rahastosijoittajan opas tammikuu2017 - seligson & co · pdf file3 seligson & co...

1 SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ

SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ RAHASTOSIJOITTAJAN OPAS

[markkinointiesite, tammikuu 2017]

Yksinkertainen on tehokasta!www.seligson.fi

SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ 2

SISÄLLYS OPPAAN ESITTELY 2

MIKSI SIJOITAMME? 3

ARVO, KASVU, PIENI, SUURI... 6

SIJOITTAMINEN SIJOITUSRAHASTOIHIN 8

SUORAAN VAI RAHASTOJEN KAUTTA? 9

SIJOITUSSUUNNITTELUN PERUSTEET 11

PASSIIVINEN JA AKTIIVINEN HALLINNOINTI JA KUSTANNUSTEN MERKITYS

15

SIJOITTAMISEN RISKEISTÄ 17

SELIGSON & CO RAHASTOT 19

PASSIIVISET OSAKERAHASTOT 20

KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDEKSIT 21

PÖRSSINOTEERATTU OMX HELSINKI 25 22

KORKORAHASTOT 23

RUSSIAN PROSPERITY FUND EURO 26

PHOEBUS 28

PHOENIX 30

PHAROS 32

VÄLITYSRAHASTOT: PIEN- JA ARVOYHTIÖ SEKÄ RUOTSI

34

SELIGSON & CO VARAINHOITO 35

MITÄ EMME TARJOA? 36

LUE MITEN HALUAT!

Rahastosijoittajan opasta ei tarvitse lukea systemaatti-sesti alusta loppuun (vaikka toki niinkin voi tehdä!), vaan eri kokonaisuuksista voi käydä läpi juuri sen, mikä tuntuu ajankohtaiselta. Tämän kääntöpuolena oppaassa on jonkin verran toistoa, koska samat perusasiat liittyvät moneen eri osa-alueeseen.

KYSYMYKSIÄ, PALAUTETTA?

Otamme mielellämme vastaan kysymyksiä, korjauseh-dotuksia ja muuta palautetta.

Rahastoasiointiin liittyvissä kysymyksissä paras sähkö-postiosoite on [email protected], puh. 09-6817 8200 (pankkipäivisin 9-17) ja oppaaseen liittyvissä asioissa myös [email protected], suora puh. 09-6817 8217.

TROPICO LATAM 27

RAHASTOSIJOITTAJAN OPAS

Lakisääteiset rahastoesitteet ovat tarkasti säädeltyjä asiakirjo-ja. Sääntelyn tavoitteet ovat kannatettavia: halutaan varmis-taa, että sijoittajalla on mahdollisuus saada kattavat tiedot sekä rahastoista että rahastoyhtiöstä ennen sijoituspäätöstä sekä tehdä erilaisista rahastoista mahdollisimman vertailukel-poisia. Rahastoesitteet eivät kuitenkaan tarjoa juurikaan konkreettista apua sijoitussuunnitteluun tai kokonaisen arvo-paperisalkun rakenteen miettimiseen.

Sijoituskirjat kertovat puolestaan yleisesti sijoittamisesta ja hyvät kirjat tekevät erinomaisen selväksi, miksi kannattaa keskittyä perusasioihin: riskienhallintaan allokaation ja ha-jautuksen avulla, kustannusten hallintaan ja pitkäjänteisyy-teen. Useimmat sijoituskirjat eivät kuitenkaan halua antaa konkreettisia vinkkejä rahastoista, joilla sijoitussuunnitelman voi käytännössä toteuttaa.

Tämä opas pyrkii täyttämään tähän väliin jäävän aukon eli olemaan konkreettisempi ja kokonaisvaltaisempi kuin laki-sääteiset esitteet ja kertomaan mahdollisimman selkeästi siitä, miten Seligson & Co Rahastoyhtiön rahastoilla voi toteuttaa valitun sijoitussuunnitelman.

Se ei kuitenkaan sisällä rahastoesitteiden vaatimia lakisäätei-siä tietoja ja on siten niin kutsuttu markkinointiesite, joka ei pyrikään korvaamaan avaintietoesitteitä tai virallista rahas-toesitettä. Rahastokohtaiset tiedot mm. palkkioista tulee var-mistaa niistä ennen sijoituspäätöstä.

Vaikka kyseessä on markkinointiesite, emme yritä väittää, että Seligson & Co:n hallinnoimat rahastot olisivat ainoa tapa tässä käsiteltyjen periaatteiden mukaiselle sijoittamiselle. Uskomme kuitenkin, että ne ovat yksi varsin hyvä vaihtoehto.

Toisten varojen hoito on aina myös palvelua – ja olennainen osa varainhoidon kaltaista abstraktia palvelua on avoin ja suora viestintä. Pyrimme siihen ja otamme myös mielelläm-me vastaan palautetta siitä, miten palvelujamme tai viestin-täämme tulisi parantaa.

Toivotamme hyvää pitkäjänteistä sijoitustuottoa sekä toivom-me pitkää yhteistyötä!

Seligson & Co

© Seligson & Co 2016 | Vastuullinen toimittaja: Ari Kaaro, [email protected] | Sarjakuvien piirrokset: Jan Fagernäs


Sijoitusoppaissa lähdetään aika usein liikkeelle siitä, että sijoittaminen nyt vaan on ylipäätään järkevää ja siirrytään saman tien sijoituskohteiden valintaan.

Mutta miksi ylipäätään sijoitamme ja mitkä ovat ne mekanis-mit, jotka määräävät sijoituskohteiden tuottopotentiaalin ja riskitason?

Sijoittaminen ja säästäminen

Sijoittamisesta ja säästämisestä puhutaan usein lähes syno-nyymeinä, mutta niiden välillä voidaan nähdä myös selvä ero.

Säästäminen on sitä, että osa tämän hetkistä ostovoimaa siirretään myöhempiä tarpeita varten.

Ihmisten ja organisaatioiden elinkaaressa on ansaintakyvyn ja kulutustarpeiden suhteen erilaisia jaksoja. Säästäminen tar-koittaa ylimääräisen ansaintakyvyn säilömistä myöhempään kulutukseen eli vähän kuin säilykepurkkiin.

Vertaus säilykepurkkiin ontuu kuitenkin valitettavasti saman tien. Säilötyn ruuan määrähän säilyy purkissa ajan kulumises-ta huolimatta samana, mutta säästäjän ”säilykepurkin” sisäl-töä syö inflaatio eli säästöjen ostovoima vähenee vääjäämättä. Siitä päästään sijoittamiseen.

Sijoittaminen on sitä, että säästettäväksi sopivat varat otetaan omasta säilykepurkista, annetaan ne toisten käyttöön ja saadaan tästä korvaus. Arvopaperisijoittamisessa korvaus tulee korkoina, osinkoina tai sijoituskohteen hinnan nousuna.

Riski ja tuotto lainamarkkinoilla

Jos halutaan pitää sijoittamisen riskitaso pienenä, annetaan varoja muiden käyttöön vain hyvin lyhytaikaisiksi lainoiksi luotettaville lainanottajille.

Kun laina-aika on lyhyt, on epätodennäköistä että lainaajan tilanne muuttuisi sen kuluessa niin dramaattisesti, että lainat-tua pääomaa ja korkoja ei saisikaan takaisin. Korvaus varojen luovuttamisesta väliaikaisesti muiden käyttöön on siis hyvin-kin varma, mutta riskin vähäisyydestä johtuen yleensä pieni.

Käytännössä tällaisia sijoituksia voi toteuttaa esimerkiksi hyvälaatuisen rahamarkkinarahaston kautta, esimerkkinä Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA.

Rahamarkkinasijoituksilla eli käytännössä lyhyillä lainoilla saadaan yleensä aika hyvin inflaatio kiinni eli säilytettyä varojen ostovoima, mutta varsinaista reaalituottoa eli ostovoi-man kasvua ei pidä odottaa.

Kun varoja annetaan vaikkapa pitkäaikaisiksi lainoiksi valti-oille tai yrityksille, voidaan ja tulee odottaa suurempaa kor-vausta eli korkeampaa korkotuottoa. Näin siksi, että pitempi laina-aika tuo mukanaan huolen siitä, mikä on lainanottajan kyky hoitaa korot laina-aikana ja maksaa takaisin lainan pää-oma sen erääntyessä. Riski siis kasvaa.

Lisäksi pidempiaikaisiin lainoihin liittyy suurempi riski siitä, että korkotaso muuttuu laina-aikana. Yleistä korkotasoa sääte-levät selkeimmin keskuspankkien päätökset rahan hinnasta keskuspankkien asiakkaille eli pankeille.

Jos keskuspankki päättää hillitä inflaatiota nostamalla korkota-soa, on lainanantajille – siis esimerkiksi joukkolainarahastoille ja viime kädessä niiden osuudenomistajille – pian saatavissa markkinoilta nykyistä parempaa korkoa maksavia lainapape-reita. Tästä seuraa, että vanhojen lainojen arvo markkinoilla laskee korkotason noustessa.

Sama voi tietenkin tapahtua toisinkin päin, jolloin riskistä tulee mahdollisuus. Kun keskuspankki haluaa nopeuttaa ta-louskasvua ja laskee yleistä korkotasoa, maksavat sijoittajien salkussa olevat ”vanhat” lainapaperit parempaa korkoa kuin uudella matalammalla korkotasolla liikkeeseen lasketut lainat. Silloin vanhojen lainojen arvo markkinoilla nousee.

Perinteisesti on ajateltu yrityksille annettavien lainojen olevan valtionlainoja riskialttiimpia, koska valtioilla on verotusoi-keus. Tämän on katsottu takaavan lainojen takaisinmaksun ainakin niin sanotuilla kehittyneillä markkinoilla.

Noin vuodesta 2010 alkaen ovat sijoittajat kuitenkin suostu-neet lainaamaan monille euroalueen reunavaltioille vain huo-mattavasti korkeammalla korolla kuin luotettavaksi nähdyille yrityksille. Tämä on hyvä osoitus siitä, että riskin ja tuoton osaltakin vain periaatteet ovat pysyviä, eivät niiden käytännön ilmentymät!

Lainamarkkinoihin liittyvät läheisesti pankkitalletukset. Talle-tus on käytännössä lainaa, jota pankki ottaa asiakkailtaan omaan liiketoimintaansa, esimerkiksi lainatakseen sitä eteen-päin vaikkapa asunnon ostajille.

Pankkitilien luotettavuus on nähty yhteiskunnallisesti merkit-tävänä asiana ja on haluttu, että jokaisen tallettajan ei tarvitsisi yrittää itse arvioida eri pankkien luotettavuutta. Siksi pankkien ottolainausta säännellään varsin tiukasti ja tileille tarjotaan talletussuoja. Vähäiseksi reguloidun riskin vuoksi talletukset ovat tuotoltaan normaalisti hyvin lähellä lyhyitä korkoja.

Yritystoiminta ja osakkeet

Lainan antamista riskialttiimpaa on yleensä se, että ryhdytään muiden omistajien liikekumppaniksi esimerkiksi rakentamaan ravintolaketjuja, tuottamaan matkapuhelimia, myymään ham-masharjoja tai sijoituspalveluja. Siis osakesijoittaminen.

Osakesijoittaja voi periaatteessa saada elinkeinotoiminnan käyttöön luovuttamilleen varoille selvästi varovaisempia sijoi-tusmuotoja paremman korvauksen. Lainanantajan maksimi-tuotto on normaalisti lainan pääoman takaisinmaksu ja korot. Osakesijoittajan tuotto voi periaatteessa olla miten korkea tahansa.

MIKSI SIJOITAMME?


Riskejä osakesijoittamisessa on kuitenkin monia. Maailma muuttuu ja kaikki yhtiöt eivät pysy muutoksessa kilpailuky-kyisinä. Joskus liikekumppanit – joko yritysten johto tai mää-räävässä asemassa olevat muut sijoittajat – ajattelevat pieno-mistajien etuja vähemmän kuin voisi toivoa. Ja joskus jopa yksittäiset yritysjohdon virhearvioinnit voivat viedä yhtiön aina konkurssiin asti.

Periaatteessa kaikki nämä riskit koskevat myös yrityslainasi-joittajia, mutta lainoilla on kuitenkin normaalisti etuoikeus omaan pääomaan eli osakkeisiin nähden. Osakkeenomistaja saa siis periaatteessa osuutensa voitosta vasta sitten, kun lai-navelvoitteet on ensin hoidettu. Osakkeenomistajan riski on siksi suurempi, vaikka potentiaalinen tuotto onkin parempi.

Hajautus huojentaa yr itystoimintaan osallistumisen eli osakesijoittamisen huolia merkittävästi. Jos vakuutustoimin-nassa tulee tappioita, niin ehkäpä talonrakennus vetää hyvin? Konepajateollisuuden ongelmista ei ehkä ole tietoakaan kas-vavalla jätehuoltoalalla? Yhteiskunnan rakenteiden muutosta, teknisten innovaatioiden vaikutusta, kulutustottumusten vaih-telua, jne. on melkeinpä mahdotonta luotettavasti ennustaa.

Siksi on hyvä olla monessa mukana, antaa ajan kulua ja yhti-öiden rauhassa kasvaa. Monipuolinen osaomistajuus yritys-toiminnassa ei ole koskaan ollut helpompaa kuin nykyisten sujuvien finanssimarkkinoiden aikana.

Vaivattomalla kaupanteolla ja informaation määrällä ja no-peudella on myös kääntöpuolensa. Sijoittajien huomio kiin-nittyy helposti itse yritystoiminnan sijasta osakkeiden lyhyen aikavälin hintavaihteluihin – siihen, miten sijoittajat olettavat yhtiöiden kehittyvän ja muuttavat sen mukaan käsityksiään niiden osakkeiden hinnasta.

Jos keskitytään nimenomaan hintaheiluntaan, ei enää olekaan kyse osaomistuksesta yritystoiminnassa, vaan tulevien tapah-tumien ja muiden sijoittajien reaktioiden arvuuttelusta. Silloin ei enää ole syytä puhua sijoittamisesta, vaan spekulaatiosta. Huomattavan suuri osa talousuutisoinnista keskittyy juuri näihin hetken heilahteluihin, mikä hämärtää helposti mieliku-via rationaalisen sijoittamisen todellisesta luonteesta.

Mistä tuotto tulee?

Sijoitustuottoja on karkeasti ottaen kahdenlaisia. Ensimmäis-tä tyyppiä voidaan kutsua vaikkapa nimellä aito tuotto.

Osakkeet eli omistusosuudet yhtiöistä tuottavat, kun yhtiöi-den liiketoiminta kasvaa ja kannattaa. Hyvin hajautetussa salkussa näin mitä todennäköisimmin pitkällä aikajänteellä tapahtuu.

Aitoa tuottoa on toki montaa muutakin lajia: velkakirjoista maksetaan korkoa, metsä kasvaa, kanat munivat ja kiinteistön omistaja saa vuokratuloa. Lista on mukavan pitkä.

Osa sijoitusten tuotoista on kokonaan toisenlaisia: spekulatii-visia. Spekulatiiviseen tuottoon liittyy yleensä hyvin voi-makkaasti ennustamisen elementti. Osaanko minä tai salkun-hoitajani ennustaa mitä osakkeesta maksetaan huomenna tai ensi vuonna? Asettuuko johdannaisen hinta edullisesti ja ovat-ko vastapuolet maksukykyisiä? Vahvistuuko kruunu suhteessa dollariin?

Myös arvopaperimaailman ulkopuolella on monia ”sijoitus-kohteita”, joihin liittyy ainoastaan spekulatiivisen tuoton mah-dollisuus. Haluaako joku maksaa huomenna enemmän kuin tänään kultaharkosta, joka ei lisäänny eikä laajene, vaan olla möllöttää sveitsiläisessä pankkiholvissa? Haluaako joku jos-kus tietyn taulun seinälleen niin kipeästi, että on valmis mak-samaan siitä miljoonia?

Spekulatiivisesta tuotosta hyötymisen yrittäminen on usein kuin kangastuksen tavoittelua. Osake voi näyttää halvalta ja yritys hyvältä ostokohteelta, mutta osoittautuukin että edulli-seen kurssitasoon on ollut hyvät syyt, jotka myyjä oli jo ym-märtänyt. Muita korkeatuottoisempi joukkolaina voi vaikuttaa ensi katsomalta turvalliselta, mutta itse asiassa siihen sisältyy-kin suuria riskejä, joita voi olla vaikea löytää monimutkaisista lainadokumenteista.

Spekulatiivisen tuoton tavoittelu on useimmiten myös kallista. Ahkera kaupankäynti sijoituskohteilla maksaa aina, sekä väli-tyspalkkioina, osto- ja myyntihinnan eroina että voitoista maksettavina veroina. Myöskin tavat välttää veroseuraamuk-sia maksavat, esimerkiksi erilaisten vakuutuskuorien hallin-nointipalkkioina.

Aitoon tuottoon perustuva hyvin hajautettu salkku tuottaa ajan mittaan lähes vääjäämättä, jos sijoittamisen kustannukset ovat kohtuulliset. Matkan varrella markkina-arvot heilahtelevat luultavasti rajustikin, mutta niin kauan kuin maailman talou-det jatkavat yli talouden syklien ulottuvaa kasvuaan, on tuoton muodostumisen perusta terve.

ELÄIMELLISTÄ MENOA!

Seligson & Co:n neljännesvuosikatsauksissa ilmestyy myös sarjakuva, jossa sijoittava possupariskunta tuttavineen kommentoi sekä ajattomia että ajankohtai-sia sijoitusteemoja. Osa näistä on mukana keventä-mässä (toivottavasti) myös tätä Rahastosijoittajan opasta. Viereisellä sivulla mietitään aidon tuoton ole-musta.


… Mistä tuotto tulee? (sivulta 4)

Toistaiseksi mikään viime aikojenkaan myllerryksistä ei ole viitannut siihen, että ihmiset olisivat aikeissa lopettaa esi-merkiksi syömisen, asumisen, rakentamisen, vaatteiden käy-tön tai matkustamisen – kännykän käytöstä puhumattakaan! Näin myös yritystoiminnalla on edellytykset kasvaa ja kan-nattaa.

Ei tietenkään ole mahdotonta kuvitella niinkin suuria kata-strofeja – sotia, luonnonmullistuksia, epidemioita – että niillä olisi erittäin tuhoisa vaikutus talouden toimintaan eri puolilla maailmaa jopa sukupolvien ajaksi. Osakemarkkinoiden histo-riaan on kuitenkin mahtunut kaikkea tätä runsain mitoin, eikä pitkinä sykleinä kasvava talouden trendi ole ainakaan tähän mennessä taittunut.

Talouden syklit voivat kuitenkin olla yli kymmenenkin vuo-den mittaisia. Siksi kannattaa muistaa, että osakemarkkinoille ei ole järkevää sijoittaa varoja, joita oikeasti tietää tarvitse-vansa huomenna, ensi vuonna tai jopa muutaman vuoden kuluttua.

Lisäksi on ilman muuta järkevää pitää kokonaan sijoitus-omaisuudesta erilleen ajateltua ”kassaa” tai vararahastoa, esimerkiksi hyvälaatuisessa rahamarkkinarahastossa tai luo-tettavan pankin yleiseen korkotasoon nähden järkeväkorkoi-sella tilillä.

Riskienhallinnan kannalta keskeisen korkoja osakesijoitus-ten välisen jaon eli allokaation lisäksi perusasioita ovat hajau-tus ja kustannusten hallinta. (Näistä enemmän sijoitussuun-nitteluosiossa, alkaen s. 11.)

Aitoon tuottoon tähtääviin sijoitusinstrumentteihin pääsee yleensä mukaan kohtuullisilla kustannuksilla. Esimerkiksi selkeän ja läpinäkyvän indeksirahaston kustannus on vain murto-osa siitä, mitä useimpien spekulatiivisesti lyhytaikaista hintakehitystä ennustelemaan pyrkivien vaihtoehtojen. Sen sijoituskohteet on myös helppo nähdä ja ymmärtää, mikä auttaa välttämään päällekkäisyyksistä seuraavia riskejä. Näin myös tehokas hajautus helpottuu.

