qwertyuiopasdfghjklzxcvbnm- … ·...

qwertyuiopasdfghjklzxcvbnm-

qwertyuiopasdfghjklzxcvbnm-

qwerty-

uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui

opasdfghjklzxcvbnmqwerty-

uiopasdfghjklzxcvbnmqwerty-

uiopas-

dfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdf

ghjklzxcvbnmqwertyuiopas-

dfghjklzxcvbnmqwertyuiopas-









Kinnulan kunnan työllistämisstrate-gia 2014-2017

Hyväksytty kunnanvaltuustossa ___/___2013

1

Sisällys

1. JOHDANTO .............................................................................................................................................. 2

2. TYÖLLISTÄMISEEN LIITTYVIÄ PIIRTEITÄ ..................................................................................... 4

3. TYÖLLISYYDEN HAASTEET ............................................................................................................... 5

4. TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDISTUKSET ........................................................................... 7

5. TYÖLLISYYDEN HOIDON PAINOPISTEET KINNULAN KUNNASSA .......................................... 8

2

1. JOHDANTO

Työmarkkinatukiuudistuksen rahoituspohjaan liittyvien ratkaisujen myötä Kinnulan kunnassa on

toteutettu vuodesta 2006 alkaen laajamittaista työllistämistä. Perusturva on hallinnoinut kunnan

omaa Tuumasta toimeen- projektia, joka on työllistänyt mm. yli 500 päivää työttömänä olleita, yli

vuoden työttömänä olleita ja vamman tai sairauden vuoksi työttömiä. Työllistämistoimenpiteiden

piirissä on ollut keskimäärin 40-60 henkilöä, aktiivisimpana vuonna noin 100 henkilöä. Vuoden

2012 alusta projektin nimi muutettiin työllistämistoimiksi, koska todettiin sen olevan osa Kinnulan

kunnan perusturvan toimintaa ja sosiaalista työllistämistä heikossa työmarkkina-asemassa olevien

henkilöiden työllistämiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi.

Taulukko1

TYÖLLISTETYT henkilötyövuotta /vuosi

Kinnulan kunnanhallitus edellytti perusturvan toimialalta kokouksessaan 25.3.2013 työllisyysstrate-

gian laadintaa, sillä työllistämistoimenpiteet ovat herättäneet Kinnulassa runsasta keskustelua, eikä

ole vallinnut selkeätä konsensusta siitä keitä työllistetään ja minkälaisiin työtehtäviin.

Kunnanhallitus käsitteli asiaa uudelleen 17.6. § 217, ja valitsi toimikunnan valmistelemaan työllis-

tämisstrategiaa. Toimikuntaan nimettiin Manu Toikkanen (pj), Sampo Laitala, Anitta Hakkarainen,

Virpi Piispanen, Esko Pelkonen ja Markku Toikkanen. Toimikunnan sihteerinä toimi Sinikka Lin-

nakallio ja asiantuntijajäsenenä Kirsi Alonen-Kinnunen. Toimikunta on kuullut myös muita asian-

tuntijoita.

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2013

3

Kunnanhallituksen tehtävänanto toimikunnalle oli seuraava:

- valmistella kunnan työllistämisstrategia (rakenteet, toimintatavat, volyymi)vuosille 2013 – 2017

ottaen huomioon mm. kunnanhallituksen toiveet tehokkaasta, ja vaikuttavasta ”seinättömästä” työl-

listämisestä ja yhteistyöstä mm. kunnan eri hallintokuntien kanssa. ohjaus- henkilöiden määrä ja

ammatillisuus. Nuorten osalta tulee huomioida mm. ohjauksellisuus, opinnollisuus ja yhteistyö op-

pilaitosten ja muiden tahojen kanssa jne. Myös työllistämisen sisäisten (mm. työvuoro listat ja työ-

aikakirjanpito, työn laskutuskäytännöt, hankinnat jne.) ja ulkoisten (asiakastyö, tunnettuus, markki-

nointi, palveluvalikoima, volyymit jne.) prosessien käytänteisiin strategialla tulee olla vaikutta-

vuutta.

Aikaa työryhmälle annettiin 30.9.2013 asti.

