei itse joudu kiusatuksi

Lapseni koulussa ei joudu omanerilaisuutensa vuoksi

syrjityksi tai kiusatuksi

Jos lapseni koulussa joutuu kiusatuksi,opettaja puuttuu tilanteeseen

Lapseni koulussa eihyväksytä koulukiusaamista

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

51 37 7 4 1

27 44 17 10 2

9 29 28 25 9

7 23 24 24 23

3 10 27 24 36






4,32

3,85

3,05

2,67

2,20

Keski-arvo1-5


Kiusaamisen ehkäiseminen

43

Kiusaamisen ehkäisemisosioon liittyvät kysymykset on satunnaistettu kohdistumaan vain perheen yhteen lapseen, jos vastaajalla on monta 10-16-vuotiasta lasta.


Informointi kiusaamisen käsittelystä koulussa


• Oletteko nähnyt lapsenne koulun kiusaamisen ehkäisyn- tai siihen puuttumista käsittelevän suunnitelman?

• Onko lapsenne koulussa viimeksi kuluneen vuoden aikana käsitelty koulukiusaamista opetustarkoituksessa?

Vanhemmista noin joka kolmas (36 %) on nähnyt koulun kiusaamisen ehkäisyn- tai siihen puuttumista käsittelevän suunnitelman.

Vajaa puolet (44 %) on kuullut, että lapsen koulussa on käsitelty koulukisaamista opetustarkoituksessa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tosin puolet vanhemmista ei tiedä tai osaa sanoa onko aihetta käsitelty koulussa.

44




Onko nähnyt koulun kiusaamisen ehkäisyn- tai siihen puuttumista käsittelevän suunnitelmanKaikki vastaajat n=1007, Otanta-lapset n=1007

Onko lapsen koulussa viimeksi kuluneen vuoden aikana käsiteltykoulukiusaamista opetustarkoituksessa

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

36 64

Kyllä Ei

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

44 50 6

Kyllä Ei tiedä/ei osaa sanoa Ei



Oman lapsen neuvominen kiusaamiseen liittyvissä asioissa


• Oletteko itse keskustellut tai neuvonut lastanne kiusaamiseen liittyvistä asioista?

• Millä tavalla tai miten olette neuvonut lastanne?

− olen kysynyt lapseltani kiusataanko häntä − olen kysynyt lapseltani kiusaako hän muita − olen pyytänyt lastani puolustamaan kiusattua oppilasta − olen pyytänyt lastani kuuntelemaan kiusatun oppilaan huolia − olen pyytänyt lastani kertomaan minulle kiusaamisesta − olen pyytänyt lastani kertomaan kiusaamisesta opettajalle tai muulle koulun

työntekijälle − jollain muulla tavalla, miten?

Vanhemmista yhdeksän kymmenestä on itse keskustellut tai neuvonut 10-16-vuotiasta lastaan kiusaamiseen liittyvistä asioista.

Lapsen kanssa on keskusteltu useimmin siitä, että onko lasta kiusattu (90 % niistä, jotka keskustelleet/neuvoneet lasta). Kolme neljästä on kysynyt lapselta myös, että kiusaako hän muita. Kolme neljästä on myös pyytänyt lasta kertomaan vanhemmille tai opettajalle, jos häntä kiusataan.

46





Ei, n=645

Kyllä, n=362

Onko nähnyt koulunkiusaamissuunnitelman

Yläkoulu, n=571

Alakoulu, n=436

Lapsen koulu

Poika, n=499

Tyttö, n=508

Lapsen sukupuoli

Mies, n=374

Nainen, n=633

Vastaajan sukupuoli


0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

91 9

94 6

85 15

90 10

92 8

95 5

87 13

95 5

89 11

Kyllä Ei

Onko itse keskustellut tai neuvonut lasta kiusaamiseen liittyvistä asioista



Jollain muulla tavalla

Olen pyytänyt lastani kuuntelemaankiusatun oppilaan huolia

Olen pyytänyt lastanipuolustamaan kiusattua oppilasta

Olen kysynyt lapseltanikiusaako hän muita

Olen pyytänyt lastani kertomaankiusaamisesta opettajalle tai

muulle koulun työntekijälle

Olen pyytänyt lastani kertomaanminulle kiusaamisesta

Olen kysynyt lapseltanikiusataanko häntä

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

90

76

75

73

50

26

10


Keskustellut/neuvonut lasta, n=915 (otanta-lapset)

Millä tavalla tai miten on neuvonut lasta kiusaamiseen liittyvissä asioissa


Koulukiusaamista vähentävät keinot


• Mitkä keinot mielestänne vähentävät koulukiusaamista parhaiten? Valitkaa mielestänne kolme tärkeintä.

− Vuorovaikutustaitojen ja kiusaamisenvastainen opetus koulussa − Valvonnan lisääminen − Nollatoleranssi kaikkeen kiusaamiseen − Luokkakokojen pienentäminen − Koulujen ja kotien välisen yhteistyön lisääminen − Tuki-/kummioppilastoiminnan lisääminen − Koulukuraattorin palveluiden parempi saatavuus − Koulupsykologin palveluiden parempi saatavuus− Kouluterveydenhoitajan palveluiden parempi saatavuus − Koululääkärinpalveluiden parempi saatavuus− Jokin muu tapa, mikä?

Koulukiusaamista vähentää kaikkein parhaiten ”Nollatoleranssi kaikkeen kiusaamiseen” sekä ”Vuorovaikutustaitojen ja kiusaamisen vastainen opetus koulussa” (vanhemmista kaksi kolmesta tätä mieltä).

49



Jokin muu tapa

Koululääkärinpalveluidenparempi saatavuus

Kouluterveydenhoitajan palveluidenparempi saatavuus

Koulupsykologin palveluidenparempi saatavuus

Koulukuraattorin palveluidenparempi saatavuus

Tuki-/kummioppilas-toiminnan lisääminen

Valvonnan lisääminen

Koulujen ja kotien välisenyhteistyön lisääminen

Luokkakokojen pienentäminen

Vuorovaikutustaitojen ja kiusaamisen-vastainen opetus koulussa

Nollatoleranssi kaikkeen kiusaamiseen

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

67

65

43

38

38

20

10

8

4

1

7



Koulukiusaamista vähentävät keinot


Arviot koulun toimenpiteistä kiusaamisen ehkäisemiseksi


• Onko lapsenne koulussa huolehdittu mielestänne riittävästi koulukiusaamisen ehkäisemisestä?

• Onko lapsenne koulussa mielestänne riittävät toimintamallit ja ohjeet kiusaamistapauksissa?

Joka toinen (49 %) katsoo, että lapsen koulussa on huolehdittu riittävästi koulukiusaamisen ehkäisemisestä. Joka kolmas ei osaa sanoa tai tiedä asiasta.

Joka toisen mielestä (48 %) lapsen koulussa on riittävät toimintamallit ja ohjeet kiusaamistapauksissa. Kaksi viidestä ei osaa sanoa tai tiedä asiasta.

