Proleko?

Tuotantotalouden Kilta Prodekon aikakauslehti 3~2001

Proleko? 3~2001 (3)

Pääkirjoitus

Helena

Hei, ja hauskaa vapunjälkeistä aikaa!

Tätä pääkirjoitusta kirjoittaessani ja taittoasua hioes-sani osa opiskelijoista viettää vielä vappua täysin rinnoin. Sinänsä harmillista, sillä tuo osa jää nyt dokumentoimatta tämän numeron sekavaan vappu-juttuun. Sekavaan, koska vapun tapahtumat muodos-tavat melko sekavan kokonaisuuden. Sekavaan, koska muistikuvat kaikista tapahtumista saattavat osin olla hämärän peitossa. Sekavaan, koska juttu on kirjoitettu melko lailla reaaliajassa.

Vappujutun pienoiseen keskeneräisyyteen on syynä - mikäpä muukaan kuin - Dead Line. Tuo kuoleman-viiva pakottaa opiskelijan välillä mitä luovempiin rat-kaisuihin, jotka josku jopa tuottavat tulosta. Onneksi meillä on kuitenkin aina se viime tippa, jossa harkka-työt (ja vaikka kiltalehdet) voi tehdä loppuun. Ai mikä viime tippa? Tähän vastaa Proleko?n erikoistoimit-

taja Pirkka omalla palstallaan. Täytyy kyllä myöntää, että vastaus on pirkkamaiseen tapaan täysin nappiin osuva.

Ensi viikolla alkaakin oikea DL:ien kulta-aika - tent-tiviikko. Parin viikon ahkeroimisen jälkeen on kuiten-kin grillibileiden aika ja kesälaitumille poistuminen. Paitsi ehkä niille lukuisille, jotka ovat kesätöitä jos-tain saaneet. Kesätöistä ja muista töistä pakinoi myös tässä numerossa aktiivinen kolumnistimme Singula-riteetti.

Proleko?n toimitus toivottaa kaikille lukijoille tsemp-piä tenttikauteen ja hauskoja kesätyöpäiviä. Syyskuussa odottelemme jälleen uusia juttujanne, juttuideoitanne ja kuvia tämän vuoden kahteen viimeiseen nume-roon!

(4) Proleko? 3~2001

Juokseva vesi ei sammaloidu......18PoRan suuntana Tukholma!

Runonurkka................................20Miran runot saavat seurakseen myös itämaista viisautta

Vierivä vesi ei sammaloidu.........21Raportti PoRan tempauksesta

Teekkarit kesätöissä...................22

Työelämään siirtymisen helppous ja vaikeus....................24Proleko?n kolumnisti Singulariteettitutkiskelee prodekolaisten työssäkäyntiä

Ruokatorstai................................26

Miksi, Pirkka?............................27Pitkästä aikaa Pirkka pistää parastaan ja osoittaa kaikkitietäväisyytensä vastaamalla mitä kum-mallisimpiin kysymyksiin

Valmistuneet...............................30

Laszlo vs. Prodeko.....................32

Sisältö - Proleko? 3~2001

Pääkirjoitus..................................3

Sisältö..........................................4

Mitä kuluu, ESTIEM?....................5Boardi-ihmisen arkipäivää

Terveisiä edarista.........................6

Fuksin testamentti.......................7Tuotantotalouden opintojen tutkiskelua nuo-remman tieteenharjoittajan näkökulmasta

Hupellus 2001 - hyppy tunte-mattomaan..................................8Proleko?n toimittajat raportoivat opiskelijoiden skimbafestareilta Åresta

ESTIEM Council Meeting............12Maija ja Sampo raportoivat Ankaran tapahtumista

Mitä vesiviikolla tapahtui?..........14Tepon tulospalvelu raportoi vesiviikon mitte-löiden saavutuksista

Proleko? spekuloi: Vappu ‘01.....15Mitä ennustettiin tapahtuvan ja mitä sitten tapahtuikaan!

Julkaisija

Päätoimittaja

Toimittajat

Tuotantotalouden Kilta

Prodeko

Helena Lakervi

Esko Eerola

Juho Juopperi

Janne Väänänen

Kansikuva

Proleko? 4~2001 DL 1.10.

Materiaali osoitteella

helena.lakervi@hut.fi

Anni ja Maija Ullanlin-

nanmäellä 1.5. (Helena)

Proleko? 3~2001 (5)

Mitä kuuluu, ESTIEM?

ESTIEMin 23. Council Meeting (CM) järjestettiin huhtikuun alussa Turkin Ankarassa.*) Merkittävimpiin päätös-asioihin kuului osan säännöistä siirtäminen ESTIEMin omiin sisäisiin säännöksiin. Jokaisella kerralla virallisissa säännöissä olevia asioita muutettaessa muutokset pitää toimittaa notaarin hyväksynnän jälkeen yhdistysrekisteriin Hollantiin. Kun suurin osa säännöksistä on sisäisissä sellaisissa, byrokratian kiemuraisuus vähenee ja ESTIEM saa enemmän liikkumavapautta päätösten tekemisen ja toteutuksen suhteen.

ESTIEM sai myös uusia jäseniä ja tarkkailijoita. Jäse-neksi äänestettiin eteläitalialainen Calabria sekä tark-kailijoiksi ranskalaiset Nancy ja Lyon sekä Famagusta Kyprokselta. Odotan innolla hetkeä, jolloin CM järjes-tetään siellä, sillä Turkissa oli toisinaan jopa kylmempi kuin Suomessa. Brrrr. Lisäksi äänestettiin seuraavan kevään CM:sta. Voittajaksi suoriutui München, jossa CM:iä ei ole vielä järjestetty.

Boardin kanssa ehdimme pitää myös kolmannen board meetingimme täällä pääkaupunkiseudulla. BM koostui tiukoista päivistä Spektrin neukkarissa sekä rentout-tavasta mökkiretkestä Karjalohjan maisemiin. Vaikka lunta satoi välillä vaakasuoraan, pojat pitivät hyvin lämmitettyä savusaunaa tarpeeksi hyvänä syynä palata Suomeen. Mämmi taas luokiteltiin räntäsateen kanssa syyksi pysyä tarpeeksi kaukana Suomesta…

Millaista on ollut tähän asti ESTIEMin boardissa?Verrattuna aikaisempaan CM-kokemus oli huomatta-van erilainen boardin näkökulmasta. Tuli käytyä Anka-rassa, mutta kaupungin näkeminen rajoittui lähinnä bussin ja taksin ikkunan tarjoamiin näköaloihin. Aikaa kului, kun piti valmistella esityksiä, kokouksia ja asi-oita, joiden esilletuloon ei ollut osannut tai voinut varautua etukäteen. Oppimiskäyräni eri asioiden suhteen hipoo jo tai-vaita: ei välttämättä ole ollenkaan fiksua yrittää tai-teilla board-, koulu- ja kv-neuvojan hommien välillä, varsinkaan kun kouluhommiin kuuluu muutama iso harkkatyö. Kliseen tavoin voisi todeta, että vuorokau-dessa on yhä ja edelleen 24 tuntia, joista osa on ihan pakko käyttää nukkumiseen.Onneksi positiivisia oppimiskokemuksia on julme-tusti enemmän: olen päässyt tutustumaan kymmeniin

ihmisiin eri kulttuureista, oppimaan kansain-välisen yhteistyön ulottuvuuksia, näkemään uusia maita ja kulttuureja sekä oppimaan jopa muutaman sanan uusia kieliä.

Görüșmek üzere!

ESTIEMin kirjeenvaihtaja Ami

*) Asiasta lisää tuonnempana tässä lehdessä.

Ankaran CM:n järjestäjätiimi laulamassa ESTIEM songia

(6) Proleko? 3~2001

Terveiset edarista!

5. huhtikuuta TKY:n edustajisto kokoontui vuosi-kokouk sen merkeissä. Kokouksessa käytiin läpi vuoden 2000 tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus ilman suurempia keskusteluita. Kokouksessa siistittiin myös TKY:n kilta-, kerho- ja muu yhdistys -rekisteriä. Reilu kaksikymmentä yhdistystä todettiin purkau-tuneeksi aktiivisen toiminnan lakattua. Mainitta-koon, että nuijan alle jäivät muun muassa Teekkarien bridgekerho sekä Polin inkkapokkaklubi. Purkautu-mistoteamus tehtiin niiden yhdistysten osalta, jotka eivät olleet reagoineet teekkarivastaavan tiedustelui-hin.

Wappuna järjestettävien telttabileiden kohtaloa puitiin myös. Tällä hetkellä näyttää onneksi siltä, että bilei-den luvat on saatu kuntoon ja perinteinen teltta pystytetään perinteiseen paikkaan Smökin parkkik-selle. TKY:n edustajat ovat olleet aktiivisesti tekemi-

sissä Espoon poliisin kanssa pirskeiden toteuttamiseksi kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

Kokouksen merkittävintä antia oli TKY:n uuden pääsihteerin valinta seuraavan kahden vuoden ajalle. Äänestyksen selkeäksi voittajaksi nousi Marcus Ny bergh. Marcus on toiminut monissa tehtävissä ylioppilaskuntamme piirissä muun muassa fuksima-jurina ja TKY:n hallituksessa sekä myös Prodekon kil-takummina vuonna 2000.

