rakennusalamaan epanet-korkeakou-luverkostoa. kyse on liike-toiminnan kehittämisestä etenkin...

ISSN: 1459-9058

• MESSUEXTRA TAMPEREEN ASTA 2020 • 31.1.-2.2.2020

ww

w.tg

j.fi

TAMPEREENMÖKKITALKKARIT

- kaikki mökkiremontit ja huoltotyöt

- terassit ja laiturit

- maalaukset sisällä ja ulkona

- tapetoinnit

- keittiöremontit

- kalusteasennukset

- märkätilojen vesieristykset (VTT:n märkätilasertifikaatti)

- laatoitustyöt

Katso työnäytteitä:www.tampereenmokkitalkkarit.fi

Heikki Martikainenpuh. 050 355 1911

www.tampereenmokkitalkkarit.fiHintsankatu 3 C 16, 33560 TAMPERE

Celotron Pulse peruspakkaus toimitetaan täysin käyttövalmiina, jopa anturit on ohjelmoitu valmiiksi!Järjestelmää käytetään ja mahdolliset lisälaitteet ohjelmoidaan omalla applikaatiollamme: Pulse-App.

Järjestelmän päivittäinen käyttö on äärimmäisen helppoa ja ennen kaikkea selkeää.

Laitteen pieneen kokoon on pakattu aivan uskomaton määrä ominaisuuksia, joista kilpailevissa laitteistoissa voi vain uneksia!

Täysin graafinen käyttöliittymä - Android ja Apple WLAN/LAN/GSM yhteydet, kaikki samassa paketissa! Laitteen ohjelmointi tapahtuu valokuvaamalla: QR-koodein, se ei vaadi siis mitään osaamista Rajaton lisälaitteiden määrä, ensimmäisenä valmistajana maailmassa! Murto-, vesi- ja palovalvonta Teräväpiirtoinen kameravalvonta (”live”-videolla) Langattomat sähkölaite ohjaukset Ovien, ikkunoiden, vitriinien ym. valvonta Reaaliaikainen tapahtumaloki ja ohjaukset Sekä paljon, paljon muuta!

www.celotron.comTUTUSTU TARKEMMIN:

EdISTyKSEllISTä

Uuden aikakauden langaton hälytys-, ohjaus- ja kameravalvontajärjestelmä

Celotron OyYrittäjänkulma 5, 33710 TAMPEREp. 03 2831 555 | [email protected]

HElppoUTTA

Älykoti järjestelmäCelotronLan - Wifi - Gsm PULSE

Laitteen suunnittelussa on panostettu teknisen ylivoimaisuuden lisäksi myös helppokäyttöisyyteen ja asiakkaan kustannusten minimointiin.

Pulse toimii olemassa olevassa internet yhteydessäsi, se ei siis välttämättä tarvitse toimiakseen erillistä GSM liittymää.

Järjestelmä päivittää itsensä täysin auto-maattisesti, aina kun uusia ominaisuuksia tai turvallisuus päivityksiä on saatavilla.

Laite hälyttää ja näyttää kaikki tapahtumat sovelluksessa ja sen lokissa, reaaliaikaisesti.

ylIVoIMAA

Valvo ja ohjaa kiinteistöäsi vaivatta, mistä tahansa ja milloin tahansa.






EdISTyKSEllISTä



HElppoUTTA






ylIVoIMAA







EdISTyKSEllISTä



HElppoUTTA






ylIVoIMAA


- TERASSI- JAKAIDELASITUKSET

- RAKENNUS- JA SISUSTUSLASIT

- PUUALUMIINI-IKKUNAT SEKÄ PERINNEIKKUNAT

Korjauslasitukset

päivystys 24H

03-363 [email protected]ämyllynkatu 12 B, Tampere

- TERASSI- JAKAIDELASITUKSET


- PUUALUMIINI-IKKUNAT SEKÄ PERINNEIKKUNAT

Korjauslasitukset

päivystys 24H

03-363 [email protected]ämyllynkatu 12 B, Tampere

- TERASSI- JA KAIDELASITUKSET


- PUUALUMIINI- IKKUNAT SEKÄ PERINNEIKKUNAT

2 SUOMEN RAKENTAJAUUTISET Messuextra Tampere 2020

RAKENNUSALAKuukuja 8 a, 33420 tre, (teivon yrityspuisto) puh. 03-364 1255 [email protected]

VALOKATE - suojaan sateelta - Polykarbonaatti-kennolevystä • ErittäinkestäväSuomenolosuhteissa.• Soveltuukäytettäväksiniinulko-kuinsisätiloissa.• Hyvinkevytjahelppoasentaa.•Paksuudet:6,10ja16mm.

UlkorakennuksiinmyösAkryyli-jaPolykarbonaattilevyt,polykar-bonaattiiskunkestävä.Akryyli:lasiakevyempivaihtoehto,sisus-tuselementtinäuseitaerivärivaihtoehtoja.

Nopeatoimitusaika1-3arkipäivää,määrämittaansahattuina.

Kuukuja 8 a, 33420 tre, (teivon yrityspuisto) puh. 03-364 1255 [email protected]

VALOKATE - suojaan sateelta - Polykarbonaatti-kennolevystä • ErittäinkestäväSuomenolosuhteissa.• Soveltuukäytettäväksiniinulko-kuinsisätiloissa.• Hyvinkevytjahelppoasentaa.•Paksuudet:6,10ja16mm.

UlkorakennuksiinmyösAkryyli-jaPolykarbonaattilevyt,polykar-bonaattiiskunkestävä.Akryyli:lasiakevyempivaihtoehto,sisus-tuselementtinäuseitaerivärivaihtoehtoja.

Nopeatoimitusaika1-3arkipäivää,määrämittaansahattuina.

Laadukasta! palvelua.UUDELLA VALMISTUSTEKNOLOGIALLA

PALJON ETUJA! RAKENTAJILLE

OTA HYÖDYT KÄYTTÖÖNTOIMITUKSET KAIKKIALLE PIRKANMAALLE JA

HÄMEESEEN - MYÖS LAUANTAISIN.BETONIPUMPPAUKSET EDULLISESTI

Turkkilanjärventie 6, 39200 KYRÖSKOSKIPuh. (03) 371 6106, (03) 371 6536, (03) 371 6756

Fax (03) 371 6475E-mail: [email protected] www.laurilanbetoni.fi

LAURILAN BETONI

TilaaParhaat betonitvesiseulotuistakivilajikkeistaEnsimmäisenä Suomessa

FI

- Talojen nostot- Lattiapintojen nostot- Eristysruiskutukset- Polyuretaanivalut

Puh. 0500 645 103www.suomenuretaanipalvelu.fi

LAATTATYÖWIKMAN OY

Laatoitustyöt ammattitaidolla

Vihnuskallionkatu 16, 37150 NOKIA

Puh. 0500 862 [email protected]

Rakennamme uutta - Korjaamme vanhaa

Vuolteentie 6, 37500 LEMPÄÄLÄ0400 621 604, 040 753 5673

www.evuorinen.fi

Kaihtimet ja markiisit sekäliukuovet ja kaapistot

• Sälekahtimet ja varaosat• Parveke- ja terassikaihtimet• Rulla-, vekki- ja laskoskaihtimet• Pimennys- ja screenkaihtimet• Verhokiskot ja -tangot• Liukuovet ja kaapistot• Taite- ja tilanjako-ovet• Markiisit ja screenit• Tahoma automaatiojärjestelmä• SomfyProtect

Kaihdin Pukkila OySatamakatu 8, 33200 TAMPERE(03) 3122 0900, 0400 633 227

www.kaihdinpukkila.fi

Puu on Pääroolissa olymPialaisten suomen

Paviljongissa

Metsä-paviljonki edus-taa suomalaista teollista puuosaamista Tokion ke-säolympialaisissa 2020. Paviljonki rakennetaan Metsä Woodin kehittämis-tä teollisesti valmistetuista puuelementeistä, ja sen rakenteet suunnittelee A-Insinöörit.

Tokioon vuoden 2020 kesäolympialaisten yh-teyteen nouseva Metsä-paviljonki toimii Suomen olympia- ja paralympia-joukkueen kokoontumis-paikkana sekä virallisena seminaarien, näyttelyiden, konserttien ja juhlatilai-suuksien areenana.

Metsä Groupin ja Busi-ness Finlandin toteutta-man paviljongin suunnit-telussa lähtökohtana on teollisen tuotteen hyödyl-linen käyttö. A-Insinöörit

suunnittelee paviljongin teollisesti valmistettujen puuelementtien rakenteet sekä valmisosat.

– Paviljonki tekee kun-niaa suomalaiselle puura-kentamiselle ja teolliselle tuotannolle. Elementtival-misteisena paviljonki on erittäin monikäyttöinen, sil-lä sen voi purkaa, siirtää ja koota uudelleen jossakin muualla, sanoo projekti-päällikkö Lasse Hietanen A-Insinööreistä.

–Teollisen tuotannon ansiosta puuelementeillä rakentaminen on nopeaa ja tehokasta. Paviljon-gissa käytettävillä ele-menteillä on mahdollista rakentaa hyvinkin suuria rakennuksia. Lisäksi eko-loginen puurakenne toimii hiilivarastona, kertoo liike-toiminnan kehitysjohtaja

Mikko Saavalainen Metsä Woodista.

Puupaviljonki kestää myös

maanjäristykset ja hirmumyrskyt

Paviljonki tulee Suomen Japanin suurlähetystön tontille Tokioon, joka sijait-see seismisesti aktiivisella alueella ja jossa raken-nukset altistuvat muillekin äärimmäisille luonnonil-miöille. A-Insinöörit käytti suunnittelussa 3D-ana-lyysia määrittämään kuor-mituksen, joka kohdistuu puuelementteihin ja niiden liitoksiin maanjäristyksen tai taifuunin voimasta.

– Metsä-paviljongin run-ko on analysoitu ja suun-niteltu täyttämään japani-laisten normien mukaiset

kuormitusvaatimukset. Rakenteellisia haasteita suhteellisen pienikokoi-selle rakennukselle tuovat arkkitehtonisesti avoimet tilat ja kookkaat puuele-mentit. 3D-laskentamallin avulla erilaiset rakenteet voitiin sovittaa yhteen tur-vallisesti, kertoo lasken-tapäällikkö Ziaur Rehman A-Insinööreistä.

Näyttävän puurakennuk-sen elementtejä aletaan valmistaa loppuvuonna ja ne laivataan Japaniin ensi tammikuussa. Tokion olympialaisten avajaisia vietetään 24.7.2020.

Paviljongin kantavien pystyrakenteiden materi-aalina on Metsä Woodin kehittämä ja teollisesti valmistettu Kerto LVL -puuelementti. Rakennuk-sen on suunnitellut arkki-tehti Pekka Helin Arkkiteh-titoimisto Helin & Co:sta.

Lisätiedot:Lasse Hietanen, projektipäällikkö, A-Insinöörit

3SUOMEN RAKENTAJAUUTISETMessuextra Tampere 2020

- myös uudisrakentamista

Kiinteistö-, liike- jateollisuusrakentaminen.Putkistosaneeraukset.Rakennustekniset työt.

Puh. 010 778 8170Jukka Ojares 050 381 3140

[email protected]

Vanha Vaasantie 16, 33470 YLÖJÄRVI

KAIKKI RAKENNUSTARVIKKEETEDULLISESTI MYÖS

KOTIIN KULJETETTUINA!

Lepolantie 8, KORKEAKOSKI

Puh. 045 353 9880

[email protected]

TULE TUTUSTUMAANMYYMÄLÄMME VALIKOIMAAN!

moderni ja edustavanokian kamPus valmistuu 2022

YIT voitti urakkakilpai-lun Nokian kampuksesta kilpailutyöllään ”Iron Sky”. Nokialle nousee Nokian lu-kion ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredun No-kian toimipisteen yhteinen oppilaitos, joka valmistuu 2022.

Voittoisan kilpailutyön pääsisäänkäynti houkutte-lee opiskelijoita ulokkeelli-sella katoksella. Linjakas ensivaikutelma luo oppilai-tokseen modernin ja oma-leimaisen ilmeen. Uljas sisäänkäynti näkyy näyt-tävästi joka suuntaan, sen polykarbonaattilevy hoh-taa iltavalaistuksessa sää-dettävän, vaihtuvavärisen led-valaistuksen avulla. Rakennuksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Perko, pääsuunnittelijanaan Tomi Perko.

Nokian kampuksen ti-laaja Tredu-Kiinteistöt Oy järjesti hankkeesta ns.

ranskalaisen urakkakil-pailutuksen. Valittu urak-kamuoto osallistaa kaikki toimijat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lähtökohtana on, että hin-ta on kiinteä ja tarjoajat kilpailevat laadulla. Kil-pailutukselle oli ennalta määritelty kattohinta, jossa urakoitsijan tulee pysyä. Nokian kampuksen koko-naisurakka tuli sovittaa 23 miljoonan raamiin. Raken-

nustyöt alkavat tulevana keväänä ja kestävät noin kaksi vuotta.

”Pyrimme luomaan uu-denlaisia käytäntöjä. Ta-voitteemme hankkeessa ovat osallistamisen kautta saavutettava kustannus-tehokkuus, laatu, riidaton toteutus ja aikataulujen pitäminen. Ranskalainen urakkakilpailu oli meille uu-denlainen tapa valita ura-koitsija”, Tredu-Kiinteistöt

Oy:n toimitusjohtaja Marko Tulokas sanoo.

”Rakentaminen on yh-teistyötä, se perustuu luot-tamukseen, joukkuetyö-hön ja motivoituneeseen yksilöosaamiseen. Rans-kalainen urakkakilpailutus on toimiva tapa julkisissa hankkeissa. Olemme tyy-tyväisiä kilpailun tulok-seen”, YIT:n yksikönjohtaja Janne Korja totesi voiton ratkettua YIT:n hyväksi.

Käyttäjät pisteytti-vät tarjoukset

Urakkakilpailun tarjo-ukset arvioitiin seitsemän eri kategorian avulla. Ar-viointityöhön osallistui 74 henkilöä, pääosin käyttä-jien edustajia. Arvioitavia alueita olivat turvallisuus, talotekniikka, arkkitehtuuri, sisäilma ja terveellisyys, ympäristönäkökohdat, muut kilpailulliset tekijät, kuten vanhan rakennuk-

sen purku ja uuden raken-nuksen takuuaika.

Tredun koulutuspäälliköt Marita Hietanen, Marja Lehtisaari sekä Nokian kaupungin sivistysjohta-ja Pauliina Pikka ja lu-kion rehtori Juha Sainio olivat mukana monessa käyttäjäarviointipajassa kommentoimassa ja pis-teyttämässä tarjouksia. He olivat arvioimassa mm. luokkatiloja, ruokalaa ja yhteisiä tiloja.

”Arviointi tehtiin siten, että näimme tietyn osan suunnitelmasta kerrallaan, emme nähneet arkkiteh-tuurista kokonaisuutta. Se olisi ohjannut vääjää-mättä mielikuvia tiettyyn suuntaan. Suosikkimme voitti, tilat olivat ilmavat ja toimivat.”

Lisätietoja:YIT Suomi Oy yksikönjohtaja Janne Korja

tamPereen oPiskelija-asuntosäätiö järjestää yleisen arkkitehtuuri-

kilPailun vanhan domuksentontin suunnittelusta

Vanha Domus on TOA-Sin ensimmäinen talokoh-de, joka rakennettiin opis-kelija-asuntolaksi vuonna 1959. TOASin 60-vuotis-juhlavuosi huipentuu paik-kaan, josta kaikki alkoi. Kilpailun tavoitteena on tontin kehittäminen siten, että asumisviihtyvyys pa-ranee, kulttuuriympäristön arvot säilyvät ja asumisen täydennysrakentaminen

raitiotien varrelle mahdol-listuu. Vanhan Domuksen ratkaisun tulee tukea TO-ASin toiminnan pääta-voitetta, kohtuuhintaista opiskelija-asumista. Kil-pailun merkittävimpänä haasteena pidetään kau-punkikuvaan sopivan ja sitä täydentävän ratkaisun löytämistä.

Kilpailu toteutetaan yh-teistyössä Tampereen

kaupungin ja Suomen Arkkitehtiliiton kanssa. Kyseessä on kaikille avoin yleinen arkkitehtuurikil-pailu, johon ovat oikeu-tettuja osallistumaan niin yksittäiset henkilöt kuin työryhmät. Voittajaehdo-tusta tullaan käyttämään soveltuvilta osin asema-kaavoituksen pohjana.TOAS toivoo voivansa luoda tontille toteutus-

suunnitelman ehdotuksen tekijän kanssa.

Tulokset julkistetaan ar-violta kesäkuussa 2020. Tarkempi aikataulu löytyy kilpailun nettisivuilta: toas.vanhadomus.fi

Lisätietoa: Toimitusjohtaja Kirsi Koski


Puh. 040 548 7843 • [email protected]

PEKKA JUHALA OY

keravan saviolle tuleeuusi Boklok-Puukerrostalo

Keravan Saviolle on tu-lossa uusi BoKlok-puuker-rostaloyhtiö. As. Oy Kera-van Kuusikulmaan tulee yhteensä 48 asuntoa.

Kuusikulma sijaitsee aivan Savion junaradan varrella, lähellä palveluita, kouluja ja leikkipuistoa. Alueella on myös viih-tyisä pientaloalue sekä vehreää ulkoilumaastoa. ”Kuusikulma on valmis-tuttuaan BoKlokin toinen viisikerroksinen puutalo. Ensimmäinen vastaavan-lainen puukerrostaloyh-tiömme Vantaan Voltti on valmistumassa Koivuky-lään kevättalvella 2020”, kertoo BoKlok Suomen maajohtaja Kati Valtonen.

Kuusikulman asuntojen koot vaihtelevat 28 ne-

liömetristä 76,5 neliöön, ja asuntokohtaisten huo-neiden määrä vaihtelee yksiöistä neljän huoneen perheasuntoihin.

”BoKlok-asunnoissa on mietitty ympäristötehokkai-ta ratkaisuja monesta nä-kökulmasta: Asukkaiden yhteissauna säästää sekä oman kodin neliöitä että energiaa. Tehokkaiden ja energiaa säästävien ne-liöiden lisäksi esimerkiksi keittiöistä löytyvät hyvät kierrätysmahdollisuudet, ja kohteen keittiön kaapi-novet ovat kierrätysmate-riaalia”, toteaa Valtonen.

Keravan Kuusikulman asuntojen ennakkovaraus alkaa tammikuussa.

Vantaan Voltin ja Kera-van Kuusikulman lisäksi

Tuusulan uudelle, vuoden 2020 asuntomessualu-eelle Rykmentinpuistoon on parhaillaan rakenteilla BoKlokin pienkerrosta-lokohde Tuusulan Tähti-polku.

BoKlok on Skanskan ja IKEA:n yhdessä kehittämä konsepti, jossa yhdistyvät ympäristötehokkuus, hyvä asuminen ja kohtuulliset asumiskustannukset. Suo-messa BoKlok-konseptiin kuuluu se, että taloyh-tiön pihapiirissä on yh-teinen pihasauna sekä mahdollisuus pihavilje-lyyn. Suomessa BoKlok on ottanut hyvin paikkan-sa pääkaupunkiseudulla, jossa jatkuva tarve koh-tuuhintaiselle asumiselle kasvaa. BoKlok-koteja on

valmistunut viime vuosina mm. Keravalle, Vantaalle, Espooseen ja Helsinkiin.

Lisätietoja:BoKlok Suomi, maajohtaja

Kati Valtonen

Puurakentaminenon ymPäristöteko

Kauppatieteen tohtori, dosentti Asta Salmi on aloittanut Vaasan yliopis-ton liiketoiminnan kehittä-misen professorina, sovel-tamisalanaan puurakenta-minen.

Määräaikainen, tutki-muspainotteinen profes-suuri on osa Etelä-Pohjan-maan Epanet-korkeakou-luverkostoa. Kyse on liike-toiminnan kehittämisestä etenkin suuren mittakaa-van puurakentamisessa. Tämä tarkoittaa esimer-kiksi julkisia rakennuksia, teollisuusrakennuksia ja puukerrostaloja.

– Haluan kehittää kes-tävää liiketoimintaa tutki-muksen keinoin ja vastata sillä globaaleihin haastei-siin kuten ilmastonmuutok-seen ja luonnon monimuo-toisuuden säilymiseen, sanoo Salmi.

Puurakentaminen innos-taa häntä alana, koska se

linkittyy suoraan kestä-vään kehitykseen.

– Puurakentaminen on ympäristöteko, varsinkin kun katsotaan rakennuk-sen koko elinkaarta. Puu on uusiutuva luonnonvara ja puurakennus itsessään sitoo hiiltä. Elinkaaren lopussa voidaan puutuot-teita käyttää uudelleen, kierrättää tai käyttää ener-gian tuotantoon.

Salmi on kokenut kan-sainvälisen markkinoinnin ja liiketoiminnan kehittämi-sen tutkija, joka on tutkinut aiemmin esimerkiksi vas-tuullisia hankintaketjuja.

– Liiketoiminnan verkos-tot ovat osaamiseni ydintä. Erityisinä tutkimuskohtei-nani ovat olleet kestävät toimitusketjut, eri sekto-rien välinen yhteistyö ja kansainväliset arvoverkot. Kestävää rakentamista voidaan edistää eri toimi-joiden yhteistyöllä ja esi-

merkiksi julkisen sektorin kaavoitus- ja hankintapää-töksillä.

”Mukava palata tuttuun yliopistoon”

Salmi on väitellyt tohto-riksi Helsingin kauppakor-keakoulusta eli nykyisestä Aalto-yliopistosta vuonna 1995. Hän on tehnyt pit-kän uran professorina eri yliopistoissa, kuten LUT-yliopistossa Lappeenran-nassa, Aalto-yliopistossa ja Vaasan yliopistossa. Hänellä on Suomen ver-kostojen lisäksi erinomai-set kansainväliset tutki-musverkostot.

– On mukava palata tuttuun yliopistoon. Ensim-mäiset professoritehtäväni 2000-luvun alussa olivat Vaasan yliopistossa kan-sainvälisen liiketoiminnan professorina. Nyt tulen työskentelemään Seinä-

joen yliopistokeskuksessa, joka on inspiroiva uusi ympäristö tehdä poikkitie-teellistä tutkimusta ja yh-teistyötä yritysten kanssa.

Lahjoitus-professuuri tuotieteellistä tietoa päätöksenteon

tueksi Professuurin rahoittajia

ovat Vaasan yliopiston lisäksi Suomen Metsäsää-tiö, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK, Kokkolanseu-dun Kehitys Oy KOSEK, Suomen yrittäjäopisto, Seinäjoen kaupunki ja Seinäjoen yliopistokeskus. Yrityksistä professuuria rahoittavat tällä hetkellä Arkkitehtitoimisto Johan Ångerman, Kannustalo, Lakea, Ramboll Finland ja Simons Element.

Puurakentamisen liike-toiminnan kehittämisen professuuri on viisivuoti-nen. Se alkoi syksyllä 2016 ja jatkuu vuoden 2021 lop-puun. Professuurin tarkoi-tuksena on, että se tuottai-si uutta tieteellistä tietoa ja siten myös palvelisi alalla toimivien yritysten osaa-mista ja liiketoiminnan ke-hittämisen haasteita sekä vahvistaisi alan kilpailuky-kyä. Kohderyhmänä ovat puurakentamisen toimi-jat Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.

LisätiedotAsta Salmi, Vaasan yliopisto

Puurakentamisen liiketoiminnan kehittämisen professorin Asta Salmen mukaan kestävää rakentamista voidaan edistää eri toimijoiden yhteistyöllä

ja esimerkiksi julkisen sektorin kaavoitus- ja hankintapäätöksillä. Kuva: Riikka Kalmi/Vaasan yliopisto.

www.tgj.fi


Kuruntie 523, 33480 YLÖJÄRVI

www.kattotuolit.fi

Puh. (03) 349 1560

Naulat ja naulaimet

Kurikantie 287, 61850 KAUHAJOKI As.Puh. 040 900 1457

RAKENNUSJARI KUPIAINEN OYBetonielementtiasennukset

Puh. 0400 625 921www.elementtiasennukset.fi

Kaaponkuja 5 F, 33820 TAMPERE

ALAVUDENPELTI JA RAKENNUS OY

0400 663 224www.alavudenpeltijarakennus.fi

• Kaikki rakennuspeltityöt• Uudisrakentaminen ja remontointi• Kattoremontit• Kattoturvatuotteet ja sadevesijärjestelmät ym.

KYSY

TARJOUS!

Kaikki rakennusalan palvelutammattitaidolla vuodesta 1990.

- Remontointi - Uudisrakentaminen - Valvonta- Vastaavan mestarin palvelut - RKL-Raati

Puh. 0400 636 068

[email protected] www.taisei.fiKorpikatu 4, 37130 NOKIA

arkkitehtitoimistot tarvitsevat kiPeästi

työntekijöitäArkkitehtitoimistojen liitto

ATL ry toi vuosikokouskan-nanotossaan esille arkki-tehtitoimistojen huutavan työvoimapulan. Arkkitehti-koulutuksen aloittaminen Turussa olisi tärkeä askel osaamisen kasvattami-sessa.

Arkkitehtitoimistojen työ-voimapulan kitkemisessä on aika siirtyä sanoista te-koihin. Kiinnostavia uusia koulutuspaikkoja voisivat olla Turun yliopisto, Åbo Akademi tai Lappeenran-nan teknillinen korkea-koulu.

“Turussa rakentaminen on voimakasta useiden rauhallisempien vuosien jälkeen. Turussa ei kui-tenkaan ole yliopistotason arkkitehtikoulutusta, min-kä vuoksi kaupungissa arkkitehtipula on erityisen haastava. Vaikka olemme

todennäköisesti juuri ohit-tamassa huippusuhdan-netta rakennusalalla, on selvää että rakentamisen määrä säilyy melko vahva-na kaupungistumisen joh-dosta. Lisäksi arkkitehtien eläköityminen on jatkossa hyvinkin runsasta”, sanoo Arkkitehtitoimistojen lii-ton toiminnanjohtaja Kalle Euro.

Arkkitehtien työttömyys on alle yhden prosentin, mikä tarkoittaa käytännös-sä täystyöllisyyttä. Julki-sella puolella ja rakennus-liikkeissä on arkkitehteja liian vähän, mikä näkyy kaavoittamisen ja raken-nusvalvonnan ongelmina, mutta myös heikentynees-sä osto-osaamisessa eri-tyisesti kuntapuolella.

“Arkkitehtikoulutusta tarvitaan ehdottamasti li-sää. Hallitusohjelmassa

luvatuista lisäopiskelija-paikoista 30-40 on saatava yliopistotasoisen arkki-tehtikoulutukseen. Näin 2020-luvun lopulla saatai-siin valmistumaan vuosit-tain 130-140 arkkitehdin sijaan 170-180 arkkitehtia. Nykyiset opiskelupaikat eivät riitä tämän tarpeen täyttämiseen”, summaa Euro.

Työvoimapula on toi-mistojen kehitykselle este. Suomalaiset toimistot ovat verrattain pieniä. Keskiko-ko on 8-9 henkeä ja suu-rimmissakin toimistoissa on alle 100 henkeä työssä. Muissa Pohjoismaissa kokoluokat ovat paljon suurempia, jopa yli tuhan-nen hengen toimistoja. Suomen arkkitehtimäärä on myös Pohjoismais-ta selvästi pienin: meillä työskentelee noin 3300,

Norjassa 5500, Tanskassa 7500 ja Ruotsissa 10 000 arkkitehtia.

“Pari vuotta sitten val-mistuneista ensimmäisistä rakennusarkkitehdeista ei ole ollut tyydyttämään työvoimantarvetta. Laaja-alaisen, luovan ja hyvän ongelmanratkaisukyvyn tuovan koulutuksen saa-neita yliopistoarkkitehte-ja ei voi korvata millään muulla koulutuksella”, tii-vistää Euro.

Arkkitehtitoimistojen Liit-to valitsi vuosikokoukses-saan puheenjohtajaksi vuosille 2020-21 Veera Rautaheimon, joka toimii LPR-Arkkitehtien toimitus-johtajana Turussa.

Lisätietoja:Kalle Euro

taloyhtiönkattoremonttia

lykätään liian usein tarPeettomasti

Isännöintiliiton julkai-sema tuore Katto- ja jul-kisivubarometri kertoo selvästi isännöitsijöiden huolen taloyhtiöiden katto-remonttien tarpeettomasta lykkäämisestä. Samasta barometrista käy kuitenkin myös ilmi isännöitsijöiden tyytyväisyys kattoremont-tien toteutukseen, silloin kun niitä päästään lopulta tekemään.