Työryhmä on kokoontunut 7 kertaa.

Keski-Suomen elokuun (2013) työllisyyskatsauksen mukaan työttömyysprosentti koko Keski-Suo-

messa on 14,2 %, kun se koko maassa on 10,7 %. Kinnulassa työttömyysaste on 15,6 %, joka on

korkeampi kuin koko maassa tai maakunnassa. Lukuina prosenttiosuus tarkoittaa, että Kinnulassa

on 31.8.2013 yhteensä 114 henkilöä työttömänä, joista 74 miehiä, 40 naisia. Yli 50-vuotiaita on 64

henkilöä ja sairauden tai vamman vuoksi työttömänä 37 henkilöä. Erityinen haaste työllistämisessä

ovat yli 50-vuotiaat miehet.

Työttömyys on pysytellyt suhteellisen korkeana Kinnulassa kunnan työllistämistoimista huolimatta.

Tilanteeseen ovat tarkastelujaksolla vaikuttaneet laskusuhdanne sekä hidas ja hapuileva kasvu. Poh-

tia voi myös sitä, kuinka korkealla Kinnulan työttömyys olisi ollut ilman kunnan toimenpiteitä.

Taulukko 2

Työttömät työnhakijat % työvoimasta

0

2

4

6

8

10

12

14

16

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Keski-Suomi

Kinnula

4

2. TYÖLLISTÄMISEEN LIITTYVIÄ PIIRTEITÄ

Kinnulan kunnan tilinpäätös vuodelta 2012 osoittaa talouden kiristyneen, mistä kertoo alijäämän

syveneminen. Kunnan toimintakulut ovat kasvaneet nopeammin kuin tulot. Menojen kasvu selittyy

pääosin henkilöstömenojen ja palvelujen oston kasvulla. Tilastokeskuksen mukaan Kinnulan kun-

nan väkiluku oli 31.12.2012 yhteensä 1764 henkilöä. Väkiluvun vähenemistä edelliseen vuoteen

verrattuna on -2,9 %, Kinnulan suurin yksittäinen työnantaja on Kinnulan kunta, sillä kunnassa ei

ole suuria yksityisiä työnantajia. Kinnulassa oli vuonna 2012 noin 200 toimivaa yritystä (ml.maati-

lat). Yksityisellä sektorilla työpaikkakasvu on painottunut viime vuosina yksityisiä sosiaalipalveluja

tuottaviin yrityksiin.

Kinnulan kunnan työttömien työnhakijoiden koulutustaso jakautuu seuraavasti (30.4.2013):

Kansakoulu 22 hlöä 17 %

Peruskoulu 13 hlöä 10 %

Ammattikoulu 68 hlöä 53 %

AMK/Yliopisto …* … *

…* ei tietoa/ alle viisi hlöä

Lähimmät toisen asteen ammatilliset oppilaitokset sijaitsevat Keski-Suomen alueella Viitasaarella

ja Äänekoskella, jossa toimivat Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen koulutusyksiköt. Op-

pisopimuskoulutus on mahdollista toteuttaa yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Se soveltuu henki-

löille, joiden työllistymistä vaikeuttaa kapea-alainen, puutteellinen tai vanhentunut ammattiosaami-

nen tai joilta ammatillinen osaaminen puuttuu kokonaan.

5

3. TYÖLLISYYDEN HAASTEET

Yksityinen ja julkinen sektori tarvitsevat tulevaisuudessa uutta, koulutettua työvoimaa. Kunnassa

työvoimatarve koskettaa sijaistarpeen osalta erityisesti sosiaali- ja terveystoimea, sekä ryhmäperhe-

päivähoidon yksikköä. Kinnulan kunnan työpaikkaomavaraisuus on vuosina 2007–2010 ollut varsin

korkea.

2007 87,7 %

2008 90,5 %

2009 90,9 %

2010 90,4 %

Vuonna 2010 yhteensä 20,6 % pendelöi naapurikunnissa töissä. Monet työllistävät itsensä myös

tekemällä reissuhommia muualla.