Kokouksen päätteeksi käsiteltiin vielä Sihteeristön kierrätyspolitiikkaa, jota laajoissa ja kaunissanaisissa puheenvuoroissa kehuttiin tärkeäksi ja myös hyvin huomioiduksi asiaksi.

Mainittakoon, että vuosikokous taltioitiin ääninau-halle (minidisc).

Jussi ja Heikki

Proleko? 3~2001 (7)

Nuoremman tieteenharjoittajan näkökulmasta

Fuksin testamenttiOpinnot fuksina Tuotantotalouden osastolla alkavat olla takanapäin. Viimeisinä fuksipäivinäni tahdon summeerata ajatuksiani kuluneesta vuodesta. Kuten hyvin tiedetään, talouden opiskelu Tuotantotalouden osastolla on leppoisaa puuhaa. Vaikeutena ei ole siis ollut yksittäisten kurssien suorittaminen.

Peruskursseja läpi kahlatessani minulle onkin tuotta-nut vaikeuksia koota tiedonjyväset oikeisiin purkkei-hin ja etsiä purkkien välille loogisia suhteita. Näin vesiviikon jälkeen takana olevien opintojen anti on kuitenkin alkanut hahmottua, vieläpä niin selvästi, että olen koonnut ne 2x2 matriisiin. Tässä siis perintönä tuleville fukseille tiivistelmä ensimmäisen vuoden opinnoista (45 ov.) – Lehtosen Matriisi (L).

Kyseisellä matriisilla voi arvioida eri markkinaseg-menttien houkuttelevuutta. Vaaka-akselilla arvioidaan kuluttajien älykkyyttä ja pystyakselilla kukkaron pak-suutta. Avainryhmän muodostavat ’tyhmät ja rikkaat’, joista käytän nimeä lypsylehmät, sillä he ostavat mitä tahansa. Scott Adamsin sanoin ”No matter how pathetic your product is, there’s always somebody who can’t tell the difference or won’t have access to

the alternatives.” Ehdottomasti suurin volyymi löytyy puolestaan ’tyhmistä ja köyhistä’, kuhnureista, jotka muodostavat suurimman markkinasegmentin. Ta lou-dellisen rajouittuneisuudensa vuokse he eivät voi ostaa mitä tahansa, vaikka tyhmyytensä puolesta voisivatkin. Markkinapenetraatio kuhnureihin tapahtuu suurtuo-tannon etujen avulla.

Mielenkiintoisia ryhmiä ovat ’fiksut ja rikkaat’ ja ’fiksut ja köyhät’. Näistä ensimmäinen muodostaa todellisen uhan kannattavalle liiketoiminnalle; huono idea ei myy ja hyvä idea kilpaillaan kumoon tai ostetaan alta. Jälkimmäinen on vaaraton ja passiivinen ryhmä, jonka voi jättää huomioimatta. Markkinatutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, ettei tosielämässä yksisarvi-sia tai fletkumatoja esiinny; ne ovat taruolentoja.Toivon, että Lehtosen Matriisi löytää paikkansa Tuo-

tantotalouden perusopintojakson seuraavista prujuista. Kurssikirjojen ohessa lähdemateri-aalina olen käyttänyt Scott Adamsin kirjaa The Dilbert Principle.

Olli LehtonenNuorempi tieteenharjoittaja

Lypsylehmä Yksisarvinen

Kuhnuri Fletkumato

Rikkaat

Tyhmät

Köyhät

Fiksut

(8) Proleko? 3~2001

Hupellus 2001

-hyppy tuntemattomaan

Tämä on tarina skimbafestarista nimeltä Hupellus. Tapahtumat sijoittuvat pääosin naapurimaahamme Ruotsiin ja tarkemmin sanottuna Åreen, Skandien vuoristoon. Asiat on kerrottu siten kuin ne itse näemme ja muistamme, jos muistamme. Versioita kyseisen tapahtuman kulusta on varmasti yhtä monta kuin on kertojaakin. Pääkohdat kuitenkin lienevät samat.

VerryttelyAamuvarhaisella 14.4 lauantaina 18 bussia eri puolilta Suomea matkasi Turkuun, josta matkaa oli tarkoitus jatkaa laivalla kohti Tukholmaa. Hyvissä ajoin noin tuntia liian aikaisin pääsimmekin perille ihmisten ollessa edelleen lähinnä unisia, vaikkakin Kuopiosta tulleet matkatoverimme olivat jo kohtuullisessa vauh-dissa suoritettuaan pientä alkuverryttelyä puolesta yöstä lähtien. Pääsimme joka tapauksessa onnellisesti laivaan, jonka Tax Free pikapuoliin täyttyi pitkällä matkalla janoisiksi tulleista ihmisistä.

Laivamatka sujuikin kohtuullisen rattoisasti yöker-hossa, tai tässä tapauksessa päiväkerhossa, joka oli auki nimenomaan hiihtokansaa varten. Toinen agen-teis tam me oli sijoitettu bussiin, joka oli lastattu turkulaisilla ja tamperelaisilla kun taas toinen viihtyi perinteisemmässä skipolivoittoisessa bussissa. Laivamatkan aikana sattuikin sitten olemaan TPS-Tappara-lätkäfinaali. Onneksi autossa ei kuitenkaan syntynyt mitään ihmeempiä jälkipelejä – muutoin olisi yön yli tapahtunut 11-tuntinen bussimatka Åreen saattanut tuntua vieläkin pitemmältä.

Matkanteon helpottamiseksi (ja virikkeitä antamaan?) olivat järjestäjät päättäneet näyttää bussissa videolta reissulla mukana olleiden Extremeduudsonien (www.extremeduudsonit.com) TV:stä tulleita kohelluksia oikein urakalla.

LähtöEtukäteen hirvitti ajatus lähteä suoraan rinteeseen huonosti nukuttujen öiden ja yli vuorokauden matkus-tamisen jälkeen. Fiilikset sunnuntaiaamuna Åressa auringon paistaessa olivat kuitenkin yllättävän hyvät.

Åren lukuisat hienot rinteet suorastaan ällistyttivät aikaisemmin vain Suomessa skimbailleet agenttimme. Jokaista 98 hoidettua rinnettä ei ehtinyt laskea viiden päivän aikana ollenkaan. Lisäksi puuttomat ylärinteet tarjosivat oivallisen mahdollisuuden nauttia koske-mattomasta lumesta luonnonrinteillä. Hiihtokeskuk-sen toimesta oli jopa järjestetty mahdollisuus nousta rinnekoneen vetämänä hissien ulottumattomalle hui-pulle. Hissien mahtava yhteenlaskettu kapasiteetti

Proleko? 3~2001 (9)

48.690 nousua tunnissa takasi ettei suurempia jonoja juurikaan päässyt syntymään – lukuun ottamatta 80 henkeä kerralla vetävää Kabinbanaa, joka nousi korkealla yläilmoissa Åreskutanille.

Sunnuntai-iltana upean laskupäivän jälkeen oli monella naama auringon punoittama. Lopulta pitkäl-lisen säädön jälkeen saivat kaikki mökkinsä. Hupelta-jat oli majoitettu mökkikyliin Tegefjälliin, mikä ei ehkä ole aivan parasta aluetta Åressa sijaintinsa suhteen, mutta majoituksen taso kuitenkin positiivisesti yllätti melko askeettisiin olosuhteisiin varautuneet agent-timme.

Matkan hinta n. 1800 mk, johon sisältyivät matkat, majoitus ja hissiliput, oli siinä määrin edullinen, että annoimme helposti anteeksi esim. mökkimme ruot-salaisen saunakonstruktion, johon mahtui mukavasti vain kaksi henkeä, ja jossa lattialle kerääntyvän veden poistava viemäri loisti poissaolollaan.

Mökkiin ei kuitenkaan auttanut jäädä makaamaan, sillä ensimmäiset viralliset Hupellus-bileet odottivat. Nopeimmat hupeltajat tosin olivat ehtineet aloittaa omat kaljankittausurakkansa jo bussissa ennen Tur kuun pääsyä. After Ski tunnelman luomiseen osoittautuikin keskellä kylää oleva tornira vintola oivaksi paikaksi, jossa meno oli kuin kotona Suo mes sa ikään DJ:n veivatessa ruotsalaista pe rus musiikkia eli Frederikkiä ja Tapani Kansaa.

Ja matka jatkuu…Seuraavana aamuna siirtyminen taas rinteiden puolelle oli ainakin toiselle agenteistamme kohtuullisen tuskai-nen kokemus. Nestetankkauksen hieman liian suuri määrä oli kos-tautua, mutta päivän mittaan alkoi jälleen kerran elämä voittaa ja laskeminenkin sujua paremmin. Sitkeästi jaksoimmekin laskea

melkein koko päivän, tosin pienehköjä taukoja pitäen. Joku saattoi jo tässä vaiheessa luulla tietävänsä miltä hapot jaloissa oikeasti tuntuvat, mutta lisää oli tulossa.