Isännöintiliiton selvityk-seen vastanneista isän-nöitsijöistä vain neljäsosa on sitä mieltä, että katto-remontteja tehdään talo-yhtiöissä oikeaan aikaan. Isännöitsijöiden mielestä kattojen ylläpitoon ei yli-päänsä panosteta riittä-västi ja hankkeita lykätään tulevaisuuteen. – ”Tulos ei yllätä, niin harmillista kuin se kiinteistöjen kunnossa-pidon, arvon säilymisen ja kasvavan korjausve-lan näkökulmasta onkin”, toteaa Kattotutka Oy:n kehitysjohtaja Mikael Tur-tinen. Kattotutka pyrkii alan johtavana toimijana jatkuvasti lisäämään talo-yhtiöpäättäjien tietoisuut-ta tärkeimmän julkisivun, vesikaton, kunnossapidon tärkeydestä.

Isännöintiliiton näke-myksen mukaan putkire-monttien saama huomio voi vaikuttaa siihen, ettei taloyhtiöissä ymmärretä kattojen ja julkisivujen kor-jaustarpeita riittävästi eikä remontteja tehdä ajallaan. Kattotutka on aina koros-tanut vesikattojen ylläpi-dossa pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta, jossa oikeanlaisella kattotarkas-tuksella, tarvepohjaisilla korjauksilla sekä sään-nöllisellä kattohuollolla on merkittävä rooli. Näiden pohjalta muodostuu ve-sikaton elinkaariajattelu-malli, jossa kattoremonttia ei tehdä koskaan turhaan.

Katto- ja julkisivubaro-metrista käy selkeästi ilmi katon kuntotarkastuksen merkitys kattoremonttien päätöksenteossa. Isän-nöitsijöiden näkemyksen mukaan selkein syy kat-toremontt ihankkeiden käynnistymisel le ovat kuntotarkastuksessa teh-dyt havainnot, toiseksi merkittävin syy toistuvat kattovuodot ja kolman-neksi PTS:ssä mainittu kannanotto kattoremontin tarpeellisuuden ajankoh-dasta. – ”Kaikki kolme

mainittua seikkaa liittyvät toisiinsa. Tarkastuksissa löydetään puutteita ja kor-jaustarpeita, jotka eivät ole välttämättä akuutteja. Luo-kittelemme korjaustarpeet kiireellisyyden mukaan PT-suunnitelmaa varten esimerkiksi seuraavien 0-5 vuoden ajalle, ja arvioon sisältyy näkemys katto-remontin tarpeellisuuden ajankohdasta. Vastaavasti toisessa tilanteessa taas toistuvat akuutit katto-vuodot johtavat siihen, että katolle teetetään kun-totarkastus”, muistuttaa kehitysjohtaja Turtinen Kattotutkalta.

Kattoremonttihankkeet käynnistyvät yleisesti var-sin nopeasti sen jälkeen, kun selkeästi dokumen-toidut perusteet remon-tin toteuttamiselle ovat olemassa ja ne esitetään taloyhtiöpäättäjille. 38% päätöksistä syntyy alle vuoden sisällä ja 78% päätöksistä alle kahden vuoden sisällä. Lisäksi 80% kattoremonttihank-keista päätetään yhtiöko-kouksessa ensimmäisellä esityskerralla. – ”Isän-nöintiliiton selvitykses-tä voidaan tehdä perus-

tellusti johtopäätös, että isännöitsijöiden kannattaa aktiivisesti suositella talo-yhtiöpäättäjille koulutetun kattotarkastajan tekemää kuntotarkastusta taloyh-tiön vesikatolle, vaikka sellaisen teettäminen ei olekaan koskaan ilmaista. Kun päätöksenteossa on käytettävissä todellinen tilannetieto katosta, on isännöitsijän ja yhtiön hal-lituksen helpompaa perus-tella katon kunnossapidon tärkeys yhtiökokoukselle”, korostaa kehitysjohtaja Mikael Turtinen.

Toteutuneisiin kattore-monttihankkeisiin selvityk-seen vastanneet isännöit-sijät olivat erittäin tyytyväi-siä. Hankkeet toteutuivat budjetin mukaisesti, työt tehtiin valmiiksi asti ja suunnitellussa aikataulus-sa, työn laatu oli hyvää ja hankkeiden suunnitteluun ja valvontaan panostettiin riittävästi. Kaikkia edellä mainittuja osa-alueita isän-nöitsijät arvioivat asteikolla 1-5 (1=eri mieltä, 5=samaa mieltä) ja kokonaistulokset olivat välillä 4,18 – 4,45.

Lisätietoja:Kattotutka Oy


Yrittäjätie 1, 40950 MUURAMEPuh. 040 732 1212 • 045 235 1051 • 045 117 5170

[email protected]

Myynti:MP-Plast Oy, Vantaan Kiinnike ja Rak Oy

SPITEC OY, KÄRKIKIINNIKE OY,Ahlsell Oy

www.mp-plast.fi

Kuusitie 1, 68555 Bosund (06) 721 0111, [email protected]

www.nordicsale.fi

TOIMITUKSET HETI!

HALVIN!

SUOMEN SUURINIKKUNA- JA OVIVARASTO

KT-Saneeraustyö OyJoko tehdään kunnolla tai sitten ei tehdä ollenkaan!

Juha Taipale: 0400 630 [email protected]

www.kt-saneeraustyo.fi

• Padas-keittiöiden kalustemyynti• Suunnittelu ja asennus• Huoneisto- ja tilaremontit• Muut rakennustyöt

[email protected] / 050-438 1116

Yksilölliset asuntojen ja saunojen remontti- ja rakennustyöt tehokkaasti, laadukkaasti ja alusta

loppuun siististi.

@naapurinmies

kuivaketju10uusi käytön ja

ylläPidon riskilistaRALAn ylläpitämä Kui-

vaketju10 on rakennuspro-sessin kosteudenhallinnan toimintamalli, jolla vähen-netään kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko elinkaaren ajan. Kuivaket-ju10 -toimintamallissa on jo entuudestaan ollut hank-keen tilaamiseen, suunnit-teluun, työmaatoteutuk-seen sekä käyttöönottoon liittyvät työkalut, mutta käytön ja ylläpidon osalta tarkastuslista on puuttu-nut. Rakennuksen käyttö ja ylläpito ovat olennainen osa rakennuksen elinkaa-ren hallintaa, ja keskeinen osa rakennuksen turvalli-suuden ja terveellisyyden varmistamista. Nyt Kuiva-ketju10-toimintamalliin on lisätty käytön ja ylläpidon tarkastuslista, jonka avulla rakennuksen omistaja voi osaltaan varmistautua, että rakennuksen koste-ustekninen kunto ei vaa-rannu huolto- ja ylläpito-toimien laiminlyöntien joh-dosta. Suunnitelmallisella ylläpidolla varmistetaan rakennuksen pysyminen kuivana ja terveellisenä koko sen elinkaaren ajan.

Käytön ja ylläpidon riski-lista jakaantuu 10 keskei-seen riskitekijään, jotka on

määritelty erikseen pien-taloille, asuinkerrostaloille sekä toimistorakennuksil-le. Tarkistuslistaa tarken-netaan ja täydennetään rakennuksen erityispiir-teiden perusteella. Näin voidaan varmistua siitä, ettei laiminlyönnit hoito- ja ylläpitotoimissa aiheuta kosteusvaurioita. Keskei-set riskitekijät ovat:

1. Maanpinnan kallistus muuttuu ja kasvillisuus on liian lähellä rakennusta, joka häiritsee rakenteiden kosteusteknistä toimivuut-ta, ja alapohjarakenteet kastuvat

2. Salaoja- ja sadeve-sijärjestelmät tukkeutuvat ja vesien esteetön kulku häiriintyy, jolloin rakentei-siin tulee kosteusrasitusta

3. Julkisivurakenne tai niiden saumaukset eivät riittävästi estä sadeveden tunkeutumista ulkoseinä-rakenteisiin vaan aiheut-tavat vaikeasti havaittavia vesivahinkoja

4. Ikkunat ja ovet sekä niiden tiivistykset eivät estä sadeveden tunkeutu-mista rakenteisiin sekä ra-kennuksen lämpötekninen toiminta häiriintyy

5. Vesikatteessa on vuo-

toja tai katteen ylösnostot ja pellitykset eivät ole hyvin alustassaan kiinni

6. Vesikatteella ja sade-vesikaivoissa on karikkei-ta, roskia tai sammalta, jotka estävät veden esteet-tömän poistumisen

7. Vesijohto- ja viemäri-verkostoissa on vuotoja tai niiden toimintaa häiritseviä esteitä

8. Ilmanvaihtojärjestel-mien toiminta on puutteel-lista eikä ilmanvaihto pois-ta ylimääräistä kosteutta

9. Puutteellisesti hoide-tut märkätilojen kalusteet ja varusteet aiheuttavat vesivahingon

10. Käyttäjien ja asuk-kaiden toiminta ja laitteet aiheuttavat äkillisen vesi-vahingon

Käytön aikana Kuiva-ketju10 -toimintamallin toteuttaminen pohjautuu kiinteistönpitokirjaan (huol-tokirjaan), johon muodos-tetaan oma Kuivaketju10-osio. Kyseisen osion tekee kosteudenhallintakoordi-naattori yhteistyössä suun-nittelijoiden, urakoitsijan, tilaajan ja mahdollisen huoltoyhtiön kanssa hyö-dyntäen Kuivaketju10:n käyttövaiheen tarkistus-

listaa.Mikäli rakennus on saa-

nut toteutuksen aikana Kuivaketju10-statuksen, niin sen säilyminen edellyt-tää sitä, että toimintamallin toteutuminen käytön aika-na arvioidaan uudelleen säännöllisesti. Ensimmäi-sen kerran arviointi suo-ritetaan ennen takuuajan päättymistä noin kaksi vuotta käyttöönoton jäl-keen ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Kuivaket-ju10-statuksen uudelleen-arviointi on vapaaehtoista. Vaikka Kuivaketju10-sta-tuksen uudelleenarviointi on vapaaehtoista, voi ra-kennuksen omistaja sen avulla helposti osoittaa, että rakennusta on käy-tetty ja ylläpidetty oikein. Tärkeintä on, että raken-nuksen ylläpidon avulla osaltaan varmistetaan ra-kennuksen terveellisenä pysyminen koko sen elin-kaaren ajan.

Lisätietoja:Heikki Ellonen

sisustuksenestetiikkaa

akustoimallaAntalis on saanut valikoi-

maansa Vaimeen vaimen-nuslevyt täydentämään sisustustuotteiden valikoi-maansa. Toimiva akus-tiikka lisää viihtyisyyttä, mutta akustiikan on kuiten-kin oltava aina näkyvillä. Vaimee-vaimennuslevyillä akustoinnin voi tehdä kau-niisti – osana yksilöllistä sisustusta.

Vaimee-akustiikkalevyt soveltuvat vaativaan ja suurikokoiseen kuvatu-lostukseen, jonka jälki on laadukas ja terävä. Näitä pölyämättömiä levyjä voi myös maalata ja leikata esim. kirjainten tai logojen muotoon. Vaihtoehtoina on valkoinen tai grafiitin-harmaa levy koossa 2440 x 1220 x 24 mm.

”Vaimeen akustiikkaan liittyvät äänen absorptio-mittaukset ovat valmistu-

neet. Tulokset olivat hyviä, sillä tuotteen absorptio-luokka on A eli paras luok-ka. Valmistajan mukaan testatun paksuusluokan materiaali ei voisi vaimen-taa tämän paremmin fy-siikan lakien perusteella, kertoo Antaliksen Visual Com -liiketoimintapäällikkö

Mika Pöllänen ja jatkaa: ”Meiltä on kysytty myös painomusteen vaikutusta levyn akustisiin ominai-suuksiin ja siihenkin saa-tiin vastaus: levyn pintaan ruiskutettu ja kovetettu painomuste vaikuttaa vain niihin korkeisiin taajuuk-siin, joita levy jo kylliksi

vaimentaa. Mustekerros on niin ohut, että ääniaalto läpäisee painomusteen, menee levyn sisälle ja vaimentuu siellä.”

Lisätietoja:Antalis Oy, Mika Pöllänen


ILMAINENKUNTOARVIOKysy lisää!

Me teemme kattojajotka kestävät.

Meiltä myös edullinen rahoitus!

www.ttrakennus.fi

Ota yhteyttä, niin sovitaan ilmaisesta arviokäynnistä!Ville Mesirantap. 045 160 5551

Henri Tiusanenp. 045 639 3550

[email protected]

SuomenMuuttoremontti Puh. 03 777 5500

Remontit nopeasti, luotettavasti ja edullisestiwww.suomenmuuttoremontti.fitilaukset@suomenmuuttoremontti.fi

ta-asumisoikeus oy:nasumisoikeusasunnoissa on

Paras hinta-laatusuhdeAsumisen rahoitus- ja

kehittämiskeskus (ARA) ju lkais i loppuvuodes-ta 2019 kolmatta kertaa kuntakohtaisen vertailun asumisoikeusyhteisöjen käyttövastikkeista.Tästä ARAn tuoreesta tilastosta käy ilmi, että TA-Asumisoi-keus Oy:n asumisoikeus-asuntojen käyttövastikkeet ovat edullisimmat pääkau-punkiseudulla, Lahdessa ja Turussa, vaikka yhtiön asunnot ovat markkinoi-den uusimpia.

TA-Asumisoikeus Oy:n käyttövastikkeet ovat pää-kaupunkiseudulla keski-määrin noin 7-8 % (0,85-0,95 euroa neliöltä), Lah-dessa noin 4-9 % (0,4-0,9 euroa neliöltä) ja Turussa noin 9-16 % (0,8-1,5 euroa neliöltä) edullisemmat kuin muilla valtakunnallisesti toimivilla asumisoikeus-yhteisöillä.

– Esimerkiksi pääkau-punkiseudulla 67 m² kol-miossa asuvalle asuk-kaallemme tämä tarkoittaa vuodessa lähes 750 euron ja Turussa jopa 1200 eu-

ron säästöä asumiskus-tannuksissa, sanoo TA-Asumisoikeus Oy:n toimi-tusjohtaja Esa Mustonen.

Jyväskylässä, Kuopios-sa ja Tampereella TA-Asu-misoikeus Oy:n asunnot ovat hieman kalliimpia kuin alueiden edullisimmalla toimijalla, mutta eroa on vain 0,3 – 2,2 %. Hie-man kalliimpaa hintatasoa selittää se, että TA-Asu-misoikeus Oy:n asunnot

ovat kyseisillä alueilla 6-20 vuotta uudempia kuin alu-eiden edullisimmalla toi-mijalla.

TA-Asumisoikeus Oy:n asuntojen hyvä hinta-laa-tusuhde näkyy vähäisenä vaihtuvuutena ja erinomai-sena käyttöasteena. – Tar-joamme asukkaillemme korkealuokkaisia, verrat-tain uusia asuntoja edulli-seen hintaan. Sen vuoksi asuntojemme käyttöaste

on yli 99 % ja asunnois-samme asutaan pitkään,

keskimäärin 6 vuotta, Esa Mustonen sanoo.

Asumisoikeus-asuntoja valmistuu

jatkuvasti lisääARAn tilaston mukaan

Suomessa oli vuoden 2019 elokuun lopussa 49 000 asumisoikeusasun-toa. Asuntojen määrä li-sääntyi 1 900 asunnolla edellisvuoteen verrattuna. TA-Yhtiöihin kuuluvalla TA-Asumisoikeus Oy:llä on tällä hetkellä noin 13 500 asumisoikeusasuntoa eri puolilla Suomea ja se on suurin uusien asumisoike-usasuntojen rakennuttaja. TA-Asumisoikeus Oy:lle

valmistuu vuoden 2020 aikana noin 700 uutta asu-misoikeusasuntoa.

Asumisoikeusasunnot ovat keskittyneet suuriin ja kasvaviin kaupunkeihin sekä niiden kehyskuntiin. Asumisoikeusasunnoista 45 % sijoittuu pääkaupun-kiseudulle. Helsingin seu-dun kunnat mukaan lukien asumisoikeusasuntojen osuus on 55 %. Asumisoi-keusasuntoja on kaikkiaan 48 kunnassa.

ARAn raportti on luetta-vissa kokonaisuudessaan täällä.

Lisätietoja:TA-Yhtiöt


suomen kansallismuseon museot ja linnat kaikkien aikojen kävijä-

ennätykseen vuonna 2019Suomen kansallismuse-

on avoinna pitämissä kym-menessä museokohtees-sa vieraili vuoden 2019 aikana yhteensä 762 481 kävijää, 7 % enemmän kuin vuonna 2018. His-toriallisten museoraken-nusten ja ajankohtaisten näyttelyiden lisäksi yhä useampi löytää Suomen kansallismuseon kohteisiin myös erilaisten tapahtu-mien tai kokous- ja juh-latilaisuuksien puitteissa. Tapahtumarikas vuosi hui-pentui Kansallismuseon laajennuksen arkkiteh-tuurikilpailun ratkaisuun, 10 000 vuotta muotoilua -näyttelyn avautumiseen Etelä-Korean Soulissa sekä ilmiömäisiksi kas-vaneisiin Hämeen linnan ja Olavinlinnan talvivalai-suihin.

- Kuluneen vuoden aikana Suomen kansal-lismuseon toiminnassa, yhteistyöverkostoissam-me sekä museovieraiden palautteissa on korostunut museo kaikille avoimena tilana, jossa jokainen saa kokea ja tuntea omalla tavallaan. Parhaimmillaan voimme toiminnallamme parantaa edellytyksiä mo-nenlaiselle vuorovaiku-tukselle ja ymmärrykselle, ja vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen resiliens-siä nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa, sanoo museopalvelujohtaja, vs. ylijohtaja Tiina Mertanen Suomen kansallismuse-osta.

Vankila uutena kohteena heti

suosikiksi – linno-jen juhlavalaisuista

osallistavia somehittejä

Suomen kansallismuse-on kokonaiskävijämäärä 762 481 on museoperheen kaikkien aikojen ennätys-lukema. Suurimpia kävi-jämäärien kasvuja olivat Hämeen linnan +14 % ja Louhisaaren +13 %. Olavinlinnassa, Langin-koskella ja Seurasaaressa nousua oli kussakin noin 9 %. Museokortilla vieraile-vien kävijöiden lukumäärä vaihtelee kohteittain, ollen keskimäärin 21 % koko kävijämäärästä.

Vuonna 2019 Suomen kansallismuseoon liitettiin kymmenes museokohde, Vankila Hämeenlinnassa. Aiemmin Hämeenlinnan

kaupungin ylläpitämä Van-kila avattiin toukokuussa. Vankila saavutti heti odot-tamattoman suosion, kun kävijöitä kirjattiin 31 455 – museon kaikkien aikojen ennätys.

Hämeen linnassa val-mistuivat vuoden aikana odotetut muutokset: py-syvä Rikkauksien Häme -näyttely, asevitriini sekä museokaupan tilat uu-distuivat. Kiinnostava lin-na sekä Linnanniemen lukuisat suuret yleisöta-pahtumat siivittivät myös Hämeen linnan 111 822 kävijällään koko vuosi-kymmenen vilkkaimpaan vuoteen. Vuoden lopun juhlavalaisu toteutettiin linnassa ammattilaisten ja ideakilpailun voittanei-den yhteisponnistukse-na. Valoteokset valtasivat myös sosiaalisen median: Hämeen linnan juhlavalai-su on taltioitu pelkästään Instagramissa satoihin kuviin. Myös Savonlinnas-sa sijaitsevan Olavinlinnan suosio kasvoi entisestään kävijämäärän oltua 149 873.

Helsingin Kansallismu-seossa vieraili vuonna 2019 yhteensä 227 235 henkilöä. Kansallismuseo vaikuttaakin saavuttaneen uuden tason kävijämää-rissä, joka on kasvanut vain neljässä vuodessa liki 50 %. Vuonna 2019 näyttelyihin liittyvä ohjel-ma, eli luennot, työpajat ja teemapäivät, olivat erittäin kysyttyjä. Tapahtumakä-vijöitä oli Kansallismuse-ossa 56 000. Tunnelma oli katossa muun muassa miekkaluennoilla, roma-nipäivänä, vintagetapah-tumissa, Kuolleiden päi-vänä ja Kansallismuseon toimiessa kesällä vuoden Pride Housena. Kansal-

lismuseon Kesäpihan ta-pahtumat keräsivät 15 000 kävijää. Erilaisia yritys- ja koulutustilaisuuksia järjes-tettiin Kansallismuseossa vuoden aikana lähes 160 kappaletta.

Seurasaaren ulkomuse-ossa vietettiin 110-vuotis-juhlaa. Kävijämäärä ylitti edellisvuoden ollen 55 973, ja perinteisinä suo-sikkeina jatkoivat Seura-saaren juhannus, Lasten Seurasaari ja Seurasaaren Joulupolku. Presidentti Kekkosen kotina tunnetus-sa Tamminiemessä vieraili 16 905 ja Hvitträskin atel-jeekodissa 17 762 kävijää, molemmat edellisvuoden tasolla. Kesäkohteista Louhisaaren kartanolin-nassa kävijämäärä jatkoi tasaista nousua ollen 19 404 kävijää, ja Langinkos-ken keisarillisella kalastus-majalla oli ennätykselliset 12 431 kävijää. Kotkassa Merikeskus Vellamossa sijaitsevassa Suomen me-rimuseossa sekä jäänmur-taja Tarmossa oli hyvä vuosi, yhteensä 119 621 kävijää.

Kansainvälisyys ja ympäristövastuu

nousivat teemoiksiKansallismuseossa tal-

vella 2018–2019 nähty 10 000 vuotta muotoilua -näyttely, joka esitteli run-saasti myös Kansallismu-seon omia kokoelmaesi-neitä, avautui joulukuussa uudelleen Etelä-Korean kansallismuseossa Sou-lissa. Vuoden 2020 aikana näyttely nähdään maan kansallismuseon kolmes-sa eri museossa.

Lokakuussa 2019 Suo-men kansallismuseo sai kansainvälistä huomio-ta, kun Mesa Verde -ko-

koelman esineistö nousi esiin presidenttien Niinistö ja Trump tapaamisessa. Suomi tulee luovuttamaan kokoelmaan kuuluvat ihmisjäänteet ja niiden kanssa haudoista löydetyt esineet takaisin Yhdysval-tain alkuperäiskansoille. Repatriaatiokysymykset eli kokoelma-aineistojen luovutukset ja palautukset niiden alkuperämaihin ovat ajankohtaisia kysymyksiä, joissa Kansallismuseo toi-mii laajassa kansainväli-sessä verkostossa.

Näyttelyohjelmistossa nousivat vahvasti esiin ympäristönsuojelun kysy-mykset. Kansallismuseon kesässä nähtiin valoku-vaaja Nick Brandtin vai-kuttava näyttely Inherit the Dust. Kotkassa Suomen merimuseossa puolestaan avautui Merimonsterit jat-kuen tammikuuhun 2021 saakka. Muinaisten me-rikarttojen hirviöistä ker-tova näyttely johdattelee huomaamaan nykypäivän tuhoisat merten hirviöt: muoviroskat ja saasteet.

Vuoden 2019 aikana käytiin arkkitehtuurikilpailu Kansallismuseon lisära-kennuksesta. Kaksiosai-sen, loppuun asti nimi-merkeillä käydyn kilpailun voitti JKMM Arkkitehtien työ ”Atlas”. Lisärakennuk-sen toteutus on kirjattu tämänhetkiseen hallitus-ohjelmaan. Mikäli hanke etenee keskeytyksettä, lisärakennuksen on tar-koitus avautua yleisölle vuonna 2025.

Vuoden 2020 ohjelmiston kulma-

kivinä arvot, ym-märrys ja kohtalotAlkavana vuonna Suo-

men kansal l ismuseon

ohjelmistossa pohditaan ihmisyyttä ja inhimillisyyt-tä. Kansallismuseossa lokakuussa 2019 avau-tunut, 15.3.2020 saakka nähtävä Maailma, jota ei ollut -näyttely on ai-kamatka muun muassa mayojen, asteekkien ja sapoteekkien Etelä- ja Väli-Amerikassa kukoista-neisiin korkeakulttuureihin. Näyttely herättää ajatte-lemaan myös sitä, millä oikeudella eurooppalaiset ottivat kaiken haltuunsa. Inkeriläiset – unohdetut suomalaiset käsittelee vai-keaa ja vaiettua aihetta 24.1.–19.4.2020. Meeri Koutaniemen valokuvis-sa sekä Lea Pakkasen ja hänen isänsä Santeri Pakkasen tarinoissa ja tekemissä haastatteluis-sa piirtyvät esiin inkerin-suomalaisten identiteetit ennen ja nyt. Mesa Verde -kokoelmasta palautetta-vat 28 hautaesinettä ovat esillä Kansallismuseon Keskihallin yhteydessä 14.1.–1.3. Ihmisjäänteitä ei kuitenkaan eettisistä syistä tässä esillepanossa nähdä.

Museon kesänäyttelyn aiheena ovat Muumit ja erityisesti näiden Tove Janssonin rakastettujen hahmojen arvot ja elämän-filosofia, 15.5.–20.9.2020. Tapahtumarikas Kansallis-museon Kesäpiha avautuu jälleen kesäksi 2020. Talvi-kauden näyttelyssä Sami Parkkisen valokuvateokset pysäyttävät pohtimaan ai-kuisen ja lapsen – isän ja pojan – tapaa hahmottaa maailmaa. Kansallismu-seon pysyvien näyttelyi-den uudistus etenee, ja Suomen alueen historiaa keskiajalta itsenäistymisen alkuvaiheisiin saakka kat-tava osuus on uudistuksen

vuoksi pääosin suljettuna. Aiemmin uudistetut Esi-historia sekä Suomen ta-rina ovat avoinna, ja tämä Toista maata -niminen osio avautuu vuoden 2021 alkupuolella.

Tamminiemessä juhliste-taan presidentti Kekkosen syntymän 120-vuotisjuh-laa. Toukokuussa 2019 avautuneen Museoviras-ton journalistisen kuva-arkiston JOKA:n ja aka-teemikko, valokuvaaja Caj Bremerin lehtikuvanäyttely on esillä 27.12.2020 asti. Maal iskuussa Tammi-niemen illoissa valloittaa tanssiteos Uotinen Goes Kekkonen, jossa pääroo-lin esittää Jorma Uoti-nen. Hvitträskin kesässä nähdään kapinallisestakin kansallisromantiikasta ja myös 1960-luvusta tee-moja ammentava taide-käsityön näyttely. Myös Hämeen linnassa nähdään ensi vuonna erityisiä vierai-ta, kun ritariajan puitteisiin tuodaan 17.4.–29.11.2020 belgialaisen nykytaiteilija Nick Ervinckin 3D-veistok-sia, muun muassa mieliku-vituksellisia kyborgeja.

Kotkassa Suomen me-rimuseolla, Merikeskus Vel lamossa, avautuu toukokuussa 2020 Suo-men kansallismuseon ja Kymenlaakson museon yhteistyönä toteuttama Kohtalona Ruotsinsalmi. Vuosina 1789 ja 1790 käytyihin mittaviin Ruotsin-salmen meritaisteluihin ja -linnoitukseen tutustutaan elämäntarinoiden, anka-rien taisteluiden pauhun sekä merenpohjasta löy-dettyjen hylkyjen ja esi-neistön avulla. Näyttelyn toteutuksessa nähdään ja koetaan viimeisintä mal-linnus- ja peliteknologiaa. Kohtalona Ruotsinsalmi tulee olemaan avoinna pysyvästi.

Kaikissa museoissa jär-jestetään vuoden mittaan runsaasti yleisölle avoimia tapahtumia luennoista ja työpajoista seikkailupäiviin ja markkinoihin. Parhaat kanavat seurata vilkasta tapahtumatarjontaa ovat museokohteiden Face-book- ja Instagram-tilit tai paikallislehdet.

Lisätiedotmuseopalvelujohtaja (vs. ylijohtaja) Tiina Mertanen, Suomen kansallismuseo


vuoden 2020 käsityötekniikka on vuoleminen

Suomalaisilla on eri-tyinen suhde luontoon ja metsässä liikkumiseen sekä puuhun materiaalina. Puukko on perinteisesti kulkenut mukana metsä-retkillä. Puun käsittely, vuoleminen ja puukon käyttö on arvokasta käsi-työtaitoa, joka nyt halutaan nostaa esiin kun Taitoliitto on valinnut vuolemisen vuoden 2020 käsityötek-niikaksi.

