ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh. 029 501 6800 fax 015 760 0150 www.avi.fi/ita kirjaamo.ita@avi.fi

Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli

Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu

Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12–14 Kuopio

Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli

Päätös Nro 37/2016/1 Dnro ISAVI/707/2015 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2016

ASIA Lintusuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan muutos ja toiminnanaloittamislupa, Mikkeli

HAKIJA Vapo Oy

PL 22

40101 Jyväskylä

HAKEMUS

Itä-Suomen aluehallintovirastoon 20.2.2015 saapunut ja myöhemmin täydennetty hakemus

koskee Mikkelin kaupungissa sijaitsevan Lintusuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan muut-

tamista ottamalla käyttöön uusi 20,1 hehtaarin tuotantolohko.

Hakija hakee oikeutta aloittaa muutettu toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta

(ympäristönsuojelulaki 199 §).

HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Itä-Suomen ympäristölupaviraston 27.6.2007 antamaan päätökseen nro 73/07/2 Lintusuon

turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevasta ympäristöluvasta on sisältynyt ympäristön-

suojelulain (86/2000) 55 §:n nojalla annettu määräys, jonka mukaan luvan saajan oli 1.3.2015

mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus, mikäli

turvetuotanto jatkuu vuoden 2015 jälkeen.

Koska 20.2.2015 aluehallintovirastolle toimitettuun hakemuksen sisältyy toiminnan olennainen

muutos (uusi 20,1 hehtaarin tuotantolohko), käsitellään hakemus ympäristönsuojelulain

(527/2014) 89 §:n mukaisena luvan muuttamista koskevana hakemuksena, jonka yhteydessä

toiminnalle annetaan tarkistetut lupamääräykset.

Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 1 §:n 2 momentin 7 c) kohdan nojalla aluehallinto-

virasto on toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.

Itä-Suomi

2 (43)

HAKEMUKSEN SISÄLTÖ

Voimassa oleva ympäristölupa

Lintusuon turvetuotannolla on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa (Itä-Suomen ympäris-

tölupaviraston päätös 27.6.2007 nro 73/07/2). Ympäristöluvan mukainen tuotantopinta-ala on

144,2 hehtaaria. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 17.7.2008 nro 08/0460/3 hylännyt

ympäristölupaviraston päätöksestä tehdyn valituksen.

Ympäristöluvassa on annettu vesilain (264/1961) 10 luvun 6 §:n mukainen oikeus johtaa kuiva-

tusvedet 70 metrin matkalla Vehmaskylän 15 osakaskunnan omistaman alueen kautta kulke-

vassa ojassa vesistöön.

Lintusuon tuotantoalueen vesienkäsittelyssä on ympäristöluvan mukaan käytössä sarkaojara-

kenteiden ja laskeutusaltaiden lisäksi pinta-alaltaan vähintään 6,7 hehtaarin pintavalutuskent-

tä. Kuivatusvedet on johdettava laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän kautta ympäri vuoden.

Sulan maan aikana pintavalutuskentän puhdistustehon tavoitteellisiksi raja-arvoiksi luvassa on

asetettu kiintoaineen osalta vähintään 50 % ja fosforin osalta vähintään 30 %.

Alueen sijainti

Lintusuon turvetuotantoalue sijaitsee noin 25 km Mikkelin kaupungin keskustasta pohjoiseen

Vehmaskylän ja Alamaan kylissä.

Alueen kaavoitustilanne ja alueen hallinta

Hankealueella on voimassa ympäristöministeriön 4.10.2010 vahvistama Etelä-Savon maakun-

takaava. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 19.8.2011 pysyttänyt voimassa edellä maini-

tun ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen.

Maakuntakaavassa Lintusuon nykyinen tuotantoalue on merkitty turvetuotantoalueeksi (EOt

8.354). Lähin maakuntakaavaan merkitty turvetuotantoalue on Kovalansuo (EOt 8.356). Tuo-

tantoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavo-

ja. Lintusuon kuivatusvesien purkureitillä Kyyvedellä ja Ala-Sitrolla on voimassa Etelä-Savon

ympäristökeskuksen 21.11.1997 vahvistama Kyyveden, Harjujärven ja Ala-Aittaroisen ranta-

osayleiskaava. Kaavassa Ala-Sitron rannoille on esitetty kymmenkunta loma-asunnon raken-

nuspaikkaa.

Vapo Oy:llä on Lintusuolla omistuksessa olevaa aluetta yhteensä 141,54 hehtaaria tiloilla Lin-

tusuo (491-467-15-44), Lintusuo (491-423-9-0) ja Lintusuo II (491-423-5-37). Vuokrattuja suo-

alueita on yhteensä 75,2 hehtaaria tiloilla Suomela (491-467-20-39, sopimus 31.12.2026 saak-

ka), Takavihko (491-467-15-52, sopimus 31.12.2026 saakka) ja Rauhala (491-467-15-43, so-

pimus 31.12.2023 saakka).

3 (43)

Toiminta

Yleiskuvaus toiminnasta ja jälkihoidosta

Lintusuon pohjoisosa (noin 60 ha), on valmisteltu tuotantokuntoon vuosina 1979–1983 ja se on

ollut tuotannossa vuodesta 1986 lähtien. Lintusuon eteläosan valmistelutyöt on aloitettu vuon-

na 2009 ja tuotanto on aloitettu 2011.

Kuluneella lupakaudella Lintusuolla on tuotettu jyrsinpolttoturvetta vuosina 2007–2014 keski-

määrin noin 26 000 m3 vuodessa, yhteensä noin 209 000 m3. Lisäksi alueelta on samalla jak-

solla tuotettu ympäristöturvetta noin 20 500 m3. Tällä hetkellä (2015) tuotannosta poistuneita

alueita on yhteensä noin 9,6 hehtaaria. Osa poistuneista alueista on tuotannon tukialueina ja

osa seuraavassa maankäytössä (metsätalouskäyttö).

Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta ja ympäristöturvetta HAKU-menetelmällä, mekaanisella kokoo-

javaunulla ja imuvaunulla keräiltynä, vuosittain 30–50 vuorokauden aikana tuotantokaudella

touko-syyskuussa. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä, kääntäminen ja karheaminen,

paitsi imuvaunukeräilyssä. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on yhteensä noin 45 000 m3.

Jyrsinpolttoturpeen käyttöpaikkoja ovat Etelä-Savon Energian ja Savon Voiman laitokset. Ym-

päristöturvetta toimitetaan lähiseudun maatiloille. Turpeen kuljetusmäärät ovat noin 380 rekka-

kuormaa lähinnä lämmityskaudella (1.11.–30.4.). Tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen

suorittavat yrittäjät.

Lintusuon tuotannon arvioidaan kestävän vielä noin 15 vuotta vanhemmalla ja noin 30 vuotta

uudemmalla alueella. Vuoteen 2020 mennessä arvioidaan Lintusuolla poistuvan tuotannosta

yhteensä noin 46 hehtaaria vanhaa tuotantoaluetta. Lintusuon tuotannon arvioidaan päättyvän

tämänhetkisen arvion mukaan vuonna 2045.

Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan

alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonai-

suuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Vapo Oy kunnostaa omistamansa

alueen uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien

mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuo-

tannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet joh-

detaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkihoitovaiheen

tarkkailu tehdään viranomaisten vaatimalla tavalla. Yleensä jälkihoitovaiheen tarkkailu kestää

kaksi vuotta tuotannon päättymisen jälkeen.

Maanomistaja päättää alueidensa jälkikäytöstä. Vapo Oy tehostaa omistuksessaan olevien

tuotannosta poistuneiden alueiden siirtämistä jälkikäyttöön. Jälkikäyttömuotoja ovat metsittä-

minen, peltoviljely, erityyppisten kosteikkojen kuten lintujärvien perustaminen sekä uudelleen

soistaminen.

Vesien käsittely ja päästöt vesistöön

Lintusuon tuotantoalueelta vedet johdetaan alapuoliseen vesistöön reittiä laskuoja–Roiton-

lampi–Papinjoki–Hietajärvi–Sahinjoki–Kyyvesi (Ala-Sitro).

Lintusuon turvetuotantoalueen vedet käsitellään tehostetusti pintavalutuskentällä ja laskeutus-

altailla. Vedet pumpataan ympärivuotisesti pintavalutuskentän jako-ojastoon, mistä vesi jae-

4 (43)

taan tasaisesti kentälle. Pintavalutuskenttä on rakennettu ojitetulle alueelle vuonna 2009, sen

pinta-ala on 6,4 hehtaaria (tarkistusmittaus 2013), joka on 4,4 % valuma-alueesta. Kentän toi-

mintaa on sittemmin tehostettu parantamalla veden jakautumista kentän kaikkiin osiin. Kentältä

vedet poistuvat mittakaivon kautta. Mittakaivon viereen asennetaan suljettava ylivuotoputki

suojaamaan pintavalutuskentän rakenteita, jos mittakaivo jostakin syystä tukkeutuu. Ylivuoto-

putki varustetaan virtaaman mittauksen mahdollistavalla v-padolla.

Uuden tuotantolohkon (20,1 ha) vedet tullaan johtamaan Lintusuon nykyisiin vesienkäsittelyjär-

jestelmiin. Pintavalutuskentän kapasiteetti riittää nykyiselle tuotantopinta-alalle, mutta ei uudel-

le alueelle. Uuden tuotantoalueen valmistelu aloitetaan, kun vanhoja tuotannosta poistuvia tuo-

tantoalueita saadaan siirrettyä seuraavaan maankäyttömuotoon ja kuivatusvedet johdettua ve-

denkäsittelyn ohi vähintään uutta aluetta vastaavalta pinta-alalta. Vuoteen 2020 mennessä ar-

vioidaan Lintusuolla poistuvan tuotannosta yhteensä noin 46 hehtaari vanhaa tuotantoaluetta.

Päästöt vesistöön

Lintusuo ei ole kuulunut Etelä-Savon varsinaisiin päästötarkkailusoihin. Lintusuon pintava-

lutuskentän toimintaa on kentän käyttöönotosta eli vuodesta 2009 alkaen kuitenkin tarkkailtu

säännöllisesti ottamalla näytteitä pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta. Vuosina 2009–2013

Lintusuon pintavalutuskenttä poisti vuositasolla keskimäärin 63–80 % kiintoaineesta, 5–30 %

kokonaistypestä ja -42–38 % kokonaisfosforista. Kemiallisesti hapettuvia orgaanisia yhdisteitä

(CODMn) pintavalutuskäsittely on lisännyt 8–21 %.

Taulukko kuormitusarvioista: Lintusuon turvetuotannon nykyinen vuosikuormitus (tuotantoala

121,1 ha) ja vuosikuormitus tulevalla lupakaudella tilanteessa, jossa koko laajennusalue

(20,1 ha) on kuntoonpanovaiheessa ja vastaava ala vanhaa aluetta poistunut tuotannosta, ti-

lanteessa, jossa koko laajennusalue on tuotannossa sekä vuoden 2020 tilanteessa, jolloin tuo-

tannosta arvioidaan poistuneen 46 ha

Lintusuon vuosikuormitus Tuotanto-

nykytilanteessa ja tulevalla ala Kiintoaine Kok.P Kok.N CODMn Kiintoaine Kok.P Kok.N CODMn

lupakaudella ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a

Nykytilanne:

lohkot 1-6 koko vuosi (kuormitusraportit) 121,1 1326 40 902 24664

lohkot 1-6 koko vuosi (om.kuorm.selvitys) 121,1 4067 42 1105 26654 3404 23 751 530

Tuleva lupakausi, lohkon 7 kuntoonpanovaihe,

poistumia 20,1 ha:

lohkot 1-6 (om.kuorm.selvitys, tuotanto) 101,0 3392 35 922 22230 2839 19 627 442

lohko 7 (om.kuorm.selv. kuntoonpano) 20,1 770 14 198 5788 668 12 147 1577

lohkot 1-7 yht. (om.kuorm.selvitys) 121,1 4162 49 1120 28018 3506 31 773 2020

Tuleva lupakausi, lohkon 7 tuotantovaihe

poistumia 20,1 ha:

lohkot 1-6 (kuormitusraportit) 101,0 1106 33 752 20571

lohko 7 (kuormitusraportit) 20,1 220 6,6 150 4094

Lohkot 1-7 yht. (kuormitusraportit) 121,1 1326 40 902 24664

lohkot 1-6 (om.kuorm.selvitys, tuotanto) 101,0 3392 35 922 22230 2839 19 627 442

lohko 7 (om.kuorm.selv. tuotanto) 20,1 675 7,0 183 4424 565 3,8 125 88

Lohkot 1-7 yht. (om.kuorm.selvitys) 121,1 4067 42 1105 26654 3404 23 751 530

Vuonna 2020, poistumia 46 ha:

lohkot 1-6 (kuormitusraportit) 75,1 822 25 559 15296

lohko 7 (kuormitusraportit) 20,1 220 6,6 150 4094

Lohkot 1-7 yht. (kuormitusraportit) 95,2 1042 31 709 19389

lohkot 1-6 (om.kuorm.selvitys, tuotanto) 75,1 2522 26 685 16529 2111 14 466 329

lohko 7 (om.kuorm.selv. tuotanto) 20,1 675 7,0 183 4424 565 3,8 125 88

Lohkot 1-7 yht. (om.kuorm.selvitys) 95,2 3197 33 869 20953 2676 18 591 417

Brutto Netto

5 (43)

Lintusuon vesistökuormitus on sekä nykytilanteessa että tulevan lupakauden tuotantovaihees-

sa laskettu vuosien 2009–2013 tarkkailuraporttien Lintusuon arvioituja netto-ominaiskuormi-

tuksia käyttäen. Lisäksi kuormitus on laskettu turvetuotannon selvityksessä ”Turvetuotantoalu-

eiden ominaiskuormitusselvitys. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu vuosien 2008–2012 tark-

kailuaineistojen perusteella.” (Pöyry Finland Oy 2014) esitettyjen ominaiskuormitustietojen pe-

rusteella. Tulevan lupakauden kuormitus on määritetty tilanteessa, jossa koko laajennusalue

(20,1 ha) on kuntoonpanovaiheessa ja vastaava ala vanhaa aluetta poistunut tuotannosta ja ti-

lanteessa, jossa koko laajennusalue on tuotannossa sekä vuoden 2020 tilanteessa, jolloin tuo-

tannosta arvioidaan poistuneen 46 hehtaaria.

Lintusuon kuormituksen arvioidaan uuden lohkon 7 kuntoonpanovaiheessa lisääntyvän hieman

nykytilanteesta, mutta palaavan nykyiselle tasolle lohkon 7 siirryttyä tuotantovaiheeseen. Loh-

kon 7 kuntoonpanon on kuormituslaskennassa oletettu tapahtuvan vasta, kun vastaava määrä

nykyistä tuotantoalaa on poistunut tuotannosta. Tuotantoalan pienentyessä edelleen arvioi-

daan kuormituksen vähentyvän nykyisestä.

Hakijan esitys pitoisuus raja-arvoiksi Lintusuon pintavalutuskentältä lähtevälle vedelle

Viimeisenä olevaa puhdistusmenetelmään, (mm. pintavalutuskenttä, kasvillisuuskenttä, kos-

teikko) kohdistuvaan puhdistustehovaatimukseen liittyy ongelmia, mm. perusvesienkäsittelyn

vaikutuksen jääminen tarkastelun ulkopuolelle, tulevan veden hyvä laatu, yläpuolisen näyt-

teenottopaikan sijoittaminen ja kaksinkertainen ylä- ja alapuolen tarkkailu. Koska tuotantoalu-

eelta lähtevän veden laatu on purkuvesistöön kohdistuvien vaikutusten kannalta ratkaiseva,

hakija katsoo, että on tarkoituksenmukaisinta edellyttää tuotantoalueelta lähtevältä kuivatusve-

deltä laatutaso perustason ja pintavalutuskenttäpuhdistuksen jälkeen ympärivuotisena keskiar-

vona seuraavasti:

Pintavalutuskenttä, lähtevä

Kiintoaine (mg/l) 8

Kokonaisfosfori (µg/l) 90

Kokonaistyppi (µg/l) 2 000

Esitetyt pitoisuuden raja-arvot perustuvat Lintusuolla tehtyyn päästötarkkailuun vuosina 2009–

2014 ja laajaan Pöyry Finland Oy:n (2014) Bioenergia Ry:n toimeksiannosta laatimaan selvi-

tykseen ”Turvetuotantoalueiden ominaiskuormitusselvitys”, jossa on esitetty laskelmat eri ve-

sienkäsittelyrakenteilla varustettujen tuotantoalueiden keskimääräisestä veden laadusta vuosi-

na 2008–2012 Itä-Suomessa. Kiintoaineen osalta on lisäksi huomioitu lisäalueen (20,1 ha)

kuntoonpanotöiden mahdollisesti aiheuttama tilapäinen kiintoainepitoisuuden nousu.

Jos luvassa asetettavat pitoisuusrajat tuotantoalueen vesiensuojelurakenteille eivät toteudu

kahtena peräkkäisenä vuotena, luvan hakijan on tehtävä selvitys ja tehostamissuunnitelma to-

teutusaikatauluineen Etelä-Savon ELY-keskukselle.

Vesienkäsittelyn tehostaminen

Veden jakautumista kentälle pyritään parantamaan jatkuvasti kentällä luonnollisesti tapahtu-

vien muutosten johdosta. Oikovirtaukset pyritään katkaisemaan mahdollisimman nopeasti, jos

sellainen havaintaan pintavalutuskentällä. Vesienkäsittelyrakenteilta lähtevän veden laatu on

ollut hyvä tai ainakin kohtalaisen hyvä, eikä tarvetta vesienkäsittelyn tehostamiselle nykytilan-

teessa hakijan arvion mukaan ole

6 (43)

Pöly, melu ja liikenne

Pöly

Turvetuotannossa syntyvän pölyn määrää pyritään vähentämään valitsemalla vähän pölyäviä

tuotantotapoja. Myös turveaumojen sijoittelulla niin, että ne sijaitsevat mahdollisimman kauka-

na asutuksesta, voidaan pölyhaittaa vähentää. Tuotanto ja turpeen varastointi tehdään ja ajoi-

tetaan siten, että tuotantoalueelta leviää pölyä mahdollisimman vähän ympäristöön.

Voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksen 10 mukaan ”Pölyävät työvaiheet on kes-

keytettävä tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s ja aina alle 400 metrin päässä asutuksesta, kun

tuuli käy lähiasutukseen päin. Tuulen suuntaa ja nopeutta on tuotantoalueella seurattava tuuli-

pussien tai muiden vastaavien laitteiden avulla. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydel-

le asuinrakennuksista. Lisäksi kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että

kuorma ei voi pölytä häiritsevästi.”

Lupakauden aikana hakijan tietoon ei ole tullut valituksia pölystä. Lintusuon turvetuotannosta

ei arvioida aiheutuvan kohtuutonta haittaa asutukselle pölyn muodossa.

Melu

Melutasot tuotantoalueiden ympäristössä vaihtelevat käytettävien koneyhdistelmien ja melun

paikallisten leviämisolosuhteiden mukaan. Melun määrään voidaan vaikuttaa mm. koneiden

valinnalla, töiden ajoituksella, turveaumojen ja teiden sijoituksella sekä riittävän leveillä ja tiheil-

lä kasvillisuusvyöhykkeillä.

Voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräys 11 edellyttää, että ”turvetuotannon aiheuttama

melu ei lähimpien asuttujen kiinteistöjen alueella saa ylittää klo 7.00–22.00 A-painotettua ekvi-

valenttitason (LAeq) arvoa 55 dB eikä klo 22.00–7.00 arvoa 50 dB. Lähinnä asutusta sijaitsevilla

lohkoilla 1 ja 4 sekä lohkon 2 luoteisosassa tuotanto on keskeytettävä klo 22.00–7.00 väliseksi

ajaksi. Turvetuotannossa syntyvät kannot ja muun puutavaran saa hakettaa klo 7-22 välisenä

aikana.”

Lupakauden aikana hakijan tietoon ei ole tullut valituksia melusta. Lintusuon turvetuotannosta

ei arvioida aiheutuvan kohtuutonta haittaa asutukselle melun muodossa.

Liikenne

Turve toimitetaan Lintusuolta asiakkaille pääasiassa marras-huhtikuun välisenä aikana, jolloin

kuljetusmäärät ovat hakijan arvion mukaan noin 380 rekkakuormaa. Kuljetusreitti on yksityistei-

tä pitkin kantatielle 72 ja edelleen asiakkaille Mikkeliin ja Pieksämäelle.

Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotan-

tokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnossapidossa käytettäviä koneita tuo-

daan työmaalle keskimäärin 2–3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on

kevyttä liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä.

Varastointi ja jätteet

Polttoöljy varastoidaan niin, ettei se pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinko-

tapauksissa. Hakijan arvion mukaan tuotantokauden aikana polttoöljyä kuluu noin 40 500

7 (43)

litraa. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 270 litraa ja muita voiteluaineita noin 60 kilo-

grammaa. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa.

Toiminnassa syntyy arviolta 270 litraa jäteöljyä, 45 kilogrammaa kiinteää öljyjätettä, 14 ki-

logrammaa akkuja, kuutiometri sekajätettä, 2 300 kilogrammaa aumamuovia ja 180 kilo-

grammaa rautaromua. Jätteet säilytetään tukikohta-alueella niille varatuissa asianmukai-

sissa paikoissa ja toimitetaan käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseis-

tä jätettä.

Tuotannon yhteydessä syntyvät jätteet käsitellään Lintusuolle laaditun kaivannaisjäte-

asetuksen mukaisen jätehuoltosuunnitelman mukaisesti.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)

Hakijan arvion mukaan tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistus on parhaan käyttökelpoi-

sen tekniikan mukaista. Tuotanto on suunniteltu harjoitettavaksi ja työmaaliikenne järjes-

tetty siten, että asutukselle ei aiheudu kohtuutonta rasitusta pölyn ja melun muodossa.

Toiminnassa syntyvien jätteiden eri jakeiden tilapäinen säilytys ja toimittaminen sekä käsit-

telyyn että hyötykäyttöön on suunniteltu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Hakijan arvion mukaan Lintusuon tuotantotoiminnassa sovelletaan kaikilta osin ympäristön

kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä parasta käytäntöä (BEP).

Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön

Tuotantoalue

Lupahakemuksen mukainen Lintusuon tuotantoalue on laajennusaluetta (20,1 ha) lukuun ot-

tamatta tuotantokunnossa olevaa aluetta. Lintusuon pohjoisosa (noin 60 ha) on valmisteltu tuo-

tantokuntoon vuosina 1979–1983 ja se on ollut tuotannossa vuodesta 1986 lähtien. Lintusuon

eteläosan valmistelutyöt on aloitettu vuonna 2009 ja tuotanto on aloitettu 2011. Yhdessä tuo-

tantoalueeseen sisältyvien laajennusalueiden (20,1 ha) kanssa tuotantoalueen kokonaispinta-

ala on 141,2 ha.

Geologinen tutkimuskeskus (GTK) on laatinut hakemukseen liitetyn Lintusuon luonnontilai-

suusluokituksen, jonka mukaan Lintusuo kuuluu luokkaan 0.

Laajennusalueella on tehty linnusto-, luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitykset vuonna 2013.

Luontoselvitysraportissa on tarkasteltu myös luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittujen eläin-

lajien mahdollista esiintymistä alueella. Laajennusalueen länsi-luoteispuolella Kyyveden lähi-

metsissä on ollut vuonna 2009 tiedossa kaksi liito-oravan esiintymisaluetta. Laajennusalueiden

avoimuuden johdosta itse laajennusalueella ei arvioida esiintyvän liito-oravia edes satunnai-

sesti. Laajennusalueella esiintyy kuljunevaa, joka vuoden 2013 selvitysten yhteydessä todettiin

soveltuvan viitasammakoiden kutuympäristöksi. Hankealueen ympäristön lammissa ja järvissä

on mahdollista esiintyä jättisukeltajaa. Laajennusalueen vaikutus Roitonlammen vedenlaatuun

suhteessa tuotannossa olevaan turvetuotantoalaan katsotaan jättisukeltajan kannalta melko

pieneksi.

Linnustoselvityksen mukaan laajennusalueen linnusto oli maantieteellinen sijainti ja alueen

elinympäristöt huomioon ottaen varsin tyypillistä soiden ja rikkonaisten metsäalueiden linnus-

toa. Alueella tavattiin kaksi valtakunnallisessa uhanalaisarvioinnissa silmälläpidettäväksi luoki-

8 (43)

teltua lintulajia eli teeri ja niittykirvinen. Kapustarinta on luokiteltu alueellisesti uhanalaiseksi.

EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja havaittiin kolme ja Suomen kansainvälisen suojelun ns. vas-

tuulajeja kaksi.

Kasvillisuuden ja luontotyyppien puolesta laajennusalue on varsin vaatimaton. Huomattavin

osuus selvitysalueesta on lähes puutonta rahkoittunutta tupasvillarämettä. Selvityksessä ei

löydetty suojelullisesti arvokkaita kasvilajeja tai suojeltuja luontotyyppejä. Luontotyyppien

uhanalaisluokituksessa selvitysalueelta tavatut tupasvillaräme ja kuljuneva on luokiteltu silmäl-

läpidettäviksi luontotyypeiksi.

Turvetuotannon jatkuminen ja laajentaminen eivät aiheuta merkittävää muutosta nykyiseen

maankäyttöön tai maisemakuvaan

Asutus ja maankäyttö

Lintusuon lähiympäristö on pääosin ojitettua suo- ja metsäaluetta sekä peltoa. Alle 500 metrin

etäisyydellä Lintusuon tuotantoalueesta on karttatarkastelun perusteella 10 asuinrakennusta,

joista seitsemää käytetään väestötietojärjestelmän rakennustietojen perusteella vakituiseen

asumiseen. Lintusuosta 340 metrin etäisyydellä sijaitsevat rakennukset (Sahala, 491-467-15-

28) ovat väestötietojärjestelmän rakennustietojen mukaan varastorakennuksia. Muut asutut

kohteet sijoittuvat yli 500 m etäisyydelle tuotantoalueesta. Lintusuon turvetuotannosta ei arvi-

oida aiheutuvan kohtuutonta haittaa asutukselle pölyn tai melun muodossa.

Nykyisessä ympäristöluvassa on määrätty seuraavaa: ”Luvan saajan on tarkkailtava tuotanto-

alueen ympäristössä Lintumäen tilalla (491-423-2-10) sijaitsevan talousvesikaivon vedenkor-

keutta vähintään kaksi kertaa vuodessa tehtävin mittauksin. Tarvittaessa kaivojen tarkkailuun

on otettava muitakin turvetuotantoalueen ympäristössä sijaitsevia kaivoja.” Lintumäen tilan kai-

voveden korkeutta on tarkkailtu vuosina 2005–2014. Tarkkailutulosten perusteella pinnankor-

keusvaihtelun arvioidaan olevan normaalia pohjavesien vuosivaihtelua, johon Lintusuon turve-

tuotannolla ei ole ollut vaikutusta.

Alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitseville asuinkiinteistöille hakija lähetti tam-

mikuussa 2015 kaivokysely, johon saatiin vastaukset kuudelta tilalta. Lintumäen ympärivuoti-

sesti asutun tilan (491-423-2-10) vastauksen mukaan tilan betonirengaskaivon vedenkäyttö on

300 l/vrk ja veden riittävyys on ollut hyvä. Kaivo on kunnostettu vuonna 2004 ja sen kunto on

hyvä. Rivikalvitsan (491-467-16-45) tilan tyydyttävässä kunnossa olevan porakaivon veden riit-

tävyys on vastauksen mukaan ollut hyvä. Tilalla on kaksi ympärivuotisesti asuttua rakennusta.

Kotilan (491-467-15-27) ympärivuotisesti asutun tilan kaivosta saattaa vesi loppua kuivina ke-

sinä. Niemenmaan (491-467-15-21) tilan kaivovettä käytetään vain pesuvetenä ja betoniren-

gaskaivon vesi on riittänyt välttävästi. Tilalla on vapaa-ajan asunto. Penttilän ympärivuotisesti

asutun tilan (491-467-15-25) betonirengaskaivon vesi on vuonna 2003 tehdyn kunnostuksen

jälkeen riittänyt hyvin vedenkäytöllä 750 l/vrk. Mäntylän tilalla (491-467-15-48) on vuonna 2000

rakennettu hyväkuntoinen porakaivo. Lintusuon turvetuotannolla ei arvioida olevan vaikutusta

tuotantoalueen läheisyydessä oleviin kaivoihin ja niiden veden laatuun.

Suojelukohteet ja pohjavesialueet

Lintusuon välittömässä läheisyydessä ei ole suojelukohteita. Lähimmät Natura-alueet ovat tuo-

tantoalueen luoteispuolella noin 6,9 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Kyyvesi (FI0500176),

noin 7,9 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Taloahon metsä (FI0500201) ja tuotantoalueen koil-

lispuolella noin 8,7 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Iso-Huppio (FI0500005). Lähimpänä sijait-

9 (43)

seva suojelualue on Kotasaaren yksityisten mailla oleva luonnonsuojelualue (YSA062778),

noin kaksi kilometriä tuotantoalueesta länteen.

Pitkien etäisyyksien vuoksi Lintusuon turvetuotannolla ei arvioida olevan vaikutuksia edellä

mainittuihin Natura- ja suojelualueisiin.

Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole muita tiedossa olevia uhanalaisia tai muita arvokkaita

luontotyyppejä tai uhanalaisia lajeja tai arvokkaiksi luokiteltuja pienvesiä. Toiminnan jatkami-

nen ja uuden alueen käyttöönotto eivät aiheuta merkittäviä muutoksia itse tuotantoalueen tai

sen lähiympäristön luontoon.

Lintusuon välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita. Lähin luokiteltu pohjavesi-

alue on noin 4,4 kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta länteen sijaitseva Hieppeen pohjave-

sialue (muu pohjavesialue 0649207). Lintusuon turvetuotannolla ei arvioida olevan vaikutuksia

pohjavesialueisiin pitkien etäisyyksien vuoksi.

Tuotantoalueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja maisema-alueita, muinaisjään-

nöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Lähimmät muinaisjäännökset, kivikautiset asuinpaikat

Hieppee-Raaskanlahti (16866) ja Purtoniemi (16867) sijaitsevat noin 4,7 kilometriä tuotanto-

alueesta länteen. Pitkien etäisyyksien vuoksi Lintusuon turvetuotannolla ei ole vaikutuksia

muinaisjäännöksiin.

Viitasammakkoselvitys

Hakija on 10.11.2015 toimittanut hakemuksen täydennyksenä selvityksen viitasammakon

esiintymisestä Lintusuon turvetuotantoalueella ja sen ympäristössä. Selvitys perustuu keväällä

2015 tehtyyn maastoinventointiin.

Selvityksessä ei laajennusalueelta (uusi lohko 21 ha) tehty viitasammakkohavaintoja. Laajen-

nushankealuetta lähimmät viitasammakkohavainnot tehtiin tuotantoalueen ja laajennusalueen

välisestä eristysojasta. Havainnoista oli kaksi ääntelyhavaintoa ja yksi kutuhavainto.

Lisaksi 16 ääntelevää urosta ja 4 kuturypästä havaittiin laajennusalueen ulkopuolelta, sen koil-

lispuolella turvetuotantoalueen ja ojitetun rämeen väliin jäävästä eristysojasta. Noin 500 metrin

päässä laajennusalueen länsipuolella sijaitsevalta Roitonlammelta tuli yhteensä kuusi ääntely-

havaintoa ja yksi kutuhavainto. Alueen itäpuolella noin 400 metriä Lintusuolta sijaitsevalta

Rummakkolammesta tuli myös kuusi ääntelyhavaintoa ja yksi kutuhavainto.

Selvityksen johtopäätöksissä todetaan, että laajennusalue on pääosin rämettä, jonka keskellä

on laikku avosuota. Laajennusalueen avosuot ovat kausikosteata sammalkuljunevaa. Laajen-

nusalue rajautuu eteläosastaan ojitettuun rämeeseen ja pohjoisosastaan tuotannossa olevaan

Lintusuon turvetuotantoalueeseen. Laajennusalueella ei havaittu sopivia kutupaikkoja vii-

tasammakolle, eikä laajennusalueelta havaittu yhtään viitasammakkoa. On kuitenkin mahdol-

lista että alueen ulkopuolella kutevat viitasammakot käyttävät laajennusaluetta elinympäristön

osana tai liikkumiseen elinympäristöstä toiseen.

Viitasammakot käyttävät laajennusalueen pohjoisreunalla sijaitsevaa Lintusuon turvetuotanto-

alueeseen rajautuvaa eristysojaa lisääntymispaikkanaan. Laajennusalueen muilta rajoilta ei

havaittu viitasammakoita. Kutuja havaittiin myös laajennusalueesta koilliseen sijaitsevassa tur-

vetuotantoalueen eristysojassa. Tuotantoalueella kutevat viitasammakot käyttävät todennäköi-

sesti turvetuotantoaluetta ympäröiviä kosteita metsiä kesäelinpiireinään.

10 (43)

Ääntelyiden ja muiden havaintojen perusteella selvitysalueen ulkopuolella sijaitsevilla Roiton-

lammella ja Rummakkolammella näyttäisi olevan suurehkot viitasammakkopopulaatiot. Lampia

voidaankin pitää havaintojen perusteella viitasammakon elinympäristön ydinelinpiireinä.

Selvityksen mukaan on tärkeää, että viitasammakot pystyvät liikkumaan ydinelinympäristöjen

välillä sisäsiitoksen ehkäisemiseksi. Viitasammakot voivat käyttää myös tuotannossa olevan

turvetuotantoalueen ojia liikkumiseen ydinelinympäristöjen välillä. Viitasammakoiden on havait-

tu elävän ja lisääntyvän onnistuneesti turvetuotantoalueiden ojissa ja paloaltaissa. Myöskään

humuspitoisen veden ei ole havaittu haittaavan merkittävästi viitasammakon kutemista ja ku-

dun kehittymistä. Hankkeesta ei selvityksen mukaan arvioida aiheutuvan merkittävää pysyvää

haittaa laajennusalueella mahdollisesti esiintyville viitasammakoille, koska viitasammakoille

soveltuvaa elinympäristoa jää laajennusalueen ympäristöön runsaasti.

Vesistö

Lintusuo sijaitsee Kymijoen vesistöalueella (14) Mäntyharjun reitin valuma-alueen (14.9) Kyy-

veden lähialueella (14.932), jonka pinta-ala on 603,25 km2 ja järvisyys 24,3 %. Lintusuon

osuus Kyyveden lähialueesta on 0,2 %. Lintusuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet johde-

taan laskuojan kautta reitille Roitonlampi–Papinjoki–Hietajärvi–Sahinjoki–Kyyvesi. Vesimatka

Lintusuolta Roitonlampeen on noin 80 metriä, Roitonlammesta Hietajärveen noin 4,6 kilometriä

ja Hietajärvestä Kyyveteen noin 0,85 kilometriä. Yhteensä vesimatka Lintusuolta Kyyveteen on

7,8 kilometriä.

Kyyveteen kuormitusta aiheuttavat lähinnä maa- ja metsätalous, haja-asutus ja turvetuotanto.

Kyyveden lähialueella (14.932) sijaitsevat Lintusuon lisäksi Kovalansuon ja Pyöreäsuon turve-

tuotantoalueet.

Hietajärveä on laskettu vuonna 1939 ja 1950-luvulla. Papinjoki on perattu 1955.

Virtaamat

Virtaamat on arvioitu Rauhajärven alueen (14.931, F=1505 km2, L=16,7 %) virtaamatietojen

1991–2010 (Hydrologinen vuosikirja 2006–2010) perusteella. Virtaamat alapuolisessa vesis-

tössä (MQ keskivirtaama, MHQ keskiylivirtaama ja MNQ keskialivirtaama):

F km2

MQ m3/s MHQ m

3/s MNQ m

3/s

Roitonlammen luusua 30,6 0,26 0,45 0,126

Sahinjoki laskussa Ala-Sitroon 45,3 0,38 0,67 0,187

Ala-Sitron ja Mustaselän välinen Lahnasalmi 95,4 0,80 1,41 0,394

Vedenlaatu

Lintusuon alapuolisesta vesistöstä on 2000-luvulta vedenlaatutietoja havaintopisteistä Roiton-

lampi (Roitonlampi 102 ja Roitonlampi laskuj. 329), Papinjoki (Papinjoki 330), Hietajärvi (Hieta-

järvi eteläpää 207), Sahinjoki (Sahinjoki 209) ja Kyyveden Ala-Sitrossa (Ala-Sitro 246). Lisäksi

tuotantoalueelta on 1990-luvulta tarkkailutuloksia pisteestä Lintusuo laskuoja 261.

Roitonlammen vesi on ollut 2000-luvulla rehevää ja runsashumuksista, veden happamuus on

vaihdellut välillä pH 5,0–5,7. Papinjoen vesi on ollut rehevää tai erittäin rehevää ja runsashu-

muksista. Hietajärven, Sahinjoen ja Kyyveden Ala-Sitron vesi on ollut rehevää ja runsashu-

muksista. Lintusuon alapuolisen vesistön happitilanne aina Hietajärvelle asti on ollut välttävä.

11 (43)

Kyyveden Koiraselkä on pintavesityypiltään runsashumuksinen järvi (Rh). Toissijaisena tyyppi-

nä on mainittu matalat runsashumuksiset järvet (MRh). Kyyveden Koiraselkä kuuluu Kymijoen-

Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Kyyveden Koiraselkä (mukaan lukien Ala- ja Ylä-Sitro)

on vesienhoidon 2. suunnittelukaudella luokiteltu aiemman erinomaisen luokan sijaan hyvään

ekologiseen luokkaan. Kyyveden Koiraselän kemiallinen tila on hyvä eikä vesimuodostumaan

ole voimakkaasti muutettu. Tuotantoalueen ja Kyyveden välisten vesistöjen ekologista tilaa ei

ole määritetty.

Kalasto ja kalastus

Lintusuon ympäristöluvassa on edellytetty kalataloudellista tarkkailua Papinjoessa, Hietajär-

vessä ja Kyyveden Ala-Sitrossa. Vuosina 2007 ja 2012 on tehty verkkokoekalastuksia Ala-

Sitrossa ja Hietajärvessä sekä sähkökoekalastuksia Papinjoella. Vuosina 2010 ja 2012 on teh-

ty myös kalastustiedustelu alueen rantakiinteistöille.

Vuoden 2007 verkkokoekalastusten perusteella tarkkailualueen järvet eivät olleet erityisen sär-

kivaltaisia ja petokaloja esiintyi kohtalaisesti. Verkkojen likaantuminen on ollut suhteellisen vä-

häistä. Papinjoen sähkökalastussaaliissa ei esiintynyt pienille virtavesille tyypillisiä kalalajeja

tai rapua. Vuonna 2012 verkkokoekalastusten biomassa Hietajärvessä kasvoi vuoteen 2007

verrattuna. Papinjoen sähkökoekalastuksissa ei ole saatu lainkaan saalista. Vuoden 2012 ka-

lataloudellisen tarkkailuraportin mukaan verkkokoekalastuksen yksikkösaaliit ovat olleet tark-

kailtujen vesistöjen ravinnepitoisuuteen ja ekologisen tilan luokittelun vertailutilaan nähden al-

haisia. Osaltaan tuloksia ovat vuosina 2007 ja 2012 voineet selittää myös verrattain myöhäiset

pyyntiajankohdat, mutta toisaalta tulokset ovat voineet kertoa myös vesistöjen alhaisesta tuo-

tantokyvystä. Papinjoen sähkökoekalastusten ja kalastustiedustelun perusteella joen kalata-

loudellinen merkitys on vähäinen. Kalataloustarkkailun tulokset ovat kuvastaneet kaikkien va-

luma-alueen kuormitustekijöiden yhteisvaikutuksia sekä kalakantojen luontaista vaihtelua, eikä

käytetyillä menetelmillä ole voitu erottaa luotettavasti eri osatekijöiden vaikutuksia toisistaan.

Kokonaisuutena näyttäisi siltä, että tarkkailualueen kalakannoissa tai kalastuksessa ei ole ta-

pahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia.

