Nuoret turvallisesti netissä ja somessa

Harto Pönkä, 11.04.2017

Kuka: Harto Pönkä • Yrittäjä 2001-, luokanopettaja/KM

2008, jatko-opintoja

• Bloggaaja 2006-, kolumnisti, tietokirjailija, verkostoanalysoija

• Tärkeimmät some-palvelut: Twitter, blogi, SlideShare, Facebook, WA

• Kouluttanut ja konsultoinut sosiaalista mediaa 2008- mm. opettajille, yrityksille, yhdistyksille, kaupungeille, ministeriöille, toimittajille ja tuomareille

• Aiemmin: Oulun yliopisto, Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö, 2007-2009

Blogi: harto.wordpress.com

2,6 miljoonaa

(FB:n kertoma: 2,9 milj.)

2,4 miljoonaa

2,3 miljoonaa

1,1 miljoonaa

0,7 miljoonaa

(LI:n kertoma: 980 t.)

0,7 miljoonaa

(twiittaajia n. 150 t./kk)

0,5 miljoonaa

0,5 miljoonaa

Suomalaiset sosiaalisessa mediassa Q1/2017

Lähteet: AudienceProject 2016, Pinnalla.pyppe.fi 2017 (Twitterin kk-luku), palvelut 03/2017. Tekijä: Harto Pönkä 29.3.2017

Somen käyttö päivässä, viikossa, kuukaudessa

Lähteet: AudienceProject 2016. Luvut tulosten perusteella laskenut / tekijä: Harto Pönkä 29.3.2017

Lähde: DNA, Koululaistutkimus, 06/2016,

https://www.dna.fi/documents/15219/31276591/DNA+Koululaistutkimus+2016_laaja+raportti_media.pdf/bbf90491-ba98-46c3-8303-

7b6f5019b28e (N=796, 6-12-v. vanhemmat, N=284, 13-16-v. vanh.)

Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/2-suosituimmat-sosiaalisen-median-palvelut/ (N=5520, 13-29-v.)

88 %

85 %

81 %

72 %

66 %

60 %

56 % 35 % 25 %

19 %

Tiedonhaku ja kriittinen ajattelu

Kun totumme saamaan

tarvitsemamme helposti

Googlesta, voivat muut tavat

tuntua liian hankalilta, vaikka

tiedämme, että ne voisivat

tuottaa parempaa tietoa.

Netissä surffailu ja siihen

liittyvä audiovisuaalisten

ärsykkeiden ja jatkuvien

keskeytysten tulva voivat

johtaa lineaarisen ajattelukyvyn rapautumiseen.

Netti haastaa syvällisen ajattelun

Lähde: Sosiaalisen median käsikirja, 2014

Kuvakaappaus: https://fi.wikipedia.org/wiki/Energiajuoma (30.11.2016)

Kuvakaappaus: http://energydrink-fi.redbull.com/red-bull-energiajuoma (30.11.2016)

• Selvitä luotettavuus, objektiivisuus ja

ajantasaisuus

• Kuka tekijä on? Tunteeko hän kyseisen asian?

• Kuka on aineiston kustantaja tai sponsori?

• Kenelle aineisto on suunnattu? Mikä sen tarkoitus on?

• Milloin aineisto on julkaistu? Onko se ajan tasalla?

• Ovatko aineiston lähteet luotettavia?

• Miten aineisto vertautuu muihin lähteisiin ja siihen, mitä

tiedät ennestään aiheesta?

Lähdekritiikki

Lähde: Helsingin yliopiston TVT-ajokortin oppimateriaali, http://blogs.helsinki.fi/tvt-ajokortti/4-tiedonhankinta/4-4-loydetyn-tiedon-

kaytto-ja-arviointi/lahdekritiikki/ (viitattu 30.11.2016)

Vastamedia

Kuvakaappaus: http://mvlehti.net/ (11.4.2017)

Kuvakaappaus: http://magneettimedia.com/ (10.4.2017)

Kuvakaappaus: https://www.facebook.com/Viharyhmien-vihaamisryhm%C3%A4-180923625260903/ (30.11.2016, viharyhmäparodia)

Lähde: Yle, 1.11.2015, Holokausti on myytti ja muita väitteitä – näin toimii suomalainen vastamedia, http://yle.fi/uutiset/3-8407726

Suomalainen vastamedia

• Kutsutaan myös mm. vaihtoehtomediaksi, valemediaksi

tai vihasivustoiksi

• Näyttävät uutissivustoilta, mutta eivät noudata

journalistisia periaatteita (JSN:n journalistin ohjeita)

• Toimittajien nimettömyys. Ei vastaavaa päätoimittajaa

• Toimivat oman linjansa mukaisesti väittävät kertovansa

totuuden asioista, joista ns. valtamedia vaikenee

• Lähteeksi voi kelvata esimerkiksi huhut, mutta myös

valtamedian uutiset kerrottuna omaan linjaan sopivasti

• Tietoja ei tarkisteta, voivat valehdella tarkoitushakuisesti

• Joskus kyseessä on myös informaatiosodankäynti ja

valtioiden propaganda

Mikä on vastamedia?