”Käsityö jo sanana meil-lä Suomessa aivan liian usein mielletään vain peh-meisiin materiaaleihin, lankoihin ja tekstiiliin. Ha-luamme kuitenkin muistut-taa, kuinka moninaista kä-sityötekniikoiden ja materi-aalien kirjo on. Vuolutaito on perinteinen, arvokas käsityöosaamisen osa-alue ja meillä Suomessa on myös vahva puukkojen valmistuksen perinne,” sa-noo Taitoliiton toiminnan-johtaja Minna Hyytiäinen. ”Puukon käyttötaito opittiin aiemmin luonnollisesti jo lapsena. Nykyään perintei-nen vuolutaito on kuitenkin monella unohduksissa. Toivomme, että ihmiset

innostuvat kokeilemaan ja opettamaan myös nuorille vuolemisen taitoa. Tekniik-kaan ei tarvita kalliita työ-välineitä tai materiaaleja. Hyvällä peruspuukolla ja metsästä löydetyllä puun-palalla pääsee alkuun, ja puun muokkautuminen omissa käsissä on ainut-laatuinen kokemus.”

Vuolumestarien taito on

katoamassaVuolemisen taito on kan-

sanperinnettä, joka on vaa-rassa kadota. Vuolumesta-rien käsissä on syntynyt esimerkiksi perinteisiä, äärimmäistä käsityötaitoa vaativia lastukoristeita, lintuja ja tuomaanristejä. Vuolemisen valinta vuoden käsityötekniikaksi ei tavoit-tele kuitenkaan sitä, että kaikkien pitäisi oppia las-tulintujen tekijöiksi. Yksin-kertainen pajupillin veiste-

ly, kaarnalaivan muotoilu tai grillitikun vuoleminen retkellä on jo elämys, joka antaa tuntumaa puuhun materiaalina ja opettaa puukon käsittelytaitoa. Olisi kuitenkin hienoa, jos tekniikan esiin tuominen lisäisi myös kiinnostusta katoavaa taitoa kohtaa ja perinteisillekin mestareille löytyisi oppilaita jatkamaan vanhojen tekniikoiden tai-toa eteenpäin.

Molla Mills kiertu-eelle opettamaan virkkuukoukun

vuolemistaModernin virkkauksen

kansainvälisesti tunnettu taitaja Molla Mills kiertää kaikissa Suomen taitoyh-distyksissä huhti-touko-kuussa 2020 opettamassa virkkuukoukun vuolemista ja virkkausta. Seitsemäl-lätoista paikkakunnalla vietetään kevään kynnyk-sellä kurssituokio todelli-sen matalan kynnyksen vuolemisen parissa ja lop-putuloksena kurssilaiset saavat mukaan kauniin ja käytännöllisen itse teh-dyn käsityövälineen. Näin halutaan innostaa Vuo-den 2020 käsityötekniikan eli vuolemisen kokeiluun myös enemmän pehmei-den materiaalien käsityö-tekniikoista innostuneita.

Taitoliitto ja Suomen kä-sityön museo toteuttavat yhteistyönä vuoden kä-sityötekniikkaa tukevan Metsästä käsin -kutsu-näyttelyn, jonka esittelee suomalaisten suhdetta metsään, puuta materiaa-

lina sekä esittelee metsää tilana ja paikkana käsityön näkökulmaa unohtamatta. Tunnelmallinen näyttely pyrkii esittelemään suo-malaisen metsän ytimen, metsän tunnun, äänet ja tuoksut. Näyttely tulee ole-maan esillä Jyväskylässä Suomen käsityön muse-ossa 23.5.–30.8.2020 ja CraftCornerissa Helsingis-sä syyskuussa 2020.

Taitoliitto nimesi Vuoden käsityötekniikan nyt nel-jännen kerran. Edellisten vuosien tekniikat makra-mee, kirjonta ja kudonta ovat nousseet kestosuo-sikeiksi ja saaneet paljon näkyvyyttä.

Kolmasosa suomalai-sista (34 %) kertoo nikka-roivansa, rakentelevansa tai tekevänsä käsitöitä ainakin muutaman kerran kuussa. 7 % kertoo teke-vänsä käsitöitä joka päivä ja 77 % suomalaisista harrastaa käsitöitä ainakin satunnaisesti. Naisista jopa 11 % tekee käsitöitä päivittäin.

Käsityön harrastami-nen Suomessa –tutkimus 2018.

suomen malmijalostus oy valmistautuu ymPäristö-

vaikutusten arviointiin akku-arvoketjun investoinneista

Suomen Malmijalostus Oy on aloittanut YVA-me-nettelyn valmistelun kah-desta uudesta tehtaasta, joissa tuotettaisiin litiumio-niakkujen valmistuksessa tarvittavaa prekursori- ja katodiaktiivimateriaalia. YVA-menettely käynnistyy talvella 2020, jolloin YVA-ohjelma jätetään yhteysvi-ranomaiselle.

Suomen Malmijalostus Oy valmistelee YVA-me-nettelyä eli ympäristövai-kutusten arviointimenet-telyä, jossa tarkastellaan prekursori- ja katodiaktiivi-materiaalitehtaiden perus-tamista Suomeen. Yhtiö jatkaa myös investointeja koskevia neuvotteluita mahdollisten yrityskump-paneiden kanssa. YVA-menettely toteutetaan Suomen Malmijalostus Oy:n kyseisten investoin-tien valmistelemista varten perustaman Finnish Batte-ry Chemicals Oy -tytäryhti-

ön nimissä.”Tehdasinvestointeja

koskevat neuvottelut ovat edenneet hyvin, ja työs-kentelemme aktiivisesti niiden päätökseen saami-seksi. Osana investointi-en suunnittelua olemme käynnistäneet neuvottelui-den rinnalla YVA-ohjelman valmistelun, jotta selvitet-tävät asiat nousevat esille mahdollisimman aikaisin ja valmistelu voidaan tehdä huolellisesti. Näin voimme myös parhaiten varmis-taa sen, että toiminnan vastuullisuuteen liittyvät seikat saadaan arvioitua ja otettua huomioon katta-vasti”, kommentoi akkutoi-mialasta vastaava johtaja Vesa Koivisto Suomen Malmijalostus Oy:stä.

Ohjelmavaiheviedään läpi

kevään aikanaYVA-menettely jakaan-

tuu YVA-lain mukaisesti kahteen vaiheeseen. Oh-jelmavaiheessa kerrotaan hankkeen vaihtoehdoista ja hankkeeseen liittyvän ympäristön nykytilasta sekä laaditaan ehdotus sii-tä, mitä asioita menettelyn aikana arvioidaan ja mi-ten arvioinnit toteutetaan. Ohjelmavaihetta seuraa selostusvaihe, jossa ker-rotaan arvioinnin tulokset ja tarkastellaan hankkeen toteutettavuutta.

Prekursori- ja katodiak-tiivimateriaalitehtaita kos-keva YVA-menettely käyn-nistyy talven 2020 aikana, jolloin YVA-ohjelma jäte-tään yhteysviranomaisena toimivalle ELY-keskuksel-le. Tavoitteena on, että ohjelmavaihe saadaan vietyä päätökseen kevään 2020 aikana. Selostusvai-heeseen etenemisestä ja sen tavoiteaikataulusta päätetään erikseen.

Kokkola, Vaasa, Kotka ja Hamina potentiaalisia si-

jaintipaikkakuntiaSuomen Malmijalostus

Oy on valinnut potentiaa-liset tehdaspaikkakunnat YVA-ohjelmavaiheeseen perusteellisen sijaintipaik-katarkastelun pohjalta. Valmistelussa lähdetään siitä, että prekursoritehdas tulisi Kokkolaan, Vaasaan, Kotkaan tai Haminaan ja katodiaktiivimateriaali-tehdas Vaasaan tai Kot-kaan. Tehtaiden tuotannon kapasiteettivaihtoehtoja arvioidaan ohjelman val-mistelun aikana.

YVA-hankeryhmät koo-taan Kokkolassa, Vaasas-sa, Kotkassa ja Haminas-sa toimivista hankkeen kannalta keskeisistä sidos-ryhmistä, ja niiden roolina on tukea tiedonkulkua eri osapuolten välillä. Hanke-ryhmien ohella myös muut

yhteisöt ja henkilöt voivat osallistua menettelyyn jät-tämällä YVA-ohjelmasta kirjallisia mielipiteitä yh-teysviranomaiselle myö-hemmin ilmoitettavassa määräajassa. Lisäksi hankkeesta järjestetään yleisötilaisuudet, joista yhteysviranomainen ja Suomen Malmijalostus Oy tiedottavat erikseen mm. verkkosivustoillaan. Ennen YVA-menettelyä hankkeesta on käyty myös keskeisten viranomaisten ja hankkeesta vastaavan yrityksen välinen ennak-koneuvottelu.

Akkuarvoketju tarjoaa mahdolli-suuden kehittää

teollisuuttaAkkujen sekä niiden tuo-

tannossa tarvittavien ma-teriaalien ja komponent-tien kysyntä maailmassa kasvaa sähköajoneuvojen

yleistymisen ja uudenlais-ten energian varastoin-titapojen myötä. Euroo-pan komission esittämän arvion mukaan euroop-palaisen akkuarvoketjun vuotuinen potentiaali voi seuraavan viiden vuoden kuluessa nousta yli 250 miljardiin euroon.

Suomen Malmijalostus Oy:n yhtenä tehtävänä on kehittää kotimaista litiu-mioniakkujen arvoketjua. Suomessa on jo monia ak-kuarvoketjun eri vaiheissa toimivia teollisuusyrityksiä ja palveluntuottajia, mut-ta esimerkiksi arvoketjun ytimeen sijoittuvaa pre-kursorien ja katodiaktii-vimateriaalien korkean teknologian tuotantoa ei vielä ole. Näiden lisäksi Suomen Malmijalostus Oy edistää kennotuotannon sekä akkujen kierrätyste-ollisuuden perustamista Suomeen.


KAIKKI OMINAISUUDET YHDESSÄ TUOTTEESSA!

LATTIASUOJAT KOVAAN KÄYTTÖÖN!KAIKILLE LATTIAPINNOILLE

SUOJAKSESI TYÖMAALLA!

Mitos Oy, Teollisuustie 11, Kangasniemi • 010 526 1690 • [email protected]

Jälleenmyynti rautakaupat ja hyvinvarustellut alan liikkeet!

11SUOMEN RAKENTAJAUUTISETMessuextra Tampere 2020 Rakennusmaailma 5

Mitos Oy on erikoispölyn-hallintatuotteiden valmistaja ja maahantuoja jo 17 vuoden kokemuksella. Mitos Oy tuo maahan kansainvälisesti tunne-tuimpien ja parhaiden merkkien tuotteita, jotka on valmistettu tinkimättömillä laatuvaati-muksilla ja standardeilla. He toimivat asiakaslähtöisesti ja pyrkivät jatkuvasti kehittämään tuotevalikoimaansa vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin. Mitos Oy toimii valtakunnallisesti ja heidän suojaustuotteitaan löytyy jokaisesta hyvin varus-tellusta rautakaupasta ja alan liikkeestä ympäri maan.

Formax Floorguard on markkinoiden paras ratkaisu väliaikaiseen lattian ja pintojen suojaukseen

Lattian suojaus tulee yleensä kysymykseen viimeistään, kun kotiin suunnitellaan remonttia, mutta suojataanko lattiapin-toja normaalin arjen tuomilta vaurioilta? Miten esimerkiksi eteisen tai lastenhuoneen lattia kannattaa väliaikaissuojata

tehokkaasti ja järkevästi? Formax Floorguard on mark-

kinoiden paras ratkaisu lattioi-den väliaikaiseen suo jaukseen. Se on itsestään lattiaan kiin-nittyvä, joten sitä ei tarvitse ankkuroida teipillä lattiaan, eikä se lipsahda jalan alta sen päällä kulkiessa. Se soveltuu täydellisesti esimerkiksi lasten askarteluhuoneen lattian väliai-kaiseksi suojaksi, sillä Formax on vesitiivis eivätkä roiskeet tai askartelumaalit sitä läpäise.

Formax Floorguard vai-mentaa myös iskuja, jolloin riehakkaasti lentelevät lelut tai tavarat eivät vaurioita lattia-pintoja lattiaan iskeytyessään. Lattioiden lisäksi Formaxilla on helppo suojata myös pöytä-pintoja, jolloin ei tarvita pöy-täliinoja suojaamaan pöydän kantta, vaan kestävä ja kosteutta hylkivä pinta hoitaa suojauksen tehokkaasti. Suoja on uudel-leenkäytettävää materiaalia, joten leikkien väliseksi ajaksi se on helppo kääriä rullalle ja kiinnittää taas tarpeen tullen takaisin lattiaan.

Myös eteisen lattia voidaan väliaikaisesti päällystää For-

max Floorguard-lattiasuojalla. Lattia saa näin iskuja ja liiken-nettä kestävän, likaa hylkivän pinnan. Väliaikaista suojausta kannattaa harkita esimerkiksi muuton ajaksi. Kun lattiasuoja alkaa likaantua tai kulua puhki, on se helppo irrottaa ja vaihtaa tilalle uusi päällyste. Kiinnitys lattiaan ei tapahdu liimalla, joten myöskään liimajäämiä lattiaan ei jää. Lisäksi Formax on täysin kierrätettävää mate-riaalia.

Rakenna tilapäinen huoltopiste helposti Formaxilla

Polkupyörän huoltaminen on likaista puuhaa ja yleensä huolto tulee tehdä sisätiloissa. Kukaan ei halua lattiaan öljy-läikkiä tai jäämiä, jotka eivät lähde pois kuin hiomalla tai liuottimilla. Lattian suojaus tilapäiseen huoltopisteeseen tehdään usein sanomalehdillä, mutta niiden kosteuden kesto ja yleinen kestävyys tekee niistä yleensä kestämättömän ja huonon tilapäisratkaisun. Formax Floorguardilla saat peitettyä helposti riittävän suu-ren alueen työpisteen alla, eikä lattia kärsi myöskään hiekan ja muun lian joutuessa lattian ja suojan väliin.

Formax Floorguardilla voi-daan suojata tilapäisesti myös autotallin lattia öljynvaihdon tai muun likaisen työn ajaksi. Näin säästytään öljytahrojen ja muiden pinttyvien aineiden sii-voamiselta autotallin lattiasta.

Ram Board – Lattiasuoja kovaan käyttöön

Mikäli tarvitaan kovempaa käyttöä ja kulutusta kestävää suojaa, on Ram Board paras vaihtoehto. Suojaus hoidetaan naarmujen, iskujen ja lian osalta

niin, että suojat laitetaan lattia-pinnan päälle ja teipataan ne paikalleen. Isommilla työmailla lattialle joudutaan perinteisesti levittämään kaksi erillistä suo-jakerrosta; kovalevy sekä suo-jakartonki. Ram Board tekee tuplasuojauksesta turhaa, sillä Ram Board suojaa lattiapintaa sekä iskuilta että kosteudelta.

Täydellinen lattiasuoja työmaalle

Ram Board-lattiasuoja on markkinoiden ainoa tuote, joka suojaa lattian kosteudelta, li-alta, roiskeilta ja iskuilta. Sen materiaali on helposti muotoil-tavaa, joten se on helppo vie-rittää rullasta suoraan lattiaan ja takaisin rullalle. Ram Board on täydellinen suoja varsinkin raskaan kaluston työmaalle, jossa käytetään isoja työkaluja ja ajetaan esimerkiksi henki-lönosturilla tai trukilla lattioi-den päällä.

Putoavat vasarat tai laudat eivät vahingoita lattiapintaa Ram Boardin alla sen Heavy Duty-teknologian ansiosta. Kulkuväylille asetettuna Ram Board kestää repeilemättä ja kulumatta puhki. Uudiskoh-teissa sen hengittävä materi-aali mahdollistaa kuivumisen päästämättä kuitenkaan maali tai nesteroiskeita läpi toiseen suuntaan.

Vetoketjuovi helppo tapa estää pölyn leviäminen

Pieniin ja yksittäisten huo-neiden remontointiin täydel-linen suojaustuote on Mitos Oy:n Vetoketjuovi-PVC/HD. Ovi kiinnitetään oviaukkoon teipillä tai niittaamalla ja kul-ku remonttikohteen ja muun asunnon välillä tapahtuu muo-viin ommellun vetoketjuoven lävitse. Vetoketjuovi asenne-taan tiiviisti oviaukkoon ja sen

Mitos Oy

– Ammattilaisten suojausvälineet myös kotikohteisiin

vahva muovimateriaali estää tehokkaasti rakennuspölyn leviämisen. Se vähentää myös ilmavirtauksien läpikulkua, joten myös käryjen ja hajujen leviäminen hidastuu.

Kotitalouksien remon-teissa pöly sotkee ja on jopa vaarallista

Kotitalouksia remontoides-sa, on usein asunnossa tarve myös asua remontin ajan. Tätä vaikeuttaa remontista aiheutu-vat erilaiset haitat, erityisesti siitä leviävä pöly ja lika. Kun asunnon rakenteisiin tehdään muutoksia, syntyy väkisin hie-nojakoista pölyä, joka paitsi sotkee ja leviää, on myös äärim-mäisen haitallista terveydelle. Hengitysilmassa keuhkoihin päätyvä pöly on 0,005mm hal-kaisijaltaan. Eri materiaaleista irtoava pöly on materiaalista riippuen vaihtelevan haital-lista. Hengitettäväksi pölyä ei kuitenkaan kanssa-asujille kannata ehdoin tahdoin pääs-tää. Pöly voi aiheuttaa liikaa hengitettynä monia sairauksia, ja jo pieninä määrinä keuhkoi-hin joutuva rakennuspöly on terveydelle haitallista. Pöly ai-heuttaa suurissa määrissä myös paloturvallisuusriskin. Jos pöly pääsee leviämään remonttialu-een ulkopuolelle, ei sen pääsyä sähkölaitteiden läheisyyteen voida riittävästi rajoittaa, mikä voi aiheuttaa leimahdusvaaran.

Vetoketjuovi sopii jokaiseen oveen ja aukkoon

Riippuen kohteesta, veto-ketjuovia saa kuudessa eri mallissa. Kaikissa malleissa on oviaukolle samat mitat 90 x 190 cm, mutta itse muoviosa on rei-lusti isompi 137 x 230/280cm, joten jokaiseen aukkoon löytyy ratkaisu. Muovia voi myös tarvittaessa leikata, jolloin ylimääräinen muovi saadaan pois haittaamasta asennusta. Vetoketjuovi-tuotteet on myös helppo kierrättää energiajät-teeseen.

Helppo liikkuminen työmaalla

Työmaalla tai remonttikoh-teessa liikkuminen on oltava helppoa, sillä usein kömpe-löiden ja raskaiden koneiden raahaaminen edestakaisin on välttämätöntä. Vetoketjuovet on luotu niin, että oven saa auki ja kiinni molemmilta puolilta ilman, että teippiä tarvitsee kuluttaa tai kiinnitellä jokai-sella läpikululla. Eri malliset oviaukot mahdollistavat myös lattiaa pitkin vedettävien lait-teiden helpon kulun muovioven lävitse. Vetoketju on rakennettu tukkeutumattomaksi, eli ovet kestävät remonttiolosuhteissa pitkään ilman, että vetoketju jumiutuu.

www.mitos.fi


nreP rakennuttaa yhteensäkymmenen kerrostaloa

suomen kasvukeskuksiinPohjoismainen kiinteis-

tösijoittaja ja -kehittäjä NREP rakennuttaa yh-teensä lähes 800 uutta vuokra-asuntoa Vantaalle, Turkuun, Tampereelle ja Jyväskylään. Asunnot to-teuttaa Pohjola Rakennus, joka rakentaa kaupunkei-hin kymmenen kerrosta-loa.

Kokonaisuuteen kuulu-vat Turun Hurttivuoressa Kotkankadulla sijaitsevat kaksi kerrostaloa sekä autohalli, Turun Bertelin-kulmassa sijaitsevat kolme kerrostaloa sekä autohal-li, Tampereen Haukiluo-massa sijaitsevat kaksi kerrostaloa, Vantaan Mar-tinlaaksossa sijaitsevat kaksi kerrostaloa sekä Jy-

väskylän Mannisenmäelle rakennettava kerrostalo.

”Vuokralla asuminen yleistyy Suomessa erityi-sesti nuorissa ikäluokissa, ja kasvukeskuksissa on pulaa laadukkaista vuokra-asunnoista. On todella hienoa, että pääsemme toteuttamaan laadukkaita vuokra-asuntoja kasvu-keskuksiin eri puolelle Suomea. Hanke vahvistaa entisestään Suomen asun-toportfoliotamme”, sanoo NREP:n sijoitusjohtaja ja osakas Jani Nokkanen.

”Projekti on pitkäjäntei-sen hankekehityksemme tulosta, jossa NREP on ollut kumppanina mukana lähes alusta asti. Toteu-tamme näilläkin hankkeil-

la strategiaamme, jossa rakennamme kerrostalo-asuntoja omilla suunnitel-millamme. Hankkeet ovat meille tärkeää jatkumoa, sillä volyymimme alueilla on suuri ja sen ylläpitämi-nen vaatii sopimuksen mu-kaisia hankkeita”, Pohjola Rakennuksen varatoimi-tusjohtaja Miika Oksanen kertoo.

Ensimmäisten talojen rakentaminen on jo käyn-nistynyt. Ensimmäiset asunnot valmistuvat Tam-pereelle syksyllä 2020. Kaikki lähes 800 asuntoa ovat muuttovalmiita kesän 2022 aikana.

Lisätietoja:Jani Nokkanen, osakas, NREP

Euroopan laajin tyylikäs monisäädettävien Fontanot-portaiden mallisto 3-5 viikossa samaan hintaan kaikkialle Suomessa. Portaiden kantokyky 400kg/m2 mahdollistaa 2 portaikon asentamisen päälletysten.Lisätoimituksina parven reuna- ja suojakaiteita, lapsiturvaesteet sekä lapsiportin.Asennushetkellä voidaan päättää kiertosuunta, askelnouskorkeus ja joissakinmalleissa myös etenemä.

FenLan Oy: [email protected] 040 5443140www.fontanot.it www.barrisol.fi

Liuskekiveä sisä- ja ulkorakentamiseen

LIUSKEKIVILOUHIMO

ORISTONE OY0400 735 794

www.oristone.fiOriveden Kiven louhintaa

vuodesta 1951

Liuskekiveä sisä- jaulkorakentamiseen

uusille Biokattiloille vuoden alusta suoritusraja-arvot

Vuoden 2020 alusta uudet markkinoille tuota-vat kiinteää bioenergiaa käyttävät kattilat tulevat ekosuunnitteluasetuksen vaatimusten piiriin. Tämä koskee esimerkiksi kla-pia, haketta ja pellettiä käyttäviä laitteita. EU-ase-tuksesta 1189/2015 synty-vät vaatimukset koskevat maahantuojia ja kotimaisia

valmistajia. Suomessa ekosuunnitteluun liittyvää markkinavalvontaa tekee Turvallisuus- ja kemikaa-livirasto Tukes, joka aikoo tehdä päästö- ja hyöty-suhdetestejä markkinoilla oleville laitteille.

Asetuksessa säädetään lämpöteholtaan alle 500 kW:n kattiloille raja-arvoja. Näitä on asetettu hiili-

monoksidille, hiukkasille, orgaanisesti sitoutuneelle hiilelle, typen oksideille sekä vuosittaiselle hyö-tysuhteelle. Raja-arvot lasketaan kattiloiden täys- ja osatehokäytöstä 85/15 suhteessa.

”Toimialalla ollaan iloisia, että meille tulee vihdoin viimein Suomeen käyttöön vaatimustasot biokatti-

loille”, kommentoi Han-nes Tuohiniitty Bioenergia ry:stä. Jo vuonna 2005 vaatimustasot oli tarkoitus tuoda rakennusmääräys-kokoelmaan. Valmistelu kuitenkin keskeytettiin, koska ekosuunnittelumää-räyksien odotettiin tulevan lähivuosina.

Lämmityskattiloiden os-tajille määräykset var-

mistavat tuotteiden pa-remman suoritustason ja pienemmät päästöt. Mark-kinoilla voi olla jatkossa ainoastaan vaatimustason täyttäviä lämmityskatti-loita. Tukes suunnittelee teettävänsä ekosuunnit-teluasetuksen 1189/2015 mukaisia markkinaval-vontatestejä vuoden 2020 aikana. ”Lähestymme lai-tevalmistajia lähiaikoina”, kertoo ylitarkastaja Teemu Hartikainen.

Alle 70 kW:n laitteita koskee myös energiamer-kintä, joka on kuluttajille tuttu kodin sähkölaitteis-

ta. Energiamerkinnällä kuluttajille tarjotaan mah-dollisuus vertailla laitteita riippumattoman ja yhden-mukaisen merkin avulla.

Energiamerkintää edel-lyttävät tuotemallit pitää rekisteröidä Komission ylläpitämään EPREL-tieto-kantaan ennen markkinoil-le saattamista. Tietokanta ei ole vielä täysin valmis, mutta tuotetietojen syöttö onnistuu jo. Myöhemmin julkisesta tietokannasta näkee kaikkien energia-merkintää edellyttävien tuotteiden tiedot kaikissa EU-maissa.


viisikymmentä vuottaasuntomessuja

kolmas kerta TuusulassaAsuntomessui l la on

rakennettu suomalaista asumista jo 50 vuoden ajan. Juhlavuonna 2020 Asuntomessut sijoittuvat Helsingin seudulle, Tuu-sulaan, nyt jo kolman-nen kerran. Vuoden 2020 asuntomessualue raken-tuu parhaillaan Tuusulan Rykmentinpuistoon.

- Asuntomessujen pitkä puolivuosisataa kestänyt toiminta käynnistyi ylei-sölle Tuusulassa kesällä 1970, jolloin Asuntomes-sut järjestettiin ensimmäi-sen kerran. Toisen kerran pidimme Asuntomessut Tuusulassa vuonna 2000. Ne ovat jääneet historian kirjoihin etenkin valtavan y le isömenestyksensä kautta, mutta yhtä lailla myös Tuusulaan rakentu-neen asuinalueen kautta. Vuonna 2020 olemme jäl-leen täällä. Meistä oli luon-tevaa tehdä kolmas osa Tuusulaan, saavathan hy-vät elokuvatkin useampia jatko-osia, operatiivinen johtaja Heikki Vuorenpää Suomen Asuntomessuilta kuvailee.

Ensi kesänä Asunto-messui l la Tuusulassa katsotaan asumisen tule-

vaisuuteen 41 messukoh-teen kautta. Teemana on monipuolinen elämisen taide tulevaisuuden kylä-kaupungissa.

- Tuleva asuntomessu-alue sijaitsee palveluiden lähellä Tuusulan keskus-tassa, kuitenkin niin, että viljapellot ja luontopolut lähtevät suoraan kotien ta-kapihoilta. Erilaiset asumi-sen tarpeet huomioidaan monipuolisella tarjonnalla; alueella on townhouse-

ja, pientaloja ja kerrosta-loasuntoja. Tällaisessa naapurustossa asukkaat voivat asua jokaisessa elämänvaiheessa. Tuu-sulan merkittävä kulttuuri-historia tuo oman lisänsä messuille ja olemmekin halunneet nostaa taiteen merkitystä elämisessä ja olemisessa entisestään aluesuunnittelussa, Vuo-renpää kiteyttää teemaa.

Tuusulassa asuu

Suomen onnellisim-mat asukkaat

Tuusulassa järjestettä-vät kolmannet Asuntomes-sut sijoittuvat Tuusulan ydinkeskustan kupeeseen, entisille varuskunnan har-joitusalueille.

- Minulla itselläni on henkilökohtaisia muistoja kahdelta aiemmaltakin messualueelta. Ensimmäi-sellä messualueella leikin ja pelasin pikkupoikana koulukavereiden kans-

sa. Vuoden 2000 alueella olen viettänyt paljon aikaa ystäväperheiden luona ja tällä vuoden 2020 messu-alueella olen suorittanut varuskuntapalvelukseni. Uusia ikimuistoisia juttuja on varmuudella tarjolla ensi kesänä messujen ai-kana, Tuusulan pormestari Arto Lindberg muistelee.

Ensimmäiset asukkaat ovat jo muuttaneet asun-tomessualueen naapuriin. Seuraavat asukkaat toivo-tetaan tervetulleiksi ensi kesän messujen jälkeen, kun yhteensä 500 asukas-ta muuttaa uusiin koteihin-sa Rykmentinpuistoon.

- Ei ole sattumaa, että Tuusulassa järjestetään jo kolmannet Asuntomes-sut. Asuntomessujen tut-kimuksen mukaan entisillä messualueilla asuu keski-määräistä tyytyväisempiä asukkaita. Keväällä jul-kistettujen THL:n tulosten mukaan Tuusulassa asuu-kin Suomen onnellisimmat ihmiset, heti Kauniaisten jälkeen. Haluamme näyt-tää myös muulle Suomelle mitä laadukas asuminen ja hyvää tapa elää on, Lind-berg kuvailee.