Tuoton muodostumisen perusasiat ovat kunnossa, jos sijoitussalkun riskit ovat hallinnassa omista lähtökohdista mietityn sijoitusten jaon kautta ja ainakin pääosa varoista on kiinni aidossa kasvussa, hajautetusti ja kohtuullisin kustan-nuksin.

Sen hankalampaa ei rationaalinen pitkäjänteinen sijoittami-nen itse asiassa olekaan. Y ksinkertainen on tehokasta!

ARVO, KASVU, PIENI, SUURI...

Osakemarkkinoihin liittyy paljon käsitteitä, jotka eivät välttä-mättä aukea helposti, vaikka ymmärtäisikin sen, että rationaa-lisesti ottaen tuotto muodostuu pitkällä aikavälillä aidon yri-tystoiminnan tuloksesta.

Yksi usein kuultuja väitteitä on se, että ”arvoyhtiöt” tuottavat kasvuyhtiöitä paremmin. Arvoyhtiö kuulostaa sitä paitsi hie-nolta, joten miksipä ei siis sijoittaisi vain niihin?

Ensinnäkin on hyvä ymmärtää, että ”arvo” tarkoittaa tässä yhteydessä yleensä itse asiassa osakkeen arvon vähäisyyttä eli sitä, että yhtiön osakekurssi on alhainen verrattuna yhtiön omaisuuden arvoon. Tarkempi suomenkielen sana olisi ehkä ”arvoperusteinen osakevalinta”.

”Kasvuyhtiöihin” sijoitetaan siksi, että niiden kasvunäkymiä pidetään erityisen hyvinä ja niiden osakkeista maksettava hinta perustuu useimmiten ennen muuten tulevaisuuden odo-tuksiin, ei jo saavutettuun tulostasoon. Tällaisia yhtiöitä ovat monesti olleet esimerkiksi informaatio- ja bioteknologian nopeasti kasvavat yritykset.

Sen sijaan tasaisesti tuottavien toimintansa vakiinnuttaneiden yritysten kohdalla sijoittaja voi tehdä valintansa sen mukaan, että jonkin yhtiön tämän hetkinen kurssitaso on alhaisempi kuin yhtiön pitkään jatkunut tulostaso tai sen omaisuuden arvo edellyttäisi. Yhtiö voi tällöin olla hyvä sijoitus, vaikka kasvua ei tulisikaan. Näitä sanotaan ”arvoyhtiöiksi”.

Monien tutkimuksien mukaan arvoja pienyhtiöt, joiden mää-ritelmät tosin vaihtelevat eri tutkimuksissa, tuottavat ajan myötä paremmin kuin kasvuyhtiöt tai suuret yhtiöt. On kuiten-kin hyvä huomata, että sijoittamisen kustannukset saattavat näihin keskittyvissä sijoitusstrategioissa olla suuremmat, mikä vähentää tuottoja. Lisäksi markkinoilla saattaa esiintyä todella pitkiä ajanjaksoja, joiden aikana esimerkiksi arvoyhtiöiden tuotto on heikompi kuin kasvuyhtiöiden.

Laajat indeksirahastot sisältävät lähes aina sekä kasvu- että arvoyhtiöitä. Siksi ne muodostavat hyvän sijoitussalkun perus-tan.

AINA VAIN INDEKSISALKKU

Monipuolisen sijoitussalkun hankkiminen on yleensä edullisempaa indeksirahastoil-la kuin ostamalla erikseen esim. arvoja kasvuyhtiöihin keskittyviä rahastoja.


Sijoitusrahaston perusidea on, että ammattimaisesti hoidettu rahasto tekee sovitun sijoituspolitiikan mukaisen arvopaperi-salkun hankkimisen ja ylläpitämisen helpoksi kenelle tahansa sijoittajalle ja saattaa saada hoitamiseen liittyviä palveluja yksittäistä sijoittajaa edullisemmin.

Sijoittajan kannalta rahaston ehkä suurin hyöty on siinä, että rahastojen avulla on helppoa koota hyvä hajautus omalle arvopaperisalkulle.

Pörssisäätiön mainio Sijoitusrahasto-opas tiivistää sijoitus-rahastojen toiminnan näin:

”Sijoitusrahasto toimii niin, että rahastoyhtiö kerää säästäjiltä varoja, jotka se sijoittaa useisiin eri sijoituskohteisiin, jotka yhdessä muodostavat sijoitusrahaston.

Rahasto jakaantuu keskenään yhtä suuriin rahasto-osuuksiin, jotka tuottavat yhtäläiset oikeudet rahastossa olevaan omaisuu-teen.

Sijoitusrahaston varoja hoitaa rahastoyhtiö. Rahaston varat säilytetään säilytysyhteisössä, joka myös valvoo rahastoyhtiön toimintaa.”

Oppaan voi ladata internet-osoitteesta www.porssisaatio.fi. Ilmainen opas esittelee selkeästi myös erilaiset rahastotyypit, rahastosijoittamisessa käytettävää sanastoa sekä rahastojen tarkastelussa hyödyllisiä tunnuslukuja.

Sijoitusrahastojen ydinominaisuus on se, millaisiin sijoitus-kohteisiin säästäjiltä kerätyt varat sijoitetaan. Korkoihin vai osakkeisiin, valtionlainoihin vai yrityslainoihin, eurooppalai-siin osakkeisiin vai kehittyville markkinoille? Tämä niin kut-suttu sijoituspolitiikka selviää kunkin rahaston esitteestä. Jos ei selviä, niin kannattaa kysyä tai välttää ko. rahastoa.

Rahastojen sijoituksista käytetään usein nimitystä ”rahaston salkku”. Salkku onkin hyvä vertauskuva. Jos osakkeet ja korkopaperit olisivat edelleen olemassa papereina, eivätkä siis vain tietokantamerkintöinä rekisterinpitäjien tietokoneilla, niin voisi hyvin ajatella, että kullakin sijoitusrahastolla olisi oma iso salkkunsa, jonne rahaston varoilla ostetaan arvopape-reita.

Rahastoyhtiö pitää huolta salkun sisällöstä ja säilytysyhteisö huolehtii, että salkku ja sen sisältämä rahaston sijoittajien omaisuus on hyvässä tallessa ja erillään rahastoyhtiön omista varoista.

Aika lähelle tällaista konkretiaa päästiin sijoitusrahastotoi-minnan alussa. Hollannissa 1774 perustetulla ilmeisesti maa-ilman ensimmäisellä sijoitusrahastolla oli nimittäin oikeasti iso arkku, johon rahaston arvopaperit kerättiin säilytettäviksi. Myös ensimmäisen rahaston nimi oli osuva: Eendragt Maakt Magt eli ”Yhtenäisyys tuo voimaa” .

Sijoitusrahastoja hallinnoidaan niiden sääntöjen mukaan joko aktiivisesti tai passiivisesti.

Passiivisissa sijoitusrahastoissa salkunhoitaja nimenomaan kokoaa rahaston sijoituspolitiikan mukaisen salkun ja ylläpitää sitä.

Aktiivisesti hallinnoiduissa rahastoissa salkunhoitaja yr it-tää valita salkkuun sellaisia arvopapereita, joiden tulevan ar-vonkehityksen hän arvelee mahdollisimman hyväksi.

Seligson & Co:n valikoimista löytyy molempia. Aktiivisesta ja passiivisesta sijoittamisesta tarkemmin sivuilla 14–15. (Tämä on osio, joka kannattaa kyllä lukea!)

Rahastoasiointi

Sijoittaminen arvopapereihin sijoitusrahastojen kautta on yleensä hyvin helppoa. Seligson & Co:n rahastojen osalta asiointi alkaa sillä, että sijoittaja avaa ensin asiakkuuden. Hel-poimmin tämä sujuu internet-sivuillamme omilla pankkitun-nuksilla, mutta onnistuu myös perinteisen postin välityksellä.

Samassa yhteydessä sijoittaja saa merkintäviitteen. Se on asiakaskohtainen viitenumero, jota tulee käyttää pankkisiirto-jen viitekentässä rahastomerkintöjä maksettaessa. Sen avulla kirjaamme rahastoihin tulevat merkintämaksut automaattisesti oikealle sijoittajalle.

Asiakkaaksi tulon yhteydessä sijoittaja saa myös käyttötun-nukset Oma salkku -palveluun, jonka avulla voi seurata sijoi-tusten arvon kehitystä, jättää toimeksiantoja ja josta saa esi-merkiksi verottajalle tarvittavat raportit rahasto-osuuksien luovutusvoitoista tai -tappioista.

Asiointi onnistuu mainiosti myös ilman internettiä, esimerkik-si puhelimitse tai vaikka käymällä paikan päällä. Toimistom-me on auki pankkipäivisin klo 9–17 ja useimmiten löytyy myös tuoretta kahvia.

Merkinnät ja lunastukset

Rahasto-osuuksien ostamista kutsutaan yleensä nimellä rahas-tomerkintä.

Merkintä tarkoittaa käytännössä sitä, että sijoittaja maksaa rahaston tilille haluamansa summan rahaa ja saa vastineeksi samasta arvosta rahasto-osuuksia (pois lukien mahdollinen merkintä- tai kaupankäyntipalkkio). Rahastojen tilinumerot löytyvät aina internet-sivuiltamme ja myös lähetämme ne pyydettäessä.

Rahasto-osuuksien myynnin yleinen nimitys on lunastus. Käy-tännössä sijoittaja siis muuntaa rahasto-osuutensa takaisin rahaksi. Toimeksiannon lunastuksesta voi jättää Oma salkku -palvelun avulla tai vaikkapa puhelimitse.

SIJOITTAMINEN SIJOITUSRAHASTOIHIN


Merkinnöissä ja lunastuksissa on kullakin rahastolla omat aikarajansa, joiden mukaan määräytyy minkä päivän rahasto-osuuden arvolla sijoittajan toimeksianto toteutetaan. Nämä löytyvät sekä internet-sivuiltamme että rahastoesitteistä.

Minimimerkintäraja rahastoissamme on 10 €. Emme sido sijoittajia mihinkään säännölliseen maksusuunnitelmaan tai keräämään tiettyä summaa ennen rahastomerkintää. Kukin päättää omista rahoistaan: sijoittaa kun/jos se itselle sopii.

Rahasto-osuudet

Useimmissa Seligson & Co -sijoitusrahastoissa on sekä kas-vuosuuksia (A) että tuotto-osuuksia (B). Kasvuosuuksien kohdalla rahaston saamat osinkoja korkotuotot sijoitetaan takaisin rahastoon kasvattamaan rahaston arvoa. Tuotto-osuuksien omistajille taas pyritään jakamaan kerran vuodes-sa tuotto, joka vastaa edellisen vuoden aikana kertynyttä osinko- tai korkotuottoa (mutta on yleensä vähintään 3 %). Vuosittainen tuotonjako on verotettavaa pääomatuloa.

Juuri tämän veronäkökohdan vuoksi kasvuosuudet ovat yleensä etenkin yksityissijoittajalle järkevämpi valinta. Osin-got ja korot saavat rauhassa kerryttää arvonnousua ja vero-tettavaa tuloa realisoituu vasta kun osuudet myydään.

Näistä syistä kasvuosuudet ovat rahastojemme oletusvaihto-ehto eli sijoittajalle merkitään niitä, mikäli hän ei meille muuta ohjeista.

Palkkiot, raportointi, tunnusluvut

Rahastojen hallinnoinnista perimme palkkion, joka kerrotaan mm. internet-sivuillamme ja rahastoesitteissä. Palkkio peri-tään rahastolta (ei siis sijoittajalta) ja se on otettu huomioon pankkipäivittäin julkaistavissa rahasto-osuuksien arvoissa sekä tietenkin niissä sijoittajan salkun arvoissa, joita voi tarkastella esim. Oma salkku -palvelun kautta. Rahastoilta veloitetaan palkkioiden lisäksi mm. arvopaperikaupan kuluja ja pankkikuluja.

Joissakin rahastoissamme peritään myös merkintöihin tai lunastuksiin liittyviä palkkioita suoraan sijoittajalta. Seligson & Co:n rahastoissa maksetaan ne yleensä rahastolle, ei siis rahastoyhtiölle. Myös näistä löytyvät tarkat tiedot varsinai-sista rahastoesitteistä.

Seligson & Co pyrkii pitämään sijoittamisen kulut ja etenkin passiivisten rahastojen palkkiot erittäin alhaisina. Aktiivisis-sa rahastoissamme on kiinteän hallinnointipalkkion lisäksi rahaston menestyksestä riippuva tuottosidonnainen palkkio.

Lähetämme asiakkaillemme neljännesvuosittain rahastokat-sauksen, josta käyvät ilmi rahastojen tunnusluvut sekä ajan-kohtaisia sijoitusmaailman asioita. Raportit kunkin sijoittajan omista sijoituksista löytyvät Oma salkku -palvelusta. Niille, jotka eivät käytä Oma salkkua lähetämme salkkuraportin postitse kerran vuodessa.

SUORAAN VAI RAHASTOJEN KAUTTA?

Mediassa esiintyy usein kommentteja, joiden mukaan sijoitta-jan tulisi välttää rahastoja, koska ne ovat kalliita, ja sijoittaa suoraan osakkeisiin. On kuitenkin hyvä huomata, että rahasto-jen välillä on suuria keskinäisiä eroja. Suomessa myytävien sijoitusrahastojen pelkät hallinnointipalkkiot ovat useimmiten 3–4 kertaa korkeampia kuin Seligson & Co:n passiivisten ra-hastojen.

Hallinnointipalkkion lisäksi rahastoissa on muitakin kustan-nuksia, mutta rahastoissa on myös selviä etuja verrattuna suo-raan osakesijoittamiseen. Esimerkiksi hyvän hajautuksen luo-minen saattaa maksaa suorassa sijoittamisessa enemmän, koska osakekaupankäynti pienillä summilla on usein kalliimpaa kuin sijoitusrahastojen suhteellisen suurilla volyymeilla.

Joka tapauksessa hyvin hajautetun pitkäjänteisen salkun ylläpi-täminen tulee usein rahaston kautta edullisemmaksi, koska salkun tasapainottamiseen rahaston sisällä liittyvistä myynneis-tä ei tarvitse maksaa luovutusvoittoveroa, vaan vero maksetaan vasta sitten kun rahasto-osuuksia realisoidaan rahaksi. (Vaihdettaessa rahastosta toiseen sen sijaan tulee veroseuraa-muksia.)

Rahastoilla on myös etuja osinkojen verokohtelussa (riippuen tosin myös osinkoja maksavan yhtiön noteerausmaasta) eli osingot saadaan usein kasvattamaan pääomaa edullisemmin kuin suorassa osakesijoittamisessa ainakin mikäli pitkäjäntei-siin sijoituksiin liittyvä hankintameno-olettama säilyy verolain-säädännössä.

Yrityksille ja yhteisöille rahastot tuovat kustannussäästöjä kirjanpito- ja tilintarkastuspuolella: rahasto-osuuksia on hel-pompi käsitellä kuin suurta määrää osakkeita ja niiden osinko-tapahtumia, sulautumisia, hajaantumisia, jne. Sama helppous ja ajansäästö koskee tietenkin myös yksityistä sijoittajaa, mutta suoraa kustannussäästöä ei välttämättä synny, jos ei käytä ul-kopuolista kirjanpitäjää tai laske omalle ajankäytölle hintaa.

Kansainvälinen hajauttaminen on rahastoilla helppoa ja ainakin Seligson & Co:n indeksirahastoilla myös edullista. Osakekaup-pa ulkomaisilla osakkeilla ja muun muassa siihen euroalueen ulkopuolella liittyvä valuuttakauppa ei ollenkaan välttämättä ole yksinkertaista ja edullista.

Myös korkojen ja osakkeiden välisen allokaation luominen ja ylläpito on etenkin selkeillä indeksirahastoilla täsmällistä ja yksinkertaista. Joustava sijoittaminen suoraan korkomarkki-noille vaatii melkoisia pääomia.

Yhteenvetona: kalliit rahastot ovat kalliita, edulliset eivät ole. Rahastosijoittaminen edullisten sijoitusrahastojen kautta ei olennaisesti eroa sijoittamisesta suoraan osakkeisiin. Sijoitusta-poja voi myös hyvin yhdistää.

YKSITTÄIN VAI PAKETISSA?

Seuraavalla sivulla sarjakuvamme käy läpi suoran ja rahastoihin paketoidun sijoittamisen tematiikkaa. Olo on kuin karkkikaupassa...


Onnistuneen sijoittamisen lähtökohtana on sijoitussuunnitel-ma. Ilman sitä jää helposti muotien, median ja markki-noijien vietäväksi. Myös pitkäjänteinen kurinalaisuus on vaikeaa ilman suunnitelmaa.

Sijoitussuunnitelman perustana ovat sijoittajan omat tavoit-teet. Moni säästää pahan päivän varalle: rahaa tulisi saada nopeasti käyttöön, jos jotain ikävää sattuu. Silloin on syytä olla varovainen, pääomien säilyttäminen on tärkeämpää kuin maksimaalinen tuotto.

Toisten tähtäimessä on pahan päivän sijasta hyvä: jos kaikki menee loistavasti, lähden vuodeksi vapaalle, esimerkiksi. Silloin voi olla perusteltua ottaa reilustikin riskiä, jos tavoi-teltu tuotto sitä edellyttää. Vaikka kävisi huonosti ja riskit toteutuisivat, ei välttämättä tapahdu tavoitteen toteutumisen siirtymistä pahempaa.

Tavoitteesi tiedät vain sinä – ja siten vain sinä voit määritellä itsellesi sopivan riskitason. Rahoitusalan ammattilainen voi auttaa sen miettimisessä, millaiset tavoitteet ovat realistisia ja millä keinoin varmistetaan, että riskitaso on halutun kaltai-nen.

Allokaatio – sijoittamisen a & o

Riskitason määrittelyssä tärkein yksittäinen asia on allokaatio eli sijoitusten jako eri varallisuusluokkiin, käytännössä usein vähäriskisiin talletuksiin tai lyhyisiin korkoihin sekä suurem-man riskin sijoituksiin eli ennen muuta osakkeisiin.

Tätä jakoa ei välttämättä tarvitse ajatella prosentteina, siis tyyliin ”haluan pitää 30 % lyhyissä koroissa ja 30 % pitkissä koroissa ja 40 % osakkeissa”. Voi olla varsin järkevää jakaa sijoituksensa vararahastoon tai ”kassaan” sekä pitkäjänteisiin osake- ja korkosijoituksiin. Kassalta odotetaan siis vain tur-vaa ja sitä, että varat saa tarvittaessa nopeasti käyttöön, sijoi-tuksilta taas pitkäjänteistä ostovoiman kasvua.

Kassalle sopivia sijoituskohteita ovat (hyvälaatuiset) lyhyen koron rahastot – esimerkiksi Seligson & Co:n Rahamarkkina AAA – tai hyvää korkoa maksavat talletukset luotettaviin pankkeihin (silloin kun sellaisia on tarjolla).

Euromääräisen vararahaston suuruus on sijoittajan mietittävä itse, paremmin koko sijoittajan tilanteeseen perehtyneitä tuskin löytyy. Kannattaa muistaa, että vara on viisautta eikä vahingon enne.

Kunnollinen vararahasto ei myöskään välttämättä edes syö tuottopotentiaalia. Jos vararahasto on riittävän suuri, voi sal-kun riskialttiimman osan huoletta sijoittaa pääosin osake-markkinoille ja hermot kestävät silti markkinoiden heilahtelu-ja. Niitähän tulee joka tapauksessa vastaan.

