porin kaupunkiseutu innovatiiviset kaupungit (inka ......3 1. tiivistelmä tässä hakemuksessa...

HAKEMUS

Porin kaupunkiseutu

innovatiiviset kaupungit (INKA)

-ohjelmassa 2014-2020

2

Sisällysluettelo

1. Tiivistelmä .......................................................................................................................................................... 3

2. Taustaa ................................................................................................................................................................ 4

3. Alueen ominaispiirteet ................................................................................................................................. 5

3.1 Alueellinen innovaatiojärjestelmä .......................................................................................................................... 6

3.2 Innovaatiokeskittymät ................................................................................................................................................. 6

3.3 Edelläkävijämarkkinat .................................................................................................................................................. 7

4. Smart Industrial Region – Alueelliset kärkiteemat ............................................................................ 9

4.1 Meri- ja teknologiateollisuus ................................................................................................................................... 9

4.2 Energia ja ympäristö .................................................................................................................................................. 10

4.3 Digitaalisuus .................................................................................................................................................................. 12

5. Askelmerkit tulevaisuuteen ......................................................................................................................14

5.1 Toteutusmalli ................................................................................................................................................................ 14

5.2 Kärkihankkeet ja visio ................................................................................................................................................ 15

LIITTEET: ....................................................................................................................................................................18

3

1. Tiivistelmä

Tässä hakemuksessa esitetään Porin kaupunkiseudun kärkiteemat, jotka toteutetaan vuosina 2014-2020 innovatiiviset

kaupungit (INKA)-ohjelmassa. Nämä kärjet ovat meri-ja teknologiateollisuus, energia ja ympäristö sekä

digitaalisuus. INKA-ohjelma kytkeytyy saumattomasti Porin kaupunkiseudun kasvusopimukseen.

Kärjet on valittu kaupunkiseudun ja sen elinkeinoelämän vahvuuksiin perustuen. Kaikki keskeiset alueellisen

innovaatiojärjestelmän toimijat ovat olleet mukana INKA-hakemuksen valmistelussa, paikallinen elinkeinoelämä on

kytketty prosessiin mukaan. Liitteissä esitetään valmisteluryhmän (liite 1) ja elinkeinoelämän edustus. Satakunnan

Kauppakamari ja Satakunnan Yrittäjät ovat osallistuneet ohjelmavalmisteluun ja puoltavat sitä (liite 2).

Alueellinen toteutus perustuu osaamiskeskusohjelmassa tunnustettuun tehokkaaseen ja tulokselliseen

projektinhallintaan ja vahvaan yrityslähtöisyyteen. Alueellinen innovaatiotoiminta on luonteeltaan kokeilevaa ja

käytännönläheistä. Liiketoimintamahdollisuudet ja niiden etsiminen ovat toiminnan keskiössä. Työssä korostuvat

asiakaslähtöisyys ja markkinamahdollisuuksien tuntemus, sekä yritysrajapinnan hallinta. Alueen INKA-ohjelma kytkee

kuvion 1 kuvaamalla tavalla yhteen edelläkävijämarkkinoiden tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet ja kärkiteemoissa

tehtävän pitkäjänteisen kehittämistyön. Uudet innovaatiot ja mahdollisuudet konkretisoituvat painopistealueina, joita

ohjelman alkuvaiheessa ovat: offshore, täyssähköinen yhteiskunta, uudet liiketoiminta-alueet ja teollisuuden

tietotekniikka. Nämä määritellään tarkemmin kappaleessa 4. Ohjelman kuluessa uusia painopistealueita otetaan

markkinatarpeeseen perustuen mukaan, ja vanhoja poistuu. Kehittämistä viitoittaa Porin kaupungin rakennemallin 2020

– visio: ”Porin seutu on kansallisesti ja globaalisti kilpailukykyinen elinkeinoelämän toimintaympäristö”.

Aluetta leimaa vahva teollinen kulttuuri, joka tarjoaa alustan vientiteollisuuden uudistumiselle, uusille

palveluinnovaatioille ja liiketoimintamalleille. Älykkäät palvelut on läpileikkaava kokonaisuus, jonka kautta uudet

liiketoimintamahdollisuudet konkretisoituvat kaikilla kärkialueilla. Meren läheisyys ja energiaintensiivisyys ovat piirteitä,

joita ei voi siirtää tai kopioida muille alueille. Näiden varaan rakentuu kansallisesti ja kansainvälisesti vaikuttavia

ratkaisuja joista hyötyy koko kansantalous.

Innovaatiotoiminnalle on ominaista kansainvälisten veturiyritysten vahva panos, korkeakoululaitoksen yrityslähtöisyys,

julkisen sektorin vahva sitoutuminen edelläkävijämarkkinoiden luojana ja innovaatiotoimijoiden yhteinen tahtotila

uuden rakentamiseksi. Viitekehys alueen kehittämiselle muodostuu kaupunkiseudun kasvusopimuksesta ja INKA-

ohjelmasta, jotka tukevat toisiaan.

Kuvio 1. Tiivistelmä.

4

2. Taustaa

Esitys INKA-ohjelmaan on osa kehittämiskokonaisuutta, joka määritellään Porin seudun kasvusopimuksessa. Kuviossa 2

on esitetty kasvusopimus ja siihen liittyvät valinnat. Kuvion esittämällä tavalla kasvusopimus luo yhteyden teollisuuden

ja julkisten palvelujen kehittämisen välille. Tässä hakemuksessa keskitytään kuvaamaan ”Smart Industrial Region –

Fiksua teollisuusaluetta”, ja sen valintoja ja avauksia. Alueellisen kehittämisen keskiössä on teollisuus.

Uudistumiskykyinen ja innovatiivinen teollisuus luo pohjan kasvulle, kilpailukyvylle ja on näiden kautta kestävä

pohja hyvinvoinnille.

Porin kaupunkiseutu ja Satakunta ovat Suomen teollistuneinta aluetta. Kaikkien käytössä olevien mittarien, liikevaihto-

osuuden, työllistävyyden, arvonlisäyksen, jalostusarvon, monipuolisuusindeksin ja viennin osuuden mukaan alue on

Suomen kärkisijoilla. Perusteet on esitetty tarkemmin liitteessä 4 ja kasvusopimuksessa. Näistä lähtökohdista rakentuu

vientiteollisuuden kasvulle ja uudistumiselle kansallisessa mittakaavassa ainutlaatuinen innovaatioympäristö, jolla on

vaikuttavuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia myös kansainvälisessä kilpailussa.

Kasvusopimuksessa esitetty Smart Seaside -kehittämisalusta luo yhteyden teollisuuden ja julkisten palvelujen

kehittämisen välille. Samalla tavoin Smart Industrial Region luo sillan tulevaisuuteen kohti voimakkaasti kehittyvää

palveluliiketoimintaa.

Kuvio 2. Porin seudun kasvusopimus kehittämisen viitekehyksenä.

5

3. Alueen ominaispiirteet

Porin kaupunkiseutu osaa yhdistää kaupungin, kehittäjäorganisaation ja alueen korkeakoulujen vahvuudet valitun

strategisen painopisteen, Smart Industrial Region, ympärille. Porin kaupungilla on vahva tahtotila tukea

Kasvusopimuksella strategisen, kokonaisvaltaisen ja vastuullisen kaupunkipolitiikan toteuttamista. Kehittäjäorganisaatio

(Prizztech Oy) on vahva, ketterä ja laajat verkostot omaava yritysyhteyksien ja yritysten tarpeiden ymmärtäjä.

Korkeakoulut (Porin yliopistokeskus, Satakunnan ammattikorkeakoulu Samk, Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak)

toimivat sekä uuden tiedon tuottajina ja kansainvälistymisen laadun turvaajina että osaamisen juurruttajina. Porin

kaupunkiseutu ja sen ominaispiirteet on yksityiskohtaisesti kuvattu kasvusopimuksen kohdassa 2.

Tulevaisuudessa innovaatiotyössä korostuu entistä voimakkaammin kyky tehdä valintoja, ja liittää erilaiset

kehittämisteemat toisiinsa. Porin kaupunkiseutu on kansallisesti edelläkävijä tällaisessa ajattelussa. Alueellinen toteutus

konkretisoituu Porin seudun rakennemallissa, jonka eteenpäinvientiä kehitysyhtiö Prizztech Oy on koordinoinut

vuodesta 2009 lähtien. Rakennemallissa sovitetaan yhteen Porin kaupunkiseudun maankäytön, asumisen, liikenteen

sekä rajat ylittävien palveluiden tulevaisuuden haasteet ja tavoitteet. Rakennemalli valmistui vuoden 2011 alussa ja se

on kaikkien alueen kuntien valtuustojen hyväksymä, yhteinen tavoiteasiakirja. Rakennemallin toteuttamisesta sovitaan

alueella vuosittain ja toimenpiteiden toteuttamisessa on kuntien lisäksi mukana alueen elinkeinotoimijoita,

yrittäjäjärjestöjä, yrityksiä, asukasyhdistyksiä sekä liikunnan ja vapaa-ajan toimijoita.

Kuvio 3. Alueen ominaispiirteet.

6

3.1 Alueellinen innovaatiojärjestelmä

Porin kaupunkiseudun alueellinen innovaatiojärjestelmä muodostuu elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja koulutus- ja

tutkimusorganisaatioiden verkostosta. Keskeisiä toimijoita ja elinkeinoelämän keskittymiä ovat:

Satakunnan kauppakamari

Satakunnan Yrittäjät ry

Rauman kauppakamari

Porin kaupunki

Diakonia-ammattikorkeakoulu

Porin yliopistokeskus (Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto)

Prizztech Oy, kehitysyhtiö

Satakunnan ammattikorkeakoulu

Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö

Satakunnan ELY-keskus ja Tekes

Satakuntaliitto

Alueen innovaatiojärjestelmälle ominaista on monitieteisyys. Porin kaupunkiseudulla tätä toteutetaan yliopistokeskuksen ja

ammattikorkeakoulujen osaamispohjien avulla. Opiskelijoita korkeakouluyksiköissä on yhteensä yli 8000 ja asiantuntijoita

noin 800.

Tarkat kuvaukset näiden organisaatioiden toiminnasta, osaamisesta ja resursseista on esitetty liitteessä 5. Alueen

ominaispiirteisiin kuuluvat vahvat teolliset keskittymät. Näiden yhteydestä löytyvät tärkeimmät edelläkävijämarkkinat, jotka

toimivat INKA-ohjelman kehitysympäristöinä. Tärkeimmät keskittymät (sijainnit: liite 3) ovat:

Porin M20 Industrial Park, Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto. M20 Industrial Park toimii Porin sataman

välittömässä yhteydessä, Pohjanlahden rannikolla. M20 sijaitsee solmukohdassa, josta on erinomaiset

liikenneyhteydet kaikkialle Suomeen, Venäjälle ja Pohjoismaiden pohjoisosiin. Alue on Itämeren piirissä yksi

harvoista teollisuus- ja logistiikka-alueista, joissa on toimivan sataman välittömässä läheisyydessä tilaa kasvaa sekä

pienille että suurille yrityksille. (http://m20.dynamiitti.net)

Peittoon kierrätys- ja tuulipuisto, josta Porin kaupunki rakentaa teollisen kierrätysliiketoiminnan kansallisen tason

yrityskeskittymän. Alue on kaavoitettu teollisuuden sivuvirtojen jatkokäsittelyä, varastointia ja läjitystä varten.

Äskettäin hyväksytty kaava mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentamisen alueelle ja tuulivoimalaitosten

rakentamisen myötä sinne saadaan myös kattava tie- ja sähköverkosto. Tammikuussa 2013 Tuuliwatti Oy päätti

rakentaa Peittooseen Suomen suurimman tuulipuiston, 12 tuulivoimalaa ja 54 megawattia. Peittoon alue

yhdistettynä M20 teollisuuspuistoon ja sataman logistiikka-mahdollisuuksiin tarjoaa erinomaisen ympäristön

tuotteiden kehittämiseen myös kansainvälisille markkinoille. (http://www.prizz.fi/peittoo/)

Harjavallan Suurteollisuuspuisto, jonka alueella toimii 17 yritystä, mm. Boliden Harjavalta Oy, Norilsk Nickel

Harjavalta Oy, Kemira Oyj, ABB Oy ja Outotec Oy. Alue on suomalaisen nousevan luonnonvarateollisuuden

jatkojalostajana kansallisesti erittäin merkittävä. www.suurteollisuuspuisto.com Suurteollisuuspuiston kanssa

yhteistyössä toimii Porin Kuparipuisto, jonka alueella toimivat entisen Outokummun kuparitehtaan toimintaa

jatkavat materiaalien muokkaukseen ja valmistukseen erikoistuneet yksiköt (mm. Cupori Oy, Aurubis Finland Oy,

Luvata Oy). (www.suurteollisuuspuisto.com)

Näiden lisäksi alueelta löytyy seuraavat keskittymät:

Porin Mäntyluodossa sijaitseva Technip Offshore Finland Oy:n offshoretelakka, johon on kytkeytynyt koko maan

laajuinen alihankintaverkosto. Kaupunkiseudun suurin työllistäjä, 800 henkilöä sekä 1000 alihankkijoiden

palveluksessa olevaa.

Raumalle sijoittuneet potkurilaitevalmistajat, Steerprop, Rolls-Royce ja näiden alihankkijat. Asiakkaana globaali

öljy-ja kaasusektori ja meriteollisuuden toimijat.

Automaatioteknologia on keskittynyt Ulvilan alueelle, mistä löytyy yli 40 yrityksen kokonaisuus automaatio-,

erikoislaite- ja robottitoimittajia. Ominaista näille on vahva vientipainotus.

(http://yrittaminen.ulvila.fi/yrittaminen/kasvava-automaatioala)

Etelä-Satakuntaan on kehittynyt vahva raaka-ainetuotannon ja elintarvikejalostuksen keskittymä.

Elintarviketuotannon, biotalouden ja puhtaan veden kysymyksiin löytyy alueelta erikoistunutta osaamista.

Kehityskohteina ovat terveellinen ruoka, bioenergia, ravinteiden kierrätys, ruokaketjun sivuvirrat, puhdas vesi,

vesistöjen suojelu. Kehitysorganisaatioita ovat Satafood Kehittämisyhdistys ry, Pyhäjärvi-Instituutti sekä Vesi-

instituutti.

http://www.suurteollisuuspuisto.com/

http://yrittaminen.ulvila.fi/yrittaminen/kasvava-automaatioala

7

3.2 Innovaatiokeskittymät

Innovaatiokeskittymä-käsite auttaa jäsentämään kehittämistyötä. Sen avulla voidaan vallitsevassa dynaamisessa

taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa hahmottaa kehittämiskokonaisuuksia. Kysynnän ja markkinatilanteiden

vaihdellessa nopeaan tahtiin pitää kehittäjien ja kehitysympäristöjen pystyä nopeampaan reagointiin. Porin

kaupunkiseudun innovaatiopolitiikan työväline ja liitäntä kansalliseen innovaatiojärjestelmään on ollut osaamiskeskus

(OSKE)–ohjelma, jota on toteuttanut Prizztech Oy. Tuoreimmassa (2012) OSKE-arviossa todetaan, että Satakunnassa

”innovaatioympäristön toimivuus perustuu pitkäkestoiselle toimintarakenteiden kehitykselle, suuralueen mittavalle

erikoistuneelle yrityskannalle ja eri tahojen yhtenevälle strategiapohjalle. Energiateknologia- ja meriklustereiden

ydintoiminnat muodostavat selkeästi tunnistuvan ko. alojen innovaatiokeskittymärakenteen, jonka palvelut kattavat

suuren osan liiketoimintaketjusta aina tuotekehityksestä kansainvälisille markkinoille saakka. Digitaalisuudesta

kilpailukykyä teollisuuteen on kannustava esimerkki koko klusterille vaikuttavien toimintamuotojen hakemisessa”.

Vuonna 2016 valmistuva korkeakoulukampus yhdistää Satakunnan ammattikorkeakoulun, Porin yliopistokeskuksen ja

Diakonia-ammattikorkeakoulun osaajat merkittäväksi innovaatiokeskittymäksi. Korkeakoulut osallistuvat merkittävällä

panoksella alueen TKI-toimintaan. Korkeakouluilla on merkittävä rooli alueen väestön osaamistason kohottamisessa ja

osaamisintensiivisen työvoiman tuottamisessa alueen työ- ja elinkeinoelämän palvelukseen. Alueelle sijoittuneiden

tutkijakoulutettujen määrä on kasvussa. Korkeakoulujen nopeasti kehittyvä kansainvälistyminen tuo alueelle akateemisia

tutkijoita eri maista. Tämä mahdollistaa uusien kansainvälisten strategisten kumppanuuksien syntymisen.

Tulevaisuuden innovaatiojärjestelmä rakennetaan olemassa oleville vahvuuksille ja verkostoille. INKA-ohjelma aloitetaan

avauksilla, joissa on todennettua liiketoimintapotentiaalia ja toimeenpanokykyinen toteutusmalli. Ohjelmatyössä

tartutaan uusiin avauksiin ja kootaan temaattisia verkostoja niiden toteuttamiseksi. Alueen innovaatiotoiminnassa

siirrytään entistä vahvemmin kokeilevaan ja markkinoiden reaktioita kuuntelevaan suuntaan.

3.3 Edelläkävijämarkkinat

Uutta yritystoimintaa ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia olemassa olevissa yrityksissä voidaan aktiivisesti edistää

julkisella kysynnällä. Porin kaupunkiseudun INKA-valmistelussa edelläkävijämarkkinoiden rakentaminen on ollut mukana

alusta lähtien. Suuret yhteiskunnalliset ja kysyntälähtöiset muutokset luovat markkinamahdollisuuksia, joissa julkinen

sektori voi antaa lähtölaukauksen. Keskeistä alueen menestyksen kannalta ovat energia- ja ympäristöasioiden

yhteensovittaminen, maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät linjaukset, kitkattomat julkiset palvelut sekä

uudistuva vientipainotteinen teollisuus.

