puh. (02) 763 2760 (kaupungintaloa vastapäätä ...€¦ · ke 11 sanna, susanna to 12 klaara...

8
Nro 31-32 • Perjantaina 6. elokuuta 2004 55. VUOSIKERTA Irtonumerohinta 1 E Kurkijokelaisen, hiitolalaisen ja karjalalaisen hengen vaalija ja ajankohtaisten kysymysten selvittäjä LAATUA EDULLISUUTTA AMMATTILAISELTA • Kellohuoltopalvelu • Käsikaiverrukset • Konekaiverrukset • Korukorjaus/ kivi-istutustyöt • Sormuksien valmistus • Ja nyt myös lasikaiverrus KELLOLIIKE Juhani Lankinen Ky Kauppalankatu 2, Loimaa Puh. (02) 763 2760 (Kaupungintaloa vastapäätä) KAIKKI PAIKAN PÄÄLTÄ Sisäsivuilla TÄNÄÄN Muista Hiitola-juhlat, sivulla .......... 3 Juhlat jatkuvat, sivulla ................... 4 ja edelleen..., sivulla ...................... 5 Sylvi Sainio kirjoittaa, sivulla ......... 6 Viimeien ahos, sivulla ...................... 6 Karjalan kielellä Loimaalla, sivulla 7 Kurkijokimuseon uuden näyttelyn avajaisia kokoon- tui viime lauantaina juhlimaan yli sata museon ystävää. Tapahtumaa viete- tiin lämpimässä säässä ; museon sisällä hellettä riitti hieman yli tarpeenkin. Avajaisten tervetuliais- sanat lausui Kari Kiiski Kurkijoki-Säätiön museo- toimikunnan puheenjohta- jan ominaisuudessa. Hän kertasi puheenvuorossaan museon toiminan alkuvai- heita - haavetta paikasta, jossa säilyttää säätiölle uskottuja vanhoja esineitä, myöhemmin varastotilan saamista Loimaan kaupun- gilta ja lopulta nykyisen museotalon vuokrausta Ko- jonperältä. Museon esi- neistön kirjaaminen luette- loihin saatiin käyntiin Este- ri Äikään, Elma Mylenin ja Onni Poskiparran ahkeran työn tuloksena ja 1990-lu- vulla alkoi esineistön vien- ti tietokantaan. Kojonkul- man museotalon Kurkijo- kea käsittelevä perusnäyt- tely valmistui vuonna 1997 yhdessä samaan rakennuk- seen sijoitetun koulumuse- on kanssa. Lauantaina auenneen uuden näyttelyn- osan syntysanat lausuttiin vuonna 2002, kun Kurkijo- ki-Säätiö päätti ryhtyä EU-rahoitteiseen Kurkijo- elta nykypäivään -nimen saaneeseen hankkeeseen. Hanke käynnistyi seu- raavana vuonna ja jatkuu vuoden 2005 maaliskuulle, todennäköisesti vielä ke- sänkin yli. Varsinais-Suomen Mu- seot ry:n puheenjohtaja Anne Sjöström toivotti juhlapuheessaan onnea Kurkijokimuseon uudelle näyttelylle. Hän totesi Kurkijokimuseon kaltaisen erityiseen teemaan keskit- tyvän museon täydentävän hyvin maakunnan museoi- den joukkoa. Museoalalla nousee ajoittain ongelmak si se, että mikä tahansa esi- nekokoelma voi ottaa mu- seo-nimen käyttöönsä. Kurkijokimuseon Sjöström totesi täyttävän kirkkaasti museolle esitetyt vaati- mukset - kokoelmien järjes- telmällisen karttumisen ja asianmukaisen hoidon. Museohankkeen vetäjä Ulla Clerc kiitti kaikkia museolla talven mittaan ahkeroineita talkoolaisia. Jokainen tehty talkootunti on paitsi hankkeelle rahan arvoinen, myös korvaama- ton museolle tulevan tiedon ja työpanoksen kannalta. Talkoita on tehty niin valo- kuvien käsittelyssä ja tun- nistuksessa, kuin näyttely- rakenteiden teossa. Ahke- rimmat talkoolaiset saivat avajaisissa muistoksi nä- köispainoksen Kurkijoen kartasta vuodelta 1847. Sa- taan talkootuntiin ylsi Val- to Inki ja hyvän matkaa yli puolen sadan kirivät myös Maija Inki, Pirkko Riiko- nen ja Tapio Nikkari. Kaikki puolestaan kiitte- livät Ulla Clerciä, joka on tehnyt todella mittavan työn hankevetäjänä museon hyväksi. Samalla toivotet- tiin onnea uudelle hankeve- täjälle, Maria Kauppiselle. Mukavana yllätyksenä museo sai lahjoituksena uu- nituoreen murrekirjan, jo- hon Unto Miikkulainen on kerännyt yli 4000 kurkijo- kelaista murresanaa seli- tyksineen. Harva kirja pää- tyy museon hyllylle jo en- nen julkaisemistaan, totesi kirjan toimittanut ja lahjoit- tanut Eino Vepsä. Kirjan julkaisutilaisuushan alkoi vasta muutaman tunnin ku- luttua näyttelyn avajaisis- ta. Uusi näyttely limittyy yhteen vuonna 1997 raken- netun perusnäyttelyn kans- sa. Näyttely käsittelee Kur- kijokea ja kurkijokelaisten elämää ennen sotia ja Karjalasta lähdön jälkeen. Museon kokoelmiin kuulu- vat valokuvat johdattavat vanhempaan aikaan ja ny- kypäivän Kurkijoelle näyt- telyssä kurkistetaan luon- tokuvien välityksellä. Vaih- KURKIJOKIMUSEON uuden näyttelyn avajaiset Arvoisat kutsuvieraat, hyvät Kurkijoella synty- neet, heidän jälkeläisensä, kurkijokelaisuuden ystävät ja kaikki mukana olevat läheltä ja kaukaa! Kurkijokimuseon perus- tamisajatuksia on Kurki - Säätiön , myöhemmin Kur- kijokisäätiön alkuvuosista lähtien pohdittu ja monissa yhteyksissä on merkintöjä muistoaineiston, rakkaan Kurkijoen jäätyä rajan taak- se; esineiden, asiakirjojen ,valokuvien ym. keräämi- sen ja tallentamisen aloitta- misesta. Ensimmäinen mai- ninta säätiön piirissä virin- neestä museohankkeesta on 27.11.1966, kun käydyn neuvottelun jälkeen valit- tiin kaksijäseninen toimi- kunta viemään museoasiaa eteenpäin. Kuitenkin vasta 10.3. 1979, säätiöön perus- tettiin valtuuskunnan toi- mesta Museotoimikunta jä- seninä Onni Kiiski, Kari Rahiala ja Armas Paavilai- nen, joka sai tehtäväkseen luetteloida vuosien varrella kerätyt museoesineet. Samalla oli päätetty etsiä kokoelmille tilat, jossa esi- neistöä voisi tutkia ja kat- sella. Saman vuoden pitäjä- juhlissa V. O. Hakulinen puhui museoasiasta tode- ten, että säätiön asiamiehen ja Loimaa - Seuran kesken on neuvotteluissa sovittu yhden huoneen luovutta- misesta Kanta-Loimaan seurakunnan Kirkkolan ti- loista museotarkoitukseen. Huone otettiin käyttöön 25.2.1980 viemällä sinne lahjoitettuja huonekaluja ja muita kokoelmiin saatuja tavaroita. Avajaiset pidet- tiin toukokuussa Kurki - säätiön ja Kurkijoki - Seu- ran toimesta Kanta-Loi- maan seurakuntatalossa 18.5.1980. Tilaisuudessa museolle kertyi runsaasti lahjoituksia Kari Kiiski, tervetuliaissanat Kurki- jokimuseolla 24.7.2004 tuvien teemanäyttelyiden huoneessa Kurkijoen mar- tatyhdistys esittelee yhdis- tyksen vaiheita ja toimintaa muun muassa kuvien, käsi- töiden ja martta- esineiden välityksellä. Kurkijoen martayhdistys myös huo- lehti juhlaväestä maittavaa kahvia ja pullia tarjoamal- la. Kurkijoelta nykypäivään -hankkeen yhtenä tavoittee- na on museon esineistön saattaminen tietokantaan, mikä koskettaa museon ko- koelmien kaikkia kolmea osaa: valokuvia, dokument- teja ja varsinaista esineis- töä. Esineiden vientiä tietokantaan jatketaan, esi- neet kuvataan digikameral- la, valokuvien ja paperiar- kiston vienti tietokantaan aloitetaan, valokuvia skan- nataan. Hanke käynnistyi keväällä ja kesän mittaan saatiin suurin osa museoon edellisen luettelointikerran jälkeen kertyneistä esineis- tä kirjattua koneelle sekä kuvattua. Syksyllä alkoi museon mittavan valokuva- kokoelman arkistointi, joka työ jatkuu edelleen. Tule- van syksyn haasteisiin kuu- luu edellisten lisäksi myös museon ns. paperiarkiston ja siellä olevien erilaisten dokumenttien tarkemman arkistoinnin aloittaminen. Tässä kaikessa otetaan edelleen kiitollisuudella vastaan kaikki talkootyö. Kokoelmien luettelointihan on koko ajan jatkuvaa työ- tä, sillä museolle lahjoite- taan esineitä, valokuvia ja dokumentteja kunnioitetta- van usein. Avajaisten jälkeen äi- tiyslomalle jääneen Ulla Clercin jälkeen hankevetä- jänä jatkaa Maria Kauppi- nen. Museo on kesällä 2004 auki 15.8. saakka lauantai- sin ja sunnuntaisin klo 12 - 16. Muina aikoina museol- le pääsyä ja opastusta voi kysellä Kari Kiiskiltä puh. 050-3779358. JATKUU SIVULLA 4 Kurkijokimuseon uudessa näyttelyssä riittää tutkimista. Museotoimikunnan puheenjohtaja Kari Kiiski toivotti run- saslukuisen yleisön tervetulleeksi. Uudessa näyttelyssä on tunnelmallisia kokonaisuuksia, Kurkijoen Marttayhdistyskin on tehnyt omansa Ensi viikolla ei tule lehteä! Seuraavan kerran lehti ilmestyy 20.8.

Upload: others

Post on 26-Jul-2020

0 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Nro 31-32 • Perjantaina 6. elokuuta 2004 55. VUOSIKERTA Irtonumerohinta 1 E

Kurkijokelaisen, hiitolalaisen ja karjalalaisen hengen vaalija ja ajankohtaisten kysymysten selvittäjä

LAATUAEDULLISUUTTA

AMMATTILAISELTA• Kellohuoltopalvelu• Käsikaiverrukset• Konekaiverrukset• Korukorjaus/ kivi-istutustyöt• Sormuksien valmistus• Ja nyt myös lasikaiverrus

KELLOLIIKEJuhani Lankinen Ky

Kauppalankatu 2, LoimaaPuh. (02) 763 2760

(Kaupungintaloa vastapäätä)

KAIKKI PAIKAN PÄÄLTÄ

SisäsivuillaTÄNÄÄN

Muista Hiitola-juhlat, sivulla .......... 3Juhlat jatkuvat, sivulla ................... 4 ja edelleen..., sivulla ...................... 5Sylvi Sainio kirjoittaa, sivulla ......... 6Viimeien ahos, sivulla ...................... 6Karjalan kielellä Loimaalla, sivulla7

Kurkijokimuseon uudennäyttelyn avajaisia kokoon-tui viime lauantainajuhlimaan yli sata museonystävää. Tapahtumaa viete-tiin lämpimässä säässä; museon sisällä hellettäriitti hieman yli tarpeenkin.