Vuosina 2009–2010 tarkkailualueella kalasti arviolta 29 rantakiinteistöjen omistajien ruokakun-

taa ja vuonna 2012 arviolta 28 ruokakuntaa. Vapaa-ajan kalastuksen kokonaissaalis on vuosi-

na 2009–2010 ollut noin 1 570 kg ja vuonna 2012 noin 1 774 kg. Eniten kalastusta on harjoitet-

tu Hietajärvessä, jossa tärkeimmät saalislajit ovat olleet hauki, kuha, ahven ja lahna. Suurin

osa kalansaaliista on saatu yli 50 mm:n verkoilla ja katiskalla. Myös viehekalastuksen osuus

kokonaissaaliista on ollut merkittävä. Tarkkailualueen rapusaalis on ollut vähäinen. Turvetuo-

tannon on katsottu yleisesti haittaavan kalastuksen harjoittamista.

Kalatalousviranomaisen istutusrekisterin mukaan vuonna 2004 on Hietajärveen istutettu 500

kpl kesänvanhoja planktonsiikoja. Voimassa olevassa ympäristöluvassa määrätyllä kalata-

lousmaksulla (500 €) on istutettu vuodesta 2009 lähtien yhteensä 23 580 kesänvanhaa kuhaa

Kyyveden Mustikkaselälle, joka sijaitsee Kyyveden Ala-Sitron alapuolella.

Virkistyskäyttö

Purkuvesistöä voidaan käyttää veneilyyn, melontaan, kalastukseen ja uimiseen. Siellä ei ole

EU-uimarantoja eikä merkittyjä veneily- tai muita virkistysreittejä. Roitonlammen, Papinjoen ja

Sahinjoen rannoilla ei sijaitse asuinkiinteistöjä. Hietajärven ja Kyyveden Ala-Sitron rannoilla on

muutamia kiinteistöjä, joilla on asuinrakennuksia.

12 (43)

Vaikutukset pintavesiin ja niiden käyttöön

Vaikutukset veden laatuun

Arvio Lintusuon tuotantoalueen kuivatusvesien vesistövaikutuksista on tehty laskemalla Lintu-

suon turvetuotannon aiheuttamat teoreettiset pitoisuusvaikutukset Roitonlammen luusuassa,

Sahinjoessa laskussa Ala-Sitroon ja Ala-Sitron ja Mustaselän välisessä Lahnasalmessa sekä

tarkastelemalla Kyyveden lähialueen (14.932) turvetuotannon yhteisvaikutuksia.

Lintusuon turvetuotantoalueen vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Roitonlampeen ja

Papinjokeen. Suurin osa ravinteista, kiintoaineesta ja orgaanisesta aineksesta sedimentoituu

laskuojaan, Roitonlampeen ja Papinojaan ennen Hietajärveä ja sen alapuolisia vesistöjä. Haki-

jan arvion mukaan kuivatusvesillä ei ole merkittävää vaikutusta kiintoaine- ja ravinnepitoisuuk-

siin tai orgaanisen aineksen pitoisuuksiin Hietajärvessä ja sen alapuolisissa vesistöissä.

Kuormituksen jatkuminen voi kuitenkin osaltaan ylläpitää alapuolisen vesistön rehevyyttä.

Lyhyen etäisyyden ja osittain vähäisen puuston vuoksi tuotantoalueelta voi ajoittain aiheutua

pölykuormitusta Roitonlampeen. Suhteellisen pitkien etäisyyksien vuoksi Lintusuon turvetuo-

tannon ei arvioida aiheuttavan merkittävää pölykuormitusta muihin vesistöihin.

Lintusuon, Kovalansuon ja Pyöreäsuon turvetuotannon kuivatusvesien vesistövaikutusten koh-

distuessa pääosin purkureittien alkuosiin jäävät turvetuotannon kuivatusvesien yhteisvaikutuk-

set vedenlaatuun purkureitillä Ala-Sitrossa ja sen alapuolisessa vesistössä vähäisiksi.

Vaikutukset kalatalouteen

Turvetuotannon kalataloudelliset vaikutukset voivat ilmetä lähinnä erilaisina kalastukseen liitty-

vinä haittoina, kuten pyydysten likaantumisena, pohjan liettymisenä, runsaana vesikasvillisuu-

tena ja umpeenkasvuna sekä vähempiarvoisten kalalajien runsautena.

Lintusuon turvetuotannon vesistövaikutukset kohdistuvat arvion mukaan ensisijaisesti Roiton-

lampeen ja Papinjokeen, joilla ei arvioida olevan kalataloudellista merkitystä. Lintusuon kalas-

toon ja kalatalouteen kohdistuvien vaikutusten arvioidaan tulevalla lupakaudella pysyvän ny-

kyisellä tasolla ja tuotantoalan vähitellen vähentyessä pienentyvän nykyisestä.

Vaikutukset virkistyskäyttöön

Lintusuon vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Roitonlampeen ja Papinjokeen, joilla ei

arvioida olevan merkittävää virkistyskäyttöarvoa. Turvetuotannon aiheuttamat vesistövaikutuk-

set alapuolisissa vesistöissä pysyvät tulevalla lupakaudella nykyisellä tasolla ja tuotantoalan

vähitellen vähentyessä pienentyvän nykyisestä. Näin ollen turvetuotannon jatkamisella Lintu-

suolla ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia alapuolisen vesistön virkistyskäyt-

tömahdollisuuksiin. Lintusuon turvetuotannon arvioidaan osaltaan vaikuttavan virkistyskäyttöön

lähinnä virkistyskalastusta haittaavana mahdollisen pyydysten likaantumisen kautta.

Vaikutukset vesienhoitosuunnitelman mukaisiin tavoitteisiin

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuosiksi 2016–2021

vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjave-

sien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Erinomaisiksi tai

hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Suunnitelman toimenpideosiossa mainitaan,

13 (43)

että turvetuotantoalueen eristysojitus, sarkaoja-altaat, lietteenpidättimet sekä mitoitusohjeet

täyttävät laskeutusaltaat rakenteineen ja pintapuomeineen kuuluvat kaikkien tuotantoalueiden

perusvesienkäsittelyyn. Vesiensuojelun perusrakenteet eivät kuitenkaan yksinään ole riittäviä

vaan niiden lisäksi tarvitaan tehokkaampia käsittelymenetelmiä. Vallitsevan oikeuskäytännön

perusteella uusilla tuotantoalueilla parasta käyttökelpoista tekniikkaan ovat ympärivuotinen pin-

tavalutus, ympärivuotinen kemikalointi tai näiden yhdistelmä. Vanhojen tuotantoalueiden ve-

siensuojelua tehostetaan lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä pintavalutuskentällä. Mi-

käli pintavalutuskenttää ei voida rakentaa, vesiensuojelua tehostetaan virtaaman säädöllä,

kasvillisuuskentällä/kosteikolla, kemikaloinnilla tai yhdistämällä erilaisia vesiensuojeluratkaisu-

ja. Vesiensuojelutoimet ja niiden tehostamistarve ratkaistaan tapauskohtaisesti lupamenettelyn

yhteydessä ottaen huomioon sekä tuotantoalueen ja sen vaikutusalueen erityispiirteet kuten

esimerkiksi Natura-alueet.

Hakijan arvion mukaan Lintusuon tuotantotoiminnassa sovelletaan kaikilta osin ympäristön

kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä parasta käytäntöä (BEP).

Kyyveden Koiraselän (mukaan lukien Ala-Sitro) osalta ekologinen tavoitetila on saavutettu.

Ala-Sitron yläpuolelle Lintusuon kuivatusvesien purkureitille sijoittuvien vesistöjen ekologista ti-

laa ei ole määritetty. Lintusuon turvetuotannon fosfori- ja typpikuormituksen pysyessä jatkossa

nykyisellä tasolla ja vähitellen pienentyessä, ei turvetuotannon jatkamisella Lintusuolla arvioida

olevan alapuolisen vesistön nykyistä ekologista luokkaa laskevaa vaikutusta. Turvetuotannon

jatkumisen Lintusuolla ei katsota vaarantavan vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista tai ve-

sienhoidollisen tilan nykyisellään säilymistä.

Ympäristöriskit

Tulipalo on merkittävin turvetuotantoalueen onnettomuusriski. Tuotantoalueella on pelastus-

suunnitelma, joka on toimitettu pelastusviranomaisille. Henkilökunnalle ja työmaalla toimiville

yrittäjille annetaan koulutusta tulipalontorjunnassa ja suunnitelman toimenpiteistä. Mahdolliset

polttoaine- tai öljyvuodot ovat melko helposti kerättävissä pois turvekentältä. Maaperän tai

pohjaveden saastumisvaaraa suolla ei arvioida olevan.

Rankkasateiden aiheuttama vesiensuojelurakenteiden rikkoontuminen aiheuttaisi poikkeuksel-

lisen suuren kiintoaine- ja ravinnekuormituksen. Tällaisten onnettomuuksien estämiseksi pen-

kereitä, ojia ja vesiensuojelurakenteita tarkkaillaan säännöllisesti. Koska valumavesien käsitte-

lyssä käytetään pumppausta vesien johtamiseksi pintavalutuskentälle, vettä padottuu rankka-

sadeajankohtina laskeutusaltaisiin ja sarkaojiin, mikä pienentää alueelta tulvatilanteissa lähte-

viä vesi- ja ainemääriä.

Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon ta-

soa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdol-

lisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle ELY-keskukselle.

Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöoh-

jeita. Tuotantoalueen toiminnalla on ympäristövahinkovakuutus.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Lintusuon tuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua esitetään suoritettavaksi jat-

kossa edelleen Lintusuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailusuunnitelman mu-

kaisesti, kuitenkin muutettuna siten, että päästötarkkailunäyte otetaan vain pintavalutuskentän

alapuoliselta pisteeltä. Tarkkailusuunnitelma sisältää kuormitus- ja vesistötarkkailun. Lisäksi

14 (43)

turvetuotantoalueella tehdään käyttötarkkailua, jossa tarkoitus on tuottaa kirjattua taustatietoa

toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toiminta-olosuhteista (mm. ojitukset, tuotanto, ve-

siensuojelutyöt, näytteenotto, mahdolliset valitukset, sääolot).

Lintusuon kuormitustarkkailussa otetaan pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä näytteitä seu-

raavasti:

Kuukaudet Näytteitä

kevättulva, 2-3 viikon ajan 1 näyte / viikko

touko-syyskuu 1 näyte / 2 viikkoa

loka-huhtikuu 1 näyte / kk

Lintusuon vesistötarkkailupisteitä ovat havaintopisteet Roitonlampi, kantatien 72 silta (sama

kuin Papinjoki 330), Hietajärvi eteläpää 207 sekä Kyyvesi, Ala-Sitro 246. Suunnitelman mu-

kaan vesistötarkkailupisteiltä otetaan näytteet seuraavasti:

Kuukaudet Näytteitä

kevättalvi 1 näyte

heinäkuu 1 näyte

elokuu 1 näyte

Lintusuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja vesistötarkkailun tulokset raportoidaan vuosittain

yhdessä muiden Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyt-

tö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuraportin yhteydessä.

Kalataloudellista tarkkailua esitetään tehtäväksi jatkossa nykyiseen tapaan osana Pyöreäsuon

ja Lintusuon turvetuotantoalueiden kalataloudellista tarkkailuohjelmaa, joka on voimassa vuo-

sina 2007–2015. Tarkkailuohjelman päivitys tulee ajankohtaiseksi vuoden 2015 aikana.

Lintusuolla ei ole edellytetty pöly- tai melutarkkailua, eikä hakija katso niitä aiheelliseksi jatkos-

sakaan.

Vahinkoarvio ja vahinkoja estävät toimenpiteet

Lintusuon turvetuotannon nykyisen ympäristöluvan kalatalousvelvoite: ”Kalastolle ja kalastuk-

selle aiheutuva ilmeinen vahinko alapuolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi kalata-

lousvelvoitteella. Luvan saajan on maksettava Etelä-Savon TE-keskukselle kalatalousmaksua

500 euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estä-

miseksi hankkeen vaikutusalueella. Ensimmäinen maksu vuodelta 2007 on maksettava kuu-

kauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta ja sen jälkeen vuosittain tammikuun

loppuun mennessä.”

Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu alapuoliseen vesistöön kun-

nostustoimenpiteitä edellyttäviä vaikutuksia. Tuotantoalueen kuivatus ja kuivatusvesien johta-

minen eivät vaikuta pohja- ja talousveden ottoon.

Lintusuon kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan sen

tasoisiksi, että niistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Vaikutukset rakennettujen

rantakiinteistöjen vesistösidonnaiselle käytölle arvioidaan sen tasoisiksi, että kiinteistökohtai-

sesti korvattavaa haittaa ei aiheudu.

15 (43)

Koska turvetuotannon kalataloudellisten vaikutusten ei arvioida jatkossa lisääntyvän merkittä-

västi ja huomioiden purkuvesistön nykyinen tila ja vesistön paikallinen kalataloudellinen arvo,

hakija arvioi Lintusuon kuormituksen kalataloudelliset haittavaikutukset sen tasoisiksi, että tur-

vetuotannosta alapuoliseen vesistöön aiheutuvat kalataloudelliset haitat esitetään jatkossakin

korvattaviksi 500 euron suuruisella vuosittaisella kalatalousmaksulla.

Hakijan perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta

Toiminnanaloittamislupa voidaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 199 §:n mukaan myöntää

vain perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttö-

mäksi. Hakijan on asetettava hyväksyttävä vakuus ympäristön saattamisesta ennalleen lupa-

päätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle.

Vapo Oy hakee toiminnanaloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta nykyiseen tuotantoalu-

eeseen rajoittuvalle noin 20,1 ha laajennusalueelle. Hakijalla on tarve laajennusalueen käyt-

töönottoon, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään puutetta ja turpeen kysyntä

talousalueella on pysyvää. Pienehkön laajennusalueen käyttöönotto mahdollisimman pian on

perusteltua myös sen vuoksi, että sen tuotanto saadaan käyntiin yhdessä muun alueen tuo-

tannon kanssa. Lisäksi on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista kohdistaa uut-

ta turvetuotantoa jo käytössä oleville tuotantosoille, mikäli niillä on sopivia laajennusalueita.

Haetun luvan myöntämiselle on siis perusteltu syy. Uuden tuotantoalueen valmistelu aloitetaan

kuitenkin vasta, kun vanhoja tuotannosta poistuvia tuotantoalueita saadaan siirrettyä seuraa-

vaan maankäyttömuotoon ja kuivatusvedet johdettua vedenkäsittelyn ohi vähintään uutta alu-

etta vastaavalta pinta-alalta. Hakija esittää vakuudeksi 5 000,00 euron vakuutta, joka voidaan

asettaa omavelkaisena takauksena.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Mikkelin kaupungissa 27.3.–27.4.2015 ja erityistie-

doksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 27.3.2015 Länsi-Savo

lehdessä.

Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Savon elinkeino-, lii-

kenne- ja ympäristökeskuksen (myöh. ELY-keskuksen) ympäristö ja luonnonvarat -vastuu-

alueelta, Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselta, Mikkelin kaupunginhallituk-

selta sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta.

Aluehallintovirasto on pyytänyt hakijan 10.11.2015 toimittamasta Lintusuon viitasammakkosel-

vityksestä lausunnon Etelä-Savon ELY-keskukselta.

Lausunnot

1a) Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että Lin-

tusuon tämänhetkinen tuotantopinta-ala on 120 ha, mistä tulee vuoteen 2020 mennessä pois-

tumaan tuotannosta 46 ha. Lupaa haetaan vanhan alueen lisäksi uudelle lohkolle 7 (20,1 ha).

ELY-keskus katsoo, että YVA-menettelyn soveltaminen hankkeeseen ei ole tarpeen.

16 (43)

Lintusuo kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 0. Lintusuon vedet päätyvät Kyyveden Koiraselkään,

joka on runsashumuksinen järvi (Rh). Sen ekologinen luokka on hyvä ja kemiallinen luokka hy-

vä. Purkuvesistöön vaikuttavat Lintusuon lisäksi Kovalansuon ja Pyöreäsuon turvetuotantoalu-

eet.

Vesien käsittely on toteutettu laskeutusaltailla ja ympärivuotisella pintavalutuskentällä. Kentän

pinta-ala on 6,4 ha (4,4 % valuma-alueesta). Itse puhdistustekniikka on ympärivuotisena pinta-

valutuksena BAT-tekniikkaa. Pintavalutuskenttä on toiminut vaihtelevasti: toisinaan kenttä on

purkanut ravinteita vesistöön.

ELY-keskus esittää, että pintavalutuskentän sijaintia muutettaisiin. Sopiva sijainti uudelle pin-

tavalutuskentälle olisi uuden lohko 7:n alue. Tällä alueella on vielä jäljellä suota, jossa ojituk-

sen vaikutukset ovat vähäiset ja turpeen laatu sopivaa. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan

tällaiselle alueelle tehdyn pintavalutuskentän puhdistusteho olisi nykyistä aluetta parempi.

Valvonnassa on tullut lupakaudella esille joitain ohivirtaustapauksia ympärysojiin. Tulvatilan-

teet ovat johtuneet runsaista sateista tai lumen nopeasta sulamisesta. ELY-keskus pitää haki-

jan esitystä vesistötarkkailuiksi asianmukaisena.

Lintusuon luonnontilaisuusluokituksen osalta ELY-keskus on erikseen lausunut, että valtioneu-

voston periaatepäätöksen mukaan luonnontilaisuusluokituksessa suolla tarkoitetaan suokoko-

naisuutta, joka on suoyhdistymä tai suoyhdistymän sisällä oleva vesitaloudeltaan taikka mai-

semaltaan erillinen, yhtenäinen kokonaisuus. Luonnontilaisuusluokituksen suurin hankaluus on

rajata arvioitava suo, eli käytännössä määrittää vesitaloudeltaan yhtenäinen kokonaisuus. Var-

sinkin suuret suokokonaisuudet saattavat sisältää useita vesitaloudellisia kokonaisuuksia, jotka

saattaa monesti olla perusteltua arvioida erillisinä.

Lintusuo on noin 400 hehtaarin suokokonaisuus, josta ojitettu on lähes 97 %. Suon ojittamaton

osa on suotyyppien perusteella karua keidassuota. GTK on arvioinut Lintusuon yhtenä koko-

naisuutena, ja luonnontilaisuusluokaksi on määritetty 0, eli peruuttamattomasti muuttunut.

Vaikka Lintusuon eteläosan tarkastelu omana vesitaloudellisena kokonaisuutena voisi olla

mahdollista, niin luonnontilaisuusluokituksen kannalta sillä ei ole suurta merkitystä. Koska ojit-

tamaton osa on pieni ja sekin ilmeisesti laajalti kuivahtanut, on luonnontilaisuusluokka 0 Lintu-

suolle perusteltu arvio. Myöskään luontoselvityksen perusteella alueella ei esiinny erityisiä

luontoarvoja, jotka nostaisivat ojittamattoman osan arvoa.

1b) Etelä-Savon ELY-keskus on 14.12.2015 lausunut hakijan teettämän Lintusuon viitasam-

makkoselvityksen johdosta, että viitasammakoita havaittiin tuotantoalueen ja laajennusalueen

välisestä eristysojasta, sekä laajennusalueen ulkopuolelta koillisesta turvetuotantoalueen ja oji-

tetun rämeen väliin jäävästä eristysojasta. Lisäksi havaintoja tehtiin Roitonlammelta ja Rum-

makkolammelta. Laajennusalueelta havaintoja ei tehty. Selvityksen mukaan on kuitenkin mah-

dollista, että alueen ulkopuolella kutevat viitasammakot käyttävät laajennusaluetta elinympäris-

tön osana tai liikkumiseen elinympäristöstä toiseen.

Tehty selvitys antaa aihetta epäillä, että viitasammakkoa saattaa esiintyä muuallakin nykyisellä

turvetuotantoalueella. Suomessa on tiedossa turvetuotantoalueita, joissa viitasammakoita

esiintyy mm. turvetuotantoalueen ojissa ja altaissa. Mikäli Lintusuon tuotantoalueen ojissa ja

altaissa on viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, on olemassa riski, että niitä hävi-

tetään tai heikennetään esim. turvetuotannon vaatimien kunnossapitotoimien yhteydessä.

Myöskään suunnitellun turvetuotannon laajennusalueen merkitys mahdollisena viitasammakon

17 (43)

elinympäristönä ja lajin elinkierron kannalta (esim. kesäelinympäristönä tai talvehtimispaikka-

na) ei ole täysin selvillä tehdyn selvityksen perusteella.