Allokaatio määrittelee suurimman osan riskistä ja sijoitusten pitkän aikavälin tuotoista, jos kyseessä on järkevällä tavalla hajautettu salkku. Kannattaa siis miettiä ensin allokaatio eri varallisuusluokkien ja markkinoiden välillä ja vasta sitten valita yksittäiset sijoituskohteet.

Kun aloittaa allokaatiosta, on myös helpompaa ymmärtää kustannusten merkitys. Jos haluaa sijoittaa esimerkiksi 30 % salkusta eurooppalaisiin osakkeisiin, niin miksi maksaisi niistä välikäsille enemmän kuin tarvitsee?

Jos taas mietitään ensin yksittäisiä rahastoja ja muita sijoitus-kohteita, unohtuu monesti olennainen ja sijoittaja sortuu etsi-mään tulevia voittajia viime vuosien tuottohistorian perusteel-la.

Allokaatiosuunnittelussa kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat varallisuusluokat:

osakkeet (korkea r iski)

maantieteelliset alueet / valuutat toimialat isot yhtiöt / pienet yhtiöt korkoinstrumentit

lyhyet korot (lähes riskitön) / käteinen hyvälaatuiset pitkät korot (maltillinen riski) Roskalainat, high yield -lainat (korkea riski) muu varallisuus

kiinteistöt, asunto-osakkeet maa, metsä osuudet listaamattomista yrityksistä …

velat ja vastuut

henkilökohtaisen taseen ”toisella puolella” myös mm. elatusmaksut

Riskin ja tuoton suhde

Korkean tuoton tavoittelu tuo aina mukanaan suuremman tappioriskin. Mutta riskiä tarvitaan: talletuskorkoa tai raha-markkinatuottoa suurempiin tuottolukuihin ei voi päästä ilman riskinottoa.

Riskit tulee kuitenkin ymmärtää ja niitä voi myös hallita ha-jauttamalla (ks. seuraava kohta). Ja on hyvä muistaa, että kun-nolla hajautettujen sijoitusten riski pienenee sijoitusajan pi-dentyessä, kun aito tuotto pikku hiljaa ”jyrää” hetken markki-naheilahtelut. (Sijoittamisen riskeistä tarkemmin s. 16–17).

SIJOITUSSUUNNITTELUN PERUSTEET


Hajauttamalla hallitaan

Hajauttaminen eri varallisuusluokkiin ja eri markkinoille on tehokkain tapa alentaa riskiä. On hyvä hajauttaa myös ajalli-sesti, eikä sijoittaa kaikkea kerralla. Kuukausisäästäminen toimii pitkäjänteiselle sijoittajalle aina.

Hajauttamisen perusta on siinä, että yksittäisten yhtiöiden osakkeille ja jopa kokonaisille markkina-alueille saattaa käydä miten tahansa – sijoittamisen historia on täynnä kau-hutarinoita. Toisaalta mm. eri osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuotot ovat pääosin hyvin lähellä toisiaan. Hajaut-tamalla saa todellista hyötyä: pienemmän riskin, menettä-mättä tuottopotentiaalia.

Sijoitussalkun ydin kannattaa kuitenkin hajauttaa nimen-omaan sellaisiin sijoituskohteisiin, jotka aidosti tuottavat: osakkeisiin, korkoihin, metsään, kiinteistöihin. (Tästä enemmän sivuilla 4–6.)

Yksinkertainen on tehokasta

Monimutkaisista tuotteista hyötyvät varmimmin niiden myyjät. Esimerkiksi pääomaturvattujen tuotteiden myyjillä ja liikkeeseenlaskijoilla on useimmiten kokemusta ja koneis-tot hinnan ja ehtojen laskemiseksi sellaisiksi, että he varmas-ti saavat omansa.

Kannattaa myös aina miettiä, miksi joku joka on keksinyt lähes varmaksi mainostamansa sijoitusvälineen, on innokas myymään sen juuri sinulle. Miksi hän ei sijoita siihen itse kaikkea mitä pystyy ja pidä suutaan visusti kiinni?

Käyttämällä selkeitä, yksinkertaisia, ymmärrettäviä instru-mentteja on helpointa pysyä ajan tasalla siitä mikä on sijoi-tussalkun todellinen riski- ja kustannustaso.

Ajoittaminen ei onnistu

Markkinoiden lyhyen tähtäimen liikkeiden arvaaminen kerta toisensa jälkeen ei pääsääntöisesti onnistu – keneltäkään. Hajauttaa kannattaa kuitenkin myös ajallisesti, esimerkiksi sijoittamalla säännöllisin väliajoin sekä mielellään myös hoitamalla tiedossa olevat rahantarpeet ajallisesti hajaute-tuilla myynneillä. Näin ei erehdy ostamaan kalliilla ja myy-mään halvalla.

Historiallinen tuotto on mennyttä

Mennyt tuotto on mennyttä ja tämänhetkiset tilastojen tuotto-tähdet ovat usein huomisen floppeja. Älä valitse sijoituskoh-teita tuottohistorian perusteella – se on jo toisten taskussa. Huimat menneet tuotot ovat jo koituneet hyödyksi niille, jotka aikanaan valitsivat kyseisen rahaston muilla perusteilla kuin historiallisen tuoton vuoksi.

Lyhyen tähtäimen tuottojen asemesta kannattaa kuitenkin tarkastella esimerkiksi jonkin tietyn salkunhoitajan pidemmän aikavälin toimintaa. Onko tuotto saatu aikaan järkevällä, myös tulevaisuudessa kestävällä tavalla? Ovatko teot vastanneet puheita? Onko tuotto sellainen, mitä ilmoitetulla sijoituspoli-tiikalla pitäisi syntyä? Jos ei, onko poikkeamiin järkevät ja ymmärrettävät syyt, jotka on kerrottu avoimesti?

Kustannukset kuriin

Sijoittamisen kustannukset ovat aina pois sijoittajan saamasta tuotosta. Hallinnointikustannukset voivat vaikuttaa pieniltä, koska ne ilmoitetaan prosentteina kokonaispääomasta, mutta esimerkiksi 2 %:n kustannus on peräti neljännes 8 %:n koko-naistuotosta.

Monesti sijoittajat kiinnittävät suurta huomiota merkinnän ja lunastuksen kertapalkkioihin. Pitkäjänteiselle sijoittajalle jat-kuvasti juoksevilla kuluilla on kuitenkin usein suurempi mer-kitys.

Hallinnointipalkkion lisäksi on monia kustannuksia, joita ei yleensä raportoida, esimerkiksi rahastojen arvopaperi-kaupankäynnistä koituvat kulut – jotka kuitenkin maksetaan rahaston varoista. (Kustannusten merkityksestä tarkemmin sivuilla 15–16.)

Pitkäjänteisyys palkitaan

Aika on sijoittajan paras ystävä: saa korkoa korolle ja tappio-riski pienenee. Sijoittaa voi vain pitkäjänteisesti, muu on kei-nottelua hetken hintaheilahteluilla. Jokaisessa kaupassa on sekä ostaja että myyjä, jotka molemmat tietenkin uskovat tekevänsä hyvät kaupat.

Pitkäjänteinen osakesijoittaja pääsee ennemmin tai myöhem-min osalliseksi siitä kasvusta, jota syntyy kun taloudet kasva-vat, teknologian kehitys parantaa tuottavuutta ja ahkerat ja älykkäät ihmiset edistävät omaa uraansa ja sitä kautta yhti-öidensä menestystä.


ESIMERKKI SIJOITUSSUUNNITELMASTA

Sijoitussuunnittelu ei välttämättä ole vaikeaa, mutta yleispätevien ohjeiden antaminen siitä on. Liikaa ei voi koros-taa, että suunnitelmien tulee olla juuri kullekin sijoittajalle sopivia.

Yksinkertainen sijoitussuunnitelma voi näyttää vaikkapa tältä:

Tavoitteet Varallisuuden säilyttäminen vähintään tasolla XXX euroa, josta vararahastossa YYY euroa.

Varallisuuden kerryttäminen yllättävien tilanteiden varalla ja eläkepäivien lisäturvaksi.

Sijoitusvarallisuuden jako (allokaatio) YYY euron vararahasto: 50 % Rahamarkkinarahasto AAA:ssa, 50 % määräaikaisella pankkitilillä.

Varsinaiset sijoitukset teen kokonaan osakemarkkinoille. Jaan ne seuraavasti:

Huom! Tämä on esimerkki, ei suositus.

Sijoittamisen aloittaminen

Säästän ensin kokoon haluamani vararahaston.

Jatkan sen jälkeen sijoituksilla osakerahastoihin kerran kuukaudessa.

Käytettävät instrumentit

Käytän pääosin passiivisia sijoitusrahastoja.

Tarkistan kerran vuodessa, että sijoittamisen kokonaiskustannukset pysyvät selvästi alle 1 %:ssa per vuosi.

Salkun tasapainottaminen

Tarkastelen salkkuani kerran vuodessa, aina tammikuussa, ja sijoitan seuraavan vuoden aikana enemmän niille alueille, jotka ovat jääneet alipainoon.

(Eli jos yllä olevassa esimerkissä Pohjois-Amerikka on noussut 50 %:iin salkusta ja Eurooppa pudonnut 20 %:iin, niin teen vuoden ajan noin 50 % uusista rahastomerkinnöistä Eurooppaan ja vain 20 % Pohjois-Amerikkaan. Sijoitan siis tavallaan ”markkinoita vastaan”.)

Jos pitkä korot ovat nousseet yli 5 %:n juoksevan tuoton tason, otan ne mukaan salkkuun, pyrkien 30 %:n osuuteen kolmen vuoden kuluessa.

Suunnitelman tarkistaminen

Tarkistan suunnitelman ajankohtaisuuden (mm. vararahaston koon) aina kun täytän pyöreitä vuosia tai jos elämänti-lanne merkittävästi muuttuu.

Eurooppalaiset osakkeet 40 %

Pohjois-Amerikan osakkeet 30 %

Aasian osakkeet 10 %

Kehittyvät markkinat 10 %

Suomalaiset osakkeet 10 %

Tähän kohtaan mukaan myös kaikki tiedossa olevat tavoit-teet: auton vaihto, koiranpen-tu, kokkikurssi, matka Huip-puvuorille…. Säästämistapa niitä varten riippuu aikahorisontista ja ns. välttämättömyydestä. Mitä pikemmin tavoite tulee vas-taan ja mitä välttämättömäm-pi se on, sitä vähemmän on järkeä ottaa riskiä – eli sijoite-taan lähinnä niin kuin varara-hastoon. Sen sijaan pitkällä tulevaisuudessa olevia ”olis kiva jos onnistuis” -asioita voi tavoitella myös suurem-man riskinoton avulla.


Oikean elämän haasteet sijoitussuunnittelussa

On selvää, että useimmat oikean elämän tilanteet ovat moni-mutkaisempia kuin edellisen sivun yksinkertaistettu suunni-telma. Pitää ehkä ottaa huomioon asuntolaina, perintömet-sää, säästöt lapsille, ja ties mitä.

Periaatteet pysyvät kuitenkin samoina myös enemmän liik-kuvia osia sisältävissä suunnitelmissa.

Aina on hyvä kirjoittaa muistiin tavoitteet, allokaatio ja ylläpitotoimet eli tasapainottamisen ja tarkistamisen suunni-telmat.

Jos haluaa ”pelata” esimerkiksi yrittämällä hyödyntää osa-kemarkkinoiden syklinpohjia, niin järkevää on varata erik-seen oma euro- tai prosenttimääräinen osuutensa tätä varten, ilman että se muuttaa salkun pitkäjänteistä ydintä.

Tasapainotus ja suunnitelmassa pysyminen

Sijoitussalkku on järkevää aika ajoin tasapainottaa alkupe-räisen suunnitelman mukaiseksi. Jos mahdollista, tasapaino-tus on edullista tehdä hankkimalla lisää sellaisia suunnitel-man mukaisia sijoituskohteita, jotka ovat jääneet markkina-kehityksen vuoksi alipainoon. Mieluummin siis ostamalla kuin myymällä ja vaihtamalla.

Tasapainotuksen yhteydessä, ja ehkä muutenkin, tulee hel-posti kiusaus ns. heräteostoihin sen mukaan, mikä kulloin-kin on ajankohtainen teema markkinoilla.

Suunnitelmassa pysyminen voi kuitenkin olla varsin vaikea-ta. Sijoittamiseen liittyvässä uutisoinnissa ja keskusteluissa pääasiana on usein se, mitä nyt kannattaisi ostaa ja mitä myydä.

Samaa teemaa toitottavat myös monet ”asiantuntijoiden” lausunnot erilaisista blogikirjoituksista sijoitustapahtumien esitelmiin. Nämä asiantuntijat ovat lähes poikkeuksetta jon-kin sijoittamiseen liittyvän tuotteen tai palvelun myyjiä.

Esimerkiksi sijoitusmessujen puheenvuorot ovat maksullisia – siis mainoksia. (Ja kyllä: myös me myymme sijoitustuot-teita, keskittyen nimenomaan pitkäjänteiseen sijoittami-seen.)

Arvopaperimarkkinoiden luonteeseen kuuluu, että pitkän aikavälin tuotto muodostuu rajujen heilahtelujen kautta, pelon ja ahneuden ylivallan vuorotellessa sijoittajien mieli-alojen hallitsijoina.

Tietotekniikan kielellä – ja vähän pilke silmäkulmassa – voisi varmaan sanoa, että markkina-arvojen raju heilunta ei ole bugi, vaan ominaisuus. Sitä ei pysty ”korjaamaan”, mutta sen kanssa voi oppia elämään.

Oman elämäntilanteen ja taloudellisen riskinsietokyvyn olen-naisesti muuttuessa on sen sijaan ilman muuta hyvä arvioida myös sijoitussuunnitelman sopivuutta. Lisäksi ns. normaalit muutokset kuten aktiivisen työuran vaihtuminen eläkepäiviksi on hyvä ajatella mukaan sijoitusten elinkaareen. Tiedossa olevia muutoksia on syytä tarkastella hyvissä ajoin ja miettiä nimenomaan omista lähtökohdista. Kaikille sopiviksi mainos-tettuihin nyrkkisääntöihin kannattaa suhtautua varsin kriitti-sesti.

Säännön vahvistavana poikkeuksena on ehkä se nyrkkisääntö, että sijoitussuunnitteluun kannattaa panostaa aikaa ja vaivaa. Muu on sen jälkeen varmasti helpompaa.

Tasapaino on tärkeää myös sijoitussuunnit-telussa ja suunnitelman toteutuksessa.


Sijoitushallinnointi voi olla aktiivista tai passiivista. Aktiivi-nen hallinnointi tarkoittaa sitä, että salkunhoitaja yrittää löy-tää sijoituskohteita, joiden arvo kehittyy muuta markkinaa paremmin. Passiivisessa hallinnoinnissa taas seurataan tietyn markkinan kehitystä eikä ennusteta sijoituskohteiden tulevaa tuottokehitystä.

Aktiivisessa hallinnoinnissa kyse on aina tavalla tai toisella siitä, että yritetään olla ”fiksumpia kuin muut”. Kannattaa muistaa, että markkinoilla on monia fiksuja ja heistä monilla on käytettävissään todella suuret resurssit sijoituskohteiden analysointiin.

Monesti kuvitellaan, että passiivinen sijoittaja "tyytyy keskin-kertaiseen", mutta näin ei ole. Passiivisen sijoittajan saama tuotto ennen kustannuksia määräytyy kyllä kaikkien sijoitta-jien saaman tuoton keskiarvona. Pitkällä aikavälillä passiivi-set indeksirahastot ovat kuitenkin tuottaneet tehokkailla markkinoilla yleensä paremmin kuin aktiivisesti hallinnoidut rahastot keskimäärin. Näin myös jatkossa, mikäli ei käy niin että aktiiviset sijoitusrahastot onnistuvat voittamaan kaikki muut markkinatoimijat.

Osa aktiivisista rahastoista voittaa indeksirahastot joka vuosi ja pieni osa jopa pidemmillä aikaväleillä. Sijoittajan varsinai-nen ongelma on kuitenkin siinä, että on käytännöllisesti kat-soen mahdotonta tietää etukäteen, siis jo sijoitettaessa, mitkä aktiiviset rahastot ovat tulevia voittajia – historiallinen tuotto kun ei todellakaan ole tae tulevasta.

Pelkästään aktiivisiin rahastoihin keskittyvät rahastoyhtiöt yrittävät muistuttaa usein, että sijoittaja haluaa nimenomaan tuottoa. Rahastojen kustannustaso ei siten olisi merkittävä onnistuneen rahastovalinnan kriteeri.

Tämä argumentti sivuuttaa kuitenkin täysin sen useaan kertaan eri tutkimuksissa todetun seikan, että alhaiset kustannukset ovat yksi luotettavimmista tulevien pitkän aikavälin tuottojen ennustetekijöistä. Esimerkiksi maailman suurin rahastoluokit-taja Morningstar on todennut, että sen muista ennusteista saa ehdottomasti parhaan hyödyn, kun yhdistää ne rahastojen kustannustehokkuuteen.

Kustannustehokkuuden lisäksi passiiviset rahastot ovat usein myös aktiivisia vaihtoehtoja läpinäkyvämpiä eli sijoittajan on helpompi tietää mihin osakkeisiin tai korkopapereihin hän on tosiasiassa sijoittanut. Siten on myös helpompi varmistaa, että salkun riskiprofiili – eli esimerkiksi jako korkosijoituksiin ja osakkeisiin, jako eri markkinoille, jne – on juuri sellainen kuin on suunnitellut.

Miksi rahalla ei saa?

Lisäresurssien käyttö maksaa ja korkeammat kulut nostavat rimaa ylituoton ansainnalle. Kalliin rahaston tulee ensin tiena-ta ”kiinni” korkea hallinnointipalkkionsa ja kaupankäyntiku-lunsa ja vasta sitten voi syntyä lisäarvoa sijoittajille. Tästä ei ole pitkä matka lisääntyneeseen riskinottoon, joka sitten ajoit-tain epäonnistuessaan tuottaa markkinoihin nähden myös kor-keampaa tappiota – ja siten lisää kiinniotettavaa.

PASSIIVINEN ja AKTIIVINEN HALLINNOINTI ja KUSTANNUSTEN MERKITYS

Kuva havainnollistaa, miten kustannusten vaikutus korostuu ajan myötä. Teoreettisesti ottaen puolet rahastoista lyö markkinan keskituoton joka vuosi, mutta kustannusten vuoksi itse asiassa niitä onkin vain vähän vajaa puolet. Markki-nansa voittajat eivät suinkaan ole suinkaan joka vuosi samoja, mutta kustannuksia kertyy silti koko ajan.

Indeksirahastoissakin on kustannuksia, mutta ne ovat normaalisti alhaisemmat kuin aktiivisesti hallinnoiduissa. Teoreetti-sesti ottaen niiden tulisi pitkän ajan vertailuissa sijoittua markkinatuoton alapuolelle, mutta pärjätä paremmin kuin aktiivi-sesti hallinnoidut rahastot keskimäärin.

INDEKSIRAHASTOT


Mainos, parempi mainos, tilasto

Sijoitustilastoja selatessa voi joskus näyttää siltä, että jopa suurin osa kohtuullisen kalliista aktiivisista rahastoista voittaa vertailuindeksinsä. Tilastot eivät kuitenkaan välttämättä ker-ro koko totuutta. Esimerkiksi Suomessa usein vertailukohtana käytetty OMX Helsinki 25 -indeksi sisältää vain 25 osaketta. Rahastoilla on mahdollisuus sijoittaa huomattavasti useam-paan eli kyseessä on osittain eri markkina.