Alkuillasta olleen rinnehupelluksen (lue hengailua, kilpailuja ynnä luonnollisesti nestetankkausta lasten-rinteessä) jälkeen suuntasimme illaksi Åren keskus-taan paikalliseen diskoon, joka yllätys yllätys tuli 850 ihmisestä kohtuullisen täyteen. Paikallisen hintapoliti-ikan ja edullisen tax freen ansiosta kauden hittijuo-maksi muodostui en liten cola tack, tosin hieman omatoimisesti jatkettuna. Yön aikana ihmiset pää-tyivät pienen pariutumisriitin jälkeen kuka mihinkin nukkumaan, jotkut jopa omaan mökkiinsä.

Kohtuullisen nopeasti saimme kiinni päivittäisestä rutiinista. Aamulla mäkeen heti kun silmät vain auki saimme, laskemista mahtavissa rinteissä ja rinteiden ulkopuolella kunnes jalat huusivat armoa ja taas takaisin mökille ja valmistautumaan aftereihin. Alku-kankeuden jälkeen pääsimme pikku hiljaa vauhtiin kuin pitkän matkan juoksijat, ja retken teemaksi muo-dostuikin sanonta mikään ei tunnu enää missään. Iltaelämän kohokohtana olivat keskiviikkoiset naamarit eli naamiaiset, joissa nähtiin pukuja pirusta Jeesukseen

ja Playboy-pupuun. Ihmisten hilpeydestä ja hienoisista tas-apainovaikeuksista päätellen ni mi naamarit oli varsin osuva.

Viisi laskupäivää menivät yllät-tävän nopeasti. Vielä nopeam-min aika varmasti meni niiltä hupeltajilta, jotka eivät after-skin tuoksinassa ehtineet rin-tee seen joka päivä lainkaan. Iltameininkiä olikin varmasti tarjolla riittävästi naamiaisten ja muiden isompien tapahtu-mien sekä lukuisten mökkibilei-den muodossa.

(10) Proleko? 3~2001

Hupellus faktat

LoppukiriKotiin lähtiessä oli olo hieman haikea. Ensimmäistä kertaa laskettelureissu, jolla ei ehtinyt kyllästyä rinteisiin ja laskemiseen! Hieman lohdutti kuitenkin ajatus, että menisimme yölaivalla ja siellä olisi vielä mahdollista pitää hauskaa. Bussimatka Tukholmaan oli kuitenkin taas pitkä. Tiedä sitten johtuiko pään vai persauksen puutumisesta, mutta satamaan tullessa eräänkin bussin ikkunassa näkyi vaikuttava ri vis tö pal-jaita ahtereita…

Viimeisetkin voimat puristaen hupeltajat antoivatkin laivalla vielä kerran kaikkensa sitkeimpien bailatessa aina kuuteen asti. Tunnelma oli jälleen kuuma, kostea ja hikinen. Enemmän tai vähemmän hyvien yöunien jälkeen horjuimme ulos laivasta väsyneinä, mutta onnellisina.

JälkipeliKokonaisuutena ottaen lautailusta/sukseilusta kiin-nostuneelle Hupellus on ehdottomasti kokemisen arvoinen. Järjestelyt toimivat ihmismäärään ja ihmisten kuntoon nähden todella hyvin, vaikka odotu-saikoja olikin melko runsaasti. Suosittelemme ehdot-tomasti kaikille asiasta kiinnostuneille osallistumista ensi vuoden tapahtumaan. Itse aiomme ainakin olla paikalla.

Esko Eerola ja Janne Väänänen

14.4-21.4.2001 pääasiassa opiskelijoille suunnattu skimbafestari noin 850 osallistujaa järjestetty 4 kertaa www.hupellus.net

Tervetuloa tosiammattilaisten joukkoon

Toteutamme tänäkin vuonna lukuisia e-ratkaisuihin, langattomiin

palveluihin ja valmisohjelmistoihin perustuvia kokonaisratkaisuja

yritysten liiketoiminnan tehostamiseksi.

Etsimme Applications-yksikköön

Vastaat viikoittaisten ja kuukausittaisten raporttien luomisesta

(tarvittavien tietojen keräämisestä ja analysoinnista). Raportoit yksikön

Controllerille.

Työvälineinäsi ovat Excel, projektinhallintajärjestelmä (ProCat),

taloushallinnon järjestelmä (SAP R/3) sekä myynnin järjestelmä (Selleri).

Annamme luonnollisesti koulutuksen talon omiin järjestelmiin.

Työt voit aloittaa vaikka 07.05.2001 tai sitten sopimuksen mukaan

(kesätyö).

Toivomme, että voit jatkaa syksyllä osa-aikasena esimerkiksi 1-3 pv/vko.

Ota yhteyttä Sari Lounasmeri, puh. 050-3725 925 sari.lounasmeri@iclinvia.com

TA L O U S A S S I S T E N T T I A

(12) Proleko? 3~2001

ESTIEM Council Meeting Ankara 3.-8. huhtikuuta 2001

ESTIEM:in 22. Council Meeting järjestettiin huhtikuun alussa Ankarassa. Local Group (LG) Helsinkiä edustivat Laura, Meiju, Jasse ja Ami sekä allekirjoittaneet ensikertalaiset Maija ja Sampo. Kaikkiaan paikalla oli opiskelijoita n. 40 LG:sta, kun kaikkiaan jäsenyliopistoja on 52. Osallistujamäärä oli 150 tienoilla. Suomesta olivat Helsingin lisäksi edustettuina Tampere, Lappeenranta ja Oulu.

General Assembly (GA)CM:n aikana pidettiin kolme GA:ta. Tapahtuma muis-tuttaa killan vuosikokousta, jossa kuullaan asioiden esittelyitä, käydään keskustelua ja tehdään päätöksiä. General Assemblyt ovat siis Council Meetingin viral-lisin puoli ja siellä nukkuminen tuntuikin olevan enemmän sääntö kuin poikkeus ja board huvittelikin napsimalla kuvia nukahtaneista.

Tärkeimmät äänestykset koskivat kevään 2002 CM-paikkakuntaa (München hakkasi Nottinghamin), Magazine –lehden toimittamista (Hampuri), TIMES:n finaalia (Eindhoven), Calabrian hyväksy-mistä jäseneksi sekä kolmen uuden observer –jäse-nen ottamista. Myös ESTIEM:in sääntöjä muutettiin joustavampaan suuntaan. Sääntömuutokset vaativat vielä Hollannin patentti- ja rekisterihallinnon hyväk-synnän. Lisäksi viimeisenä päivänä kuultiin Work Group:ien tuloksia ja tulevien tapahtumien esityksiä. VoimaPiste–kiintiö alkoi viikon lopussa olla melko täynnä..

Working Groups (WG)Työryhmiä eli Working Grouppeja oli kymmenen ja niiden aiheet vaihtelivat aktiviteeteista TIMES:iin ja Visionista opiskelijavaihtoon. Kokoontumisia oli kolme ja niiden aikana käytiin keskusteluja, hankittiin tietoa eri maista ja suunniteltiin esimerkiksi tulevia tapahtumia ja erilaisia lomakkeita.

PartiesKuten asiaan tietenkin kuuluu vaatii ankara(n) työ myös ankarat huvit. Järjestäjät olivat kehittäneet jokai-selle illalle bileet eri teemalla. Tervetulojuhlia seurasi naamiaiset. Naamiaisten paikaksi oli valittu eräs Anka-ran kalleimmista yökerhoista ja alkuillasta olut maksoi-kin viisi miljoonaa (miljoona ≈ dollari). Lisäksi, koska emme olleet maksaneet sisäänpääsystä (normaalista 17 miljoonaa), emme saaneetkaan istua.

Turkkilaisen illan tunnelmia napatanssijaa odotellessa

Seuraava ilta olikin kaiken kaikkiaan viikon kohokohta eli vuorossa oli turkkilainen ilta ruokineen, juomineen ja tietenkin napatansseineen. Koko tunnelma oli mah-tava ja jokainen pääsi varmasti tanssimaan pöydällä. Myös Alchomon Partyssä nousi tunnelma kattoon ja saimme ihailla myös tänä iltana napatanssijaa.

DJ:ltä löytyi myös Bombfunk MC’s Freestyler. Viimei-sen illan gala dinner järjestettiin neljän tähden hotel-

Proleko? 3~2001 (13)

lissa ja muistutti hieman sitsejä mutta ilman lauluja. Eteläeurooppalaiset osasivat yhdistää illan lähinnä häihin, sillä heiltä puuttuu kokonaan sitsikulttuuri. LG:t kiittelivät järjestäjiä onnistuneesta viikosta ja luovuttivat lahjojaan. LG Helsinki pitäytyi tutussa ja turvallisessa Finlandia –pullossa.