Avajaisten tervetuliais-sanat lausui Kari KiiskiKurkijoki-Säätiön museo-toimikunnan puheenjohta-jan ominaisuudessa. Hänkertasi puheenvuorossaanmuseon toiminan alkuvai-heita - haavetta paikasta,jossa säilyttää säätiölleuskottuja vanhoja esineitä,myöhemmin varastotilansaamista Loimaan kaupun-gilta ja lopulta nykyisenmuseotalon vuokrausta Ko-jonperältä. Museon esi-neistön kirjaaminen luette-loihin saatiin käyntiin Este-ri Äikään, Elma Mylenin jaOnni Poskiparran ahkerantyön tuloksena ja 1990-lu-vulla alkoi esineistön vien-ti tietokantaan. Kojonkul-man museotalon Kurkijo-kea käsittelevä perusnäyt-tely valmistui vuonna 1997yhdessä samaan rakennuk-seen sijoitetun koulumuse-on kanssa. Lauantainaauenneen uuden näyttelyn-osan syntysanat lausuttiinvuonna 2002, kun Kurkijo-ki-Säätiö päätti ryhtyäEU-rahoitteiseen Kurkijo-elta nykypäivään -nimensaaneeseen hankkeeseen.

Hanke käynnistyi seu-raavana vuonna ja jatkuuvuoden 2005 maaliskuulle,todennäköisesti vielä ke-sänkin yli.

Varsinais-Suomen Mu-seot ry:n puheenjohtajaAnne Sjöström toivottijuhlapuheessaan onneaKurkijokimuseon uudelle

näyttelylle. Hän totesiKurkijokimuseon kaltaisenerityiseen teemaan keskit-tyvän museon täydentävänhyvin maakunnan museoi-den joukkoa. Museoalallanousee ajoittain ongelmaksi se, että mikä tahansa esi-nekokoelma voi ottaa mu-seo-nimen käyttöönsä.Kurkijokimuseon Sjöströmtotesi täyttävän kirkkaastimuseolle esitetyt vaati-mukset - kokoelmien järjes-telmällisen karttumisen jaasianmukaisen hoidon.

Museohankkeen vetäjäUlla Clerc kiitti kaikkiamuseolla talven mittaanahkeroineita talkoolaisia.Jokainen tehty talkootuntion paitsi hankkeelle rahanarvoinen, myös korvaama-ton museolle tulevan tiedonja työpanoksen kannalta.Talkoita on tehty niin valo-kuvien käsittelyssä ja tun-nistuksessa, kuin näyttely-rakenteiden teossa. Ahke-rimmat talkoolaiset saivatavajaisissa muistoksi nä-köispainoksen Kurkijoenkartasta vuodelta 1847. Sa-taan talkootuntiin ylsi Val-to Inki ja hyvän matkaa ylipuolen sadan kirivät myös

Maija Inki, Pirkko Riiko-nen ja Tapio Nikkari.

Kaikki puolestaan kiitte-livät Ulla Clerciä, joka ontehnyt todella mittavantyön hankevetäjänä museonhyväksi. Samalla toivotet-tiin onnea uudelle hankeve-täjälle, Maria Kauppiselle.

Mukavana yllätyksenämuseo sai lahjoituksena uu-nituoreen murrekirjan, jo-hon Unto Miikkulainen onkerännyt yli 4000 kurkijo-kelaista murresanaa seli-tyksineen. Harva kirja pää-tyy museon hyllylle jo en-nen julkaisemistaan, totesikirjan toimittanut ja lahjoit-tanut Eino Vepsä. Kirjanjulkaisutilaisuushan alkoivasta muutaman tunnin ku-luttua näyttelyn avajaisis-ta.

Uusi näyttely limittyyyhteen vuonna 1997 raken-netun perusnäyttelyn kans-sa. Näyttely käsittelee Kur-kijokea ja kurkijokelaistenelämää ennen sotia jaKarjalasta lähdön jälkeen.Museon kokoelmiin kuulu-vat valokuvat johdattavatvanhempaan aikaan ja ny-kypäivän Kurkijoelle näyt-telyssä kurkistetaan luon-tokuvien välityksellä. Vaih-

KURKIJOKIMUSEONuuden näyttelyn avajaiset

Arvoisat kutsuvieraat,hyvät Kurkijoella synty-neet, heidän jälkeläisensä,kurkijokelaisuuden ystävätja kaikki mukana olevatläheltä ja kaukaa!

Kurkijokimuseon perus-tamisajatuksia on Kurki -Säätiön , myöhemmin Kur-kijokisäätiön alkuvuosistalähtien pohdittu ja monissayhteyksissä on merkintöjämuistoaineiston, rakkaanKurkijoen jäätyä rajan taak-se; esineiden, asiakirjojen,valokuvien ym. keräämi-sen ja tallentamisen aloitta-misesta. Ensimmäinen mai-ninta säätiön piirissä virin-neestä museohankkeesta on27.11.1966, kun käydynneuvottelun jälkeen valit-tiin kaksijäseninen toimi-kunta viemään museoasiaaeteenpäin. Kuitenkin vasta10.3. 1979, säätiöön perus-tettiin valtuuskunnan toi-mesta Museotoimikunta jä-seninä Onni Kiiski, KariRahiala ja Armas Paavilai-

nen, joka sai tehtäväkseenluetteloida vuosien varrellakerätyt museoesineet.

Samalla oli päätetty etsiäkokoelmille tilat, jossa esi-neistöä voisi tutkia ja kat-sella.

Saman vuoden pitäjä-juhlissa V. O. Hakulinenpuhui museoasiasta tode-ten, että säätiön asiamiehenja Loimaa - Seuran keskenon neuvotteluissa sovittuyhden huoneen luovutta-misesta Kanta-Loimaanseurakunnan Kirkkolan ti-loista museotarkoitukseen.Huone otettiin käyttöön25.2.1980 viemällä sinnelahjoitettuja huonekaluja jamuita kokoelmiin saatujatavaroita. Avajaiset pidet-tiin toukokuussa Kurki -säätiön ja Kurkijoki - Seu-ran toimesta Kanta-Loi-maan seurakuntatalossa18.5.1980.

Tilaisuudessa museollekertyi runsaasti lahjoituksia

Kari Kiiski,

tervetuliaissanat Kurki-jokimuseolla 24.7.2004

tuvien teemanäyttelyidenhuoneessa Kurkijoen mar-tatyhdistys esittelee yhdis-tyksen vaiheita ja toimintaamuun muassa kuvien, käsi-töiden ja martta- esineidenvälityksellä. Kurkijoenmartayhdistys myös huo-lehti juhlaväestä maittavaakahvia ja pullia tarjoamal-la.

Kurkijoelta nykypäivään-hankkeen yhtenä tavoittee-na on museon esineistönsaattaminen tietokantaan,mikä koskettaa museon ko-koelmien kaikkia kolmeaosaa: valokuvia, dokument-teja ja varsinaista esineis-töä. Esineiden vientiätietokantaan jatketaan, esi-neet kuvataan digikameral-la, valokuvien ja paperiar-kiston vienti tietokantaanaloitetaan, valokuvia skan-nataan. Hanke käynnistyikeväällä ja kesän mittaansaatiin suurin osa museoonedellisen luettelointikerranjälkeen kertyneistä esineis-tä kirjattua koneelle sekäkuvattua. Syksyllä alkoimuseon mittavan valokuva-kokoelman arkistointi, jokatyö jatkuu edelleen. Tule-van syksyn haasteisiin kuu-luu edellisten lisäksi myösmuseon ns. paperiarkistonja siellä olevien erilaistendokumenttien tarkemmanarkistoinnin aloittaminen.

Tässä kaikessa otetaanedelleen kiitollisuudellavastaan kaikki talkootyö.Kokoelmien luettelointihanon koko ajan jatkuvaa työ-tä, sillä museolle lahjoite-taan esineitä, valokuvia jadokumentteja kunnioitetta-van usein.

Avajaisten jälkeen äi-tiyslomalle jääneen UllaClercin jälkeen hankevetä-jänä jatkaa Maria Kauppi-nen. Museo on kesällä 2004auki 15.8. saakka lauantai-sin ja sunnuntaisin klo 12 -16. Muina aikoina museol-le pääsyä ja opastustavoi kysellä Kari Kiiskiltäpuh. 050-3779358.

JATKUU SIVULLA 4

Kurkijokimuseon uudessa näyttelyssä riittää tutkimista.

Museotoimikunnan puheenjohtaja Kari Kiiski toivotti run-saslukuisen yleisön tervetulleeksi.

Uudessa näyttelyssä on tunnelmallisia kokonaisuuksia, Kurkijoen Marttayhdistyskin on tehnyt omansa

Ensi viikolla ei tule lehteä!Seuraavan kerran lehti ilmestyy 20.8.

Perjantaina 6. elokuuta2 – 2004 – N:o 31–32

6.8.2004

Kustantaja ja julkaisija: KURKIJOKI-SÄÄTIÖ

Toimitusneuvosto: Kurkijoki-Säätiön hallitus

Toimitus: Päätoimittaja Maire Soiluvaja kaikki Kurkijokelaisen ystävät

Konttori: Vesikoskenkatu 13 As 21, 32200 LoimaaAvoinna: Tiistaisin ja perjantaisin klo 9–14

puh. (02) 762 2551Matkapuh. 050-521 3336

Lakon tai muun ylivoimaisen esteen takia ilmestymättäjääneistä numeroista ei suoriteta korvausta. Lehden vas-tuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sat-tuneesta virheestä rajoittuu enimmillään ilmoituksestamaksetun hinnan palauttamiseen.

ILMOITUSHINNAT: (Kaikki ilmoitukset)

Etusivu ............ 60 centtiä/mmMuut sivut ....... 45 centtiä/mm

Säännöllisistä ja jatkuvista ilmoituksista huomattava alen-nus. Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan. Puhelimitse an-nettuihin ilmoituksiin sattuneista virheistä lehti ei vastaa. Il-moitusaineistojen jättöaika: keskiviikko klo 16 mennessä.

TILAUSHINNAT:vuosi ............... 35 euroa6 kk ................ 20 euroa3 kk ................ 12 euroaPohjoismaat .....39 euroaMuualle ........... 46 euroa

E-mail:[email protected]: LSOP 523900-4897

Sivunvalmistus:Etusivu Frontpage, LoimaaPaino: Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki

ISSN 0782-5668

Lehti ilmestyy perjantaisin, mutta vuoden aikana on joita-kin kaksoisnumeroita juhlapyhien aikoihin.Painosmäärä 2000 kpl.

