A R K K I T E H T I T O I M I S T O

I L P O V Ä I S Ä N E N O Y Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä PL 25, Rantakatu 4 92101 RAAHE

RAAHEN SAIRAALA RAKENNUS H HISTORIASELVITYS 3.6.2021

Tämä rakennushistoriaselvitys on laadittu olemassa olevien historiakirjausten ja vanhojen arkistoitujen rakentamisdokumenttien pohjalta. Tuoreempia eli viimeisten viidenkymmenen vuoden ajalta olevia kirjauksia on selvittänyt kuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Pekka Kastell. YLEISTÄ Isak Gellman (1800–1872). Vanhan Gellmanin sairaalan ”isä” oli oman aikakautensa hyväntekijä, merikapteeni, kauppias ja raatimies Isak Gellman. Isak Gellman tuli Öregrundista, Ruotsin rannikolta, 24 vuoden ikäisenä päälliköksi raahelaiseen laivaan ja oli muissakin laivoissa kapteenina. Gellman kuitenkin jätti merenkulun verrattain nuorena. Maalla eläjäksi jäätyään Gellman omisti talon nykyisen Kauppakadun varrelta ja ryhtyi harjoittamaan siinä kauppaliikettä hyvällä menestyksellä. Testamentissaan Gellman perusti säätiön sairaalan perustamiseksi ja ylläpitämiseksi 21.2.1872. Säätiön peruspääomaksi tuli 100 000 markkaa sairaalan perustamista varten. Sairaala aloitti toimintansa 1.7.1873 säätiön hankimassa ns. Ahlholmin talossa os. Brahenkatu 28. Nykyisten Gellmanin sairaalan rakennusten toteuttaminen aloitettiin vuoden 1911 kesällä. Rakennustöiden urakasta vastasi rakennusmestari K. Kulmala, ja kaksi komeaa hirsirakennusta valmistui syksyllä 1912. Rakennuksia varten oli arkkitehti M. Scherfbeckin suunnitelmat vuodelta 1898. Matti Karhula laati näiden suunnitelmien pohjalta vuonna 1907 julkisivuihin muutoksia, jotka tähtäsivät jugend-tyylisten rakennusten luomiseen. Samoihin aikoihin valmistui myös kaivohuone, jossa myös on nähtävillä 1900-luvun alun muodikasta jugend-tyyliä taitavasti ja huolellisesti toteutettuna. Sairaalan taloudenhoitajan opettaja Heikki Impolan kirjoittamassa historiikissa ”Kertomus Gellmanin kunnallissairaalasta” vuodelta 1965 mainitaan, että sairaalan alkuvuosikymmenten tärkeät dokumentit (mm. sairaalan johtokunnan pöytäkirjat ja muut asiakirjat) vuosilta 1873–1929 olivat joutuneet hukkaan, ja siten paljon tärkeää tietoa rakennusten alkuvaiheista jäi tuohon historiikkiin kirjaamatta.

VANHA ASEMAPIIRROS NYKYINEN ASEMAPIIRROS 285.2021 Sairaalalla oli n. yhden hehtaarin aidattu tontti. Käynti alueelle on kahdesta portista nykyisen Rantakadun paikalla olevalta tieltä.. Liitekuvassa 1 näkyy tontin pohjois- osan rakennus. Ko. rakennukset purettiin aluesairaalan rakennusten tieltä.

2

RAKENNUS H

Rakennus H:n länsipäässä sijaitsee ns. Gellmanin sairaalan alkuperäinen, hirsirakenteinen osa. Rakennuksessa toimi vanhojen piirustusten mukaan ”Lapsenpäästölaitos”. kts. liitekaaviot. Hirsirungon pituus on n. 14 metriä ja leveys n. 10,3 metriä. Rakennustekniikaltaan tämä osa on samankaltainen kuin viereinen Gellmanin sairaalan G-rakennus. Rakennuksessa on alkuperäiset porakiviperustukset, alapohjan alla ryömintätila, kantava ulkoseinärunko hirttä ja lämmöneristykset ala- ja yläpohjassa orgaanista materiaalia eli sammalta ja metsäkunttaa. Vuodelta 1936 löytyy muutospiirustus: Raahen kunnallissairaalan synnytyslaitos (oheinen liitekuva) Muutostyön piirustuksessa yläkerrassa on kaksi tulisijoin varustettua asuinhuonetta. Pääkerroksessa on kaksi hoitajan huonetta, synnytyshuone, kapalohuone, kaksi potilashuonetta ( 10 paikkaa), dieettikeittiö, wc ja kylpyhuone. Rakennuksen sisäänkäynnit ovat olleet G-rakennuksen puoleisessa päädyssä ja eteläsivulla.