51




Onko lapsen koulussa huolehdittu riittävästi koulukiusaamisen ehkäisemisestäKaikki vastaajat, n=1007

Onko lapsen koulussa riittävät toimintamallit ja ohjeet kiusaamistapauksissa

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

49 34 17

Kyllä Ei osaa sanoa Ei

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

48 41 11




Onko lapsen koulussa huolehdittu riittävästi koulukiusaamisen ehkäisemisestäKaikki vastaajat n=1007, Otanta-lapset n=1007

Kyllä, n=362

On nähnyt suunnitelmankiusaamisen ehkäisystä

Ei, n=438

Kyllä, n=485

Onko lasta kiusattu

28+ oppilasta, n=83

24-27 oppilasta, n=251


Alle 20 oppilasta, n=284

Luokan oppilasmäärä

Yläkoulu, n=571

Alakoulu, n=436

Lapsen koulu


0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

49 34 17

57 26 17

43 39 17

56 28 16

51 34 15

44 36 20

42 35 23

43 31 26

59 33 8

71 19 10





Onko lapsen koulussa riittävät toimintamallit ja ohjeet kiusaamistapauksissa?Kaikki vastaajat n=1007, Otanta-lapset n=1007

Ei, n=645

Kyllä, n=362

Onko nähnyt suunnitelmankiusaamisen ehkäisystä

Ei, n=438

Kyllä, n=485

Onko lasta kiusattu

28+ oppilasta, n=83





Yläkoulu, n=571

Alakoulu, n=436

Lapsen koulu


0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

48 41 11

53 35 12

44 45 11

54 36 10

49 39 12

42 45 13

43 43 13

47 36 16

52 43 6

78 15 6

31 55 14




Ruusut ja risut lapsen koulun kiusaamisen ehkäisytyöstä 1(3)


• Voitte kertoa tähän mitä kiusaamisen ehkäisemisessä on mielestänne tehty hyvin tai huonosti, sekä antaa ideoita siitä, miten koulun ja vanhempien yhteistyötä kiusaamisen ehkäisemiseksi tulisi mielestänne kehittää? (Avoin kysymys)

Osa vanhemmista on tyytyväisiä siihen, miten lapsen koulussa hoidetaan esille tulleet kiusaamistapaukset. Ongelmiin puututaan heti ja pyritään selvittämään ne parhaalla mahdollisella tavalla. Näissä kouluissa on ns. nollatoleranssi kiusaamiseen sekä joissain myös toimivat järjestelmät ja ohjelmat kiusaamis-tapauksia varten (esim. Wilma, Kiva koulu -hanke, kiusaamisen vastaiset projektit, anti-mobbing-ryhmät, vertaissovittelut, varhainen puuttuminen, verso-toiminta, NO Excuse-arvokasvatushanke). Kiusaamisen ehkäisemistoiminnasta myös tiedotetaan hyvin vanhemmille, pidetään kiusaamisaiheisia tiedotustilaisuuksia ja vanhempainiltoja, tehdään kiusaamisaiheisia kyselyjä kotiin vanhemmille ja koululaisille. Eli kaiken kaikkiaan suhtautuminen koulukiusaamiseen on hyvin avointa ja aktiivista.

55



Osa vanhemmista ei taas tiedä ollenkaan, miten koulussa pyritään ehkäisemään kiusaamista, sillä koulu ei ole informoinut vanhempia aiheesta. Nämä vanhemmat toivovat koululta lisää informaatiota aiheesta, enemmän vuorovaikutusta koulun ja vanhempien välille, lisää aikaa erityisesti vanhempien ja opettajien väliselle yhteistyölle. Seuraavia ideoita nousee esille:

• Tieto koulun omasta kiusaamista ehkäisevästä toimintaohjelmasta ja projekteista vanhemmille

• Luokkakohtaisia yhteisiltoja opettajien ja perheiden kesken (ei koko koulun vanhempainiltoja pelkästään). Vanhemmat tutustuisivat myös muihin vanhempiin sekä muihin oppilaisiin.

• Pienemmät luokkakoot tiivistäisivät opettajan ja vanhempien välistä vuorovaikutusta

• Tiedotustilaisuuksia ja kiertäviä luentoja vanhemmille ja oppilaille

• Kiusaamiskyselyjä kotiin vanhemmille ja koululaisille, joita täytetään nimettömänä. Tulokset analysoidaan koulussa. Tuloksista, tehdyistä ratkaisuista ja seuraamuksista informoidaan vanhempia.

56



Joissain kouluissa kiusaamisongelmia vähätellään, eikä koulu reagoi vanhempien valituksiin lastensa kiusaamistapauksissa.

Muita kiusaamista ehkäiseviä ideoita:

• Valvonnan lisääminen kouluissa (esim. välituntivalvonta)• Kouluhengen ja luokkahengen parantaminen• Vuorovaikutustaitojen opettaminen oppilaille sekä opettajille• Opettajille lisää ”eväitä ja keinoja” säilyttää luokkarauha, havaita kiusaamista ja puuttua

kiusaamistapauksiin (lisäkoulutusta). Myös erilaisten käytöshäiriöiden tunnistaminen olisi tärkeää.

• Kannustettaisiin oppilaita puuttumaan kiusaamiseen ja ”kantelemaan” niistä opettajille (monesti kiusaaminen on niin hienovaraista, että opettajat eivät yksinkertaisesti huomaa sitä)

• Järjestää oppilaille mielekästä tekemistä välitunnilla• Vanhempien tavoittaminen ja saaminen mukaan vanhempainiltoihin ja erilaisiin tapahtumiin• Yhteiset tapahtuma, teemaviikot niin oppilaille kuin vanhemmillekin• Asennekasvatus, esim. erilaisuuden sietäminen ja hyväksyminen• Kiusaamistapauksista - niistä pienimmistäkin - tieto kotiin

• Kiusaajan vanhempien mukaanotto kiusaamisen selvittelyyn

• Toimintaohjeet ja neuvot kiusaavan lapsen vanhemmille

57


Lapsen koulukiusaamiskokemukset

58

Oman lapsen kiusaamiskokemukset -osioon liittyvät kysymykset on kysytty vastaajan kaikista 10-16-vuotiaista lapsista.


Onko oma lapsi kokenut koulussa kiusaamista


• Onko lastanne tai lapsianne kiusattu koulussa?

• Jos kiusattu: Ketä lapsistanne on kiusattu?

Joka toisen (48 %) 10-16-vuotiasta lasta on kiusattu koulussa. Määrä voi olla tosin suurempi, sillä vanhemmista 8 % ei tiedä onko lasta kiusattu.

Taustaryhmittäin tarkasteltuna sukupuolella ei näytä olevan vaikutusta siihen onko lapsi kohdannut kiusaamista vai ei. 10-16-vuotiaista kiusauksen kohteeksi joutuvat keskimääräistä useammin 10- ja 13-vuotiaat koululaiset (heistä 56 % ja 54 %), alakoulua käyvät (51 %) tai oppilasmäärältään pienissä, alle 20 oppilaan luokissa opiskelevat oppilaat (56 %).