Asuntomessualue si-

jaitsee aivan Tuusulan keskustan tuntumassa, Rykmentinpuiston alueel-la. Messualueelta Tuusu-lan keskustaan on noin 1 km ja Keravan asemalle noin 3km. Valmistuttu-aan kokonaisuudessaan Rykmentinpuistosta muo-dostuu noin 15 000 asuk-kaan asuinalue. Asunto-messualueelle rakentuu yhteensä 27 pientaloa, kaksi kerrostaloa ja kaksi townhousea. Messualu-eelle tulee puurunkoisia taloja, hirsitaloja ja kivita-loja, sekä yksi- että kaksi-kerroksisia ratkaisuja.

-Alue on yksi Helsingin seudun suurimmista alue-rakentamishankkeista. Uudenlaista kaupunkiku-vaa Rykmentinpuistoon ja Tuusulaan tuovat Asun-tomessujenkin historian ensimmäiset townhouset eli kaupunkipientalot, pro-jektipäällikkö Riikka Uu-sikulku Tuusulan kunnan messutoimistosta kertoo.

Asuntomessut järjeste-tään 10.7.-9.8.2020 Tuu-sulassa. Asuntomessut ovat avoinna kuukauden ajan joka päivä klo 10-18, lisäksi pidennettyinä iltoina keskiviikkoisin klo 21 asti.

-Konesaumakatot-Huopakatot

-Kattoremontit-Peltityöt

-Kattoturvat ja kourut -Peltitarvikemyynti

Kysy lisää040 558 8260

www.mansentimpurit.fi

suomen korkein Puukerrostalo lighthouse voitti

vuoden 2019 PuuPalkinnonPuupalkinto 2019 on

myönnetty puurakentamis-ta ennakkoluulottomasti uudistavalle Lighthouse Joensuulle. Rakennetek-nisesti poikkeuksellisen vaativan 14-kerroksisen puukerrostalon rakenne-suunnittelusta vastasi A-Insinöörit.

Palkinnon tuomaristo totesi perusteluissaan, että Suomen ensimmäistä ja korkeinta täysin puu-rakenteista kerrostaloa Lighthousea ”voidaan pi-tää uraauurtavana työnä korkean puurakentamisen kehittämisessä ja myös kansainvälisesti mielen-kiintoisena esimerkkinä.”

Joensuussa sijaitsevan Lighthousen puurakenteis-sa hyödynnettiin ennak-koluulottomia ratkaisuja ja uusia materiaaleja niin lujuuden, kantokyvyn, pai-numisen kuin paloturvalli-suudenkin osalta.

– Asuinrakennukselle

myönnetty Puupalkinto on paikallisesti ja koko puurakentamisen alalla merkittävä. Se on konk-reettinen todiste osaami-sesta ja tahdosta kehittää uutta, sanoo Lighthousen rakennesuunnittelusta vastannut yksikönjohtaja Tomi Rautiainen A-Insi-nööreistä.

Maailman korkein teräksellä jäykistet-

ty puurakennus on hiilipihi

14-kerroksinen opiske-lija-asuntola Lighthouse kohoaa lähes 50 metriin. Sen yhden kerroksen ra-kentaminen vei alle kaksi viikkoa. Kerrokset raken-nettiin tontilla sijainneessa teltassa, mistä elemen-tit nostettiin ylös kerros kerrallaan. Kuivaketjun pitäminen varmistettiin asentamalla elementit pai-koilleen sään salliessa ja

suojaamalla uusi kerros asennuksen jälkeen väli-aikaisella katolla.

Lighthouse on maailman korkein terästankojäykis-teinen puurakennus. Tek-niikkaa, jossa rakennuk-sen jäykistys on hoidettu ylhäältä alas kiristettävillä puurakenteiden sisäisillä teräksisillä vetotangoilla, sovellettiin käyttöön nyt ensimmäistä kertaa Suo-messa.

Puukerrostalossa yh-distyvät onnistuneesti yli 2000 kuutiota erilaisia massiivipuutuotteita, kuten LVL-viilupuuta sekä ristiin liimattua monikerroslevy CLT:tä. Talo on hiilipihi, ja sen puutuoteosat sitovat hiiltä noin 700 henkilöau-ton hiilidioksidipäästöjä vastaavan määrän vuoden aikana.

Puukerrostalon 117 opis-kelija-asuntoa valmistuivat aikataulun mukaisesti elo-kuussa 2019. Lighthou-

sen rakennuttajana toimi Opiskelija-asunnot Oy Jo-ensuun Elli ja pääurakoit-sijana Rakennustoimisto Eero Reijonen. Arkkiteh-tisuunnittelusta vastasi Arcadia ja talotekniikasta Granlund Joensuu. Ra-kennus toteutettiin Stora Enson runkojärjestelmällä.

Lighthouse Joensuu va-littiin vastikään myös RIL-Palkinnon voittajaksi.

Puupalkinto jaetaan vuo-sittain kannustuksena ra-kennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edus-taa korkealaatuista, suo-malaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistä-vällä tavalla. Puupalkinto on jaettu vuodesta 1994 alkaen.

Lisätietoja:Tomi Rautianen, yksikönjohtaja, rakennesuunnittelu, A-Insinöörit


MAARAKENTAMINENkuntalla

helPPohoitoinen Piha

Kuntta, eli siirtovar-vikko, on erilaisista var-pukasveista koostuva metsänpohjamatto. Se luo pihaan kauniin help-pohoitoisen tunnelman.

Kunttapihan edut ovat lyömättömät: Piha on heti valmis ja se elää vuoden-aikojen mukaan. Keväällä raikas vihreä muuttuu ke-sän myötä tummanvihre-äksi, kun taas syksyllä värit hehkuvat ruskan sävyissä. Suomen Kunttapiha on toi-

mittanut ja asentanut kunt-tasiirrännäisiä vuodesta 2000 alkaen, osana maan-rakennus- ja pihatyöpalve-luitaan. Yrittäjä Heikki Kela kertoo nostavansa kuntan metsätalousmetsistä, jotka ovat menossa päätehak-kuuseen. Kuntan toimitus on luvanvaraista. - Meiltä saa alkuperäistodistukset kuntalle.

Uusi kunttapiha on kuin uusi koti varvikolle, joka siirretään turvaan ennen

metsäkoneiden saapu-mista. Usein sanonkin asiakkailleni, että he ovat tehneet ekoteon, hymyilee Kela.

Kela toimittaa kuntat pienimmillään 24 neliöön, eli pieniäkään asiakkaita ei ole suljettu pois. Hän kertoo, että kuntan suo-sio on viime aikoina ollut nousussa.

- Kuntta soveltuu mo-nenlaiseen kohteeseen. Sitä voi käyttää yhtälailla

maakellarin tai pihasaunan katolla, kuin koko pihalla tai todella jyrkissäkin pai-koissa, hän luettelee.

Kuntta toimitetaan kuor-malavoille pakattuna le-vyinä, jotka on helppo asentaa valmiille pohjalle.

Kuntan alle levitetään n 10 cm hiekkaa. Hyvä pohjatyö varmistaa, ett-eivät rikkakasvit puske vuosien saatossa varpu-kasvillisuuden sekaan. Jos rikkakasvillisuutta on paljon, suosittelee Kela hiekkakerroksen alle asen-nettavan vahvan suodatin-kankaan.

Kuntassa on 5-10 cm paksu juuristo, joten pi-haan tuotava metsämatto on varpujen kanssa yh-teensä jopa 20 cm paksu. Kela muistuttaakin, että tämä olisi hyvä huomioida pihan pohjarakenteiden sekä tontilla sijaitsevien rakennusten perustusten korkeuksissa.

Kunt ta on luonnon maisemointituote, johon muodostuu polkuja kul-kuväylille, aivan kuten

metsässäkin. Käytävät ja reitit poluille kannattaakin suunnitella etukäteen ja toteuttaa kuntan asennuk-sen yhteydessä. Sorapolut ja kivetyt käytävät sopivat hyvin kunttapihaan. Myös puiset kulkureitit ovat yleistyneet viime vuosina. Kunttapiha yllättää iloisesti syyskesällä oman pihan marjasadolla!

Kuntan toimitukset ja asennukset:

Turun jaHelsingin seutu:

Arboristi-puutarhuriMinna Toivanen T:mip. 050 4310 [email protected]

Muu Suomi:Suomen kunttapihaSnowwayHeikki Kelap. 0400 287 [email protected]

MAA- ja KIVIAINEKSET

VALMISBETONI

Myynti: puh. 010 2195 264* tai 010 2195 230*

Rakentaa huomisen maisemaa

Myynti: Betoniasema puh. 010 2195 250*

* Puhelun hinta: lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

Ahteentie 1 C, 35300 ORIVESI, Puh. 010 2195 200*

www.kvl-tekniikka.fi

Puh. 010 219 5230*

Puh. 010 219 5212*

KAUKOLÄMPÖ / ENERGIARAKENTAMINEN

MAA- ja KIVIAINEKSET

0400 620 620

Vuoden puutarhatuote 2020

trico garden valittu vuoden 2020

PuutarhatuotteeksiSuomen Puutarhakaup-

piaat ry valitsee vuosittain ajankohtaisen puutarha-tuotteen, joka ansaitsee kuluttajien huomion. Vuo-den Puutarhatuotetta on valittu vuodesta 2009 läh-tien. Valintaperusteena on innovatiivinen ja laadukas, suomalaiselle kotipuutar-hurille sopiva tuote, jota Suomen Puutarhakauppi-aat ry suosittelee.

Perustelut Trico Garden valinnalle: Suomessa valkohän-

täpeuran kanta on vah-vistunut merkit tävästi usean vuoden ajan. Suo-men Luonnonvarakes-kus Luke:n julkaiseman tutkimustiedon mukaan valkohäntäpeurakanta tal-vella 2017–2018 oli noin 98100 yksilöä ja kasvoi edellisvuodesta 12,5 %. Talvella 2018–2019 kanta

oli jo noin 111500 yksilöä ja kasvua edellisvuodesta ar-vioidaan olevan 7%. Val-kohäntäpeurat aiheuttavat merkittävää taloudellista tuhoa kotipuutarhoissa syöden kotipuutarhaan istutettuja kasveja. Myös punkit leviävät tehokkaam-min kotipuutarhoihin val-kohäntäpeurojen mukana.

Trico Garden on Ber-ner Oy:n markkinoima täysin luonnonmukainen tuhoeläinkarkote, jonka käyttötarkoitus on havu- ja lehtipuiden, pensaiden ja koristekasvien suojaa-minen hirvieläinten ku-ten peurojen ja kauriiden tuhoilta. Tuotteen teho-aineena käytetään lam-paanrasvaa, jonka haju on hirvieläimille epämiel-lyttävä, eivätkä käsitellyt taimet maistu niille. Vuo-den Puutarhatuote -valin-nan perusteena on usean

vuoden hyvät käyttökoke-mukset ammattikäytössä, aiheen ajankohtaisuus ja saatavuuden mahdollis-taminen myös kuluttajil-le. ”Olemme valinnasta todella iloisia ja ylpeitä”, kertoo Bernerin tuotepääl-likkö Sorja Mattsson. Tri-co Garden - karkotteen innostunut vastaanotto kotipuutarhureiden piirissä vastaa näkemystämme tuotteen tarpeellisuudesta, hän lisää.

Suomen Puutarhakaup-piaat ry haluaa tuoda kuluttajien tietoisuuteen laadukkaan ja luonnon-mukaisen karkotteen suo-jaamaan kotipuutarhoihin istutettuja kasveja. ”Kasvit ruiskutetaan laimennetulla Trico Garden -valmisteella kuivalla säällä. Pitkän suo-javaikutuksen saamiseksi valmisteen on kuivuttava kasvin pinnalle, joten su-

mutusta ei kannata tehdä sateen uhatessa”, opastaa Mattsson.

Lisätiedot:Suomen Puutarhakauppiaat ry, Oili Sinilehto


Toimitukset Etelä-Pirkanmaalla

SoratHiekat

Sorajalosteetsekä Kalliomurskeet

Puh. (03) 546 4343, 0400 169 380www.sorakuljetus.net

KAIKKI LOUHINTA-ALAN TYÖT

p. 0400 777 509www.metarno.fi

• Kivenmurskauslaitteiden valmistus• Metallituotteiden valmistus• Kaivinkoneiden ja pyöräkoneiden pikaliittimet

TSV-Metal OyRitolankaari 15, 63300 ALAVUS

Puh. (06) 511 3790Timo Kaukola, Puh. 040 516 6628

[email protected]

maanmuokkausvarmistaa

metsän kasvunMetsämaan muokkauk-

sella taataan nopea ja varma metsän uudistumi-nen sekä lisätään metsien kasvua. Luonnonvarakes-kuksen (Luke) raportissa, Metsämaan muokkaus, kerrotaan, miksi muokka-usta tarvitaan ja mitä eri toimenpiteistä seuraa.

Maanmuokkausta on tut-kittu ja kehitetty jo kauan. Luken tutkijat kokosivat alan kirjallisuuden yhteen ja kirjoittivat synteesin maanmuokkauksen vai-kutuksista metsänuudis-tamiseen, vesistöihin sekä ekologiseen ja sosiaali-seen kestävyyteen.

Muokkaus vähentää maan tiivistymistä, ko-hottaa maan lämpötilaa, lisää kasveille käyttökel-poisten ravinteiden saan-tia sekä vähentää pin-takasvillisuuskilpailua ja siemen- ja taimituhoja. Tutkimustulokset osoit-tavat johdonmukaisesti, että nämä tekijät saavat taimet säilymään elossa ja kasvamaan paremmin kuin muokkaamattomalla maalla (kuva 1). Positiivi-set vaikutukset metsien kasvuun näkyvät vuosi-kymmeniä.

Muokkaus helpottaa

myös viljelytyötä ja mah-dollistaa edullisemman taimimateriaalin käytön istutuksessa. Puuston kiertoajalle ulottuvien ta-loudellisten laskelmien mukaan maanmuokkaus on kannattava investointi. Tuoreen kankaan istutus-kohteella muokkauksen vuosituotto on noin 3,5 prosenttia.

Ilman muokkausta kyl-vön ja siemenpuuhakkuun onnistuminen on hyvin epävarmaa. Nykytietojen mukaan maanmuokkaus edesauttaa taimettumista myös jatkuvan kasvatuk-sen aloilla.

Oikein valituilla menetelmillä

vähennetään muok-kauksen negatiivi-

sia vaikutuksiaAiemmin maanmuokka-

usta tehtiin auraamalla. Nykyisin pyritään käyttä-mään menetelmiä, jotka ottavat huomioon kohteen olosuhteet, uudistamis-tavan ja rikkovat maata mahdollisimman vähän mutta jotka varmistavat siementen itämisen ja tai-mien kasvun.

Maanmuokkaus voi vä-

hentää metsikön hyödyn-nettävyyttä matkailu- ja virkistyskäytössä muun muassa maisemahaitto-jen sekä marjavarvuston vahingoittumisen vuoksi. Yleisesti ottaen boreaa-linen metsäkasvillisuus toipuu kuitenkin muokka-uksesta hyvin. Oikeilla menetelmillä ja niitä ke-hittämällä, ohjeistuksel-la, muokkausta tekevien kuljettajien koulutuksella sekä työn huolellisella toteutuksella voidaan mer-kittävästi vähentää maise-ma-, virkistys- ja vesistö-vaikutuksia sekä turvata maalahopuiden ja niillä elävien lajien säilyminen uudistusalalla.

Kivennäismailla maan-muokkauksen vesistövai-kutukset ovat yleensä vä-häisiä. Muokatulta maalta vapautuu ravinteita enem-män kuin muokkaamatto-malta, mutta huuhtoumat ovat pieniä, koska maa ja kasvillisuus pidättävät nii-tä. Rinteissä menetelmän valinnalla ja muokkausjäl-jen oikealla suuntaamisel-la ehkäistään kiintoaine-huuhtoumia. Turvemailla tilanne on ongelmallisem-pi. Niillä valumavesien ravinne- ja kiintoaines-

pitoisuudet ovat monin-kertaisia kivennäismaihin verrattuna. Vesistövaiku-tuksia voidaan vähentää riittävillä suojavyöhykkeillä ja käyttämällä lisäksi muita vesiensuojelumenetelmiä.

Kivennäismailla muok-kauksen vaikutus kasvi-huonepäästöihin ja maan hiilivarastoon on lievä. Pidemmällä aikavälillä muokkaus parantaa met-sän kasvua ja auttaa lisää-mään metsäekosysteemin hiilivarastoa (kuva 2). Tur-vemailla uudistamistoi-met lisäävät vedenpinnan vaihteluita, mikä voi lisätä vesistö- ja kasvihuonekaa-supäästöjä. Tämän vuoksi käytettävä uudistamis- ja muokkausmenetelmä tu-lee valita tarkoin.

– Maanmuokkauksella aikaansaatu kasvunlisäys on yksi niistä toimenpiteis-tä, joiden avulla metsiem-me kasvu ja hiilinielu on saatu lisääntymään noin kaksinkertaiseksi viimeis-ten 60 vuoden aikana. Hiilinielun ylläpitäminen edellyttää, että metsän uu-distumisesta huolehditaan jatkossakin, toteaa Luken metsämaatieteen profes-sori Hannu Ilvesniemi.

metsät ovat tärkeitäsekä kauPunkien ettämaaseudun nuorille

Metsät ovat tärkeitä lä-hes yhdeksälle kymme-nestä nuoresta riippumatta siitä missä päin Suomea he asuvat. Metsiä erittäin tärkeänä pitävien osuus kasvaa iän myötä. Toisaal-ta 13 prosenttia nuorista kokee metsän vieraaksi ympäristöksi.

Nuorten metsäbaromet-rin tuoreet tulokset kerto-vat 15–25 vuotiaiden suo-malaisten metsäsuhteesta sekä metsien käyttöön ja metsä- ja puualaan liitty-vistä mielikuvista. Baro-metrin toteutti Taloustutki-mus Suomen Metsäyhdis-tyksen tilauksesta.

Vaikka metsät koetaan tärkeiksi, kolme viidestä nuoresta ei koe metsää vapaa-ajalleen välttämät-tömänä asiana. Alueel-liset erot näkyvät tässä kysymyksessä: pohjois- ja itäsuomalaisille nuorille on

selvästi keskimääräistä useammin vaikea ajatella vapaa-aikaa ilman met-sää.

Metsä koetaan rauhoit-tavana, energiaa antavana ja inspiroivana ympäris-tönä ja sinne mennään useimmiten yksin tai ys-tävän kanssa. Nuorista 62 prosentille on tärkeää, että kodin läheltä löytyy metsää.

Metsä- ja puuala työn-antajana näyttäytyy en-nemmin positiivisessa kuin negatiivisessa valossa valtaosalle nuorista. 20-30 prosenttia nuorista ei kuitenkaan osannut ottaa kantaa työnantajakuvaa mittaaviin väittämiin.

Metsätalous kiinnostaa enitenMetsätaloudesta, metsä-

teollisuudesta ja puutuote-

teollisuudesta metsätalous kiinnostaa nuoria eniten. Metsätaloutta pidettiin myös mukana olleista kol-mesta alasta selvästi ym-päristövastuullisimpana. Ympäristön näkökulmasta puutuote- ja metsäteolli-suus ovat nuorten mieliku-vissa samalla viivalla.

Metsäteollisuudella on

edistyksellisin ja innova-tiivisin imago, kun taas puutuoteteollisuutta pi-dettiin hieman konserva-tiivisempana. Toisaalta nuoret käyttäisivät puuta mieluiten rakentamiseen, huonekaluihin ja sisusta-miseen.

Nuoret miehet harkitse-vat metsään tai puunja-

lostusteollisuuteen liittyvää ammattia huomattavasti nuoria naisia useammin. Metsään vievä harras-tus, perheen omistama metsä ja perheenjäsenen koulutustausta metsä- tai puualalla nostavat toden-näköisyyttä harkita alaa.

Kolme viidestä nuoresta ajattelee metsä- ja puualan tarjoavan työtä vastuulli-sella alalla. Puolet nuorista ajattelee, että metsäalan töissä on mahdollista tor-jua i lmastonmuutosta. Kaksi kolmasosaa nuorista on myös sitä mieltä, että metsiä hoidetaan Suo-messa hyvin. 77 prosenttia nuorista oli samaa mieltä väittämän ”metsien tärkein tehtävä on luonnon mo-nimuotoisuuden ylläpito” kanssa.

Huolenaiheiden listalla kärkeen nousi ilmaston-muutos. Myös oma mie-

lenterveys sekä sodat ja konfliktit huolestuttavat nuoria. Negatiivisista met-sään liittyvistä uutisista nuorten mieliin on viime ajoilta jäänyt voimakkaasti Amazonin metsäpalot. Positi ivisista uutisista muistettiin muun muassa somevaikuttaja MrBeastin loppuvuodesta aloittama #teamtrees puunistutus-kampanja sekä muovin korvaaminen puulla ja muut uudet metsäteolli-suuden innovaatiot.

Barometrin rahoittivat Puumiesten Ammattikas-vatussäätiö ja Metsämies-ten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Metsämiesten Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta.

Lisätietoa www.mmsaatio.fi

www.tgj.fi


Kuljetusliike J. VALKAMA

• Kaikki maarakennustyöt• Kaivuutyöt• Maa-ainesmyynti ja -toimitukset

Kuljetusliike J. ValkamaJari Valkama 0400 231 606Rautajärventie 464, 36930 KYYNÄRÖ

[email protected] • www.maanrakennusjvalkama.fi

Kaikenlaiset maanrakennustyöt

URAKOITSIJA JOUNI NIKKILÄ

PÄLKÄNE p. 0400 890 [email protected]

Mäkelänkankaantie 249490 Neuvoton

Maahantuonti: 05 - 343 5666 (24 h) [email protected]

CAMSO-kumitelat hyllystä-

50vuotta

Kustantaja: Target Julkaisut OyPetäjistönkatu 9, 50100 MIKKELIIlmoitukset/markkinointi:puh. 0440 211 777, faksi (015) 211 [email protected]

Sivunvalmistus / graafinen suunnittelu:Marko Hämäläinen,[email protected] toimittaja: Petri LaitinenPainopaikka: Lehtisepät OyLehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu siihen osaan ilmoitusta, jossa virhe onhavaittu, mutta enintään ilmoituksen hintaan.Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuneesta välillisestä vahingosta.Mahdolliset huomautukset on tehtävä seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemises-ta. Huomautus on tehtävä sille mainostoimittajalle, jonka kanssa ilmoituskauppa on sovittu.© Target julkaisuissa valmistettuun materiaaliin.

Ammattilaiset Oikeaan Tarpeeseen

Ilmoitusmyynti:puh. 050 491 2335, [email protected]. 045 658 0701, [email protected]

Vastaava toimittaja: Petri Laitinen

Kustantaja: Target Julkaisut Oy,Petäjistönkatu 9, 50100 MIKKELIPuh. 0440 211 777, [email protected]

Sivunvalmistus: Marko Hämäläinen

Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki

Osoitelähteet:Bisnode Finland Oy, Tilastokeskus,Target Julkaisut Oy asiakasrekisteriLehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu siihen osaan ilmoitusta, jossa virhe on havaittu, mutta enintään ilmoituksen hintaan. Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuneesta välillisestä vahingosta. Mahdolliset huomautukset on tehtävä seit-semän päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Huomautus on tehtävä sille mainostoimittajalle, jonka kanssa ilmoituskauppa on sovittu. © Target julkaisuissa valmistettuun materiaaliin.

liikennevaloja lautasille -PaPrikat vuoden vihanneksia

Värikkäät kasvikset pi-tävät huolta terveydes-tämme, sillä ne sisältävät jokapäiväiseen hyvinvoin-tiin liittyviä suojaravinteita. Puutarhaliiton valitsemat vuoden vihannekset pap-rikat tuovat ympäri vuoden hyviä makuja, terveyttä, värejä ja raikkautta ruoka-valioomme. Innokkaimmat viljelevät niitä myös itse. Muun muassa chili-papri-koiden kylvöaika on jo nyt tammikuussa.

Suomalaiset rakasta-vat paprikoiden raikasta makua ja rapsakkaa suu-tuntumaa. Monikäyttöiset paprikat kotiutuivat suo-malaiseen ruokavalioon 1970-luvulla. Nykyisin tuo-reita paprikoita popsitaan reilut kolme kiloa henkeä kohden vuodessa, missä on edelleen reilusti kas-vunvaraa.

Eniten syömme mietoja ja makeita paprikoita sa-laateissa, mutta ne tuovat värejä ja lisämakua ruoan-laittoon keitoista patoihin ja erilaisiin paistoksiin. Erityisesti erilaiset yrtit ja juustot houkuttelevat paprikan parhaat puo-let esille. Tulisilla chileillä kokki loihtii ikimuistoisia ruokaelämyksiä, ja esimer-kiksi chilihöystetty talvinen

vihanneskeitto saa kehon mukavasti lämpenemään.

Liikennevaloja ruokapöytään

Paprikat (Capsicum annuum) ovat kotoisin Väli-Amerikasta, missä niitä kasvaa edelleen vil-leinä. Meillä tutuin on ja-lostettu makea ja mieto vihannespaprika, jonka perusväreinä ovat tutut liikennevalojen värit: pu-nainen, keltainen ja vihreä. Myös lempeän aromikas oranssi on yhä suositumpi. Erivärisiä pikkupaprikoita tarjoillaan myös pikkusuu-paloina, jotka maistuvat erityisen hyvin nuorille.

Vielä kypsyvää vihreää paprikaa käytetään pää-asiassa kypsennettynä erilaisia ruoissa, koska sen maku ja rakenne sopivat parhaiten ruoanlaittoon. Mehukkaat suippopaprikat ovat uudempia tulokkaita kotimaassa viljeltyinä, ja ne sopivat hyvin erilaisiin uuniruokiin ja salaatteihin. Parhaimmillaan ne mais-tuvat vihanneksilla, ohralla tai riisillä ja tuorejuustolla täytettyinä paprikavenei-nä. Maistelemalla erottaa usein kotimaisen paprikan, sillä sen maku on raikas ja tuore.

Terveyttä ja tulisuutta

Chilit kuuluvat myös paprikoihin ja niitä kas-vatetaan tuhansia eri la-jeja miedoista makeista polttavan tulisiin. Näiden paprikoiden muodot vaih-televat pikkuruisista nu-peista isoihin kellomaisiin tai suippoihin muotoihin. Aikaisemmin kotimaisten chilit olivat harvinaisuuk-sia kaupoissa, mutta nyt tarjonta on parantunut. Chililajitelmia on saatavilla lähes aina vähittäismyy-

mälöistä.Paprikat sisältävät run-

saasti C-vitamiinia ja muita terveyden kannalta hyö-dyllisiä ravinteita. Tulista makua paprikoihin tuo kapsaisiini-yhdiste, jonka tiedetään myös toimivan aineenvaihduntaa vilkas-tavana ja samalla laihdut-tava ruoka-aineena. Sieto-kyky polttaviin paprikoihin kehittyy ajan myötä, ja tulisimpia makuja voi loi-ventaa yhdistämällä chile-jä maito- ja viljatuotteiden kanssa.

Viljely lisääntyy Suomessa

Suomessa paprikoita viljellään reilussa 70 yri-tyksessä noin miljoona kiloa. Eniten paprikoita viljellään Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa, missä viljelymäärät ovat kasvaneet viime vuosi-na. Kotimaan tuotanto on toistaiseksi vielä vähäistä verrattuna tuontiin, joka on noin 16 miljoonaa ki-loa. Suomalaista paprikaa on saatavilla varmimmin touko-lokakuussa, mutta

ympärivuotinen ja torjunta-aineeton viljely yleistyy energiapihien led-valojen turvin.

Harrastajat suosivat vil-jelyssä erityisesti chili-paprikoita, joiden kasvat-taminen on viime vuosina innostanut erityisesti nuo-ria miehiä. Paprikoiden vil jelyaika siemenestä satoon kestää vähintään neljä kuukautta. Tämän vuoksi sekä harrastajien että ammattilaisten kylvöt aloitetaan usein jo tammi-kuussa. Paprikat kasvavat lämpimässä ja menestyvät Suomessa ulkona vain lämpimien kesäkuukausi-en aikana.

Vuoden vihanneksen julkistavat Kotimaiset Kas-vikset ry ja Puutarhaliitto ry. Tämä perinne on jat-kunut jo vuosikymmeniä. Tavoitteena on lisätä tee-mavihanneksen viljelyä ja kulutusta sekä tutustuttaa suomalaisia uusiin kasvik-siin ja makuihin.

Lisätietoja:Timo Taulavuori, toimitusjohtaja Puutarhaliitto ry

Paprikoiden värit ja muodot saavat herkuttelijan veden kielelle. Kuva: Timo Taulavuori


LVI

Lvi-asennusJarno Mäkelä Oy

Käyttövesiremontit,maalämmöt sekä kaikki

lvi-alan työt ammattitaidolla japitkällä työkokemuksella.