Alueen yritys- ja liiketoiminnan kannalta keskeistä on pk-sektorin ja teollisuuden alihankintayritysten muutoskyky.

Muutoskyvyn kannalta keskeinen työväline on eri toimialoja yhdistävien yritysverkostojen ja uusien liiketoimintamallien

luominen. Porin seudun teollisuus on tehnyt merkittävää kehitystyötä ja kasvattanut arvonlisäystään. Suotuisan

kehityksen ylläpitämiseksi, alueen teollisuuden on jatkossakin aktiivisesti kehitettävä tuottavuuttaan, ja tässä alueen

korkeakouluilla on merkittävä rooli. Tulevaisuuden mahdollisuudet arvonlisäyksen kasvattamiseen perustuvat

palveluliiketoiminnan prosessien kehittämiseen sekä toimialarajat ylittäviin verkostoihin.

Kuviossa 4 esitetään ryhmittelyä edelläkävijämarkkinoista Porin kaupunkiseudulla. Tapahtumateollisuus tarjoaa uusille

toimijoille mahdollisuuksia rakentaa uusia palvelukokonaisuuksia, Pori Jazz on hyvä esimerkki megatapahtumasta jota

alueen toimijat ovat hyödyntäneet jo vuosia. Porin konserniyhtiöt (Porin Linjat, Pori Energia, Porin YH-Asunnot) ovat jo

valmisteluvaiheessa sitoutuneet toimimaan osana edelläkävijämarkkinaa, esimerkiksi mietittäessä joukkoliikenteen

sähköisiä palveluja, varavoimaratkaisuja ja asumisen energiatehokkuutta.

Infra- ja MAL-asiat on huomioitu edelläkävijämarkkinoita suunniteltaessa. Kohdassa 3.1. esitellyt keskittymät, M20

Industrial Park ja Peittoon alue, ovat suuria kansallisesti vaikuttavia kokonaisuuksia, joiden kehittämiseen kaupunki on

sitoutunut.

8

Kuvio 4. Edelläkävijämarkkinat Porin kaupunkiseudulla.

Alueen ainutlaatuinen teollinen rakenne ja suuret veturiyritykset muodostavat oman edelläkävijämarkkinansa;

veturiyritys voi tarjota alihankkijaverkostolle edelläkävijämarkkinamahdollisuuden julkisen sektorin edistäessä asiaa

omilla päätöksillään. Uusiutuvan energian investoinnit tarjoavat liiketoiminta- ja uusiutumismahdollisuuksia perinteiselle

teollisuudelle esimerkiksi merituulivoimalan jalustarakenteiden muodossa. Tällaisten suurten rakenteiden kohdalla

maantieteellinen läheisyys takaa kilpailuedun, jolla alueelliset toimijat voittavat markkinoita. Tämä puolestaan luo

kasvupohjaa uudelle innovaatiokeskittymälle. Alueen tutkimus- ja koulutussektori liittyy kiinteästi

edelläkävijämarkkinoihin osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Merituulivoimalan huoltokoulutuksen ainoa

mahdollinen toteutuspaikka on merituulivoimalan lähistöllä, ja osaavan työvoiman saatavuus tarjoaa mahdollisuuden

uudenlaisen palveluliiketoiminnan syntyyn.

Hybridi Pori on edelläkävijämarkkinoita kokoava konsepti, jolla tarkoitetaan Porin satamista Harjavallan

suurteollisuuspuistoon ulottuvaa kasvukäytävää. Toiminta ja mahdollisuudet tällä alueella tukeutuvat satamiin,

rautatiehen, hyvään energian saatavuuteen ja yritysvyöhykkeen rinnalla kasvavaan kaupunkimaiseen asutus- ja

palvelurakenteeseen. Kasvukäytävän toimiva logistiikka luo kasvupotentiaalin, jolla on kansallista merkittävyyttä.

9

4. Smart Industrial Region – Alueelliset kärkiteemat

Kasvusopimuksessa määritellyt valinnat ja siinä rakennettu kehittämisen viitekehys luovat pohjan alueellisille

kärkiteemoille. Valintoja tehtäessä tasapainoillaan täysin uusien avausten ja vakiintuneiden, olemassa olevien

vahvuuksien varaan rakentamiselle. Vaatimukset ohjelmatyön tuloksellisuudelle käytettävissä olevassa toteutusajassa

raamittavat edellä kuvattua valintatilannetta. Kysyntälähtöisyyden vaade ja näkymä liiketoimintamahdollisuuksiin

korostuvat INKA-ohjelmassa. Näistä lähtökohdista on kärkiteemoiksi valittu meri- ja teknologiateollisuus, energia ja

ympäristö sekä digitaalisuus.

Alueelliset kärkiteemat on valittu seuraavin perustein:

Elinkeinoelämän tarpeet ja tahtotila

Alueen korkeakoulujen osaaminen ja strategiset valinnat

Vaikuttavuus kaupunkiseudun kehittämisen näkökulmasta, alueen valinnat

Kärkiteeman houkuttelevuus kansainvälisesti

Mahdollisuudet hyödyntää edelläkävijämarkkinoita

Innovaatiotoiminnan infrastruktuuri alueella

Alueellisten innovaatiotoimijoiden osaamis- ja kokemuspohja

Kansallinen työnjako ja verkostoituminen

Mahdollisuudet hyödyntää kansainvälisiä kanavia kaksisuuntaisesti

Toteutustapa, toimeenpanokyky ja yritysrajapinnan hallinta

Porin kaupunkiseutu on kiinnostava ja kilpailukykyinen paikka kansainvälisten yritysten liiketoiminnalle. Alueen

toimijoilla on kyky järjestää parhaat mahdolliset palvelut ja olosuhteet niiden liiketoiminnan tukemiseksi ja uuden

liiketoiminnan synnyttämiseksi. Alueen kilpailukyky perustuu uusiutuvaan teollisuuteen. Vientiteollisuuden

uusiutumiselle, uusille palveluinnovaatioille ja liiketoimintamalleille löytyy toimivat alustat. ”Älykkäät palvelut”–

kokonaisuus nähdään tässä hakemuksessa kaikkia kärkiä poikkileikkaavana tekijänä, jonka kautta palveluista tulee

teollisuuden uudistumisen ja arvonlisäyksen lähde. Palvelut ovat entistä kiinteämpi osa tuotteita. Digitaalinen

palveluyhteiskunta on Suomen suuri mahdollisuus.

Porin kaupunkiseutu haluaa kehittyä älykkäiden palvelujen teollisuusalueeksi. Meri-, teknologia- ja energiateollisuuden

lisäksi maakunnassa on mm. valtakunnallisesti merkittävää elintarviketeollisuutta. Älykkäät palvelut luovat arvoa kun ne

kytketään teollisiin verkostoihin, digitaalisuuteen ja käyttäjälähtöisyyteen. Palvelukeskeisyyden tavoitteena on parantaa

teollisuuden kilpailukykyä nostamalla resurssitehokkuutta, edistämällä alueen logistiikkamarkkinoita, kehittämällä

tulevaisuuden energiaratkaisuja ja työvoiman työkykyä edistäviä elinolosuhteita.

Alueen monipuolinen ja kansainvälinen teollisuusrakenne mahdollistaa palveluiden osuuden lisääntymisen sekä

teollisessa tuotannossa että tuotteissa. Palvelutuotannon osaamis- ja asiantuntijaintensiivisyys, käyttäjälähtöisyys ja

palvelumuotoilu tulevat korostumaan. Teolliset verkostot ja keskittymät toimivat edelläkävijämarkkinana uudelle

palveluliiketoiminnalle.

4.1 Meri- ja teknologiateollisuus

Meren läheisyys, satamat ja telakoiden toiminta ovat tunnusomaista alueen toimintaympäristölle. Alueella on vahva

edustus meriklusterissa, jossa offshore-teollisuus, laivanrakennus ja näiden alihankintaverkostojen kilpailukyky ovat

olleet kehittämisteemoja. Offshoressa on alueen toimijoille muotoutunut vahva kansallinen rooli, jonka myötä tälle

suomalaisen vientiteollisuuden kasvualalle on rakennettu uudenlaista kehittämisen kulttuuria. Suurten yksiköiden lisäksi

kehittämistyöhön liittyy laaja teknologiateollisuuden yritysten verkosto, jonka jäsenet ovat tyypillisesti pkt-

sektorin edustajia.

Meriteollisuuden toimittajaverkoston kautta toiminnan vaikuttavuus on laajentunut maantieteellisesti koko Etelä-

Suomen alueelle ja temaattisesti myös liiketoimintaosaamisen ja verkostojen johtamisen alueelle. Kansallisen yhteistyön

osalta tuoreimpana avauksena ovat kumppanuusneuvottelut Pohjois-Suomen innovaatiotoimijoiden kanssa kansallisen

”arktinen offshore”-konseptin rakentamiseksi. Länsirannikon osalta kehitystyön vauhdittajana ja mahdollistajana on

LOURA-yhteistyö.

10

Offshore-toimiala on tällä hetkellä harvinaisuus suomalaisessa vientiteollisuudessa. Ala kasvaa, sen

kannattavuus on hyvä, ja suomalaiselle osaamiselle on kysyntää maailmalla niin öljy- ja kaasuteollisuuden piirissä

kuin esimerkiksi vaativissa offhore-tuulivoimahankkeissa. Vuonna 2012 offshore-alan vienti ylitti miljardin euron rajan, ja

ala työllistää 3600 henkilöä. Alan yritykset aikovat palkata kahden seuraavan vuoden aikana 500 henkilöä lisää

(Prizztech: Suomen offshore-toimiala 2012). Alueella on toimittu aktiivisesti meriteollisuuden rakennemuutokseen

liittyvissä toimenpiteissä, offshore-toimialaa ja sen toimijoita on koottu yhteen toimialaselvitysten,

osaamistarvekartoitusten ja yhteismarkkinoinnin puitteissa. Kansainvälistymistoimenpiteitä on käynnistetty ja

valmisteltu Brasilian, Venäjän, Algerian ja Norjan markkinoille. Tässä työssä on rakentunut toimintamalli, jonka kautta

suomalaisyritysten vientiponnistuksia voidaan vauhdittaa myös muilla toimialoilla ja uusilla kohdemarkkinoilla. Porin

yliopistokeskukseen perustetaan teollisuuden rahoittamana offshore-professuuri, joka edelleen syventää alueen

offshore-alan tietämystä ja tukee yritysten kehitystoimintaa. Samoin yliopistokeskuksessa aloitetaan offshore-

sivuainekokonaisuuden opetus syksyllä 2013. Näitä ponnistuksia tukee Satakunnan ammattikorkeakoulun meri- ja

offshoreteollisuuden tutkimus- ja osaamiskeskittymä.

Alueen meri- ja teknologiateollisuudelle ja niihin liittyville toiminnoille tunnusomaista on vahva kansainvälinen omistus.

Tämä on nähty alueellisena ja kansallisena mahdollisuutena, kansainvälisillä yrityksillä on hallinnassaan kanavat

globaaleille markkinoille, ja tämän kanavan valjastaminen suomalaisen vientiteollisuuden käyttöön tarjoaa

ainutlaatuisen mahdollisuuden viennin kasvattamiseen. Samaan teemaan kytkeytyy näiden kansainvälisten yritysten

Suomen yksiköiden aseman vahvistaminen. Suomalaisen innovaatioympäristön tarjoamien mahdollisuuksien

konkretisointi ja yhteisten kehitystoimien käynnistäminen tekee Suomesta houkuttelevan koe- ja pilottiympäristön.

Kansainväliset kanavat tarjoavat vientimahdollisuuksia, ja reitin suomalaisille toimijoille kytkeytyä parhaaseen maailmalla

olevaan osaamiseen.

Teknologiateollisuuden uudistumis- ja kilpailukykyprosessissa satamilla ja uusilla tuote – palveluratkaisuilla on

merkittävä rooli. Teollisuuden kilpailukykyä voidaan parantaa innovaatioilla ja näin teollisuus saa kilpailuetua toimimalla

kehitysalustana. Kotimarkkinoita hyödyntäen on mahdollista kehittää uusia tuoteratkaisuja vientimarkkinoille.

Teemaan liittyvät avainyritykset on esitetty liitteessä 2, ja teemaan liittyvät konkreettiset toimenpiteet kuviossa 7.

4.2 Energia ja ympäristö

Energian tuotanto ja teollinen rakenne joka käyttää runsaasti energiaa leimaa alueen toimintaympäristöä. Alue tuottaa

yli neljänneksen koko Suomen energiasta. Ydinvoimaloiden sijoittuminen alueelle sekä OL3 ja OL4 –mittakaavan

rakennushankkeet tekevät alueesta ainutlaatuisen toimintaympäristön ja edelläkävijämarkkinan teollisuudelle.

Energian, talouden ja ympäristön asettamien haasteiden ratkaiseminen tulevaisuuden yhteiskunnassa tulee

olemaan entistä vaikeampaa ja siihen tullaan käyttämään entistä enemmän voimavaroja. Alueen innovaatiotoimintaan

kuuluvat energiakysymykset ja innovatiiviset energiaratkaisut.

Tuuli- ja aurinkoenergian uusissa ratkaisuissa alueen toimijat ovat kehityksen kärjessä, kun on rakennettu ensimmäisiä

käytännön toteutuksia alalle ja luotu ensimmäisiä referenssikohteita ja edelläkävijämarkkinoita yrityksille jotka

esimerkiksi rakentavat kokonaisratkaisuja uusiutuvista energiamuodoista.

11

Hyvä esimerkki käynnissä olevasta, useaa aluetta koskevasta, temaattisesta kokonaisuudesta on Länsi-Suomen

Tuulivoimakeskus, joka kokoaa kansallisesti alan toimijat. Merituulivoimapuiston rakentaminen, jota hankkeessa

konseptoidaan, on läpileikkaava kokonaisuus, joka yhdistää energia-, offshore- ja teknologiateollisuuden osaamista

uudella tavalla, joka ei ole sidoksissa perinteisiin toimiala- tai klusterirajoihin. Energia-ala luo pohjan vaativien

projektitoimitusten kokonaisuudelle, jossa avautuu kansallisesti merkittäviä mahdollisuuksia niin teknologiateollisuuden

kuin rakennusteollisuudenkin toimijoille. Länsi-Suomen Tuulivoimakeskuksen myötä on rakentunut kansallinen verkosto

ja sille työnjako, joka takaa kehittämiselle valmiin alustan INKA-ohjelmassa.

Aurinkoenergian kehitystyötä on tehty jo pitkään, yhteistyössä ovat olleet teollisuus, Satakunnan ammattikorkeakoulu,

Prizztech Oy ja Porin kaupunki. Tässä yhteistyössä on syntynyt Solarforum-verkosto (www.solarforum.fi). Työn

tavoitteena on tuottaa älykkäitä ohjausjärjestelmiä energiakysymysten ratkaisemiseksi. Haasteena on mm. miten

integroida uudet energiantuottamismuodot, kuten aurinkoenergia, osaksi jo olemassa olevaa rakennettua ympäristöä.

Haasteen tuottavat arkkitehtuuriset ja kaupunkikuvalliset kysymykset, integraatio esimerkiksi kaukolämpöverkkoon,

asuin- ja teollisuuskiinteistöjen ominaispiirteet, LVI-tekniikan rajoitukset ja laajasti kaikki taloautomaation sovellukset.

Aivan oman alueensa muodostavat suljetut järjestelmät esimerkiksi ruuantuotannossa. Uusi toimiala kytkee näin yhteen

monia perinteisiä aloja, joiden rajapinnoista löytyy merkittävää liiketoimintapotentiaalia. Käytännön esimerkki

kehittämisestä ja siihen liittyvästä edelläkävijämarkkinasta on Porin uusi uimahalli, Suomen suurin yksittäinen julkinen

rakennus, johon tuotetaan lämpöä ja sähköä auringosta. Uimahallin kehitystyö jatkuu mm. mittausdatan keruun ja

analysoinnin muodossa, joka puolestaan luo pohjaa älykkäiden ohjausjärjestelmien rakentamiseen.

Osaamisen kehittäminen ja teollisuuden toimintamahdollisuuksien laajentaminen ovat keskiössä myös alueella

käynnistetyssä FinNuclear-kokonaisuudessa. Käynnistyviin ydinvoimalaitoshankkeisiin mukaan päästäkseen

suomalaisten yritysten on kehitettävä osaamistaan ja verkostoiduttava uudella tavalla. FinNuclear-toiminta on

osoittautunut menestykseksi, hanketoiminnalla aloitettu kokonaisuus on tänä päivänä 44 teollisuus- ja asiantuntijatahon

yhdistysmuotoinen verkosto, joka toimii teollisuuden kilpailukyvyn edistäjänä. Hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja on

levitetty kansallisesti, ja toimintaa onkin käynnistynyt mm. Varkauden, Raahen, Oulun ja Vaasan seuduilla. Tulevina

vuosina työtä jatketaan laajentaen uusiin teemoihin ja toimijoihin, esimerkiksi korkeakoulujen kiinteä kytkeytyminen

kehittämiseen on eräs keskeinen tavoite.

Täyssähköinen yhteiskunta läpileikkaa perinteisiä toimialarajoja. Tässä hakemuksessa sillä tarkoitetaan kokonaisuutta,

johon kuuluvat sähkön moninaistuvat tuotantotavat, vaatimukset energian siirto- ja varastointiratkaisuille,

varavoimaratkaisut, siirtyminen polttomoottorikäytöistä sähkökäyttöihin, kasvavat vaatimukset energiatehokkuudelle

sekä yhteiskunnan kasvava riippuvuus sähköstä.