Kinnulaan tai lähikuntiin avautuvat työpaikat eivät välttämättä kosketa kaikkia työttömiä. Pitkäai-

kaistyöttömien ja yli 50-vuotiaiden työttömien lukumäärissä ei ole tapahtunut paranemista viimei-

sen vuoden aikana. Työttömyyden suhteellisen osuuden kasvu kertoo, etteivät avoimet työpaikat ole

kohdanneet heitä. Pitkäaikaistyöttömien, vaikeasti työllistettävien nuorten ja yli 50-vuotiaiden

osalta tarvitaan kunnan ja TE-toimiston toimenpiteitä työllisyyden hoitamiseksi.

Kuntaan on ajalla 2010–2012 syntynyt uusia yrityksiä seuraavasti.

2012 9 kpl

2011 9 kpl

2010 7 kpl

Vastaavasti ajalla 2010–2012 toimintansa lopettaneita yrityksiä on seuraavasti:

2012 5 kpl

2011 7 kpl

2010 4 kpl

Yritykset ovat pääsääntöisesti pieniä 1-2 henkeä työllistäviä perheyrityksiä. Witaksen toiminta-alu-

eella Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kunnissa kuluvan vuosikymmenen aikana

kiinnostus yritystoimintaan on kasvanut.

6

Yritysneuvonnan asiointien määrä esimerkiksi vuonna 2012:

KINNULA 2012

Alkavan yrityksen

peruspalvelut 1

Investointitukihake-

mus 4

Kannattavuuslaskel-

mat 19

Kansainvälistymis-

palvelut 1

Kasvu- ja kehittä-

mispalvelut 5

Kehittämistukihake-

mus 1

Koulutus 2

Liiketoimintasuunni-

telma 8

Rahoitushakemus 10

Starttirahahakemus 7

Tuotekehitys ja suo-

jaus 1

Vakauttamispalvelut 6

Yrityksen perustami-

nen 9

Yrityskaupan suun-

nittelu 2

Yhteensä 76

Elinkeinolautakunnalla on käytössä pieni kannustinraha työllistämiseen, 5000€/ ensimmäiselle vuo-

delle edellyttäen, että työntekijä asuu Kinnulassa ja hänen kanssaan on tehty toistaiseksi voimassa

oleva työsuhde.

Lisäksi kunta tukee oppisopimuskoulutusta, sekä maksaa yhdistyksille työllistämiseen ns. kuntali-

sää.

Kunnalla on käytössä myös elinkeinoelämän kehittämisrahasto, josta myönnetään lainoja uusille

yrityksille, jotka eivät saa julkista rahoitusta muualta. Lainan vakuudeksi vaaditaan pankkitakaus.

7

4. TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDISTUKSET

Keski-Suomeen perustettiin 1.1.2013 alkaen yksi maakunnallinen Keski-Suomen työ- ja elin-

keinotoimisto, jonka pääpaikka on Jyväskylässä. Kinnulan ja Pihtiputaan sivutoimipisteet lopettivat

toimintansa vuoden 2012 aikana.

Viitasaarella on vielä toimipiste, joka toimii pelkästään ajanvarauksella. Suunnitelmissa on Viita-

saaren yksikön lakkauttaminen lähitulevaisuudessa, minkä jälkeen maantieteellisesti lähin työ- ja

elinkeinotoimisto on Äänekoskella. Sen lisäksi Keski-Suomessa on yksiköt Jämsässä ja Jyväsky-

lässä.

Asiointi työ- ja elinkeinotoimistoon onnistuu Kinnulan kunnantalon yhteispalvelupisteessä vi-

deoneuvotteluyhteyksien kautta. Paikkakuntalaiset käyttävät aktiivisesti videoneuvottelumahdolli-

suutta.

8

5. TYÖLLISYYDEN HOIDON PAINOPISTEET KINNULAN KUNNASSA

Mikäli normaalit työmarkkinat eivät vedä väkeä, tai työllistyminen on jostain muusta syystä vai-

keaa, astuu kunnan organisaatio kuvaan mukaan ja tekee seuraavassa kuvattuja toimenpiteitä vuosit-

tain valtuuston vahvistaman työllistämissuunnitelman ja - myöntämän määrärahan puitteissa.