Ota yhteyttä ja tiedustele lisää!

Puh. 040 530 9826www.lvi-jarno.fi

SYNCONTA 700 LMaahan upotettava pumppaamo. Saatavana myös lämpöeristettynä tai lämpökaapelilla varustettuna.Soveltuu yhden kiinteistön tai kesämökin pumppaamoksi.

SANIMAT 4002Jätevesipumppaamo jätevesien pumppa-ukseen padotus kor-keuden alapuolisilta alueilta. Sopiva esim. asuinkerrostaloihin ja toimistorakennuksiin.

SANIMAT 1000Jätevesipumppaamo yhden tai kahden perheen tiloihin. Tukkeutumattomalla Contra Block järjes-telmällä varustettu.

SANISETTKäyttövalmis harmaa/jätevesi-pumppaamo kiintoainettomien jäteve-sien pumppaukseen.

NIROLIFTTäysin automaattinen ja asen-nusvalmis lattiakaivopump-paamo kosteisiin tiloihin.

PIRANHAMAT 100 & 120Pienikokoinen jäteveden pumppausyksikkö, johon voi-daan liittää suoraan yksi WC, lavuaari ja suihkuallas.

Sulzer Pumps Finland OyPuh. 010 234 3333www.sulzer.com

suomen kaasumarkki-nat avautuivat ja

gasgrid Finland oy onaloittanut toimintansa

Suomen kaasumark-kina on avautunut kilpai-lulle ja Gasgrid Finland on aloittanut toimintansa 1.1.2020. Kaasun myynti ja siirtoverkko on eriytetty toisistaan. Valtion ener-giayhtiö Gasum Oy:stä eriytetty Gasgrid Finland on järjestelmävastuussa koko Suomen kaasun siir-toverkostosta.

Kilpailulle avoin putki-kaasumarkkina perustuu vuonna 2018 voimaan tul-leeseen maakaasumark-kinalakiin, jonka mukaan kaasun siirto ja energian myynti tulee eriyttää toi-sistaan. Kaasun maahan-tuonti ja tukkumyynti on nyt

mahdollista kaikille markki-naosapuoliksi rekisteröity-neille toimijoille. Suomen avoimet kaasumarkkinat kiinnostavat sekä koti-maisia että kansainvälisiä toimijoita.

Suomen kaasun siirto-verkkoon voidaan tuoda kaasua totuttuun tapaan Venäjältä ja lisäksi kaksi-suuntaisen Balticconnec-tor-kaasuputken kautta kaasua voidaan siirtää myös Suomen ja Viron välillä. Näiden lisäksi verk-koon syötetään myös bio-kaasua.

”Uutena siirtoverkko-operaattorina vaalimme Gasumilta perimäämme

toimintavarmuutta ja luo-tettavuutta. Avautunut kil-pailu on hyväksi suoma-laisille kaasunkäyttäjille. Suomeen voi nyt tuoda kaasua myös Baltiasta ilman erillistä rajasiirto-maksua, ja lähivuosina valmistuvat kaasuputki-hankkeet mm. Liettuan ja Puolan välillä kytkevät meidät täysimittaisesti Eu-roopan kaasuinfrastruk-tuuriin. Kaasu on myös osa Green Dealia, eli Eu-roopan komission tuoretta ympäristöohjelmaa, sillä se on kustannustehokas tapa vähentää hiilidioksidi-päästöjä”, kertoo Gasgrid Finlandin toimitusjohtaja

Olli Sipilä.Kaasu on Suomessa

tärkeä teollisuuden raaka- ja polttoaine. Suurimmalle osalle kotitalousasiak-kaista kaasumarkkinoiden avautumisella ei ole vaiku-tusta, sillä kaasunmyyjän vaihtamisen edellytyksenä on päivittäin etäluettava mittari.

Gasgrid Finlandin omis-tajaohjauksesta vastaa valtiovarainministeriö.

Lisätietoja:Olli Sipilä, toimitusjohtaja, Gasgrid Finland Oy

tuulivoimankannatus jatkaa

kasvuaan suomessaSuomalaiset haluavat

l isää tuulivoimaa. Tä-nään julkaistun Energia-teollisuuden vuosittaisen Energia-asenteet -kyse-lyn mukaan 83 prosenttia suomalaisista haluaa lisää tuulivoimaa Suomeen. Tuulivoiman kannatus on noussut kahden kuluneen vuoden aikana yhdeksällä prosentilla, samalla kun tuulivoimaa vähemmän haluavien määrä on las-kenut.

Tuulivoiman kannatuk-sessa liikutaan nyt samois-sa luvuissa kuin vuosikym-menen alkupuolella, kun tuulivoimarakentaminen alkoi Suomessa suurem-massa mittakaavassa. Tuulivoima on arkipäi-väistynyt ja tullut tutuksi suomalaisille, sillä yhä useammassa kunnassa on jo toiminnassa olevia tuulivoimaloita.

”On hienoa nähdä, että tuulivoimarakentamisella on suomalaisten selkeä tuki takanaan. Huomat-tavaa kyselyn tuloksissa on, että korkeiden kanna-tuslukujen lisäksi tuulivoi-maa vähemmän haluavien määrä on laskenut vuosi

vuodelta, ja enää neljä prosenttia suomalaisista haluaa vähentää tuulivoi-man määrää Suomessa. Tuulivoima on edullisin tapa rakentaa uutta säh-köntuotantokapasiteettia ja uskon, että markkina-ehtoisen rakentamisen käynnistyminen näkyy myös tuulivoiman kan-natusluvuissa. Samaan aikaan ilmastonmuutoksen

hillitseminen vaatii nopeita toimenpiteitä. Mielestäni viesti päättäjien suuntaan on tuulivoiman osalta kir-kas”, summaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mik-konen.

Suomessa oli vuoden 2018 lopussa noin 700 toiminnassa olevaa tuu-livoimalaa, joiden koko-naiskapasiteetti oli 2041

megawattia. Kuluneen vuoden aikana uusia tuu-livoimaloita on rakennettu yli parin sadan megawatin edestä. Vuoden 2019 tuu-livoimatilastot julkaistaan tammikuun 2020 aikana.

Lisätiedot:Anni MikkonenToimitusjohtajaSuomen Tuulivoimayhdistys ry


Jätevesisuunnitelmat- merkkisitoutumaton suunnittelu- parhaat puhdistamoratkaisut- Kauttamme asennus-, huolto- ja rahoituspalvelut

Jätevesiasiantuntija Risto AlmonkariGSM 0400 441 066 • www.unira.fi

VIEMÄRIREMONTIT

www.suomenvesiturva.fi

Jyrki Göös050 407 2215

[email protected]

sukitusmenetelmällä

rakenteita rikkomatta

3-5 päivässä

rahoitus alk. 99 /kkVaraa aika

maksuttomaan

kuvaukseen

miljoonan lämPöPumPunraja rikki

Niillä tuotetaan jo 15% Suomen lämmityksestäSuomen Lämpöpump-

puyhdistys SULPU ry sai oivallisen 20-vuotissynty-mäpäivälahjan. Miljoonan lämpöpumpun raja täyttyy parahiksi juuri synttärei-den aikoihin. Pääasiassa kuluttajat ovat investoi-neet omia rahojaan noin 5 miljardia euroa. Niillä tuotetaan vuosittain yli 10 TWh lämpöä eli 15% Suomen lämmityksestä, säästetään noin 2 miljoo-naa tonnia hiilidioksidia, ala työllistää noin 5000 henkilöä ja positiivinen vai-kutus kauppataseeseen on satoja miljoonia. SULPUn huippuesiintyjiä vilisevään Heurekan Juhlaseminaa-riin 21.11.2019 valtiovallan tervehdyksen tuo Ympä-

ristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

80-luvun krapulasta uuteen nousuun 90-luvun lopulla

Lämpöpumppualahan oli olemassa jo 80-luvun alussa. 10 000 maalämpö-pumppua saatiin vaihtele-valla menestyksellä mark-kinoille, kunnes vuonna 1984 käytännössä kaikki alan toimijat ajautuivat konkurssiin. Ala kärsi kra-pulaa yli 10 vuotta. ”Uusi nousu alkoi 90-luvun puo-livälissä. Vuonna 1999 aika oli kypsäSuomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n perustami-selle. Tuloksia alkoi tulla heti perustamisen jälkeen.

Loan heitto ja kilpailijoi-den haukkuminen markki-noinnissa väheni. Ihmiset alkoivat uskaltaa ostaa lämpöpumppuja. Alettiin miettimään lämpöpumppu-markkinan kasvattamista yhdessä, vaikuttamistyötä, alan yhteistä tiedotusta, laatuasioita kuten koulu-tusta ja sertifiointeja sekä kansainvälistä yhteistyö-tä”, kertoo Jussi Hirvonen, yksi perustajajäsenistä ja nykyinen SULPUn toimin-nanjohtaja

Lämpöpumpuista koko kansan

huvia 2000-luvun alkaessa

Lämpöpumppumyynnit jatkoivat vahvaa kasvua 2000-luvulla. Ilmalämpö-pumpuissa mentiin kym-menien tuhansien vuosi-myynteihin, omakotitalora-kentajat alkoivat valita yhä useammin maalämmön, öljylämmitykset alkoivat vaihtua maalämpöön, uu-det pumpputyypit poistoil-ma- ja ilmavesilämpöpum-put tuotiin markkinoille. Myös isompiin kohteisiin alkoi tulla lämpöpumppuja. EU:n uusiutuvan energi-an direktiivin siivittämänä ARAn energia-avustus vuonna 2011-12 paisutti maalämpövuosimyynnin 8 000:sta 14000 kappa-leeseen. Toki erittäin kova krapula siitäkin sitten tuli, niin kuin avustuksista

yleensäkin.

Ilmastomuutos teki lämpöpumppualas-

ta hovikelpoisenAlan kasvun myötä

myös SULPU voimistui, yhtenäistyi, ministeriöiden ja virastojen ovet alkoivat aueta vaikuttamistyötä te-kevälle yhdistykselle, joka, harvinaista kyllä, ei ollut siellä ruinaamassa rahaa vaan hyväksyntää ja mark-kinoiden esteiden poista-mista ympäristöystävälli-sille, energiaa säästäville järjestelmilleen. Lobbaus-, valistamis-, tiedonjako- ja tuottamistyöstä riitti. Lämpöpumppuala alkoi haastamaan tosissaan perinteistä, tuotantokes-keistä lämmityksen pyhää kolmiota: sähkö – öljy – kaukolämpö.

Valtiovaltakin vähitellen huomasi tämän valtiolle halvan energian ja ympä-ristön säästöteknologian. Lopullinen hovikelpoisuus lämpöpumppualalle alkoi tulla voimistuneen ilmasto-muutoskeskustelun myö-tä. Huomattiin ja todettiin, että lämpöpumput ovat ja tulevat olemaan hyvin merkittävässä roolissa, välttämättömiä lämmi-tyksen sähköistämises-sä, uusiutuvan energian käytössä, hukkalämpöjen talteenotoissa, lämmön varastoinnissa sekä kulu-tuksen ohjausjärjestelmis-

sä ja jäähdytyksessä.

Suomen suurin yksittäinen kulut-

tajan rahoilla tehty ympäristöteko

Lämpöpumppumarkkina on kehittynyt SULPUn 20-vuotisen historian aika-na ripeästi niin, että jo vuo-den 2019 loppupuolella, etuajassa ikään kuin syn-tymäpäivälahjana, saavu-tetaan jo tuo vuodelle 2020 visioitu miljoonan myy-dyn lämpöpumpun raja. Suomen lämpöpumpuilla tuotetaan yli 10 TWh vuo-dessa eli yli 15 % Suomen rakennusten lämmitystar-peesta. Lämpöpumppui-hin on vuosien mittaan investoitu 5 miljardia euroa ja investoidaan puolen miljardin vuositahdilla. Lämpöpumppuinvestoin-nit lienevät Suomen suurin yksittäinen ympäristöteko, ainakin suurin kuluttajien rahoilla tehty.

Lämpöpumppuala voi röyhistää rintaansa myös kansainvälisesti. Asu-kaslukuun ja talouksiin suhteutettuna olemme lämpöpumppujen vuo-simyynneissä maailman kolmanneksi paras läm-pöpumppumaa Norjan ja Eestin jälkeen.

2020-luvulla lämpöpumppuja

ostetaan 10

miljardilla eurolla”Varovaisetkin visiot

näyttävät vuodelle 2030 yl i 20 TWh vuodessa lämpöpumpuilla tuotettua lämmitysenergiaa, mikä merkitsee lämpöpump-putuotantokapasiteetin ja investointien kaksinker-taistamista seuraavalla vuosikymmenellä. Läm-pöpumppujärjestelmiä tul-laan myymään 2020-luvul-la miljoona kappaletta 10 miljardilla eurolla”, visioi Suomen lämpöpumppuyh-distys SULPU ry:n toimin-nanjohtaja Jussi Hirvonen.

Asuin- ja palveluraken-nusten lisäksi yhä useam-massa teollisuusraken-nuksessa ja -prosessissa tullaan näkemään läm-pöpumppuja. Jäähdytyk-sen yleistyminen lisää lämpöpumppujen kilpai-lukykyä. Tapahtuuhan se hyvin usein samalla laitteella ja investoinnilla kuin lämmitys. Lämpö-pumppu tulee yleistymään kauko- ja aluelämmön ja -kylmän tuotannossa, kun lämmitystä sähköistetään ja kaikenlaisesta poltta-misesta pyritään eroon. Lämpöpumppujen rooli on merkittävä lämmön varas-tointijärjestelmissä sekä kulutuspään kysyntäjous-toissa sekä tehohuippujen hallintajärjestelmissä. On-han lämpöpumppu ainut-laatuinen siltateknologia lämmön ja sähkön välillä.

Bioenergia ry:n uusistrategia tähyää hiili-

negatiiviseen tulevaisuuteenBioenergia ry:n syys-

kokous sopi 11.12.2019 yhdistyksen uudesta stra-tegiasta. Strategia koostuu kolmesta osasta: 2030-lu-vulle ulottuvasta visiosta, vuodelle 2025 asetetuis-ta tavoitteista ja vuosil-le 2019-2020 asetuista edunvalvonnan, jäsen-palveluiden ja viestinnän painopisteistä.

Yhdistys haluaa kehit-tää toimialaa suuntaan, jossa Suomessa on maa-ilman parhaat edellytyk-set tuottaa biomassaan perustuvia kestäviä ja jopa hiilinegatiivisia tuot-teita. Toiminnassa py-ritään mahdollisimman korkeaan jalostusarvoon

ja vientiin sekä tukemaan energiaomavaraisuutta, energian toimitus- ja huol-tovarmuutta, työllisyyttä ja aluetaloutta. Yhdistys ja sen jäsenkunta toimivat osanabio- ja kiertotaloutta, jossa energiaa otetaan talteen sivuvirroista.

Yhdistys on valmis Suo-men hallitusohjelman aset-tamaan haasteeseen ja tukee EU:n tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Ilmastonmuu-toksen hillinnässä pelkkä päästöjen vähentäminen ei kuitenkaan enää riitä, vaan hiiltä on saatava pois ilmakehästä. Siihen on useita erilaisia keinoja, kuten metsitys, metsän

kasvun tehostaminen, bio-hiili, bioenergiaan kytketty hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (bio-CCS) sekä erilaiset kompen-sointipalvelut. Päättäjät ja kansalaiset toivovat ilmas-topolitiikan toteuttamisen kanssa samanaikaisesti hyvinvointia, talouskasvua ja laadukkaita työpaikkoja.

Kohti visiota halli-tun siirtymän avulla

Nykytilanteesta kohti 2030-luvun visiota tarvi-taan hallittu siirtymä. Siirty-män tulee olla sosiaalisesti oikeudenmukainen. Se voidaan toteuttaa huo-mioiden samanaikaisesti ilmasto, toimitus- ja huol-

tovarmuus, työpaikat sekä verotulot.

Vuoden 2025 osal-ta yhdistys tähtää

siihen, että:• investointiympäristö

on poliittisen ohjauksen osalta vakaa ja markkina-ehtoinen

• ilmasto- ja energiapoli-tiikan isoista asioista sovi-taan parlamentaarisesti ja sidosryhmiä kuullen, jotta vältytään poukkoilevalta päätöksenteolta

• rakennetaan nykyiselle lainsäädännölle, ei korvata sitä

• bioenergiaa tuotetaan sivuvirroista ja kestävyys-vaatimukset kehittyvät

ennakoidusti• alan kansainvälinen ja

kansallinen kilpailukyky ovat hyvällä tasolla

• bio- ja kiertotalous kas-vavat kestävästi ja energia on sen mahdollistaja

• bioenergian käyttö kas-vaa nykytasolta korvaten fossiilisia polttoaineita eri-tyisesti lämmön- ja proses-sienergiantuotannossa ja liikenteessä

• biomassan hyötykäytön hyväksyttävyys ja bioener-gia-alan imago paranevat.

Yhdistyksen edunval-vonnan painopisteitä vuon-na 2020 ovat mm. energia-verouudistus, laaja-alainen turvealan työryhmä sekä maankäyttösektorin ilmas-

to-ohjelma ja ilmastolain uudistaminen. Yhdistys jatkaa myös vaikuttamis-ta osana eurooppalaista kattojärjestöä Bioenergy Europea, jossa toimiala-päällikkö Hannes Tuo-hiniitty toimii hallituksen puheenjohtajana vuonna 2020.

Bioenergia ry:n halli-tuksen puheenjohtajana jatkaa liiketoimintajohta-ja Pertti Vanhala Oulun Energiasta. Hallitukseen ja varajäseniin voi tutustua yhdistyksen verkkosivuilla.

Lisätiedot: toimitusjohtaja Harri Laurikka


Lupaamme sinulle sujuvan remontin ja laadukkaan lopputuloksen. Toi-mintamme kivijalka on ammattitai-toinen ja vastuullinen henkilökunta. Pidämme aikataulut ja laskutamme vasta, kun työ on hyväksytty.

Putkiremonttien ammattilainen Pirkanmaalla

”Teen aina asiakkaalle niin kuin itselle tekisin

omassa kodissa.”LVI-asentaja Harri Isotalo

TILAA ILMAINEN ARVIOKÄYNTI,

SOITA 040 559 6568

Oman kylän

miehet!

Kivilähteentie 1033470 Ylöjärvi

Puh. arkisin 8-16040 559 6568

Päivystys muina aikoina010 322 5130 www.lvikurikka.fi


ilma-vesilämPöPumPPuPäivitti talon uuteen kuntoon

Uusi Jäspin ilma-vesi-lämpöpumppu leikkasi omakotitalon lämmitys-kulut alle puoleen – eikä asumismukavuudesta ole tingitty tuumaakaan.

Elettiin vuotta 2006, kun perhe Värikoski rakensi omakotitalon Nokian kau-pungin Haaviston Lato-mäkeen. Lähes tuhannen neliön tontille syntyi 135 asuinneliötä. Lisäksi tuli 36 neliön tila talo kylkeen autolle ja varastolle.

Perinteisen mallinen talo on edelleen ilo silmälle, sillä sitä on hoidettu hyvin.

– Aiomme pysyä tässä niin kauan kuin jalka vä-hänkin nousee. Olemme kumpikin eläneet näissä maisemissa yli 60 vuotta eikä meillä ole tarvetta muuttaa pois, kertoo Merja Värikoski.

Pariskunnan uusin yl-peys on ilma-vesilämpö-pumppu Jäspi Tehowatti Air Split, joka hyödyntää 8 kilowatin teholla ulkoil-maan sitoutunutta ilmaista auringon energiaa. Se otettiin käyttöön touko-kuussa 2017.

Ilma-vesilämpöpumppu hoitaa talon lämmityksen ja käyttöveden lämmityk-sen.

– Se on helppokäyttöi-nen, asumisen mukavuut-ta lisäävä laite, joka lisäksi säästää huomattavasti sähköä ja euroja, Jouko Värikoski innostuu.

Laite vaihtui, mutta Jäspi-merkki pysyiJouko on tarkka mies,

joten lämmityslaiteremontti ei syntynyt hetken mieli-johteesta. Lämmitystavan ja eri merkkien huolellinen vertailu vei pari vuotta.

Joukon valinta oli moder-ni, kotimainen Jäspi Teho-watti Air. Myös aiempi ja moitteetta toistakymmentä vuotta palvellut sähkökatti-la oli samalta valmistajalta. Lämmönjako hoituu alku-peräisellä vesikiertoisella lattialämmityksellä.

Maalämpökin oli vaih-toehtona. Mutta kun olisi pitänyt porata lämpökaivo ja putket tuoda seinän läpi – se tuntui liian vaivalloi-selta. Lisäksi kokonaisuus olisi tullut tuhansia euroja valittua kalliimmaksi.

– Ei alkuperäisessä kompaktissa sähkökatti-lassa mitään vikaa ollut, hyvä peli sekin oli. Mutta sähköä kului melko lailla.

Uus i lämpöpumppu maksoi asennuksineen pyöreästi 10 000 euroa. Laitteiston osuus oli hiukan alle 7 000 euroa. Asennuk-sesta saa verotuksessa kotitalousvähennyksen, isäntä erittelee.

Muutaman satasen Jou-ko sai, kun myi vanhan sähkökattilan pois. Rahaa

tärkeämpää oli kierrättämi-nen. Kattila palvelee vielä pitkään Oulussa.

Tuhannen euron vuosisäästö

Miten uusi laitteisto muutti sähkönkulutusta? Se selviää Värikosken tarkoista taulukosta, joihin hän on kirjannut sähkölas-kut vuosien ajan.

Kun talossa oli sähkö-kattila, kokonaiskulutus oli vuosittain keskimäärin 19 000 kWh. Ensimmäisenä vuotena ilma-vesilämpö-pumppu alensi lukemaksi 11 000 kWh, vaikka siihen mahtui pitkä ja hyytävä pakkasjakso.

Kokonaiskulutuksesta pyöreästi 4 500 kWh on taloussähköä, joka kuluu lämmityslaitteesta riippu-matta. Siten sähkökattilan aikana talon ja käyttö-veden lämmitys veivät 14 500 kWh vuodessa. Ilma-vesilämpöpumppu kulutti 6 500 kWh vuodes-sa. Erotus, 8 000 kWh, tarkoittaa vuositasolla yli 55 prosentin säästöä läm-mityksessä ja käyttöveden tuotossa. Rahassa se on yli 1 000 euroa.

Jouko laski, että lämmi-tyslaitteet maksavat itsen-sä takaisin kahdeksassa vuodessa. Laskelmassa hän otti huomioon kotitalo-usvähennyksen ja sähkön hinnan maltillisen nou-sun. Jos hinnat karkaavat rajummin, kuoletusaika lyhenee entisestään.

Asumismukavuudesta perhe ei ole tinkinyt piirua-kaan. Sisälämpötila pysyy 22 asteessa eikä suihkus-sa käydä kelloa tuijottaen. Takassa on poltettu puuta talvella enimmillään 2–3 kertaa viikossa.

– En usko, että meillä on tarvetta säästää nykyistä enempää, sanoo Jouko.

Merja myötäilee, että ei-köhän se ole tässä.

Moderni laite vanhan kattilan

paikalleVärikoskien talon ilma-

vesilämpöpumpun myi, mitoitti ja asensi tampere-lainen Näsin Vesijohtoliike. Sama firma perehdytti Joukon laitteen käyttöön. Värikoski kiittelee palvelua ja asennuksen nopeutta.

– Myyjä ei luvannut lii-koja, mikä olisi vain är-syttänyt minua. Toimitus sujui näppärästi kolmessa päivässä. Kuljetusvaurioi-tunut kotelopelti uusittiin ja kiertovesipumpun liitos-vuoto korjattiin. Neuvoja-kin olen saanut, joten voiko enää muuta toivoa?

Ulkoyksikkö sijoitettiin räystään alle lämpimään paikkaan. Isäntä valoi betonista alustat, joiden päälle 75 sentin korkuinen ja 60 kiloa painava ulkoyk-sikkö nostettiin.

– Ei se hypi. Eikä lait-teen melukaan häiritse. Äänenpainetaso on vain noin 50 desibeliä parin metrin päässä. Kesällä se on hyvinkin vaimea, kun invertteri ohjaa puhaltimen hitaille nopeuksille.

Ulkoyksikön lauhdeve-si virtaa saattolämmöllä varustetussa putkessa alapuoliseen viemäriput-keen. Lauhdevesiputki ei saa jäätyä umpeen.

Hiukan tavallista posti-laatikkoa isomman läm-mönsiirtoyksikön asentajat kiinnittivät teknisessä tilan seinään. Varaajan sisäl-tämä sisäyksikkö seisoo entisen sähkökattilan pai-

kalla.Sisäyksikköön liitetyt

kupariset vesiputket hive-levät silmää, siistiä työtä! Seasta erottuu kaksi varo-venttiiliä ja yksi ilmanpois-toventtiili. Ylivuotoputki on

johdettu viemäriin.

Käyttöliittymää on helppo käyttääIsäntä esittelee sisäyksi-

kön käyttöliittymää, jonka näyttö on riittävän suuri ja valikot helppo tajuta. Navigointi hoituu parilla

painikkeella ja säätöpyö-rällä. Päävalikkoja ovat sisäilmasto, käyttövesi, info ja minun laitteistoni.

– Voin helposti säätää sisälämpötilan ja käyttöve-den lämpötilan. Voin myös ohjelmoida lämmityksen ja käyttöveden viikonpäiville ja pitkiksikin jaksoiksi. Voin muuttaa talon lämpökäy-rää ja lämmitysveden me-

nolämpötilaa. Käyttöveden mukavuustilaksi voin valita säästö, normaali tai luksus sen mukaan kuinka paljon haluamme kuumaa käyt-tövettä.

Käyntihäiriöitä ei ole ol-lut. Jos sellainen tulisi, näyttö kertoo mistä on kyse ja mitä pitäisi tehdä.

– Olen niin harvoin näitä asetuksia muutellut, kun ei ole ollut tarvetta, Jouko kiittelee.

Ilma-vesilämpö-pumpun huolloksi riittää puhdistusElämä on ollut helppoa

ilma-vesilämpöpumpun kanssa. Lämpöä on riit-tänyt eikä huolia ole ollut.

Lämmitysjärjestelmän huoltokin on yksinkertais-ta. Jouko Värikosken mu-kaan lattialämmitysputkis-ton paluulinjan sakkasihti pitää silloin tällöin tarkistaa ja puhdistaa. Teknisessä tilassa se on käytännössä ainoa huoltokohde.

Ulkoyksikön huolloksi riittää puiden lehtien ja muiden roskien poista-minen. Talvikaudella on syytä pitää silmällä, ettei ulkoyksikön säleikköön tai laitteen pohjaan kerry jäätä.

Laitteessa olisi varalla vielä muutamia hienouk-sia, joita Värikosket eivät vielä ole hyödyntäneet. Etäohjauksen avulla läm-

mitystä voisi seurata ja ohjata kodin ulkopuolella, vaikkapa matkoilla. Kesän helteisiin toisi viilennystä jäähdytyskonvektori, joka voisi olla seinäkiinnittei-nen Cool W tai kattomalli Cool R.

Lisätietoja: Kaukora Oywww.kaukora.fi

Jouko Värikoski katselee tyytyväisenä tarkkoja laskelmiaan. Uusi Jäspin ilma-

vesilämpöpumppu leikkasi omakotitalon lämmityskulut alle puoleen. Eikä asumis-mukavuudesta ole tingitty tuumaakaan.

– Mikäli ulkolämpötila alittaa -20 astetta tai lait-teen lämmitysteho ei muutoin vastaa tarvetta, sisäyksikön sähkövastukset alkavat lämmittää

215-litraisen varaajan vettä, Jouko Värikoski ker-too. Jouko teki itse tukevat perustukset ulkoyk-

sikölle. Melusta ei voi puhua, vaan täydelläkin te-holla ulkoyksikkö pikemminkin hyrisee hennosti.


SÄHKÖRAKENTAMINENCelotron PULSE

uuden aikakaudenälykoti järjestelmä

Celotron PULSE on Wlan/Lan/Gsm toiminen uuden aikakauden langa-ton hälytys-, ohjaus- ja ka-meravalvontajärjestelmä joka valvoo ja tarvittaessa myös ohjaa kiinteistöäsi. Verrattaessa kilpailijoihin, voi tätä uutuus järjestel-mää kuvata kolmella sa-nalla: Ylivoimainen, Edis-tyksellinen ja Helpoin.

Laitteen pieneen ko-koon on pakattu aivan uskomaton määrä ominai-suuksia, joista kilpailevis-sa laitteistoissa voidaan vain uneksia!