MUUTOSPIIRUSTUS v. 1936

3

Vuodelta 1951 löytyy piirustus ( Kauppila: Ehdotus Raahen synnytyslaitoksen lisärakennus ja muutostöitä varten 26.6.1951). Piirustuksessa esitetään kellariin kattilahuone ja polttoainevarasto, katoksella varustettu sisäänkäynti päätyyn ja pohjoissivulle. (rakennuksen pohjois- ja eteläsivut). Huom. Näissä piirustuksissa ei ole vielä koko rakennuksen vesikaton korotusta. VUODEN 1953 RAKENNUSTYÖT Tästä rakennusvaiheesta löytyy rkm Kaarlo Parviaisen työselitys 23.3.1953 ja siihen tehty olennainen lisäys 5.4.1953. ”Vanhan rakenneosan kattolappeet joudutaan korottamaan noin 80 cm molemmilta sivuiltaan, harjakorkeuden pysyessä samassa korkeudessa. Molempien kattojen kaltevuus- sekä uuden että vanhan – tehdään samanlaisiksi”. Korjaus ja laajennustyön urakkasopimus ( urakoitsija Korsu Oy, Eino Keski-Korsu) on allekirjoitettu 22.5.1953. Vesi-, viemäri ja lämpöjohtotöiden urakan suoritti Korsu Oyn alatarjoaja Hankkija Oy. RAKENTEET Työselityksen mukaan käytössä olevat uunit ja palomuurit puretaan, aukot korvataan lautaseinillä. Uudisosalle sijoittuu kellari (kattilahuone ja polttoainevarasto), perusmuurit betonia. Ulkoseinien rankorakenteiden lämmöneristeenä on kuiva sahanpuru. Mainittakoon, että tässä vaiheessa julkisivupaneloinnin tuuletusraoksi on määritelty 10 mm rimat, joka on myöhemmin osoittautunut liian pieneksi julkisivupaneloinnin maalin pysyvyyden kannalta. Välipohjien kannattajat ovat 3”x8” lankuista, eristeenä kuivaa kutterinlastua ( ulkoseinälinjalla 60 leveydeltä kuivaa sahanpurua) Alapohjan kannatuksessa primäärikannattajat vahvoja hirsiä ja sekundäärikannattajat välipohjien tapaan. Alapohjassa eristeenä on sahanpurun ja kutterinlastun sekoitus. Kaikissa em. rakennusosissa on lisäksi käytetty laudoitusta, kuitulevyjä ja (sulfiitti)paperia tiiviyden ja lämmöneristyksen parantamiseksi. Vesikatto on lankkutavarasta, aluskatto 7/8”x4” täyskanttisesta laudasta, jonka päällä aluskate bitumihuovasta nro2 ja vesikatteena tiilikate (ei mainintaa tyypistä, ilmeisesti betonikattotiili). Sisäpinnoissa on käytetty pinkopahvia ja paikoin seinissä ns. enso-pahvia. Märkätilojen lattiassa betonivalu + kosteuseristys + Pukkila-laatat. Märkätiloissa seinäverhouksena on ns. Mani-levy (lakkamaalattu kova puukuitulevy). Pohjapiirustuksia ja erikoispiirustuksia ei tästä rakennusvaiheesta ole löytynyt ( rkm P. Kauppila Raahe), mutta huonejako on näkyvissä Hankkija Oyn LVI-piirustuksissa. Oletettavaa on, että pohjapiirustusten originaalit ovat päätyneet Arkkitehtitoimisto Marja ja Erkki Virralle seuraavan suunnittelu- ja rakennusvaiheen pohjaksi. Arkkitehtitoimisto Marja ja Erkki Virran piirustuksessa 10.2.1967 ”Rakennus H ennen muutoksia” tilanne on dokumentoitu. ( Virrat lisänneet oman piirustusnimiön Kauppilan piirustukseen 26.6.1951). TOIMINNOT Kellarin lämpökeskuksen rakentamisen myötä kaikki rakennuksen uunit on purettu. Vanhalle hirsirunkoiselle osalle on sijoitettu 1. kerrokseen 5 synnyttäjien potilashuonetta, osastokeittiö ja siivouskomero. Pääsisäänkäynti on pohjoissivulta.