Energiateknologiaan ja –tehokkuuteen liittyvien haasteiden merkitys tulee kasvamaan. Alueella jatketaan

energiatehokkuuden kehittämistä, uusia avauksia löytyy esimerkiksi kierrätysliiketoiminnan, tuulivoiman,

varavoimaratkaisujen, vetyteknologian, puhtaan veden ja aurinkoenergian piiristä. Näiden teemojen ratkaisemisella on

kansallista ja kansainvälistä vaikuttavuutta, ja näin ne ovat luonteva osa INKA-ohjelmaa.


http://www.solarforum.fi/

12

4.3 Digitaalisuus

Suomen ICT-sektori on ollut ja tulee olemaan seuraavat vuodet voimakkaassa murroksessa. Avaintekijä tulevaisuuden

menestykselle on kyky uudistua ja löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Murroksesta huolimatta on selvää, että ICT

on teknologioista merkittävin innovaatioiden ja kasvun lähde. Kansallisesti tämä tarkoittaa, että suomalaisten on

uudistuttava kaikilla aloilla tuomalla digitaalisia elementtejä perinteiseen toimintaan.

ICT 2015-raportin mukaisesti kyse on vanhan ja uuden osaamisen liitosta, kyvystä hyödyntää ICT:tä toiminnan

kehittämisessä. Tärkeää on synnyttää uutta ICT-liiketoimintaa, mutta vielä tärkeämpää on nostaa kaikkien

toimialojen kilpailukykyä digitaalisten ratkaisujen avulla. Digitaalisuus tarkoittaa uuden liiketoiminnan luomista ja

olemassa olevan teollisuuden kilpailukyvyn nostamista. Uuden liiketoiminnan mahdollisuudet konkretisoituvat

älykkäiden palvelujen kasvuna, ja olemassa olevan teollisuuden kehittämiselle alueen elinkeinorakenne tarjoaa

ainutlaatuisen edelläkävijämarkkinan.

Palvelut ovat nopeimmin kasvava erä maailmankaupassa. Yksi keskeinen syy palvelukaupan kasvuun ovat älykkäät

palvelut, palveluiden digitalisoituminen. Älykkäät palvelut hyödyntävät erityyppisiä uusia teknologiaratkaisuja kuten

esimerkiksi tietovarantoja (Big Data), laskennallista älykkyyttä, paikannusratkaisuja tai anturi- ja tunnisteteknologioita.

ICT tarjoaa myös enenevissä määrin uusia mahdollisuuksia integroida palveluominaisuuksia nykyisiin tuotteisiin. Nämä

tekijät on tunnistettu myös Euroopan Unionin ”Eurooppa 2020” –strategiassa, jonka visiona on älykäs, kestävä ja

osallistava talouskasvu. Tulevaisuudessa yhä suurempi osuus talouskasvusta muodostuu ICT:n avaamien

mahdollisuuksien kautta. Tämä kasvun ja uudistumisen reitti on alueen kehittämistyössä mukana, alueen monipuolinen

teollisuus antaa tähän monipuoliset mahdollisuudet.

Kasvusopimuksessa esitetyn valinnan mukaisesti Digitaalisuus-kärkiteeman keskeinen ydin on lisätä teollisuuden

kansainvälistä kilpailukykyä luomalla kansallinen kehitysympäristö, jossa erityisesti teollisuuden pk-yrityksillä

on mahdollisuus testata ja kehittää yhdessä teknologiayritysten ja korkeakoulusektorin kanssa uusia älykkäitä

palveluita, menetelmiä ja teknologiaratkaisuja. Avainalueita ovat mobiliteetti, paikkatieto, anturi- ja

tunnisteteknologiat, automaatio, palvelumuotoilu ja pelillisyys. Teollisuuden pk-yritykset tulevat toimialan muutoksessa

saamaan lisääntyviä vastuita ja vaatimuksia päähankkijoiltaan.

Käytännön työssä kartoitetaan, kehitetään, toteutetaan ja testataan informaatioteknologian uusimpia sovelluksia ja

teknologiaratkaisuja teollisuusyritysten liiketoimintaprosesseissa. Uutta arvoa elinkeinoelämälle luodaan kahta reittiä;

Syntyy uusia älykkäitä palveluja ja niihin liittyvää liiketoimintaa, sekä samanaikaisesti digitalisointi parantaa olemassa

olevan teollisen prosessin tuottavuutta. Toiminnan lähtökohta on tarvelähtöisyys; alueen ICT-yritykset ja teollisuus ovat

vahvasti sitoutuneet kehitystyöhön ja sen painotuksiin. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia löytyy myös hyvinvointi- ja

terveysteknologian alueilta, joille on syntynyt uutta yritystoimintaa. Kehittäminen koostuu digitaalisuuteen aktivoinnista,

teknologiapilotoinneista ja LivingLab-ympäristöjen hyödyntämisestä. Lisäksi hyödynnetään alueella luotuja

Teollisuuden tietotekniikka- ja Modern Factory -toimintamalleja, jotka tarjoavat teollisuuden pk-yrityksille

riippumatonta tukea ja työkaluja ICT- ja automaatioratkaisujen evaluointiin ja hankintaan. Prizztech Oy on osakkaana

Tivit Oy:ssä, joten SHOK-tutkimukseen ja avauksiin on kiinteä yhteys.

13

Keskeinen osa kehittämistä on myös uuden liiketoiminnan luominen onnistuneista sovelluksista ja älykkäistä palveluista.

Teollisuuden innovaatioalustojen ja mm. Apparaatti-toimintamallin (Protomo Satakunta) avulla nykyisiä ja tulevaisuuden

digitaalisuuden osaajia törmäytetään toisiinsa. Näin synnytetään samalla vahvaan osaamiseen perustuvia älykkäiden

palvelujen liiketoiminta-aihioita. Käytännön työssä rakennetaan strategisia kumppanuuksia ICT-yritysten ja

teollisuusyritysten välille ja luodaan tätä kautta referenssimarkkinoita uusille ja kasvuhakuisille yrityksille.


14

5. Askelmerkit tulevaisuuteen

5.1 Toteutusmalli

Alueellista innovaatiotoimintaa on havainnollistettu kuviossa 5. Kehitystyön lähtökohdat ja sisällöt ovat

kysyntälähtöisiä. Ne johdetaan suurista yhteiskunnallisista haasteista, tai toisaalta markkinakysynnän luomista

liiketoimintamahdollisuuksista. Kansainvälisessä omistuksessa olevien suomalaisten tytäryhtiöiden kautta alueen

kehittäjillä ja yritysverkostoilla on käytettävissään valmiit kanavat kansainvälisille markkinoille. Toisaalta samat kanavat

tuottavat alueen toimijoille tietoa globaaleista trendeistä ja kasvumahdollisuuksista. Tässä valmisteluvaiheessa korostuu

teollisuuden ja elinkeinoelämän tiivis yhteys kehittäjätahoihin. Toimeenpanokykyinen ja tuloksellinen

innovaatiojärjestelmä rakentuu yritysrajapinnan hallintaan. Näin varmistetaan kehitystyön kysyntälähtöisyys.

Kuvio 5. Porin kaupunkiseudun innovaatiotoiminta.

Havaittujen mahdollisuuksien ja tarpeiden ympärille rakennetaan temaattisia verkostoja. Mentäessä kohti

toteutusvaihetta keskeistä on elinkeinoelämän kytkeminen verkostoihin. Käytännön tasolla tämä on toteutettu mm.

osaajakierrolla verkoston organisaatioiden kesken. Rakennettujen yhteistyömallien avulla osaajat voivat vaihtaa

työpöytää korkeakoulun yksiköiden, yritysten ja kehitysyhtiön välillä, ja palata lopuksi kotiorganisaatioonsa. Uusi

osaaminen ja kokemukset siirtyvät tehokkaasti yksilöiden, tiimien ja organisaatioiden tasolla.

Kuvatun kaltaisen kehitys- ja innovaatiotyön kautta syntyy arvoketjuja yksilöiden ja organisaatioiden välillä. Yhteisen

tekemisen katalyyttina on luottamus, ja kerran rakentuneen arvoketjun pohjalle voidaan nopeasti rakentaa uusi tai

täydentää olemassa olevaa kun kysyntäolosuhteet muuttuvat ja ketjussa tarvitaan uudenlaista osaamista.

Toteutusvaiheen keskiössä ovat veturiyritykset, joiden panostukset niin taloudellisesti kuin henkisestikin vetävät

kehittämiseen mukanaan pkt-sektorin toimijoita, opiskelijoita, tutkijoita ja kehittäjiä.

15

5.2 Kärkihankkeet ja visio

Porin seudun rakennemalli 2020:ssa linjataan: ”Porin seutu on kansallisesti ja globaalisti kilpailukykyinen

elinkeinoelämän toimintaympäristö”. Tähän tavoitteeseen kaikki alueen kunnat ovat sitoutuneet. INKA-ohjelman

toteutus tähtää tämän vision saavuttamiseen. Askelmerkkejä tulevaisuuteen hahmotetaan kuvion 6 viitekehyksen avulla.

Tiekartta kohti visioita muodostuu edelläkävijämarkkinoista, jotka ovat mahdollisuuksia ja lähtöpisteitä kehittämiselle,

sekä painopistealueista, joita ohjelmatyössä ”maaston mukaan” päivitetään ja vaihdetaan uusiin.

Kärkiteemat on tässä hakemuksessa liitetty Smart Industrial Region –käsitteeseen, joka jakautuu seuraavasti: meri- ja

teknologiateollisuus, energia ja ympäristö sekä digitaalisuus. Valintojen tausta, liiketoimintamahdollisuudet ja

toimijaverkostot, on kuvattu kappaleissa 3 ja 4. Nämä valinnat muodostavat innovaatio- ja kehitystoiminnan

selkärangan. Kaupungin tekemät suuret linjaukset, kuten MAL-asiat, korkeakoulujen koulutusohjelmavalinnat ja –

panostukset, valitut tutkimussuunnat ja alueelle sijoittuneet suuret veturiyritykset ovat innovaatioympäristön peruskiviä,

joiden muuttuminen ja muuttaminen vaatii useiden vuoden aikajaksoa.

INKA-ohjelman hakuvaiheessa nämä ovat pitkävaikutteisia valintoja, tarkastuspiste sijaitsee ohjelman puolivälin

tienoilla. Tämä takaa kehittämisen pitkäjänteisyyden, toimijat ja alue ovat yksimielisesti sitoutuneet näiden kärkien

edistämiseen.

Edelläkävijämarkkinat ovat valikoituja paikkasidonnaisia kehittämiskohteita, joihin panostamisesta alueella vallitsee

yksimielisyys. Kaupunki on sitoutunut omilla

päätöksillään näiden kohteiden edistämiseen. INKA-

ohjelman toteutus lähtee liikkeelle näistä kohteista sekä

niihin liittyvistä painopistealueista; offshore,

täyssähköinen yhteiskunta, uudet liiketoiminta-alueet

sekä teollisuuden tietotekniikka.

Kuviossa 7 esitetään kehittämisen lähtökohdat, joilla

INKA-ohjelma alueella käynnistyy. Nämä hankkeet,

verkostot ja konseptit ovat kokonaisuuksia, joita on jo

valmisteltu, rahoitusneuvottelut on aloitettu, ja yritysten

mielenkiinto teemoja kohtaan on testattu. Tällaisia ovat:

Offshore tuulivoima, Match Industry, Peittoon kierrätys-

ja tuulipuisto, Modern Factory, Solar Forum,

laskennallinen älykkyys, teknologiateollisuuden uudet

markkinakanavat, Finnuclear, tietojohtaminen, anturi-ja

tunnisteteknologiat, LNG liiketoiminta,

rakennemuutoksen toteuttaminen, polttokennot ja varavoimaratkaisut sekä tietovarannot ja Big Data.

Näin muodostuvat askelmerkit kärkiteemoista edelläkävijämarkkinoiden ja painopistealueiden kautta kohti Porin

seudun rakennemalli 2020:ssa määriteltyä visiota.

16

Kuvio 7. Askelmerkit visioon.

17

Porissa 18.2.2013

Porin kaupunki

Aino-Maija Luukkonen Lauri Kilkku Porin kaupunginjohtaja Hallintopäällikkö

Muut hakemusmenettelyyn osallistuvat toimijat

Henna Lempiäinen Risto Liljeroos Porin seudun Karhukunnat, seutujohtaja Prizztech Oy:n toimitusjohtaja

Harri Peltoniemi Juha Kämäri Porin yliopistokeskuksen johtaja Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtaja

Terhi Laine Pertti Rajala Diakonia-ammattikorkeakoulu Satakuntaliitto, maakuntajohtaja

Marja Karvonen Matti Vehviläinen Satakunnan Ely-keskus, ylijohtaja Varsinais-Suomen Ely-keskus, johtaja (liikennevastuualue)

18

LIITTEET:

LIITE 1: Valmisteluryhmän jäsenet:

Timo Aro, kehittämispäällikkö, Porin kaupunki

Olavi Mäkelä, kaupunkisuunnittelupäällikkö, Porin kaupunki

Henna Lempiäinen, seutujohtaja, Karhukunnat

Risto Liljeroos, johtaja, Prizztech Oy

Marko Lehtimäki, kehitysjohtaja, Prizztech Oy

Janne Vartia, kehittämispäällikkö, Prizztech Oy

Markku Jokela, yksikönpäällikkö, Satakunnan Ely-keskus, TEKES

Heikki Juurinen, aluekehitysjohtaja, Satakuntaliitto

Harri Peltoniemi, johtaja, Porin yliopistokeskus

Tarmo Lipping, professori, Porin yliopistokeskus/Tampereen teknillinen yliopisto

Esa Puolamäki, professori, Porin yliopistokeskus/Turun yliopiston kauppakorkeakoulu

Juha Kämäri, toimitusjohtaja/rehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Cimmo Nurmi, tki-johtaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Mika Nokelainen, yliopettaja, Diakonia-ammattikorkeakoulu

19

LIITE 2: Elinkeinoelämän edustajat:

Satakunnan Yrittäjät

______________________________________

Markku Kivinen, toimitusjohtaja

Satakunnan Kauppakamari

_____________________________________

Juhani Saarikoski, toimitusjohtaja

sitoutuminen allekirjoituksilla.

Meri-ja teknologiateollisuus, avainyritykset:

Technip Offshore Finland Oy, Hollming Works Oy, Promeco Group Oy, Rolls-Royce Oy, Steerprop Oy, Loipart Oy, STX

Finland Oy ja Technology Design & Engineering Eng’nD Oy.

Energia- ja ympäristö, avainyritykset:

BMH Technology Oy, Outotec Research Oy, Luvata Oy, TVO, Oras Oy, Hollming Works Oy, Neorem Magnets, Fortum

Power and Heat Oy ja Lassila & Tikanoja Oy. Merituuli: Technip, STX ja Hyötytuuli

Digitaalisuus, avainyritykset:

Fiblon Oy, TVO, Satakunnan Osuuskauppa, Clothing Plus Oy, Sampo-Rosenlew Oy, HollmingWorks Oy, Riffid Oy,

Sataservice Oy, HK Scan Oy, Cimcorp Oy ja Acando Ltd.

20

Keskusteluissa ja valmistelussa:

Teknologiajohtaja Hannu Lepomäki, BMH Technology Oy: 16.3.2012

Tj. Hannu Heiskanen, Aurubis Finland Oy: 27.4.2012

Tj. Juhani Saarikoski, Satakunnan kauppakamari: 4.5.2012

Tj. Kari Ollila, Cimsolar Oy: 7.5.2012

Tj. Simo Puustelli, Satmatic Oy: 7.5.2012

Tj. Markku Uusitalo, Sermatech Oy: 7.5.2012

Tj. Martti Artama, Hollming Works Oy: 25.5.2012

Aluejohtaja Ilari Silvola, Sweco Industry Oy: 18.6.2012

Tj. Roland Bianciotto, Technip Offshore Finland Oy: 19.6.2012

Tj. Markku Mänki, Hollming Works Oy: 2.8.2012

Tj. Erkki Peni, ENG’nD Oy: nn

Liiketoimintajohtaja Ben Karlemo, Luvata Oy: 8.8.2012

JPT ohjausryhmä

Meriklusteri ohjausryhmä

Energiaoske ohjausryhmä

Satakunnan kauppakamari + Satakunnan kauppakamarin teollisuusvaliokunta: 14.5.2012

Rauman kauppakamarin ICT-valiokunta

21

LIITE 3: Keskeiset sijainnit:

22

LIITE 4: tilastot

Teollisuustoiminnan jalostusarvo

Jalostuksen työllistävyys

Teollisuuden monipuolisuus

Viennin merkitys (avoimuusindeksi)

Teollisuuden investoinnit

24

LIITE 5: Toimijoiden organisaatiokuvaukset

Diakonia-ammattikorkeakoulu

Porin yliopistokeskus

Prizztech Oy, kehitysyhtiö

Satakunnan ammattikorkeakoulu

Organisaatiokuvausluonnos 11.1.2013 DIAK/Mika Nokelainen

DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU (DIAK)

Diakonia-ammattikorkeakoulun perustamisen (1996) myötä maahamme syntyi omaleimainen

ammattikorkeakoulu. Se on yksityinen ja osakeyhtiönä toimiva ammattikorkeakoulu. Sille on keskeistä

ensinnäkin eettisesti vahvan yhteiskunnallisen koulutuksen kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla sekä

humanistisella ja opetusalalla. Toiseksi sen kansallisena erityistehtävänä on kirkollisen diakoni-, diakonissa-

ja nuorisotyönohjaajakoulutuksen kehittäminen. Diak vastaa yli 90 prosentista Suomen evankelis-

luterilaisen kirkon diakonian ja nuorisotyön virkoihin kelpoistavasta ammattikorkeakoulutuksesta.