Paklaavianaisia jaauton viritystä

Hartaus sunnuntaiksi 8.8.10. sunnuntai helluntaista

Merkillinen tyytyväisyys

1. Missä ja milloin pidettiinensimmäiset viralliset ra-vikilpailut Suomessa?

2. Minkä maan johdossa ontoiminut arkkipiispa Ma-karios

3. Minkä maan mullistuk-siin liittyy nimi AlexanderDubcek?

4. Minä vuonna Israelin par-lamentti Knesset piti ensi-istuntonsa?

5. Mikä maa on maailmansuurin kullan tuottaja?

6. Minkä viran haltija onSuomen korkein poliisi-viranomainen?

7. Mistä rangaistusmuodos-ta Suomessa luovuttiinv. 1848?

8. Missä kunnassa ovatUrho Kekkosen arkistot?

9. Mikä järjestö on Martta-liitto?

10. Kuka poliitikko on toi-minut pisimpään yhtä-jaksoisesti Suomen pää-ministerinä?

pe 6. Keimo, Toimila 7 Lahjasu 8 Silva, Sylvi,

Sylviama 9 Eira, Erjati 10 Lasse, Lassi,

Laurike 11 Sanna, Susannato 12 Klaara

Muistettavaa

Nuori nainen herää puolitoista tuntia ennen töihin läh-töä. Hän käy suihkussa, kuivaa vartalonsa ja hiuksensa.Hän ihailee napakoruaan ja valitsee vaatteensa sävy sä-vyyn. Hän asettuu kampauspöydän ääreen ja laittaa tukankuntoon. Hän levittää kasvoilleen pohjavoiteen, maalaahuulensa, kulmakarvansa ja silmäripsensä. Aamiaispöy-dässä hän tarkastaa ruoasta rasvaprosentit ja miettii, kuin-ka paljon mahtoikaan painaa tänä aamuna ja kuinka pal-jon vielä eilen. Tätä naista Jeesus Kristus ei tuomitsisi.Päinvastoin, hän sanoisi: Rukoilkaa joka aamu yhtä har-taasti kuin tämä nainen huoltaa ulkonäköään. Ottakaahänestä opiksi.

Nuori mies raaputtaa vanhasta autosta ruosteet pois jahitsaa helmoihin ehjää peltiä. Hän ostaa alumiinivanteetja vaihtaa nokalle kuutoskoneen. Hän hankki leveiksi läs-keiksi kutsutut renkaat, nostaa perää ja rakentaa sinne ta-kaspoilerin. Hän asentaa lisämittareita ja voimakkaat bas-sot, joiden jyskytys kääntää ohikulkijoiden päät. Eikä hän-täkään Kristus tuomitsisi. Sen sijaan hän kehottaisi otta-maan opiksi. Yhtä hartaasti rakentakaa jumalasuhdettan-ne niin kuin tämä nuori mies ensimmäistä autoaan.

Vanha mummu varoittaa lapsenlapsia, ettei hyllykönkoristekuppeja saa pudottaa lattialle. Eteiseen ei saa tullakuraisin jaloin, eikä puhtaan sängynpeitteen päälle saaistuutua likaisilla housuilla. Valokuviin ei saa koskea ras-vaisin sormin eikä tapettiin saa nojata. Tätäkään mum-moa Kristus ei moittisi. Hänet hän asettaisi esimerkiksem-me. Samalla tavoin pitäkää heikoimmista huolta niin kuintämä mummo kupeistaan ja tapeteistaan.

Vanha herra rakastaa postimerkkejään enemmän kuinmitään muuta. Hän suostuu maksamaan kivitalon hinnanmerkistä, joka puuttuu hänen kokoelmastaan. Hän näkeeunta jonkin painoksen värivirheestä ja hän hankkii niinkalliin vakuutuksen, että pikkukunnan koululaitos toimisisillä rahalla puoli vuotta. Hän asentaa kotiinsa kalliit hä-lyttimet ja sittenkin hän vie arvokkaimmat merkkinsäpankkiholviin säilytettäviksi. Eikä Kristus osoittaisi häntä-kään sormella. Sen sijaan hän sanoisi: yhtä intohimoisestietsikää te Jumalan valtakuntaa.

– Elisenvaaran Marttakerhon jaLoimaan Seudun Karjalaseuranretkiauto Viipuriin la 7.8. lähtee Loi-maan seudun Osuuspankin pysäkil-tä klo 2.30 ja Forssan Autokeitaalta2.55. Passi mukaan.

– Hiitolan Pitäjäseuran järj. joki-risteily uudella M/S Charlotta-aluk-sella Pori- Reposaari- Pori la.14.elok. lähtö klo 11. Matkalla oh-jelmaa. Lisätietoja ja sitova ilmoit-tautuminen Raijalle puh. 026334975 tai 040 5387401 Kaikkiovat tervetulleita mukaan.

– Iltamat, ”Ovat juuremme Karja-lassa” Kullaan Harjulassa 7.8.klo19. Perinteistä iltamaohjelmaalopuksi tanssia. Kaikki ovat terve-tulleita. Ilo pintaan vaik’ syvän mär-känis järj. Hiitolan Pitäjäseura

– ” Siint’ on jämptisti 60vuotta”Lähde mukaan muistojen matkalleHiitola / Kurkijoki seudulle 10-12.syysk. Lisätietoja matkasta Hii-tolan Pitäjäseura, Raija Laaksonen,puh. 040 5387401 ja 02 6334975

su 15.8.04 klo. 15. 00

Kurkijokipuistossa(Puutarhurinkadun jaYlistaronkadun risteys)

Järj.Loimaan Seudun Karjalaseura ry

Loimaan Karjalakuoro

Xät~~ÉÉÇÄù{w≠ÇIbäA Åâ|áàÉà|Ät|áââá

Ihminen on merkillinen otus. Nyt, kunsade hetkeksi hellitti, on liian kuuma. Kunaurinko kohta taas menee pilveen, on liiankylmä. No, sateesta ei tässä yhteydessä voioikein kirjoittaa, koska nyt yksinkertaisestivain on satanut liikaa ja osa ihmisistä joutuukärsimään todella paljon.

Mutta aiheenani on tänään tyytyväisyys.Se, kuinka vaikeaa ihmisen on olla tyytyväi-nen. Silloinkin, kun on kysymys ilmanalas-ta, johon ei voida ihmisen voimin juurikaanvaikuttaa.

Harvoin ihminen on tyytyväinen taloudel-liseen tilanteeseensa tai edes itseensä. Ainakaikki voisi olla vielä paremmin.

Niinkö sen pitääkin olla? Sekö ajaa ihmi-sen yrittämään enemmän vai johtaako se vainsiihen, että nurisemme ja narisemme kaikes-ta. Eikä mikään sitten ole rumemman näköi-nen kuin tyytymätön ihminen, jonka suupie-let roikkuu lähes rinnuksille.

Tottakai ihmisen pitää työskennellä pää-määrätietoisesti ja pyrkiä kasvamaan ihmi-senäkin, mutta

asioihin, joihin ei voi vaikuttaa, voisi var-masti suhtautua toisellakin tavalla kuin tai-vastelemalla ja valittamalla. Eihän ihminennurjalla elämänasenteella vaikeuta kuinomaa elämäänsä – jaa, no onhan se kyllä lä-himmillekin rasittavaa. On aika siis katsoapeiliin ja tarkastella kuvaansa rehellisesti.Mitä näen? Näenkö yhä, vanhempanakin, it-seni elämääni valoisana suhtautuvan vai nur-jamielisen ihmisen?

Itsetutkiskelu on aina tärkeää, mutta teh-dään sekin oikeassa mittasuhteessa. Hetkiriittää ja sitten voimme paeta ihanaan elokui-seen, kosteaan puutarhaan, katselemaan täy-sikuuta ja napsimaan herkkuja suoraan mar-japensaista…

Maire Soiluva

T I L A A

Kuolleita

Rakkaamme

OlgaNOKELAINEN

s. 29.12.1911 Kurkijokik. 17.7.2004 Savonlinna

Lämmöllä muistaen ja kaivatenLapset perheineenLastenlapset perheineenLastenlastenlapset perheineenVeljen lapset perheineenSukulaiset ja ystävät

Vei Herra kotiin jo väsyneenelon pitkän kulkea antoi.Otti syliin vanhan ja uupuneenhänet rauhan rantahan kantoi.

Siunaus toimitettu. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos myösPihlajakoti os. 3:n henkilökunnalle äitimme hyvästä hoidosta.

Os. Vavuli

Perjantaina 6. elokuuta 2004 – Nro 31–32 – 3

N:o 29. Lauantaina elokuun 7. p:nä 1954

Karjalan Liiton ja senjäsenseurojen tilaisuuksiavuonna 2004Tilaisuudet KarjalatalollaHelsingissä ellei toisinmainittu. Karjalan Liitto ry,Käpylänkuja 1, 00610Helsinki, puh. 09-7288 170

Tapahtuma-kalenteri

Ken tietää? Kuva Kurkijokimuseon kokoelma

Hääpäivä on vetänyt ilmeet vakaviksi. Takarivistä on tunnistettu Tyyne Kosonen (toinenvas.), Hilja Laakkonen (neljäs vas.) ja hänen vieressään Ossi Kosonen, mutta keiden häitäjuhlitaan? Tiedot kuvasta pyydetään osoitteeseen Kurkijokimuseo, Kojonperäntie 446,32260 Kojonperä tai puhelimitse 050-4036050 Maria Kauppinen tai sähkö[email protected].

la. 7.8. klo 13 Seurakuntakeskus, Itäpuisto 14HENGELLINEN ILTAPÄIVÄ, RUNOA JA MUSIIKKIAVapaa pääsy, kahvitarjoilu

la. 7.8. klo 19 Kullaan Harjula OHJELMALLISET ILTAMAT”Ovat juuremme Karjalassa”Perinteistä iltamaohjelmaa, lopuksi tanssia.

Pääsymaksu 8 eSu. 8.8. klo 10 Teljän kirkko, Koivistonpuistikko 50

MESSU, saarnaa kirkkoherra Helge RantaKunnianosoitus Keski-Porin kirkon muistomerkeillän. klo11.40

Su. 8.8. klo 13 Palmgren-opisto, Rautatienpuistok. 7PÄÄJUHLA, Juhlapuhe prof. Maunu HäyrynenPääsymaksu 10 e sisältää väliaika kahvin.

Toivotamme kaikki lämpimästi Tervetulleiksi Hiitola-säätiö ja Hiitolan Pitäjäseura ry.

57. Hiitolan PitäjäjuhlatPorissa 7.– 8. 8.2004

57. Hiitolan Pitäjäjuhlat

MuistojaOlen lapsi mä laulavan Karjalan,olen lapsonen laidalta Suomen.Vaikka mennyt on kaunis Karjala,I tuo laulujen, soittojen kultainen maa.Kerran koittanee viel’ uus’ huomen.

Jäi Karjalaan kauniit kankahat,jäi metsät ja marjaisat mannut,jäi laaksot ja kauniit lahdelmat,jäi rannat ihanat, rauhaisat,jäi lehdoissa lintujen laulut.

Aina muistan nuo kauniit lahde!mat,virrat vierivät, kuohuvat kosket.Salon mahtavat honkien huminat,siellä kaikki niin kauniit maisemat,yhä vielä se sydämeen koskee.

Sydän onnea hersyi ihmisten,suru valtaa siellä ei saanut.Ilo silmistä loisti jokaisen,vaikka päiväkin ois’ ollut pilvinen.Karjalasta ilo ei laannut

Työn raskaan kestäneet, kärsineet onesi-isämme Karjalan mailla.Kotikontunsa korvesta raivanneetja taistossa henkensä antaneet,vaikka nyt oomme Karjalaa vailla.