59



48%

8%

43%

Kyllä

Ei tiedä

Ei

Onko lastanne tai lapsianne kiusattu koulussaKaikki vastaajat n=1007, Otanta-lapset n=1007

Koulukiusaaminen

Kyllä, n=362

On nähnyt suunnitelmankiusaamisen ehkäisystä

28+ oppilasta, n=83





Yläkoulu, n=571

Alakoulu, n=436

Lapsen koulu

Poika, n=499

Tyttö, n=508

Lapsen sukupuoli

Mies, n=374

Nainen, n=633

Vastaajan sukupuoli


0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

48 8 43

52 6 42

41 12 47

47 7 46

49 10 41

52 6 42

45 10 44

54 7 39

48 7 45

43 8 49

53 10 37

49 4 46

Kyllä Ei tiedä Ei


61

Seuraavassa kuvassa tarkastellaan, kuinka yleistä kiusaaminen on eri taustaryhmissä. Esimerkiksi vastanneiden vanhempien kaikista 10-vuotiaista lapsista 56 prosenttia on kiusattu.



Ruotsi, n=29

Suomi, n=974

Kieli

Yli 35 oppilasta, n=6







Yläkoulu n=726

Alakoulu n=564

Koulu

16 vuotta n=157

15 vuotta n=305

14 vuotta n=247

13 vuotta n=212

12 vuotta n=201

11 vuotta n=175

10 vuotta, n=223

Ikä

Poika, n=605

Tyttö, n=623

Sukupuoli

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

48

50

56

50

49

54

46

47

43

51

47

56

50

45

53

45

17

48

41

Kiusattujen lapsien osuusKaikki lapset, n=1228


Tiedonsaanti lapsen kiusaamisesta

Jokaisesta kiusatusta 10-16-vuotiaasta lapsesta (n=582) kysyttiin:

• Mitä kautta saitte ensi kertaa tiedon lapseenne kohdistuvasta kiusaamisesta?

− Omalta lapseltani − Lapsen sisarelta − Lapsen kaverilta − Kiusaajan vanhemmilta − Lapsen tukioppilaalta/kummioppilaalta − Lapsen koulun opettajalta − Lapsen koulun rehtorilta − Oppilashuollolta (terveydenhoitaja, koulukuraattori) − Muulta koulun työntekijältä − Poliisilta − Joku muu, kuka?

Vanhemmat saavat tiedon lapseensa kohdistuvasta kiusaamisesta yleensä lapselta itseltään (83 %). Hyvin harvoin tieto tulee muuta kautta, kuten esim. lapsen koulun opettajan kautta (6 %) tai lapsen sisarelta (5 %).

63



Joku muu

Poliisilta

Muulta koulun työntekijältä

Lapsen tukioppilaalta/kummioppilaalta

Kiusaajan vanhemmilta

Oppilashuollolta(terveydenhoitaja, koulukuraattori)

Lapsen koulun rehtorilta

Lapsen kaverilta

Lapsen sisarelta

Lapsen koulun opettajalta

Omalta lapselta

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

83

6

5

2

1

1

0

0

0

0

3

Mitä kautta sai ensi kertaa tiedon lapseen kohdistuvasta kiusaamisestaKiusatut lapset, n=582

Koulukiusaaminen


Kiusaamisen yleisyys ja tapahtumapaikka

Jokaisesta kiusatusta 10-16-vuotiaasta lapsesta kysyttiin:

• Kuinka usein lastanne on kiusattu kuluneen vuoden aikana?

− päivittäin tai lähes päivittäin - useita kertoja viikossa - noin kerran viikossa – harvemmin - en tiedä tarkkaan/en osaa sanoa

• Missä lastanne on kiusattu? − koulumatkoilla − oppitunnilla − välitunnilla − netissä − kännykällä − jossain muualla, missä?

Kiusatuista 10-16-vuotiaista lapsista (n=582) joka kymmenes kokee kiusaamista päivittäin tai ainakin useita kertoja viikossa ja 7 % noin kerran viikossa. Suurinta osaa (69 %) kiusataan kuitenkin tätä harvemmin.

Kiusaamista tapahtuu enimmäkseen koulun välitunneilla (85 % kiusatuista).

65



Ei tiedä tarkkaan/ei osaa sanoa

Harvemmin

Noin kerran viikossa

Useita kertoja viikossa

Päivittäin tai lähes päivittäin

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

2

8

7

69

15

Kuinka usein lasta on kiusattu kuluneen vuoden aikanaKiusattujen lapsien määrä, n=582

Ei osaa sanoa

Jossain muualla

Netissä

Kännykällä

Oppitunnilla

Koulumatkoilla

Välitunnilla

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

85

27

26

10

8

6

1

Missä lasta on kiusattuKiusattujen lapsien määrä, n=582



Kuinka usein lasta on kiusattu kuluneen vuoden aikanan=kiusatut lapset

28+ oppilasta, n=48





Yläkoulu, n=327

Alakoulu, n=255

Lapsen koulu


0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

2 8 15 7 69

1 8 10 9 72

3 8 19 5 66

2 10 15 8 66

3 6 12 5 74

3 7 17 6 67

10 15 6 69

Päivittäin tailähes päivittäin

Useita kertojaviikossa

Ei tiedä tarkkaan/ei osaa sanoa

Noin kerranviikossa

Harvemmin

Koulukiusaaminen



Koulukiusaaminen

Missä lasta on kiusattun=kiusatut lapset

Ei osaa sanoa

Jossain muualla

Netissä

Kännykällä

Oppitunnilla

Koulumatkoilla

Välitunnilla

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

85

27

26

10

8

6

1


Lapsen koulu

Alakoulu, n=255

Yläkoulu, n=327


Kiusaamistapa


• Millaista kiusaaminen on ollut?

− haukkumista ja nimittelyä − porukasta poissulkemista − juoruilua, valehtelemista tai henkilökohtaisten tietojen levittämistä selän

takana− fyysisiä tekoja, esim. lyömistä, tönimistä ja potkimista − toisen omaisuuden vahingoittamista, piilottamista tai varastamista − kuvien manipulointia ja levittämistä netissä − muuta, mitä?

Kaikkein useimmin kiusatut koululaiset kohtaavat haukkumista ja nimittelyä (71 %). Noin joka kolmas on kokenut porukasta poissulkemista, juoruilua, valehtelemista tai henkilökohtaisten tietojen levittämistä selän takana tai fyysistä väkivaltaa (esim. lyömistä, tönimistä ja potkimista).