Lähteenä mm. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/16/valheenpaljastaja-varoituslista-valemedioista-ala-luota-naihin-sivustoihin,

http://yle.fi/uutiset/3-8407726 ja https://fi.wikipedia.org/wiki/Vastamedia

Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/5-harkinta-sosiaalisessa-mediassa/ (13-29-v.)

Lähde: STT, 2016, Epäilyttääkö some-lähde? Näillä vinkeillä varmistat lähteen ja sisällön aitouden

http://stt.fi/lahdekritiikki-somessa/

Lähteen ja sisällön vahvistaminen

Nuoret sosiaalisessa mediassa

Keskustelua, yhteisöjä, sisältöjä

86 % nuorista käyttää somea siksi, koska haluaa keskustella kavereiden kanssa.

Some on tärkeä yhteydenpitokanava myös perheen sisällä. Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/1-nuoret-ja-ajankaytto/ (N=5520, 13-29-v.)

Lähde: Google, 2016, https://storage.googleapis.com/think/docs/its-lit.pdf (USA, N=1100, 13-17-v.)

Mikä nyt on siistiä?

Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/1-nuoret-ja-ajankaytto/ (N=5520, 13-29-v.)

Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/2-suosituimmat-sosiaalisen-median-palvelut/ (N=5520, 13-29-v.)

• Google: 13 vuotta (Google Play, Gmail, Google+, Google Drive, Blogger)

• YouTube: 13 vuotta (osa videoista 18 v.)

• Facebook: 13 vuotta

• WhatsApp: 13 vuotta (8/2016 lähtien, aiemmin 16 v.)

• Instagram: 13 vuotta

• Snapchat: 13 vuotta

• Twitter: 13 vuotta

• Steam: 13 vuotta

• Pinterest: 13 vuotta

• Twitch: 13 vuotta

• Ask.fm: 13 vuotta

• Kik Messenger: 13 vuotta (suositus 17 v.)

• WordPress.org: 13 vuotta

• We heart it: 13 vuotta

• Pokémon Go: 13 vuotta

Some-palvelujen ikäraja: 13 vuotta

Lisäksi alaikäinen tarvitsee huoltajan luvan sopimuksen tekoon.

https://play.google.com/intl/fi_fi/about/play-terms.html

Käyttöehdot = sopimus

• ”Netiketin” opetusta, eli miten netissä tulisi käyttäytyä.

• Nuoret haluaisivat toistensa ymmärtävän, että nettiin lisätyt materiaalit myös pysyvät siellä.

• Miten sosiaalisen median palveluita tulisi käyttää tehokkaasti, mitä siellä kannattaa sanoa ja millaista tietoa itsestä ja muista kannattaa jakaa.

• Käyttökoulutusta sekä miten somessa toimitaan myös koulun ulkopuolella.

• Internetin vaaroja somepalvelujen käytössä.

Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/5-harkinta-sosiaalisessa-mediassa/ (13-29-v.)

71 % nuorista haluaa, että

somea opetetaan koulussa

Nuorten mielipide

Reilun somen säännöt

1. Erottele tieto ja mielipide.

2. Perustele väitteesi.

3. Myönnä ja korjaa virheesi.

4. Ole avoin.

5. Älä jankuta.

6. Älä provosoi.

7. Älä johda harhaan.

8. Kunnioita toisten ihmisarvoa.

9. Kunnioita toisten yksityisyyttä.

10. Kunnioita oikeutta.

11. Mieti, kenelle viestisi välittyy.

12. Älä aiheuta harmia.

Lähde: http://etiikka.fi/some/reilun-somen-saannot/

Kuvakaappaus Googlen kuvahausta hakusanalla ”iphone 6”: https://www.google.com/imghp?hl=fi (30.11.2016)

Tekijänoikeudet!

Mitä kuvia julkaiset ja miksi?