Edellä mainitun perusteella Etelä-Savon ELY-keskus katsoo, että viitasammakon esiintymistä

sekä laajennusalueella että turvetuotantoalueella ja lähimmillä lammilla on tarpeen selvittää

tarkemmin. Vasta laajemman selvityksen perusteella on mahdollista arvioida missä määrin ny-

kyisestä toiminnasta tai suunnitellusta laajennuksesta aiheutuu lisääntymis- ja levähdyspaikko-

jen hävittämistä tai heikentämistä. Selvitykseen tulee sisällyttää vaikutusten arviointi, jossa tu-

lee ottaa huomioon myös mahdolliset vesistövaikutukset viitasammakon kannalta.

Mikäli toiminnasta arvioidaan aiheutuvan kiellettyjä vaikutuksia, on hakijan syytä ensisijaisesti

tarkastella onko vaikutuksia mahdollista lieventää siten, että lisääntymis- ja levähdyspaikkojen

heikentymistä ei tapahdu alueella kokonaisuutena. Tämä tapahtuisi korvaamalla jollakin alu-

een osalla tapahtuvia heikentäviä vaikutuksia vastaavasti parantamalla aluetta viitasammakon

kannalta jollain toisella osalla aluekokonaisuutta.

Mikäli lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämistä ei ole mahdollista riittävästi lieventää

korvaavilla toimenpiteillä, on tarpeen harkita poikkeusluvan hakemista lisääntymis- ja leväh-

dyspaikkojen hävittämiseen / heikentämiseen.

Aiemmassa lausunnossaan 8.5.2015 Lintusuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan muutos-

hakemuksesta ELY-keskus on esittänyt pintavalutuskentän siirtämistä uuden lohkon 7 alueelle.

Tällä alueella on vielä jäljellä suota, jossa ojituksen vaikutukset ovat vähäiset ja turpeen laatu

sopivaa. ELY-keskuksen näkemyksenä on, että tällaiselle alueelle tehdyn pintavalutuskentän

puhdistusteho olisi parempi kuin nykyisellä alueella.

Edellä mainittua lausuntoa annettaessa ei vielä ollut tiedossa viitasammakon esiintyminen

hankealueella. Paremmin toimiva pintavalutuskenttä voisi kuitenkin osaltaan vähentää turve-

tuotantoalueen kuivatusvesien vaikutuksia Roitonlampeen, jossa on selvityksen perusteella vii-

tasammakon Iisääntymispaikka. Siten pintavalutuskentän siirto voisi olla osana mahdollisesti

tarvittavia lieventäviä toimia. Laajennusalueen soveltuvuutta tähän tarkoitukseen viitasamma-

kon kannalta ja siitä lajiin kohdistuvia vaikutuksia voidaan kuitenkin arvioida vasta tarkemman

selvityksen valmistuttua.

2) Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomainen on lausunut, että hakija esittää, että

vähäinen tuotantoalan laajennus ei aiheuta turvetuotannon vesistökuormituksen lisääntymistä

siinä määrin, että tuotannon kalatalousvaikutukset lisääntyisivät. Tämän vuoksi hakija esittää

kalatalousmaksun ja kalataloudellisen tarkkailun säilyttämistä ennallaan. Hakijan esittämä on

perusteltua. Lintusuon turvetuotannon kalatalousvaikutuksia on jatkossakin tarkkailtava yhteis-

tarkkailuna Pyöreäsuon tarkkailun kanssa ja tarkkailuohjelma päivitetään välittömästi tämän

päätöksen saatua lainvoiman.

Kalatalousmaksun osalta kalatalousviranomainen esittää, että maksu maksetaan suoraan ve-

sialueen omistajille, eli tässä tapauksessa lhastjärvi-Pullialan osakaskunnalle. Menettely on

perusteltua, koska aiemmalla lupakaudella ELY-keskus on vuosittain neuvotellut kalatalous-

maksun käytöstä lhastjärvi-Pulliala osakaskunnan kanssa ja toiminta on saavuttanut vakiintu-

neet menettelytavat. Kalatalousviranomaisen toiminta välikätenä varojen käytössä ei tuo hank-

keelle lisäarvoa. Vahinkoalueella on mainitun osakaskunnan lisäksi kolme järjestäytymätöntä

osakaskuntaa. Ihastjärvi-Pullialan suorittamat hoitotoimet hyödyttävät muitakin alueen vesialu-

een omistajia.

18 (43)

3) Mikkelin seudun ympäristölautakunta (ympäristöpalvelut) on tehnyt lausunnon valmisteluun

liittyen käynnin alueelle 10.4.2015. Kannanottonaan lautakunta esittää:

a) Pyydetään aluehallintovirastoa harkitsemaan, tuleeko pintavalutuksen vesitys ratkaista ny-

kyisen painovoimaiseen veden jakoon perustuvan tavan asemasta perustuen osalla alueesta

pumppaamiseen ja putkistolla tapahtuvaan jakoon. Menettelyllä ennalta arvioiden olisi edulli-

nen vaikutus saavutettavaan puhdistustulokseen.

Pintavalutukseen käytettävän alueen mitoitus ja sijainti on Lintusuon pintavalutuskentällä sinäl-

lään riittävä. Maastokäynnillä kiinnitettiin huomiota vesityksen epätasaiseen jakautumiseen

pintavalutukseen käytettävän alueen SE kulmassa ehkä 1/4 laskennallisesta pintavalutusalu-

een pinta-alasta.

b) Seurantavelvoitetta tulee muuttaa niin, että toiminnasta aiheutuvan kuormitusvaikutuksen

arvioinnissa käytettään ainakin keväistä ylivaluntatilannetta kuvaavan mittauskerran osalta

(kevätylivalunta, kesän alivirtaamajakson aikainen valunta) kiinteästi ennalta ajoitetun mittaus-

kerran asemesta kahdella mittauskerralla virtaamaennusteeseen tai sääennusteeseen perus-

tuvaa näytteenoton ajoitusta.

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa vaikutuksista. Ympäristölupien myöntämi-

sessä sovellettavat parhaan saatavissa olevan tekniikan ja parhaan käyttökelpoisen käytännön

periaatteet koskevat myös toimintaan liittyvää vaikutusten tarkkailua. Nykyisen toimintaa kos-

kevan ympäristöluvan myöntämisen jälkeen on säätilan kehittymisestä, sadannasta ja valun-

nasta kohtuukustannuksin saatava seuranta- ja ennustetieto parantunut merkittävästi (esim.

VEMALA) mikä mahdollistaa myös ennustettuun/todettuun virtaamakehitykseen perustuvan

näytteenoton. Lintusuon pintavalutuskentän purkukaivossa on ilmeisesti valmius datayhteydel-

lä varustettuun automaattiseen vedenkorkeuden seuranta-asemaan mikä mahdollistaa näyt-

teenoton tarkan ajoittamisen.

c) Luvassa tulee antaa uusi määräys, jossa toiminnanharjoittajaa velvoitetaan raportoimaan

hakemukseen liitetyssä seurantaohjelmassa kerättäväksi mainitut virtaama- ja pumppaustiedot

sekä arvioidut tiedot havaituista ohituksista kuvaajina (virtaamat päiväkeskiarvoina) osana

vuosittain laadittavaa kuormitus ja vesistötarkkailun yhteenvetoa.

Yksi keskeinen hyvän hallinnon periaatteesta seuraava vaatimus on (asianosaisten) kannalta

oleellisen tiedon avoin saatavuus. Varsinkin kansalaiskeskustelussa keskeinen ristiriitoja ja

epäluuloja ylläpitävä kysymys on ylivalumatilanteisiin liittyvät ohitustilanteet ja niiden merkitys

tarkkaillun toiminnan aiheuttamaan kuormitukseen. Määräys on tarpeen avoimen ja riittävän

tiedonvälityksen takaamiseksi. Maastokäynnin perusteella ohitustilanteiden ajoittuminen sekä

kesto pystytään toteamaan seuraamalla purkukaivossa havaittua vedenkorkeutta. Ohituksen

määrä voidaan arvioida riittävällä tarkkuudella esim. edellä mainitun vedenkorkeustiedon ja

ohitusta varten rakennetulle tulvaputkelle laadittavan purkautumiskäyrän perusteella.

d) Ennen luvan ratkaisemista tulee toiminnanharjoittajaa pyytää esittämään selostus turvetuo-

tannosta vapautuvien lohkojen kuivatustilasta ja mahdollisista jälkikäyttötavoista. Ympäristö-

lautakunta varaa mahdollisuuden tarkentaa lausuntoaan annetun selvityksen perusteella.

e) Ympäristölautakunta katsoo hakemuksessa esitetystä poiketen, että haettua YSL:n 199 §

mukaista toiminnan aloittamislupaa ei tule myöntää ainakaan tuotannon laajennusalueelle

(lohko 7) ennen lainvoimaista päätöstä. Alue on vesiolosuhteiltaan pääosin tai lähes luonnonti-

laista avosuota ja täytäntöönpano tosiasiassa tekee muutoksenhaun luonnonolosuhteiden

19 (43)

muutoksen osalta hyödyttömäksi. Ympäristölautakunta pyytää lisäksi aluehallintovirastoa har-

kitsemaan, onko lohkon 7 osalta kyseessä YSL:n 13 § 4 mom. tarkoitettu suo.

Lohko 7 on Ympäristöpalvelujen arvion mukaan pääosin luonnontilaista tai luonnontilaisen kal-

taista lyhytkorsinevaa. Lohkon reunoilla on rämetyyppejä. Lohkoa ympäröivä alue on ojitettu

mutta ojitus ei ole merkittävässä määrin vaikuttanut lohkon 7 vesitalouteen tai kasvillisuuteen,

vaan lohkon 7 kasvillisuus edustaa luonnontilaisten neva- ja rämetyyppien kasvillisuutta. Lohko

7 kuuluu luonnontilaisuusluokitukseltaan luokkaan 4. Luonnontilaisuusarvion määräytyminen

koko turvealueen perusteella antaa tässä tapauksessa väärän kuvan lohkon 7 luonnontilaisuu-

desta ja mahdollistaa turvetuotannon laajentamisen luonnontilaiselle tai luonnontilaisen kaltai-

selle 20 ha:n alueelle, mikä on ristiriidassa valtioneuvoston periaatepäätöksen ja uudistetun

ympäristönsuojelulain tavoitteiden kanssa. Etelä-Savossa suurin osa turvealtaista on ainakin

reunaosiltaan ojitusten seurauksena vesitaloudeltaan muuttuneita ja pienetkin luonnontilaisen

suon esiintymät ovat suoluonnon suojelulle merkittäviä. Tätä voidaan pitää olosuhteena, joka

määrittää paikallisesti YSA:n 44 § tulkintatapaa. Lakia tulee tulkita tarkoitussidonnaisesti. Toi-

minnan aloittaminen lohkolla 7 muuttaisi tällä hetkellä luonnontilaisia tai lähes luonnontilaisia

olosuhteita peruttamattomasti.

Muistutukset ja mielipiteet

1) AA:t ovat Hietajärventien mökkiasukkaina vaatineet, että Vapo Oy:lle ei anneta lupaa lupa-

määräyksen tarkistamiseen eikä hakemukseen sisältyvään uuteen tuotantolohkoon, jossa Lin-

tusuon vedet johdetaan reittiä laskuoja-Roitonlampi-Papinjoki-Hietajärvi-Sahinjoki-Kyyvesi-Ala-

Sitro.

Hietajärventien mökkiläiset ovat tehneet Hakosuon turvetuotantoalueen ympäristölupa-asiassa

(ISAVI/128/04.08/2011) muistutuksen, jossa selkeästi perusteltiin Hietajärven kunnon huono-

neminen viimeisen noin 10 vuoden aikana. Hietajärven kesäasukkaat ovat havainnoineet ve-

den kehityksen huononemiset, joten tieto perustuu pitkään ja tarkkaan havainnointiin.

Muistuttajat ovat siteeranneet Hietajärven veden laadun, kalatalouden ja vedenlaatuluokituk-

sen osalta aluehallintoviraston Hakosuon turvetuotannon ympäristölupapäätöksen (10.5.2013

nro 34/2013/1, hakemus hylätty, lainvoimainen) kertoelmassa ja Etelä-Savon ELY-keskuksen

hakemuksesta antamassa lausunnossa esitettyjä tietoja.

Etelä-Savon ELY-keskuksen edellä mainitun Hakosuon hakemuksessa antaman asiantuntija-

arvion mukaan Hietajärven kunto on tyydyttävä–välttävä. Koska mitään korjaavia toimenpiteitä

ei ole tehty, tilanne on vuonna 2015 sama tai jopa huonompi.

Hietajärvi on pieni ja matala järvi eikä missään tapauksessa kestä turvetuotannon aiheuttamaa

kuormitusta enää yhtään enempää. Muistuttajat vastustavat ehdottomasti kuivatusvesien joh-

tamista Hietajärveen. Jos kesäasukkaita halutaan Hietajärven ympärille, järveä ei saa kuormit-

taa yhtään enempää. Kukaan ei halua mökkijärvensä muuttuvan ruskeaksi moskaksi. Järven

kunto laskee myös kiinteistöjen arvoa.

On häpeällistä, että ennen niin kirkasvetinen hiekkapohjainen järvi on saastutettu ruskeaksi

humuslietejärveksi. Muistuttajat haluavat Vapo Oy:n tekevän korjaavia toimenpiteitä järven

kunnon kohentamiseksi.

2) BB on tehnyt muistutuksen fosforin tehokkaamman puhdistuksen puolesta. Kuten kuulutuk-

sessakin käy ilmi on puhdistusteho, etenkin fosforin osalta ollut huono ja väärässä paikassa

20 (43)

fosfori voi olla vitsaus. Kun sitä huuhtoutuu jätevesistä, rehevöityvät vesistöt ja sinilevät rie-

haantuvat. Monilla pilaantuneilla vesistöillä onkin synkkä, fosforipitoinen menneisyys. Niiden

sedimenttiin on rikastunut fosforia, ja kun rehevöityminen pääsee käyntiin, tulee siitä itseään

vauhdittava prosessi. Aiemmat fosforipäästöt ovat vieneet vesistöjen sietokykyä ja tehneet ne

herkemmiksi nykyiselle kuormitukselle. Fosfori sitoutuu maahan lujasti. Se menee pidätyspin-

noille, joita maahiukkasissa on sitä enemmän, mitä hienojakoisempi maa-aines on. Vedessä

fosfori vapautuu hiukkaspinnoilta ja saa levät kasvamaan. Koska oletettavaa on, että fosforin

osalta puhdistusteho ei tule kasvamaan, tulisi alueen ja etenkin vesistöjen osalta tutkia mah-

dolliset terveyshaitat ennen hakemuksen hyväksymistä.

Muistuttajan vapaa-ajanasunto sijaitsee Sahijoen varrella ja siellä käytetään Sahijokea uimave-

tenä, pesuvetenä, saunottaessa löylyvetenä, kasvien kasteluvetenä ja ruokailemme kalastuk-

sessa saamamme kalat, lisäksi koira ui ja satunnaisesti juo Sahijoesta. Mikäli tutkimuksessa

havaitaan, että rehevöityminen on runsasta, muistuttaja ehdottaa lisäksi, että Vapo Oy huoleh-

tii vaikutuksille alttiiden vesialueiden puhdistuksesta ja mahdollisesta ruoppauksesta. Tämän

lisäksi toivotaan, että Vapo Oy tekee kattavan selvityksen fosforin kierrättämiseksi, mikä hyö-

dyttäisi yritystä itseäänkin. Näillä keinoin voidaan rehevöitymistä hidastaa ja pitää yllä luonnon

ja vesistön monimuotoisuutta sekä mahdollistaa vesistöjen turvallisen käytön nyt ja tulevaisuu-

dessa.

3) Ihastjärvi-Pullialan osakaskunta lausuu seuranneensa huolestuneena Lintusuon turvetuo-

tantoalueen vaikutusta alapuolisten vesialueiden vedenlaatuun vuodesta 1979 alkaen ensim-

mäisistä ojituksista ja kuntoonpanosta lähtien. Kunnostusvaiheesta lähtien osakaskuna on

kiinnittänyt huomiota jatkuvaan vedenlaadun huononemiseen. Osakaskunta vaatii:

a) turvevesien puhdistusasteen nostamista siten, että purkuojat ja Roitonlampi, Papinjoki, Hie-

tajärvi, Sahinjoki, Kyyvesi/Ala-Sitro, Ylä-Sitro alkavat toipua nykyisestä tilasta.

b) kattavamman pintavesien tarkkailuohjelman määritystä kohdassa em. vesistön alueelle.

c) vuotuisen kalatalousmaksun määräämistä Ihastjärvi-Pullialan osakaskunnan koko vesialu-

eelle. Maksuksi esitetään 1 500 € vuosittain.

d) puolueettoman tutkimuksen toimittamista vesialueellaan. Tutkimuksessa määritetään turve-

tuotannon aiheuttamat vahingot (liettyminen, humus ja kiintoaine, pH:sta johtuvat muutokset)

purkureitillä Roitonlampi–Hietajärvi–Ala- ja Ylä-Sitro. Tutkimustulokseen liittyen osakaskunta

varaa oikeuden korvausvaatimuksen esittämiseen viimeistään turvetuotannon päättyessä.

Muutoin osakaskunta liittyy kaikilta osin Kyyveden kalastusalueen muistutukseen.

4) Kyyveden kalastusalue on lausunut, että Lintusuon ympäristöluvasta (ISY-2006-Y-141) il-

menee mm. seuraavaa:

Lintusuon turvetuotannon poistovesiä on laskettu alapuoliseen vesistöön (Roitonlampi,

Papinjoki, Hietajärvi, Sahinjoki, Kyyvesi/Ala-Sitro) vuodesta 1979 alkaen ilman vesien

puhdistusvelvoitetta.

Kovalansuon kuivatusvedet lasketaan Papinjoessa samalle reitille. Etelästä johdetaan

Pyöreäsuon kuivatusvedet Kyyveden Ylä-Sitron kautta Ala-Sitroon, jossa ne yhtyvät

Hietajärven kautta tulevien tuotantoalueiden kuivatusvesiin.

Ympäristölupapäätös vuodelta 2007 määritteli Lintusuon vesien puhdistusvelvoitteen. Edellä

olevan perusteella turvevesien puhdistusjärjestelmiä ei ole ollut käytössä ensimmäisten 28

21 (43)

vuoden aikana, joten alapuoliset vesistöt ovat pilaantuneet ja täyttyneet turveliejusta. Hietajär-

vellä on nykyisin vaikea liikkua soutuveneellä umpeen kasvamisen johdosta.

Kyyvedellä on käynnissä Kyyvesi kuntoon hanke, jonka tarkoituksena on Kyyveden vesistön

hoidon kehittäminen ja vesistöön tulevan kuormituksen vähentäminen. Kyyveden eteläiset ma-

talat lahtialueet eivät kestä turvetuotannon aiheuttamaa lisäkuormitusta. Pintavesien laatu-

luokituskartassa Kyyveden tila on muuttunut hyvästä tyydyttäväksi matalilla lahtialueilla.

Kyyvedellä on suuri virkistyskäyttöarvo ja alueella on myös erityisiä luonnonarvoja sekä Natu-

ra-alueita.

Mikäli turvetuotannon jätevesien käsittelyä ei saada parannettua, niin Kyyveden Koiraselkä ja

seuraavana muikuistaan tunnettu Poroselkä ovat vaarassa turmeltua virkistys- ja vapaa-ajan

kalastusalueena.

Muistutukseen on liitetty DI Jaakko Koppisen laatima yhteenveto/arvio Lintusuon päästöistä.

Kalastusalueen mukaan hakijan esittämät arvot vesistöön tulevasta ravinne- kiintoaine- ja hu-

muskuormituksesta ovat ristiriidassa DI Koppisen laatiman analyysin kanssa. Jätevedestä mi-

tattu rauta-arvo on myös koholla tavanomaiseen verrattuna.

Kuormitusmittauksissa ei oteta huomioon riittävästi kuormitusta, joka syntyy yli- ja ohivirtauk-

sena rankkasateiden aikana, kevät- ja syksytulvien aikana. Lisäksi turvealueiden reunaojien

virtaaman mukanaan kuljettama kiintoainekuorma on otettava huomioon mittaustuloksissa.

Turvepölyn vaikutus lähivesiin on otettava huomioon vesistöjen vedenlaatua huonontavana te-

kijänä.