69



Millaista kiusaaminen on ollutKiusatut lapset, n=582

Koulukiusaaminen

Ei osaa sanoa

Muuta

Kuvien manipulointia jalevittämistä netissä

Toisen omaisuuden vahingoittamista,piilottamista tai varastamista

Fyysisiä tekoja, esim. lyömistä,tönimistä ja potkimista

Juoruilua, valehtelemista taihenkilökohtaisten tietojenlevittämistä selän takana

Porukasta poissulkemista

Haukkumista ja nimittelyä

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

71

37

33

31

20

2

5

1


Lasten koulu

Alakoulu, n=255

Yläkoulu, n=327


Syy kiusaamiseen 1(3)


• Voisitteko kertoa tarkemmin, miksi uskotte kiusaajan/kiusaajien valinneen kohteekseen juuri teidän lapsenne? (Avoin kysymys)

Lasta, joka erottuu joukosta jollain tavalla, kiusataan muita herkemmin. Myös heikompia ja pienempiä on helppo sortaa. Seuraavat lapsen ominaisuudet ovat vanhempien mielestä aiheuttaneet kiusaamista:

Erilainen ulkonäkö (lihava, pienikokoinen, isokokoinen, ihonväri, fyysinen vamma, liikunnallisesti kömpelö, erikoisen kaunis, hörökorvat, punaiset hiukset)

Lapsi erottuu joukosta mielipiteidensä vuoksi (vahva lapsi, johtaja-luonne, jolla omia mielipiteitä, ei mukaudu ryhmän ”pomojen” mielipiteisiin ja tekoihin)

Luonteeltaan ujo, hiljainen tai kiltti lapsi – helppo kohde, ei puolustaudu herkästi Temperamenttinen, herkkä, tunteellinen (itkee helposti) kuohahtava lapsi, kipakka, suuttuu

helposti – muita hauskuuttaa nähdä hänen reaktionsa kun ärsytetään Erikoinen puhe (murre, muu äidinkieli kuin Suomi, r-vika tai muu puhevika) Outo, sulkeutunut luonne, syrjäytyvä, ei kovin sosiaalinen Erikoinen pukeutuminen, meikkaaminen

71



Lapsi erilainen, jatkuu…

Erikoinen etu- tai sukunimi Silmälasit Jokin vika tai sairaus: Luki- tai hahmotushäiriö, oppimisvaikeus, ADHD, astma (ei pärjää

liikunnassa), kommunikointivaikeuksia, kuulovamma, silmien karsastus Seksuaalinen suuntautuminen samaan sukupuoleen Valtaväestöstä poikkeava uskonto Etninen tausta Ikäisekseen lapsellinen

Kiusaamista aiheuttaa myös kateus: Opettajan tai jonkun muun ihaillun henkilön suosikki (suosio saa muut kateelliseksi) Lapsi muiden suosiossa, lapsella paljon ystäviä Lapsella jokin sairaus, saa erivapauksia (esim. diabeetikko, saa poistua välillä tunnilta) Vanhempien asema tai muu ”erikoisuus” (esim. vanhemmat naimisissa, muiden vanhemmat

eronneita tai avoliitossa) Tyttö leikkii poikien kanssa tai poika tyttöjen kanssa Lapsi ”parempi muita” jollakin tavalla, esim. fiksu, menestyvä, hyvä liikunnassa Lapsella tavaroita tms. joista muut kateellisia Lapset kilpailevat jostain asemasta (esim. oppilaskunnan paikasta) tai kavereista

72



Muita syitä:

Kiistoja ja kilpailua ystävyyssuhteissa Kolmas pyörä-kuvio (kaksi lasta taistelee kolmannen suosiosta) Lapsi, joka ei halua ”apinoida” muiden tekemisiä, esim. polttaa tupakkaa Uusi lapsi, uusi koulu Lapsen erilaiset harrastukset

Joskus kiusaaminen on hyvin satunnaista, kiusaaja kiusaa ketä sattuu. Aina ei varsinaista syytä löydy.


73


Millaista kiusaaminen oli


• Voitte halutessanne kertoa, millaista kiusaaminen oli? (Avoin kysymys)


74


Onko kiusaamista selvitetty kenenkään kanssa

Jokaisesta kiusatusta 10-16-vuotiaasta lapsesta kysyttiin (n=582):

• Oletteko selvittänyt kiusaamista kenenkään kanssa?

Kiusatuista 15 prosentin kohdalla kiusaaminen jää selvittämättä, joten kiusaaminen selvitetään hyvin usein (85 %).

Taustaryhmittäin tarkasteltuna, ne vanhemmat, jotka ovat nähneet koulun kiusaamisen ehkäisynsuunnitelman, selvittävät kiusaamista keskimääräistä useammin (heistä 91 %).

75



Onko selvittänyt kiusaamista kenenkään kanssan=kiusatut lapset

Kyllä, n=218

Onko nähnyt koulun kiusaamisen-ehkäisy suunnitelman

28+ oppilasta, n=48





Yläkoulu, n=327

Alakoulu, n=255

Lapsen koulu

Poika, n=299

Tyttö, n=283

Lapsen sukupuoli


0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

85 15

86 14

85 15

85 15

85 15

86 14

86 14

84 16

90 10

91 9

Kyllä Ei

Koulukiusaaminen


Kenen kanssa selvitti kiusaamista

Niistä 10-16-vuotiaista kiusatuista lapsista, joiden kiusaamista on selvitetty (n=497) kysyttiin:

• Kenen tai keiden kanssa selvititte kiusaamista? − lapseni kanssa − kiusaajan/kiusaajien kanssa − kiusaajan/kiusaajien vanhempien kanssa − opettajan kanssa − rehtorin kanssa − terveydenhoitajan kanssa − kuraattorin kanssa − koulupsykologin kanssa − tukioppilaan/kummioppilaan kanssa − poliisin − joku muu, kuka?

Vanhemmat selvittävät kiusaamista enimmäkseen kiusatun lapsensa (88 %) tai lapsen opettajan kanssa (85 %). Joka neljäs keskustelee asiasta myös rehtorin, kiusaajan vanhempien tai itse kiusaajan kanssa.

77



Joku muu

Tukioppilaan/kummioppilaan kanssa

Poliisin

Koulupsykologin kanssa

Terveydenhoitajan kanssa

Kuraattorin kanssa

Kiusaajan/kiusaajien kanssa

Kiusaajan/kiusaajienvanhempien kanssa

Rehtorin kanssa

Opettajan kanssa

Lapseni kanssa

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

88

85

27

25

24

13

10

7

3

0

4

Kenen tai keiden kanssa selvitti kiusaamistaKiusatut lapset/kiusaamista on selvitetty, n=497

Koulukiusaaminen


Tyytyväisyys selvittämisen seurauksiin

Niistä 10-16-vuotiaista kiusatuista lapsista, joiden kiusaamista on selvitetty koulussa (n=447) kysyttiin:

• Olivatko seuraukset toivomanne kaltaisia? − Kyllä− Osittain− Ei− En osaa sanoa

Kiusaamisen selvittäminen koulussa kannattaa, sillä joka toisen kiusatun lapsen kohdalla (51 %) vanhemmat pitävät selvittämisen seurauksia toivotun kaltaisina, joka kolmannen kohdalla (35 %) tuloksiin ollaan osittain tyytyväisiä.

Taustaryhmittäin tarkasteltuna miehet ovat naisia useammin tyytyväisiä selvittämisen seurauksiin, kuten myös vanhemmat, jotka ovat nähneet koulun kiusaamisen ehkäisynsuunnitelman tai joiden mielestä koulussa on riittävät toimintamallit/ohjeet kiusaamistapauksissa tai vanhemmat, jotka ovat sitä mieltä, että koulussa on huolehdittu riittävästi koulukiusaamisen ehkäisystä.