Suunnittelussa olem-me panostaneet teknisen ylivoimaisuuden lisäksi myös helppokäyttöisyy-teen ja asiakkaan kustannusten minimointiin. Pulse

toimii olemassa olevassa internet yhteydessäsi, se ei siis välttämättä tarvitse toimiakseen erillistä GSM liittymää. Järjestelmä päi-vittää itsensä täysin au-tomaattisesti, aina kun uusia ominaisuuksia tai turvallisuus päivityksiä on saatavilla.

Laite hälyttää ja näyttää kaikki tapahtumat sovel-luksessa ja sen lokissa, reaaliaikaisesti.

Järjestelmän langatto-mien lisälaitteiden max. kantomatka on hulppea, n. 200m.

Laitteiston päivittäinen käyttö on helppoa graa-fisella sovelluksella, tai esim. lisävarustelistalta löytyvällä rf-id näppäimis-töllä. Laite soveltuu siis yhtä hyvin sekä nuorisolle, kuin vanhuksillekin.

Järjestelmän lisälaiteva-likoima on yksi alan katta-vimpia, ellei jopa kattavin. Pulseen on saatavissa "perus" antureiden lisäksi myös useita erilaisia "älyk-käitä" lisälaitteita. Tarvike valikoimamme laajenee jatkuvasti ja tuomme mark-kinoille pian jopa laitteis-toon liitettävän ovipuhe-

limen.

Pulse-APPGraafinen

käyttöliittymä Täysin uudenlainen,

graafinen käyttöliittymäm-me toimii saumattomasti Android ja Apple puheli-missa. (Tuki myös Apple kelloille.)

Kaikkien lisälaitteiden ohjelmointi tapahtuu so-velluksessa, valokuvaa-malla tuotteessa oleva: QR-koodi. Järjestelmän ohjelmointi- ja käyttö on-nistuu keneltä tahansa, se ei siis vaadi teknistä

osaamista tai koulutusta.Sovelluksessa on täysin

reaaliaikainen tapahtuma-loki, valvontakameroiden "Live" video, sähkölaiteoh-jaukset, ym.

Kaikki helposti yhdellä ja samalla sovelluksella !

Peruspakkaus: Pulse peruspakkaus si-

sältää seuraavat lisälait-teet, valmiiksi ohjelmoi-tuina:

- Keskusyksikkö, jossa: Wlan, Lan ja gsm-tekniikka + akku, integroitu antenni ja usb-virtalähde

- 1 Kpl li iketunnistin "magneettikuula" jalalla

- 1 Kpl kauko-ohjain (mo-

nitoimi) - 1 Kpl ovimagneetti Lisävarusteena saatavis-

sa lukuisia erilaisia anturei-ta, AC-ohjaus releitä ja val-vontakameroita. Huomioi että järjestelmä tukee vain Celotron Pulse / Supreme-IP kamerat.

Valvontakameroiden käyttö vaatii ainoastaan jonkin olemassa olevan internet yhteyden tai lisä-varusteena myytävän wlan sovittimen + usb mokkulan.

Lisätietoja: Celotron OyP. (03) 2831 555 [email protected] www.celotron.com/pulse

Energiateollisuus ry:n tänään julkaisemat säh-köntuotannon vuositilastot osoittavat, että sähköntuo-tannon päästöt ovat laske-neet vuoden 2019 aikana 23 prosenttia ja ovat nyt alemmalla tasolla kuin koskaan aikaisemmin.

Tärkein syy päästöjen vähenemiseen on sähkön erillistuotannon romahdus lähes puoleen edellisen vuoden tasosta, ja samalla fossiilisten käytön vähe-neminen erillistuotannon sisällä, toteaa Energiateol-lisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. - Kivihiilen käyttö sähkön erillistuotan-nossa laski 52%, turpeen vastaavasti 48%.

Erillistuotantoon luetaan fossiilisilla ja turpeella tuo-tettu sähkö silloin, kun samalla ei tuoteta (myös) lämpöä. Jos tuotetaan myös lämpöä, kyse on yhteistuotannosta, el i CHP:sta. Sen tuotanto pysyi vuonna 2019 edelli-sen vuoden tasolla, mutta turpeen osuus polttoainee-na laski hieman hakkeen hyväksi. Yhteistuotannon volyymi perustuu talvikuu-kausien lämpöenergian tarpeeseen.

Päästökauppa on todella alkanut vaikuttaa siihen, miten energiaa tuotetaan, Leskelä toteaa.

Fossiilisten polttoainei-den käyttö ei enää ole

kannattavaa, ja ne poistu-vat tuotannosta sitä mukaa kuin uutta kapasiteettia saadaan tilalle. Lupaa-vimmat näkymät uusille investointipäätöksille ovat sähköntuotannon osalta tuulivoimassa, Leskelä jatkaa.

Hiilen osuus kaikesta sähköntuotannosta laski yhdeksästä seitsemään prosenttiin ja turpeen vii-destä neljään prosent-tiin. Tuulivoiman osuus on vuositasolla asettunut nyt ensimmäistä kertaa pysyvästi fossiilisten ylä-puolelle.

Tuulivoima saavutti uu-den vuosituotantoennätyk-sen 6,1 TWh. Tuulivoiman

suhteellinen osuus nou-si kuitenkin vain vähän. Isompi lisäys on odotetta-vissa vuoden 2020 aikana, sillä vaikka vuonna 2019 avattiin yhteensä 79 uut-ta tuulivoimalaa, niiden tuotanto ei vielä näy täy-simääräisesti tilastoissa. Vuoden 2020 aikana uu-sien investointien määrä tulee vielä nousemaan tämänvuotisesta. Tuuli-voiman osuus sähköntuo-tannosta oli 9% ja nousee edelleen tulevina vuosina.

Sähkön kokonaiskulu-tus oli 86 terawattituntia. Kulutus laski vuoden 2019 aikana 1,5 terawattituntia. Kulutuksen vähenemi-nen johtuu teollisuuden

Energiateollisuuden sähkötilastot 2019:

sähköntuotannon Päästöt laskivat viime vuonna 23 Prosenttia

volyymin laskusta. Met-säteollisuuden vaikutus teollisuuden kulutuksen vähenemiseen oli suurin, noin 60%. Kotitalouksien sähkönkulutus nousi hie-man, 0,2 TWh. Teollisuus käyttää 46% kaikesta säh-köstä.

Päästöttömän sähkön-tuotannon osuus oli ennä-tyksellisesti 82%, uusiu-tuvien 47% ja kotimaisten 51%

Suomi on edelleen tuon-tisähkön varassa. Sähkön-tuonnin osuus oli 23% ku-lutuksesta. Sähköä tuotiin eniten Ruotsista.

Sähkön tukkuhinta laski vajaat kuusi prosenttia pohjoismaisen sähköpörs-

sin NordPoolin julkaise-mien tilastojen mukaan. Tukkuhintaa maksavat teollisuus ja energiayhtiöt. Kotitalouksien maksama sähkönhinta riippuu säh-kösopimuksista. Niihin pörssisähkön hinnanmuu-tokset heijastuvat hitaam-min.

Sähkön kulutushuippu oli 28.1. 2019 aamulla klo 8-9, jolloin sähköä kului yhteensä 14 723 mega-wattia. Koko tammikuun sähkönkulutus oli historian korkeimpia.

Ostovoimakorjattu säh-könhinta oli Suomessa kolmanneksi halvin Eu-roopassa.


Ojakatu 1, Tampere, p. 03-222 6599

varjostimet lasikuupat

satojen valaisinten

monipuolinen

valikoima

Valaisinliike vuodesta 1945

www.tampereensahko.fi

TAMPEREEN SÄHKÖ OYPalveleva

ValaisinkorjauksetSähköasennukset

Valaisimet

Lamput Ledit Erikoispolttimot

varaosat sähkötarvikkeet

Samuli Koskela 040 547 1876

Teollisuuskyläntie 3,37550 LEMPÄÄLÄPuh. (03) 375 0222www.intersahko.fi

Kalevan puistotie 16, 33500 TamperePuh. 040 5317838 www.lumenluxstore.fi

Pyydä meiltä messutarjous laadukkaasta valaistuksesta

sisä- ja ulkotiloihin.

• Sähköasennukset, LED-valaistus• Vanhat omakotitalot osataan• Sähkötyöt ammattitaidolla 35 vuoden kokemuksella

Jari Tunkkari, 040 938 1400www.kantam.fi

Löydät minutASTA messuilta STUL / Löydä

sähkömiesosastolta.

Osasto nro: A 541

Tervetuloatutustumaan !

sähkön tukkuhintalaski 2019

Suomessa sähkö maksaa 15 prosenttia enemmän kuin Ruotsissa

Sähkön tukkuhinta laski vuoden 2019 aikana lähes kuusi prosenttia, eli vajaat kaksi euroa megawatti-tunnilta. Kyse on pohjois-maisessa sähköpörssissä muodostuvasta hinnasta, jota energiayhtiöt ja teol-lisuus maksavat ostamas-taan sähköstä. Kuluttajien maksamat sähkönhinnat riippuvat energiayhtiöiden kanssa tehdyistä sopimuk-sista, joihin tukkuhinnan vaihtelut heijastuvat vii-veellä.

Suomessa sähkö oli noin 15 prosenttia kalliimpaa kuin Ruotsissa. Hintaero johtuu siitä, että Ruot-sissa sähköä tuotetaan enemmän kuin kulutetaan, Suomessa taas kulutetaan enemmän kuin tuotetaan, ja maiden välinen siirtoyh-teys ei ole riittävä. Uutta siirtoyhteyttä ollaan par-haillaan suunnittelemas-sa Lappiin. Yhteyden on arvioitu valmistuvan 2025.

-Suomen ja Ruotsin vä-lisellä hintaerolla on vaiku-tuksia teollisuuden inves-tointeihin, toteaa Energia-teollisuus ry:n markkinois-ta vastaava johtaja Pekka Salomaa. - Teollisuuden

on sähkön hinnan puolesta edelleen kannattavampaa investoida Ruotsiin, kuin Suomeen.

-Suomalainen sähkön-tuotanto on liian niukkaa. Tarvitsemme lisää koti-maista uusiutuvaa ja muu-ta päästötöntä tuotantoa. Hintaeron takia Suomessa on paremmat edellytykset investoida sähköntuotan-toon kuin Ruotsissa. Nyt täytyy pitää huolta siitä, että tuulivoiman luvitus-prosessit ovat joustavia, ja että Suomesta löytyy riittä-västi alueita, joille tuulivoi-maa saa ja voi rakentaa. Myös muun päästöttömän sähköntuotannon, kuten vesivoiman ja ydinvoi-man sekä bioenergian, toimintaedellytyksistä on pidettävä hyvää huolta, Salomaa jatkaa.

Koko vuoden ajalta teol-lisuuden sähkön kysyntä laski 1,7 TWh, josta met-säteollisuuden osuus oli noin kaksi kolmannesta. Kotien sähkönkäyttö pysyi samalla tasolla kuin 2018.

Päästöoikeuksien hinta yli kolminkertaistui vuoden 2018 aikana. Nousu näkyi myös sähkön tukkuhinnas-

sa. Vuoden 2019 aikana päästöoikeuksien hinta kohosi vain vähän, samal-la kuin sähkön hinta laski. Päästöoikeuksien hinnan nousu on osaltaan ohjan-nut tuotantoa vähäpääs-

töisiin tuotantomuotoihin ja trendin vaikutus kasvaa edelleen.

Lisätietoja: Pekka Salomaa, johtaja, Energiateollisuus

carunan koulutusohjelmankautta varma työPaikka

sähköalan ammattilaisilleKärkiryhmä-niminen

koulutusohjelma käyn-nistyy helmikuussa 2020. Koulutusohjelman haku

on auki 16.12. 2019 – 20.1.2020. Sähkönjake-luyhtiö Caruna, Barona ja Sedu Education toteutta-vat yhteistyössä sähkö-verkkoasentajien koulutuk-sen, jonka avulla tuetaan sähköverkkoja rakentavia urakoitsijoita osaavan työ-voiman löytämisessä.

Verkonrakennusyhtiöt kärsivät osaajapulasta, ja yksi urakoitsijoiden suu-rimmista ongelmista on osaavan työvoiman riittä-vyys. Nykyinen henkilöstö ikääntyy ja eläköityy ja toisaalta vastavalmistu-neet ja muilta toimialoilta tulevat uudet työntekijät tarvitsevat pitkiäkin koulu-tus- ja perehdytysjaksoja ennen kuin voivat siirtyä vaativiin sähköverkon ra-kennustöihin.

Ensimmäinen valta-kunnallinen yhteis-

työssä toteutettava koulutusohjelmaCaruna Academyn Kär-

kiryhmä on ensimmäinen valtakunnallinen ohjelma, joka toteutetaan yhteis-työssä Baronan, koulu-tusorganisaatioiden ja verkonrakennusyhtiöiden kanssa. Koulutuksen toi-votaan omalta osaltaan varmistavan sähköver-konrakentamisen tulevai-suuden osaamisen jatku-vuuden.

"Sähköverkkoalalta pois-tuu osaajia nopeaan tahtiin eläköitymisen myötä. Sa-maan aikaan sähkönja-keluyhtiöillä on käynnissä mittava urakka sähköver-kon uusimiseksi säänkes-täväksi ja vastaamaan li-sääntyvää sähkönkäyttöä. Nyt käynnistyvässä kou-lutusohjelmassa koulute-taan sähköasentajia, jotka osaavat sekä teorian että käytännön. Kärkiryhmäs-

tä valmistuvat pääsevät rakentamaan ja pitämään kunnossa modernin yh-teiskunnan selkärankaa aitiopaikalla", sanoo Ca-runan henkilöstöjohtaja Tommi Saikkonen.

Sähköverkon-asentajien koulutus

koostuu moduuleista ja

työssäoppimisestaKoulutusmoduuleja ovat

muun muassa sähköalan ammattiosaaminen ja jän-nitteellisten kytkentöjen turvallisuus, turvallinen työtoiminta työmaaolo-suhteissa, sähköverkkojen oikeaoppiset ja turvalli-set käytännöt ja kytken-nät sekä vanhojen säh-köverkkojen turvallinen purkaminen. Moduulien suunnittelussa ovat olleet mukana Carunan asian-tuntijat, Sedu Education

Oy ja Baronan työryhmä. Barona koordinoi koulu-tusohjelmaprojektia.

"Meillä on paljon koke-musta koulutusohjelmien koordinoimisesta yrityksille ja sitä kautta laaja koulu-tusorganisaatioverkosto. Tämä mahdollistaa laa-dukkaiden koulutuksien tuottamisen aloille, jotka kärsivät kroonisesta osaa-japulasta. Yhteistyössä Carunan kanssa paran-namme merkittävästi säh-köverkonrakennusalan osaajien saatavuutta”, kommentoi Baronan lii-ketoimintajohtaja Markku Leinonen.

Koulutus alkaa helmi-kuussa 2020. Koulutuk-seen valittavat henkilöt työllistyvät Baronan kautta sähköverkonrakennus-yhtiöiden palvelukseen koulutuksen ja harjoittelun ajaksi Carunan verkkoalu-eelle.


VANHA TALVITIE 11 A, 00580 HELSINKI, PUH. 0108393300WWW.LAATUVALO.FI

SUUNNITTELU * VALAISIMET * SUUNNITTELU * VALAISIMET

VALAISTUSSUUNNITTELU, kotisi tärkein hankinta

Meiltä myös valaisimet toimistoihin, myymälöihin ym

Meiltä saat suunnittelun lisäksi valaisimet kaikkiin tarkoituksiin sisälle ja ulos.

Tuhannet kauniit ja käytännölliset

VALAISIMETjuuri SINULLEtule ja valitse omasi!

Kotivalaistuksen erikoisliike verkossa

I IHANA VALO

Valaistus on enemmän, kuin näkemisen edellytys. Se luo tyyliä, tunnelmaa ja turvallisuutta.

Valaistusta suunnitellessa huomioi tilan koko, käyttötarkoitus ja valon koko-naismäärän tarve. Yksityiskohtiin mennessä tulisi miettiä valaisinten sijoit-telua, kohdistusta ja himmennystä. Pyri arkea helpottaviin ja hyvinvointia edistäviin ratkaisuihin. Esimerkiksi lastenhuoneen valaisimet voisi sijoittaa korkeammalle, jotteivät ne ole leikkien tiellä. Työhuone puolestaan vaatii tehokasta kohde- ja yleisvaloa rasitteettoman työskentelyn takaamiseksi.

- Kun valaistus on suunniteltu huolella, saadaan johdot piiloon ja näin ollen siisti ja toimiva lopputulos, kertoo Suvi Sorva Nokian Sähkötalo Oy:stä.

Ennen valaisin löysi paikkansa katosta huoneen keskeltä. Nykyään valon mahdollisuuksiin on herätty ja ratkaisuja löytyy moneen makuun ja tilan-teeseen. Valaisimen ulkonäön lisäksi valon väri, tehokkuus ja kohdistus vai-kuttavat huoneen ilmeeseen. Korostusvalaisimilla saadaan eloa kasveille ja muille sisustuselementeille ja pintamateriaaleille.

- Klassinen sisustusvinkki on valaista huoneen oven vastapäinen nurkka. Se tuo heti ryhtiä huoneeseen, vinkkaa Sorva.

EU:n energiatehokkuusdirektiivin myötä hehkulamput poistuvat ja energiatehokkaat lamput vaihtuvat koteihin. Kohteeseen sopiva lamp-putyyppi on syytä valita huolella, Suomen vaihtelevat olosuhteet vaativat oman huomionsa.

- Led-lamput ovat erinomaisia ulkovalaistukseen. Ne kestävät kauemmin kylmässä ja syttyvät heti. Saunaan suosittelen valokuitua sen lämmönkestä-vyyden vuoksi, vinkkaa Sorva.

Uusia trendejä syntyy. Saatavilla on mm. valaisimia, joiden valonlähteenä on integroitu led-moduuli. Ne eivät ole vaihdettavia, mutta hyvin pitkäikäi-siä. Vuorokaudenajan mukaan säädettävät valot ovat myös mahdollisia.

- Kattoon upotettavissa led-valaisimissa on päävalon ympärillä huomat-tavasti himmeämpi ambient -rengas, joka on omiaan yökulkuvalaistukseksi, kertoo Sorva.

Trendit muuttuvat myös valaisinten ulkonäön suhteen. Metallisävyt ovat olleet pitkään muodissa. Nyt antiikki, messinki ja lämpöiset sävyt nostavat päätään. Myös kristallivalaisimet ovat tehneet uutta tuloaan.

Kiinteät asennukset ja johtojen vetäminen ovat ammattilaisten hom-maa. Valmiiseen valaisinpaikkaan valaisimen voi asentaa itse ja polttimon voi vaihtaa. Asennusvirheet ovat kuitenkin mahdollisia. Usein kysytäänkin apua lampun valinnassa sekä valaisimen kytkemisessä.

- Jonkin verran asentajat huomaavat kohteissa töitä tehdessään asennus-virheitä, mutta onnettomuuksista emme ole onneksi kuulleet, kertoo Sorva.

» www.lamppukauppa.fi

Sisustuselementtinä valo

Rakentajan Vinkki 4/2015 51

valaistuskruunaa sisustuksen

Valaistus on yksi tär-keimpiä sisustuksen osia. Se luo tyyliä, tunnelmaa ja turvallisuutta.

Kun suunnitellaan va-laistusta, huomioidaan tilan koko, käyttötarkoitus ja valon kokonaismäärän tarve. Esimerkiksi työ-huone vaatii tehokkaan kohde- ja yleisvalaistuksen rasitteettoman työsken-telyn takaamiseksi. Las-tenhuoneessa puolestaan valaisimet sijoitetaan niin, että ne eivät ole leikkien tiellä. -Kun valaistus on suunniteltu huolella, pääs-tään kerralla näyttävään ja toimivaan lopputulokseen, kertoo Suvi Sorva www.

lamppukauppa.fi:stä.Ennen valaisin sijoitettiin

keskelle huoneen kat-toa. Nykyään valaistuksen mahdollisuudet tiedoste-taan. Valaisimen ulkonäön lisäksi valon väri, tehok-kuus ja kohdistus vaikut-tavat huoneen ilmeeseen. Korostusvalaisimilla saa-daan eloa kasveille sekä muille sisustuselementeille ja pintamateriaaleille.

-Klassinen sisustusvink-ki on valaista huoneen oven vastapäinen nurkka. Se tuo heti ryhtiä tilaan, mainitsee Sorva.

EU:n energiatehok-kuusdirektiivin myötä led-lamput ovat korvanneet

hehkulamput kotivalais-tuksessa. Käyttötarkoituk-seen sopiva lampputyyppi kannattaa valita huolella. -Led-lampuista löytyy ny-kyisin myös himmennyk-seen soveltuvia vaihtoeh-toja. Ulkovalaistuksessa ledit ovat erinomaisia, koska kestävät kauemmin kylmässä ja syttyvät heti. Saunaan suosittelen va-lokuitua sen lämmönkes-tävyyden vuoksi, vinkkaa Sorva.

Älylaitteella ohjattavat valaistusjärjestelmät ovat avanneet uusia mahdolli-suuksia kotivalaistukseen. Kun kotona on langaton verkko, järjestelmä on

helppo ottaa käyttöön. Valoja ohjataan mobiili-laitteella.

-Esimerkiksi Philipsin Hue-järjestelmässä alkuun pääsee pienellä rahallisel-la panostuksella ja järjes-telmää voi halutessaan laajentaa myöhemmin. Samaan huonetilaan saa alkuillasta energisoivan, lukemiseen ja työskente-lyyn sopivan kylmemmän sävyisen valaistuksen ja illan edetessä voi vaihtaa lämpimämmän sävyiseen, tunnelmalliseen valaistuk-seen. Lisäksi valoja voi sytytellä ja sammutella

vaikka lomamatkalta kä-sin, kuvailee Sorva.

Trendit muuttuvat myös valaisinten ulkonäön suh-teen. Valkoinen ja metal-lisävyt ovat kestosuosik-keja. Lisäksi messingin ja kuparin kaltaiset läm-pimät sävyt sopivat mo-nen suomalaisen kotiin. Näyttäviä, korkeudeltaan matalia kristalliplafondeja kysytään paljon – mui-hinkin kuin olohuoneisiin. Nykyisin sisustajat luot-tavat entistä enemmän omaan makuunsa ja miel-tymyksiinsä ja uskaltavat valita valaisimen huoneen

kruunuksi kaikissa kodin tiloissa.

Valaisimia asennettaes-sa kiinteät asennukset ja johtojen vetäminen ovat ammattilaisten työtä. Val-miiseen valaisinpaikkaan valaisimen voi asentaa itse ja polttimon voi vaihtaa. -Asennusvirheiden välttä-miseksi kannattaa ammat-titaitoisen sähköasentajan puoleen kääntyä heti, jos ei ole varma omien taitojen riittämisestä, muistuttaa Sorva.

www.lamppukauppa.fi


www.muudi.com

Puh. 020 734 8510

muudi oy onvuonna 2010 Perustettu

100% suomalainen verkkokauPPa

Muudi maahantuo ja myy led-valoja ja valaisintarvikkeita ilman kustannuksia aiheuttavia välikäsiä

Muudi Oy on taloudelli-sen suorituskykynsä pe-rusteella luokiteltu me-nestyjäyritykseksi jo use-ampana vuotena. Menes-tyjä-sertifikaatin saaneen yrityksen ominaisuuksia ovat vakiintunut toiminta, vakaa kasvukehitys, hyvä tulos ja kannattavuus,

vahva rahoitusrakenne sekä jatkuvan toiminnan turvaava maksuvalmius. Tunnuslukuvertailujen pe-rusteella yritys on sijoittu-nut sekä kaikkien suoma-laisten yritysten että oman toimialansa parhaimpien yritysten joukkoon.

Yrityksemme vahvuudet ovat käytettävissäsi

Nopeat to im i tukse t joustavalla organisaati-olla sekä monipuolisesti laajentuva tuotevalikoi-mamme edullisin hinnoin ei jätä ketään kylmäksi.

Postitus on ripeää, ennen klo 12.00 tehdyt tilaukset lähtee heti postiin. Pää-kaupunkiseudulla paketit on perillä jo seuraavana päivänä. Tarjoamme 30 päivän laajennetun pitkän palautusoikeuden var-mistuaksemme tyytyväi-syydestäsi tuotteitamme

kohtaan.Tarjoamme myös ilmai-

sen toimituksen 150€ tai isommille tilauksille, vaikka tilauksesi sisältäisi esim pitkiä alumiinilistoja joiden todelliset toimituskustan-nukset ovat 20€ korvilla.

Halumme palkita isom-pien erien ostajat, huomio talonrakentaja!

Kun ostat meiltä isompia

määriä tuotteita, haluam-me palkita sinut, kuinkas muutenkaan kuin puhtaal-la rahalla. Mitä isomman verkkokauppatilauksen teet, sitä enemmän saat rahaa takaisin!

Luotettava verkkokaup-pa jo vuodesta 2010.

Muudi Oywww.muudi.fi

Energia-asenteissa merkittävä muutos:

vaalivuosi nostiilmastokriittiset äänet esiin

Suomalaisten ilmasto-asenteissa on tapahtunut muutos, ilmenee Energia-teollisuus ry:n teettämästä vuosittaisesta energia-asenne –tutkimuksesta. Ilmastokriisiin on suhtau-duttu vuosi vuodelta va-kavammin, mutta kuluvan vuoden aikana kehityk-sessä tapahtui muutos. Vastaajilta kysyttiin, mitä mieltä he ovat väitteestä ”ilmastonmuutos on to-dellinen ja äärimmäisen vakava uhka, jonka torjun-taan koko maailman tulisi ryhtyä välittömästi ja kai-kin mahdollisin keinoin”. Vuonna 2018 väitteeseen yhtyi täysin 62 % vastaajis-ta, 2019 enää 46 %.

Useimmat ilmastokriisiin vakavasti suhtautuvista olivat edelleen jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa, mutta myös epä-tietoisten määrä kasvoi seitsemästä prosentista yhteentoista. Täysin eri mieltä väitteen kanssa oli neljä prosenttia, edellisenä vuonna lukema oli kaksi.

- Vaalivuosi näkyy vas-tauksissa, valitettavasti, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. – On jokseenkin turhauttavaa, että korkean koulutuksen maassa on edelleen näinkin paljon heitä, jotka eivät usko tieteen yksiselitteisiin tu-loksiin.

- Se on toki positiivista, että edelleen suuri enem-mistö suomalaisista suh-tautuu vakavasti ilmasto-kriisiin. Tämä näkyy myös kyselyn muissa vastauk-sissa. Ihmiset haluavat, että aurinkoon, tuuleen ja veteen panostetaan ener-gialähteinä. Myös ydinvoi-man ennätyskorkea kan-natus heijastelee samaa, Leskelä jatkaa.

Ydinvoiman lisäämisen kannalla oli mittaushisto-rian korkein määrä vas-taajia, 47 %. Kannatus on perinteisesti painottunut korkeasti koulutettuihin miehiin, mutta kuluvan vuoden aikana nuorimmat ikäluokat ovat alkaneet

kannattaa ydinvoiman käytön lisäämistä. Kan-natuksen kasvu on ollut suurinta 18-25 vuotiaiden vastaajien keskuudessa. Vuonna 2018 kymmenen prosenttia tästä ryhmästä kannatti ydinvoiman lisää-mistä, tänä vuonna lukema oli lähes kolminkertaistu-nut 28 %iin.

- Vaikuttaa siltä, että vaikka ilmastonmuutok-seen kriittisesti suhtautuvi-en määrä kaon kasvanut, ilmastotietoisuus on sa-malla syventynyt, ja pääs-tötön ydinvoima nähdään varteenotettavana keinona torjua ilmastonmuutosta, Leskelä toteaa.

- Nyt o l is i tärkeää, voimme ajaa päästöjä alas kansalaisten tuella. Energia-alan kyky torjua ilmastonmuutosta on riip-puvainen toimintaympä-ristön ennakoitavuudesta. Politiikassa ei voi poukkoil-la, vaan päämäärä täytyy pitää kirkkaana mielessä: meidän on vähennettävä päästöjä ja toteutettava

omalta osaltamme ne jo olemassa olevat ratkaisut, joita ilmastokriisin hoitami-nen edellyttää.

Suosituin tulevaisuuden energialähde on edelleen aurinkovoima, jonka lisää-mistä kannatti 89% vas-taajista. Tuulen ja veden vastaavat lukemat olivat 83% ja 60%. Vesivoima on säilyttänyt suosionsa hyvin. Vain 7 % vastaa-jista kannatti vesivoiman vähentämistä. Edellisenä vuonna vastaava lukema oli 6%. Fossiilisten polt-toaineiden käytön lisää-misen kannatus jäi hyvin alas, öljyn osalta yhteen ja kivihiilen osalta kahteen prosenttiin.