LoppuyhteenvetoMielettömän hauskaa, muuta ei voi sanoa. Ihmiset olivat mukavia ja isännät vieraanvaraisia. Paikallisista tavoista voisi mainita tavan polttaa kaikkialla ja koko ajan sekä aikataulujen venymisen. Viikon aikana luul-

Datex-Ohmeda tukee terveydenhuollon ammattilaisia

työssään - elämän ylläpitämisessä. Olemme maailman

johtava anestesialaitteiden ja -järjestelmien toimittaja

ja yksi johtavista tehohoidon laitetoimittajista.

Edustamme Instrumentarium-konsernin

ydinliiketoimintaa. Lähes koko liikevaihtomme

(641 milj. euroa) kertyy viennistä.

Meitä on kaikkiaan noin 3400, joista n. neljännes

työskentelee Suomessa.

�

Devoted to life’s balance.

Devoted to caring for life

www.datex-ohmeda.com

tavasti odoteltiin niin busseja ja bussissa lähemmäs 10 tuntia. Ruokatarjoilu oli hoidettu hyvin (sampo kyllä argu-mentoi annoskokoa) ja vapaa-aikaakin oli kuulemma aiempaan verrattuna paljon . Spring waterin (55%:sta vettä) menekki oli kohtuullista ja aurinko näyttäytyi sen verran, että innokkaimmat polttivat naamansa.Lisäksi CM:ssä tutustuimme heti ensimmäisenä päi-vänä lentokentän ensiapuun, mukaan tuliaisiksi kaap-pasimme kolme korvatulehdusta.

CM:ää lämpimästi suositellen,Maija Kaukonen ja Sampo Korppi-Tommola

.

(14) Proleko? 3~2001

Mitä vesiviikolla tapahtui?

Taas on takana se aika vuodesta, jolloin raittiusaate valtaa PoRalaiset. Viikko oli täynnä mielenkiintoisia tapahtumia, joita kelpaa vielä muistella myöhemminkin. Suurin yksittäinen tapahtuma oli Liikkuva vesi ei sammaloidu -tempaus, mistä on oma juttunsakin. Mutta mitä muuta vesiviikolla tapahtui?

Water CupWater Cup järjestettiin neljättä kertaa PoRan histo-riassa. Pekka Härkösen kolmen vuoden voittoputki päättyi kun Sampo Yli-Olli voitti tämän vuoden Water Cupin finaaliottelun 3-2. Pekan viime hetken lop-pukirikään ei auttanut paikkapeliä pelannutta Sampoa vastaan.

PoRan painimestaruusVesiviikon lopuksi miteltiin myös PoRan painime-staruudesta. Tapiolassa, Tuulimäen väestönsuojassa käydyssä kamppailussa otettiin miehestä mittaa tosi-miesten lajissa, painissa. Tapahtuman aluksi har-joiteltiin muutamia heittotekniikoita ja otteita. Kun molski alkoi tuntumaan tutulta, päästiin asiaan eli kilpailemaan PoRan mestaruudesta. Alla on lueteltu tulokset:

Kevyt sarja:

Olli Aura (4-0) Teppo Rinta-FilppulaKevyt keskisarja

Juha Uotila (4-0) Juho JuopperiRaskas keskisarja:

Matti Sillanpää (4-0) Tommi VilkamoRaskas sarja:

Jarno Martikainen (4-0) Abe

Jatko-otteluiden jälkeen pääs-tiin kin mittelemään PoRan mes taruudesta: finaalissa Juha voit ti Jassen 3-1 (tekniikkapis-teet 7-3) ja näin ollen PoRan paini mestariksi julistettiinkin

Juha Uotila. Ottakaa tämä myös varoituksena: Juhaa ei kannata haastaa painimaan bileiden jälkeen.

PoRan vichy-ranking 2001Vesiviikon jälkeen PoRan saunaillassa (24.4.) miteltiin myös vichyn juomisessa. Viimeksi vuonna 1998 tilas-toidut PE-ajat (PoRan ennätys) menivät uuteen uskoon puolen litran perinteisen Vichyn sarjassa. Hallitseva PE-mies, Pekka Härkönen piti kuitenkin paikkansa tässä lajissa. Illan tulokset olivat:

1. Pekka H. 5,03s2. Jasse 5,66s3. Teemu S. 6,15s4. Henu 7,28s5. Sampo 7,62s6. Kaisa 8,09s7. Maija H. 7,66s+4s sakkoa8. Risto 11,12s + 3s sakkoa9. Maija K. 16,93s10. Teppo 26,44s11. Juuso 53,02s

Parannusta vanhaan PE-aikaan tuli jopa 0,9 sekuntia, mitä voidaan pitää näin kovatasoisessa sarjassa lähes sankarillisena tekona. Nähtäväksi jääkin, koska viiden sekunnin haamuraja rikkoutuu.0,33 litran pullosarjassa uusia ennätyksiä ei nähty: Henun 9,09s ei riittänyt kukistamaan Pekan 23.11.1998 tilastoimaa 7,105s.

Vesiviikon suorittajatVesiviikon suoritti hyväksyttävästi 21 henkeä. Nämä pyyteettömästi raittiusaatteen eteen uurastaneet henk-ilöt palkittiin Antti Bergholmin suunnittelemilla vesiviikkomerkeillä.

Teppo, PoRan pj

Proleko? 3~2001 (15)

Proleko? spekuloi...

Vappu täynnä

yllätyksiä vai

perinteitä?

Koska vappu on opiskelijalle ja varsinkin teekkarille kovin hektistä aikaa ja sopivaa rakoa vappujuttujen kirjoitukselle on vaikea löytää, Proleko?n toimitus päätti helpottaa raportointiurakkaansa miettimällä jo ennen vappua mitä vap-puna voisikaan tapahtua. Samalla tulee myös todistettua, onko vapunvietossa voimassa ns. kolmas kerta toden sanoo vai ei kahta ilman kolmatta -periaate, sillä toimittajan vertailukohteena olivat kaksi edellistä vappua melko lailla samoissa olosuhteissa.

Koska vappu on tapahtumana melko pitkä ja moni-vaiheinen, ei Proleko?n toimitus vastaa siitä, ovatko asiat itse asiassa tapahtuneet kuvatulla tavalla. Muuta-massa kohdassa on jouduttu turvautumaan ns. kol-mannen osapuolen välittämään tietoon, joka hieman heikentää tämän tutkimuksen laatua.

Tutkimuksen dokumentointi on hoidettu melko reaa-liaikaisesti ja sen sisällön epäselvyydestä johtuen se on koitettu esittää mahdollisimman selkeänä speku-lointi-todellisuus -vertailuna.

Fuksijäynässä ainakin yksi fuksi ui Mantalla

Fuksijäynään osallistui kuusi innokasta fukseista ja ulkkareista koostuvaa joukkuetta. Mukana menossa oli myös fuksinsuojelulautakunta omalla joukkueel-laan - täytyihän rastien turvallisuusmääräykset käydä tarkistamassa ennen fuksien niille saapumista.

Puolet rasteista oli keskittynyt Kauppatorin ja Senaa-tintorin tuntumaan, mutta myös joissain puistoissa havaittiin prodekolaisten viihtyvän. Fukseja pääsivät arvostelemaan niin isohenkilöt, raittiusaatteen kan-nattajat kuin kansainvälisesti suuntautuneet ihmiset.Pari kertaa fuksijäynässä touhunneen toimittajan arvio prodekolaisten uintihalukkuudesta ei pettänyt tällä-kään kertaa. Muutama fuksi innostui peseytymään alastoman naisen jalkojen juuressa, taisipa joku pulah-taa pariin otteeseenkin altaaseen. Pulikoiminen taisi vaikuttaa ulkopuolisen silmään melko hauskalta toi-minnalta, sillä mukaan uskaltautui myös eräs eriväri-siin haalareihin pukeutunut tyttö!

Linturetken tärkein havainto on Thunder-lintu

Vaikea sanoa oliko Ukkoslintu linturetken kokokohta, mutta kyllä sen maito ainakin retkeilijöille näytti mais-tuvan. Linturetkellä bongattiin myös tänä vuonna jos jonkinlaisia tipusia, osa taisi tulla ihan yliopistoltakin asti.

(16) Proleko? 3~2001

Tämä tapahtuma taitaa olla prodekomaiseen tyyliin jo “perinne”, onhan lintujen perässä retkeilty nyt jo kolmena vuotena. Tällä kertaa linturetkeilijöiden jou-kosta ei tainnut isänään ja fuksikapteenin lisäksi löytyä ketään edellisiltana jäynäillyttä hemmoa - loppuillasta tosin saapui paikalle vahvistuksia.

Prodeko saa lakit ekana AlvarillaLavasteikkaan speksin ja Ollin enkelien yöjäy-näilyn jälkeen koitti aurinkoinen vappuaaton aamu. Loistavien suori-tusten ansiosta Prode-kon fuksit saivat lakkinsa kolmansina, heti sakkoja keränneiden vuorimies-ten ja tietokiltalaisten

jälkeen. Uudet lakit olalla olikin kiva siirtyä kiltik-selle simakesteille tai vaihtoehtoisesti pikaunosille illan rientoja varten.