Diak on ylivoimaisesti suurin sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen järjestäjä Suomessa. Sosiaali- ja

terveysalalla se on ainoa valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka voi tarjota koulutus- ja

työelämäpalveluita pääkaupunkiseudulta Ouluun ja Pieksämäeltä Poriin.

Diakonia-ammattikorkeakoulu on saanut ensimmäisenä ammattikorkeakouluna Suomessa Reilun kaupan

korkeakoulun arvonimen.

Diakonia-ammattikorkeakoulu on määrittänyt arvonsa, visionsa ja toiminta-ajatuksensa sekä toimintansa

kuusi keskeistä strategista tavoitetta.

ARVOT

Diakonia-ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavia arvoja ovat kristillinen

lähimmäisenrakkaus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, avoin vuorovaikutus sekä

laadukas ja tuloksellinen toiminta.

VISIO

Diakonia-ammattikorkeakoulu on eettisesti vastuullinen, osallisuutta ja

hyvinvointia vahvistava korkeakoulu.

Diak on kouluttajana ja kehittäjänä arvostettu kansallinen osaaja kärkialueillaan

sekä kansainvälinen osaaja ydinalueellaan diakoniassa ja kristillisessä

kasvatuksessa.

TOIMINTA-

AJATUS

Diakonia-ammattikorkeakoulu tuottaa kirkon ja yhteiskunnan palvelukseen

osaavia ammattilaisia ja asiantuntijoita sekä osallistuu koulutusalojensa

alueelliseen ja valtakunnalliseen kehittämiseen.

Diak toimii aktiivisesti sosiaalisen eheyden ja väestön terveyden edistämiseksi

sekä sivistysperustan vahvistamiseksi.

STRATEGIA

Diak

rakenteena

Diak on itsenäinen, kansallista erityistehtäväänsä koko maassa toteuttava

ammattikorkeakoulu.

Kansainvälisesti Diak kehittää pitkäkestoisia yhteistyörakenteita diakonian ja

kristillisen kasvatuksen koulutusorganisaatioiden kanssa.

Diak opiskelu-

yhteisönä

Diak luo edellytyksiä opiskelijoiden omaehtoiselle kampus- ja

verkkoyhteisöllisyydelle sekä osallistumiselle korkeakoulun kehittämiseen ja

päätöksentekoon.

Diak edistää opiskeluhyvinvointia ja opintojen etenemistä tukevaa

toimintakulttuuria.

Diak

työyhteisönä

Diak on luova asiantuntija- ja arvoyhteisö, joka kasvattaa osaamistaan, vaalii

yhteisöllisesti hyvinvointiaan sekä arvioi ja kehittää toimintaansa.

Diak

kouluttajana

Diak kouluttaa kirkon, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelukseen

eettisesti vastuullisia, työelämää kehittäviä ja kutsumustietoisia ammattilaisia.

Diak kehittää yhteisöllisiä ja esteettömiä oppimissympäristöjä, jotka edistävät

opiskelijan laaja-alaista osaamista, persoonallista ja ammatillista kasvua sekä

kansainvälisyyttä ja kansalaisaktiivisuuden syntyä.

Diak

kehittäjänä

Diakin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta perustuu Diakin arvoihin sekä

kestävän kehityksen periaatteille ja sitä toteutetaan yhteistyössä työelämän

kanssa.

Diakin osaamisalueilla asetetaan etusijalle osallisuuteen ja terveyteen sekä

köyhyyteen ja huono-osaisuuteen liittyvät kehittämishankkeet Suomessa,

Euroopassa ja kehittyvissä maissa. Kaikki osaamisalueet vahvistavat omaa

huippuosaamistaan.

Diak alue-

vaikuttajana

Diakin aluekehitystyö on osallistavaa yhdistäen koulutuksen ja tki – toiminnan

työelämän osaamisympäristöissä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Diak osallistuu

kirkolliseen kehittämistoimintaan kaikkien hiippakuntien alueella.

Diakin organisaatio on osaamispohjainen. Diakin asiantuntijat toimivat viidessä valtakunnallisessa

osaamisalueessa, joille kuuluvat koulutus, tutkimus, kehittäminen ja innovaatiotyö sekä aluekehitys.

Osaamislueet ovat: 1) voimavarat ja laatu 2) kasvu ja asiantuntijuus, 3) osallisuus ja terveys, 4) kirkko ja

yhteiskunta, 5) johtaminen ja palvelujärjestelmät.

Diakin ominta aluetta on syrjäytymisen vastainen työ eri muodoissaan ja yhteiskunnan sosiaalisen eheyden

edistäminen. Tämä on kaikki koulutusohjelmat läpileikkaava teema ja tavalla tai toiselle tähän kytkeytyy

myös kaikkinainen Diakissa toteutettava tutkimus- ja kehittämistoiminta, jota tehdään paljolta erilaisissa

verkostoissa ja hankkeissa. Hyvä esimerkki laajasta verkostoyhteistyöstä muiden korkeakoulujen ja julkisen

sektorin toimijoiden kanssa on ns. Katumetro-hanke. Se on metropolialueen yhteishanke alueen tutkimus-

ja kehittämistoiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi. Diakin vastuulla verkostossa on maahanmuutto- ja

monikulttuurisuuden osaamisen jakaminen ja edistäminen. Diakin hankkeisiin pääsee tutustumaan tästä.

Diakissa on jo vuosien ajan harjoitettu sosiaalitalouden tutkimusta ja kehitelty yhteistyössä mm.

hollantilaisten ja englantilaisten yliopistojen kanssa työkaluja, joilla kyettäisiin mittaamaan ja arvioimaan

sosiaalisen työn vaikuttavuutta mukaan lukien rahalliset kustannusvaikutukset.

Liiketalouden saralla Diak on mukana yhteiskunnallisiin yrityksiin liittyen. Yhteiskunnalliset yritykset

toimivat yhteiskunnallisen hyvän puolesta. Ne pyrkivät liiketoimintansa avulla ratkaisemaan

yhteiskunnallisia tai ekologisia ongelmia sekä edistämään yhteiskunnallisia tavoitteita. Yhteiskunnalliset

yritykset käyttävät yli puolet voitostaan tavoitteensa ja toiminta-ajatuksensa mukaisen yhteiskunnallisen

hyvän tuottamiseen. Liiketoimintamallia kuvaavat myös yrityksen asiakaslähtöisyys, panostus henkilöstön

työhyvinvointiin sekä toiminnan läpinäkyvyys. Diak on toteuttanut yhteiskunnallisiin yrityksiin liittyvää

kehittämistyötä tutkimusta. DIAK oli keskeinen toimija, kun Suomeen perustettiin vuonna 2011

yhteiskunnallisen yrittäjyyden kansainvälinen tutkimusverkosto FinSern.

Diak on myös vahvasti kansainvälistynyt korkeakoulu. Diakissa toimii englanninkielinen sosiaalialan

koulutusohjelma. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa vahvinta kansainvälisyyskehitys on ollut diakonian

tutkimuksen ja kehittämisen alueella. Diakissa on laaja joukko alan kansainvälistä huipputasoa edustavia

tutkijoita. Diakonian tutkimuksessa Diak tekee laajaa kansainvälistä yhteistyötä eurooppalaisten

ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Kansainvälisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kulmakivi

on Network of European Universities Involved in Teaching and Research of Diaconia –verkosto, joka

perustettiin vuonna 2008 edistämään diakonia-alan opetus- ja tutkimusyhteistyötä Euroopassa. Verkostoon

kuuluu kahdeksan oppilaitosta: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Universität Heidelberg (DE), Evangelische

Fachhochschule Darmstadt (DE), Evangelische Hochschule Freiburg (DE), Evangelische Hochschule

Ludwigsburg (DE), Diakonhjemmet Høgskole (NO), EELK Usuteaduse Instituut (EE) ja Uppsala universitet

(SE).

Soveltavan tutkimuksen ja kehittämistyön ohella Diakon mukana myös akateemisessa perustutkimuksessa.

Diakin palveluksessa on useita dosentteja eri akateemisista oppiaineista. Parhaillaan meneillään olevassa

Suomen Akatemian hankehaussa Diak on mukana Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan, Helsingin

yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan, Trierin yliopiston, Leuwenin yliopiston ja Milanon yliopiston

muodostamassa yhteistyöverkostossa. Diakin työntekijät ovat kirjoittaneet väitöskirjoja mm.

turvakotityöntekijöiden identiteetistä (VTT Terhi Laine), pakolaismaahanmuuttajien sopeutumisesta

suomalaiseen yhteiskuntaan (VTT Marja Pentikäinen), maahanmuuttajien työelämäkokemuksista Suomessa

(VTT Marja Katisko), mielisairaala-, vankila- ja päihdekierteestä selvinneiden kokemusten hyödyntämisestä

kuntoutustoiminnassa (VTT Susanna Hyväri), Muslimien ja kristittyjen vuoropuhelusta Saksassa (TT Esko

Kähkönen), Ikääntyneiden ihmisten seksuaalisuudesta (TtT Eija Routasalo), Yläasteikäisten alkoholin

käyttötavoista (TtT Kirsi Sirola) Diakoniatyöntekijöiden roolista auttamistyössä (TtT Lea Rättyä), Kirkon

työntekijöiden ammatillisesta kasvusta (TT Minna Valtonen) Uskonnollisten yhteisöjen oikeudellisesta

asemasta (TT Mika Nokelainen) ja toimeentulotukijärjestelmän väliinputoajista (VTT Anne Määttä).

https://soletm.diak.fi/crisyp/disp/_/fi/welcome/nop?menuid=0&kieli=0

http://www.finsern.fi/site/

2

Tämän paperin tarkoituksena on esittää Porin yliopistokeskuksen johtoryhmän näkemys

niistä keskeisistä tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen alueista,

jotka tukevat Kasvusopimuksen ja Innovatiiviset kaupungit (INKA) –ohjelman sisällön suun-

nittelua.

Tämän muistion tarkoituksena on esittää Porin yliopistokeskuksen johtoryhmän näkemys

niistä keskeisistä tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen alueista,

jotka tukevat Kasvusopimuksen ja Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman sisällön suun-

nittelua.

1. Taustaa

Porin kaupunkiseudun kehittämisen ytimessä on osaamisen kehittäminen ja säilyttäminen

maakunnassa. Ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittanei-

den osuus on edelleen Satakunnassa huomattavasti muuta maata heikompi (4,5 %/7,8 % ja

PORIN YLIOPISTOKESKUS

Toiminta-ajatus

Porin yliopistokeskus (UCPori) on neljän emoyliopiston verkostomaisesti toimiva monitietei-

nen tiede- ja taideyhteisö, joka harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja taiteellista toimintaa, an-

taa niihin perustuvaa opetusta, edistää alueen akateemista yrittäjyyttä ja elinkeinoelämän

kansainvälistymistä.

Porin yliopistokeskuksen tehtävänä on nostaa alueellista osaamistasoa kehityshankkeiden

edellyttämälle tasolle sekä tuoda alueelle yritysten ja julkisen sektorin pitkän tähtäimen ke-

hittämiseen tarvittavaa asiantuntemusta ja tutkimustoimintaa. Monitieteellistä korkeatasois-

ta tutkimustoimintaa toteutetaan kansallisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa.

Henkilöstöä 217 (josta professoreita 20, tohtoreita 52)

Yhteensä 3300 koulutukseen osallistuvaa, joista 1600 tutkinto-opiskelijaa (perustut-

kinto-opiskelijoita 1460, jatkotutkinto-opiskelijoita 157)

Valmistunut 1700 maisteria ja diplomi-insinööriä sekä 70 tohtoria ja lisensiaattia

Valmistuneet ovat työllistyneet erittäin hyvin ja valtaosa Satakuntaan.

Yliopistot

3

0,3 %/0,8 %). Satakuntaan kotiutuneet post doc -tutkijat on saatava sitoutumaan alueelle ja

kehittämään kansainvälisiä kontaktejaan. Korkeasti koulutettujen yrittäjyyttä on edistettävä

koulutusmuotoja kehittämällä. Elinkeinoelämässä vaikuttavat seuraavat trendit:

Palveluiden osuus teollisissa tuotteissa kasvaa edelleen, koska palvelut ovat kehitty-

neiden maiden teollisuuden valtti globaalissa kilpailussa. Satakunnassa, kuten koko

maassa, teollinen rakenne käy läpi muodonmuutosta, jossa siirrytään palveluiden ja

aineettomien hyödykkeiden verkostomaiseen tuotantoon. Teollisuus ja palvelut tu-

levat myös yhä enemmän kietoutumaan toisiinsa, koska tehokas palvelusektori lisää

teollisuuden tuottavuutta. Saavutettavuus on myös avainasemassa. Merkittävät in-

vestoinnit ovat globaalien toimijoiden varassa.

Sukupolvenvaihdosten määrä ja ongelmallisuus kasvavat. Uusien yritysten kuole-

manlaaksot karsivat elinkelpoisiakin ideoita. Talouden syklit nopeutuvat ja aiheutta-

vat kriisiytymistä. Huoltosuhteen heikkeneminen jatkuu.

Kestävä kehitys, eettisyys ja kansainvälisyys ovat merkittäviä teemoja sekä elinkei-

noelämässä että koulutuksessa.

Palvelutuotanto on osaamis- ja asiantuntemusintensiivistä, joten kilpailukyvyn kan-

nalta keskeisiä tekijöitä ovat osaaminen, ihmisten hyvinvointi sekä yksityisen ja julki-

sen sektorin toimiva rajapinta. Vain näiden avulla tuotetaan infrastruktuuri, joka

houkuttelee investoimaan.

2. Uudet rakenteet

Toiminnan sisällöllinen kehitys mahdollistetaan toimivien rakenteiden kautta. Poriin ollaan

luomassa toimintamalleja, jotka ovat entistä tehokkaampia, sisällöllisesti rikkaampia ja kan-

sainvälisesti merkityksellisempiä.

2.1 Satakunnan korkeakoululaitos Satakunnan korkeakoululaitokseen (Satakorkea) kuuluvat Porin yliopistokeskus (Aalto-

yliopisto, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Turun yliopisto), Satakun-

nan ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin toimipiste ja Turun yliopis-

ton opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö.

Satakorkea yhdistää alueen osaamista ja koulutuspalveluja. Eri korkeakoulujen yhteistyön

tarjoamat synergiaedut varmistavat monipuolisen korkeakoulutuksen ja korkeatasoisen

osaamisen pysyvyyttä alueella. Satakunnan korkeakoululaitos tukee osaamisellaan maakun-

nallisten tavoitteiden toteutumista.

4

Voimavarojen yhdistäminen mahdollistaa alueelle sellaisen osaamisen ja palvelut, joita yk-

sittäisen korkeakoulun ei ole mahdollista tarjota. Voimien tarkoituksenmukaisella yhdistä-

misellä varmistetaan myös monipuolisen korkeakoulutuksen ja korkeatasoisen osaamisen

pysyvyyttä alueella. Satakorkea tukee osaamisellaan maakunnallisten tavoitteiden toteutu-

mista.

Satakorkea on myös kansallisilla ja kansainvälisillä kumppanuuksilla vahvistettu saumatto-

masti toimiva ja omaleimainen osaamisverkosto. Se on valtakunnallisesti ja jollain valitse-

mallaan teema-alueella myös kansainvälisesti tunnettu korkeakouluyhteisö, joka toimii yh-

teistoiminnallisesti ja verkostoituneesti; kulttuurisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekolo-

gisesti kestävällä tavalla sekä kunnioittaa kumppaneiden osaamista ja osaa hyödyntää sitä

yhteistyössä.

Satakorkea profiloituu monialaisena ja monipuolisena korkeakouluosaajien ja uudenlaisten

asiantuntijoiden kouluttajana, tiedon ja korkeatasoisten TKI-palvelujen tuottajana sekä yrit-

täjyyden ja yritystoiminnan tukijana.

Satakorkean yhteiset teema-alueet:

Osaava Satakunta ja Hyvinvoiva Satakunta

o Energiaosaaminen

o Yrittäjyysosaaminen

o Elämys- ja palveluosaaminen

o Terveys- ja hyvinvointiosaaminen

Saavutettava Satakunta

o Joustavat ajasta ja paikasta riippumattomat opiskelumahdollisuudet

Yhteistyö toteutetaan suurelta osin kehittämisryhmissä. Ryhmät ovat alakohtaisia (liiketalo-

us ja kauppatieteet, tekniikka, sosiaali- ja terveysala), alat läpäiseviä (kielet, kansainvälisyys,

yrittäjyys, TKI, avoin korkeakoulu), toimintokohtaisia (kirjasto), toimintatapaan liittyviä

(verkko-opetus) ja hallinnollisia/muuta yhteistyötä tukevia (laatu, SataJOO, markkinointi ja

viestintä). Lisäksi Satakorkeassa toimii eettinen toimikunta, jonka toimintatapa ja aikataulut

löytyvät internetsivulta.

2.2 Yhteiskampus ja yhteinen koulutuksen infrastruktuuri Porissa toimivien korkeakoulujen (Porin yliopistokeskus, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja

Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin toimipiste) yhteisen kampuksen aikaansaaminen on

erittäin tärkeää. Tilojen yhteiskäytöllä voidaan saada lisää tehokkuutta ja myös säästöä tila-

kustannuksissa. Toiminnallisesti yhteiskampus mahdollistaa monien yhteisten toimintojen ja

tilojen toteuttamisen sekä yhteistyön tiivistämisen. Opetusyhteistyö sekä tutkimus- ja kehi-

5

tystoimintaan liittyvä yhteistyö toteutuvat nykyistä paremmin yhteisellä kampuksella. Yhtei-

siä tiloja tulevat olemaan esimerkiksi korkeakoulukirjasto työskentelytiloineen sekä audito-

rio-, opiskelija- ja ravintolatilat.