Kyyvettä kuormittaa Lintusuon lisäksi Pyöreäsuo, joka laskee jätevedet Koiraselän alueelle. Li-

säksi Kyyveden alueella on Kovalansuo (myös nimellä Vankisuo), Kalkkiköyhä turvetuotanto-

alue ja Siiraviidansuot, jotka vaikuttavat vedenlaatua heikentävästi.

Kalastusalue esittää, että lupaehtoja määrättäessä on otettava huomioon kaksi korkeimman

hallinto-oikeuden päätöstä (taltiot 1322/2014 ja 1254/2014), joissa käyttö- ja päästötarkkailua

on edellytetty tehostettavaksi aluehallintoviraston päätöksessä hyväksyttyyn tarkkailuun verrat-

tuna laatimalla suunnitelma, jonka perusteella mitataan vedenlaatua luotettavasti kuormituksen

selvittämiseksi ylivirtaamatilanteissa.

Kalastusta ei ole voitu harjoittaa turvevesien purkureitillä vedenlaadun huonon tilan vuoksi.

Vesialueen omistajille, osakaskunnille, on harkittava vuosittaista korvauksen maksamista kala-

kannan elvyttämiseksi. Kyyveden kalastusalue esittää kalataloudellisen tarkkailun aloittamista

koko purkuvesien reitillä sekä Ala- ja Ylä-Sitrolla.

Tuotantoalueen eteläosassa Roitonlammen itäpuolella noin 100 metrin etäisyydellä sijaitsee

pintavalutuskenttä. Pienistä laskeutusaltaista vesi pumpataan yhden pumpun avulla pintava-

lutuskentälle. Vesi ei jakaudu tasaisesti pintavalutuskentälle. Kentän itäreuna on korkeammalla

kuin Roitonlammen puolella oleva kentän osa. Itäpuoli kentästä ei toimi pintavalutukseen tar-

koitetulla tavalla. Puolet kentän pinta-alasta ei ole käytössä. Kalastusalueen edustajat ovat

käyneet Lintusuolla 10.4.2015 ja videotallenne käynniltä on liitetty muistutukseen.

Kentän etelä-lounaiskulmassa on mittapato laitteineen. Laitteet on asennettu todennäköisesti

syksyllä 2014. Patovallia on täytetty ja korjattu samassa yhteydessä. Vallin tiivistys on kuiten-

kin pettänyt. Reunavallin korkeutta tulee tarkastella tulvatilanteen vallitessa. Kentältä poistuva

22 (43)

vesi on kaivanut ohijuoksutuksen patovallin alitse. Tämä ohijuoksutus ei tilastoidu mittapadon

juoksutuslukuihin, joten mittaustulokset vääristyvät. Virhe on arviolta 10–20 prosenttia.

Hakemuksessa mainitaan mm., että GTK on laatinut Lintusuolle luonnontilaluokituksen, jonka

mukaan Lintusuo kuuluu luokkaan 0. Haettavalla n. 20 hehtaarin alueella ei havaittu yhtään

ojaa. Kalastusalueen käsityksen mukaan alue on täysin luonnontilainen neva. (muistutukseen

on liitetty valokuvia).

GTK:n lausunto perustunee todennäköisesti jo käytössä olevaan turvetuotantoalueeseen. Em.

seikka on huomioitava painokkaasti lupaehtoja määrättäessä. Ennen lupapäätöstä koko Lintu-

suon alueelle tulisi tehdä tarkastuskäynti.

Bioenergia ry:n internetsivuilla todetaan, että ”Turvetuotanto voidaan siis sijoittaa soille luon-

nonarvopykälän estämättä, joiden luonnontila on ojituksen vuoksi muuttunut merkittävästi (=

luokat 0–-2)”. Kalastusalueen mielestä tätä ohjetta ei voida soveltaa laajennusosaan suon

luonnontilaisuuden vuoksi.

Kyyveden kalastusalue vaatii edellä olevaan viitaten:

a) Turvetuotannon jatkaminen hakemuksessa esitetyllä tavalla lisää merkittävästi vuoteen

2045 mennessä Kyyveden ravinnekuormitusta ja heikentää veden laatua. Kyyvesi on luokiteltu

humuspitoiseksi matalaksi järveksi. Kyyveden vesialueet ovat olleet 2009–2015 vesipuitedirek-

tiivin luokituksessa hyvä. Luokka on muuttumassa seuraavaan direktiivikauteen 2016–2021

osittain tyydyttäväksi. Turvetuotanto uhkaa pitkällä aikavälillä koko järven veden laatua. Vesi-

puitedirektiivin (VPD) keskeinen ajatus on, että vesialueiden tila säilyy hyvänä tai paranee tyy-

dyttävästä hyväksi. Edellä olevan perusteella nykyisiä lupaehtoja tulee tiukentaa, jotta VPD:n

keskeinen tavoite saavutetaan.

b) Uuden laajennusalueen (20 ha) lupa-anomus tulee hylätä kaikilta osin. Alapuolinen vesistö

ei kestä lisärasitusta. Kuntoonpanovaihe kuormittaa erityisen runsaasti Kyyveden vesistöä.

Vaarana on pääaltaan ekologisen tilan putoaminen hyvästä tyydyttävään luokkaan. Lisäksi

hylkäämisperusteena on laajennusalueen luonnontilaisuus. Haetulle laajennusalueelle ei tule

myöntää lupaa millekään suolle kohdistuvalle toimenpiteelle ennen kuin lupa on kaikilta osin

saanut lainvoimaisuuden.

c) Pintavalutuskentän vuodot on tukittava pikaisesti ja pintavalutuskentän veden jakautuminen

on korjattava tasaiseksi.

d) Kyyveden kalastusalue pidättää oikeuden turvetuotannon purkuvesien aiheuttamien vahin-

kojen selvittämiseksi. Samalla pidätämme oikeuden korvausvaatimuksen esittämiseen aiheu-

tuneista vahingoista tai vaihtoehtoisesti vaadimme vesistön puhdistamisen.

5) Kalvitsan Kylätoimikunta vaatii, että käsittelyn yhteydessä otetaan vakavasti turvetuotannon

laajentamisesta luonnolle aiheutuvat uhkatekijät. Mikäli turvetuotantoa laajennetaan, on se teh-

tävä riittävässä sopusoinnussa ympäristön kanssa.

Lisäksi kylätoimikunta esittää huomautuksen turvetuotannon aiheuttamasta melusta. Kysyttä-

essä kylälaisten kantaa uuteen hakemukseen, useat totesivat kokevansa nykyisen tuotannon

aiheuttaman melun elämän laatua huonontavana tekijänä. Melu ei ole välttämättä mittausar-

voiltaan suurta, mutta se on matalataajuista ja pitkäkestoista.

23 (43)

Hakijan vastineet

a) Vastine 27.3.–27.4.2015 kuulemisessa annettuihin lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin

Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

Hakija katsoo, että pintavalutuskentän sijainnin muuttamiseen ei ole tarvetta. Nykyinen pinta-

valutuskenttä on toiminut hyvin tai kohtuullisen hyvin, ja pintavalutuskentältä lähtevän veden

laatu on ollut hyvää tai kohtuullisen hyvää. Pintavalutuskentältä lähtevän veden laatu on pur-

kuvesistön kannalta ratkaiseva tekijä.

Vastineeseen on liitetty ote vuoden 2014 päästötarkkailuraportista (julkaisematon 11.8.2015).

Raportin otteessa on esitetty Lintusuolta lähtevän veden keskimääräinen laatu vuosina 2009–

2014. Kokonaistypen ja fosforin pitoisuuden osalta suuntaus vuosikeskiarvoissa on tarkkailu-

kaudella ollut laskeva. Esim. vuonna 2014 Lintusuon pintavalutuskentältä lähtevän veden kes-

kimääräinen pitoisuus on ollut kiintoaineen osalta 5,5 mg/l, kokonaistypen osalta 1 900 µg/l ja

kokonaisfosforin osalta 74 µg/l. Turvetuotannon ominaiskuormitusselvityksen (Pöyry, 2014)

mukaan tuotantovaiheen turvesoiden ojitettujen pintavalutuskenttien keskimääräinen veden

laatu Itä-Suomessa vuosina 2008–2012 on ollut kiintoaineen osalta 5,3 mg/l, kokonaistypen

osalta 1877 µg/l ja kokonaisfosforin osalta 84 µg/l.

Päästötarkkailuraportin otteessa on lisäksi esitetty Lintusuon pintavalutuskentän reduktiokyky

(%) vuosina 2009–2014 keskimääräisen veden laadun muutoksen ja ainekuormituksen perus-

teella arvioituna. Esimerkiksi vuonna 2014 keskimääräisen ainekuormituksen perusteella arvi-

oituna pintavalutuskentän puhdistusteho kiintoaineen osalta on ollut 73 %, kokonaistypen 40 %

ja kokonaisfosforin 35 %. Lintusuon voimassa olevan ympäristöluvan mukaan sulan maan ai-

kana pintavalutuskentän puhdistustehon tavoitteelliset raja-arvot ovat kiintoaineen osalta vä-

hintään 50 % ja fosforin osalta vähintään 30 %.

Vastineessa on liitteenä vuoden 2015 päästötarkkailun tuloksia Lintusuon pintavalutuskentälle

johdettavasta ja kentältä lähtevästä vedestä. Kentältä lähtevän veden laatu on kiintoaineen,

kokonaistypen ja kokonaisfosforin osalta vuoden 2014 tasolla tai parempaa lukuun ottamatta

viimeisimpiä tuloksia, joihin on vaikuttanut alueella rakennelmia tehnyt majava (kesäkuun puo-

livälin jälkeiset tulokset). Majavan rakennelmien johdosta mm. mittakaivon tuloputken havaittiin

osittain tukkeutuneen, ja veden laadun tältä osin tilapäisesti heikentyneen.

Hakija on esittänyt Lintusuon pintavalutuskentälle lähtevän veden pitoisuuden raja-arvoja (ei

puhdistustehon raja-arvoja). Viimeisenä olevaan puhdistusmenetelmään, (mm. pintavalutus-

kenttä, kasvillisuuskenttä, kosteikko) kohdistuvaan puhdistustehovaatimukseen liittyy ongel-

mia, mm. perusvesienkäsittelyn vaikutuksen jääminen tarkastelun ulkopuolelle, tulevan veden

hyvä laatu, yläpuolisen näytteenottopaikan sijoittaminen ja kaksinkertainen ylä- ja alapuolen

tarkkailu. Koska tuotantoalueelta lähtevän veden laatu on purkuvesistöön kohdistuvien vaiku-

tusten kannalta ratkaiseva, hakija katsoo, että on tarkoituksenmukaisinta edellyttää tuotanto-

alueelta lähtevältä kuivatusvedeltä laatutaso perustason ja pintavalutuskenttäpuhdistuksen jäl-

keen ympärivuotisena keskiarvona.

Kaikki havaitut ohivirtaustapaukset on raportoitu valvovalle viranomaiselle, ja niihin liittyvät tar-

vittavat korjaavat toimenpiteet on tehty asianmukaisesti.

Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen lausuntoon hakijalla ei ole erityistä

huomautettavaa.

24 (43)

Mikkelin seudun ympäristölautakunta

Pintavalutuskentän toiminnan osalta hakija viittaa soveltuvin osin edellä ELY-keskuksen lau-

suntoon esittämäänsä. Pintavalutuskentältä lähtevän veden laatu on purkuvesistön kannalta

ratkaiseva tekijä. Pintavalutuskentän toimintaa seurataan hakemuksessa esitetyn tarkkailun

mukaisesti ja kentän kunto tarkistetaan säännöllisesti. Tuotantoalueella tehdään säännöllistä

omavalvontaa ja tuotantokaudella tuotantoyrittäjät tarkastavat kaikkien vesienkäsittelyrakentei-

den kunnon ja toimivuuden kahden viikon valein sekä muutoinkin tarvittaessa.

Hakijan arvion mukaan hakemuksessa esitetty käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma on

riittävän kattava ja Lintusuolle hyvin soveltuva. Näytteenoton painopisteaika on kevättulva-

aika. Lisäksi rankkasateiden yhteydessä otetaan ylimääräisiä omavalvontanäytteitä.

Hakija katsoo, että Lintusuon turvetuotantoalueen kuormitustarkkailun raportointi on nykyisel-

lään riittävän kattava. Kuormitustarkkailun tulokset raportoidaan vuosittain yhdessä muiden

Etelä-Savon alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistö-

tarkkailuraportin yhteydessä. Havaitut ohivirtaamatilanteet ilmoitetaan suoraan valvovalle vi-

ranomaiselle sovitusti sähköpostitse häiriöilmoituksena. Havaituista ohivirtaamatilanteista ote-

taan vesinäytteet sekä mitataan tai arvioidaan virtaama. Ohivirtaamanäytteet ovat mukana

vuosittaisessa kuormituslaskennassa.

Pintavalutuskentälle mittakaivon viereen asennetaan suljettava ylivuotoputki suojaamaan pin-

tavalutuskentän rakenteita, jos mittakaivo jostakin syystä tukkeutuu. Ylivuotoputki varustetaan

virtaaman mittauksen mahdollistavalla V-padolla.

Tuotannosta 2018–2020 mennessä poistuvat alueet sijaitsevat vuokra-alueella. Seuraavasta

maankäytöstä päättää alueiden maanomistaja.

Turvetuotantoalueen jälkihoidolla tarkoitetaan turvetuotannosta poistetun alueen siistimistä,

rakennelmien ja rakenteiden poistamista, mahdollista pinnanmuotoilua ja vesitalouden säätä-

mistä siten, että alue on valmis siirrettäväksi uusien maankäyttömuotojen piiriin. Alueella voi-

daan myös tehdä toimenpiteitä alueen uusia maankäyttömuotoja (jälkikäyttöä) varten. Jälkihoi-

tovaiheessa alueelle ei tehdä uusia vesiensuojelurakenteita.

Jälkihoitovaiheessa turvetuotantoalue siistitään niin, että alueelle ei jää roskia, jätteitä eikä tar-

peettomia kantokasoja tai koneromua. Alueelta poistetaan kaikki tarpeettomat rakenteet, lait-

teet ja tavarat. Auma-alueet tyhjennetään, siistitään ja tasataan siten, että niistä ei jää maise-

mallista haittaa. Poltto- ja voiteluaineiden sekä jäteöljyjen varastointi- ja käsittelypaikoilla var-

mistetaan, että maaperä on öljyhiilivedyistä puhdas. Mikäli pilaantumista esiintyy, maaperä

puhdistetaan.

Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia

muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uu-

teen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan

tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa

oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan ve-

siensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan.

Turvetuotannossa jälkihoitovaiheen kesto on yleensä noin kaksi vuotta. Turvetuotannon päät-

tymisen jälkeen tuotantokentän pinnassa voi olla vielä irtonaista tai eroosioherkkää ainesta,

jonka sitomiseksi sarkaojarakenteet ja laskeutusaltaat pidetään toiminnassa. Turvetuotannon

25 (43)

päätyttyä kokonaisella lohkolla tai esim. koko laskeutusaltaan valuma-alueella, sarkaojien lie-

tesyvennykset ja laskeutusaltaat puhdistetaan vielä kahtena kesänä/syksynä. Noin kahden

vuoden kuluttua tuotannon päättymisestä tuotantokentät ovat normaalisti kasvittuneet riittävästi

sitoakseen irtonaisen pinta-aineksen. Sarkaojien lietteenpidättimet ja tarvittaessa myös päiste-

putket voidaan tällöin poistaa, mikäli se alueen tuleva käyttömuoto tai esimerkiksi tuotantoalu-

een poisluovutus huomioon ottaen on tarpeen. Lietesyvennyksiä ja altaita ei tämän jälkeen

enää aktiivisesti seurata tai ylläpidetä turvetuottajan toimesta. Jälkihoitotöiden valmistumisesta

ilmoitetaan Etelä-Savon ELY-keskukselle. Jälkihoitotoimenpiteiden valmistuttua alue ei enää

ole turvetuotantoalue.

Turvetuotannon jälkeiset uudet maankäyttömuodot (jälkikäyttö) eivät yleensä ole ympäristölu-

vanvaraista toimintaa. Seuraavasta maankäytöstä päättää alueen maanomistaja. Vapo Oy:n

periaatteena on että, kullekin tuotannosta poistetulle alueelle suunnitellaan sen vesitalouden,

maaperän ominaisuuksien sekä muiden käyttötavoitteiden kannalta järkevin seuraava maan-

käyttömuoto. Vapo Oy:n omistamat alueet saatetaan uuden maankäyttömuodon piiriin kahden

vuoden kuluessa tuotannon päättymisestä. Sitä mukaa, kun lohkot poistuvat tuotannosta ja ne

voidaan siirtää suunniteltuun seuraavaan maankäyttöön, toteutetaan siihen tähtäävät toimenpi-

teet.

Tuotannon päättymiseen saakka noudatetaan turvetuotannon aikaista käyttö-, päästö- ja vai-

kutustarkkailuohjelmaa. Jälkihoitovaiheen aikana vesiensuojelurakenteiden toimivuutta tark-

kaillaan silmämääräisesti ja huolehditaan rakenteiden kunnosta kaksi vuotta tuotannon lopet-

tamisen jälkeen. Jälkihoitovaiheen tarkkailua tehdään neljä kertaa vuodessa pintavalutusken-

tän 2 alapuolisesta tarkkailupisteestä otettavin täydentävän tarkkailun vesinäyttein.

Seuraavat maankäyttömuodot eivät ole luvanvaraista toimintaa, siten myöskään käyttö-, pääs-

tö- ja vaikutustarkkailun järjestäminen uuden käyttömuodon aikana ei ole tarpeen.

Lintusuon turvetuotannon osittainen lopettaminen, jälkihoitotoimenpiteet ja alueiden siirtäminen

uuteen maankäyttöön vähentävät tältä osin turvetuotannon kuormitusta alapuoliseen vesis-

töön. Hakijan arvioiden mukaan ei toimenpiteistä turvetuotannon alueella päättämisen jälkeen

aiheudu korvattavaa tilakohtaista haittaa tai kompensoitavaa haittaa tai vahinkoa alapuolisessa

vesistössä.

Hakemuksen liitteenä esitetyn Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) luonnontilaluokituksen

mukaan Lintusuon luonnontilaisuusluokka on nolla (0). Luonnontilaluokituksissa soita tarkastel-

laan aina suokokonaisuuksina, ja yhdellä suokokonaisuudella voi olla vain yksi luonnontilai-

suusluokka. Tärkeä merkitys luokituksessa on suon rajauksen määrittelyllä. GTK:ssa soita on

käsitelty kokonaisuuksina eli turvealtaina, ja GTK:n rajaukset perustuvat turpeesta muodostu-

neen suoaltaan kokonaisuuteen. Rajaukset on tehty turpeen ja mineraalimaan rajakohtaan tai

turpeen ja vesistön rajalle. Lintusuon pinta-ala on n. 400 ha, ja ojitus (turvetuotanto- ja metsä-

taloustarkoitukseen) kattaa n. 96,5 % suosta. Luonnontilaisuusluokka 0 on Lintusuolle perus-

teltu arvio, kuten Etelä-Savon ELY-keskus Lintusuon ympäristölupahakemuksesta antamansa

lausunnon täydennyksessä toteaa. Ympäristölupamenettelyn tarkoitus ei ole hakea suojeltavia

luontokohteita.

26 (43)

Muistutus 1), Hietajärventien mökkiläiset

Lintusuon turvetuotantoalueelta on vesiteitse matkaa Hietajärveen n. 4,6 km. Hakija viittaa ha-

kemuksessa esittämäänsä vesistövaikutusarvioon.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) VALUE-valuma-alueen rajaustyökalun mukaan Hietajär-

ven valuma-alue on pinta-alaltaan 3 761 ha, josta Lintusuon turvetuotantoalueen osuus (121,1

ha) on n. 3,2 %. Papinjoen valuma-alue on VALUE-rajaustyökalun mukaan pinta-alaltaan

2 811 ha, josta Lintusuon osuus on n. 4,3 %.

Vesistöjen nykytilaan vaikuttavat kaikki kuormitustekijät yhdessä, ei yksin turvetuotanto. Lintu-

suon turvetuotannon fosfori- ja typpikuormituksen pysyessä jatkossa nykyisellä tasolla tai vähi-

tellen pienentyessä, ei turvetuotannon jatkamisella Lintusuolla arvioida olevan alapuolisen ve-

sistön nykyistä ekologista luokkaa laskevaa vaikutusta.