79



Olivatko kiusaamisen selvittämisen seuraukset toivomanne kaltaisian=kiusatut lapset/kiusaamista on selvitetty koulussa

Kyllä, n=220

Koulussa riittävät toimintamallit/ohjeet kiusaamistapauksissa

Kyllä, n=202

Lapsen koulussa huolehdittu riittävästikoulukiusaamisen ehkäisystä

Kyllä, n=182

On nähnyt koulunkiusaamisen ehk. suunnitelman

28+ oppilasta, n=42





Yläkoulu, n=251

Alakoulu, n=196

Lasten koulu

Poika, n=227

Tyttö, n=220

Lapsen sukupuoli


0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

51 35 3 11

48 39 3 10

54 32 3 11

54 31 5 10

49 38 2 11

47 34 4 15

57 34 2 8

53 33 3 11

52 38 2 7

60 30 2 8

68 26 1 4

65 27 1 7

Kyllä Osittain Ei osaa sanoa Ei

Koulukiusaaminen


Toimenpiteet kiusaamisen lopettamiseksi 1(2)

Niistä kiusatuista 10-16-vuotiaista lapsista, joiden kiusaamista on selvitetty (n=497) kysyttiin:

• Mitä kiusaamisen lopettamiseksi tehtiin? − Ei mitään− Opettaja keskusteli asiasta kanssani− Opettaja kuuli kiusattua ja kiusaajaa erikseen− Opettaja kuuli kiusattua ja kiusaajaa yhdessä− Opettaja keskusteli kiusaamistapauksesta koko luokan kanssa− Järjestettiin vanhempien tapaamisia ja yritettiin selvittää mitä oli tapahtunut − Kiusaamista selviteltiin vertaissovittelussa − Kiusaajaa/kiusaajia rangaistiin (esim. jälki-istunnolla) − Kiusaajaa/kiusaajia tuettiin muuttamaan käytöstään − Lapseni vaihtoi luokkaa tai koulua − Kiusaaja vaihtoi luokkaa tai koulua − Koulun aikuiset tukivat lastani − Tukioppilaat olivat lapseni tukena − Koulun muut oppilaat tukivat lastani − Lapselleni opetettiin puolensa pitämistä − Lastani kehotettiin kertomaan, jos kiusaaminen jatkuu tai sitä ilmenee myöhemmin − Muuta, mitä?

81



Kiusatun lapsen opettaja on merkittävässä roolissa kiusaamisen lopettamiseksi. Useimmiten opettaja keskustelee asiasta kiusatun vanhemman kanssa (56 % kohdalla) tai opettaja kuulee kiusattua ja kiusaajaa erikseen (49 %). Joka kolmannen kohdalla opettaja kuulee kiusattua ja kiusaajaa yhdessä (35 %) tai opettaja keskustelee kiusaamistapauksesta koko luokan kanssa (32 %).

Usein kiusattua lasta kehotetaan myös kertomaan, jos kiusaaminen jatkuu tai sitä ilmenee myöhemmin (45 %).

82



Ei osaa sanoa

Ei mitään

Muuta

Tukioppilaat olivat lapseni tukena

Kiusaamista selviteltiin vertaissovittelussa

Kiusaaja vaihtoi luokkaa tai koulua

Lapseni vaihtoi luokkaa tai koulua

Koulun aikuiset tukivat lastani

Lapselleni opetettiin puolensa pitämistä

Koulun muut oppilaat tukivat lastani

Kiusaajaa/kiusaajia rangaistiin(esim. jälki-istunnolla)

Kiusaajaa/kiusaajia tuettiinmuuttamaan käytöstään

Järjestettiin vanhempien tapaamisia jayritettiin selvittää mitä oli tapahtunut

Opettaja keskusteli kiusaamistapauksestakoko luokan kanssa

Opettaja kuuli kiusattua ja kiusaajaa yhdessä

Lastani kehotettiin kertomaan, jos kiusaaminenjatkuu tai sitä ilmenee myöhemmin

Opettaja kuuli kiusattua ja kiusaajaa erikseen

Opettaja keskusteli asiasta kanssani

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

56

49

45

35

32

13

12

11

10

10

8

3

2

2

1

10

7

1

Mitä kiusaamisen lopettamiseksi tehtiinKiusatut lapset määrä/kiusaamista on selvitetty, n=497

Koulukiusaaminen


Lapsen tukeminen kiusaamisen jälkeen

Niistä 10-16-vuotiaista kiusatuista lapsista, joiden kiusaamista on selvitetty (n=497) kysyttiin:

• Miten itse tuitte lastanne?

− En tehnyt muuta − Kuuntelin lastani ja olin lähellä − Kysyin lapseltani, mitä hän toivoisi seuraavaksi tapahtuvan − Kehotin lastani kertomaan, jos kiusaaminen jatkuu − Otin yhteyttä kiusaajaan tai kiusaajien vanhempiin − Opetin lastani puolustautumaan − Muuta, mitä?

Vanhemmat tukevat kiusattua lastaan yleensä niin, että lasta kehotetaan kertomaan, jos kiusaaminen jatkuu, tai että vanhemmat kuuntelevat kiusattua lastaan ja ovat lähellä (lähes yhdeksän kymmenestä).

Seuraavaksi yleisintä on, että vanhemmat kysyvät kiusatulta lapseltaan, mitä lapsi toivoisi seuraavaksi tapahtuvan (43 %), tai että vanhemmat opettavat kiusattua

lastaan puolustautumaan (33 %).

84



En tehnyt muuta

Muuta

Otin yhteyttä kiusaajaan taikiusaajien vanhempiin

Opetin lastani puolustautumaan

Kysyin lapseltani, mitä häntoivoisi seuraavaksi tapahtuvan

Kuuntelin lastani ja olin lähellä

Kehotin lastani kertomaan,jos kiusaaminen jatkuu

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

87

86

43

33

19

8

1

Miten itse tuki kiusattua lastaKiusatut lapset/kiusaamista on selvitetty, n=497

Koulukiusaaminen


Kiusaamiseen puuttumisen seuraukset

Niistä kiusatuista 10-16-vuotiaista lapsista, joiden kiusaamista on selvitetty (n=497) kysyttiin:

• Mitä kiusaamiseen puuttumisesta seurasi? − Kiusaaminen loppui

− Kiusaaminen väheni, mutta ei loppunut kokonaan

− Kiusaaminen jatkui kuten ennenkin

− Kiusaaminen lisääntyi

Kiusaamisen selvittely tuottaa tulosta, sillä lähes kaikkien kohdalla (94 %) se ainakin vähentää kiusaamista. Asian selvittely johtaa useimmiten kiusaamisen loppumiseen (58 % tapauksista). Noin joka kolmannen kohdalla kiusaaminen vähenee, mutta ei lopu kokonaan.

Vain 6 %:n osalta kiusaamisen selvittäminen ei tehoa millään tavalla ja kiusaaminen jatkuu kuten ennenkin. Kenenkään kohdalla kiusaaminen ei ole ainakaan lisääntynyt selvittämisen jälkeen.