Korkeakoulujen rajat ylittävä tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttö on

tärkeää, jotta eri toimijoiden voimavarat saadaan mahdollisimman tehokkaaseen ja tarkoi-

tuksenmukaiseen käyttöön. Näin voimavaroja vapautuu entistä enemmän ja monipuoli-

semmin opetuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseen. Tavoitteena on

saada vahvistuvan koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tuloksia entistä paremmin

hyödyntämään alueen yritys- ja työelämää yhteistyössä eri kehittäjäorganisaatioiden kanssa.

2.3 Virtuaalinen tutkimusinstituutti Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö (TuKKK) on ollut valmistelemassa useita

alueellista tutkimus- ja kehitystoimintaa koordinoivia aloitteita. Tällä hetkellä merkittävin

kehityskohde on valmisteilla oleva yhteistyö kehittämisyhtiö Prizztech Oy:n kanssa erillisen

tutkimusinstituutin perustamiseksi.

Tutkimusinstituutin lähtökohtana on kehittää alueelle liiketoiminnan tutkimuksen ja kehit-

tämisen valtakunnallinen osaamiskeskittymä, joka kokoaa yhteen korkeakoulujen tutkimus-

osaamisen ja elinkeinoyhtiön yrityskehittämiseen liittyvän osaamisen. Instituutti olisi kansal-

lisella ja kansainvälisellä tasolla toimiva porilainen liiketoimintaosaamisen huippuyksikkö,

jonka erikoisalana olisivat yritysten arkipäivästä nousevat liiketoiminnan haasteet.

Kansainvälisen tutkimusrahoituksen määrä ja erityisesti EU:n suorarahoituksen määrä on

Suomessa alhaisella tasolla verrattuna muihin EU-maihin. Yliopistokeskusten välisessä ver-

tailussa Porin yliopistokeskus on heikoimpien rahoituksen hakijoiden joukossa. Koska maa-

kohtainen osallistujamäärä on EU:n suorarahoituksessa rajattu, porilaisten toimijoiden on

hyvin vaikeaa yhdistää voimavaroja rahoituksen saamiseksi. Tämän vuoksi tuleekin selvittää

mahdollisuudet perustaa erillinen organisaatio, joka pystyy hyödyntämään Porissa toimivien

korkeakoulujen referenssejä ja samalla toimimaan yhtenäisenä rahoituksen koordinoijana.

Näiden toimenpiteiden avulla saavutetaan seuraavia etuja:

Paikallisten T&K-organisaatioiden välistä kilpailua paikallisista tiukkenevista resurs-

seista voidaan vähentää.

T&K-organisaatioiden toimintaa saadaan suunnattua entistä voimakkaammin kan-

sainväliselle tasolle ja osallistumaan kansainväliseen kilpailuun.

T&K-organisaatioiden välisiä rooleja pystytään selkeyttämään.

2.4 Yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa Porin yliopistokeskuksessa järjestetään alueen työ- ja elinkeinoelämän kehittämistarpeista

lähtevän täydennyskoulutuksen ja vapaan sivistystyön ohella muuntokoulutusta, maiste-

6

riohjelmia ja -opintoja sekä alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa koulu-

tusta erityisesti yli 25-vuotiaille.

Yliopistokeskuksen tutkintokoulutustarjonnan painopisteinä ovat valtakunnallisesti veto-

voimaiset alueellista koulutustarvetta palvelevat maisteriohjelmat ja -opinnot sekä niihin

hakukelpoisuuden tuottavat monipuoliset opintopolut. Tavoitteena on luoda erilaisia väyliä

kulkeville opiskelijoille mahdollisuus suorittaa ylempi korkeakoulututkinto Porissa ja toisaal-

ta ehkäistä opintojen pitkittymistä ja keskeytymistä.

Porin yliopistokeskuksen maisteri- tai diplomi-insinööritutkintoihin johtavat opintopolut

muodostuvat seuraavista vaihtoehdoista: kandidaatintutkinto Porin yliopistokeskuksessa,

avoimen yliopiston väylä, ammattikorkeakoulusta maisteriopintoihin ja muissa yliopistoissa

suoritetut kandidaatin tutkinnot.

Satakunnan korkeakoululaitoksen SataJOO-sopimus mahdollistaa hallinnollisesti Porin yli-

opistokeskuksessa tarjottavien opintojen suorittamisen osana amk-tutkintoja. Korkeakoulu-

yhteistyö ja kahdenväliset sopimukset paikallisten ammattikorkeakoulujen ja yliopistokes-

kusyksiköiden välillä ovat merkittävässä asemassa kehitettäessä toimintaa. Sujuvia siirtymiä

ja opintojen etenemistä edistetään myös henkilökohtaisilla opintosuunnitelmilla ja räätä-

löidyillä opintojaksoilla. Suunnitteilla oleva yhteinen korkeakoulukampus parantaa toteutu-

essaan yhteistyömahdollisuuksia huomattavasti.

Samoissa opiskelijaryhmissä on jatkossa sekä tutkinto-opiskelijoita, avoimen yliopiston opis-

kelijoita että tutkinnon osien suorittajia kuten amk-opiskelijoita, ylimääräisiä opiskelijoita

sekä erikoistumis- ja täydennyskoulutettavia.

Porin yliopistokeskus tarjoaa kandidaatin ja maisteritutkintojen lisäksi täydennyskoulutusta

ja avointa yliopisto-opetusta. Toiminnassa painottuvat alueen tarpeisiin perustuva aikuis-

koulutus ja elinikäiseen oppimiseen soveltuvan pedagogiikan kehittäminen. Yliopistokeskuk-

sen maisteriohjelmat perustuvat tutkimustoimintaan ja eri yksiköiden yhteistyöhön. Elinkei-

noelämän kanssa toteutetaan yhteistyötä kehityshankkeissa, opetuksessa ja opetuksen

suunnittelussa.

Täydennyskoulutus tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa ja täydentää henkilökohtaista tai koko

yrityksen osaamista työssäkäynnin ohella tai osana työtä. Opinnot voivat koostua esimerkik-

si seminaareista, ajankohtaiskursseista tai laajemmista asiantuntija- ja erikoistumisohjelmis-

ta. Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitoksen (TTY) täydennyskoulutuskeskus Edu-

point tuottaa Satakunnan elinkeinoelämälle kilpailukykyisiä yliopistotasoisia teknillisen tie-

teenalan koulutus- ja tutkimuspalveluja sekä osallistuu alansa kansainväliseen tutkimustoi-

mintaan.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön yrittäjyyden lahjoitusprofessuuri tukee

uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntyä ja liiketoiminnan kehittymistä niin opiskelijoi-

den kuin satakuntalaisten yritystenkin keskuudessa. Satakunnan korkeakoulusäätiö keräsi

7

ensimmäisen viisivuotiskauden jatkoksi rahoituksen toiselle kaudelle 2012–2016. Professori

vastaa yrittäjyysopetuksen tarjoamisesta yliopistokeskuksessa, ml. jo vakiintunut mento-

rointiohjelma yrittäjyydestä kiinnostuneille ja yrittäjyyden vahvistaminen erilaisissa kehit-

tämis- ja tutkimusprojekteissa, joissa tehdään parhaillaan myös väitöskirjatutkimusta mm.

yrittäjien verkostoista ja uusista liiketoimintamahdollisuuksista.

Parhaillaan on käynnissä lahjoitusvarojen kerääminen offshore-alan professuuria varten.

Professuuri tukee Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitokselle v. 2013 perustettua

offshore-alan opintokokonaisuutta, joka toteutetaan yhteistyössä TTY:n tuotantotekniikan

laitoksen kanssa. Alan yliopistolliselle koulutukselle on vahva kysyntä alueen offshore-

klusterin yrityksissä.

2.5 Kansainvälisyys Porin yliopistokeskuksessa kansainvälinen toiminta on painottunut kansainvälisiin tutkimus-

hankkeisiin, tohtoriopintoihin sekä opettaja- ja tutkijavaihtoon. Porin yliopistokeskus kehit-

tää kansainvälistä koulutus- ja tutkimustoimintaa paitsi yliopistokeskuksen myös laajemmin

Satakunnan korkeakoululaitoksen piirissä. Kehitystyötä on tarkoitus tehdä tiivistämällä yh-

teistyötä Satakunnan eri korkeakouluyksiköiden välillä sekä hyödyntämällä kansainvälisen

toiminnan asiantuntijatahoja.

Porin yliopistokeskus pyrkii järjestelmällisesti edistämään opetuksen kansainvälisyyttä sekä

kotikansainvälistämisen keinoja, jotta opiskelijat voivat saavuttaa tutkintonsa edellyttämän

kansainvälisen taitotason. Aalto-yliopiston Taiteen laitoksen Porin yksikössä toimii kansain-

välinen maisteriohjelma Creative Business Management. Lisäksi Porin yliopistokeskuksessa

on suunniteltu yksiköiden yhteinen monitieteellinen englanninkielinen opetustarjonta Pori

Interdisciplinary Exchange Programme in Technology, Business and Culture, jonka toteutus

alkaa syksyllä 2013. Opetustarjonta (90 op) mahdollistaa vaihto-opiskelijoiden vastaanotta-

misen useampaan yliopistoyksikköön. Vaihto-opiskelijoiden vastaanottaminen tukee myös

suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden keinoja kansainvälistyä omassa kotiyliopistossaan

muun muassa monikulttuurisen oppimisympäristön ja kansainvälisen tutortoiminnan kautta.

Porin yliopistokeskuksen kansainvälinen opetustarjonta tukee koko alueen elinkeinoelämän

kansainvälistymistä tarjoamalla opiskelijoille valmiuksia liikkuvuuteen sekä kansainvälisiin

työtehtäviin kotimaassa ja ulkomailla. Lisäksi kansainvälinen opetustarjonta ja koulutus ovat

avoinna laajemmalle yleisölle esimerkiksi avoimen yliopiston kautta.

8

3. Yliopistokeskuksen keskeiset painopistealueet

3.1 Teollisten verkostojen uudet liiketoimintamallit Perinteinen teollisuus on rakennemuutoksen kourissa, ja uusia innovatiivisia liiketoiminta-

malleja on löydettävä, jotta alueen teollisuusyritysten kilpailukyky säilyisi myös tulevaisuu-

dessa. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä tehtävä tutkimus liittyy teolli-

suuden talouden ohjauksen ja vastuullisen liiketoiminnan tutkimukseen, ja se on luonteel-

taan case-tutkimusta. Tutkimuksissa pyritään hankkimaan syvällinen ymmärrys tutkimuksen

kohteena olevista yrityksistä. Esimerkiksi Salla Siivosen vuonna 2013 valmistuva väitöskirja-

tutkimus tarkastelee johdon laskentatoimen roolia raskaassa perusteollisuudessa (kaksi yri-

tystä) taloustaantuman 2008–2010 aikana. Tutkimuksessa analysoidaan johdon laskenta-

toimen roolia yritysten strategisessa muutostilanteessa (taloustaantuma, suhdannevaihte-

lut, rakennemuutos). Samaa tematiikkaa (kontrolli ja luottamus fuusiotilanteessa) käsitteli

myös Erkki Vuorenmaan jo muutama vuosi sitten tarkastettu väitöskirja.

Käynnissä olevia post doc -tutkimuksia ovat mm. prosessiteollisuuden talouden- ja toimin-

nanohjausjärjestelmiin liittyvät hankkeet (strategian ja ICT:n yhteys taloushallintoon, virtu-

aaliorganisaatioiden taloudellinen ohjaus) ja energia-alan yrityksen yritysvastuuraportoinnin

yhteys taloudelliseen päätöksentekoon (prof. Timo Hyvönen). Yrittäjyyden tutkimustiimi

(prof. Ulla Hytti) tutkii verkostoituneen palveluliiketoiminnan johtamista ja uusien liiketoi-

mintamahdollisuuksien tunnistamista yhteistyössä VTT:n kanssa. TuKKK:n fokus on erityises-

ti yritysten uudistumiskyvyn tukemisessa.

Käynnistymässä on myös Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön (Hyvönen) ja

Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitoksen tuotantotalouden (Breite) yhteinen tutki-

mushanke, jossa tutkitaan uudentyyppisten käyttöliittymien soveltamista verkostomaisesti

toimivien yritysten toiminnanohjauksessa erityisesti oppimisen näkökulmasta. Edellä maini-

tulla tutkimuksella on laajat käytännön sovellusmahdollisuudet liittyen mm. seuraaviin ajan-

kohtaisiin teemoihin:

Uusien toimintatapojen kuten virtuaaliorganisaatioiden toiminnan ja talouden ohja-

us

Yritysverkostojen toiminnan kehittäminen uudentyyppisten johtamismallien ja käyt-

töliittymien kuten oppimiseen liittyvien pelisovellusten avulla

Yritysvastuuraportoinnin suhde yrityksen strategiseen suunnitteluun ja taloudelli-

seen päätöksentekoon

Teollisten yritysten asiakkuuksia ja verkostoja sekä teollisten palvelujen kehittämistä ja asia-

kastiedon hyödyntämistä innovaatio- ja kehitystoiminnassa ovat TuKKK:n Porin yksikössä

tutkineet Tuula Mittilä, Tanja Lepistö ja Tiina Mäkitalo-Keinonen mm. VTT:n kans-sa yhteis-

työssä toteutetuissa projekteissa.

9

TTY:n Porin laitoksella on erityisesti keskitytty alueen suurten veturiyritysten alihankintaver-

kostojen kehittämiseen. Tavoitteena on auttaa verkostoon kuuluvia pk-yrityksiä määrittä-

mään omat strategiset tavoitteensa, löytämään tuotteilleen uusia markkinoita sekä kehit-

tämään liiketoimintaosaamistaan. Ohjelmistotuotannon alalla tutkitaan yritysten kansainvä-

lisiä toimintaympäristöjä sekä monikulttuurisuuden vaikutuksia toimintatapoihin.

3.2 Yksityisen ja julkisen talouden rajapinnat ja yhteistyömuodot Tampereen yliopiston Porin yksikkö (TaY) toteuttaa hanketta Yhteistoiminnallinen kehittä-

minen kuntien rakenteellisessa muutoksessa. Tämän tutkimusprojektin tavoitteena on tar-

kastella laajasti tuottavuuteen ja työelämän laatuun liittyviä kysymyksiä. Syksyllä 2012

käynnistyneessä hankkeessa ovat mukana Porin kaupunki, Turun kaupungin sosiaali- ja ter-

veystoimi sekä Lempäälän kunnan tekninen toimi. Hankkeen taustalla vaikuttaa vireillä ole-

va kuntarakenneuudistus.

Tampereen yliopisto tekee parhaillaan arviointitutkimusta Satakunnan poliisilaitoksen ja

Porin kaupungin hankkeesta Väkivallan vähentäminen Porissa väkivallan tihentymäkartoi-

tuksen ja yhteisöllisten toimien avulla. Se tutkii myös sosiaalityön työkulttuureita kuntaor-

ganisaatioissa, lasten ja nuorten hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa sekä lasten ja nuorten

psykososiaalisen tarpeen tunnistamista kouluyhteisössä ja ikäihmisten palvelukokonaisu-

uksia. Porin kaupunki on yhteistyökumppanina näissä tutkimuksissa samoin kuin

sosiaalityön oppiaineen tutkimus- ja opetusklinikkahankkeessa. Parhaillaan on suunnitteilla

myös Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja Tampereen yliopiston Porin yksiköiden yhtei-

nen tutkimusprojekti liittyen sosiaalisiin innovaatioihin julkisen ja yksityisen sektorin raja-

pinnalla. Hanke jätetään Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -

tutkimusprojektihakuun keväällä 2013 (Hytti/TuKKK ja Kalliola/TaY).

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä on merkittävää liiketoimintaosaamista

ja tutkimusaktiviteettia tehokkuuden, tuottavuuden ja tuloksellisuuden tutkimukseen liitty-

en. Aihepiirin tutkimus liikkuu niin empiirisesti kuin teoreettisestikin julkisen ja yksityisen

talouden rajapinnoilla. Yksikön tutkijoiden tehokkuustutkimukseen liittyviä teoreetti-

sia/temaattisia aihepiirejä ovat mm. liikelaitostaminen ja yhtiöittäminen, uusi julkisjohtami-

nen (NPM) asiantuntijaorganisaatioissa, johtamisjärjestelmien muutokset, organisaatio-

suunnittelu, tulosjohtaminen, modulaarisuus, institutionaaliset logiikat, dilemmajohtaminen

sekä teknologia- ja palvelutuottajien yhteistyö. Aihepiirin empiirisiä tarkastelukohteita tutki-

joittain ovat liikelaitostetut julkisomisteiset laboratoriot (Kuoppakangas), laajoja organisaa-

tiouudistuksia toteuttaneet sairaalaorganisaatiot (Tevameri), hyvinvointipalveluja tuottavat

yksityiset ja julkiset organisaatiot (Vähätalo), julkisomisteiset IT- ja henkilöstöhallinnon osa-

keyhtiömuotoiset palvelukeskukset (Aalto) sekä yliopisto-organisaatiot (Kallio).

Edellä mainitulla tutkimuksella on laajat käytännön sovellusmahdollisuudet liittyen mm.

seuraaviin ajankohtaisiin teemoihin:

10

Julkisorganisaatioiden toiminnan kehittäminen ja strateginen päätöksenteko liittyen

mm. liikelaitostamiseen ja yhtiöittämiseen, prosessi- ja matriisimaisten rakenteiden

omaksumiseen sekä palvelukokonaisuuksien innovointiin ja organisointiin

Tulosjohtamisen ja tulosmittaamisen soveltuvuus, toimivuus ja kehittäminen asian-

tuntijaorganisaatiossa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteen suunnittelu ja monituottajamallin

haasteisiin vastaaminen modulaarisilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla

Yksityisen ja julkisen sektorin toimintamallien ja -logiikkojen yhteensovittaminen

Tehokkuuden, tuottavuuden ja tuloksellisuuden aihepiirin tutkimuksen laajuus tuo yksikölle

selkeitä synergisiä etuja, jotka näkyvät mm. yksikön tutkijoiden korkeatasoisina kansainväli-

sinä tieteellisinä yhteisjulkaisuina sekä tutkijoiden ripeänä etenemisenä omissa väitöskirja-

tutkimuksissaan.