Hakijan arvion mukaan Lintusuon turvetuotannosta ei ole aiheutunut eikä toiminnan jatkami-

sesta ennalta arvioiden aiheudu sellaista kunnostustoimia edellyttävää haittaa, johon Vapo Oy

voidaan velvoittaa osallistumaan.

Muistutus 2)

Hakija viittaa hakemuksen liitteessä esittämäänsä vesistövaikutusarvioon. Kyyveden lähialu-

een (14.932) turvetuotannon (Lintusuo ja Kovalansuo) nettokuormituksen aiheuttama lasken-

nallinen vaikutus kokonaisfosforipitoisuuteen Sahinjoessa laskussa Ala-Sitroon on vuosina

2015–2025 arvion mukaan vuositasolla noin 5–7 %.

Hakijan arvion mukaan Lintusuon tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistus on parhaan käyttö-

kelpoisen tekniikan mukaista. Pintavalutuskentältä lähtevän veden laadun osalta hakija viittaa

soveltuvin osin kohdassa ELY-keskuksen lausuntoon esittämäänsä.

Nykytilanteessa sekä tulevalla lupakaudella, lohkon 7 ollessa kokonaisuudessaan (20,1 ha)

tuotantovaiheessa ja vastaavan alan poistuttua tuotannosta lohkoilla 1–6, arvioidaan Lintusuon

nettokuormituksen pintavalutuskentällisten (ojitettu) tuotantoalueiden ominaiskuormitusten pe-

rusteella olevan noin 23 kg fosforia vuodessa. Vuosien 2009–2013 tarkkailuraporteissa esitet-

tyihin vuositason netto-ominaiskuormituksiin perustuen nettokuormituksen arvioidaan olevan

tällöin noin 40 kg fosforia. Tuotantoalan pienentyessä edelleen arvioidaan kuormituksen vä-

hentyvän nykyisestä.

Eri lähteistä vesistöihin kohdistuvaa ravinne- ja kiintoainevirtaamaa voidaan suuntaa antavasti

arvioida Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän vedenlaatumallin (SYKE-

WSFS-Vemala) avulla. Mallin mukaan Kyyveden lähialueen (42.932) kuormasumma fosforin

osalta on yhteensä 8 936 kg/a (3.7.2015). Pistekuormitus, johon myös turvetuotannon kuormi-

tus sisältyy, on vedenlaatumallin mukaan yhteensä 113 kg/a eli pistekuormituksen osuus fosfo-

rikuormituksesta Kyyveden lähialueella on noin 1,3 %.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) VALUE-valuma-alueen rajaustyökalun mukaan Sahinjo-

en valuma-alue on pinta-alaltaan 3 792 ha, josta Lintusuon turvetuotantoalueen osuus (121,1

ha) on noin 3,2 %.

27 (43)

Hakijan arvion mukaan Lintusuon turvetuotannosta ei ole aiheutunut eikä toiminnan jatkami-

sesta ennalta arvioiden aiheudu sellaista kunnostustoimia edellyttävää haittaa, johon Vapo Oy

voidaan velvoittaa osallistumaan.

Muistutus 3), Ihastjärvi-Pullialan osakaskunta

Hakijan arvion mukaan Lintusuon tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistus on parhaan käyttö-

kelpoisen tekniikan mukaista. Hakemuksessa esitetty käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuoh-

jelma on riittävän kattava ja Lintusuolle hyvin soveltuva.

Hakija on esittänyt kalatalousmaksun suuruudeksi 500 euroa. Hakijan arvion mukaan Lintu-

suon turvetuotannosta ei ole aiheutunut eikä toiminnan jatkamisesta ennalta arvioiden aiheudu

sellaista kunnostustoimia edellyttävää haittaa, johon Vapo Oy voidaan velvoittaa osallistu-

maan.

Muistutus 4), Kyyveden kalastusalue

Kuluneella lupakaudella Lintusuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet on käsitelty voimassa

olevan ympäristölupapäätöksen lupamääräysten mukaisesti laskutusaltailla ja pintavalutusken-

tällä. Edellisessä ympäristölupahakemuksessa vuodelta 2006 mainitaan, että vanha tuotanto-

alue on sarkaojitettu 20 metrin ojavälein, ja että sarkaojissa on lietesyvennykset, päisteputket

ja lietteenpidättimet. Vedet on ohjattu kokoojaojien kautta laskeutusaltaaseen.

Hakija viittaa hakemuksen liitteessä esittämäänsä vesistövaikutusarvioon. Lintusuon, Kovalan-

suon ja Pyöreäsuon turvetuotannon kuivatusvesien vesistövaikutukset kohdistuvat pääosin

purkureittien alkuosiin, ja turvetuotannon kuivatusvesien yhteisvaikutukset vedenlaatuun jäävät

kauempana purkureitillä Ala-Sitrossa ja sen alapuolisessa vesistössä vähäisiksi. Hajakuormi-

tus vaikuttaa vesistössä samansuuntaisesti kuin turvetuotannon kuormitus, joten turvetuotan-

non vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä. Hajakuormitusta alueella aiheuttaa lähinnä met-

sätalous ja alueen luontaiset tekijät (turvemaa).

Hakijan arvion mukaan Lintusuon tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistus on parhaan käyttö-

kelpoisen tekniikan mukaista. Turvetuotantoalueen reunaojien vesi johdetaan vesienkäsittely-

rakenteille. Hakemuksessa esitetty käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma on riittävän kat-

tava ja Lintusuolle hyvin soveltuva. Näytteenoton painopisteaika on kevättulva-aika. Lisäksi

rankkasateiden yhteydessä otetaan ylimääräisiä omavalvontanäytteitä.

Turvetuotannon pölypäästöt ovat hetkellisiä ja ajoittuvat tuotannon mukaan lähinnä kesäkau-

den sateettomiin päiviin. Lyhyen etäisyyden ja osittain vähäisen puuston vuoksi tuotantoalueel-

ta voi ajoittain aiheutua pölykuormitusta Roitonlampeen. Suhteellisten pitkien etäisyyksien

vuoksi Lintusuon turvetuotannon ei arvioida aiheuttavan merkittävää pölykuormitusta muihin

vesistöihin.

Lintusuon kalataloudellista tarkkailua esitetään suoritettavaksi jatkossa nykyiseen tapaan osa-

na Pyöreäsuon ja Lintusuon turvetuotantoalueiden kalataloudellista tarkkailua, joka on voimas-

sa vuosina 2007–2015. Tarkkailuohjelman päivitys tulee ajankohtaiseksi vuoden 2015 aikana.

Hakija on esittänyt kalatalousmaksun suuruudeksi 500 euroa vuodessa.

Pintavalutuskentän toiminnan osalta hakija viittaa soveltuvin osin ELY-keskuksen lausuntoon

esittämäänsä. Pintavalutuskentältä lähtevän veden laatu on purkuvesistön kannalta ratkaiseva

tekijä. Pintavalutuskentän toimintaa seurataan hakemuksessa esitetyn tarkkailun mukaisesti, ja

28 (43)

kentän kunto tarkistetaan säännöllisesti. Tuotantoalueella tehdään säännöllistä omavalvontaa,

ja tuotantokaudella tuotantoyrittäjät tarkastavat kaikkien vesienkäsittelyrakenteiden kunnon ja

toimivuuden kahden viikon valein, ja muutoinkin tarvittaessa.

Pintavalutuskentän mittakaivo on vaihdettu 2015 talvella (asennettu isompi mittakaivo).

10.4.2015 havaitusta mittakaivon ohivirtaamatilanteesta ei ole ilmoitettu toiminnanharjoittajalle,

joten välittömiä korjaustoimia tai näytteenottoa ohivirtaavasta vedestä ei pystytty suorittamaan.

Pintavalutuskentän rakenteet oli tarkistettu toiminnanharjoittajan toimesta maaliskuun 2015 lo-

pussa, jolloin puutteita ei havaittu. 7.4.2015 näytteenottaja (ulkopuolinen konsultti) on käynyt

mittakaivolla. Tällöin virtaama on ollut kohollaan, ja liikkeellä on ollut sulamisvesiä. Mittakaivon

on havaittu padottavan. Seuraavalla viikolla näytteenoton yhteydessä on havaittu virtaaman

vähentyminen edelliseen näytteenottokertaan nähden sekä lievä padotus mittakaivolla. Näyt-

teenottaja ei ole havainnut mittakaivon ohivirtausta 7.4. käynnillään, eikä myöskään tätä seu-

raavalla näytteenottokerralla. 5.5.2015 toiminnanharjoittajan suorittamalla rakenteiden tarkas-

tuskäynnillä on havaittu pieni ohivirtaama (noro) ko. kohdassa. Havaittu ohivirtaama on korjattu

7.5.2015.

Ohivirtaaman syntyyn on mahdollisesti vaikuttanut talvella mittakaivon vaihdon yhteydessä

tehty kaivuutyö, ja mittakaivon padotukseen tuotantoalueella havaitun majavan padot.

Lintusuon luonnontilaisuusluokan osalta hakija viittaa soveltuvin osin Mikkelin ympäristölauta-

kunnan lausuntoon esittämäänsä. Luonnontilaisuusluokka 0 on Lintusuolle perusteltu arvio, ku-

ten Etelä-Savon ELY-keskus Lintusuon ympäristölupahakemuksesta antamansa lausunnon

täydennyksessä toteaa.

Lintusuon turvetuotannon fosfori- ja typpikuormituksen pysyessä jatkossa nykyisellä tasolla ja

vähitellen pienentyessä, ei turvetuotannon jatkamisella Lintusuolla arvioida olevan alapuolisen

vesistön nykyistä ekologista luokkaa laskevaa vaikutusta. Turvetuotannon jatkumisen Lintu-

suolla ei katsota vaarantavan vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista tahi vesienhoidollisen ti-

lan nykyisellään säilymistä.

Hakija hakee toiminnanaloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta nykyiseen tuotantoaluee-

seen rajoittuvalle noin 20,1 ha laajennusalueelle.

Kaikki havaittuihin ohivirtaustapauksiin liittyvät tarvittavat korjaavat toimenpiteet on tehty asi-

anmukaisesti.

Hakijan arvion mukaan Lintusuon turvetuotannosta ei ole aiheutunut eikä toiminnan jatkami-

sesta ennalta arvioiden aiheudu sellaista kunnostustoimia tai korvauksia edellyttävää haittaa,

johon Vapo Oy voidaan velvoittaa osallistumaan.

Hakija viittaa hakemuksen liitteessä esittämäänsä kuormitusarvioon. Lintusuon kuormitus on

hakemuksessa arvioitu käyttäen sekä vuosien 2009–2013 tarkkailuraporteissa esitettyjä Lintu-

suon netto-ominaiskuormituksia että turvetuotannon ominaiskuormitusselvityksen (Pöyry,

2014) ominaiskuormitusten perusteella.

Turvetuotannon päästöt tunnetaan hyvin: turvetuotantoalueiden päästötarkkailua on tehty ym-

pärivuotisesti jo 1990-luvun lopulta lähtien. Myös Lintusuon kuormitusarviointi perustuu usei-

den vuosien ympärivuotiseen vedenlaatuaineistoon ja jatkuvaan vesimäärän mittaukseen.

Näytteenoton painopisteaika (1 näyte/viikko) on kevättulvakausi, jolloin mittausaseman kautta

virtaa merkittävä osa vuoden vesimäärästä. Myös ns. rankkasadenäytteitä sisältyy aineistoon.

29 (43)

Näin saatuja ominaiskuormituslukuja voidaan pitää luotettavina arvioitaessa eri vesiensuoje-

lumenetelmillä varustettujen tuotantoalueiden päästöjä.

Kuormituslaskennan periaatteet (ml. virtaama) on esitetty vuosittain ilmestyvissä päästötark-

kailuraporteissa. Otteet päästötarkkailuraporteista ovat hakemuksen liitteenä. Hakija pitää ha-

kemuksessa esitettyjä pitoisuuden raja-arvoja Lintusuolle sopivina vesienkäsittelyn toimivuu-

den, sitä palvelevan tarkkailun ja vesistökuormituksen laskennan perusteiksi.

Kuivatusvesien puhdistukselle on asetettava vaatimustaso, joka on varmuudella mahdollista

saavuttaa tarvitsematta tarpeettomasti ryhtyä luvan voimassaoloaikana lupaa tai lupamääräyk-

siä muuttaviin menettelyihin. Rakenteen asianmukaisella ja hyvällä ylläpidolla, joista ympäris-

tölupapäätöksessä asetetaan toiminnanharjoittajaa velvoittavat määräykset, varmistetaan, että

esitetyissä enimmäispitoisuuksissa pysytään.

Koska mm. eri vesienkäsittelyrakenteiden ja tarkkailuvuosien välillä esiintyy vaihtelua, pitkä-

kestoisesti saavutettavia pitoisuusrajoja ei ole mahdollista asettaa täysin tarkasti, ja sen vuoksi

tietty varmuusmarginaali on syytä jättää.

Sallantauksen pro gradu -työssä määritettiin tuotantoalueelta huuhtoutuvien aineiden määriä

suoraan sarkaojista. Tämän tutkimuksen tulosten vertaaminen nykyaikaisilla, BAT:n mukaisilla

vesienkäsittelyjärjestelmillä varustetun turvetuotantoalueen ainehuuhtoumiin ei ole tarkoituk-

senmukaista.

Kalmunevan lupa-asian käsittely Lintusuon lupa-asian yhteydessä ei ole asianmukaista, koska

asiaa tarkemmin tuntematta kokonaisuudesta ei voi saada objektiivista käsitystä. Kuitenkin

Vapo Oy toteaa, että Kalmunevan päästöjä on ko. hakemuksessa arvioitu vesienkäsittelyn te-

hostamisen jälkeen ominaiskuormituslukujen avulla. Päästömäärät ovat kosteikon käyttöön-

oton (kesä 2012) jälkeen pienentyneet selvästi, mutta tuloksiin vaikuttaa vielä kosteikolla teh-

dyt rakenteiden rakentamis- ja korjaustyöt. Lisäksi päästömääriin vaikuttaa poikkeukselliset

sääolot keväällä 2013 ja hienojakoinen epäorgaaninen pohjamaalaji. Vasta lähivuosina ve-

siensuojelurakenteiden vakiinnuttua selviää lopullisesti ominaiskuormituslukujen käytön oikeel-

lisuus Kalmunevan päästöjen arvioinnissa. Kiintoainekuormitus on laskenut kosteikon raken-

tamisen jälkeen tasaisesti vuosittain vuodesta 2012 lähtien vuoteen 2014.

Eristysojien tarkoituksena on estää ulkopuolisten vesien pääsy tuotantoalueelle, jotta ne eivät

heikentäisi vesienkäsittelyrakenteiden toimintaa tai tekisi mahdottomaksi päästöjen luotettavaa

mittaamista.

Mielipide 5), Kalvitsan kylätoimikunta

Uuden tuotantoalueen valmistelu aloitetaan, kun vanhoja tuotannosta poistuvia tuotantoalueita

saadaan siirrettyä seuraavaan maankäyttömuotoon, ja niiden kuivatusvedet johdettua vesien-

käsittelyn ohi vähintään uutta aluetta vastaavalta pinta-alalta. Hakijan arvion mukaan Lintu-

suon tuotantotoiminnassa sovelletaan kaikilta osin ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista

tekniikkaa (BAT) sekä parasta käytäntöä (BEP).

Lupakauden aikana hakijan tietoon ei ole tullut valituksia melusta. Lintusuon turvetuotannosta

ei arvioida aiheutuvan kohtuutonta haittaa asutukselle melun muodossa. Mikäli haittailmoituk-

sia melusta tulevalla lupakaudella tehdään, selvitetään haitan syy, ja ryhdytään korjaaviin toi-

menpiteisiin. Mikäli meluhaittoja tästä huolimatta edelleen ilmenee, sovitaan tarvittaessa melu-

tarkkailun järjestämisestä alueellisen ELY-keskuksen kanssa.

30 (43)

b) Vastine ELY-keskuksen viitasammakkoselvityksen johdosta antamaan lausuntoon 8.2.2016

Viitasammakon suojelutaso Suomessa on suotuisa. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton

(IUCN) uhanalaisuusluokituksessa viitasammakko on elinvoimainen (LC), kuin myös suoma-

laisessa uhanalaisuusluokituksessa (Rassi ym. 2010). Viitasammakkoa esiintyy paikoin run-

saastikin sekä tuotannossa olevilla että tuotantoon suunnitelluilla turvetuotantoalueilla. Lin-

nunmaa Oy:n selvityksen perusteella voidaan pitää todennäköisenä, että ainakin joillekin turve-

tuotantoalueille viitasammakko on levinnyt vasta turvetuotannon aloittamisen seurauksena. Vii-

tasammakon lisääntymisalueita on kartoituksissa löydetty myös olemassa olevien tai suunnit-

teilla olevien turvetuotantoalueiden alapuolisista kuivatusvesien purkuvesistöistä.

Luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin

eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentä-

minen on kielletty.

Hakija katsoo, että Lintusuon lisäalueen valmistelu ei aiheuta haittaa lajille yksilöinä, eikä

myöskään heikentäisi lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, koska niitä ei ko. alueella luontaisesti

ole. Alue ei ominaisuuksiensa vuoksi ole lajin luontaista lisääntymis- ja levähdysaluetta, eikä

yksittäisten yksilöiden satunnainen liikkuminen alueella tai sen läheisyydessä sitä sellaiseksi

muodosta. Hakemuksen täydennyksessä 10.11.2015 esitetyssä Lintusuon viitasammakkosel-

vityksessä todetaan, että laajennusalueella ei havaittu sopivia kutupaikkoja viitasammakolle,

eikä laajennusalueella havaittu yhtään viitasammakkoa. Viitasammakoille soveltuvaa elinym-

päristöä on laajennusalueen ympäristössä runsaasti. Lintusuon viitasammakkoselvityksessä

havaitut viitasammakkoyksilöt sijoittuivat suunnitellun lisäalueen ulkopuolelle, nykyisen turve-

tuotantoalueen eristysojiin sekä Roitonlampeen ja Rummakkolampeen. Tilapäisesti veden val-

lassa olevia ojia ei voida pitää lajin lisääntymisen kannalta tuottavina alueina, eivätkä ne siten

ole lisääntymis- / levähdyspaikkoja luontodirektiivin edellyttämällä tavalla. Kuteminen ei välttä-

mättä tai todennäköisesti johda lajin lisääntymiseen. Myös EU:n komission luontodirektiivin tul-

kintaohjeen mukaan lisääntymis- ja levähdyspaikan tulee olla selvästi havaittavissa. Viitasam-

makon kohdalla tämä tarkoittaa allikoita, lampia ym. avovesipintaisia alueita. Lintusuon vii-

tasammakkoselvityksessä on huomioitu lisäalueen lisäksi lajin kannalta tärkeät alueet ja se on

toteutettu asianmukaisena ajankohtana, ja on siten hakijan käsityksen mukaan riittävä.

Viitasammakot voivat käyttää tuotannossa olevan turvetuotantoalueen ojia liikkumiseen

elinympäristöjen välillä. Erilaiset turvetuotannon rakenteet voivat toimia myös viitasammakon

talvehtimispaikkoina.

Viitasammakkoa on tavattu olemassa olevilla turvetuotantoalueilla mm. Iin Jakosuolla (tuotan-

toalueella ja ojastoissa) ja Vasikkasuolla (ojastossa). Jakosuon ympäristölupapäätöksen (Poh-

jois-Suomen aluehallintovirasto, nro 155/2014/1, 23.12.2014) lupamääräysten tarkistamisen

perusteluissa on todettu, että direktiivilajeista viitasammakkoa tavattiin tuotantoalueelta ja sen

ojastoista, minkä perusteella Jakosuon turvetuotannolla ole viitasammakon esiintymiselle hai-

tallisia vaikutuksia. Vasikkasuon ympäristölupapäätöksen (Pohjois-Suomen aluehallintovirasto,

Nro 154/2014/1, 23.12.2014) lupamääräysten tarkistamisen perusteluissa on todettu, että di-

rektiivilajeista viitasammakkoa tavattiin tuotantoalueen ojastossa, minkä perusteella Vasikka-

suon turvetuotannolla ole viitasammakon esiintymiselle haitallisia vaikutuksia.