Rahastotilastojen lukijaa hämää myös niin kutsuttu henkiin-jäämisharha: tilastoista on poistettu rahastot, jotka on sulau-tettu toisiin tai lopetettu. Lopetetut tuskin ovat niitä, jotka aikanaan pärjäsivät parhaiten…

Sijoitusmarkkinoilla puhaltelee tunnetusti usein voimakkaita-kin muotituulia, jotkut niistä vuosienkin mittaisia. Silloin ”myötätuuliset” rahastot menestyvät tilastoissa erityisen hy-vin ja korkeat kustannukset peittyvät markkinoiden myötävi-reeseen.

Monilla rahastoyhtiöillä onkin liuta erityylisiä rahastoja ja jokin niistä on lähes aina menestynyt viime vuosina mainios-ti. Koska rahastovalintoja tehdään edelleen usein ennen muu-ta lyhyen aikavälin menneen tuoton perusteella, on voittaja-vaihtoehto hyvä olla tarjolla. Mutta entäs eteenpäin? Kuinka mahtaa sujua kolme seuraavaa vuotta? Ja kolme siitä seuraa-vaa...? Tyylituotto tyrehtyy, mutta rakenteellinen kustan-nusetu säilyy.

Vertailun vaikeus

Kustannusten ja niiden merkityksen vertailua vaikeuttaa se, että moniin sijoittajille myytäviin tuotteisiin liittyy kustan-nuksia, joita ei edelleenkään esitteissä kerrota yhtä selvästi kuin esimerkiksi rahastojen juoksevat kulut nykyisissä avain-tietoesitteissä.

Esimerkiksi pörssinoteeratut rahastot eli ETF:t tavallaan ul-koistavat asiakkailleen osan kustannuksista. Asiakas maksaa mm. osakevälittäjän palkkiot sekä osto- ja myyntihinnan erotuksen ostaessaan ja myydessään rahasto-osuuksia. Rahas-ton tuotto voi siten tilastoissa näyttää paremmalta kuin mitä loppujen lopuksi jää sijoittajan salkkuun. Toisaalta ”tavallisten” ei-pörssinoteerattujen rahastojen merkinnät ja lunastukset saattavat aiheuttaa rahastoille ETF:iä enemmän kaupankäyntikustannuksia.

Myös monet niin sanotut pääomaturvatut tuotteet saattavat sisältää hyvin vaikeasti hahmotettavia kustannuksia. Esimer-kiksi indeksilainojen ehdollinen tuotto sidotaan lähes aina hintaindeksiin, jolloin osinkotuotto jää kokonaan laskuista pois. Eikä tuoton laskentapa yleensä ole suora ja selkeä.

Oma lukunsa ovat varainhoito- ja sijoitusvakuutussopimuk-set. Niiden kohdalla ei läheskään aina ole helppoa laskea kokonaiskustannuksia, joissa on mukana sekä itse vakuutus– tai varainhoitosopimus sekä esimerkiksi käytettyjen rahasto-jen kustannukset puhumattakaan esimerkiksi ETF-kauppojen välityspalkkioista tai valuutanvaihtokustannuksista.

Aktiivisuudessa on eroja

Aktiivisesti hallinnoitujen rahasto-jen aktiivisuuden laadussa on huomattavia eroja. Sijoittajalle harmillisimpia ovat ns. piiloindek-soijat eli rahastot, jotka seuraavat melko tarkasti kohdemarkkinansa kehitystä, mutta ovat kustannuk-siltaan selvästi passiivisia rahasto-ja kalliimpia. Erityisesti todella suuret rahastot ajautuvat joskus tilanteeseen, jossa niiden on jopa vaikea merkittävästi poiketa ylei-sestä markkinakehityksestä.

Aidosti aktiivinen rahastohallinnointi tarkoittaa siis sitä, että rahaston salkku poikkeaa sisällöltään merkittävästi kohde-markkinan indeksistä: salkunhoitajalla on vahva oma näkemys tai tyyli. Tästä ei kuitenkaan seuraa mitenkään välttämättä, että rahaston tarvitsisi käydä jatkuvasti arvopaperikauppaa. Mahdollinen aktiivinen onnistuminen eli ylituotto tulee toden-näköisemmin hyvin valittujen sijoituskohteiden kehityksestä kuin vuorenvarmasti kuluja lisäävästä vilkkaasta kaupankäyn-nistä.

Kannattaa muuten huomata, että piiloindeksoitu salkku saattaa tulla myös vähän niin kuin vahingossa. Jos hajauttaa esimer-kiksi sijoitukset Suomen markkinoille usean eri aktiivisen rahaston kautta, on hyvin mahdollista, että niiden aktiiviset positiot menevät ristiin siten, että tuloksena on lähinnä kallis indeksisalkku.

Passiivisen ja aktiivisen voi yhdistää

Sijoittajan ei onneksi tarvitse valita pelkästään aktiivista tai passiivista sijoitusstrategiaa. Esimerkiksi niin sanotussa ydin-/satelliitit -mallissa ajatuksena on, että sijoitussalkun erittäin pitkäjänteinen ydin tehdään valitun allokaation mukaisesti selkeillä ja kustannustehokkailla passiivisilla rahastoilla ja ytimen ympärille otetaan satelliiteiksi esimerkiksi aktiivisesti hallinnoituja rahastoja tai suoria omia sijoituksia.

Tärkeää ydin-/satelliitti-mallissa on sama suunnitelmallisuus ja kurinalaisuus kuin muussakin sijoittamisessa. Kannattaa miettiä selkeät rajat ytimen ja satelliittien suuruudelle ja pitää huolta, että suunnitelmasta ei poiketa ainakaan markkinahei-lahtelujen tai mediavouhotuksen vuoksi.

Pitkäjänteisen sijoittajan salkun ytimen muodostamiseen ei ole olemassa varmempaa strategiaa kuin tarkkaan harkittu sijoi-tussuunnitelma, jossa hyvä hajautus toteutetaan selkeillä kus-tannustehokkailla välineillä. Ehkä tylsää, mutta toimii.


SIJOITTAMISEN RISKEISTÄ

Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Jos salkussa on muita kuin täysin riskittömiä sijoituksia, niin ei ole vain todennä-köistä vaan täysin varmaa, että salkun arvo laskee joillakin aikaväleillä.

Toisaalta ilman riskinottoa ei voi saada merkittävää tuottoa, joten riskiä ei tule pelätä. Tärkeää on ymmärtää riskit ja miettiä ne nimenomaan omaan tilanteeseensa sopiviksi. Riski on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Seuraavassa on käsitelty yleisimpiä sijoittamisen riskejä.

Yleinen osakemarkkinariski

Osakesijoituksiin liittyy aina suuri riski äkillisestä arvonlas-kusta. Markkinoiden hintaliikkeet saattavat olla rajuja ja niitä on hyvin usein käytännöllisesti katsoen mahdotonta ennustaa oikein.

Nykyaikaisen sijoitusanalyysin isäksikin mainittu Ben Gra-ham totesi tähän liittyen, että ”lyhyellä tähtäimellä markki-nat toimivat äänestysmekanismina, mutta pidemmällä aika-välillä ne ovat kuin vaaka”. Toisin sanoen: sijoittajien mieli-alat ja näkemykset hallitsevat hetken kurssiheilahteluja, mutta pitkän aikavälin kehitys vastaa sitä, mitä yritykset oikeasti omistajilleen tuottavat.

Osakesijoituksiin liittyvää riskiä saattaa myös lisätä se, että kurssiheilahtelut kulkevat usein sijoittajan kannalta väärän-laisessa tahdissa rahantarpeeseen nähden. Voi nimittäin käydä niin, että tarve realisoida säästöjä sattuu juuri talou-den aallonpohjaan eli juuri silloin kun osakekurssitkin ovat syklinsä laaksonpohjassa. Talouskierron parempina jaksoilla taas useammilla riittää myös sijoitettavaa.

Suurten heilahtelujen vuoksi osakkeisiin kannattaa sijoittaa vain pitkäjänteisesti, useiden vuosien aikajänteellä. Lisäksi kannattaa muistaa, että hajauttaminen esimerkiksi maantie-teellisesti, toimialoittain ja yhtiökoon mukaan tasaa merkit-tävästi riskejä.

Ajoitukseen liittyviä riskejä vähentää merkittävästi, jos pitää riskittömästi sijoitettua tai talletettua varakassaa yllättävien menojen varalta sekä se, että varautuu tuleviin rahantarpei-siin realisoimalla osakesijoituksia suunnitelmallisesti pidem-mällä aikavälillä.

Erityiset markkinariskit

Useimmat rahastot sijoittavat jollekin tietylle maantieteellisel-le markkinalle, jollekin toimialalle tai tietyn sijoitustyylin mukaan. Näihin liittyy aina omat riskinsä.

Esimerkiksi niin sanotuilla kehittyvillä markkinoilla on ylei-sen osakeriskin lisäksi monia markkinoiden ja markkinaosa-puolten toimintaan liittyviä erityisriskejä.

Eri toimialoihin ja sijoitustyyleihin liittyvät omat riskinsä. Välillä jokin toimiala tai sijoitustyyli saattaa olla sijoittajien suosiossa ja joskus taas pahastikin ”poissa muodista”. Paras suoja muoti-ilmiöiden ja markkinakohtaisten suhdanteiden riskejä vastaan on hyvä hajautus eri maantieteellisille alueille ja toimialoille.

Salkunhoitajariski

Aktiivisesti hallinnoiduissa rahastoissa yleisen osakemarkki-nariskin rinnalle tulee riski siitä, että salkunhoitaja aktiivisilla päätöksillään tuottaa yleistä markkinakehitystä huonomman tuloksen.

Aktiivisesti hallinnoitujen rahastojen tavoitteena on useimmi-ten sijoituskohteena olevan markkinan keskiarvoa parempi tulos ja siksi salkunhoitajat tekevät tietoisesti riskipitoisia sijoituspäätöksiä.

Aktiivisen salkunhoidon riski korostuu usein rahastoissa, joiden hallinnointikustannukset ovat korkeat. Tällöin salkun-hoitajan tulee ”saada kiinni” hallinnointikulujen aiheuttama alituotto ennen kuin hän voi ryhtyä ansaitsemaan osuuden-omistajilleen markkinatuottoa parempaa tulosta.

”Sijoittamattomuusriski”

Yksi yleisimmin toteutuvia riskejä johtuu markkinoilta poissa-olosta. Sijoittamattomuusriski eroaa siinä mielessä monista muista riskinlajeista, että sen kohdalla on kysymys ennen muuta vääjäämättömästä ostovoiman vähenemisestä inflaation kautta, ei siis pääoman pienenemisestä yritystoiminnan ja arvopaperimarkkinoiden riskien toteutuessa.

Osakemarkkinoiden oletettu tuotto on pitkällä aikavälillä tili- ja korkotuottoja parempi eikä siitä kannata luopua, jos pystyy kantamaan osakemarkkinoihin liittyvät arvonheilahteluriskit.

Sijoittajien yritykset ”ajoittaa markkinoita” epäonnistuvat usein ja markkinoilta poissaolo ajoitusyritysten vuoksi on ainakin historiallisesti ollut suurempi riski kuin arvonvaihte-luihin liittyvä ajoitusriski.


Korkoriski ja luottoriski

Yleinen korkotaso vaikuttaa korkorahastojen tuottoihin. Jos korkotaso nousee, niin korkorahastojen tuotot yleensä laskevat joksikin aikaa ennen kuin nousevat uuden korkeamman korko-tason mukaisiksi.

Korkorahaston arvonheilahtelut ovat sitä voimakkaampia mitä pidempiaikaisiin korkopapereihin rahasto sijoittaa. Lyhyisiin korkoihin sijoittavan rahamarkkinarahaston arvonkehitys on yleensä hyvin tasaista.

Tavallaan korkoriskiä on myös se, että korkoa ei kerry, hyvänä esimerkkinä monet pankkien käyttelytilit.

Monissa pääomaturvattuina markkinoiduissa tuotteissa turva koskee vain euromääräistä nominaaliarvoa. Inflaatio syö pää-oman ostovoimaa sijoitusaikana ja sijoittaja menettää riskittö-män korkotuoton. Tällä saattaa esimerkiksi viiden vuoden indeksilainan kohdalla olla merkittäväkin vaikutus.

Luottoriski tarkoittaa mahdollisuutta siitä, että lainan liikkee-seenlaskija ei maksa lainaa takaisin, ainakaan kokonaan. Niin sanotuissa hyvälaatuisissa joukkolainoissa katsotaan tämän riskin olevan pieni, kun taas high yield -lainoissa se on suu-rempi. Mitä suurempi luottoriski, sitä parempaa korkoa tulee saadaa riskin korvaukseksi.

Luottoriski toteutuu rahastosijoittajalle, jos korkorahasto sijoit-taa velkakirjaan, jonka liikkeeseen laskija ei pysty suoriutu-maan velkakirjan mukaisista velvoitteistaan. Tällöin rahaston arvo laskee.

Seligson & Co:n korkorahastot sijoittavat vain luottoluokitteli-joiden hyvälaatuisiksi arvioimien liikkeeseenlaskijoiden kor-kopapereihin, joten korkorahastojemme luottoriskin pitäisi olla keskimääräistä alhaisempi. Pitkän koron rahastoissa (Euro-obligaatio, Euro Corporate Bond) korkoriski sen sijaan on varsin merkittävä.

Valuuttariski

Valuuttariski liittyy kaikkiin sijoituksiin, jotka eivät ole euro-määräisiä. Valuuttariski voi toimia myös toisinpäin, jolloin arvonmuutokset näkyvät sijoittajalle positiivisina.

Sijoittaminen eri valuutoissa noteerattuihin arvopapereihin on yksi hajautuksen ulottuvuus. Siksi Seligson & Co:n passiiviset rahastot eivät valuuttasuojaa sijoituksiaan. Aktiivisissa rahas-toissa salkunhoitajalla voi olla valuuttanäkemys, jonka perus-teella hän saattaa sijoittaa valuuttamarkkinoille.

Valuuttasuojauskin on arvopaperikauppaa, jossa sekä ostaja että myyjä pyrkivät tekemään voittoa ja se voi siten sekä on-nistua että epäonnistua. Kustannuksia syntyy kuitenkin aina. Siksi pitkäjänteisen sijoittajan kannalta on järkevää, että va-luuttahajautus tulee ”ilmaiseksi” eri valuutoissa noteerattujen arvopapereiden kautta.

Likviditeettiriski

Likviditeettiriski toteutuu, jos arvopaperille jota halutaan myy-dä ei löydy ostajia, ainakaan tarpeeksi. Tyypillisiä tilanteita ovat suuret myyntitoimeksiannot pienempien yhtiöiden osak-keille ja markkinoiden erikoistilanteet, esimerkiksi vuoden 2008 ”finanssikriisi”.

Seligson & Co:n rahastot sijoittavat pääosin kohdemarkkinoi-densa likvideimpiin arvopapereihin, joten niiden likviditeetti-riski on suhteellisesti ottaen pieni. Ainoat säännölliset poik-keukset muodostavat Phoebus, Russian Prosperity Fund Euro ja Kehittyvät markkinat, joiden sijoituskohteiden joukossa on useimmiten myös kyseisen markkinan pienten yhtiöiden osak-keita.

Vastapuoliriski

Sijoitusrahastoilla on monia vastapuolia: kaupankäynnissä, säilytyksessä, osakelainauksessa, talletuksissa, jne. Tiukoilla-kaan sopimuksilla ja huolellisella valinnalla ei pystytä poista-maan kokonaan riskiä siitä, että rahasto voisi kärsiä tappioita, mikäli jokin vastapuoli ei selviä velvoitteistaan. Vastapuoliris-kien toteutuminen ei ole ollut tavallista.

VOLATILITEETTI JA RISKI

Kuten edellä olevasta käy ilmi, riskin lajeja on monia. Rahoi-tustieteessä ja tiedotusvälineissä riski rinnastetaan usein volati-liteettiin eli sijoituskohteen arvonkehityksen heiluntaan. Käsit-teellä ”riskikorjattu tuotto” tarkoitetaan lähes aina nimenomaan volatiliteettiin suhteutettua tuottoa.

Historialliseen volatiliteettiin pätee kuitenkin sama kuin histori-alliseen tuottoon: se ei ole tae tulevasta. Volatiliteettiluvut löy-tyvät joka tapauksessa neljännesvuosikatsauksistamme sekä internet-sivuiltamme rahastojen tunnusluvuista.

Tärkeää on myös ymmärtää, että etenkin ”vivutettuihin” sijoi-tustuotteisiin – siis johdannaisilla ja/tai velalla toimiviin – liit-tyy myös epäjatkuvuusriski. Historiallinen tuotto voi näyttää tasaiselta ja hyvältä, mutta yhtäkkiä tapahtuukin jotain odotta-matonta ja sijoittajat kokevat merkittäviä arvonmenetyksiä. Moni ns. hedgerahasto on tullut tiensä päähän juuri näin.

PITKÄRIPAINEN JA RISKIT

Termillä ”musta joutsen” tarkoitetaan yllättäviä epä-jatkuvuuskohtia; sitä, että huomataan olevan ole-massa muitakin kuin valkoisia joutsenia. Markkinoi-den yllätyksiin liittyvät riskit koettelevat usein erityi-sen kaltoin ns. vivutettuja sijoitusstrategioita – ja seuraavan sivun sarjakuvassa jopa vipuvarteen luot-tavaa suuren pilkkisaaliin tavoittelua.


SELIGSON & CO RAHASTOT

Rahastovalikoimamme tarkoituksena on antaa sijoittajalle selkeät ja tehokkaat työkalut oman sijoitussuunnitelman toteuttamiseen.

Hallinnoimme kahdeksaa passiivista osakerahastoa, kolmea aktiivista osakerahastoa, kolmea korkorahastoa sekä yhtä varainhoitorahastoa.

Passiivisissa osakerahastoissa tavoitteena on antaa sijoitta-jalle mahdollisuus seurata jonkin tietyn markkinan tuottoa alhaisin kustannuksin.

Laajat maantieteelliset passiiviset rahastomme – Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Aasia ja Kehittyvät markkinat – ovat helppo tapa muodostaa laajasti hajautettu kustannustehokas arvopaperisalkku tai ainakin salkun pitkäjänteinen ydinosa.

Salkun pitkään ytimeen soveltuvat erinomaisesti myös maa-ilman suurimpiin tavaramerkkiyrityksiin sijoittava Global Top 25 Brands sekä lääketeollisuuteen keskittyvä Global Top 25 Pharmaceuticals.

Useimpien suurten tavaramerkkiyritysten liiketoiminta on aidosti kansainvälistä, ne suuntaavat resurssejaan aina sinne, missä ne kulloinkin näkevät talouskasvun mahdollisuuksia. Vaikka Global Top 25 Brands on rahastona melko kapea, siis vain 25 osaketta, seuraa yritysten koosta ja monipuoli-suudesta se, että sen kehitys on ainakin toistaiseksi ollut yleismarkkinaa vakaampaa.

Sama pitää paikkansa suurten lääketeollisuusyritysten koh-dalla. Niistäkin useimpien kohdemarkkinana on koko maail-ma. Lääketeollisuus on myös pitkien ja erittäin kalliiden tutkimus- ja tuotekehityssyklien kautta etenevä toimiala, jossa esimerkiksi informaatioteknologiasta tutut nopeat muutokset ovat suuryritysten kohdalla tuiki harvinaisia.

Suomalaiselle sijoittajalle sekä Global Brands että Global Pharma tuovat usein merkittävää hajautushyötyä. Sekä ku-luttajamarkkinoille suuntautuvat brändiyritykset että lääke-teollisuus eivät ole ainakaan yliedustettuina Helsingin pörs-sissä.