Jos Karjalaan kauniiseen pääsisin,vielä kerran se onnea oisitoisi silmään se ilon kyyneleen.toisi rintaan rauhan ja sydämeenkannel kauneimmin helkkyä voisi.

Sinä kaunis, kukkiva Karjalan maa,sinne sydämeni vieläkin palaa,vaikka vuodet jo kymmenet vierineet on,kaikki kauniina muistoina vieläkin on.kyynel silmän viel’ kastavi salaa.

Tyyne Muurikka

Kurkijokelaisten pitäjäjuhlaan v. 1963

On tulen liekki ihmiselämä.Se suuren Alkutulen kipinästäsai syntynsä. Nyt kuva Jumalanon siellä muinaisaikain hämärästäkulkenut pitkän tien – ja emme näeviel‘loppupäätä kaaren huimaavan.

Vaan aina samat ovat elon lait:parhaasta täytyy maksaa kallis hinta,ei liekiten saa mitään pysyvää,ja oikoteitse määrää korkehintaken tavoittaa, hän palkinnotta jää.,

Kun ikävän ja kivan lakkapäätja vastuksien laineet usein lyövätsydämen rantaan – vihdoin, lopulta,se puhdistuu, jos hyrskyt kuonan syövät,ja elon liekki palaa kirkkaana.

Te juhlakansa, lapset Laatokan!-Vanhemmat, keskipolvi, joilla vieläon kotiseudun tähkät lyhteissä:Liekkinne loistakoot nyt taivastiellä,jokainen kyynel jalohelmenä.

Te juhlakansa, lapset Laatokan!Te nuoret, jotka ette nähneet, ette muista,ja jotka vaellatte kiirehtäin…-On teille tehty tuskain ristinpuistane portaat, jotka vievät ylöspäin.

Avaruusihminen ei, nerokaan,jumala ole. -Tomu, hauras aivan,vain rengas sukupolvein ketjussa.-Hedelmää syö hän menneen polven vaivanja uudesta saa itse vastata.

Te juhlakansa! Osa ihmisenjokaisen sukupolven yhteen liittää,siks syvään tunkee juuret Karjalan.-Vaan kukinto on täällä. Täällä kiittäälaps Suomen kansain Herran armostaan.

Ei vihassan Hän lyö kun puhdistaaHän täällä liekkejään. Ja rakkain ainaon ollut uhrilammas laumassa…Siks juhlatiellä, suven sunnuntaina,suo kiitoksen ja riemun vallita.

Hilja Toivoiainen

Te juhlakansa, lapset Laatokan

Rakas kotini lapsuuden, oli paras paikkatuo, oli hyvä siellä olla juosta isän, äidinluo. oli siellä ukko,mummo, omat siskotrakkahat, oli kotituvan lämpö omatleikkitavarat.

Tuolla pihan navetassa oli lehmät,lampahat, oli possut karsinassa, monetpienet vasikat. Oli hepo tallissansa,kanat, kukko orrellansa, kotikissakehräämässä uuninpankon lämpimässä.

MUISTOJA KAIKKI ON VAANSauna lauantaisin kutsui aina meitälämmöllään, sinne. sitten kiirehestikoko.perhe riennetään.Sieltä sitten puhtoisina kotipirttiinkipaistiin, ja tuoreet, uudet piiraatlihapottiin kastettiin.

Tuota kallista aikaa lapsuuden useinkaiholla muistelen,miten monet tapahtumatpalaavatkaan mielehen.

Terttu Ketola

Elokuu 7.-8.8. Hiitolan pitäjäjuh-

la, Pori7.-8.8. Impilahti-juhla,

Outokumpu7.-8.8. Kuolemajärven

pitäjäjuhla, Turku11.-15.8. Zabelinon karja-

laisia tapaamaan –mat-ka (Novgorod, Tihvinä,Zabelino)

24.-29.8. Tverin karjalai-set, matka

29.8. Viipurin pitäjäseuranElojuhla

Syyskuu11.9. Koiviston kirkon

100-vuotisjuhla, Por-voon Tuomiokirkko

18.9. Suunnistusmesta-ruuskilpailut, Lieto

18.9. Terijoki-juhla, Jär-venpää

19.9. Jaakkiman pitäjäjuh-la, Seinäjoki

19.9. 60 vuotta välirauhansolmimisesta, Seinäjoki,järj. JaakkimalaistenSeura ry ja Karjalais-seurojen Etelä-Pohjan-maan piiri.

25.-26.9. Viipuri monikan-sallisena ja kansainväli-senä kaupunkina -sym-posiumi Viipurissa,yhdessä Viipuri-keskuk-sen kanssa

26.9.-2.10. Hiljentymisenviikko Ylläkselläsyyskuu Rapon suku-seuran sukukokous,Alavus ks. www.rapo.fi

Lokakuu2.-4.10. Elävien kuvien

Karjala -risteily5.10. Taistelukentiltä rau-

han töihin -luento7.10. Pitäjäesittely12.10. Taistelukentiltä

rauhan töihin -luento16.10. Sukuseurapäivä

Vantaalla16.10. Toiminnansuunnit-

telutilaisuus, Pohjola

T I L A A

Perjantaina 6. elokuuta4 – 2004 – N:o 31–32

mm. Kurki - Säätiön lah-joittamana suurkokoinenSuomen lippu, jonka oliomistanut Kurkijoen kuntaja joka oli nostettu salkoonkesäisin Lopotin Linnamä-en juhannusjuhlissa. Lip-pua käytettiin niin kauankuin sen kunto salli, pitäjä-juhlissa täällä Loimaalla.

(Linnamäellä käyneetvoivat vielä nähdä lippu-tangon jalan tukiraudatsiellä ) Onko vielä tallella ?

Kurkijoki - Seura lah-joitti museolle virsikante-leen ja piiskan. Muita lah-joituksia olivat mm. taulut,valokuvakokoelmat, kirjat,separaattori, ompelukonei-ta, taloustavaroita, vaattei-ta, koriste-esineitä, julistei-ta, urheilupalkintoja jne.Lahjoituksia oli edelleenotettu vastaa erityisestiKurkijoki- Seuralta. ( ker-too Säätiön historiikki)

Jo silloin oltiin huolis-saan tilan sopimattomuu-desta arvokkaiden ja va-hingoittumisalttiiden mu-seoesineiden turvalliseensäilyttämiseen. Ja niinpäsäätiö sai kiitollisuudellaottaa vastaan Loimaan kau-

JATKOA SIVULTA 1 pungin tarjouksena kaksihuonetta ns. Soldanin talos-ta Satakunnantiellä esinei-den säilyttämiseen lämmi-tetyssä talossa. Näytteille-pano- ja esittelymahdolli-suutta ei Soldanin taloonkuitenkaan silloin saatu.

Sen sijaan esineistön lu-ettelointi käynnistyi ripeäs-ti ja tähän työhön saatiinapua ja asiantuntemustamyös Turun Maakuntamu-seolta. Luettelointi valmis-tui vuonna 1991 Onni Pos-kiparran, Esteri Äikään jaElma Mylenin suurtyön tu-loksena.

Leo Hämäläinen, EinoVepsä toimivat myös mu-seotoimikunnassa pitkäänansioituneesti tämän luette-loinnin kuntoon saattami-seksi. Puheenjohtajina oli-vat Leo Hämäläinen jaOnni Poskiparta sekä sääti-ön asiamiehet Teuvo Aho-kas ja Raija Hjelm jäseninäsäätiön edustajina .

Vuonna 1994 allekirjoit-tanut nimitettiin museotoi-mikunnan puheenjohtajak-si. Vietin sinä kesänä moniapäiviä Soldanin talossa tu-tustumassa kokoelmiin tul-leita mielenkiintoisia tieto-ja tutkien.. Luin silloin mel-kein kaikki Kurkijokelaisen

sinne tallennetut vuosiker-rat ja löysin mm. omien se-tieni Kiiskin Jussin, Heikinja Valtterin ansiokkaita jamielenkiintoisia kirjoituk-sia monista vuosikerroista.

Tavoitteeksi asetin jo sil-loin, että museolle täytyylöytyä sellainen tila, jossaesineistöä voivat kaikkiKurkijoen ystävät käydäkatsomassa ja tutkimassa.

Kurkijokisäätiö oli yrit-tänyt jo 1990- luvulla hakeamuseolleen sopivaa paik-kaa Loimaan kaupungista,kun Soldanin taloon ei voi-nut alunperinkään laskeayleisöä katsomaan kokoel-mia.

Lakkautettu Mäenpäänkoulu olisikin ollut sopiva,kaunis vanha rakennus sekäkyläyhteisön että Kurkijo-kimuseon tarpeisiin. Kau-punki möi sen kuitenkin yk-sityiselle perheelle. Emmesaaneet toimitiloja vielä-kään !

Eino Vepsän johdollaKurkijokisäätiö sai aikai-seksi vuokrata LoimaanOsuuspankin Kojonperänpankkikiinteistöstä asialli-set museotilat.

Suomen liityttyäEU:hun, mahdollistui sieltäavustusten hakeminen, ja

Kojonkulman ja Metsä-maan yhteisen EU-hank-keen osana sai perustettavaKurkijokimuseokin noin40000 mk , kuten LoimaanLehti kertoi kesällä 1997.Jukka Ristimäki oli tärkeäyhteyshenkilö tässä EU -hankkeessa.

Heinäkuussa 1997 avat-tiin tässä talossa Kurkijoki-koulu ja pankkimuseot.

(Pankkimuseo ei kuiten-kaan milloinkaan aloittanuttoimintaansa.) Tämänhankkeen tärkeänä puuha-miehenä on ollut siis EinoVepsä, jonka keräämä kou-lumuseon aineisto osaksiehti kadota Loimaan kun-nan ihmisten ajattelematto-muutta Kuitenkin sittenmonien vaiheiden jälkeensaimme tänne yhteisen ,

kiinnostavan kokonaisuu-den; vanhanajan kouluelä-mästä kertovan osan tähäntilaan ja tuonne johtajanhuoneeseen ja Kurkijoenelämää ja toimintoja esitte-levän näyttelyn Loimaalai-sen museoalan opiskelijan,Heli Vuorisen laatimansuunnitelman pohjalta,tuonne kahteen takanammeolevaan huoneeseen.

Leena Virtasen näytelmä Ke-träpuun sijoille, sai ansaitse-mansa ablodit. Yläkuvassa va-semmalta Martti Meskanen,morsiamen isä, Tyyne, pitoko-kin apulainen Leena Meska-nen, Ida, sulhasen mammaKaija Joensuu, sulhanen AnttiHeikki Laine, morsian LiisaVarpu Ojala ja hääväkeä.

Ida onnittelee morsiusparia,ja toivoo, että morsiolla on

hyvät käsivoimat pirellä kuk-karonnyöriä tiukalla.

Mirjan, morsiamen sisaren lapset Helinä ja Sirkka, Marjukka ja Karoliina Laine, Mirja,Elina Keloniemi-Hurttila, morsiamen äiti Sirkka Lukka ja sulhasen isä Matti Tapio, morsia-men isä Martti Meskanen ja taustalla Tyynekin hääräämässä häitä valmiiksi.