EU:n komission tiukasti suojelluista lajeista antamassa ohjeistuksessa on todettu, että mikäli

suojeltavan lajin lisääntymis- ja/tai levähdyspaikka alueella harjoitettavan toiminnan seurauk-

sena säilyy vähintään entisen kokoisena ja laatuisena tai jopa kasvaa ja paranee, kyseessä ei

ole direktiivissä tarkoitettu heikentäminen. Tällaista yhteensovittamista voidaan komission mu-

31 (43)

kaan edistää erityisillä CEF-toimenpiteillä. Tällaisissa tapauksissa ei edellytetä lupaa lisäänty-

mis- ja levähdyspaikan hävittämis- ja heikentämiskiellosta poikkeamiseen, vaan toiminnalle

voidaan myöntää ympäristölupa ilman erillistä poikkeuslupaa.

Rummakkolampeen, josta selvityksessä tuli 6 ääntelyhavaintoa ja 1 kutuhavainto, ei johdeta

Lintusuon turvetuotantoalueen vesiä. Lintusuon vanhimmat tuotantoalueen osat on valmisteltu

tuotantokuntoon vuosina 1979–1983 ja tuotantotoimintaa alueella on ollut vuodesta 1986 läh-

tien. Lintusuon vedet on johdettu Roitonlammen kautta pintavalutuskentän käyttöönoton jäl-

keen vuodesta 2009 alkaen. Viitasammakkoselvityksessä Roitonlammesta tuli 6 ääntelyha-

vaintoa ja 1 kutuhavainto. Vesistön nykyisessä vedenlaadussa on jo mukana Lintusuon vaiku-

tus eli tilanne ei tule jatkossa muuttumaan. Uusi lisäalue on suunniteltu otettavaksi valmiste-

luun vasta, kun vanhoja tuotannosta poistuvia tuotantoalueita saadaan siirrettyä seuraavaan

maankäyttömuotoon ja kuivatusvedet johdettua vedenkäsittelyn ohi vähintään uutta aluetta

vastaavalta pinta-alalta. Hakija viittaa hakemuksessa esittämäänsä päästö- ja vesistövaikutus-

arvioon. Lintusuon kuormituksen arvioidaan uuden lohkon 7 kuntoonpanovaiheessa lisäänty-

vän hieman nykytilanteesta, mutta palaavan nykyiselle tasolle lohkon 7 siirryttyä tuotantovai-

heeseen. Tuotantoalan pienentyessä edelleen vanhojen alueiden poistuessa tuotannosta arvi-

oidaan kuormituksen vähentyvän nykyisestä jo lähivuosina. Lintusuon turvetuotannon arvioidut

vaikutukset Roitonlammen vedenlaatuun ovat vähäisiä. Hakemuksessa esitettyjen vedenlaatu-

tietojen mukaan Roitonlammen vesi on ollut 2000-luvulla rehevää ja runsashumuksista. Roi-

tonlammen veden pH on vaihdellut välillä 5,0–5,7. Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertas-

sa on Roitonlammen vedenlaatutietoja 1970- ja 1980-luvulta. Linnunmaa Oy:n selvityksen pe-

rusteella viitasammakon on todettu lisääntyvän vedenlaadultaan hyvin erilaisissa ja hyvin huo-

nolaatuisissakin vesissä, ja se kestää myös happamuutta.

Selvityksen perusteella turvetuotantoalueen kuivatusvesiä vastaanottavissa vesistöissä on ha-

vaittu hyvin runsaita lisääntymispopulaatioita, vaikka turvetuotanto olisi kuormittanut vesistöä

jo hyvin pitkään. Esimerkiksi Kiuruveden Kaislanen-järveen on johdettu vuodesta 1975 lähtien

turvetuotannon kuivatusvesiä useilta suoalueilta (yhteensä 750 ha alalta), ja Kaislasen alueella

on todettu kutevan vahvan viitasammakkokannan.

Hakija katsoo, että pintavalutuskentän sijainnin muuttamiseen ei ole tarvetta. Nykyinen pinta-

valutuskenttä on toiminut hyvin tai kohtuullisen hyvin, ja pintavalutuskentältä lähtevän veden

laatu on ollut hyvää tai kohtuullisen hyvää. Pintavalutuskentältä lähtevän veden laatu on pur-

kuvesistön kannalta ratkaiseva tekijä.

Vuosien 2009–2014 päästötarkkailutulosten osalta hakija viittaa vastineessa 7.8.2015 esittä-

määnsä. Kokonaistypen ja fosforin pitoisuuden osalta suuntaus vuosikeskiarvoissa on tarkkai-

lukaudella ollut laskeva. Esim. vuonna 2014 Lintusuon pintavalutuskentältä lähtevän veden

keskimääräinen pitoisuus on ollut kiintoaineen osalta 5,5 mg/l, kokonaistypen osalta 1 900 µg/l

ja kokonaisfosforin osalta 74 µg/l. Turvetuotannon ominaiskuormitusselvityksen (Pöyry Finland

Oy, 2014) mukaan tuotantovaiheen turvesoiden ojitettujen pintavalutuskenttien keskimääräi-

nen veden laatu Itä-Suomessa vuosina 2008 – 2012 on ollut kiintoaineen osalta 5,3 mg/l, ko-

konaistypen osalta 1877 µg/l ja kokonaisfosforin osalta 84 µg/l.

Vastineen liitteenä on vuoden 2015 päästötarkkailun tulokset Lintusuon pintavalutuskentälle

johdettavasta ja kentältä lähtevästä vedestä. Kentältä lähtevän veden laatu on kiintoaineen,

kokonaistypen ja kokonaisfosforin osalta vuoden 2014 tasolla tai parempaa lukuun ottamatta

joitakin kesäaikaisia tuloksia, joihin on vaikuttanut alueella rakennelmia tehnyt majava (kesä-

kuun puolivälin jälkeiset tulokset). Majavan rakennelmien johdosta mm. mittakaivon tuloputken

havaittiin osittain tukkeutuneen, ja veden laadun tältä osin tilapäisesti heikentyneen. Vuonna

32 (43)

2015 pintavalutuskentän kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet keskimäärin

alhaisempia kuin tuotantovaiheen turvesoiden ojitettujen pintavalutuskenttien keskimääräinen

veden laatu Itä-Suomessa vuosina 2008–2012 (Pöyry Finland Oy, 2014).

Hakija on esittänyt Lintusuon pintavalutuskentälle lähtevän veden pitoisuuden raja-arvoja.

Koska tuotantoalueelta lähtevän veden laatu on purkuvesistöön kohdistuvien vaikutusten kan-

nalta ratkaiseva, hakija katsoo, että on tarkoituksenmukaisinta edellyttää tuotantoalueelta läh-

tevältä kuivatusvedeltä laatutaso perustason ja pintavalutuskenttäpuhdistuksen jälkeen ympä-

rivuotisena keskiarvona. Jos luvassa asetettavat pitoisuusrajat tuotantoalueen vesiensuojelu-

rakenteille eivät toteudu kahtena peräkkäisenä vuotena, luvan hakijan on tehtävä selvitys ja

tehostamissuunnitelma toteutusaikatauluineen Etelä-Savon ELY-keskukselle.

Edellä esitetyn perusteella hakija katsoo, että lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentymistä

ei tapahdu alueella kokonaisuutena. Hakija katsoo, että poikkeusluvan tarvetta viitasammakon

lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämisen osalta ei ole olemassa.

Ensisijaisesti erityiset luvassa määrättävät toimenpiteet hankealueella eivät hakijan käsityksen

mukaan ole tarpeen.

Toissijaisesti viitasammakon elinpiirille aiheutuvaa vaikutusta voidaan ehkäistä luomalla vii-

tasammakoille sopivia oleskeluympäristöjä, esimerkiksi kaivamalla uuden lisäalueen eristys-

ojiin loivarantaisia altaita sekä muotoilemalla ojien ja kaivantojen rantoja.

33 (43)

ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU

Ympäristöluparatkaisu

Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Lintusuon turvetuotantoalueen muu-

tettuun toimintaan, Mikkelin kaupungissa.

Lintusuon suurin yhtäaikaisesti käytössä oleva pinta-ala auma-alueineen on 121,1 hehtaaria

(lohkojen 1–6 nykyinen tuotantoala). Nykyisten tuotantoalueiden lisäksi lupa koskee turvetuo-

tantoa uudella 20,1 hehtaarin tuotantolohkolla 7 (sisältää 1,8 ha auma-alueita), minkä käyt-

töönotosta annetaan jäljempänä lupamääräys 19.

Aluehallintovirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa tuotanto uudella tuotantolohkol-

la 7 ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

Ympäristölupaviraston päätöksellä nro 73/07/2 myönnetty oikeus johtaa turvetuotantoalueen

kuivatusvedet 70 metrin matkalla Vehmaskylän 15 osakaskunnan (491-467-876-27) omista-

malla alueella kulkevassa ojassa Roitonlampeen jää voimaan.

Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen osalta maksettavasta kalatalousmaksusta

annetaan jäljempänä määräys. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumi-

sesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa.

Lupamääräykset

Päästöt vesiin

1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteinä 4 olevien tuotantosuunnitel-

makarttojen mukaisten vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Roitonlampeen.

2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen ja sen liitteen 4.5 (pintava-

lutuskenttä) mukaisesti ympärivuotisesti sarkaojarakenteiden, kahden virtaamansäätöpadon,

neljän laskeutusaltaan ja ympärivuoden käytettävän pintavalutuskentän avulla.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutusaltaassa

on oltava pintapuomi.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyra-

kenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.

3. Pintavalutuskentällä on vuodesta 2017 alkaen saavutettava enintään seuraavat lähtevän

veden ainepitoisuudet vuosikeskiarvoina:

Pitoisuusraja

Kiintoaine, mg/l 8

Kokonaisfosfori, µg/l 90

Kokonaistyppi, µg/l 2 000

4. Pintavalutuskentän rakenteisiin ja veden johtamisjärjestelyihin on tarvittaessa tehtävä muu-

tokset, jotka varmistavat kentälle tulevan veden mahdollisimman tasaisen jakaantumisen ken-

tän alueelle.

34 (43)

Jos pintavalutuskentällä ei tarkkailun perusteella saavuteta lupamääräyksessä 3 asetettuja pi-

toisuusvaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin vesienkäsittelyn pa-

rantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti Etelä-Savon ELY-keskukselle

ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Jos vesienkäsittely on jonkin vedenlaatumuuttujan osalta kahtena peräkkäisenä vuonna vaa-

dittua heikompi, luvan saajan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun men-

nessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perus-

teella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Etelä-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellai-

sia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja

tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.

Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ai-

nakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja muulloin tarpeen vaatiessa. Kivennäis-

maahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se

pääse vesistöön.

Päästöt ilmaan ja melu

6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää

mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Pölyävät työvaiheet on keskeytettävä aina alle

400 metrin päässä asutuksesta, kun tuuli käy lähiasutukseen päin. Turpeen varastoaumoja ei

saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista.

Tuulen nopeuden ja suunnan mittaamista varten tuotantoalueella tulee olla vähintään tuulipus-

si ja kannettava tuulennopeuden mittalaite.

Lisäksi kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häirit-

sevästi.

7. Turvetuotannon aiheuttama melu ei lähimpien asuttujen kiinteistöjen alueella saa ylittää klo

7.00–22.00 A-painotettua ekvivalenttitason (LAeq) arvoa 55 dB eikä klo 22.00–7.00 arvoa

50 dB. Lähinnä asutusta sijaitsevilla lohkoilla 1 ja 4 sekä lohkon 2 luoteisosassa tuotanto on

keskeytettävä klo 22.00–7.00 väliseksi ajaksi. Turvetuotannossa syntyvät kannot ja muun puu-

tavaran saa hakettaa klo 7.00–22.00 välisenä aikana.

Luvan haltijan on tarvittaessa mitattava toiminnasta ympäristössä aiheutuvaa melutasoa Etelä-

Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.

Varastointi ja jätteet

8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän, eikä siitä aiheu-

du vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai

käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimi-

tettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominai-

suuksilla merkittyyn pakkaukseen. Jätehuolto ja jätteen kuljetus on järjestettävä asianmukai-

35 (43)

sesti. Toiminnanharjoittajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jäte-

huoltosuunnitelmaa.

Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän

päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle.

9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen

suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyk-

sen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden

on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava yli-

täytönestin ja laponestin.

Kaikista toiminnassa syntyvistä jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee jätteiden määrä, laa-

tu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään kuusi vuotta.

Vaarallisen jätteen siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden

ajan.

Häiriö- ja poikkeustilanteet

10. Toiminnanharjoittajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai

onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan.

11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyis-

tä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristön-

suojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilan-

teiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava

viipymättä.

Tarkkailut

12. Lintusuon turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu on toteutettava vuoden

2017 alusta lukien hakemuksessa ja sen liitteessä 11.3 esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti

seuraavilla täsmennyksillä:

- myös pintavalutukseen tulevasta vedestä on otettava näyte kerran kuukaudessa.

- ylivirtaamajaksoilla (esim. rankkasateet) on otettava pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä

ylimääräisiä näytteitä ja samalla mitattava myös virtaama.

Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoi-

suuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja

kiintoaine 1 mg/l ja tuotantoalueella mitattuja virtaamia. Päästöjen laskennassa tulee olla mu-

kana kaikki näytteet sekä ohijuoksutukset ja muut häiriötilanteet.

Tarkkailusuunnitelmia (päästö- ja vesistötarkkailu) voidaan tarkentaa Etelä-Savon ELY-

keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotetta-

vuutta tai tarkkailun kattavuutta.

13. Kalataloustarkkailua tulee jatkaa toteutetun Pyöreäsuon ja Lintusuon turvetuotantoalueiden

kalataloudellisen tarkkailuohjelman mukaisesti niin, että kalastustiedustelut ja koekalastukset

toteutetaan vuodesta 2017 (ensimmäinen toteutusvuosi) alkaen viiden vuoden välein. Papinjo-

en sähkökoekalastukset voidaan lopettaa. Tarkkailumenetelmiin ja kohdealueisiin voidaan teh-

dä muutoksia Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla.

36 (43)

14. Talousvesikaivon vedenkorkeuden seurantaa on jatkettava Lintumäen tilan (491-423-2-10)

kaivosta vähintään kaksi kertaa vuodessa tehtävin mittauksin. Mikäli kaivojen poikkeuksellisis-

ta vedenkorkeusvaihteluista tulee ilmoituksia luvan haltijalle tai valvontaviranomaisille, kaivojen

tarkkailuun on otettava muitakin turvetuotantoalueen ympäristössä sijaitsevia kaivoja.

Kunnossapitovelvoite

15. Luvansaajan on pidettävä laskuoja Roitonlampeen kunnossa.

Kalatalousmaksu

16. Luvan saajan on vuodesta 2017 alkaen maksettava vuosittain tammikuun aikana 500 eu-

roa kalatalousmaksua Pohjois-Savon ELY-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien

päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen. Ka-

latalousmaksua on maksettava vielä kahden vuoden ajan tuotannon lopettamisen jälkeen.

Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito

17. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle.

Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta vä-

hintään kahden vuoden ajan ja sen jälkeenkin, kunnes alueet on siirretty pysyvästi muuhun

käyttöön tai ne ovat kasvipeitteisiä. Luvanhaltijan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuo-

tannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen ve-

det voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.

18. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen ELY-keskukselle. Tuotannon lopetta-

misen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä

ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on

siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys alueen tilasta

ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista.

Lintusuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja sen velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa,

kun ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toi-

minnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.

Uuden tuotantoalueen käyttöönotto

19. Uuden tuotantoalueen (tuotantolohko 7) kuntoonpano saadaan aloittaa aikaisintaan sen

jälkeen, kun nykyisin käytössä olevasta noin 121 hehtaarin tuotantopinta-alasta vähintään 30

hehtaarin suuruinen osa on lupamääräyksen 17 mukaisesti jälkihoidettu ja vedet ohjattu ve-

sienkäsittelyn ohi.

Lisäksi ennen kunnostuksen aloittamista tuotantoalueen vesienkäsittelyyn tarkoitetun pintava-

lutuskentän on täytettävä jatkuvasti vähintään kahden vuoden ajan kaikki edellä lupamääräyk-

sessä 3 sanotut ainepitoisuuksien raja-arvot.

Luvan saajan on vähintään kolme kuukautta ennen uuden tuotantoalueen kuntoonpanon aloit-

tamista toimitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle selvitys näiden vaatimusten täyttymisestä.

37 (43)

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Lupa on voimassa toistaiseksi.

Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 89 ja 93 §:ssä säädettyjen edellytys-

ten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

RATKAISUN PERUSTELUT

Ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä nii-

den nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä

luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Toiminnan olennaista muuttamista koskevaa

lupahakemusta ratkaistaessa harkinta kattaa ne toiminnan osat, joihin olennainen muutos voi

vaikuttaa ja ne ympäristöön kohdistuvat vaikutukset ja riskit, joita muutos voi aiheuttaa.

Edellytykset Lintusuon nykyisen tuotantoalueen lohkojen 1–6 ottamiselle turvetuotantokäyttöön

on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä 27.6.2007 nro 73/07/2. Lupa on

myönnetty yhteensä 144,2 hehtaarin turvetuotantoalueelle, josta tuotannossa olevaa aluetta oli

68,4 hehtaaria ja tuotantoon valmistelematonta aluetta 75,8 hehtaaria. Tällä hetkellä tuotanto-

ala on yhteensä 121,1 hehtaaria ja tuotannosta on poistunut alueita 9,6 hehtaaria. Tuotanto-

suunnitelmaan sisältyy lisäksi uutta tuotantoaluetta 20,1 hehtaaria (uusi tuotantolohko 7). Lin-

tusuon tuotanto- ja auma-alueiden, uusien tuotantoalueiden ja tuotannosta poistuneiden aluei-

den yhteenlaskettu pinta-ala on 150,8 hehtaaria, minkä lisäksi tuotantoon liittyy 6,7 hehtaarin

suuruinen pintavalutuskenttä.

Lintusuon turvetuotantoalueen muutetusta toiminnasta ei tämän luvan ja lupamääräysten mu-

kaisesti toimittaessa aiheudu yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa,

merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaan-

tumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys-

tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa lais-

sa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Etelä-Savon maakuntakaavassa Lintusuo on merkinnällä EOt 354. Uusi tuotantolohko 7 ei

kuulu Lintusuon turvetuotannon aluevaraukseen. Turvetuotantoalue ei sijoitu asema- tai yleis-

kaavoitetuille alueille. Kyyveden-Harjujärven ym. rantaosayleiskaavassa Ala-Sitron lahden ran-

ta-alueet on merkitty osin metsätalousvaltaiseksi alueeksi ja osin loma-asuntoalueeksi. Alueen

kaavoitus ei muodosta estettä ympäristöluvan myöntämiselle muutettuun toimintaan.

Lintusuon ojastoissa ja laskuvesistössä (Roitonlampi) esiintyy viitasammakkoa, jonka lisään-

tymis- ja levähdyspaikat ovat luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin perusteella suojeltuja.

Turvetuotantoalue ja sen ojastot eivät ole sellaisia luontaisia biotooppeja, joita voidaan pitää

viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkoina, vaikka lajia niissä ajoittain tavataankin. Roi-

tonlampi on selvityksen mukaan viitasammakon lisääntymis- ja levähdysympäristöä. Tämän

luvan mukainen toiminta ei aiheuta Roitonlammen olosuhteissa muutosta viitasammakon li-

sääntymis- ja levähdyspaikkana, joten edellytykset luvan myöntämiseen ovat näiltä osin ole-

massa. Aluehallintovirasto toteaa kuitenkin selvyyden vuoksi, että luonnonsuojelulain 49 §:n 1

momentissa tarkoitettu kielto on voimassa mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla alueella riip-

pumatta siitä, onko tuolla alueella jatkettavaan tai sen olosuhteisiin vaikuttavaan toimintaan

myönnetty lupa. Mainitusta kiellosta voidaan poiketa vain, jos ELY-keskus myöntää luonnon-

suojelulain 49 §:n 3 momentissa tarkoitetun poikkeuksen.