Muutamat ehtivät käydä myös todistamassa, kuinka Ossi julisti Vappuriehan alkaneeksi Smökin katolta ja kuinka prodekolaisista koostuva jäynäjoukkue voitti Otaniemen jäynäkilpailun ajankohtaisella jäynällään.

Vappurekka Mantalle täyttyy kil-talaisistaTänä vuonna TKY oli järjestänyt Teekkarikylään toistakymmentä kuorma-autoa, jonka lavoilla matka Mantalle taittui iloisesti. Sateenkaarivaunustamme kuului monenlaista laulantaa, pääosin ohi kulkeville tai parvekkeilta lystiämme seuranneille kauniimman sukupolven edustajille. Matka huipentui kippilava-leikkeihin.

Rekalla Mantalle saapuneet saivat aitiopaikat katse-lemaan kylterien surkuhupaisaa esitystä - pitkällisten vesileikkien jälkeen Manta vihdoin lakitettiin, tosin vain vähäksi aikaa. Kävipä Mantan päässä teekkari-lakkikin tohinoiden jälkimainingeissa.

Vanha on täynnä prodekolaisiaEi se vanha ylioppilastalo nyt ehkä ihan täyteen pel-kästään prodekolaisista tullut, mutta vaikuttavalla massalla olimme kuitenkin liikkeellä. Keskiyöllä teek-karihymnin jälkeen fuksit painoivat lumivalkoiset lak-kinsa päähän ja meno vain yltyi.

Proleko? 3~2001 (17)

Kun otsikon kysy myk seen haetaan tällä tavoin vasta-usta, voidaan yksiselitteisesti todeta, että vappu on molempia, perinteitä ja yllätyksiä. Ilman pe rin teitä (fuksispek-sit, yöjäynä, lakkien jako, vappuriehan ju lis tus, Mantan laki-tus, Ullis ja niin edel-leen) vappu ei olisi vappu. Toisaalta, va pus ta te kee oivallisen juhlan juuri se, et tä näi tä kaikkia asioi ta voi tehdä niin mo nel la eri tavalla.

Hauskaa vappua kaikille myös ensi vuonna!Helena

Vapunpäivänä paistaa aurinko ja linnut laulavat

Aamulla, kun Ullanlinnanmäki alkoi täyttyä aami-aisvieraista, ilma vaikutti melko kolealta. Aamupäi-vän mittaan aurinko kuitenkin suostui hymyilemään meille, välillä kauemmin, välillä pienten sadekuurojen lomassa. Lintujen laulua oli ihmispaljoudessa ehkä hankala erottaa, mutta kyllä siellä muuten laulettiin, ihan aamulla jo.

Vapun suurin kuvasaldo kertyikin juuri Ullanlinnan-mäellä. Aurinkon hiipiessä esiin, kamerankin edessä uskallettiin jo hymyillä, kuten kannesta ja näistä kuvista voi päätellä.

(18) Proleko? 3~2001

Polyteknikkojen Raittiuseura esittää:

Juokseva vesi ei

s a m m a l o i d u

Kaikki suuret jutut ja legendat alkavat räväkästi ja huomiota herättäen. Kirjoittaessasi tarinaa, varmistu että otsikko on vetävä ja myyvä. Jos ensimmäinen ajatuksesi otsikosta oli nyt, että tuota samaa sammaloitumisjujuahan on jo käytetty PoRan tempauksessa Vesiviikolla, olet aivan oikeassa. Otsikko tähän juttuun on prujattu.

Prujaaminen on varsin oivallinen tehokeino myös kir-joittamisessa. Prujaamisen ideahan on yksinkertainen; se antaa nopean ja tehokkaan vastauksen kysymykseen mitä. Vasta sitten kun ymmärämme tekojemme syväl-lisemmät ulottuvuudet eli miksi ja miten, olemme suurempien asioiden ja vastausten äärellä. Tämä varsin helpon näköinen totuus pätee muuhunkin kuin prujaamiseen – esimerkiksi maratonin juoksemiseen. Mutta näinhän se homma etenee.

Maraton on usein yksinäisen puuhaa. Valmistautu-minen maratonille vaatii paljon fyysisesti ja henki-sesti. Monesti kaiken vapaa-ajan täyttää juokseminen. Tosiasiahan on, että juokseminen on tylsää ja yksin tehtynä vieläkin tylsempää – ja yksinäistä. Tämä aja-tusten ketju ja todisteluhan johtaa siihen, että koko hommasta loppuu idea ja mielenkiinto.

Minä muutuin viime kesänä hetkeksi Risto Ulmalaksi tai Annemari Sandelliksi tai oikeastaan keneksi tahansa suomalaiseksi kestävyysjuoksijaksi. Harjoittelin yksin ja tarpeeksi harjoiteltuani juoksin maratonin. Annoin elokuussa vuonna 2000 Helsinki City Marathonilla kaikkeni ja katsoin mihin se riitti. Uhosin jo viikkoja ennen kisaa voittavani kaikki, mutta hävisinkin lop-pujen lopuksi aika monelle – jopa Mila Kajakselle. Toimintani juoksun jälkeen oli kuin suoraan huippu-urheilijan arjesta; selittelin tappiota keksien kaikenlai-

sia syitä ja kirjoitin lehteen syyttäen edelleen sitä yhtä kaunoluistelijaa. En voinut kuitenkaan luovut-taa, vaan päätin tehdä asiat toisin – nohevasti.

Sain ajatuksen osallistua kesän 2001 Tukholman maratonille aivan tyhjästä eli puhtaasti omasta päästä. Päätin myös lopettaa yksinäisen puurtamisen ja tylsän harjoittelun ottamalla innokkaita ja raittiita ystäviäni mukaan maratonin ihmeelliseen ja kiehtovaan maail-maan. Tiesin jo entuudestaan Polyteknikkojen Rait-tiuseuran juoksu- ja urheiluperinteistä, joten olin varma ideani toimivuudesta ja siitä, että juoksijoita löytyisi. Totta tosiaan, sain lisää innokkaita PoRalai-sia mukaan harjoitteluun. Olemmekin juoksennelleet talven puolivälistä saakka noin kymmenen hengen vahvuisella ryhmällä tavoitteena ensi kesän maraton Tukholmassa.

Rehellisesti sanottuna en oikeastaan edes tiedä, miksi haluan mennä juoksemaan juuri Tukholmaan. En ole koskaan erityisesti pitänyt Ruotsista tai ruotsalaisista. Mielestäni tärkein ja paras asia Ruotsissa on Finnairin lennot Helsinkiin tai Vaasaan. Kotimaassani Pohjan-maalla olen oppinut kuitenkin sen verran, että tiedän ettei naapurimaahan ole mitään asiaa ilman kav-ereita. Tietenkin voisin valita kesän Turun mara-tonin, mutta se olisi liian tavallista ja ennustettavaa. Maraton on iloinen asia. Olemme siis päättäneet

Proleko? 3~2001 (19)

juosta kymmenen ruumiin ja nielun voimin Tukhol-man maratonin lauantaina kesäkuun 9. päivä. Tavoit-teemme on ennen kaikkea saavuttaa jotain itseämme varten, mutta samalla näyttää kaikille muille juokse-misen iloa, veden voimaa ja PoRan perimmäistä asen-netta. Ainoa oikea hetki on juuri nyt.

Olen oikeastaan iloinen siitä tavasta, jolla PoRassa toteutetaan raittiuden aatteita ja julistetaan veden jaloutta. Nytkin Tukholmaan lähtevän joukkion innos-tus ja kipinä juoksemista kohtaan on ollut alusta saakka aitoa ja pyyteetöntä. Oman edun tavoittelu ja kaikenlainen totinen pyrkiminen ei kuulu PoRan toiminnan piirteisiin. Uskon, että tämäkin maraton ja varsinkin sitä edeltänyt harjoittelu tulevat opettamaan meille tärkeitä asioita, joita ei voi ostaa valmiina. On muistettava kuri ja järjestys, on kunnioitettava matkaa ja sen tuomia riskejä, ja toisaalta ottaa kaikki irti sen tarjoamista elämyksistä. Urheiluhan on yksinkertaista ja helppoa, mutta kuitenkin ehkä hienointa mihin pystymme. Tämä on totta varsinkin maratonin koh-dalla, jossa jokainen juoksee itseään vastaan ja var-sinkin itsensä kanssa.

Juoksemisen ja maratonin body of knowledge sanoo, että aloita maratonille valmistautuminen viimeistään neljä-viisi kuukautta ennen tapahtumaa. Juokse vähintäin puolet harjoituskilometreistä tulevaa matkavauhtiasi.

Lisää harjoitusmääriä koko ajan, mutta älä välttämättä vauhtia. Lopeta harjoittelu viikkoa ennen maratonia. Suorita kunnollinen tankkaus. Nauti juoksusta. Älä yritä mahdotonta, se ei onnistu kuitenkaan.