Pitokokki Liena, Leena Virtanen selitti miten häät oikeasti pitäisi järjestää…. ja kylläpä seTyyne häärää!

Morsiamen isä kovasti selitti äidille, miten tytöt pitää naittaa… vaan eipä saanut isä tahto-aan perille!

Museon avajaisiin riitti väkeä ihan pihan täydeltä!

Perjantaina 6. elokuuta 2004 – Nro 31–32 – 5

Säätiön hallitus ja monetmuut ystävät, kutenmm.Valto Inki oli HelinVuorisen ja hänen läheisten-sä apuna helteisenä kesänämuseon näyttelyitä rakenta-massa. Rakentamista kestinoin pari kuukautta.

Soldanin taloon jäi vieläpaljon tavaroita tässä vai-heessa.

Kurkijoki ja koulumuseoavattiin Kurkijoen pitäjä-juhlien yhteydessä heinä-kuussa 1997. Tilaisuudessaoli runsaasti Kurkijoki-ystä-viä . Vihdoinkin olimmesaaneet hyvät, asialliset tilatmuseollemme ja mielen-kiinto museoita kohtaankasvoi ilahduttavasti. Posontytöt tästä naapurista mm.ovat olleet useana kesänämuseovieraita opastamassa.Muitakin tämän lähiympä-ristön nuoria on ollut kesä-apuna täällä mm. Suvi Veik-kolainen ja Mika Virtanen.Kävijöitä oli alkuvuosina,kesäkuukausina useita sato-ja kävijämäärän hiipuessakuitenkin vähitellen ja niin-pä oli pohdittava, mitä olisitehtävä. Säätiö teki oikeanpäätöksen ryhtyä EU -hankkeen avulla uudista-maan museotaan.

Koulumuseolle oli luvat-

tu alustavasti omat toimiti-lat kunnan lakkautettavastavanhasta Niinijoen koulus-ta. Kävi kuitenkin jälleenniin ,että julkinen yhteisö eikulttuurisia arvoja kunni-oittanut riittävästi, kun se-kin koulu myytiin yksityi-selle.

Nyt koulumuseon tava-rat ovat taltioituna tiettä-västi Korven koululle jajonnekin muualle, muttatoimivaa koulumuseota eitällä hetkellä ole -valitetta-vasti !

Vuonna 2002 Kurkijoki-säätiön hallitus sai JaakkoTaitosen, Jokivarsikumppa-nien puuhamiehen ehdo-tuksen käsiteltäväkseenKurkijokimuseon nykyai-kaistamiseksi. Kauko Virta-nen, säätiön hallituksen sil-loinen puheenjohtaja, oli tä-män EU-hankkeen merkit-tävä alullepanija. Perusteel-lisen pohdinnan jälkeensäätiö sitten päätti lähteäEU-rahoitteiseen hankkee-seen mukaan .

KURKIJOELTANYKYPÄIVÄÄN1.3..2003 – 1.3. 2005- EU-hanke1.1.2003-1.3.2005.

”Digitaali tekniikkaa

hyödyntämällä tallennetaanmuseon esineistöä samaantietokantaan. Markkinoin-tia tehostamalla herätetäänsuurempaa kiinnostustaKurkijoen pitäjään ja senhistoriaa kohtaan. Multime-diaesityksen avulla viedääntoimintaa lähemmäs poten-tiaalisia asiakkaita erilais-ten tilaisuuksien ja tapahtu-mien muodossa. Kustan-nusarvio on 67000 euroa eli398363 Suomen markkaa.

Tästä hankkeesta on osatehty ja toteutettu monientalkoolaisten arvokkaallaavulla ja työllä. Valokuviaon luetteloitu, konservoitu,tunnistettu ja lopuksi digi-talisoitu. Alkuperäiset ku-vat on taltioitu museaalises-ti niin, että ne säilyvät tul-viin aikoihin mahdollisim-man hyvin.

Tämä tila on rakennettuja muutettu museommekäyttöön sopivaksi.

Hankevetäjänä on toimi-nut näihin päiviin asti UllaClerc. Hänen innostunut ot-teensa on nähtävissä tämän-hetkisessä museomme il-meessä ja sisällöissä. Hänjää äitiyslomalle juhlien jäl-keen ja työtä on valittu jat-kamaan Maria Kauppinen-Kiitos Ulla ansiokkaasta,

hyvästä yhteistyöstä ja työ-panoksestasi museommeuudistamishankkeen paris-sa.

- Onnea ja iloa tulevanlapsesi kassa! Ja Mariallemenestystä tehtävässäsi !

Lämmin kiitos kaikillemuseon uudistamishank-keessa mukana olleille hen-kilöille, TE- keskukselle ,Turun Maakuntamuseolle,Jokivarsi-kumppaneidenpuuhamiehelle Jaakko Tai-toselle.

Pirkko Riikonen, Ohja-usryhmän puheenjohtaja onollut myös tärkeä ”- hank-keen emo!! – Lämmin kii-tos erikoisesti jokaiselleTeille talkoolaiselle, jotkaolette ahkeroineet koko tal-ven ja kesän Ullan opastuk-sella tämän museoprojektinkimpussa !

Kun esittelin kesällä1997 Esteri Äikäälle jaElma Mylenille tämän sil-loin uuden museomme, hetotesivat autossani istues-saan matkalla tänne, ettäonpa tämä museo nyt kama-lan kaukana. Minä totesintähän, että eihän tämä olekuin väliaikainen sijoitus-paikka rakkaille esineistöil-lemme. Varsinainen museotulee kuitenkin tulevaisuu-

dessa sijaitsemaan Kurkijo-ella, Lopotissa !!

Toistaiseksi toimimmetäällä ja vielä vuokratilois-sa, vaikka talon omistamis-hankettakin on hiljattainesitetty mm. Antti Eklundinja Eino Vepsän toimesta.

Tässä on nyt laajennettukokonaisuus nähtävilläKurkijoen arvokkaasta pe-rinteestä, ja jatkoa seuraamitä nykyaikaisemmilla to-teutustavoilla tämän EU-hankkeen jatkuessa. Toivot-tavasti saamme TE - kes-kukselta jatkoaikaa hank-keellemme aina vuoteen2006.

Mutta ainakin vuoden2005 puolelle vielä on han-ketyötä, jolloin saadaan tuons. johtajan huoneen multi-mediapohjainen toimintatoteutettua hyvin mielen-kiintoisin museoefektein,mm. Kurkijoen murre jaluonnon äänet ovat kuulta-vissa tulevaisuudessa tääl-lä!!

Maria Kauppinen jatkaaUllan jälkeen tätä työtä yh-dessä hanketoimikunnan,säätiön edustajien ja tal-koolaisten kanssa.

Työtä ja puuhaa riittääsiis tulevaisuudessakinkurkijokelaisen perinteen

säilyttäjille.Olette lämpimästi terve-

tulleita, arvoisat kurkijoke-laisen perinteen ystävätKurkijokimuseon EU-hankkeen mahdollistaneenuuden osaston avajaisiin.

Kari KiiskiKurkijokisäätiön

museotoimikunnan puheenjohtaja

Lisäksi tämä:Kurkijokisäätiön halli-

tuksen kokous teki päätök-sen 30.3.2004 seuraavistavalinnoista museohankkeeneteenpäin viemiseksi.Museohanke, museotyö-

ryhmäMuseohankkeen ohjaus-

ryhmään valittiin MaijaInki, Leena Virtanen,Pirkko Riikonen, KariKiiski, Kauko Virtanen,Eeva Mikola, JaakkoTaitonen ja TE - kes-kuksen nimeämä edus-taja.

Museotyöryhmään kuulu-vat Kari Kiiski, VilleLaakso ja Pirkko Riiko-nen.Hankkeen aikana ohja-

usryhmä hoitaa museotyö-ryhmänkin tehtävät.

Morsiusvalssihan se siitä tarinasta kuitenkin syntyi, häät pi-dettiin ja morsiuspari näytti onnelliselta!

Morsiamen äidin piti käyttää naisellisiakin keinojakääntääkseen miehensä pään.

Lauantaina, ennen Muistojen iltamia, kerääntyi kutsuvierasjoukkoUnto Miikkulaisen Murrekirjan julkistamistilaisuuteen.

Sisarukset pohtivat syntyjä syviä, että saako se Liisa Anttin-sa vai ei.

Kurkijoen Marttayhdistyksen naiset tekivät jälleen mittavan työn pitäjäjuhlien muonittajina.Mitäpä se olisikaan juhlat ilman heitä, ja ruokailun järjestäminen tänä vuonna sunnuntainasai erityisen paljon kiitoksia.

Näyttelijä Kaija Kiiski nau-ratti yleisöä esittämällä min-kälaisen kuvan ihminen it-sestään nopeasti antaakaan.

Perjantaina 6. elokuuta6 – 2004 – N:o 31–32

Vuonna 1998 kirjoittivatkarjalaiset naiset (ja mie-hetkin) elämänkertoja van-hemmistaan, isovanhem-mistaan ja itsestään. Niitäkertyi 236 kpl. Kalevalanpäivän aattona 1999 jaettiinarvovaltaisen palkintolau-takunnan valitsemat kirjoi-

Kun muisteltiin kirjaksi asti

Ensimmäiseksi kiitänkunniasta, että maisteriMinna Kilkki on uskonutminulle tehtävän edustaateitä “SE MINKÄ JAK-SAT KANTAA” - kirjankirjoittajia, sillä kuka vainmeistä olisi voinut astuapuhujan paikalle.

Ihmisellä on kaikkina ai-koina ollut tarve ilmaista it-seään ja kirjoittaminen lie-nee yksi parhaimmista eri-laisten tuntojen purkamis-keinoista. Paljon on tarvittukuitenkin aikaa, että kan-saamme kohdanneesta pa-himmasta onnettomuudes-ta, talvisodasta ja sen jälki-seuraamuksista sekä Kan-naksen tulivyörystä vuonna1944 ja vuoden 1945 Lapinsodasta on selvitty tähänpäivään.

Äidiltäni, joka menetti joTapaninpäivänä 1939 mie-hensä ja vanhemman poi-kansa (siis isäni ja veljeni),eivät suruja tuska ennättä-neet unohtua vuoteen 1972

Puhe Joensuussa 19.6.2004

RAKKAAT KARJALAISET JATOISTENKIN HEIMOJEN EDUSTAJAT,ARVOISAT LÄSNÄOLIJAT

Sylvi Sainio kädessään juuri ilmestynyt kirja “Se minkä jak-sat kantaa”.

ki, Vuosalmi, Ihantala jamonet muut taistelutante-reet olen voinut yhdistääjopa kotipaikkani Elisen-vaaran tapahtumiin ja pom-mituspäivien kauhuihin.Kiitollisuutta tunnen Tai-vaanisää kohtaan, Hän onollut mukana koko Suomenkansan ja karjalaisten koh-taloa ohjatessaan. Silloinosattiin rukoilla, ainakinhuoata: Auta hyvä Jumala!