38 (43)

Arvioitaessa ympäristönsuojelulain 13 §:n mukaista luonnonarvojen turmeltumisesta aiheutu-

vaa turvetuotannon sijoittamisen estettä, suon luonnontilaisuuden ja suoluonnon muuttunei-

suuden tarkastelualue voi olla tapauskohtaisesti myös koko suon turveallasta pienempi hydro-

logisesti yhtenäinen aluekokonaisuus. Uusi tuotantolohko 7 on pääosin ojittamaton yhtenäinen

suoalue, missä on myös luonnontilaisia tai enintään vähän muutettuja osia. Käytettävissä ole-

vien selvitysten perusteella alueella ei kuitenkaan ole valtakunnallisesti tai alueellisesti merkit-

täviä luonnonarvoja, jotka estäisivät alueen ottamisen turvetuotantokäyttöön.

Lintusuo sijoittuu Kyyveden lähialueelle (14.932), mikä on osa Kymijoen-Suomenlahden ve-

sienhoitoaluetta. Valtioneuvoston päätöksellä 3.12.2015 hyväksytty Kymijoen-Suomenlahden

vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016–2021 on otettu luparatkaisussa

huomioon määräämällä käytettäväksi Lintusuon turvetuotantoalueen olosuhteissa parasta

käyttökelpoista tekniikkaa vesien käsittelyssä.

Itä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 10.5.2013 nro 34/2013/1 (lainvoimainen) hy-

lännyt Hakosuon 39,8 hehtaarin laajuista turvetuotantoaluetta koskeneen ympäristölupahake-

muksen. Hakosuon turvetuotantoalueen pintavalutuksella puhdistetut vedet olisi johdettu Roi-

tonlammesta alkaen samaa purkureittiä kuin Lintusuon turvetuotantoalueen vedet. Esteenä

ympäristöluvan myöntämiselle olivat vesienkäsittelyn toimivuuteen liittyvät epävarmuudet. Ky-

seessä olevan alueen ottaminen turvetuotantoon olisi tarkoittanut myös noin 40 hehtaarin suu-

ruisen suoalueen vesien ohjaamista pois Vuoksen vesistöalueeseen kuuluvalta Loukeisen va-

luma-alueelta Kyyveden lähialueelle, jolloin tuotantoalueen kuormitus olisi kohdistunut jo ny-

kyisin voimakkaasti kuormitettuun vesistöön Roitonlammessa, Papinjoessa ja Hietajärvessä.

Roitonlammen, Papinjoen ja Hietajärven tilasta olemassa olevat tiedot viittaavat vesistöjen

välttävään ja enintään tyydyttävään tilaan, korkeaan ulkoiseen kuormitukseen ja sisäkuormi-

tukseen. Roitonlammen, Papinjoen ja Hietajärven tilan parantaminen edellyttäisi valuma-

alueelta tulevan kiintoainekuorman ja rehevyyttä aiheuttavan fosforikuorman pienentämistä.

Lintusuon kuivatusvesien käsittelyyn tarkoitetun pintavalutuskentän toiminnassa on tarkkailun

perusteella ollut epävarmuutta alkuvaiheessa, mutta puhdistusteho ja lähtevän veden laatu on

pääsääntöisesti parantunut lupakauden kuluessa. Viimeisimmät vedenlaatutulokset viittaavat

jo melko hyvin toimivaan pintavalutuskenttään. Vesiensuojelurakenteiden toimivuus ja Roiton-

lampeen johdettavan veden pitoisuusraja-arvojen saavuttaminen on mahdollista varmistaa ve-

siensuojelurakenteiden hyvällä ylläpidolla ja parantamalla veden johtamistapaa pintavalutus-

kentälle, mistä on annettu määräys.

Uusi tuotantolohko 7 sijoittuu Kyyveden lähialueella valuma-alueen reunaosaan. Nykyisin vä-

häinen osa tämän alueen valumavesistä voi karttatarkastelun perusteella kulkeutua myös

Loukeiseen, riippuen alueen korkeussuhteista ja ojitusten virtaussuunnista. Näiltä osin alueen

ottaminen turvetuotantokäyttöön on vastaava valuma-alueen muutos kuin Hakosuolla, mutta

Lintusuon tuotantolohkon 7 osalta kyse on pienemmästä alueesta.

Tässä asiassa saadun selvityksen perusteella Roitonlammen ja sitä seuraavan purkureitin ti-

lassa ei ole odotettavissa muutosta nykyisellä kuormitustasolla. Vaiheistamalla uuden tuotan-

toalueen käyttöönotto, varmistamalla vesienkäsittelyn tehokkuus ja toimimalla muutoinkin tä-

män päätöksen määräysten mukaisesti ei Lintusuolta vesistöön johdettava kuormitus kasva,

mutta voi pienentyä kerralla käytössä olevan tuotantoalan pienentyessä. Toteutuva kuormitus-

taso riippuu sääoloista.

39 (43)

Tuotantolohkon 7 kuntoonpanovaiheessa ja tuotantovaiheessa muodostuvien kuivatusvesien

käsittely ja johtaminen olemassa olevan ja hyvin toimivan pintavalutuskentän kautta puhdistet-

tuina Roitonlampeen ei heikennä vesiensuojelun tasoa, eikä vaikeuta Kymijoen-Suomen-

lahden vesienhoitosuunnitelmassa asetettujen tilatavoitteiden saavuttamista. Lintusuon turve-

tuotantoalueen muutetusta toiminnasta ja sen päästöistä ei ole muutoinkaan odotettavissa

oleellisia muutoksia verrattuna aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan. Tämän

perusteella edellytykset myös uuden tuotantolohkon 7 turvetuotantokäyttöön ottamiseen ovat

olemassa.

Uuden tuotantolohkon valmistelun aloittamista ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista kos-

keva pyyntö on hylätty, koska oikeuden myöntämiseen ei ole ympäristönsuojelulain 199 §:n

mukaisia edellytyksiä. Pienehköllä alueella ei ole suurta merkitystä turpeen toimitusalueen

energiahuollolle. Uuden tuotantolohkon kunnostustöiden aloittaminen ennen päätöksen lain-

voimaiseksi tulemista saattaisi muuttaa aluetta niin, ettei sitä vakuuden määräämisestä ja käyt-

tämisestä huolimatta olisi mahdollista saattaa ennalleen, mikäli päätös tulisi tältä osin muutok-

senhaun seurauksena kumotuksi.

Lupamääräysten perustelut

Päästöt vesiin

Pintavalutuskäsittelystä vesistöön johdettavalle vedelle on asetettu hakijan esitystä vastaavat

pitoisuusraja-arvot kiintoaineelle, fosforille ja typelle vuosikeskiarvoina. Nämä ovat parhaan

käyttökelpoisen tekniikan vaatimustason mukaisia. Ainepitoisuuksia koskevat vaatimukset

edesauttavat vesistövaikutusten hallintaa paremmin kuin aiemmat pintavalutuskentän puhdis-

tusteholle annetut tavoitearvot. Pintavalutuksen lisäksi ne huomioivat muutkin tuotantoalueella

tehtävät ainekuormitusta vähentävät toimenpiteet ja vesienkäsittelymenetelmät. Raja-arvot on

mahdollista saavuttaa tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden huolellisella hoidolla.

Päästöt ilmaan ja melu

Lintusuon läheisyydessä sijaitsee asutusta, jolle Lintusuon turvetuotannon pöly- ja melupääs-

töistä voi aiheutua haittaa, ellei toiminnalle aseteta vaikutuksia lieventäviä määräyksiä. Lähi-

asutukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi on turvetuotannolle asetetut pöly- ja melu-

päästöjen rajoittamismääräykset säilytetty entisellään.

Jätteet, varastointi ja häiriötilanteet

Jätteiden, varastoinnin ja häiriötilanteisiin varautumisen osalta on annettu yleisesti käytössä

olevaa vaatimustasoa vastaavat määräykset.

Tarkkailut

Luvanhaltijan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön.

Tarkkailua määrätään jatkettavaksi niin, että vesistötarkkailuun ei tehdä muutoksia ja päästö-

tarkkailu tehdään tehokkaasti ylivirtaama-ajankohdat huomioon ottaen. Myös pintavalutukseen

tulevan veden laatua on seurattava vähintään kerran kuukaudessa, jotta voidaan saada selville

pintavalutuskentän puhdistusteho ja kentän mahdolliset korjaustarpeet.

Kalataloustarkkailu on määrätty jatkettavaksi aikaisemman ohjelman mukaisesti sillä täsmen-

nyksellä, että Pappilanjoen sähkökoekalastuksia ei tarvitse enää tehdä. Tarkkailuraporttien

40 (43)

mukaan Pappilanjoki ei ole koskikalaston elinympäristöä eikä seurannan jatko ole tämän vuok-

si tarpeen.

Myös talousvesikaivon vedenkorkeuden seurantaa on syytä jatkaa, koska turpeennoston ede-

tessä syvempiin kerroksiin voivat vaikutukset ympäröivien alueiden pohjaveden korkeuteen li-

sääntyä.

Kunnossapitovelvollisuus

Oikeus käyttää toisen maalla olevaa ojaa tuotantoalueen vesien johtamiseen on voimassa tois-

taiseksi ja tähän liittyy ojan kunnossapitovelvollisuus. Laskuoja pintavalutuskentältä Roiton-

lampeen kulkee osakaskunnan alueella. Turvetuotantoalueelta tuleva kuormitus vaikuttaa ojan

tilaan ja kunnossapitotarpeeseen.

Kalatalousmaksu

Kalatalousmaksun jatkaminen on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi.

Maksun suuruus on määrätty viranomaisen vaatimuksen mukaisesti ja maksua on syytä jatkaa

vielä kaksi vuotta turvetuotannon päättymisen jälkeen, koska päästöt ja niiden vaikutukset ei-

vät lopu välittömästi toiminnan lopettamiseen, vaan vaikutukset näkyvät vähintään kahden

vuoden ajan siitä.

Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito

Osalla Lintusuota toiminta jatkuu vielä pitkään. Koska lupamääräyksiä ei enää määrätä tarkis-

tettavaksi, on tässä päätöksessä annettu määräyksen toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon

liittyen.

Uuden tuotantoalueen käyttöönotto

Määräyksellä varmistetaan uuden tuotantolohkon 7 käyttöönotto niin, ettei vesistökuormituksen

kokonaismäärä kasva ja vesiensuojelutaso heikenny. Vesienkäsittelyn toimivuudesta ja käy-

töstä poistetuista tuotantoalueista tehtävä ilmoitus ennen uuden alueen kuntoonpanon aloitta-

mista on tarpeen määräyksen valvomiseksi.

VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN

Viranomaisten lausunnoissa ja asianosaisten muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu

pääosin huomioon luparatkaisussa. Edellytykset luvan myöntämiseen uudelle tuotantolohkolle

7 ovat edellä perusteluista ilmenevästi olemassa. Vaatimuksille uuden pintavalutuskentän ra-

kentamiseksi kyseiselle alueelle ei ole perusteita, koska Lintusuolla käytössä oleva vesienkäsit-

tely ja siihen liittyvät edellä annetut määräykset edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

ELY-keskuksen vaatimukselle viitasammakkoselvitysten tarkentamisesta ei ole perusteita, kos-

ka saatu selvitys on riittävä asian ratkaisemiseksi.

ELY-keskuksen kalatalousviranomaisena esittämää vaatimusta kalatalousmaksun kohdenta-

miseksi suoraan osakaskunnalle ei voida ottaa huomioon. Kalatalousmaksu määrätään ympä-

ristönsuojelulain 57 §:n sekä vesilain 3 luvun 14 §:n ja 15 §:n mukaisesti ja kalatalousviran-

omainen muun muassa vastaa kalatalousmaksun käyttösuunnitelman vahvistamisesta. Kalata-

lousmaksu on määrätty hakemuksen ja kalatalousviranomaisen vaatimuksen mukaisesti

41 (43)

(500 €/v). Kun otetaan huomioon purkureitin kalataloudelliset olosuhteet ja saadut tarkkailutu-

lokset, ei maksun korottamiseen ole Ihastjärven-Pullialan osakaskunnan vaatimuksen johdosta

perusteita.

Muilta osin aluehallintovirasto viittaa vastauksena muistutuksissa esitettyihin vaatimuksiin pää-

tökseen, sen lupamääräyksiin ja niiden perusteluihin.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saa-

daan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan mukaisin lupamääräyksin.

LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia sään-

nöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 70 §:n 2 momentin mu-

kaisesti on noudatettava asetusta.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (527/2014 ja muutos 423/2015) 11, 12, 13, 48, 49, 51–53, 57, 58, 62,

68, 70, 87, 113, 114, 158 ja 198 §

Jätelaki (646/2011) 8, 12,13, 28 ja 29 §, 118 § ja 119 §

Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) 28 §

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Käsittelymaksu on 6 530 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallin-

non palvelukeskuksesta.

Aluehallintoviraston maksuista vuosina 2014 ja 2015 annetun valtioneuvoston asetuksen

(1092/2013) liitteen maksutaulukon mukaan 50–150 hehtaarin suuruista turvetuotantoaluetta

koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 13 060 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista

ja lupamääräysten tarkistamista koskevien lupahakemuksien käsittelystä peritään maksu, jon-

ka suuruus on 50 % em. taulukon mukaisesta maksusta.

42 (43)

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös Hakija

Jäljennös päätöksestä

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

(sähköisesti)

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousviranomainen (sähköisesti)

Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Mikkelin kaupunki

Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen

Mikkelin kaupungin terveydensuojeluviranomainen

Ilmoitus päätöksestä

Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto sekä

niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa.

Ilmoittaminen ilmoitustauluilla, internetissä ja lehdessä

Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja

päätöksestä kuulutetaan Mikkelin kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan in-

ternetissä aluehallintoviraston Lupa-tietopalvelussa.

Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Savo lehdessä.

43 (43)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Liitteet Valitusosoitus

Kartta

Äänestyslausunto

Esko Vaskinen Antti Ylitalo

Martti Häikiö

Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Esko Vaskinen, Antti Ylitalo ja Martti Häikiö. Asian

on esitellyt Antti Ylitalo. Asiassa on äänestetty. Eri mieltä olevan ratkaisijan äänestyslausunto

on päätöksen liitteenä.

VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallin-

to-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa jär-jestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä

sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 3.10.2016. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka

tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympä-ristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alu-eella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviran-omainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa kos-kevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai-semmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Vali-

tuskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettä-vissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42780 faksi: 029 56 42760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8–16.15 Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimak-

su on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muu-toksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peri-tä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskir-jelmäkohtainen.

Liite päätökseen nro 37/2016/1

1 (2) ÄÄNESTYSLAUSUNTO Liite päätökseen nro 37/2016/1 Ympäristöneuvos Antti Ylitalo Luparatkaisu Hylkään hakemuksen laajentaa Lintusuon turvetuotantoaluetta uudella,

pinta-alaltaan 20,1 hehtaarin lohkolla 7.

Ympäristöluvan tarkistaminen Lintusuon lohkojen 1–6 turvetuotannolle (121,1 ha) tulee tehdä enemmistön määräämillä lupamääräyksillä 1–18.

Perustelut lisäalueen ympäristöluvan hylkäämiselle

Etelä-Savon maakuntakaavassa Lintusuon lohko 7 ei kuulu Lintusuon tur-vetuotannon aluevaraukseen (EOt 354), joten lisäalueen hylkääminen on maakuntakaavan aluevarauksen mukaista. Itä-Suomen aluehallintovirasto on 10.5.2013 päätöksellään nro 34/2013/1 (lainvoimainen) hylännyt Hakosuon 39,8 hehtaarin laajuista turvetuotanto-aluetta koskeneen ympäristölupahakemuksen. Hakosuon turvetuotanto-alueen pintavalutuksella puhdistetut vedet oli esitetty laskettavaksi samalle purkureitille Lintusuon turvetuotantoalueen vesien kanssa Roitonlammesta alkaen. Aluehallintoviraston päätöksen perusteluissa on lausuttu muun muassa seuraavaa:

”Lisäksi turvetuotannon aloittaminen Hakosuolla olisi omiaan aiheuttamaan yhdessä valuma-alueen nykyisen turvetuotannon ja muun maankäytön ve-sistökuormituksen kanssa ympäristönsuojelulain 42 §:n vastaisesti vesis-tön merkittävää pilaantumista tai sen vaaraa Roitonlammessa, Papinjoes-sa ja Hietajärvessä.

Roitonlammen, Papinjoen ja Hietajärven tilasta olemassa olevat tiedot viit-taavat vesistöjen välttävään ja enintään tyydyttävään tilaan, korkeaan ul-koiseen kuormitukseen ja sisäkuormitukseen.

Roitonlammen, Papinjoen ja Hietajärven tilan parantaminen edellyttäisi va-luma-alueelta tulevan kiintoainekuorman ja rehevyyttä aiheuttavan fosfori-kuorman pienentämistä.” Uudemmat tiedot Roitonlammen, Papinjoen ja Hietajärven tilasta viittaavat edelleen kyseisten vesistöjen välttävään tai enintään tyydyttävään tilaan, korkeaan ulkoiseen kuormitukseen ja sisäkuormitukseen. Tästä syystä Ha-kosuon turvetuotannon ympäristöluvan hylkäämistä koskevat perustelut ovat voimassa myös Lintusuon haetun lisäalueen kuormituksen suhteen. Lintusuon pintavalutuskentän toiminnassa on ollut vaihtelua ja kaikilta osin (erityisesti fosfori) ei ole päästy pintavalutukselle yleisesti lupakäytännössä asetettuun puhdistustehoon (kiintoaine ja fosfori 50 %). Voimassa olevas-sa ympäristöluvassa ovat olleet vain tavoitteelliset, sulan kauden puhdis-tustehovaatimukset (kiintoaine 50 % ja fosfori 30 %). Nykyinen pintava-lutuskenttä ei tarkkailutulosten perusteella täytä puhdistustehon ja toimin-tavarmuuden osalta turvetuotannon pintavalutukselle asetettuja parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia. Hakija on kuitenkin vastineessaan katsonut, että Etelä-Savon ELY-keskuksen lausunnossaan esittämä pinta-valutuskentän siirto ojittamattomalle suoalueelle Lintusuon eteläosaan ei ole tarpeen.

2 Tässä tilanteessa olisi alennettava nykyiselle pintavalutuskentälle johdet-tavaa kuormitusta, jotta kentän toimivuus ja sen puhdistusteho varmiste-taan. Pääosiltaan ojittamattoman lisäalueen (21,1 ha) kuntoonpanovai-heessa sieltä tulisi tyhjennysvaluntaa, joka merkitsisi pinta-alayksikköä kohti laskettuna noin kaksinkertaista kuormitusta tuotantovaiheessa ole-vaan alueeseen verrattuna. Mikäli tarkkailutulokset osoittavat tulevaisuudessa kentän toimivuuden pa-rantumisen luotettavasti tai luvan haltija esittää muita menetelmällisiä pa-rannuksia Lintusuon vesienkäsittelyyn, niin lisäalueen (lohko 7) ottaminen turvetuotantoon voidaan käsitellä erikseen ympäristöluvan muutoshake-muksena. Luvan myöntämisen edellytyksien täyttymistä ei voida jättää ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle tehtävän ilmoituksen varaan. Lisäalu-een käyttöönoton edellytyksenä olevat vaatimukset Lintusuon nykyisen tuotantoalueen merkittävästä supistumisesta ja pintavalutuksen tehokkuu-den luotettavasta toteamisesta (vähintään kahden perättäisen vuoden ai-kainen päästöraja-arvojen saavuttaminen) voivat siirtää ajankohtaa, jolloin laajennusalueen kuntoonpano voisi alkaa, vähintään 3–5 vuoden päähän. Ympäristöluvan muutosedellytysten harkinta tuossa tilanteessa kuuluu lu-paviranomaiselle, ei lupamääräysten valvojalle. Hylätty tuotantolohko 7 Lintusuon eteläosassa on pääosin ojittamaton. Tehdyn luontoselvityksen ja ELY-keskuksen lausunnon perusteella sillä ei ole ympäristönsuojelulain 13 §:n 1 momentissa tarkoitettuja valtakunnalli-sesti tai alueellisesti merkittäviä luonnonarvoja, jotka asettaisivat esteen turvetuotannon ympäristöluvan myönnölle. Lintusuon eteläosa ei kuiten-kaan ole suoraan luokiteltavissa luonnontilaisuusluokkaan 0, koska luoki-tuksen alueelliseksi rajaukseksi ei ole perusteita ottaa koko alkuperäistä Lintusuon allasta (noin 400 ha), vaan hydrologisesti pienempikin alueko-konaisuus voi muodostaa itsenäisen tarkastelualueen. Ympäristöneuvos Antti Ylitalo