86



Kiusaamiseen puuttumisen seurauksetn=kiusatut lapset/kiusaamista on selvitetty

Kyllä, n=198

Onko nähnyt koulunkiusaamisen ehk. suunnitelman

Kyllä, n=242


Kyllä, n=223


28+ oppilasta, n=42





Yläkoulu, n=251

Alakoulu, n=196

Lapsen koulu

Poika, n=253

Tyttö, n=244

Lapsen sukupuoli


0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

58 36 6

54 39 7

61 33 6

58 35 6

58 36 6

55 37 8

63 32 4 1

55 39 6

63 30 7

72 26 2

66 31 2

65 32 3

Kiusaaminenloppui

Kiusaaminen väheni, muttaei loppunut kokonaan

Kiusaaminen jatkuikuten ennenkin

Kiusaaminenlisääntyi

Koulukiusaaminen


Kiusaamiseen puuttumisen seuraukset: Avoin kysymys


• Voitte halutessanne kertoa tarkemmin, miten tilanne helpottui tai vaikeutui?

Suurimmalla osalla tilanne helpottui, kun vanhemmat puuttuivat kiusaamiseen ja kiusaamista alettiin selvittää koulussa. Hyvin monessa tapauksessa kiusaaja ymmärsi tekonsa vääryyden ja seuraukset . Kiusaaminen loppui tai ainakin vähentyi. Myös kiusaajan saama kielteinen huomio ja asioihin puuttuminen edesauttaa asiassa. Jotkut vanhemmat päätyivät vaihtamaan lapsensa koulua kiusaamisen takia.

Joillain vanhemmilla on ollut ongelmia saada koulu tai opettajat yhteistyöhön asian selvittämiseksi. Kaikki vanhemmat eivät myöskään usko tai hyväksy, että oma lapsi kiusaa, eivätkä suostu puuttumaan asiaan.


88


Kiusaamisen selvittämisen jättäminen

Niiltä, jotka eivät selvittäneet kiusaamista (n=85) kysyttiin:

• Miksi ette selvittänyt kiusaamista kenenkään kanssa? − lapseni ei halunnut, että asiasta puhutaan (muiden painostus/koki vaikeaksi)− mielestäni lapset saavat selvittää keskenään omat kiistansa− en tiennyt kenen kanssa asiaa pitäisi selvittää− selvittäminen olisi voinut pahentaa tilannetta − selvittäminen on hyödytöntä koska se ei johda mihinkään − asia on niin tuore, etten ole ennättänyt keskustella kenenkään kanssa − vielä jokin muu syy, mikä?

Lapsen kohtaamaa kiusaamista ei selvitetä useimmin sen vuoksi, että kiusattu lapsi ei halua, että asiasta puhutaan (28 %).

Joka neljäs vanhemmista sanoi jonkin muun kuin listassa olevan syyn: Kiusaaminen ei ollut jatkuvaa, eikä tuntunut vakavalta, lapsi ei itse kokenut tulleensa kiusatuksi tai ei välittänyt asiasta, lapsi vaihtoi koulua, vanhemmat saivat tietää asiasta vasta myöhemmin, tai että kiusaaminen selvitettiin koulussa ilman vanhempien puuttumista asiaan.

89



Jokin muu syy

Asia on niin tuore, etten oleennättänyt keskustella

kenenkään kanssa vielä

Selvittäminen on hyödytöntäkoska se ei johda mihinkään

Mielestäni lapset saavat selvittääkeskenään omat kiistansa

Selvittäminen olisi voinutpahentaa tilannetta

En tiennyt kenen kanssaasiaa pitäisi selvittää

Lapseni ei halunnut, ettäasiasta puhutaan (muidenpainostus/koki vaikeaksi)

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

28

13

13

11

7

5

24

Miksi ei selvittänyt kiusaamista kenenkään kanssaKiusatut lapset/kiusaamista ei selvitetty, n=85

Koulukiusaaminen

•Muu syy: Kiusaaminen ei ollut jatkuvaa, eikä tuntunut vakavalta, lapsi ei itse kokenut tulleensa kiusatuksi tai ei välittänyt asiasta, lapsi vaihtoi koulua, vanhemmat saivat tietää asiasta vasta myöhemmin, tai että kiusaaminen selvitettiin koulussa ilman vanhempien puuttumista asiaan.


Onko oma lapsi kiusannut muita oppilaita


• Onko kukaan lapsistanne kiusannut toisia oppilaita?

• Jos kiusannut: Kuka tai ketkä lapsistanne on kiusannut muita oppilaita?

Joka viidennen (19 %) 10-16-vuotias lapsi on kiusannut muita oppilaita. Määrä saattaa olla vielä suurempi, sillä vanhemmista joka neljäs (27 %) ei tiedä, onko lapsi kiusannut muita.

Taustaryhmittäin tarkasteltuna pojat kiusaavat muita tyttöjä useammin (pojista 25 % kiusannut, tytöistä 15 %). Myös 10-11-vuotiaat kiusaavat muita keskimääräistä useammin (heistä 25 %).

91



19%

54%

27%

Kyllä

Ei

Ei tiedä

Onko kukaan lapsistanne kiusannut toisia oppilaitaKaikki vastaajat n=1007, Otanta-lapset n=1007



Onko kukaan lapsistanne kiusannut toisia oppilaitaKoulukiusaaminen

Ei, n=438

Kyllä, n=485

Onko lasta/lapsia kiusattu

28+ oppilasta, n=83





Yläkoulu, n=571

Alakoulu, n=436

Lapsen koulu

Poika, n=499

Tyttö, n=508

Lasten sukupuoli


0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

19 27 54

14 27 59

24 27 49

22 26 52

16 28 56

21 26 52

16 27 57

20 27 53

23 23 54

28 28 44

9 20 71

Kyllä Ei tiedä Ei



94

Seuraavassa kuvassa tarkastellaan, kuinka yleistä lapsen muiden kiusaaminen on eri taustaryhmissä. Esimerkiksi vastanneiden vanhempien kaikista 10-vuotiaista lapsista 25 prosenttia kiusaa muita oppilaita.



Ruotsi, n=29

Suomi, n=974

Kieli

Yli 35 oppilasta, n=6







Yläkoulu n=726

Alakoulu n=564

Koulu

16 vuotta n=157

15 vuotta n=305

14 vuotta n=247

13 vuotta n=212

12 vuotta n=201

11 vuotta n=175

10 vuotta, n=223

Ikä

Poika, n=605

Tyttö, n=623

Sukupuoli

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

15

25

25

25

19

17

19

20

18

21

18

22

19

19

23

18

0

19

21

Kiusanneiden lapsien osuusKaikki lapset, n=1228


Tiedonsaanti lapsen kiusaamisesta (lapsi kiusannut muita)

Jokaisesta 10-16-vuotiaasta kiusanneesta lapsesta (n=208) kysyttiin:

• Mitä kautta saitte ensi kertaa tietää tapahtuneesta kiusaamisesta?