Olemme yrittäneet harjoitella ja juostakin oikein, ta val la joka kasvattaisi kuntoa tappamatta innostusta itse tarkoitukseen. Tärkeintä harjoittelussamme on ollut, että juokseminen on mukavaa ja nautinnollista. Heti kun se alkaa tuntua pahalta tai epämiellyttävältä, helpointa on mennä saunaan ilman juoksua ja juoda kuplavettä ihan muuten vaan. Sekin on aivan ok. Ainoat oikeat syyt juoksemiseen tai oikeastaan mihin tahansa toimintaan on löydyttävä itsestä ja itsestään. Uskottelu ja luuleminen on tyhmien ammatti.

Pieni, mutta jalo tavoitteemme on ollut tehdä keski-viikosta juoksupäivä kaikille PoRalaisille. Uskon vah-vasti siihen, että tämän kesän maratonien jälkeen jatkamme keskiviikkoisin ja perjantaisin yhdessä viikot-taista juoksemista. Jos koet prujaamisen omaksi tai-tolajiksesi, prujaa Markkua, Maijaa, Mikkoa, Heikkiä, Timoa, Eeroa, Ristoa, Carlia tai minua. Tule joku kes-kiviikko juoksemaan ja tuo kaverisikin mukaan. Juok-seminen on todellakin parasta, mitä housut jalassa voi tehdä. Juokseva vesi ei sammaloidu.

20.4.2001/Riku Sauso

(20) Proleko? 3~2001

Kesä

Kepeä tanssikuumalla peltikatolla,lempeä hipaisupienen lapsen poskella,iloinen roiskekisatyynen järven pinnalla,kun kotipilvestäänlähti maailmallevapaa ja radikaalikesäillan sadekuuro.

- Mira

R u n o

u

r

k

k

a

Kesäkeiju

Pieni kesäkeijuhyppäsi selkääni,kulki pitkin nikamia,kutitti, värisytti,heitti toivepölyähuomiseen, eiliseen,kantoi nimeäsitatuointina otsassaan.

- Mira

Tuhannen runoilijan antologiaa

Ennen runoilijat lauloivat luonnonkauneudesta: lumesta ja kukista, kuusta ja tuulesta, sumuista, vuorista ja virroista.Tämän päivän runoissa pitää olla rautaa ja terästä, ja runoilijan pitää kyetä johtamaan hyökkäystä. - Ho Tshi Minh

Proleko? 3~2001 (21)

Vierivä vesi ei sammaloidu

Yöllä satanut lumi ei luvannut hyvää Polyteknikkojen Raittiusseuran vesiviikkotempaukselle 20.4.2001. Tästäkin huolimatta järjestäjäremmi löysi tiensä Kiasman eteen jo aamuvarhain kasaamaan massiiivista esiintymislavaa. Siinä sivussa onnistuttiin mm. siirtämään yhden elokuvan kuvaussessiot, aiheuttamaan sekalainen määrä yleistä hämmen-nystä sekä houkuttelemaan keväinen aurinko esille.

Puoli kahdeltatoista repesi - Matinkylän Mertaran-nan ja Jake-manin hilpeähkön sanailun jälkeen ämyreistä kajahtaneen musiikin säestyksellä PoRan menestyksekäs aerobic-joukkue valtasi aggressiivisen suloisella mutta hivelevän sopusointuisella esityksel-lään lavan ja siinä sivussa katselemaan pysähtyneiden ihmisten sydämet.

Vaikka osalle yleisöä tuntuikin tuottavan vaikeuksia hahmottaa sanat Polyteknikko ja Raitis samassa asia-yhteydessä (”tämä on joku vitsi”, ”ja tuossako muka on vain vettä”) niin yleisölle jaettu raitis lähdevesi, jumppaohjeet ja vesiaiheiset aforismit onnistuivat kääntämään epäilevimpienkin päät. Jopa siinä määrin, että ohiajaneet autot olivat toisinaan ajaa kolareita.

PoRa oli haastanut paikalle muita raittiudelle omistau-tuneita järjestöjä, ja jumppareiden joukossa nähtiinkin edustajia ainakin M ja A –alkuisista konsulttitoimis-toista sekä C ja S -alkuisista start-up -yrityksistä. Vaikka

suomalaiskansalliseen tapaan suuret massat, hyvästä asiasta ja tehokkaasta käännyttämisestä huolimatta, eivät uskaltaneet jäädä pitemmäksi aikaa paikal le jumppaamaan, saavutti suuri lava, äänekäs musiikki ja typografisesti onnistuneet julisteet paljon huomi-ota, aina raitiovaunupysäkeillä asti.

Ihmetellä voi ainoastaan, miksi nuorison turmelluk-sella hekumoivat valtamediat eivät olleet paikalla talt-ioimassa Suomen nuorison julistusta terveiden arvojen puolesta. Mutta ainakin järjestäjillä oli hauskaa. Maailma on taas parempi paikka olla ja elää.

Parempi vesi hanassa kuin eno veneessä

Juho JuopperiPoRan avaintilivalmentaja

PS. Lisää materiaalia osoitteessa www.tky.hut.fi/~pora/tapahtumat/tempaus2001/tempaus.html

(22) Proleko? 3~2001

Teekkarit kesätöissä

Näin keväiseen aikaan monen mielessä pyörii pian alkava kesätyö. Suurin osa teekkareista työskentelee vähintäänkin kesäkuukausina, talven aikana opiskelun ohella työskentelevien määräkin lisääntyy. Korkeakoulu- ja yliopisto-opiske-lijoiden joukossa teekkarit ovat työllisyyden suhteen hyvässä asemassa. Työpaikan saanti on ollut keskimäärin melko helppoa ja yli 70% TKK:n opiskelijoista teki kesällä 2000 omaan alaansa liittyviä tai niitä sivuavia töitä. Kesää 2000 työttömänä viettänneensä ilmoitti vain 0,7 prosenttia TKK:n opiskelijoista.

Kesätöitä opiskelijat hakevat melko summittaisesti, ainakin opiskelunsa ensimmäisinä vuosinat. Suuria suunnitelmia on vain muutamalla, yleisempää on hakea moniin oman alan firmoihin ja valita sitten saaduista paikoista se, mikä miellyttää eniten. Mene-telmässä ei ole mitään vikaa, ensimmäisen työpaikan hakuun se sopii vallan hyvin. Myöhemmin kun kokemusta on karttunut enemmän, kannattaa kesätyöhakemusten kohteita tuumia sitten jo tarkemmin. Kannattaa miettiä minkälaisia tehtäviä tulevaisuudessa haluaisi tehdä, mitä yritys tarjoaa ja minkälaisia jatkomahdollisuuksia ja kolutusta mikäkin kesätyö tuo tullessaan. Tämä onkin sitten jo urasuun-nittelua.

Tuntuuko oman uran suunnittelu vaikealta tai kau-kaiselta ajatukselta? Kuitenkin olet jo todennäköisesti, osin huomaamattasi, aloittanut oman urasi suun-nittelun. Haaveammatit ja opintosuunnan valitsemi-nen ovat urasuunnittelun alkua. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa vakavampaa urasuunnitteluakaan, monet vaihatavat uransa suuntaa vielä keski-iässä ja usein sen jälkeenkin.

Hyvään alkuun urasuunnittelussa pääsee miettimällä menneitä. Mitkä jutut ovat olleet antoisia, haasteel-lisia, innostavia tai mielekkäitä? Kannattaisikohan niiden aloilta hakea tekemistä jatkossakin?

TKK:lla ja kaikissa muissakin teknillisissä korkea-kouluissa toimii rekrytointipalvelut, jonka tehtävänä on edistää opiskelijoiden siirtymistä ja sopeutumista työelämään. Rekrytointipalvelut auttaa opiskelijoita työnhaussa ja urasuunnittelussa. Myös Tekniikan Aka-teemisten Liiton Urapalvelut auttavat teekkareita ja diplomi-insinöörejä työelämään liittyvissä asioissa. DI-pörssi välittää työpaikkoja diplomi-insinööreille ja pal-velun kautta ovat monet saaneet dippatyöpaikankin.

Antoisaa kesää ja mukavia työtehtäviä kaikille! Muis-takaa syksyllä vastata kesäharjoittelukyselyyn TEKin www-sivuilla, kyselyn perusteella mm. päätetään vuoden 2002 harjoittelijapalkkasuosituksista.

Reetta Mäkelä

Proleko? 3~2001 (23)

Teekkarin työkirjasta löytyy myös varoituksia työelämän houkutuksista:

Tämänhetkinen työllisyystilanne on herkullinen monille teek-kareille ja mielenkiintoisiin hommiin saatetaan houkutella jo varhaisessa vaiheessa opintoja. Älä kuitenkaan anna työelä-män imaista liian aikaisin ja halvalla, vaan tunne arvosi.

Tunne myös DI:n tutkinnon arvo työelämään sijoittumisessa ja uralla etenemisessä. Ilman tutkintoa lasikatto saattaa tulla yllättäen vastaan, ja nuori DI rynnätä ohitsesi. Nopeasti val-mistuneet vievät parhaat paikat!