Kuvakaappaus: https://www.instagram.com/ (11.4.2017, kuvassa suosituin hashtag Suomessa)

• Kuvien tykkäykset ja kommentit ovat fyysisen kauneuden vertaisarvioinnin mittari

• Kavereiden merkitys:

1. Kaveripiirin mieltymykset vaikuttavat itsestä julkaistaviin kuviin ”kuviteltuna koeyleisönä”

2. Kaverit ovat yhteisten kauneusnormien tuomareita

3. Kavereilta opitaan mm. valokuvauksesta, editoinnista sekä tykkäys- ja kommenttimäärien odotuksista ja kriteereistä

4. Kaverit ovat vertailukohteita itselle

• Vertailu voi olla vahingollista nuoren itsetunnolle, mutta sitä on vaikea välttää

Lähde: T. H. H. Chua & L. Chang, 2016, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0747563215301424

Kauneusvertailu Instagramissa (teinitytöt)

Valokuvat ja videot

• Valokuvan tai videon tekijänoikeudet ovat kuvaajalla

• Tunnistettavien henkilökuvien julkaisuun millä tahansa tavalla on syytä pyytää lupa

• Kuvan julkaisun voi estää esim. kotirauha, yksityisyyden suoja, henkilötietolaki tai kuvassa näkyvän teoksen tekijänoikeudet

• Myös kuvan levittäminen voi olla kiellettyä esim. tekijänoikeuksien tai sen loukkaavuuden takia

Mieti ennen kuin osallistut

Erään luokan WhatsApp-ryhmässä jaettu video ja kuva ”knife gamesta”.

Nettikiusaaminen

• 16-vuotias autistipoika ei pystynyt puolustautumaan luokkakavereitaan vastaan, jotka julkaisivat hänestä nöyryyttäviä videoita YouTubessa. Kun luokkakaverit kahden vuoden päästä jäivät kiinni, he totesivat, etteivät olleet olettaneet vanhempien tai poliisin valvovan sivustoa.

• 12-vuotias tyttö ei ymmärtänyt, miksi hänen luokkakaverinsa karttelivat häntä, kunnes hän sai tietää, että joku oli luonut hänen nimellään valeprofiilin, jossa haukuttiin muita.

”Aina ei ymmärretä, mitä yksi kuva tai video voi aiheuttaa.”

• Se, mikä kuiskattuna on ilkeätä pilkkaa, muuttuu netissä helposti kunnianloukkaukseksi (=rikos).

• Kiusaajan paha olo kiusatun ”kiusaantumisherkkyys”

• Eräässä kyselyssä 25% koululaisista kertoi kuvanneensa tai videoineensa kiusaamistilannetta (Pelastakaa lapset ry).

• Nettikiusaaminen liittyy yleensä koulukiusaamiseen (>90 %)

• Kun kiusaaminen tulee esiin netissä, siihen voi olla mahdollista puuttua varhaisessa vaiheessa

• Kiusaamisen havaitsemisessa ja siihen puuttumisessa on tärkeää koulun ja kotien välinen yhteistyö!

Lähteenä mm.: Pekka Ranta, http://www.slideshare.net/peksujeff/nuoret-ja-some

• Tue lasta/nuorta, kannusta kertomaan • Kiusaamisviesteihin ei yleensä kannata

vastata ei ”palkita” kiusaajaa

• Todisteet: kiusaamisviestien tallentaminen jatkotoimenpiteitä varten

• Harjoittele kuvakaappauksen ottaminen kännykällä ja tietokoneella.

• Ota yhteyttä opettajaan/kouluun • Aikuisilla on aina keinot kiusaamisen

lopettamiseen

Ohjeita kiusatun vanhemmalle

Lähteenä mm. ja kuva: Pekka Ranta, http://www.slideshare.net/peksujeff/nuoret-ja-some

Miten suojata itseä netissä?

• Anonyyminä esiintyminen voi liittyä mm. heikkoon itsetuntoon, vääristyneeseen minäkuvaan ja kavereiden puutteeseen

• Anonyymius ei kuitenkaan ole epäsosiaalisuutta, vaan työkalu kompensoida omia puutteita

• Anonyymius on myös keino turvata itseään, henkilöllisyyttään ja toimintaansa verkossa

• Anonyymius mahdollistaa mm. omien tavoitteiden ajamisen ja ”identiteetillä leikkimisen”

• Anonyymiudesta voi olla haittaa:

– Epäreilu tilanne, jos toinen osapuoli on anonyymi ja toinen ei

– Anonyymia ei välttämättä oteta totena

– Anonyymin sukupuolesta ei voi olla varma

– Mahdollisuus kiusata ja aiheuttaa haittaa

Lähde: T. Keipi, 2015, väitöskirja, Now You See Mee, Now You Don’t, http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/113050/AnnalesB405KeipiDISS.pdf?sequence=2 ja sen artikkeli:

http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/1369118X.2014.991342

Lähde: Mediataitokoulu, http://www.mediataitokoulu.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=608:netiketti-

sarjakuvat&catid=11:tehtavat&Itemid=388&lang=fi (viitattu 14.12.2016)

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kouluterveyskyselyn tulokset,

http://www.thl.fi/attachments/kouluterveyskysely/Tulokset/ktkysely_kokomaa_2006_2015_pk.pdf (viitattu 14.12.2016)

1. Pyydä häiritsijää lopettamaan • ”Lopeta, en aio kuunnella tuollaisia

juttuja” • ”Jos jatkat tuollaisten juttujen

kertomista, en enää juttele kanssasi.” 2. Jos häiritsijä ei noudata kehotustasi • Lähde sivustolta pois. • Tai estä häntä näkemästä sinua

esimerkiksi muuttamalla yksityisyysasetuksiasi.

3. Kerro asiasta luotettavalle aikuiselle • Voitte ilmoittaa henkilöstä sivuston

ylläpidolle tai tehdä rikosilmoituksen. • Jutteleminen aikuisen kanssa helpottaa

oloasi.

Lähde: Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

http://www.mll.fi/nuortennetti/mina_ja_media/seksuaalinen-

hairinta-netissa/

Jos et pidä siitä, mitä sinulle netissä tehdään, sano se suoraan.

• Muista: itsesuojeluvaisto ja maalaisjärki

• Kaikkia ei tarvitse hyväksyä kaveriksi.

• Älä julkaise kaveristasi asioita, joita et haluaisi nähdä itsestäsi.

• Älä lähde mukaan kiusaamiseen tai epäasialliseen käytökseen.

• Keskustele vanhemman tai opettajan kanssa, jos kohtaat kiusaamista tai epäasiallista käytöstä.

• Voit vaikuttaa itse kaveripiirisi tapaan toimia netissä.

Turvallisesti somessa

Lähteenä mm.: Pekka Ranta, http://www.slideshare.net/peksujeff/nuoret-ja-some

Nettihuijaukset

Onko tämä kuva aito?

Lähde: Aku Eronen, @somevaari, 3.6.2015, https://twitter.com/somevaari/status/606065726709997568

Kuva aiheutti pitkän keskustelun Twitterissä, onko se manipuloitu vai ei.

Lähde: http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002554243.html (kaapattu tunnus, 1500 euron lahjakortti 800 eurolla?!)

Lähde: Yle, 27.9.2016 , http://yle.fi/uutiset/3-9191361 (tyypillinen huijausilmoitus, manipuloitu esimerkki)

1. Liian hyvää ollakseen totta?

2. Nopeat kaupat.

3. "Kuva netistä lainattu."

4. Myyjä ei esiinny omalla nimellään.

5. Lähetä etukäteen vain sen verran rahaa, jonka olet valmis menettämään.

Lähde: Yle, 27.9.2016 , http://yle.fi/uutiset/3-9191361

Miten tunnistat huijausilmoituksen?

Kuvien lähteet: http://kioski.yle.fi/omat/hamara-whatsapp-viesti-lupaa-yllatyksen-ala-klikkaa ja

http://www.iltalehti.fi/digi/2015020519150182_du.shtml

Lähde: http://statiivi.fi/blogi/2016/9/23/varo-youtube-mainosta-jaljittelevaa-huijausta (”ohita mainos” linkkinä)

YouTube-videohuijaus

Saapunut roskaposti: älä avaa epäilyttävää linkkiä!

Saapunut roskaposti: älä avaa liitetiedostoja!

Facebookissa elokuussa 2016 näkynyt mainos, joka johti huijaussivustolle (varoitus allekirjoittaneen lisäämä)

Lähde: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/06/iphone-eurolla-aikuisten-oikeastiko (osallistuminen tarkoitti 59 euron kk-maksua)

Lähde: https://www.viestintavirasto.fi/attachments/cert/certtiedostot/Nain_meita_huijataan.pdf

Lähde: https://www.viestintavirasto.fi/attachments/cert/certtiedostot/Nain_meita_huijataan.pdf

Kysymykset &

keskustelu

Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/

Kiitos!