3.3 Kestävät uudet energiaratkaisut Alueella on Suomen mittakaavassa erinomaiset olosuhteet monipuolisten energiaratkaisu-

jen kehittämiseen; Suomen suurin ydinvoimatuotannon keskittymä ja toisaalta suotuisat

olosuhteet tuulivoiman, aurinkoenergiaratkaisujen sekä aaltoenergian hyödyntämiseen.

Erityisenä painopisteenä on energiaratkaisujen kestävyys ja ympäristöarvojen huomioon

ottaminen. Olkiluodon geologia ja biosfääri ovat Suomen tutkituimpia liittyen ydinvoimatuo-

tantoon ja käytetyn ydinjätteen loppusijoitukseen. Harjavallan vesivoimala ja sen vaikutus

Kokemäenjoen suistoon ja sitä kautta Porin tulvasuojeluun muodostavat Suomen olosuh-

teissa ainutlaatuisen kokonaisuuden. Satakunnan maakuntakaavaan on määritelty 18 tuuli-

puistoaluetta, joiden osalta on toteutettu laajat ympäristöselvitykset. TTY:n Porin laitos on

ollut mukana edellä mainittujen kokonaisuuksien tutkimisessa ja mallinnuksessa.

Energiantuotannon uusiin ja kestäviin ratkaisuihin lukeutuvat myös energian louhintaan

liittyvät ratkaisut, jotka edustavat energiantuotannon toista ääripäätä - pientuotantoa. Uu-

det materiaalit mahdollistavat energian tuotannon laajamittaisesti ja monipuolisesti ympä-

ristössä tapahtuvista eri prosesseista. TTY:n Porin laitoksen toiminnallisten materiaalien tut-

kimusryhmässä kehitetään ja testataan uusia energian louhintaan soveltuvia materiaaleja.

Tulevaisuuden energiatuotannon on oltava kestävää paitsi ekologisesti ja taloudellisesti,

myös sosiaalisesti ja kulttuurisesti. Koettu sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus tai kulttuu-

riarvojen, kuten maiseman, puutteellinen huomioon ottaminen lisäävät uusien hankkeiden

vastustusta, ja se voi vaikuttaa energia-asenteisiin laajemminkin. Turun yliopiston Kulttuuri-

tuotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma tutkii osallistavia menetelmiä, joiden

avulla voidaan arvioida hankkeiden sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia.

Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK) tutkii liikenteessä, eri-

tyisesti meriliikenteessä, käytettävien polttoaineratkaisujen ja liikennejärjestelmien ympä-

11

ristöystävällisyyttä. Lisäksi tutkitaan tuulivoimatuotannon optimaalista sijoittumista ympä-

ristöarvot huomioon ottaen.

3.4 Digitaalisuudesta kilpailukykyä Tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvat digitaaliset palvelut ovat avainasemassa toiminta-

mallien ja johtamisjärjestelmien tehostamisessa, mutta myös uusien innovatiivisten palvelu-

jen tuottamisessa, yleisen tietoisuuden (esim. ympäristötietoisuuden) lisäämisessä sekä laa-

jan yleisön osallistamisessa. TTY:n Porin laitoksella tutkitaan ja kehitetään digitaalisia ratkai-

suja monella eri tasolla.

Matemaattiseen optimointiin pohjautuvien mallinnusratkaisujen avulla voidaan usein saa-

vuttaa merkittäviä säästöjä teollisissa prosesseissa. Laitokselta valmistuneet väitöskirjat ku-

parielektrolyysialtaan sähkövirtojen mallinnuksesta (Ilkka Laitinen) sekä ydinjätteen loppusi-

joituksen optimoinnista (Timo Ranta) ovat hyviä esimerkkejä teollisten prosessien optimoin-

nista, jonka tuloksena saavutetaan merkittäviä säästöjä sekä energiankulutuksessa että kus-

tannuksissa.

Mobiilisovelluksia kehittävä tutkimusryhmä tutkii ja kehittää pelillisiä ratkaisuja, jotka mah-

dollistavat käyttäjien luomien sisältöjen hyödyntämisen, yhteisöllisen toiminnan sekä oppi-

misen ja käyttäytymisen analytiikan. Tutkimus painottuu verkkopohjaisiin ratkaisuihin (tie-

tokoneet, matkapuhelimet, tabletit ym.) ja interaktiivisen TV:n luomiin mahdollisuuksiin.

Kehitettävät ratkaisut luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä toisaalta mahdollista-

vat laajojen käyttäjäryhmien osallistamisen ehkäisten näin erityisesti nuorten syrjäytymistä.

Lisäksi laitoksella kehitetään innovatiivisia ohjelmistoteknisiä ratkaisuja ja ohjelmistoarkki-

tehtuureja, jotka tukevat sekä teollisuudessa että julkisissa organisaatioissa käytettävien

tietojärjestelmien kehittämistä. Tällaiset tietämyspohjaiset ratkaisut mahdollistavat toimin-

tojen tehostamisen, mutta edesauttavat myös tietämyksen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen

kasvua. Esimerkiksi turvallisuusalalle on kehitetty tietojärjestelmiä, jotka mahdollistavat

entistä tehokkaamman tiedonvaihdon kriisitilanteessa. Yhtenä erityisalana on paikkatiedon

hyödyntäminen ja verkkopohjaisten paikkatietojärjestelmien kehittäminen, mikä lisää tietoi-

suutta ympäristöstä ja auttaa niin ikään tehostamaan toimintaa.

Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen yksikkö (KTMT) soveltaa peli-

tutkimuksessa humanistisen teknologiatutkimuksen työvälineitä. Tarkastelun kannalta tär-

keäksi nousee pelillistymisen ja leikillistymisen vuorovaikutus ja sen muutoksen tarkastelu

osana aikamme digitaalista pelikulttuuria. Koulutusohjelma on ollut kehittämässä digitaalis-

ta pelisisältöä ja fyysistä liikkuvuutta yhdisteleviä pervasiivisia pelejä, joita on räätälöity eri-

laisille tapahtumaorganisaatioille ja instituutioille (mm. Porin kaupunki ja Insomnia-

verkkopelitapahtuma). Omana tutkimuksellisena teemanaan on myös teknologiatutkimuk-

12

sesta esiin nouseva retrovaatio eli vanhojen jo unohdettujen mutta käyttökelpoisten tuote-

sovellusten käyttöönotto sekä tähän liittyvä empiirinen tutkimustyö.

3.5 Käyttäjälähtöiset palvelut ja palvelumuotoilu Kannattavan liiketoiminnan lähtökohtana ovat ihmisten tarpeet ja odotukset. Arvonmuo-

dostus perustuu yhä enemmän aineettomiin sisältöihin tai niiden yhdistämiseen aineellisiin

tuotteisiin. Käyttäjät osallistuvat palveluprosesseihin ja voivat toimia osaksi itse palveluiden

tuottajina. Joukkoistamalla tapahtuva palveluiden suunnittelu ja palvelumuotoilu, joiden

tavoitteena ovat sekä käyttäjien tarpeet että palveluntuottajan tavoitteet täyttävät palvelut,

yleistyvät niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla.

Tärkeän palvelutuotannon osa-alueen muodostavat vapaa-ajan palvelut. Esimerkin käyttäjä-

lähtöisyydestä tarjoaa matkailutoimiala, jossa verkkopalveluita hyödyntävän omatoimimat-

kailun osuus on jatkuvassa kasvussa. Turun yliopiston KTMT:n ja TuKKK:n yksiköiden piirissä

kehitetään erityisesti omatoimisen kulttuuri- ja luontomatkailun palveluita ja elämystuotan-

toa käyttäjälähtöisyyden näkökulmasta, esimerkkeinä koko länsirannikon kattavana ylimaa-

kunnallisena yhteistyönä toteutettu Pohjanlahden Rantatien matkailutiekonsepti. Turun

yliopiston KTMT:n yksikkö osallistuu myös Selkämeren uuden kansallispuiston palveluiden

kehittämiseen yhdessä Metsähallituksen kanssa. TuKKK:n Porin yksikössä on vahvaa käyttä-

jälähtöisiin palveluihin ja niiden verkostoihin ja brändeihin kohdistuvaa markkinoinnin tut-

kimusta sekä matkailun ja kulttuurin (Lemmetyinen, Lepistö, Mittilä ja Renfors) että mm.

kaupan ja korkeakoulutuksen kontekstissa (Suomi). Elämykselliseen vapaa-aikaan liittyy

matkailun lisäksi tapahtumatuotanto, jota niin ikään on tutkittu ja kehitetty KTMT:n ja

TuKKK:n yksiköissä (Luonila).

Julkisissa palveluissa käyttäjälähtöisyys mahdollistaa päätöksenteon avoimuuden ja demo-

kraattisuuden lisäämisen. Mahdollisuus vaikuttaa oman ympäristön suunnitteluun lisää

myös asukkaiden hyvinvointia ja asuinalueiden kiinnostavuutta. Julkisten palveluiden käyttä-

jistä lapset ja nuoret sekä vanhukset ovat usein vaarassa jäädä vuorovaikutuksen ulkopuolel-

le, ja heitä varten tarvitaan tavanomaisesta poikkeavia osallistamismenetelmiä. Turun yli-

opiston KTMT:n yksikkö on kehittänyt monipuolisesti asukasosallistamisen välineitä muun

muassa Ympäristöministeriön ja Asumisen kehittämiskeskus ARA:n lähiöohjelmassa, erityi-

senä kohderyhmänä lapset ja nuoret. Hanke on toteutettu yhteistyössä Porin kaupungin

kanssa. Tampereen yliopiston sosiaalityön tutkijat tarkastelevat hyvinvointipalveluiden käyt-

täjien, erityisesti lasten, nuorten ja ikääntyneiden palvelukokemuksia ja kehittämisehdotuk-

sia tutkimushankkeissaan osallisuuden ja valtaistumisen näkökulmista.

Ympäristön tila vaikuttaa suoraan ihmisten hyvinvointiin ja yhteisöjen elinvoimaisuuteen.

Kuluttajat ovat myös aiempaa tietoisempia valintojensa ympäristövaikutuksista. Ympäristö-

valistus ja -kasvatus muodostavatkin laajan käyttäjälähtöisten julkisten palveluiden kehittä-

misalueen. KTMT:n yksikkö on tuottanut yhdessä Satakunnan muiden toimijoiden kanssa

13

ympäristökasvatus- ja valistuskonsepteja sekä paikkatietopohjaisia opetussovelluksia ja tut-

kii kouluympäristöjen vuorovaikutteista suunnittelua osana opetusta.

Julkisissa palveluissa, teollisissa yrityksissä ja liiketoiminnassa työskentelevien henkilöiden

hyvinvointi heijastuu suoraan palveluiden laatuun ja toiminnan tuloksellisuuteen. Turun

yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Portaat-tutkimushanke pyrkii kartoittamaan eri

ammattiryhmissä esiintyviä somaattisia ja psykososiaalisia riskitekijöitä, terveyskäyttäyty-

mistä sekä toimintakykyä ja niiden vaikutusta psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen. Tutki-

muksessa luodaan työterveyshuollon käyttöön uusi kaksiportainen seulontamenetelmä ris-

kitekijöiden seulontaa ja hoitoa varten. Muovaamalla työympäristö liikuntaa edistäväksi ja

vaikuttamalla keskeisten kansansairauksien syihin voidaan hillitä terveydenhuoltopalveluis-

ta, sairauspoissaoloista ja varhaisesta eläköitymisestä aiheutuvia kustannuksia. Työntekijöi-

den lisääntyvä ymmärrys omasta ihmissuhde- ja terveyskäyttäytymisestään muokkaa toivot-

tavasti työ- ja muuta elinympäristöä paremmaksi paikaksi elää.

Kulttuuriperintöprosesseissa tuotetaan tietointensiivisin menetelmin uutta konkreettisesti

mitattavissa olevaa arvoa historiallisesti tai kulttuurisesti merkittäville kohteille. Kulttuuripe-

rintöarvon kasvua voi ohjata, ja kulttuuriperintöobjektit ovat hyödykkeitä, joille on olemassa

laajapohjainen kysyntä. KTMT:n yksikkö tutkii ja kehittää näiden prosessien ohjaamisen me-

todeja.

Palvelumuotoiluun liittyvä vahva satakuntalainen piirre on myös visuaalisen luovan kulttuu-

rin merkitys elinympäristön ja hyvinvoinnin kehittäjänä. Aalto-yliopiston Taiteen laitoksen

Porin yksikkö toteuttaa satakuntalaisten taideinstituutioiden, yhdistysten ja paikallisten

toimijoiden kanssa osallistavia ja valtauttavia tutkimusprojekteja, jotka lisäävät sosiaalista

pääomaa ja ympäristötietoisuutta. Projektit ovat yhteydessä luovan talouden, yrittäjyyden

ja uusien palvelukonseptien kehittämiseen erityisesti kulttuuri- ja hyvinvointisektorilla.

Toiminta ja tavoitteet 2013

Prizztech Oy

10.2.2013

1

Prizztech Oy

Toiminta ja tavoitteet 2013

SISÄLLYSLUETTELO

Tavoitteet 2013 0

1. Yleistä 3

2. Vuoden 2013 painopisteet 4

3. Osaamiskeskusohjelma 5

4. Toiminnallisten yksiköiden tavoitteet ja mittarit 6

4.1. Satakunnan osaamiskeskusohjelma 7 4.1.1. Energiateknologian klusteriohjelma 7 4.1.1. Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma 8 4.1.2. Meriklusteriohjelma 10

4.2. Kehittämis- ja tutkimusyksiköt 11 4.2.1. FinNuclear 11 4.2.2. Magneettiteknologiakeskus 12 4.2.3. Vesi-Instituutti WANDER 13

4.3. Alkavien yritysten neuvontapalvelut ENTER 14

4.4. Yrityskehitys- ja neuvontapalvelut 15

4.5. Kasvu- ja innovaatiopalvelut 16

4.6. Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 18

5. Sisäisten prosessien tavoitteet 19

5.1. Asiakkuudenhallinta 20

5.2. Kansainvälistyminen 20

5.3. Neuvontapalvelut 20

5.4. Projektinhallinta 21

5.5. Strategia 21

5.6. Taloushallinto 21

5.7. Tietohallinto 22

5.8. Uudet avaukset 22

5.9. Viestintä 22

2

Prizztech Oy

6. Taloudelliset tavoitteet 24

6.1. Prizztech Oy:n budjetti 2013 24

3

Prizztech Oy

1. Yleistä

Osaava työvoima ja kansalliset verkostot uudistuneen Prizztechin vahvuuksina

Prizztech Oy:n päätehtävänä on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn

parantaminen. Kansallisen roolin rinnalla työn perustan muodostaa Satakunnassa

toteutettava kehitystyö. Toiminnan keskiössä ovat yrittäjyyden ja liiketoiminnan

edistäminen, elinkeinoelämää tukevien vetovoimaisten toimintaympäristöjen

rakentaminen ja tutkimusyhteisöjen vahvistamien.

Me tarjoamme palveluja yrityksen elinkaaren kaikkiin vaiheisiin – yritysidean kehittelystä

yrityksen perustamiseen, yrityksen kasvusta ja kansainvälistymisestä yritystoiminnan

vakiintumiseen ja mahdolliseen sukupolvenvaihdokseen. Yhtiön toimipaikat sijaitsevat

Porissa, Raumalla ja Kankaanpäässä. Omistajiamme ovat satakuntalaiset kunnat.

Yhteistyö maakunnan osaamispääoman tuottajien, erityisesti Porin yliopistokeskuksen

ja Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa on erittäin keskeisessä roolissa.

Toiminnan lähtökohtana ovat asiakkaan todelliset tarpeet. Elinkeinoelämän

kilpailukyvyn kehittäminen ja uuden liiketoiminnan synnyttäminen on mahdollista vain

asiakaslähtöisellä innovatiivisella toimintatavalla. Tulosorientoitunut,

liiketoimintalähtöinen ajattelumalli on kehittämistoiminnan kulmakivenä. Prizztech Oy:n

vuosi 2012 oli muutosten aikaa, sillä vuoden alusta toimintaan liitettiin mukaan alkavien

yritysten neuvontapalvelut, Yrityspalvelu Enter, ja huhtikuun alussa Porin Seudun

Kehittämiskeskus Oy POSEK. Samalla muodostui kansallisestikin merkittävä

kokonaisuus, jossa korostuu asiakaslähtöisyys. Toimintojen keskittämisen muina

tavoitteina olivat kustannustehokkuus ja yrityspalvelujen kansallinen kilpailukyky.

Toimintaa ohjaavat:

Arvot: Asiakaslähtöisyys, Osaaminen ja asiantuntemus, Kehityshakuisuus,

Yrittäjyys, Henkinen sitoutuminen

Missio: Prizztech Oy:n päätehtävänä on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja

kilpailukyvyn parantaminen. Kansallisen roolin rinnalla työn perustan

muodostaa Satakunnassa toteutettava kehitystyö.

Visio 2015: Prizztech Oy on kansallisesti arvostettu, uudistumiskykyinen ja

asiakaslähtöinen elinkeinoelämän haluttu yhteistyökumppani, jonka

palveluiden saatavuus ja laatu on huipputasoa.

4

Prizztech Oy

Palvelulupaus:

Jokainen elinkeinoelämän kehittämis- tai neuvontapalveluja tarvitseva,

joka ottaa meihin yhteyttä, saa palvelun meidän tai

kumppanuusverkostomme kautta.