Hyvät kirjoittajat, olem-me antaneet oman panok-semme Suomen sota-ajanhistoriaan, joka on jopa lii-an tulisin merkein kirjoitet-tu monen äidin, isän, sis-kon, veljen ja läheisen sy-dämeen. Tänään olemmesaaneet hunajaa haavoil-lemme, pään silitystä ryssit-telyn sijaan ja voimme ollaonnellisia; kesä on edes-sämme ja maamme vapaaja itsenäinen. Karjalaistasyntyperää oleville tämänpäivän nuorille luen lopuk-si Veikko-veljeni vuonna1943 muistokirjaani kirjoit-taman värssyn: “ELA SUO-MELLE, KASVA KODIL-LE, KANNA KORTESIKARJALALLE”. Kiitosteille kaikille!

Sylvi Sainio

emme ole, muttei meiltämitään puutu”, äiti vastasi.Tämäkin asia jäi minulleepäselväksi silloin, muttaon kyllä tullut ymmärretyk-si, kun jäin yksinhuoltajak-

si mieheni kuoltua 32 vuot-ta sitten.

Tunnen kuitenkin ylpe-yttä siitä, että olen saanutnähdä tuon ajan ja että pai-kat Kuuterselkä, Siiranmä-

tukset palkittaviksi , kol-melle tasavertaiselle annet-tiin 3000 mk:n rahasummaja kolmelle seuraavalle2000 markkaa. Sijoituksiaei yksilöity Kymmenenseuraavaa saivat AinoRäty-Hämäläisen kirjanKarjalan tyttäret kuten kuu-

si rahallisesti palkittuakin.Palkinnot jakoi ent. edus-kunnan puhemies RiittaUosukainen. Karjalatalo olitupaten täynnä väkeä.

Vuonna 2001-2002muistelivat taas puolestaanmiehet ( ja naisetkin) isien-sä, isoisiensä tai omaa elä-

määnsä. Näitä kirjoittajiakertyi 240. Rahalliset pal-kinnot olivat hivenen suu-rempia kuin naisten kilpai-lussa.

Nyt Karjala-juhlien aika-na kesäkuussa julkistettiinFM Minna Kilkin toimitta-ma kirja ” Se minkä jaksat

kantaa” – karjalaisten nais-ten ja miesten elämänkerto-ja. Suomalaisen Kirjalli-suuden Seuran kustantama-na. Se sisältää 11 vanhem-pien ja isovanhempien elä-mäntarinaa ja 18 omaelä-mänkertaa.

Tilaisuus pidettiin Kult-tuuri- ja vapaa-aikakeskusCarelumnissa. Prof. SeppoKnuutila avasi tilaisuudenkertoen elämänkertojen

historiasta. Muita puheen-vuoroja käyttivät KarjalanLiiton edustaja ja MinnaKilkki. Kurkijokelaistenelämänkertoja kirjassa onkaksi. Kunnianani oli nais-ten edustajana pitää puhe,jonka liitän tähän mukaan.Miesten puheenvuoronkäytti Heimo Kiuru.

Sylvi Sainio, Tuusula

mennessä; hän vei sydänsu-runsa mukanaan ikuisuu-teen. Tänään mietin, jotteivielä minunkaan sukupol-veni ole selvinnyt sodanhaavoista, koska jokaisenakaatuneitten muistopäivänäyhä vielä tarvitsen nenälii-naa Ja tuntuu kuin juuri äs-ken olisi kaikki tapahtunut.

En tiedä, mitä te toisetkirjoittajat olette elämäker-toihinne kirjanneet ja mie-lenkiinnolla odotankin pää-seväni lukemaan “SE MIN-KÄ JAKSAT KANTAA” -kirjaamme. Elisenvaara,Karjalan alueen suurin ris-teysasema, ei unohdu mi-nulta kuitenkaan milloin-kaan. Talvisodan pommi-tuksia laskettiin 57 ja kesän1944 kolme, joista20.6.1944 (Viipurin mene-tyspäivä) ja maamme pahinsiviiliväestöön kohdistuva,oli hirvittävin, uhrien luku-määrää ei edes osata tarkal-leen vieläkään sanoa.

Räisäläisten evakkojuna,

sotilaiden kuljetusjuna jaPunaisen Ristin tunnuksi-nen sairasjuna, jopa muita-kin -tulivat matkansa pää-hän. Silloin minulta hävisikaula, pelosta! (Nyt sen pi-tuuden voi jo nähdä, muttayölliset huutamiset eivätole loppuneet).

Nuorempi veljeni antoiuhrinsa maamme puolestaElisenvaaran viimeisessä,1.7.1944 tapahtuneessapommituksessa. Hän olijuuri täyttänyt 17 vuotta jatoimi asemalla vaihdemie-henä. Olimme äidin kanssakahden eikä meillä ollutmitään, vain mytyt käsis-sämme.

Vaikka äitini surukuor-ma oli mielestäni suunna-ton, hän käytti sanaa hyväsuru. Miten suru voi ollahyvä, on selvinnyt näidensodanjälkeisten vuosikym-menien aikana. Neljänoman lapseni äitinä ja kym-menen lapsenlapsen mum-mona tänään tiedän jo, ettäsuru myös voi olla paha.

Ns. Välirauhan aikanasain uuden talvitakin, turki-shatun ja muhvin. Ne olivatihanat. Kysyin silloin äidil-täni: “Olemmeko me rik-kaita?”. “Voi, lapsikulta,

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Ruista puitiin kovalla kiireellä, mutta osa jäi kuhilailleArkistokuva

Riihessä leijui kuiva ru-kiinen pöly, mutta siinä tun-tui myös viljava rukiinentuoksu. Kuivat ruislyhteetoli pudotettu orsilta lattialleja riuskat löivät rytmikkää-seen tahtiin kuiviin tähkä-päihin. Syyskuun aamunaurinko aloitteli juuri nou-suaan kullaten taivaanran-nan.

Mitään muuta kullaltakiiltävää ei aamussa ollut-kaan. Tiedossa oli, että pa-rin päivän päästä on jätettä-vä kotitanhuat ja lähdettäväevakon oudoilleoville.Tähän oli tiedettyvalmistautua jo kotvan ai-kaa. Siksi hälyttäväksi olitilanne Karjalan kannaksel-la käynyt.

Kesä 1944 oli Kurkijoel-la lämmin ja kaunis. Kylve-tyt viljapellot kasvoivattäyteläisiä tähkäpäitä ja pel-loilta yritettiin kaikkialla,jopa epätoivoisesti, pelas-taa mitä pelastettavissa oli.

Viimeinen ahossyksyllä 1944

Näin myös meillä kotona.Mahdollisuudet eivät tosinolleet kovin hyvät. Isä olisodassa, vanhempi veljeniAarne IS-joukoissa Kurki-joella ja kotona vain äiti jaminä, 15-vuotias.

Eiväthän ne viljelyksetkovin suuria olleet, muttaeipä ollut työkoneita eikätyöväkeäkään. Saimme kui-tenkin rukiin leikatuksi, ku-hilaille ja ehdimme siis pui-maankin pari ahosta riihes-sä. Saimme seipäille myöshyvin kasvanutta, täyteläi-set tähkäpäät kantavaa ke-vätvehnää, ohraa sekä kau-raakin.

Ne jäivät kuitenkin sinneseipäille. Näin kävi tietystimyös monille naapureille.

Jos oikein muistan, niinruisahokset puimme äitinikanssa kahden. Veljeni Aar-ne käväisi joskus kotonakäymässä niin, että joulu-porsaaksi tarkoitetun, vieläkeskenkasvuisen possun

teurastimme yhdessä. Aar-ne ampui haulikolla possuaotsaan ja minä tökkäsinpuukon kurkkuun.

Isäkin pääsi muuttolo-malle juuri ennen lähtöäm-me ja niinpä lähdimme kah-den hevoskuorman kanssa

evakkomatkalle 18.9. 1944Kärryillä oli muutama säk-ki juuri puitua ruista, puoli-sen säkkiä Torvisen myllyl-lä jauhatettua ruisjauhoasekä äsken mainitun por-saan lihaa, sekä suolattunaettä paistettuna. Lisäksi olieväänä taikinatiinussa ruis-leipää ja voita. Näin oli vä-litön nälänhätä torjuttuna.Valpas kansanhuolto ei eh-tinyt mukaan näihin viimei-siin kuvioihin omine luovu-tusvaatimuksineen.

Toki kärryissä oli myösvällyt, pumpulitäkit, viltitja vaihtovaatteita.

Isä saatteli meitä lomal-laan Savonlinnaan saakka.Savonlinnassa maantielii-kenne kulki rautatiesiltaapitkin ja meiltä vääntyi kär-ryn akseli sillalta pois ajet-taessa. Onneksi läheltä löy-tyi sepän paja ja seppä oi-kaisi akselin, niin että mat-kamme pääsi jatkumaan.Savonlinnan jälkeen jat-

koimme matkaamme äidinkanssa kahden.

Matkan varrella oli eva-koita varten huoltopaikko-ja. niistä matkalaiset saivatkeittoa ja leipää sekä hevo-set rehua. Muistan Kallilah-dessa lähellä huoltopistettäoli iso ja komea maalaista-lo. Äiti kävi kysymässä,niin kuin moni muukin, yö-sijaa sekä olisi ostanut ome-noita, joita puut olivat vää-rällään. Kopea emäntä viit-tasi kintaalla: Menkää muu-alle, meillä ei ole teille mi-tään annettavaa. Sen yönnukuimme kärryjemmealla, eikä se ollut ainoa yö ”omassa majatalossa” niidenkahden viikon aikana min-kä hevoskyyti Pieksämäel-le saakka kesti. Vasta sielläsaimme hevoset ja kuor-mamme rautatievaunuunmääräasemana Ylistaro.

Arvi Heinonen.

Evakkolapset ry perus-tettiin 2 vuotta sitten Vih-dissä. Yhdistys pyrkii toi-minnallaan nostamaan esil-le niitä sotien seurauksia,jotka ovat tähän asti jääneetsuurelta osin huomiotta japääosin myös tiedostamat-ta. Evakkolapset ry:n ta-

Tervetuloa Evakkolapset ry:n jäseneksi!voitteena on katsoa sotaa jasiihen liittyviä asioita lap-sen näkökulmasta.

Evakkolapset ry:n tar-koituksena on lisätä tietoi-suutta ja myös edistää tut-kimusta siitä, miten Suo-men viime sodat ja koettuevakkoaika vaikuttivat sen

kokeneiden ihmisten kehi-tykseen ja elämään.

Yhdistys edistää yhteis-työtä Suomen evakkojenvälillä ja on luomassa ver-kostoa, jotta evakkolapsetja heidän jälkeläisensä voi-vat jakaa kokemuksiaan jatyöstää niitä yhdessä. Tor-

juttuina evakkoajan mene-tyskokemukset voivat ollauhka terveydelle. Yhdistyspyrkii vaikuttamaan myöskuntoutuksen saamiseksievakkolapsille.

Elokuun viimeisenä vii-konloppuna järjestetäänkolmannet evakkolasten

valtakunnalliset päivät. Nejärjestetään Turun kristilli-sellä opistolla.