Lisätietoja: Jukka Leskelä, toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry


KIINTEISTÖNHOITO

Leikkiturva Oy on leikkipaikkojen turvallisuusasioihin erikoistunut yritys. Teemme mm.

SOita, niin kerrOmme LiSää:p. 0400 211 221 | www.leikkiturva.fi

leikkipaikkatarkastuksethuollotkorjauksetmeiltä myös leikkikenttä-välineet ja ulkokalusteet

Olemme itsenäinen ja leikkivälinetoimittajista riippumaton yritys. Tarkastajamme ovat käyneet kaikki vaadittavat VYL:n (viherympäristöliitto)

järjestämät koulutukset. Vankka kokemuksemme takaa parhaan tuloksen.

Leikkiturva Oy

ALUESUOJAUKSENASIANTUNTIJA

- Aidat, portit,puomit, automatiikka ja huollot

Kinturinkuja 2, 11120 RIIHIMÄKIPuh. 0400 458 122, 050 547 7705

www.puomitek.fi • [email protected]

VESIKATTOURAKOINTIA LUOTETTAVILLA KOTIMAISILLA KATEPAL SBS-TUOTTEILLA• BITUMIKATTEET • VESIERISTYKSET • KATELAATAT• KATTOHUOLTO • PELLITYKSET • SUUNNITTELU JA NEUVONTA

Koivistontie 33, Tampere | Kivirinne 1, Akaa | www.pirkanmaankattajat.fi

� 0400 851 335

Koivistontie 33, TAMPEREKivirinne1, AKAA

www.pirkanmaankattajat.fi

turvasuojausala ollut luvanvaraista vuoden

Turvasuojausalan luvan-varaisuuden siirtymäaika päättyi vuosi sitten ja jo-kaisella lukitusjärjestelmiä, kulunvalvontajärjestelmiä ja hälytysjär jestelmiä asentavilla, korjaavilla ja muuttavilla yrityksillä tu-lee olla turvallisuusalan elinkeinolupa haettuna poliisihallitukselta.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Hyväksymistä edellyttä-viä turvasuojaustehtäviä saa suorittaa ainoastaan turvallisuusalan elinkei-noluvan omaava yritys ja näitä tehtäviä suorittavilla henkilöillä tulee olla turva-suojaajakortti. Yrityksen, jolla ei ole turvallisuusalan elinkeinolupaa hankittuna tai vireillä, tulee lopettaa toimintansa siihen asti, kunnes elinkeinolupa on myönnetty.

Lukitus-, kulunvalvonta- ja hälytysjärjestelmiin liit-tyvien töiden tilaajan tulisi ennen tilausta tarkistaa, että yrityksellä on turval-lisuusalan elinkeinolupa voimassa. Asiakkaan olisi aina hyvä pyytää asenta-jalta turvasuojaajakorttia nähtäväksi, sillä se kertoo myös lainmukaisesta toi-minnasta. Elinkeinoluvan tarkistuksen voi tehdä po-liisin nettisivuilta, jossa

näkyy kaikki elinkeinolu-van haltijat tai Turvaura-koitsijaliiton nettisivuilta, joilla on ajantasainen lista liiton jäsenyritysten elin-keinoluvista. https://www.turvaurakoitsijat.fi/fi/turval-lisuusalan-elinkeinolupa/yritykset

Turvallisuusalan elin-keinolupa tarkoittaa myös sitä, että turvaurakointia harjoittavissa, vähintään viisi henkeä työllistävissä yrityksissä on joko lukko-seppämestarin erikoisam-mattitutkinnon tai turvalli-suusvalvojan erikoisam-mattitutkinnon suorittanut vastaava hoitaja, jonka tehtävänä on valvoa, että yritys toimii lain edellyttä-mällä tavalla ja että kaikilla hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä suo-rittavilla henkilöillä on voi-massa oleva turvasuojaa-jakortti. Turvaurakoitsijat ry:n kaikilla jäsenyrityksillä ja lähes kaikilla niiden toi-mipisteillä on vähintään yksi koulutettu vastaava hoitaja.

Mitkä työt vaativat turvallisuusalan elinkeinoluvan?

Lukon kor jaukseen, huoltoon, sarjoitukseen ja asennukseen liittyvät työt ovat kaikki luvanvaraisia.

Näitä ovat mm. lukos-ton sarjatietojen käsittely turvaurakointiliikkeen ja lukkovalmistajan välillä, lukkojen avausten suunnit-telu ja käsittely tietojärjes-telmissä tai manuaalisesti ja esimerkiksi haittalevyjen kasaus lukkosylinteriin. Näihin kuuluvat olennai-sesti myös lukkorungon, avainpesän, painikkeen, vääntönupin tms. lukko-komponentin vaihto sekä työt, joissa avainpesän joutuu avaamaan.

Sähköisiin lukitus- ja kulunvalvontajärjestelmiin liittyvät pääkäyttäjätyöt ovat pitkälti luvanvaraisia ja käsittävät esimerkiksi lukon tai lukijan ohjelmoin-tityön etänä, oven aukioh-jauksen, lukijan liittämisen kulkualueeseen ja kaikki kulkualueitten muutostyöt järjestelmissä.

Myös kulunvalvontaan liittyvät tehtävät ovat lu-vanvaraisia. Näihin kuulu-vat mm. kiinteistöjen koo-dilukon koodien vaihdot kulunvalvontajärjestelmän muuttamistöinä ja kerros-talon porrasovien aikaoh-jauksen vaihdot lukitusjär-jestelmän muuttamistöinä. Näihin luvanvaraisiin teh-täviin luonnollisesti kuulu-vat kulunvalvontajärjestel-mien ja niiden lukijoiden, ovipäätteiden ja rasioiden,

sekä rikosilmoitinlaitteisiin liittyvien komponenttien asennukset, muutokset ja korjaukset.

Mitkä turvasuojaus-alan tehtävät eivät vaadi elinkeinolu-

paa?Laissa jätettiin osa tur-

vasuojausalan tehtävistä pois ja näihin kuuluvat mm. kameravalvontajärjestel-mien ja niihin liittyvien komponenttien asenta-minen, korjaaminen ja muuttaminen sekä muiden järjestelmien kaapeloin-tityöt. Myöskään avain-luovutukset ja -palautukset eivät ole luvanvaraista toi-mintaa, eli kun asukkaal-le/asiakkaalle annetaan avain, kuitataan se järjes-telmään ja otetaan siihen asukkaan tai asiakkaan kuittaus. Toisin sanoen huoltoyhtiöt ja isännöin-tiyritykset saavat näitä tehtäviä jatkossakin hoitaa ilman elinkeinolupaa. Mi-käli mukaan otetaan säh-köisen lukitusjärjestelmän hallinnointi, jossa lisätään tai poistetaan kulkuoike-uksia tai avaimia, yritys tarvitsee elinkeinoluvan. Yksittäisistä tyypillisistä huoltoyhtiölle kuuluvista tehtävistä ovensulkijan vaihto ei lupaa edellytä.

skanska rakentaahollolaan uuden

terveyskeskuksenSkanska rakentaa Hol-

lolan uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen, jossa saman katon alla tulevat toimimaan terveys- ja sai-raanhoitopalvelut, ikäänty-vien palvelut ja kuntoutus, työikäisten perhe- ja sosi-aalipalvelut sekä kuvanta-minen ja laboratorio.

Sosiaali- ja terveyskes-kus rakennetaan nykyisen Salpakankaan terveys-keskuksen viereen osoit-teeseen Terveystie 2. Ra-kentamisen suunnittelu on käynnissä ja rakennustyöt voidaan aloittaa maalis-kuussa 2020. Rakennuk-sen arvioitu valmistumis-ajankohta on marraskuun 2021 loppuun mennessä.

Hollolan kunta on teet-tänyt kohteen maanraken-nustyöt, tontin putkityöt ja paikoitusalueen tukimuurin jo etukäteen, joten Skans-ka pystyy käynnistämään rakennustyöt viipymättä maaliskuussa 2020.

Uusi sosiaali- ja terveys-asema rakennetaan kol-meen kerrokseen ja sen kokonaispinta-ala tulee olemaan yli 5 000 neliö-metriä. Se korvaa nykyisen kunnan terveysaseman sekä aiemmin kunnanvi-rastolle sijoittuneet sosi-aalitoimen tilat. Käyttäjinä tulee olemaan Hollolan kunnan ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän alueen asukkaita.

”Hankkeen tavoitteena on saada Hollolaan so-siaali- ja terveysasema, jossa väestön tulevat pal-velutarpeet on ennakoitu asiakaslähtöisesti. Se tu-kee kansallisia sosiaali- ja terveydenhuollon uudista-misen tavoitteita”, kertoo Hollolan Tilapalvelu Oy:n rakennuttajapäällikkö Tuo-mo Vesikko.

Sosiaali- ja terveysase-mahankkeessa on pyritty ajanmukaiseen, synergiaa ja uusia toimintamalle-ja tukevaan ja tarkoituk-senmukaiseen toimitila-ratkaisuun. Tilankäytön joustavuus, tilaratkaisujen muunneltavuus, energia-tehokkuus ja kestävyys on otettu huomioon hankkeen suunnittelussa. Arkkiteh-tuurista on vastannut lap-peenrantalainen arkkiteh-tuuritoimisto Ovaskainen Oy.

Lisätietoja:Skanska Talonrakennus Oy, tulosyksikön johtaja Jarkko Koskipalo www.tgj.fi


Phyn Plus suojaa kodinkäyttövesijärjestelmän ja auttaa

säästämään vettä ja rahaaÄlykäs Phyn Plus -ve-

denvalvontayksikkö estää kalliit vesivahingot ja mah-dollistaa kodin vedenkulu-tuksen seuraamisen jopa tunnin tarkkuudella. Pai-neanalyysiin perustuvan innovatiivisen teknologian ansiosta kodin koko käyt-tövesiputkistoa voidaan valvoa yhdellä laitteella.

Phyn Plus -vedenvalvon-tayksikön edistyksellinen teknologia on lähes kym-menvuotisen kehitystyön tulos. Washingtonin yli-opiston koneoppimistutki-joiden, Uponorin ja Belkin Internationalin perustaman yhteisyrityksen, Phynin, kehittämä ja patentoima tekniikka perustuu HD-ultraääniantureihin, jotka mittaavat putkistojärjes-telmän painetta 240 kertaa sekunnissa. Tiedot lähete-tään langattoman verkon kautta pilvipalveluun, jossa tekoäly analysoi putkiston painespektriä.

Poikkeamista heti hälytys

Päävesijohtoon asen-nettava Phyn Plus -laite oppii tunnistamaan kiin-teistön jokaisen vesipis-teen ominaisuudet, joten koko käyttövesiputkistoa voidaan valvoa yhdellä laitteella.

Laite oppii nopeasti erot-tamaan normaalin veden-

käytön mahdollisesta vuo-dosta vertaamalla kodin vesipisteiden painetietoja järjestelmän tietokannassa olevien vastaavien vesipis-teiden käyttötietoihin.

Käyttäjä saa mobiili-sovellukseen välittömästi tiedon, mikäli järjestelmä on havainnut poikkeuk-sellista vedenkulutusta, olipa kyseessä sitten vian aiheuttama vuoto tai auki jäänyt hana.

– Vedentulon voi tar-vittaessa katkaista mo-biilisovelluksella, vaikkei itse olisikaan kotona, ja suuremman vuodon havai-tessaan järjestelmä sulkee vedentulon automaattises-ti, toteaa konseptipäällikkö Terhi Klemetti Uponorilta.

Koko putkiston kunto tarkastetaan

päivittäinPhyn Plus tarkastaa

koko putkiston kunnon päivittäin, joten pienim-mätkään piilovuodot tai on-gelmat eivät jää havaitse-matta. Pienin painetestin erottama vuoto on pisara puolessa minuutissa.

Laite varoittaa myös put-kien jäätymisvaarasta jo ennen kuin vahinko ehtii tapahtua, samoin kuin liian korkeasta vedenpai-neesta, joka saattaa rikkoa käyttövesijärjestelmään liitettyjä kodinkoneita ja on

vahingollinen myös put-kistolle.

– Laitteen antamat toi-mintaohjeet auttavat käyt-täjää vuoto- tai muiden ongelmatilanteiden selvit-tämisessä ja avun hälyt-tämisessä paikalle.

Älypuhelimeen tai tablet-tiin ladattavalla Phyn-so-velluksella voidaan valvoa vedenkäyttöä samanai-kaisesti jopa kuudessa eri kiinteistössä, johon on asennettu Phyn Plus -laite.

– Järjestelmä voidaan asentaa kodin lisäksi vaik-kapa kesämökille. Se tuo merkittävästi turvaa kiin-teistöjen ylläpitoon, kun huollettavana on esimer-kiksi useita vuokrakiinteis-töjä tai -mökkejä.

Jokaisen vesi-pisteen veden-

kulutusta voidaan seurata tarkasti

Phyn Plus -laitteen avul-la kodin vedenkulutusta ja vedenkäyttötapoja voi-daan seurata yksityiskoh-taisesti kuukauden, päivän tai jopa tunnin tarkkuu-della. Laite luo jokaiselle kodin vesipisteelle pro-fiilin, joten sovelluksen avulla voidaan tarkastella yksittäisten vesipisteiden kuten kylpyammeen, WC-istuimen, suihkun ja pesu-koneen vedenkulutusta.

– Tarkat kulutustiedot

auttavat ymmärtämään omaa vedenkäyttöä ja vähentämään vedenku-lutusta.

Phyn Plus -valvontayk-sikkö huomaa myös auki jääneet hanat ja ulkove-sipisteet sekä vuotavat WC-istuimet, jotka voivat aiheuttaa suurtakin huk-kakulutusta.

Klemetti huomauttaa, että Euroopan komissi-on arvion mukaan 20–40 prosenttia Euroopan käyt-tökelpoisesta vedestä me-nee hukkaan vuotojen, tarpeettoman kastelun, vuotavien hanojen sekä vettä säästävien teknolo-gioiden puutteen vuoksi.

– Phyn Plus on inno-

vatiivinen ratkaisu veden hukkakulutuksen vähen-tämiseen ja merkittävä as-kel kohti aidosti älykkäitä koteja.

Terhi Klemetti toteaa, että vedenkulutuksen pal-jastava laite tuo uudenlai-sia mahdollisuuksia myös vaikkapa yksin asuvan vanhuksen voinnin seu-raamiseen. Mikäli talossa ei ole puoleen vuorokau-teen käytetty vettä, on syytä käydä tarkistamassa tilanne.

Aluksi pientaloihinPhyn Plus lanseerat-

tiin Yhdysvalloissa viime vuonna ja Euroopan mark-kinoille se on tuotu tänä

keväänä.Phyn Plus on aluksi saa-

tavilla omakotitaloihin sekä rivitaloihin, joissa asunnoil-la on oma kylmän veden tonttijohto. Kerrostaloille soveltuvan ratkaisun Upo-nor uskoo olevan valmis vuoden 2021 aikana.

Laite on hankittavissa Uponorin jälleenmyyjien kautta kertaostoksena tai edulliseen kuukausimak-suun perustuvana palve-luna Phyn Plus -verkko-kaupasta.

Lisätietoja: Terhi Klemetti, konseptipäällikkö,Uponor Suomi Oy

nolla taPaturmaa maataloudessa -teemavuosi käynnistyi

Maata lousyr i t tä j ien työ on yksi tapaturma-alttiimmista ammateista. Riskien hallitsemiseksi ja turvallisten toimintatapo-jen levittämiseksi Maata-lousyrittäjien eläkelaitos Mela käynnistää Nolla tapaturmaa maataloudes-sa -teemavuoden 2020. Teemavuosi on osa kan-sainvälistä Vision Zero - työtapaturmakampanjaa.

– Toteutamme vuoden aikana monipuolista työ-turvallisuusneuvontaa, uusia palveluita ja palkit-semme parhaita työtur-vallisuusaloitteita, kertoo vakuutus- ja hyvinvoin-tiyksikön päällikkö Päivi Wallin.

Teemavuoden tavoitteet

Melan käynnistämän teemavuoden tavoitteena on edistää turvallisuutta maatiloilla. Tarkoitus on kannustaa maatalousyrit-täjiä kiinnittämään huo-miota maatilan riskeihin sekä huolehtimaan tur-vallisesta työympäristöstä ja toimintatavoista. Tee-mavuoden aikana Mela innostaa maatalousyrittäjiä jakamaan hyviä käytäntöjä monenlaisin eri toimen-pitein.

– Panostamme jatkossa vahvasti maatalousyrittäji-en työkyvyn tukemiseen ja näemme, että turvallisten työtapojen edistäminen on tärkeä osa työkyvyn tuke-mista. Maatalousyrittäjien työturvallisuus on nostettu esille myös kansainväli-sesti osana Vision Zero -kampanjaa, ja mielestäm-

me on tärkeää olla mukana tässä kampanjassa jaka-massa ja kuulemassa hy-vistä käytännöistä, kertoo Melan työhyvinvointitiimin vetäjä Pirjo Saari.

Teemavuotta tuke-vat monipuoliset

palvelut ja kilpailutMela järjestää kuukau-

sittain työturvallisuuteen liittyviä kilpailuja vakuu-tetuilleen. Aiheena ovat maatilojen yleisimmät ta-paturmariskit ja niiden

ehkäisy. Tämän vuoden aika-

na maatalousyrittäji l lä on mahdollisuus kokea maatalouden yleisimpiä vaaranpaikkoja myös virtu-aalisesti, uusien VR-lasien avulla. Vaaran paikkoja pääsee kokemaan esimer-kiksi Melan järjestämillä hyvinvointipäivillä, joita järjestetään vuoden 2020 aikana ympäri Suomea. Kokemuksen jälkeen on mahdollisuus keskustella Melan työturvallisuusasi-antuntijan kanssa vaarojen

ehkäisystä.Myös Melan työturval-

lisuusneuvoja –palvelu auttaa petraamaan tilan työturvallisuutta.

Mela jakaa asiakkailleen työturvallisuusaiheisen Farmikalenterin, jossa paneudutaan kuukausit-tain tiettyyn työturvalli-suusaiheiseen teemaan. Kalenterin sarjakuvissa seikkailevat uudet työtur-vallisuushahmot, Melaset, jotka oivaltavat ja herätte-levät pohtimaan työturval-lisuutta.

Vuosi huipentuu Turvallinen maatila

2020 palkitsemi-seen

Vuoden maatilan valit-see raati, jossa on edustet-tuina Melan lisäksi Melan

vakuutetut, Työtehoseura ja Työterveyslaitos. Pal-kinnoksi maatila saa 5 000 euroa. Palkitseminen tapahtuu Maatalousko-nemessuilla Helsingissä marraskuussa.

– Tehdään ensi vuo-desta maatalousyrittäjien nolla tapaturmaa – vuosi! Kaikki joukolla jakamaan hyviä käytäntöjä ja ideoita, kannustaa toimitusjohtaja Päivi Huotari.

Vuoden tapahtumiin, kilpailuihin ja palveluiden tarkemmat tiedot löytyvät vuoden alussa Melan net-tisivuilta. Teemavuodesta tullaan viestimään eri ka-navissa, pääsääntöisesti sosiaalisessa mediassa.

Lisätietoja: Melan va-kuutus- ja hyvinvointiyksi-kön päällikkö Päivi Wallin


ANTENNI- JATIETOVERKKOTYÖT

[email protected] | www.digiantenni.fi

PUUNKAADOTKOKONAISPALVENUNA

KAADOSTA JYRSINTÄÄN


www.pihajakantopalvelusaarinen.fi

PUUNKAADOT KOKONAISPALVELUNA KAADOSTA JYRSINTÄÄN


www.pihajakantopalvelusaarinen.fi

vuoden 2019energianerokkaat teot ovat

oivaltavia ilmastoratkaisujaTyö- ja elinkeinoministe-

riö, Energiavirasto ja val-tion kestävän kehityksen yhtiö Motiva palkitsivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa esimerkillisiä ener-giatehokkuustekoja Vuo-den Energianerokas 2019 -tunnustuksella. Tunnus-tuksen saivat viisi erilaista energiatehokkuustekoa. Innovatiivisten ja vaikutta-vien toimien toivotaan tuo-van uusia ratkaisuja myös laajempaan käyttöön.

Energiatehokkuusso-pimuksiin liittyneet sa-dat suomalaisyritykset ja kunnat tekevät vuosittain tuhansia erilaisia toimia, jotka tehostavat energi-ankäyttöä ja pienentävät ilmastokuormaa. Tänä vuonna ensimmäistä ker-taa järjestetyssä avoimes-sa kilpailussa etsittiin te-

oista nerokkaimpia.

Viisi energia-nerokasta tekoa

Vuoden Energianerokas 2019 -tunnustuksen sai-vat Keskon ja Granlund Oy:n yhdessä toteuttama uudenlainen päivittäis-tavarakaupan energian-kierrätysjärjestelmä, lapu-alaiskoulujen kehittämä konsepti energiataitojen oppimiseen ja opetukseen (Future Energy Skills and Gamifigation), Tampereen kaupungin ja Tampereen Sähkölaitoksen yhteis-työssä toteuttama maa-uimalan energiaratkaisu, Orion-konserniin kuuluvan Fermionin tehtaan hönkä-höyryn höytykäyttö sekä perheyhtiö MSK Plastin toteuttama tyhjäkäyntikä-vely ja -seuranta.

Tuomaristo painotti va-linnassa tekojen vaikut-tavuutta, tuloksellisuutta, kekseliäisyyttä, innosta-vuutta, monistettavuutta ja skaalautuvuutta.

– Voittajiksi ei valittu vain suuria tai mahtavia tekoja, sillä myös pieni voi olla suurta skaalautues-saan laajemmalle. Voit-tajiksi valikoitui erilaisia toimenpiteitä, jotka voivat tuoda helppoja ja uusia ratkaisuja monille toimi-aloille, kertoo tuomariston puheenjohtaja Tiina Sekki Energiavirastosta.

Tavoitteellinen energi-ankäytön tehostaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja monenlaisia toimia. Tästä syytä kisaan oli mahdol-lista ilmoittautua teknisten toimien lisäksi myös muun tyyppisillä teoilla.

Valinnan takana asiantunteva tuomaristo

- Mukaan osallistui ilah-duttavan monipuolinen joukko tekoja ja toimijoita. Tämä osoittaa, että yrityk-sissä ja kunnissa tehdään kattavaa ja tuloksellista energiatehokkuustyötä suurella sydämellä, Sekki kiittää.

Voittajien valinnan suo-ritti alan asiantuntijoista koostuva tuomaristo, jo-hon kuuluivat yli-insinööri Tiina Sekki Energiaviras-tosta, erityisasiantuntija Pia Kotro työ- ja elinkei-noministeriöstä, innovatii-visten liiketoimintamallien asiantuntija Janne Hieta-niemi Solvedista, uusiutu-vien energiajärjestelmien professori Esa Vakkilainen

LUT-yliopistosta, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sekä energia-tehokkuuden seurannan ja vaikutusten arvioinnin joh-taja Ulla Suomi Motivasta.

Energiatehokkuu-den merkitys

kasvaaEnergiatehokkuussopi-

mukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmas-tostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suo-messa.

– Päästövähennykset edellyttävät vastuullista ja tehokasta energian-käyttöä. Vapaaehtoisten sopimusten kir i t tämät energiatehokkuustoimet ovat tärkeitä ja ansaitsevat tunnustusta, sanoo ylijoh-

taja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Energiatehokkuusso-pimuksiin on liittynyt iso joukko suomalaisyrityksiä ja kuntia. Sopimuksen tavoitteisiin on sitoutunut lähes 550 yritystä ja niiden 4600 toimipaikkaa sekä yli 90 kuntaa ja kuntayh-tymää, jotka tehostavat toimintansa energiankäyt-töä vuosina 2017–2025. Liittyneiden energiankäyt-tö kattaa selvästi yli puolet Suomen kokonaisenergi-ankäytöstä.

Lisätietoja:Tuomariston puheenjohtaja yli-insinööri Tiina Sekki,Energiavirasto

ensimmäinen naislukko-sePPämestari suomeen

Katri Koskela, Itä-Helsin-gin Lukko Oy:n toimitus-johtaja ja Turvaurakoitsijat ry:n 2. varapuheenjohtaja on tehnyt historiaa! Hän on ensimmäinen nainen Suo-messa, joka on suorittanut vaativan lukkoseppämes-tarin erikoisammattitutkin-non, jonka juuret menevät 1990-luvun puoliväliin. Tähän mennessä tämän lukitus- ja turvallisuusalan vaativimman tutkinnon on suorittanut nelisenkym-mentä alalla työskentele-vää henkilöä.

Katri Koskela kertoo tun-nelmistaan ja tutkinnon suorittamisesta tuoreel-taan tutkintotodistuksen saatuaan näin:

’Olen 14-vuotiaana ol-lessani työharjoittelussa sanonut Laatulukko Oy:n Esko Järvenpäälle, että minusta tulee ensimmäi-nen naislukkoseppämes-tari.

Hetken se sitten ottikin.Sen voin sanoa, että

tutkinnon suorittaminen ei ollut mikään läpihuutojuttu, vaan jouduin tekemään tosissani hommia pysty-äkseni suorittamaan vaa-dittavat osat työn ohella. Onneksi sain joitakin osia hyväksi luettua aikaisem-masta lukkosepän ammat-titutkinnostani.

Iso kiitos AEL:n Jussille, joka jaksoi potkia minua eteenpäin, vaikka ihan varmasti häntäkin turhaut-ti, kun etanoin tutkintoa eteenpäin.

Haasteellista oli myös löytää sopivia kohteita näytöiksi, koska yrityksem-me tekee lähinnä sanee-rauskohteita ja kulunval-vontapuoli on meillä aika lailla olematon, mutta tut-kinnon työelämän arvioijan ja oppilaitoksen arvioijan Jussin avulla pystyimme sumplimaan tämänkin si-ten, että tein näytöt use-ammassa osassa. Sain myös katettua tutkintoon kuuluvalla laajalla suunnit-telutehtävällä niitä kohtia, joita en pystynyt kohteen pienuuden vuoksi näyttä-mään toteen käytännössä.

Arvostan myös sitä, että en saanut yhtään turhaa ”lie-kaa” vaan tutkinnon vas-taanottajat pitivät huolta siitä, että vaadittu suoritus oli tasavertainen muiden suorittajien kanssa.

Toivon, että tämä in-nostaisi muitakin alalla työskenteleviä ja alalle tu-levia naisia opiskelemaan lukitus- ja turvajärjestelmä-asentajan ammattitutkin-non ja lukkoseppämestarin erikoisammattitutkinnon!’

Tutk in tovastaavana

AEL:ssä toiminut Jussi Venäläinen kiteyttää Kat-rin tutkinnon suorittamista seuraavasti:

’Opettajan näkökulmas-ta voin sanoa, että on haastavaa toteuttaa ko. tutkintoa työn ohella ja samassa pyörittää yritystä.

Tutkinnon suorittaminen on vaatinut paljon ohjaa-mista ja tukea opettajalta/kouluttajalta. Katrin suori-tus on todella hieno mies-voittoisella alalla.


AUTOT/KULJETUS

www.autokorjaamohilvolasalminen.fi

AUTOKORJA AMOHILVOLA & SALMINEN Oy

kotimuutot yritysmuutot varastointipalvelut muuttosiivoukset muuttotarvikkeet sekä pienet pintaremontit

Ota yhteyttä - annammemielellämme tarjouksemme!

050 368 6893 (Marko Peltoniemi)[email protected] • www.laatumuutot.fi

Facebook®/Hämeen Laatumuutot Oy

LUOTETTAVAA JAMONIPUOLISTA

MUUTTOPALVELUA -laadukkaasti tarpeidenne

mukaan tehtynä!

Aja vaihtoehtoa

valitse autosikäyttövoima viisaasti

Liikenne tuottaa kaikis-ta maamme kasvihuo-nekaasupäästöistä noin viidenneksen. Vaihtamalla autosi esimerkiksi sähkö- tai kaasuautoon, tai muun-tamalla nykyisen autosi ympäristöystävällisem-mäksi, voit olla mukana pienentämässä liikenteen kasvihuonekaasupäästö-jä. Uusi Autokalkulaattori auttaa vertailemaan eri-laisten autojen päästöjä sekä kustannuksia. Lisää tietoa löydät Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Aja vaihtoehtoa -sivuilta.

EU-lainsäädännön mu-kaan Suomen tulee vä-hentää kasvihuonekaasu-päästöjään 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.

Keinoina ovat muun mu-assa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen lisää-minen, liikennesuorittee-seen vaikuttaminen mm. yhdyskuntasuunnittelun keinoin ja myös autokan-nan muuttaminen siten, että entistä useampi auto

toimisi vaihtoehtoisilla käyttövoimilla. Henkilöau-tojen osalta vaihtoehtoisil-la käyttövoimilla toimivilla autoilla tarkoitetaan täys-sähköautoja, ladattavia hybridejä, kaasuautoja ja korkeaseosetanoli- eli flexfuel-autoja.