Prizztech Oy jatkaa toimintaansa puolueettomana ja toimintaperiaatteeltaan

yleishyödyllisenä yrityksenä.

2. Vuoden 2013 painopisteet

Yhtiön hallitus on määritellyt vuoden 2013 toiminnallisiksi painopisteiksi seuraavat:

talous

o toiminnan taloudellinen tulos

o kustannustehokkuus

o projektitoiminta ja neuvontapalvelut

palveluprosessien hiominen

o asiakaslähtöinen toiminnanohjaus

o organisaatiorajat ylittävä toiminta

muutostilanteeseen varautuminen

o uuteen INKA-ohjelmakauteen (2014-) valmistautuminen

viestintä

strategia 2014 – 2020

Sisäisen kehitystyön rinnalla on huolehdittava kuluvan ohjelmakauden loppuun

saattamiseen tuloksekkaalla ja vaikuttavuudeltaan korkeatasoisena. Tätä puoltaa jo se,

että uusi, vuonna 2014 käynnistyvä ohjelmakausi sisältää uusia ohjelmakokonaisuuksia,

joihin kilpailutetaan toimijoita vuoden 2013 aikana. Osaamiskeskusohjelma korvaava

Innovatiiviset kaupungit – INKA – ohjelma on keskeisessä roolissa kansallisia resursseja

kohdennettaessa. Porin kaupungin, Porin seudun ja koko Satakunnan näkökulmasta

ohjelmaan mukaan pääsy niin kaupunkisopimusten kuin INKA -ohjelman osalta on

tulevaisuuden kannalta erittäin merkityksellistä.

Kyseisen kansallisen innovaatio-ohjelman lisäksi on valmiudet uuden

rakennerahastokauden 2014 – 2020 osalta oltava korkealla tasolla. Samoin vuonna 2013

on valmistauduttava uusien EU-ohjelmien, esim. COSME, hyödyntämiseen.

Painopisteiden määrittelemiseksi on Prizztechin nykyistä omistajakuntaa vastaavan

hallituksen yksi keskeisistä tehtävistä ensi vuoden aikana yhtiön strategian

päivittäminen.

5

Prizztech Oy

3. Osaamiskeskusohjelma

Satakunnan osaamiskeskus toteuttaa valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa, joka

koostuu osaamiskeskusohjelmakaudella 2007 - 2013 kolmesta klusteriohjelmaan

kuuluvasta oskesta. Nämä ovat Energiateknologian klusteriohjelma, Jokapaikan

tietotekniikan (JPT) klusteriohjelma ja Meriosaamisklusteri.

OSKE auttaa yrityksiä

luomaan uudenlaisia tuote- ja palvelukonsepteja ja edistämään vientiä

ottamaan haltuun kansainväliset markkinat ja kasvamaan nopeammin

hyödyntämään alan uusinta tietoa ja osaamista

valmistelemaan yhteisiä hankkeita julkisten toimijoiden ja muiden yritysten

kanssa

OSKE edistää korkeakoulujen toimintaa

vahvistamalla tutkimuksen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä

auttamalla löytämään kaupallistettavia tutkimusaiheita

luomalla suomalaiselle osaamiselle lisää kansainvälistä näkyvyyttä ja uusia

kumppanuuksia

avustamalla tutkimuslähtöisten yritysten perustamisessa

Satakunnan osaamiskeskus on jo aiempina vuosina menestynyt valtakunnallisissa

arvioinneissa erinomaisesti, eikä vuosi 2011 tuottanut poikkeusta. Arvioinnissa ja

palautteessa Satakunnan osaamiskeskuksen toiminnasta esiin nostettiin mm. Protomo-

konseptin toteuttaminen (Satakunnassa Apparaaatti-nimellä), offshore-teollisuuden

yhteishankkeet ja alihankintaosaamisen kehittäminen ydinvoima-alalla Finnuclear-

teeman alla. Kansainvälisyys nousee jatkossa entistä tärkeämmäksi

ohjelmaperusteisessa kehittämisessä. Niinpä Jokapaikan tietotekniikan UbiChina-hanke

ja Meriklusterin Brasilian-markkinoiden avaamiseen tähtäävät toimenpiteet saivat

huomiota.

Osaamiskeskusohjelman toteutusaikana on Satakuntaan rakentunut toimiva

innovaatioympäristö. Ohjelman toteutuksen myötä maakuntaan on syntynyt yhteinen

toimintamalli hankkeiden käynnistämisessä ja yhteistyö eri toimijoiden kesken on

vahvistunut. Osaamiskeskusohjelman satakuntalainen ns. siemenrahoitusmalli on

saanut runsaasti kansallista tunnustusta. Ohjelman toteutuksen myötä maakuntaan on

syntynyt elinkeinoelämää tukevia tutkimus- ja kehittämisrakenteita, kuten esimerkiksi

Magneettiteknologiakeskus, FinNuclear ja Vesi-instituutti.

6

Prizztech Oy

4. Toiminnallisten yksiköiden tavoitteet ja mittarit

Prizztech Oy:n päätehtävänä on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn

parantaminen. Tämän toiminnan keskiössä ovat yrittäjyyden ja liiketoiminnan

edistäminen, elinkeinoelämää tukevien vetovoimaisten toimintaympäristöjen

rakentaminen ja tutkimusyhteisöjen vahvistamien. Näiden teemojen pohjalta on myös

esitetty tässä luvussa toiminnallisten yksiköiden tavoitteet seuraavia värikoodeja

käyttäen:

Yrittäjyys ja liiketoiminta

Vetovoimaiset toimintaympäristöt

Tutkimusyhteisöt

Oheisessa kuvassa on esitetty yhtiön toiminnallinen organisaatio, jonka mukaisesti

tavoiteasetanta on toteutettu.

7

Prizztech Oy

4.1. Satakunnan osaamiskeskusohjelma

4.1.1. Energiateknologian klusteriohjelma

Yksikön perustehtävä

Toteuttaa valtakunnallinen energiateknologian osaamisklusteriohjelma Satakunnan

osalta kunnialla loppuun. Valmistella ja toteuttaa projekteja lentäväksi lähdöksi uuteen

INKA-ohjelmaan esimerkiksi teemoissa täyssähköinen yhteiskunta, Peittoon

kierrätyspuisto ja merituulivoima.

Tulevaisuus

Yksikön toimintapa, -malli ja kyky rakentaa kehitysympäristöjä nouseviin energia- ja

ympäristöteemoihin on säilynyt ja kehittynyt läpi INKA ohjelman. INKA:n onnistumiset,

toteuttamistapa ja tulokset antavat yksikölle selkeän jatkoroolin suomalaisessa ja

satakuntalaisessa innovaatiopolitiikassa.

Tarkoittaa Energiaoske-tiimissä: Ohjelmakauden

2007 - 2012

kumulatiivinen

tulos

Tavoite

vuodelle 2013

Yrityksiä toiminnassa mukana/kpl 400 80

Uusia kontakteja yrityksiin/kpl 800 100

Syntyneet työpaikat/kpl 86 10

Yhteistyökumppaneita, tutkimuslaitoksia,

opetussektori jne/kpl 30 10

Toimeksiantoja/€ € 100 000 20 000

kpl 5 1

Projektien määrä/kpl 86 16

Projektien volyymi/€ 12 184 000 4 969 000

Tiedon levitys; julkaisut, raportit,

opinnäytteet, esitteet/kpl 70 8

Asiantuntijuus; koulutukset, luennot,

puheenvuorot, seminaarit, tapahtumat/kpl 50 5

8

Prizztech Oy

4.1.1. Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma


Yksikön perustehtävänä on kehittää ja soveltaa ICT- ja automaatioteknologian

ratkaisuja teollisuuden tuotteissa, tuotannossa ja palveluissa. Lisäksi tavoitteena on

Satakunnan kärkiteknologioihin pohjautuvan uuden liiketoiminnan ja osaamisen

kehittäminen sekä kansainvälistäminen. Tehtäväkenttään kuuluu myös

ennakointitoiminnan edistäminen pk-yritysten strategisen suunnittelun tueksi niin

alueellisesti kuin kansallisesti sekä kansainvälisten markkinoiden avaaminen

suomalaisille teknologiayrityksille.

Tulevaisuus

Prizztech Oy:n toiminnassa JPT-osken osaamisella ja tekijöillä on keskeinen rooli. JPT-

osken kehittämä Teollisuuden kilpailukykykonsepti on merkittävä osa kansallista INKA -

ohjelmaa. Toteutamme kansallisella ja kansainvälisellä tasolla vaativia T&K -projekteja,

teknologiapilotteja ja toimintamalleja, joissa yhdistetään vientiteollisuuden

kehitystarpeet ja innovatiivisten teknologiayritysten uudet ratkaisut ja osaaminen.

Olemme osaltamme mahdollistaneet sen, että Prizztech Oy on haluttu ja arvostettu

yhteistyökumppani alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Tarkoittavat Jokapaikan tietotekniikka-tiimissä:

Ohjelmakauden

2007 - 2012

kumulatiivinen

tulos

Tavoite

vuodelle 2013

Yrityksiä toiminnassa mukana/kpl

608 80

Syntyneet uudet yritykset/kpl 21 4


Uudet tuotteet, palvelut ja toimintamallit/kpl 61 5



Toimeksiantoja/€ 155 000 25 000


9

Prizztech Oy


Tiedon levitys; julkaisut, raportit, opinnäytteet,

esitteet/kpl 49 5



Koulutuksiin osallistuneet henkilöt 1 331 100

10

Prizztech Oy

4.1.2. Meriklusteriohjelma


Meriklusterissa toimivien yritysten kilpailukyvyn sekä meriklusterin

kehittämisympäristön parantaminen

Tulevaisuus

Yksikkö palvelee meriteollisuuden lisäksi teknologiateollisuutta Satakunnassa

laajemminkin. Tietyillä valituilla aloilla yksiköllä on merkittävä kansallinen ja

kansainvälinen rooli. Yksikön toiminta on yhtiölle taloudellisesti kannattavaa sekä

vaikuttavuudeltaan Suomen parasta.

Tarkoittaa Meriklusterissa: Ohjelmakauden

2007 - 2012

kumulatiivinen

tulos

Tavoite

vuodelle 2013


350 150









esitteet/kpl 25 5



11

Prizztech Oy

4.2. Kehittämis- ja tutkimusyksiköt

4.2.1. FinNuclear


Yksikön perustehtävä on edesauttaa suomalaisen teollisuuden liiketoimintaedellytyksiä

ydinenergia-alalla. Tehtävää toteutetaan sidosryhmäviestinnällä, järjestämällä koulutus-,

verkostoitumis- ja yhteismarkkinointitapahtumia sekä käynnistämällä ja toteuttamalla

kehitysprojekteja. Yksikön tärkeimmät asiakkaat ovat FinNuclear ry ja sen jäsenet,

Teknologiateollisuus ry:n "Ydinenergia-alan toimittajat" - toimialaryhmä ja sen jäsenet

sekä satakuntalaiset yritykset.

Tulevaisuus

FinNuclear -yksikkö on vakiinnuttanut asemansa kansallisena ydinenergia-alan

toimijana.

Tarkoittavat Finnuclear-yksikössä: Ohjelmakauden

2007 - 2012

kumulatiivinen

tulos

Tavoite

vuodelle 2013


198 100


Syntyneet työpaikat/kpl 6 -





Projektien volyymi/€ 1 300 000 330 000


esitteet/kpl 45 15



12

Prizztech Oy

4.2.2. Magneettiteknologiakeskus


Edistää magneettiteknologian tutkimusta ja kehitystä sekä paikallisella, maakunnallisella

että kansallisella tasolla ja siten edesauttaa alan teollisuuden kehitystä.

Tulevaisuus

Suomalaisten ja eurooppalaisten alan yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa

yhteistyötä tekevä alansa johtava asiantuntijaorganisaatio, jonka rahoitus pääosin tulee

teollisuuden tilaustutkimuksesta ja erilaisista yhteishankkeista.

Tarkoittavat MTC:ssa:

Ohjelmakauden

2007 - 2012

kumulatiivinen

tulos

Tavoite

vuodelle

2013

Yrityksiä toiminnassa

mukana/kpl

Suomessa 54 20

Muualla


Syntyneet työpaikat / kpl 6 1


opetussektori jne / kpl 20 7

Toimeksiantoja/€ € 560 200

kpl



Tiedon levitys; julkaisut, raportit,

opinnäytteet, esitteet/kpl 57 10



13

Prizztech Oy

4.2.3. Vesi-Instituutti WANDER


Kannattava liiketoiminta toimialana vesi ja veden kanssa kosketuksissa olevien

materiaalien asiantuntijapalvelut ja tutkimus.

Tulevaisuus

Työntekijämäärä 10 kpl, liikevaihto 900 000 EUR, osaamispohja laajentunut teollisuuden

vesienkäsittelyyn. Keskeiset toiminnot: ongelmaratkaisut, tuotehyväksyntä, koulutus,

tutkimus standardisoinnin seurantapalvelu ja riskienhallintapalvelut.

Tarkoittavat Vesi-instituutissa: 2007 --> 2013

Toteutunut Suunnitelma

Yrityksiä toiminnassa mukana/kpl 70 30


Syntyneet työpaikat / kpl 2 0

Yhteistyökumppaneita/kpl 30 20





esitteet/kpl 70 5



14

Prizztech Oy

4.3. Alkavien yritysten neuvontapalvelut ENTER


ENTER tuottaa yritystoimintaa suunnittelevan ja alkavan yrityksen luottamukselliset

neuvontapalvelut yhteistyössä Satakunnan verotoimiston ja Satakunnan TE-toimiston

kanssa. Yksikkö

järjestää yrittäjyyteen liittyviä luentoja ja kursseja yksin ja yhteistyössä eri

koulutusorganisaatioiden kanssa

kirjoittaa lausuntoja yritysideasta eri viranomaisille

ohjaa tarvittaessa muiden viranomaispalvelujen sekä oman organisaation piiriin

ja kannustaa käyttämään yritystoiminnan eri asiantuntijoita.

Keskeinen toimintaa ohjaava arvo on yrittäjyys. Henkilöstö toimii työssään sekä

suhteessaan asiakkaisiin ja sidosryhmiin oma-aloitteisesti ja palveluhenkisesti.

Tulevaisuus

Tavoitteena on olla omalla segmentillä tunnettu ja haluttu asiantuntijaorganisaatio.

Väkilukuun suhteutettuna tavoitteena on olla Suomen käytetyin yritystoimintaa

suunnittelevan palvelukeskus.

Yksikön tavoitteena ei ole tehdä kaikista yrittäjiä, vaan tukea kannattavat yritysideat

jalostumaan yrityksiksi. Tavoitetilassa ENTERin kautta perustetut uudet yritykset ovat

Prizztechin palveluiden piirissä ja jokainen yritys tuntee toimintamme.

Yrittäjyys tunnustetaan alueemme vetovoimatekijäksi ja yrityskumppanuudet ovat

julkisen palvelutarjonnan luonnikas tuki.

Yksikön mittarit

Uudet asiakkaat

Asiakaskäynnit

Perustetut yritykset / yrittäjät

Syntyneet työpaikat

800 hlöä

2.200 kpl

400 hlöä

520 kpl

Asiantuntijatulosteet

Asiakastyytyväisyys

Viranomaislausunnot

Oppilaitosyhteistyö/yrittäjyyskasvatus

Kuntakohtaiset raportit

400 kpl

8 – 9

190 kpl

4 krt

Luennot, koulutukset, tilaisuudet 70 kpl

15

Prizztech Oy

Enter ohjausryhmän raportit

Päällikköpalaverit

Tutkimukset, opinnäytteet

Valtakunnallinen seuranta (SUK)

2 kpl

2 kpl

2 kpl

4 kpl

4.4. Yrityskehitys- ja neuvontapalvelut


Yksikön tehtävänä on tarjota Porin seudulla toimiville tai seudulle hakeutuville yrityksille

ja yrittäjille kehittämis- ja neuvontapalvelut yritysten elinkaaren eri vaiheisiin sekä

edistää alueella yrittäjyyttä. Lisäksi edistetään yritysten ja toimijoiden

kansainvälistymistä.

Yksikön tavoitteena on tarjota kasvu- ja kehittämishakuisille yrityksille laadukkaat ja

monipuoliset kehittämis- ja neuvontapalvelut sekä toimintaympäristöt. Yritysten

kehittämis- ja neuvontapalveluita toteutetaan Porin seudun elinkeinostrategian 2015

painopisteiden mukaisesti. Toiminta tapahtuu yrityksille suunnatuilla palveluilla,

kehittämisohjelmilla ja erillisprojekteilla. Palveluiden toteutuksessa otetaan huomioon

myös muut strategia- ja ohjelma-asiakirjat.

Yksikön palvelukanavat ovat henkilökohtainen neuvonta ja kehittäminen yrityksen

haluamassa paikassa, puhelinpalvelu sekä verkkopalvelut.

Tulevaisuus

Yksikön palveluiden piirissä on koko Porin seudun lisäksi pääosa Satakunnan kunnista.

Yksikön palvelut kattavat koko yrityksen elinkaaren. Palveluiden laatu ja saatavuus ovat

kansallista huippuluokkaa.