Tiedustelut ja ilmoittau-tuminen13.8. mennessäp. 02-412 3612.Yhdistykseen voit liittyäpostittamalla yhteystietosi

yhdistyksen osoitteeseen:Evakkolapset ryRiitta Ärilä (pj)Sarvastonkaari 1 O 6000840 Helsinkija maksamalla 15 euronjäsenmaksun tilille529700-249558 (Op)Kotisivut: http://personal.inet.fi/yhdistys/evakkolapset/

Perjantaina 6. elokuuta 2004 – Nro 31–32 – 7

Loimaan Seudun Karja-la-seuran kesäretkeläisetkävivät tutustumassa presi-dentilliseen kesäasumiseenNaantaln Kultarannassa.Kohteena oli tietysti Kulta-rannan upea puutarha, jos-sa riittikin katselemista.

Retkeläsiten kierrostaturvasivat presidentin tur-vamiehet, joita olikin harvi-naisen paljon paikalla, kos-ka samana päivänä oli myösulkomaisia, tärkeitä vierai-ta saapumassa taloon….

Kuvat Esa Kähärä

Kultarannassa

Karjalan Petroskoissaasuva Santtu Karhu haluaasaada karjalan kielen Au-nuksen murteen eli Livvinkielen muotiin. Jääräpäi-syyttään hän alkoi laulaarokkia talla kielellä “Talvi-sovat”- yhtyeessään jo 15vuotta sitten eikä aio linjal-taan poiketa. Niin tehdes-sään hän on ainutlaatuinenkoko maailmalla.

-Valitettavasti meidänbändi on ainoa, vaikka kai-vattaisiin kyllä lisää, Santtu

eli ristimänimeltään Alek-sander sanoo.

Hänestä olisi jo aika saa-da alueen alkuperäiskielel-le se oikeus, mikä sille kuu-luu. Neuvostoliiton vallanaikana suomi oli toinen vi-rallinen kieli vaikka sitä pu-huu vain muutama tuhat ih-mistä.

Karjalan kieltä onsyrjitty pitkään

- Karjalan kielta on ainapidetty alakastin kielenä

Talvisovat esiintyy Loimaalla

vaikka se itse asiassa on al-kuperäisasukkaiden kieli.Nain kieli ei ole päässyt ke-hittymään kuin vasta vii-meisen kymmenen vuodenaikana, Santtu sanoo.

Talvisovat & Santtu Kar-hu ovat tehneet myös karja-lankielisen levyn ja nyt onensimmäisen kerran mah-dollista kuulla yhtyettä li-venä Ateljee Hulmilla lau-antaina 14. elkuuta klo 18.Loivan maan Yössä. Ja ihanilman pääsymaksua.

Turun yliopiston maise-mantutkimuksen laitoksellaPorissa käynnistyi vuoden2004 alussa projekti, jonkatarkoituksena on tutkia ra-jamaisemia. Projekti onkolmivuotinen ja jatkuu v.2006 loppuun.

Koska raja-alueet ovatmonikulttuurisia, projektion kansainvälinen ja suori-tetaan kolmen eri yliopistonkanssa yhteistyössä.. Pro-jektissa ovat mukana TartonYliopiston ja Pietarin yli-opiston maantieteen laitok-set. Pietarin yliopiston tut-kimuskeskus sijaitsee Kau-kolassa, Kaarlahdessa, jokaon osa Turun yliopiston tut-kimusaluetta. Pietarin yli-opisto tutkii tämän hetkenkarjalaisia ja heidän suhtau-tumistaan elinympäristöön-sä. Ryhmiä on kolme, pai-kalliset asukkaat, turistitsekä loma-asukkaat jotkayleisesti ottaen tulevat Pie-tarin seuduilta. Näkyvim-min loma-asukkaat ovatmuuttaneet ympäristöä uu-denlaisen huvilakulttuurinkautta.

Alue on tutkimuskohtee-na kiintoisa koska jatko-sodan jälkeen alueen kokoväestö vaihtui. Maiseman jarakennetun ympäristönmuutokset ovat nähtävissänykypäivän Karjalassa. Sii-tä huolimatta maisemienpohjalla perusmaisemanaedelleen on säilynyt suoma-lainen maaseutumainen ny-kyisin kulttuuriympäristök-si kutsuttu maisema. Mut-kittelevat tiet, kapeat ojat jakukkivat pientareet, kasvil-lisuus ja puusto ovat kaikkimeille nuoremmille lapsuu-den maaseudun ja Suomi-filmin kautta tutuksi tullei-ta ympäristöjä. Huonostihoidettujen teiden ja ränsty-neiden rakennusten puolus-tukseksi voisi sanoa, ettäKarjalaa ei myöskään olerasitettu laajoilla tiehank-keilla eikä kaavoitettu ja ra-kennettu raskaasti ostos-keskuksilla tai lähiöillä.Neuvostoajan sovhoosira-kennelmat sekä betoni-bunkkerit eivät ole tehneetperusmaisemaan sellaistatuhoa kuin modernistinen jafunktionalistinen aate Suo-messa paikoin onnistui te-kemään.

Turun yliopiston osaltatarkoitus tulevassa tutki-muksessa on selvittää mm.Kurkijoen alueella rajamai-semiin liittyviä erityispiir-teitä. Rajamaisemia kutenKarjalaa aikoinaan pidetäännk. kansallisina periferioi-na, kulttuurien yhtymäkoh-tina, reuna-alueina joidenhenkiseen ja fyysiseen ym-päristöön ovat vaikuttaneetmonet eri kulttuurit. Raja-alueet ovat aina olleet kan-san muilla alueilla elävilleeksoottisia . Ne on myöskoettu epävarmoiksi ja tur-vattomiksi alueiksi, ja ol-leet usein hyvin tuntema-tonta seutua pääosalle asuk-kaista.

Tutkija Kirsi NiukkoKurkijoen pitäjäjuhlilla

Myös Karjala edusti raja-alueena villiä seutua, jokasiirtyili vuosisatojen ajanvuoronperään Ruotsilta Ve-näjälle ja päinvastoin.1800-luvun alussa Suomenautonomian aikaan se alet-tiin yhä selvemmin kokeaosaksi Suomea mm. kielel-lisin ja kasvitieteellisin pe-rustein. Suomalaisen kan-sallisuusaatteen syntyaikoi-na 1800-luvulla Karjalaneksotiikka herätti aatteen ni-meltä karelianismi, joka le-visi taiteisiin, tieteisiin japoliittiseen ajatteluun. Mo-nista Karjalaisista maise-mista tuli osa Suomen kan-sallismaisemia ja maisema-kuvastojen kuvitusta. Mm.maisemakuvastojen avullarakennettiin suomalaistenkansallisidentiteettiä.

Maisemilla on siis myössymboliarvoa. Niiden kaut-ta voidaan viestiä monenlai-sia kansallisen tason asioitamutta myös yksilötason.Muistamamme maisemat japaikat merkitsevät jotain jakertovat jostain. Sisältävätmerkityksiä. Lapsuusmai-semat ja kotiseutu tuovatmieleen monia paikkojamutta eivät koko maisemaa.Emme edes lapsuusmaise-missa pidä kaikkia paikkojayhtä tärkeinä. Muistin avul-la mieleen valikoituvat tie-tyt paikat. Muistia ohjaaeräänlainen muistamisenpolitiikka.

Virallinen muistin poli-tiikka määrittelee yhteisöntasolla mitä tapahtumia ontärkeä ja sopiva muistaa jamitä taas ei. Konkreettisellatavalla tämä tulee esiinesim. punakaartilaisten kan-salaissotamuistoissa, joihinliittyviä paikkoja, nk. muis-tin paikkoja mm. kulttuurin-ja perinteentutkijat ovat vii-me vuosina tutkineet ahke-rasti. Jotkut paikat ovat jäl-jellä ja tiedossa vain tapah-tumat muistavien tai niistäkuulleiden henkilöidenmuistoissa ja tarinoissa.Luonnosta paikat löytyvätvain kertomuksen ja opas-tuksen perusteella. Paikanmuisti katoaa kun tarina ka-toaa. Erityisesti punaistentarinoiden kohtaloksi tulimonin paikoin unohtua. Jo-kainen paikka kuitenkinkertoo omaa yksilöllistä tie-toaan, joka osaltaan valottaatapahtumien kulkua. Tari-noiden kadotessa, paikkakatoaa ellei tietoja ole ehdit-ty tallentaa.

Milloin tapahtumia sittensopii muistella julkisesti?Mitä kipeämmistä ja laa-jemmin yhteisöä kosketta-neista tapahtumista on ky-symys sitä kauemmin aikaakuluu.

Kun virallinen ja julki-nen muistaminen puuttuutai on kiellettyä, yksilöidenja pienten yhteisöjen muis-tamiskulttuuri kuitenkinelää omaa elämäänsä. Myösyksilön muistamista ohjaaoma politiikkansa. Oma elä-mäntarina linkittyy yhteisön

tarinaan, yksilön maisemaja paikat sijoittuvat yhtei-sön maisemaan. Muistelles-samme omaa menneisyyt-tämme muistelemme myösyhteisön menneisyyttä.

Paikka toimii muistami-sen apuna. Omalla kotiseu-dulla käyminen herättäämonenlaisia muistoja. Luo-vutetun Karjalan kotipaikatovat oma erityinen muista-misen alueensa koska koti-paikat sijaitsevat toisen val-tion alueella. Maisemaan japaikkoihin liittyvien koke-musten kautta voimme pa-lauttaa mieleen piirteitä jot-ka maisemasta ovat kadon-neet. Hahmontäydennys ta-pahtuu automaattisesti he-rättämällä muiston. Ulko-puoliselle pensaiden sisälläpilkottava kivi ei kerro ole-vansa osa kivijalkaa eikäpalauta mieliin pihamaatakenties lukuisine rakennuk-sineen. Tutussa ympäristös-sä muistot saattavat myöskonkretisoitua toiminnaksi,raivaamaan pensaita, hake-maan vettä tutusta lähteestätai istuttamaan perunoitaentiseen kotipeltoon.

Maisemantutkimuksessamaisema ei siis tarkoita pel-kästään näkymiä, joita kat-sastelemme avoimissa taikorkeissa paikoissa, tai ve-sien äärellä. Maisemantut-kimuksessa ei ole kysymysromantiikasta eikä muisto-jen tutkimisessa pelkästänostalgiasta joka on omamuistamisen lajinsa.

Maisema tarkoittaa eri-laisia tiloja, alueita ja paik-koja eri aikoina, ennen, nyttai jopa tulevaisuudessa.Kysymys ei myöskään olevain kasvillisuuden tailuonnonolosuhteiden tutki-muksesta. Tutkimuksen tar-koitus on selvittää yksilönja yhteisön suhdetta siinäsosiaalisessa ja kulttuuri-sessa ympäristössä jossakukin on elänyt tiettynä ai-kana, tietyn elintason jatiettyjen elämäntapojen val-litessa.

Maisemaa tullaan tutki-maan tapana kokea maise-ma, minun maisemani, mi-nun paikkani ja alueeni jasuhteeni niihin. Maisemaon luonto ja ympäristö jaminun tapani nähdä jamuistaa se. Paikka josta ko-emme olevamme, jota pi-dämme kotinamme johonolemme juurtuneet ja johonkoemme kuuluvamme jamikä on arvokasta.

Millaiset muistot ja mil-lainen käsitys minulla onentisestä kotiseudustani en-nen sotaa, ne koti- ja arki-maisemat joissa silloin elet-tiin. Mitä ja miten ja miksiniitä muistan. Tutkimuksentarkoitus ei ole muistojenkautta löytää objektiivistahistoriallista totuutta vaanselvittää miksi tiettyjä asi-oita muistetaan ja mitä nii-den muistaminen merkit-see. Millaiseksi muista-mamme Karjala-kuva muo-dostuu.