4

Rankorakenteiseen laajennusosan 1. kerrokseen on sijoitettu kanslia, huuhteluhuone, liinavaatevarasto, synnytyshuone ja kaksi kylpyhuonetta sekä lastenhuone. Toiseen kerrokseen (piirustuksessa ullakkokerros) on sijoitettu kolme ”palvelijan” huonetta, kätilön huone ja kolme hoitajattaren huonetta. Kerroksessa lisäksi yhteiskäytössä kylpyhuone, kahvikettiö ja lämmin varasto. Laajentamisen yhteydessä rakennusta korotettiin eli harjakorkeus säilyi entisenä, mutta toiseen kerrokseen saatiin sivuseinille lisäkorkeutta. Samassa yhteydessä purettiin siihen mennessä ullakolle rakennetut huoneet (hoitaja ja palvelijatar) tulisijoineen ja savupiippuineen. VUODEN 1967 RAKENNUSTYÖT Arkkitehtitoimisto Marja ja Erkki Virran piirustuksessa 10.2.1967 ”Rakennus H muutoksen jälkeen” vanhin osa on pääosin ennallaan potilashuoneineen, samoin pohjoissivun pääsisäänkäynti ja yläkertaan menevät portaat. Sairaansijoja löytyy 16 kpl. Entisestä lastenhuoneesta on lohkaistu päivähuone ja tupakointihuone (sic!) . Entisen itäpäädyn synnytyshuoneen paikalle on suunniteltu ajanmukainen iso kylpyhuone ja vessoin varustettu pesuhuone. MUUTOS LABORATORIOTILOIKSI Vuoden 1987 lopulla päivätyissä Arkkitehtitoimisto Matti ja Ritva-Liisa Pennalan suunnitelmissa rankorakenteisen osan ei-kantavat väliseinät on pääosin purettu. Pääsisäänkäynti on siirretty eteläsivulle, länsipäädyn tuulikaappi on muutettu pimiöksi. Toisessa kerroksessa entiset hoitajien ja palvelijoiden huoneet on muutettu toimistoiksi. Porrasta vastapäätä oleva hoitajattaren huone on muutettu naisten sosiaalitilaksi. LABORATORION LAAJENNUS JA PIENELÄINKLINIKAN TILAT Vuoden 1989 lopulla päivätyissä Arkkitehtitoimisto Matti ja Ritva-Liisa Pennalan suunnitelmissa laboratoriota laajennettiin ja eteläsivulle tehtiin siipirakennuksena ns. pieneläinklinikan tilat. Kerrosten välistä henkilöliikennettä tehtiin turvallisemmaksi ja käytännöllisemmäksi uudella porrashuoneella. Rakennus toteutettiin 1990-luvun mukaan teknisesti modernein rakentein, mutta julkisivuissa on eklektistä jugend-henkistä tyylimuotoilua vanhan Gellmanin arkkitehtuurin tapaan. Lämmöneristeet ovat mineraalivillaa, alapohja maanvarainen. Näitä kahta rakennusvaihetta koskevat piirustukset on digitoitu autocad-muotoon v. 2013 (Arkkitehtitoimisto Ilpo Väisänen Oy). PIENELÄINKLINIKAN MUUTOSTYÖT Vuonna 2015 tehtiin pieneläinklinikan tilojen korjaus ja muutostyöt ( Arkk.tsto Ilpo Väisänen Oy). Sisätilojen muutosten lisäksi rakennettiin hieman uuttakin tilaa eli n. 9 m2 uusi tuulikaappi. LVIS-TEKNISET ASIAT JA MUUT KORJAUSTYÖT (Pekka Kastell) Vanhimmalla osalla oli alun perin uunilämmitys, purettiin kattilahuoneen ja keskuslämmityksen rakentamisen yhteydessä v. 1953. Sairaalan valmistumisen myötä vuonna 1967 Gellmanin rakennukset liitettiin sairaalan aluelämpöverkkoon. Sittemmin sairaala on liitetty kaupungin kaukolämpöverkkoon, rakennuksilla G ja H on oma liittymä. Vuonna 2001 uusittiin vanhan osan 1. ja 2. kerroksen ikkunat ja talon julkisivut maalattiin. Tehtiin ilmanvaihto- ja automaatioteknisiä muutoksia mm. jäähdytys ja vetokaappien säätöjärjestelmä.

5

LIITEKAAVIOT JA LIITEKUVAT

Rkm P. Kauppilan piirustus 26.6.1951 esitettynä Arkk.tsto Marja ja Erkki Virran piirustuksessa ”Rakennus H ennen muutoksia 10.2.1967. Pohjakerros

6

Rkm P. Kauppilan piirustus 26.6.1951 esitettynä Arkk.tsto Marja ja Erkki Virran piirustuksessa ”Rakennus H ennen muutoksia 10.2.1967. Ullakkokerros.

7

Arkk.tsto Marja ja Erkki Virta ”Rakennus H ennen muutoksen jälkeen ” 10.2.1967.

8

RAKENNUSVAIHEIDEN KAAVIO: ALUSTATILA JA PERUSTUKSET

9

RAKENNUSVAIHEIDEN KAAVIO 1. KERROS

10

RAKENNUSVAIHEIDEN KAAVIO 2.KERROS

11

LIITEKUVA 1 Gellman rakennus G, taustalla aluesairaalanpaikalta purettu rakennus

LIITEKUVA 2 Tonttia ympäröivä aita portteineen oli rakennettu työtä ja materiaalia säästämättä komeaan jugend-tyyliin.

12

NYKYINEN JULKISIVU ETELÄÄN

NYKYINEN JULKISIVU LÄNTEEN

NYKYINEN JULKISIVU ITÄÄN

NYKYINEN JULKISIVU POHJOISEEN

13

KUVA ETELÄSIVULTA

LABORATORIOSIIPI POHJOISEEN

GELLMANIN RAKENNUKSET H JA G

14