Brands ja Pharma eivät ole indeksirahastoja, mutta kylläkin passiivisia rahastoja. Ne eivät siis seuraa mitään valmista indeksiä, vaan kummallekin rahastolle muodostetaan Selig-son & Co:n sisäisenä työnä sijoituskori, jota päivitetään noin kerran vuodessa. Salkunhoitajien tehtävä on sen jälkeen ylläpitää tämän korin tasapainoa alhaisin kustannuksin, ei siis muuttaa rahaston salkun sisältöä omien markkina-analyysiensä mukaan.

RAHASTOJEN PERUSTIEDOT

Passiivisten rahastojen valikoimamme palkkioineen on esitel-ty seuraavalla sivulla ja indeksirahastojen taustalla olevat kestävän kehityksen indeksit sitä seuraavalla.

Hieman eri tavoin kuin ”tavalliset” rahastot toimiva pörssino-teerattu rahasto OMX Helsinki 25 saa tarkemman esittelyn sivulla 22.

Korkorahastomme ovat myös passiivisia, läpinäkyviä ja kus-tannustehokkaita. Ne on esitelty tarkemmin sivulta 23 alkaen.

Aktiivisissa osakerahastoissa salkunhoitaja pyrkii valitsemaan sijoituskohteet siten, että rahasto-osuuden arvonnousu ylittää rahaston vertailuindeksin arvonnousun.

Myös aktiiviset rahastomme pyrkivät aina kustannustehok-kuuteen, esimerkiksi salkkujen kiertonopeudet ovat alhaiset turhien kaupankäyntikulujen välttämiseksi. Aktiivisia rahasto-ja esitellään tarkemmin alkaen sivulta 26.

Yhdistelmärahasto Pharos tarjoaa rahastomuotoisen varain-hoitoratkaisun, sen esittely on sivuilla 32–33.

Ennen sijoituspäätöstä on ilman muuta järkevää käydä läpi tarkat ajankohtaiset tiedot avaintietoesitteistä ja/tai varsinai-sesta rahastoesitteestä.

Kaupankäyntipalkkiot indeksirahastoissa

Osakeindeksirahastoissamme (Suomi, Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Aasia) peritään kaikista merkinnöistä ja lunastuk-sista 0,1 %:n palkkio, joka maksetaan rahastoon.

Rahastoon maksettava lunastusten kaupankäyntipalkkio, yleensä 0,5 %, on voimassa lyhytaikaisten sijoitusten kohdal-la myös monissa muissa rahastoissamme. Vain Kehittyvien markkinoiden lunastuspalkkio maksetaan rahastoyhtiölle.

Tämän kaupankäyntipalkkion tarkoituksena on korvata rahas-tojen pitkäjänteisille sijoittajille muiden sijoittajien toimien vuoksi aiheutuneista arvopaperien myynneistä ja ostoista ker-tyneet kaupankäyntikustannukset. Toisin sanoen: tarkoitukse-na on varmistaa, että pitkäjänteinen sijoittaja ei kärsi siitä, että muita osuudenomistajia ”menee ja tulee”.

Tarkemmat rahastokohtaiset tiedot palkkioista mm. rahastojen avaintietoesitteistä.


RAHASTO KUVAUS RAHASTOYHTIÖN PERIMÄT PALKKIOT

Eurooppa Indeksirahasto

Sijoittaa eurooppalaisiin osakkeisiin seuraten kestävän kehityksen kri-teerein valittua laajasti hajautettua indeksiä.

Hallinnointi 0,44 % vuodessa

Merkintä (rahastolle) 0,1 %

Lunastus (rahastolle) 0,5 %, jos sijoitus < 180 pv 0,1 %, jos sijoitus ≥ 180 pv

Pohjois-Amerikka Indeksirahasto

Sijoittaa pohjois-amerikkalaisiin osakkeisiin seuraten kestävän kehi-tyksen kriteerein valittua laajasti hajautettua indeksiä.




Aasia Indeksirahasto

Sijoittaa aasialaisiin ja Tyynenmeren alueen osakkeisiin seuraten kestä-vän kehityksen kriteerein valittua laajasti hajautettua indeksiä.




Kehittyvät markkinat

Sijoittaa laajasti kehittyville markki-noille sijoittaviin rahastoihin. Painot-taa pien- ja arvoyhtiöitä. Huom! Merkinnät ja lunastukset kerran viikossa, aikaraja normaalisti keskiviikkoisin.

Hallinnointi 0,34 % vuodessa + kohderahaston hallinnointipalkkiot (normaalisti 0,50–0,60 % vuodessa)

Merkintä -

Lunastus 1,0 %, jos sijoitus < 180 pv 0,5 %, jos sijoitus ≥ 180 pv, mutta < 360 pv 0,0 %, jos sijoitus ≥ 360 pv

Global Top 25 Brands

Sijoittaa maailman vahvimpia tava-ramerkkejä omistavien suuryhtiöi-den osakkeisiin.


Merkintä -


Global Top 25 Pharmaceuticals

Sijoittaa maailman johtavien lääke-teollisuusyritysten osakkeisiin.


Merkintä -


Suomi Indeksirahasto

Sijoittaa Helsingin pörssin osakkei-siin seuraten kestävän kehityksen kriteerein valittua indeksiä.




OMX Helsinki 25 pörssino-teerattu rahasto

Sijoittaa Helsingin pörssin osakkei-siin seuraten OMX Helsinki 25 -indeksiä. Kyseessä on pörssinoteerattu ra-hasto eli ETF, jonka osuuksia ei merkitä ja lunasteta rahastoyhtiös-sä, vaan niitä ostetaan ja myydään pörssissä.

Hallinnointi rahaston volyymin mukaan, enintään 0,18 % vuodessa

Osto arvopaperivälittäjän palkkio

Myynti arvopaperivälittäjän palkkio

PASSIIVISET OSAKERAHASTOT


KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDEKSIT

Laajat maantieteelliset indeksirahastomme sekä Suomi-indeksirahasto seuraavat ns. kestävän kehityksen indeksejä. Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aasian osalta kohdemarkki-na jaetaan ensin toimialoihin ja indeksiin valitaan kunkin toimialan sisältä kestävän kehityksen kriteereillä parhaat yritykset. Suomen osalta sama tehdään tarkastellen markki-nan kahdeksaakymmentä suurinta yritystä, siis ilman toimi-alajakoa.

Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aasian indeksituottaja on Dow Jones ja osakevalinnoista vastaa heidän alihankkija-naan sveitsiläinen Sustainable Asset Management (RobecoSAM).

RobecoSAM:in kestävän kehityksen arvioinnissa otetaan huomioon mm. seuraavat osatekijät:

Yrityskulttuuri, hyvä hallintotapa

Riskeihin varautuminen ja riskienhallinta

Toiminnan ympäristövaikutukset verrattuna muihin yhtiöihin samalla toimialalla

Henkilöstöpolitiikka sekä omassa että alihankintayri-tyksissä

Lakien ja sopimusten noudattaminen liiketoiminnassa, ja mm. suhtautuminen lahjontaan

Suomi-indeksirahaston indeksin tuottaa NasdaqOMX ja yritysvalinnoista vastaa ruotsalainen GES. Kriteerit ovat melko samanlaisia.

Kestävän kehityksen indekseistä on esitetty paljon kysymyk-siä. Seuraavassa kaksi yleisintä vastauksineen.

Jos näiden indeksien osakkeet valitaan muuten kuin markkina-arvon mukaan, niin eikö se tee rahastoista aktiivisesti hallinnoituja?

Passiivisen sijoittamisen tärkeimmät piirteet voi määritellä seuraavasti:

Ei pyritä aktiivisesti ennustamaan yksittäisten osakkei-den hintakehitystä

Sijoitetaan selkeästi määritellylle kohdemarkkinalle

Luodaan riittävä hajautus järkevin perustein ja pide-tään kustannukset kurissa

Nämä passiivisen sijoittamisen olennaiset ominaisuudet toteutuvat mainiosti kestävän kehityksen indekseillä.

Aktiivisessa sijoitushallinnoinnissa salkunhoitaja miettii, ovat-ko jotkin yksittäiset osakkeet markkinoilla yli- vai aliarvostet-tuja ja toimii sen mukaan. Indeksien osakevalikoima päivite-tään harvoin, esimerkiksi kerran vuodessa, ja päivityksen kri-teerinä ei siis käytetä omaa arviointia muiden markkinatoimi-joiden arvostusnäkemyksistä, ts. ei yritetä etsiä yli- tai aliar-vostuksia.

Itse asiassa monien indeksienkin kohdalla käytetään muutakin kuin puhtaita markkina-arvoja: esimerkiksi Dow Jones Indust-rial Average -indeksin osakkeet valitaan komiteatyönä, STOXX50 perustuu ensin Dow Jones Supersectors -jakoon ja vasta tämän jälkeen STOXX 600:n osakkeisiin, jne.

Ne kestävän kehityksen indeksit, joista on olemassa tietoja pidemmältä ajalta, ovat seuranneet kohdemarkkinansa ns. normaaleja indeksejä hyvin.

Tutkimuksen XYZ mukaan kestävän kehityksen huomi-oon ottaminen parantaa/huonontaa sijoitustuottoja, Onko näin?

Keskenään edes jonkin verran erilaiset indeksit tuottavat var-masti hieman erilaisia tuloksia yksittäisinä vuosina, mutta on mahdotonta etukäteen tietää miten päin muutokset milloinkin menevät. Pitkän ajan tuotto-odotus sen sijaan ei muutu: niin kutsuttu palautuminen keskiarvoon on yksi hajautettujen ra-hoitusinstrumenttien vahvimpia ilmiöitä.

Monissa sijoitustuottojen tutkimuksissa vertaillaan perunoita punajuuriin. Esimerkiksi rahastojen vertailuissa vain harvoin otetaan huomioon erilaiset kulurakenteet, vaikka niiden pitkän ajan merkitys on todennäköisesti vähintään yhtä suuri kuin sen, noudatetaanko jotain tiettyä kriteeriä.

Harvoin huomioidaan myöskään sitä, että jotkin sektorit ovat tuottaneet tietyllä aikavälillä paremmin / huonommin kuin toiset ja erilaiset sijoitustyylit ovat johtaneet hieman eri pai-noihin ko. sektoreilla.

Myöskään kestävän kehityksen kriteerit tai eettiset valintape-rusteet ovat harvoin täysin samanlaisia kahdella eri sijoitus-tuotteella. Näin yhdestä tyylistä, indeksistä tai rahastoperhees-tä saatujen tulosten soveltaminen toisiin on arveluttavaa.

Käsittääksemme ainoa järkevä kokonaisarvio on se, että kestä-vän kehityksen indeksirahastojen pitkän aikavälin tuotto-oletus ei oleellisesti poikkea vastaavalla tavalla hajautetuista samalla kustannustasolla toimivista markkina-arvopainot-teisista indeksirahastoista. Muutamien vuosien tasolla eroja varmasti esiintyy, suuntaan jos toiseenkin.


OMX HELSINKI 25 PÖRSSINOTEERATTU RAHASTO

OMX Helsinki 25 on pörssinoteerattu rahasto eli ETF, joka sijoittaa Suomen osakemarkkinoille OMX Helsinki 25 -in-deksin sisältämiin osakkeisiin.

OMX Helsinki 25 on markkina-arvopainotteinen indeksi, joka lasketaan Helsingin Pörssin 25:n vaihdetuimman osak-keen kaupantekokursseista. Kunkin yhtiön paino indeksissä on rajoitettu 10 %:iin.

OMXH 25:n rahasto-osuus on Helsingin pörssissä julkisen kaupankäynnin kohteena oleva arvopaperi. Osuuksilla käy-dään pörssissä kauppaa kuten millä tahansa osakkeella ja sitä välittävät kaikki osakevälittäjät. Kaupankäyntiä varten tarvitaan arvo-osuustili.

Rahastoon ei tehdä lunastuksia ja merkintöjä samalla tavalla kuin normaaleissa sijoitusrahastoissa, vaan kauppa tapahtuu pörssin kautta.

Yleistä pörssinoteeratuista rahastoista

ETF eli pörssinoteerattu rahasto on periaatteessa aivan sa-manlainen sijoitusrahasto kuin muutkin. Tärkein ero on siinä, että sijoittajat voivat ostaa ja myydä rahaston osuuksia pörssissä eli tavallaan ”keskenään”.

Sijoittajalle syntyy luonnollisesti näin myös kustannuksia, jotka näkyvät vain heidän sijoitussalkussaan, eivät rahaston arvonkehityksessä. Toisaalta rahastoon ei synny jatkuvasti merkintöjä ja lunastuksia, jotka aiheuttaisivat kaupankäyntiä rahastolle.

ETF-osuuden hinta määräytyy reaaliaikaisesti osto- ja myyntitarjousten mukaan, kuten osakemarkkinoilla, mutta se seuraa yleensä melko tarkasti indeksin koostumuksen mukaista hintaa.

ETF:ien hallinnointipalkkiot ovat usein pienempiä kuin tavallisten sijoitusrahastojen. Passiivista sijoitusstrategiaa noudattavien ETF:ien hallinnointipalkkiot liikkuvat tyypilli-sesti 0,10–0,50 % välillä. Maailmalla on kuitenkin myös paljon kalliita ETF:iä, joten kustannuksiin on syytä kiinnit-tää huomioita myös ETF:ien osalta. Hallinnointipalkkioiden lisäksi rahastoissa on monia muita kustannuksia, jotka vaih-televat muun muassa rahaston rekisteröintivaltion mukaan.

ETF:ien ostoista ja myynneistä sijoittaja ei maksa merkintä- tai lunastuspalkkioita, vaan niiden sijaan arvopaperivälittä-jälle normaalit kaupankäyntipalkkiot. Myös osto- ja myynti-hinnan välinen ero eli spreadi saattaa toisinaan olla merkittä-vä kuluerä.

Osuuksien säilytyksestäkin saattaa aiheutua kustannuksia, esim. ulkomaisten ETF:ien kohdalla. Ulkomaisissa ETF-kaupoissa lisäkuluja aiheuttavat mahdollisesti myös erilai-nen tuottojen verokohtelu ja aivan erityisesti valuuttakaupat. Sijoittajan kannattaa ylipäätään kiinnittää aivan erityistä

huomiota sellaisen valuuttakaupan kustannuksiin, joka teh-dään ”automaattisesti” osakekauppojen tai ETF-osuuksien ostojen ja myyntien yhteydessä.

Maailmalla ETF-osuudet ovat usein tuotto-osuuksia eli rahas-ton saamat osingot maksetaan vuosittain sijoittajille ja tuoton-maksut ovat veronalaista tuloa. Perinteisen rahaston kas-vuosuuksissa osingot jäävät rahastoon ja veroa menee vasta luovutusvoitoista, kun osuuksia myydään. OMX Helsinki 25:n osuudet olivat aiemmin myös tuotto-osuuksia, mutta ne muu-tettiin kasvuosuuksiksi maaliskuun 2015 alussa.

Synteettinen ja fyysinen ETF

OMX Helsinki 25 on niin sanottu ”fyysinen” ETF eli se omis-taa sijoituskohteinaan olevat osakkeet oikeasti.

Euroopassa on myös monia ETF:iä, jotka ovat ”synteettisiä” eli niitä hoidetaan johdannaissopimuksilla. Näiden rahastojen kohdalla voi joskus olla hankalaa selvittää johdannaisten va-kuuksien rakenne ja laatu, vaikka vakuuksilla saattaa olla merkitystä ko. rahastojen riskiprofiilin kannalta.

Synteettinen voi toki olla myös ”tavallinen” rahasto, ei pelkäs-tään ETF. Seligson & Co:n hallinnoimat rahastot ovat kuiten-kin kaikki fyysisiä ja johdannaisten käyttö on erittäin vähäistä.

Jako synteettisiin ja fyysisiin rahastoihin tulee vielä osakkeita korostetummin esille raaka-aineissa. On eroa sillä, omistaako rahasto oikeasti esim. kultaa vai sijoittaako se kultajohdannai-siin. Tähän jakoon emme kuitenkaan mene syvemmälle, koska ei ole mitenkään itsestään selvää, että pitkäjänteinen sijoittaja tarvitsee raaka-ainesijoituksia rationaalisen sijoitussalkun komponentiksi (ks. s. 38).

ETF vai ”tavallinen” rahasto?

Pitkäjänteiselle sijoittajalle ei loppujen lopuksi ole suurtakaan väliä ostaako hän rahasto-osuutensa ETF:inä pörssin kautta vai tavallisten rahastojen osuuksina suoraan rahastoyhtiöltä.

Oikea riskiprofiili, hyvä hajautus, kohtuulliset kustannukset ja pitkäjänteinen kurinalaisuus ovat paljon tärkeämpiä sijoitus-menestyksen tekijöitä.

Nopeaa kauppaa harrastavalle aktiivitreiderille ETF:t ovat ilman muuta tavallisia rahastoja kätevämpiä instrumentteja. Onnistuminen aktiivisella kaupankäynnillä on kuitenkin noin muuten melko lailla…. hmmm…. haastavaa.

Suomi Indeksirahasto on kätevä liittää osaksi Seligson & Co:n muista rahastoista koostuvaa kokonaisuutta, kun taas OMX Helsinki 25 sopii näppärästi osaksi pääosin muista ETF:istä koostuvaa salkkua.


KORKORAHASTOT

Korkosijoitusten rooli sijoitussalkussa on useimmiten koko-naisuuden tasapainottaminen. Korkosijoitusten kohteena olevien lainapapereiden arvot kehittyvät yleensä osakkeita tasaisemmin ja niiden avulla voi siten pienentää sijoitusva-rallisuuden arvon heilahteluja. Yksi sijoittajan kaikkein tärkeimpiä päätöksiä onkin sijoitusten jako korkoja osake-sijoitusten välillä.

Seligson & Co:n korkorahastojen ajatuksena on, että niiden selkeä ja yksinkertainen sijoituspolitiikka tekee suunnitellun korkoallokaation toteuttamisesta täsmällistä ja passiivinen hallinnointityyli pitää kustannukset alhaisina.

Korkorahastoissa alhaisten kulujen merkitys korostuu. Kos-ka korkosijoitusten riskit ovat useimmiten osakesijoituksia selvästi pienemmät, on niiden odotettu tuotto vastaavasti alhaisempi.

Korkosijoitusten riskejä on periaatteessa kahdenlaisia.

Luottoriski liittyy siihen, maksaako lainanottaja korot ja lainan takaisin, täysimääräisenä ja ajoissa. Luottoluokituk-sissa arvioidaan yleensä nimenomaan luottoriskiä eli siis lainapapereiden liikkeeseenlaskijan kykyä – ja ainakin jos-kus valtioiden kohdalla myös (poliittista) tahtoa – korkojen ja takaisinmaksun velvoitteista suoriutumiseen.

Korkoriski eli duraatio liittyy taas ennen muuta siihen, että yleinen korkotaso voi pidempänä laina-aikana nousta tai laskea. Duraatio tarkoittaa aikaa, joka on jäljellä lainan takaisinmaksuhetkeen, ja se ilmaistaan yleensä vuosissa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että alle vuoden duraatioilla puhutaan lyhyistä koroista ja yli vuoden mittaisilla pitkistä.

Seligson & Co:n korkorahastoista Rahamarkkinarahasto AAA:n duraatio on noin kolme kuukautta ja Euro-obligaation ja Euro Corporate Bondin useita vuosia (ks. kuva seuraavalla sivulla).

Korkotason muutokset muuttavat aina olemassa olevien lainapapereiden markkinahintaa. Jos markkinoilla on tarjol-la vaikkapa Suomen valtion lainaa, jonka korko on 5 % vuodessa, niin on selvää, että sijoittajat ovat valmiita maksa-maan vanhemmista 3 %:n korkotason aikana liikkeeseen lasketuista lainoista vain sen verran, että niidenkin markki-nahintaan suhteutettu korkotaso vastaa uutta korkeampaa korkoa.

Näin siis nousevat korot laskevat olemassa olevien joukko-lainojen hintoja (ja samalla korkorahastot tekevät yleensä tappiota) ja laskevat korot nostavat niitä.