Kunnan työllistämisen toiminta-ajatus

Niiden työttömien kohdalla, jotka eivät työllisty ns. markkinavetoisesti, toiminta-ajatuksena on työ-

kyvyn ylläpitäminen ja parantaminen, ammattiosaamisen lisääminen, yhteiskunnallisen osallisuu-

den mahdollistaminen ja hyvinvoinnin lisääminen.

Kinnulan kunnan ensisijainen tehtävä on luoda edellytyksiä yritys-

toiminnalle niin, että kunnan alueella työpaikat säilyvät ja syntyy

uusia työpaikkoja.

9

Keino: Yhteistyö Viitaseudun Kumppanuus ry:n kanssa. Yhteistyötä tehdään myös alueen muiden

toimijoiden kanssa tarpeen mukaan, mm. yksittäisten nuorten kohdalla Perhon ns. täsmätyöpajan

kanssa, ohjaamalla nuoret työelämään tai opintoihin.

Vastuuhallintokunta: Kunnanhallitus, jonka alaisena kunnansihteeri vastaa työllistämistoimista.

Keskushallinto vastaa hallinnollisesta ja rahoituksellisesta yhteistyöstä Viitaseudun Kumppanuus

ry:n kanssa. Hallintokunnat vastaavat kukin osaltaan suorasta työllistämisestä hallintokuntiin.

5.1. Rakenteet

Palkkatukityöllistäminen järjestetään yhteistyössä

Viitaseudun Kumppanuus ry:n kanssa. Työnteki-

jät työllistetään Viitaseudun Kumppanuus ry:n

osoittamiin työkohteisiin: Kumppanuuden työnte-

kijät etsivät Kinnulasta työkohteita kunnan hallin-

tokunnista, yrityksistä, yhdistyksistä, kotitalouk-

silta ja muilta työnantajilta yhteistyössä Kinnulan

kunnan kanssa.

Viitaseudun Kumppanuus ry:n projektityöntekijä

tekee alkuhaastattelun, laatii suunnitelman työsuh-

teen/valmennuksen ajaksi, valmistelee työsopi-

muksen, vastaa palkkatukien hakemisesta ja palkanmaksusta, työaikakirjanpidon organisoinnista, ra-

portoinnista. Viitaseudun kumppanuuden henkilöstön keskeinen ja tärkein tehtävä Kinnulan kunnan

kannalta on organisoida työkohteet. Kinnulan kunnan ja Viitaseudun Kumppanuus ry:n väliset vas-

tuut ja velvoitteet täsmennetään erillisellä sopimuksella.

Viitaseudun Kumppanuus ry:n kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi kunnassa on myös omaa työllistä-

mistoimintaa; kunnan hallintokunnat voivat niin halutessaan varata tarvittavan määrärahan suoraan

työllistämiseen.

5.2 Toimintatavat

Valtuuston hyväksyttäväksi tuodaan vuosittain seuraavan vuoden työllistämissuunnitelma talousar-

vion yhteydessä, jossa määritellään toiminnan vuosittaiset tavoitteet ja tarvittava määräraha. Vuoden

2014 osalta työllistämissuunnitelma tuodaan käynnistämisvaiheesta johtuen valtuuston hyväksyttä-

väksi vuoden 2014 keväällä.

Kaiken toiminnan perusta on avoin yhteistyö eri tahojen kanssa, jotta jokaiselle saadaan räätälöityä

niukoilla resursseilla paras mahdollinen työllistymisen polku.

(kts. taulukko 3)

10

5.3 Volyymi

Valtuuston vuosittain myöntämän määrärahan ja työllistämissuunnitelman puitteissa:

Velvoitetyöllistettävät, vastuu: kunta/ perusturva (Laki julkisista työvoimapalveluista (2002/1295,

7 luku §)

Työllistämismäärärahasta katetaan lakiin perustuva velvoitetyöllistäminen. Työ- ja elinkeinotoimisto

ei voi etukäteen antaa velvoitetyöllistettävistä kuin arvioita, koska toimistokin saa heistä tiedon vasta,

kun työllistämisvelvoitteet astuvat voimaan. Velvoitetyöllistettävien määrä on vuosien 2008 - 2012

aikana ollut 2-3 henkilöä/vuosi.