− Omalta lapseltani − Lapsen sisarelta − Lapsen kaverilta − Kiusatun vanhemmilta − Lapsen tukioppilaalta/kummioppilaalta − Lapsen koulun opettajalta − Lapsen koulun rehtorilta − Oppilashuollolta (terveydenhoitaja, koulukuraattori) − Muulta koulun työntekijältä − Poliisilta − Joku muu, kuka?

Vanhemmat saavat tiedon lapsensa muiden kiusaamisesta useimmin lapsen opettajalta (44 %) tai kiusaajalta itseltään (33 %).

96



Joku muu

Poliisilta

Oppilashuollolta(terveydenhoitaja, koulukuraattori)

Muulta koulun työntekijältä

Lapsen tukioppilaalta/kummioppilaalta

Lapsen sisarelta

Lapsen koulun rehtorilta

Lapsen kaverilta

Kiusatun vanhemmilta

Omalta lapseltani

Lapsen koulun opettajalta

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

44

33

14

2

2

2

0

0

0

0

2

Mitä kautta sai ensi kertaa tietää tapahtuneesta kiusaamisestaKiusaavat lapset, n=208

Koulukiusaaminen


Onko kiusaamista selvitetty (lapsi kiusannut muita)

Jokaisesta 10-16-vuotiaasta kiusanneesta lapsesta (n=208) kysyttiin:

• Oletteko selvittänyt kiusaamista kenenkään kanssa?

Kun 10-16-vuotias lapsi toimii kiusaajana, kiusaaminen selvitetään hyvin usein (93 %). Kiusaamista ei selvitetä 7 %:n osalta.

Taustaryhmittäin tarkasteltuna, naiset näyttävät selvittävän oman lapsensa muiden kiusaamasta hieman miehiä useammin. Myös alakoululaisten keskuudessa tällaista kiusaamista selvitetään useammin kuin yläkoulussa.

98



Onko selvittänyt kiusaamista kenenkään kanssan=kiusanneet lapset

Kyllä, n=218

On nähnyt koulunkiusaamisen ehk. suunnitelman

28+ oppilasta, n=48





Yläkoulu, n=106

Alakoulu, n=102

Lapsen koulu

Poika, n=142

Tyttö, n=66

Lapsen sukupuoli

Mies, n=72

Nainen, n=136

Vastaajan sukupuoli


0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

93 7

95 5

89 11

91 9

94 6

98 2

88 12

86 14

86 14

84 16

90 10

91 9

Kyllä Ei

Koulukiusaaminen


Kenen kanssa selvitti kiusaamista (lapsi kiusannut)

Niiltä, joiden kiusaamista selvitettiin (n=193) kysyttiin:

• Kenen tai keiden kanssa selvititte kiusaamista? − lapseni kanssa − kiusatun/kiusattujen kanssa − kiusaajan/kiusaajien vanhempien kanssa − opettajan kanssa − rehtorin kanssa − terveydenhoitajan kanssa − kuraattorin kanssa − koulupsykologin kanssa − tukioppilaan/kummioppilaan kanssa − poliisin − joku muu, kuka?

Vanhemmat selvittävät kiusaamista enimmäkseen kiusaavan lapsensa (90 %) tai lapsen opettajan kanssa (72 %). Kaksi viidestä (41 %) keskustelee asiasta myös kiusatun/kiusattujen vanhempien kanssa ja joka neljäs (28 %) kiusatun/kiusattujen kanssa.

100



Ei osaa sanoa

Joku muu

Tukioppilaan/kummioppilaan kanssa

Terveydenhoitajan kanssa

Poliisin kanssa

Koulupsykologin kanssa

Kuraattorin kanssa

Rehtorin kanssa

Kiusatun/kiusattujen kanssa

Kiusatun/kiusattujenvanhempien kanssa

Opettajan kanssa

Lapseni kanssa

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

90

72

41

28

17

8

2

2

1

0

2

1

Kenen kanssa selvitti kiusaamistaKiusaavat lapset määrä/kiusaamista on selvitetty, n=193

Koulukiusaaminen


Tyytyväisyys selvittämisen seurauksiin (lapsi kiusannut)

Niiltä, joiden kiusaamista on selvitetty koulussa kysyttiin:

• Olivatko seuraukset toivomanne kaltaisia? − Kyllä− Osittain− Ei− En osaa sanoa

Kiusaamisen selvittäminen koulussa tuottaa tuloksia, sillä valtaosa (74 %) kiusaamista selvittäneistä vanhemmista (n=142) pitää selvittämisen seurauksia toivotun kaltaisina. Joka viides on tuloksiin osittain tyytyväinen.

Taustaryhmittäin tarkasteltuna yläkoululaisten vanhemmat ovat seurauksiin keskimääräistä tyytyväisempiä, kuten myös vanhemmat, joiden mielestä koulussa on huolehdittu riittävästi koulukiusaamisen ehkäisystä tai joiden mielestä koululla on riittävät toimintamallit/ohjeet kiusaamistapauksissa. Yllättävää on, että vanhemmat, joiden lapset käyvät koulua pienikokoisissa luokissa (alle 20 oppilasta) ovat taas keskimääräistä harvemmin täysin tyytyväisiä lopputulokseen (58 % sitä mieltä, että seuraukset toivotun kaltaisia).

102



Olivatko kiusaamisen selvittämisen seuraukset toivotun kaltaisian=kiusanneet lapset/kiusaamista on selvitetty koulussa

Kyllä, n=73


Kyllä, n=62


28+ oppilasta, n=17





Yläkoulu, n=72

Alakoulu, n=70

Lapsen koulu

Poika, n=106

Tyttö, n=36

Lapsen sukupuoli


0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

74 18 4 4

75 19 3 3

74 18 5 4

67 21 6 6

81 15 3 1

58 28 7 7

79 15 5

88 8 5

65 29 6

85 10 3 2

82 12 4 1

Kyllä Osittain Ei osaa sanoa Ei

Koulukiusaaminen



Jokaisesta 10-16-vuotiaasta kiusanneesta lapsesta, joka kiusaamista selvitetty (n=193) kysyttiin :

• Mitä kiusaamisen lopettamiseksi tehtiin? − Ei mitään− Opettaja keskusteli asiasta kanssani− Opettaja kuuli kiusattua ja kiusaajaa erikseen− Opettaja kuuli kiusattua ja kiusaajaa yhdessä− Opettaja keskusteli kiusaamistapauksesta koko luokan kanssa− Järjestettiin vanhempien tapaamisia ja yritettiin selvittää mitä oli tapahtunut − Kiusaamista selviteltiin vertaissovittelussa − Lastani rangaistiin (esim. jälki-istunnolla) − Lastani tuettiin muuttamaan käytöstään − Lapseni vaihtoi luokkaa tai koulua − Kiusattu vaihtoi luokkaa tai koulua − Koulun aikuiset tukivat lastani − Tukioppilaat olivat lapseni tukena − Koulun muut oppilaat tukivat lastani kiusaamisen lopettamiseksi − Lapselleni opetettiin itsehillintää− Muuta, mitä?

104



Kiusaajan opettaja on merkittävässä roolissa kiusaamisen lopettamiseksi. Tässäkin tapauksessa toimitaan useimmin niin, että opettaja keskustelee asiasta kiusaajan vanhemman kanssa (50 % kohdalla). Seuraavaksi yleisintä on se, että opettaja kuulee kiusattua ja kiusaajaa erikseen (42 %) tai yhdessä (38 %).