Perjantaina 6. elokuuta8 – 2004 – N:o 31–32

Haapasen HautaustoimistoTÄYDELLINEN HAUTAUSPALVELU

Puh. 762 2700 ja 762 2857Heimolinnankatu 16, 32200 LoimaaLiikeajan jälkeen Reunanen puh. 762 2700

Matkap. 0500 531 814, 050 561 0547

KukkaBoxPuh. 762 2669

Vastapäätä LoimaanAluesairaalaa

Asianajajia

AsianajotoimistoHEIKKI RANTANENJulkinen kaupanvahvistaja

Kauppalankatu 9–11 B, Loimaap. (02) 762 2888, fax 762 [email protected]

AsianajotoimistoJARI HEIKMAN OYVaratuomari Jari Heikman

varatuomari Kaarina Nylamooik.yo Tiina Tähtinen

Turuntie 8–14, II krs. Loimaa,puh. (02) 762 4400, fax 763 1301

[email protected]

ASIANAJAJAon asianajajaluetteloon hy-väksytty lakimies, jolla onsäädetty kokemus ja taito.Asianajajan toimintaa valvo-vat Asianajajaliitto ja oikeus-kansleri. Asianajotoimistothoitavat myös maksuttomiaoikeudenkäyntejä ja oikeus-turva-asioita.

Varatuomari

HAUTAKIVETVuodesta 1921luotettavaa ja yksilöllistäpalvelua

PUHELIN (02) 760 511

MUSIIKKIVÄENPALVELUPAIKKA

Puh. 7622 950,Oikokatu 3

Avoinna: ma-pe 10-17.30 la 10-14.00

EHT-liitonjäsenErikoishammasteknikko

MARKO ROSENDAHLVastaanotto Heimolinnankatu 14 Loimaa

Ajanvaraus puh. (02) 763 1179

Erikoisliike Karjalastaja karjalaisuudestakiinnostuneilleHelsingin myymälä,Kasarmikatu 16Kauppakatu 41, 53100 Lappeenranta• Puh. (05) 541 4650, fax (05) 541 4651• sähköposti: karjaja@myymala. inet.fi• www.karjala-myymala.fi

ONKS TIETOOVASTAUKSET

T I L A A

Vesikoskenkatu 13 As 2132200 Loimaa

Avoinna: Ti & Pe klo 9–14puh. (02) 762 2551

Matkapuh. 050-521 33361. Viipurissa 1862.2. Kyproksen.3. Tsekkoslovakian.4. 8.3.1949.5. Etelä-Afrikka.6. Sisäaiiainministeri.7. Jalkapuusta.8. Orimattila.9. Kotitalouksien

neuvontajärjestö.10. Paavo Lipponen.

Luovutetun KarjalanLahdenpohjan piiriin suun-tautuva matkailu asetetaanboikottiin!

Lumivaaralaiset järjesti-vät 12.6.2004 luovutetussaLumivaarassa, 60-vuottaLumivaarasta lähdöstä-muistotilaisuuden. Hyvissäajoin ennen juhlaa aloitet-tiin neuvottelut Lahden-pohjan paikallisviran-omaisten kanssa juhlien jär-jestelyistä. Tilaisuuden oh-jelmasta päästiin hyvissäajoin yksimielisyyteen.Kunnes n. kuukautta ennensuunniteltua juhlaa alkoiLahdenpohjan viranomais-ten aloitteesta huopaami-nen ja soutaminen tilaisuu-den ohjelman suhteen. Vii-meinen neuvottelu käytiinkaksi vuorokautta ennenjuhlaa jolloin ohjelma so-vittiin sillä muutoksella,että juhla tulee pitää koko-

naisuudessaan Lumivaarankirkossa.

Kuitenkin juhlan jo käy-tännössä alettua 12.6 Lah-denpohjan paikallisviran-omaiset ilmoittivat, ettäjuhlan tulee loppua jo klo12. Tämä tarkoitti sitä, ettäsuunnitellusta ja sovitustaohjelmasta jäi yli 50%pitämättä. Lisäksi juhla-yleisö laitettiin kävelemäänkirkolle n. 1 km etäisyydel-tä vaikka linja-autoilla olisipäässyt kirkon viereen. Juh-lan lyhentämisen vaatimus-ta valvoi n. 30 miliisinjoukko.

Noin puolet suunnitel-lusta ohjelmasta jäi pitä-mättä tai ne pidettiinlyhennettynä. Syyksi ko.prosessiin ilmoitettiin Ve-näjän itsenäisyyspäivä.

Lumivaara-Perinneyh-distys ry. ei voi hyväksyäLahdenpohjan viranomais-

Lahdenpohjan matkailu boikotissaten toimintaa jossa neuvo-tellut sopimukset eivät pidäpaikkaansa.

Koska Lahdenpohjanpiirin viranomaisten kanssaneuvotellut sopimukset ei-vät pidä paikkaansa on pel-ko, että myös muunlaisetsuomalaisiin matkailijoihinliittyvät sopimukset eivätpidä paikkaansa Lahden-pohjan piirissä.

Lisäksi Lahdenpohjassaon suomalaisiin matkaili-joihin kohdistunut ryöstöjäja niiden yrityksiä sekä suo-malaisten matkailijoidenautoihin on murtauduttuja omaisuutta varastettu.

Edellä mainitusta johtu-en ehdottaa Lumivaara-Pe-rinneydistys ry, ettäyksityiset, yhdistykset, yri-tykset ja matkanjärjestäjätboikotoisivat.

Lahdenpohjan piirin alu-eelle tapahtuvaa matkailua

niin kauan kunnes saadaanvakuus siitä, että sopimuk-siin Lahdenpohjan piirinviranomaisten kanssavoidaan luottaa ja matkai-lijoiden turvallisuus on ko-hentunut Lahdenpohjassa.

Lumivaara-Perinneyh-distys ry. ilmoittaa Inter-net-sivuillaan ja erillisellätiedotteella koska yhdis-tyksen mielestä matkailuLahdenpohjan piirin alu-eelle voidaan luetettavastija turvallisesti aloittaa uu-delleen.

Yhdistyksen Internet-si-vut löytyy osoitteestahttp://www.lumivaara.fi/http://www.lumivaara.fimistä on luettavissa tar-kempi selostus lahdenpoh-jalaisviranomaisten toi-minnasta.

Lumivaara-Perinneyhdistys ry.

Hallitus

Pääministeri ohittiAluepalautus ry:nesittelyosaston

Pääministeri Matti Van-hanen oli tämän kesänHeinjoki-juhlien juhlapu-hujana Vihdissä. Heinjoenpitäjä sijaitsee pakkoluovu-tetussa Karjalassa, kolme-kymmentä kilometriä Vii-purista itään. Juhlassa olinoin 450 hengen yleisö.

Hän kertasi puheensaalussa pitkään Suomen tal-vi- ja jatkosodan vaiheetevakuoimisineen. Tämänkertaaminen oli kuulijoilleturhaa, koska se oli pitkältituttua ja vanhan kertausta.Osa kuulijoista vilkuilikin

kelloaan jo heti puheen al-kupuolella.

Puheen henkilökohtai-sessa osuudessa pääminis-teri sanoi juurensa olevanVuoksenrannasta pitäjässäja esi-isiensä lähteneenVuoksen toiselta puoleltaPaakkolan kylästä Äyrä-päästä.

Vanhanen noudatti us-kollisesti Suomen ulkopo-liittisen johdon ainoaa jäl-jellä olevaa asetta Karjalanpalauttamista vastaan. Hänvaikeni tyystin asiasta,vaikka juuri äskettäin jul-kaistiin mielipidetiedustelu,jossa 38 prosenttia suoma-laisista, eli noin kaksi mil-joonaa kansalaista kannat-

taa Karjalan palauttamista.Kun Suomen poliittinenjohto alkoi aikoinaan rum-muttaa EU:n puolesta, niin28 prosenttia kansasta kan-natti jäseneksi hakeutumis-ta.

Evakko-osan jälkeenpääministeri aloitti tavan-omaisen karjalaishymistyk-sen, jossa karjalaisten so-peutumista muuhun Suo-meen ja luonteenlaatua ke-haistiin yleisöä mairitellen.Sen jälkeen hän hypähtiKosovoon ja sivusi EU:nyhtenäisyyttä.

- EU:n laajentuminen jaVenäjän yhteistyö ovatomiaan vakauttamaan tilan-netta maanosassamme, to-

Pääministeri Vanhanen vaikeniKarjalan palauttamisesta

tesi Vanhanen.- Oli kuudenkymmenen

vuoden takainen sodan lop-putulos mikä tahansa, niinSuomi kuuluu menestyjiin,arvioi Vanhanen.

Aluepalautus ry. oliHeinjoki-juhlilla mukanaomalla osastollaan. Päämi-nisteri Vanhanen ei poiken-nut siellä, vaan sivuuttiSuomen alueiden palautus-ta ja Karjalan suomalaisti-loja palautusprojektia esi-telleen osaston kokonaan.

Osastolla oltiin valmii-na myymään pääministeril-le myös Karjala-takaisin t-paita ja lippis. Tämän mah-dollisuuden Vanhanen jättivielä tällä kerralla käyttä-mättä, vaikka kyseinen pai-ta on kohta oltava jokaisenajan tasalla kulkevan polii-tikon päällä kuin PorinJazz -paita.

Lasse KoskinenAluepalautus ry.

LahjavihjeKURKIJOKI-kirjat, -viirit ja -vaakunat!

SPAR LOIMAAKauppias Sami Toivonenpuh. (02) 763 6850ma - pe 7-21, la 7-18, su 12-21

Ruokakauppa Sinun makuusi

762 2848

LOP-Kultapiste

763 2150

040-765 7028

Ritvanja OilinEines-keittiö

76368520762 4432

762 2062

762 1413

Ainutlaatuisellenaiselle ja lapselle

KUHAFILE

990kg

COLDENCAPSIIDERIT1000

5 ploa

Suomalainen kukka-kaali 119

kg2 pkt/talous

Sisältö 8,75 + 1,20

HK MarinoidutPorsaan kyljykset

Karhu &Lapin Kulta III

12-pack (2,20 l)

199pkt595

kg 089ps

Fazer Paahtoleivät285-335 g

(3,12-2,66 kg)

PauligJuhla Mokka kahvi

500 g (3,98 kg)

99512-pack

PAMPERSVAIPAT 1290

pkt

0,5 l sis.pantit(3,60 l)KASSI KAUPANPÄÄLLE

EmännänPAREMPI PIHVI

1590kg

Ranskalainenvarhaispäärynä

129kg

Tarjoukset voimassa: perjantai–sunnuntai 6.8.–8.8.2004

Tuoretoriltamme

2 rasiaa/talous rasia099Snellman

Sika-nauta-jauheliha

SPAR ETUKORTTI• Sinulle ilmainen • Bonuksetsuoraan pankkitilillesi selvänärahana • Bonuskertymää voitseurata kassakuitistaELOKUUNKANTA-ASIAKASTARJOUKSENA ESIM.

400 g (2,48 kg)