Tästä dynamiikasta syntyy ilmiö, jonka kanssa pitkiin kor-koihin sijoittavan on oltava varuillaan.

Mikäli korot ovat pitkään laskeneet, näyttävät pitkien korkosi-joitusten historialliset tuotot erinomaisilta. Samalla on kuiten-kin syöty sitä korkotason laskupotentiaalia, josta hyvät tuotot ovat aiheutuneet. Kun ollaan riittävän alhaalla ei laskun varaa enää ole ja jossain vaiheessa korkotaso jälleen nousee ja sijoi-tukset pitkiin korkoihin tuottavat ainakin hetkellisesti tappiota.

Jälleen hyvä esimerkki siitä, että sijoituspäätöksiä ei todella-kaan tule perustaa historiallisiin tuottolukuihin!

Seligson & Co korkorahastot

Myös Seligson & Co:n korkorahastojen riskit voidaan yksin-kertaistaa kahteen olennaiseen ulottuvuuteen: korkojen pituu-teen eli korkosijoitusten juoksuaikaan liittyvään riskiin ja velkakirjojen liikkeeseenlaskijaan liittyvään luottokelpoisuus-riskiin. Rahastoja yhdistelemällä voi säätää koko korkosalkun haluamalleen riskitasolle.

Seligson & Co:n pitkän koron rahastot ovat passiivisia, mutta eivät indeksirahastoja. Niiden vertailuindeksit sisältävät erit-täin suuren määrän velkakirjoja, joista kaikkien likviditeetti markkinoilla ei ole hyvä. Rahastot sijoittavat siksi vain osaan indeksiensä velkapapereista, mutta kuitenkin niin, että rahas-ton salkku on hyvin hajautettu ja sen luottoriski ja korkoriski pysyvät hyvin lähellä indeksiä.

Rahamarkkinarahasto AAA:lla ei ole arvopapereita sisältävää vertailuindeksiä, vaan rahasto pyrkii antamaan n. 3 kk euribo-ria vastaavan korkotason mahdollisimman pienellä riskillä.


RAHASTO KUVAUS RAHASTOYHTIÖN PERIMÄT PALKKIOT

Rahamarkkinarahasto AAA

Sijoittaa hyvälaatuisiin lyhytaikai-siin korkoinstrumentteihin, sovel-tuu esim. kassanhallintaan tai vararahastoksi.


Merkintä -

Lunastus -

Euro-obligaatio

Sijoittaa eurovaltioiden liikkeelle laskemiin joukkolainoihin, pyrkii seuraamaan vertailuindeksiään mallintamalla sen ominaisuuksia.


Merkintä -


Euro Corporate Bond

Sijoittaa euromääräisiin yrityslai-noihin, pyrkii seuraamaan vertai-luindeksiään mallintamalla sen ominaisuuksia.


Merkintä -

Lunastus (rahastolle) 0,2 %, jos sijoitus < 90 pv 0,0 %, jos sijoitus ≥ 90

Kuva havainnollistaa, miten Seligson & Co:n korkorahastot sijoittuvat korkoja luottoris-kin suhteen. Rahastoja yhdistelemällä voi oman salkkunsa korko– ja luottoriskin säätää tavoitteidensa mukaisiksi katkoviivalla merkitys alueen sisällä. High yield -tuotteita ei valikoimassamme ole.

KORKOKIIKKULAUTA

Kun korot laskevat, pitkien korkojen rahastot tuottavat yleensä hyvin. Lasku ei voi kuitenkaan jatkua ikuisesti...


RUSSIAN PROSPERITY FUND EURO

Russian Prosperity Fund Euro on aktiivisesti hallinnoitu osakerahasto, joka sijoittaa pääosin venäläisiin osakkeisiin.

Se on muodoltaan niin sanottu syöttörahasto eli sijoituksia ei tehdä suoraan Venäjän ja sen lähialueiden osakkeisiin, vaan luxemburgilaisen Russian Prosperity Fund (Luxembourg) -rahaston kautta.

Kohderahaston osalta ei peritä syöttörahastolta hallinnointi-palkkiota, mutta sen sijoitustoimintaan liittyvät kulut kasvat-tavat toki sijoittajan kokonaiskustannuksia (ks. ajankohtaiset tunnusluvut katsauksista ja rahaston avaintietoesitteestä).

Kohderahaston salkunhoitaja on Prosperity Capital Manage-ment (PCM), joka myös osallistuu aktiivisesti joidenkin sijoituskohteina olevien yritysten hallintoon.

Russian Prosperity Fund Euro sopii parhaiten osaksi laajem-paa osakesalkkua: sen avulla voi hajauttaa esimerkiksi Eu-rooppaan ja/tai USA:han keskittyneitä osakesijoituksia.

Rahaston tavoitteena on pitkällä aikavälillä ylittää vertai-luindeksinsä tuotto. Vertailuindeksi on Venäjän osakemark-kinoiden kehitystä kuvaava Russian Trading Systemsin laskema RTS1-Interfax-indeksi. Rahasto pyrkii sijoittamaan pitkäjänteisesti ja pitämään salkun kiertonopeuden alhaise-na.

Rahasto on historiansa aikana poikennut indeksistä usein ja paljon. PCM ei ole painottanut indeksiä hallitsevia suuria öljy- ja kaasuyrityksiä, vaan ohjannut rahaston sijoituksia suhteellisesti enemmän etenkin Venäjän kotimarkkinalle suuntautuneisiin yrityksiin sekä yksityistettyihin energia- ja teleyhtiöihin.

PCM:n sijoituskohteiden valinta perustuu Venäjän taloudes-sa tapahtuvien rakennemuutosten aikaiseen tunnistamiseen ja perusteellisiin yhtiöanalyyseihin. Rahastolle etsitään hy-vin hoidettuja yhtiöitä, joilla on pätevä johto, hyvät kas-vunäkymät ja alhainen arvostustaso. Erityistä huomiota kiinnitetään vähemmistöomistajien asemaan ja oikeuksiin.

Kohderahaston salkunhoitaja

Kohderahaston salkunhoitaja Prosperity Capital Management toimii sekä Moskovasta että Lontoosta käsin. Yhtiö ja sen avainhenkilöt ovat toimineet Venäjän osakemarkkinoilla jo 1990-luvulta alkaen ja se on yksi suurimmista Venäjään kes-kittyvistä varainhoitajista.

PCM:n analyytikot ja salkunhoitajat ovat joko venäläisiä tai heillä on pitkä kokemus Venäjän markkinoista.

Paikallistuntemus ja paikallinen läsnäolo ovat Venäjän mark-kinoilla tärkeitä. Sijoituskohteiden perusteellinen analyysi vaatii yhteydenpitoa yritysten johtoportaiden, muiden omista-jien sekä toimintaa säätelevien viranomaisten kanssa. PCM:n salkunhoitajat ja analyytikot tekevät satoja yrityskäyntejä vuosittain.

Venäläisten markkinapaikkojen ja suuromistajien toimintata-pojen tunteminen sekä paikallisten välittäjien käyttäminen osakekaupoissa alentavat kaupankäyntikustannuksia ja paran-tavat tiedonsaantia hinnanvaihteluista.

PCM on hallinnoimiensa rahastojen kautta aktiivinen ja arvos-tettu osakkeenomistaja. Se on ollut muun muassa edesautta-massa useita toimialajärjestelyjä sekä perustamassa maan sijoittajansuojayhdistystä.

PCM on työskennellyt aktiivisesti myös monien venäläisten suuryritysten hallituksissa. Tämä antaa mahdollisuuden vai-kuttaa yritysten toimintaan esimerkiksi liittyen vähemmistö-omistajien kohteluun sekä edesauttaa yhteysverkoston kehittä-misessä ja hyödyntämisessä.


Tuotto- sidonnainen

palkkio

15 % tuotosta, joka ylittää rahaston vertailuindeksin tuoton kalenterivuosittain (max 3 % keskimääräi-sestä rahastopääomasta) Huom! Vertailuindeksi on hintaindeksi.

Merkintä

Rahastolle maksetun merkintäsumman mukaan. 2,5 %, jos merkintä < 15 000 € 2,0 %, jos merkintä ≥ 15 000 €, mutta ≤ 75 000 € 1,0 %, jos merkintä ≥ 75 000 €, mutta ≤ 150 000 € 0 %, jos merkintä ≥ 150 000 €

Lunastus (maksetaan rahastolle)

0,5 %, jos sijoitus < 180 pv 0,0 %, jos sijoitus ≥ 180 pv

Russian Prosperity Fund Euron palkkiorakenne

SEURAAVASSA ESITTELYT AKTIIVISISTA RAHASTOISTAMME: Venäjälle keskittyvä Russian Prosperity Fund Euro, Brasiliaan, Chileen, Peruun ja Kolumbiaan sijoittava Tropico LatAm, suomalaisia osakkeita painottava Phoebus, erikoistilannerahasto Phoenix sekä varainhoitorahasto Pharos.


SELIGSON & CO TROPICO LATAM

Tropico LatAm on aktiivisesti hallinnoitu osakerahasto, joka sijoittaa pääosin Brasilian osakemarkkinoille, mutta myös Chilen, Perun ja Kolumbian markkinoille. Vertailuindeksin mukaiset neutraalipainot ovat Brasilia 70 % , muut 30 %.

Parin sadan miljoonan asukkaan Brasilia on taloudeltaan maailman seitsemänneksi suurin. 1980-luvulla Brasilia pala-si sotilasvallan jälkeen demokratiaan, mutta kansanvallan alkuvuosina erittäin epävakaat taloudelliset olot haittasivat suuresti elinkeinoelämän kehitystä.

Siitä huolimatta 1990-luvun jälkipuoliskolla toteutettiin mittavia talousuudistuksia ja mm. suuria valtionyritysten yksityistämisiä. Niin sanottu raaka-ainebuumi n. 2002-2007 auttoi suuresti Brasilian taloutta. Brasilia on onnistunut nos-tamaan miljoonia köyhyydestä ja nykyisin enemmistö väes-töstä lasketaan keskiluokkaan.

Brasilian julkinen talous on silti taas pahassa kriisissä. Vuo-sina 2013-15 bkt laski -8,7 % ja odotukset vuodelle 2016 ovat yhä miinuksella. Valuutan arvo on laskenut kevään 2014 lukemista -58 % (huhtikuu 2016).

Tämä on saanut osakkeiden hinnat, etenkin muissa valuu-toissa tarkasteltuna, tippumaan rajusti monta vuotta peräk-käin. Vaikka 2016 alussa on nähty taas jo nousuakin, ovat Brasilian markkinat rahaston neuvonantajan mukaan edel-leen euromääräiselle sijoittajalle edullisia. Monet yhtiöt ovat periaatteessa hyvässä kunnossa ja pääsevät todennäköisesti näyttämään tuloksentekokykyään, kun olot edes jossain määrin normalisoituvat.

Paria viime vuotta on sävyttänyt mittava julkista sektoria ja joitakin suuryrityksiä ravisteleva lahjuskriisi ja keväällä 2016 aloitettiin prosessi presidentin viraltapanoksi. Merkil-lepantavaa on, että vaikka yhteiskunnassa kiehuu, muutoksia ajetaan nimenomaan oikeuslaitoksen ja perustuslain mukais-ten poliittisten instituutioiden kautta.

Rahaston muita kohdemarkkinoita ovat Chile, Peru ja Ko-lumbia. Niiden taloudet ovat rahaston neuvonantajan mu-kaan muita alueen maita avoimempia ja yritykset keskittyvät kilpailukykymielessä olennaisiin asioihin. Myös poliittisella tasolla on ollut selvästi nähtävää pyrkimystä yhteiskunnan aitoon kehittämiseen ja taloudelle tärkeään vakaiden olojen luomiseen.

Chile on ollut Latinalaisen Amerikan kehittynein valtio jo parin vuosikymmenen ajan. Maassa on korkea koulutustaso ja yhteiskunta toimii hyvin. Peru taas on alueen nopeimmin kasvava maa ja Kolumbian tilanne on kehittynyt nopeasti viime vuosina.

Rahasto pyrkii näissä maissa välttämään pelkkiä raaka-aineiden viejiä ja keskittymään yrityksiin, jotka vastaavat kotimaiseen kysyntään ja joilla on mahdollisuus kasvaa yhtenäisen kielialueen auttamana ainakin lähialueilla.

Neuvonantaja: Trópico Latin America Investments

Rahaston neuvonantajana toimii pieni brasilialainen varain-hoitaja Trópico Latin America Investments.

Trópico on toiminut vuodesta 2002. Seligson & Co Tropico LatAm on käytännössä yhdistelmä kahdesta Trópicon rahas-tosta, joista toinen sijoittaa Brasiliaan ja toinen Chileen, Pe-ruun ja Kolumbiaan. Seligson & Co Tropico LatAm ei kuiten-kaan ole rahastojen rahasto, vaan omistaa sijoituskohteensa suoraan. Näin ollen se ei myöskään ole täysin identtinen Trópicon rahastojen kanssa.

Trópico on arvosijoittajia ja etsii yhtiöitä, joilla on mahdolli-simman pysyviä kilpailuetuja. Usein ne ainakin yritysten ydinalueilla liittyvät johonkin markkinoille tulon kynnykseen tai erinomaiseen asiakaspysyvyyteen.

Trópicon mukaan on eduksi, jos vahvaan markkina-asemaan yhdistyy mahdollisuus kasvaa ja laajentua uusille markkinoil-le. He eivät silti yleensä pyri ennustamaan yritysten kasvu-vauhtia, vaan kassavirtojen ennakointi on hyvin pieni osa sijoitusprosessia. Lähtökohtana on, että tulevaisuus on sitä epävarmempi, mitä kauemmas nykyhetkestä mennään.

Trópico pyrkii ennen muuta tarkastelemaan luoko yritys lisä-arvoa tässä ja nyt, jo tiedossa olevilla luvuilla ja tämän hetki-sellä johdolla ja strategialla. Ja jos, niin miten ja miksi se niin tekee ja miten kaikki tämä on suhteutettavissa osakekurssiin? Osakkeen hinnan ja liiketoiminnalle laskettavissa olevan ar-von väliin jäävä “turvamarginaali” on arvioinnin avaintekijä.

Trópicon avainhenkilöt ovat kaksi yrityksen perustajaa: Flavio Rissato Adorno ja Fernando Camargo Luiz. Kummallakin on brasilialaisen yliopistokoulutuksen lisäksi opintoja mm. Har-vardissa. Ennen omaa yritystä Flavio toimi johdon konsulttina Bain & Companylla, Fernando varainhoitajana Unibancolla ja ABN Amrolla.


Tuotto- sidonnainen

palkkio

15 % tuotosta, joka ylittää rahaston vertailuin-deksin tuoton kalenterivuosittain (max 3 % kes-kimääräisestä rahastopääomasta)

Merkintä- palkkio

Rahastolle maksetun merkintäsumman mukaan.

1,0 %, jos merkintä < 5 000 €

- ei peritä vuonna 2016

Kaupankäynti-palkkio

lunastettaessa

0,5 %, jos sijoitus < 180 pv (maksetaan rahastolle) 0,0 %, jos sijoitus ≥ 180 pv

Tropico LatAm -rahaston palkkiorakenne


PHOEBUS

Phoebus on aktiivisesti hallinnoitu osakerahasto, joka sijoit-taa laadukkaiden yritysten osakkeisiin pitkällä, yli 10 vuo-den tähtäimellä. Pääpaino on Suomen osakemarkkinoilla.

Phoebuksen johtava ajatus on, että osake on osuus yritykses-tä. Toisin sanoen osakkeita ostettaessa käytetään samoja arviointiperusteita kuin jos ostettaisiin koko yritys.

“The art of investing in public companies successfully is little different from the art of successfully acquiring subsidiaries. In each case you simply want to acquire, at a sensible price, a busi-ness with excellent economics and able, honest management. Thereafter, you need only monitor whether these qualities are being preserved.”

(Vapaa suomennos: Sijoittaminen pörssiyhtiöiden osakkeisiin ei juurikaan ero koko-

naisten yhtiöiden ostamisesta. Kummassakin tapauksessa ostaja haluaa hankkia järkevällä hinnalla taloudellisesti erinomaista liiketoimintaa, jota luotsaa osaava ja rehellinen johto. Sen jäl-

keen pitää vain valvoa, että nämä ominaisuudet säilyvät.)

Warren Buffett 1996

Phoebuksen salkunhoitajana toimii Anders Oldenburg, jon-ka tärkeimmät valintakriteerit rahaston sijoituskohteille ovat:

Pysyvät kilpailuedut

Jotta yritys olisi pitkällä tähtäimellä hyvä sijoitus, sen pää-oman tuoton täytyy olla keskimääräistä parempi. Tämä edel-lyttää, että yritys on selvästi kilpailijoitaan vahvempi esimer-kiksi tavaramerkin, jakelukanavien, tuotekehityksen tai mui-den perusvahvuuksien ansiosta. Parhaat yritykset luovat itsel-leen niin vahvoja kilpailuetuja, että alkavat vaikuttaa mono-poleilta.

Kasvupotentiaali

Pitkällä tähtäimellä yrityksen osakkeiden arvo seuraa lähei-sesti yhtiön tuloskehitystä. Yritys, joka ei kasva, voi olla erittäin hyvä sijoitus lyhyellä tähtäimellä, mutta on sitä har-voin pitkällä aikavälillä. Kasvu tuo myös omat riskinsä.

Phoebus ei hae rakettimaista kasvua vaan yrityksiä, jotka hallitulla riskillä pystyvät laajentamaan liiketoimintaansa vähän nopeammin kuin mitä talous kasvaa. Ja jotka pystyvät siihen tulevaisuudessakin.

Taserakenne

Kasvu edellyttää aina investointeja. Rajattomatkaan kasvu-mahdollisuudet eivät auta, jos yhtiön tase ei mahdollista kasvun rahoitusta. Tase heijastaa myös sijoituksen riskiä. Yrityksillä, joiden liiketoiminnan riski on korkea (esim. tek-nologia-yhtiöt), pitää olla erittäin vahva tase, kun taas tasai-semmin kehittyvä yhtiö (esim. panimo) voi ottaa vähän vel-kaakin.

Koska osakesijoitus vastaa kokonaisen yrityksen ostoa, em-me pidä liian vahvoja taseita ongelmina. Sen sijaan kartamme velkaantuneita yrityksiä.

Johdon kyvykkyys

Jos sijoittaja ei itse hoida omistamaansa yritystä, yhtiön johto on tavallaan hänen varainhoitajansa. Hyvä johto voi tehdä huonostakin liikeideasta kelvollisen ja huono johto ajaa vah-vimmankin yhtiön kriisiin. Johdon arviointi on vaikeaa, mutta se on valintatekijöistämme ehdottomasti tärkein.

Yritämme kartoittaa johdon kykyjä esimerkiksi seuraavilla mittareilla:

• pääoman tuotto ja sen tasaisuus • perusvahvuuksien looginen kehittäminen • integriteetti ja kommunikaation avoimuus • muotivillitysten välttäminen ja itsenäisyys • uuden johdon nousu yhtiön sisältä

Viime kädessä ainoa tapa saada luotettava kuva johdon kyvyis-tä on tavata heidät henkilökohtaisesti riittävän monta kertaa. Siksi Phoebus sijoittaa pääosin Suomeen. Laadukkaiden suo-malaisten yhtiöiden määrä on kuitenkin rajallinen ja siksi Phoe-bus voi sijoittaa myös ulkomaille.

Arvostus

Hyvän yhtiön löytäminen ei riitä; osake ei ole hyvä sijoitus, jos se ostetaan liian kalliilla. Arvostus on kuitenkin aina toissijai-nen kriteeri – Phoebus ei sijoita ikinä huonosti johdettuun yhti-öön, arvostuksesta riippumatta. Maailmasta löytyy tarpeeksi hyviäkin yhtiöitä.