105



Ei osaa sanoa

Ei mitään

Muuta

Tukioppilaat olivat lapseni tukena

Kiusattu vaihtoi luokkaa tai koulua

Lapseni vaihtoi luokkaa tai koulua

Koulun muut oppilaat tukivat lastanikiusaamisen lopettamisessa

Koulun aikuiset tukivat lastani

Tapaamista selviteltiin vertaissovittelussa

Lapselleni opetettiin itsehillintää

Lastani rangaistiin (esim. jälki-istunnolla)

Järjestettiin vanhempien tapaamisia jayritettiin selvittää mitä oli tapahtunut

Opettaja keskusteli kiusaamistapauksestakoko luokan kanssa

Lastani tuettiin muuttamaan käytöstään

Opettaja kuuli kiusattua ja kiusaajaa yhdessä

Opettaja kuuli kiusattua ja kiusaajaa erikseen

Opettaja keskusteli asiasta kanssani

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

50

42

38

24

22

19

19

13

4

3

2

2

1

0

19

6

1

Mitä kiusaamisen lopettamiseksi tehtiinKiusaavat lapset/kiusaamista on selvitetty, n=193

Koulukiusaaminen


Kiusaavan lapsen tukeminen

Jokaisesta 10-16-vuotiaasta kiusanneesta lapsesta, joka kiusaamista selvitetty (n=193) kysyttiin:

• Miten itse tuitte lastanne?

− En tehnyt muuta − Kuuntelin lastani ja olin lähellä − Kysyin lapseltani, mitä hän toivoisi seuraavaksi tapahtuvan − Kehotin lastani kertomaan, jos tilanne jatkuu − Otin yhteyttä kiusatun tai kiusattujen vanhempiin − Opetin lastani puolustautumaan− Annoin lapselleni ohjeita kiusaamisen lopettamiseksi− Opetin lapselleni itsehillintää

Vanhemmat tukevat kiusaavaa lastaan useimmin kuuntelemalla lastaan ja olemalla lähellä (72 %) tai antavat ohjeita lapselle kiusaamisen lopettamiseksi (61 %).

Joka toisen kohdalla vanhemmat kehottavat lastaan kertomaan, jos tilanne jatkuu.

107



Ei osaa sanoa

En tehnyt muuta

Opetin lastani puolustautumaan

Otin yhteyttä kiusatun taikiusattujen vanhempiin

Opetin lapselleni itsehillintää

Kysyin lapseltani, mitä häntoivoisi seuraavaksi tapahtuvan

Kehotin lastani kertomaan,jos tilanne jatkuu

Annoin lapselleni ohjeitakiusaamisen lopettamiseksi

Kuuntelin lastani ja olin lähellä

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

72

61

50

36

31

21

8

2

1

Miten itse tuki kiusaavaa lastaKiusaavat lapset/kiusaamista on selvitetty, n=193

Koulukiusaaminen


Kiusaamiseen puuttumisen seuraukset

Jokaisesta 10-16-vuotiaasta kiusanneesta lapsesta, jonka kiusaamista selvitetty (n=193) kysyttiin:

• Mitä kiusaamiseen puuttumisesta seurasi? − Kiusaaminen loppui − Kiusaaminen väheni, mutta ei loppunut kokonaan − Kiusaaminen jatkui kuten ennenkin − Kiusaaminen lisääntyi

Kiusaamisen selvittely kiusaavan lapsen näkökulmasta tuottaa tulosta, sillä lähes kaikkien kohdalla (98 %) selvittäminen ainakin vähentää kiusaamista. Asian selvittely johtaa useimmiten kiusaamisen loppumiseen (82 % tapauksista). Joka kuudennen kohdalla (16 %) kiusaaminen vähenee, mutta ei lopu kokonaan.

Vain muutaman lapsen osalta kiusaamisen selvittäminen ei tehonnut millään tavalla ja kiusaaminen jatkuu kuten ennenkin. Muutaman kohdalla selvittely on johtanut kiusaamisen lisääntymiseen.

109



Kiusaamiseen puuttumisen seurauksetKiusaavat lapset/kiusaamista on selvitetty, n=193

Kyllä, n=98


Kyllä, n=85


Yläkoulu, n=93

Alakoulu, n=100

Lapsen koulu

28+ oppilasta, n=19





Poika, n=133

Tyttö, n=60

Lapsen sukupuoli


0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

82 16 11

83 17

82 16 21

73 25 2

89 9 2

85 13 2

79 21

82 16 2

83 16 1

92 7 1

92 7 1

Kiusaaminenloppui

Kiusaaminen väheni, muttaei loppunut kokonaan

Kiusaaminen jatkuikuten ennenkin

Kiusaaminenlisääntyi


Kiusaamiseen puuttumisen seuraukset: Avoin kysymys

Jokaisesta 10-16-vuotiaasta kiusanneesta lapsesta, jonka kiusaamista on selvitetty, kysyttiin:

• Voitte halutessanne kertoa tarkemmin, miten tilanne helpottui tai vaikeutui?

Suurimmalla osalla selvittely on auttanut ja kiusaaja on ymmärtänyt tekonsa vääryyden ja lopettanut kiusaamisen. Osalla selvittämisen seurauksena on käynyt ilmi, että kiusaaminen on ollut molemmin puolista (kiusaaja on puolustanut itseään). Joissain tapauksissa kiusaavalla lapsella on havaittu käytöshäiriö ja hän on päässyt terapiaan tai erityisluokalle.


111


Kiusaamisen selvittämisen jättäminen

Niiltä, jotka eivät selvittäneet kiusaamista (n=15) kysyttiin:

• Miksi ette selvittänyt kiusaamista kenenkään kanssa? − lapseni ei halunnut, että asiasta puhutaan (muiden painostus/koki vaikeaksi)− mielestäni lapset saavat selvittää keskenään omat kiistansa− en tiennyt kenen kanssa asiaa pitäisi selvittää− selvittäminen olisi voinut pahentaa tilannetta − selvittäminen on hyödytöntä koska se ei johda mihinkään − asia on niin tuore, etten ole ennättänyt keskustella kenenkään kanssa

− jokin muu syy, mikä?

Kiusaajan toimintaa ei ole selvitetty mm. sen vuoksi, että asia on hoidettu koulussa ilman vanhempien puuttumista asiaan tai, että asiaa on puitu ainoastaan kotona oman perheen kesken.

112


Muuta kouluhyvinvointiin liittyvää asiaa


Muuta kouluhyvinvointiin liittyvää asiaa

• Tuleeko mieleenne vielä jotain sellaista, mitä haluaisitte kertoa kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista edellä käsiteltyjen asioiden lisäksi? (Avoin kysymys)

Eri taustaryhmien antamat erittäin mielenkiintoiset ja runsaat avoimet vastaukset ovat taulukkoraportin liitteenä.

114

raportti kouluhyvinvointikyselystä lasten vanhemmille 2009

Documents