”Kannustamme kaikkia pohtimaan liikkumisva-lintojaan aktiivisesti niin arjen jokapäiväisten va-lintojen kuin suurempien päätösten kohdalla, kuten auton valinnassa. Halu-amme helpottaa omalta osaltamme vertailutyötä tuomalla tietoa esimerkiksi eri käyttövoimista helposti saataville ja päätöksente-on tueksi”, sanoo johtava asiantuntija Outi Ampuja.

Moni autoilija pohtii, mitä ajaminen esimerkiksi säh-köautolla maksaa tai onko kaasuauto vähäpäästöi-nen. Traficomin sivuilta löydät Ilmastopaneelin tekemän Autokalkulaattori-laskurin, jolla voi vertailla eri käyttövoimilla toimivi-en henkilöautojen CO2-elinkaaripäästöjä ja hintaa.

Laskurista selviää, että esimerkiksi 14 000 kilo-metriä vuodessa ajavalla ja 12 vuoden pitoajalla keskikokoisen täyssähkö-auton elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt ovat noin 56 prosenttia pienem-mät kuin vastaavalla ben-siiniautolla. Kaasuautolla, joka tankkaa ainoastaan biokaasua, elinkaaripääs-töt ovat noin 60 prosent-tia pienemmät verrattuna vastaavan bensiiniauton päästöihin. Laskelmat ovat suuntaa-antavia ja luvut riippuvat ajoneuvosta.

Jos liikennekaasun tank-kauspisteiden kattavuus tai esimerkiksi täyssäh-köauton akkujen kestoon liittyvät asiat askarruttavat, lisätietoa näistä ja monis-ta muista vaihtoehtoisiin käyttövoimiin liittyvistä asi-oista löytyy Traficomin Aja vaihtoehtoa -kampanjan sivuilta.

Täyssähköautojen ja ladattavien hybridien mää-rät ovat kasvaneet hyvää vauhtia viimeisen vuoden aikana. Liikennekäytössä

olevien sähkökäyttöisten henkilöautojen määrä on kasvanut 87 prosenttia eli 13 406 sähkökäyttöisestä autosta 25 033 autoon, joista ladattavien hybridien osuus on miltei 21 000. Myös kaasukäyttöisten henkilöautojen määrä li-sääntyi samaan aikaan yhteensä 58 prosentin verran eli 5 138 autosta 8 106 kaasuautoon.

Uusien autojen lisäksi maahamme tuodaan myös käytettynä vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivia au-toja. Tammi-marraskuussa 2019 käytettynä tuotiin maahamme 1 516 kaasu-autoa, 5 443 ladattavaa hybridiä ja 417 täyssäh-köautoa.

Silti suurin osa autois-tamme kulkee bensiinillä tai dieselillä. Syyskuun 2019 lopussa liikenne-käytössä olevista henki-löautoista vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus oli noin 1,3 prosenttia.

Lisätietoajohtava asiantuntija Outi Ampuja

yli Puolellavaaratekijä

auton takaPenkilläKolarikorjaamo Autokli-

nikan kyselytutkimus pal-jastaa, että noin puolet au-toilijoista säilyttää autonsa takapenkillä irtotavaraa, joka voi aiheuttaa riskejä tai vammoja liikenteessä. Lisäksi neljä viidestä ei käytä turvaverkkoa mat-kustamon ja tavaratilan välillä.

Joulun pyhät lahjaos-toksineen ja lomamatkoi-neen tarkoittavat monille runsasta autolla ajoa. Kun auto on täynnä esimerkiksi ihmisiä, pienelektroniik-kaa, matkalaukkuja tai eväitä, on tärkeää huo-lehtia irtaimiston turvalli-sesta sijoittelusta. Äkki-pysähdyksen sattuessa tavallinen irtotavara voi muuttua odottamattomaksi vaaratekijäksi.

Autoklinikan kyselytut-kimuksessa selvitettiin, miten suomalaiset kuljet-

tavat tavaraa autoissaan. 53 prosenttia autoilijoista myöntää säilyttävänsä joskus auton takapenkillä irtotavaraa, kuten tablettia, juomapulloa tai lasten le-luja. Lapsiperheillä osuus nousee 62 prosenttiin.

– Pienten tavaroiden heittäminen takapenkil-le tai kuskin viereiselle penkille on todella help-poa. Äkkijarrutuksessa näistä voi kuitenkin tulla vaarallisia, joten tavarat kannattaisi aina sijoitella suljettaviin lokeroihin tai telineisiin. Iskuriskien li-säksi esimerkiksi penkillä oleva läppäri tai puhelin voi jo pienessä jarrutuksessa heikentää liikenneturval-lisuutta kuljettajan huo-mion hajaannuttamalla, mikäli kuljettaja koettaa vaistomaisesti napata lait-teen kiinni ennen lattialle putoamista, Vesa Mattila

Autoklinikalta muistuttaa.Kyselytutkimus paljastaa

myös, että vain yhdellä viidestä autoilijasta (22 prosenttia) on autossaan turvaverkko, joka erottaa tavaratilan matkustamos-ta.

– Onnettomuustilanteis-sa kookkaat tavarat, kuten matkalaukut ja laatikot, voivat lähteä vauhdilla liik-keelle äkkipysähdyksessä ja tehdä tilanteesta entistä vaarallisemman. Kookkaat esineet tulisikin aina paka-ta tavaratilaan, jonka olisi hyvä olla eristetty muusta matkustamosta, Mattila jatkaa.

Huolellisen pakkaami-sen lisäksi pitkiin loma-ajomatkoihin voi varautua myös muilla tavoilla. Suo-siteltavaa on tarkistaa rei-tin sääolosuhteet ja varata riittävästi aikaa matkante-koon sekä varustaa auto

yllättävien tilanteiden va-ralta esimerkiksi ensiapu-pakkauksella, taskulam-pulla ja varoituskolmiolla.

Lisää pitkien ajomatko-jen vinkkejä löydät Auto-klinikan videolta: https://youtu.be/BSaJlNs6CDs

Kyselytutkimuksen to-teutti autoiluun ja liikkumi-seen erikoistunut markki-natutkimustoimisto Value Clinic Oy. Kyselytutkimuk-seen vastasi yhteensä 1 028 mannersuomalais-ta, jotka käyttävät autoa vähintään satunnaisesti. Otos kerättiin elokuun ai-kana internetpohjaisella kyselylomakkeella, johon vastaajat kutsuttiin sähkö-postitse.

Lisätietoja:Vesa Mattila, Autoklinikka-yhtiöt Oy

Voit myös lukea / ladata näköislehtiämme: www.tgj.fi/lehdet


vuonna 2019 ensirekisteröitiin 114 200 henkilöautoa

– Henkilö- ja pakettiauto-jen ensirekisteröinnit kään-tyivät laskuun, kuorma- ja linja-autojen ensirekiste-röinnit sen sijaan kasvoivat edellisvuoteen nähden

Henkilöautojen rekisteröinnit palasivat 2010

-luvun keskitasolleVuonna 2019 ensirekis-

teröitiin 114 199 henkilöau-toa, joka on 5,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018. Joulukuussa ensi-rekisteröitiin 8 213 hen-kilöautoa, mikä on 33,2 prosenttia enemmän kuin vuoden 2018 joulukuussa.

2010-luvulla henkilö-autoja ensirekisteröitiin keskimäärin 114 000 vuo-dessa, kun 2000-luvun ensimmäisellä vuosikym-menellä keskimääräinen ensirekisteröintimäärä oli noin 130 000. Ensi-rekisteröintien määrää on laskenut ensisijaisesti hidastunut talouskehitys, joka kääntyi vuosikymme-nen alkupuolella talouden taantumaksi. Kehitys on kääntänyt Suomen au-tokannan iän kasvuun ja hidastanut merkittävästi autokannan kiertoa. Pääs-töjen vähentämistavoit-teiden saavuttamisen ja

liikenneturvallisuuden pa-rantamisen kannalta kehi-tys on huolestuttava, sillä uusien autojen päästöt ovat huomattavasti pie-nemmät ja turvallisuusomi-naisuudet kehittyneemmät kuin vanhoilla autoilla.

Vuonna 2019 uusien autojen kysyntä jäi edel-lisen vuoden lukemista, sillä vuonna 2018 tammi-elokuun aikana toteutetun romutuspalkkion turvin hankittiin lähes 7 000 uut-ta vähäpäästöistä autoa. Myös käytettynä maahan-tuotujen autojen määrän kasvun jatkuminen vuonna 2019 heijastui osaltaan uusien autojen kysyntään. Vuonna 2019 käytettyjä henkilöautoja on tuotu maahan arviolta 46 000, kun keskimäärin lukema on ollut tällä vuosikymme-nellä noin 30 000.

Lisäksi automarkkinaa ovat muokanneet vaiheit-tain voimaan astuneet uu-det pakokaasusäädökset ja pakokaasujen mittaus-menetelmän muutokset. Pelkästään vuonna 2019 voimaan astui viisi pääs-tömittauksia tarkentavaa säädöstä, muun muas-sa liikenteessä tehtävää RDE-mittausta koskeva säädös. Lainsäädäntö-muutokset ovat johtaneet

merkittäviin mallistomuu-toksiin, jotka ovat heijas-tuneet autojen saatavuus-ongelmina ja aiempaa pidempinä toimitusaikoina.

Henkilöautojen kysyn-nän on ennakoitu kuluvana vuonna tasaantuvan ja kääntyvän lievään kas-vuun. Uusia henkilöautoja on vuonna 2020 arvioitu rekisteröitävän noin 116 000.

Pakettiautojen kysyntä kääntyi kahden ennätys-vuoden jälkeen

maltilliseen laskuunPakettiautoja ensire-

kisteröitiin vuonna 2019 noin 800 vähemmän kuin edellisinä vuosina. Vuonna 2019 rekisteröitiin 14 702 uutta pakettiautoa, kun vastaava määrä vuonna 2018 oli 15 515 ja vuon-na 2017 15 525. Paket-tiautoja ensirekisteröitiin 5,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018. Joulu-kuussa ensirekisteröitiin 1 118 pakettiautoa, mikä on noin 1,3 prosenttia vuoden 2018 joulukuuta enem-män. Vuoden 2019 yli 14 000 pakettiauton ensire-kisteröintimäärä on sekin verrattain korkea, sillä tällä vuosikymmenellä 15

000 pakettiauton raja on ylitetty vain vuosina 2017 ja 2018. Kuluvana vuonna kysynnän on ennakoitu jat-kuvan samansuuntaisena kuin vuonna 2019.

Kuorma-autojen ensirekisteröinneis-

sä vuosi 2019 oli vuosikymmenen

vilkkain vuosiKuorma-autoja ensire-

kisteröitiin vuonna 2019 yhteensä 3,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Uusia kuorma-autoja rekisteröintiin yh-teensä 4 020. Määrä ylit-ti tällä vuosikymmenellä ensimmäisen kerran 4 000 kuorma-auton rajan. Joulukuussa ensirekiste-röitiin 229 kuorma-autoa, joka on 28,4 prosenttia vuoden 2018 joulukuuta vähemmän.

Kuorma-autojen kysyn-nän kasvu johtuu erityi-sesti pienten alle 6 tonnin kuorma-autojen kysyn-nän kasvusta. Pienten kuorma-autojen kysyntä kasvoi viime vuoden 724 autosta 836 autoon eli 15,5 prosentilla. Yli 16 tonnin kuorma-autoja ensi-rekisteröitiin 2 911, joka on 0,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Kes-kikokoisten 6–16 tonnin

kuorma-autojen ensirekis-teröintien määrä oli lähes sama kuin vuonna 2018.

Suurten ja keskikokois-ten kuorma-autojen ensi-rekisteröintien kysynnän on arvioitu vuonna 2020 laskevan maltillisesti, sillä talouskasvun hidastumi-nen heijastuu teollisuu-den ja kaupan kuljetus-tarpeisiin ja sitä kautta myös kuljetusliikkeiden mahdollisuuksiin ja tar-peisiin investoida uuteen kalustoon. Myös pienten kuorma-autojen kysynnän on vuonna 2020 ennakoitu vähenevän maltillisesti.

Uusia linja-autoja rekisteröitiin keski-

vertoa enemmänUusia linja-autoja rekis-

teröitiin viime vuonna 593, joka on 24,8 prosenttia vuotta 2018 enemmän. Joulukuussa linja-autoja ensirekisteröitiin 79.

Uusista linja-autoista noin kaksi kolmasosaa on suurikokoisia kaupunkilii-kenteeseen tai pitkämat-kaiseen linjaliikenteeseen hankittavia busseja. Pie-nikokoisten linja-autojen ensirekisteröintien määrä on vähentynyt viime vuo-sina selvästi, kun vuonna 2018 voimaan astunut la-kimuutos vapautti takseina käytettävät esteettömät autot autoverosta.

Vuonna 2019 toteutettiin useita kaupunkiliikenteen kilpailutuksia, jotka nos-tivat ensirekisteröintien määrän vuosikymmenen keskiarvoa suuremmaksi. Ensirekisteröintien määrän on vuonna 2020 ennakoitu jäävän hieman alle 500 linja-autoon, sillä vuodelle 2020 ei ole odotettavissa yhtä paljon kaupunkilii-kenteen kilpailutuksia kuin vuodelle 2019.

Tuleeko pakkasta?

talvi voi Pistää akut koetukselleVaikka viime päivät ovat-

kin olleet poikkeuksellisen lämpimiä koko Suomessa, uskomme paukkupakkas-ten olevan vielä tulossa. Korkeat pakkaslukemat yhdistettynä toistuviin, ly-hyisiin ajomatkoihin ovat myrkkyä auton akulle ja pian käynnistettäessä kuuluu vain vaimeaa pi-hinää. Akku on päässyt tyhjenemään. Miten tätä monelle autoilijalle tuttua skenaariota voisi ennalta-ehkäistä?

Akun tyhjenemisen ta-kana voi olla useita eri tekijöitä, mutta etenkin lyhyet siirtymät yhdistetty-nä kylmän akun heikkoon kykyyn vastaanottaa virtaa aiheuttavat suuren osan autojen hyytymisistä. Eri-tyisesti kaupunkiympäris-tössä etäisyydet ja siten myös ajomatkat ovat ly-hyitä, joten akkuun ei ehdi latautumaan ajon aikana edes käynnistämiseen tarvittavaa virtaa, puhu-mattakaan ikkunoiden ja penkkien lämmittämiseen

vaadittavasta virrasta. Kun tämä toistuu jatkuvasti, akun varaustaso putoaa ja jonain aamuna auto ei vaan enää jaksa käyn-nistyä.

Ennaltaehkäise näin

Valitettavasti akut eivät elä ikuisesti. Akun kunto on siksi hyvä tarkastuttaa aika ajoin ja vaihtaa se jo hyvissä ajoin uuteen, mikäli sen puhti on heiken-tynyt. Kuntoa on kuitenkin vaikea arvioida itse, joten auto kannattaa viedä ak-kuliikkeeseen tai auto-huoltoon, jolloin akun tila saadaan selville tarkasti. Ammattilaiset selvittävät akun kunnon kuormitus-testillä tai vianetsintä-laitteella, joka havaitsee esimerkiksi alentuneen käynnistystehon.

Nykyaikaisiin autoihin akkua ei kannata välttä-mättä lähteä itse vaihta-maan. Autojen lisääntynyt elektroniikka on tehnyt akun vaihtamisesta huo-

mattavasti monimutkai-semman operaation, joka vaatii yleensä ammattilai-sen. Monissa nykyaikaisis-sa autoissa akun vaihtami-nen edellyttää ajoneuvon tietokoneen päivittämistä ja uuden akun tietojen syöttämistä, mikä ei meiltä jokaiselta luonnistu.

Jos kuitenkin vaihdat itse autosi akun, pidä huoli, ettei auto jää hetkeksi-kään ilman sähkövirtaa vaihdon aikana. Virran katkeaminen voi nollata ajoneuvon tietokoneet ja ylläpitojärjestelmät, mikä voi aiheuttaa odottamatto-mia hankaluuksia ja kalliin korjaamolaskun.

Hanki akkulaturiUsein lyhyitä matkoja

ajavien kannattaa ehdot-tomasti hankkia akkulaturi. Auton sähkölämmittimen kanssa samaan järjes-telmään asennettavalla Calix-laturilla akku latau-tuu samalla kun autoa läm-mitetään sähkötolpasta. Laturiksi kannattaa valita

nykyaikainen, älykäs malli, joka kytkeytyy automaat-tisesti ylläpitojännitteelle, kun akku on latautunut täyteen. Laturin avulla akku pysyy toimintakun-toisena läpi kylmimmänkin pakkaskauden.

Ole säästeliäsMinimoi energianku-

lutus; sammuta kaikki tarpeettomat laitteet, ku-ten radio, ilmastointi ja lisälämmitin ennen auton käynnistystä. Akku latau-tuu ajossa nopeammin, mitä vähemmän sähköä menee muihin laitteisiin kuten penkinlämmittimiin, äänentoistoon tai navi-gointiin. Muista myös aina tarkistaa, etteivät esimer-kiksi ajovalot jää vahingos-sa päälle.

Varovasti startti-kaapeleiden kanssa!

Monet lähtevät elvyt-tämään nuupahtaneita akkuja käynnistyskaape-leilla ja toiselta autolta otettavalla apuvirralla.

Apuvirran kanssa ei kan-nata missään nimessä toimia vanhasta muistista, sillä nykyajan autoissa ja akuissa menetelmät voivat olla hyvinkin eriäviä. Auton ohjeissa saatetaan ko-konaan kieltää apuvirran käyttö tai kaapeleiden kiin-nityskohdat ja virrananta-mismenetelmät voivat olla erilaisia. Ohjeita kannattaa noudattaa pilkulleen, jotta kumpikaan autoista ei rik-koudu.

Väärin annettu apuvirta tai huolimaton laturin käyt-tö saattaa sekoittaa auton energiahallintajärjestel-män ja aiheuttaa erittäin kalliin korjaamolaskun. Myös kaapeleiden kiinnit-täminen tai irrottaminen autojen ollessa käynnissä on paha virhe, joka rikkoo herkästi auton sähköjär-jestelmän. Eli anna tai vastaanota apuvirtaa vain, jos olet täysin varma, mi-ten toimia.

Starttiboosteri on herättää akut

henkiinSimahtaneen akun hen-

kiin herättäminen sujuu huomattavasti näppäräm-min, kun hankit kätevän starttiboosterin. Pieniko-koinen boosteri kulkee hel-posti mukana ja sen käyttö on huomattavasti helpom-paa kuin toiselta autolta apuvirran ottaminen.

Esimerkiksi Deca-startti-boosterit ovat näppäränko-koisia ja USB-portin ansi-osta niitä voi käyttää myös puhelimien, tablettien ja tietokoneiden varavirta-lähteenä. Starttiboosterien lataus onnistuu auton tu-pakansytyttimestä tai verk-kovirralla. Valikoimassa on kolme starttiboosteria: 1000A, 1300A ja 1500A. Kaikki Deca-tuotteet ovat laadukkaita ja turvallisia käyttää. Tuotteet ovat 100 % eurooppalaisia ja ne on valmistettu San Ma-rinossa.

Lisätietoja:Stefan Hartmantuotepäällikkö


PINNOITUS

Rappaus-, maalaus- ja pinnoitustyöt sekä remontit

TampereenRappauspalvelu Oy

040 503 2878Vasamajärventie 281, 33450 SIIVIKKALA

[email protected]

HÄMEENMONIRAPPAUS OY

• Siporex-, Lammi- ja harkko-omakotitalojen rappaukset

• Julkisivusaneeraukset

Henrik Syrjä040 502 8797

www.monirappaus.fi

Rinnepuronkuja 737550 LEMPÄÄLÄ

[email protected]

HÄMEENHÄMEENHÄMEENHÄMEENHÄMEENMONIRAPPMONIRAPPMONIRAPPMONIRAPPMONIRAPPAAAAAUS OUS OUS OUS OUS OYYYYY

• Siporex-, Lammi- ja harkko-• Siporex-, Lammi- ja harkko-• Siporex-, Lammi- ja harkko-• Siporex-, Lammi- ja harkko-• Siporex-, Lammi- ja harkko-omakotitalojen rappauksetomakotitalojen rappauksetomakotitalojen rappauksetomakotitalojen rappauksetomakotitalojen rappaukset

• Julkisivusaneeraukset• Julkisivusaneeraukset• Julkisivusaneeraukset• Julkisivusaneeraukset• Julkisivusaneeraukset

Henrik Syrjä Rinnepuronkuja 7040 502 8797 37550 LEMPÄÄLÄ

www.monirappaus.fi [email protected]

attilan julkisivu PalautuualkuPeräiseen loistoonsa

Kenkätehtaanakin vuo-teen 1975 saakka toiminut Attila Tampereella on nyt remontoitu kauttaaltaan nykyaikaiseksi toimistora-kennukseksi, kun raken-nuksen julkisivusaneeraus on saatu valmiiksi. Senaat-ti-kiinteistöjen tavoitteena on ollut palauttaa valtion virastotalona toimivan ra-kennuksen julkisivujen ja piipun kunto teknisesti ja visuaalisesti alkuperäi-seen loistoonsa.

Julkisivusaneeraukses-sa on käsitelty talon ulko-seinäpinnat. Rakennuksen julkisivusaumauksissa ja varsinkin piipussa alkoi paikoitellen jo näkyä pitkä käyttöikä. Piipun kunnos-tus on myös turvallisuus-asia läheisen sisäänkäyn-nin vuoksi.

Attilan julkisivuissa nä-kyy kohteen pitkä historia ja peitettyjä julkisivude-taljeja, jotka on remontin yhteydessä palautettu al-

kuperäiseksi, kuten vanha osakeyhtiö Attila nimikyltti. Tiilikoristeita peittäneet kerrokset on poistettu ja koristeet puhdistettu.

Vanhojen rakennusten

säilyttäminen ja remontoi-minen ovat iso panostus valtiolta Tampereen raken-nuskulttuuriympäristöön, kun uusia rakennuksia nousee vauhdilla keskus-

ta-alueelle. Senaatti on uudistanut Attilan sisätiloja vuosina 2016 - 2018 mo-dernilla monitilakonseptil-la, minkä ansiosta toimitilat on saatu tehokkaammaksi

ja toimintaympäristö virtu-aaliseksi. Attilan työpisteet tuplattiin remontissa ja nykyisin työpisteitä on noin 600. Talossa toimivat ELY-keskus, Aluehallin-tovirasto, Tukes, Väylä ja Traficom.

Attilan historiaa esille remontin

yhteydessäRakennusmestari Tiito-

lan suunnittelema Attilan vanha osa (Itsenäisyyden-kadun suuntainen sivu) on valmistunut vuonna 1915. Punakaartin tykistökoulu toimi talossa vuonna, ja Attila joutui myös sodan loppuvaiheen tapahtuma-näyttämöksi rautatiease-man valtauksen jälkeen. Rappausten yhteydessä löydettiinkin ampumajälkiä ja muutama luoti vuoden 1918 sisällissodan ajalta. Luodit on otettu talteen ja toimitettu museolle.

1950-luvulla rakennuk-

seen tehtiin arkkitehti Jaakko Tähtisen suunnit-telema laajennus (Yliopis-tonkadun julkisivu). Ra-kennus toimi kenkätehtaa-na vuoteen 1975 asti, kun-nes yliopiston pääkirjasto sijoittui Attilaan vuonna 1979. Vuosina 1985 - 2006 rakennus oli kokonaan yliopiston käytössä, min-kä jälkeen se saneerattiin toimistokäyttöön vuosina 2006 - 2007. Vuonna 2015 Senaatti-kiinteistöt aloitti Attilan suunnittelun moniti-latoimistoksi ja muutostyöt aloitettiin vuonna 2016.

Attilan virastotalon jul-kisivun ja suojellun piipun korjaustyöt käynnistyivät kesällä 2019 ja niitä on tehty koko syksy. Julkisi-vun urakoitsijana on toi-minut Rappaustekniikka Laurell Oy.

Lisätietoja:Senaatti-kiinteistötRakennuttajapäällikkö Veli-Pekka Laaksamo

lujaBetoni tuo markkinoillePäästökomPensoitua hiili-neutraalia valmisBetonia

Lujabetoni on ensim-mäinen yritys Suomessa, joka tarjoaa asiakkailleen mahdoll isuuden ostaa CO2-kompensoitua eli hii-lineutraalia valmisbetonia. Kompensointi suoritetaan sertifioiduilla päästövä-hennyksillä ja se lisää val-misbetonin hintaa noin 5 %. Kompensaatio voidaan tehdä kaikille Lujabetonin myymille valmisbetonilaa-duille.

– Lujabetoni haluaa kai-kin keinoin pienentää hii-lijalanjälkeään. Olemme muun muassa olleet mu-kana tutkimassa yhdessä Oulun yliopiston kanssa mahdollisuuksia käyttää sementin korvaajana teol-lisuuden sivuvirroista teh-tyjä geopolymeereja sekä kehittäneet paljon omaa energiatehokkuuttamme pitkäjänteisellä työllä. Be-toniteollisuus on myös haastanut suomalaisen sementtiteollisuuden te-kemään kaikkensa pie-nentääkseen sementin valmistuksesta syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Tois-taiseksi hiilidioksidipääs-

töjen merkittävään vähen-tämiseen ei ole kuitenkaan löytynyt nopeita läpimur-toratkaisuja, joten pääs-tökompensointi on tällä hetkellä ainoa nopea tapa tarjota asiakkaillemme hii-lineutraalia valmisbetonia, sanoo Lujabetonin toimi-tusjohtaja Mikko Isotalo.

Betonin CO2-päästöt aiheutuvat pääasiassa sementin valmistuksesta. Suomalainen sementtival-mistus tuottaa noin 1,6 % koko Suomen CO2-pääs-töistä ja niiden tavoitellaan laskevan nollaan vuoteen 2050 mennessä. Pieneltä osin päästöjä tulee betonin valmistuksessa ja kuljetuk-sessa käytettävästä ener-giasta, mutta sementin CO2-päästö on määrää-vässä osassa koko valmis-betonin päästöistä. Las-kennalliset CO2-päästöt ovat Suomessa noin 0,20-0,35 tonnia hiilidioksidia per kuutiometri valettua ja tiivistettyä valmisbetonia. Tähän vaikuttavat pääasi-assa betonien erilainen re-septiikka, valmistetun be-tonin kuljetusmatka sekä

vuodenaika valmistuksen raaka-aineiden lämmitys-tarpeen kautta.

Lujabetoni on varmista-nut, että jokainen betonire-septi, vuodenaikojen vaih-telu sekä kuljetusmatkojen eroavuus tulevat varmas-ti kompensoiduksi ja on päättänyt kompensoitavan hiilidioksidin määräksi 0,50 tonnia hiilidioksidia per kuutiometri toimitettua val-misbetonia. Kompensointi on näin ollen 1,4-2,5 –kertainen todellisiin pääs-töihin nähden. Päästöjen täydellinen kompensointi kertoimineen nostaa val-misbetonin hintaa tämän hetkisellä CO2-kompen-saatioprojektien kustan-nustasolla noin 5 %.

Yhteistyökumppaniksi päästökompensaatiossa valikoitui Nordic Offset Oy, joka on ensimmäinen koti-mainen toimija, joka tarjo-aa yrityksille ja yhteisöille mahdollisuuden kompen-soida hiilijalanjälkensä sertifioiduilla päästövä-hennyksillä tai pysyvillä hiilinielujen lisäyksillä.

– Sertifioidut päästövä-

hennykset perustuvat hy-viksi todetuille ja ulkopuo-listen tahojen todentamille tavoille lisätä energiate-hokkuutta, hiilinieluja sekä uusiutuvien energiantuo-tantomuotojen osuutta maailmassa. Tyypillisesti kompensointiprojektit ovat esimerkiksi metsitykseen liittyviä hankkeita, kertoo Maija Saijonmaa Nordic Offset Oy:stä.

Päästökompensoitua betonia halutessaan asi-akas maksaa tuotteen hinnassa kuutiokohtai-sen kompensaatiomak-sun, joilla Lujabetoni os-taa Nordic Offset Oy:lta Gold Standard -sertifioi-tuja päästövähennyksiä. Päästökompensaatioita ostetaan kompensoitavien toimitusten mukaan. Pääs-tökompensointi voidaan tehdä kaikille Lujabetonin toimittamille valmisbe-tonilaaduille.

Hiilineutraalin valmis-betonin toimitukset on aloitettu 25.11.2019.

LisätiedotLujabetoni Oy

rakennusalamaan epanet-korkeakou-luverkostoa. kyse on liike-toiminnan kehittämisestä etenkin...

Documents