Osakkeen arvo on tulevien osinkojen nykyarvo. Arvostus on juuri näin yksinkertaista. Käytännössä arviointi on kuitenkin epävarmaa, joten arvioimme yhtiöiden näkymiä mieluummin kriittisesti kuin liian optimistisesti. Tämä antaa sijoituksille turvamarginaalia.


Tuotto- sidonnainen

palkkio

20 % tuotosta, joka ylittää vertailuin-deksin tuoton kuluvan vuoden ja kah-den edellisen kalenterivuoden jaksolla, "korkoa korolle" laskutavalla (max 3 % keskimääräisestä rahastopääomasta)

Merkintä -


1,0 %, jos sijoitus < 360 pv 0,0 %, jos sijoitus ≥ 360 pv

Phoebuksen palkkiorakenne


SALKUNHOITAJALTA

”Phoebus sijoittaa pitkäjänteisesti Warren Buffettin viisauden mukaisesti: “Jos et aio omistaa osaketta 10 vuotta, älä edes kuvittele omistavasi sitä 10 minuuttia.” .

En niinkään sijoita osakkeisiin, vaan ostan pieniä paloja erin-omaisista yhtiöistä. Arvioin sijoituksiamme yrityksen tuloske-hityksen – en osakkeen kurssikehityksen – perusteella. Pitkällä aikavälillä nämä seuraavat aina toisiaan.

En silti voi luvata, että pärjäisimme markkinoita paremmin. Päinvastoin, älykäs sijoittaja huomaa, että kertoimet ovat meitä vastaan, lähinnä rahaston hallinnointipalkkiosta johtuen. Mutta lupaan, että olen sijoittajien kanssa samassa veneessä. Omasta varallisuudestani merkittävä osa on sijoitettu Phoebusiin. Jos emme onnistu, häviän itse enemmän kuin useimmat muut.

Rahaston hallinnointipalkkio jakautuu kiinteään sekä tuotto-sidonnaiseen osaan. Jos en onnistu ylittämään indeksin tuottoa, sijoittaja maksaa vain kiinteän palkkion, joka on alhaisempi kuin useimmissa muissa suomalaisissa osakerahastoissa. Jos pärjään hyvin, yhtiö tienaa enemmän. Rahaston kustannuste-hokkuutta korostaa se, että en käy aktiivista osakekauppaa. Pidän välityspalkkiot alhaisina.

Phoebus sijoittaa usein osakkeisiin, jotka eivät ole “muodissa”, koska haluan ostaa ne järkeviin hintoihin silloin kun kysyntä on alhainen. Tämä merkitsee, että rahaston tuotto lyhyellä täh-täimellä voi poiketa merkittävästi markkinoiden tuotosta. Var-sinkin spekulatiivisista syistä voimakkaasti nousevilla markki-noilla on todennäköistä, että rahasto jää indeksistä jälkeen.

Vaadin kohdeyritystemme johdolta suurta avoimuutta ja ehdo-tonta rehellisyyttä, enkä voi vaatia vähempää itseltäni. Pyrin kertomaan laajasti ja avoimesti sijoituksistamme ja niiden taus-toista. Myös silloin kun ei mene niin hyvin.

Phoebus keskittää sijoituksiaan tavanomaista enemmän, joten jonkin sijoituksen epäonnistuminen voi vaikuttaa merkittävästi rahaston arvoon. Uskon kuitenkin, että keskittymällä niihin yhtiöihin, joita voin tarkasti seurata, pärjäämme keskimäärin paremmin kuin hajauttamalla voimakkaasti.”

Anders Oldenburg salkunhoitaja, CFA [email protected]


PHOENIX

Phoenix on aktiivisesti hallinnoitu osakerahasto, joka sijoit-taa maailmanlaajuisesti ns. erikoistilanteisiin.

Sen avulla voi lisätä aktiivista kansainvälistä hajautusta muuten hyvin hajautettuun osakesalkkuun sekä täydentää esimerkiksi indeksirahastoilla muodostettua ydinsalkkua.

Erikoistilanne on ohimenevä yrityksen kehitykseen ja sitä kautta osakekurssiin vaikuttava tapahtuma. Erikoistilanteita voivat olla esimerkiksi yrityskaupat, tulosvaroitukset, kilpai-lutilanteen hetkellinen kiristyminen tai yksinkertaisesti suh-danteet.

Phoenixin sijoituspolitiikan lähtökohtana on, että sijoittajat reagoivat usein esimerkiksi tulosvaroitusten sekä muiden markkinahäiriöiden aikaan enemmän kuin olisi aiheellista. Phoenix analysoi erikoistilanteita ja pyrkii ylilyöntien ai-kaan ostamaan hyvien yhtiöiden osakkeita alle niiden käy-pien arvojen.

Tärkein kysymys sijoituskohteita tutkittaessa on: johtuuko poikkeus markkinoiden tai vertailuryhmän mukaisesta ar-vostustasosta vai onko kyse markkinoiden ylireagoinnista ohimeneviin ongelmiin?

Vastauksen löytämiseksi Phoenix seuloo järjestelmällisesti kansainvälisiä osakemarkkinoita etsien erikoistilanteita, jotka täyttävät rahaston peruskriteerit ja selviävät myös laajemmasta laadullisesta tarkastelusta. Phoenix sijoittaa yleensä 35–45:een yhtiöön keskimäärin kolmen vuoden tähtäimellä.

Kriteerit

Phoenixin tärkeimmät lukuihin perustuvat kriteerit ovat

Kurssikehitys

EV/EBITDA

EV / Sales

Price-to-Book

Näillä kriteereillä määritellään joukko mahdollisia sijoitus-kohteita, jonka jälkeen otetaan tarkasteluun vielä muun mu-assa seuraavat seikat:

Rahoitusaseman vahvuus

Johdon pätevyys

Yritystoiminnan “laatu”

Kassavirta

Markkina-asema

Kasvumahdollisuudet

Riskienhallinta

Erikoistilannesijoittamisen riskit ovat osittain suuremmat kuin markkinoiden keskimäärin. Sijoitusfilosofiaan kuuluu siksi olennaisena osana hajautus.

Phoenix pyrkii hajauttamaan sijoituksensa vähintään 30 eri-koistilanteeseen. Hajautus tehdään myös useammasta eri nä-kökulmasta. Phoenixin tarkastelemia erikoistilanteita ovat muun muassa yrityskauppa, liiketoiminnan muodonmuutos, sisäiset syyt (esim. karkeat virhearvioinnit / rikollisuus) ja suhdanteista johtuvat tilanteet.

Muitakin hajautusperusteita ovat esimerkiksi markkinoiden muoti-ilmiöt, kasvu vs. ”arvo” -yhtiöt, pienet vs. suuret yhtiöt, muodissa vs. poissa muodista olevat toimialat, jne.

Phoenix etsii erikoistilanteita maailmanlaajuisesti. Siten myös sijoituskohteiden maantieteellinen hajautus on pääsääntöisesti hyvä.


Tuotto- sidonnainen

palkkio

20 % tuotosta, joka ylittää vertailuin-deksin tuoton kuluvan vuoden ja kah-den edellisen kalenterivuoden jaksolla, "korkoa korolle" laskutavalla (max 3 % keskimääräisestä rahastopääomasta)

Merkintä -

Lunastus -

Phoenixin palkkiorakenne


SALKUNHOITAJALTA

”Uskon, että sijoitusmaailmaa ohjaavat rationaalisten arvos-tuslaskelmien lisäksi myös monet psykologiset tekijät. Si-joittajat ovat oppineet historiasta vain vähän ja pelko, pa-niikki ja laumakäyttäytyminen johtavat yhä edelleen yli-reagointeihin markkinoilla.

Näin syntyy hyvien yhtiöiden aliarvostustilanteita, jotka ajan mittaan, paniikin hälvettyä, oikaistuvat. Phoenix etsii ja pyrkii tunnistamaan aliarvostustilanteita ja käyttämään niitä hyväkseen.

Vaikka olen toiminut sijoittajana pitkään, yli 20 vuotta, olen toiminut myös sisällä yrityksissä, käytännön liikkeenjohdon parissa.

Olen istunut lukuisten pienten ja suurempien yritysten halli-tuksissa ja myös muutaman kerran toimitusjohtajana. Näin olen monesti myös ollut käytännössä mukana prosessissa, jossa tilapäisesti vaikeuksiin joutunutta yritystä on ensin tervehdytetty ja sitten palautettu kasvu-uralle.

Uskon, että ensikäden kokemus yritysmaailmasta auttaa minua ymmärtämään hetkellisiin vaikeuksiin joutuneiden yritysten todellista tilannetta ja tarvittavia toimenpiteitä.

Keskeistä Phoenixin kannaltahan on sen tunnistaminen mil-loin yrityksellä on edellytykset nousta vaikeuksistaan taval-la, joka tekee siitä kiinnostavan sijoituskohteen.

Tässä lähestymistavassa on tietenkin riskinsä: edes yrityksen johto ei aina tiedä etukäteen tuleeko jokin valittu strategia onnistumaan vai ei. Siksi myös Phoenixiin sijoittavalta tar-vitaan hermoja ja pitkäjänteisyyttä. Mutta jos onnistumme, tulee se varmasti olemaan sen arvoista!”

Peter Seligson, salkunhoitaja [email protected]


PHAROS

Pharos on kansainvälisille osake- ja korkomarkkinoille si-joittava maltillinen varainhoitorahasto. Pharos voi muodos-taa koko arvopaperisalkun tai sitä voi käyttää salkun ytime-nä, jota täydennetään muilla osake- tai korkosijoituksilla. Pharos sijoittaa pääosin toisten sijoitusrahastojen kautta.

Pharoksen sijoituspolitiikan ydin on perusallokaation toteut-taminen kustannustehokkaiden indeksirahastojen ja suorien korkosijoitusten avulla sekä maltillinen lisätuoton etsiminen hallitulla riskillä.

Normaalitilanteen mukainen jako osakkeisiin ja korkoihin on 50/50. Pharos ottaa vertailuindeksistä selvästi poikkeavaa näkemystä vain, jos markkinoiden hinnoittelu poikkeaa huomattavasti pitkän aikavälin normaalitasostaan.

Hyvä hajautus on varmin tapa karsia turhaa riskiä. Pharok-sen sijoitukset muodostuvat normaalisti satojen yritysten osakkeista, joten yksittäisen osakkeen muodostama riski on vähäinen. Myös korkoinstrumentit on tehokkaasti hajautettu.

Pharos on aktiivisesti hoidettu rahasto. Yleisen osake- ja korkomarkkinariskin lisäksi rahaston kehitykseen vaikutta-vat salkunhoitajan tekemät sijoituspäätökset.

PHAROKSEN ETUJA

Joustava kustannusrakenne

Kiinteän hallinnointipalkkion lisäksi myös kohdesijoitusten kulut ovat rahaston säännöissä rajattu alhaisiksi. Osakesijoi-tukset tehdään pääosin kustannustehokkaisiin kori- ja indek-sirahastoihin ja korkosijoitukset pääosin suoraan korko-markkinoille. Kokonaiskulut joustavat alaspäin kun korkosi-joitusten osuus kasvaa.

Suursijoittajan edut

Pharos tarjoaa yksityissijoittajalle mahdollisuuden hyötyä suursijoittajan eduista. Pharoksen asema suurehkona sijoitta-jana tarkoittaa sitä, että se ei yleensä joudu maksamaan koh-derahastoistaan merkintä- tai lunastuspalkkioita. Palautam-me myös kaikki saadut alennukset ja palkkionpalautukset suoraan rahastoon sijoittajien eduksi. Tämä koskee sekä ulkopuolisia, että Seligson & Co Rahastoyhtiön hallin-noimia rahastoja.

Pharoksen suorat sijoitukset korkomarkkinoille tehdään suursijoittajan ehdoin ja hinnoin. Tämä edellyttää markkina-hintojen ajantasaista seurantaa ja kykyä käydä kauppaa sato-jen tuhansien eurojen erissä.

Verotehokkuus

Pharos on verotehokas tapa muuttaa sijoitusten allokaatiota markkinatilanteen mukaan. Rahaston siirtäessä painotusta esimerkiksi osakemarkkinoilta korkoihin, ei osakkeiden myyntivoitosta makseta veroa – toisin kuin yksityishenkilöi-den suorissa sijoituksissa. Verot maksetaan vasta rahasto-osuuksien myynnin yhteydessä.

Hallittu riski ja kurinalaisuus

Riskiä ei kannata kokonaan karttaa, koska se mahdollistaa paremman tuoton. On hyväksyttävä, että osake- ja pitkiin korkosijoituksiin liittyvät riskit aika ajoin myös toteutuvat.

Markkinoiden lyhyen aikavälin ennustaminen ja ajoitus on osoittautunut käytännöllisesti katsoen mahdottomaksi myös ammattisalkunhoitajille. Siksi Pharos toimii pitkäjänteisesti, systemaattisesti ja kurinalaisesti.

PHAROKSEN KOHDERAHASTOT

Pharos sijoittaa myös muihin kuin Seligson & Co Rahastoyh-tiön omiin tai sen yhteistyökumppaneiden rahastoihin. Valta-osa sijoituksista tehdään passiivisiin rahastoihin. Rahastojen valinnan kriteerejä ovat mm:

Kokonaiskustannukset

Pharos välttää yleensä kalliita tuotteita – maksetuille palkki-oille saa harvoin vastinetta. Koska aktiivinen kaupankäynti on aina kallista, sen pitää olla hyvin perusteltua.

Rahastoyhtiö

Avoimuus, maine, yrityskulttuuri: yhtiön on ajateltava ensisi-jaisesti asiakkaan etua. Esimerkiksi muotituotteiden ja tähtira-hastojen aggressiivinen ”puffaaminen” voi olla merkki yritys-kulttuurista, jonka lähtökohtana ei ehkä ole sijoittajan etu.

Salkunhoitaja

Miten kauan salkunhoitaja(t) on ollut yhtiössä ja/tai miten hyvin hän on noudattanut sijoittajille viestimäänsä sijoitustyy-liä? Omistaako hän rahastonsa osuuksia? Palkitaanko häntä myynnistä vai rahaston tuoton mukaan?

Hallinnointi 0,35 % vuodessa (+ kohderahastot enintään 0,85 %)

Tuotto- sidonnainen

palkkio

20 % tuotosta, joka ylittää vertailuindeksin tuoton kuluvan vuoden ja kahden edellisen kalenterivuoden jaksolla, "korkoa korolle" laskutavalla (max 3 % keskimääräisestä rahastopääomasta)

Merkintä -


1,0 %, jos sijoitus < 180 pv 0,5 %, jos sijoitus ≥ 180 pv, mutta < 360 pv 0,0 %, jos sijoitus ≥ 360 pv

Pharoksen palkkiorakenne


SALKUNHOITAJALTA

”Yli 30 vuotta sijoitusalalla on opettanut, että markkinoiden lyhyen aikavälin käänteitä ei kannata arvailla. Arvailuista seuraa kaupankäyntiä, kaupankäynnistä kuluja ja kulut vä-hentävät tuottoja. Parhaiten pärjää, jos on kestävä sijoitus-suunnitelma ja rohkeutta pysyä siinä.

Eri varallisuusluokkien arvonkehitykset palaavat aina jollain aikavälillä historialliseen keskiarvoonsa. Vahvaa nousua seuraa aina lähes vääjäämättä lasku – mutta milloin? Otan Pharoksessa näkemystä eri markkinoiden tasoista vain poik-keustilanteissa.

Yli 90% sijoitussalkun tuotosta riippuu allokaatiosta eli jaosta osake- ja korkosijoituksiin. Pharoksen jako on nor-maalisti tasan. Pitkän aikavälin tuotto-odotus ja riskitaso asettuvat siten osake- ja korkomarkkinoiden välimaastoon.

Pharoksen maltillinen sijoituspolitiikka ei välttämättä sovi kaikille sellaisenaan. Sitä on kuitenkin helppo täydentää haluttuun suuntaan.

Olen sijoittanut merkittävän osan omasta rahasto-varallisuudestani Pharokseen. Haluan salkkuni ytimeksi sitä vakautta, jonka Pharoksen varovainen sijoituspolitiikka tarjoaa.

Olen kuitenkin mielestäni vielä nuori (s. 1960) ja joudun käyttämään säästöjäni toivottavasti vasta pitkän ajan päästä. Siksi olen toistaiseksi valmis ottamaan enemmän riskiä ja täydennän Pharosta osakerahastoilla, lähinnä samoilla kus-tannustehokkailla indeksi- ja korirahastoilla, joihin Pharos-kin sijoittaa.

Miksi en "sijoitusalan ammattilaisena" sijoita koko salkkua-ni suoraan näihin Pharoksen kohderahastoihin? Yksi syy on verotus. Suorien sijoitusten muutokset aiheuttavat veroseu-raamuksia, kun taas Pharos voi muuttaa allokaatiotaan vero-vapaasti ja minua verotetaan vasta, kun myyn rahasto-osuuksiani. Pharoksen joustavan, läpinäkyvän ja edullisen kustannusrakenteen vuoksi en myöskään menetä veroetuani rahaston palkkioihin.

Maltillinen Pharos voi tuntua tylsältä. Mutta niin pitkä-jänteisen sijoittamisen pitääkin olla – jännitystä elämään kannattaa minusta hakea muualta.”

Petri Rutanen, varainhoitajanne [email protected]


RUOTSI

Välityspalvelumme kaut-ta voi sijoittaa myös Ruotsiin, yhteistyökump-panimme Spiltan Fonde-rin aktiivisesti hallinnoi-tuihin rahastoihin.

Spiltan Fonder keskittyy pääasiassa siihen minkä se tuntee parhaiten eli ruotsalaisiin yhtiöihin. Spiltanin tavoitteena on hallinnoida osakerahastojaan aidon aktiivisesti, keskittyen yhtiöiden liiketoiminnan selkeisiin perusasioihin.

Spiltanin yhtiöanalyysin kulmakiviä ovat yhtiöiden voitolli-suus, hyvä kassavirta ja osingonmaksukyky. Spiltan on hallin-noinut Ruotsi-rahastojaan näiden perusominaisuuksien pohjal-ta jo vuodesta 2002 ja saavuttanut varsin hyviä tuloksia.

Itse he kiteyttävät toimintafilosofiansa kysymällä retorisesti: Varför krångla till det? (Miksi tehdä asioista turhan monimut-kaisia.)

Huom! Myös välitysrahastojemme arvonkehitys on nähtävissä

www-sivujemme rahastoarvotaulukossa.

PIEN- JA ARVOYHTIÖT

Osakemarkkinoiden perusteellisimmin tutkittuihin ”omi-tuisuuksiin” kuuluvat niin sanotut pienyhtiö- ja arvoilmiöt.

Pienyhtiöilmiö tarkoittaa lyhyesti sanottuna sitä, että mark-kina-arvoltaan pienien yhtiöiden osakkeet tuottavat pitkällä aikajänteellä paremmin kuin vastaavan markkinan suurim-pien yhtiöiden osakkeet.

Mistä pienyhtiöilmiö sitten tulee? Täysin varmasti sitä ei tiedä kukaan, vaikka teorioita onkin monia. Ydinajatus niis-sä joka tapauksessa on, että syyt löytyvät lisääntyneestä riskistä.

Pienten yhtiöiden liiketoiminta saattaa olla suuria riskik-käämpää. Voi myös olla, että pienempiä yhtiöitä ei tunneta markkinoilla yhtä hyvin kuin suurempia ja niiden osakkei-den likvideetti on yleensä huonompi. Markkinat ovat siis vähemmän tehokkaat.

Arvoilmiö tarkoittaa vastaavasti sitä, että osakkeet, joiden hinta suhteessa yrityksen liiketulokseen (tai osinkoihin tai kassavirtaan, jne.) ovat alhaisia, ovat yleensä tuottaneet paremmin kuin yrityksen, joissa osakkeen hintaan on ladattu ennen muuta kovat odotukset tulevasta kasvusta.