Tarvitset urasuunnittelua ja -hallintaa, vaikka työllistymison-gelmat eivät olisikaan arkipäivääsi. Ota homma haltuun huo-lehtimalla omasta jaksamisestasi. Työelämä vie ja heittelee rantapalloa, jolta puuttuu oma tahto ja tavoitteet.

(24) Proleko? 3~2001

Työelämään siirtymisen

helppous ja vaikeus

Nuorempana minulle sanottiin leikin olevan lapsen työtä. Vaikka myöhemmin alkanutta koulunkäyntiäkin nimitettiin aika ajoin ”koulutyöksi”, katson oman työntekoni alkaneen vasta kesätöiden muodossa. Silti kesätöissäkin kyse oli vain koulun ulkopuolisen ajanjakson täytteestä, eikä töiden tekeminen koulun ohella - saatikka sen sijaan - ollut edes mahdollista. Yliopistomaailmassa näin ei enää tarvitse olla, vaan jokainen on vihdoinkin vapaa jakamaan aikansa työn ja koulun kesken sopivaksi katsomallaan tavalla. Työnteko onkin noussut ilmeisen houkuttelevaksi vaihtoehdoksi, sillä monille prodekolaisille eivät yksin kesätyöt ole riittäneet, vaan ympärivuotiseen osapäivätyöhön on hakeuduttu joko Nokialla, Smartnerilla, tai SMG:llä. Työnteossa eivät jää jälkeen edes nuoremmat tieteenharjoittajat heidän tuttuja kasvojaan näkyessä kaupan kassalla, pankkitiskin takana tai lafkan laboratorioissa. Työt näyttävät maistuvan tutalaisille, mutta mikä saa teekkarin vaivautumaan pois Otaonnelasta ja vaihtamaan mukavat kylätohvelit nahka-kenkiin?

Helppo vastaus kuuluu ”juuri se”, eli aivojen tuu-lettaminen tiilikylän ulkopuolella. Osa haluaa tutus-tua työelämään jo ennen valmistumista nähdäkseen mihin opinnoissaan kannattaa keskittyä ja mihin ei. Jotkut taas väittävät töissä voivan saman tien sovel-taa oppimiaan asioita käytäntöön työn syventäessä ja tehostaessa oppimista. Työntekoa pidetään myös hyvänä motivaattorina, jonka ohella kirjojen lukemi-nen tuntuu taas helpommalta. Etsi ja esitti valinnal-leen sitten näitä ehkä hieman ”hyväksyttävämpiäkin” perusteluja tai ei, uskon opiskelijankin silti tekevän töitä ennen kaikkea ja pääosin jopa yksinomaan siitä saatavan palkan takia.

Opiskelu ja yksin asuminen syövät toki helposti enem-män rahaa kuin mitä erilaiset tukijärjestelmät tar-joavat, mutta silti vain harva tyytyy enää vanhan ajan konsteihin rahoittaa opiskelunsa ottamalla lainaa tai kiristämällä nälkävyötä. Paljon suositumpaa on käydä sopivasti töissä, ja ansaita huomenna tarvit-tavat rahat JIT-periaatteella. Työnteon ylivertaisuus valittuna vaihtoehtona johtuu luultavasti ennen kaik-

kea siitä, että taloustilanteen ja tietotekniikkabuumin myötä (tuta)teekkarin on mahdollista saada kykyjänsä vastaavia, tai parhaimmillaan ne jopa reilusti ylittäviä hommia. Kun lyhennyksistäkään ei tarvitse huolehtia ei elämääkään tarvitse suunnitella vuosiksi eteen-päin.

Kyseinen menettely ei kuitenkaan ole tehokkain tapa ansaita rahaa. Yksin paksuun palkkapussiin pyrittäessä kannattaisi valmistua nopeasti ja päästä kiinni todel-lisiin alkupalkkoihin ja ansiokehitykseen. Opiskele-malla kesät ja valmistumalla kolmessa vuodessa ei n:ttä vuotta opiskelevan osapäivätyöläisen varallisuuden nokittaminen olisi temppu eikä mikään. Koska näin ei kuitenkaan tehdä, ei rahakasan kokoamisen näytäkään olevan työnteon pääasiallinen taka-ajatus. Ratkai-sevaa ei nimittäin ole rahan tienaaminen ylipäänsä, vaan rahan tienaaminen tässä ja nyt. Opiskelijan merkittävimmät menoerät eivät enää synny uusista kurssikirjoista ja luentolehtiöistä, vaan uudesta nousu-kautisesta elämäntyylistä, jonka opintotuesta selvästi eroava tulotaso vihdoinkin mahdollistaa. Onhan toki

Proleko? 3~2001 (25)

kivempaa käydä laskettelemassa Alpeilla, pukeutua pari kertaa vuodessa omaan frakkiin ja hankkia kotiin espressokone.

Eikä varsinainen työelämä ole edes mikään tavoite, päinvastoin. Useimpia todellisen työnteon aloit-taminen suorastaan hirvittää. Hyppy akateemisesta vapaudesta jälkiakateemiseen orjuuteen tuntuu niin vaikealta, että opiskelun ja todellisen 8-16 -työelämän väliin kaipaa vielä opiskeluajankin jälkeen jonkinlaista pehmeää laskua. Pahimmillaan siirtymisen pelko johtaa epätoivoiseen pitkitykseen, jossa opintoja venytetään epätoivon vimmalla esim. kirjautumalla suorittamaan toista tutkintoa, jonka gradun tai lisurin vääntäminen ei diplomityön jälkeen kiehdo enää pätkän vertaa. Tavoitteena on pelkästään jatkoaika, jonka sitten ehkä perheen perustaminen tai uralle antautuminen keskeyttää.

Itse väitän, että selvästi yleistyneen (osa-aika)työnteon taustalla ei ole ”halu oppia” tai ”laajentaa näkemys-tään” vaan taloudellisesti vahvojen aikojen tarjoama mahdollisuus nykyisen elämänlaatunsa maksimointiin. Opiskelijaelämä ja nuoruus ovat vain niin mukavaa ja

huoletonta aikaa, että kohta tavoitteena ei suinkaan ole enää valmistua, vaan kyetä elämään mahdolli-simman pitkälle valmistumatta. Esim. tietotekniikan osastolla valmistuminen on jo menettänyt merkityk-sensä uudelle elämäntavalle, jossa työ ja opiskelu kiedotaan toisiinsa erottamattomaksi massaksi, jolla sitten pyritään täyttämään mahdollisimman monta elämänvuotta.

Tämän elämäntavan haittapuolet löytyvät tutkinnon jäädessä pahimmillaan lopulta tekemättä tai koulun penkille palaamisen tuntuessa muutaman työvuoden jälkeen suoranaiselta tervan juonnilta. Kasvaneeseen kassavirtaan on myös helppo jäädä koukkuun: Kulu-tuksen palauttaminen työntekoa edeltäneelle tasolle voi osoittautua jopa mahdottomaksi, tai ainakin totu-tuista elämäntavoista ollessa inhottavaa luopua. Auto olisi myytävä, kännykkään puhumista varottava ja TKY:n vuosijuhlat jätettävä kokonaan väliin.

Yhteenvetona voitaneen siis sanoa opiskelijoiden käyvän töissä, koska markka tänään on arvokkaampi kuin markka huomenna. Ja tämä on tosiasia, huomioi-tiin korkovaikutus tai ei.

SingulariteettiProleko?n kolumnisti

(26) Proleko? 3~2001

Ruokatorstai

Oletteko koskaan miettineet, kuinka ravintolassa eteenne ilmestyviin kieliannoksiin valitaan ne kaikkein pätevimmät taitajat? Tässä harvinaislaatuisessa kuvassa kaksi kielitaitajaa kisaavat seuraavaan ruoka-annokseen pääsystä. Voitte havaita kielien pätevyystaistelussa käytettyjä voi-makeinoja - valkoisista rystysistä päätellen kilpakumppanin kita on saatava pienemmäksi kuin oma keinolla millä hyvänsä.

Proleko? 3~2001 (27)

Hei Pirkka.

Olen nuorempi tieteenharjoittaja ja olen

törmännyt vaikeaan kysymykseen: Ovatko

kirahvit uskollisia puolisoilleen?

Tähän kysymykseen törmäsin englannin

kielen kurssin puitteissa tehdessäni esi-

telmän kirahveista. Vastausta en ole

omista tietolähteistäni vielä löytänyt.

Miksi, Pirkka?

Proleko?n erikoistoimittaja, kaikkien alojen asiantuntja Pirkka on pitkästä aikaa saanut kasan prodekolaisten mieltä askarruttavia kysymyksiä ratkottavakseen. Näin pätevät vastaukset houkuttelevat varmasti prodekolaisia kyselemään Pirkalta lisää ja sehän tapahtuu kätevästi lähettämällä sähköpostia osoitteeseen miksi.pirkka@prodeko.hut.fi.