Siinä tapauksessa, että velvoitetyöllistettävien lukumäärä olisikin suunnitelmavuoden aikana olen-

naisesti eri kuin on arvioitu, on varauduttava tarkistamaan vuosittaista työllistämissuunnitelmaa.

Viitaseudun kumppanuuden vastuualueet

1.) Yli 500 pv työttömänä olleet

2.) Pitkäaikaistyöttömät (yli 12 kk työttömänä olleet)

3.) Kuntouttava työtoiminta

4.) Työkokeilu

Viitaseudun kumppanuus työllistää em. kriteerit täyttäviä henkilöitä, mikäli heille saadaan korkein

korotettu palkkatuki. Kunta sitoutuu tekemään Viitaseudun Kumppanuuden kanssa sopimuksen työl-

lisyydenhoidosta. Sopimuksella sovitaan myös kannustinrahan maksamisesta työttömien työllistämi-

seen, jota täsmennetään myöhemmin erillisellä sopimuksella.

Kinnulan kunnan eri hallintokunnat tekevät yhteistyötä Viitaseudun Kumppanuuden kanssa työpaik-

kojen järjestämiseksi, sekä tarvittaessa hallintokunnat osoittavat tiloja koulutustilaisuuksien toteutta-

miseksi.

Viitaseudun Kumppanuus ry järjestää ohjattua työtoimintaa, koulutusta, virkistystoimintaa, ryhmä-

toimintaa ja yksilövalmennusta pitkäaikaistyöttömille (yli 500 pv työttömänä olleille). Työtoiminnan

tulee edistää työllistetyn ammatillista osaamista ja parantaa taloudellista tilannetta sekä ehkäistä syr-

jäytymistä. Työvalmennuksen aikana työntekijöille etsitään työpaikkaa yhdistyksistä, kotitalouksista

ja yrityksistä. Otetaan käyttöön siirtosopimukset mahdollisuuksien mukaan.

Nuoret alle 30 v.

Nuorten alle 30-vuotiaiden nuorisotakuun piiriin kuuluvien henkilöiden kanssa tehdään moniamma-

tillista yhteistyötä sosiaalitoimen ja työ- ja elinkeinotoimiston, sekä ja muiden yhteistyötahojen kes-

ken siten, että nuorelle räätälöidään hänen tarpeisiinsa soveltuva työllistymispolku. Opintojen ja

työpajojen osalta tehdään yhteistyötä naapurikuntien sekä eri oppilaitosten kanssa. Tavoite on oh-

jata nuori omalle työllistymispolulle.

11

Taulukko 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ/ VIITASEUDUN KUMPPANUUS

VIITASEUDUN

KUMPPANUUS RY

* yhteistyö sosiaalitoimen

ja te-toimistojen kanssa

työllistettävien löytä-

miseksi

*alkuhaastattelut ja hen-

kilökohtaisen suunnitel-

mat; terveys, toiminta-

kyky, arjenhallinta, akti-

vointi, osaaminen, val-

miudet, motivointi, val-

mennus, osaamisen tun-

nistus, koulutus

* työ, työolosuhteet, joh-

taminen

*sopia jatkotoimenpiteet

yhteistyötahojen kanssa

* työnantajavastuut

omalta osalta

* toiminnan tavoitteena

työelämäosallisuuden ja

työkyvyn parantaminen

OPPILAI-

TOKSET

TE-TOIMISTO

KELA

YRITYKSET,

MAATILAT, YH-

DISTYKSET JA

KOTITALOUDET

Muiden kun-

tien työpajat

HOIVA-YRI-

TYKSET

SOSI-

AALI-JA

TER-

VEYS-

TOIMI

MENTO-

RIT

HAL-

LINTO-

KUNNAT

12

6. SEURANTA

Strategiaa päivitetään 2014-2017, mikäli lainsäädäntö ratkaisevasti muuttuu. Pienemmät muutokset

tulee huomioiduksi vuosittaisessa työllistämissuunnitelmassa.

Seurantavastuu kunnan työllistämisstrategian toteutumisesta ja kehittämisestä kuuluu kunnanhalli-

tukselle.

qwertyuiopasdfghjklzxcvbnm- … ·...

Documents