Pien– ja arvoyhtiöilmiöitä ei välttämättä ole helppo hyödyn-tää, ainakaan kustannustehokkaasti. Kysymykseen tulevat sekä määrittelyongelmat (sekä ”pieni” että ”arvo” voivat tarkoittaa eri yhteyksissä eri asioita) että mm. kaupankäyn-nin suuryhtiöitä suuremmat kustannukset.

Ilmiöiden rationaalinen hyödyntäminen edellyttää myös laajasti hajautettuja salkkuja. Yksittäisten yhtiöiden kohdalla ilmiöt eivät välttämättä toteudu.

Seligson & Co on pitkään tehnyt yhteistyötä maailman joh-tavan pien- ja arvoyhtiöhallinnoijan Dimensional Fund Ad-visorsin eli DFA:n kanssa.

DFA:n rahastoja on asiakkaidemme käytössä rahastovälitys-palvelumme kautta. Rahastovälityssopimuksen voi tehdä Oma salkku -nettipalvelussamme. Tämän jälkeen välitysra-hastot ovat merkittävissä samalla tavalla kuin itse hallin-noimamme rahastotkin.

Vaihtelua vuositasolla. Suuryhtiöindeksien ja pienyhtiörahastojen tuottoeroja. Pylväiden ollessa positiivisia ovat DFA:n pienyhtiörahastot tuottaneet paremmin kuin vastaavan markkinan suuryhtiöindeksi, negatiivisten pylväiden vuosina päinvastoin. Pienyhtiöilmiön mukainen tuotto kertyy siis nimenomaan pitkien aikavälien kuluessa. Lyhyillä muutamien vuosien aikajänteillä löytyy monia jaksoja, jolloin suuryhtiöiden tuotto on ollut parempi. Pienyhtiöt ovat siten ennen muuta relevantti hajautuksen ulottu-vuus, ei varma ylituoton lähde.


SELIGSON & CO VARAINHOITO

Seligson & Co Rahastoyhtiön emoyhtiö Seligson & Co Oyj tarjoaa sijoitusneuvontaa ja varainhoitopalveluita sekä yksi-tyishenkilöille että institutionaalisille sijoittajille.

Sijoitusperiaatteet ovat luonnollisesti samat kuin rahastois-sammekin. Keskitymme asioihin joihin voi vaikuttaa: allo-kaatioon, riskienhallintaan ja kustannustehokkaaseen toteu-tukseen.

Varainhoito on aina yksilöllistä, räätälöityä palvelua. Usein siihen kuuluu esimerkiksi seuraavat osa-alueet:

Asiakkaan tavoitteiden jäsentäminen ”sijoituskielelle”.

Realistisiin odotuksiin perustuvan sijoitussunnitel-man muokkaaminen yhdessä asiakkaan kanssa.

Sijoitussuunnitelman toteuttaminen: ymmärrettä-västi, läpinäkyvästi, kustannustehokkaasti.

Sijoitussuunnitelman kurinalainen noudattaminen markkinoiden vaihtelevissa tilanteissa.

Raportointi varojen kehityksestä kattavasti ja ym-märrettävästi. Tarvittaessa avustaminen raportoin-nissa sidosryhmille.

Toiminta asiakkaan luottamushenkilönä ja keskus-telukumppani kaikissa varallisuuden hallintaa kos-kevissa kysymyksissä, avustaa hakemaan relevant-tia asiantuntija-apua myös Seligson & Co:n ulko-puolelta.

Erityistarpeiden toteuttaminen, esimerkiksi asiak-kaan eettisten ohjeiden tai asiakasta koskevien viranomaismääräysten puitteissa.

Varainhoidon asiakkailla on aina mahdollisuus suoraan kommunikaation salkunhoitajien kanssa, ilman välikäsiä. Näin pyrimme varmistamaan, että asiakas on mahdollisim-man hyvin perillä kaikista varallisuutensa hoidossa käytet-tävistä menetelmistä ja saa parhaan mahdollisen vastauksen kysymyksiinsä.

Varainhoidon muotoja on kolme:

Täyden valtakirjan varainhoidossa otamme kokonais-vastuun asiakkaan omaisuuden hoidosta. Räätälöidysti, asiakkaan tarpeita vastaavalla tavalla.

Sijoitusneuvonta keskittyy pitkäjänteisen sijoitussuunni-telman laatimiseen sekä varallisuuden allokointiin mahdol-lisimman hyvin sijoittajan tavoitteita ja riskiprofiilia vastaa-vaksi.

Varainhoitorahasto Pharos puolestaan on helppo ”avaimet käteen” -ratkaisu rahastomuodossa. Sen tarkempi esittely löytyy sivuilta 32-33.

Haluatko kuulla lisää varainhoidon palveluistamme?

Ota yhteyttä!

[email protected] 09 – 6817 8206

P.S. Yhteydenottopyynnön voit jättää kätevästi myös www-sivuillamme olevan ”Ota yhteyttä” -linkin kautta.

Seligson & Co:n varainhoidon lähtökohtana on aina asiakkaiden tarpeiden selkeä tunnista-minen ja siitä seuraava sopivan riskitason mukainen allokaatio.


Emme myöskään tarjoa asiakkaillemme sellaisia sijoitustuot-teita, joiden keskeisenä elementtinä ovat johdannaisrakennel-mat, kuten siis esimerkiksi pääomaturvattuja indeksilainoja tai vivutettuja hedgerahastoja tai vipu-ETF:iä.

Pääomaturvatut sijoituslainat

Pitkään pääosin indeksilainojen nimellä kulkeneita sijoitus-tuotteita on nykyään hyvin moninainen kirjo. Niitä kutsutaan yleisnimellä strukturoidut sijoitustuotteet ja vanhanmallista indeksilainaa nimellä osakeobligaatio. Ruotsissa kyseinen tuote on jo vuosia ollut nimeltään aktieindexobligation.

Strukturoiduilla tuotteilla tarkoitetaan yleensä joukkolaina- tai talletusmuotoisia sijoituksia, jotka koostuvat yleensä pääosin vähäriskisestä korkokomponentista ja riskillisestä johdannais-komponentista tai muusta riskipitoisesta osasta.

Noin lyhyesti ottaen nämä tuotteet toimivat siten, että sijoittaja antaa ”pankille” lainaa, jonka pankki sijoittaa toisaalta niin sanottuun nollakuponkikorkoon ja toisaalta johdannaismarkki-noille. Pääomaturva syntyy nollakuponkilainan kautta ja mah-dollinen lisätuotto saadaan johdannaismarkkinoilta.

Strukturoitujen tuotteiden ehdot ovat monesti hankalasti esitet-tyjä. Mahdollisen lisätuoton laskentakaavat voivat olla sangen monimutkaisia, ehtoihin voi liittyä merkintä ns. ylikurssiin (mikä käytännössä tarkoittaa yleensä sitä, että pääomaturva ei olekaan 100 %), käytettävät indeksit tai korit seuraavat yleen-sä vain hintakehitystä (ts. osinkoja ei huomioida) ja on jopa esimerkkejä siitä, että pääomaturva ei olekaan toteutunut käy-tännössä, koska alla olevan nollakuponkilainan tarjoaja ei ole täysin suoriutunut velvoitteistaan.

Hyvin pitkälle samantyyppisen riskiprofiilin voi tehdä sijoitta-malla ”pääomaturvatun” osan yksinkertaisesti Rahamarkki-narahasto AAA:han tai vaikkapa määräaikaiseen pankkitalle-tukseen ja ottamalla lopuilla sijoituksilla reilummin riskiä.

Aivan samaa ns. vipuvaikutusta kuin strukturoiduissa tuotteis-sa käytetyillä johdannaisrakenteilla ei näin toki saa, mutta vastapainoksi saa hyvin helposti hahmotettavan sijoitussalkun, jonka riskiprofiilin voi säätää täsmälleen omien tarpeidensa mukaiseksi.

MITÄ EMME TARJOA?

Useimmilla sijoitusalan yrityksillä on huomattavasti laajem-pi tarjonta erilaisia tuotteita kuin Seligson & Co:lla. Myös meiltä kysytään usein, miksi emme laajenna tarjontaamme uusiin rahasto- tai muihin sijoitustuotteisiin.

Huolellinen pohdinta asiakkaille tarjottavista tuotteista on mielestämme sijoitusalalla varsin tärkeä asia. Siksi käsitte-lemme seuraavassa yksi kerrallaan tavallisimpia niistä tuot-teista, jotka olemme ainakin toistaiseksi rajanneet valikoi-mamme ulkopuolelle.

Johdannaisista

Johdannaiset ovat epäilemättä tärkeä osa nykyaikaista sijoi-tusmarkkinaa ja ammattisijoittajat voivat käyttää niitä mm. positioidensa suojaamisen ja monimutkaisten salkkujen riskiprofiilin hallitsemiseen.

Vaikka johdannaisilla voi lisätä tuottopotentiaalia ja saada suojaa, voi niillä myös lisätä riskiä – ja vieläpä helposti! Lisäksi riskien lisäys voi tapahtua tavalla, jota ammattilais-tenkin voi olla erittäin vaikeaa ymmärtää.

Esimerkiksi viime vuosien tradingskandaaleissa, joissa suuret pankit (esim. Societe Generale, UBS, JP Morgan) ovat tehneet jopa miljardien eurojen tappioita, on taustalla ollut tavalla tai toisella se, että johdannaisilla muodostettuja riskipositioita ei ole kyetty ymmärtämään kunnolla ja ajois-sa, huolimatta toimintaa valvovista sadoista riskienhallin-nan asiantuntijoista ja valtavista panostuksista riskienhallin-nan tietojärjestelmiin.

Myös monia tavallisia sijoitusrahastoja voidaan hoitaa ko-konaan johdannaisilla, jolloin niitä kutsutaan usein synteet-tisiksi rahastoiksi. Synteettinen rahasto ei varsinaisesti omista sijoituskohteitaan, vaan on tehnyt sopimuksen siitä, että se saa varojensa käytön vastineeksi esimerkiksi jonkin tietyn indeksin kehitystä vastaavan tuoton.

Synteettiset rahastorakenteet ovat hyvin tavallisia etenkin eurooppalaisissa ETF:issä. Niiden avulla voidaankin tehos-taa indeksiseurantaa, ainakin silloin jos ja kun kaikki sujuu hyvin.

Näihin rakenteisiin liittyvän monimutkaisuuden ja tuon ”jos ja kun” -elementin vuoksi niitä ei käytetä Seligson & Co:n rahastoissa. Kaikki rahastomme lähtevät siis sijoituspolitii-kassaan siitä, että rahasto oikeasti omistaa ne instrumentit, joihin se sijoittaa.

Koska Seligson & Co keskittyy sijoitustuotteisiin, joiden tavoitteena on kustannustehokkaasti antaa sijoittajalle koh-demarkkinansa pitkäjänteinen aito tuotto, emme itse asiassa käytä johdannaisia rahastojen hallinnoinnissa juuri lain-kaan.

PÄÄOMA TURVAAN

Vai sittenkin ennemmin oma pää? Monimutkaisiin tuotteisiin tulee tu-tustua huolella, jotta tietää mistä oikeasti on kysymys.


PS-tilit ja vakuutuskuoret

PS-tilejäkään emme tarjoa. Vuonna 2010 lanseeratut sidotun pitkäaikaissäästämisen tilit olivat hyvä ajatus. Lainsäädännölli-sestä rakennelmasta tuli kuitenkin byrokraattinen ja monimut-kainen sellaisen sijoituspalveluyrityksen näkökulmasta, joka ei itse ole pankki, koska kaikki PS-asiointi perustuu nimenomaan tätä tarkoitusta varten perustettuun pankkitiliin.

PS-lainsäädäntöön liitettiin myös hyvin raskaat sopimus– ja raportointivaatimukset. Näihin liittyvän sääntelyn tarkoitus on hyvä – sijoittajansuojan varmistaminen – mutta kokonaisuus muodostui edullisia rahastoja tarjoavalle ei-pankille liian kal-liiksi, jotta olisimme voineet rakentaa asiakkaan kannalta järke-vän palvelukokonaisuuden.

Valikoimaamme eivät myöskään suoraan ”hyllystä” kuulu eläkevakuutukset, kapitalisaatiosopimukset tai muut sijoittami-sen kuoret. Rahastojamme voi toki hankkia osaksi monien vakuutuksentarjoajien ratkaisuja.

Vakuutuskuorien osalta kehotamme sijoittajia perehtymään tarkasti niiden sopimusten yksityiskohtiin, kustannusrakentei-siin ja mahdollisuuteen ottaa varat käyttöön tarvittaessa.

Raaka-ainerahastot

Raaka-ainerahastojen tuotto ei perustu samalla tavalla aitoon kasvuun tai tuottoon kuin korkoja osakerahastojen. Kyseessä on useimmiten raaka-aineiden futuurisopimuksiin liittyvä hin-taspekulaatio.

Raaka-aineiden kysyntä ja tarjonta ovat hyvin syklisiä. Jos kuparista on pulaa, niin tuottajat investoivat uuteen kapasiteet-tiin, monesti kaikki yhtä aikaa, ja jonkin ajan kuluttua syntyy ylituotantoa ja hinnat laskevat. Tämä ei välttämättä kuulosta pitkäjänteisen sijoittajan menestysreseptiltä.

YHTEENVETO

Rahastosijoittajan oppaan sanoman voisi tiivistää näin: sijoita kohteisiin, joista saa aitoa tuottoa, hajauta hyvin ja pidä kustan-nukset kohtuullisina. Tämä kaikki on helppoa toteuttaa Selig-son & Co:n passiivisten rahastojen avulla.

On järkevää suunnitella ennen kuin sijoittaa. Yksinkertainen esimerkki sijoitussuunnitelmasta löytyy sivulta 13.

Pitkäjänteisyys on sijoittamisessa hyve. Vaikka markkinat heiluvat matkan varrella, kääntyy sijoituskohteiden aito kasvu ajallaan sijoittajan varallisuuden kasvuksi. Hiljaa hyvä tulee.

MITÄ EMME TARJOA? (jatkuu)

Vipu– ja hedgerahastot

Yksi eniten kysyttyjä tuotteita valikoimaamme ovat erilaiset OMX Helsinki 25 pörssinoteerattuun rahastoon pohjautuvat viputuotteet, siis sellaiset jotka antaisivat alla olevan indek-sin tuoton joko kaksinkertaisena tai päinvastaisena. Tällai-set ”bull” ja ”bear” pörssinoteeratut rahastot ovat olleet erittäin suosittuja mm. Ruotsissa.

Niiden soveltuvuus pitkäjänteiselle sijoittajalle on kuitenkin vähintäänkin kyseenalaista. Otetaan esimerkiksi kaksi ker-taa indeksin päivätuoton antava ETF ja tarkastellaan sen käyttäytymistä.

Alla olevassa taulukossa sekä indeksin pisteluku että ETF:n arvo lähtevät luvusta 100 ja peräkkäisinä päivinä indeksi ensin laskee -10 % ja sitten nousee +10 %.

Vaikka ei edes oteta huomioon kaupankäynti– ja spreadi-kustannuksia, niin taulukon sarjaprosenttilaskun avulla on helppo nähdä, että jatkuvasti heiluvilla markkinoilla voi viputuotteiden avulla menestyä vain, jos käy aktiivisesti kauppaa ja osaa pysyä poissa laskumarkkinoilta reippaasti enemmän kuin puolessa tapauksista. Käsi ylös kuka osaa!

(Huom! Taulukko on nimenomaan laskuesimerkki. Se ei ota huo-mioon osakemarkkinoiden nousevaa pitkän ajan trendiä.)

Tarjontaamme ei myöskään kuulu niin sanottuja hedgera-hastoja. Niiden sijoituspolitiikan ytimessä on usein johdan-naisilla hankittu vipuvaikutus, jota sovelletaan esimerkiksi erilaisiin markkinoilta löytyviin hinnoittelueroihin, jotka rahaston hoitajien näkemyksen mukaan kehittyvät tiettyyn suuntaan.

Monia muitakin strategioita löytyy, mutta lähes aina hedge-rahastot ovat sijoituspolitiikaltaan monimutkaisia ja sijoitta-jan kannalta huonosti läpinäkyviä. Kun yrityksen motto on ”yksinkertainen on tehokasta”, hedgerahastot sopisivat huonosti palettiin. (Tosin meillä on ollut yksi hedgerahasto, joka lopetettiin vuonna 2005.)

Lisäksi hedgemaailman tavallinen palkkiorakenne (2 % kiinteää hallinnointipalkkiota ja 20 % jonkin kiinteän tuot-toprosentin ylittävästä tuotosta) on harvoin erityisen edulli-sen pitkäjänteiselle sijoittajalle.

Päivä Indeksi Indeksin muutos

Alku 100

Pv 1 90 -10 %

Pv 2 99 +10 %

Vipu-ETF

100

80

96

KULLAN KEVÄTSIIVOUS

Kultaa pohditaan ”sijoituskohteena” ehkä enemmän kuin mitä muuta puhtaasti spekulatiivista kohdetta. Kultamarkkinoista esitetään usein myös erilaisia ”faktoja”, joiden tarkistaminen voi olla työlästä.


SELIGSON & CO

Seligson & Co perustettiin 1997 tuottamaan kustannus-tehokkaita nykyaikaisia sijoituspalveluja pitkäjänteisille sijoittajille. Palvelemme sekä instituutioita että yksityissi-joittajia Suomessa ja Ruotsissa.

Pyrimme tuottamaan sijoituspalveluja, joiden lähtö-kohtana on aidosti asiakkaan etu: palveluja, jotka ovat helpompia ymmärtää ja joiden avulla asiakkaan saama pitkän aikavälin tuotto on mahdollisimman hyvä.

Pyrimme aina minimoimaan sijoitusten tuottoa rasittavia kustannuksia. Keskitymme varainhoitoon ja olemme täysin riippumattomia esimerkiksi arvopaperivälittäjistä.

PALVELUMME

Rahastomme voidaan jakaa passiivisiin indeksi- ja korirahastoihin sekä aktiivisiin rahastoihin sen mukaan mikä on salkunhoitajan rooli sijoitusten valinnassa.

Passiiviset rahastot ovat edullisin tapa muodostaa hy-vin hajautettu perussalkku. Aktiivisesti hoidetut rahas-tomme sekä yhteistyökumppaniemme tuotteet täyden-tävät riski-, toimiala- ja maantieteellistä hajautusta.

Varainhoito auttaa asiakkaitamme saavuttamaan tavoitteensa kustannustehokkaasti ja hallitulla riskillä.

Varainhoitorahasto Pharos on yksinkertainen ratkaisu niille, jotka haluavat vaivattomasti hajauttaa sijoituk-sensa kansainvälisille osake- ja korkomarkkinoille.

Täyden valtakirjan varainhoito ja sijoitusneuvonta vas-taavat yksilöllisen räätälöinnin tarpeisiin.

YKSINKERTAINEN ON TEHOKASTA!

Monimutkaiset instrumentit ja runsas kaupankäynti arvopapereilla ovat tuottoisia välittäjille, mutta harvoin sijoittajille.

Kun kaikki varainhoidossa käytetyt työkalut sopivat toisiinsa ja ovat riittävän yksinkertaisia, voidaan keskittyä oleelliseen. Kustannuksil-la on merkitystä, yksinkertainen on tehokasta!

SELIGSON & CO RAHASTOYHTIÖ OYJ

Erottajankatu 1-3, FI-00130 Helsinki puh. (09) 6817 8200 fax (09) 6817 8222 sähköposti [email protected]

www.seligson.fi

rahastosijoittajan opas tammikuu2017 - seligson & co · pdf file3 seligson & co...

Documents