Miksi.Pirkka

prodeko.hut.fi

Eivät ole. Kirahvit (lat. Giraffa camelopardalis), nuo savannien Hanno Möttölät, liikkuvat Pirkan havaintojen mukaan tyypillisesti hajanaisissa, pienissä laumoissa. Aina senhetkinen lauman tai lähialueen vahvin uros eli ns. alfauros parittelee kiimaan tulevien naaraiden kanssa. Koska laumat eivät ole pysyviä ja laumojen alfau-rokset vaihtuvat urosten kilpaillessa, on hyvin epätodennäköistä, että emon eri vasikoitten isät olisivat sama uros, vaikka kyllä kaikki kirahvit vahvasti kaukaa katsoen samannäköisiltä vaikuttavatkin.

Olen kuullut, että tutalaiset tekevät

joskus ns. kalvoja erilaisia tilaisuuk-

sia varten. Jotkut tyypit vääntävät

niitä vielä melkoisella vauhdilla. Mikä-

köhän mahtaa olla Prodekon kal von-

tekonopeusennätys?

Nimim. ”slidesorter”

Miksi.Pirkka

prodeko.hut.fi

Hyvä Slidesorter!

Kalvojen tekoa ei valitettavasti vielä ole noteerattu Guinnessin ennätysten kirjassa, eikä mikään urheilun laji-liittokaan tunnusta siinä tehtyjä ennätyksiä. Tämän vuoksi tarkka kalvojenteon ME, saati sitten PE (Prodekon Ennätys) ei ole tiedossa.

(28) Proleko? 3~2001

Kysymystä onkin siis lähestyttävä toisesta näkökulmasta ja määritettävä se teoreettinen maksiminopeus, jolla kalvoja on mahdollista tehdä. Koska voidaan luotettavasti olettaa, että prodekolaiset osaavat optimoida työmääränsä, voidaan sanoa, että PE lähestyy asymptoottisesti määriteltävää raja-arvoa.

Kalvojentekoprosessi on esitetty yksinkertaistetussa muodossaan oheisessa kuvassa.

Optimitilanteessa työvaiheiden välillä ei ole asetusaikoja, eikä mikään työvaihe ole pullonkaulana. Kes-kimääräinen kalvoesitys sisältää 15 kalvoa (Poisson-jakaunut, varianssi 13.4), ja kussakin kalvossa on kes-kimäärin otsikkorivi sekä 6 riviä tekstiä. Kalvotyöläisen teho on P=Fv, jossa F on näppäimistön liikekitka F=µN ja v kirjoitusnopeus (rivimetriä/tunti). Normaaleilla näppäimistön kitkan ja kirjoitusnopeuden arvoilla päästään tehoon P(normi) = 3 W, mutta teho vaihtelee yksilöllisesti, ja parhaat yksilöt saavuttavat tehon P(max) = 21 W.

Yhdistämällä nyt kaikki esityksen Poisson-jakautuneet kalvot xy-tasolle (oletamme tässä kalvot 2-ulotteiseksi) ja integroimalla tason yli saamme Gaussin divergenssilauseen mukaisesti tunnetuilla prosessin vaiheiden kesto-ajoilla

Optimiesityksen (15 kalvoa) teko siis kestää 8,3 minuuttia, jolloin kalvonväännön rajanopeus on 33,2 sekuntia/kalvo. Tätä suuremmilla nopeuksilla esitys irtoaa tekijänsä painovoimakentästä, eikä ole enää hallittavissa.

Miksi.Pirkka

prodeko.hut.fi

Välillä huomaa kiltikseltä lähtiessään, että päivä on jo vaihtunut seuraavaan.

Silti joku jää vielä kiltikselle vääntä-

mään rapparia tms. Ketä nämä kiltismyyrät

ovat?

Nimim. ”Elämää? Mitä se on?”

Kyseiset henkilöt ovat epäilemättä kiltiksen aikakuoppaan loukkuun jääneitä opiskelijoita. Tarkempi selitys kil-tiksen aikaa syövästä mustasta aukosta löytyy palstaltani Proleko?n numerosta 5/99.

Proleko? 3~2001 (29)

Missä sijaitsee se kuuluisa viime tippa,

jossa harkkatöitä väännetään? Liittyykö

tämä puolestaan PoRan jaloihin tavoittei-

siin?

Nimim. ”Raitis”

Miksi.Pirkka

prodeko.hut.fi

Ns. ”vanhemman tieteenharjoittajan teoreeman” mukaan minkä tahansa työn tekeminen kestää aina täsmäl-leen yhtä kauan kuin aikaa on jäljellä työn deadlineen.Toisaalta kuitenkin yleisen projektitoiminnan teorian perusteella projektiin käytetyn ajan, projektin laajuuden (käänteisenä) ja työn kustannusten tulo on aina vakio. Eli jos projektiin käytetty aika lyhenee, joudutaan vas-taavasti joko tinkimään laadusta tai kasvattamaan kustannuksia.

Otetaan nyt esimerkiksi harjoitustyötään vääntävä Teemu Teekkari. Hän käyttää 3 opintoviikon laajuiseen har-joitustyöhönsä standardisoidut 120 tuntia ja saa siitä standardisoidun arvosanan 3. Teemun tuntipalkka on TEKin standardin mukaisesti 55 markkaa tunti.

Saamme yhtälön (CASE 1): 120*(1/3)*55= 2200 Arttoa

Samaista harjoitustyötä tekee myös prodekolainen Vanhempi Tieteenharjoittaja. Koska Vanhempi Tieteenhar-joittaja on tietoinen Teoreemasta, aloittaa hän työn tekemisen vasta viimeisenä iltana, jolloin tehokasta peliaikaa on vielä ruhtinaalliset 10 tuntia jäljellä. Koska kyseessä on prodekolainen, saa hän arvosanaksi työstään luon-nollisesti femman. Vanhemman Tieteenharjoittajan palkka on kohtuullinen 30 000 markkaa kuussa (optio tulot poislukien), eli 190 markkaa tunti.

Nyt saamme tuloksi (CASE 2): 10*(1/5)*190= 380 Arttoa,

Tässä tapauksessa ei siis yleinen projektitoiminnan tulosääntö päde, vaan lopputulokseksi jää ammottava 1820 Arton aukko. Mistä tämä johtuu?

Pitkällisten tutkimusten jälkeen Pirkka pääsi vastauksen jäljille: Verrattuna siihen, että tekisi töitään viime tippaan asti, kuten esimerkkimme Teemu, on viime tipassa tekeminen huomattavasti diskreetimpi vaihto-ehto, jonka A. Einstein selitti suhteellisuusteoriassaan: Siinä missä Teemu Teekkari tekee työtään maapallon koordinaateissa, turvautuu vanhempi tieteenharjoittaja aikadilataatioon menemällä viime tippaan ja tekemällä siellä töitään vimmatusti nopeammin kuin Teemu. Valitettavasti yksikään palkanmaksajataho ei ole hyväksynyt aikadilataatiota työnajanseurantaan, vaikka esimerkissämmekin Vanhempi Tieteenharjoittaja oli Artoissa las-kettuna peräti 5,7 kertaa nopeampi. Jos dilataatiota ei saada aikaan, se kostautuu ajan loppumisella.

Paras paikka etsiä viimeistä tippaa on kiltiksen tienoo liittyen juuri mainitsemaani mustaan aukkoon.

PoRan jaloilla tavoitteilla ei ole tekemistä tämän kanssa, vaan ne liittyvät puhtaasti viimeisen tipan jälkeiseen aikakauteen.

(30) Proleko? 3~2001

Tuotantotalouden osastolta

valmistuneet diplomi-insinöörit

21.3.2001

Panu Castrén Supply Network Design of a Telecommunications Company (TU-22 / Eloranta)

Nuutti Niinistö International Rollout Processes of Finnish Born Global Companies (TU-91 / Autio)

Kaija Seppälä Tehtaan sisäisen logistiikan ulkoistaminen (TU-22 / Tanskanen)

Harri Simola Segmentointi markkinointistrategian kehittämisen apuvälineenä (TU-117 / Kauranen)

Henri Tykkä Usage of Mobile Devices in Corporate Intranets (TU-22 / Eloranta)

25.4.2001

Sami Rintamäki Informaatioprosessin parantaminen hälytysmittarityökalun avulla (TU-22 / Lillrank)

Tomi Takala Category Forecasting Proof of Concept and Tool Development (TU-22 / Tanskanen)

Pia Back Competence Development Strategy of an Internal Corporate Venture (TU-91 / Laamanen)

Janne Heikkinen Implementing Success Fee Based International Business Development Services in a Publicly Funded Professional Service Organization (TU-91 / Laamanen)

Mikael Kûhn Designing and Implementing a University Technology Strategy (TU-91 / Laamanen)

Prodeko vs. Laszlo

Part XX I V (b)

Prodekon siirto: Td8 - d6

Prodekon vakaa puolustuspelaaja siirtyy tekemään lähempää tuttavuutta vieraan viestintuojan kanssa.

Liekö vappuheila ollut hakusessa?