Tavoitteet 2013

Yritysten yhteydenottoja ja tapaamisia 2 500

Puhelinpalvelun kontaktit 1 400

Asiakkaita 1 500

Kasvuhautomoyrityksiä 10

Yrityskohtaiset kehittämishankkeet 15

Yrityskummitoiminta:

• Kummeja

• Kummiyrityksiä (kumulatiivinen

140

180

16

Prizztech Oy

luku)

• Mentoroitavia opiskelijoita

(kumulatiivinen luku)

100

Sukupolven- ja omistajanvaihdospalveluita

hyödyntäviä yrityksiä

90

Kansainvälistymispalvelut:

• Yritysten neuvontaan ja

kehittämiseen liittyviä

asiakaskontakteja

• Asiakkaita

• Kansainvälistymiseen liittyvät

tilaisuudet

• Yritysten toimeksiantoja

115

25

3

7

Verkostoitumis-, koulutus- ja

tietoiskutilaisuudet:

• Osallistujia

• Tilaisuuksia

1 400

25

Alihankintamessujen yhteisosaston yritykset 15

Yksikön koordinoimissa hankkeissa mukana

olevia yrityksiä

120

Yksikön koordinoimien kehittämishankkeiden

käynnistäminen

2

Yrittäjyyskasvatustoiminta (YES-keskus)

• Koulukumppaneja

• Opettajia yrittäjyyskasvatuksen

koulutuksissa

• Yrittäjyystapahtumat

• Yrittäjiä

• Opettajia

• Opiskelijoita

40

80

80

250

1200

Elinkeinotiimi/kuntaklubit

• Tilaisuuksia/kunta

5

Verkkopalveluiden käyttäjät + 10 %

Kuntien päätösten yritysvaikutusten

arviointimallin käytössä Porin seudulla

7/7 kuntaa

4.5. Kasvu- ja innovaatiopalvelut


17

Prizztech Oy

Kasvu- ja innovaatiopalvelut – yksikkö toimii laaja-alaisesti yritysten kasvun, niiden

henkilöstön osaamisen uudistamisen ja johtamisen ydinkysymysten apuna. Yksikön

strategiana on auttaa yritysasiakkaitaan menestymään ja tuoda liiketoiminnan

ajankohtaisimmat teemat satakuntalaisten yritysten ulottuville. Kasvu- ja

innovaatiopalvelut tarjoaa erikoistuneita, räätälöityjä kehittämispalveluja ja

ajankohtaisilla teemoilla uudistettuja kehittämisympäristöjä. Näitä ovat vuonna 2013

mm. vastuullinen liiketoiminta, palvelumuotoilu, innovaatiojohtaminen ja Business

Campus. Lisäksi työskennellään erilaisten innovaatioaihioiden ja startup -yritysten

valmentajana sekä yritysten osaamistarpeiden kartoittamisessa. Yksikkö toimii kuntien

resursoiman elinkeinoneuvontapalvelun rinnalla ja täydentää osaamiskeskusohjelman

toteutusta liiketoimintanäkökulmasta. Asiakkuudet ovat pitkäjänteisiä ja syvälle

liiketoiminnan tavoitteisiin meneviä.

Tulevaisuus

Kasvu- ja innovaatiopalvelut – yksikkö on erottuvalla tavalla brändätty ajanhenkinen

osaajaryhmä, jonka päätehtävänä on tukea yritysten menestymistä tulevaisuudessa

erityisesti huomisen konseptien ja strategisen HR-työn kautta. Yksikön osaaminen

tunnistetaan laajasti, myös kansainvälisesti ja sen rinnalla toimii Porin

yliopistokeskuksessa tutkijaryhmä, joka myös erikoistuu liiketoiminnan

menestystekijöiden ymmärtämiseen.

Tavoitteet 2013

Yksikön tuleva projektikanta

Yksikön toiminnan vuosivolyymi

josta sisäisiä/ulkoisia

asiantuntijatoimeksiantoja

Innovaatioaihioita

Liiketoiminta- tai osaamiskartoituskäyntejä

1,0 M euroa

1,2 M euroa

20 % volyymistä / 15 kpl

100 kpl

150 kpl

Kehittämiskumppanuudet

yritysten määrä

asiakastyytyväisyys-analyysi

Teemalliset kehittämiskokonaisuudet

yritysten määrä

asiakastyytyväisyys-analyysi

teematapahtumien määrä

10 kpl

100 kpl

6 kpl

Rinnakkaisten tutkimusprojektien volyymi

Opinnäytetöiden ja study-tutkielmien määrä

100 t euroa

5 kpl

18

Prizztech Oy

4.6. Viestintä ja yhteiskuntasuhteet


Vastaa yhtiön sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä yhteiskuntasuhteiden koordinoinnista,

kokonaisuudesta ja yhteisistä toimenpiteistä. Vahvistaa viestinnän ja markkinoin keinoin

Porin seudun imagoa vetovoimaisena toimintaympäristönä yhteistyössä alueen muiden

toimijoiden kanssa.

Tulevaisuus

Vastaa toiminta-alueeltaan Suomen suurimman elinkeinoyhtiön viestinnästä ja

yhteiskuntasuhteista.

Tavoite vuodelle 2013

DiscoverPoriRegion-palvelu, uudet toimijat 50 kpl

Porin seudun matkailutulo kehittyy

postiviivisesti toteutuu

Sijoittumispalvelut, yrityksiä 100 kpl

Yrityksille suunnatut messuosallistumiset,

kontaktointi- ja verkostoitumistilaisuudet,

kpl / yrityksiä mukana yhteensä 30 kpl / 150 yritystä

Porin seudun markkinointi elinvoimaisena

asuin- ja opiskelupaikkana sekä

vetovoimaisena yritysten

toimintaympäristönä toteutuu

Porin seudun logistisesti merkittävien

alueiden kehittäminen yhteistyössä muiden

toimijoiden kanssa toteutuu

Aktiivinen LOURA-toiminta toteutuu

Yhtiön strategiatyön ohella

viestintästrategiatyö toteutuu

19

Prizztech Oy

Mediajulkisuuden sävy myönteinen/neutraali

Mediatiedotteita / vuosi 40

Onnistunut verkkosivu-uudistus toteutuu

5. Sisäisten prosessien tavoitteet

Prizztech Oy on keväällä 2012 toteutettujen yritysjärjestelyjen jälkeen ottanut

käyttöönsä viimeisimpään tutkimustietoon perustuvan toimintamallin ja uusia

muutosjohtamisen menetelmiä. Näin vastataan entistä tehokkaammin asiakkaiden ja

yhteistyökumppanien tarpeisiin.

Prizztechiin on luotu toimintamalli, jossa henkilökunnasta on muodostettu

prosessiryhmiä ja niille on valittu prosessivastaavat. Matriisinomaisessa

organisaatiomallissa ja prosessinomaisessa työskentelyssä tavoitteena on päästä

organisaation yksikkörajat ylittävään toimintaan. Vuoden 2013 suunnittelussa kukin

prosessiryhmä on määritellyt itselleen kolme keskeisintä tavoitetta. Asiat, jotka ovat

toisin vuoden kuluttua.

20

Prizztech Oy

5.1. Asiakkuudenhallinta

Asiakkuudenhallinnan prosessiryhmän tavoitteet 2013:

1. Uusi asiakkuudenhallintajärjestelmä koko organisaation käytössä. Tärkeimmät

sisältömäärittelyt on tehty ja keskeisistä pelisäännöistä sovittu.

2. Asiakaskokemuksen systemaattiseen mittaamiseen ja tulosten seurantaan on

luotu toimintamalli (kyselyohjelmisto, kysymyspatteristo, toimintaprosessi ja

seurannan mittarit) sekä mittaaminen käynnistetty

3. Esitys Prizztechin toiminnan mittaristosta (määrä- & laatumittarit)

5.2. Kansainvälistyminen

Kansainvälistymispalveluista on laadittu erillinen toimintasuunnitelma. Talon yhteisen

kansainvälistyminen työryhmän tavoitteina vuonna 2013 ovat:

1. Aktivoidaan ja edistetään asiakasyritysten kansainvälistä toimintaa

kumppaniverkostojen kautta myös uusille potentiaalisille markkina-alueille niin,

että täten tuetaan alueen yritysten toimintaedellytysten ja liiketoiminnan kasvua.

2. Käynnistetään EU-palvelu, joka tarjoaa ennakointia ja seurantaa

toimeksiantopohjalta EU-ohjelmista, päätöksenteosta sekä hauista vahvistamaan

alueen tutkimus- ja liike-elämän kansainvälistymistä

3. Tutkimusyhteisöt tehostavat kansainvälisesti tunnettua toimintaansa sekä

tarjoavat toimeksiantoja kansainvälisille yrityksille. Konferenssit ja projektit

toimivat kansainvälistymisen tukena.

5.3. Neuvontapalvelut

Neuvontapalvelut prosessiryhmän tavoitteet 2013:

1. Asiakasrajapinnassa työskentelevät tuntevat yhtiön organisaatio- ja henkilötason

osaamisen sekä keskeisimpien sidosryhmien palvelut. Toimenkuvat ja tavoitteet

ovat selkeitä.

2. Yhteiset asiakashallintajärjestelmät ja mittarit ovat kaikkien käytössä ja niitä

käytetään.

3. Sisäinen koulutus ja työhön perehdytys on perusteellista ja johdonmukaista.

21

Prizztech Oy

5.4. Projektinhallinta

Projektihallinnan työryhmä keskittyy vuoden 2013 aikana erityisesti EU:n

tavoiteohjelmakauden vaihtumisesta aiheutuviin toimiin ja rahoituksen optimointiin.

Toimenpiteitä ovat:

1. Pöytälaatikkoprojektien valmistelu, jossa valmistaudutaan nopeasti haettavaksi

tuleviin rahoitusmahdollisuuksiin vanhan ohjelmakauden päättyessä.

2. Uuden ohjelmakauden hankkeiden hahmottelu ja ennakointi, jossa haetaan tietoa

uuden ohjelmakauden teemoista ja ensimmäisten hakujen painotuksista.

3. Sisäisen yhteistyön edistäminen, jossa haetaan talon sisäistä toimintamallia

yhteisten resurssien optimoimiseksi.

5.5. Strategia

Strategiaryhmän kolme keskeisintä tavoitetta vuodelle 2013:

1. Valmistautuminen uuteen ohjelmakauteen

Prizztech toteuttaa INKA-ohjelmaa vuodesta 2014 eteenpäin ja yhtiöllä on hyvät

asemat hyödyntää uuden ohjelmakauden rahoitusinstrumentteja. Tavoitteena

on, että toiminnan rahoitus on kunnossa.

2. Prizztechin kannalta keskeisimpiin strategioihin ja ohjelma-asiakirjoihin

vaikuttaminen sekä tiedon tuottaminen yhtiön omiin prosesseihin.

Vaikuttamista systematisoidaan ja tehostetaan sekä Prizztechin roolia

kansallisena vaikuttajana vahvistetaan. Tavoitteena on, että yhtiö on haluttu ja

tarpeellinen lausuntojen antaja.

3. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan kannalta keskeisimpien hankkeiden

valmisteluun osallistuminen

Osallistutaan elinkeinoelämälle tärkeiden hankkeiden valmisteluun

yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena on parantunut asiakastyytyväisyys.

5.6. Taloushallinto

Taloushallintoprosessin vuoden 2013 tavoitteet ovat:

1. Tilitoimistovaihdoksen onnistunut läpivienti ja toimiva prosessi uuden tilitoimiston

kanssa

2. TAIKA -järjestelmän matkalaskuosion ottaminen käyttöön koko yhtiössä

3. Yksikkökohtaisen talousseurannan kehittäminen ja muutoksiin reagointi

22

Prizztech Oy

5.7. Tietohallinto

Tietohallintoprosessin ja samalla IT-osaston tavoitteet vuodelle 2013:

1. Prizztechin ohjelmisto- ja sovellustarpeet on kartoitettu ja päällekkäisyydet

selvitetty. Ehdotus tulevasta IT-strategiasta laadittu. Uusi CRM sovellus käytössä.

2. Tietohallintopalvelujen ajankäyttö eri sisäisiin prosesseihin on selvitetty ja

optimoitu. Ulkoisille asiakkaille tehtävien palvelujen määrä ja laatu on

täsmentynyt.

3. Järjestelmä- ja palvelininfrastruktuuri on kuvattu ja tulevaisuuden

toimintavaihtoehdot kartoitettu ja esitykset yritysjohdolle laadittu.

5.8. Uudet avaukset

Uudet avaukset –prosessin vuoden 2013 tavoitteet:

1. Alueellisen ideapankin suunnittelu ja toteutus.

Ideapankki yhdistää alueen yritysten, korkeakoulujen ja Prizztechin henkilöstön

keskuudesta tulleet kehittämisideat ja luokittelee ne, jota kehitysideoiden

yhdistely ja tarkempi analysointi tulee mahdolliseksi.

2. Nokia -Case -projektin läpivienti.

Projektissa selvitetään alueen ICT–yritysten rekrytointitarve ja kartoitetaan myös

muiden yritysten mahdolliset rekrytointitarpeet (kv-projektit, myynti). Saapuneet

hakemukset ja ansioluettelot kerätään yhteen osoitteeseen, välitetään tietoa

hakijoista kiinnostuneille yrityksille ja järjestetään yrityksille ja työnhakijoille

erityyppisiä ”matchmaking” tilaisuuksia. Tavoitteena on projektin läpiviennin

kautta testata uuden tyyppistä, konkreettista toimintamallia, jolla esimerkiksi

rakennemuutostapauksessa työllistymistä voidaan tehokkaasti helpottaa ja myös

työvoiman liikkuvuutta entisestään kehittää.

3. Liiketoimintaympäristössä tapahtuvien muutosten ja mahdollisuuksien

ennakointiin liittyvän toimintamallin suunnittelu, resursointi ja käynnistäminen.

Esimerkiksi rikkidirektiivi tuli Suomen teollisuudelle pienenä yllätyksenä ja sillä on

ollut merkittäviä vaikutuksia yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn.

Toimintamallin tavoitteena on ennakoida ja tiedottaa riittävän ajoissa niistä

havaituista potentiaalisista mahdollisuuksista ja uhista, joilla nähdään olevan

selkeä vaikutus alueen elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittymiseen.

5.9. Viestintä

Viestintäprosessin kolme tavoitetta 2013:

23

Prizztech Oy

1. Aktiivinen sisäinen viestintä yli yksikkö- ja henkilörajojen on auttanut PRE -

hankkeen tavoitteiden toteuttamisessa

2. Johtoryhmä linjaa viestintää yhdessä viestintätiimin kanssa

3. Ulkoista viestintää on selkeytetty häivyttämällä yksikkö- ja toimintarajoja ulkoisen

viestinnän välineissä

24

Prizztech Oy

6. Taloudelliset tavoitteet

Vuoden 2013 budjetointi perustuu aikaisempien vuosien tavoin tiedossa oleviin

kustannusrakenteisiin ja nykyisiin projekteihin. Budjetteja laadittaessa on

kustannustehokkuuden näkökulmasta kiinnitetty erityistä huomiota talon sisällä olevan

osaamisen täysmääräiseen hyödyntämiseen. Budjetointi on tehty realistiselta pohjalta

huomioiden mm. projektien käynnistykseen liittyvät aikatauluviiveet. Tilikaudella

tavoitellaan yhtiöittäin ja yksiköittäin positiivista tulosta.

6.1. Prizztech Oy:n budjetti 2013

BUDJETTI 2013

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ BUDJETTI 2012

Ostot 1 763 368 2 714 000

Asiantuntijapalvelut 1 577 476

Muut kulut 185 892

Henkilöstökulut 5 371 511 5 033 500

Yksikön henkilöstö 4 900 500 4 374 100

Johto- ja hallintohenkilöstö 170 005 659 400

Hankehenkilöstö 301 006

Toimitilavuokrat 1 898 130 1 690 100

Yksikön henkilöstö 1 791 230


Johto- ja hallintohenkilöstö 73 800

Leasingvuokrat 94 024

Yksikön henkilöstö 84 034


Hankehenkilöstö 690

Kone- ja laitehankinnat 15 200 45 000

Matkat 315 489 372 900

Kotimaa 225 999

Ulkomaat 89 490

Yleiskulut 471 359 856 101

Yksikön henkilöstö 383 256



KULUT YHTEENSÄ 9 929 082 10 711 601

-

RAHOITUS -

Palveluiden ostojen kuntaraha 2 086 292 2 535 500

Kuntien hankerahoitus 1 302 414 852 164

EU-ja muu ulkopuolinen hankerahoitus 3 152 609 3 820 162

Yritystuotot 1 261 839 2 433 059

Muut myyntituotot 2 126 157 974 916

RAHOITUS YHTEENSÄ 9 929 312 10 615 801

TULOS 230 95 800 -

25

Prizztech Oy

Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on yli 6000 opiskelijan ja noin 450 asiantuntijan monialainen, kansainvälisesti suuntautunut korkeakoulu. Satakunnan ammattikorkeakoulu on alueen innovaatiojärjestelmän keskeinen toimija, kansainvälistäjä ja yrittäjyyden edistäjä. SAMK tekee yhteistyötä vuositasolla noin 300 yrityksen/yhteisön kanssa. Korkeakoululla on yli 100 partneria ulkomaisissa yliopistoissa ja korkeakouluissa pääasiassa Euroopassa, Itä-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Ammattikorkeakoulu toimii tiiviissä yhteistyössä alueella toimivien yritysten, yliopistokeskuksen ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. SAMKin strategian mukaisia painoaloja ovat opiskelijayrittäjyys, hyvinvointiosaaminen, tulevaisuuden energiaratkaisut, innovatiiviset palvelut ja prosessit sekä meriklusteri. SAMKilla on viisi tutkimus- ja osaamiskeskittymää: Energia++, Esteettömyys, Hyvinvointiteknologia, Laskennallinen älykkyys ja jatkossa uutena Meri- ja offshoreteknologia. SAMK profiloituu ammattikorkeakoulukentässä tutkimusammattikorkeakouluna ja

yrittäjyysammattikorkeakouluna. Opetus- ja kulttuuriministeriön linjausten mukaisesti SAMKin toiminnan

keskeisiä asioita ovat:

- Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen perustana

- Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

- Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta

- Kansainvälistyminen laadun turvaajana

- Korkeakouluyhteisön kehittäminen.

porin kaupunkiseutu innovatiiviset kaupungit (inka ......3 1. tiivistelmä tässä hakemuksessa...

Documents